PUHELINPALVELUJA JA YHTEYSKESKUKSIA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Sopimuksen piiriin kuuluvat Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyhdistyk- sen, Markkinointipalvelujen Työnantajayhdistyksen, jäsenyritysten palvelukses- sa olevat toimihenkilöt ja työntekijät (myöh. työntekijä). Lisäksi sopimuksen pii- riin voivat erikseen sovittaessa kuulua myös Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n muiden jäsenyritysten palveluksessa olevat vastaavaa työtä tekevät työntekijät.

Sopimus koskee työaikalain alaisia työntekijöitä.

Sopimusta ei sovelleta yrityksessä tai osatoiminnossa, jonka omistavat yritykset ovat jäsenyydenperusteella sidottuja toiseen työehtosopimukseen ja joka puhe- linpalvelu- tai yhteyskeskustoimialallamyy tai välittää vain sellaisia tuotteita tai palveluja, jotka kuuluvatedellä mainittujen omistajayritysten varsinaiseen ja vakiintuneeseen liiketoimintaan.

Sopimus ei koske yrityksen johtoon kuuluvia henkilöitä.

Sopimuksen osana noudatetaan voimassa olevia ja liittoja sitovia keskusjärjes- tösopimuksia.

• Jäsenmaksuperintäsopimus 1989

• Luottamusmiessopimus 1995

• Yhteistoimintasopimus 1990

• Yleissopimus 1990

• Koulutussopimus

TYÖSUHDE

2 § Työnjohto

1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä.

2. Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät.

3. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa te- kemään muutakin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnastettavaa työtä.

4. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

5. Työnantaja ja luottamusmies sopivat neuvottelu- ja luottamusmiesjärjestelmän

selvittämisestä uusille työntekijöille sekä luottamusmiesasioiden tiedottamista- voista yrityksessä.

3 § Työsopimus ja koeaika

1. Työsopimus tehdään kirjallisena.

2. Työsopimusta tehtäessä sovitaan keskimääräisestä vähimmäisviikkotyöajasta, mikäli kyseessä ei ole erikseen tarvittaessa töihin kutsuttava työntekijä.

3. Viikkotyöajan ollessa ilman perusteltua syytä sovittua keskimääräistä vähim- mäisviikkotyöaikaa pidempi se sovitaan todellista työaikaa vastaavaksi.

4. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.

5. Koeajan pituus on enintään 4 kuukautta, ellei työsopimuslain 1 luvun 4 §:n perusteella ole muuta sovittu.

6. Koeaikana sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa nou- dattamatta.

7. Työntekijän palatessa kohtuullisessa ajassa aikaisemman työnantajansa palve- lukseen ja entisen kaltaiseen työhön koeaikaa ei sovelleta, ellei siihen ole erityistä syytä.

4 § Määräaikainen työsopimus

1. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen määräytyy työsopimuslain 1 luvun 3 §:n mukaan.

2. Sopimuksen päättymisajankohdan on oltava työntekijän tiedossa hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään viikkoa ennen, jos mahdollista.

3. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa ilman purkuperustetta työntekijä korvaa työnantajalle aiheuttamansa vahingon. Korvaus on kahden viikon palkka tai laiminlyödyn työkauden ollessa lyhyempi sitä vastaava määrä.

Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2 luvun 17 §:n mukaan.

4. Päättäessään työsuhteen ennen määräaikaa työnantaja korvaa työntekijälle aiheuttamansa vahingon työsopimuslain 12 luvun mukaan.

5 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus

Irtisanomisaika

1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:

työsuhteen jatkuttua	irtisanomisaika
enintään vuoden	14 päivää
yli vuoden - enintään 4 vuotta	2 kuukautta
yli 4 - enintään 8 vuotta	3 kuukautta
yli 8 - enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12	6 kuukautta

2. Työntekijän noudattama irtisanomisaika on:

työsuhteen jatkuttua	irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	14 vrk
yli 5 vuotta	1 kuukausi

3. Työsopimus irtisanotaan todistettavasti.

4. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

5. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisaika on vaadittaessa ilmoitettava työntekijälle viivytyksettä kirjallisesti.

Korvaukset

6. Työntekijän, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on korvattava työnantajalle nou- dattamatta jätetyn irtisanomisajan palkka.

Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2 luvun 17 §:n mukaan.

7. Työnantajan, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle noudattamatta jätetyltä irtisanomisajalta täysi palkka.

ESIMERKKI 1

Työnantaja irtisanoi 1.8. työntekijän neljän kuukauden irtisanomisajalla. Työnantaja päätti työntekijän työsuhteen 31.8. yrityksen lopettaessa silloin toimintansa. Irtisanomisajan palkan ja tältä ajalta kertyvän lomakorvauksen työnantaja joutuu maksamaan 1.12. saakka.

Työsuhteen purkaminen

8. Työsuhteen purkaminen määräytyy työsopimuslain mukaan.

Lomautus

9. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomaut- taa vähintään 14 päivän ilmoitusajalla.

Määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa työsopimus- lain 5 luvun 2§:n 3 momentin mukaisesti. Irtisanottaessa lomautettu työntekijä voidaan lomautusilmoitusajan palkka 14 päivältä vähentää irtisanomisajan pal- kasta.

10. Xxxxxxxxxxx ennakkoselvitys ja lomautusilmoitus määräytyvät työsopimus- lain 5 luvun 3 ja 4 §:ien mukaan.

11. Lomautettu työntekijä voi irtisanoutua työsopimuslain 5 luvun 7 §:n mukaan.

TYÖAIKA

6 § Työaika

Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa.

2. Työviikko alkaa maanantaina, ellei paikallisesti toisin sovita.

Työajan järjestäminen

3. Säännöllinen työaika voidaan järjestää työaikalain 9 §:n mukaan seuraavasti:

a. Yhden viikon jaksossa

Työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa.

ESIMERKKI 2

Sovittu 3 §:n 2 kohdan mukainen viikkotyöaika on 30 tuntia.

Työvuoro	Ma	Ti	Ke To	Pe	La	Sun	Yht. t.
	5	5	5 V	9	6	-	30,0 t.

b. Keskimääräisenä viikkotyöaikana

Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumisjärjestelmän, jonka aika- na viikkotyöaika tasoittuu 3 §:n 2 kohdassa sovittuun viikkotyöaikaan. Tasoittumisjärjestelmää voidaan muuttaa työaikalain mahdollistamalla tavalla. Perusteena voi siten olla esim. alalle tyypillisten töiden kampanjaluonteisuus.

Tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa.

Säännöllinen työaika ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa.

ESIMERKKI 3

4 viikon tasoittumisjärjestelmä

• sovittu 3 §:n 2 kohdan mukainen viikkotyöaika on 37,5 tuntia

• työaika enintään 9 t/vrk ja 48 t/vko

	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su	Yht.t.
vko 1	9	8	8	8	8	7	-	48
vko 2	7	8	-	-	7,5	7,5	-	30
vko 3	7	7	7,5	7,5	7,5	-	-	36,5
vko 4	-	7,5	7	7	7	7	-	35,5
Yht. 150 t. 150t : 4 = 37,5 t.

c. Työpaikkakohtaisesti sopien

Työpaikkakohtaisesti 20 §:n mukaisesti sopien voidaan säännöllinen viikkotyö- aika järjestää myös seuraavasti:

Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumisjärjestelmän, jonka aikana viikkotyöaika tasoittuu enintään 3 §:n 2 kohdassa sovittuun viikkotyöaikaan.

Tasoittumisjärjestelmää voidaan muuttaa työaikalain mahdollistamalla tavalla. Perusteena voi siten olla alalle tyypillisten töiden kampanjaluonteisuus.

Tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa.

ESIMERKKI 4

Säännöllinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

4 viikon tasoittumisjärjestelmä

• sovittu 3 §:n 2 kohdan mukainen työaika on keskim. 37,5 t/vko

• enintään 10 t/vrk ja 48 t/vko

	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su	Yht.t.
vko 1	9	6	9	7	10	7	-	48
vko 2	9,5	8	-	-	9	5	-	31,5
vko 3	10	6	6	6	8,5	-	-	36,5
vko 4	-	7	6	6	9	6	-	34
Yht. 150 t. 150t : 4 = 37,5 t.

Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo

4. Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään kaksi viikkoa ennen jakson al- kamista.

Soveltamisohje: Työvuoroluettelon muuttamisedellytyksiä koskee työaikalain 35§.

Liitot suosittelevat, että työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo anne- taan tiedoksi kaksi viikkoa ennen kyseisten jaksojen alkamista.

Työvuoroluetteloa laadittaessa vältetäänepätarkoituksenmukaisenlyhyitä työvuo- roja.

Alle neljän (4) tunnin työvuoroa ei tule käyttää elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

Tässä tarkoitetun työvuoron tulee pääsääntöisesti olla yhdenjaksoinen.

Lisätyön tarjoaminen

Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työnte- kijöille sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyönteki- jöille. Tämä työsopimuslain 2 luvun 5 §:ssä tarkoitettu lisätyön tarjoamisvelvolli- suus koskee yrityksen toimipaikkoja samalla työssäkäyntialueella.

Lisätyön tarjoamisesta voidaan paikallisesti (20 §) sopia. Työsopimuslain 2 lu- vun 5§:n perusteella työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä osaaikaisille työntekijöilleen. Tämän velvoitteen huomioimiseksi ja samalla erimielisyyksien välttämiseksi työpaikkakohtaisesti sopien voidaan ottaa käyttöön seuraavia toi- mintamalleja.

Työnantaja ja luottamusmies käsittelevät säännöllisesti (kerran vuodessa)

• yrityksen kokoaikaisen ja osa-aikaisen henkilöstön rakennetta ja määrää sekä arviota niiden kehittymisestä

• työajan suunnittelussa käytettäviä periaatteita ja niiden tarkistamistarvetta

• työsopimusten työaikamääräysten ja käytännön välistä suhdetta ja perusteet- tomien erojen poistamista.

Liukuva työaika

5. Käytettäessä liukuvaa työaikaa säännöllinen vuorokautinen työaika voi olla enintään 11 tuntia.

Vuorotyö

6. Vuorotyössä noudatetaan työaikalain säännöksiä.

Vuorokausilepo

7. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia toisin (20 §:n mukaisesti) työaikalain 29 §:n mukaisesta vuorokausilevon lyhentämisestä 11 tunnista 7 tuntiin.

7 § Vapaat

1. Työviikko on keskimäärin 5-päiväinen.

Työntekijällä on työaikalain 31 §:n mukaisen viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi yksi vapaapäivä, joka on lauantai.

Jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi annettava vapaapäivä voi olla vaihtuva.

Vähintään kerran neljässä viikossa lauantai ja sunnuntai ovat peräkkäisiä vapaa- päiviä.

2. Työpaikkakohtaisesti 20 §:n mukaisesti sopien voidaan vapaapäivä antaa myös muulla tavalla joko samanviikontaitasoittumisjärjestelmänaikana yhdistämällä vapaapäiviä yhdenjaksoiseksi vapaaksi seuraavasti:

• vapaapäiviä ei saa olla 5 enempää peräkkäin ilman työntekijän suostumusta

• vapaista ilmoitetaan vähintään 2 viikkoa etukäteen

• jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

3. Arkipyhäviikkojen työajan lyhennys Työaikaa lyhentävät:

• pitkäperjantai

• pääsiäismaanantai

• helatorstai

• juhannuspäivä.

sekä maanantaista perjantaihin sijoittuvat:

• uudenvuodenpäivä

• vapunpäivä

• itsenäisyyspäivä

• jouluaatto

• tapaninpäivä.

Mikäli työntekijällä lauantai on säännöllisesti vapaa, on se vapaa myös juhlapyhä- viikolla.

Lyhennys annetaan arkipyhäviikolla, kahtena edellisenä tai kahtena seuraavana viikkona tai käytettävän tasoittumisjakson aikana.

Arkipyhäviikosta tuleva työajan lyhennys annetaan palkallisena vapaana työajan suhteessa tai suorittamalla lyhennykseen oikeuttavilta päiviltä yksinkertainen tuntipalkka tehtyjen työtuntien lisäksi. Rahakorvaus maksetaan lyhennysjakson tilissä. Lyhennys lasketaan jakamalla 3 §:n 2 kohdan mukaisesti sovittu viikko- työaika 5:llä ja kertomalla se työntekijän tuntipalkalla.

Arkipyhäkorvaus edellyttää työntekoa ko. viikolla.

4. Poissaolot eivät muuta ennalta laadittua vapaapäiväjärjestelmää.

8 § Ruoka- ja virkistäytymistauko

Ruokatauko

1. Säännöllisen työajan ollessa yhdenjaksoisesti yli 7 tuntia työntekijällä on vä- hintään tunnin ruokatauko.

2. Työpaikkakohtaisesti 20 §:n mukaisesti sopien voidaan ruokatauko:

• lyhentää enintään 30 minuutilla tai

• poistaa kokonaan, jolloin työntekijä voi ruokailla työaikana.

3. Ruokatauko ei ole työaikaa työntekijän saadessa poistua esteettömästi työpai- kalta.

4. Xxxxxxxxxxx ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun tai loppuun.

Virkistäytymistauko

5. Työajan ollessa 3-6 tuntia työntekijällä on yksi kahvitauko ja työajan ollessa vähintään 6 tuntia kaksi kahvitaukoa. Tauot luetaan työajaksi.

9 § Lisä- ja ylityöstä maksettavat korvaukset

Lisätyö

1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

Ylityö

2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ.

3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä on keskimäärin 40 tuntia viikossa ylittävä työ.

Lisä- ja ylityösuostumus

4. Työntekijän lisä- ja ylityösuostumus määräytyy työaikalain 18 §:n mukaan.

Korotettu palkka

5. Vuorokaudessa 10 tuntia tai viikossa 37,5 tuntia ylittävästä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Tämä ei koske 6§:n 5 kohdassa mainittua liukuvaa työ- aikaa. Xxxxxxxx työaikaa käytettäessä lisä- ja ylityökorvaukset määräytyvät työ- aikalain mukaan.

6. Yötyölisää ei oteta huomioon peruspalkassa laskettaessa lisä- ja ylityökorva- uksia.

Korotetun palkan laskenta tasoittumisjaksossa

7. Tasoittumisjärjestelmässä tehdystä tuntimäärästä

a. vähennetään yli 10 tuntia vuorokaudessa tehty työ

• josta maksetaan erikseen 50 %:lla korotettu palkka

b. vähennetään tasoittumisjakson viikkojen enimmäistyöajat

• viikkojen lukumäärä x 37,5 tuntia

c. maksetaan erotuksesta 50 %:lla korotettu palkka.

ESIMERKKI 5

Työntekijän sovittu viikkotyöaika on 37,5 tuntia. Työpaikalla on käytössä 12 vii- kon tasoittumisjärjestelmä, jolloin jakson viikkojen enimmäistyöaika on (12 x 37,5) 450 tuntia.

Työntekijä on tehnyt jakson aikana 500 tuntia, joista yli 10 tuntia vuorokaudessa ylit- täviä tunteja on 15. Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50 %:lla korvattavat yli 10 tuntia ylittävät tunnit (500 - 15), jolloin tunteja jää 485. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisen jakson viikkojen enimmäistyöaika (12 x 37,5 = 450), jolloin

50 %:lla korvattavia tunteja jää (485 - 450) 35.

ESIMERKKI 6

Työntekijän sovittu viikkotyöaika on 30 tuntia. Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjärjestelmä. Jakson tuntimäärä on (12 x 30) 360 tuntia.

Työntekijä on tehnyt jakson aikana 500 tuntia, joista yli 10 tuntia vuorokaudessa ylittäviä tunteja on 15. Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50 %:lla korvat- tavat 10 tuntia ylittävät tunnit (500 - 15), jolloin tunteja jää 485. Tästä tuntimäärästä vähennetään jakson viikkojen enimmäistyöaika (12 x 37,5) 450 tuntia, jolloin 50 %:lla korvattavia tunteja jää 35. Tasoittumisjakson viikkojen enimmäistyöajan ja sovitun työajan erotuksesta (450 - 360) 90 tunnista maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.

8. Tasoittumisjakson säännölliseen työaikaan lasketaan mukaan myös sellaiset tasoittumisjärjestelmässä ilmoitetut tunnit, joiden aikana työntekijä on ollut poissa työstä hyväksyttävästä syystä.

Korotetun palkan maksaminen tasoittumisjaksossa

9. Kaikista tasoittumisjakson tunneista maksetaan korottamaton tuntipalkka tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

10. Korotusosat maksetaan tasoittumisjakson päättymistä seuraavana palkan- maksupäivänä.

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana

11. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan vaihtaa vapaa-aikaan työaikalain 23 §:n mukaan.

Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson

12. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja työajan jäädessä ta- soittumatta keskimääräiseen sovittuun viikkotyöaikaan maksetaan tämän tun- timäärän ylittäviltä tunneilta

a. korottamaton säännöllisen työajan palkka jos:

• työnantajalla on oikeus päättää työsopimus työntekijästä johtuvista syistä

• työntekijä irtisanoo työsopimuksen

b. 50 %:lla korotettu palkka jos:

• työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus

• työnantaja irtisanoo sopimuksen taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Vuorokaudessa yli 10 tuntia tehdystä työstä maksetaan kuitenkin a. ja b. kohdissa 50 %:lla korotettu palkka.

ESIMERKKI 7

Työpaikalla on käytössä 12 viikon tasoittumisjakso, jonka enimmäistyöaika on (12 x 37,5) 450 tuntia. Työnantaja on irtisanonut työsopimuksen taloudellisista syistä ja se päättyy viikon 8 lopussa.

Työntekijä on tehnyt viikoilla 1 - 8 yhteensä 336 tuntia, joista 10 tuntia ylittäviä tunteja on 12. Tehdyistä tunneista vähennetään erikseen 50 %:lla korvattavat yli 10 tuntia ylittävät tunnit (336 - 12), jolloin tunteja jää 324. Tästä tuntimäärästä

vähennetään kyseisten 8 viikon enimmäistyöaika (8 x 37,5) 300 tuntia, jolloin 50 %:lla

korvattavia tunteja jää (324 - 300) 24.

13. Kiinteäpalkkaisen työntekijän työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumis- jakson ja työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä alle sovitun viikko- työajan vähennetään tekemättä jäänyt tuntimäärä työntekijän palkasta.

Ylityön enimmäismäärät

14. Ylityön enimmäismääriä kalenterivuoden aikana laskettaessa ei noudate- ta työaikalain 19 §:n mukaista neljän kuukauden tarkastelujaksoa (= 138 tuntia 4 kuukaudessa).

Lisä- ja ylityökorvausten vanhentuminen

15. Lisä- ja ylityökorvaukset vanhentuvat työaikalain 38 §:n mukaan.

10 § Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 33 §:n mukaan.

2. Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys-, ja vapunpäivänä tehdystä säännöllisestä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.

Sunnuntaityökorvausta laskettaessa yölisää ei oteta huomioon peruspalkassa. Sunnuntaityökorvaus vanhenee työaikalain 38 §:n mukaan.

PALKKAUS

11 § Työpalkat

1. Vähimmäispalkat ovat sopimuksen liitteenä.

Koeaikana työntekijälle maksetaan vähintään palkkataulukon mukainen tunti- palkka säännöllisen palkanmaksun yhteydessä.

Palkkamääräyksiä sovelletaan enintään yhden viikon mittaisen koulutusjakson jälkeen, joka sijoitetaan työsuhteen alkuun.

Pöytäkirjamerkintä:

Koulutusjakson ollessa yhtä viikkoa pitempi, palkkamääräyksiä sovelle- taan ensimmäisen koulutusviikon jälkeen.

Takuupalkka

2. Palkan perusteena voi olla myös tuntipalkan ja työsuoritteen ja -tuloksen yh- distelmä. Tällä perusteella sovitun palkan tulee keskimäärin vastata edellä 1.koh- dassa tarkoitettua tuntipalkkaa. Palkan määräytymisen perusteet ja muutokset käydään läpi työpaikan luottamusmiehen kanssa tai luottamusmiehen puuttu- essa niistä on tiedotettava henkilöstölle etukäteen.

Takuupalkka lasketaan kertomalla edellä 1.kohdassa tarkoitettu tuntipalkka kuu- den kuukauden aikana tehtyjen säännöllisten työtuntien määrällä. Mikäli näin laskettu ansio on suurempi, kuin työntekijän saama ansio säännölliseltä työajalta, mahdollinen erotus maksetaan seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Työsuhteen päättyessä lasketaan takuuansio, kuten edellä on määrätty. Mikäli työsuhde on työsuhteen päättymiseen mennessä kestänyt kuutta kuukautta ly- hyemmän ajan, lasketaan takuuansio tältä ajalta.

Palkan suuruus

3. Palkan suuruuteen vaikuttavat:

• työtehtävät

• palvelusvuodet

• kuntien kalleusluokitus.

Palkkataulukot ja kuntien kalleusluokitus ovat palkkaliitteessä.

Palvelusaika

4. Palvelusaika määräytyy työsuhteen keston mukaan. Palvelusaikaa kerryttävät kalenterikuukaudet, joissa tehtyjä työtunteja on vähintään 35.

5. Palvelusaikaan lasketaan:

• tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa työskennelty aika kokonaisuudessaan

• vuosilomalain mukainen työhön rinnastettava aika, esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa.

Kokemus muussa ammatissa otetaan huomioon kohtuullisessa määrin, jos se osittain vastaa työssä vaadittavaa ammattikokemusta.

Aikaisempi palvelusaika ja kokemus todetaan työsopimuksessa ja otetaan huo- mioon tämän työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen alkavassa työsuhteessa.

Tilapäinen siirto

6. Siirrettäessä työntekijä korkeammin palkattuun työhön yhdenjaksoisesti yli kahdeksi viikoksi maksetaan yli menevältä ajalta kyseisen työn mukaista palk- kaa.

Siirron aiheutuessa vuosilomajärjestelyistä ja sen kestäessä yli 4 viikkoa kalente- rivuoden aikana maksetaan yli menevältä ajalta kyseisen työn mukaista palkkaa. Ennen siirtoa työnantaja toteaa sen vaikutuksen palkkaukseen.

Siirto vaativuusryhmässä

7. Tehtävän muuttuessa ja työntekijän siirtyessä ylempään vaativuusryhmään määräytyy uusi taulukkopalkka sen vuosiryhmän mukaan, joka on entistä tau- lukkopalkkaa lähinnä korkeampi.

Osakuukauden palkka

8. Palkka saadaan kertomalla tuntipalkka palkkaan oikeuttavilla tunneilla.

Koululaispalkka

9. Peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaalle voidaan maksaa koululaispalkkaa 1.6.–15.8 välisenä aikana (palkkaliite).

Koululaisen työskenneltyä tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa 2,5 kuukautta määräytyy palkka harjoittelijan mukaan.

Harjoitteluaika

10. Harjoitteluaika on yksi vuosi. Harjoitteluaika edellytetään vain kerran työsuh- teeseen tultaessa. Harjoitteluaikaa kerryttävät kalenterikuukaudet, joissa tehtyjä työtunteja on vähintään 35.

Harjoittelijan palkka on 85 % 1. vuoden asiakaspalvelutyöntekijän palkasta.

12 § Lisät

Yölisä

1. Kello 23.00–06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan palkkaliitteen mukainen yölisä.

Lisää ei makseta:

• käytettäessä xxxxxxxx työaikaa tai

• työntekijän päättäessä itse säännöllisen työaikansa ajankohdasta.

Sunnuntaina kirkollisina juhlapyhinä sekä vappu- ja itsenäisyyspäivänä työaika- lisät maksetaan 100 %:lla korotettuna.

Työkohtaisuuslisä

2. Työntekijän tehdessä huomattavassa määrin korkeamman vaativuusryhmän työtä maksetaan hänelle työkohtaisuuslisää.

Lisä maksetaan myös työntekijälle, joka on nimetty työryhmän vanhimmaksi.

Lisä maksetaan myös työntekijälle, jolta työnantaja edellyttää vähintään kahden kielen sujuvaa kielitaitoa.

Kielilisä

3. Työnantajan edellyttäessä muun kuin kotimaisten kielten sujuvaa hallintaa, maksetaan palkkaliitteen mukaista kielilisää. Lisän maksaminen voidaan rajoit- taa koskemaan tiettyä työtehtävää tai projektia.

POISSAOLOT

13 § Sairastuminen

Palkanmaksun edellytykset

1. Palkka maksetaan jos:

• työntekijä on sairastumisen tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työso- pimuksensa mukaista työtä ja

• työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja jos mahdollista sen kes- tosta. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä, jos siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa.

Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus katsotaan hyväksyttä-

väksi todistukseksi enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairastapauksen osalta, jos

• työnantaja ei ole järjestänyt lakisääteistä laajempaa ja lääkäripalvelut kattavaa työterveyshuoltoa

• työntekijä ei ole pyynnöstä huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen ter- veydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä ja työntekijä on toimittanut tästä selvityksen työnantajalle.

Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työn- antaja voi pyytää työntekijää hankkimaan palkanmaksuvelvollisuuden edelly- tyksenä uuden lääkärinlausunnon nimeämältään lääkäriltä.

Työnantajan nimetessä lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hank- kimiskustannukset.

Palkanmaksu

3. Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:

Työsuhteen kesto sairastumishetkellä	Palkallisen jakson pituus
1 kuukausi	Sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää
8 kuukautta–3 vuotta	3 viikkoa
3 vuotta–5 vuotta	4 viikkoa
yli 5 vuotta	5 viikkoa

Palkka maksetaan työvuoroluetteloon merkityiltä tunneilta. Työvuoroluettelon puuttuessa palkka maksetaan sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

Mikäli työntekijä jättää ennen työvuoronsa alkua ilmoittamatta poissaolostaan il- man perusteltua syytä, palkanmaksu alkaa ilmoittamishetkestä.

4. Jos keskimääräistä viikkotyöaikaa ei ole sovittu lasketaan keskimääräinen viikko- työaika 12 sairauttaedeltäneenviikon(joidenaikanatyöntekijäonolluttyössä) keski- määräisen viikkotyöajan perusteella. Jos työsuhde ennen sairastumista on kestänyt lyhyemmän ajan, lasketaan keskimääräinen viikkotyöaika tämän ajan perusteella.

5. Yölisä maksetaan sairausajan palkassa, jos sitä olisi kertynyt työntekijälle sairaus- jakson aikana.

6. Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen sai- rausvakuutuskorvauksen.

7. Sairausajan palkka lasketaan sairautta edeltäneen vähintään kolmen täyden kuukauden keskiansion perusteella, jakamalla laskentajakson säännöllisen työ- ajan ansio vastaavana aikana tehtyjen säännöllisten työtuntien kokonaismää- rällä. Jos työsuhde on ennen sairastumista kestänyt lyhyemmän ajan, tämän ajan perusteella.

Mikäli palkka osaksi tai kokonaan perustuu työsuorituksen perusteella lasket- tuun provisioon tai vastaavaan ja työsuhde on kestänyt alle 12 kuukautta sairastu- mishetkellä, sairasajan palkka perustuu työehtosopimuksen mukaiseen tauluk- kopalkkaan kuitenkin vähintään tätä korkeampaan työsopimuksella sovittuun kiinteään henkilökohtaiseen tunti- tai kuukausipalkkaan.

8. Paikallisesti voidaan sopia sairausajan palkan maksamisesta seuraavaa:

• Sairausvakuutuslain karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi palkka

• Karenssin jälkeisiltä työpäiviltä maksetaan päiväpalkan ja sairausvakuutuskor- vauksen erotus. Maksaminen edellyttää selvitystä päivärahan suuruudesta.

9. Työtapaturmasta johtuva sairausajan palkka maksetaan aina suoraan työnte- kijälle.

10. Jos sairausvakuutuslain päivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.

11. Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan:

• lain perusteella

• työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella tai työnantajan kannatusmaksua saavasta sairausavustuskassasta.

Palkan tultua jo maksetuksi työnantaja voi nostaa korvaukset itselleen tai periä ne työntekijältä, kuitenkin enintään maksamansa määrän.

Sairauden uusiutuminen

12. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluus- ta maksetaan sairausajan palkka seuraavasti:

• poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso

• palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastu- mispäivältä sen ollessa työpäivä.

14 § Tilapäinen poissaolo

Äkillinen sairaus perheessä

1. Työntekijälle pyritään antamaan mahdollisuus lyhyeen palkattomaan poissa- oloon perheessä sattuneen äkillisen sairauden johdosta.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen huoltajalle maksetaan palkka 1—3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä samoin edellytyksin kuin edellä 13 §:ssä jos:

• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi

• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta

• lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväk- symä selvitys.

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan jos:

• toisella huoltajalla ei ole ansiotyön eikä työajan takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa lasta itse tai

• avio- tai avopuoliso on asevelvollisuutta suorittamassa tai kertaus- harjoituksissa

• ja toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta on annettu selvitys.

Tarvittaessa työntekijälle pyritään antamaan 3 kalenteripäivää pidempi palkaton poissaolo.

ESIMERKKI 8

Työvuoroluettelo	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
	T	T	V	T	T	T	V
	lapsi sairaana ja työntekijä pois töistä

Palkka maksetaan vain 3 kalenteripäivään (Ma–Ke) sisältyviltä työpäiviltä (Ma–Ti).

ESIMERKKI 9

Työvuoroluettelo	To	Pe	La	Su	Ma	Ti
	T	T	V	V	T	T
		lapsi sairaana ja työntekijä pois töistä

Palkka maksetaan vain 3 kalenteripäivään (Pe–Su) sisältyvältä työpäivältä (Pe).

Merkkipäivä

3. Työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työ- päivä.

Palkaton poissaolo

Pöytäkirjamerkintä

4. Osapuolet suosittavat paikallisen sopimuksen tekemistä niistä edelly- tyksistä ja menettelytavoista, joilla työntekijällä on mahdollisuus palkat- tomaan poissaoloon kolmena päivänä kalenterivuodessa.

Kuolema ja hautajaiset

5. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen poissaoloon lähio- maisen kuoleman ja hautajaisten johdosta.

Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtuviin järjeste- lyihin tarvittavaa aikaa.

Poissaolon kestäessä yli päivän työntekijän on annettava työnantajan pyynnöstä etukäteen selvitys ajan tarpeesta.

Lähiomaisia ovat muun muassa puoliso, vanhemmat, iso- ja appivanhemmat, lapsi, sisar ja veli.

Poissaolo ei vähennä ansioita.

Kutsunta ja kertausharjoitukset

6. Työntekijä voi osallistua ansion alentumatta asevelvollisten kutsuntaan ja sii- hen liittyvään lääkärintarkastukseen. Lääkärintarkastukseen noudatetaan 15 §:n määräyksiä. Työntekijälle maksetaan kertausharjoituspäiviltä palkan ja reservi- läispalkan erotus.

Vuosilomaedut

7. Tämän pykälän mukaiset poissaolot eivät vähennä vuosilomaetuja.

15 § Lääkärintarkastukset

Palkanmaksun edellytykset

Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa (1–5) edellyt- täen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty tarpeetonta työajan mene- tystä välttäen:

1. Sairauden toteaminen

Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkärin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus, jos aikaa ei ole saatu työajan ulko- puolella.

2. Äkillinen hammassairaus

Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta jos:

• hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa työkyvyttömyyden ja

• xxxxxxxxxxxxx vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja

• hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kiireellisyyden.

3. Raskaus

Työntekijän käydessä äitiysrahan maksamiseen liittyvässä tarkastuksessa tai synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.

4. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset

Työntekijän käydessä:

• lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tar- koittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa

• nuorista työntekijöistä annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa

• tartuntatautilakiin liittyvissä ja työnantajan edellyttämissä tutkimuksissa

• tartuntatautilain edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä yrityksessä toisiin tehtäviin.

Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paik- kakunnalla.

5. Poissaolo muista syistä

Kunnan järjestämät seulontatutkimukset (Valtioneuvoston asetus seulonnoista 1339/2006, mammografia ja papa-koe) mikäli käynnit eivät ole mahdollisia työajan ulkopuolella.

16 § Lapsen syntymä

Perhevapaat

1. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimus- ja sairausvakuutuslain mukaan.

Äitiys- ja adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan 3 kuukaudelta pal- kan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus, jos

• työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua. Ko. kuukau- det kertyvät kuten harjoitteluaika ja palvelusaika, 11§

• työntekijä palaa perhevapaalta työhön.

Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysrahan suuruudes- ta. Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnan- tajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta uudelta äitiysvapaalta, jos työn- tekijä ei ole palannut työhön edelliseltä perhevapaalta.

Isyysvapaalle lähtevälle maksetaan 6 päivältä palkan ja sairausvakuutuslain isyysrahan erotus edellä esitetyn mukaan.

Ilmoitusajat

2. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoito- vapaasta viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkamista.

Työntekijän tulisi antaa työnantajalle hyvissä ajoin kokonaissuunnitelma vapai- den käytöstä kummankin vanhemman osalta.

VUOSILOMA

17 § Vuosiloma

1. Vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan.

Loman pituus

2. Lomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kestet- tyä lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä:

• alle vuoden 2 arkipäivää

• vähintään vuoden 2,5 arkipäivää.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi:

• jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 14 päivää

• jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 35 tuntia.

Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella.

Lomaa ansaitaan 35 tunnin säännön perusteella työntekijän työskennellessä työ- sopimuksen mukaan alle 14 päivää kuukaudessa.

Lomapäiviksi ei lasketa pyhäpäiviä, pääsiäislauantaita, vapunpäivää, juhannus- aattoa, itsenäisyyspäivää ja jouluaattoa.

Loman antaminen

3. Työnantaja määrää loman alkamisajankohdan vuosilomalain mukaisesti.

Työnantajan on annettava ennen xxxxx määräämistä työntekijälle tai tämän edustajalle mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

Kesä- ja talviloman ei tulisi välittömästi seurata toisiaan.

Loma ja vapaapäivä

4. Loman alkamiseen vapaapäivänä tarvitaan työntekijän suostumus. Vähintään kuuden päivän loma voi alkaa ilman työntekijän suostumusta hänen maanantai- vapaapäivänä.

Vähintään kuuden päivän loman päättyessä muuna arkipäivänä kuin lauantaina työntekijällä on tällä viikolla lomapäivien lisäksi vapaapäivä.

Enintään kolmen päivän lomaan ei voi sisältyä vapaapäivää ilman työntekijän suostumusta.

Työntekijän työskennellessä työsopimuksensa mukaan kaikkina viikonpäivinä jokaisessa vähintään kuuden päivän lomassa on oltava sunnuntaivapaapäivä. Tällainen vapaapäivä ei ole lomaa edeltävä sunnuntai.

Vuosilomapalkka ja -korvaus

5. Vuosilomapalkka ja -korvaus määräytyvät vuosilomalain mukaan kuitenkin siten, että keskimääräiseen päiväpalkkaan perustuva menettely korvataan pro- senttimääräisellä laskentatavalla ja että kuukausipalkkaisella käytetään jaka- jana lukua 25. Vuosilomaprosentti on 9 alle vuoden työsuhteessa ja 12 yli vuoden työsuhteessa.

ESIMERKKI 10

Työntekijälle, joka sopimuksen mukaisesti on lomanmääräytymisvuoden aikana työssä niin harvoina päivinä tai niin lyhyen ajan, että hänelle tästä syystä ei kerry ainoatakaan vuosilomalain mukaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta tai vain osa kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, maksetaan vuo- silomapalkka vuosilomalain mukaan työsuhteen jatkuessa.

Työsuhteen päättyessä lomakorvaus maksetaan vuosilomalain mukaan.

Xxxxxxxxxxx voidaan maksaa kuukausittain lomakorvauksena henkilölle, joka työsopimuksensa mukaan tekee työtä säännöllisesti kuukausittain alle 35 tuntia.

Lomakorvaus voidaan maksaa palkanmaksun yhteydessä kuukausittain sellaiselle erikseen töihin kutsuttavalle henkilölle, jolla työsopimuksensa mukaan on oikeus kieltäytyä työvuorosta.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellä mainitulla tarkoitetaan työntekijää, jolla on oikeus kieltäytyä tarjotusta, so- vitusta tai varatusta työvuorosta. Uusien työsuhteiden osalta maksamisajankohta sovitaan työsopimuksella.

Vuosilomapalkan ja -korvauksen maksaminen

6. Lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista tai paikallisesti sopien (20 §) yrityksen tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

Enintään kuuden päivän lomapalkka voidaan maksaa yrityksen normaalina pal-

kanmaksupäivänä.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry xxx.xxx.xx 28

18 § Lomaraha

Maksamisedellytykset

1. Lomaraha maksetaan työntekijän palatessa työhön loman päätyttyä.

Lomaraha maksetaan myös työntekijän:

• oltua poissa työstä työnantajan suostumuksella välittömästi ennen loman al- kamista tai sen päätyttyä.

• ollessa estynyt palaamasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitus- ta syystä.

Suuruus

2. Lomaraha on 50 % lomapalkasta.

Lomaraha maksetaan vuosilomalain mukaan ansaittua lomaa vastaavasta loma- palkasta.

Enintään 6 lomapäivän lomaraha voidaan maksaa yrityksen normaalina palkan- maksupäivänä.

Hoitovapaa

3. Hoitovapaalla olevalle maksetaan lomaraha 3. kohdan mukaisesti hänen pala- tessa työhön ennakkoilmoituksen tai siihen tehdyn muutoksen mukaisesti hoi- tovapaan päätyttyä.

Varusmiespalvelus

4. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuutta suorittavalle hänen palattua asianmu- kaisesti työhön.

Xxxxxxxx on 50 % ennen palvelukseen astumista maksetusta lomapalkasta tai lomakorvauksesta.

Työsuhteen päättyminen loman aikana

5. Lomaraha maksetaan työsuhteen päättyessä loman aikana taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

ESIMERKKI 11

Työntekijän työsuhde irtisanottiin 30.5. taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla päättymään 30.7. Työntekijän kesäloman ajankohdaksi oli sovittu 14.7.–10.8.

Työntekijä saa lomarahana 50 % sovitun kesälomansa (14.7.–10.8.) lomapalkasta. Lopputilin yhteydessä maksettavasta lomakorvauksesta lomarahaa ei makseta.

Eläkkeelle siirtyminen

6. Lomaraha maksetaan vuosilomapalkasta ja -korvauksesta työntekijän siirty- essä vanhuus-, työkyvyttömyys-, yksilölliselle-, varhais- tai varhennetulle van- huuseläkkeelle.

MATKAT

19 § Matkakustannukset

1. Matkakustannukset korvataan vaihtoehtoisesti:

• valtion matkustussäännön mukaan

• verohallituksen päätöksen mukaan

• yrityksen matkustussäännön mukaan.

Yrityksen matkustussääntö

2. Yrityksen matkustussäännössä korvaukset määräytyvät valtion matkustus- säännön mukaan ja maksuperusteet (aikarajat) verohallituksen päätöksen mu- kaan.

Päiväraha

3. Noudatettaessa verohallituksen päätöstä tai yrityksen matkustussääntöä päi- värahaa ei makseta:

• työntekijän tehdessä työmatkan alueellisesti rajatussa ja usean kunnan alueel- la toimivassa yrityksessä

• työntekijän osallistuessa yrityksen sisäiseen koulutukseen työnantajan maksa- essa kustannukset.

Ateriakorvaus

4. Ateriakorvaus maksetaan:

• työmatkan kestäessä vähintään 6 tuntia

• ja työntekijällä ei ole mahdollisuutta tavanomaiseen tai sitä vastaavaan työ- paikkaruokailuun tai kotiruokailuun.

Ateriakorvausta ei makseta:

• työntekijän saadessa koko- tai osapäivärahan

• tai työntekijän työskennellessä yrityksen saman paikkakunnan toisessa toimipaikassa.

Ateriakorvauksen suuruus määräytyy valtion matkustussäännön mukaan.

TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN

20 § Työpaikkakohtainen sopiminen

1. Työpaikkakohtaisessa sopimisessa:

• sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä, työntekijät tai luottamusmies, ellei työehtosopimusmääräyksessä ole toisin sovittu

• sopimus on tehtävä kirjallisesti

• sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi

• toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta

• yli 9 kuukautta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 3 kuukau- den irtisanomisajalla

• sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

2. Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu irtisanomi- sesta huolimatta jakson loppuun.

21 § Erinäiset määräykset

Jäsenmaksuperintä

1. Työntekijän pyynnöstä työnantaja pidättää Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne liiton pankkitilille. Perinnässä noudatetaan voi- massa olevaa keskusjärjestösopimusta.

Kokoontuminen työpaikalla

2. Palvelualojen ammattiliiton yhdistykset, ammattiosastot, työhuonekunnat tai vastaavat voivat pitää työajan ulkopuolella kokouksia työsuhdekysymyksistä jos:

• kokouksen pitämisestä sovitaan työnantajan kanssa 3 päivää etukäteen, jos mahdollista

• työnantaja osoittaa tarkoituksenmukaisen kokouspaikan

• järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä.

Järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.

Ohjesäännöt

3. Työntekijän on noudatettava yrityksen voimassa olevia ohjesääntöjä. Ohjesäännöt eivät saa olla ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.

Ryhmähenkivakuutus

4. Työnantaja kustantaa työntekijän ryhmähenkivakuutuksen.

Sosiaaliset edut

5. Tämä sopimus ei koske yrityksen sosiaalisia etuja.

Lisien vanhentuminen

6. Tässä sopimuksessa ja sen pöytäkirjoissa mainittu yölisä vanhenee työaikalain 38 §:n mukaan.

Keskituntiansio

7. Keskituntiansio saadaan jakamalla vähintään 3 täyden kuukauden säännöllisen työajan ansio vastaavana aikana tehtyjen säännöllisten työtuntien kokonaismää- rällä. Jos työsuhde on kestänyt 3 kuukautta lyhyemmän ajan lasketaan keskitun- tiansio jakamalla tämän ajan säännöllisen työajan ansio tämän ajan säännöllisten työtuntien kokonaismäärällä.

Keskituntiansion mukaan määräytyy lisä-, yli-, sunnuntaityö-korvauksen pe- ruspalkka sekä arkipyhäviikon työajan lyhennyksestä maksettava tuntipalkka.

TULKINTAOHJE: KESKITUNTIANSIO

(KTA) lasketaan siten, että säännöllisen työajan ajalta (väh. kolme kk) maksettu palkka, lukuun ottamatta lisä-, yli- ja sunnuntaityön korotusosia sekä päivystys-/ varallaolokorvausta, jaetaan saman ajanjakson aikana tehtyjen työtuntien määräl- lä. KTA:lla laskettuja tunteja ei huomioida.

LUOTTAMUSMIES, NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA

22 § Henkilöstön edustajat

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun koulutustarpeet selvitetään kahden kuukauden kuluessa henkilön valinnasta.

Luottamusmiehen valinta

1. Luottamusmies edustaa kaikkia työehtosopimuksen piirissä olevia työnteki- jöitä.

2. Luottamusmiesjärjestelmästä voidaan sopia yrityskohtaisesti.

3. Alueelliset luottamusmiehet voivat valita keskuudestaan yhden henkilön toi- mimaan yhteyshenkilönä käsiteltäessä yritystä yleisesti koskevia asioita.

4. Jos johonkin toimipaikkaan ei ole valittu luottamusmiestä, edustaa toimipai- kan työntekijöitä em. yhteyshenkilö tai joku muu em. luottamusmiehistä, ellei yritykseen ole valittu valtakunnallista pääluottamusmiestä.

5. Vaalista on ilmoitettava kirjallisesti.

Työskentelypuitteet

Luottamusmiehellä on oikeus asianmukaisiin tehtävänsä edellyttämiin säi-ly- tys- ja toimistotiloihin sekä tavanomaisiin toimistovälineisiin. Käytännön jär- jestelyistä sovitaan paikallisesti.

Ansionmenetyksen korvaus

1. Työnantaja korvaa ansion, jonka luottamusmies menettää hoitaessaan luot- tamusmiestehtäviä säännöllisenä työaikana. Ansio korvataan keskituntiansion mukaan. (Katso keskituntiansion laskemisesta 21 §:n 7 kohta).

Hoitaessaan työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työajan ulkopuo- lella luottamusmiehelle maksetaan lisä- tai ylityökorvaus, ellei muusta korvauk- sesta sovita.

Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtävien hoitamisesta luotta- musmieskorvausta hänen toimialueeseensa kuuluvien työtekijöiden lukumäärän (riippumatta järjestäytyneisyydestä) perusteella seuraavasti:

Luottamusmieskorvaukset

Työntekijöiden lukumäärä	30.9.2014 asti korvaus euroa / kk	1.10.2014 alkaen korvaus euroa / kk
alle 50	38	39
51–200	50	51
vähintään 201	62	62,50

Mikäli luottamusmies toimii myös em. yhteyshenkilönä tai valtakunnallisena pääluottamusmiehenä, korotetaan palkkiota 30%:lla.

Korvausta ei makseta niiltä kalenterikuukausilta, jolloin luottamus- tai pääluot- tamusmies vuosiloman, sairauden tai muun niihin verrattavan esteen vuoksi ei hoida luottamusmiestehtäväänsä pääosaa ko. kuukautta. Korvaus maksetaan varamiehelle tämän hoidettua ko. tehtävää ko. poissaoloajan.

Työsuojeluvaltuutetun korvaus on 67,5 % luottamusmiehen korvauksesta.

Työstä vapautus

1. Luottamusmiehelle annetaan luottamusmiestehtävien hoitoa varten tarvittava työstä vapautus.

Luottamusmiehen työsuhde

Työnantajan harkitessa luottamusmiehen työsuhteen päättämistä on hänen en- nen toimenpiteisiin ryhtymistä oltava yhteydessä työnantajaliittoonsa. Liiton saatua yhteydenoton, sen tulee ryhtyä välittömästi asian edellyttämiin toimiin.

23 § Erimielisyydet

Paikalliset neuvottelut

1. Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnan- tajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kanssa.

Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan kahtena kappaleena erimielisyysmuistio.

Liittoneuvottelut

2. Paikalliset osapuolet voivat jättää asian liittojen ratkaistavaksi.

Neuvottelujen toteutus

3. Paikalliset- ja liittoneuvottelut aloitetaan ja käydään viivytyksettä.

Työtuomioistuin

4. Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuomio- istuimen ratkaistavaksi.

24 § Työrauha ja sopimusrikkomukset

1. Kaikki sopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.

2. Tämän sopimuksen rikkomisen seuraamukset määräytyvät allekirjoituspäi- vänä voimassa olevan työehtosopimuslain ja keskusjärjestösopimuksen mukaan.

VOIMASSAOLO

25 § Sopimuksen voimassaolo

1. Sopimus on voimassa 1.6.2014 lukien ja 31.1.2017 asti.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

1 Sopimuskausi

Sopimuskausi koostuu kahdesta sopimusjaksosta.

Ensimmäinen sopimusjakso alkaa 1.6.2014 ja päättyy 31.3.2016. Toinen sopimusjakso alkaa 1.4.2016 ja päättyy 31.1.2017.

2 Palkankorotukset

2.1 Ensimmäinen sopimusjakso

2.1.1 Vuosi 2014

Henkilökohtaisia kiinteitä tuntipalkkoja korotetaan 13 sentillä ja kokoaikaisia kuukausipalk-koja 20 eurolla. Osa-aikaisen toimihenkilön kuukausipalkkaa nos- tetaan työajan suhteessa. Korotus tehdään kiinteään tunti- / kuukausipalkkaan, kuitenkin vähintään palkkataulukon mukaiseen palkkaan.

Henkilöstöedustajien korvausta nostetaan 2%:lla. Yölisä on 3.00 euroa ja kielilisä 50 senttiä. Näissä korotuksissa on jo huomioitu 1.10.2015 tulevan palkantarkis- tuksen vaikutus.

Palkkataulukoita korotetaan 13 sentillä. Kuukausipalkka saadaan kertomalla tun- tipalkka luvulla 161,25.

Korotukset tulevat voimaan 1.10.2014 lukien.

2.1.2 Vuosi 2015

Henkilökohtaisia kiinteitä tunti- tai kuukausipalkkoja korotetaan 0.4 %:lla 1.10.2015 lukien. Osapuolet voivat 30.8.2015 mennessä sopia toisin korotusvaran käyttämisestä.

2.2 Toinen sopimusjakso

Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastele- maan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita teki- jöitä. Selvitystyössä käytetään tarvitta-essa apuna tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastelun perusteella työ-

markkinakeskusjärjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvai- kutuksesta ja toteutusajankohdasta.

Palkkaratkaisu mitoitetaan 12 kuukauden jakson mukaan. Niillä aloilla, joilla sopimuskauden toinen jakso on pidempi tai lyhyempi kuin 12 kuukautta, palkka- ratkaisu suhteutetaan jakson pituuden mukaan.

3 Tekstimuutokset

22 § Työskentelypuitteet

Luottamusmiehellä on oikeus asianmukaisiin tehtävänsä edellyttämiin säilytys- ja toimistotiloihin sekä tavanomaisiin toimistovälineisiin. Käytännön järjeste- lyistä sovitaan paikallisesti.”

4 Muut asiat

Osapuolten välisessä työryhmässä selvitetään ja valmistellaan tarvittavia toi- menpiteitä koskien

• työhyvinvointia ja tuottavuutta

• palkkausjärjestelmiä

• työaikamääräyksiä.

5 Sopimuksen sitovuus

Mikäli keskusjärjestöt eivät pääse yksimielisyyteen toisen jakson sopimusko- rotusta koskevissa neuvotteluissa, sopijaosapuolet voivat irtisanoa voimassa olevan sopimuksen neljän kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen päättyväksi 31.3.2016, jolloin ne aloittavat neuvot-telut uudesta sopimuksesta oman aikatau- lunsa mukaisesti

Helsingissä, lokakuun 28. päivänä 2013

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Ohje työtehtävien sijoittumisesta vaativuusryhmiin

Vaativuusryhmää määriteltäessä selvitetään ensiksi tehtävän pääasiallinen sisältö. Palkkaliitteessä mainittujen yleismääritelmien perusteella arvioidaan se, kumman palkkaryhmän vaativuustasoa ko. tehtävä lähinnä vastaa.

Jos tehtävä on määritelty palkkaryhmään yksi ja työntekijä joutuu tekemään kes- kimäärin yli 15 % työajastaan palkkaryhmään kaksi kuuluvia tehtäviä, maksetaan työtehtävien suorittamisesta työehtosopimuksen 12 §:n mukaista työkohtaisuus- lisää. Jos palkkaryhmään kaksi kuuluvien tehtävien aikaosuus tehdystä työajasta ylittää 50 % maksetaan palkkaryhmän kaksi mukainen palkka.

Ryhmittelyn soveltamiseksi on jäljempänä mainittu esimerkkejä tehtävistä ja tehtävänimikkeistä, jotka tyypillisesti kuuluvat eri vaativuusryhmiin. Vaativuusryhmän ratkaisee kuitenkin tehtävän vaativuustaso.

Ryhmä III

Palkkaryhmien yläpuoliset

Ryhmä II

Erityisten tietojen tai työmenetelmi- en hallintaa vaativat asiakaspalvelu- ja ammattitehtävät

Ryhmään kuuluvat kaikki ne työntekijät, joiden tehtävä ja sen mukainen palkka on vaativampi kuin ryhmässä II. Työntekijän palkka sovitaan henkilökohtaisesti työsopi- muksella.

Palkan määrittelyssä voidaan ohjeena käyttää vastaavien tehtävien palve- lusektorin palkkatilastoja.

Ryhmä I

Asiakaspalvelun perustehtävät

Tuotteiden ja palvelujen markkinointi ja neuvonta

Saatavien perintä

Harkintaa vaativat puhelin- tutkimukset ja haastattelut

Monitaitoisuus työtekijän joutu- essa tekemään ja hallitsemaan oman osaamisalueensa lisäksi muita tehtäviä, joihin vaaditaan tietty ammattitaito.

Vastaus- ja välityspalvelut Xxxxxxxxx vastaanotto

Määriteltyjen tuotteiden tarjonta kiinteään hintaan

Tuoteneuvonta Asiakaskäyntivarausten hoito

Puhelintutkimukset ja haastatte- lut valmiiden kysymysten avulla

Ilmoitusten myynti ja käsittely

Maksamismuistutusten välittäminen

VÄHIMMÄISTUNTIPALKAT 1.10.2014

Pääkaupunkiseutu
Vaativuusryhmä	1–2 v.	3–4 v.	5 v.–
Ryhmä I	9,69	9,97	10,40
Ryhmä II	10,08	10,50	10,90
Harjoittelija	8,37
Koululainen	7,10

Pkl 1
Vaativuusryhmä	1–2 v.	3–4 v.	5 v.–
Ryhmä I	9,28	9,60	9,97
Ryhmä II	9,69	10,08	10,50
Harjoittelija	8,06
Koululainen	6,80

Pkl 2
Vaativuusryhmä	1–2 v.	3–4 v.	5 v.–
Ryhmä I	8,87	9,19	9,60
Ryhmä II	9,28	9,69	10,08
Harjoittelija	7,70
Koululainen	6,53

Yölisä	3,00
Kielilisä	0,50

VÄHIMMÄISTUNTIPALKAT 1.10.2015

Pääkaupunkiseutu
Vaativuusryhmä	1–2 v.	3–4 v.	5 v.–
Ryhmä I	9,73	10,01	10,44
Ryhmä II	10,12	10,54	10,94
Harjoittelija	8,40
Koululainen	7,13

Pkl 1
Vaativuusryhmä	1–2 v.	3–4 v.	5 v.–
Ryhmä I	9,32	9,64	10,01
Ryhmä II	9,73	10,12	10,54
Harjoittelija	8,09
Koululainen	6,83

Pkl 2
Vaativuusryhmä	1–2 v.	3–4 v.	5 v.–
Ryhmä I	8,91	9,23	9,64
Ryhmä II	9,32	9,73	10,12
Harjoittelija	7,73
Koululainen	6,56

Yölisä	3,00
Kielilisä	0,50

VÄHIMMÄISTUNTIPALKAT 1.4.2016

Pääkaupunkiseutu
Vaativuusryhmä	1–2 v.	3–4 v.	5 v.–
Ryhmä I	9,81	10,09	10,52
Ryhmä II	10,20	10,62	11,02
Harjoittelija	8,48
Koululainen	7,21

Pkl 1
Vaativuusryhmä	1–2 v.	3–4 v.	5 v.–
Ryhmä I	9,40	9,72	10,09
Ryhmä II	9,81	10,20	10,62
Harjoittelija	8,17
Koululainen	6,91

Pkl 2
Vaativuusryhmä	1–2 v.	3–4 v.	5 v.–
Ryhmä I	8,99	9,31	9,72
Ryhmä II	9,40	9,81	10,20
Harjoittelija	7,81
Koululainen	6,64

Yölisä	3,00
Kielilisä	0,50

KUNTIEN KALLEUSLUOKITUS

Kunnan nimi	Xxxxxxxxxxxxx	Kunnan nimi	Xxxxxxxxxxxxx
Enontekiö	I	Kuopio	I
Espoo	I	Kuusamo	I
Helsinki	I	Muonio	I
Houtskari	I	Nauvo	I
Hyrynsalmi	I	Oulu	I
Hyvinkää	I	Pelkosenniemi	I
Hämeenlinna	I	Pello	I
Inari	I	Posio	I
Iniö	I	Ranua	I
Joensuu	I	Ristijärvi	I
Jyväskylä	I	Rovaniemen mlk	I
Järvenpää	I	Rovaniemi	I
Kauniainen	I	Salla	I
Kemi	I	Savukoski	I
Kemijärvi	I	Simo	I
Keminmaa	I	Sodankylä	I
Kerava	I	Tampere	I
Kirkkonummi	I	Tervola	I
Kittilä	I	Tornio	I
Kolari	I	Utsjoki	I
Korppoo	I	Vaasa	I
Kuhmo	I	Vantaa	I
Kuivaniemi	I	Ylitornio	I

Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan paitsi Ahvenanmaan kunnat I kalleusluokkaan.

ERIMIELISYYSMUISTIO

Työnantaja
Osoite
Puhelinnumero
Asiaa hoitava henkilö
Neuvotteluosapuolet
Työnantajapuolelta
Työntekijäpuolelta
Erimielisyys siirretään liittojen ratkaistavaksi liitteissä olevien tietojen perus- teella. Esitetty vaatimus perusteluineen liite 1 Annettu vastaus perusteluineen liite 2 Yhteisesti todetut erimielisyyden kohteeseen liittyvät tosiseikat liite 3 Tätä muistiota on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, joista toisen työnan- tajapuoli toimittaa työnantajaliitolle ja toisen työntekijäpuoli toimittaa työn- tekijäliitolle.
Paikka	Aika
Työnantajan tai hänen edustajansa allekirjoitus	Työntekijän tai luottamusmiehen allekirjoitus

TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLI

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toiminta- mallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.

Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely

Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvot- telujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisa- nomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoi- man vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toiminta- periaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.

Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä.

Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.

Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julki- set työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yri- tysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yh- teistyöhön.

Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.

Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin pe- rustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhisto- riaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määrä- aikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta

keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kol- me vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostu- muksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oi- keus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työs- sä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työ- voimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää hait- taa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettä- essä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

MUUTOSTURVAN PÖYTÄKIRJA

1 Sovittiin, että liitteenä olevat sopimusmääräykset työllistymisen ja muutos- turvan toimintamallista ovat tulleet voimaan allekirjoittaneiden liittojen välillä 16.2.2005.

2 Todettiin, että työvoimaviranomaiset pyrkivät osaltaan toimimaan työllis- tymisen ja muutosturvan toimintamallin mukaisesti heti 16.2.2005 alkaen. Työllistymisohjelmaa ja koulutustukea koskeva lainsäädäntö on valmisteilla ja on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pikaisesti.

Todettiin, että työllistymisohjelmaa ja korotettua koulutustukea koskevia sopi- musmääräyksiä voidaan soveltaa täysimääräisesti vasta niitä koskevan lainsää- dännön voimaantulon jälkeen.

3 Todettiin, että yhteistoimintamenettelyä koskevilla määräyksillä ei muuteta yhteistoimintalain 2 §:n mukaista soveltamisalaa.

Helsingissä helmikuun 24 päivänä 2005

ERITYISPALVELUJEN TYÖNANTAJALIITTO ry PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry

KOULUTUSSOPIMUS

1 § Koulutustyöryhmä

Tämän sopimuksen mukaista koulutusta varten on liittojen yhteinen koulutus- työryhmä.

2 § Ammattiyhdistyskoulutus

Kurssien hyväksyminen

1. Koulutustyöryhmä hyväksyy työnantajan tuen piiriin kuuluvat kurssit seuraavasti:

• hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve

• kurssit hyväksytään kalenterivuodeksi kerrallaan

• tarvittaessa kursseja voidaan hyväksyä kalenterivuoden aikana

• ennen hyväksymistä työryhmälle annetaan selvitys kurssin tavoitteista, ope- tusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta ja kohderyhmästä

• hyväksyttyjen kurssien joukossa tulee olla myös viikkoa lyhyempiä ja paikalli- sia kursseja.

Liitot tiedottavat kursseista viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

Koulutustyöryhmä voi seurata kurssien opetusta.

Osallistumisoikeus

2. Henkilöstön edustaja voi osallistua työsuhteen katkeamatta koulutustyöryh- män hyväksymälle enintään 2 viikon kurssille, jos se ei aiheuta yritykselle tun- tuvaa haittaa.

Henkilöstön edustaja voi osallistua:

• vuoden aikana yhdelle kurssille

• vuoden aikana useampijaksoisen kurssin kaikille jaksoille kurssin kokonais- pituuden ollessa enintään 2 viikkoa

• kolmen vuoden aikana yhdelle samansisältöiselle kurssille (aika lasketaan edellisen samansisältöisen kurssin päättymisestä).

Ilmoitusvelvollisuus

3. Työntekijän on ilmoitettava osallistumisestaan kurssille mahdollisimman ai- kaisin. Enintään viikon pituisesta kurssista on ilmoitettava vähintään 3 viikkoa ennen sen alkua ja yli viikon pituisesta kurssista vähintään 6 viikkoa ennen sen alkua.

Työnantajan on ilmoitettava henkilöstön edustajalle mahdollisimman aikaisin, kuitenkin viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, miksi kurssille osallis- tuminen aiheuttaisi yritykselle tuntuvaa haittaa.

Korvaukset

4. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat osallistua koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman ansiomenetystä.

Luottamusmiehen ansiomenetys korvataan enintään 2 viikolta ja työsuojeluval- tuutetun enintään 1 viikolta edellyttäen että kurssi liittyy osanottajan yhteistyö- tehtävään yrityksessä.

Ansiomenetys korvataan työntekijän peruspalkan mukaan.

Ilta- ja yölisiä sekä muita mahdollisia tuntikohtaisia lisiä ei korvata. Kuukausikohtaiset lisät korvataan.

Muut edut

5. Osallistuminentämänpykälänmukaiseenkoulutukseeneivähennävuosiloma-, eläke- tai näihin verrattavia etuuksia.

3 § Yhteinen koulutus

1. Yhteistä koulutusta annetaan pääsääntöisesti työpaikkakohtaisesti.

2. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän tai luotta- musmiehen kanssa tai muulla paikallisesti sovittavalla tavalla.

3. Yhteistä koulutusta ovat esimerkiksi:

• yhteistoimintasopimukseen,

• osallistumisjärjestelmiin ja

• työsuojeluyhteistyöhön liittyvä koulutus.

4. Korvaukset määräytyvät 4 §:n mukaan.

4 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

1. Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai työnantajan lähettäessä hänet ammatilliseen koulutukseen työnantaja korvaa koulutus- kustannukset ja ansiomenetyksen.

2. Säännöllisentyöajanansiomenetys korvataantyöntekijänperuspalkanmukaan.

Ilta- ja yölisiä sekä muita tuntikohtaisia lisiä ei korvata. Kuukausikohtaiset lisät korvataan.

Matkakustannukset korvataan halvimman kulkuneuvon mukaan.

3. Koulutuksen tapahtuessa työajan ulkopuolella työntekijälle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

4. Ennen koulutukseen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

5 § Voimassaolo

Sopimus on voimassa toistaiseksi 3 kuukauden irtisanomisajalla. Jälkipainos kielletään

Liity jäseneksi: xxx.xxx.xx/xxxxx Lähetä postia: xxx@xxx.xx

Jäsenyys ja liittyminen: 000 000 000

Jäsenten työsuhdeasiat: 030 100 620

Työttömyysturva: 020 690 211

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

xxx.xxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

PUHELINPALVELUJA JA YHTEYSKESKUKSIA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata