KUNNALLISEN LÄÄKÄRIEN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN 2020–2021 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN LÄÄKÄRIEN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN 2020–2021 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.4.2020–28.2.2022.

Sopimuksen voimassaolo jatkuu 28.2.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päätty- neiksi.

2 § Yleiskorotukset

1 mom. Yleiskorotus 1.8.2020 lukien liitteissä 1,4 ja 5

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,24 prosent- tia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,24 prosenttia.

Soveltamisohje

Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

Yleiskorotus 1.8.2020 lukien liitteessä 2

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,65 prosent- tia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,65 prosenttia.

Yleiskorotus 1.8.2020 lukien liitteessä 3

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.8.2020 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,25 prosent- tia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,25 prosenttia.

Soveltamisohje

Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

2 mom. Yleiskorotus 1.4.2021 lukien liitteissä 1, 3–4

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,0 prosent- tia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,0 prosenttia.

Soveltamisohje

Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

Yleiskorotus 1.4.2021 lukien liitteessä 2

Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,31 prosent- tia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 1,31 prosenttia.

Yleiskorotus 1.4.2021 lukien liitteessä 5

Hinnoittelutunnuksiin L5EL4000, L5EL5000 ja L5EL5010 kuuluvien viranhaltijoiden tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,72 prosenttia.

KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,72 prosenttia.

Hinnoittelutunnukseen L5EL3000 kuuluvien viranhaltijoiden ja hinnoittelematto- mien viranhaltijoiden osalta tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuu- kausipalkkaa korotetaan 1.4.2021 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 1,0 prosenttia. KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää ko- rotetaan 1,0 prosenttia.

3 § Keskitetty erä

KT ja JUKO neuvottelevat 28.2.2021 mennessä 0,5 prosentin suuruisen keskitetyn erän jaosta liitteissä 1–4. Erän jako liittyy 9 §:ssä sovittuun palkkausjärjestelmä- uudistukseen ja jaetaan valtakunnallisesti.

Mikäli erän jaosta ei päästä yhteisymmärrykseen, paikalliseen järjestelyerään siir- retään 0,2 prosenttia ja 0,3 prosenttia jaetaan kohdennettuna korotuksena liittei- den 1–4 korkeimpiin peruspalkkatasoihin.

3–4 §:n mukaiset korotukset ovat yhteensä 0,8 prosenttia liitteiden 1–4 palkka- summista.

Liitteessä 5 on käytetty keskitetysti yksi prosentti.

4 § Paikallinen järjestelyerä

1 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.4.2021

Liitteissä 1–4 paikallinen järjestelyerä on 0,3 prosenttia kunkin liitteen piirissä ole- vien palkkasummasta, ellei 3 §:stä muuta johdu.

2 mom. Paikallisen järjestelyerän kohdentaminen

Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa tarkoitus on tukea 11 §:ssä sovitun palkkausjärjestelmäuudistuksen toteuttamista, jonka lisäksi tavoitteena ovat pai- kallisten palkkausepäkohtien korjaaminen ja tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen.

Paikallinen järjestelyerä käytetään ensisijaisesti tehtäväkohtaisten palkkojen koro- tuksiin. Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärän täyttäneillä työnantajilla erää voi käyttää myös henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.

3 mom. Paikallisen järjestelyerän laskeminen

Paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan liitteen piiriin kuuluvien palkkasum- masta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta.

Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki liitteen piiriin kuuluville maksetut palkat lukuun ottamatta sellaisia poikkeuksellisia palkkaeriä kuten lomarahoja ja tulos- palkkioita.

4 mom. Paikallisen järjestelyerän täytäntöönpano ja neuvottelumenettely

Asianomainen työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikalli- sen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoituksena antaa henkilös- tölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksi- mielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia.

Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdol- lisine perusteluineen.

Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen työnantaja päättää paikallisen järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin tai vas- taaviin korotuksiin.

5 § Euromääräisten palkkioiden ja korvausten tarkistaminen

Euromääräisiä palkkioita on korotettu liitteissä 1 ja 4 ilmenevällä tavalla. Myös pai- kallisiin sopimuksiin perustuvia vastaavia palkanosia korotetaan vastaavansuurui- sella korotuksella.

Kunnallisen eläinlääkäritaksan euromääräisiä käyntipalkkioita on korotettu 1.1.2021 3,04 prosentilla taksasta ilmenevällä tavalla.

6 § Palkkahinnoittelujen tarkistaminen

Palkkahinnoitteluiden peruspalkkoja on korotettu liitteistä 1–5 ilmenevällä tavalla.

7 § Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys

Kilpailukykysopimuksen perusteella sovitut säännöllisen työajan pidennykset jää- vät voimaan.

8 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa kunnissa ja kun- tayhtymissä, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tar- kistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmää- rät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta.

Työajan perusteella maksettavat tarkistetut korotukset maksetaan tarkistusten voi- maantuloajankohdasta lukien tai sen jälkeen ensiksi alkavan työaikajakson alusta lukien.

9 § Työhyvinvointia koskevat kannanotot

Osapuolet ovat laatineet tämän allekirjoituspöytäkirjan liitteinä olevat työhyvinvoin- tikannanotot. Lisäksi yleisen osan soveltamisohjeliitteessä 1 on päivitetty lääkärien ja hammaslääkärien työtehtävien työvuorosuunnittelua koskevia ohjeita.

10 § Jatkuva neuvottelumenettely

Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenette- lyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virkaehtosopimusasioissa.

11 § Työryhmät

Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto ja KT neuvottelevat lääkärisopi- muksen uuden palkkausjärjestelmän seuraavista vaiheista (liitteet 1–4). Järjestel- mäuudistus koskee koko palkkausjärjestelmää ja sen eri palkkatekijöitä. Tavoit- teena on eri lääkäriryhmien palkkausjärjestelmän kehittäminen ottaen erityisesti huomioon hoidon jatkuvuuden tukeminen perusterveydenhuollossa, sekä erikois- lääkärien ja -hammaslääkärien urakehityksen mukainen palkitseminen. Erityistä huomioita kiinnitetään myös lääkärien/hammaslääkärien työssäjaksamisen ja työ- hyvinvoinnin parantamiseen sekä tuloksellisuuden kehittämiseen.

Suomen Lääkäriliitto ja KT neuvottelevat myös suoritepalkkausjärjestelmän uudis- tamisesta (erityisesti liite 1). Uudistus voi sisältää myös kokeiluja.

Suomen Hammaslääkäriliitto ja KT neuvottelevat myös suoritepalkkausjärjestel- män uudistamisesta (erityisesti liite 2). Uudistus voi sisältää myös kokeiluja.

Palkkausjärjestelmäuudistuksen yhtenä osana sovitaan tämän allekirjoituspöytä- kirjan 3–4 §:n mukaiset toimenpiteet määräyksistä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Nämä muutokset tulevat voimaan 1.4.2021. Muilta osin muutokset tulevat voimaan 1.3.2022, ellei maakuntauudistuksesta muuta johdu.

Suomen Eläinlääkäriliitto ja KT neuvottelevat eläinlääkärien palkkausjärjestelmän muuttamisesta ottaen huomioon maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkäripalve- lutyöryhmän MMM011:00/2020 työn lopputuloksen. Palkkausjärjestelmän mahdol- lisen uudistamisen yhteydessä osapuolet neuvottelevat myös muutoksista kunnan virkaeläinlääkäreiden työaikamääräyksiin ottaen huomioon uuden työaikalain aset- tamat vaatimukset praktikkoeläinlääkärien työhön.

Lääkärisopimuksen 2020–2021 työaikaluvussa on määräaikaisesti voimassa säännöllisen työajan sijoittelua koskevat määräykset. Määräysten vaikutuksia toi- mintaan seurataan ja arvioidaan sopimuskauden ajan. Osana työtä pilotoidaan myös erikoissairaanhoitoon soveltuvaa ympärivuorokautista mallia.

12 § Työrauha

Tämä sopimus on voimassa kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen yleisen osan 28 §:ssä määrätyin työrauhavelvoittein 28.2.2022 saakka.

Helsingissä 27. toukokuuta 2020 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

Liite 1 Kannanotto työhyvinvoinnista

Liite 2 KT Kuntatyönantajien ja Suomen Eläinlääkäriliiton kannanotto

Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen 2020–2021 allekirjoituspöytäkirjan liite 1

KT, Lääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto:

Hoidon jatkuvuus ensisijaisen tärkeää terveyskeskuksissa

Työmarkkinaosapuolet ovat yksimielisiä siitä, että terveyskeskustyössä hoidon jatkuvuus ja pit- kät potilassuhteet parantavat työn tuloksellisuutta, kustannustehokkuutta sekä yksittäisen lää- kärin ja hammaslääkärin työn mielekkyyttä. Työmarkkinaosapuolet kehottavat paikallisia toimi- joita vahvistamaan terveyskeskustyön myönteisiä voimavaroja.

Kiire kuormittaa julkisen sektorin lääkäreitä

Terveyskeskuksissa työskentelevistä lääkäreistä n. 75% ja sairaaloissa työskentelevistä n. 60% ilmoittaa jatkuvan kiireen tai tekemättömien töiden paineen tuntuvan vähintään melko usein viimeisen puolen vuoden aikana. (Lähde: Lääkärin työolot ja terveys 2019). Myös ham- maslääkärit kokevat työn määrällisen kuormittavuuden eniten työhyvinvointia heikentävänä te- kijänä. (Lähde: TTL: Hammaslääkärien työhyvinvointi Suomessa 2019).

Resurssit, johtaminen ja työnjako kuntoon

Xxxxx terveyskeskustyö olisi tuloksellista ja tukisi työssäjaksamista, on tarpeen hallita työn kuor- mitustekijöitä ja varmistaa ainakin seuraavat asiat:

- Työnantajalla on oltava mahdollisuus ja riittävät resurssit ohjata ja johtaa toimintaa. Lä- hiesimiesten rooli on arjen työn sujuvuuden kannalta keskeinen.

- Työ on organisoitava siten, että pitkät potilas-lääkärisuhteet varmistetaan. Tästä hyötyvät erityisesti paljon palveluja käyttävät.

- Hammaslääkärin työssä keskeistä on myös hoitojen valmistuminen kohtuullisessa ajassa.

- Ammattiryhmien välisellä tarkoituksenmukaisella työnjaolla voidaan vaikuttaa hyvinkin no- peasti lääkärien työssäjaksamiseen. Lääkärien ja hammaslääkärien tehtäviin kuuluu sairau- den diagnostiikka ja hoidosta päättäminen, eikä tätä voida siirtää muille ammattiryhmille.

- Työnjakoa tuleekin kehittää niin, että lääkärit ja hammaslääkärit hoitavat koulutuksensa ja osaamisensa mukaisia tehtäviä ja mahdollisimman vähän muita tehtäviä.

- Turhia rajoja eri ammattiryhmien välisessä työnjaossa tulee karsia sekä normatiivisesti että työnantajien toimesta käytännön työsuunnittelussa.

- Palvelun järjestäjällä on oltava mahdollisuus kohdentaa palveluja hyvinvointi- ja terveysero- jen vähentämiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla.

- Terveydenhuollon palveluntuottajat ovat viime vuosina kehittäneet erilaisia matalan kynnyk- sen palveluja ja tapoja vastata potilaiden hoitotarpeisiin vaikuttavuuden lisäämiseksi. Tätä kehitystyötä tulee jatkaa.

- Terveyskeskustyötä tulee kehittää niin, että potilas voi terveystarpeestaan riippuen mennä suoraan oikean terveydenhuollon ammattihenkilön - sairaanhoitajan, suuhygienistin, fy- sioterapeutin, terveydenhoitajan, psykologin, hammaslääkärin tai lääkärin - vastaanotolle.

- Digitaalisten teknologioiden käyttöönottoa on jatkettava hoidon tarpeen arvioinneissa ja laa- jennettava sitä muihin mahdollisiin perusterveydenhuollon toimintoihin.

- Oikein mitoitetut henkilöstöresurssit varmistavat kohtuullisen työkuorman siten, että sään- nöllinen työaika riittää työtehtävien suorittamiseen, ja että lääkärit ja hammaslääkärit voivat hoitaa potilaitaan hoitosuositusten mukaisesti.

- Riittävät täydennyskoulutus- ja konsultaatiomahdollisuudet sekä kouluttaja- ja tutorlääkä- rien tuki tulee turvata.

- Terveydenhuollon toimintayksiköissä tulee olla toimivat ja tarkoituksenmukaiset työtilat ja työvälineet.

- Tietojärjestelmien toimivuuden ja toiminnallisuuden kehittäminen ja niissä esiintyvien ongel- mien poistuminen vapauttaisi paljon lääkärien ja hammaslääkärien aikaa potilastyöhön. Myös moninkertaisesta kirjaamisesta ja tarpeettomasta tilastoinnista on lääkärin ja ham- maslääkärin työssä päästävä eroon.

- Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen tulee mahdollistaa niin ammattitaidon ylläpitämi- sen kuin uuden oppimisen ja työuralla edistymisen sekä palkkauksen kehittymisen mahdol- listamiseksi.

Tavoitteena julkisen perusterveydenhuollon vaikuttavuuden lisääminen

Terveyskeskustyön tulisi sisältää työhyvinvointia ja työn tuloksellisuutta edistäviä voimavaroja, joiden vahvistaminen sitouttaa lääkäri- ja hammaslääkärikuntaa pitkiin palvelussuhteisiin ja hel- pottaa uusien ammattilaisten rekrytointia. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, oikeudenmu- kainen kohtelu työpaikalla ja työyhteisön hyvä ja innovatiivinen ilmapiiri ovat työssäjaksamista ja sitoutumista tukevia tekijöitä. Nämä mahdollistavat pitkät potilas-lääkärisuhteet, jotka lisää- vät sekä työn merkityksellisyyden kokemusta että sen yhteiskunnallista arvostusta.

Työmarkkinaosapuolet kannustavat näiden työn positiivisten piirteiden vahvistamiseen ja edellä kuvattujen toimien toteuttamiseen. Näin voidaan varmistaa tarpeen mukaisen hoidon saatavuus kaikille suomalaisille.

Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen 2020–2021 allekirjoituspöytäkirjan liite 2

KT Kuntatyönantajien ja Suomen Eläinlääkäriliiton kannanotto Kunnallisen eläinlääkärin työn myönteiset voimavarat

Tällä yhteisellä kannanotolla työmarkkinaosapuolet kannustavat sekä työnantajia että eläinlää- käreitä tunnistamaan kunnallisen eläinlääkärin työn myönteiset voimavarat ja panostamaan voimavarojen vahvistamiseen. Näin voidaan esimerkiksi tukea ja helpottaa rekrytointia ja sitou- tumista työpaikkaan sekä lieventää työn liiallisen kuormituksen haitallisia vaikutuksia. Eläinlää- kärin työssä jaksamiseen liittyviin asioihin, kuten päivystystyöhön tai yksin työskentelyn aiheut- tamaan kuormitukseen, täytyy kiinnittää huomiota.

Kunnallisen eläinlääkärin työhön liittyy paljon myönteisiä voimavaroja. Niitä ovat muun mu- assa:

• eläinten konkreettinen auttaminen sekä kliinisessä työssä että eläinsuojeluvalvonnassa

• ihmisten terveyden suojeleminen eläinten ja ihmisten välillä tarttuvilta taudeilta ja elinympäristössä olevilta muilta taudinaiheuttajilta tai haitoilta

• työn monipuolisuus ja merkityksellisyys

• laaja-alaisen osaamisen monipuolinen hyödyntäminen

• työyhteisö

Eläinlääkärien työssä jaksamisen kehittäminen

Eläinlääkärien työssä jaksamista voidaan tukea esimerkiksi seuraavin toimenpitein:

• perhe-elämän ja työn yhteensovittamista tukevat päivystys- ja muut työjärjestelyt

• työstä palautumista tukevat lepoajat

• parityöskentely erityisesti kunnallisilla valvontaeläinlääkäreillä auttaa vaikeiden hallinto- päätösten tekemisessä ja mahdollistaa raskaiden kokemusten aiheuttaman kuormituk- sen purkamisen välittömästi tapahtuneen jälkeen

• työyhteisön säännölliset tapaamiset ja yhtenäisten käytäntöjen luominen

• nuorten eläinlääkärien työn tueksi järjestelmälliset perehdytyskäytännöt sekä konsultaa- tiomahdollisuus ja seniorieläinlääkärin tuki

• kehitetään vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja pidetään työkuorma kohtuullisena

Eläinlääkärien osaamisen kehittäminen

Eläinlääkärien osaamisen kehittämistä voidaan tukea esimerkiksi seuraavin toimenpitein:

• Työyhteisön tuki ja keskusteluapu kollegoiden kanssa

• Säännöllinen koulutus substanssiasioissa ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa.

• Yhdessä työskentely

• Työnohjaus