TYÖEHTOSOPIMUS
MEDIALIITON, SANOMA MEDIA FINLAND OY:N
ja
SUOMEN JOURNALISTILIITON
välinen
Nelonen Median journalisteja
koskeva
TYÖEHTOSOPIMUS
Sopimus on voimassa 11.2.2020–31.5.2022
2
SISÄLLYS
1. SOVELTAMISALA 4
1.1 Soveltamisala 4
1.2 Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät toiminnot 4
2. TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 4
2.1 Säännöllinen työaika 4
2.2 Työajan järjestäminen ja sijoittaminen 4
2.3 Vapaapäivät 5
2.4 Ylityö 5
2.5 Muut säännökset 6
2.6. Työajan pidentäminen 6
3. VUOSILOMAMÄÄRÄYKSET 6
3.1 Vuosiloma ja lomaraha 6
3.2 Talviloma 6
3.3 Paikallinen sopiminen 7
4. PALKKAMÄÄRÄYKSET 7
3
5. NEUVOTTELUJÄRJESTELMÄ 7
Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa 8
6. ERIMIELISYYKSIEN KÄSITTELY 9
7. LUOTTAMUSMIEHEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ASEMA 9
8. JÄRJESTÖTOIMINTA 10
9. TYÖRAUHA JA VALVONTAVELVOLLISUUS 10
10. VOIMASSAOLO 10
LIITE 1: Työehtosopimuspöytäkirja 11
1. SOVELTAMISALA
1.1 Soveltamisala
Työehtosopimusta sovelletaan Sanoma Media Finland Oy:n Nelonen Mediassa tehtävään journalistiseen radio- ja TV-työhön.
Työehtosopimuksen piiriin kuuluvista nimikkeistä on tehty erillinen liite. (Pöytäkirja 27.9.2007)
1.2 Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät toiminnot
Tätä työehtosopimusta ei sovelleta:
• yrityksen johtoon ja ylempiin toimihenkilöihin,
• muuhun työhön kuin edellä mainittuun toimituksellisen henkilöstön tekemään työhön radio- ja televisiotoiminnassa.
2. TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET
4
2.1 Säännöllinen työaika
Säännöllinen työaika on enintään keskimäärin 40 tuntia viikossa.
2.2 Työajan järjestäminen ja sijoittaminen
Sähköisen viestinnän työn luonne huomioon ottaen säännöllinen työaika voidaan työn tar- koituksenmukaiseksi järjestämiseksi sijoittaa kaikille viikonpäiville ja vuorokauden tunneille. Käytettävissä ovat mm. päivä-, vuoro-, jakso-, ilta- ja yötyö, viikonloppuvuorot, porrastettu työaika ja liukuva työaika.
Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimäärin enintään 40 tunniksi enin- tään 52 viikon ajanjakson aikana. Päivittäinen työaika voi olla enintään 12 tuntia vuorokau- dessa ja 60 tuntia viikossa.
Jaksotyössä työaika on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia. Työn tar- koituksenmukaiseksi järjestämiseksi työnantaja voi järjestää työajan myös siten, että se on kahden toisiaan seuraavan kolmen viikon ajanjakson aikana tai kolmen toisiaan seuraavan kahden viikon ajanjakson aikana enintään 240 tuntia. Säännöllinen työaika ei tällöin saa kumpanakaan kolmen viikon ajanjakson aikana ylittää 130 tuntia eikä yhdenkään kahden viikon aikana 90 tuntia.
2.3 Vapaapäivät
Keskimäärin kahden viikoittaisen vapaapäivän lisäksi annetaan ylimääräinen vapaapäivä seuraavien päivien johdosta, ellei ko. päivä satu lauantaiksi tai sunnuntaiksi:
• arkipyhät, joita ovat
• uudenvuodenpäivä
• loppiainen
• pitkäperjantai
• toinen pääsiäispäivä
• vapunpäivä
• helatorstai
• itsenäisyyspäivä
• joulupäivä
• tapaninpäivä
• juhannusaatto
• jouluaatto
• uudenvuodenaatto
5
Edellä sanottu koskee myös jaksotyötä. Niissä jaksoissa, joihin edellä mainitut ylimääräiset vapaapäivät osuvat (elleivät ne osu lauantaille tai sunnuntaille), työntekijän työaika lyhenee kyseisen tai sitä seuraavan tasoittumisjakson aikana kutakin tällaista päivää kohti työvuoroa vastaavan ajan, kuitenkin enintään 10 tuntia.
2.4 Ylityö
Ylityö on työtä, jota tehdään työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan enimmäis- määrän lisäksi.
Jaksotyössä työn jatkuttua kolmen viikon tasoittumisjaksolla yli 120 tunnin, maksetaan 9 ensimmäiseltä säännöllisen työajan ylittävältä työtunnilta aloittamis- ja lopettamistyö mu- kaan lukien 50 prosentilla ja näitä seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa työaikalain mukaan ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Ka- lenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajan- jakso. Tarkastelujakso alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.
Siirtymäkausi
Työnantaja voi tämän kohdan sijasta noudattaa vuoden 2020 loppuun asti vanhan työaika- lain mukaisia ylityökiintiöitä:
Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden aikana kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti voidaan sopia edellä mainitusta neljän kuukau- den jaksosta toisin. Paikallisesti voidaan sopia ylityön enimmäismäärän nostamisesta 80 tunnilla kalenterivuodessa.
2.5 Muut säännökset
Paikallisesti voidaan muutoinkin sopia työaikalain 4, 12, 20, 21, 24, 25, 33, 34 ja 42 §:ssä luetelluista asioista. Tällainen sopimus on työehtosopimuksen osa. (4 § varallaoloaika, 12
§ liukuva työaika, 20 § lisä- ja ylityöstä sekä sunnuntaityöstä maksettava korvaus, 21 § lisä- ja ylityökorvauksen sekä sunnuntaityön korotusosan antaminen vapaana, 24 § päivit- täiset tauot, 25 § vuorokausilepo, 33 § , 34 § poikkeaminen työehtosopimuksella ja 42 § vuorokauden ja viikon vaihtuminen).
Viikkolepomääräystä sovelletaan sellaisena kuin se oli 31.12.2019 asti voimassa olleessa työaikalaissa.
2.6 Työajan pidentäminen
6
Työnantaja voi pidentää kunkin työntekijän työaikaa 8 h/v edellyttäen, että pidennys käyte- tään työn suorittamisen kannalta tarpeelliseen koulutukseen tai kehittämiseen, jolta mak- setaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mahdollisine lisineen.
3. VUOSILOMAMÄÄRÄYKSET
3.1 Vuosiloma ja lomaraha
Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan.
Vuosilomapalkan laskennassa käytettävä päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkkai- sen työntekijän kuukausipalkka jakajalla 25.
Xxxxxxxx on 50 % vuosilomalain mukaan kertyneen loman vuosilomapalkasta. Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä.
Vuosilomapalkka ja lomaraha maksetaan työnantajan kulloisenkin käytännön mukaisena ajankohtana yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä, ellei paikallisesti kohdan 3.3 mu- kaisesti toisin sovita.
3.2 Talviloma
Talviloman pituus on viisi (5) työpäivää.
Talviloman saaminen täytenä edellyttää kahtatoista (12) vuosilomalain tarkoittamaa loman- määräytymiskuukautta. Talviloma annetaan talvilomakautena 1.10.–1.5.
Talviloma on palkallinen. Palkka maksetaan tavanomaisina palkanmaksupäivinä. Talvilomas- ta ei makseta lomarahaa.
3.3 Paikallinen sopiminen
Paikallisesti työehtosopimuksen osana voidaan sopia seuraavista asioista:
• vuosilomapalkan maksaminen yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä,
• vuosilomapalkan maksamisajankohdan siirtäminen tai tasaaminen pidemmälle ajanjaksolle,
• vuosiloman antaminen muunakin aikana kuin vuosilomakautena ja vuosiloman jakaminen osiin,
• lomarahan maksamisajankohdan siirto, maksamisen tasaaminen, vaihtaminen vapaaseen,
• talviloman antaminen muunakin kuin talvilomakautena, jakaminen osiin tai vaihtaminen rahaksi.
7
4. PALKKAMÄÄRÄYKSET
Palkka on työnantajan käytännön mukaisesti kuukausipalkka tai tuntipalkka ellei muuta sovita.
Perustuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 172.
Palkka maksetaan kerran kuukaudessa, ellei toisin sovita. Työntekijä ilmoittaa tilin, jolle palkka maksetaan.
Sunnuntaityöstä maksettava korvaus voidaan sopimuksella sisällyttää kuukausipalkkaan.
5. NEUVOTTELUJÄRJESTELMÄ
Työehtosopimuksen ja allekirjoittaneiden liittojen tavoitteena on edistää yrityskohtaisen yh- teistyön edellytyksiä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Tavoitteena on hyvässä hengessä tapahtuva ja rakentava asioiden käsittely yrityksen sisällä.
Työehtoja koskevat kysymykset käsitellään ensin työntekijän ja esimiehen välillä.
Mikäli asiaa ei saada selvitetyksi työntekijän ja esimiehen välillä, asia siirtyy luottamusmie- hen ja työnantajan edustajan välillä käsiteltäväksi.
Paikalliset sopimukset (sopimuksen oikeudellisesta luonteesta riippumatta) neuvotellaan seuraavasti: Yhtä työntekijää koskien neuvottelu tapahtuu työntekijän ja työnantajan edus- tajan välillä. Mikäli asia koskee useita työntekijöitä, neuvottelut käydään joko kyseisten työntekijöiden tai luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä. Mikäli asia koskee ko- konaista henkilöstöryhmää, neuvottelut käydään luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä. Henkilöstöryhmää koskevat sopimukset tehdään kirjallisesti. Myös muut paikalliset sopimuksen tehdään kirjallisesti, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää.
Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa (Pöytäkirja 29.11.2016)
1. Ennakoivat toimenpiteet:
Yritystoiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen turvaamiseksi käsitellään yhdessä henkilöstö- ryhmien edustajien kanssa
• yrityksen taloudellinen ja toiminnallinen tilanne näitä kuvaavien tunnuslukujen pohjalta
• työnantajan korjaavat toimet taloudellisen tilanteen parantamiseksi
• ensisijaisesti käytettävät mahdollisuudet työehtosopimuksen ja paikallisen sopimisen mukaisiin joustoihin taloudellisen tilanteen parantamiseksi.
8
2. Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa:
Kun luottamusmiehen, tai mikäli sellaista ei ole valittu, henkilöstön edustajien kanssa yh- teisesti todetaan, että yritys on ajautunut poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen tai uhkaisivat yrityksen olemassaoloa, voidaan paikallisesti sopia enintään vuoden määräajaksi:
• xxxxxxxxx vaihtamisesta vapaaksi
• lomarahasta luopumisesta kokonaan tai osittain
• vuosiloman 12 päivän ylittävän osuuden jakamisesta
• työaikakorvausten tai vähimmäispalkan/ohjeluvun ylittävän palkanosan maksamisen myöhentämisestä ja maksupäivästä
• lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta kuin TSL 5:4§:n mukainen 14 vrk
Samalla sovitaan mahdollisesta irtisanomissuojasta em. sopeuttamistoimien ajalle ja työn- tekijöiden taloudellisten menetysten kompensoinnista yrityksen taloudellisen tilanteen ko- hennuttua.
Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti. Sopeuttamistoimien tulee koskea tasapuolisesti yrityksen koko henkilöstöä ja johtoa.
Yrityksellä tarkoitetaan yritystä tai sen itsenäistä osaa kuten tuotantolaitosta.
Tunnuslukuja tarkasteltaessa huomion otetaan konserni ja tytäryritykset, niiden taloudelliset tunnusluvut sekä tuloslaskelma ja tase.
Tällä määräyksellä ei ole miltään osin puututtu yhteistoimintalaissa säädettyihin velvoit- teisiin.
6. ERIMIELISYYKSIEN KÄSITTELY
Työehtosopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan neuvottelemalla. Erimielisyydet käsitellään kohdan 5 neuvottelujärjestelmän mukaisesti.
Mikäli luottamusmies ja työnantajan edustaja eivät saa erimielisyyttä ratkaistuksi, asia voi- daan siirtää yhteisellä muistiolla liittojen ratkaistavaksi.
7. LUOTTAMUSMIEHEN TOIMINTAEDELLYTYKSET
JA ASEMA
Työsuhdeasioissa työehtosopimuksen piiriin kuuluvaa henkilöstöä edustaa luottamusmies. Luottamusmieheen sovelletaan työsopimuslain säännöksiä.
9
Luottamusmiehelle varataan tarvittava kohtuullinen aika luottamusmiestehtävien hoitami- seen.
Luottamusmiehelle maksetaan 9 prosentin lisäkorvaus. Korvaus lasketaan luottamusmiehen henkilökohtaisesta kuukausipalkasta.
Luottamusmiehelle annettavien tietojen osalta noudatetaan soveltuvin osin VKL–SJL lehdis- tön journalisteja koskevan työehtosopimuspöytäkirjan 27.5.2016 kohdassa 4 tarkoitettua menettelyä. (Pöytäkirja 29.11.2016)
Luottamusmiehellä on oikeus kerran vuodessa saada työnantajalta työehtosopimuksen so- veltamisen piiriin kuuluvista työntekijöistä seuraavat tiedot:
• toimihenkilön etu- ja sukunimet
• nimike
• työsuhteen sovittu kesto
• palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä
Soveltamisohje:
Luottamusmiehen tulee luovutuksensaajana luovutettujen henkilötietojen käsittelyn yhtey- dessä täyttää rekisterinpitäjälle asetetut henkilötietolain mukaiset velvoitteet. Työnantajalta saatuja tietoja ei saa luovuttaa kolmannelle. Työnantajan on huolehdittava siitä, että luot- tamusmiehellä on mahdollisuus täyttää em. velvoitteensa esimerkiksi järjestämällä luotta- musmiehen käyttöön lukittu tila tai kaappi.
8. JÄRJESTÖTOIMINTA
Työntekijällä on mahdollisuus saada kohtuullisessa määrin palkallista vapaata SJL:n ja RTT- L:n liittokokouksen, liittovaltuuston ja liittohallituksen tai näiden asettamien pysyvien valmis- teluelinten kokouksiin osallistumista varten. Xxxxxx saaminen edellyttää, että asiasta on tapauskohtaisesti etukäteen sovittu työnantajan kanssa ja ettei kokoukseen osallistuminen kohtuuttomasti häiritse normaalia työn tekemistä.
9. TYÖRAUHA JA VALVONTAVELVOLLISUUS
Työehtosopimuksen voimassa ollessa kaikki työtaistelutoimenpiteet on kielletty.
Työehtosopimukseen osalliset liitot vastaavat työehtosopimuslain tarkoittamalla tavalla siitä, että työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan oikein.
10. VOIMASSAOLO
10
Tämä työehtosopimus on voimassa 11.2.2020–31.5.2022
Sopimuksen voimassaolo jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, mikäli sopimusta ei puo- lin tai toisin irtisanota. Irtisanomisaika on kaksi kuukautta.
LIITE 1: TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA
SANOMA MEDIA FINLAND OY MEDIALIITTO
SUOMEN JOURNALISTILIITTO
TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA
Aika 11.2.2020
Paikka Medialiiton neuvottelutilat, Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Xxxxx Xxxxxx Sanoma Media Finland Oy
Xxxxx Xxxx Suomen Journalistiliitto Xxxxx Xxxxxxxxxx Suomen Journalistiliitto Xxxxxxx Xxxxx Medialiitto
Sovittiin, että liittojen välillä 31.1.2020 asti voimassa oleva Sanoma Media Finland Oy:tä koskeva työehtosopimus uudistetaan seuraavin lisäyksin:
1. Sopimuskausi
11
Sopimuskausi on 11. 2.2020–31.5.2022.
2. Palkkojen korottaminen
2.1 Palkkojen korottaminen 1.6.2020
Yleiskorotus
Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1,3 %:n suuruisella yleiskorotuksella.
2.2 Palkkojen korottaminen 1.5.2021
Yleiskorotus
Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1,4 %:n suuruisella yleiskorotuksella. Yrityskohtainen erä
Erän suuruus on 0,6 % ja se lasketaan työntekijöiden yleiskorotuksella korottamattomien helmikuussa 2021 maksettujen henkilökohtaisten palkkojen summasta.
Henkilökohtaiset palkat eivät sisällä olosuhteista tai työajoista johtuvia lisiä.
Luottamusmiehelle tai jos luottamusmiestä ei ole, henkilökunnalle selvitetään erän mää- räytymisperusteet ja suuruus.
Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan ja pyritään sopimaan paikallisesti.
Mikäli erän käytöstä ei sovita 15.4.2021 mennessä, 0,3 % jaetaan yleiskorotuksena ja työnantaja päättää 0,3 %:n jakamisesta.
2.3 Yrityskohtainen erä
Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa tai, jos luottamusmiestä ei ole, henkilöstön kanssa.
Yrityskohtaisen erän suuruuden laskeminen
Erä lasketaan työntekijöiden yleiskorotuksella korottamattomien vuoden 2021 helmikuussa maksettujen henkilökohtaisten palkkojen summasta.
Soveltamisohje:
12
Palkattomilla vapailla olevien palkkoja ei lasketa mukaan. Sen sijaan palkalliset vapaat (esimerkiksi palkallinen sairausaika, palkallinen äitiysvapaa) ovat mukana. Vuorolisät eivät kuulu erän laskentapohjaan. Samoin erään ei sisällytetä luottamusmieslisiä, työsuojeluval- tuutetun korvauksia eikä ylityökorvauksia. Myös tulosperusteiset erät jäävät ulkopuolelle. Laskennassa ovat mukana kaikki lehdistön työehtosopimuksen soveltamisalalla työskente- levät työsuhteen laadusta (toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen, osa-aikainen, tar- vittaessa työhön tuleva) riippumatta.
Luottamusmiehelle selvitetään erän määräytymisen perusteet ja suuruus. Erän käytöstä sovitaan paikallisesti
Lähtökohtana on jako yrityskohtaisesti. Erän jakamisesta voidaan sopia myös lehtikohtai- sesti tai yksiköittäin.
Luottamusmiehellä on oikeus käyttää työaikaa yrityskohtaisen erän neuvotteluihin valmis- tautumiseen ja neuvotteluun.
Luottamusmiehelle annetaan aidon ja tasavertaisen neuvottelun mahdollistamiseksi työn- antajalla eräneuvotteluissa käytössä olevat riittävät tiedot muun muassa toimituksellisen henkilöstön palkkauksesta ja tehtävänkuvista sekä työsuhteen kestosta hyvissä ajoin, vii- meistään 2 viikkoa ennen neuvottelua. Riittävien tietojen sisältö riippuu käytännössä siitä, millä perusteilla erää esitetään jaettavaksi.
Tällöin voidaan käsitellä myös henkilökohtaisia palkkatietoja, kuitenkin anonyymisti, ellei neuvottelijoiden kesken toisin sovita. Luottamusmiehen neuvotteluissa saamat tiedot ovat luottamuksellisia, ja niitä voidaan käyttää vain paikallisen erän jakamiseen.
Erä käytetään henkilökohtaisiin palkankorotuksiin yrityksen palkkarakennetta, työntekijöiden jaksamista ja työhyvinvointia tukevalla tavalla.
Palkankorotuksin voidaan esimerkiksi
• tasata palkkaeroja oikeudenmukaisella tavalla
• edistää uusien toimintatapojen käyttöönottoa ja palkita monitaitoisuutta
• edistää jaksamista ja huomioida työn kuormittavuuden kasvua muun muassa suuntaamalla erää hankalia työaikoja tekeville
Neuvottelut on käytävä ja sopimukseen pyrittävä koko erästä. Paikallisesti ei voida sopia siitä, että erä jätetään maksamatta tai että se maksetaan vain osittain tai myöhennettynä.
Erän jaosta tehdään muistio tai pöytäkirja. Sillä varmistetaan, että osapuolilla on sama kä- sitys koko erän käytöstä.
13
Erän käytöstä kertominen
Luottamusmiehelle selvitetään, kuinka yrityskohtainen erä on käytetty sekä palkankorotus- ten kohdistumisen perusteet:
• jaetun erän euromääräinen summa
• millä perusteella henkilökohtaiset palkankorotukset on toteutettu
• miten suuria korotukset ovat olleet.
Xxxxxxx kertoo henkilökohtaisia palkankorotuksia saaneille henkilökohtaisesti, perusteineen. Työnantaja kertoo erän jaon periaatteet koko toimitukselliselle henkilökunnalle.
Mikäli erää saaneen työntekijän työsuhde päättyy palkankorotuskuukauden päättymiseen mennessä ja työsuhteen päättyminen on ollut sovittaessa työnantajan tiedossa, on ko. hen- kilön eränä saama euromäärä jaettava uudestaan. Uutta jakoa ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos erää saaneen työntekijän tekemiin, samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin ei ole palkattu uutta työvoimaa tai sijaistuksien yhteydessä sijaistettava ei palaa töihin.
3. 3 Tekstimuutokset
3.1 Muutetaan kohdan 2.4 kappale 3 seuraavasti:
Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa työaikalain mukaan ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Ka-
lenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajan- jakso. Tarkastelujakso alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.
Siirtymäkausi
Työnantaja voi tämän kohdan sijasta noudattaa vuoden 2020 loppuun asti vanhan työaika- lain mukaisia ylityökiintiöitä:
Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden aikana kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Paikallisesti voidaan sopia edellä mainitusta neljän kuukau- den jaksosta toisin. Paikallisesti voidaan sopia ylityön enimmäismäärän nostamisesta 80 tunnilla kalenterivuodessa.
3.2 Korjataan kohdan lakiviittaukset. Lisätään pykälän loppuun seuraava teksti:
Viikkolepomääräystä sovelletaan sellaisena kuin se oli 31.12.2019 asti voimassa olleessa työaikalaissa.
14
3.3 Poistetaan kohdan 2.6. ja otsikko lisätään uusi teksti:
2.6. Työajan pidentäminen
Työnantaja voi pidentää kunkin työntekijän työaikaa 8 h/v edellyttäen, että pidennys käyte- tään työn suorittamisen kannalta tarpeelliseen koulutukseen tai kehittämiseen, jolta mak- setaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka mahdollisine lisineen.
Vakuudeksi
Xxxxxxx Xxxxx sihteeri
SANOMA MEDIA FINLAND OY SUOMEN JOURNALISTILIITTO MEDIALIITTO