Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) – vuosiloma, selostus muuttuneista vuosilomamääräyksistä

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) – vuosiloma, selostus muuttuneista vuosilomamääräyksistä

Oikeus vuosilomaan ja vuosilomaluvun soveltamisala (1 §)

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvan viranhaltijan/työntekijän oikeus vuosilomaan määräytyy KVTES:n IV luvun määräysten mukaisesti, jotka 1 §:n 3 momentissa mainittuja vuosilomalain säännöksiä lukuun ottamatta korvaavat vuosiloma- lain säännökset. KVTES liitteen 13 (maatalouslomittajat) 11 §:ssä tarkoitetun lähisukulais- lomittajan vuosiloma, lomapalkka ja lomakorvaus määräytyvät kuitenkin suoraan vuosilo- malain mukaan. KVTES:n liitteen 12 (perhepäivähoitajat) 13 §:ssä on myös vuosilomia koskeva poikkeava määräys.

Vuosilomaluvun 1 §:n 3 momentissa on lueteltu ne vuosilomalain säännökset (esim. 8 § 2 mom.), jotka tulevat sovellettaviksi suoraan vuosilomalaista ja joista ei siis ole vastaavia määräyksiä KVTES:ssä. Tämä liitteen lopussa selostetaan tarkemmin vuosilomalain 8 §:n 2 momentin säännöstä viranhaltijan/työntekijän oikeudesta vapaaseen useiden peräkkäis- ten, enintään lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvien määräaikaisten palvelussuhteiden pe- rusteella.

Koska uudet vuosilomamääräykset tulevat voimaan kesken lomamääräytymisvuoden, 1

§:n pöytäkirjamerkinnässä on lueteltu ne vuosilomaluvun määräykset (työssäoloveroisten päivien luettelon ja prosentuaalisten lomakorvausten muutokset sekä oikeus vapaaseen), joita sovelletaan vasta sopimuksen voimaantulosta lähtien eikä siis takautuvasti.

Sopimus vuosilomaetuuksien siirtämisestä (1 § 6 mom.)

Tämä uusi määräys perustuu vuosilomalain 18 §:n säännökseen. Säännöksen perustelu- jen mukaan se koskee työntekijöitä ja viranhaltijoita, joilla on ollut useita lyhytaikaisia ja lyhyin väliajoin toistuvia määräaikaisia palvelussuhteita saman työnantajan kanssa. Sitä, kuinka lyhyitä palvelussuhteita tai kuinka lyhyin väliajoin toistuvia palvelussuhteita tässä tarkoitetaan, ei ole lain perusteluissa tarkemmin määritelty. Koska on työnantajan ja toi- saalta viranhaltijan/työntekijän harkittavissa, katsotaanko tällaisen vuosilomaetuuksien siirtämistä koskevan sopimuksen tekeminen perustelluksi, laissa tai virka- ja työehtosopi- muksessa ei ole tarpeenkaan tarkasti rajata näitä tilanteita. Työnantajan on kuitenkin siir- tämisestä sopiessaan toimittava tasapuolisesti ja johdonmukaisesti.

Määräaikaisissa palvelussuhteissa toimivilla viranhaltijoilla/työntekijöillä on lomakorvauk- seen oikeus kunkin määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä. Korvattaessa ansaitut lomapäivät lomakorvauksilla voi syntyä tilanne, jossa viranhaltijalle/työntekijälle ei synny yhdenkään palvelussuhteen perusteella tosiasiallista mahdollisuutta loman pitämiseen, vaikka palvelussuhde olisi jatkunut lyhytaikaisin keskeytyksin pitkänkin aikaa. Jotta tällai- sella viranhaltijalla/työntekijällä olisi mahdollisuus loman pitämiseen, voivat työnantaja ja työntekijä sopiessaan ennen työsuhteen päättymistä uudesta määräaikaisesta työsopi- muksesta samalla sopia siitä, että työntekijän ennen työsuhteen päättymistä kertyneet vuosilomaedut siirretään annettaviksi seuraavan työsuhteen aikana. Vastaavasti mikäli ennen viranhaltijan palvelussuhteen päättymistä päätetään uuden viranhoitomääräyksen antamisesta työnantaja ja viranhaltija voivat sopia vuosilomaetuuksien siirtämisestä. Käy- tännössä tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan tulee seuraavan palvelussuhteen aikana huolehtia siitä, että siirretyt vuosilomaetuudet tulevat asianmukaisesti annetuiksi ennen seuraavan palvelussuhteen päättymistä.

Sopia voidaan sekä loman että vuosilomaluvun 21 §:ssä ja VLL 8 §:n 2 momentissa tar- koitetun vapaan, joita selostetaan jäljempänä, samoin kuin niihin liittyvien lomapalkan ja lomakorvauksen siirtämisestä annettavaksi seuraavan palvelussuhteen aikana. Mahdolli- sesti ansaittu lomaraha maksetaan kuitenkin palvelussuhteen päättyessä.

Sopimus vuosilomaetuuksien siirtämisestä on tehtävä kirjallisesti ja se on liitettävä vuosi- lomakirjanpitoon. Kirjallinen muoto on tarpeen mm. sen varmistamiseksi, ettei työnantajal- le koidu sanktioita vuosilomakorvauksen laiminlyönnistä palvelussuhteen päättyessä.

Sopimus vuosilomaetuuksien siirtämisestä merkitsee, että kahdesta tai useammastakin eri palvelussuhteesta kertyneet vuosilomaetuudet kerätään yhteen ja annetaan seuraavan palvelussuhteen aikana noudattaen vuosiloman antamista samoin kuin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen maksamista koskevia määräyksiä.

Jos palvelussuhteen päättyessä lomakorvaus tulisi maksettavaksi vuosilomaluvun 16 §:n 3 momentin tai 4 momentin mukaisena prosentuaalisena lomakorvauksena, siirretty loma- korvaus maksetaan seuraavan palvelussuhteen aikana samansuuruisena kuin se olisi maksettu sen palvelussuhteen päättyessä, jonka aikana sopimus vuosilomaetuuksien siir- tämisestä tehdään. Selvyyden vuoksi siirretyn lomakorvauksen määrä on hyvä kirjata siir- rosta tehtävään sopimukseen. Jos ilman vuosilomaetuuksien siirtoa lomakorvaus olisi tul- lut maksettavaksi 16 §:n 1 momentin mukaisesti, viranhaltijan/työntekijän pitäessä seu- raavan palvelussuhteen aikana siirretyn lomansa, lomapalkka maksetaan 13 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti.

Jos vuosilomaetuuksien siirtämisestä tehdyn sopimuksen ja palvelussuhteen päättymisen jälkeen selviää, että uutta palvelussuhdetta osapuolten välillä ei synnykään, kertyneet vuosilomaetuudet erääntyvät maksettaviksi vaadittaessa.

Ennen kuin työnantaja sopii edellä tarkoitetuin tavoin vuosilomaetuuksien siirtämisestä, työnantajan tulee tarkkaan harkita, pystytäänkö seuraavan palvelussuhteen aikana tosi- asiassa myös antamaan sekä tämän palvelussuhteen ajalta mahdollisesti annettaviksi tu- levat että edellisestä palvelussuhteesta siirretyt vuosilomat.

Työssäolon veroinen aika (4 §)

KVTES:n työssäolon veroista aikaa koskevat määräykset poikkeavat VLL 7 §:ssä sääde- tyistä ajoista. VLL 30 §:n mukaan toisin sopiminen on mahdollista. KVTES IV luvun 5 §:n 4 momentin määräys, jonka mukaan viranhaltijan/työntekijän vuosiloman pituus on aina kuitenkin vähintään vuosilomalain mukainen, viime kädessä turvaa kunnallisessa palve- lussuhteessa oleville VLL:n pituisen vuosiloman.

4 §:ssä lueteltuihin työssäolon veroisiin työpäiviin ja työtunteihin on lisätty se aika, jona vi- ranhaltija ja työntekijä on ollut estynyt suorittamasta työtään ollessaan työsopimuslain 4 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla tilapäisellä hoitovapaalla taikka saman 4 luvun 7 §:ssä säädetyl- lä pakotettavista perhesyistä johtuvalla vapaalla.

Vuosiloman antaminen (7 §)

Määräys koskee vuosiloman antamista silloin, kun työnantaja yksipuolisesti määrää loman ajankohdan. Loman ajankohdan määrääminen kuuluu työnantajan direktio-oikeuteen pe- rustuvaan päätösvaltaan. Sopimuksen 8 §:ssä, jota selostetaan jäljempänä, on määräyk-

set siitä, miten työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat palvelussuhteen kestäessä sopia loman antamisesta ja jakamisesta 7 §:n määräyksistä poiketen.

a) Vuosiloman ajankohta

Pääsääntö on, että työnantaja määrää loman ajankohdan.

Työnantajan oikeutta määrätä loman ajankohta rajoittavat seuraavat määräykset.

– Loman sijoittaminen lomakaudelle ja sen ulkopuolelle (7 §:n 2 mom.):

Vuosilomasta 20 lomapäivää, kuitenkin vähintään 65 % loman määräytymisvuodelta ansaitun loman kokonaismäärästä, on sijoitettava lomavuoden lomakauteen (kesä- loma). Muu kuin lomakaudelle sijoitettava loma (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä eli viimeistään 30.4.seuraavana vuonna.

Kausiluonteisessa työssä eli työssä, jota tehdään vain tiettynä aikana vuodesta tai sitä tehdään tiettynä aikana vuodesta olennaisesti enemmän kuin muina vuoden- aikoina ja joissa työhön liittyvä sesonkiaika tai ruuhkahuippu ajoittuu kesäkuukausil- le, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella, jos sen antaminen lomakau- della tuottaisi olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle. Tällöin otetaan huomi- oon, voidaanko vakinaiset henkilöt lomakauden aikana korvata sijaisilla vai onko po. työ ammattitaitovaatimuksiltaan sellaista, että sijaisten palkkaaminen lomakautena ei ole mahdollista. Määräystä on tulkittava suppeasti. Käytännössä loma voidaan tällöin sijoittaa saman kalenterivuoden aikana joko ennen lomakauden alkamista tai lomakauden päättymisen jälkeen.

– Oikeus talvilomaan (7 §:n 3 mom.):

Vähintään 25 vuosilomapäivän pituisesta lomasta on 5 vuosilomapäivää annettava talvilomana lomakauden ulkopuolella, elleivät työnantaja ja viranhaltija/työntekijä toi- sin sovi. Mikäli viranhaltijan/työntekijän lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 20 mutta pienempi kuin 25, talvilomana annetaan 20 vuosilomapäivää ylittävä osa lo- masta.

– Kielto sijoittaa xxxxx äitiys- ja isyysvapaan ajaksi (7 §:n 5 mom.):

Ilman viranhaltijan/työntekijän suostumusta työnantaja ei saa sijoittaa vuosilomaa vi- ranhaltija/työntekijän äitiys- ja isyysvapaan ajaksi (aikaisemmin kielto koski vain pal- kallista äitiyslomaa). Sen sijaan vanhempainvapaan ja hoitovapaan aikana vuosilo- ma voidaan antaa. Tällöin vuosiloma-aika ei pidennä vanhempain- tai hoitovapaata. Jos vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa työnantajan määrää- mänä ajankohtana eli 7 §:n 1–4 momenteissa tarkoitetulla tavalla eivätkä työnantaja ja viranhaltija/työntekijä myöskään sovi loman antamisesta 8 §:n 2 ja 4 momentissa tarkoitetulla tavalla, työnantaja saa määrätä loman annettavaksi kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

– 7 §:n 6 mom.: Työnantaja ei saa määrätä vuosilomaa siten, että viranhalti- jan/työntekijän työssäoloajan säännöllinen työaika muuttuu vuosiloman vuoksi. Mää- räys ei ole muuttunut, vaan sisältyy jo voimassa olevaan sopimukseen.

– Määräykset vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden johdosta (11 §:n 1–5 mom.) Näitä määräyksiä selostetaan jäljempänä.

b) Vuosiloman jakaminen (7 § 4 mom.)

Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena. Kesäloma voidaan kuitenkin poik- keuksellisesti jakaa, jos työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä jakaa se osa kesä- lomasta, joka ylittää 10 vuosilomapäivää. Ylittävä osa on annettava lomakaudella yhdessä tai useammassa osassa.

Vuosiloman ajankohdasta ja jakamisesta sopiminen palvelussuhteen kestäessä (8 §)

Jos työnantaja ja viranhaltija/työntekijä palvelussuhteen kestäessä sopivat, loma voidaan antaa ja jakaa poiketen edellä selostetusta 7 §:n määräyksistä eli siitä, miten loma on an- nettava silloin, kun työnantaja yksipuolisesti päättää loman antamisesta. Tällaista sopi- musta ei voida tehdä ennen palvelussuhteen alkamista vaan ainoastaan palvelussuhteen kestäessä.

Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia poikettavaksi 7 §:n määräyksistä seuraa- vin tavoin:

Vuosiloman jakaminen

Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia, että viranhaltija/työntekijä pitää 10 vuosi- lomapäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa. Jos viranhaltijal- le/työntekijälle on kertynyt enintään 10 vuosilomapäivää, koko loma on pidettävä yhden- jaksoisena.

Vuosiloman ajankohta

a) Loma annetaan ajanjaksolla, joka alkaa lomavuonna 1.1. ja päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Ts. esimerkiksi 31.3.2008 päättyvältä lomanmää- räytymisvuodelta ansaittua loma voidaan sopia pidettäväksi ajanjaksolla 1.1.2008– 30.4.2009

b) 10 vuosilomapäivää ylittävä osa vuosilomasta voidaan sopia pidettäväksi viimeis- tään lomanmääräytymisvuoden päättymistä seuraavan vuoden lomakauden loppuun mennessä.

Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia esimerkiksi, että viranhaltija/työn- tekijä pitää 31.3.2007 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta ansaitusta lomastaan 10 vuosilomapäivää yhdenjaksoisena vuoden 2008 huhtikuun loppuun mennessä ja siirtää muun osan lomastaan pidettäväksi 30.9.2008 mennessä. Käytännössä työn- antaja ja viranhaltija sopivat myös näin siirretyn loman tarkemmasta antamisajan- kohdasta. Ellei yhteisymmärrystä siirretyn loman pitämisen ajankohdasta saavuteta, työnantajan asiana on huolehtia, että siirretty loman osa tulee pidetyksi viimeistään 30.9.2008 mennessä.

c) Jos palvelussuhde päättyy ennen kuin viranhaltijalla/työntekijällä muutoin on oikeus pitää lomaa, työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia, että palvelussuhteen päättymiseen mennessä ansaittava vuosiloma annetaan palvelussuhteen kestäes- sä. Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia esimerkiksi, että 1.6.2007 alka-

neen 30.11.2007 päättyvän palvelussuhteen ajalta ansaittu vuosiloma tai osa siitä annetaan ennen palvelussuhteen päättymistä.

Lomanosan antaminen lyhennettynä työaikana

Viranhaltijan/työntekijän aloitteesta hän ja työnantaja voivat sopia, että 20 vuosilomapäi- vää ylittävä enintään kuitenkin 5 vuosilomapäivän pituinen vuosiloman osa pidetään ly- hennettynä työaikana.

Määräys voi antaa esimerkiksi kokoaikatyötä tekevälle mahdollisuuden määräaikaiseen osa-aikatyöhön. Vuosiloman osan pitäminen lyhennettynä työaikana ei edellytä, että koko enimmäismäärä eli 5 lomapäivää pidettäisiin lyhennettynä työaikana, vaan voidaan sopia esimerkiksi vain kahden lomapäivän pitämisestä lyhennettynä työaikana. Tämä määräys kuten sen pohjana oleva VLL 21 §:n 4 momentin säännöskään ei määrää, miten tässä tarkoitettu työajan lyhennys sovitaan toteutettavaksi. Vuosilomalain perusteluissa maini- taan eräänä mahdollisuutena, että viikon loma sovittaisiin pidettäväksi siten, että kahden viikon aikana tehtäisiin puolet sopimuksen mukaisesta vuorokautisesta työajasta. Viran- haltijalla/ työntekijällä ei ole oikeutta saada osaa vuosilomastaan lyhennettynä työaikana kuten ei muitakaan 8 §:ssä tarkoitettuja loman antamis- tai jakamistapoja, vaan työnantaja harkitsee, milloin se on mahdollista työpaikan olosuhteet huomioon ottaen.

Jos tässä tarkoitettu lomanosa annetaan lyhennettynä työaikana, on tämä työajan lyhen- nysaika siis vuosilomaa ja tältä ajalta on myös maksettava sopimuksen vuosilomapalkkaa koskevan 13 §:n 2 momentin määräyksessä tarkoitettu prosentuaalinen lisäys eräistä työ- aikakorvauksista niille viranhaltijoille/työntekijöille, joilla siihen on oikeus. Vuosilomapal- kaksi tältä ajalta maksetusta viranhaltijan/työntekijän lyhentämättömän työajan palkasta katsotaan se osuus, joka vastaa työajan lyhennystä. Esimerkiksi työajan lyhennys on ollut 50 % viranhaltijan/työntekijän työajasta kahden viikon ajan, joten 50 % tältä ajalta makse- tusta palkasta katsotaan vuosiloma-ajan palkaksi.

Sopimus vuosiloman pitämisestä lyhennettynä työaikana on tehtävä kirjallisesti ja liitettävä vuosilomakirjanpitoon. Vuosilomakirjanpidosta on myös käytävä ilmi millä tavoin lomapäi- vät on annettu.

Säästövapaa

Vuosilomakirjanpidossa säästövapaa on pidettävä erillään 8 §:n 2 momentin toisen virk- keen mukaisesti siirretystä lomasta, koska vain säästövapaaseen liittyy oikeus saada pi- tämättömiltä säästövapailta korvaus, jos viranhaltijan/työntekijän työaika muuttuu olennai- sesti tai hän joutuu toistaiseksi lomautetuksi. Korvaus lasketaan ennen muutosta voimas- sa olleen varsinaisen palkan perusteella. Samoin vain säästövapaaseen liittyy oikeus saada palvelussuhteen päättyessä pitämättä olevilta säästövapailta lomakorvaus A- tau- lukon mukaisesti (ks. 16 § 1 mom.).

Viranhaltijoiden/työntekijöiden kuuleminen (9 §)

Työnantajan on selvitettävä viranhaltijoille/työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosilo- mien antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet, kuten esimerkiksi pide- täänkö kaikki lomat samanaikaisesti vai porrastetaanko ne lomakauden eri kuukausille tai onko työpaikalla käytössä työntekijöiden kesken vuorottelu lomien sijoittelussa eri vuosina eri kuukausille. Periaatteita ei tarvitse käydä vuosittain läpi. Riittävää on se, että henkilös- tölle selvitetään edellä tarkoitetut yleiset periaatteet ja kun ne on kerran selvitetty, sen jäl- keen muutokset aikaisempiin käytäntöihin, kun vuosilomien määräämisen menettelytavat muuttuvat.

Viranhaltijoille/työntekijöille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdas- ta ennen loman määräämistä.

Vuosiloman siirtäminen (11 §)

Työkyvyttömyys ennen vuosiloman alkamista

Xxxxx siirtäminen edellyttää, että työkyvyttömyys on alkanut ennen loman alkamista ja jatkuu loman aikana. Lisäksi edellytetään, että viranhaltija/työntekijä ilmoittaa työkyvyttö- myydestä ja sen syystä työnantajalle sekä pyytää loman siirtoa ennen loman alkamista tai jos se ei ole ollut mahdollista, niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä viranhal- tija/työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai terveyden- tai sai- raanhoitajan antama todistus. Tältä osin määräys vastaa entistä. Uutta on se, että siirron edellytyksenä olevaa pyyntöä ei tulkita ankarasti vaan, jos viranhaltija tai työntekijä ennen loman alkamista toimittaa työnantajalle työkyvyttömyydestään lääkärintodistuksen tai muun edellä tarkoitetun selvityksen, se katsotaan pyynnöksi siirtää loma.

Toisaalta jos viranhaltija/työntekijä sairastuu esim. sunnuntaina, mutta hänellä ei ole mah- dollisuutta saada lääkärintodistusta tai muuta edellä tarkoitettua todistusta sunnuntaina, työntekijän on tällöin kuitenkin ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyydestään ja esitettä- vä pyyntö loman siirtämisestä ennen loman alkamista, mikäli se on mahdollista. Työnanta- jan on syytä huolehtia siitä, että vuosilomalle lähtevällä henkilöstöllä on yhteystiedot, jo- hon edellä tarkoitetut ilmoitukset ja pyynnöt voidaan osoittaa tarvittaessa kaikkina vuoro- kauden aikoina.

Työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana

Muutosta aiempaan vastaavaan määräykseen verrattuna on se, että loma-aikaan sijoittu- via työkyvyttömyyspäiviä tarkastellaan lomajaksoittain. Tämä merkitsee sitä, että jos vi- ranhaltija/työntekijä ensimmäisen yhdenjaksoisesti yli 7 kalenteripäivää jatkuneen sairaus- jakson jälkeen tervehtyy, mutta sairastuu uudelleen saman lomajakson aikana, hänellä on oikeus saada uuden sairausjakson työkyvyttömyyspäivät siirretyiksi siltä osin kuin ne ovat lomapäiviä. Ts. 7 kalenteripäivä karenssi kuluu vain kerran lomajaksoa kohden.

Siirretyn loman ajankohta

Siirretty kesäloma on annettava ensisijaisesti lomakauden loppuun mennessä. Jos se ei ole mahdollista työn järjestelyistä johtuvista syistä tai sairauden jatkumisen vuoksi, kesä- loma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman vuoden loppuun mennessä. Jos työkyvyt- tömyys jatkuu eikä kesäloman antaminen sen johdosta ole mahdollista vuoden loppuun mennessäkään, maksetaan lomakorvaus (soveltaen B- taulukkoa), elleivät työnantaja ja

viranhaltija/työntekijä sovi vuosilomaluvun 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla loman antamisesta viimeistään seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua tai 10 lomapäivää ylittävän vuosiloman ollessa kysymyksessä siirretyn loman antamisesta viimeistään seu- raavan vuoden lomakauden loppuun mennessä. Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voi- vat myös sopia, että vuosiloma annetaan sairausloman aikana esim. jos sairausloma on palkatonta.

Siirretty talviloma on ensisijaisesti annettava ennen seuraavan lomakauden alkua ja toissi- jaisesti seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi sekään ei ole ollut mahdollista, saamatta jääneestä lomasta maksetaan lomakor- vaus B-taulukon mukaan ellei sovita vuosiloman antamisesta sairausloman aikana.

Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman antamisesta pääsääntöisesti kahta viikkoa en- nen loman alkamista (aikaisemmin 3 päivää ennen). Jos se ei ole mahdollista, ilmoitus on annettava vähintään viikkoa ennen.

Muu syy

Viranhaltijan vahvistettua vuosiloman ajankohtaa voidaan siirtää tai vuosiloma keskeyttää vain, mikäli 11 §:n 6 momentissa määrätyt edellytykset täyttyvät. Sen sijaan määräys työnantajan mahdollisuudesta yksipuolisesti muuttaa työntekijän loman ajankohtaa on poistettu, koska uuden VLL:n mukaan siitä ei ole mahdollista sopia työehtosopimuksin.

Vuosilomapalkka

KVTES:n piirissä olevan viranhaltijan/työntekijän vuosilomapalkka määräytyy pääsääntöi- sesti vuosilomaluvun 13 §:n mukaisesti. Määräyksen sisältö ei ole muuttunut.

Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka 14 §

Niiden kuukausipalkkaisten viranhaltijoiden, jotka viranhoitomääräyksen, tai niiden työnte- kijöiden, jotka työsopimuksen mukaisesti, ovat lomanmääräytymisvuoden aikana työssä niin harvoina päivinä ja niin vähäisen ajan, että tästä syystä vain osa lomanmääräytymis- vuoden kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuukausia (ks. voimassa olevan vuosilomaluvun 10 § 3 mom., prosentuaalinen lomakorvaus palvelussuhteen jatkuessa) vuosilomapalkan laskentaan tulee muutoksia. Edellä tarkoitettujen viranhaltijoiden/ työnte- kijöiden vuosilomapalkasta on uudet määräykset vuosilomaluvun 14 §:ssä. Palvelussuh- teen jatkuessa näille osa-aikaisille viranhaltijoille/työntekijöille maksetaan vuosilomapalk- ka, joka on 9 % tai jos palvelussuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräyty- misvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 % heille lomanmääräytymisvuo- den aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.

Sen lisäksi, että edellä mainitut prosentit ovat korottuneet, eivät kaikki työstä poissaoloajat enää uusien määräysten mukaan pienennä näiden osa-aikaisten vuosilomapalkan lasken- tapohjaa kuten aiemmin. Näiden osa-aikaisten viranhaltijoiden/työntekijöiden vuosiloma- palkan laskentapohja muodostuu työssäoloajan palkasta, sopimuksessa luetelluilta pois- saoloajoilta maksetuista palkoista tai näiltä poissaoloajoilta laskennallisesti lisätyistä pal- koista. KVTES:n vuosilomaluvun 14 §:n 2 momentin mukaan, mikäli viranhaltija tai työnte- kijä on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana estynyt tekemästä työtä seuraavista syistä:

– äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempainvapaan vuoksi

– TSL 4:6:ssa tarkoitetun tilapäisen hoitovapaan tai TSL 4:7:ssä säädetyn pakottavis- ta perhesyistä johtuneen poissaolon vuoksi taikka

sopimuksessa erikseen määrätyt enimmäisajat

– sairauden tai tapaturman

– lääkinnällisen kuntoutuksen

– sairauden leviämisen ehkäisemiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi tai

– lomauttamisen vuoksi

vuosilomapalkan perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti näiltä poissaolo- ajoilta saamatta jäänyt palkka tai näiltä ajoilta maksettu palkka.

Lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä (16 §)

Pääsääntö, että viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada palvelussuhteen päättyessä lomakorvaus pitämättömiltä vuosilomapäiviltä on ennallaan eikä lomakorvauksen lasken- tatavassakaan ole muutoksia (16 § 1 ja 2 mom.).

16 §:n 3 momentissa on määrätty 14 §:ssa tarkoitetun osa-aikaisen viranhalti- jan/työntekijän (osa kuukausista täysiä osa vajaita lomanmääräytymiskuukausia) loma- korvauksesta palvelussuhteen päättyessä (ks. edellä mitä 14 §:n mukaisesta prosenttipe- rusteisesta vuosilomapalkasta on sanottu).

16 §:n 4 momentissa määrätään sellaisen viranhaltijan/työntekijän lomakorvauksesta, jolle ei ole palvelussuhteen päättyessä kertynyt lainkaan oikeutta vuosilomaan. Määräystä so- velletaan niiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden palvelussuhteissa, joille työaikajärjestely- jensä perusteella säännönmukaisesti muodostuisi täysiä lomanmääräytymiskuukausia, mutta joiden palvelussuhde on niin lyhyt kestoltaan, etteivät he tästä syystä ole ansain- neet lomaa. Lisäksi sen mukaisesti lomakorvaus maksetaan palvelussuhteen päättyessä 21 §:ssä tarkoitetulle osa-aikaiselle viranhaltijalle/työntekijälle, joille työajan vähäisyydestä johtuen ei kerry yhtään täyttä lomanmääräytymiskuukautta.

Aiemmasta sopimusmääräyksestä poiketen lomakorvauksen saamiselle ei ole ”ansainta- kynnystä ”(nykyisin viranhaltija/työntekijän on pitänyt olla palvelussuhteen aikana työssä vähintään 6 tuntia).

Lomakorvaus maksetaan siltä ajalta, jolta viranhaltija/työntekijä ei palvelussuhteen päät- tyessä ole siihen mennessä saanut lomakorvausta ja se lasketaan prosenttiperusteisesti (9 tai 11,5 %) hänelle lomanmääräytymisvuoden ajalta työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusosaa.

Jos 16 §:n 4 momentissa tarkoitettu viranhaltija/työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla (vrt. 16 §:n 3 johon liittyy merkittävästi pitempi lista laskennalliseen lisäykseen oikeuttavista poissaoloajoista.),

työssäoloajan ajalta maksettuihin ansioihin laskennallisesti lisätään em. vapaan ajalta saamatta jäänyt palkka tai mahdollisesti maksettu palkka.

Viranhaltijan/työntekijän oikeus vapaaseen (21 §)

Määräys vastaa vuosilomalain 8 §:n 1 momentin säännöstä. KVTES:n vuosilomaluvun 21

§:n mukaan sellaisella viranhaltijalla, jolle ei työaikaa koskevan määräyksen ja sellaisella työntekijällä, jolle ei sopimuksen mukaisen työaikajärjestelyn perusteella kerry yhtään täyt- tä sopimuksen 3 §:ssä tarkoitettua lomanmääräytymiskuukautta, on oikeus saada halu- tessaan vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut palvelussuhteessa. Kysymyksessä on vuosiloman ansaintajärjestelmän ulkopuolella oleva täysin uudentyyppinen vapaajärjestelmä. KVTES:n piirissä näin vähäistä työaikaa tekeviä osa-aikaisia on todennäköisesti erittäin vähän. Esimerkiksi kysymyksessä voisi olla henki- lö, joka kerran viikossa toimii 2 tuntia kerrallaan kerhonohjaajana. Oikeus vapaaseen pe- rustuu palvelussuhteen olemassa oloon. Se ei edellytä, että viranhaltija/työntekijä tekee kuukausittain tietyn määrän työtä.

Viranhaltijan/työntekijän on ennen lomakauden alkua ilmoitettava työnantajalle halustaan käyttää vapaata. Viranhaltija/työntekijä voi itse päättää myös siitä, käyttääkö hän kaikki vapaapäivät vai ainoastaan osa niistä. Vapaan antamisessa noudatetaan soveltuvin osin vuosiloman antamista koskevia määräyksiä.

Vapaan ajalta ei makseta ”normaalia” palkkaa vaan vapaan yhteydessä maksetaan pro- sentuaalinen lomakorvaus (9 tai11,5 %). Se lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta (ei hätä- ja ylityön korotusosia). Lisäykset lomakorvauksen laskentapohjaan tehdään samoilta poissaoloajoil- ta kuin edellä on selostettu 16 §:n 4 momentin lomakorvauksen kohdalla. Lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä kuten 16 §:n 4 momentissa.

VLL 8 § 2 mom.

Tätä säännöstä vastaavaa määräystä ei ole otettu KVTES:n vuosilomamääräyksiin. Säännös tulee sovellettavaksi suoraan vuosilomalain nojalla. VLL:n 8 §:n 2 momentissa säädetään sellaisen viranhaltijan/työntekijän oikeudesta vapaaseen, joka on tehnyt samal- le työnantajalle työtä toistuvien, keskeytyksettä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatku- vien määräaikaisten viranhoitomääräysten tai määräaikaisten työsopimusten perusteella. Tämän säännöksen pohjana on työsopimuslain 1 luvun 5 §:n säännös. Mainitun säännök- sen mukaan, jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeyty- mättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työ- suhteen katsotaan työsopimuslain 1 luvun 5 §:n mukaan työsuhde-etuuksien määräytymi- sen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena. Tämä säännös ei vaikuta työsopimusten kesto- aikaan, joten sopimuksia on työsopimuksen päättymisen kannalta arvioitava erillisinä määräaikaisina sopimuksina. Käytännössä tämä merkitsee mm. sitä, että työnantajan on kunkin määräaikaisen työsopimuksen päättyessä maksettava pitämättömien vuosilomien osalta lomakorvaus viimeisenä palkanmaksupäivänä työsopimuslain 2 luvun 14 §:n mu- kaisesti ellei työntekijän kanssa ole toisin sovittu. Vastaavasti määräaikaisen virkasuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus.

Niitä tilanteita silmälläpitäen, joissa työntekijä/viranhaltija on pitkään, mahdollisesti jopa vuosia tehnyt samalla työnantajalle työtä toistuvin määräaikaisin työsopimuksin tai toistu- vin määräaikaisin viranhoitomääräyksin ilman oikeutta pitää vuosilomaa, on vuosilomalain

8 §:n 2 momentissa säädetty työntekijän oikeudesta vapaaseen. Työsopimuslain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa työntekijällä on oikeus saada työsuhteen keston perus- teella vapaata samoin perustein kuin hänellä olisi ollut oikeus vuosilomaan toistaiseksi voimassa olevan yhdenjaksoisen työsuhteen perusteella. Näissä tapauksissa vapaan pi- tuus määräytyy vuosiloman ansaintasäännösten mukaisesti.

Vuosilomalaissa eikä myöskään työsopimuslaissa määritellä lyhytaikaisen keskeytyksen pituutta. Se määräytyy kokonaisharkinnalla ottaen huomioon etuuden karttumiselle sää- detty tai määrätty aika. Palvelussuhteen yhdenjaksoisuuden arviointi on aina jälkikäteisar- vio, sillä se tehdään kunkin lomanmääräytymisvuoden päättyessä. Viranhalti- jan/työntekijän oikeus vapaaseen koskee niitä kalenterikuukausia, joilta hän ei ole aiem- min saanut lomaa. Viranhaltijalla/työntekijällä ei ole velvollisuutta vapaan pitämiseen, vaan se perustuu viranhaltijan/työntekijän tahtoon. Vapaan antamisessa noudatetaan so- veltuvin osin vuosiloman antamista koskevia säännöksiä.

Vapaan ajalta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa lomakorvausta tai muuta palkkaa siltä osin kuin lomakorvaus on maksettu kunkin määräaikaisen palvelussuhteen päättyes- sä.