Sopimus vammaisten henkilöi- den palvelujen hankinnasta

tarkoittaa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000), jatkossa asiakaslaki, tarkoitettua asiakasta sekä poti- laan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992), jatkossa po- tilaslaki, tarkoitettua potilasta.

Asiakasasiakirja

tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä anne- tun lain (703/2023, asiakasasiakirjalaki) mukaista asiakirjaa, joka on laa- dittu tai vastaanotettu tai joka sisältää tietoja asiakkaan sosiaali- tai ter- veyspalvelujen tarpeen arviointia varten, tarvittavien palvelujen järjestä- mistä tai toteuttamista varten taikka lääkkeen toimittamista varten.

Asiakassuunnitelma

tarkoittaa asiakaslain 7 §:n ja sosiaalihuoltolain (1301/2014) 39 §:n asia- kassuunnitelmaa sekä 36 §:n mukaista palvelutarpeen arviointia.

Asiakastieto

tarkoittaa terveydenhuollon potilastietoa ja sosiaalihuollon asiakastietoa.

Asiakkaan vammaispalveluista vastaava työntekijä

tarkoittaa tilaajan sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja tai muuta asiakkaan työntekijää, joka hoitaa asiakkaan asioita.

Hyvinvointialue

tarkoittaa laissa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koske- van uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voi- maanpanosta (616/2021) tarkoitettua Keski-Uudenmaan hyvinvointialu- etta.

Hyvinvointialueita koskevat lait

tarkoittaa sopimuksen kohdassa 12 mainittuja hyvinvointialueiden toi- mintaa säänteleviä lakeja.

Häiriötilanne

tarkoittaa uhkaa tai tapahtumaa, joka vaarantaa yhteiskunnan elintär- keitä toimintoja tai strategisia tehtäviä, ja jonka hallinta edellyttää viran- omaisten ja muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää. Häiriötilanteita voivat olla esimerkiksi vaka- vat luonnononnettomuudet tai ihmisen toiminnasta aiheutuvat häiriöti- lanteet. Häiriötilanne voi koskea koko valtakuntaa tai olla alueellinen tai paikallinen. Häiriötilanne voi liittyä ainoastaan johonkin toimintoon.

Nivelvaihe

tarkoittaa vaihetta, jolloin edellinen palveluntuottajarekisterin sisäisten kilpailutusten perusteella solmittu sopimuskausi on päätymässä ja tilaaja järjestää uuden rekisterin sisäisen kilpailutuksen.

Palvelu

tarkoittaa tässä sopimuksessa ja palvelunkuvauksessa yksilöityä palve- lua.

Palvelukuvaus

tarkoittaa tämän sopimuksen liitteinä olevia, palveluntuottajarekisterin sisäiseen kilpailutukseen perustuvia palvelukuvausliitteitä, joissa on ku- vattu palvelun sisältö, sovittu laatutaso ja muut palvelun vähimmäisvaa- timukset.

Palveluntuottajarekisteri

tarkoittaa tilaajan suunnittelemaa, hankintalain periaatteiden mukaista menettelyä hankinnan kohteena olevien palveluiden hankkimiseen, minkä toiminta on selostettu liitteessä 1 Palveluntuottajarekisterin peri- aatteet.

Palveluyksikkö

tarkoittaa yksityisen palveluntuottajan ylläpitämää toiminnallista ja hallin- nollisesti järjestettyä kokonaisuutta, jossa tuotetaan sosiaali- tai terveys- palveluja. Palveluyksikkö voi sisältää useita toimipaikkoja palveluyksikön rekisteröinnin mukaisesti.

Poikkeusolot

tarkoittaa valmiuslaissa (1552/2011) tarkoitettua yhteiskunnan tilaa, jossa on niin paljon tai niin vakavia häiriöitä tai uhkia, että on tarpeen mahdollistaa viranomaisten tavanomaisesta poikkeava toimivaltuuksien

käyttö. Poikkeusolojen vallitsemisen toteaa valtioneuvosto yhteistoimin- nassa tasavallan presidentin kanssa.

Sisäinen kilpailutus

tarkoittaa palveluntuottajarekisterin sisällä järjestettävää tarjouskilpailua.

Sopimus tarkoittaa tätä palvelusopimusta liitteineen.

Tilaaja tarkoittaa hankinnan toteuttavaa Keski-Uudenmaan hyvinvointialuetta Vammainen henkilö

tarkoittaa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tuki-

toimista annetun lain (380/1987, vammaispalvelulaki) 2 §:n mukaista vammaista henkilöä. Vammaispalvelulain (675/2023, uusi vammaispal- velulaki) tultua voimaan käsitteellä tarkoitetaan uuden vammaispalvelu- lain 2 §:n tarkoittamaa vammaista henkilöä.

3. Sovellettavat yleiset sopimusehdot

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa tai liitteissä ei nimenomaisesti ole toisin sovittu, sopimukseen sovelletaan Julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja palveluhankin- noissa JYSE-ehdot, huhtikuu 2022 (jäljempänä ”JYSE”).

4. Joustavan palveluntuottajarekisterin periaatteet

Sopimuksen mukaisen palvelun hankinta toteutuu tilaajan perustaman sosiaali- ja ter- veyspalveluiden joustavan palveluntuottajarekisterin (jatkossa palveluntuottajarekis- teri) periaatteiden mukaisesti. Palveluntuottajarekisterin toiminta ja periaatteet on ku- vattu liitteessä Palveluntuottajarekisterin periaatteet.

5. Yhteys- ja vastuuhenkilöt

5.1. Yleistä

Palveluntuottaja ja tilaaja nimeävät yhteys- ja vastuuhenkilöt tämän kohdan mukai- sesti. Palveluntuottajan yhteys- ja vastuuhenkilöiden tehtävät sisältyvät palvelun hin- taan.

Yhteys- ja vastuuhenkilöt sopimuskauden alkaessa ovat liitteen 7 Yhteyshenkilöt mu- kaiset. Yhteyshenkilön muuttumisesta on ilmoitettava viiveettä toisen osapuolen yh- teyshenkilölle. Yhteyshenkilön muuttuminen ei ole sopimusmuutos.

JYSE kohdassa 22.2 tarkoitettuja kirjallisia sopimusmuutoksia voivat tehdä ainoas- taan sellaiset henkilöt, joilla on osapuolen organisaatiossa allekirjoitusoikeus. Yhteys- henkilö- ja alihankkijatietojen muutoksia ei pidetä sopimusmuutoksina.

5.2. Sopimusyhteistyöhenkilö

Palveluntuottaja ja tilaaja nimeävät sopimuksen yhteyshenkilön JYSE kohdan 2 mukai- sesti.

Palveluntuottaja ja tilaaja nimeävät sopimuksen yhteyshenkilönsä JYSE kohdan 2 mu- kaisesti. Palveluntuottajan yhteyshenkilön tulee olla tavoitettavissa virka-aikana ja hä- nelle tulee nimetä sijainen.

Yhteyshenkilöt seuraavat ja valvovat sopimuksen toteutumista sekä tiedottavat siitä oman organisaationsa sisällä. Sopimusta koskevat tiedonannot yhteyshenkilöiden vä- lillä tapahtuvat kirjallisesti joko postitse tai sähköpostitse. Tapaamisista laaditaan kir- jallinen muistio, jonka molemmat hyväksyvät. Yhteyshenkilöiden vaihtumisesta on il- moitettava toisen osapuolen yhteyshenkilölle viipymättä kirjallisesti.

5.3. Toiminnasta vastaava vastuuhenkilö

Palveluntuottajan on nimettävä tilaajaa varten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestä- misestä annetun lain (612/2021, järjestämislaki) 14 §:n mukainen toiminnasta vas- taava vastuuhenkilö sekä toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä määrä toi- mintokohtaisia vastuuhenkilöitä. Toiminnasta vastaavan vastuuhenkilön tehtävänä on varmistaa sote-järjestämislaissa säädettyjen vaatimusten ja sopimusvelvoitteiden täyttyminen yksityisen palveluntuottajan toiminnassa käytännön tasolla.

5.4. Toimintokohtainen vastuuhenkilö

Palveluntuottaja nimeää lisäksi toimintokohtaisen vastaavan vastuuhenkilön, jonka tehtävänä on huolehtia järjestämislain 14 §:n mukaisesti vastuualueellaan sopimuk- sen alaan kuuluvien tehtävien lainmukaisesta hoitamisesta käytännön tasolla.

Palveluntuottajan toimintokohtaisen vastuuhenkilön tulee olla tavoitettavissa virka-ai- kana ja hänelle tulee nimetä sijainen.

5.5. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain tarkoittama vastuu- henkilö

Palveluntuottajalla on oltava sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain (741/2023, sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaki) mukainen, lupaviranomaisen vaatimusten mukainen vastuuhenkilö palveluyksikölle tai eri palvelualojen vastuuhen- kilöt lupaviranomaisen vaatimusten mukaisesti. Vastuuhenkilöllä on oltava toiminnan edellyttämä, asianmukainen koulutus, kokemus ja ammattitaito. Vastuuhenkilön on täytettävä liitteen Palvelukuvaus mukaiset vaatimukset.

6. Sopimuksen kohde

Sopimuksen kohteena ovat vammaisille henkilöille tarkoitetut palvelut. Palvelun tar- kempi sisältö on liitteen Palveluntuottajarekisterin sisäinen tarjouspyyntö ja liitteen

Palvelukuvaus / erityiset ehdot ja Palvelukuvaus / yleiset ehdot mukainen (yhdessä Palvelukuvaus).

Sopimus perustuu palveluntuottajarekisterin sisäiseen kilpailutukseen ja hankintapää- tökseen [OHJE: Lisätään päätöksen päivämäärä ja §].

Palveluntuottaja on hyväksytty tuottamaan palvelua seuraavissa palveluntuottajarekis- terin luokissa ja sopimuksen osissa:

[OHJE: Lisätään palveluntuottajan tarjouksen mukaisesti.]

Palveluntuottaja vastaa siitä, että sen toiminta ja palvelu vastaavat sosiaalihuollon pal- veluita koskevia lakisääteisiä sisältö- ja laatuvaatimuksia, tätä sopimusta ja tilaajan järjestämisvastuunsa nojalla mahdollisesti antamia ohjeita. Palveluntuottajan on to- teutettava palvelu antamansa tarjouksen ja tietojen mukaisesti. Palveluntuottajan on noudatettava tarjottua laatua koko sopimuskauden ajan.

Palvelu on tuotettava vähintään suomen kielellä. Jos asiakkaan tarve edellyttää tulkki- palvelun järjestämistä hallintolain, kielilain tai viittomakielilain perusteella, tulkkauksen järjestämisestä ja kustannuksista vastaa tilaaja tai muu taho jolle tulkkipalvelun laki- sääteinen järjestämisvastuu kuuluu (Kela).

Palveluntuottajan on käynnistettävä palvelun tuottaminen viimeistään kuuden (6) kuu- kauden kuluessa sopimuksen voimaantulosta. Uuden palveluyksikön, jonka palvelu ei vielä ole käynnistynyt tarjouksen jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä, on käynnistettävä palvelun tuottaminen viimeistään yhden (1) vuoden kuluessa siitä, kun hankintapäätös sai lainvoiman.

Palveluntuottajien on huomioitava, että palveluun ja palveluntuottajan toimintaan so- velletaan hyvinvointialueita koskevia lakeja, jotka on kuvattu kohdassa 12. Siltä osin, kuin hyvinvointialueita koskevien lakien voidaan tulkita olevan ristiriidassa sopimuksen kanssa, sovelletaan lakien säännöksiä ensisijaisina.

Hankittavan palvelun määrä voi vaihdella sopimuskaudella. Sopimus ei sisällä määrä- ostovelvoitetta eikä tuota palveluntuottajalle yksinoikeutta myydä palvelua tilaajalle. Tilaaja voi käyttää rinnakkaisena järjestämistapana palveluseteliä, asiakasseteliä, hen- kilökohtaista budjettia tai vastaavaa järjestelyä sopimuksen kohteena olevissa palve- luissa sopimuskauden aikana, mikä voi vaikuttaa hankintamäärään.

Palveluntuottaja tarjoaa tilaajalle palvelua kapasiteettinsa rajoissa, eikä palvelutuotta- jaa velvoiteta pitämään kapasiteettia vapaana tilaajaa varten.

Tämän ehdon täydennyksenä sovelletaan XXXX kohtaa 4.

7. Sopimuskausi

Sopimus tulee voimaan pp.kk.vvvv. Jos sopimus allekirjoitetaan myöhemmin kuin edellä mainittuna päivänä, sopimus tulee voimaan, kun se allekirjoitettu.

[OHJE: Sopimus tehdään kunkin palveluntuottajarekisterin sisäisen kilpailutuksen tar- jouspyynnön mukaiseksi sopimuskaudeksi. Tarjouspyynnön mukainen ehto sopimus- kaudesta lisätään tähän.]

Palveluntuottajan tultua hyväksytyksi tuottamaan palvelua tämän sopimuksen perus- teella, ne asiakkaat, jotka ovat palveluntuottajan palvelussa osapuolten aiemman so- pimuksen, maksusitoumuksen tai päätöksen perusteella, tulevat tämän sopimuksen piiriin, ellei tilaaja muuta erikseen ilmoita.

Sopimuksen kohteena ovat pääosin asiakkaan pitkäkestoiset tai pysyvät palvelut. So- pimuksen perusteella tilatut asiakaskohtaiset palvelut jatkuvat sopimuksen tai palve- luntuottajarekisterin voimassaolon päätyttyä. Sopimuksen ja palvelun ehdot määräy- tyvät tällöin seuraavasti, ellei tilaaja muuta ilmoita:

Kun tämä sopimus päättyy, jatkuvat asiakkaille tämän sopimuksen perusteella tilatut palvelut tämän sopimuksen ehtojen mukaisina asiakaskohtaisen tilauksen tai sopi- muksen mukaisesti.

− Mikäli tilaaja järjestää samaa palvelua koskevan uuden palveluntuottajarekisterin sisäisen kilpailutuksen, ja palveluntuottaja tulee valituksi tuottamaan palvelua myös uudessa kilpailutuksessa, siirtyvät asiakaskohtaiset palvelut uuden sopi- muksen ehtojen piiriin.

− Mikäli tilaaja palveluntuottajarekisterin voimassaolon kokonaisuudessaan päätty- essä kilpailuttaa palvelun uudelleen ja palveluntuottaja tulee valituksi tuottamaan palvelua myös uudessa kilpailutuksessa, tulevat asiakaskohtaiseen palveluun so- vellettaviksi uuden sopimuksen ehdot.

8. Hinta ja hinnanmuutokset

Tämän ehdon täydennyksenä sovelletaan JYSE kohtia 9.2–9.4 ja kohtaa 9.6. JYSE koh- tia 9.5 ja 9.7–9.9 ei sovelleta.

8.1. Palvelun hinta

Palvelun hinnat ovat liitteen Palveluntuottajan tarjous mukaiset.

Palveluntuottajalla on oikeus sovittuun asiakaskohtaiseen hintaan, kun palvelu on so- pimuksen mukaisesti ja hyväksyttävästi suoritettu.

Hinta sisältää kaikki palvelun tuottamisen kustannukset, ellei liitteessä Palvelukuvaus

nimenomaan toisin määrätä.

Tilaaja korvaa palveluun liittyvien matkojen matkakustannuksia palveluntuottajarekis- terin sisäisen tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti. Muita matka- ja majoituskustannuk- sia tai matka-aikaa ei korvata.

Palvelun hinnan määräytymistä koskevat ehdot on kuvattu tarkemmin palveluntuotta- jarekisterin sisäisessä tarjouspyynnössä.

8.2. Hinnan tarkistaminen

Palvelun hinta on kiinteä yhden (1) vuoden ajan palveluntuottajarekisterin sisäisen tar- jouspyynnön sopimuskauden alkamisesta lähtien, ellei tarjouspyynnössä muuta ilmoi- teta. Sen jälkeen osapuolella on oikeus ehdottaa hinnan tarkistamista tämän kohdan

mukaisesti. Palveluntuottajan on tehtävä tilaajalle kirjallinen ehdotus hinnan tarkista- misesta ja tarkistuksen määrästä viimeistään kunkin sopimusvuoden [OHJE: lisätään kk] loppuun mennessä.

[OHJE: Tilaaja asettaa hinnantarkistuksen perusteen ja tarkemmat ehdot tarkistami- sesta tarvittaessa erikseen kussakin hankintajärjestelmän sisäisessä kilpailutuksessa. Tilaaja voi muuttaa hinnantarkistuksen perusteita kussakin hankintajärjestelmän sisäi- sessä kilpailutuksessa.]

Ellei sisäisen kilpailutuksen tarjouspyynnössä ilmoiteta muuta, hintaa voidaan tarkis- taa enintään Tilastokeskuksen Palvelujen tuottajahintaindeksin, liitetaulukon 2; Palve- lujen tuottajahintaindeksit 2015=100, palvelut yrityksille ja julkiselle sektorille (BtoB), luokan Q Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut muutosta vastaavasti (xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxxx/0000/00/xxxx_0000_00_0000-00-0_xxx_000_xx.xxxx) ja kuluttajahintaindeksin (2015=100) vuosimuutosta vastaavasti siten, että Palvelujen tuottajahintaindeksin vaikutus on 50 % ja kuluttajahintaindeksin vaikutus 50 %.

Lähtöindeksinä käytetään [OHJE: lisätään lähtöindeksin määräytymisperuste] julkais- tua indeksin pistelukua. Tarkistusindeksinä käytetään [OHJE: lisätään tarkistusindek- sin määräytymisperuste] loppuun mennessä viimeisintä julkaistua pistelukua. Uudet hinnat tulevat voimaan hinnanmuutosta seuraavan kalenterivuoden alusta. Hinnanko- rotus kohdistuu myöhempinä sopimusvuosina aiemmin korotettuun hintaan.

Asiakaskohtaisen palvelun hinnan muodostuminen palveluntuottajarekisterissä toteu- tetun rinnakkaisen kilpailutuksen jälkeen on kuvattu liitteen Palveluntuottajarekisterin periaatteet kohdassa 4.3.

9. Maksuehdot, sähköinen tilaaminen ja laskutus

9.1. Laskutus verkkolaskutuksena

Laskutus toimitetaan verkkolaskutuksena. Palveluntuottajalla on oikeus sovittuun hin- taan, kun palvelu on sopimuksen mukaisesti ja hyväksyttävästi suoritettu. Laskutus ta- pahtuu kuukausittain jälkikäteen.

Maksuehto on 30 päivää netto.

Palveluntuottajan on toimitettava laskut annettujen ohjeiden mukaisesti eriteltynä si- ten, että erittely pitää sisällään selvityksen tehdyistä töistä. [OHJE: Täsmennetään so- pimusneuvotteluissa].

Maksuehtojen täydennyksenä sovelletaan JYSE kohtaa 10.

9.2. Muutokset maksuehtoihin

Tilaaja voi tarkentaa ja muuttaa maksuehtoja kussakin hankintajärjestelmän sisäi- sessä tarjouspyynnössä.

9.3. Laskutus sähköisessä palvelussa

Mikäli tilaajan näin haluaa, palveluntuottaja on velvollinen käyttämään Parasta palve- lua (PSOP) tai muuta vastaavaa palvelua tilaajan tarkempien ohjeiden mukaisesti. Ti- laaja voi halutessaan siirtyä tekemään palvelutilauksia edellä mainitussa palvelussa. Palveluntuottajan on tallennettava tiedot palveluun kilpailutuksessa tekemänsä tar- jouksen mukaisesti ja tilaajan ohjeistamassa muodossa ja tilaajan näin halutessa il- moitettava vapaista paikoista.

10. Alihankinta

Palveluntuottaja voi hankkia omaa toimintaansa täydentäviä sosiaali- ja terveyden- huollon palveluja tai omaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöään täydentävää työvoimaa alihankkijalta. Alihankinnan tai alihankkijan sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman osuus saa olla enintään 49 % palveluntuottajan tilaajalle tuottamista palve- luista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaissa tarkoitettu palveluyksikön vastuuhenkilö ei saa olla alihankkijan palveluksessa. Alihankkijoiden ketjuttaminen on kielletty.

Alihankintaa koskevat rajoitukset eivät koske sellaisia palveluja, jotka eivät ole asiak- kaille annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja. Näihin kuuluvat esimerkiksi palveluntuot- tajan kirjanpito, palkanmaksu ja muut hallinnolliset tukipalvelut, henkilöstönruokailu, siivous ja kiinteistönhuolto.

Palveluntuottaja vastaa käyttämänsä alihankkijan osuudesta kuten omastaan. Palve- luntuottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että alihankkijan tuottamat palvelut vas- taavat lainsäädännön asettamia vaatimuksia ja hyvinvointialueen ohjeita. Palvelun- tuottaja vastaa siitä, että alihankkija noudattaa omalta osaltaan hankintasopimuksen mukaisia velvoitteita. Palveluntuottaja on osaltaan vastuussa alihankkijoidensa oh- jauksesta ja valvonnasta.

Palveluntuottaja vastaa siitä, että alihankkijat täyttävät järjestämislain 14 §:ssä sääde- tyt yksityistä palveluntuottajaa ja alihankkijaa koskevat vaatimukset. Palveluntuottajan vastuuseen sisältyy sen varmistaminen, että alihankkija ja sen toiminta täyttävä sosi- aali- ja terveydenhuollon valvontalaissa säädetyt edellytykset. Alihankkijaa ei saa rasit- taa myöskään JYSE kohdan 3.7 mukainen peruste.

Palveluntuottajan on toimitettava tilaajalle alihankkijasta tilaajavastuulain (1233/2006) mukaiset selvitykset sekä selvitykset järjestämislain 14 §:n mukaisten vaatimusten täyttymisestä vähintään 12 kuukauden välein. Selvitykset on toimitettava myös palveluntuottajan tehdessä alihankkijan vaihtamista koskevan esityksen tilaa- jalle.

Palveluntuottajalla on oikeus käyttää ainoastaan sopimuksessa nimettyjä, tilaajan hy- väksymiä alihankkijoita. Jos nimetty alihankkija ei enää täytä alihankkijalle asetettuja vaatimuksia, palveluntuottajan on viipymättä tiedotettava tilaajaa ja ryhdyttävä toimen- piteisiin uuden, vaatimukset täyttävän alihankkijan löytämiseksi tai alihankkijan vas- tuulla olevien tehtävien sisällyttämiseksi palveluntuottajan omaan toimintaan.

Palveluntuottajalla ei ole oikeutta vaihtaa nimettyä alihankkijaa ilman tilaajan etukä- teen antamaan suostumusta. Jos palveluntuottaja aikoo sopimuskauden aikana vaih- taa alihankkijan tai nimetä uusia alihankkijoita, palveluntuottajan on tehtävä tilaajalle esitys suunnitellun alihankkijan hyväksymisestä hyvissä ajoin ennen muutoksen suun- niteltua toteuttamista. Tilaajalla on oikeus kieltää tietyn alihankkijan käyttäminen pe- rustellusta syystä. Jos palveluntuottaja ei pysty kohtuullisessa ajassa esittämään olen- naisten sopimusvelvoitteiden täyttämisestä vastaavalle alihankkijalle hyväksyttävää korvaavaa alihankkijaa, tilaajalla on oikeus irtisanoa sopimus päättymään kuuden (6) kuukauden irtisanomisajalla.

Palveluntuottajan alihankkijat ja alihankkijan tehtävät sopimuksen kohteena olevissa palveluissa ovat liitteen Alihankkijat mukaiset.

Tämän kohdan täydennyksenä sovelletaan JYSE kohtaa 3.

11. Ryhmittymä

Silloin kun palveluntuottajana on ryhmittymä, ryhmittymän jäsenet vastaavat yhteis- vastuullisesti sopimusvelvoitteiden täyttämisestä. Ryhmittymän jäsenten on täytet- tävä palveluntuottajalle asetetut vaatimukset tehtäviensä ja vastuualueidensa mukai- sella tavalla.

Yksi ryhmittymän jäsen toimii ryhmittymän yhteyspisteenä. Ellei muuta erikseen sovita, tarjouksen tekemisestä vastannut palveluntuottaja toimii ryhmittymän yhteyspisteenä. Kaikkien ryhmittymän jäsenten on osallistuttava sopimuksen mukaiseen yhteistyöhön niiden roolien ja työnjaon edellyttämässä laajuudessa. Ellein muuta erikseen sovita, ryhmittymä lähettää tilaajalle yhden laskun.

Tilaajalla on oikeus lähettää ryhmittymään kohdistuvat reklamaatiot ryhmittymän yh- teen yhteyspisteeseen. Sopimusrikkomusten seurauksia laskettaessa ryhmittymä kat- sotaan yhdeksi oikeushenkilöksi siten, että esimerkiksi sopimussakot peritään vain kertaalleen.

12. Keskeinen palveluntuottajaa velvoittava lainsää- däntö

Palvelun ja palveluntuottajan toiminnan tulee täyttää kulloinkin voimassa olevat, Eu- roopan unionin suoraan velvoittavien säädösten, Suomen lakien ja asetusten sekä vi- ranomaisten antamat määräykset.

Koska huomattavan monet sopimuksen kohteena oleviin palveluihin vaikuttavat lait ovat muutostilassa, palveluntuottajan on kiinnitettävä erityistä huomiota tulevan lain- säädännön vaikutusten ennakoimiseen palvelussaan.

Palvelun tarjoamista ohjaavat keskeiset säädökset on lueteltu alla. Luettelo ei ole tyh- jentävä.

− Hallintolaki (434/2003)

− Kielilaki (423/2003)

− Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003)

− Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (1977/519, kehitysvammalaki)

− Xxxx lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002)

− Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä, (817/2015, sosiaalihuollon ammattihen- kilölaki)

− Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, (812/2000, asiakaslaki) sen mahdollisesti korvaava uusi asiakas- ja potilaslaki

− Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (741/2023, asiakas- tietolaki)

− Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023, sosiaali- ja terveyden- huollon valvontalaki)

− Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, vam- maispalvelulaki (380/1987, vammaispalvelulaki)

− Vammaispalvelulaki (675/2023, uusi vammaispalvelulaki) lain tultua voimaan

− Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999, julkisuuslaki)

− Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)

− Tietosuojalaki (1050/2018) sekä EU:n yleinen tietosuoja-asetus (EU) (2016/679) (yhdessä myös tietosuojasääntely)

− Viittomakielilaki (359/2015)

Hyvinvointialueita koskevat lait

− Hyvinvointialue- ja maakuntajakolaki (614/2021)

− Laki hyvinvointialueesta (611/2021, hyvinvointialuelaki)

− Laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toi- meenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (616/2021)

− Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021, järjestämislaki)

− Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Uudellamaalla (615/2021)

13. Palveluntuottajan toimintaedellytykset ja osa- puolten yhteistyö

13.1. Palvelun laatu

Palveluntuottajalla on oltava hyvinvointialueen hankkimien palvelujen sisältöön ja laa- juuteen nähden riittävä osaaminen ja muut toimintaedellytykset, joilla se pystyy huo- lehtimaan sopimuksen kohteena olevien palvelujen asianmukaisesta tuottamisesta. Toi- mintaedellytysten on oltava riittävät tilaajan hankkimien palvelujen sisältöön ja laajuu- teen nähden.

Palveluntuottajan ja alihankkijan on noudatettava palveluja toteuttaessaan julkisia so- siaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevia lakisääteisiä sisältö- ja laatuvaatimuksia.

13.2. Palvelun tuottamiseen osallistuva henkilöstö

Palveluntuottajalla on oltava palveluksessaan toiminnan edellyttämä sosiaali- ja ter- veydenhuollon ja muu ammattihenkilöstö. Henkilöstöllä on oltava palveluntuottajan toiminnan edellyttämä, asianmukainen koulutus ja riittävä osaaminen ja ammattitaito

ottaen huomioon tuotettavien palvelujen sisältö ja palveluja käyttävät asiakkaat. Hen- kilöstön on täytettävä laissa asetetut alakohtaiset vaatimukset sekä liitteessä Palvelu- kuvaus henkilöstölle asetetut vähimmäisvaatimukset.

Jos palveluntuottaja käyttää asiakas- ja potilastyössä vuokratyöntekijöitä tai alihank- kijan työvoimaa, on näiden toimittava työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 7 §:n 3 mo- mentissa tarkoitetulla tavalla palveluntuottajan johdon ja valvonnan alaisena tai sopi- muksen perusteella palveluntuottajan ohjauksessa. Vuokratyövoiman tai alihankkijan työvoiman käyttäminen on sallittua vain palveluntuottajan omaa työvoimaa täydentä- västi. Palveluntuottajan on varmistuttava, että vuokrattu tai alihankintana hankittu hen- kilöstö täyttää laissa ja sopimuksessa asetetut vaatimukset.

Palveluntuottajan on huolehdittava siitä, että henkilöstö osallistuu riittävästi ammatil- liseen täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuksen sisällössä on otettava huomi- oon henkilöstön peruskoulutus, työn vaativuus ja tehtävien sisältö.

Palveluntuottajan on tilaajan vaatimuksesta viivytyksettä ja veloituksetta vaihdettava palvelun tuottamiseen osallistuva työntekijä, joka ei vastaa lain tai sopimuksen vaati- muksia tai jolta puuttuu riittävä ammattitaito tai joka ei muutoin ole sopiva kyseiseen tehtävään.

Tämän kohdan täydennyksenä sovelletaan XXXX kohtaa 7.

13.1. Palveluntuottajan laadun seuranta ja raportointi

Palveluntuottajan on seurattava palvelun toteutumista ja valvottava palvelun laatua tarkoituksenmukaisin ja riittävin keinoin.

Laadun seurantaan kuuluu asiakaspalautteen kerääminen asiakkailta, heidän omaisil- taan sekä asiakkaan työntekijältä. Palveluntuottajan on kerättävä asiakaspalaute käyt- täen saavutettavia ja esteettömiä menetelmiä. Eri tavoin kommunikoiville asiakkaille on oltava heille sopivia kanavia ja menetelmiä palautteen antamiseen. Tilaajalla on oi- keus edellyttää, että palveluntuottaja toteuttaa asiakaspalautteen keräämisen tilaajan käytäntöjen mukaisesti siten, että tulokset ovat vertailukelpoisia. Palautteen keräämi- sen tarkemmasta toteutuksesta, ajankohdista ja menetelmistä sovitaan tilaajan ja pal- veluntuottajan kesken.

JYSE 5.3 kohdan tarkoittamia laadun seurantakokouksia voidaan järjestää kerran vuo- dessa ja muutenkin tilaajan sitä pyytäessä. Lisäksi osapuolten yhteyshenkilöt keskus- televat tarpeen mukaan palveluihin liittyvistä käytännöistä ja linjauksista, jotta sopi- muksen mukainen palvelu pysyy asiakkaiden kannalta tasapuolisena ja käytännöt yh- tenäisinä tilaajan muilla järjestämistavoilla toteuttaman palvelutoiminnan kanssa.

Palveluntuottajan on toimitettava tilaajalle palvelua koskeva raportointi oman ja ali- hankkijansa toiminnan osalta siten, kuin liitteessä Palvelukuvaus on sovittu. Rapor- tointi sisältyy palvelun hintaan.

Tämän kohdan täydennyksenä sovelletaan JYSE kohtia 5.1–5.3.

13.2. Palvelun kehittäminen

Palveluntuottajan on kehitettävä omaa toimintaansa palvelun tavoitteiden saavutta- miseksi sekä tuotava tietoa sopimukseen kuuluvaan yhteistyöhön ja tilaajan toteutta- essa palveluiden yhteensovittamista hyvinvointialueella järjestämisvastuunsa mukai- sesti. Toiminnan johtamisessa on oltava asiantuntemusta, joka tukee laadukkaan ja turvallisen palvelun toteuttamista, eri ammattiryhmien yhteistyötä sekä toimintatapo- jen kehittämistä.

Palveluntuottajan on tilaajan näin halutessa osallistuttava aktiivisella ja asiantunte- valla panoksella tilaajan järjestämiin palvelujen seuranta- ja kehittämisryhmiin, tutki- mus- ja kehittämistoimintaan sekä muuhun yhteistyöhön (yhteiskehittäminen) kaksi

(2) kertaa vuodessa. Palveluntuottajan on osallistuttava yhdessä sovittujen uusien me- nettelytapojen, innovaatioiden ja muiden hyvien käytäntöjen kehittämiseen ja levittämi- seen. Yhteiskehittämiseen osallistumisessa ei edellytetä palveluntuottajan liikesalai- suuksien suojan piiriin kuuluvien tietojen paljastamista.

Tilaaja vastaa omalta osaltaan siitä, että tilaajan vastuulla olevat tehtävät suoritetaan sopimuksen mukaisesti ja että tilaaja antaa palveluntuottajalle oikeat ja riittävät tiedot palvelun tuottamista varten. Palveluntuottajalla on velvollisuus myötävaikuttaa siihen, että tilaaja toimittaa riittävät tiedot, muun muassa esittämällä kysymyksiä ja toimitta- malla tilaajalle listan tarvittavista tiedoista.

Tämän kohdan täydennyksenä sovelletaan JYSE kohtia 6 ja 8.

13.1. Palveluntuottajan vakavaraisuus

Palveluntuottajan on oltava riittävän vakavarainen, jotta se pystyy huolehtimaan toi- minnasta, sen jatkuvuudesta ja lakisääteisten velvollisuuksiensa täyttämisestä.

Palveluntuottaja ei saa olla konkurssissa. Jos yksityinen palveluntuottaja on yksityinen henkilö, hänen on oltava täysi-ikäinen. Hänen toimintakelpoisuutensa ei saa olla rajoi- tettu eikä hän saa olla liiketoimintakiellossa. Palveluntuottaja ei saa olla huomatta- vissa määrin tai toistuvasti laiminlyönyt verojen tai muiden julkisten maksujen suorit- tamista taikka käyttänyt määräysvaltaa oikeushenkilössä, joka on vastaavalla tavalla laiminlyönyt verojen tai muiden julkisten maksujen suorittamisen viimeisen kolmen vuoden aikana. Palveluntuottaja ei saa olla ulosmittauksen tai muun selvityksen mu- kaan muutoin kuin tilapäisesti kykenemätön vastaamaan veloistaan. Edellä mainitut vaatimukset koskevat myös sitä, joka omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella käyttää määräämisvaltaa yksityisen palveluntuottajan puolesta.

Palveluntuottajan on toimitettava tilaajavastuulain mukaiset selvitykset sekä selvitys järjestämislain 14 §:n mukaisten vaatimusten täyttymisestä tilaajalle sopimuskauden aikana 12 kuukauden välein sekä tilaajan erikseen pyytäessä.

Tämän kohdan täydennyksenä noudatetaan JYSE kohtia 18 ja 19.

14. Palvelun valvonta, omavalvonta ja rekisteröinti- velvoite

14.1. Hyvinvointialueen toteuttama palvelun ohjaus ja valvonta

Tilaaja ohjaa ja valvoo palveluntuottajaa ja alihankkijaa hyvinvointialuelain 10 §:ssä ku- vatulla tavalla sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain mukaisesti.

Tilaaja varmistaa ohjauksella ja valvonnalla, että sen järjestämisvastuulle kuuluvia pal- veluja tuottavalla palveluntuottajalla ja alihankkijalla on riittävät ammatilliset, toimin- nalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palveluiden tuottamisesta. Osana valvon- taa tilaaja toteuttaa neuvotteluja ja ohjauskäyntejä harkintansa mukaan. Palveluntuot- tajan alihankkijan on osallistuttava ja myötävaikutettava ohjauksen ja valvonnan to- teuttamista.

Palveluntuottajan ja alihankkijan on noudatettava tilaajan järjestämisvastuunsa nojalla yksityiselle palveluntuottajalle antamia ohjeita ja tilaajan asiakkaidensa palvelujen yh- teensovittamiseksi määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja. Palvelun- tuottajan ja alihankkijan on toimittava integraation toteutumisen edellyttämässä ja muussa tämän sopimuksen ja sen liitteiden mukaisessa yhteistyössä tilaajan ja mui- den palveluntuottajien kanssa.

Tilaajalla on oikeus saada palveluntuottajalta ja alihankkijalta palveluiden asianmukai- sen tuotannon edellytysten varmistamista ja valvonnan toteuttamista varten välttä- mättömät tiedot ja selvitykset maksutta ja salassapitovelvoitteen estämättä. Tiedot ja selvitykset on annettava tilaajan asettamassa määräajassa.

14.2. Tilaajan tarkastusoikeus

Hyvinvointialueen viranomaisella oikeus tarkastaa palveluntuottajan tiloja ja laitteita palveluiden asianmukaisen tuotannon edellytysten varmistamista ja valvonnan toteut- tamista varten. Tarkastusoikeus koskee myös palveluntuottajan alihankkijaa. Hyvin- vointialueella on oikeus päästä palveluntuottajan ja alihankkijoiden tiloihin tarkastusta toteuttaessaan. Tarkastusoikeus ei koske pysyväisluonteiseen asumiseen käytettyjä tiloja, ellei tarkastaminen ole välttämätöntä asiakkaan aseman ja oikeuksien sekä asi- anmukaisten palvelujen turvaamiseksi.

Tilaaja ilmoittaa tarkastuksen aloittamisajankohdan palveluntuottajalle ja alihankki- jalle, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Palvelun- tuottajalla tai alihankkijalla ei ole oikeutta siirtää tarkastusta.

Palveluntuottajalla tai alihankkijalla, jota tarkastus koskee on oikeus olla läsnä tarkas- tuksessa. Tarkastukseen mahdollisesti liittyvät asiakkaiden tai asiakkaiden omaisten haastattelut toteutetaan ilman palveluntuottajan läsnäoloa.

Xxxxxxx laati tarkastuksesta tarkastuskertomuksen, joka annetaan tiedoksi palvelun- tuottajalle ja alihankkijalle, jota se koskee.

Tämän kohdan täydennyksenä noudatetaan JYSE kohtia 5.1 – 5.4 ja 5.6. JYSE kohtaa

5.5. ei sovelleta.

14.1. Toiminnassa olevan virheen tai puutteen korjaaminen

Jos palveluntuottajan tai alihankkijan toiminnassa esiintyy epäkohtia tai puutteita, on palveluntuottajan korjattava ne tilaajan asettamassa kohtuullisessa määräajassa. Asiakas- tai potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat on korjattava heti.

Palveluntuottaja on velvollinen antamaan virhettä koskevan kirjallisen selvityksen tilaa- jalle tilaajan ilmoittamassa määräajassa. Kirjallisessa selvityksessä on kuvattava ta- pahtunut virhe, siihen johtaneet syyt, virheen johdosta tehdyt korjaavat ja ennaltaeh- käisevät toimenpiteet, niiden aikataulu sekä muut tilaajan selvityspyynnössään yksi- löimät seikat.

14.2. Palveluntuottajan ja palveluyksikön rekisteröinti

Palveluntuottaja ja palveluyksikkö on rekisteröitävä sosiaali- ja terveydenhuollon val- vontalain 3 luvun tarkoittamalla tavalla. Rekisteröinnistä on oltava tehtynä sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain 21 §:n mukainen päätös ennen palvelutoiminnan aloit- tamista tai sen muuttamista. Aiemman yksityistä sosiaali- ja terveyspalvelua koskevan lainsäädännön perusteella myönnetty lupa yksityisestä sosiaalipalvelusta tai yksityi- sestä terveydenhuollosta jää voimaan ja palveluntuottaja saa jatkaa toimintaansa sen perustella.

Rekisteröinnin tulee oikeuttaa sopimuksen mukaisten palveluiden tuottamiseen. Pal- veluntuottajan on noudatettava palveluntuottajan ja palveluyksikön rekisteröintipää- töksen ehtoja. Voimassa ei saa olla valvontaviranomaisen antamaa määräystä toimin- nan keskeyttämisestä. Jos rekisteröintiä ei ole tai valvontaviranomainen keskeyttää toiminnan tai poistaa palveluyksikön tai palveluntuottajan rekisteristä, tilaajalla on oi- keus purkaa sopimus päättymään välittömästi.

14.3. Palveluntuottajan omavalvonta

Palveluntuottaja sitoutuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoimintansa, mahdollis- ten alihankkijoiden toiminnan ja asiakas- ja potilasturvallisuuden omavalvontaan sosi- aali- ja terveydenhuollon valvontalain 27 – 30 §:n mukaisesti.

Palveluntuottajalla on oltava palvelua koskeva, ajantasainen ja sosiaali- ja terveyden- huollon valvontalain 27 §:n vaatimukset täyttävä, omavalvontasuunnitelma. Omaval- vontasuunnitelma on laadittava palveluyksiköittäin päivittäisen toiminnan laadun, asi- anmukaisuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi sekä asiakas- ja potilastyöhön osal- listuvan henkilöstön riittävyyden seurantaa varten. Omavalvontasuunnitelmaan on si- sällytettävä kuvaus vaaratapahtumien ilmoitus- ja oppimismenettelystä.

Palveluntuottaja ja sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain tarkoittama vastuuhen- kilö vastaavat siitä, että omavalvontasuunnitelmaa toteutetaan päivittäisessä toimin-

nassa palveluja tuotettaessa. Palveluyksikön omavalvontaan sisältyvää palvelujen laa- dun ja asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamista ja palvelujen kehittämistä to- teuttaa palveluntuottajan henkilökunta.

Useammassa kuin yhdessä palveluyksikössä palveluja antavan palveluntuottajan on lisäksi laadittava vastuulleen kuuluvista tehtävistä ja palveluista sosiaali- ja terveyden- huollon valvontalain 26 §:n tarkoittama omavalvontaohjelma.

Palveluntuottajan on otettava huomioon palveluyksikön omavalvontasuunnitelmaa tehtäessä ja muutettaessa palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta, heidän omai- siltaan ja läheisiltään sekä palveluyksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävä pa- laute. Palveluyksikön omavalvontasuunnitelmaa tehtäessä ja muutettaessa on otet- tava huomioon myös valvontaviranomaisten antama ohjaus ja päätökset.

Palveluntuottajan on tehtävä omavalvontasuunnitelma sähköisesti ja julkaistava se jul- kisessa tietoverkossa sekä pidettävä omavalvontasuunnitelma julkisesti nähtävänä palveluyksikössä. Palveluyksikön omavalvontasuunnitelmassa kuvatun toiminnan to- teutumista on seurattava ja seurannassa havaitut puutteellisuudet on korjattava. Seu- rannasta on tehtävä selvitys ja sen perusteella tehtävät muutokset on julkaistava nel- jän kuukauden välein julkisessa tietoverkossa sekä pidettävä julkisesti nähtävänä pal- veluyksikössä. Salassapidettäviä tietoja ei saa julkaista.

14.4. Palveluntuottajan ilmoitusvelvollisuus

Palveluntuottajan on ilmoitettava välittömästi salassapitosäännösten estämättä tilaa- jalle ja valvontaviranomaiselle palveluntuottajan omassa tai tämän alihankkijan toimin- nassa ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat, vahingot tai vaaratilanteet sekä muut sellaiset puutteet, joita palveluntuottaja ei ole kyennyt tai ei kykene korjaamaan omavalvonnallisin toimin.

Palveluntuottajan on viipymättä ilmoitettava tilaajalle muista tiedossaan olevista olen- naisista asioista, joita koskee raportointivelvoite tai joilla saattaisi olla vaikutusta asi- akkaan oikeuksien toteutumiseen taikka asiakas- ja potilasturvallisuuteen, tietoturvaan tai tietosuojaan.

Palveluntuottajan on viipymättä ilmoitettava tilaajalle, jos palveluntuottajan toimin- nassa tai taloudellisessa asemassa tapahtuu muutoksia, jotka voivat merkittävästi vai- kuttaa palveluntuottajan kykyyn ja mahdollisuuksiin tuottaa sopimuksen mukaista pal- velua. Tällaisina olennaisina muutoksina pidetään ainakin JYSE 18.1–18.2 kohdissa tarkoitettuja olosuhteita.

Tämän kohdan täydennyksenä sovelletaan XXXX kohta 18.

15. Sopimusrikkomustilanteet

15.1. Virhe

Palvelussa on virhe, kun palvelu tai sen tuottaminen tapahtuu vastoin sopimusta, lain säännöstä tai viranomaisen määräystä. Palvelussa on virhe myös silloin, jos siinä on valvontaviranomaisen toteama epäkohta tai puute. Palvelun virheellä tarkoitetaan muun muassa sitä, että palvelut eivät vastaa hankinnan tarjouspyynnössä palvelun- tuottajalle asetettuja vähimmäisvaatimuksia tai muita tässä sopimuksessa ja hankin- nan asiakirjoissa tarkoitettuja vaatimuksia.

Jollei palveluntuottaja tai alihankkija ei korjaa virhettä, epäkohtaa tai puutetta tilaajan asettamassa määräajassa, tilaajalla on oikeus tarvittaessa ryhtyä sopimuksen mukai- siin toimenpiteisiin korvauksen alentamiseksi tai sen maksamisesta pidättymiseksi. Jos rikkomukset ovat olennaisia tai toistuvia, tilaajalla on oikeus ryhtyä toimenpiteisiin sopimuksen purkamiseksi.

Tämän kohdan täydennyksenä sovelletaan JYSE kohtia 12 ja 13.

15.1. Reklamaatiot

JYSE 13 luvun täydennyksenä sovitaan seuraavaa:

Reklamaatiot voidaan tehdä kirjallisesti tai sähköpostilla palveluntuottajan ilmoitta- malle yhteyshenkilölle tai yhteisön viralliseen osoitteeseen tai reklamaatioiden vas- taanottamiselle tarkoitettuun osoitteeseen tai suullisesti palveluntuottajan ilmoitta- malle yhteyshenkilölle tai yksikön päällikölle.

Kirjallinen reklamaatio katsotaan tehdyksi, kun tilaaja on edellä mainituin tavoin anta- nut reklamaation sisältävän asiakirjan postin kuljetettavaksi, ja sähköinen, kun tilaaja on lähettänyt sähköpostin annettuun osoitteeseen.

15.2. Hinnan pidättäminen ja hinnanalennus

Tilaajalla on virheen perusteella oikeus pidättyä maksamasta palvelun hintaa. Tilaaja ei kuitenkaan saa pidättää rahamäärää, joka ilmeisesti ylittää ne vaatimukset, joihin tilaajalla on virheen perusteella oikeus.

Jos palvelussa on virhe, tilaajalla on oikeus saada palveluntuottajalta hinnanalennusta virhettä vastaava määrä.

Tämän kohdan täydennyksenä sovelletaan XXXX kohtaa 13.

15.3. Sopimussakot

Tilaaja asettaa sopimussakkojen perusteet ja euromäärät kussakin palveluntuottaja- rekisterin sisäisen kilpailutuksen tarjouspyynnössä erikseen. Sovellettavat sopimus- sakkoehdot ovat liitteen Sopimussakot mukaiset.

Sopimussakon sijasta tilaaja voi asettaa kiellon ohjata palvelun ehtoja rikkoneelle pal- veluntuottajalle uusia asiakkaita. Kiellon tarkemmat ehdot, asettaminen ja perusteet on kuvattu tarkemmin liitteessä Sopimussakot.

Tilaajalla on oikeus sopimussakkoon osoittamatta, että palveluntuottajan teosta tai laiminlyönnistä on aiheutunut vahinkoa jäljempänä yksilöidyissä tilanteissa. Sopimus- sakko ei muodosta vahingonkorvauksen ylärajaa, jos tilaaja osoittaa, että rikkomuk- sesta on aiheutunut sakkoa suurempi vahinko.

Toistuvina sopimussakkoon oikeuttavat virheet muodostavat olennaisen virheen. So- pimussakkoon oikeuttava virhe voidaan jo ensimmäisellä esiintymiskerralla katsoa olennaiseksi virheeksi, joka oikeuttaa tilaajan purkamaan sopimuksen, jos virhe on olennainen taikka palveluntuottajan olisi tullut ymmärtää, että asiakkaalle voi aiheutua virheestä henkeä tai terveyttä uhkaava tilanne.

Tilaajalla on oikeus vähentää sopimussakko palveluntuottajalle maksettavista mak- suista.

15.4. Sopimuksen purkaminen

Osapuolen oikeudesta sopimuksen purkamiseen noudatetaan JYSE kohtaa 13.6.

Purkamiseen oikeuttavana olennaisena virheenä pidetään JYSE kohdan 13.6. mukais- ten tilanteiden lisäksi muun muassa tilanteita joissa

− palvelun toteuttamisessa havaitaan asiakas- tai potilasturvallisuutta merkittävästi vaarantavia virheitä tai puutteita

− palveluntuottaja ei noudata valvontaviranomaisen antamaa korjauskehotusta tai määräystä vireiden ja puutteiden korjaamisesta

− asiakkaan itsemääräämisoikeutta on rajoitettu lainvastaisella tavalla.

15.5. Vahingonkorvaus

Osapuolten vahingonkorvausvelvollisuuteen sovelletaan JYSE kohtia 16 ja 17, ellei so- pimuksessa muuta sovita.

Tilaaja ei vastaa asiakkaan itselleen, palveluntuottajalle tai ulkopuolisille aiheuttamista vahingoista.

XXXX kohtaan 16 lisätään seuraavaa:

Välitöntä vahinkoa ovat vahingosta aiheutuneet suorat kulut, kuten reklamaatio- ja kor- jauskustannukset sekä hinnanero eli kateoston korvaus.

Välillistä vahinkoa on vahinko, joka johtuu tuotannon tai liikevaihdon vähentymisestä tai keskeytymisestä, muu vahinko, joka johtuu siitä, ettei tavaraa voida käyttää tarkoi- tetulla tavalla, voitto, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai jäänyt täyttämättä oikein, vahinko, joka johtuu muun omaisuu- den kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta sekä muu samankaltainen, vaikeasti en- nakoitava vahinko.

JYSE kohdan 16 mukaisia vahingonkorvauksen määrään liittyviä rajoituksia ei sovel- leta tietosuojalainsäädännön rikkomisesta aiheutuneen vahingon korvaamiseen. Osa- puolen vastuu rekisteröidylle aiheutuneesta vahingosta määräytyy EU:n yleisen tieto- suoja-asetuksen 82 artiklan 4 kohdan tai muussa tietosuojalainsäädännössä olevan vastaavan määräyksen mukaan.

16. Palvelun jatkuvuuden turvaaminen

16.1. Sopimusperusteinen varautuminen

Tilaajan tehtävänä on varmistaa valmiussuunnitelmin häiriötilanteissa ja poikkeus- oloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä järjes- tämisvastuullaan olevien palvelujen ja tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Sosiaalihuollon valmiussuunnitelmat tulee sovittaa yhteen hyvinvointialueen ja muiden hallintokuntien valmiussuunnitelmien kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen 2019:9 Sopimusperusteinen varautuminen mu- kaisesti kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tulee varautua häiriötilantei- siin ja poikkeusoloihin sekä varmistaa yhteiskunnan toimintakyky ja väestön kannalta elintärkeiden toimintojen jatkuvuus kaikissa tilanteissa.

Palveluntuottaja on velvollinen varautumiseen, riskienhallintaan, palveluiden jatkuvuu- den suunnitteluun ja valmiussuunnitteluun lain ja viranomaisten ohjeiden mukaisesti siten, että palvelu on mahdollisimman toimintavarmaa. Palveluntuottajan on otettava varautumisessa huomioon asiakaskunnan haavoittuvuus. Varautumiseen kuuluu muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain tarkoittaman valmius- ja jat- kuvuudenhallintasuunnitelman laatiminen kriisi- ja häiriötilanteiden varalta sekä suun- nitelman pitäminen ajan tasalla. Palveluntuottajan valmius- ja jatkuvuudenhallinta- suunnitelmasta on ilmettävä muun muassa miten palveluntuottaja on varmistanut pal- velun jatkuvuuden esimerkiksi sähkökatkosten ja muiden ennalta arvaamattomien ti- lanteiden varalta, epidemioiden tai pandemioiden varalta ja poikkeusolosuhteiden, ku- ten aseellisten selkkausten varalta.

Palveluntuottajan varautumiseen kuuluu konkreettinen toimintasuunnitelma, jossa on huomioitu palvelun tuottamisen edellyttämät välttämättömät tukipalvelut, kuten ateria- ja siivouspalvelut, mukaan luettuna mahdollinen tehostetun siivouksen vaatimus. Va- rautuminen ja jatkuvuuden hallinta sisältyy myös palveluntuottajan omavalvontaan. Varautumiseen ja valmiussuunnitteluun kuuluvat toimenpiteet sisältyvät palvelun hin- taan.

Palveluntuottajan on osallistuttava valmiussuunnitteluun, varautumiseen, siihen liitty- vään tiedon kokoamiseen ja analysointiin tilaajan ja muiden viranomaisten tarkempien ohjeiden mukaisesti. Palveluntuottajan on laadittava arvio palvelutoiminnan keskei- sistä riskeistä osaksi omavalvontasuunnitelmaa sekä tehtävä yhteistyötä tilaajan ja muiden toimijoiden kanssa häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisessa. Palve- luntuottajan on osallistuttava tilaajan pyynnöstä myös valmiuteen ja varautumiseen

liittyviin harjoituksiin. Palveluntuottajan on noudatettava varautumisessa kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä ja viranomaisohjeita, kuten sosiaali- ja terveydenhuol- lon toimijoille annettua ohjetta Valmius ja jatkuvuudenhallintasuunnitelma (STM jul- kaisu 2019:10) tilaajan tarkemmin määrittelemällä tavalla. Varautumisessa noudate- taan lisäksi soveltuvin osin, tilaajan tarkemmin määrittelemällä tavalla Huoltovarmuus- keskuksen Sopiva-suositusta.

Palveluntuottajalla on velvollisuus palvelun tuottamiseen myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Palveluntuottajan on tällöin noudatettava tilaajan antamia tarkempia ohjeita. Palveluntuottajalla on oikeus kohtuulliseen, sopimuksen hintatasoon perustu- vaan korvaukseen yksilöidyistä häiriötilanteisiin liittyvistä selkeistä lisääntyneistä teh- tävistä ja kustannuksista. Lisääntyneihin kustannuksiin eivät kuulu esimerkiksi laite- tai ohjelmistohankinnat tai henkilöstön perehdyttämiseen liittyvät kustannukset. Kor- vauksen määrästä sovitaan erikseen. Tilaaja ja palveluntuottaja voivat sopia myös hin- nan alentamisesta, jos palveluntuottajan tehtävät tai kustannukset vähenevät.

Mikäli tilaaja luovuttaa varusteita tai välineitä palveluntuottajan käyttöön, on palvelun- tuottajan hyödynnettävä niitä. Palveluntuottajalla ei ole oikeutta korvaukseen mahdol- listen omien vastaavien välineidensä korkeammista kustannuksista.

16.2. Palveluntuottajan avustamisvelvollisuus sopimuksen päätty- essä

Palveluntuottaja on velvollinen avustamaan tilaajaa sopimusvelvoitteiden siirtämi- sessä uudelle palveluntuottajalle tai tilaajan itsensä hoidettavaksi JYSE kohdan 23 mu- kaisesti.

JYSE kohdan 23.2 täydennyksenä sovitaan, että avustamisvelvollisuus koskee myös tilannetta, jossa valvontaviranomainen keskeyttää tai kieltää toiminnan.

16.3. Palvelun jatkuvuuden turvaaminen erityistilanteissa

Tilaajalla on oikeus asettaa oma henkilöstönsä tuottamaan palveluntuottajan järjestä- mässä asunnossa toteutuva asumispalvelu, jos tilaajaa purkaa sopimuksen olennai- sen virheen takia tai palveluntuottajan edellytykset sopimuksen mukaisen palvelun tuottamiseen ovat muusta syystä merkittävästi heikentyneet asiakasturvallisuutta va- kavasti vaarantavalla tavalla (haltuunotto). Merkittävän heikentymisen syynä voivat olla esimerkiksi palveluntuottajan taloudelliset vaikeudet, laajempi yhteiskunnallinen häiriötilanne tai poikkeusolot taikka valvontaviranomaisen määräys toiminnan kes- keyttämisestä tai kieltämisestä. Jos työsopimuslain mukaiset liikkeen luovutuksen edellytykset täyttyvät, tilaaja ja palveluntuottaja sopivat erikseen palveluntuottajan henkilöstön siirtymisen edellytyksistä.

Tilaajan maksuvelvollisuus palvelusta päättyy haltuunoton alkaessa. Tilaaja korvaa palveluntuottajalle kohtuulliset, paikkakunnan kustannustason mukaiset tila- ja muut vastaavat kustannukset haltuunoton ajalta. Tilaaja ja palveluntuottaja sopivat erikseen järjestelyn tarkemmista ehdoista ja kustannusten jaosta.

Tilaajalla on oikeus jatkaa haltuunottoa, kunnes tilaaja on järjestänyt asiakkaille heidän palvelutarpeensa mukaisen muun palvelun, kuitenkin enintään kahdentoista (12) kuu- kauden ajan.

17. Xxxxxxxxxxx ja henkilötietojen käsittely

17.1. Henkilötietojen rekisterinpito, tietosuoja ja tietoturva

JYSE 21 luvun lisäksi sovitaan seuraavaa:

Asiakastietojen rekisterinpitäjänä toimii tilaaja. Palveluntuottaja on henkilötietojen kä- sittelijä. Palveluntuottajan on täytettävä koko sopimuksen voimassaoloajan EU:n tieto- suoja-asetuksen ja kansallisen tietosuojalain sisältämät velvoitteet. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan henkilötietojen käsittelyssä sopimuksen liitteen 1 Tietosuoja- sopimus alaliitteineen mukaisia henkilötietojen käsittelyn ehtoja. Tilaajalla on oikeus edellyttää, että palveluntuottaja noudattaa hyvinvointialueen kulloinkin voimassa ole- van käytännön mukaisia tietosuoja- ja tietoturvaehtoja ehtojen muuttuessa ehtoja.

Palveluntuottajan on noudatettava huolellisuutta ja lainsäädännön asettamia velvoit- teita asiakastietojen ja -asiakirjojen käsittelyssä. Palveluntuottajan on huolehdittava sopimuksen perusteella käsittelemiensä henkilötietojen asianmukaisesta ja tietotur- vallisesta suojaamisesta omien käytäntöjensä, tämän sopimuksen vaatimusten ja ti- laajan kirjallisen ohjeistuksen mukaisesti varmistaakseen henkilötietojen luottamuk- sellisuuden, eheyden ja saatavuuden. Sopimuksen osana noudatettavat tietoturvaa koskevat vaatimukset ovat liitteen 2 Tietoturvavaatimukset mukaiset.

17.2. Asiakastietojen salassapito

Palveluntuottajan tulee noudattaa asiakastietojen ja muiden luottamuksellisten asia- kaista saamiensa tietojen salassapidosta annettuja julkista hallintoa koskevia voi- massa olevia säädöksiä kuten julkisuuslakia, asiakastietolaki ja muita voimassa olevia säädöksiä liittyen vaitiolovelvollisuuteen, tietosuojaan sekä salassa pidettävien tieto- jen luovuttamiseen.

Palveluntuottajan tulee ohjeistaa ja kouluttaa henkilöstönsä salassapitoa ja henkilötie- tojen käsittelyä koskevista säännöksistä ja menettelyistä. Palveluntuottaja huolehtii, että palvelua suorittavat työntekijät allekirjoittavat salassapitositoumuksen ennen työn aloittamista.

17.3. Asiakastietojen kirjaaminen, tallentaminen ja luovuttaminen

Palveluntuottajan on toteutettava asiakastietojen käsittely voimassa olevan lainsää- dännön kuten asiakastietolain ja sen perusteella annettujen Sosiaali- ja terveysminis- teriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määräyksiä ja ohjeita Lisäksi käsitte- lyssä on noudatettava tilaajan antamia tarkempia ohjeita ja tilaajan käytäntöjä. Asia- kastiedot on talletettava viipymättä.

Asiakastietojen käsittelyssä on käytettävä Valviran tietojärjestelmärekisteriin hyväk- syttyä, asiakastietolain mukaista sertifioitua A-luokan järjestelmää, jolla on voimassa oleva todistus tietoturvallisuuden arvioinnista tai B-luokan järjestelmää, jonka vaati- muksenmukaisuus on osoitettu määräysten mukaisella tavalla.

Palveluntuottajan on tallennettava asiakastiedot hyvinvointialueen asiakasrekisterei- hin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain mukaisia valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja tai muita teknisiä rajapintoja käyt- täen ottaen huomioon liittymisestä säädetty aikataulu, viranomaisten ja tilaajan ohjeis- tus.

Tilaaja päättää henkilö- ja asiakastietojen luovuttamisesta asiakkaalle tai muulle ta- holle.

18. Vakuutukset

JYSE 15.2 kohdan lisäksi sovitaan, että palveluntuottajan on hankittava toimintaansa varten vastuuvakuutus, jonka tulee olla riittävä suhteessa palvelun tuottamiseen liitty- viin riskeihin ja palvelusta maksettavaan korvaukseen.

Palveluntuottajalla, joka toteuttaa terveydenhuoltolain mukaista terveydenhuoltoa tai sairaanhoitoa on oltava lainsäädännön vaatimusten mukainen potilasvakuutus poti- lasvahinkojen varalta.

Lisäksi palveluntuottajalla tulee olla voimassa olevat lakisääteiset tapaturma- ja vahin- kovakuutukset viimeistään sopimuskauden alkaessa.

Vakuutusten tulee olla voimassa koko sopimuskauden ajan.

19. Immateriaalioikeudet

Immateriaalioikeuksiin sovelletaan JYSE kohtaa 20, ellei palveluntuottajarekisterin si- säisen kilpailutuksen tarjouspyynnössä ole sovittu toisin.

20. Sopimuksen muuttaminen

Sopimuksen muuttamisesta on voimassa mitä liitteessä Joustavan palveluntuottajare- kisterin periaatteet on sovittu.

21. Tilaajan irtisanomisoikeus muutostilanteissa

Tilaajalla on oikeus irtisanoa sopimus sopimuskaudella, jos tilaaja arvioi, ettei sopimus enää täytä muuttunutta tarvetta tai tarkoitusta. Irtisanomisaika on edellä tässä sopi- muskohdassa mainitussa tilanteessa kuusi (6) kuukautta.

Irtisanominen voidaan tehdä sähköpostitse osapuolen yhteyshenkilölle, sopimus- kumppanin viralliseen osoitteeseen tai yleiseen sähköpostiosoitteeseen. Sähköpos- tilla lähetetyn irtisanomisilmoituksen tiedoksiantopäivä on viestin lähettämispäivä. Ir- tisanomisaika alkaa tiedoksiantopäivää seuraavasta päivästä.

Tilaajalla on oikeus siirtää sopimus sellaiselle kolmannelle taholle, jolle sopimuksen kohteena olevien palveluiden lakisääteinen järjestämisvastuu siirtyy kokonaan tai osit- tain.

22. Kartelliehto

Palveluntuottaja vahvistaa sopimuksen allekirjoituksella, ettei se ole tähän sopimuk- seen liittyen toiminut, eikä se tämän sopimuksen voimassa ollessa toimi, sellaisessa yhteistyössä tai yhteisymmärryksessä muiden tarjouskilpailun tarjoajien kanssa, jonka tarkoituksena on tarjouskilpailun hinnoitteluun, maksuihin tai niiden laskentaperustei- siin vaikuttaminen, markkinoiden tai hankintalähteiden jakaminen tai muu kilpailun ra- joittaminen. Jos palveluntuottaja on toiminut vastoin tätä velvoitetta, palveluntuottajan suorittaa tilaajalle sopimussakkona 20 prosenttia palveluntuottajan palvelusuoritusten yhteenlasketusta arvosta kartellin voimassaoloajalta sekä korvata täysimääräisesti sopimussakon ylittävä tilaajalle syntynyt vahinko, kustannus tai vastuu mukaan lukien oikeudenkäyntikulut ja asian selvittämisestä johtuneet kustannukset.

Jos palveluntuottaja paljastaa kartellin ja vapautetaan kilpailulain 14 §:n (98/2011) pe- rusteella kokonaan seuraamusmaksusta, toimittaja vapautuu tämän ehdon mukaisen sopimussakon maksamisesta.

Palveluntuottaja vakuuttaa, että sopimuksen toteuttamisen yhteydessä se noudattaa kulloinkin voimassa oleva soveltuvaa korruptiota ja lahjontaa koskevaa lainsäädäntöä sekä soveltuvaa vero-, sosiaaliturva- ja muuta lainsäädäntöä, eikä sen toimesta suo- raan tai välillisesti anneta tai luvata rahaa tai rahanarvoista etuutta millekään taholle, jos tarkoituksena on saada lainvastaisesti tai muutoin sopimattomasti sopimus, liike- toiminta tai lupa, eikä sen toimesta suoraan tai välillisesti ryhdytä mihinkään muuhun- kaan sopimattomaan toimeen edellä mainitussa tarkoituksessa, ja se noudattaa so- veltuvaa lainsäädäntöä kirjanpidossaan, laskutuksessaan ja muissa tämän kohdan vel- voitteiden kannalta merkityksellisissä asiakirjoissaan.

Tämä sopimusehto on voimassa myös sopimuksen päätyttyä.

23. Hankintamenettelyyn liittyvät seuraamus

Mikäli hankintasopimukseen johtaneesta hankintamenettelystä valitetaan markkinaoi- keuteen ja markkinaoikeus tai korkein hallinto-oikeus määrää tehottomuusseuraamuk- sen tai sopimuskauden lyhentämisen taikka muun seuraamuksen, palveluntuottajalla ei ole oikeutta vaatia vahingonkorvausta seuraamusten johdosta.

24. Erimielisyydet ja sovellettava laki

Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Sopimuksesta johtuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan osapuolten välisissä neuvotteluissa. Mikäli asiaa ei saada sovittua osapuolten kesken, asian ratkaisee ensiasteena Itä-Uudenmaan kä- räjäoikeus.

25. Sopimuksen liitteet ja asiakirjojen pätevyysjär- jestys

Sopimusasiakirjat täydentävät toisiaan. Jos sopimusasiakirjat ovat keskenään ristirii- dassa, noudatetaan niitä seuraavassa järjestyksessä:

Sopimus Liitteet

1. Tietosuojasopimus [Tilaajan ajankohtainen tietosuojasopimus]

2. Tietoturvavaatimukset [Tilaajan ajankohtaiset tietoturvavaatimukset]

3. Palveluntuottajarekisterin periaatteet

4. Palveluntuottajarekisterin sisäinen tarjouspyyntö

5. Palvelukuvaus [Palveluntuottajarekisterin sisäisen kilpailutuksen mukaisesti]

6. Sopimussakot [Palveluntuottajarekisterin sisäisen kilpailutuksen mukaisesti]

7. Palveluntuottajan tarjous sisältäen hinnat

8. Palveluntuottajan tarjouksen liitteet [Kuten laatuliite, kuvaukset ym.]

9. Alihankkijat

10. Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palveluhankinnoissa JYSE-ehdot, huhtikuu 2022 xxxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxx- dle/10024/163990/VM_2022_23.pdf?sequence=1&isAllowed=y

26. Allekirjoitukset ja sopimuskappaleet

Tästä sopimuksesta on tehty kaksi (2) samansisältöistä kappaletta, yksi (1) kummal- lekin osapuolelle.

[Allekirjoitetaan sähköisesti]

Document Metadata

Table of Contents

Sopimus vammaisten henkilöi- den palvelujen hankinnasta

Document Metadata