OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020
1. YLEISTÄ
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.
2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET
Tavoitetila 2025
Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.
Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.
Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.
Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.
Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.
Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.
Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.
Metropolia on sitoutunut toiminnassaan edistämään vuoden 2025 tavoitetilaa laadukkaamman, kansainvälisemmän, vaikuttavamman ja tehokkaamman korkeakoululaitoksen saavuttamiseksi.
Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina
Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.
Metropolia Ammattikorkeakoulu keskittää toimintansa neljälle kampukselle sopimuskauden aikana. Ammattikorkeakoulu jatkaa pääkaupunkiseudulla yhteistyön tiivistämistä siellä toimivien koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden, erityisesti Aalto-yliopiston kanssa.
Laurea, Haaga-Helia ja Metropolia muodostavat strategisen liittouman, jonka tavoitteena on muodostaa nykyistä vahvempia osaamiskeskittymiä pääkaupunkiseudulle sekä edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia hyödyntää liittouman korkeakoulujen koko opintotarjontaa. Liittoumalla vahvistetaan TKI-toimintaa sekä tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista. Ammattikorkeakoulujen tulee purkaa sopimuskaudella koulutustarjonnan päällekkäisyyksiä siten, että kukin ammattikorkeakoulu suuntaa koulutustarjonnastaan nykyistä suuremman osan vahvuusaloilleen.
Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja toimivat yhdessä kuntoutusalan osaamiskeskittymänä ja kehittävät alan koulutuksen ja TKI-toiminnan valtakunnallista yhteistyötä.
Metropolia vahvistaa koulutus- ja TKI-toimintaansa muodostamalla 5 eurooppalaisen korkeakoulun Amsterdam University of Applied Sciences, Edinburgh Napier University, Frankfurt University of Applied Sciences, Oslo and Akershus University College of Applied Sciences and University College Ghent kanssa tiiviin, strategiseen yhteistyöhön perustuvan verkoston.
Toiminnan keskittäminen neljälle kampukselle
Metropolian kampushanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Toiminta keskitetään 20 toimipisteestä neljälle kampukselle vuosien 2017-2021 aikana. Kampukset sijaitsevat Arabiassa, Myllypurossa, Karamalmilla ja Myyrmäessä.
Myllypuron kampuksen 1. vaihe otettiin käyttöön tammikuussa 2019 ja 2. vaihe tammikuussa 2020. Nyt valmistuneelle kampukselle sijoittuvat kiinteistö- ja rakennusalan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutukset sekä ammattikorkeakoulun yhteiset keskitetyt palvelut.
Luovien tekijöiden kulttuurikampus valmistuu kokonaisuudessaan kesään 2021 mennessä Arabiaan. Kampukselle sijoittuvat kulttuurialan koulutukset. Parhaillaan on käynnissä musiikin sekä median koulutusten uusien tilojen rakentaminen.
Myyrmäen kampuksen laajennusosa ja uudistetut tilat vanhoilla rakennusosilla otettiin käyttöön elokuussa 2018. Vanhan rakennusosan tilojen uudistuksia jatkettiin vuonna 2019. Kampukselle sijoittuvat osa tekniikan alan koulutuksista ja liiketalouden koulutus.
Leppävaaran kampuksen korvaavalla Karamalmin kampuksella käynnistyi toiminta syksyllä 2019 väliaikaisissa väistötiloissa. Tilojen muutostyöt valmistuvat keväällä 2020. Kampukselle sijoittuvat tieto- ja viestintätekniikan ja tuotantotalouden koulutukset.
Pääkaupunkiseudun koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden, erityisesti Aalto-yliopiston kanssa tehtävä yhteistyö
Metropolian ja Xxxxxx välillä 2016 solmitun strategisen kumppanuussopimuksen toimeenpanon tilaa
käsiteltiin elokuussa Aallon ja Metropolian johtoryhmien työpajassa. Työpajassa kartoitettiin nyky- yhteistyötilanne ja sovittiin tulevasta neljällä pääalueella: opetus, TKI-toiminta, tutkimusinfrastruktuuri ja kampusyhteistyö sekä palveluiden ja tukitoimien yhteistyö. TKI-toiminnassa sovittiin yhteistyön tiivistämisestä EIT-yhteistyössä, innovaatiopalveluissa ja tutkimusinfrojen yhteistyökäytössä. Ensimmäisiä tunnistettuja tutkimusinfroja on Helsinki XR Center.
Metropolia on mukana Aalto-yliopiston koordinoimassa kärkihankkeessa "Älykkäät oppimisympäristöt", jossa digitaalisen korkeakouluoppimisen ja verkkopedagogiikan kehittämiseksi tuotetaan verkkomateriaalia ja MOOC:ja. Lisäksi yhteistyössä on hyödynnetty kampusrakentamisen kokemuksia sekä vapautuvia tiloja Arabian kampuksella.
Laurean, Haaga-Helian ja Metropolian strateginen liittouma
Strategisessa yhteistyössä edistyttiin merkittävästi vuonna 2019. 3AMK tunnetaan edelläkävijänä suomalaisessa korkeakoulukentässä. Osoituksena tästä oli Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen liittyvä, OKM:n järjestämä Meeting of Directors General for Higher Education -kokous, jossa 3AMK -rehtoreiden esitys oli ainoa esimerkki korkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä.
Keskeisiä teemoja:
* Yhteistyö tekoäly-yritys Headai Oy:n kanssa: Tekoälyä hyödynnettiin osaamisen ennakoinnissa sekä opetussuunnitelmien työelämälähtöisyyden kehittämisessä.
* AMKoodari-koulutukset: 3AMK, HAMK ja XAMK rakentavat Suomen kattavaa koulutustarjontaa koodaripulaan vastaamiseksi sekä kehittävät uutta toimintamallia korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjontaan.
* Korkeakoulupoliittinen vaikuttaminen: Helsingin Sanomissa julkaistiin kaksi mielipidekirjoitusta, aiheina työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto sekä opiskelijoiden hyvinvointi.
* European Association for International Education (EAIE) -konferenssi, jonka ohjelmassa 3AMK:illa oli keskeinen osa
* Kirjoastokimppa: 3AMK-korkeakoulujen kirjastot ovat tarjonneet kesästä 2019 opiskelijoilleen kolmen kirjaston kokoelmat ja palvelut käyttöön yhdellä kirjastokortilla.
Keskeiset tulokset:
1. Oppimistoiminta
Vuonna 2019 parannettiin 3AMK:n tunnettuutta opiskelijoiden keskuudessa panostamalla viestintään. Keväällä toteutettiin asiakasymmärrystutkimus opiskelijahaastatteluina. Sen pohjalta kehitettiin verkkonäkyvyyttä sekä ohjeistuksia opiskelijoille ja opettajille. Kehityspäälliköt viestivät 3AMK-toiminnasta opinto-ohjaajille, tutor-opettajille ja tutkintovastaavien kehitysryhmille.
Vuonna 2019 tavoitteena oli kasvattaa erityisesti osaamispolkuihin ilmoittautuneiden ja suoritettujen opintopisteiden määriä. Toteuma oli 3500 opintopistettä ja 700 opiskelijaa.
Osaamispolkuja oli tarjolla 12. Kiinteistöpolku pilotoitiin jatkuvan oppimisen tarjonnassa syksyllä 2019. Osaamista laajentavaa ja kielten tarjontaa oli 385 opintojaksoa. Professional Summer Schoolissa oli neljä intensiivitoteutusta.
Yhteisistä toteutuksista kerättiin palautetta ja niitä kehitettiin palautteen pohjalta. Yhteinen oppimisympäristö
3AMK Moodle on toiminnassa.
2. Vaikuttava TKI-toiminta
3AMK:n TKI-toimijat loivat osallistaen yhteisen TKI-strategian. Xxxxxxxxx syntyi TKI-toiminnan strategiset kärjet:
1) Hyvinvoivana ihmisenä turvallisessa yhteisössä,
2) Pääkaupunkiseudun kasvuhaasteet ja
3) Työn ja osaamisen murros.
Neljäs henkilöstölle avoin hankevalmisteluprosessi, ProjektiBoosteri, järjestettiin Haaga-Helian vetämänä keväällä. Mukana oli myös kunta-, yritys- ja yhteisötoimijoita.
3AMK:n TKI-delegaatio vieraili Brysselissä tavoitteena tavata EU-komission Horizon Europe -ohjelmaa valmistelevia virkamiehiä ja vaikuttaa tulevan Horizon Europe -ohjelman linjauksiin.
3AMK:n TKI-toimijoiden osaamista vahvistettiin Metropolian järjestämässä vastuullisen tieteen työpajassa ja Haaga-Helian yhdessä Helsinki EU Officen kanssa järjestämässä EU-rahoitustyöpajassa.
3. Työelämäyhteistyö ja yrittäjyys
Valmisteltiin yhteistä 3AMK-yrittäjyyden markkinoinnin sateenvarjo -konseptia sekä 3AMK:n opiskelijavetoisten 3ESien (Entrepreneurship Society) toimintaa ja yhteistyötä. Opettajien yrittäjyysvalmiuksia tuettiin 10 Days 100 Challenges -intensiivin yhteydessä sekä syksyllä toteutetuin koulutuksin.
4. Koulutusvienti
Vuonna 2018 käynnistettyjen kaupallisten projektien ensimmäiset vaiheet saatiin menestyksekkäästi päätökseen. Niihin liittyvissä asiakkuuksissa Kiinassa, Etelä-Afrikassa ja Uruguayssa saatiin jatkosopimuksia.
Etelä-Afrikassa, Kiinassa ja Kolumbiassa saatiin uusia tilauksia olemassa olevilta asiakkailta. Kiinassa avattiin myös uusi asiakkuus. Merkittävä osa uusista tilauksista koostuu kiinalaisen asiakkaan Sino-Finland Bridgen tilauskoulutustutkinto-ohjelmista.
Yhtiön hallitus linjasi, että EduExcellence keskittyy tulevaisuudessa kuuteen päämaahaan, joista kasvu pääasiassa haetaan. Muilta markkinoilta tuleviin mahdollisuuksiin reagoidaan, jos niissä on merkittävää potentiaalia.
Uudistetut verkkosivut verkkokauppavalmiudella avattiin toukokuussa. Kuntoutusalan osaamiskeskittymä
Metropolia ja Jyväskylän AMK kehittävät kuntoutusalan osaamiskeskittymää. Kuntoutusalan 15 ammattikorkeakoulun verkostossa on edistetty näkemystä kuntoutusalan koulutuksen yhteisestä osaamisesta ja korkeakoulujen erityisosaamisesta. Keskiössä on myös jatkuva oppiminen sekä TKI-toiminnan hyödyntäminen. Vuonna 2019 hankkeessa työstettiin Kuntoutuksen osaamisen tiekarttaa 2030.
Yhteinen opetuksen tuotanto käynnistyi CampusOnlinen kautta keväällä 2019. Tavoitteena on tuottaa osaamista työelämän tarpeisiin verkko-opintoina. Erikoistumisopintoina on toteutettu Moniammatillinen kotikuntoutus ja Etäratkaisut kuntoutujan tukena -kokonaisuudet. YAMK-tutkinnon kehittämiseksi on toiminut valtakunnallinen verkosto.
Toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa tehdystä yhteistyöstä on koottu tietoa sen hyödyntämiseksi kansallisella tasolla. Tavoitteena on kehittää joustavat siirtymät ammattikorkeakoulututkintoihin sekä päällekkäisen koulutuksen vähentäminen ja AHOT-menettelyjen yhtenäistäminen.
Yliopistojen välisen yhteistyön ja verkoston tiivistämistä edistää hankkeessa Jyväskylän yliopisto. Kuntoutuksen tiekarttaa laadittaessa rakennetaan uusia toimintamalleja ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyön tiivistämiseksi kuntoutuksessa.
Kuntoutusalan tutkimusorganisaatioiden kanssa on käynnistetty tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä. Tavoitteena on luoda tutkimuksen ekosysteemi sekä näkemys alan tutkimuksen suunnasta tulevaisuudessa.
Tulevaisuuden yhteisen kuntoutusosaamisen mallia on esitelty kansainvälisesti. Tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä kuntoutusalan tutkimustoimintaa, joista esimerkkinä ovat yhteishankkeet Kosovoon ja Venäjälle.
Kansainvälinen strateginen kumppanuusverkosto U!REKA
U!REKA -yhteistyö on kehittynyt yhä strategisemmaksi. Verkoston jäseniä vuodesta 2016 ovat Metropolian lisäksi olleet Amsterdam University of Applied Sciences, Edinburgh Napier University, Frankfurt University of Applied Sciences, OsloMet - Oslo Metropolitan University ja HOGENT - University College Ghent.
Vuonna 2019 Politécnico de Lisboa (Portugali) ja VSB - Technical University of Ostrava (Tsekin tasavalta) liittyivät verkostoon.
Verkosto haki alkuvuonna 2019 Erasmus+ -ohjelman European Universities -pilottihaussa rahoitusta strategisen yhteistyön kehittämiseksi. Hakemus jäi kolmen pisteen päähän rahoituksesta, mutta xxxxxxxxxx laatiminen syvensi yhteistyötä. Mm. verkoston työryhmien (TKI-rahoitus ja tutkimus) yhteistyö on syventynyt. Metropolian ja Frankfurt University of Applied Sciences ovat sparraanneet toimisiaan Metropolian kansainvälisen toimenpideohjelman ja Frankfurt UAS:n kansainvälisen strategian valmistelussa.
Xxxxxxxx on kirjoittanut loppuvuodesta 2019 uutta European Universities -hakemusta. Yhteistyöllä pyritään lisäämään myös kaupunkien ja muiden sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä mm. TKI-hankkeiden osalta, sillä verkosto keskittyy isojen eurooppalaisten kaupunkialueiden haasteiden ratkaisemiseen.
Verkoston vuosittainen konferenssi järjestettiin vuonna 2019 kaksiosaisena workshop-kokonaisuutena, joka keskittyi hakemuksen valmisteluun sekä yhteistyön syventämiseen.
Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään
Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.
Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.
Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.
Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.
Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.
Metropolia ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa.
Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä.
Metropolia, Laurea ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulut suunnittelevat ja toteuttavat sopimuskaudella yhteisen opetustarjonnan ja digitaalisen kampuksen, jotka ovat avoimesti kaikkien kolmen korkeakoulun opiskelijoiden saatavilla.
Ammattikorkeakoulu toimii yhtenä korkeakouluista, jotka neuvovat ja ohjaavat maahanmuuttajia korkeakoulutukseen ja työelämään.
Opiskelijavalintojen kehittäminen:
Metropolia on toiminut ammattikorkeakouluja koskevan opiskelijavalintahankkeen vastuukorkeakouluna.
Ammattikorkeakoulut ottivat käyttöön syksyn 2019 yhteishaussa digitaalisen AMK-valintakokeen. Kokeen tekninen ja sisällöllinen toteutus onnistui erinomaisesti. Valintakoetta jatkokehitetään parhaillaan ja se on käytössä kevään 2020 yhteishaussa.
Ammatillisten perustutkintojen todistusvalintaan liittyviä kehittämiskohteita on käsitelty sidosryhmien kanssa. Keskeiset ongelmakohdat on ratkaistu yhteistyössä Opetushallituksen (OPH) kanssa. Todistusvalinta otetaan käyttöön kevään 2020 yhteishaussa. Ammattikorkeakoulut ovat sopineet yhteiset pisteytysmallit ja periaatteet todistusvalinnan toteuttamiseen.
Ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet yhteisen opiskelijavalintoihin liittyvän verkkosivuston xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx yhteistyössä OPH:n kanssa. Verkkosivustolta löytyy tietoa mm. suomen- ja ruotsinkielisten AMK-tutkintoihin johtavien koulutusten opiskelijavalinnoista, AMK- opintojen sisältöjä, koulutusalojen ja tutkintojen kuvaukset sekä ohjausmateriaalia opintojen ohjaukseen.
Sivusto julkaistiin toukokuussa 2019. Sivustoa kehitetään eteenpäin vuonna 2020.
Muiden osaamisperustaisten valintamenettelyiden kehittämiseen liittyen ammattikorkeakoulut tekivät vuonna 2019 selvityksen nykyisistä, erityisesti avoimen ammattikorkeakouluun liittyvistä, toimintamalleista ja käytänteistä. Samalla tunnistettiin kehittämiskohteita.
AMK-valintakokeeseen, xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx -sivustoon liittyvät tietosuoja-asiat on huomioitu kattavasti.
Yhteistyö toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa
Vuonna 2019 on tehty tiivistä yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien kanssa.
Yhteistyötä on rakennettu Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien lukioiden kanssa. Kehittämistyö on ollut edennyt erinomaisesti kaupunkien lukiokoordinaattorien kanssa. Lukiolaisille on vuoden aikana kehitetty tarkoituksenmukaiset oppimisratkaisut, jotka koostuvat kurkistuskursseista, erilaisista tapahtumista ja avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnasta. Lisäksi on luotu joustavia palvelupolkuja ja tunnistettu Metropolian tuoma lisäarvo opiskelijoille ja opettajille.
Yhteistyötä on rakennettu myös eri ammatillisten oppilaitosten kanssa. Vuoden aikana on tunnistettu yhteistyön mahdollisuudet ja sovittu alueen eri oppilaitosten kanssa sopivista yhteistyön muodoista. Yhteistyö on painottunut opetussuunnitelmien tarkasteluun ja niiden Metropolian opintojaksojen tunnistamiseen ja nimeämiseen, joita ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijat voivat suorittaa opintojensa aikana.
Mahdollisuuksien tasa-arvo
Metropolia edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista kaikissa toiminnoissaan ja palveluissaan. Toiminnan lähtökohtana on ihmisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Metropoliassa opiskellaan ja työskennellään turvallisessa, välittävässä, yhteisöllisessä ja esteettömässä ympäristössä.
Metropolian tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa määritellään korkeakoulun yleiset yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoperiaatteet. Keskiössä on opiskelija ja tahtotilana on pitää jokainen opiskelija mukana opinnoissaan.
Opintojaksojen suorittamisen vaihtoehtoisia toteutustapoja sekä ajasta ja paikasta riippumattomia toteutustapoja kehitetään. Tutkinto-ohjelmien ohjaushenkilöstö tukee opiskelijaa opintojen eri vaiheissa. Lisäksi opiskelija voi käyttää ohjauksen ja opiskeluhyvinvoinnin palveluita. Opintojen etenemisen mahdollistamiseksi tehdään tarvittaessa erityisjärjestelyjä.
Metropolian Opetuksen erityisjärjestelyt -oppaassa kuvataan toimintatavat tilanteissa, joissa opiskelijalla on oppimiseen liittyvä, opetuksen erityisjärjestelyjen tarve. Opas tukee omien valmiuksien kehittämistä erilaisten oppijoiden kohtaamiseksi arjen työssä.
Metropolian kumppanuussopimus Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemian mahdollistaa opiskelijoille tuen opiskelun ja huippu-urheilun yhteensovittamiseksi.
Opiskeluhyvinvoinnin ja opintojen etenemisen edistämiseksi on luotu toimintamalli, jolla varmistetaan yhdenmukaiset ja tasa-arvoiset palvelut opiskelijoille. Myös kirjaston tiloissa tarjotaan hyvinvointia ja opiskelukykyä tukevia palveluja.
Opintopsykologin ja opintokuraattorin palvelut opiskelukyvyn ja opiskeluhyvinvoinnin tukemiseksi ja hyvinvoinnin esteiden poistamiseksi ovat kaikkien opiskelijoiden käytettävissä. Kampuksilta löytyvät myös kuntien opiskeluterveydenhoitajien sekä seurakuntien oppilaitospappien tarjoamat palvelut.
Kampustiloja suunniteltaessa on huomioitu tilojen esteettömyys ja saavutettavuus (esim. hissit, automaattiovet, inva-wc, opasteet). Kampusten vahtimestaripalveluista voi pyytää apua asioimiseen. Myös opas- ja avustajakoirat ovat tervetulleita kampuksille.
Maahanmuuttajien ohjaus korkeakoulutukseen ja työelämään
Metropolia toimii maahanmuuton vastuukorkeakouluna. Toiminnan tavoitteena on korkeakoulukelpoisten ja korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä ohjaus tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille. Vuonna 2019 SIMHE:n (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) palveluita käytti 655 Suomessa asuvaa ulkomaalaisyntyistä henkilöä, joista 52 prosenttia hakeutui yksilöohjauspalveluun saadakseen henkilökohtaista apua omaan koulutus- ja urapolkuunsa liittyviin kysymyksiin. Asiakkaat kokivat saavansa SIMHE -palveluista erittäin hyvin apua ja vastauksia kysymyksiinsä (keskiarvo 4,88 asteikolla 1 huonosti - 5 erittäin hyvin).
Syksyllä 2019 käynnistettiin kansainvälisten opiskelijoiden Suomeen työllistymistä tukevan kielikoulutuksen ja uramallin kehittäminen. Lukuvuosimaksullisten opiskelijoiden tapauksessa Metropolian suomen kieltä tukeva, opiskelijalle vapaaehtoinen kielikoulutus ja YKI-testituloksiin sidottu apurahamalli on kytketty osaksi kielikoulutusmallia. Kielikoulutus- ja uraohjausmallin osia pilotoitiin vuonna 2020.
Metropolian SIMHE -palvelut arvioitiin yhtenä hyvänä ohjauksen ja validioinnin käytänteenä Cedefopin tekemässä eurooppalaisessa tutkimuksessa. Tutkimus toteutettiin kenttätutkimuksena vuonna 2018 ja tutkimusraportti julkaistiin joulukuussa 2019: xxxxx://xxx.xxxxxxx.xxxxxx.xx/xxxxx/0000_xx.xxx.
Metropolian, Laurean ja Haaga-Helian yhteinen opetustarjonta ja digitaalinen kampus:
Metropolia, Haaga-Helia ja Laurea (3AMK) kehittävät korkeakoulujen välistä opiskelijaliikkuvuutta sekä uusia osaamispolkuja, jotka vahvistavat metropolialueen osaamista. Yhteisiä osaamispolkuja oli vuonna 2019 tarjolla 12. Noin 700 opiskelijaa hyödynsi tarjontaa ja opintopisteitä suoritettiin yhteensä 3500.
Kiinteistöosaamispolku pilotoitiin jatkuvan oppimisen tarjonnassa syksyllä 2019. Osaamista laajentavaa ja kielten tarjontaa oli 385 opintojaksoa. Professional Summer Schoolissa oli neljä intensiivitoteutusta.
Liittouman alkuvaiheessa kaavailtu yhteinen digikampus on toiminnan edetessä sulautunut ammattikorkeakoulujen yhteiseen digitaaliseen opintotarjontaan, CampusOnlineen.
Lisätietoa kohdassa "Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina" Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia
Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia.
Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.
Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.
Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.
Metropolian, Haaga-Helian ja Laurean liittoumalla vahvistetaan ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa sekä tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista. Metropolia lisää yhteistyötä TKI-toiminnassa Aalto-yliopiston kanssa hyödyntäen kummankin vahvuuksia sekä edistää tutkimusinfrastruktuurien ja -tilojen tehokasta käyttöä.
Ammattikorkeakoulun ulkoisen TKI-rahoituksen määrä nousee sopimuskauden loppuun mennessä tasolle 7,5 miljonaa euroa vuodessa. Tästä rahoituksesta 50 % tulee Metropolian, Haaga-Helian ja Laurean yhteisestä hanketoiminnasta.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.
Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.
Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä.
Uusien lupaavien tutkimusalojen ja -suuntien tukeminen
Metropolia on profiloinut TKI-toimintansa ilmiölähtöisten innovaatiokeskittymien teemojen kautta. Teemat perustuvat kestävän kehityksen ja tulevaisuuden osaamisen kannalta merkittäviin ilmiöihin.
Innovaatiokeskittymät mahdollistavat tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamisen ekosysteemeihin perustuvassa yhteistoiminnassa yhdessä oppien.
Metropoliassa on viisi innovaatiokeskittymää. Toimintaperiaatteena on systemaattinen ja ihmislähtöinen kehittämisote. Tätä tuetaan uusien teknologioiden hyödyntämisellä. Uusille kampuksille on avattu kumppaneille avoimia yhteistyöalustoja kuten Helsinki XR Center Arabiassa ja Urban Farm Lab Myyrmäessä.
Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut -innovaatiokeskittymässä on perustettu teemaverkostoja (terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen, yrittäjyys- ja johtajuusosaaminen sekä älykkäät ja käyttäjälähtöiset ratkaisut). Yhteistyöalustaksi on luotu Hyvinvointi- ja terveyskylä -konsepti, joka konkretisoituu vuonna 2020 Myllypuron kampuksella.
Puhtaat ja kestävät ratkaisut -innovaatiokeskittymä kokoaa Metropolian kestävän kehityksen osaamisen yhteen, jotta yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa taataan Xxxxxxxx tärkeän roolin kestävyyskriisin ratkaisijana. Erityisteemaksi on nostettu kiertotalousosaaminen ja urbaani ruoantuotanto, jonka yhteistyöalustana toimii Urban Farm Lab.
Tieto-ohjattu rakentaminen -innovaatiokeskittymän taustalla on rakennusalan murros, jota vauhdittavat digitalisaatio, käyttäjätarpeiden muutos, ympäristötehokkuusvaatimukset sekä rakennuskannan kunnosta aiheutuvat haasteet. Keskittymä toimii katalyyttina tietoa hyödyntävien rakennusprosessien kehityksessä sekä kehittää uusia teknologioita palvelemaan prosesseja.
Toimiva ihmisten kaupunki -innovaatiokeskittymä vastaa kaupungistumisen haasteisiin erityisesti kulttuuri- ja luovan alan osaamisella. Teema-alueita ovat toimiva ja elinvoimainen kaupunki, osallisuus ja yhteisöllisyys sekä tulevaisuuden työ ja osaaminen. Yhdessä kumppaneiden kanssa luodaan parempaa kaupunkiympäristöä tuottavia ratkaisuja. Kaupunkien sujuvaa arkea ovat toimivat palvelut ja liikenne sekä hyvä asuin- ja työskentely-ympäristö.
Älykäs liikkuminen -innovaatiokeskittymä vastaa liikkumisen murrokseen. Ajureita ovat digitalisaatio, kaupungistuminen, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja liikenteen palveluistuminen. Liikkumisen halutaan kehittyvän saumattomaksi ja joustavaksi palvelukokonaisuudeksi.
Avoin toimintakulttuuri ja tiede
Metropolian avoimen TKI-toiminnan ja oppimisen tavoitteita ja toimintatapoja kehitetään kansallisten ja kansainvälisten periaatteiden mukaisesti. Avoimuuden kulttuuria on vahvistettu erityisesti OKM:n rahoittamassa Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen & innovaatioekosysteemi -
hankkeessaan sekä muissa yhteistyöverkostoissa ja kansallisissa työryhmissä.
Metropolia on edistänyt avointa toimintakulttuuria ja TKI-toiminnan vaikuttavuutta yhteistyössä ARENE ry:n, ammattikorkeakoulujen TKI-johdon verkoston, AMK-juristien verkoston, Tutkimuseettisen neuvottelukunnan, Suomen ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien AAPA-verkoston sekä Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjaaman Tutkimuksen tietosuoja -ryhmän kanssa.
Metropolialaiset ovat osallistuneet kansallisiin avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation asiantuntijatyöryhmiin ja tuoneet näkyviin AMK-näkökulmaa sekä kehitys- ja innovaatiotoiminnan erityispiirteitä. Näitä ovat avoimen tieteen kansallisen koordinaation asiantuntijaryhmät, tutkimuksen tietovarannon ohjausryhmä, tutkijan tiedot -työryhmä, CSC: asianhallinnan, tiedonohjauksen ja digitaalisen arkistoinnin -työvaliokunta, tutkimuksen tietosuoja ja tutkimuksen käytännesäännöt -ryhmät, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyöryhmä sekä TUHA -tietomalliryhmä.
Yhteisten tutkimusympäristöjen kehittäminen
Uusia teknologioita ja muuta infraa hyödyntäviä ja kumppaneille avoimia yhteistyöalustoja on avattu uusille kampuksille. Ne tarjoavat puitteet kokeiluihin ja pilotteihin sekä paikan uudenlaiselle aktiiviselle yhteistyölle julkisten toimijoiden, yritysten, yhteisöjen ja kansalaisten välillä.
Helsinki XR Center (HXRC) Arabian kampuksella on XR teknologioihin keskittyvä keskus, joka toimii tutkimus-, startup-, ja yritysyhteistyön keskiössä. HXRC:ssä kohtautetaan luovia tiimejä, startup-yrityksiä sekä suurempia XR-toimijoita ja rahoittajia. Metropolia operoi HXRC:n toimintaa Finnish Virtual Reality Association FIVR:n kanssa. Yhteistyötahoja ovat Helsingin kaupunki ja Business Finland. HXRC on Euroopassa ainutlaatuinen kulttuurialojen koulutuksen yhteydestä löytyvä keskus, jossa yhdistyy uudella tavalla design ja teknologia. Se tähtää kansainväliseksi toimijaksi ja Digital Innovation Hub -ohjelmaan.
Myyrmäen kampuksella toimii yhdessä yritysten kanssa Urban Farm Lab osana Business Avenue kokonaisuutta. Oppimisympäristössä luodaan skaalautuvia ja muokattavissa olevia tulevaisuuden viljelystekniikoita ja niihin pohjautuvia kiertotalousratkaisuja. Toiminta linkitetään opetukseen ja jo käytössä oleviin laboratorioihin.
Myllypuron kampukselle on konseptoitu vuonna 2020 käynnistyvä Hyvinvointi- ja terveyskylä. Kylä tarjoaa oppimisalustana huipputason asiakaskokemuksen tulevaisuuden ammattilaisten kanssa. Palvelut tuotetaan monialaisessa oppimisympäristössä, jossa toimivat opettajien ohjauksessa eri alojen opiskelijat. Hyvinvointi- ja terveyskylä tulee toimimaan myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan alustana.
Metropolian, Haaga-Helian ja Laurean liittouman TKI-toiminnan vahvistaminen:
3AMK:n TKI-toimijat loivat osallisteen yhteisen TKI-strategian sisältäen TKI-toiminnan kolme strategista kärkeä:
1) Hyvinvoivana ihmisenä turvallisessa yhteisössä,
2) Pääkaupunkiseudun kasvuhaasteet ja
3) Työn ja osaamisen murros.
Kärjet kytkeytyvät aikamme ilmiöihin ja tuovat lisäarvoa yhdistämällä kolmen ammattikorkeakoulun osaamisia ja erikoistumisalueita. Kärjet antavat mahdollisuuden ilmiölähtöisten innovaatioekosysteemien luomiseen ja kansainväliseen vaikuttamistyöhön.
3AMKin TKI-toimintaan saatiin rahoitusta Uudenmaan liitolta. Hanke mahdollistaa 3AMKin TKI-toiminnan kansainvälisten verkostojen vahvistamisen sekä kansainvälisten TKI-hakemusten valmistelun.
Vuoden 2019 lopussa yhteisiä TKI-hankkeita oli käynnissä yhteensä 25, joiden ulkoisen rahoituksen osuus koko hankeaikana on 13,20 miljoonaa euroa. Vuodelle 2019 3AMK TKI-hankkeille myönnetyn rahoituksen osuus oli 4,68 miljoonaa euroa.
TKI-yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa
TKI-hankkeiden teemat Xxxxxx kanssa liittyvät älykkääseen liikkumiseen, terveysteknologiaan ja yrittäjyyden
edistämiseen. Metropolia on mukana Aallon Biodesign Finland -projektissa yhdessä Helsingin yliopiston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien kanssa. Hankkeessa kehitettiin teknisiä, kaupallistettaviksi sopivia ratkaisuja sairaaloiden tarpeisiin tarjoamalla valitulle tiimille koulutusta sairaalaympäristössä ja luomalla uutta yritystoimintaa. Vuoden 2019 BioDesign-tiimi sai liikeidealleen jatkorahoitusta Business Finlandilta.
Metropolia ja Aalto ovat mukana Lahden ammattikorkeakoulun vetämässä Finnish Design Acedemy- hankkeessa, jossa kehitetään uudenlainen FDA -yhteistoimintamalli. Tämä vahvistaa muotoilualan korkeakoulutuksen roolia kansallisessa innovaatioekosysteemissä ja nostaa suomalaisen muotoilukoulutuksen profiilia ja osaamista elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja arvonluonnin edellytyksinä.
Metropolia on mukana Xxxxxx vetämässä YTYÄ-hankkeessa, joka vahvistaa opiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyystaitoja. Korkeakoulut, opiskelijat ja työelämän toimijat kehittävät laajasti hyödynnettäviä menetelmiä ja toimintatapoja, jolloin opiskelijoiden kyky työllistyä ja perustaa kasvuyrityksiä paranee.
Uutena avauksena on Aalto-yliopiston yhteistyö Helsinki XR Centerin kanssa. Ulkoisen TKI-rahoituksen kasvu
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ulkopuolinen rahoitus kasvoi myönteisesti. Vuonna 2018 ulkopuolisen TKI-rahoituksen liikevaihto oli 5,4 miljoonaa euroa, ja vuonna 2019 ulkopuolista TKI- rahoitusta kotiutettiin 7,2 miljoonaa euroa, joten kasvua oli 34 % ja vuodelle 2019 asetettu tavoite (5,8 miljoonaa euroa) ylitettiin selvästi.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa
Metropoliassa avoimuus on eettisyyden ohella osa vastuullista TKI-toimintaa. Avoimia toimintatapoja kehitetään OKM:n rahoittamassa Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta, oppiminen & innovaatioekosysteemi -hankkeessa yhdessä 11 ammattikorkeakoulun ja Xxxxxx kanssa. Tavoitteena on uusien menetelmien avulla avata toimintatapoja TKI:ssä, TKI-integroidussa oppimisessa sekä aluekehitystyössä toimittaessa ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Avoimuus näkyy kampusuudistuksessa ja uusissa toimintamalleissa, kuten innovaatiokeskittymissä.
Avoimuuden kypsyystaso -selvityksen mukaan Metropolian avoimuus on TASO-sopimuksen mukaisella tavoitetasolla, eli tasolla neljä. Linjaukset, periaatteet ja tavoitteet on luotu, mutta niiden vieminen osaksi jokapäiväistä käytännön toimintaa on vielä kesken.
Vuonna 2019 panostettiin henkilöstön sekä opinnäytetyöntekijöiden avointen toimintamallien osaamiseen. Avoin TKI-toimintamallin kuvaus, toimintaohjeet ja sopimusmallit päivitettiin TKI-toiminnan laadunhallintaan. Henkilökunnalle järjestettiin vastuullisen TKI-toimintaan, CSC:n FAIR-palveluihin, tietosuojaan, henkilötietojen käsittelyyn, aineistonhallintaan ja julkaisemiseen liittyviä koulutuksia.
Vastuulliseen TKI-toimintaan, vastuulliseen opinnäytetyöhön ja aineistonhallintaan valmisteltiin koulutusmateriaaleja.
Korkeakouluyhteisö voimavarana
Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.
Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.
Henkilöstöpolitiikan sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen
Kyvykäs ja motivoitunut henkilöstö oli toimintavuoden aikana nostettuna yhdeksi Metropolian keskeiseksi must wins-tavoitteeksi. Tähän liittyen osaamisalueiden johtamisrakennetta uudistettiin muodostamalla tiimejä ja lisäämällä lähiesimiestyön resursseja merkittävästi. Esimiestyön tukemiseksi kullekin kampukselle muodostettiin sparrausapua ja vertaistukea tarjoavat esimiesverkostot, jonka lisäksi esimiehille tarjottiin kouluttautumismahdollisuuksia vuorovaikutustaitojen ja esimiestyön sekä konfliktitilanteiden ratkaisuosaamisen kehittämiseen.
Metropolian strategiauudistuksen yhteydessä käytiin syksyllä 2019 runsaasti keskustelua ihmiskäsityksen ja arvojen ohjaamasta ketterästä ja kokeilevasta luottamukseen perustuvasta toimintakulttuurista. Henkilöstön osallistaminen ja osallistumismahdollisuuksien kehittäminen toimi ohjaavana periaatteena kaikessa valmistelussa ja kehittämistyössä; esimerkiksi henkilöstösuunnitelman valmistelu toteutettiin kaikille avoimena työpajatyöskentelynä. Henkilöstön ja johdon vuorovaikutusta kehitettiin edelleen jatkamalla "dialogissa johdon kanssa" toimintamallia.
Loppuvuodesta 2019 käynnistetyn palkkausjärjestelmäuudistuksen tavoitteena on tukea henkilöstön motivaatiota, hyvinvointia ja oikeudenmukaisuuden kokemusta lisäämällä järjestelmän läpinäkyvyyttä ja kehittämällä suorituksen, osaamisen ja palkkauksen yhteyttä.
Henkilöstön osaamisen kehittämistä jatkettiin strategialähtöisesti. Vuonna 2019 painottui esimiestyön ja johtamisen kehittäminen sekä osallistavien menetelmien ja digipedagogiikan osaamistason nosto. Myös GDPR -osaamista vahvistettiin. Henkilöstöä kannustettiin jakamaan osaamistaan ehdottamalla koulutuksia, joita he itse haluaisivat tarjota henkilöstölle.
Metropolia Akatemia -konseptin toteuttamista ja kehittämistä jatkettiin. Alkuvuodesta Akatemia kokosi yhteen johtajat ja päälliköt päivitetyn strategian, systeemisen ajattelun ja ekosysteemeissä toimimisen teemoissa. Keväällä toteutettiin täydentävä tavoite- ja kehityskeskustelukierros tavoitteena varmistaa toiminta päivitetyn strategian suunnassa.
Akatemia -konseptia laajennettiin ja pilotoitiin syksyllä 2019 koko henkilöstölle suunnatuissa KampusAkatemioissa. KampusAkatemioiden tavoitteena on organisaation muutoskyvykkyyden ja yhteisen dialogin vahvistaminen. Akatemiat jatkuvat vuonna 2020.
Osaamisen kehittämistä tehtiin 3AMK -yhteistyönä Laurean ja Haaga-Helian kanssa. Keväällä 2019 toteutettiin pilotti 3AMK-työkierrosta sekä seminaarisarja teemalla työn tuunaaminen ja itsensä johtaminen. Myös 3AMK -vertaismentorointimallin kehittämistä jatkettiin. Yhteistyötä osaamisen kehittämisen osalta tiivistetään tulevaisuudessa 3AMK -liittouman sekä Aalto-yliopiston kanssa.
Korkeakouluyhteisön jäsenten sitouttaminen uudistuksissa
Kampusten yhteiskehittämisen paikoiksi ovat vakiintuneet säännöllisesti kokoontuvat kampusryhmät, joissa ovat edustettuina kaikki kampuksen keskeiset toimijat, opiskelijat mukaan lukien. Ryhmien tapaamiset järjestetään kasvokkain, osallistua voi myös Skypen kautta. Tapaamisiin saadaan monipuolisen osanottajajoukon kautta kootusti tietoa kunkin kampuksen käyttäjiltä ja voidaan yhdessä sopia, miten kehitystarpeisiin tai -toiveisiin reagoidaan.
Laajemmaksi foorumiksi kampusten toiminnan kehittämisessä hyödynnettiin jo vakiintunutta kampusmuutosfoorumia. Foorumeihin kootaan kunkin kampuksen uudistamiseen liittyviä ajankohtaisia asioita keskeisten toimijoiden esitteleminä. Niissä on myös mahdollista nostaa esiin itseään kiinnostavia aiheita. Tilaisuudet toteutetaan koko korkeakouluyhteisölle avoimina, niissä keskustellaan ja osallistuminen on mahdollistettu moderoidun etäyhteyden avulla.
Palautejärjestelmien ja digitalisaation hyödyntäminen toimintakulttuurin kehittämisessä Tammikuussa 2019 toteutettiin Kampukset puntarissa -kysely kohderyhmänä Myyrmäen ja Arabian
uudistuneilla kampuksilla työskentelevä henkilöstö ja opiskelijat. Verkkokyselyllä selvitettiin käyttäjien
kokemusta uudistuneista tiloista, toimintatavoista ja digitaalisista ratkaisuista. ja osallistaa kaikki tuomaan esiin kehitysideoita.
Myyrmäen kampuksella kyselyyn vastasi 82 henkilöstön edustajaa ja 37 opiskelijaa, Arabian kampuksella 70 henkilöstön edustajaa ja 23 opiskelijaa. Tulokset olivat kokonaisuudessaan myönteiset. Oppimisen ja opetuksen tilat koettiin pääosin toimiviksi, erityisesti pidettiin tilojen viihtyisyydestä. Molemmilla kampuksilla koettiin ajoittaista puutetta sopivista yhteistyötiloista, samalla kuitenkin kiitettiin yhteistyötilojen monipuolisuutta ja soveltuvuutta monen tyyppiseen tekemiseen. Viiveet laiteasennuksissa ja verkon toimintaan liittyvät ongelmat olivat haitanneet uusien tilojen käyttöönottovaiheessa. Kampuksilla kaivattiin lisää yhdessä tekemistä ja yhteisöllistä toimintaa.
Kyselyn tuloksia käytiin läpi osallistaen kampusten kampusryhmissä ja kampusmuutosfoorumeissa. Samalla tarjottiin mahdollisuus tarjota uusia ratkaisuehdotuksia. Yhteenveto ja vastausdata on kaikkien käytettävissä. Tuloksia hyödynnetään Arabian ja Xxxxxxxx kampuksen lisäksi myös Myllypuron kampuksen toiminnan kehittämisessä.
Dialogissa xxxxxx kanssa -tilaisuuksia jatkettiin. Dialogitilaisuudet ovat muodoltaan keskustelevia ja niissä henkilöstön edustajia kutsutaan yhteiseen keskusteluun johtoryhmän jäsenten kanssa. Tilaisuuksissa oli kantava strateginen teema, mutta myös sen ulkopuolisia asioita oli mahdollista tuoda keskusteluun. Kaikki kysymykset esitettiin anonyymisti verkkosovelluksessa, jolloin ne ovat kaikkien osallistujien nähtävillä. Näin kasvokkain ja etänä osallistuvat ovat tasavertaisessa asemassa. Kaikkiin tilaisuuksiin järjestettiin etäosallistumisen mahdollisuus.
Kasvokkaisen kohtaamisen ja digivälineiden rinnakkaiskäyttö on vakiintunut toimintatavaksi ja lisännyt osallistumista yhteisten asioiden edistämiseen. Osallistavat menetelmät ovat vakiintumassa tavaksi toimia ja saada mukaan yhä useamman näkemys ja osaaminen.
3. METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT
Tehtävä ja profiili
Metropolia on kansainvälisesti verkostoitunut korkeakoulu, joka kouluttaa työelämään osaajia, tuottaa uusia innovaatioita yhteiskunnallisiin ja elinkeinoelämän tarpeisiin ja vahvistaa metropolialueen elinvoimaisuutta. Metropolia tuotteistaa osaamistaan liiketoiminnaksi ja tarjoaa ratkaisuja muuttuvan elinkeinoelämän tarpeisiin.
Osaamisen tuotteistaminen ja ratkaisujen tarjoaminen elinkeinoelämän tarpeisiin
Toimintavuoden aikana on panostettu jatkuvan oppimisen ratkaisujen rakentamiseen osaavan työvoiman turvaamiseksi elinkeinoelämän tarpeisiin. Toimintatapana on vuonna 2019 kehitetty Metropolia Match- palvelumalli. Tarkoituksena on luoda joustavia oppimisratkaisuja elämän eri vaiheisiin ja tilanteisiin tuotteistamalla osaamista Metropolian asiakasryhmän tarpeisiin. Keskeistä osaamisen tuotteistamisessa on tunnistaa asiakkaiden tarve ja lisäarvo, jonka Metropolia tarjoaa ratkaisussaan.
Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat
Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat cleantech ja biotalous, hyvinvointi ja kuntoutus, luova talous ja kaupunkikulttuuri, terveellinen rakentaminen sekä älykäs teknologia.
Ilmiölähtöiset innovaatiokeskittymät ja niitä tukevat yhteistyöalustat ovat rakentuneet Metropolian vahvuuksille:
1. Asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut
2. Puhtaat ja kestävät ratkaisut
3. Älykäs liikkuminen
4. Toimiva ihmisten kaupunki
5. Tieto-ohjattu rakentaminen
Jatkuvan ennakoinnin avulla tunnistetaan myös muita tulevaisuuden haasteita ja tartutaan aktiivisesti niihin liittyviin mahdollisuuksiin.
4. TUTKINTOTAVOITTEET
Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.
Tavoitteet | Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin |
Ammattikorkeakoulututkinnot | 2 470 |
Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet | 320 |
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat | 930 |
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat | 240 |
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat | 980 |
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet | |
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | 443 |
5. RAHOITUS
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 89 225 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:
Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 77 830 000 euroa.
Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 4 150 000 euroa vuonna 2017, 3
750 000 euroa vuonna 2018, 3 250 000 euroa vuonna 2019 ja 3 250 000 euroa 2020 ottaen huomioon sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet ja niiden ajoittuminen. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:
- Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian strategisen liittouman muodostaminen ja yhteistyön tiivistäminen pääkaupunkiseudulla (1,2 milj. euroa/vuosi sisältäen myös Haaga-Helian ja Laurean osuuden)
- kuntoutusalan osaamiskeskittymän muodostaminen
- kampusrakenteen kehittäminen
- yliopistoyhteistyö pääkaupunkiseudulla
- valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen
- opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio ja opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus
- toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista yhteensä 7 245 000 euroa.
Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.
Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian strategisen liittouman muodostaminen ja yhteistyön tiivistäminen pääkaupunkiseudulla
Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian strategisen liittouman yhteistyö on muotoutunut luontevaksi osaksi korkeakoulujen arkipäivää. Toiminta on jatkunut neljällä yhteistyöalueella, jotka ovat oppimistoiminta, vaikuttava TKI-toiminta, koulutusvienti sekä innovaatiotoiminta, työelämäyhteistyö ja yrittäjyys.
Lisätietoa asiasta raportin kohdissa "Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina", "Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään" sekä "Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia".
Kuntoutusalan osaamiskeskittymän muodostaminen
Kuntoutusalan osaamiskeskittymän toimintaa on toteutettu ja yhteisiä alan opintoja on rakennettu taloudellisesti tehokkaasti hyödyntäen verkkoyhteyksiä ja yhteisiä työskentelyalustoja. Uutta osaamista kuntoutukseen on rakennettu erityisesti erikoistumisopintojen ja YAMK-tutkintojen kautta. Yhteisen kuntoutuksen tiekartan 2030 avulla tehostetaan kansallista toimintaa eri korkeakoulujen vahvuusalueita hyödyntäen.
Työskentelyssä keskiössä ovat jatkuva oppiminen ja osaaminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä TKI- toiminnan rakentaminen.
Lisätietoa asiasta raportin kohdassa "Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina". Kampusrakenteen kehittäminen
Metropolian kampushanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Toiminta keskitetään 20 toimipisteestä neljälle kampukselle vuosien 2017-2021 aikana. Kampukset sijaitsevat Arabiassa, Myllypurossa, Karamalmilla ja Myyrmäessä.
Lisätietoa asiasta raportin kohdassa "Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina". Yliopistoyhteistyö pääkaupunkiseudulla
Metropolian profiloituminen innovaatiokeskittymien teemojen kautta ja uusille kampuksille syntyneet yhteistyöalustat, kuten Helsinki XR Center Arabian kampuksella ja Urban Farming Lab Myyrmäen kampuksella, ovat aktivoineet yhteistyötä Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston kanssa. Metropolian valinnat ovat luoneet konkreettisia tartuntapintoja kumppaneille.
Helsingin yliopiston kanssa TKI-toiminnassa tehdään yhteistyötä etenkin kaupunkitutkimuksessa, pedagogiikan kehittämisessä ja uusien teknologioiden hyödyntämisessä eri toimialoilla. Myllypuron kampuksen vaikuttavuudesta alueen kehitykseen tehdään myös pitkäjänteistä seurantatutkimusta yhteistyössä Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston ja Metropolian kesken. Helsingin yliopiston Viikin yksikön kanssa on käynnistetty yhteistyö Myyrmäen kampuksen Urban Farm Lab -alustalla.
Metropolia ja Taideyliopisto ovat luoneet vuonna 2019 uudenlaista yhteistyörakennetta yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien, verkostojen ja THL:n kanssa. Lopputuloksena syntyi Metropolian ja Taideyliopiston yhteistyöhanke, joka tähtää verkostomaisen huippuyksikön rakentamiseen pääkaupunkiseudulle. Tarkoituksena on tuottaa ratkaisuja hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseksi luovuuden ja taiteen avulla.
Pääkaupunkiseudun korkeakouluyhteistyön tiivistäminen jatkuu tavoitteena luoda pääkaupunkiseudusta maailman vetovoimaisin oppimis- ja innovaatioekosysteemi.
Lisää Aalto-yliopiston kanssa tehtävästä yhteistyöstä kohdissa:
"Pääkaupunkiseudun koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden, erityisesti Aalto-yliopiston kanssa tehtävä yhteistyö" sekä "TKI-yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa".
Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen
Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimassa kehittämishankkeessa. Xxxxx sai ministeriöltä jatkopäätöksen 31.8.2020 saakka.
Ammattikorkeakoulut suunnittelivat syksyllä 2019 opiskelijavalintojen kehittämistä vuosina 2020-2022. Lisätietoa asiasta raportin kohdassa "Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään".
Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio ja opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus
Vuonna 2019 kirjastojärjestelmä vaihdettiin uuteen, avoimeen lähdekoodiin perustuvaan KOHAan. Samalla yhdistettiin 3AMK -kirjastojen aineistotietokannat yhdeksi tietokannaksi. Opiskelijoilla sekä henkilökunnalla on laajempi kokoelma käytössään yhdellä kirjastokortilla. Kirjastossa on otettu käyttöön myös verkkomaksupalvelu. Lisäksi kirjastoissa on käytössä omatoimiaika, jonka mahdollistaa RFID-tekniikka ja uudistettu kulunvalvonta.
Tuudoon ja HSL:n liittyvät sähköiset ratkaisut toteutuivat suunnitelmien mukaisesti vuonna
2019. Sovelluksella kaikki Metropolian opiskelijat saavat Kelan, VR:n ja Matkahuollon opiskelija- alennuksiin oikeuttavan valtakunnallisen digitaalisen opiskelijakortin. Xxxxxx saa myös aiempaa nopeammin.
Sähköinen järjestelmä opiskeluoikeuden palauttamiseen ja harkinnanvaraisen lisäajan käsittelyyn viivästyi uuden tarjouspyyntökäsittelyn takia. Uusi tavoiteaikataulu on kevät 2020.
Opiskelijoiden opintosuoritusotteet ja opiskelutodistukset tulostetaan automaattisesti opiskelijahallintojärjestelmästä. Dokumentteja ei enää allekirjoiteta eikä leimata. Myös kansainväliset harjoitteluvaihdot käsitellään sähköisesti.
Yksilöllistä opinto-ohjausta (muut oppimisratkaisut) tarjoavat palveluneuvojat auttavat asiakkaista myös sähköisen chat-palvelun kautta.
Uusi digitaalinen valtakunnallinen valintakoe toteutettiin Metropolian koordinoimana suunnitelmien mukaisesti ensimmäisen kerran syksyllä 2019.
Tutkimusaineistojen avoimuutta valmisteltiin kouluttamalla henkilökuntaa aineistojen avaamisen hyödyistä ja mahdollisuuksista sekä aineistojen tallennuspaikoista. Yksittäisiä opetusmateriaaleja on avattu CC-BY-ND - lisenssillä mm. hankkeiden kotisivuilla.
Toimintamallien kehittäminen maahanmuuttajien korkeakoulutukseen ja työelämään ohjaamiseen SIMHE (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) osaamisen tunnistamisen palvelua
toteutettiin vuonna 2019 osana SIMHE polku (ESR) -hanketta ICT ja liiketalouden tutkinnon muualla kuin
Suomessa suorittaneille ensisijaisesti työllistymistä toivoville henkilöille. Hankkeessa mukana olevien yritysten osaamistarve ja henkilöiden osaamisen tunnistaminen luovat yhdessä suunnitelman koulutuspolusta, jonka tavoitteena on yritykseen työllistyminen. Hanke jatkuu vuonna 2020. Osaaminen käyttöön Suomessa ja Sotesilta (ESR) -hankkeissa on erilaisten täydennyskoulutus- ja kumppanuuskoulutusmallien kautta haettu uusia ratkaisuja maahanmuuttajien työllistymiseksi. Osaaminen käyttöön Suomessa -hankkeessa on yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien, Uudenmaan TE-toimiston, kotoutumisasiantuntijoiden ja alueen korkeakoulutoimijoiden kanssa hahmoteltu alueellista ohjauksellista ekosysteemiä ns. korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamiskeskusta.
Yhdeksän ammattikorkeakoulun maahanmuuttajille suunnatun korkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen hanke päättyi 2019 vuoden lopussa. Hankkeessa laaditut opetussuunnitelma - ja valintamenettelysuositukset ovat käytössä Metropoliassa vuonna 2020. Hankkeen kokemukset ja tulokset ovat koottu "Korkeakouluvalmiuksia maahanmuuttajille - hyvät käytänteet ja suositukset valmentavaan koulutukseen" - julkaisuun: xxxxx://xxx.xxxxxxx.xx/xxxxxx/00000/000000.
Lisätietoa asiasta raportin kohdassa "Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään".
6. RAPORTOINTI
Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.
ALLEKIRJOITUKSET
Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja
Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxx
Johtaja Rehtori