KUNNALLISEN LÄÄKÄRIEN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN 2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

1 § Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen toteuttaminen kunta-alalla

Tällä virkaehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen lääkärien virkaehtosopi- muksen soveltamisalalla työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulos 29.2.2016 Kilpailukykysopimukseksi.

2 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen Tämä virkaehtosopimus on voimassa 1.2.2017–31.1.2018.

Sopimuksen voimassaolo jatkuu 31.1.2018 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päätyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päätty- neiksi.

3 § Palvelussuhteen ehtojen muutokset

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kilpailukykyä koskevan neuvottelutulok- sen perusteella ei tehdä palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia, poikkeuksena ovat tämän allekirjoituspöytäkirjan 4 §:ssä ja 5 §:ssä sovitut rakenteelliset muutokset.

4 § Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen edellyttämät rakenteelliset muutokset

1 mom. Lomarahan vähentäminen

Kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa sovitusta lomaraho- jen vähentämisestä 30 prosentilla nykyisestä tasosta lomanmääräytymisvuo- sien 2016–2017 ja 2017–2018 sekä 2018–2019 osalta on sovittu 31.5.2016 allekirjoitetussa erillisessä virka- ja työehtosopimuksessa.

Erillinen virka- ja työehtosopimus on allekirjoituspöytäkirjan liitteenä 1.

Lääkärisopimuksen yleisen osan 24 §:n lomarahojen vapaaksi vaihtamista koskeva sopimus lomanmääräytymisvuosien 2016–2017 ja 2017–2018 sekä 2018–2019 osalta on allekirjoituspöytäkirjan liitteenä 2.

2 mom. Työajan pidentäminen

Kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa sovitusta vuosittai- sen työajan pidentämisestä keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta on sovittu tässä virkaehtosopimuksessa.

Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön säännöllinen työaika määräytyy yleisen osan 12 §:n mukaisesti.

Lääkärisopimuksessa sovellettavaa arkipyhälyhennystä on muutettu (yleinen osa 12 § 3 mom.).

Soveltamisohje

Säännöllisen työajan muutos tulee voimaan 1.2.2017 tai lähinnä sen jälkeen alkavan täyden viikon tai työaikajak- son alusta lukien.

5 § Tuntipalkan jakaja

Lääkärisopimuksen tuntipalkan jakajat löytyvät lääkärisopimuksen 19 §:stä.

6 § Omalääkärit

Siirtymämääräys

Määräystä terveyskeskuslääkärien, terveyskeskusham- maslääkärien ja muiden kuin praktikkoeläinlääkärien tunti- palkan jakajasta sovelletaan 31.12.2018 saakka.

Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen 2014–2016 (1. painos) omalää- käreitä koskevat määräykset ovat voimassa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen voimaantuloon saakka.

Voimassaolevat palkkausmääräykset on merkitty allekirjoituspöytäkirjan liitteeseen 3.

7 § Jatkuva neuvottelumenettely

Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelume- nettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virkaehtosopimusasioissa.

8 § Työryhmät

Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto sekä Kunnallinen työmarkkinalaitos neuvottelevat sosiaali- ja terveydenhuol- lon kokonaisuudistuksen johdosta tarvittavat muutokset palvelussuhteen eh- toihin. Määräykset pyritään neuvottelemaan 1.2.2017 voimaantulevaan sopi- mukseen, kuitenkin viimeistään niin, että määräykset ovat maakuntien väliai- kaishallinnon käytettävissä 1.7.2017 alkaen toiminnan suunnittelua varten.

Lääkärien ja hammaslääkärien tulevaisuuden työaikajärjestelmästä on laa- dittu muistio, joka korvaa Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen 1.1.2016–31.1.2017 koskevan allekirjoituspöytäkirjan 10 §:n. Xxxxxxx on tämän allekirjoituspöytäkirjan liitteenä 4.

Sopijaosapuolet seuraavat ja arvioivat yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutoksesta johtuvia päivystysjärjestelmän muutoksia ja muiden työaikamuistiossa kirjattujen periaatteiden toteutumista.

9 § Lääkärisopimuksen tulevaisuuden palkkamallit

Liitteenä lääkärien ja hammaslääkärien palkkausjärjestelmää koskevat kesä- kuussa 2015 tehdyt muistiot.

10 § Työrauha

Tämä sopimus on voimassa kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen ylei- sen osan 28 §:ssä määrätyin työrauhavelvoittein 31.1.2018 saakka.

11 § Sopimuksen raukeaminen

Tämän virkaehtosopimuksen voimaantulo edellyttää kaikkien työmarkkina- keskusjärjestöjen toteavan 13.6.2016, että 29.2.2016 tehdyllä neuvottelutu- loksella työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimukseksi on riittävä kattavuus ja keskusjärjestöt allekirjoittavat Kilpailukykysopimuksen.

Helsingissä 31. toukokuuta 2016 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

Liite 1 Virka- ja työehtosopimus lomanmääräytymisvuosien 2016–2017, 2017–2018

ja 2018–2019 lomarahasta

Liite 2 Lomarahavapaata koskeva erillinen virkaehtosopimus lomamääräytymis- vuosilta 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019

Liite 3 Omalääkärien palkkahinnoittelu, väestöosan ala- ja yläraja, toimenpiteiden ja käyntien korvaukset

Liite 4 Lääkärien ja hammaslääkärien tulevaisuuden työaikajärjestelmä

Liite 5 Kesäkuussa 2015 tehdyt lääkärien ja hammaslääkärien tulevaisuuden palkkausjärjestelmiä koskevat muistiot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS LOMANMÄÄRÄYTYMISVUOSIEN 2016–2017, 2017–2018 JA 2018–2019 LOMARAHASTA

1 §

1 mom. Tätä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan

̶ kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen,

̶ kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen,

̶ kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen,

̶ kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen sekä

̶ kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen soveltamisaloihin kuuluvaan henkilöstöön.

2 mom. Tätä työ- ja virkaehtosopimusta sovelletaan 2 §:ssä mainituilta lomanmää- räytymisvuosilta ansaittuun lomarahaan siitä riippumatta, mitä lomarahasta määrätään 1 momentissa mainituissa virka- ja työehtosopimuksissa.

2 §

1 mom. Tätä työ- ja virkaehtosopimusta sovelletaan lomanmääräytymisvuosilta 2016–2017 ja 2017–2018 ansaittavaan lomarahaan.

2 mom. Lomanmääräytymisvuoden 2018–2019 osalta ansaittavaan lomarahaan so- velletaan kilpailukykysopimusta, jonka mukaan julkisen sektorin (valtion, kun- nan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin) lomarahoja vähennetään 30 prosentilla nykyisestä tasosta. Vähennys koskee 2017–2019 päättyvien lo- manmääräytymisvuosien aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja.

3 § Viranhaltija/työntekijä ansaitsee jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta lomarahaa, jonka suuruus on

1. 4,2 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 §:n 2 momentin 1 kohdan tapauksissa,

2. 3,5 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 §:n 2 momentin 2 kohdan tapauksissa,

3. 2,8 % kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen IV luvun 5 §:n 2 momentin 3 kohdan tapauksissa,

lomanmääräytymisvuotta seuraavan heinäkuun varsinaisesta kuukausipal- kasta.

4 § Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen 55 §:n 2 momentissa vuosilomapalkka lasketaan edellä 2 §:ssä tarkoitettujen lomanmääräytymisvuosien vuosiloman osalta kertomalla TTES:n 35 § 1 momentin mukaan laskettu keskitun- tiansio luvulla 1,35 sekä 55 §:n 5 momentin 2 kappaleessa ja 6 momentin 2 kap- paleessa tarkoitetussa tilanteessa luvulla 0,35.

Soveltamisohje

Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen vuosilomapalkan laskemiseen riippumatta siitä, milloin 2 §:ssä tarkoitetuilta lomanmääräytymisvuosilta ansaittu vuo- siloma pidetään.

5 § Xxxxxxxxxxx opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen liitteiden 11 (Lasten ja nuorten taidekoulu, 10 § 3 mom.), 12 (Kansalaisopisto, 16 §) sekä 13 (Kansan- opisto, 13 §) tuntiopettajien lomaraha määräytyy (lomarahan edellytysten täytty- essä) seuraavasti:

35 % x

Lomakorvaus

työvuodelta

Ne kuukaudet, joissa 14 työpäivää

tai 35 oppituntia

Työsuhteen keston kuukaudet

6 § Tämä sopimus koskee myös lomakorvauksen yhteydessä maksettavaa lomarahaa.

7 § Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaiste- lutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaa- miseksi.

8 § Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.2.2017–30.9.2019. Tämä sopimus ei ole irtisanottavissa. Mikäli tämän sopimuksen 2 §:n mukaista lomarahaa makse- taan sopimuksen voimassaoloajan päättymisen jälkeen, lomarahan suuruus mää- räytyy 3 §:n mukaisesti.

9 § Tällä virka- ja työehtosopimuksella ei ole jälkivaikutusta. 10 § Sopimuksen raukeaminen

Tämän virka- ja työehtosopimuksen voimaantulo edellyttää kaikkien työmark- kinakeskusjärjestöjen toteavan 13.6.2016, että 29.2.2016 tehdyllä neuvottelu- tuloksella työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimukseksi on riittävä kattavuus ja keskusjärjestöt allekirjoittavat Kilpailukykysopimuksen.

Helsingissä 31. toukokuuta 2016 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY KUNTA-ALAN UNIONI RY

KUNTA-ALAN KOULUTETTU HOITOHENKILÖSTÖ KOHO RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

VIRKAEHTOSOPIMUS LOMANMÄÄRÄYTYMISVUOSIEN 2016–2017, 2017–2018 JA 2018–2019 LOMARAHAN VAIHTAMISESTA VAPAAKSI

1 § Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuk- sen soveltamisalaan kuuluvaan henkilöstöön.

2 §

1 mom. Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan lomanmääräytymisvuosilta 2016–2017 ja 2017–2018 ansaittavan lomarahan vaihtamisesta vapaaksi.

3 § Lomarahavapaapäivien lukumäärä on 35 % KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 2 momentin taulukoissa määrätyistä ansaittujen vuosilomapäivien lukumää- rästä.

4 § Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työ- taistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimuksen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopi- muksen aikaansaamiseksi.

5 § Tämä virkaehtosopimus on voimassa 1.2.2017–30.9.2019. Tämä sopimus ei ole irtisanottavissa. Mikäli tämän sopimuksen 2 §:ssä mainittujen lomanmää- räytymisvuosien mukaisia lomarahoja vaihdetaan vapaaksi ja niitä pidetään tämän sopimuksen voimassaoloajan päättymisen jälkeen, määräytyy lomara- havapaapäivien lukumäärä 3 §:n mukaan.

6 § Tällä virkaehtosopimuksella ei ole jälkivaikutusta. 7 § Sopimuksen raukeaminen

Helsingissä 31. toukokuuta 2016 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

Liite 3 Omalääkärien palkkahinnoittelu 1.1.2016 lukien

Lääkärin virkanimike/tehtävä	Omalääkäri Peruspalkka, €
1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltu- vaa erikoislääkärin oikeutta	4 313,34
L1VV2001	4 313,34
2 Erikoislääkärit/erikoislääkärin oikeuden omaavat terveyskeskuslääkärit	3 455,05
Terveyskeskuslääkärillä on tehtävään so- veltuva erikoislääkärin oikeus
L1VV3001
3 Muut terveyskeskuslääkärit
3.1 Laillistettu lääkäri, jolla on yleislääketieteen erityiskoulutus tai joka on toiminut yh- teensä vähintään 3 vuotta laillistetun lääkä- rin virassa/tehtävässä
L1VV3002	2 908,19
Sovelletaan KVTES II luvun 12 § työkoke- muslisämääräyksiä. Hyväksytyksi palve- luksi luetaan kuitenkin vain laillistettuna lääkärinä työskentely.
3.2 Laillistettu lääkäri
L1VV4000	2 788,17

Omalääkärin palkan väestöosa ala- ja yläraja

LS 2014–2016 (1.–2. painos) liite 1 2 § 1 momentin mukainen omalääkärin palkan väestöosa on 1.1.2016 alkaen 1,89–2,23 euroa kuukaudessa jokaista omalääkärin perusvastuuväestöön kuuluvaa henkilöä kohti.

Omalääkärien toimenpiteiden korvaustaulukko 1.1.2016 lukien

Palkkiot ja korvaukset	Omalääkärin päiväaika	Työpaikkapäivystys	Poikkeava työpaikka- päivystys ja vapaamuotoinen päivystys
Toimenpideryhmät	€	€	€
R 0	2,68	2,68	3,03
R I, RU I, RR I	7,26	7,26	8,21
R II, RU II, RR II	10,96	10,96	13,57
R III, RR III	26,80	26,80	30,76

Omalääkärien käyntipalkkiot 1.1.2016 lukien

Palkkiot ja korvaukset	Omalääkäri (muu kuin päivystysaika)
Käyntipalkkiot	€
Perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti oman omalääkärin luona	–
Perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti muun kuin oman omalääkärin luona 1) potilaan oma omalääkäri on vuosilomalla, päivystys- vapaalla, virkavapaalla tai koulutukseen määrättynä 2) muuna aikana	1) 5,31–6,30 2) –
Muun kuin perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan käynti omalääkärin luona	5,31–6,30
Lääkärin erillinen käynti potilaan luona, mikäli matka lääkärin vastaanottopaikasta potilaan kotiin on a) enintään viisi kilometriä b) yli viisi kilometriä	a) 14,62 b) 21,04

Kilpailukykysopimuksen mukaiset ratkaisut lääkärisopimuksessa

Säännöllinen työaika

Kilpailukykysopimusta koskevassa neuvottelutuloksessa sovitusta vuosittaisen työajan pidentämisestä keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta on sovittu seuraavasti: Terveyskeskuslääkärien ja terveyskeskushammaslääkärien sekä muiden kuin praktikkoeläinlääkäreiden säännöllinen työaika on sama kuin sairaalalääkäreillä ja sairaalahammaslääkäreillä 1.2.2017 voimaantulevassa lääkärisopimuksessa. Lisäksi arki- pyhälyhennyksen arvoa on muutettu.

Työaikapankki

Työaikapankkijärjestelmä on osa joustavien työaikojen ja työaikajärjestelmien valikoimaa, jolla pyritään edistämään toiminnan tarkoituksenmukaista järjestämistä, tuottavuutta, kil- pailukykyä sekä henkilöstön työaikatoiveiden huomioonottamista kuten työn ja perhe-elä- män/vapaa-ajan yhteensovittamista, mikä lisää työviihtyvyyttä ja - hyvinvointia.

Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvia työ- ja vapaa-ajan yhteensovi- tusjärjestelyjä, joilla vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan paikallisesti sopimalla säästää sekä yhdistää toisiinsa pitemmällä aikavälillä terveydenhuollon palvelut ja henkilöstötilanne huomioon ottaen.

Työaikapankkia koskeva määräys ohjeineen tulee voimaan 1.2.2017.

Lääkärisopimuksen tulevaisuuden työaikajärjestelmä ja huomioita palkkahinnoittelusta

Suomen Lääkäriliitto, Hammaslääkäriliitto ja KT ovat LS 2014–2016, toisen jakson allekir- joituspöytäkirjan mukaan neuvotelleet lääkärien tarkoituksenmukaisesta tulevaisuuden palkka- ja työaikamallista. Lääkärien ja hammaslääkärien tulevaisuuden palkkausmää- räyksistä on tehty ns. askelmerkkimuistiot kesäkuulta 2015. Neuvottelut ovat vielä kes- ken.

Kunnallisten eläinlääkärien palkkaus- ja työaikajärjestelmiä kehitetään jatkuvan neuvotte- lumenettelyn puitteissa ottaen huomioon toiminnan järjestelyt myös maakunnissa.

Palkkahinnoittelut

Työaikojen yhtenäistämisellä toteutetaan Kilpailukykysopimuksen velvoitteet, mikä aiheut- taa epäsynkroniaa palkkahinnoittelujen välillä.

Tavoitteena on, että eri lääkäriryhmien palkkahinnoittelut yhdenmukaistetaan 1.1.2019 sovellettavissa määräyksissä. Nykyiset erilliset liitekohtaiset palkkahinnoittelut poistuvat, ja jatkossa kaikkiin lääkäreihin ja hammaslääkäreihin sovelletaan yhtenäisiä hinnoittelu- määräyksiä. Hinnoittelumuutokseen vaikuttavat työajan yhdenmukaistamisen lisäksi myös palkkauksen rakenteeseen mahdollisesti tehtävät muutokset.

Palkkausjärjestelmän kehittämisestä on olemassa askelmerkkimuistiot kesäkuulta 2015.

Lääkärien ja hammaslääkärien säännöllinen työaika

Työaikojen yhdenmukaistaminen on välttämätöntä lääkäriryhmien tasapuolisen kohtelun takia. Yhteinen säännöllinen työaika edistää oikeudenmukaista työnjakoa, maakunnan palkkapolitiikkaa ja lääkäriryhmien yhdenvertaista kohtelua.

Tulevaisuudessa siirrot julkiskonsernin sisällä eri yksiköistä toiseen tulevat yleistymään. Xxxx yhtenäinen työaika helpottaa lääkärin/hammaslääkärin siirtymistä työyksiköstä toi- seen.

Paikalliset sopimukset, esimerkiksi kliinistä lisätyötä ja jononpurkua koskevat sopimukset, irtisanotaan päättymään viimeistään maakuntaan siirryttäessä.

Osa-aikaisilla pyritään entistä paremmin huomiomaan lisätyön teettäminen oikeudenmu- kaisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Lääkärisopimuksen erilaisia työajan teettämi- sen muotoja (lisätyö, ylityö, kliininen lisätyö) tarkastellaan, ja mikäli mahdollista yksinker- taistetaan järjestelmää maakuntien lääkärisopimukseen siirryttäessä.

Lääkärien ja hammaslääkärien työajan tasoittumista koskevat vaihtoehdot

Lääkärien ja hammaslääkärien työajan tasoittuminen keskimääräiseen säännölliseen työ- aikaan on mahdollista järjestää myös tasoittumisjaksolla. Pisimmän tasoittumisjakson pi- tuus on yksi kalenterivuosi ja lyhyimmän kaksi kalenteriviikkoa. Lääkärit ja hammaslääkä- rit ovat edelleen työvuoroluettelon laatimisen velvollisuuden piirissä.

Maakuntakonserniin tarvitaan tarkoituksenmukainen yhteinen työajanhallintajärjestelmä - ja ohjelmisto.

Liukuva työaika

Lääkäreihin, hammaslääkäreihin ja muihin kuin praktikkoeläinlääkäreihin sovelletaan työ- aikalain 13 §:ää, jonka mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta ao. määräyksessä tarkemmin kuvatuin tavoin. Työnantajan tulee kuitenkin noudattaa lää- kärisopimuksen mukaisia lääkärien, hammaslääkärien ja muiden kuin praktikkoeläinlää- kärien työaikaa koskevia velvoittavia määräyksiä.

Työaikalain 13 § 2 momentin mukaiseksi säännölliseksi työajaksi katsotaan ao. toimin- noissa sovellettava säännöllinen työaika.

Liukuvan työajan käyttöönottoa mietittäessä on tarpeen varmistautua siitä, soveltuuko liu- kuva työaika kyseessä olevaan työhön.

Maakunnissa noudatettavaan lääkärisopimukseen tulee määräykset liukuvasta työajasta.

Muut työn ja vapaa-ajan yhteensovittamismekanismit

Lisäksi päivystykseen osallistuvilla on edelleen käytössä päivystysvapaat sekä kaikilla lää- käriryhmillä mahdollisuus sopia työnantajan kanssa lomarahan vaihtamisesta vapaa- ajaksi.

Päivystys

Päivystysjärjestelmä muuttui vuonna 2015 voimaantulleen päivystysasetuksen asetta- mien vaatimusten vuoksi. Asetuksen toimeenpano edellytti vaativan päivystyshoidon kes- kittämistä sairaaloihin, joiden päivystystoiminta täyttää asetuksen asettamat edellytykset. Päivystys on keskittynyt näin ollen suurempiin päivystysyksiköihin. Myös päivystysvuorot ovat muuttuneet entistä aktiivisemmiksi potilasvirtojen keskittymisen vuoksi. Myös akuutti- lääketieteen erikoisalan synty vaikuttaa päivystyskäytäntöihin ja suunnitteluun.

Hallitus linjasi 7.11.2015 sote- ja maakuntauudistuksen osalta, että ”laajan ympärivuoro- kautisen päivystyksen yksiköitä (keskussairaaloita ja niihin liittyviä vaativan sosiaali- päivystyksen yksiköitä) on 12. Muut nykyiset keskussairaalat jatkavat ympärivuorokauti- sen suppeamman päivystystoiminnan yksikköinä, joita 12 laajan päivystystoiminnan sai- raalayksikön verkosto ja ensihoitojärjestelmä tukevat. Näin maan eri osissa etäisyydet ja muut alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen on saatavilla ympärivuorokautisen päivys- tyksen palveluita ja muita erikoistason palveluita”.

Päivystysasetusta ja terveydenhuoltolakia ollaan muuttamassa 1.1.2017 alkaen. Hallituk- sen esitys laiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta on paraikaa lau- suntokierroksella. 1

Päivystysvelvollisuus maakunnissa

Virkasuhteisella lääkärillä päivystysvelvollisuus perustuu lääkärisopimukseen. Lisäksi työ- aikalain 5 § 3 momentin mukaan julkisen yhteisön virkamies tai viranhaltija ei saa kieltäy- tyä varallaolosta, jos se on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämä- töntä. Samat velvoitteet koskevat ylityön teettämistä.

1.1.2019 alkaen julkista valtaa käyttävät lääkärit työskentelevät maakuntien palveluk- sessa virkasuhteessa, kuten tähänkin saakka. Virkasuhteisia lääkäreitä työskentelee myös erikoissairaanhoidossa. Sen sijaan valtaosa perustason palveluita tuottavista lääkä- reistä ja hammaslääkäreistä (hyvinvointikeskukset / terveyskeskukset) siirretään valin- nanvapauslainsäädännön vaatimusten vuoksi oletettavasti maakuntakonsernin tytäryhti- öihin (ns. tuotanto-osakeyhtiöt). Tämä tarkoittaa sitä että moni ammattilainen on jatkossa työsuhteinen. Päivystysvelvollisuudesta on tällöin sovittava työsopimuksessa, ellei esim. erityislainsäädännöllä asiaa toisin määrätä.

On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että työnantajasta riippumatta päivystäjiä osallistuu päivystysvuoroihin kaikissa tuotantoyksiköissä, jossa päivystystä järjestetään. Päivystys- kuormaa on tarpeen tasata päivystäjien kesken ja palveluiden kannalta tarpeelliset perus- tason päivystykset saadaan hoidettua. 2

Päivystyksen määritelmä

Toimintojen näkökulmasta päivystys on määritelty terveydenhuoltolaissa, jonka 50 §:ssä säädetään kiireellisestä hoidosta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumi- sen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttä-

1 STM lausuntopyyntö STM053:00/2015 19.5.2016, laki ja asetus voimaan 1.1.2017.

2 Valinnanvapauden laajuus ja sen muodot selviävät myöhemmin

mää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vam- man vaikeutumista. Päivystystä toteuttavissa yksiköissä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilasturvallisuus toteutuvat.

Lääkärisopimuksessa päivystyksellä tarkoitetaan terveydenhuoltolain määrittelemää kii- reellistä hoitoa, jonka järjestämisestä päättää kunta tai kuntayhtymä (jatkossa maakunta) väestön palvelutarpeen perusteella. Kiireellistä hoitoa voidaan toteuttaa osana peruster- veydenhuollon vastaanottotoimintaa, erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaa tai yhteis- päivystyksen yhteydessä.

Päivystyksen ja säännöllisen työajan rajanveto

Lääkärien ja hammaslääkärien säännöllisiä työaikoja voidaan maakuntien palvelutoimin- nassa jaksottaa joustavammin väestön palvelutarpeen edellyttämällä tavalla. Lääkärien säännöllinen työaika voi sijoittua ajallisesti päällekkäin toimintayksikön päivystystoimin- nan kanssa (esimerkiksi ajanvarauspotilaiden vastaanottotoiminta).

Joustavammalla työajan sijoittelulla ei ole tarkoitus muuttaa päivystyskorvausten maksu- perusteita (korvausten maksamisen aloitus- ja lopetusajankohdat).

Päivystysmuodoista ja päivystyksen alkamis- ja päättymisajankohdista päättää työnan- taja. Lääkärisopimuksessa päivystyksen alkamisajankohtaa ei ole sidottu tiettyyn kellonai- kaan. Säännöllisen työajan lisäksi tehtävästä työnantajan määräämästä päivystyksestä lääkärille maksetaan nykyisen lääkärisopimuksen 14 §:n mukaiset korvaukset (taulukko).

Päivystyksen muodot maakunnissa

Työpaikkapäivystys on joko ympärivuorokautista tai osavuorokautista. Tässä päivystys- muodossa lääkäri on määrätty suorittamaan päivystystä työpaikalla. Tähän päivystyksen muotoon liittyy myös seuraavan työpäivän suunnitteleminen vapaaksi.

Toinen päivystysmuoto on vapaamuotoinen päivystys. Se on muualla kuin työpaikalla suoritettavaksi määrättyä päivystystä (esim. puhelinpäivystys). Päivystäjä on velvollinen olemaan tavoitettavissa ja kutsun saatuaan tarvittaessa välittömästi lähtemään työpaikal- leen.

Poikkeava työpaikkapäivystys (aktiivisuusaste noin 20–40%) on harvinainen päivystys- muoto. Sopijaosapuolet tarkastelevat päivystysmuodon tarkoituksenmukaisuutta maakun- tiin siirryttäessä.

Lääkäreiden tulevaisuuden palkkausmääräykset

Nykyjärjestelmä

Lääkäreiden palkkausjärjestelmä kunta-alalla koostuu useasta palkkauksen osasta. Palk- kausjärjestelmän keskeisiä osia ovat tehtäväkohtainen palkka, työkokemuslisä ja henkilö- kohtainen lisä. Kuukausittaiseen ansioon vaikuttavat kuitenkin myös eri lääkäriryhmien omat palkkausmääräykset. Terveyskeskuslääkäreille maksetaan toimenpidepalkkioita ja käyntipalkkioita. Erikoissairaanhoidon lääkäreiden määräyksiin sisältyy lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot. Palkkioiden määrä kuukausitasolla vaihtelee lääkäri/lääkäriryhmäkoh- taisesti paljon, ollen muutamasta prosentista noin kahteenkymmeneen prosenttiin sään- nöllisen työajan ansioista. Suoritteista on sovittu myös lukuisissa paikallisissa sopimuk- sissa, jolloin suoritteen osuus ansioista voi nousta neljäänkymmeneenkin prosenttiin.

Osalla lääkäreistä kokonaisansioihin vaikuttavat myös päivystyskorvaukset. Päivystys- määräysten laaja uudistus neuvoteltiin lääkärisopimukseen 2014–2016, uudet määräyk- set tulivat voimaan 1.1.2015.

Toimintaympäristön muutokset

Sosiaali- ja terveysala on voimakkaassa muutoksessa. Sipilän hallitusohjelmassa on lin- jattu, että sosiaali- ja terveydenhuolto rakentuu enintään 19, kuntaa suuremman itsehal- lintoalueen pohjalle. Terveydenhuollon integraatio toteutuu jo nyt mm. päivystyspisteiden keskittymisenä ja terveydenhuollon palvelujen prosessien uusimisina. Tulevaisuudessa rajanveto terveyskeskuksen ja sairaalan tarjoamien palveluiden välillä vaikeutuu. Toimin- taympäristö ei enää yhtä selkeästi ratkaise lääkärin työn sisältöä. Jatkossa työnantajina toimivat nykyistä laajemmat julkisen terveydenhuollon palveluntuottajat, jotka korvaavat tämänhetkiset kunnalliset toimijat.

Omalääkärimääräykset poistuvat

Sopimukseen 1.1.2016 sopijaosapuolet ovat sopineet omalääkärimääräysten päättymi- sestä siirtymämääräyksin. Omalääkäreitä koskevat sopimusmääräykset ovat voimassa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen voimaantuloon saakka. Lääkärisopi- muksen 2014–2016 (painos 1. ja 2., ainoastaan verkkojulkaisu) omalääkärimääräyksiä voi noudattaa siihen saakka. Verkkojulkaisuna ilmestyvässä painoksessa 3 näitä mää- räyksiä ei enää ole.

Väestövastuujärjestelmästä luovuttaessa voidaan hyödyntää omalääkärioppaan ohjeis- tusta, linkki oppaaseen: xxxx://xxxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx_0000.xxx

Lääkärisopimuksen tavoitepalkkamallit

Suomen Lääkäriliitto ja KT ovat LS 2014–2016 allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti neuvo- telleet perusterveydenhuollon lääkärien tarkoituksenmukaisesta palkka- ja työaikamallista sekä erikoislääkäreiden palkkausmääräyksistä. Neuvottelut ovat kesken. Sopijaosapuolet haluavat kuitenkin työn tässä vaiheessa tuoda esiin muutamia seikkoja palkkausmallien uudistamistyöstä. Kokonaisratkaisua tehtäessä tarkastellaan myös lääkärisopimuksen työaikamääräyksiä.

Lääkärisopimuksen jako erillisiin liitteisiin terveyskeskuksessa työskenteleviin lääkäreihin ja sairaaloissa työskenteleviin lääkäreihin kaipaa uudistamista. Palkkausmallien perus- tana tulee olla erot lääkäreiden työtehtävissä. Niiden tulee ottaa huomioon tehtävän työn erityispiirteet, ei niinkään sitä, missä työ tehdään. Palkkausmalleja voitaisiin käyttää kai- kissa julkisen terveydenhuollon toimintayksiköissä.

Sopijaosapuolet ovat työryhmätyöskentelyssään jakaneet palkkamallit kahteen osaan. Ensimmäisessä mallissa tehtäväkohtaisen palkan, työkokemuslisän ja mahdollisen henki- lökohtaisen palkanosan lisäksi on suoritepalkkausta sisältävä palkanosa. Suoritepalkkaus perustuisi sopimuksessa määriteltyihin vaativuusluokitteluihin eli gradeerauksiin (esimer- kiksi tavanomainen, vaativa ja erittäin vaativa). Toisessa mallissa palkan suuruus mää- räytyy ensisijaisesti tehtävän vaativuuden, työkokemuksen ja mahdollisen henkilökohtai- sen palkanosan perusteella. Myös tähän palkkamalliin on mahdollista liittää työpaikkako- keiluja esimerkiksi erikoislääkäriryhmien suoritepalkkausmääräyksistä.

Uudet lääkärisopimuksen palkkausmääräykset korvaavat LS 2014–2016 palkkauksen osat esim. käyntipalkkiot.

Tarkoituksena on siirtää lääkärisopimuksen henkilöstö näihin palkkamalleihin, niin että yk- sikkötasolla työnantaja valitsee suoritettavaan työhön parhaiten soveltuvan mallin.

Uudet palkkamallit pyritään ottamaan käyttöön sopimukseen 1.2.2017 eli hyvissä ajoin ennen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmäuudistusta. Sopijaosapuolten tarkoituk- sena on vähentää paikallisten palkkausjärjestelmien tarvetta sekä raamittaa ja tukea mahdollista paikallista sopimista uusissa työnantajayksiköissä ja niitä muodostettaessa.

Hammaslääkäreiden tulevaisuuden palkkausjärjestelmä

Hammaslääkäreiden palkkausjärjestelmä Nykytilan kuvaus

Hammaslääkäreiden palkkausjärjestelmä kunta-alalla koostuu useasta palkkauksen osasta. Palkkausjärjestelmän keskeisiä, muiden lääkäriryhmien kanssa yhteisiä osia, ovat tehtäväkohtainen palkka, työkokemuslisä ja henkilökohtainen lisä. Kuukausittaiseen ansi- oon vaikuttavat kuitenkin vahvasti myös eri lääkäri- ja hammaslääkäriryhmien omat palk- kausmääräykset.

Sekä terveyskeskusten että sairaaloiden hammaslääkäreille maksetaan säännölliseltä työajalta toimenpidepalkkioita, mutta toimenpideluokitus, palkkioiden euromäärät ja osuus kuukausiansioista poikkeavat toisistaan merkittävästi. Kliinistä työtä tekevien hammaslää- kärien säännöllisen työajan ansioista toimenpidepalkkioiden osuus on sairaaloissa noin 10 % ja terveyskeskuksissa noin 20 %. Yksilöiden välinen vaihtelu on verraten suurta ja suurimmillaan toimenpidepalkkioiden osuus voi olla yli kolmanneksen säännöllisen työ- ajan ansioista. Hammaslääkäreiden erikoisalat vaikuttavat palkkioiden jakaantumiseen - toimenpiteidenkin jakautuessa. Myös mm. epämukavan työajan ja yksintyöskentelyn vai- kutus näkyy palkkioissa.

Hammaslääkäreiden palkkaus säännölliseltä työajalta määräytyy pääsääntöisesti lääkäri- sopimuksen määräysten mukaan, eikä palkkausjärjestelmästä poikkeavia paikallisia sopi- muksia juurikaan ole tehty.

Osalla hammaslääkäreistä kokonaisansioihin vaikuttavat myös päivystyskorvaukset ja kliinisen lisätyön korvaukset. Kliinisen lisätyön korvauksista on yleensä sovittu paikalli- sesti.

Lääkärisopimuksen uudet päivystysmääräykset tulivat voimaan 1.1.2015. Työpaikka- päivystyksen korvausten osalta uudistus ulotetaan koskemaan terveyskeskusten ham- maslääkäreitä 1.1.2016. Työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivi- työn korvauksista on kuitenkin yleensä sovittu paikallisesti tai päivystys on kokonaan ul- koistettu.

Toimintaympäristön muutokset

Sosiaali- ja terveysala on voimakkaassa muutoksessa. Sipilän hallitusohjelmassa on lin- jattu, että sosiaali- ja terveydenhuolto rakentuu enintään 19, kuntaa suuremman itsehal- lintoalueen pohjalle. Terveydenhuollon integraatio toteutuu jo nyt mm. päivystyspisteiden keskittymisenä ja terveydenhuollon palvelujen prosessien uusimisina. Tulevaisuudessa rajanveto terveyskeskuksen ja sairaalan tarjoamien palveluiden välillä vaikeutuu. Toimin- taympäristö ei enää yhtä selkeästi ratkaise hammaslääkärin työn sisältöä. Jatkossa työn- antajina toimivat nykyistä laajemmat julkisen terveydenhuollon palveluntuottajat, jotka korvaavat tämänhetkiset kunnalliset toimijat.

Hammaslääkäreiden palkkausmallit

Uudessa toimintaympäristössä lääkärisopimuksen jako erillisiin liitteisiin hammaslääkä- rien työntekopaikan perusteella kaipaa uudistamista. Palkkausmallien tulisi tunnistaa erot hammaslääkärien työtehtävissä ja tehtävän työn erityispiirteet - ei niinkään sitä, missä työ tehdään. Palkkausmalleja olisi tarkoitus käyttää kaikissa julkisen terveydenhuollon toimin- tayksiköissä.

Suomen Hammaslääkäriliitto ja KT ovat sopineet työryhmästä, joka neuvottelee hammas- lääkäreihin sovellettavista palkkausmääräyksistä.

KT, Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Hammaslääkäriliitto selvittävät ja neuvottelevat muista sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen johdosta tarvittavista palvelus- suhteen ehtojen muutoksista. Keskeisessä osassa työryhmän työssä on työaikamääräys- ten uudistaminen.

Helsingissä 23. päivänä kesäkuuta 2015

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS SUOMEN HAMMASLÄÄKÄRILIITTO

Document Metadata

Table of Contents

KUNNALLISEN LÄÄKÄRIEN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN 2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Document Metadata