TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 5

Läsnä
Teknologiateollisuus ry	Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry	Tietoalan toimihenkilöt ry
Xxxxx Xxxxxxx	Xxxxxx Xxxxxx	Xxxx Xxxxxxxxx
Xxxxx Xxxxxx	Xxxxxx Xxxxxxxx	Xxx Xxxxxxxx
Xxxxxx Xxxxxxxxxx	Xxxx Xxxxxxxx	Xxxxxx Xxxxxxxx
Xxxxx Xxxx	Xxxxx Xxxxxxx	Xxxxx Xxxxxxx
Xxxx Xxxxxxxxxxxx	Xxxx Xxxxx
	Xxxx Xxxxxxxxxx
	Xxxxxx Xxxxxxxx
	Xxx Xxxxx

1 §

Työehtosopimuksen allekirjoittaminen

Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu valtakunnansovittelijan 9.11.2011 antaman sovintoehdotuksen mukainen työehtosopimus liitteineen. Nyt allekirjoitettu sopimus tulee voimaan 9.11.2011 alkaen.

Sopimuksen sisältöä koskevat muutokset tulevat voimaan 9.11.2011 alkaen ellei asi- anomaisessa sopimuskohdassa ole voimaantulon osalta muusta sovittu.

2 § Palkantarkistukset

Vuosi 2011

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen taustoista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava ratkaisu. Tavoitteena on kehittää avointa keskustelukulttuuria, tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeuden- mukaisuutta ja tuottavuuden kehittymistä yrityksissä. Tarkoituksena on, että paikalli- sissa keskusteluissa käsitellään palkkauksen oikeellisuutta ja mitä toimenpiteitä palk- kauksen ylläpito mahdollisesti vaatii. Tasavertaisen paikallisen neuvotteluasetelman luominen edellyttää avointa tietojen vaihtoa osapuolten välillä.

Palkkaratkaisulla halutaan osaltaan turvata alan yritysten ja työpaikkojen toiminta- edellytyksiä, kustannuskilpailukykyä, tuottavuuden kehittymistä sekä työllisyyden säi- lymistä. Toisaalta palkkaratkaisulla mahdollistetaan työntekijöiden positiivinen ansio- kehitys niissä yrityksissä, joissa talous- ja työllisyystilanne on suotuisa.

Yrityskohtainen palkkaratkaisu

Neuvottelun jälkeen sovitaan kirjallisesti palkankorotuksien toteutustapa, ajankohta ja kustannusvaikutus. Suotuisissa olosuhteissa voidaan sopia alempana tässä pykäläs- sä sovittua suuremmasta kustannusvaikutuksesta. Työehtosopimuksen liitteen 2 ”Pöytäkirja paikallisesta sopimisesta poikkeustilanteissa” mukaisilla edellytyksillä ja noudattaen pöytäkirjan menettelytapoja voidaan sopia myös liittojen sopimaa kustan- nusvaikutusta pienemmästä korotuksesta tai jättää korotus kokonaan tekemättä.

Edellä mainituista sovitaan luottamusmiehen kanssa tai ellei luottamusmiestä ole va- littu, työntekijöiden tätä tarkoitusta varten valitseman edustajan tai työpaikan kaikkien työntekijöiden kanssa yhdessä kirjallisesti viimeistään 15.12.2011 mennessä.

Työnantaja ei voi yksipuolisesti toteuttaa yrityskohtaista palkkaratkaisua.

Jos yrityskohtaiseen palkkaratkaisuun ei päästä

Mikäli paikallista ratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleis- korotuksella ja 0,8 % suuruisella erällä kohdistettuna henkilökohtaisiin korotuksiin taannehtivasti 1.10.2011 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Edellä mainitun 0,8 % erän kohdentamisesta palkkausjärjestelmän mukaisesti neuvo- tellaan ja sovitaan luottamusmiehen kanssa tai ellei luottamusmiestä ole valittu, työ- paikan työntekijöiden kanssa heidän yhdessä sopimallaan tavalla.

Sopijapuolet pitävät tärkeänä, että paikallisesti käydään aktiivista keskustelua pal- kankorotuksen kohdentamisesta kannustavasti työtuloksen, pätevyyden tai suorituk- sen perusteella taikka palkkaporrastuksen korjaamiseksi. Samalla osapuolet toteavat, että paikallisen erän käsittelyssä ja toteuttamisessa voidaan perustellusti päätyä yri- tyksen eri toiminnoissa ja tehtävissä erilaisiin ratkaisuihin.

Ellei erän toteuttamistavasta sovita paikallisesti, osapuolet voivat pyytää liitoilta kan- nanottoa erän käsittelytavasta ja toteuttamisesta. Ellei erän käytöstä näinkään sovita, yleiskorotus on yhteensä 2,4 %.

Liittojen tai paikallisten osapuolten sopimaa kustannusvaikutusta ei tule käyttää teh- tävän muutoksesta mahdollisesti aiheutuvan palkankorotuksen toteuttamiseen.

Kertaerä 1.1.2012

Mikäli 13.10.2011 tehty työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpai- lukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta toteutuu eikä kertaerän maksamisesta tai mak- suajankohdasta paikallisesti muuta sovita, maksetaan tietotekniikan palvelualan työ- ehtosopimuksen piiriin kuuluville työntekijöille 150 euron kertaerä 1.1.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavin edellytyksin:

- Kertaerä maksetaan niille työntekijöille, joidenka yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.10.2011 ja on voimassa kertaerän maksupäivänä.

- Osa-aikaisille työntekijöille kertaerän määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.

- Henkilön ollessa palkattomalla jaksolla, hänelle maksetaan kertaerä työhön pa- luun jälkeen lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä, mikäli hän palaa työhön sopimuskauden aikana.

Vuosi 2012

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen taustoista

Yrityskohtainen palkkaratkaisu

Työnantaja ei voi yksipuolisesti toteuttaa yrityskohtaista palkkaratkaisua.

Jos yrityskohtaiseen palkkaratkaisuun ei päästä

Mikäli paikallista ratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,3 % suuruisella yleis- korotuksella ja 0,6 % suuruisella erällä kohdistettuna henkilökohtaisiin korotuksiin taannehtivasti 1.11.2012 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Edellä mainitun 0,6 % erän kohdentamisesta palkkausjärjestelmän mukaisesti neuvo- tellaan ja sovitaan luottamusmiehen kanssa tai ellei luottamusmiestä ole valittu, työ- paikan työntekijöiden kanssa heidän yhdessä sopimallaan tavalla.

Liittojen tai paikallisten osapuolten sopimaa kustannusvaikutusta ei tule käyttää teh- tävän muutoksesta mahdollisesti aiheutuvan palkankorotuksen toteuttamiseen.

3 §

Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen

Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyh- teisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös menestyvälle liike- toiminnalle. Työikäisen väestön väheneminen korostaa työurien pidentämiseksi suunnattujen toimien tärkeyttä.

Liitot asettivat vuonna 2009 työryhmän, jonka tehtävänä on edistää toimialalla yritys- ten henkilöstön työhyvinvointia, eri-ikäisten työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä sekä sairauspoissaolojen hallintaa. Työryhmän tehtävänä on ollut kehittää teknologiateolli- suuden työpaikoille soveltuvia työkaluja ja toimintamalleja, joilla työpaikat voivat kar- toittaa työhyvinvoinnin nykytilaa sekä tunnistaa tärkeimmät kehittämiskohteet. Työ- ryhmän tehtävänä on myös tukea yrityksiä toteuttamaan kehittämishankkeensa.

Työryhmä on yhdessä asiantuntijoiden kanssa kehittänyt työkalut, joiden avulla työ- paikat kartoittavat tilanteensa ja määrittelevät tärkeimmät kehittämistoimenpiteensä. Työkaluja testataan valituissa pilottiyrityksissä loppuvuoden 2011 aikana. Vuosina 2012 ja 2013 työkalut ja hyvät käytännöt annetaan kaikkien teknologiateollisuuden yritysten käyttöön. Liitot kannustavat ja tukevat Hyvä työ – Pidempi työura - hankkeeseen tulevia uusia työpaikkoja työkalujen käytössä sekä hyvinvointihankkei- den toteuttamisessa.

4 §

Työelämän kehittäminen

Allekirjoituspöytäkirjan liitteeksi on otettu työelämän kehittämistä koskeva asiakirja.

5 §

Matkamääräysten kehittäminen

Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on 31.12.2012 mennessä selvittää työeh- tosopimuksen matkakustannuksia ja päivärahoja sekä työmatkakorvausta koskevan määräyksen toimivuutta ja paikallisia käytäntöjä. Selvityksen perusteella työryhmä arvioi mahdollisia uudistustarpeita ja laatii tarvittaessa esityksen määräysten kehittä- misestä.

6 §

Palkkausjärjestelmän kehittäminen

Liitot asettavat työryhmän selvittämään tarpeita ja mahdollisuuksia kehittää palkkaus- ta ja palkitsemista toimialalla. Määräaika tälle selvitystyölle on 31.12.2012.

7 § Kehittämisryhmä

Osapuolet käsittelevät alakohtaisessa vuoropuhelussa toimialan asioita jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi tuottavuuteen ja alan kilpailukykyyn liittyvät kysymykset sekä työaika ja työehtosopimuksen selkiyttäminen.

Tilastoyhteistyön kehittämisen osalta työryhmä selvittää 31.5.2012 mennessä tarpeet ja edellytykset yhteistyön tiivistämiselle. Selvityksen perusteella työryhmä esittää eh- dotuksia, joilla voidaan edistää avoimuutta ja luottamusta, lisätä tilastotietojen vertai- lukelpoisuutta ja saatavuutta sekä edistää valmiuksia paikalliseen sopimiseen.

8 §

Jäsenmaksujen periminen

Työehtosopimuksen 2 §:stä on poistettu viittaus keskusjärjestöjen jäsenmaksuperin- täsopimukseen EK–STTK. Viittauksen poistamisella ei ole tarkoitettu muuttaa aikai- sempia käytäntöjä.

9 §

Pöytäkirjan tarkastaminen

Sovittiin, että Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxx, Xxxxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan.

Vakuudeksi

Xxxxx Xxxx

Tarkastettu

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

Xxxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxx

Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

LIITE

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan liite

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 13.10.2011 signeeratun raamiratkaisun osana hyväksyneet maan hallituksen tavoitteen työnantajien kannustamiseksi lisäämään osaamista ja tuottavuutta edistävää koulutusta seuraavasti:

Työelämän kehittäminen

Valtio käynnistää osana työmarkkinajärjestöjen sopimusta kolmikantaisten lainsäädäntöhankkei- den valmistelun.

Toimivien työmarkkinoiden ja henkilöstön osaamisen kehittämiseksi hallitus on valmis käynnistä- mään valmistelun myös koulutus- ja hyvinvointivähennyksen käyttöönottamiseksi yritysverotukses- sa erityisellä verovähennyksellä.

Tavoitteena on, että työnantajia kannustetaan lisäämään henkilöstön osaamista kehittävää koulu- tuspanostusta. Näin työntekijä voi työnantajan määräämällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen. Tällä tavalla voidaan henkilöstön osaamista kehit- tävää koulutusta lisätä ja kohdistaa sitä lisäämään nykyistä koulutukseen osallistuvien työntekijöi- den määrää. Näitä päiviä voidaan yli 55-vuotiaiden kohdalla käyttää myös työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen.

Verovähennyksen tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä ja muutostilanteisiin varautumista sekä työurien pidentämistä.

Uuden järjestelmän kriteereistä, käyttöönoton pelisäännöistä ja toimeenpanosta valmistellaan kol- mikantaisesti esitys 31.5.2012 mennessä. Vastaava järjestely toteutetaan julkisella sektorilla. Jär- jestelmä otetaan käyttöön 1.1.2013.

Yritysten henkilöstösuunnitelmia tai vastaavia tarkistetaan siten, että niissä mahdollistetaan edellä mainittu järjestely.

TIETOTEKNIIKAN PALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUS

1 YLEISTÄ ‌

1 § Sopimuksen soveltamisala‌

1. Tässä työehtosopimuksessa määrätään tietotekniikan palveluyritysten työntekijöiden työehdot.

2. Tietotekniikan palveluyrityksellä tarkoitetaan tässä työehtosopimuksessa yritystä, jon- ka pääasiallinen toimiala on tietotekniikkapalveluiden kuten tietotekniikan käsittelypal- veluiden, -henkilötyöpohjaisten palveluiden, -ohjelmistotuotteiden ja kokonaisjärjes- telmätoimitusten tarjoaminen muille. Yritys voi harjoittaa myös myyntiä, huoltoa ja asennusta.

3. Tämä sopimus ei koske yrityksen johtoa eikä sellaisessa asemassa olevia, jotka edus- tavat työnantajaa tämän sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden työehtoja määrät- täessä.

2 § Liittojen ja keskusjärjestöjen väliset sopimukset ja suositukset‌

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan työehtosopimuksen liitteenä olevia sopimuksia sekä seuraavia kulloinkin voimassa olevia keskusjärjestösopimuksia:

Yhteistoimintasopimus PT–AKAVA

Keskusjärjestöjen välillä on lisäksi suosituksia esimerkiksi hoitoonohjauksesta.

3 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

2 TYÖSUHDE ‌

4 § Työsuhteen alkaminen‌

1. Työnantaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle alan järjestö- ja neuvotte- lusuhteet, sekä työpaikan luottamusmiehen.

2. Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että työsopimus tehdään kirjallisesti.

5 § Työsuhteen päättyminen‌

Liitot ovat sopineet irtisanomissuojasopimuksesta tietotekniikan palvelualalla. Sopimus on työehtosopimuksen liitteenä (liite 7).

3 PALKAT ‌

6 § Palkat‌

1. Työntekijän palkka määräytyy pääsääntöisesti kuukausipalkkana. Osa-aikatyöntekijän vähimmäispalkka määräytyy täyden työajan ja hänen kanssaan sovitun työajan suh- teessa. Määräaikaisen työntekijän kanssa voidaan sopia muustakin palkkauksen osal- ta.

Jos työpaikalla otetaan käyttöön tulospalkkiojärjestelmä, on työnantajan kuultava niitä työntekijöitä, joita järjestelmä koskee sekä annettava selvitys järjestelmän sisällöstä ja tavoitteista.

Työntekijän tehtävän vaativuuden muuttuessa pysyvästi on tehtävän vaativuustaso määriteltävä uudestaan.

2. Työntekijän vähimmäispalkkaa määriteltäessä otetaan huomioon työtehtävien vaati- vuustasot ja henkilökohtaiset palkanmääräytymisperusteet. Ellei työpaikalla olla yhtä mieltä palkan määräytymisperusteista, on osapuolilla oikeus pyytää liitoilta neuvotte- luapua ongelman ratkaisemiseksi.

3. Tehtäväryhmät, vaativuustasojen yleiskuvaajat ja vähimmäispalkat eri vaativuus- tasoissa ovat 1.1.2012 lukien seuraavan taulukon mukaiset. Työnantaja ilmoittaa työn- tekijälle vuosittain tämän tehtäväryhmän ja tason joko kehityskeskustelussa tai muulla sopivalla tavalla. Tehtäväryhmä ja taso voidaan ilmoittaa myös palkkalaskelmassa. Tehtäväryhmän tai -tason muutoksesta ilmoitetaan työntekijälle kirjallisesti.

4. Tehtävien vaativuusryhmittelyn lisäksi työntekijän palkkaan vaikuttavat työntekijän työsuoritus, ammattitaito, työlle asetetut tulos- ja laatutavoitteet sekä henkilökohtainen pätevyys ja osaaminen. Henkilökohtaisilla perusteilla tapahtuvalla palkkojen porras- tuksella on tarkoitus kannustaa ja palkita henkilöä hyvästä työsuorituksesta ja ammat- titaidon kehittämisestä.

5. Tuntipalkkajakaja on kuukausipalkkaisilla työntekijöillä enintään 158.

Palkkatason kuvaajat

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Taso 3 A

Yleiskuvaus

Tehtävät ovat ryhmälle tyypillisiä ammattiteh- täviä

Tehtävät ovat edellistä vaativampia tai moni- puolisempia

Tehtävät ovat ryhmälle tyypillisiä asiantuntija- tehtäviä tai tehtäviä, joihin liittyy työnjohto- vastuuta

Edelliseen verrattuna tehtävä sisältää mer- kittävässä määrin ta- loudellista, toiminnal- lista ja työnjohdollista vastuuta

Osaaminen, vapaus, vastuu ja vuorovaikutus

Osaaminen, joka tarvi- taan oman osaamis- alueen töiden itsenäi- seen tekemiseen.

Osaaminen edellyttää useiden erilaisten osaamisalueiden tieto- ja ja taitoja tai työ edellyttää osaamis- alueiden tietojen ja taitojen syvällistä hal- lintaa ja soveltamista.

Työ sisältää useita erilaisia osaamisaluei- ta ja työ edellyttää kokonaisvaltaista nä- kemystä tai syvällistä perehtymistä osaa- misalueisiin.

Ks. taso 3

Tehtävän hoito edellyt- tää tavanomaista kanssakäymistä ja yhteistyötaitoja yleis- ohjeiden mukaan.

Tehtävän hoito voi edellyttää yhteistyötai- toja vaihtelevissa vuo- rovaikutus- ja harkinta- tilanteissa.

Tehtävän hoito edellyt- tää itsenäisten ratkai- sujen/mallien tuotta- mista vaihtelevissa harkintatilanteissa.

Työ edellyttää yhteis- työtaitoja monipuoli- sissa vuorovaikutus- tilanteissa.

Ks. taso 3

VÄHIMMÄISPALKAT 1.1.2012

TEHTÄVÄRYHMÄ	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Taso 3A
Xxxxxx Xxxx. myyntineuvottelijat, Myyntisihteerit ja –päälliköt	1902	2699	3530	3706
Markkinointi ja viestintä esim. markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijatehtävät	1981	2411	3367	3535
Asiakaspalvelu ja tuki esim. yhdyshenkilöt, kouluttajat, neuvojat	2038	2581	3125	3280
Suunnittelu/kehitys esim. ohjelmointi, atk-, sovellus- ja systeemisuunnittelu ja asian- tuntijatehtävät	2097	2741	3446	3617
Projekti-/järjestelmävastuu esim. vastuu projektista ja järjestelmäkokonaisuuksista	2559	3077	3530	3706
Verkko- ja tietoliikennepalvelut esim. verkkopalvelu ja tietoliikenne	2097	2839	3446	3617
Käyttö- ja laitepalvelut esim. operaattorit, käytön suunnittelu, käyttöjärjestelmäasiantuntijat	1865	2352	3182	3342
Laitteisto- ja ohjelmistoylläpito esim. huolto- ja ylläpitotehtävät, ohjelmistoasiantuntijatehtävät	1888	2451	3001	3149
Hallinto esim. laskenta ja henkilöstötoimi	1495	1968	2373	2491

VÄHIMMÄISPALKAT 1.11.2012

TEHTÄVÄRYHMÄ	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Taso 3A
Xxxxxx Xxxx. myyntineuvottelijat, Myyntisihteerit ja –päälliköt	1939	2751	3598	3777
Markkinointi ja viestintä esim. markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijatehtävät	2019	2457	3431	3603
Asiakaspalvelu ja tuki esim. yhdyshenkilöt, kouluttajat, neuvojat	2077	2631	3185	3343
Suunnittelu/kehitys esim. ohjelmointi, atk-, sovellus- ja systeemisuunnittelu ja asian- tuntijatehtävät	2137	2794	3512	3686
Projekti-/järjestelmävastuu esim. vastuu projektista ja järjestelmäkokonaisuuksista	0000	0000	0000	0000
Verkko- ja tietoliikennepalvelut esim. verkkopalvelu ja tietoliikenne	2137	2893	3512	3686
Käyttö- ja laitepalvelut esim. operaattorit, käytön suunnittelu, käyttöjärjestelmäasiantuntijat	1901	2397	3243	3406
Laitteisto- ja ohjelmistoylläpito esim. huolto- ja ylläpitotehtävät, ohjelmistoasiantuntijatehtävät	1924	2498	3059	3209
Hallinto esim. laskenta ja henkilöstötoimi	1524	2006	2419	2539

7 § Harjoittelijat ja kesätyöntekijät‌

1. Harjoitteluaika, joka voidaan suorittaa tämän sopimuksen soveltamisalalla vain ker- ran, on enintään 1 vuosi.

2. Harjoitteluajan palkka on vähintään 85 % kyseisen tehtävän mukaisesta palkasta. Xxxx ammattikoulutus tulee huomioida harjoitteluaikaa lyhentävänä, mikäli työntekijä tulee ko. koulutusta vastaavaan tehtävään. Tämä määräys ei koske tutkintoon liitty- vää harjoittelua.

Palkoista voidaan sopia muuta sellaisten työsuhteessa olevien harjoittelijoiden koh- dalla, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta ja tutkintovaatimuksiin si- sältyy harjoitteluaika tai -jaksoja.

3. Kesätyöntekijän, jolla ei ole alan ammatillista koulutusta taikka alan työkokemusta, palkka on 75 % tehtävän mukaisesta minimipalkasta.

4. Oppisopimuksella olevan vähimmäispalkka on ensimmäisenä vuotena vähintään 75 prosenttia kyseisen tehtävän mukaisesta palkasta ja tämän jälkeen vähintään 85 pro- senttia kyseisen tehtävän mukaisesta palkasta.

4 TYÖAIKA ‌

8 § Säännöllinen työaika päivätyössä‌

1. Säännöllinen työaika päivätyössä on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa sekä enin- tään 37,5 tuntia viikossa.

2. Paikallisella sopimuksella voidaan sopia säännölliseksi työajaksi enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa, jolloin viikoittainen työaika lyhennetään keskimäärin 37,5 tuntiin viikossa liitteen 5 mukaisesti.

3. Päivittäinen säännöllinen työaika sijoitetaan klo 8–17 välille, ellei ole perusteltua syytä muuhun työaikasijoitteluun.

4. Työviikko alkaa maanantaina.

5. Sunnuntait samoin kuin lauantait ovat vapaapäiviä.

6. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä.

7. Viikkoina, joille sattuu arkipyhä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään sään- nöllisen työn määrää arkipyhän työaikaa vastaavalla määrällä.

8. Työntekijällä on oikeus ½–1 tunnin pituiseen ruokailutaukoon, jonka aikana hän saa poistua työpaikalta. Ruokailutaukoa ei lueta työaikaan.

9. Virvoketauko on kaksi kertaa päivässä.

9 § Säännöllinen työaika vuorotyössä‌

1. Kaksivuorotyö

Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enintään 48 tun- tia viikossa siten, että viikoittainen työaika enintään kahdeksan viikon pituisena ajan- jaksona tasoittuu keskimäärin 37,5 tuntiin.

2. Keskeytyvä kolmivuorotyö

3. Keskeytymätön kolmivuorotyö

Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuo- rossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Keskeytymät- tömän kolmivuorotyön ehdoista ja siirtymisestä keskeytymättömään kolmivuorotyöhön sovitaan paikallisesti.

Määräykset koskien kaksivuorotyötä ja keskeytyvää kolmivuorotyötä

4. Työviikko alkaa maanantaina.

5. Säännöllistä työtä ei tehdä sunnuntaina ja säännöllinen viikkotyöaika järjestetään vii- sipäiväiseksi.

6. Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla lyhentyy arkipyhän työaikaa vastaavalla tunti- määrällä.

7. Työajan tasaaminen 1. ja 2. kohdissa mainittuihin viikoittaisiin työaikoihin tapahtuu an- tamalla työntekijälle vapaata. Nämä tasausvapaat on annettava täysinä vuoroina, mi- käli paikallisesti ei toisin sovita. Tasausvapaan ajalta maksetaan vuorotyölisä keski- määräisenä.

8. Milloin työ on järjestetty säännöllisesti vaihtuviin seitsemää tuntia pitempiin vuoroihin, työntekijälle annetaan ½ tunnin pituinen työaikaan luettava lepoaika.

9. Vuorotyötä varten laaditaan ennakolta työntekijöitä kuullen työtuntijärjestelmä, josta on tiedotettava työntekijöille vähintään kuukautta ennen jakson alkua. Siitä voidaan poiketa tilapäisesti milloin se yrityksen toiminnan kannalta on välttämätöntä. Muutok- sesta on, mikäli mahdollista, ilmoitettava viikkoa aikaisemmin. Työvuoron muutoksesta aiheutuvan vapaapäivän muutos korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla, ellei siitä ole ilmoitettu vähintään viikkoa ennen.

10. Työaikamuotoa vaihdettaessa sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan an- saittujen mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko vastaavalla vapaa- ajalla tai rahakorvauksella.

Määräykset koskien keskeytymätöntä kolmivuorotyötä

11. Keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä voidaan sopia paikallisesti.

10 § Vuorolisät‌

1. Ilta- ja yövuorossa suoritetusta työstä maksetaan säännöllisen työajan tunneilta ilta- ja yövuorolisää.

	Iltavuorolisä 1.1.2012 alkaen €/tunti	Iltavuorolisä 1.11.2012 alkaen €/tunti
kuukausipalkka alle 2018	4,02	4,10
kuukausipalkka yli 2018	4,24	4,32

2. Yövuorolisä on kaksi kertaa kulloinenkin iltavuorolisä.

3. Vuorotyössä olevalle työntekijälle maksetaan ylityön ajalta ylityökorvauksella korotta- maton vuorotyölisä sen vuoron mukaan, jonka aikana ylityö tehdään.

11 § Ilta- ja yötyölisä:‌

1. Milloin työ ei ole vuorotyötä tai ylityötä ja työntekijä joutuu tekemään sitä kello 18–22 välillä, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä 22–06 välillä tehty työ yötyöksi.

2. Iltatyössä maksetaan samansuuruinen lisä kuin vuorotyön iltavuorossa ja yötyössä samansuuruinen lisä kuin yövuorossa.

12 § Lisä-, yli- ja sunnuntaityö‌

1. Lisätyötä on työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen sään- nöllisen työajan välisenä aikana.

Lisätyö voi tulla kysymykseen vain niiden työntekijöiden osalta, joiden sovittu säännöl- linen työaika on alle 40 tuntia viikossa.

2. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka jokaiselta tehdyltä työtunnilta. Jos li- sätyötä tehdään työehtosopimuksen tarkoittaman säännöllisen enimmäistyöajan (7,5 h päivässä ja 37,5 h viikossa) ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan (8 h päivässä ja 40 h viikossa) välisenä aikana, maksetaan siitä 50 %:lla korotettu palkka.

3. Ylityötä on työ, jota tehdään yli lainmukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärien (8 h päivässä ja 40 h viikossa).

4. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seu- raavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

5. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seu- raavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

6. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä sekä kel- lo 17.00 jälkeen uudenvuoden aattona tehdystä ylityöstä suoritetaan kahdelta ensim- mäiseltä tunnilta 150 %:lla ja sen jälkeisiltä tunneilta 200 %:lla korotettu palkka.

7. Jos työntekijän suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes työnteki- jän säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jäl- kimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

8. Työntekijän suostumuksella voidaan lisä-, yli- ja sunnuntaityö korvata vastaavana ko- rotettuna vapaa-aikana. Vapaa-aika on annettava kahden kuukauden kuluessa työn suorittamisesta, mikäli työntekijä sitä vaatii.

9. Paikallisesti voidaan sopia ylitöiden teettämisestä enintään 250 tuntia 12 kuukauden ajanjaksolla työaikalain tarkoittaman 4 kk tarkastelujakson sijaan. Samaa ajanjaksoa noudatetaan myös silloin, jos yrityksessä on sovittu 80 tunnin lisäylityön teettämisestä.

13 § Viikoittainen vapaa-aika‌

1. Työaika on järjestettävä siten, että työntekijä saa kerran viikossa 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yh- teyteen.

2. Jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan yrityksessä, työn- tekijälle on korvattava saamatta jäänyt viikkovapaa lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa työhön vapaapäivänä käytetyllä tuntimäärällä. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Työnte- kijän suostumuksella saamatta jäänyt viikkovapaa voidaan korvata myös yksinkertai- sella tuntipalkalla.

14 § Varallaolo‌

1. Jos työntekijä sopimuksensa mukaan on velvollinen olemaan asunnossaan tai muus- sa päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suo- rittamatta, puolet tuntiansion mukaisesta palkasta.

2. Varallaolo, jota ei lueta työaikaan, pyritään järjestämään yhdenjaksoiseksi.

3. Varallaolokorvaus maksetaan vähintään neljältä varallaolotunnilta.

15 § Puhelinsoittokorvaus‌

1. Jos työasioita koskeva soitto tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, suoritetaan hänelle korvauksena yksinkertainen tuntipalkka yhdeltä tunnilta.

2. Kello 21.00 ja kello 06.00 välisenä aikana sekä sunnuntaisin, kirkollisena juhlapäivä- nä, itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä tapahtuneesta soitosta suoritetaan korvauk- sena yksinkertainen tuntipalkka kahdelta tunnilta.

16 § Hälytystyö‌

1. Hälytystyötä tehdään hälytyskutsun perusteella, jolloin työntekijä poistuttuaan työpai- kalta joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella.

2. Hälytystyöstä maksetaan vähintään tunnin palkka ja hälytysrahaa seuraavasti:

I Päivätyössä (eli muussa kuin vuorotyössä)

a) Jos kutsu on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänä mutta ennen kello 22.00, maksetaan 2 tunnin palkkaa vastaava korvaus.

b) Jos kutsu on annettu kello 22.00 ja kello 06.00 välisenä aikana, maksetaan 4 tunnin palkkaa vastaava korvaus.

II Vuorotyössä

a) Aamuvuorossa

Aamuvuorossa maksetaan hälytysrahaa kuten edellä päivätyön osalta on sovittu.

b) Ilta- ja yövuorossa

Jos kutsu on annettu 9 tunnin kuluessa työntekijän säännöllisen työajan päät- tymisestä, maksetaan 4 tunnin palkkaa vastaava korvaus.

c) Jos kutsu annetaan 9 tunnin kuluttua säännöllisen työajan päättymisestä mutta vä- hintään tuntia ennen työntekijän seuraavan säännöllisen työajan alkamista, suorite- taan työntekijälle 2 tunnin palkkaa vastaava korvaus.

3. Hälytystyötä koskevan 2. kohdan I a) alakohdan suuruista korvausta maksetaan myös silloin, kun samana päivänä säännöllisen työvuoron aikana annetun kutsun perusteel- la tehdään työtä kello 22.00 ja 06.00 välisenä aikana.

4. Mikäli työ edellä I b) ja II b) -kohdissa mainituissa tapauksissa on vuorokautista ylityö- tä, on ylityökorvaus heti 100 %.

5 MATKUSTUSMÄÄRÄYKSET ‌

17 § Matkakustannukset ja päivärahat sekä työmatkakorvaus‌

1. Matkakustannusten korvaamisessa ja päivärahojen maksamisessa noudatetaan so- veltuvin osin valtion virkaehtosopimuksen vastaavia määräyksiä.

2. Milloin työntekijä matkustaa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena perus- palkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Mat- ka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi. Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan erillisestä kiinteästä kuukausi- korvauksesta.

Milloin työnantaja kustantaa työntekijälle makuupaikan, ei kello 21–07 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.

Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täyttymistä viikkoylityön laskemisen perus- teeksi otetaan huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärään saakka sellaisina matkustamispäivinä, jolloin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

Tässä edellä tarkoitettua vapaa-aikana matkustamista ei työntekijälle korvata, jos

a. vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaaminen on otettu huomioon työ- suhteen ehdoissa ja tämä on todettu työntekijän kanssa työsopimusta tehtäessä tai myöhemmin esimerkiksi tehtävän vaativuuden muutoin edellyttämää palkkaa korkeammalla palkalla tai

b. työntekijällä on itsenäinen mahdollisuus päättää työajan sijoittelusta eivätkä työ- tehtävät määritä, milloin työntekijä aloittaa taikka lopettaa matkustamisen.

Milloin työpaikalla syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä kohtien a) ja b) soveltamisesta tai tulkinnasta, noudatetaan niiden käsittelyssä osapuolten välisen työehtosopimuksen ja luottamusmiessopimuksen neuvottelujärjestystä koskevia määräyksiä. Työnantajan on tällöin annettava selvitys niistä periaatteista, joilla matkustaminen vapaa-aikana on huomioitu.

Vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaamista koskevaa määräystä ei sovel- leta ulkomaanmatkoihin eikä koulutustilaisuuksiin osallistumiseen.

3. Xxxxxxx työntekijä joutuu tulemaan hälytystyöhön tai ylityöhön tai poistumaan hälytys- työstä tai ylityöstä sellaisena vuorokauden aikana, jona säännölliset kulkuyhteydet puuttuvat, tai jos hänet kutsutaan hälytystyöhön niin kiireellisesti, että työpaikalle on mahdoton ehtiä yleisellä kulkuneuvolla, suoritetaan työntekijälle matkakorvaus, tai jos hän on käyttänyt omaa ajoneuvoaan, korvaus oman ajoneuvon käyttämisestä kuten 1. momentissa on määrätty.

6 POISSAOLOT JA SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET ‌

18 § Työntekijän sairastuminen‌

1. Edellytykset

Sairausajalta työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa jos:

• työntekijä on sairastumisen tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työsopimuk- sen mukaista työtä ja

• työtekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuu- della.

2. Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja jos mahdollista sen kestosta. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä työkyvyttömyydestä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.

Työnantajan nimetessä lääkärin suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimis- kustannukset.

3. Palkanmaksu

Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä työsuhteen alettua seuraavasti:

• alle 3 vuotta, neljän viikon ajalta,

• 3 vuotta, mutta alle 5 vuotta, viiden viikon,

• 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, kuuden viikon,

• vähintään 10 vuotta, kahdeksan viikon ajalta

Mikäli työsuhde on kestänyt alle yhden kuukauden, määräytyy työnantajan sairaus- ajan palkanmaksuvelvollisuus työsopimuslain mukaan.

Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 kalenteripäivän kuluessa työhön pa- luusta maksetaan sairausajan palkkaa seuraavasti:

• poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso

• palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastumispäi- vältä sen ollessa työpäivä.

4. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen joko

• siten, että sairausvakuutuslain karenssipäiviltä maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeisiltä työpäiviltä päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus tai

• siten, että työnantaja maksaa palkan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee itsel- leen sairausvakuutuskorvauksen

5. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan lakisääteistä pienempänä, vähenee työnantajan pal- kanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

6. Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjak- solta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan lain perusteel- la, työnantajan osaksi tai kokonaan kustantaman vakuutuksen perusteella tai työnan- tajan kannatusmaksua saavasta sairausvakuutuskassasta.

19 § Perhevapaat‌

1. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräyty- vät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.

2. Työnantaja maksaa naispuoliselle työntekijälle lakimääräisen äitiysvapaan yhteydessä palkan kolmelta kuukaudelta. Edellytyksenä on, että työsuhde on yhdenjaksoisesti jat- kunut vähintään viisi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.

3. Työnantaja maksaa työntekijälle isyysvapaan ajalta palkan luontoisetuineen kuuden arkipäivän jaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Isyysvapaan palkkaa maksetaan vain en- simmäisen isyysvapaajakson osalta. Edellytyksenä on, että työsuhde on yhdenjaksoi- sesti jatkunut vähintään viisi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.

4. Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle edellä mainitun äitiys- tai isyys- vapaan palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijäl- le lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauk- sen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksettua palkkaa vastaava määrän.

5. Työntekijällä, joka on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, on oikeus saada kolmen kuukauden pituinen palkaton adoptointiloma.

20 § Lääkärintarkastukset‌

1. Työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto säädetään työterveyshuolto- laissa. Lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi vuorotyössä oleville järjestetään kerran vuodessa mahdollisuus terveystarkastukseen.

2. Palkanmaksun edellytykset

Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa, edellyttäen että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen ja ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukä- teen työnantajalle.

a. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työntekijä käy sairauden toteamiseksi:

• välttämättömässä lääkärintarkastuksessa

• tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja rönt- gentutkimuksessa

• tämä koskee myös lääkärin tutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa

Työntekijä käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkastuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

• sairauden olennaisesti pahentuessa työntekijän on tarpeen hakeutua lääkärin- tarkastukseen

• krooninen sairaus edellyttää lääkärin tarkastusta ja kysymyksessä on ao. eri- koisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

• hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintarkastus, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi

• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella

• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys

b. Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta, jos

• hammassairaus aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, ja

• xxxxxxxxxxxxx vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja

• hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja xxxxxx xxxxxxxxx- xxxxxx

c. Raskaus

• työntekijän käydessä äitiysrahan maksamiseen liittyvässä tarkastuksessa.

d. Lakisääteiset lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Työntekijän käydessä:

• lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tarkoitta- missa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa

• nuorten työntekijäin suojelusta annettuun lakiin liittyvissä tutkimuksissa

• terveydenhoitolain edellyttämissä tutkimuksissa, joihin työnantaja lähettää työn- tekijän

Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tutki- muksiin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla. Tarkastuksen tapahtuessa työntekijän vapaa-aikana maksetaan hänelle ylimääräisis- tä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.

21 § Tilapäinen poissaolo‌

Sairaus

1. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairaustapauksen johdosta. Tällöin ei työn- tekijän vuosilomaetuja vähennetä.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen taikka alle 18-vuotiaan vammaisen lapsen (VnP 130/85) sai- rastuessa äkillisesti maksetaan huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen enintään 4 työpäivän poissaolon ajalta, joka on vält- tämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Palkanmaksun edellytys muulle kuin yksihuoltajalle on se, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa vuoksi mahdol- lisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista kos- kevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta. Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vä- hennetä.

Kuolema ja hautajaiset

3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissaoloon, jo- ka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon takia ei työn- tekijän vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä.

Vihkiäiset ja merkkipäivät

4. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään taikka oman parisuhteen re- kisteröintiä varten.

5. Työntekijä jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

Muuttopäivä

6. Jos työntekijä muuttaa asuntoaan, saa hän palkallisen vapaapäivän mikäli muuttopäi- vä sattuu hänen työpäiväkseen. Palkalliseen muuttopäivään työntekijällä on oikeus enintään kerran kahdentoista peräkkäisen kuukauden aikana.

Kutsunta ja kertausharjoitukset

7. Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei aiheu- ta hänen ansionsa alenemista.

8. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja re- serviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.

Yhteiskunnallinen toiminta

9. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansionmenetyksen korvauksen erotus hänen osal- listuessaan työaikana kunnanvaltuuston- tai hallituksen taikka lakisääteisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan työskentelyyn. Työntekijän vuosilomaetuja ei vä- hennetä sen vuoksi, että kokoukset pidetään työaikana.

10. Työntekijän palkka- ja vuosilomaetuja ei vähennetä, jos hän osallistuu valittuna edus- tajana AKAVA:n, YTN:n ja Tietoalan toimihenkilöt ry:n sekä niiden valtakunnallisten jäsenjärjestöjen liitto-, edustajisto- tai vuosikokoukseen, taikka mainittujen järjestöjen hallituksen tai sen asettaman toimikunnan kokouksiin.

7 VUOSILOMA JA LOMARAHA ‌

22 § Vuosiloma‌

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

2. Työntekijällä on mahdollisuus säästää osa vuosilomastaan pidettäväksi myöhempänä ajankohtana (säästövapaa) vuosilomalain mukaisesti. Paikallisesti voidaan lisäksi so- pia lomarahavapaan ja muiden yrityskohtaisten vapaapäivien sisällyttämisestä sääs- tövapaaseen.

3. Työnantaja järjestää työntekijän niin halutessa ennen lomakauden alkua työsuhtee- seen tulleelle työntekijälle mahdollisuuden saada mahdollisen palkallisen vuosiloman lisäksi palkatonta vapaata työstä siten, että palkallinen ja palkaton loma ovat yhteensä vähintään kaksi viikkoa.

23 § Lomaraha‌

1. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen lakisääteisen vuosilomansa palkas- ta vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä, ellei paikallisesti toisin sovita.

2. Vuosiloman ollessa jaettu maksetaan lomaraha kutakin loman osaa ennen maksetta- van vuosilomapalkan yhteydessä, ellei paikallisesti toisin sovita.

3. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitet- tuna tai sovittuna ajankohtana.

4. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän muista kuin työntekijästä johtuvista syistä siten, että työsuhde päättyy lomakautena, maksetaan lomaraha siitä lomakorvauksesta, joka määräytyy jo päättyneen lomanmääräytymisvuoden perusteella.

5. Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha työntekijän vuosilomapalkasta ja -korvauksesta.

6. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijälle työhön paluun jälkeen.

7. Mikäli yhteisesti luottamusmiehen ja työnantajan välillä todetaan, että yrityksessä ovat sen taloudellisen tilanteen vuoksi työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaiset irtisanomis- perusteet, voidaan sopia lomarahan kokonaan tai osittain maksamatta jättämisestä. Tällainen sopimus voidaan tehdä vain yhdeksi lomavuodeksi kerrallaan. Sopimuksen yhteydessä työnantajan tulee selvittää lomarahan maksamatta jättämisestä aiheutu- van kustannussäästön käyttöperiaatteet.

8 MUUT MÄÄRÄYKSET ‌

24 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu‌

1. Luottamusmiehestä, luottamusmiehen asemasta ja tehtävistä, luottamusmiehen työ- suhdeturvasta ja luottamusmiehelle maksettavasta korvauksesta on sovittu luotta- musmiessopimuksella (liite 3).

2. Työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukainen irtisanomis- ja lo- mautussuoja.

3. Työsuojeluvaltuutetun osallistumisesta koulutukseen on sovittu liittojen välillä voimas- sa olevassa koulutussopimuksessa (liite 4).

4. Työsuojeluvaltuutettujen korvaukset ovat seuraavat:

Edustettujen työntekijöiden lukumäärä	Korvaus 31.12.2011 saakka €/kk	Korvaus 1.1.2012 alkaen €/kk
20–100	32	34
101–400	54	57
yli 400	64	67

25 § Paikallinen sopiminen‌

Paikallista sopimista koskevan sopimuksen (liite 1) mukaisesti voidaan sopia työehtoso- pimuksesta poikkeavasti seuraavien määräysten osalta:

• 6 § (vaativuustasot ja vähimmäispalkat säilyttäen)

• 8 § (säännöllinen työaika päivätyössä)

• 9 § (säännöllinen työaika vuorotyössä)

• 12 § (ilta- ja yötyölisä)

• 15 § (varallaolo)

• 16 § (puhelinsoittokorvaus)

• 17 § (hälytystyö)

• 24 § (lomaraha)

• Xxxxxxx työaika: yli +40 tunnin liukumasta siten, että 40 tunnin ylittävä työaika siir- tyy työaikapankkiin.

26 § Neuvottelujärjestys‌

1. Työehtosopimuksen tulkintaa tai työsuhteen ehtoja koskeva erimielisyys ratkaistaan noudattaen alla esitettyä neuvottelujärjestystä.

2. Erimielisyydet tulee ensisijaisesti ratkaista työpaikalla käytävin neuvotteluin.

3. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työnte- kijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

4. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikalli- sesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai työntekijän itsensä välil- lä.

5. Työehtosopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan työnantajan tai tä- män edustajan ja luottamusmiehen välillä, jos yrityksessä on valittu luottamusmies.

6. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä. Neuvotte- lut on aloitettava viimeistään viikon kuluessa neuvotteluesityksen tekemisestä.

7. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava pöytäkirja, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Pöytäkirjaa ei kuitenkaan tarvitse laatia siitä asiasta, josta laaditaan 8. kohdan mukainen erimielisyysmuistio. Pöytäkirja tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappa- leena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

8. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikallisissa neuvot- teluissa, voidaan asia jommankumman paikallisen osapuolen vaatimuksesta siirtää liit- tojen ratkaistavaksi. Tällöin osapuolet laativat ensi tilassa yhteisen erimielisyysmuisti- on, johon kirjataan mitä erimielisyys koskee sekä kummankin osapuolen perustellut näkemykset asiassa. Liitot suosittelevat liittojen yhteisesti laatiman mallipohjan käyt- tämistä erimielisyysmuistiota laadittaessa. Muistio laaditaan kahtena kappaleena, yksi kumpaakin liittoa varten. Luottamusmies ja työnantajan edustaja allekirjoittavat yhtei- sen muistion. Osapuolet toimittavat muistion liittoihin. Mikäli neuvotteluosapuoli ei kohtuullisessa ajassa osallistu yhteisen erimielisyysmuistion laatimiseen, voi toinen osapuoli yksin siirtää asian liittojen ratkaistavaksi.

9. Työehtosopimusta koskevat erimielisyydet, joista on tämän neuvottelujärjestyksen mukaisesti neuvoteltu liittojen kesken pääsemättä yksimielisyyteen, voidaan jättää työ- tuomioistuimen ratkaistavaksi.

27 § Jäsenmaksun periminen‌

1. Mikäli työntekijä antaa siihen valtuuden, perii työnantaja allekirjoittaneiden työntekijä- järjestöjen jäsenmaksut työntekijän palkanmaksun yhteydessä ja antaa työntekijälle vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut ilmoitetun työntekijäjärjestön pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

28 § Ryhmähenkivakuutus‌

Työnantaja kustantaa työntekijöille ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjär- jestöjen välillä sovittu.

29 § Kokoontuminen työpaikoilla‌

YTN:n jäsenjärjestöjen ja Tietoalan toimihenkilöt ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikkaosastolla tai vastaavalla on mahdollisuus työantajan osoittamassa paikassa työ- ajan ulkopuolella järjestää kokouksia työpaikan työsuhdeasioista seuraavin edellytyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta sovitaan etukäteen työnantajan kanssa.

2. Järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.

3. Työntekijäliiton ja sen yhdistysten ilmoituksia saadaan kiinnittää työpaikan ilmoitustau- lulle.

30 § Voimassa olevat edut‌

Mikäli työntekijä on ollut oikeutettu saamaan parempia etuja (kuten lyhyempää työaikaa), kuin mitä tässä sopimuksessa on määrätty annettavaksi tai kyseiset edut ovat kokonaan jääneet tässä sopimuksessa määrittelemättä jäävät ne edelleen voimaan, ellei muuta so- vita tämän sopimuksen 25 §:n mukaisessa järjestyksessä tai ellei kyseinen paikallinen jär- jestely johda työntekijälle vähintään yhtä edulliseen lopputulokseen.

31 § Työrauhavelvollisuus‌

Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen tai sen yksittäiseen määrä- ykseen ovat kielletyt.

32 § Sopimuksen voimassaoloaika‌

Tämä sopimus on voimassa 9.11.2011 alkaen ja on voimassa 31.10.2013 saakka ja sen jälkeen toistaiseksi kahden kuukauden irtisanomisajoin.

Erityiset irtisanomisperusteet

Irtaantuminen raamisopimuksen mukaisesta ratkaisusta

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat 25.11.2011, onko raamisopimus saavuttanut riittävän kattavuuden työmarkkinoilla. Jos tällaista kattavuutta ei ole saavutettu ja keskus- järjestöt yhdessä valtiovallan kanssa eivät sitoudu raamisopimuksen osana oleviin työ- elämän kehittämisratkaisuihin, tämän työehtosopimuksen osapuolet arvioivat yhdessä mahdollista irtaantumista tekemästään sopimuksesta.

Arvioinnin perusteella sopimusosapuoli voi irtisanoa sopimuksen päättymään 31.8.2012. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava 31.3.2012 mennessä toiselle so- pijaosapuolelle sekä tiedoksi valtakunnansovittelijalle.

Merkittävät poikkeamat taloudellisessa kehityksessä

Mikäli työmarkkinoiden keskusjärjestöt yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta, sopijaosapuolet tämän perus- teella neuvottelevat ja sopivat poikkeaman vaikutuksista sopimuskorotuksiin tai sopimuk- sen voimassaoloon.

Ellei talouden kehityksen poikkeaman vaikutuksista edellä olevan mukaan sovita, voi kumpikin sopijaosapuoli kirjallisesti irtisanoa tämän sopimuksen 31.8.2012 mennessä päättymään 31.10.2012. Irtisanomisilmoitus on toimitettava tiedoksi myös valtakunnanso- vittelijalle.

Helsingissä 16. päivänä marraskuuta 2011 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Xxxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxx

TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY

Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

LIITE 1

SOPIMUS PAIKALLISESTA SOPIMISESTA ‌

1 §

Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poik- keavasti tämän sopimuksen mukaisesti.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen säätämissä ra- joissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä. Lisäksi tuotannollis- taloudellisissa ongelmatilanteissa on mahdollista sopia palkka- tai vastaavia taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista tämän sopimuksen liitepöytäkirjan (liite 2, s. 27) mukaisesti.

2 §

Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnantaja tai tä- män edustaja sekä luottamusmies tai tämän puuttuessa työntekijät sekä rekisteröity yri- tyskohtainen työntekijöiden yhdistys. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikal- lisista poikkeuksista työehtosopimukseen.

3 §

Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poikkeamiselle. Paikallisen sopimuksen on ollakseen pätevä oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi ketä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla määräai- kainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, jatkuu järjestely kuitenkin sen loppuun.

4 §

Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana. Työehtosopimusosapuolilla on kuitenkin oikeus riitauttaa paikallinen sopimus tämän sopimuksen 1 §:n 2. kappaleen pe- rusteella. Työehtosopimusosapuolilla on tällöin mahdollisuus muuttaa paikallista sopimus- ta tai kumota se. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimusosapuolten sopimana ajankohtana. Tämän sopimuksen mukainen paikallinen sopimus on annettava viipymättä tiedoksi työehtosopimusosapuolille.

5 §

Tämä sopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopimusta ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päättyessä. Voimassa oleva paikallinen sopimus jatkuu kuitenkin sovitun mukaisesti.

6 §

Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimielisyydet.

Helsingissä 16. päivänä marraskuuta 2011 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY

LIITE 2

PÖYTÄKIRJA PAIKALLISESTA SOPIMISESTA POIKKEUSTILANTEISSA ‌

1 §

Allekirjoittaneet järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen allekirjoittaman työehto- ja palkkasopimuksen palkka- tai muista taloudellisia etuuksia koskevista vähimmäisehdoista voidaan paikallisesti sopia poikkeavasti siten kuin tässä sopimuksessa on sovittu.

2 §

Tämän pöytäkirjan mukainen sopimus voidaan tehdä yritystä tai sen osaa koskien ja sopi- japuolina ovat työehtosopimukseen sidottu työnantaja ja luottamusmies, tai tämän puuttu- essa työntekijät tai rekisteröity yrityskohtainen työntekijöiden yhdistys.

3 §

Edellä 1 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytyksenä on työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisen tuotannollisen, taloudellisen tai toiminnan uudelleen järjestelyyn liittyvän irtisanomisperusteen olemassaolo. Neuvoteltaessa tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta so- pimuksesta noudattaa työnantaja neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteis- toimintalakia. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.

4 §

Pöytäkirjan mukainen sopimus tehdään määräajaksi ja enintään vuodeksi.

5 §

Tämän pöytäkirjan mukainen paikallinen sopimus edellyttää, että siitä annetaan tieto työ- ehtosopimusosapuolille. Sopimus voidaan alistaa työehtosopimusosapuolten tarkistetta- vaksi.

6 §

Muuten noudatetaan, mitä paikallisesta sopimisesta on työehtosopimusosapuolten välillä sovittu.

Helsingissä 16. päivänä marraskuuta 2011 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY

LIITE 3

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS ‌

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa olevia työntekijöitä.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työntekijöiden tämän työehtosopi- muksen mukaisesti valitsemaa luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

2. Yritykseen luottamusmiehen valitsevat yrityksen palveluksessa olevat työehtosopimuksen piiriin kuuluvat allekirjoittaneihin työntekijäjärjestöihin tai näiden jäsenjärjestöihin järjestäyty- neet työntekijät.

3. Työntekijät voivat valita toimipistekohtaisen luottamusmiehen sellaiseen itsenäiseen yksik- köön, jossa on työnantajaedustaja, joka määrää työsuhteen ehdot ja ottaa ja erottaa työnteki- jöitä. Ennen valintaa asia käydään läpi työnantajan edustajan kanssa.

4. Milloin se paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kannalta on tarkoi- tuksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alueellisesti hajautettuun yrityk- seen voidaan valita tämän sopimuksen tarkoittamia useampia luottamusmiehiä yrityksen it- senäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin. Mikäli yrityksessä on järjestetty luottamus- miehille vuotuisia luottamusmieskokouksia, jatketaan entistä käytäntöä

5. Mikäli yrityksessä on useita luottamusmiehiä, voidaan valita pääluottamusmies.

6. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ol- lessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvolli- suudet.

7. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen palveluksessa oleva työntekijä, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on allekirjoittaneiden työntekijäjärjestöjen tai näiden jäsenjärjestöjen jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

8. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa tai liik- keen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta. Työnantajan edustaja ja luottamusmies käyvät yhdessä läpi mikä on luottamusmiehen asema uudistuneessa organisaatiossa. Luottamusmies säilyt- tää asemansa liikkeen luovutuksessa, jos liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille allekirjoittaneihin työntekijäjärjestöihin tai näiden jäsenjärjestöihin kuuluville työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Vaalin toimittamisesta huoleh-

tivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaali voidaan myös järjestää sähköisenä äänestyksenä. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Luottamusmiesvaalin järjestelyistä vastaavat työntekijät ilmoittavat luottamusmiesvaalin järjestämisestä samalla ilmoituksella molemmille allekirjoittaneille työntekijäjärjestöille ja työn- antajalle kun vaalia aletaan suunnitella, kuitenkin viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

3. Luottamusmies ja mahdollisesti valittu varaluottamusmies saavat tämän sopimuksen tar- koittaman luottamusmies- tai varaluottamusmiesaseman kun työpaikkaosasto tai työehtoso- pimusosapuolena oleva järjestö on kirjallisesti ilmoittanut työnantajalle valituksi tulleen luot- tamusmiehen nimen. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen eroamisesta on ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti.

4 § Yhteistyö- ja tavoitekeskustelu

Työpaikoilla tulee keskustella säännöllisesti neuvottelujärjestelmän tavoitteista ja toimivuu- desta. Keskustelu tulee käydä ensimmäisen kerran kahden kuukauden kuluessa uuden luot- tamusmiehen toimikauden alkamisesta ja sen jälkeen vuosittain. Keskustelun osapuolina ovat luottamusmies ja työnantajan edustaja. Keskustelussa annetaan molemminpuolista palautet- ta, jonka pohjalta yhteistyötä pyritään edelleen parantamaan. Lisäksi mietitään yhdessä mitä tavoitteita neuvottelujärjestelmälle ja luottamusmiestoiminnalle asetetaan, sekä miten yhteis- työn kehittymistä seurataan. Keskustelussa käydään läpi myös luottamusmiehelle 7 §:n mu- kaisesti annettavien tietojen toimittamisen ajankohdat. Samalla suunnitellaan luottamusmies- tehtävään liittyvän koulutuksen tarve, aikataulut ja tavoitteet.

5 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestys- määräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luotta- musmiestehtävän takia.

Luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksen yleistä an- siokehitystä.

Jälkisuojan aikana luottamusmiehelle järjestetään työn ohella sellaista jatko- tai täydennys- koulutusta, jolla mahdollistetaan luottamusmiehen palaaminen entisiin tai vaativuudeltaan vastaaviin tehtäviin.

3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tulles- saan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hä- nelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toi- menpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyt- tään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että

hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

5. Luottamusmiehen työsopimusta ei voida irtisanoa luottamusmiehestä johtuvasta syystä il- man työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää työntekijöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen allekirjoittaneiden liittojen toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin no- jalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3 luvun 1 §:ään sisältyviä järjes- tysmääräyksiä.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

8. Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä sovelletaan myös luottamusmieseh- dokkaaseen, jonka työpaikkaosasto tai työehtosopimusosapuolena oleva työntekijäjärjestö on kirjallisesti ilmoittanut työnantajalle (ehdokassuoja). Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kak- si kuukautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

9. Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä sovelletaan pääluottamusmiehenä tai yrityksen luot- tamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen (jälkisuoja).

10. Työsuhteen irtisanomisesta ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoi- tukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Työnantaja ilmoittaa tällai- sessa tilanteessa luottamusmiesaseman päättymisestä varaluottamusmiehelle, tai sellaisen puuttuessa työpaikkaosastolle, tai sellaisen puuttuessa molemmille allekirjoittaneille työnteki- jäjärjestöille.

11. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnanta- jan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään kuuden ja enintään 30 kuukau- den palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin TSL 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että luottamusmiehen tässä sopimuksessa tarkoitettuja oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edel- lytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomi- oon korvauksen suuruutta määrättäessä.

12. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä vii- pymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

13. Luottamusmiestä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä erottaa työstä.

6 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen tehtävänä on osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

2. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehto- sopimukseen sidottujen työntekijöiden edustajana. Luottamusmies edustaa työehtosopimuk- sen tulkintaa koskevissa kysymyksissä kaikkia työntekijöitä silloin, kun ne koskevat kaikkia työehtosopimuksen piirissä olevia työntekijöitä tai osaa heistä ryhmänä.

Luottamusmiehen tehtäviin kuuluu esimerkiksi seuraavia asioita (listaus ei ole tyhjentävä):

- kaikkien työntekijöiden kollektiivinen edustaminen työehtosopimuksen tulkintaa, so- veltamista ja paikallista sopimista koskevissa asioissa

- kaikkien työntekijöiden kollektiivinen edustaminen yhteistoimintalain määrittelemissä asioissa

- työpaikan yhteistoiminnan kehittäminen yhdessä työnantajan kanssa

- työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden työntekijöiden edustaminen ja avustaminen näiden työsuhdeasioissa

7 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan ta- pauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Työnantaja antaa luottamusmiehelle kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yri- tyksen työntekijöitä koskeva tiedot:

Seuraavat tiedot annetaan kerran vuodessa:

• Listaus työntekijöistä (suku- ja etunimi, tehtäväryhmä, vaativuustaso, työsuh- teen alkamisaika).

• Kunkin tehtäväryhmän ja vaativuustason keskipalkka, jos tehtäväryhmässä ja vaativuustasossa on vähintään viisi henkilöä.

Seuraavat tiedot annetaan kaksi kertaa vuodessa:

• Yrityksen koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärät. Tämä koskee myös puo- len vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäis- tä henkilöstöä.

Seuraavat tiedot annetaan neljä kertaa vuodessa:

• Nimi, tehtäväryhmä, vaativuustaso ja palvelukseen tuloaika uusista työnteki- jöistä sekä tieto irtisanotuista ja lomautetuista työntekijöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan työsuhteen sovittu kestoaika.

3. Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

4. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luottamusmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadit- tuun luetteloon.

5. Mikäli yrityksessä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmiehiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan. Pääluottamusmiehellä on kuitenkin oikeus kaikkiin tietoihin.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

8 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää riittävästi aikaa luottamusmiestehtävien hoitamiseen keskimäärin seuraavasti:

Työntekijöiden lukumäärä	Vapautusaika, % työajasta
Alle 100	10 %
101-300	20 %
301-600	30 %
yli 600	40 %

Työstä vapautuksen toteuttamisesta voidaan sopia tarkemmin yrityskohtaisesti. Pääluottamusmiehen ajankäytöstä sovitaan paikallisesti.

Jos luottamusmiehen toimialue kattaa useita toimipisteitä alueellisesti hajautetussa yritykses- sä, tulee kiinnittää erityistä huomiota luottamusmiehen vapautuksen määrään siten, että luot- tamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa. Työstä vapautuksen toteuttamisesta voi- daan sopia tarkemmin yrityskohtaisesti yllä esitetystä taulukosta poikkeavasti.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, annetaanko työstä vapautus tilapäi- senä vai säännöllisesti toistuvana. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edel- lytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa. Tarvittaessa hoidetaan työjärjestelyt tätä silmällä pitäen (esim. määräämällä sijainen).

9 § Luottamusmieskorvaus ja ansionmenetyksen korvaaminen

1. Luottamusmiehelle maksetaan korvausta luottamusmiestehtävän hoitamisesta seuraavas- ti:

Työntekijöiden lukumäärä	Korvaus 31.12.2011 saakka €/kk	Korvaus 1.1.2012 alkaen €/kk
5–100	59	62
101–300	107	112
301–600	150	158
yli 600	171	180

Pääluottamusmiehen korvauksista sovitaan erikseen.

2. Luottamusmieskorvausta ei makseta luottamusmiehen ollessa vuosiloman, sairauden tai niihin verrattavan syyn vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Tarkemmin asiasta voidaan so- pia paikallisesti.

3. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa so- vituissa tehtävissä.

4. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan paikallisesti muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perusteista ja määrästä.

5. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tämän mää- räyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvausta yritykses- sä sovellettavan järjestelmän mukaisesti.

10 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Yrityskohtaisella ja alueellisen toimintayksikön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyt- töön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää työnantajan käytössä olevia tavanomaisia toimistovälineitä (mm. sähköpostia) luottamusmiestehtävien hoitamiseen.

11 § Luottamusmiesten koulutus

1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilai- suus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmies- tehtävien hoitamisessa.

2. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen välillä voimassa olevassa koulutussopi- muksessa (liite 4.

12 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus tulee voimaan 16.11.2011 alkaen työehtosopimuksen osana.

2. Liiton, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kirjallinen muu- tosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi liittojen välisissä neuvotteluissa.

Helsingissä 16. päivänä marraskuuta 2011 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Xxxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxx

TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY

Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

LIITE 4

KOULUTUSSOPIMUS ‌

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutus- työryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tar- peen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin ope- tusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytykse- nä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantaja varaa tarvittaessa työntekijälle mahdollisuuden vuosittain osallistua koulutuk- seen, joka mahdollistaa hänen ammattitaitonsa ylläpitämisen ja kehittämisen. Työntekijän koulutustarve voidaan todeta esimerkiksi työnantajan ja työntekijän välisessä kehityskes- kustelussa.

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hä- nen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustan- nukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolel- la, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta työntekijälle korvataan siitä johtuvat suoranai- set kustannukset.

3 § Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteisen koulutuksen tarkoituksena on mm. yhteistoiminta-, työsuojelu-, työter- veyshuolto- ja tasa-arvolainsäädännön toteutumisen edistäminen työpaikoilla. Yhteinen koulutus annetaan ja sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai, ellei sellaista ole, työnantajan ja luottamusmiehen (tai tämän puuttuessa työntekijöiden) kesken.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset eri- koiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta.

Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Työntekijälle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhtei-

sesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan työntekijän välillä todettu ja kurssille osallistumi- nen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa en- nen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, varaluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta ansion- menetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen liiton alayhdistys- ten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työskentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 työntekijää ja rekisteröidyssä alayhdistyksessä tai työpaikkaosastossa on vähintään 20 jäsentä.

Paikallisesti voidaan sopia koulutukseen käytetyn ajan korvaamisesta säännönmukaisella palkalla, mikäli luottamusmies osallistuu luottamusmieskoulutukseen säännöllisen työajan ulkopuolella. Koulutuksen määrästä ja sisällöstä sovitaan erikseen liittojen välillä. Koulu- tuksen tulee olla vaihtoehto säännöllisenä työaikana pidettävälle koulutukselle.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa 16.11.2011 alkaen työehtosopimuksen osana.

Helsingissä 16. päivänä marraskuuta 2011 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY

LIITE 5

SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN 8 TUNTIA VUOROKAUDESSA TEHTÄVÄN PÄIVÄTYÖN OSALTA ‌

Työehtosopimuksen 8 §:n 2. kohdan mukaan voidaan paikallisesti sopia päivätyössä säännöllinen vuorokautinen työaika enintään 8 tunniksi ja säännöllinen viikoittainen työ- aika enintään 40 tunniksi.

Mikäli paikallisesti sovitaan 8 tunnin vuorokautisesta säännöllisestä työajasta, on sopi- muksessa mainittava, koskeeko sopimus koko yritystä vai sen nimettyjä yksiköitä tai työn- tekijöitä, sekä milloin 8 tunnin työpäiviä tehdään.

Sovittaessa päivätyössä säännöllinen vuorokautinen työaika 8 tunniksi lyhennetään työ- aika jäljempänä mainitulla tavalla keskimäärin 37,5 tunniksi viikkoa kohden.

Kahdeksan tunnin työpäivät päivätyössä

Päivittäisen säännöllisen työajan ollessa kahdeksan (8) tuntia työntekijälle kertyy oikeus yhteen ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään kutakin viittätoista (15) tehtyä työpäivää kohden.

Tehtyjen työpäivien veroisiksi päiviksi tämän sopimuksen mukaan luetaan myös voimassa olevan työehtosopimuksen 18 §:n mukaiset palkalliset sairauspäivät sekä 21 §:n mukaiset tilapäiseen poissaoloon liittyvät päivät.

Lyhennysvapaat

Edellä mainituin tavoin karttunut lyhennysvapaa annetaan kokonaisina päivinä, ellei muu- ta sovita. Karttuneet vapaapäivät ovat vuosiloman kertymää ajatellen työssäolon veroisia päiviä.

Kertyneet vapaat on annettava viimeistään niiden karttumisvuotta seuraavan kalenteri- vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Lyhennysvapaista on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa ennen niiden antamista. Sairaus- tai muut poissaolot eivät aiheuta muutosta työ- vuorolistaan merkittyihin työajan lyhennysvapaiden antamiseen.

Mikäli työntekijä työsuhteen päättyessä ei ole saanut edellä mainittuja karttuneita työajan lyhennysvapaita, korvataan ne työsuhteen päättyessä yksinkertaisella palkalla. Jos lyhen- nysvapaita työsuhteen päättyessä on annettu enemmän kuin työntekijälle työsuhteen päättymishetkeen mennessä on karttunut, on työnantajalla oikeus vähentää liikaa annettu- jen vapaiden palkkaa vastaava määrä palkka-ennakkona työntekijälle maksettavasta lop- putilistä ilman työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja kuittausrajoituksia.

Työskentely lyhennysvapaan aikana

Työntekijän työskennellessä edellä mainittujen lyhennysvapaiden mukaisena va- paa-aikanaan luetaan se lisätyöksi ja siitä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Yli kah- deksan tunnin vuorokaudessa tehtävä työ katsotaan ylityöksi ja siitä maksetaan tällöin 100 %:lla korotettu palkka.

LIITE 6

TYÖAIKAPANKKI TIETOTEKNIIKAN PALVELUYRITYKSISSÄ ‌

1. Järjestelmän lähtökohta ja tarkoitus

Työaikapankkijärjestelmä tietotekniikan palvelualalla.

Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämiseksi on mahdollista paikallisesti sopia työ- aikapankkijärjestelmästä alla olevien kohtien mukaisesti. Työaikapankista sopimiseen ja vuosittain tehtäviin muutoksiin vaikuttavat yrityksen työvoimaresurssit, yrityksen työvoima- tilanne ja kuhunkin työyhteisöön liittyvät erityistarpeet.

2. Työaikapankin saldon kertyminen

Työaikapankkiin voidaan siirtää ylityöstä maksettavat perus- ja korotusosat. Tästä menet- telystä on henkilön sovittava esimiehensä kanssa etukäteen samassa yhteydessä, kun sovitaan ylitöiden tekemisestä.

Työaikapankkiin talletettu työaika annetaan kokonaisina vapaapäivinä. Työntekijällä on oikeus kerryttää työaikapankkiin enintään 15 työpäivää.

3. Työaikapankin kertymän pitäminen vapaana

Työntekijä tekee työnantajalle esityksen kertymän vapaana pitämisen ajankohdasta vii- meistään kolmea kuukautta ennen kyseisen vapaan pitämisajankohdan alkua. Työnanta- jan on ilmoitettava viimeistään kahta kuukautta ennen kyseisen vapaan esitettyä alkamis- ta, hyväksyykö esityksen. Jos työnantaja ei hyväksy esitystä, työnantajan on tehtävä esi- tys vapaan pitämisajankohdasta, jonka pohjalta vapaan pitämisajankohdasta sovitaan.

Työntekijöiden jaksamisen ylläpitämiseksi liitot suosittelevat, että työaikapankin perusteel- la annettava vapaa toteutettaisiin vähintään 5 työpäivän yhtämittaisina vapaajaksoina.

Työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa sovitun vapaan pitämisajankohtaa, ellei yrityksen toimintaan ja työntekijän työtehtäviin liittyen vapaan pitämättä jättämiselle kyseisenä ajan- kohtana ole erittäin painavia syitä. Tällöin työnantajan on ilmoitettava, milloin vapaa voi- daan pitää.

Jos kertynyttä vapaata ei voida pitää kahden kalenterivuoden kuluessa sen kerryttämises- tä, maksetaan se rahana.

Työsuhteen päättyessä pitämättä olevan työaikapankkikertymä maksetaan rahana.

LIITE 7

TIETOTEKNIIKAN PALVELUALAN IRTISANOMISSUOJASOPIMUS ‌

1 (9)

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen irtisanomista, työntekijän lo- mauttamista sekä työsopimuksen purkamista ja purkautumista. Sopimus koskee myös työntekijän irtisanoutumista sekä menettelyä, jota työsopimusta päätettäessä ja työntekijää lomautettaessa on noudatettava.

Soveltamisohje:

Sopimus ei koske työsopimuksen päättämistä tai työntekijän lomauttamista, jos perusteena on

- työsopimuksen purkaminen koeaikana (TSL 1 luku 4 §).

- yrityssaneeraus (TSL 7 luku 7 §) taikka

- työnantajan konkurssi tai kuolema (TSL 7 luku 8 §).

Työsopimusta edellä mainituilla perusteilla päätettäessä noudatetaan kuitenkin tämän sopimuksen 5 ja 6 §:n menettelytapamääräyksiä sekä koeaikapurun osalta myös 11 §:ssä sovittua menettelyä. Sopimus ei myöskään koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuja oppisopi- mussuhteita.

I TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMISTÄ KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

2 § Irtisanomisajat

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja, mikäli pidemmistä irtisanomisajoista ei ole sovittu tai irtisanomisen yhteydessä ei muusta sovita:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

enintään vuoden 2 viikkoa

yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

yli 12 vuotta 6 kuukautta

Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja, mikäli pidemmistä irtisanomisajoista ei ole sovittu tai irtisanomisen yhteydessä ei muusta sovita:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

enintään 5 vuotta 2 viikkoa

yli 5 vuotta 1 kuukausi

Tämä irtisanomisaikoja koskeva määräys koskee 1.1.2008 jälkeen alkavia uusia työsuhteita.

3 § Työntekijän oikeus työllistymisvapaaseen

Jolleivät työnantaja ja työntekijä, työnantajan irtisanottua työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla perusteella, ole sopineet muuta, työntekijällä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa

(1295/2002) tarkoitetun työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen ai- kuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimiseen tai oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen.

Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti:

1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enin- tään neljä kuukautta;

3) enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellä sovitun lisäksi työntekijällä on oikeus saada työllistymisvapaata enintään viisi työpäivää työl- listymisohjelman mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppi- miseen.

Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan pe- rusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta.

Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksena täyden palkan ja vuosilomakorvauksen irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

Työntekijä, joka eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, on velvollinen maksamaan työn- antajalle irtisanomisajan palkan suuruisen kertakaikkisen korvauksen. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä.

Työnantajan on kuitenkin noudatettava, mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty kuittaus- oikeuden rajoittamisesta.

Jos vain osa irtisanomisajasta jätetään puolin tai toisin noudattamatta, koskee korvausvelvollisuus vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

5 § Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä

Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemän- tenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Toimitettaessa työsopimuksen päättämisilmoitus kirjeitse tai sähköisesti katsotaan työsopimuslain 1 luvun 4 ja 8 luvun 1 §:issä tarkoitettuihin päättämisperusteisiin vedotun sovitussa tai säädetyssä ajassa, jos ilmoitus tuon ajan kuluessa on jätetty postin kuljetettavaksi tai lähetetty sähköisesti.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva päättäminen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman päätty- mistä seuraavana päivänä.

6 § Työsopimuksen päättämisen perusteiden ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen tai purkamisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

7 § Työnantajan ilmoitusvelvollisuus työvoimatoimistolle

Työsopimuslain 9 luvun 3a §:ssä on säädetty työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla tehdystä työntekijän irtisanomisesta työvoimatoimistolle.

8 § Työnantajan tiedottamisvelvollisuus työllistymisohjelmasta ja työllistymisohjelmalisäs- tä

Työsopimuslain 9 luvun 3b §:ssä on säädetty työnantajan velvollisuudesta tiedottaa taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla irtisanotulle työntekijälle työllistymisohjelmasta ja työllistymisohjelma- lisästä.

II TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA TAI HÄNEN HENKILÖÖNSÄ LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ

9 § Työsopimuksen päättämisen ja lomauttamisen perusteet Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta.

Soveltamisohje:

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rik- komista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Purkamisen perusteet

Työnantaja voi purkaa työsopimuksen työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla perusteella.

Purkautuneena käsittelemisen perusteet

Työnantajalla on oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena työsopimuslain 8 luvun 3 §:n mu- kaisesti.

Lomauttaminen työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä

Työnantaja voi lomauttaa työntekijän määräajaksi lomautusilmoitusaikaa noudattamatta samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irtisanoa tai purkaa.

10 § Irtisanomisen toimittaminen

Työnantajan on toimitettava työsopimuksen irtisanominen työsopimuslain 7 luvun 1–2 §:ssä tarkoi- tetulla perusteella kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

11 § Työntekijän kuuleminen

Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 1–2 §:ssä tarkoitetulla perusteella tai purkaa sen mainitun lain 1 luvun 4 §:ssä tai 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, on hänen varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen perusteis- ta. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajanaan esimerkiksi luottamusmiestä tai työtoveriaan.

III TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA SYISTÄ

12 § Neuvottelumenettely

Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä, on lain edellyttä- mässä yhteistoimintamenettelyssä otettava huomioon seuraavat määräykset:

Soveltamisohje:

Neuvotteluvelvollisuus koskee yrityksiä, jotka kuuluvat yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/07) soveltamispiiriin sellaisena kuin laki on voimassa 1.7.2007. Lain siirtymäsään- nösten mukaisesti säännöllisesti vähintään 20 mutta alle 30 työntekijää työllistävien yritysten osalta laki ja myös työehtosopimusmääräykset tulevat voimaan 1.1.2008.

Yhteistoimintalaki ei ole tämän sopimuksen osa. Tämän pykälän määräykset ovat lakia täy- dentäviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat.

Yhteistoimintalain 45 ja 51 §:istä poiketen yhteistoimintavelvoitteet katsotaan täytetyksi, kun asiaa on käsitelty yhteistoimintamenettelyssä neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen etukäteen annettu- jen tarpeellisten tietojen pohjalta alla sovitun mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Neuvotteluesitykseen liitettävistä tiedoista on säädetty yhteistoimintalain 47 §:ssä.

1 Taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt

a) Jos neuvottelujen kohteena on toimenpide, joka ilmeisesti johtaa alle kymmenen työntekijän osa-aikaistamiseen, lomauttamiseen tai irtisanomiseen taikka enintään 90 päivää kestävään vähintään kymmeneen työntekijään kohdistuvaan lomauttamiseen, katsotaan työnantajan neuvotteluvelvoite täytetyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neuvoteltu 14 päivän ajan neuvotteluesityksen tekemisestä.

b) Jos neuvottelujen kohteena on toimenpide, joka ilmeisesti johtaa vähintään kymmenen työn- tekijän osa-aikaistamiseen tai irtisanomiseen taikka lomauttamiseen yli 90 päivän ajaksi, kat- sotaan työnantajan neuvotteluvelvoite täytetyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neu- voteltu kuuden viikon ajan neuvotteluesityksen tekemisestä.

Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20 mutta alle 30, katsotaan työnantajan tämän määräyksen mukainen neuvotteluvelvoite täyte-

tyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neuvoteltu 14 päivän ajan neuvotteluesityksen tekemisestä (tulee voimaan 1.1.2008 ).

Yrityksen ollessa yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun sanee- rausmenettelyn kohteena, katsotaan työnantajan neuvotteluvelvoite täytetyksi, ellei muuta ole sovittu, kun asiasta on neuvoteltu 14 päivän ajan neuvotteluesityksen tekemisestä.

2 Toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet

Työnantajan tehtyä neuvotteluesityksen tarkoituksestaan irtisanoa vähintään kymmenen työnteki- jää taloudellisin tai tuotannollisin perustein hänen on yhteistoimintaneuvottelujen alussa annettava työntekijöiden edustajalle esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Toimintasuunni- telmaa valmistellessaan työnantajan on viipymättä selvitettävä yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut.

Toimintasuunnitelmasta tulee yhteistoimintalain 49 §:n 2 momentin mukaan käydä ilmi yhteistoi- mintaneuvottelujen suunniteltu aikataulu, neuvotteluissa noudatettavat menettelytavat ja suunnitel- lut irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) tarkoitettuja palveluja käytettäessä sekä työnhaun ja koulutuksen edistämiseksi.

Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset koskevat alle kymmentä työntekijää, työnantajan on yh- teistoimintamenettelyssä esitettävä toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti irtisanomisajan kuluessa tuetaan työntekijöiden oma-aloitteista hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen sekä heidän työllistymistään julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetuilla palveluilla.

13 § Irtisanomisen perusteet

Irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot katsovat, että työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon työntekijä voidaan tarkoi- tuksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.

14 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huolto- velvollisuuden määrään.

15 § Työntekijän takaisin ottaminen

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisin ottamisesta voidaan poiketa työnan- tajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Sopimus tehdään työsopimuksen irtisanomis- tai päät- tymistilanteessa kirjallisesti ja siinä otetaan huomioon työnantajan toimenpiteet työntekijän uudel- leen työllistymisen edistämiseksi. Ennen sopimuksen tekemistä työntekijällä on oikeus tuulla kuul- luksi ja käyttää avustajaa kuten 11 §:ssä on määrätty.

16 § Lomauttaminen

1 Lomauttamisen perusteet

Lomauttamisen perusteet ovat työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1–3 momenttien mukaiset.

Pöytäkirjamerkintä:

a) Työn vähentyminen tilapäisesti

Jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti, voidaan työntekijä lomauttaa tilapäistä työn vähyyttä vastaavaksi ajaksi tai toistaiseksi.

Soveltamisohje:

Työn vähentymistä voidaan pitää tilapäisenä silloin, kun sen arvioidaan kestävän enintään 90 kalenteripäivää.

b) Työn vähentyminen muutoin kuin tilapäisesti

Jos työn arvioidaan vähentyvän yli 90 kalenteripäivän ajaksi, voidaan työntekijä lomauttaa määrä- ajaksi tai toistaiseksi.

2 Lyhennetty työaika

Lomauttamista koskevia menettelymääräyksiä noudatetaan myös siirryttäessä lyhennettyyn vuoro- kautiseen tai viikoittaiseen työaikaan.

3 Lomautusilmoitusaika

Lomauttamisessa noudatetaan vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa. Lomautuksen ennakkoselvityksen antamisvelvollisuutta ei ole.

4 Paikallinen sopiminen

Lomauttamisesta, sen perusteista ja lomautusilmoitusajasta voidaan sopia toisin työehtosopimuksen 29 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella.

5 Lomautuksen siirtäminen ja keskeyttäminen

a) Xxxxxxxxxxx siirtäminen

Jos työnantaja saa lomautusilmoitusaikana tilapäisen työn, voidaan lomautuksen alkamista siirtää. Uutta lomautusilmoitusaikaa antamatta voidaan lomautuksen alkamista siirtää vain kerran ja enin- tään siksi ajaksi, mitä tilapäinen työ kestää.

b) Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Työnantajan ja työntekijän on sovitta- va lomauttamisen keskeyttämisestä, jos lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua

välittömästi työn tekemisen jälkeen. Sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yh- teydessä tulee selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

6 Muu työ lomautusaikana

Työntekijä voi ottaa lomautusajaksi muuta työtä.

7 Lomautetun työntekijän työsuhteen päättyminen ja työnantajan korvausvelvollisuus eräissä tilanteissa

Työntekijä purkaa työsopimuksen

Lomautetulla työntekijällä on oikeus purkaa työsopimuksensa irtisanomisajasta riippumatta, ei kui- tenkaan, jos lomautuksen päättymisaika on jo hänen tiedossaan, lomautuksen päättymistä edeltä- vän seitsemän päivän aikana.

Työnantaja irtisanoo työsopimuksen

Korvauksen edellytykset

Lomautetulla työntekijällä on työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 2 momentin nojalla oikeus saada korvaus irtisano- misajan palkan menettämisestä aiheutuvasta vahingosta, jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana.

Korvausvelvollisuuden rajoittaminen

Työnantajan korvausvelvollisuutta vähentää työntekijän irtisanomisaikana muualla mahdollisesti ansaitsema palkka.

Työntekijän tahallaan ansaitsematta jättämän palkan vähentäminen tulee kyseeseen vain poikke- uksellisesti, esimerkiksi silloin, kun työnantaja olisi itse järjestänyt työntekijälle irtisanomisajaksi tai sen osaksi työtä.

Korvauksesta ei vähennetä lomautusilmoitusajan palkkaa.

Korvauksen maksaminen

Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain, ellei työntekijä ole irtisanomisaikana muualla töissä.

Jos työntekijä on irtisanomisaikana muualla työssä, maksaa työnantaja irtisanomisajanpalkan kor- vauksen ja muualla ansaitun palkan mahdollisen erotuksen työsuhteen päättyessä edellyttäen, että työntekijä antaa työnantajalle tuolloin selvityksen irtisanomisaikana muualla ansaitsemastaan pal- kasta.

Työntekijän irtisanoutuminen

Lomautetulla työntekijällä, joka irtisanoutuu työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin nojalla lo- mautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, on oikeus saada korvauksena palk- kansa työnantajan noudatettavaksi määrätyltä irtisanomisajalta. Korvaus maksetaan työsopimuk- sen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

Pöytäkirjamerkintä:

Työsuhteen päättymisestä huolimatta työsuhteen osapuolet voivat sopia määräaikaisesta työ- sopimuksesta irtisanomisajaksi tai sen osaksi.

Tällöin irtisanomisajan palkkaa vastaavasta korvauksesta vähennetään työntekijän työstä saa- ma palkka.

IV KORVAUKSET

17 § Korvaukset Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopi- muksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen irtisanominen (9 ja 13 §:t)

Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

Työsopimuksen purkaminen ja purkautuminen (9 §)

Irtisanomisajan menetyksestä syntynyt vahinko on korvattava tämän sopimuksen 4 §:n 1 kappa- leen mukaisesti.

Mikäli työsopimuksen päättämiseen edes irtisanomalla ei olisi ollut oikeutta, määräytyy edellisen lisäksi maksettava korvaus työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

Työntekijän lomauttaminen (9 § ja 15 §:n 1 k)

Vahingonkorvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisesti.

Yhden korvauksen periaate

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain nojalla määrättyjen korvausten lisäksi eikä sijasta.

Menettelytapamääräysten rikkominen

Tämän sopimuksen menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei työnantajaa voida tuomita työehto-sopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa.

Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon korottavana tekijä- nä työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja lomauttamisesta tuomittavan korvauksen suu- ruutta määrättäessä.

Korvauksen suhde hyvityssakkoon

Työntekijälle tuomittujen tämän pykälän tarkoittamien korvausten lisäksi työnantajaa ei voida tuo- mita työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopi- muksen mukainen korvaus on määrätty.

18 § Menettely erimielisyystapauksissa

Jos työntekijä katsoo, että hänen työsopimuksensa on päätetty tai hänet lomautettu ilman sopi- muksen mukaista perustetta, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksen 31

§:ssä sovittua neuvottelujärjestystä noudattaen.

19 § Kanneaika

Xxxxxx tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa työsopimuksen päättämistä tai lomauttamis- ta koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, voidaan asia saattaa työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaisessa järjestyksessä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Työsuhteen päättyessä oikeus tämän sopimuksen 16 §:n mukaiseen korvaukseen raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

20 § Voimaantulo

Tämä sopimus on voimassa 16.11.2011 alkaen työehtosopimuksen osana.

Helsingissä 16. päivänä marraskuuta 2011 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY

LIITE 8

LIITTOJEN SUOSITUS MUUTOSTEN ENNAKOINNISTA JA MUUTOSTURVASTA ‌

1. Suosituksen tarkoitus

Yhteistoimintalakia pidetään yrityksissä ja työpaikoilla usein vain taloudellis- tuotan- nollisiin irtisanomistilanteisiin liittyvänä muotomääräyksiä täynnä olevana normistona. Todellisuudessa YT-lain tarkoitus on edistää aitoa yhteistyötä yrityksen ja sen henki- löstön välillä. Joitakin välttämättömiksi katsottuja muotomääräyksiä on, mutta monista niistäkin voidaan sopia toisin.

Allekirjoittaneet järjestöt pyrkivät tällä yhteisellä suosituksellaan avaamaan yhteistoi- minnan oikeaa sisältöä. Kyse ei ole uusista määräyksistä vaan suosituksesta, joka koskee työvoiman muutostarpeiden ennakointia niin hyvissä ajoin kuin se on mahdol- lista. Samalla tarkoituksena on luoda hyviä käytäntöjä työvoiman vähennykseen liitty- vien yhteistoiminta-neuvotteluiden asianmukaiseen hoitamiseen.

Onnistunut yhteistyö työnantajan ja työntekijöiden välillä johtaa molempia osapuolia hyödyttävään lopputulokseen. Yhteistoiminta auttaa työntekijöitä ymmärtämään pa- remmin yritykseen ja heidän omaan työhönsä liittyviä muutos-paineita, ja työnantaja puolestaan saa tietoa työntekijöiden suhtautumisesta muutospaineisiin. Ei ole harvi- naista, että erilaiset ”YT-tilanteet” yritysmaailmassa tulevat eteen nopeasti ja ennalta arvaamattomasti. Ennalta arvaamattomuuden ei kuitenkaan tulisi johtaa hallitsemat- tomiin prosesseihin. Huonosti toteutunut yhteistyö johtaa pahimmillaan turvattomuu- den tunteeseen ja sitä kautta työpanoksen heikentymiseen ja tuottavuuden laskuun.

2. Henkilöstövaikutusten ennakointi

Työehtosopimuksen osapuolet ovat tehneet henkilöstövaikutusten ennakoinnista suo- situksen, joka on tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen liitteenä. Työnantajan edustajan ja luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan suositellaan kokoontu- van säännöllisesti pohtimaan mihin liiketoiminta on menossa ja millaisia henkilöstö- vaikutuksia mahdollisilla muutoksilla on.

Henkilöstön ja yrityksen varhainen yhteistyö on järkevää, koska henkilöstöllä voi olla rakentavia ajatuksia liiketoiminnan kehittämisestä. Niiden huomioiminen ja kuuntele- minen on järkevää muutostilanteiden henkilöstövaikutuksia arvioitaessa.

Suosituksen idea on, että muutoksista neuvoteltaisiin vapaamuotoisesti, mutta kuiten- kin erittäin luottamuksellisesti. Parhaassa tapauksessa löydetään yhteinen näkemys siitä, mihin liiketoiminnan muutokset ovat johtamassa. Jos keskusteluissa ilmenee selvä muutostrendi, josta voi aiheutua määrällisiä tai laadullisia muutospaineita henki- löstön suhteen, antaa avoin ja riittävän aikainen neuvottelu henkilöstölle aikaa ja mahdollisuuksia valmistautua tuleviin muutoksiin. Henkilöstön on helpompi ymmärtää muutoksen syitä ja seurauksia, kun tieto kerrotaan avoimesti. Se myös vähentää asi- asta mahdollisesti myöhemmin aiheutuvia riitaisuuksia.

3. Tietojen luottamuksellisuus ja liikesalaisuuksien salassapitovelvollisuus

Vapaamuotoisenkin ennakoinnin yhteydessä keskusteluun nousevat yrityksen liike- ja ammattisalaisuudet ovat luottamuksellisia tietoja. Luottamuksellisuus pohjautuu työ- sopimuksen mahdollisten salassapitomääräysten ohella luottamus-miessopimuksen

salassapitonormeihin. Mikäli ennakointi tehdään YT-lain mukaisen menettelyn mukai- sesti, sitoo henkilöstön edustajia YT-lain 57 §:n mukainen salassapitovelvoite. Jos yri- tyksessä katsotaan, että tiedot ovat luottamuksellisia, on tämä seikka syytä tuoda esil- le hyvissä ajoin. Tietojen luottamuksellisuudesta ja osakekurssin arvoon olennaisesti vaikuttavien tietojen julkistamisvelvollisuudesta on pörssinoteeratuissa yhtiöissä myös omat erityissäännökset. Pörssiyhtiön henkilöstön edustajiin voidaan olosuhteiden niin vaatiessa soveltaa tilapäisesti myös sisäpiirisäännöksiä.

4. YT-neuvottelut mahdollisista henkilöstövaikutuksista

Yhteistoimintamenettelylaki lähtee siitä, että kaikki henkilöstöön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset on käsiteltävä henkilöstön edustajan tai henkilöstön kanssa. Lain mukaan on selvitettävä, onko päätöksen kohteena olevalla asialla olennaisia henkilöstövaikutuksia nyt tai tulevaisuudessa.

Kaikki työnantajan suunnittelemat henkilöstöön vaikuttavat toimenpiteet eivät johda henkilöstön vähentämistarpeeseen. Tällöin riittää, että asiasta neuvotellaan ennen päätöksen tekemistä yhteistoimintalain 6 luvun mukaan, eli ilman vähimmäisneuvotte- luaikaa. Tällöin siis saattaa riittää yhden neuvottelukerran järjestäminen. Työnantajan suunnitteleman toimenpiteen henkilöstövaikutusten perusteet, vaikutukset, vaihtoeh- dot ja aikataulu tulee kuitenkin aina käydä läpi.

Ajallisesti neuvottelu on lain mukaan aloitettava silloin, kun yritys on harkitsemassa lii- ketoiminnallista ratkaisua, jolla on tai voi olla yhteistoimintalain mukaisia henkilöstö- vaikutuksia. Asiasta on neuvoteltava ennen päätöksen tekemistä.

Esimerkki: Yritys on harkitsemassa muutosta palveluntarjontaan, mikä suurella todennäköisyydellä johtaa parin vuoden sisällä työn x siirtämiseen toiselle paik- kakunnalle palveluiden keskittämisen vuoksi ja työn y tekemisen lakkaamiseen osittain. Yhteistoimintamenettelylain mukainen neuvottelu- velvollisuus yrityksel- lä on siinä vaiheessa, kun se harkitsee mainittuun toimenpiteeseen ryhtymistä (ennen päätöksentekoa), vaikka mahdolliset henkilöstövaikutukset varmistuvat ja tulevat ilmi myöhemmin.

Aikataulullisesti YT-laki velvoittaa aloittamaan neuvottelut ennen tuotannollisen pää- töksen tekemistä. YT-lain kannalta yritykselle on turvallisinta aloittaa ja käydä YT- neuvottelut asianmukaisesti jo siinä vaiheessa, kun asiaa vasta valmistellaan. Näin pienennetään riskiä YT-neuvottelujen laillisuuden riitauttamisesta jälkikäteen.

5. Henkilöstövaikutusten vuoksi käytävien YT-neuvotteluiden hoitaminen asiallises- ti

YT-neuvotteluissa käydään läpi suunniteltujen toimenpiteiden perusteet ja vaihtoeh- dot. Irtisanomisia tai lomautuksia suunniteltaessa kyse on siis työ-sopimuslain mu- kaisten lomautus- ja irtisanomisperusteiden läpi käymisestä sekä vaihtoehtojen ha- kemisesta suunnitelluille toimille.

Työvoiman vähennystä suunniteltaessa YT-neuvottelut alkavat irtisanomis-perusteen eli työn vähenemisen tai taloudellisen tilanteen heikkenemisen käsittelyllä. Neuvotte- luissa käydään läpi vähentyvä työ, miksi se vähenee ja arvio vähentymisen määrästä. Työn vähenemisestä ei voi saada todellista kokonais-kuvaa ilman tietoa esim. rekry- toiduista, määräaikaisten määrästä ja työsuhteiden kestosta eri tehtävissä sekä tietoa työn vähenemisen määrästä ja vähentyneen työn piirissä olevasta alihankinnasta tai muusta yrityksen ulkopuolisesta työvoimasta.

Mikäli kyse on taloudellisista irtisanomisperusteista, on YT-neuvotteluiden aluksi syytä käydä läpi taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja sen syyt. Käytännössä taloudelli- sen tilanteen muutokset voidaan osoittaa esimerkiksi ajantasaisella tilinpäätösinfor- maatiolla taikka myynnin ja kustannusten toteutumisella ja kehitysennusteilla.

Kun neuvotteluissa on käsitelty tuotannolliset tai taloudelliset syyt suunnitelluille toi- menpiteille, tulee neuvotteluissa käydä läpi se, kuinka monen työntekijän työpanoksen verran työn väheneminen tai taloudellisen tilanteen heikentyminen koskettaa. Tässä vaiheessa on yleensä muotoutunut varsin selvä kuva siitä, ketkä työntekijät ovat suunniteltujen toimenpiteiden kohteena. Ennen irtisanomisia on selvitettävä kunkin työntekijän uudelleensijoittamis- ja uudelleenkouluttamismahdollisuudet. Tämä on mil- tei mahdotonta, ellei tiedetä ketkä ovat suunniteltujen toimenpiteiden kohteena.

Irtisanomis- tai lomautusuhan alla olevan henkilön uudelleensijoittamis- mahdollisuuden tarkastaminen on ennakkoedellytys irtisanomisperusteen olemassa- ololle – eli sille, mistä YT-lain mukaan neuvotellaan. Irtisanomis- ja lomautus-uhan al- la olevien henkilöiden sijoittaminen muihin yrityksessä tai yrityksen henkilöstöhallin- nollisessa määräysvallassa olevien tytäryritysten auki oleviin tehtäviin on asia, johon keskitytään irtisanomisperusteiden käsittelyn jälkeen. Työtä on uhan alla oleville työn- tekijöille tarjottava, mikäli yrityksessä löytyy työntekijän ammattitaitoa vastaavaa työtä.

Ellei henkilöä voida sijoittaa muihin tehtäviin, tulee selvittää mahdollisuus tarkoituk- senmukaisella ja kohtuullisella tavalla kouluttaa kukin irtisanomisuhan alla oleva työn- tekijä tehtäviin, joita yrityksessä on tarjolla. Koulutusmahdollisuuden selvittäminen on edellytys irtisanomisperusteen olemassa ololle.

Irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden kouluttamiseen muuhun työhön liittyy myös laajempi yhteiskunnallinen intressi ja siksi TE-keskus sekä työvoimahallinto kannattaa ottaa mukaan suunnittelemaan koulutusta. Useissa esimerkki-tapauksissa koulutus on kustannettu osittain mainittujen viranomaisten rahoituksella, mikä on hyödyksi myös yritykselle. Vastaavaa koulutusta työvoimahallinto tarjoaa myös tilanteissa, jois- sa ei ole tulossa irtisanomisia.

Kun suunniteltujen toimenpiteiden perusteet on käsitelty ja selvitetty mahdollisuudet sijoittaa ja kouluttaa henkilöt, joiden irtisanomista tai lomauttamista suunnitellaan, on YT-neuvotteluissa hyvä käsitellä molemmin puolin esille tulevat ajatukset siitä, miten tavoiteltuun lopputulokseen päästään vaihtoehtoisin menetelmin. Tietotekniikan palve- lualalta löytyy esimerkkejä, missä taloudellisen perusteen olemassa ollessa on joko työnantajapuolelta tai henkilöstön edustajien toimesta nostettu esiin vaihtoehtoisia säästökeinoja. Toteuttamiskelpoisina nämä ehdotukset ovat neuvottelujen lopuksi joh- taneet parhaimmillaan irtisanomismäärän pienentymiseen.

Neuvotteluissa kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, miten asiasta tiedotetaan henkilöstölle. Niissä asioissa, joissa työantajan ja henkilöstön edustajat ovat yksimie- lisiä, on käytännössä hyväksi havaittu tapa, että asiasta tiedotetaan työnantajan ja luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan yhteisellä tiedotteella.

6. YT-lain muut velvoitteet neuvotella henkilöstö- ja koulutusasioista

YT-laki velvoittaa lain piirissä olevan yrityksen tekemään vuosittain henkilöstösuunni- telman ja koulutussuunnitelman. Xxxx mukaan suunnitelmat tulee vahvistaa yhteistoi- mintamenettelyssä aina ennen uuden tilikauden alkua. Jos yrityksessä on työntekijöi- den ja työnantajan edustajien yhteistyöneuvottelukunta,

tämänkaltaiset asiat voidaan neuvotella myös neuvottelukunnassa.

Henkilöstösuunnitelman tarkoitus on kirjata vähintään kerran vuodessa ylös sellaiset asiat, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai laatua koskevaa merkitys- tä. Hyvä henkilöstösuunnitelma on yrityksen ja henkilöstön edustajien avoimen kes- kustelun lopputuloksena muotoutunut asiakirja, jota päivitetään aina tarpeen tullen. Suunnitelman sisällöstä tai sen muutoksista tulee tiedottaa henkilöstölle. Hyväksi ha- vaittu tapa tiedottaa niin henkilöstö- kuin koulutussuunnitelmistakin on tehdä se työn- antajan ja henkilöstönedustajien yhteistyönä.

Koulutussuunnitelma on henkilöstösuunnitelman tavoin käytävä läpi yhteis- toiminta- menettelyssä vähintään kerran vuodessa aina ennen tilikauden vaihtumista. Koulu- tussuunnitelmassa tulee olla henkilöstösuunnitelmasta johtuvat

yleiset henkilöstön koulutustarpeet sekä vuosittainen koulutuksen toteuttamissuunni- telma. Koulutussuunnitelma on hyvä työväline ennakoinnin suunnittelussa – useinhan koulutuksella voidaan etukäteen vaikuttaa työvoiman vähennystarpeeseen ja toisaalta vastata työnantajan työvoiman tarpeeseen.

Yhteistoimintamenettelylaki velvoittaa työnantajan antamaan henkilöstön edustajille ti- linpäätöstiedot viipymättä sen jälkeen kun tilinpäätös on vahvistettu. Tämän lisäksi työantajalla on velvollisuus vähintään kaksi kertaa tilikauden aikana informoida henki- löstön edustajia yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusraken- teen kehitysnäkymistä. Lain velvollisuudet koskevat tiedottamisen sisältöä ja sitä, kuinka usein tiedotetaan. Sen sijaan tiedottamisen menettelytavat ovat varsin vapaat.

7. Työntekijöille tiedottaminen henkilöstöä vähennettäessä

Joskus työntekijäpuolelta tuodaan neuvottelujen alkaessa ja niiden kestäessä esille, ettei yritys ole antanut heidän mielestään asian käsittelyn kannalta riittäviä tietoja henkilöstön edustajille. Mitään tyhjentävää luetteloa taikka ”minimiluetteloa” ei ole, vaan jokainen tilanne on ainutkertainen. Seuraavassa on luettelo yleisimmin esille tul- leista kysymyksistä. Tärkeintä on, että työnantaja antaa ne tiedot, joihin se perustaa mahdollisen päätöksensä työvoiman vähentämisestä.

• Mikä työ vähenee ja miksi,

• Miten paljon työn arvioidaan vähentyvän,

• Millä ajanjaksolla väheneminen tapahtuu,

• Määräaikaiset työsuhteet,

• Onko lähiaikoina rekrytoitu vähenevän työn piirissä oleviin tehtäviin neuvotte- luja tai neuvotteluiden aikana,

• Kaikki muut tuotannon muuttamiseen ja siitä johtuvaan työn vähenemiseen liit- tyvät tiedot.

• Perusteet töiden uudelleenjärjestelyille, jos tämä on irtisanomisperusteena,

• Perusteet kustannussäästöille, jos tämä on irtisanomisperusteena,

• Edellisen päättyneen tilikauden tilinpäätös,

• Taloudellisessa tilanteessa tapahtuneet muutokset edellisen päättyneen tili- kauden ja neuvotteluiden alkamisen välillä,

• Tieto siitä, miten työn tekeminen ja uudelleen jakaminen on suunniteltu

• toteutettavan, mikäli päädytään irtisanomisiin ja lomautuksiin,

• Muut taloudelliseen tilanteeseen olennaisesti liittyvät tiedot.

8. Hyviä käytäntöjä yhteistoiminnan toteuttamiseksi työvoiman vähentämistilanteissa

8.1. Esimiesten koulutus

Yhteistoiminnan peruslähtökohtana on yhteistyö esimiesten ja alaisten välillä. Sen vuoksi esimiesten osaamista ja valmiuksia tulee näissäkin asioissa ylläpitää ja kehit- tää. Koulutuksella, ohjeistuksilla, tiedottamisella ja muun tuen antamisella varmiste- taan, että esimiehillä on riittävä osaaminen muutostilanteiden asianmukaiseen hoita- miseen.

Valmiuksia voidaan tarpeen mukaan lisätä esim.:

• muutosvalmennuksella (muutosten psykologiset vaikutukset, irtisanomistilan- teiden hallinta)

• lainsäädännön perustuntemusta lisäämällä (mm. yt-lain sisältö)

Ne esimiehet, joiden yksikköjä/tiimejä asia suoranaisesti koskee, on pidettävä ajan tasalla koko prosessin kestoajan. Myös yrityksessä luodut toimintamallit ja esimiehille tarjolla oleva tuki (mm. koulutus HR:n ja työterveyshuollon tuki) on oltava hyvin esi- miesten tiedossa.

8.2. Prosessin kuvaus

Yt-menettelyprosessi voidaan kuvata mm. seuraavasti: Valmistelu/ennakointi > Neuvottelujakso > Toimenpiteet

Osana yt-prosessin kokonaishallintaa ja kehittämistä voidaan prosessiin sisällyttää arviointi kulloisenkin vaiheen toteutumisesta. Myös prosessin lopputulos voidaan mahdollisuuksien mukaan raportoida (esim. löytyikö vaihtoehtoja irtisanomisille).

8.3. Henkilöstön tukeminen

Asianmukaisella ja riittävällä tiedottamisella ja muun tuen antamisella tuetaan henki- löstöä prosessin eri vaiheissa. Muutosvalmennus voi olla tarpeen mm. tilanteessa, jossa uhka tulevista neuvotteluista on ilmeinen, muttei ole vielä realisoitunut.

Työnantajan huolenpito yrityksen avainhenkilöistä/kriittisistä resursseista on myös ensiarvoisen tärkeää. Epämääräinen uhka taikka tarpeettoman pitkäksi venynyt pro- sessi johtaa usein avainhenkilöiden hakeutumiseen muihin yrityksiin.

Prosessin aikana tukikeinoja voivat ”perinteisen” työterveyshuollon lisäksi olla mm. ulkoinen ja sisäinen työnhakuvalmennus ja erityisinfot kohderyhmälle.

Esimiesten antama tuki, henkilökohtainen tiedottaminen ja keskustelu on tärkeää. Myös luottamusmiehillä ja muilla henkilöstön edustajilla voi olla keskeinen rooli irtisa- nottavien tukemisessa ja opastamisessa. Uudelleensijoitus- ja koulutusmahdollisuuk- sien suhteen on suositeltavaa, että yrityksessä on sovittu, kuvattu ja ohjeistettu kun- kin tahon vastuut, roolit ja tehtävät (uudelleensijoitettava työntekijä, nykyinen esimies, rekrytoiva esimies, henkilöstöhallinto). Myös pelisäännöt siitä, miten vanha yksikkö

voisi tukea uutta rekrytoivaa yksikköä, voi edesauttaa mahdollisimman kivutonta uu- delleensijoittumista.

8.4. Johdon osallistuminen yt-neuvotteluihin

Kokemusten mukaan johdon tiivis mukanaolo prosessissa on tärkeää. Henkilöstö ko- kee tämän myönteisenä asiana ja se helpottaa vaikeidenkin päätösten tekemistä.

8.5. Neuvottelujen päättyminen

Neuvotteluaikataulusta ja prosessin kulusta muutoinkin voidaan sopia yrityksen ja henkilöstön kesken. On tilanteita, joissa jopa lain määräaikoja lyhyempi neuvotteluai- ka riittää. Toisaalta joskus voidaan tarvita enemmän aikaa kuin mitä laissa sääde- tään. Huolellinen esivalmistelu edesauttaa lyhyen, mutta tiiviin prosessin läpiviemistä. Asioiden käsittelyn kohtuuton venyminen ei se ole hyväksi yrityksen työilmapiirille.

Neuvotteluissa ihannetilanne on päästä jo neuvottelujen kestäessä yhteisymmärryk- seen vähentämisen perusteista ja vaihtoehdoista. Aina tämä ei toteudu vaan asioista ollaan eri mieltä loppuun saakka. Tämäkään ei sinällään ole merkki neuvottelujen epäonnistumisesta, vaan tärkeintä on, että osapuolet katsovat asiat riittävällä tavalla läpikäydyiksi.

YT-MENETTELYPROSESSI

Muut toimenpiteet

Esimiesten valmennus

Neuvotteluesitys

Irtisanomiset

Prosessin suunnittelu

Lomautukset

Uudelleensijoitusmahdollisuu- det, koulutusmahdollisuudet

Valmistelu 14 päivää / 6 viikkoa Toimenpiteet

Selvitykset

Tiedottaminen

Tehtäväkierto

Yksilö-/ryhmäkeskustelut, YT-neuvottelut

Muut asiat

ETÄTYÖSOPIMUS (työsopimuksen liite)

[Tämä malli koskee työsuhteessa jo olevan, Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen piiriin kuuluvan, työntekijän tekemää etätyötä. Malli ei sellaisenaan sovellu, jos työntekijä palkataan suo- raan tekemään pelkästään etätyötä.]

Yritys Oy työnantajana ja työntekijä sopivat etätyöstä seuraavin ehdoin. Työntekijä sitoutuu lisäksi noudattamaan yrityksen määräyksiä tietoturvan järjestämisestä [otetaan tarvittaessa etätyösopi- muksen liitteeksi].

Työntekijä:
Etätyön mää- rä:	Keskimäärin päivää viikossa työtehtäviin liittyvää etätyötä. Etätyöpäivät ovat seuraavat viikonpäivät Etätyöpäivät sovitaan etukäteen esimiehen kanssa seuraavasti: Työntekijä on edellä sovitun ohella velvollinen käymään tarvittaessa työpaikalla, jos työjärjestelyt sitä vaativat.
Etätyön pää- asiallinen suo- rituspaikka:
Etätyönä teh- tävä työ:	Työsopimuksen mukaiset tehtävät Seuraavat tehtävät: Edellä mainittujen lisäksi myös muut työnantajan osoittamat tehtävät
Etätyön ajalli- nen kesto:	toistaiseksi, alkaen määräaikainen, saakka
Etätyösopi- muksen päät- tämismenette- ly:	Työnantaja ja/tai työntekijä voi halutessaan päättää etätyön tekemisen ilmoitta- malla siitä kirjallisesti vähintään kuukautta etukäteen (irtisanomisaika). Mikäli tarve etätyösopimuksen päättämiselle johtuu työntekijän laiminlyönnistä etätyön työn tekemisen tai tietoturvaohjeiden suhteen, työnantaja voi painavasta syystä päättää etätyösopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Etätyön päättämistä koskeva ilmoitus ei merkitse työsopimuksen irtisanomista, vaan etätyösopimuksen päättyessä työntekijä palaa työskentelemään työsopi- muksensa mukaiseen yrityksen toimipisteeseen.
Työaika:	Lähtökohtaisesti etätyössä sovelletaan säännöllistä työaikaa koskevia työehtoso- pimuksen säännöksiä. Mikäli työnantaja tosiasiallisesti päättää työntekijän työ- ajan sijoittamisesta ja mikäli työnantajalla on mahdollisuus tosiasiallisesti valvoa työajan käyttöä työpäivän aikana, sovelletaan etätyössä lisä- ja ylityötä koskevia työehtosopimuksen säännöksiä. Lisä- ja ylityöstä on kuitenkin tällöin aina kirjalli- sesti sovittava etukäteen työnantajan ja työntekijän välillä.

Muut ehdot:

Etätyön tekeminen ei vaikuta palkkaukseen, luontoisetuihin, oikeuteen vuosilo- maan ja lomarahaan, oikeuteen sairausajan palkkaan, lääkärintarkastuksiin, tila- päisiin poissaoloihin ja perhevapaisiin.

Työntekijän työntekovelvoite on sama kuin työskenneltäessä työnantajan toimiti- loissa. Raportointi tapahtuu esimiehen kanssa sovittavalla tavalla.

Työntekijän on normaalin salassapitovelvollisuuden lisäksi erityisesti huolehditta- va etätyöpaikassa säilytettävän aineiston tietosuojan säilymisestä.

Etätyöpaikkakunnan ja työsopimuksessa mainitun työskentelypaikkakunnan väli- siä matkoja ja päivärahoja ei makseta.

Jos verottaja tulkitsee etäyhteydet verotettavaksi eduksi, verotusarvo lisätään työntekijän palkkaan automaattisesti. Yhteyksien käyttöönotto tai niistä luopumi- nen ei vaikuta rahapalkkaan.

Työnantaja hankkii ja toimittaa etätyön tekemiseen tarvittavat työvälineet ja laitteet. Työnantaja vastaa näiden huollosta, vakuuttamisesta ja näiden aiheutta- mista kustannuksista yhtiön kulloinkin voimassa olevien ohjeiden mukaisesti.

Jos työntekijällä ei ole etätyön aikana käytössään työnantajan kustantamaa puhe- linta, työnantaja maksaa työntekijälle tämän yksityispuhelimen käytöstä työtehtä- vien hoitamiseen aiheutuneet todelliset kustannukset. Työntekijän tulee pyydettä- essä esittää luotettava selvitys kustannuksista.

Lisäksi on so- vittu seuraa- vaa:

Aika ja paikka:

Työntekijä Työnantaja/esimies

SÄÄSTÖVAPAASOPIMUS ‌

Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, joista yksi jää työnantajalle ja yksi annetaan työntekijälle.

Sopijapuolet	Työnantajan edustaja
	Työntekijä
Taustatiedot	Työsuhteen alkamispäivä:					Säästämissuunnitelma alustava kiinteä
	Vuosilomaoikeus pv / vuosi
		suunniteltu					toteutunut
	Vuosiloma		Lomalta- paluuraha		Muut sovitut päivät		Yhteensä
1. vuosi
2. vuosi
3. vuosi
4. vuosi
5. vuosi
Toteutunut yhteensä:
Säästövapaata säästetään vuosina yhteensä:
Niiden vuosien osalta, joilta ei ole laadittu säästämissuunnitelmaa, osapuolten tulee laatia se kunakin vuonna 2.5. mennessä. Tehtyyn säästämissuunnitelmaan voidaan tehdä muutoksia sovittaessa tai perustellusta syystä, jolloin muutos on yhdessä todettava hyvissä ajoin.
Säästövapaan käyttö: Loma sovittu pidettäväksi välisenä aikana. Työnantaja pitää säästövapaasta erillistä kirjanpitoa. Mikäli työsuhde päättyy ennen säästövapaan pitämistä, korvataan pitämätön säästövapaa.
Päiväys ja allekirjoitus	Paikka Aika
Työnantajan edustajan allekirjoitus				Työntekijän allekirjoitus

TYÖSOPIMUS ‌
				Tietotekniikan palveluala
1. TYÖSOPIMUKSEN TEKIJÄT	Työnantaja			Liike- tai kotipaikka
	Työntekijä			Henkilötunnus
	Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllämainitun työnantajan hä- nelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin:
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO	Työsuhteen alkamispäivä
	Työsopimus on voimassa
	Toistaiseksi
	Määräajan saakka tai arviolta saakka
	Määräaikaisen työsuhteen peruste :
3. KOEAIKA	Toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa noudatetaan työsuhteen alkamispäivästä luki- en kuukauden koeaikaa (enintään 4 kk), jonka kuluessa tämä sopimus voidaan mo- lemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta.
	Mikäli määräaikaisessa työsopimuksessa työsuhteen kesto on lyhempi kuin 8 kk, voi koeai- ka olla enintään ½ työsopimuksen kestosta.
	Koeajan pituus: Koeajan viimeinen päivä on:
4. TYÖAIKA	Työsuhde on
	kokoaikainen
	osa-aikainen, jolloin keskimääräinen viikkotyöaika on tuntia
	Työntekijä suostuu tekemään sunnuntai- ja lisätyötä tarvittaessa, jolloin tästä suoritetaan lain ja työehtosopimuksen mukainen korvaus.
5. TYÖTEHTÄVÄT JA TYÖPAIKKA	(Toimenkuva tai pääasiallinen laatu työsuhteen alkaessa)
6. PALKKA JA PALKANMAKSU- KAUSI	Työsuhteen alussa palkka on		Palkanmaksukausi on
	Työsuhteen alussa vaativuustaso on	Taso 1	Taso 2	Taso 3 Taso 3A
7. IRTISANOMISAIKA	Työehtosopimuksen mukaan	muu:
8. TYÖEHTOSOPIMUS	Työsuhteessa noudatetaan työnantajaa kulloinkin velvoittavaa työehtosopimusta, joka työ- suhteen alkaessa on Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus.
9. MUUT EHDOT	(Tarvittaessa eri liitteellä)
10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
	Paikka		Aika
	Työnantajan allekirjoitus		Työntekijän allekirjoitus

Jälkipainos kielletään

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 5

Document Metadata