KOTITALOUSKONE- JA KODINTEKNIIKKAHUOLTOA SEKÄ PALVELUAUTOMAATTIALAA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Todettiin, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 14.6.2016 allekirjoittaneet 29.2.2016 saavuttamansa neuvottelutuloksen kilpailukykysopimukseksi, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä ta- louskasvua ja luoda uusia työpaikkoja sekä tukea julkisen talouden sopeutta- mista.

Todettiin, että sopijaosapuolten välillä on 31.5.2016 saavutettu uutta työehtoso- pimusta koskeva, kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos, joka pää- tettiin allekirjoittaa.

Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä tilaisuudessa ja että se allekirjoite- taan sopijaosapuolten toimesta.

2 Sopimuskausi

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa 31.1.2018 saakka.

3 Työajan pidentäminen

Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansio- tasoa muuttamatta. Vuosittaisen työajan pidentäminen toteutetaan 1.1.2017 luki- en alla mainitulla tavalla ja kaikkia työehtosopimuksen työaikamuotoja koskien.

Työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien yrityksen ja henkilöstön tarpeet huomioiden.

Osa-aikaisen työntekijän tämän kohdan mukaisen vuosittaisen työajan piden- nyksen tuntimäärä lasketaan työntekijän tammikuun 1. päivän mukaisen työ-

sopimuksessa sovitun tuntimäärän suhteessa vastaavan kokoaikaiseen tunti- määrään. Määräaikaisella työntekijällä tämän kohdan mukainen vuosittainen pidennyksen tuntimäärä lasketaan suhteuttamalla työsuhteen pituus kyseisenä kalenterivuotena 12 kuukauteen. Työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korva- usta eikä siitä synny korvattavaa lisä- tai ylityötä.‌

Mikäli pidennyksen toteuttamistavasta ei sovita, toteutetaan vuosittainen 24 tunnin työajan pidennys 40 tunnin viikkotyöaikaa tekevillä siten, että työajan ly- hentämissä käytettävä vapaan arvo muutetaan 8 tunnista 6 tuntiin. Mahdolliset paikalliset työaikasopimukset muutetaan tämän kohdan mukaisiksi.

37,5 tuntia viikossa tekeville kuukausipalkkaisille, työajan pidennys toteutetaan pidentämällä viikkotyöaikaa 38 tuntiin viikossa.

Alle 37,5 tuntia viikossa tekevien työntekijöiden työaikaa lisätään 24 tunnin vuosittaisella erällä kalenterivuodessa siten, että työaikaan aiemmin sisälty- nyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirtyy varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi.

Työnantaja päättää edellä mainitun koulutuksen tai muun tilaisuuden ajankoh- dan sijoittamisesta viimeistään 2 viikkoa aiemmin noudattaen työehtosopimuk- sen määräyksiä työvuoroluettelon antamisesta. Vapaapäiväksi sijoitettavan työ- ajan pidennyksen kesto on vähintään 6 tuntia, ellei paikallisesti toisin sovita.

4 Paikallinen sopiminen

4.1 Yleistä paikallisen sopimisen edistämisestä

Lisätään työehtosopimukseen kohtaan (19 §) seuraavat kappaleet:

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropu- helua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikal- liset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopimi- nen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

4.2 Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa – selviytymislauseke ‌‌

Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poik- keuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tekemänsä työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

4.3 Työaikapankki

Sovitaan 31.12.216 mennessä työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta huomi- oiden soveltuvin osin Paltan ja PAM:n välisen runkosopimuksen työaikapankki- kirjaukset.

5 Ilmoitus lyhytkestoisesta sairauspoissaolosta

Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä oma ilmoitus –menettely. Oma ilmoitus –menettely tarkoittaa työntekijän mah- dollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työky- vyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Menettely koskee enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.

Jos työnantajalla on perusteltu syy epäillä työntekijän työkyvyttömyyttä, työn- antaja voi aina pyytää työntekijää toimittamaan poissaolo-oikeuden ja palkan- maksuvelvollisuuden edellytyksenä lääkärinlausunnon työterveyslääkäriltä tai muulta nimeämältään lääkäriltä.

6 Sopimuksen sitovuus

Tämä sopimus on voimassa 1.2.2017 alkaen 31.1.2018 saakka ja sen jälkeen vuo- den kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tul- lut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvottelu- osapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY

1 § Sopimuksen ulottuvuus ‌‌‌‌

Tällä Palvelualojen työnantajat PALTA:n sekä Palvelualojen ammattiliiton väli- sellä työehtosopimuksella määrätään kotitalouskone ja kodintekniikkahuollossa sekä palveluautomaattialalla työskentelevien työntekijöiden työ ja palkkaehdot.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa työn- tekijöitä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3. Jos työntekijä katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräyksiä erotettu työntekijöiden järjestöön kuulumisensa vuoksi, on hänen, ennen kuin muihin toimenpiteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta asi- assa.

3 § Keskusjärjestöjen ja liittojen väliset sopimukset

Erikseen on sovittu seuraavista sopimuksista:

• yleissopimus (EK-SAK)

• luottamusmiessopimus (EK-SAK)

• koulutussopimus (ETL-PAM)

• suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä sekä hoitoonoh- jauksesta työpaikoilla (EK-SAK)

• työehtosopimuslain mukaisia hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja (EK-SAK)

• yhteistoimintasopimus (EK-SAK)

Jos mainittuihin sopimuksiin tehdään työehtosopimuksen voimassa ollessa muutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat sopineet muutosten liittämisestä työehtosopimukseen.

4 § Työsuhteen alkaminen

1. Työsuhteen alkaessa voidaan sopia enintään neljän kuukauden koeaika, jonka aikana työsuhde voidaan kummaltakin puolen purkaa ilman irtisanomisaikaa. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purka- misesta tehtiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat uusissa työsuhteissa työsopimuksen tekemistä kirjallisena.

2. Työnantaja tai tämän edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle lyhyesti alan järjestö ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa, kuka toimii työpaikan työntekijäin luottamusmiehenä ja missä luottamusmies on tavattavissa.‌

5 § Työsuhteen päättyminen

1. Ellei pidemmästä irtisanomisajasta ole sovittu, noudatetaan seuraavia irtisa- nomisaikoja, jolloin ensimmäiseksi irtisanomispäiväksi lasketaan irtisanomista seuraava päivä,

Työnantajan irtisanoessa työsuhteen on irtisanomisaika

• 1 kuukautta, jos työsuhde kestänyt enintään 1 vuoden

• 2 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 5 vuotta

• 3 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 9 vuotta

• 4 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 12 vuotta

• 5 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 15 vuotta ja

• 6 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 15 vuotta.

Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika:

• 14 vuorokautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 1 vuoden

• 1 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt enintään 10 vuotta ja

• 2 kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.

2. Työsuhde voidaan puolin ja toisin purkaa laissa säädetyin edellytyksin. Tällöin työsuhde päättyy välittömästi. Työsopimuksen purkamisesta koeaikana on mää- rätty tämän sopimuksen 4 pykälässä.

3. Irtisanominen ja työsuhteen purkaminen suoritetaan kirjallisesti tai muuten todistettavasti. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisen ajankohta on vaa- dittaessa ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle.

4. Määräajaksi tehty tai muuten määräaikaisena pidettävä työsopimus lakkaa sovitun työkauden päättyessä ilman irtisanomista, ellei toisin ole sovittu. Jos työ- kauden pituutta ei ole määrätty kalenteriajan mukaan, työnantajan on hyvissä ajoin ilmoitettava työntekijälle odotettavissa olevasta työsuhteen päättymisestä, milloin se riippuu sellaisesta seikasta, joka on työnantajan mutta ei työntekijän tiedossa.

5. Jos työntekijä jättää työnsä irtisanomisaikaa noudattamatta, lukuun ottamat- ta niitä tapauksia, joissa hän lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeutettu

purkamaan työsopimuksen tai muuten lopettamaan työsuhteen ilman irtisano- misaikaa, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Mainittu korvaus voidaan pidättää työntekijän saatavista siten, kuin työsopimuslaissa on säädetty.‌

6. Työnantaja, joka ei noudata edellä mainittua irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan laiminlyödyltä irtisanomisajalta tai sen osalta. Tällöin päättyy työsuhde irtisanomisajan päätyttyä.

7. Työntekijä, joka on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, voidaan lomaut- taa noudattaen tämän työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osalta 14 päivää lomautusilmoitusaikaa. Samoilla edellytyksillä kuin toistaiseksi voi- massa olevissa työsuhteissa olevat työntekijät voidaan lomauttaa ne työntekijät, jotka ovat määräaikaisissa tai muuten määräaikaisina pidettävissä työsuhteissa.

6 § Työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja enintään 40 tuntia vii- kossa.

2. Työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmima kilpailukykysopimus 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäämiseksi:

Vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien keskimäärin 24 tunnilla an- siotasoa muuttamatta. Työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta eikä siitä synny korvattavaa lisä- tai ylityötä.

Osa-aikaisen työntekijän vuosittaisen työajan pidennyksen tuntimäärä laske- taan työntekijän tammikuun 1. päivän mukaisen työsopimuksessa sovitun säännöllisen työajan suhteessa vastaavan kokoaikaiseen tuntimäärään.

Määräaikaisella työntekijällä tämän kohdan mukainen vuosittainen pidennyk- sen tuntimäärä lasketaan suhteuttamalla työsuhteen pituus kyseisenä kalente- rivuotena 12 kuukauteen.

Työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien, yrityksen ja henkilöstön tarpeet huomioiden.

ESIMERKKI:

Työajan pidennys voidaan toteuttaa myös siten, että työaikaan aiemmin sisältynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus taikka työnan- tajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirretään järjes- tettäväksi varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi.

Mikäli työajanpidennystavasta ei sovita paikallisesti, toteutetaan pidennys alla mainitulla tavoilla:

Täyttä viikkotyöaikaa tekevien työajan pidennys toteutetaan käyttämällä työajan lyhennysvapaiden kertymisessä 1.1.2017 voimaan tullutta uutta taulukkoa (ks. työajan lyhentämistä koskeva pöytäkirja)

37,5 tuntia viikossa tekeville kuukausipalkkaisille, työajan pidennys toteutetaan pidentämällä viikkotyöaikaa 38 tuntiin viikossa.

Alle 38 tuntia viikossa tekevien työntekijöiden työaikaa lisätään sovittuun työai- kaan suhteutetulla vuosittaisella erällä kalenterivuodessa siten, että työaikaan aiemmin sisältynyt ammatillinen tai muu työn tekemisen edellytyksenä oleva koulutus taikka työnantajan järjestämä muu työntekijän läsnäoloa edellyttävä tilaisuus siirtyy varsinaisen työajan ulkopuolelle palkattomana toteutettavaksi.

3. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, ti- lapäisesti pidentää, ei kuitenkaan enempää kuin tunnilla edellyttäen, että viik- kotuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu edellä 1 kohdan mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan. Tällöin siitä on sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työ- aikaa ensi kerran sovelletaan.

4. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei perusteltua aihetta muu- hun menettelyyn ole, lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoisesti. Lepotauko voidaan paikallisesti sopia puolen tunnin pituiseksi. Mikäli työntekijä saa es- teettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.

5. Työntekijälle annetaan työaikana sellaisena työnjohdon määräämänä aikana, jolloin se kunkin työntekijän osalta työtä haittaamatta ja siinä keskeytystä aihe- uttamatta käy päinsä, kaksi kymmenen minuutin virkistystaukoa.

6. Työviikko alkaa maanantaina.

7. Pääsiäislauantai, helatorstai sekä juhannus ja jouluaatto samoin kuin uuden- vuoden, loppiaisen, vapun ja itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai ovat vapaapäiviä, ellei yrityksen toiminnasta muuta johdu.

8. Työajan lyhentämispöytäkirja on työehtosopimuksen liitteenä.

7 § Palkat ja vaativuusluokat ‌

Yleistä

Kodintekniikka ja palveluautomaattihuoltotyötä tekevän henkilön palkka sovi- taan työnantajan ja työntekijän välisellä työsopimuksella.

Ellei työpaikalla olla yhtä mieltä kokonaispalkan määrittelystä on jommalla kummalla osapuolella oikeus pyytää liittotasolta neuvotteluapua erimielisyy- den ratkaisemiseksi.

Osapuolet ovat yhtä mieltä, että henkilön, jonka tehtävänä on perehdyttää uusia työntekijöitä tai työssäoppijoita ja harjoittelijoita tai valvoa näyttötutkintoja, on oltava ennalta määrätty ja riittävästi tehtävään perehdytetty. Lisäksi henkilölle tulee varata riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseksi.

Henkilökohtainen kokonaispalkka:

Työntekijän henkilökohtaista kokonaispalkkaa määriteltäessä tulee ottaa huomi- oon jäljempänä mainitut työtehtävien vaativuusryhmittely ja henkilökohtaiset palkanmääräytymisperusteet.

Palkkausmuoto on kuukausipalkka, ellei muuta sovita.

Tehtävien vaativuusryhmittely

Ohjatut perustehtävät

Perustehtävät

Vaativat ammatti- ja erikoistehtävät

Tehtävät ovat ammatti- töitä, jotka suoritetaan selvien määräysten mukaisesti. Tehtävä edellyttää ammatillisten tietojen ja työmene- telmien tuntemusta.

Työn suorittamiseen liittyy ohjausta.

Tehtävät ovat alalle tyypillisiä ja monipuo- lisia ammattitehtäviä. Tehtävät edellyttävät ammatillisten tietojen ja työmenetelmien hallintaa, joka perustuu ammattikoulutukseen tai ammattikokemuk- seen. Työ on luon- teeltaan itsenäistä.

Tehtävät ovat laajaa- laisia tai vaativia alan ammattitehtäviä tai kapea-alaisia korkea- tasoisia tieto-taito vaativia erikoistehtäviä. Tehtävät edellyttävät tietojen ja taitojen vankkaa hallintaa, joka perustuu ammattikou- lutukseen tai hyvään ammattikokemukseen.

Henkilökohtaiset palkanmääräytymisperusteet

Työntekijän kokonaispalkan määräytymiseen vaikuttavat tehtävien vaativuuden lisäksi henkilön työsuoritus ja ammattitaito.

Henkilökohtaisilla perusteilla tapahtuvalla palkkojen porrastuksella on tarkoi- tus kannustaa ja palkita henkilöä hyvästä työsuorituksesta ja ammattitaidon kehittämisestä.

Arvioinnin oikeudenmukaisuus saavutetaan luotettavimmin järjestelmällisellä arvioinnilla, jossa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin:

1. Työsuoritus

• määrä

• laatu

• tulos

2. Ammattitaito

koulutus ja kokemus suhteessa työn vaatimiin

• tietoihin/taitoihin

• käytettävyys/monipuolisuus

• ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen (kurssit/tutkinnot)

3. Henkilökohtaiset ominaisuudet

• luotettavuus

• täsmällisyys

• aktiivisuus kouluttajana ja perehdyttäjänä

Pöytäkirjamerkintä:

Kokemuksen karttuessa tulee työnantajan ja työntekijän yhdessä vähintään kahden vuoden välein arvioida henkilökohtaisen palkan määräytymisperus- teet uudelleen.

Pöytäkirjamerkintä:

Hyväksyttävästi suoritetun työhön liittyvän ammatti- ja erikoisammattitut- kinnon jälkeen työntekijän esityksestä on arvioitava henkilökohtaisen pal- kan määräytymisperusteet uudelleen.

PALKKATASON KUVAAJAT ‌

Palkkaa määriteltäessä käytetään apuna seuraavia käytännön ansioihin perus- tuvia palkkatason kuvaajia:

1.3.2016 lukien euroa

A. 1763,49 – 2175,55

B. 1946,41 – 2441,32

C. 2180,00 – 2711,53

Soveltamisohje:

Henkilö sijoitetaan työtehtävien vaativuuden perusteella vaativuusluokkaan A, B tai C, jonka jälkeen arvioidaan hänen henkilökohtaiset palkanmääräyty- misperusteensa. Tehtäväryhmän palkkatason kuvaajista nähdään, minkä eu- romäärien välille suurin osa asianomaisen tehtävätason käytännön palkoista sijoittuu. Mikäli henkilön kanssa sovittava palkka sijoittuu tälle välille, voi- daan todeta sen olevan normaalitasoa.

8 § Yli ja pyhätyö

1. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lain mukaisen enim- mäistyöajan lisäksi vuorokaudessa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kah- delta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

2. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota ylittämättä vuorokautista sään- nöllistä työaikaa, tehdään lain mukaisen enimmäistuntimäärän lisäksi viikossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovellettaessa jakson aikana. Siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

3. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivä- nä tehdystä työstä suoritetaan 100 %:lla korotettu palkka sekä ylityötapauksissa edellä 2 tai 3 kohdan mukainen ylityökorvaus.

4. Ylityö voidaan paikallisesti sopien korvata vastaavasti korotetulla vapaaajalla. Vapaaaika on pidettävä ylityön tekemistä seuraavan kalenterivuoden aikana.

9 § Kuukausipalkan jakajat ‌‌

1. Ylityön laskemista varten tuntipalkan jakajana käytetään lukua 160.

2. Päiväpalkan määrittämiseksi lomautuksen tai työsuhteen alkamis- ja päätty- mistilanteita tms. varten jakajana käytetään lukua 21,5.

3. Vuosiloman määrittämiseen käytettävä jakaja on 25.

10 § Työntekijän sairastuminen

1. Jos työntekijää kohtaa koeajan jälkeen sairastuminen tai tapaturma, joka estää häntä tekemästä työtä eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahal- lisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada työnantajaltaan palkkansa kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:

• jos työsuhde on jatkunut alle kuukauden, sairastumispäivältä ja 9 seuraavalta arkipäivältä 50 % palkasta

• jos työsuhde on jatkunut kuukauden mutta alle 3 vuotta, neljän viikon

• pituiselta ajanjaksolta

• jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 3 mutta alle 5 vuotta, viiden viikon pituiselta ajanjaksolta

• jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, kuuden viikon pituiselta ajanjaksolta

• jos työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 10 vuotta, kahdeksan viikon pituiselta ajanjaksolta. Sairausajan palkka suoritetaan tällaisessa tapauksessa neljä viikkoa ylittävältä osalta enintään kerran kalenterivuoden aikana.

Pöytäkirjamerkintä:

Keskusjärjestöjen 6.3.1975 tekemän sopimuksen perusteella työntekijälle, jo- ka terveydenhoitolain 43 §:n mukaan (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koske- vien määräysten mukaisesti.

2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jom- paakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen:

a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja saira- usvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotus- osan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.

b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatu- aan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään joh- tuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähen- tää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt ko- konaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttö- myyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapa- turmavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain, työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen liikennevakuutuslain taikka rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain perusteella. Jos sairausajan palk- ka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei enempää kuin maksamansa määrän.

5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä milloin esteen arvioidaan päättyvän.

6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käy- tettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta ai- heutuvat kustannukset. Enintään 3 kalenteripäivää kestävän sairaus-tapauksen osalta selvitys voidaan kuitenkin esittää terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamalla todistuksella edellyttäen, että

• kysymyksessä on epidemialuontoinen sairaus ja

• työntekijä ei ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoidon kiireellisyysluokituk- sen tai muun pakottavan syyn vuoksi.

Soveltamisohje:

Suositellaan, että paikallisesti sovittaisiin tarvittavista täsmentävistä ohjeis- ta sairauspoissaolojen johdosta.

7. Osana sairauspoissaolojen seurantaa ja hallintaa yrityksessä voi olla käytössä oma ilmoitus –menettely. Oma ilmoitus –menettely tarkoittaa työntekijän mah- dollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työky- vyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. Menettely

xxxxxx enintään kolme vuorokautta kestäviä työntekijän omia poissaoloja. Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.‌‌

11 § Äitiys-, isyys- ja vanhempain- sekä hoitovapaa

1. Työntekijän oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempain- sekä hoitovapaaseen määräy- tyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Jos työntekijän poissaolo on johtunut edellä mainitusta syystä tai synnytyk- seen liittyvästä sairaudesta, ei työntekijän työsuhteen katsota tämän poissaolon vuoksi katkenneen.

3. Työntekijän ollessa 1. kappaleen mukaisesti poissa työstä yli lakisääteisen äi- tiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuk- sia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

4. Työntekijälle maksetaan äitiysvapaan ajalta palkka 3 kuukauden ajanjaksolta. Siltä ajalta, kun työnantaja maksaa palkkaa, suoritetaan äitiysraha työnantajalle. Jos äitiysrahaa ei makseta työntekijän laiminlyönnin johdosta, vähennetään pal- kasta menetettyä äitiysrahaa vastaava määrä. Palkan maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään vuoden ja että työntekijä palaa perhevapaan jälkeen takaisin työhön. Työntekijän adoptoidessa alle 7-vuotiaan lapsen, maksetaan hänelle palkkaa 3 kuukaudelta vastaavin edel- lytyksin.

5. Työntekijälle maksetaan isyysvapaan ajalta palkka kuuden arkipäivän ajanjak- solta samoin edellytyksin kuin äidille äitiysvapaan ajalta.

12 § Lääkärintarkastukset

Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seu- raavissa tapauksissa:

1. Sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastuk- seen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolelta.

2. Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos ham- massairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyy- den, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan ham- maslääkärin antamalla todistuksella.‌

3. Raskaana olevan työntekijän osallistuessa sairausvakuutuslain mukaisen äi- tiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todis- tuksen hankkimiseksi välttämättömään tarkastukseen, ellei työntekijä ole saa- nut vastaanottoa työajan ulkopuolelta.

4. Työntekijän osallistuessa lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneu- voston päätöksen tarkoittamiin ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksyttyihin työsuhteen aikana suoritettaviin terveystarkastuksiin näihin liittyvine matkoineen. Sama koskee nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä terveydenhoitolain edellyttämiä tut- kimuksia, jotka ovat työnantajan edellyttämiä tai johtuvat työntekijän siirtymi- sestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaa- ditaan. Työntekijälle, joka lähetetään tässä kohdassa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päi- värahan.

Edellä olevien määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Määräykset siitä, ettei työntekijän palkkaa vähennetä, eivät tule sovellettaviksi siinä tapauk- sessa, että työntekijä saa kyseiseltä ajalta sairausajan palkkaa.

13 § Matkakustannukset ja päivärahat

Työntekijälle, joka joutuu työnantajan määräyksestä matkustamaan, suoritetaan matkakustannusten korvausta, majoittumiskorvausta ja päivärahaa seuraavasti:

a) Kaikki tarpeelliset matkustamiskustannukset korvaa työnantaja. Tarpeellisiksi kustannuksiksi luetaan rautatie, laiva ym. matkalippujen hinnat II luokassa, matkatavarakustannukset sekä, milloin matka tapahtuu yön aika- na makuulippujen hinnat vastaavassa luokassa.

Korvauksena oman auton käytöstä maksetaan 1.5.2014 43 senttiä/km.

Jos työntekijä työnantajan määräyksestä tai suostumuksella kuljettaa autossaan muita henkilöitä, suoritetaan em. korvauksen lisäksi kunkin mukana seuraavan osalta 3 senttiä/km.

b) Päivärahalla tarkoitetaan korvausta ruokailu ja muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta. Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 km:n etäisyydellä palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta taikka, mi- käli työmatka tehdään toisen kunnan alueelle, yli 5 km:n etäisyydellä kunnan rajasta.

Työmatkan kestoajasta ja kohteesta riippuen päivärahan määrät ovat 1.5.2014 seu- raavat:

1. Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia. Kokopäiväraha on 39 euroa.

2. Osapäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia. Osapäiväraha on 18 euroa.

Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden

• vähintään 2 tunnilla, maksetaan osapäiväraha tai

• yli 6 tunnilla, maksetaan kokopäiväraha.

Jos henkilö xxxxxxx matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 ja 2 momentin mu- kaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollessa kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollessa yhtä ilmaista ateriaa.

Kun työntekijälle ei sopimuksen mukaan suoriteta päivärahaa ja kun työmatka kestää vähintään 6 tuntia eikä hänellä ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan, maksetaan hänelle ateriakorvauk- sena 9,75 euroa.

Pöytäkirjamerkintä:

Niiltä työpäiviltä, joilta työntekijä saa työnantajan kustantaman aterian, jos- ta hän maksaa veron, tai lunastaa verotusarvolla verohallituksen hyväksy- män maksimihintaisen lounassetelin, ei ateriakorvausta makseta.

c) Jos työntekijä joutuu työnantajan määräämän matkan johdosta yöpymään ei- kä työnantaja järjestä ilmaista majoitusta, sovitaan majoittumiskustannusten maksamisesta työnantajan ja työntekijän välillä.

d) Työnantajan määräyksestä ulkomaille suuntautuvasta matkasta suoritetaan korvaus matkakustannuksista ja majoituksesta sekä päivärahaa siten kuin työnantajan ja työntekijän välillä on tämän pykälän periaatteita noudattaen erikseen sovittu.

e) Tämän pykälän määräyksistä voidaan yrityksen matkustusohjesäännössä poi- keta, mikäli näin sovellettava muu vaihtoehto johtaa työntekijöille kokonai- suutena katsoen tasoltaan yhtä edulliseen lopputulokseen.‌‌

14 § Vuosiloma

Vuosiloma määräytyy vuosilomasta annetun lain mukaan.

Työtekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

15 § Lomaltapaluuraha

1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluuraha- na 50 % hänen lakisääteisen vuosilomansa palkasta.

2. Lomaltapaluuraha suoritetaan vuosiloman päättymistä seuraavana palkan- maksupäivänä. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan, ellei paikallisesti ole muuta sovittu, kunkin loman osan päättyessä sitä vastaava osa lomaltapaluura- hasta noudattaen vastaavasti mitä edellä on määrätty.

3. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosi- lomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä. Oikeus lomaltapaluurahaan syntyy myös, jos työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia. Jos vuosiloma päättyy edellä mainittuun esteeseen, erääntyy lomaltapaluuraha kuten 2. kap- paleessa on määrätty.

4. Vanhuus tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lo- maltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina työntekijän vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.

5. Lomaltapaluuraha maksetaan asevelvollisuuttaan ja vapaaehtoista asepalve- lusta suorittamaan lähtevälle työntekijälle hänen palattuaan sen jälkeen asian- mukaisesti työhön. Tällöin maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan työntekijän palvelukseen astuessa sovellettavan työehtosopimuksen osoittama- na prosenttina siitä lomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.

16 § Jäsenmaksun periminen ‌‌‌

1. Mikäli työntekijä antaa siihen valtuudet, perii työnantaja Palvelualojen ammat- tiliiton jäsenmaksut työntekijän palkanmaksun yhteydessä ja antaa työntekijälle vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut Palvelualojen ammattiliiton il- moittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

17 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

18 § Kokoontuminen työpaikoilla

Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan Palvelualojen ammattiliiton rekis- teröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatunnilla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita kos- kevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

1. Kokouksen pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa pai- kassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.

2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan lä- heisyydessä työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.

Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturval- lisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike tai tuotantotoimintaa.

3. Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luotta- mushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osa- puolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisen keskusjärjestön edustajia.

5. Työntekijäliiton ja sen tämän pykälän 1. kappaleessa mainitun alaosaston il- moituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle.‌

19 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

1. Kunkin yrityksen tämän sopimuksen piirissä olevilla työntekijöillä on oikeus keskuudestaan valita luottamusmies ja varaluottamusmies, jonka tehtävänä on edustaa heitä tämän sopimuksen tulkintaa ja työehtoja yleensä koskevis- sa asioissa sekä valvoa heidän puolestaan tämän sopimuksen noudattamista. Luottamusmiehen vaalista on viipymättä annettava kirjallinen tieto työnantajal- le. Varaluottamusmiehestä on ilmoitettava, milloin hän hoitaa luottamusmiehen tehtäviä. Tänä aikana on varaluottamusmiehellä luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

2. Luottamusmieheksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai työstä erottaa.

3. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai muista työ- suhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki valituk- sen alaisen tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

4. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti ao. työntekijäin valtuuksin seuraavat yrityksen järjestäytyneitä työntekijöitä koskevat tiedot:

A. Työntekijän suku ja etunimet.

B. Palvelukseentuloaika uusista työntekijöistä sekä irtisanotuista ja lomaute- tuista työntekijöistä.

C. Palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu.

Edellä kohdissa A ja C tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada kerran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheuttamien muu- tosten tultua yrityksessä toteutetuiksi tänä ajankohtana yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä. Uusien työntekijäin osalta on luottamusmiehellä oikeus saada kohdissa A–C mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain. Työntekijän valtuutukseksi edellä mainittujen tietojen antamista varten on katsottava asi- anmukaisesti täytetty jäsenmaksuperintäsopimus.

Luottamusmiessopimuksen tarkoittamalla luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lain mukaan on lakisääteisellä luottamusmiehellä perehtyä ylityöstä ja siitä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.‌

5. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamis- ta varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

6. Työnantaja on velvollinen korvaamaan sen ansion, jonka työpaikan luottamus- mies menettää työaikana neuvotteluissa työnantajien edustajien kanssa tai toi- miessaan muuten työnantajan määräämissä tehtävissä.

7. Luottamusmiestehtävien hoitamisesta säännöllisen työajan ulkopuolella mak- setaan erillistä korvausta seuraavasti:

1.3.2016 lukien:

PLM-korvaus työntekijöiden lukumäärä

35,14 €/kk 4 – 19

65,25 €/kk 20 -

8. Muilta osin noudatetaan EK:n ja SAK:n välistä luottamusmiessopimusta.

9. Työsuojeluvaltuutettuun noudatetaan EK:n ja SAK:n välistä yhteistoiminta- sopimusta. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan erillisenä korvauksena 1.3.2016 lukien 35,14 €/kk, mikäli edustettavien määrä on 20 työntekijää tai enemmän.

20 § Paikallinen sopiminen

Työsopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista niissä asioissa, joissa se on työehtosopimuksen eri pykälissä mahdollistettu.

Paikallinen sopiminen toteutetaan työnantajan ja luottamusmiehen kesken tai työnantajan ja työntekijöiden välillä, jos luottamusmiestä ei ole valittu. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luotta- musmiehen on katsottava edustavan.

Paikallinen sopimus voidaan solmia olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajak- si. Mikäli määräaikainen sopimus on sovittu olemaan voimassa yli vuoden, voi- daan se tämän jälkeen irtisanoa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisa- nomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole paikallista sopimusta tehtä- essä muuta sovittu.

Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. Tällöin sopimus astuu voimaan vasta, kun se on molemmin puolin allekirjoitettu.‌

Paikallista sopimusta ei saa uudelle työntekijälle esittää koeaikana työsopimuk- sen ehtona, ellei kyseessä ole työntekijäryhmittäin yleisesti käytössä oleva tai luottamusmiehen tekemä paikallinen sopimus.

Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtoso- pimuksen osa.

21 § Tilapäinen poissaolo

1. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkat- tomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaustapauk- sesta. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palk- kaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti 1- 3 päivää kestävän pois- saolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitami- seksi. Huoltajaanrinnastetaanmuulapsenkanssa samassa taloudessa asuva henkilö. Edellä oleva koskee myös vammaisen tai vaikeasti sairaan lapsen sairastumista.

Muullekuinyksinhuoltajallepalkkaamaksetaan, josmolemmathuoltajatovatansio- työssä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta. Työntekijä, jonka avio- tai avopuoliso on asevel- vollisuuttaansuorittamassataikertausharjoituksissa, rinnastetaanyksinhuoltajaan.

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissa- oloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä. Lähiomaisella tar- koitetaan vanhempia, isovanhempia ja appivanhempia, lapsia, puolisoa, avopuo- lisoa sekä veljiä ja sisaria.

4. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään ja parisuhteen rekis- teröimistä varten, mikäli päivä on hänen työpäivänsä.

5. Kunnallisvaltuuston tai hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaa- leja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai toimikunnan jäsenenä toimivalta työntekijältä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainittu- jen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan, maksetaan hänelle palkan ja siltä osin, kuin an- sionmenetyksen korvaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.‌

6. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkki- päivä sattuu hänen työpäiväkseen.

7. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle pal- kan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.

8. Työntekijäliiton sopimusalatoimikunnan, valiokuntien, hallituksen ja edus- tajiston kokouksiin sekä liittokokoukseen työnantaja antaa oikeuden osallistua, ellei osallistumiselle ole erityistä estettä. Työntekijän on ilmoitettava kokouk- seen osallistumisestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys osallistumiseen tarvitsemasta ajasta.

22 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimieli- syyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja työntekijöiden tai luottamusmiehen välillä ja ellei yksimielisyyttä täten saavuteta, sopijapuolten kesken. Ellei yksi- mielisyyttä näinkään saavuteta, riitakysymys voidaan saattaa työtuomioistui- men ratkaistavaksi.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toi- nen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuo- let allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekir- joittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon ku- luessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

23 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista ‌‌

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonai- suudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

2. Seuraamukset työehtosopimuksen rikkomisesta määräytyvät sopimuksen al- lekirjoitushetkellä voimassa olevan työehtosopimuslain perusteella ottaen huo- mioon, mitä keskusjärjestöjen välillä on erikseen hyvityssakkojen korottamista koskevan lainmuutoksen varalta sovittu.

24 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvot- teluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi

Helsingissä 25. päivänä lokakuuta 2016

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry

Työajan lyhentämistä koskeva pöytäkirja ‌

Palvelualojen työnantajat PALTAn ja Palvelualojen ammattilitto PAMn väliseen kodinkonealaa koskevaan työehtosopimukseen.

1 §

Tällä pöytäkirjalla liitot sopivat kodinkone ja AV tekniikka ja palveluautomaat- tihuoltoa koskevan työehtosopimuksen 6 §:n 7. kohdan tarkoittamasta työajan lyhentämisestä.

2 § Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa muutoin lyhentävät vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uuden- vuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät. Mikäli paikalli- seen sopimukseen tai käytäntöön perustuen viikkotyöaika jo toteuttaa tämän pöytäkirjan tarkoittaman vuotuisen työajan lyhennyksen, ei työajan lyhennys tule sovellettavaksi.

3 § Työajan lyhennyksen toteuttaminen

Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhennetään vuonna 1990 ja sitä seuraavina vuosina 100 tuntia tai 12,5 päivää vuodessa.

Työajan lyhentäminen voidaan yritys, toimipaikka tai osastokohtaisesti toteut- taa jäljempänä tarkemmin ilmenevällä tavalla keskimääräisen viikkotyöajan lyhentämisenä, antamalla työajan lyhennys kokonaisina työvuoroina tai muulla työantajan ja työntekijän kirjallisesti sopimalla tavalla.

Mikäli yrityksen palvelutaso kärsii kohtuutonta haittaa kokonaisten työvuoro- jen antamisesta vapaana, voidaan paikallisesti sopia ns. sekamallista, jossa osa vapautuksesta annetaan kokonaisina työvuoroina ja osa keskimääräisenä viik- kotyöajan lyhennyksenä.

Työajan lyhennyksen toteuttamistavasta on tarkoituksenmukaista sopia siten, että se on yhdenmukainen toimipaikan muiden työntekijöiden kanssa.

Valittu työajan lyhentämistapa on voimassa kalenterivuoden kerrallaan ellei pai- kallisesti toisin sovita.

4 § Keskimääräinen viikkotyöaika

Annettaessa työajan lyhennys keskimääräisenä viikkotyöajan lyhentämisenä, tapahtuu lyhentäminen antamalla vapaata niin, että työaika on keskimäärin enintään 37 tuntia 50 minuuttia viikossa vuoden aikana.

Työtä varten tulee laatia ennakolta työtuntijärjestelmä, josta käy ilmi kunkin viikon työaika. Suositeltavaa on, että työtuntijärjestelmä laaditaan vähintään yhden kuukauden ajaksi kerrallaan.

Työtuntijärjestelmä on laadittava vähintään viikkoa ennen sen käyttöönotta- mista.

Työnantajalla on oikeus muuttaa ilmoitettua työtuntijärjestelmää vain perustel- luista syistä.

Työtuntijärjestelmän mukaisia työajan lyhentämisestä johtuvia vapaita työvuo- roja pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä.

Lakiin tai työehtosopimukseen perustuvat poissaolot eivät aiheuta muutosta laa- dittuun työtuntijärjestelmään.

Työntekijän työsuhteen alkaessa, päättyessä tai työnteon keskeytyessä kesken vuoden, katsotaan hänen saaneen työajan lyhennyksen, mikäli työntekijä on työs- kennellyt oman ryhmänsä työtuntijärjestelmän mukaisesti.

Lomautettaessa katsotaan lomautusjakson työajan vastanneen muun ryhmän työaikaa ja mikäli koko ryhmä on lomautettu, katsotaan lomautusjakson työajan vastanneen keskimääräistä lyhennettyä työaikaa.

5 § Lyhentäminen kokonaisina työvuoroina

Annettaessa työajan lyhennys kokonaisina työvuoroina, annetaan vapaata vuo- den aikana tehtyjen säännöllisten työvuorojen perusteella seuraavasti:

Työvuoroja vähintään	vapaapäiviä	tai tunteja
18	1	8
36	2	16
54	3	24
72	4	32
90	5	40
108	6	48

126	7	56
144	8	64
162	9	72
179	10	80
196	11	88
208	12	96
213	12,5	100

Kilpailukykysopimuksen 14.6.2016 mukainen kertymätaulukko Voimassa 1.1.2017 lukien.

Työpäiviä vähintään	tuntia vapaata
18	6
36	12
54	18
72	24
90	30
108	36
126	42
144	48
162	54
179	60
196	66
208	72
213	80

Tehdyksi säännöllisiksi työvuoroiksi katsotaan myös ne työntekijän poissaolopäi- vät, joilta työnantaja lain tai työehtosopimuksen mukaan on velvollinen maksa- maan palkkaa tai ansionmenetyksen korvausta, ei kuitenkaan vuosiloman aikaa.

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina työajan lyhentämisestä johtuneita vapaita.

Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiksi työvuoroiksi katsottavaan aikaan, katsotaan vapaa pidetyksi.

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnanta- jan ja työntekijän välillä toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Vapaan antamisesta pyritään ilmoittamaan mahdollisimman hy- vissä ajoin ja viimeistään viikkoa ennen sen antamista.

Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskitun- tiansion mukaan.

Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.

6 § Yrityskohtainen sopiminen

Edellä 4 ja 5 §:stä poiketen voivat työnantaja ja työntekijä sopia muustakin 3 §:ssä mainittujen lyhennysten toteuttamistavasta. Tällöin edellytetään, että sopimus tehdään vuodeksi kerrallaan.

Mikäli paikallisesti ei päästä sopimukseen työajan lyhentämisestä, osapuolet voi- vat jommankumman toimesta saattaa sopimuksen liittotasolla ratkaistavaksi.

7 § Muita määräyksiä

Sellaisesta lisätyöstä, joka ylittää työtuntijärjestelmän mukaisen työajan tai jota on tehty tässä pöytäkirjassa tarkoitettuna vapaavuorona, mutta joka ei ylitä 8 tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa, maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

8 § Voimaantulo

Tämä pöytäkirja tulee voimaan 1.1.1992 lukien ja on voimassa kuten kodinkone- alaa koskeva työehtosopimus.

Tämän pöytäkirjan mukaisesta kyseisen vuoden työajan lyhentämisestä tulee so- pia ja ilmoittaa paikallisesti maaliskuun loppuun mennessä. Mikäli lyhentämis- tavaksi valitaan keskimääräisen viikkotyöajan lyhentäminen, annetaan vuoden alusta saamatta jäänyt työajan lyhennys kokonaisina päivinä.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Jäsenyys ja liittyminen

000 000 000

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620

xxx.xxx.xx xxx.xxx.xx/xxxxx

Document Metadata

Table of Contents

KOTITALOUSKONE- JA KODINTEKNIIKKAHUOLTOA SEKÄ PALVELUAUTOMAATTIALAA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata