LÄNSI-POHJAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA
LÄNSI-POHJAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA
SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
KÄSITTELY: JOHTOTIIMI 5.5.2021
SEUTUHALLITUS 20.5.2021
OMISTAJAOHJAUKSEN NEUVOTTELUKUNTA 21.5.2021
Sisällys: sivu
1. Luku
KUNTAYHTYMÄ 2
1 § Nimi ja kotipaikka 2 § Tehtävät
3 § Jäsenkunnat
4 § Jäsenen ottaminen ja kuntayhtymästä eroaminen
2. Luku
KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET JA ORANISAATIO 3
5 § Jäsenten lukumäärä, toimikausi ja äänivalta 6 § Kokouskutsu
7 § Päätösvaltaisuus
8 § Valtuuston tehtävät
9 § Jäsenten lukumäärä ja valitseminen 10 § Hallituksen tehtävät
11 § Vuosikertomuksen antaminen
12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen 13 § Organisaatio
14 § Kuntayhtymän johtava viranhaltija ja tulosalueiden johtajat
3. Luku
SUUNNITTELU JA TALOUS 6
15 § Peruspääoma
16 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu
17 § Alijäämän kattaminen kuntalain 119 §:n 2 momentin mukaisessa tilanteessa 18 § Talousarvio ja -suunnitelma
19 § Omistajaohjaus
20 § Suunnitelmapoistot
21 § Palvelussopimus
22 § Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus 23 § Poikkeukselliset hinnoitteluperusteet 24 § Maksujen ennakkolaskutus
25 § Investoinnit ja pitkäaikaisen vieraan pääoman rahoitus 26 § Rahastojen perustaminen
27 § Viivästyskorko
28 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen
29 § Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema
4. Luku
HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTAMINEN 10
30 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen
5. Luku
KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN 10
31 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
6. Luku
VOIMAANTULO JA SOVELTAMINEN 10
32 § Sopimuksen voimaantulo
1. Luku KUNTAYHTYMÄ
1 § Nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kemin kaupunki.
2 § Tehtävät
Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito (1062/1989) sekä laissa säädetty kehitysvammaisten erityishuolto (519/1977) siltä osin kuin kunnat eivät näitä järjestä muulla tavoin.
Kuntayhtymä toimii erikoissairaanhoidon palvelujen tilaajana Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:ltä sekä muilta palvelun tuottajilta sekä valvoo palveluntuottajien toimintaa.
Kuntayhtymä tuottaa jäsenkuntiensa puolesta alueensa väestölle yhdenvertaisilla peri- aatteilla mielenterveyspalveluja ja ensihoidon palvelut kuntien kanssa sovitussa palve- lusopimuksessa yksilöidyllä tavalla. Kuntayhtymä voi järjestää ja tuottaa myös muita jäsenkunnan kanssa sovittuja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kuntayhtymä tuottaa myös toimintaansa liittyviä tukipalveluja.
Kuntayhtymä voi myydä palveluja ulkopuoliselle taholle.
Kuntayhtymällä voi olla sen tehtäväalan mukaisia valtuuston perustamia liikelaitoksia ja se voi omistaa ja olla osakkaana tehtäväalansa mukaisissa osakeyhtiöissä ja jäsenenä muissa yhteisöissä. Kuntayhtymän perustamien liikelaitosten sekä osakeyhtiön omis- tamisen edellytyksenä on, että kuntayhtymän jäsenkunnat ovat antaneet toimille kirjalli- sen suostumuksensa.
Kuntayhtymä voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta.
3 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio.
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja kuntayhtymästä eroaminen
Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää perussopimuksen muuttamista. Uuden jäsen- kunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen hyväk- symistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee tehdä siitä kirjallinen ilmoitus kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuo- den päätyttyä.
2. Luku
KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET JA ORGANISAATIO
Valtuusto
5 § Jäsenten lukumäärä, toimikausi ja äänivalta
Kuntayhtymän valtuustoon valitsevat jäsenkuntien valtuustot jäseniä seuraavasti: Kunnan asukasluku:
2 000 - tai vähemmän, jäsenten lukumäärä 1
2001 - 8 000 | ” | ” | 2 |
8 001 - 25 000 | ” | ” | 3 |
25 000 - 100 000 | ” | ” | 4 |
Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.
Valtuustolle valitaan puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa.
Valtuuston jäsenet valitaan jäsenkuntien valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston varsinaisten jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja.
Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä valtuustossa määräytyy kunnan asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi (1) ääni jokaista alkavaa tuhatta asukasta kohti. Jäsenkunnan asukaslukuna käytetään kulloin- kin järjestettävien kuntavaalien kuntalain 16 §:n mukaista asukaslukua. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään viidennes (1/5) kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yh- teenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä.
Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla ole- vien kesken.
6 § Kokouskutsu
Valtuuston kutsumisesta kokoukseen on säännökset hallintosäännössä.
7 § Päätösvaltaisuus
Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenistä on saa- puvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteen lasketusta ää- nimäärästä.
8 § Valtuuston tehtävät
Kuntayhtymän jäsenkunnat käyttävät kuntayhtymän asioissa ylintä päätösvaltaa val- tuuston kokouksissa.
Valtuuston on viimeistään kesäkuussa
- käsiteltävä hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodel- ta, tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus samoin kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot
- päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tili- velvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijää- mä tai alijäämä antaa aihetta
- valittava hallituksen jäsenet, tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja sekä määrättä- vä hallituksen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
- käsiteltävä muut mahdolliset valtuuston päätettävät asiat.
Valtuuston on viimeistään marraskuussa
- hyväksyttävä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio sekä vähintään kol- mea vuotta koskeva taloussuunnitelma
- käsiteltävä muut mahdolliset valtuuston päätettävät asiat. Valtuuston toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Hallitus
9 § Jäsenten lukumäärä ja valitseminen
Valtuusto valitsee toimikaudekseen hallitukseen seitsemän (7) jäsentä ja heille henkilö- kohtaiset varajäsenet. Yksi jäsenistä valitaan puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjoh- tajaksi.
Hallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuus- toissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhty- män alueella kuntavaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, minkä li- säksi hallituksen jäseniä ja valtuuston puheenjohtajia valittaessa on huomioitava kaik- kien jäsenkuntien edustus.
10 § Hallituksen tehtävät
Hallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa, valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa kuntayhtymää siten kuin siitä erikseen kuntalaissa tai erityislaeissa säädetään tai tässä perussopimuksessa ja kuntayhtymän muissa säännöissä määrätään.
Hallitus päättää niistä asioista, joita ei kuntalain tai tämän perussopimuksen mukaan ole määrätty valtuuston päätettäväksi.
Muista hallituksen tehtävistä, ratkaisuvallasta sekä kokousmenettelystä määrätään val- tuuston hyväksymässä hallintosäännössä.
11 § Vuosikertomuksen antaminen
Hallituksen on laadittava kultakin kalenterivuodelta kertomus kuntayhtymän toiminnas- ta, hallinnosta ja taloudesta. Kertomus annetaan valtuustolle ao. vuoden tilinpäätöksen yhteydessä.
12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen
Kuntayhtymän nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja kuntayhtymän johtava vi- ranhaltija molemmat yksin. Hallintosäännössä on mahdollista säätää myös muista ni- menkirjoittajista.
Organisaatio
13 § Organisaatio
Luottamushenkilöorganisaation muodostavat valtuusto, hallitus ja tarkastuslautakunta.
Kuntayhtymä jakaantuu kolmeen tulosalueeseen: sosiaali- ja terveyspalvelut, tukipalve- lut ja talous- ja hallintopalvelut. Hallintosäännössä on mahdollista säätää toimielinten alaisista jaostoista.
14 § Kuntayhtymän johtava viranhaltija ja tulosalueiden johtajat
Kuntayhtymällä on kuntalain mukaisesti johtava viranhaltija. Johtavan viranhaltijan va- linnasta päättää valtuusto. Johtavan viranhaltijan keskeisiä tehtäviä on johtaa kuntayh- tymän organisaatiota, toimia hallituksen esittelijänä sekä vastata palvelujen tilaamises- ta palvelun tuottajilta. Kuntayhtymän johtavan viranhaltijan tehtävistä ja toimivallasta määrätään tarkemmin valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä. Kuntayhtymän joh- tavan viranhaltijan kanssa laaditaan kuntalain tarkoittama johtajasopimus.
Tulosalueiden johtajat valitsee hallitus. Tulosalueiden johtajien tehtävät ja toimivalta määrätään valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä
3. Luku
SUUNNITTELU JA TALOUS
15 § Peruspääoma
Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan korottaa myös siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma jakaantuu jäsen- kuntaosuuksiin. Peruspääoman suuruus on 31.12.2017 tilanteessa 14 002 940 euroa.
Jäsenkuntaosuudet ovat 31.12.2017 tilanteessa seuraavat:
- Kemi | 45,9263 % |
- Tornio | 27,1670 % |
- Keminmaa | 10,1139 % |
- Tervola | 6,7741 % |
- Ylitornio | 5,6965 % |
- Simo | 4,3223 % |
Uuden jäsenkuntaosuuden tai jäsenkuntaosuuden lisäyksen edellyttämän pääomasijoi- tuksen määrästä ja suoritusajasta päättää valtuusto.
Peruspääoman korottamisesta tai alentamisesta päättää valtuusto.
Peruspääoman jakaantumista jäsenkuntaosuuksiin ei tarkisteta kuntayhtymän perus- tamishankkeeseen saaman valtionosuuden johdosta.
Kuntayhtymä suorittaa peruspääoman jäsenkuntaosuuksille kolmen kuukauden euribor
-vuosikeskikorkoa vastaavan koron kuitenkin enintään 5 %. Korko suoritetaan jäsen- kunnille vuosittain seuraavan tammikuun loppuun mennessä.
16 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu
Kuntayhtymä vastaa ensisijaisesti omista veloista ja velvoitteistaan. Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät perus- pääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa.
Kuntayhtymässä pidetään rekisteriä peruspääoman jäsenkuntaosuuksista.
Kuntayhtymä vastaa tilikauden alijäämän sekä kuntayhtymän taseeseen sisältyvän ali- jäämän kattamisesta kuntalain 110 § 3 momentin mukaisesti, josta tulee esittää erilli- nen talouden ja toiminnan sopeuttamissuunnitelma osana kuntayhtymän asianomaisen tilivuoden tilinpäätöstä ja toimintakertomusta. Tilikauden alijäämä katetaan ensisijaises- ti kuntayhtymän toimintaa tehostamalla.
17 § Alijäämän kattaminen kuntalain 119 §:n 2 momentin mukaisessa tilanteessa
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä sääde- tyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta tilinpäätösvuoden ja sitä edeltävän kahden vuoden mukaisen kuntalaskutuksen mukaisesti.
18 § Talousarvio ja -suunnitelma
Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja talou- delliset tavoitteet. Kuntayhtymän talousarvio ja -suunnitelma perustuvat kuntien kanssa tehtäviin palvelusopimuksiin ja näiden sopimusten mukaisiin tuloihin sekä muihin kun- tayhtymän perimiin tuloihin ja asiakasmaksuihin.
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen te- kemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi.
Seuraavan kalenterivuoden talousarvio ja -suunnitelmaehdotus on toimitettava jäsen- kunnille lokakuun loppuun mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma marras- kuun 15. päivään mennessä.
Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.
Hallitus raportoi jäsenkuntia toiminnan ja talouden toteutumisesta kolmannesvuosittain osavuosikatsauksella ja ajantasaisella kuukausittaisella taloudentoteutumaraportilla.
19 § Omistajaohjaus
Kuntalain 46 §:n mukaisen omistajaohjauksen toteuttamiseksi toimii omistajaohjauksen neuvottelukunta, johon kuuluvat: jäsenkuntien kuntajohtajat, kunnan-
/kaupunginhallituksen puheenjohtajat, kuntayhtymän johtava viranhaltija sekä hallituk- sen puheenjohtaja ja ensimmäinen varapuheenjohtaja. Neuvottelukunta nimeää kes- kuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Neuvottelukunnan asiat ratkaistaan puheenjohtajan esittelyyn perustuen.
Neuvottelukunta kokoontuu tarvittaessa, vähintään kaksi kertaa vuodessa. Neuvottelu- kunnan taloutta ja toimintaa koskevat tavoitteet tulee ottaa osaksi sairaanhoitopiirin ja kuntien välisiä palvelusopimuksia sekä sairaanhoitopiirin kunkin talousarviovuoden pe- rusteita
Kuntayhtymän talousarvion sekä palvelusopimusten laatimisen liittyvät kuntakierrokset järjestetään vuosittain.
20 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy valtuusto.
21 § Palvelusopimus
Kuntayhtymän tuottamista palveluista laaditaan erillinen palvelusopimus kunkin jäsen- kunnan kanssa. Palvelusopimuksessa sovitaan jäsenkunnan asukkaille tuotettavista palveluista ja jäsenkunnan vuosittaisesta maksuosuudesta. Palvelusopimus tarkiste- taan vuosittain kunkin jäsenkunnan kanssa kuntayhtymän talousarvion laatimisen yh- teydessä. Kuntayhtymällä ei ole oikeutta muuttaa talousarviovuonna jäsenkuntien maksuosuuksia tai palveluista perittävien maksujen määrää ilman sitä koskevaa erillis- tä sopimista jäsenkunnan kanssa.
22 § Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus
Suoritehinnoittelun perustana on omakustannushinta, joka sisältää suoritteen tuotta- misesta aiheutuvat välittömät ja välilliset kustannukset sekä pääomakustannukset. Välittömien ja välillisten kustannusten tulee perustua todellisiin kustannuksiin. Pää- omakustannukset sisältävät suunnitelman mukaiset poistot.
Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein jäsenkunnan palveluiden käyttöön perustuen. Laskusta tulee käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet.
Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaa valtuusto talousarvion hyväksymisen yh- teydessä. Suoritteiden yksikköhinnoista ja niiden muutoksista päättää hallitus. Yksik- köhintoja määrättäessä arvioidaan suoritteiden määrä ja asiakkailta perittävien mak- sutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä.
Ensihoidon kustannukset jaetaan kuitenkin jäsenkuntien asukasluvun mukaan. Apu- välinekeskuksen kustannukset laskutetaan kuntien kanssa tehdyn erillisen sopimuk- sen mukaan.
23 § Poikkeukselliset hinnoitteluperusteet
Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) 76§:n tarkoittamat jäsenkunnalle erikoissai- raanhoidosta aiheutuneiden asiakas- tai potilaskohtaisten poikkeuksellisen suuret kus- tannukset tasataan jäsenkuntien kesken. Poikkeuksellisen suuriin kustannuksiin lue- taan kaikki tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot. Tasaus tehdään tilikauden alun asukas- lukuun perustuen. Potilaskohtaisten kustannusten tasaamisesta päättää valtuusto ta- lousarviokäsittelyn yhteydessä.
Erityisvelvoitteista aiheutuvien kustannusten kattamiseksi jäsenkunnilta voidaan periä asukaslukuun perustuva ja valtuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättä- mä maksu.
24 § Maksujen ennakkolaskutus
Valtuusto päättää talousarvion vahvistamisen yhteydessä, kannetaanko jäsenkunnilta niille myytävistä palveluista ennakkoa ja miten ennakkomaksut kannetaan.
25 § Investoinnit ja pitkäaikaisen vieraan pääoman rahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsen- kunnan rahoitusosuutena tai omana pääomanehtoisena sijoituksena tai lainana jäsen- kunnalta tai rahoituslaitokselta.
Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääomanehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalai- nan ehdoista päättävät jäsenkunnat hankekohtaisesti.
Perustamishankkeiden arvioitu kustannus jaetaan jäsenkuntaosuuksiksi hankekohtai- sesti sovittujen jakoperusteiden mukaisesti.
Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhen- nykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi.
Jäsenkuntaosuuden lisäyksen merkitsemisestä sijoituspääomarahastoon päättävät jä- senkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin.
26 § Rahastojen perustaminen
Sijoituspääomarahaston perustamisesta ja sen säännöstä päättävät jäsenkuntien val- tuustot yhtäpitävin päätöksin. Muun rahaston perustamisesta ja sen säännöstä päättää valtuusto.
27 § Viivästyskorko
Maksun viivästyessä ovat jäsenkunta ja kuntayhtymä velvolliset maksamaan viivästy- neelle maksusuoritukselleen viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisesti.
28 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen
Tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja esittelijä.
29 § Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema
Mikäli jäsenkunta eroaa tai vähentää jäsenkuntaosuuttaan, suoritetaan jäsenkunnalle valtuuston päätöksellä sen jäsenkuntaosuus tai osa siitä.
Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan jäsenkuntaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus jäsenkuntaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä 10 vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
4. Luku
HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTAMINEN
30 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta. Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohta- ja, varapuheenjohtaja ja neljä (4) jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtainen varajäsen.
Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan kuntalain säädöksiä ja kuntayhty- män hallintosäännön määräyksiä.
5. Luku
KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN
31 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkau- tuessa hallitus huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjeste- lystä.
Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suoritta- miseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämi- seen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat suorittavat erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
6. Luku
VOIMAANTULO JA SOVELTAMINEN
32 § Sopimuksen voimaantulo
Tämä perussopimus tulee voimaan 1.8.2021 ja sillä kumotaan 1.1.2019 voimaan tullut Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin perussopimus. Tätä sopimusta sovelletaan kuitenkin 1.1.2019 lähtien 22 §:n osalta