SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN

SOPIMUS SARJA

XXXXXXXXXXX KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

2003 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 2003 N:o 18—19

SISÄLLYS

N:o Sivu

18 Laki Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn Nizzan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 325

19 Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn Nizzan sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta 327

N:o 18

(Suomen säädöskokoelman n:o 1/2002)

Laki

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn Nizzan sopimuksen lainsäädän- nön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Annettu Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 2002

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1§

Ruotsin kuningaskunnan ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välillä Euroopan unionista tehdyn sopimuk- sen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimus- ten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn Nizzan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

HE 93/2001 UaVM 17/2001 EV 214/2001

6—2003 430506

326 N:o 18

2§

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- töönpanosta voidaan antaa tasavallan presi- dentin asetuksella.

Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 2002

3§

Tämän lain voimaantulosta säädetään ta- savallan presidentin asetuksella.

Tasavallan Presidentti XXXXX XXXXXXX

Ulkoasiainministeri Xxxxx Xxxxxxxx

327

N:o 19

(Suomen säädöskokoelman n:o 116/2003)

Xxxxxxxxxx presidentin asetus

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn Nizzan sopimuksen voimaan- saattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaat- tamisesta annetun lain voimaantulosta

Annettu Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2003

Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministerin esittelystä, säädetään:

1§

Nizzassa 26 päivänä helmikuuta 2001 Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningas- kunnan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Rans- kan tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomai- den kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Portugalin tasavallan, Suomen tasavallan, Ruotsin kuningaskunnan ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välillä Euroopan unionista tehdyn sopimuk- sen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimus- ten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehty Nizzan sopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 14 päivänä joulu- kuuta 2001 ja jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 4 päivänä tammikuuta 2002 ja jota koskeva ratifioimiskirja on talletettu Italian tasavallan hallituksen huostaan 29 päivänä

Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2003

helmikuuta 2002, on voimassa 1 päivästä helmikuuta 2003 niin kuin siitä on sovittu.

2§

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muutta- misesta tehdyn Nizzan sopimuksen lainsää- dännön alaan kuuluvien määräysten voimaan- saattamisesta 4 päivänä tammikuuta 2002 annettu, myös Ahvenanmaan maakuntapäivi- en osaltaan hyväksymä laki (1/2002) tulee voimaan 20 päivänä helmikuuta 2003.

3§

Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.

4§

Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä helmikuuta 2003.

Tasavallan Presidentti XXXXX XXXXXXX

Ulkoasiainministeri Xxxxx Xxxxxxxx

NIZZAN SOPIMUS

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sekä Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta

HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS, HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR, SAKSAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI, HELLEENIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ESPANJAN KUNINGAS, RANSKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, IRLANNIN PRESIDENTTI,

ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN KUNINKAALLINEN KORKEUTENSA LUXEMBURGIN SUURHERTTUA, HÄNEN MAJESTEETTINSA ALANKOMAIDEN KUNINGATAR,

ITÄVALLAN TASAVALLAN LIITTOPRESIDENTTI, PORTUGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI, SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA RUOTSIN KUNINGAS,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDIS- TYNEEN KUNINGASKUNNAN KUNINGATAR, jotka

PALAUTTAVAT XXXXXXX Xxxxxx-Euroopan jaon päättymisen historiallisen merkityk- sen,

HALUAVAT täydentää Amsterdamin sopimuksella aloitettua prosessia Euroopan unionin toimielinten valmistelemiseksi toimimaan laajentuneessa unionissa,

OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET edetä tältä pohjalta liittymisneuvotteluissa, jotta ne saataisiin menestyksellisesti päätökseen Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa määrättyä menettelyä noudattaen,

OVAT SOPINEET seuraavista muutoksista Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksiin sekä tiettyihin niihin liittyviin asiakirjoihin,

ja ovat tätä varten nimittäneet täysivaltaisiksi edustajikseen:

HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS:

varapääministeri ja ulkoasiainministeri Xxxxx XXXXXXXX

HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR:

ulkoasiainministeri Mogens LYKKETOFTIN

SAKSAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI:

ulkoasiainministeri ja liittokanslerin sijainen Xxxxxx XXXXXXXXX

HELLEENIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

ulkoasiainministeri Xxxxxxxx XXXXXXXXXXX

HÄNEN MAJESTEETTINSA ESPANJAN KUNINGAS:

ulkoasiainministeri

Xxxxx XXXXXx X XXXXXXX

RANSKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

ulkoasiainministeri Xxxxxx XXx XXXXXX

IRLANNIN PRESIDENTTI:

ulkoasiainministeri Xxxxx XXXXXXX

ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

ulkoasiainministeri Xxxxxxxx XXXXX

HÄNEN KUNINKAALLINEN KORKEUTENSA LUXEMBURGIN SUURHERTTUA:

varapääministeri, ulkoasiain- ja ulkomaankauppaministeri Lydie POLFERIN

HÄNEN MAJESTEETTINSA ALANKOMAIDEN KUNINGATAR:

ulkoasiainministeri

Xxxxxx Xxxxxxxx XXX XXXXXXXXX

ITÄVALLAN TASAVALLAN LIITTOPRESIDENTTI:

ulkoasiainministeri

Xxxxxx XXXXXXX-XXXXXXXXX

PORTUGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

varapääministeri, ulkoasiainministeri Xxxxx XXXXX

SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTTI:

ulkoasiainministeri Xxxxx XXXXXXXXX

HÄNEN MAJESTEETTINSA RUOTSIN KUNINGAS:

ulkoasiainministeri Xxxx XXXXXXX

HÄNEN MAJESTEETTINSA ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDIS- TYNEEN KUNINGASKUNNAN KUNINGATAR:

ulko- ja kansainyhteisöasiain ministeri Xxxxx XXXXXX

JOTKA vaihdettuaan oikeiksi ja asianmukaisiksi todetut valtakirjansa OVAT SOPINEET seuraavaa:

ENSIMMÄINEN OSA

SISÄLTÖÄ KOSKEVAT MUUTOKSET

1 ARTIKLA

Muutetaan Euroopan unionista tehty sopi- mus tämän artiklan mukaisesti.

1) Korvataan 7 artikla seuraavasti: ”7 artikla

1. Neuvosto voi jäsenvaltioiden yhden kolmasosan, Euroopan parlamentin tai ko- mission perustellusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon saatuaan todeta jäsentensä neljän viidesosan enemmis- töllä, että on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio rikkoo vakavasti 6 artiklan 1 kohdassa mainittuja periaatteita, ja antaa sille aiheellisia suosituksia. Ennen tämän totea- mista neuvosto kuulee kyseistä jäsenvaltiota ja voi samaa menettelyä noudattaen pyytää riippumattomia henkilöitä esittämään koh- tuullisessa ajassa selvityksen kyseisen jäsen- valtion tilanteesta.

Neuvosto tarkistaa säännöllisesti, ovatko tällaiseen toteamiseen johtaneet perusteet edelleen olemassa.

2. Valtion- tai hallitusten päämiesten ko- koonpanossa kokoontuva neuvosto voi yksi- mielisesti jäsenvaltioiden yhden kolmasosan ehdotuksesta tai komission ehdotuksesta ja saatuaan Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon todeta, että jokin jäsenvaltio rikkoo vakavasti ja jatkuvasti 6 artiklan 1 kohdassa mainittuja periaatteita, kehotettuaan ensin asianomaisen jäsenvaltion hallitusta esittä- mään huomautuksensa.

3. Jos rikkominen on 2 kohdan mukaisesti todettu, neuvosto voi määräenemmistöllä päättää pidättää väliaikaisesti tietyt tästä sopimuksesta johtuvat asianomaiselle jäsen- valtiolle kuuluvat oikeudet, mukaan lukien kyseisen jäsenvaltion hallituksen edustajan äänioikeuden neuvostossa. Tällöin neuvosto ottaa huomioon tällaisen oikeuksien pidättä- misen mahdolliset vaikutukset luonnollisten

henkilöiden ja oikeushenkilöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Jäsenvaltiolle tästä sopimuksesta johtuvat velvoitteet sitovat kuitenkin edelleen asian- omaista valtiota.

4. Neuvosto voi määräenemmistöllä päät- tää myöhemmin muuttaa 3 kohdan nojalla toteutettua toimenpidettä tai peruuttaa sen, jos sen toteuttamiseen johtaneessa tilanteessa tapahtuu muutos.

5. Tätä artiklaa sovellettaessa neuvosto tekee ratkaisunsa ottamatta huomioon asian- omaisen jäsenvaltion hallituksen edustajan ääntä. Henkilökohtaisesti tai edustettuina läs- nä olevien jäsenten pidättyminen äänestämäs- tä ei estä 2 kohdassa tarkoitettujen päätösten tekemistä. Määräenemmistöllä tarkoitetaan yhtä suurta osuutta kyseisten neuvoston jä- senten painotetuista äänistä kuin se, josta määrätään Euroopan yhteisön perustamisso- pimuksen 205 artiklan 2 kohdassa.

Tätä kohtaa sovelletaan myös, kun jäsen- valtion äänioikeus pidätetään väliaikaisesti 3 kohdan nojalla.

6. Sovellettaessa 1 ja 2 kohtaa Euroopan parlamentti tekee ratkaisunsa kahden kolmas- osan enemmistöllä annetuista äänistä, jotka edustavat sen jäsenten enemmistöä.”

2) Korvataan 17 artikla seuraavasti: ”17 artikla

1. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka käsittää kaikki Euroopan unionin turvallisuu- teen liittyvät kysymykset, mukaan lukien asteittain määriteltävä yhteinen puolustuspo- litiikka, joka saattaa johtaa yhteiseen puolus- tukseen, jos Eurooppa-neuvosto niin päättää. Tällöin se suosittelee, että kukin jäsenvaltio hyväksyy päätöksen valtiosääntönsä asetta- mien vaatimusten mukaisesti.

Tässä artiklassa tarkoitettu unionin poli- tiikka ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityis- luonteeseen, siinä pidetään arvossa niitä vel-

voitteita, joita Pohjois-Atlantin sopimuksen perusteella on tietyillä jäsenvaltioilla, jotka katsovat yhteisen puolustuksensa toteutuvan Pohjois-Atlantin liitossa (Nato), ja se on sopusoinnussa tuossa yhteydessä määritettä- vän yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitii- kan kanssa.

Yhteisen puolustuspolitiikan asteittaista määrittelemistä tuetaan jäsenvaltioiden pitä- essä sitä aiheellisena jäsenvaltioiden välisellä puolustusmateriaaleja koskevalla yhteistyöllä.

2. Tässä artiklassa tarkoitettuihin kysy- myksiin kuuluvat humanitaariset ja pelastus- tehtävät, rauhanturvaaminen sekä taistelu- joukkojen tehtävät kriisinhallinnassa, rauhan- palauttaminen mukaan lukien.

3. Tässä artiklassa tarkoitettujen puolus- tuksen alalla merkityksellisten päätösten te- keminen ei rajoita 1 kohdan toisessa alakoh- dassa tarkoitettujen politiikkojen ja velvoit- teiden soveltamista.

4. Tämän artiklan määräykset eivät estä kiinteämmän yhteistyön kehittämistä kahden tai useamman jäsenvaltion välillä kahdenvä- lisesti Länsi-Euroopan unionin (WEU) tai Naton yhteydessä, ellei tällainen yhteistyö ole ristiriidassa tässä osastossa määrätyn yhteis- työn kanssa tai estä sitä.

5. Tämän artiklan tavoitteiden edistämi- seksi tämän artiklan määräyksiä tarkistetaan 48 artiklan mukaisesti.”

3) Lisätään 23 artiklan 2 kohdan ensim- mäiseen alakohtaan kolmas luetelmakohta seuraavasti:

--”-- nimittäessään erityisedustajan 18 ar- tiklan 5 kohdan mukaisesti.”

4) Korvataan 24 artikla seuraavasti: ”24 artikla

1. Kun on tehtävä sopimus yhden tai useamman valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa tämän osaston soveltamisesta, neuvos- to voi valtuuttaa puheenjohtajavaltion, tarvit-

taessa komission avustamana, aloittamaan sitä koskevat neuvottelut. Tällaiset sopimuk- set neuvosto tekee puheenjohtajavaltion suo- situksesta.

2. Jos sopimus koskee asiaa, jota koske- vien sisäisten päätösten tekeminen edellyttää yksimielisyyttä, neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti.

3. Jos sopimus aiotaan tehdä yhteisen toiminnan tai yhteisen kannan täytäntöönpa- nemiseksi, neuvosto tekee ratkaisunsa mää- räenemmistöllä 23 artiklan 2 kohdan mukai- sesti.

4. Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan myös VI osastossa määrättyihin asioihin. Jos sopimus koskee asiaa, jota koskevat sisäiset päätökset tai sisäiset toimenpiteet edellyttävät määräenemmistöä, neuvosto tekee ratkaisun- sa määräenemmistöllä 34 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

5. Sopimus ei sido jäsenvaltiota, jonka edustaja ilmoittaa neuvostossa, että kyseisen jäsenvaltion on noudatettava valtiosääntönsä edellyttämiä menettelyjä; muut neuvoston jäsenet voivat sopia, että sopimusta sovelle- taan kuitenkin väliaikaisesti.

6. Tässä artiklassa vahvistettujen edelly- tysten mukaisesti tehdyt sopimukset sitovat unionin toimielimiä.”

5) Korvataan 25 artikla seuraavasti: ”25 artikla

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea seuraa kansainvälistä tilannetta yhteiseen ul- ko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvilla aloilla sekä osallistuu politiikan määrittele- miseen antamalla neuvoston pyynnöstä tai omasta aloitteestaan lausuntoja neuvostolle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 207 artiklan soveltamista. Komitea seuraa myös sovitun politiikan toteuttamista, tämän kuitenkaan rajoittamatta puheenjohtajavaltion ja komis- sion toimivaltaa.

Tätä osastoa sovellettaessa komitea huo- lehtii neuvoston johdolla kriisinhallintaope- raatioiden poliittisesta valvonnasta ja strate- gisesta johdosta.

Neuvosto voi kriisinhallintaoperaation to- teuttamiseksi ja sen keston ajaksi, joista neuvosto päättää, valtuuttaa komitean teke- mään asianmukaisia, operaation poliittista valvontaa ja strategista johtoa koskevia pää- töksiä, tämän kuitenkaan rajoittamatta 47 artiklan soveltamista.”

6) Lisätään artiklat seuraavasti: ”27 a artikla

1. Tässä osastossa tarkoitetuilla aloilla to- teutettavan tiiviimmän yhteistyön tavoitteena on vaalia koko unionin arvoja ja toimia sen etujen mukaisesti vahvistamalla unionin ase- maa yhtenäisenä voimana kansainvälisissä yhteyksissä. Tiiviimmässä yhteistyössä ote- taan huomioon:

– yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan periaatteet, tavoitteet, yleiset suuntaviivat ja johdonmukaisuus sekä tämän politiikan alalla tehdyt päätökset,

– Euroopan yhteisön toimivalta, ja

– unionin kaikkien politiikkojen ja sen ulkoisen toiminnan yhdenmukaisuus.

2. Tämän artiklan mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön sovelletaan 11–27 sekä 27 b–28 artiklaa, jollei 27 c artiklassa tai 43–45 artiklassa toisin määrätä.

27 b artikla

Tämän osaston nojalla toteutettava tiiviim- pi yhteistyö koskee yhteisen toiminnan tai yhteisen kannan täytäntöönpanoa. Tiiviimpi yhteistyö ei voi koskea asioita, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolus- tuksen alalla.

27 c artikla

Jäsenvaltiot, jotka aikovat perustaa 27 b artiklan mukaisen tiiviimmän yhteistyön, esit- tävät asiasta pyynnön neuvostolle.

Pyyntö toimitetaan komissiolle ja annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille. Komissio antaa lausunnon erityisesti siitä, onko suun- niteltu tiiviimpi yhteistyö yhdenmukainen unionin politiikkojen kanssa. Neuvosto myöntää oikeuden tiiviimmän yhteistyön to- teuttamiseen 23 artiklan 2 kohdan toista ja kolmatta alakohtaa noudattaen ja 43–45 ar- tiklan mukaisesti.

27 d artikla

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimiva neuvoston pää- sihteeri huolehtii erityisesti siitä, että Euroo- pan parlamentti ja kaikki neuvoston jäsenet pidetään täysin selvillä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla toteutettavasta tii- viimmästä yhteistyöstä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta puheenjohtajavaltion ja komis- sion toimivaltaa.

27 e artikla

Jäsenvaltio, joka haluaa osallistua 27 c artiklan mukaisesti perustettuun tiiviimpään yhteistyöhön, ilmoittaa aikomuksestaan neu- vostolle ja antaa sen tiedoksi komissiolle. Komissio toimittaa neuvostolle lausunnon kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vas- taanottamisesta. Neuvosto päättää asiasta se- kä tarpeellisina pitämistään erityisjärjestelyis- tä neljän kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Päätös katsotaan tehdyk- si, jollei neuvosto määräenemmistöllä tämän saman ajan kuluessa päätä sen lepäämään jättämisestä. Tällöin neuvosto perustelee pää- töksensä ja asettaa määräajan uutta käsittelyä varten.

Tätä artiklaa sovellettaessa neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä. Määräenem- mistöllä tarkoitetaan yhtä suurta osuutta ky- seisten neuvoston jäsenten painotetuista ää- nistä ja yhtä suurta osuutta jäsenten määrästä

kuin ne, joista määrätään 23 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa.”

7) Korvataan 29 artiklan toisen kohdan toinen luetelmakohta seuraavasti:

--”-- jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten vä- lisellä tiiviimmällä yhteistyöllä 31 ja 32 artiklan määräysten mukaisesti, myös Euroo- pan oikeudellisen yhteistyön yksikön (’Euro- just’) kautta;”

8) Korvataan 31 artikla seuraavasti: ”31 artikla

1. Oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskevaa yhteistä toimintaa on:

a) jäsenvaltioiden toimivaltaisten ministe- riöiden sekä oikeusviranomaisten tai vastaa- vien viranomaisten yhteistyön helpottaminen ja nopeuttaminen rikosasioiden käsittelyn ja tuomioiden täytäntöönpanon osalta, myös Eurojustin kautta silloin kun se on tarkoituk- senmukaista;

b) rikoksen johdosta tapahtuvan luovutta- misen helpottaminen jäsenvaltioiden välillä;

c) tällaisen yhteistyön mahdollisesti edel- lyttämä, jäsenvaltioissa sovellettavien sään- töjen yhteensopivuuden varmistaminen;

d) jäsenvaltioiden välisten tuomioistuimen toimivaltaa koskevien ristiriitojen ehkäisemi- nen;

e) toimenpiteiden toteuttaminen asteittain järjestäytynyttä rikollisuutta, terrorismia ja laitonta huumausainekauppaa koskevia rikos- tunnusmerkistöjä ja seuraamuksia koskevien vähimmäissääntöjen vahvistamiseksi.

2. Neuvosto edistää Eurojustin kautta ta- pahtuvaa yhteistyötä:

a) mahdollistamalla Eurojustin osallistu- misen jäsenvaltioiden kansallisten syyttäjävi- ranomaisten toiminnan yhteensovittamiseen;

b) tukemalla Eurojustia sen avustaessa vakavaan, erityisesti järjestäytyneeseen, rajat ylittävään rikollisuuteen liittyvien tapausten tutkinnassa, ottaen huomioon erityisesti Eu- ropolin tekemät analyysit;

c) helpottamalla Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston välistä tiivistä yhteis- työtä, jotta varsinkin oikeusapupyyntöjen ja rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevien pyyntöjen täyttäminen helpottuisi.”

9) Korvataan 40 artikla 40, 40 a ja 40 b artiklalla seuraavasti:

”40 artikla

1. Tässä osastossa tarkoitetuilla aloilla to- teutettavan tiiviimmän yhteistyön tavoitteena on mahdollistaa unionin kehittyminen nope- ammin vapauteen, turvallisuuteen ja oikeu- teen perustuvaksi alueeksi niin, että otetaan huomioon Euroopan yhteisön toimivalta ja tässä osastossa määrätyt tavoitteet.

2. Tämän artiklan mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön sovelletaan 29–39 artiklaa sekä 40 a, 40 b ja 41 artiklaa, jollei 40 a artiklassa tai 43–45 artiklassa toisin määrätä.

3. Euroopan yhteisön perustamissopimuk- sen määräyksiä yhteisön tuomioistuimen toi- mivallasta ja sen käyttämisestä sovelletaan 40 a ja 40 b artiklaan.

40 a artikla

1. Jäsenvaltiot, jotka aikovat perustaa 40 artiklan mukaisen tiiviimmän yhteistyön, esit- tävät asiasta pyynnön komissiolle, joka voi tehdä tästä ehdotuksen neuvostolle. Jos ko- missio ei tee ehdotusta, se ilmoittaa asian- omaisille jäsenvaltioille perustelunsa. Nämä voivat silloin tehdä neuvostolle aloitteen saadakseen oikeuden kyseiseen tiiviimpään yhteistyöhön.

2. Neuvosto myöntää 1 kohdassa tarkoi- tetun oikeuden 43–45 artiklan mukaisesti määräenemmistöllä komission ehdotuksesta tai vähintään kahdeksan jäsenvaltion aloit- teesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan.

Neuvoston jäsenten äänet painotetaan Euroo- pan yhteisön perustamissopimuksen 205 ar- tiklan 2 kohdan mukaisesti.

Neuvoston jäsen voi pyytää, että asia esitellään Eurooppa-neuvostossa. Kun asia on esitelty Eurooppa-neuvostossa, neuvosto voi tehdä ratkaisunsa tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

40 b artikla

Jäsenvaltio, joka haluaa osallistua 40 a artiklan nojalla perustettuun tiiviimpään yh- teistyöhön, ilmoittaa aikomuksestaan neuvos- tolle ja komissiolle, joka antaa neuvostolle kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vas- taanottamisesta lausunnon sekä mahdollisen suosituksen niistä erityisjärjestelyistä, joita se pitää tarpeellisina, jotta kyseinen jäsenvaltio voi osallistua kyseiseen yhteistyöhön. Neu- vosto tekee asiasta päätöksen neljän kuukau- den kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Päätös katsotaan tehdyksi, jollei neuvosto määräenemmistöllä tämän saman ajan kulu- essa päätä sen lepäämään jättämisestä. Tällöin neuvosto perustelee päätöksensä ja asettaa määräajan uutta käsittelyä varten.

Tätä artiklaa sovellettaessa neuvosto tekee ratkaisunsa 44 artiklan 1 kohdassa määrätyllä tavalla.”

10) (Ei koske suomenkielistä toisintoa.)

11) Korvataan 43 artikla seuraavasti: ”43 artikla

Jäsenvaltiot, jotka aikovat perustaa keske- nään tiiviimmän yhteistyön, saavat käyttää tässä sopimuksessa ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa määrättyjä toimieli- miä, menettelyjä ja järjestelyjä, edellyttäen että:

a) yhteistyöllä pyritään edistämään unio- nin ja yhteisön tavoitteiden saavuttamista, suojelemaan ja palvelemaan niiden etuja sekä vahvistamaan niiden yhdentymiskehitystä;

b) yhteistyössä otetaan huomioon mainitut

perussopimukset ja unionin yhteinen toimie- linjärjestelmä;

c) yhteistyössä otetaan huomioon yhteisön säännöstö ja mainittujen perussopimusten muiden määräysten nojalla hyväksytyt toi- met;

d) yhteistyö ei ylitä unionin tai yhteisön toimivaltaa eikä koske aloja, jotka kuuluvat yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan;

e) yhteistyö ei vahingoita Euroopan yhtei- sön perustamissopimuksen 14 artiklan 2 kohdassa määriteltyjä sisämarkkinoita eikä kyseisen sopimuksen XVII osaston mukaista taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

f) yhteistyö ei luo esteitä tai aiheuta syrjintää jäsenvaltioiden välisessä kaupan- käynnissä eikä saa aikaan kilpailun vääristy- mistä näiden välillä;

g) yhteistyö käsittää vähintään kahdeksan jäsenvaltiota;

h) yhteistyössä kunnioitetaan niiden jäsen- valtioiden toimivaltaa, oikeuksia ja velvoit- teita, jotka eivät osallistu siihen;

i) yhteistyö ei vaikuta Schengenin sään- nöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan määräysten sovel- tamista;

j) yhteistyö on avoinna kaikille jäsenval- tioille 43 b artiklan mukaisesti.”

12) Lisätään artiklat seuraavasti:

”43 a artikla

Tiiviimpää yhteistyötä voidaan toteuttaa vasta viimeisenä keinona neuvoston todettua, että yhteistyölle asetettuja tavoitteita ei voida saavuttaa kohtuullisessa ajassa soveltamalla perussopimusten asiaa koskevia määräyksiä.

43 b artikla

Tiiviimpi yhteistyö on sitä perustettaessa

avoinna kaikille jäsenvaltioille. Siihen voi myös liittyä milloin tahansa tämän sopimuk- sen 27 e ja 40 b artiklan ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 11 a artiklan mukai- sesti, edellyttäen että peruspäätöstä ja yhteis- työn yhteydessä jo tehtyjä päätöksiä nouda- tetaan. Komissio ja tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot pyrkivät saamaan mahdollisimman monta jäsenvaltiota mukaan yhteistyöhön.”

13) Korvataan 44 artikla 44 ja 44 a artiklalla seuraavasti:

”44 artikla

1. Edellä 43 artiklassa tarkoitetun tiiviim- män yhteistyön toteuttamisen edellyttämät säädökset ja päätökset hyväksytään tämän sopimuksen ja Euroopan yhteisön perusta- missopimuksen toimielimiä koskevien mää- räysten mukaisesti. Neuvoston kaikki jäsenet voivat osallistua keskusteluihin, mutta vain tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvien jäsen- valtioiden edustajat osallistuvat päätöksente- koon. Määräenemmistöllä tarkoitetaan yhtä suurta osuutta kyseisten neuvoston jäsenten painotetuista äänistä ja yhtä suurta osuutta kyseisten jäsenten määrästä kuin ne, joista määrätään Euroopan yhteisön perustamisso- pimuksen 205 artiklan 2 kohdassa ja tämän sopimuksen 23 artiklan 2 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa 27 c artiklan mu- kaisen tiiviimmän yhteistyön osalta. Xxxxxxx- xxxxxxxxx vaaditaan ainoastaan kyseisten neu- voston jäsenten äänet.

Kyseiset säädökset ja päätökset eivät kuulu yhteisön säännöstöön.

2. Jäsenvaltiot soveltavat niitä koskevin osin säädöksiä ja päätöksiä, jotka on hyväk- sytty sen tiiviimmän yhteistyön toteuttami- seksi, johon ne osallistuvat. Tällaiset säädök- set ja päätökset sitovat ainoastaan kyseiseen yhteistyöhön osallistuvia jäsenvaltioita, ja jos sellaisesta säädöksestä on kyse, niitä sovel- letaan sellaisenaan vain näissä valtioissa. Tiiviimpään yhteistyöhön osallistumattomat jäsenvaltiot eivät estä kyseiseen yhteistyöhön osallistuvia valtioita toteuttamasta yhteistyö- tä.

44 a artikla

Tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta ai- heutuvista muista kuin toimielinten hallinto- menoista huolehtivat yhteistyöhön osallistu- vat jäsenvaltiot, jolleivät kaikki neuvoston jäsenet Euroopan parlamenttia kuultuaan yk- simielisesti toisin päätä.”

14) Korvataan 45 artikla seuraavasti: ”45 artikla

Neuvosto ja komissio varmistavat, että tämän osaston nojalla toteutetut toimet ovat johdonmukaisia keskenään sekä unionin ja yhteisön politiikkoihin nähden, ja ne toimivat tätä varten yhteistyössä.”

15) Korvataan 46 artikla seuraavasti: ”46 artikla

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamis- sopimuksen ja Euratomin perustamissopi- muksen määräyksiä, jotka koskevat Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaa ja tä- män toimivallan käyttämistä, sovelletaan ai- noastaan tämän sopimuksen seuraaviin mää- räyksiin:

a) Euroopan talousyhteisön perustamisso- pimuksen muuttamisesta Euroopan yhteisön perustamiseksi, Euroopan hiili- ja teräsyhtei- sön perustamissopimuksen muuttamisesta se- kä Euroopan atomienergiayhteisön perusta- missopimuksen muuttamisesta annetut mää- räykset;

b) VI osaston määräykset 35 artiklassa määrätyin edellytyksin;

c) VII osaston määräykset Euroopan yh- teisön perustamissopimuksen 11 ja 11 a artiklassa ja tämän sopimuksen 40 artiklassa määrätyin edellytyksin;

d) 6 artiklan 2 kohta toimielinten toimin- nan osalta edellyttäen, että yhteisöjen tuo- mioistuimella on tuomiovalta Euroopan yh-

teisöjen perustamissopimusten ja tämän so- pimuksen mukaisesti;

e) 7 artiklassa olevat, yksinomaan menet- telyä koskevat säännöt, joita koskevissa asi- oissa yhteisöjen tuomioistuin tekee ratkaisun- sa asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä kuu- kauden kuluessa kyseisen artiklan mukaisesta neuvoston toteamuksesta;

f) 46–53 artikla.”

2 ARTIKLA

Muutetaan Euroopan yhteisön perustamis- sopimus tämän artiklan mukaisesti.

1) Korvataan 11 artikla 11 ja 11 a artiklalla seuraavasti:

”11 artikla

1. Jäsenvaltiot, jotka aikovat perustaa kes- kenään tiiviimmän yhteistyön jollakin tässä sopimuksessa tarkoitetulla alalla, esittävät asiasta pyynnön komissiolle, joka voi tehdä siitä ehdotuksen neuvostolle. Jos komissio ei tee ehdotusta, se ilmoittaa asianomaisille jäsenvaltioille perustelunsa.

2. Neuvosto myöntää Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 43–45 artiklan mukaisesti määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan oikeuden toteuttaa 1 kohdassa tarkoitettua tiiviimpää yhteistyötä. Jos tiiviimpi yhteistyö koskee alaa, jolla sovelletaan tämän sopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä, edellytetään Euroopan parlamentin puoltavaa lausuntoa.

Neuvoston jäsen voi pyytää, että asia esitellään Eurooppa-neuvostolle. Kun asia on esitelty Eurooppa-neuvostossa, neuvosto voi tehdä ratkaisunsa tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

3. Tiiviimpien yhteistyötoimien toteutta- misen edellyttämiin säädöksiin ja päätöksiin sovelletaan kaikkia tämän sopimuksen asiaa koskevia määräyksiä, jollei tässä artiklassa tai

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 43–45 artiklassa toisin määrätä.

11 a artikla

Jäsenvaltio, joka haluaa osallistua 11 ar- tiklan nojalla perustettuun tiiviimpään yhteis- työhön, ilmoittaa aikomuksestaan neuvostolle ja komissiolle, joka antaa neuvostolle lausun- non kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Komissio päättää asiasta sekä tarpeellisina pitämistään erityisjärjeste- lyistä neljän kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.”

2) Numeroidaan 13 artiklan nykyinen teksti 1 kohdaksi ja lisätään 2 kohta seuraa- vasti:

”2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa mää- rätään, neuvosto noudattaa perustamissopi- muksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä silloin kun se hyväksyy yhteisön edistämis- toimenpiteitä, jotka eivät merkitse jäsenval- tioiden lakien tai asetusten yhdenmukaista- mista, tukeakseen jäsenvaltioiden toimia, joil- la pyritään myötävaikuttamaan 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseen.”

3) Korvataan 18 artikla seuraavasti: ”18 artikla

1. Jokaisella unionin kansalaisella on oi- keus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvalti- oiden alueella, jollei tässä sopimuksessa määrätyistä tai sen soveltamisesta annetuissa säännöksissä säädetyistä rajoituksista ja eh- doista muuta johdu.

2. Jos jokin yhteisön toimi osoittautuu tarpeelliseksi tämän tavoitteen saavuttamisek- si eikä tässä sopimuksessa ole määräyksiä tähän tarvittavista valtuuksista, neuvosto voi antaa säännöksiä 1 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien käyttämisen helpottamiseksi. Neu- vosto tekee ratkaisunsa 251 artiklassa mää- rättyä menettelyä noudattaen.

3. Mitä 2 kohdassa määrätään, ei koske passeja, henkilötodistuksia, oleskelulupia tai muita niihin rinnastettavia asiakirjoja koske-

via määräyksiä eivätkä sosiaaliturvaa tai sosiaalista suojelua koskevia määräyksiä.”

4) Lisätään 67 artiklaan kohta seuraavasti:

”5. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa mää- rätään, neuvosto hyväksyy 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen:

– 63 artiklan 1 kohdassa sekä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet edellyt- täen, että neuvosto on antanut etukäteen tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteisön säädökset, joissa on määritelty näitä asioita koskevat yhteiset säännöt ja keskeiset peri- aatteet;

– 65 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet lukuun ottamatta perheoikeutta koskevia ky- symyksiä.”

5) Korvataan 100 artikla seuraavasti: ”100 artikla

1. Neuvosto voi määräenemmistöllä ko- mission ehdotuksesta päättää taloudellisen tilanteen kannalta aiheellisista toimenpiteistä erityisesti, jos ilmenee suuria vaikeuksia tiettyjen tuotteiden saatavuudessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden tässä sopi- muksessa määrättyjen menettelyjen sovelta- mista.

2. Jos luonnonkatastrofit tai poikkeuksel- liset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet tuolle jäsenvalti- olle vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheut- taa sille suuria vaikeuksia, neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta tietyin edellytyksin myöntää kyseiselle jäsen- valtiolle yhteisön taloudellista apua. Neuvos- ton puheenjohtaja antaa Euroopan parlamen- tille tiedon tehdystä päätöksestä.”

6) Korvataan 111 artiklan 4 kohta seuraa- vasti:

”4. Jollei 1 kohdasta muuta johdu, neu- vosto päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja EKP:a kuultuaan kannasta, joka yhteisöllä on kansainvälisellä tasolla

talous- ja rahaliiton kannalta erityisen mer- kittävissä kysymyksissä, ja siitä, miten sitä edustetaan, noudattaen 99 ja 105 artiklassa määrättyä toimivallanjakoa.”

7) Korvataan 123 artiklan 4 kohta seuraa- vasti:

”4. Kolmannen vaiheen alkamispäivänä neuvosto antaa niiden jäsenvaltioiden yksi- mielisyydellä, joita ei koske poikkeus, ko- mission ehdotuksesta ja EKP:a kuultuaan, ne vaihtokurssit, joihin näiden jäsenvaltioiden valuutat peruuttamattomasti kiinnitetään, sekä sen peruuttamattomasti kiinnitetyn kurssin, jolla ecu korvaa nämä valuutat, ja ecusta tulee itsenäinen valuutta. Tällä toimenpiteellä ei sinänsä muuteta ecun ulkoista arvoa. Neu- vosto toteuttaa kyseisten jäsenvaltioiden mää- räenemmistöllä komission ehdotuksesta ja EKP:a kuultuaan muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen otettaessa ecu nopeasti käyttöön näiden jäsenvaltioiden yhtenäisvaluuttana. Tällöin sovelletaan 122 artiklan 5 kohdan toista virkettä.”

8) Korvataan 133 artikla seuraavasti: ”133 artikla

1. Yhteinen kauppapolitiikka perustuu yh- tenäisiin periaatteisiin etenkin tullien muut- tamisessa, tulli- ja kauppasopimusten teke- misessä, vapauttamista koskevien toimenpi- teiden yhtenäistämisessä, vientipolitiikassa sekä kauppaa suojaavissa toimenpiteissä, ku- ten polkumyynti- ja tukipalkkiotapauksissa toteutettavissa toimenpiteissä.

2. Komissio tekee neuvostolle ehdotuksia yhteisen kauppapolitiikan toteuttamiseksi.

3. Jos on neuvoteltava yhden tai useam- man valtion taikka kansainvälisen järjestön kanssa tehtävistä sopimuksista, komissio an- taa asiasta suosituksia neuvostolle, joka val- tuuttaa komission aloittamaan tarpeelliset neuvottelut. Neuvoston ja komission tehtävä- nä on huolehtia, että neuvotellut sopimukset ovat yhteisön sisäisten politiikkojen ja sään- töjen mukaisia.

Komissio käy näitä neuvotteluja kuullen erityiskomiteaa, jonka neuvosto nimeää avus- tamaan komissiota tässä tehtävässä, sekä niiden direktiivien mukaisesti, joita neuvosto voi antaa komissiolle. Komissio antaa eri- tyiskomitealle säännöllisesti tietoja neuvotte- lujen etenemisestä.

Sovelletaan 300 artiklan asiaa koskevia määräyksiä.

4. Käyttäessään sille tällä artiklalla annet- tua toimivaltaansa neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä.

5. Tämän artiklan 1–4 kohtaa sovelletaan myös silloin, kun neuvotellaan tai tehdään sopimuksia palvelukaupan ja henkisen omai- suuden kauppaa koskevien näkökohtien aloil- la, siltä osin kuin nämä sopimukset eivät kuulu mainittujen kohtien soveltamisalaan ja rajoittamatta 6 kohdan soveltamista.

Poiketen siitä, mitä 4 kohdassa määrätään, neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti so- pimuksen neuvottelemisesta ja tekemisestä jollain ensimmäisessä alakohdassa tarkoite- tulla alalla silloin, kun sopimus sisältää määräyksiä, joiden osalta sisäisten sääntöjen antaminen edellyttää yksimielisyyttä, tai kun sopimus koskee alaa, jolla yhteisö ei ole vielä käyttänyt tämän perustamissopimuksen mu- kaista toimivaltaansa antamalla sisäisiä sään- töjä.

Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti neuvoteltaessa ja tehtäessä horisontaalista sopimusta, jos sopimus koskee myös edellistä alakohtaa tai 6 kohdan toista alakohtaa.

Mitä tässä kohdassa määrätään, ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen pitää voimassa ja tehdä sopimuksia kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa, jos sopi- mukset ovat sopusoinnussa yhteisön oikeuden ja muiden asiaan liittyvien kansainvälisten sopimusten kanssa.

6. Neuvosto ei voi tehdä sopimusta, jos sen määräyksissä ylitetään yhteisön sisäinen toi- mivalta erityisesti siten, että niiden seurauk- sena olisi jäsenvaltioiden lakien ja asetusten

yhdenmukaistaminen alalla, jolla tällainen yhdenmukaistaminen ei tämän sopimuksen mukaan ole mahdollista.

Poiketen siitä, mitä 5 kohdan ensimmäi- sessä alakohdassa määrätään, kulttuuri- ja audiovisuaalialojen palvelujen, koulutuspal- velujen sekä sosiaali- ja terveysalan palvelu- jen kauppaa koskevat sopimukset kuuluvat tässä suhteessa yhteisön ja sen jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan. Niitä koskevien neu- vottelujen käyminen edellyttää siten 300 artiklan asiaa koskevien määräysten mukai- sesti tehdyn yhteisön päätöksen lisäksi jäsen- valtioiden yhteistä sopimusta. Yhteisö ja jäsenvaltiot tekevät yhdessä näin neuvotellut sopimukset.

Liikenteen alan kansainvälisten sopimusten neuvottelemisessa ja tekemisessä noudatetaan edelleen V osaston ja 300 artiklan määräyk- siä.

7. Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuul- tuaan laajentaa 1–4 kohdan soveltamisen koskemaan henkistä omaisuutta koskevia kansainvälisiä neuvotteluja ja sopimuksia, siltä osin kuin ne eivät kuulu 5 kohdan soveltamisalaan, sanotun kuitenkaan rajoitta- matta 6 kohdan ensimmäisen alakohdan so- veltamista.”

9) Korvataan 137 artikla seuraavasti: ”137 artikla

1. Edellä 136 artiklassa tarkoitettujen ta- voitteiden toteuttamiseksi yhteisö tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa seuraavil- la aloilla:

a) erityisesti työympäristön parantaminen työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi;

b) työehdot;

c) työntekijöiden sosiaaliturva ja sosiaali- nen suojeleminen;

d) työtekijöiden suojelu työsopimuksen päättymisen yhteydessä;

e) tiedottaminen työntekijöille ja työnteki- jöiden kuuleminen;

f) työntekijöiden ja työnantajien edustami- nen ja heidän etujensa kollektiivinen turvaa- minen, mukaan lukien yhteistoiminta työpai- kalla, jollei 5 kohdasta muuta johdu;

g) sellaisten kolmansien maiden kansalais- ten palvelussuhteen ehdot, jotka oleskelevat laillisesti yhteisön alueella;

h) työmarkkinoilta syrjäytyneiden henki- löiden integroiminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 150 artiklan määräyksiä;

i) miesten ja naisten välinen tasa-arvo asioissa, jotka koskevat heidän mahdollisuuk- siaan työmarkkinoilla sekä heidän kohteluaan työssä;

j) sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen;

k) sosiaalisen suojelun järjestelmien nyky- aikaistaminen, sanotun kuitenkaan rajoitta- matta c alakohdan soveltamista.

2. Tätä varten neuvosto voi:

a) toteuttaa toimenpiteitä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämiseksi aloittein, joilla pyritään parantamaan tiedon saantia, kehittämään tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, edistämään innovatiivisia lähesty- mistapoja ja arvioimaan kokemuksia ja jotka eivät merkitse jäsenvaltioiden lakien ja ase- tusten yhdenmukaistamista;

b) antaa 1 kohdan a–i alakohdassa tarkoi- tetuilla aloilla direktiivein säännöksiä vähim- mäisvaatimuksista, jotka pannaan täytäntöön asteittain ottaen huomioon kunkin jäsenval- tion edellytykset ja kussakin jäsenvaltiossa voimassa oleva tekninen sääntely. Näissä direktiiveissä vältetään säätämästä sellaisia hallinnollisia, taloudellisia tai oikeudellisia rasituksia, jotka vaikeuttaisivat pienten tai keskisuurten yritysten perustamista taikka niiden kehittämistä.

Neuvosto tekee ratkaisunsa 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan, lukuun ottamatta tämän artiklan 1 kohdan c, d, f ja g alakohdassa tarkoitettuja aloja, joilla neuvosto tekee ratkaisunsa yksi- mielisesti komission ehdotuksesta sekä Eu- roopan parlamenttia ja mainittuja komiteoita kuultuaan. Neuvosto voi yksimielisesti ko- mission ehdotuksesta ja Euroopan parlament- tia kuultuaan päättää 251 artiklassa tarkoite- tun menettelyn soveltamisesta tämän artiklan 1 kohdan d, f ja g alakohtiin.

3. Jäsenvaltio voi antaa 2 kohdan sovel- tamiseksi annettujen direktiivien täytäntöön- panon työmarkkinaosapuolten tehtäväksi nii- den yhteisestä pyynnöstä.

Tällöin jäsenvaltio varmistaa, että viimeis- tään sinä päivänä, jona direktiivit on saatet- tava osaksi kansallista lainsäädäntöä 249 artiklan mukaisesti, työmarkkinaosapuolet ovat toteuttaneet tarvittavat toimenpiteet so- pimuksin, ja jäsenvaltio, jota asia koskee, on toteuttanut kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta se voi milloin tahansa varmistaa kysei- sessä direktiivissä asetettujen tulosten saavut- tamisen.

4. Tämän artiklan nojalla annetut säännök- set:

– eivät rajoita jäsenvaltioille tunnustettua oikeutta määritellä sosiaaliturvajärjestelmien- sä perusperiaatteet, eivätkä ne saa vaikuttaa olennaisesti näiden järjestelmien rahoituksen tasapainoon;

– eivät voi estää jäsenvaltiota pitämästä voimassa tai toteuttamasta tiukempia suoja- toimenpiteitä, jos ne ovat sopusoinnussa tämän sopimuksen kanssa.

5. Tämän artiklan määräyksiä ei sovelleta palkkoihin, järjestäytymisoikeuteen, lakko- oikeuteen eikä oikeuteen määrätä työsulusta.”

10) Korvataan 139 artiklan 2 kohdan vii- meinen alakohta seuraavasti:

”Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenem- mistöllä, paitsi silloin kun kyseisessä sopi- muksessa on yksi tai useampi sellaista alaa koskeva määräys, jolla 137 artiklan 2 kohdan mukaan edellytetään yksimielisyyttä. Tällöin neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti.”

11) Korvataan 144 artikla seuraavasti: ”144 artikla

Neuvosto perustaa Euroopan parlamenttia kuultuaan neuvoa-antavan sosiaalisen suoje- lun komitean edistämään yhteistyötä sosiaa- lisen suojelun alalla jäsenvaltioiden kesken ja komission kanssa. Komitean tehtävänä on:

– seurata sosiaalialan tilannetta sekä sosi- aalisen suojelun politiikkojen kehittymistä jäsenvaltioissa ja yhteisössä;

– edistää tietojen, kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa jäsenvaltioiden kes- ken ja komission kanssa;

– laatia selvityksiä, antaa lausuntoja tai suorittaa muita toimivaltaansa kuuluvia teh- täviä joko neuvoston tai komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 207 artiklan soveltamista.

Tehtäväänsä toteuttaessaan komitea on ai- heellisella tavalla yhteydessä työmarkkina- osapuoliin.

Kukin jäsenvaltio ja komissio nimeävät komiteaan kaksi jäsentä.”

12) Korvataan 157 artiklan 3 kohta seu- raavasti:

”3. Yhteisö myötävaikuttaa 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseen tä- män sopimuksen muiden artiklojen nojalla harjoittamallaan politiikalla ja toiminnalla. Neuvosto voi 251 artiklassa määrättyä me- nettelyä noudattaen ja talous- ja sosiaaliko- miteaa kuultuaan päättää erityistoimenpiteis- tä, joiden tarkoituksena on tukea jäsenvalti- oissa 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi toteutettuja toimia.

Tämän osaston määräykset eivät anna yhteisölle perusteita toteuttaa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa kilpailun vääristymiseen tai jotka käsittävät verotusta tai palkattujen työntekijöiden oikeuksia ja etuja koskevia säännöksiä tai määräyksiä.”

13) Korvataan 159 artiklan kolmas kohta seuraavasti:

”Jos rahastojen ulkopuoliset erityistoimet osoittautuvat tarpeellisiksi, neuvosto voi päät- tää niistä 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan, sanotun kuiten- kaan rajoittamatta yhteisön muussa politii- kassa päätettyjen toimenpiteiden soveltamis- ta.”

14) Lisätään 161 artiklaan kolmas kohta seuraavasti:

”Neuvosto tekee 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen ratkaisunsa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta, saatuaan Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan, jos 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen sovellettavat monivuotiset rahoitusnä- kymät ja niihin liittyvä toimielinten välinen sopimus on hyväksytty kyseiseen määräai- kaan mennessä. Jos näin ei ole, tässä kohdassa määrättyä menettelyä sovelletaan siitä ajan- kohdasta alkaen, jona ne hyväksytään.”

15) Korvataan 175 artiklan 2 kohta seu- raavasti:

”2. Poiketen 1 kohdassa määrätystä pää- töksentekomenettelystä ja rajoittamatta 95 artiklan soveltamista, neuvosto yksimielisesti komission ehdotuksesta sekä Euroopan par- lamenttia, talous- ja sosiaalikomiteaa ja aluei- den komiteaa kuultuaan vahvistaa:

a) säännöksiä, jotka ovat etupäässä vero- tuksellisia;

b) toimenpiteet, jotka vaikuttavat:

3 430506/6

– kaavoitukseen;

– vesivarojen määrän hallintaan tai jotka koskevat suoraan tai välillisesti vesivarojen saatavuutta;

– maankäyttöön jätehuoltoa lukuun otta- matta;

c) toimenpiteet, jotka vaikuttavat merkit- tävästi jäsenvaltion valintaan eri energianläh- teiden välillä ja jäsenvaltion energiahuollon yleiseen rakenteeseen.

Neuvosto voi edellisessä alakohdassa mää- rätyin edellytyksin määritellä ne tässä koh- dassa tarkoitetut asiat, joissa päätökset on tehtävä määräenemmistöllä.”

16) Lisätään kolmanteen osaan osasto seu- raavasti:

”XXI OSASTO TALOUDELLINEN, TEKNINEN JA

RAHOITUSYHTEISTYÖ KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA

181 a artikla

1. Yhteisö tekee kolmansien maiden kans- sa toimivaltaansa kuuluvaa taloudellista, tek- nistä ja rahoitusyhteistyötä, sanotun kuiten- kaan rajoittamatta tämän perustamissopimuk- sen muiden määräysten ja varsinkaan XX osaston määräysten soveltamista. Tällä yh- teistyöllä täydennetään jäsenvaltioiden toimia ja se on yhdenmukaista yhteisön kehitysyh- teistyöpolitiikan kanssa.

Yhteisön tämän alan politiikalla edistetään kansanvallan ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen yleisen tavoitteen sekä ihmisoi- keuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen tavoitteen saavuttamista.

2. Neuvosto vahvistaa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja Euroopan parla- menttia kuultuaan 1 kohdan täytäntöönpane- miseksi tarvittavat toimenpiteet. Neuvosto päättää yksimielisesti 310 artiklassa tarkoite-

tuista assosiaatiosopimuksista sekä unionin jäsenehdokasvaltioiden kanssa tehtävistä so- pimuksista.

3. Yhteisö ja jäsenvaltiot tekevät kukin toimivaltaansa kuuluvaa yhteistyötä kolman- sien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa. Yhteisön yhteistyötä kos- kevista yksityiskohtaisista säännöistä voidaan sopia yhteisön ja asianomaisten kolmansien osapuolten välisin sopimuksin, joista neuvo- tellaan ja jotka tehdään 300 artiklan mukai- sesti.

Ensimmäisen alakohdan määräykset eivät rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa neuvotella kansainvälisissä elimissä ja tehdä kansainvä- lisiä sopimuksia.”

17) Korvataan 189 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Euroopan parlamentin jäsenmäärä saa olla enintään 732.”

18) Korvataan 190 artiklan 5 kohta seu- raavasti:

”5. Euroopan parlamentti vahvistaa saatu- aan komission lausunnon ja neuvoston mää- räenemmistöllä antaman suostumuksen jäsen- tensä tehtäviä ja velvollisuuksia koskevat säännöt ja yleiset ehdot. Jäsenten tai entisten jäsenten verotusjärjestelmää koskevien sään- töjen tai ehtojen osalta edellytetään neuvos- tossa yksimielistä päätöstä.”

19) Lisätään 191 artiklaan toinen kohta seuraavasti:

”Neuvosto vahvistaa 251 artiklassa mää- rättyä menettelyä noudattaen Euroopan tasol- la toimivia poliittisia puolueita ja erityisesti niiden rahoitusta koskevat säännöt.”

20) Korvataan 207 artiklan 2 kohta seu- raavasti:

”2. Neuvostoa avustaa pääsihteeristö, jota johtaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimiva pääsihteeri, ja

häntä avustaa varapääsihteeri, joka vastaa pääsihteeristön toiminnasta. Neuvosto nimit- tää pääsihteerin ja varapääsihteerin määrä- enemmistöllä.

Xxxxxxxx päättää pääsihteeristön organi- saatiosta.”

21) Korvataan 210 artikla seuraavasti: ”210 artikla

Xxxxxxxx vahvistaa määräenemmistöllä komission puheenjohtajan ja jäsenten, yhtei- sön tuomioistuimen presidentin, tuomareiden, julkisasiamiesten ja kirjaajan sekä yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jä- senten ja kirjaajan palkat, heille maksettavat korvaukset sekä heidän eläkkeensä. Se vah- vistaa samalla enemmistöllä myös palkkaa vastaavat korvaukset.”

22) Korvataan 214 artiklan 2 kohta seu- raavasti:

”2. Valtion- ja hallitusten päämiesten ko- koonpanossa kokoontuva neuvosto nimeää määräenemmistöllä henkilön, jonka se aikoo nimittää komission puheenjohtajaksi; Euroo- pan parlamentin on hyväksyttävä tämä ni- meäminen.

Neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä ja yhteisellä sopimuksella puheenjohtajaksi ni- metyn kanssa kunkin jäsenvaltion ehdotusten mukaisesti laaditun luettelon muista henki- löistä, jotka se aikoo nimittää komission jäseniksi.

Euroopan parlamentissa äänestetään ko- mission puheenjohtajaksi ja muiksi komission jäseniksi näin nimettyjen henkilöiden hyväk- symisestä yhtenä kokoonpanona. Saatuaan Euroopan parlamentin hyväksymisen neuvos- to nimittää puheenjohtajan ja muut komission jäsenet määräenemmistöllä.”

23) Korvataan 215 artikla seuraavasti: ”215 artikla

Lukuun ottamatta kuolemantapauksia ja

niitä tapauksia, joissa jäsenen tilalle nimite- tään uusi jäsen tavallisessa järjestyksessä, komission jäsenen tehtävät päättyvät, kun hän eroaa tai hänet erotetaan.

Neuvosto nimittää määräenemmistöllä eronneen, erotetun tai kuolleen jäsenen tilalle uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Neuvosto voi kuitenkin yksimielisesti päättää, että uutta jäsentä ei nimitetä.

Jos puheenjohtaja eroaa, erotetaan tai xxx- xxx, hänen tilalleen nimitetään uusi puheen- johtaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Uutta puheenjohtajaa nimitettäessä noudatetaan 214 artiklan 2 kohdassa määrättyä menettelyä.

Jollei komission jäsentä eroteta 216 artik- lan mukaisesti, hän jatkaa tehtävässään, kun- nes hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen tai kunnes neuvosto päättää tämän artiklan toisen kohdan mukaisesti, ettei uutta jäsentä nimi- tetä.”

24) Korvataan 217 artikla seuraavasti: ”217 artikla

1. Komission toiminnan poliittisesta ohja- uksesta huolehtii sen puheenjohtaja, joka päättää komission sisäisestä organisaatiosta varmistaakseen, että sen toiminta on johdon- mukaista, tehokasta ja kollegiaalista.

2. Puheenjohtaja ryhmittelee komissiolle kuuluvat tehtävät ja jakaa ne komission jäsenten kesken. Puheenjohtaja voi jakaa vastuualueet uudelleen toimikauden aikana. Komission jäsenet hoitavat puheenjohtajan heille osoittamia tehtäviä tämän valvonnassa.

3. Puheenjohtaja nimittää kollegion hy- väksynnän saatuaan komission jäsenten kes- kuudesta varapuheenjohtajia.

4. Komission jäsen esittää eronpyyntönsä, jos puheenjohtaja kollegion hyväksynnän saa- tuaan sitä häneltä pyytää.”

25) Kumotaan 219 artiklan ensimmäinen kohta.

26) Korvataan 220 artikla seuraavasti: ”220 artikla

Yhteisön tuomioistuin ja yhteisön ensim- mäisen oikeusasteen tuomioistuin varmistavat kumpikin toimivaltuuksiensa mukaisesti, että tätä sopimusta tulkittaessa ja sovellettaessa noudatetaan lakia.

Lisäksi yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen yhteyteen voidaan asettaa 225 a artiklassa määrätyin edellytyksin lain- käyttölautakuntia, joilla on tässä sopimukses- sa määrättyjä lainkäyttöä koskevia toimival- tuuksia tietyillä erityisaloilla.”

27) Korvataan 221 artikla seuraavasti: ”221 artikla

Yhteisön tuomioistuimessa on yksi tuomari jäsenvaltiota kohden.

Yhteisön tuomioistuin kokoontuu jaostois- sa tai suuressa jaostossa yhteisöjen tuomio- istuimen perussäännössä tätä varten määrät- tyjen sääntöjen mukaisesti.

Yhteisön tuomioistuin voi kokoontua myös täysistunnossa, kun perussäännössä niin mää- rätään.”

28) Korvataan 222 artikla seuraavasti: ”222 artikla

Yhteisön tuomioistuinta avustaa kahdeksan julkisasiamiestä. Yhteisön tuomioistuimen pyynnöstä neuvosto voi yksimielisesti lisätä julkisasiamiesten määrää.

Julkisasiamiesten tehtävänä on täysin puo- lueettomina ja riippumattomina esittää julki- sessa istunnossa perustellut ratkaisuehdotuk- set asioissa, jotka yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön mukaan vaativat heidän myö- tävaikutustaan.”

29) Korvataan 223 artikla seuraavasti:

”223 artikla

Yhteisön tuomioistuimen tuomarit ja jul- kisasiamiehet valitaan henkilöistä, joiden riip- pumattomuus on kiistaton ja jotka joko täyttävät kotimaassaan korkeimpien tuomarin virkojen kelpoisuusvaatimukset tai ovat tun- netusti päteviä lainoppineita, ja heidät nimi- tetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella kuudeksi vuodeksi kerrallaan.

Osa tuomareista ja julkisasiamiehistä vaih- tuu joka kolmas vuosi yhteisöjen tuomiois- tuimen perussäännössä määrätyin edellytyk- sin.

Tuomarit valitsevat yhteisön tuomioistui- men presidentin keskuudestaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Sama henkilö voidaan valita uudeksi toimikaudeksi.

Tuomari tai julkisasiamies, jonka toimi- kausi päättyy, voidaan nimittää uudeksi toi- mikaudeksi.

Yhteisön tuomioistuin nimittää kirjaajansa ja vahvistaa hänen tehtäväänsä koskevat säännöt.

Yhteisön tuomioistuin vahvistaa työjärjes- tyksensä. Työjärjestykselle tarvitaan neuvos- ton määräenemmistöllä antama hyväksymi- nen.”

30) Korvataan 224 artikla seuraavasti: ”224 artikla

Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuimessa on vähintään yksi tuomari jäsenvaltiota kohden. Tuomareiden määrä vahvistetaan yhteisöjen tuomioistuimen pe- russäännössä. Perussäännössä voidaan mää- rätä, että yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta avustavat julkisasiamiehet.

yhteisellä sopimuksella kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Osa jäsenistä vaihtuu joka kolmas vuosi. Jäsen, jonka toimikausi päättyy, voi- daan nimittää uudeksi toimikaudeksi.

Tuomarit valitsevat keskuudestaan kol- meksi vuodeksi kerrallaan yhteisön ensim- mäisen oikeusasteen tuomioistuimen presi- dentin. Sama henkilö voidaan valita uudeksi toimikaudeksi.

Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuin nimittää kirjaajansa ja vahvistaa hänen tehtäväänsä koskevat säännöt.

Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuin vahvistaa työjärjestyksensä yhteis- ymmärryksessä yhteisön tuomioistuimen kanssa. Työjärjestykselle tarvitaan neuvoston määräenemmistöllä antama hyväksyminen.

Jollei yhteisöjen tuomioistuimen perus- säännöstä muuta johdu, yhteisön ensimmäi- sen oikeusasteen tuomioistuimeen sovelletaan mitä tässä sopimuksessa määrätään yhteisön tuomioistuimesta.”

31) Korvataan 225 artikla seuraavasti: ”225 artikla

1. Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan ensimmäisenä oikeusasteena 230, 232, 235,

236 ja 238 artiklassa tarkoitetut kanteet lukuun ottamatta niitä, joiden ratkaiseminen on annettu jonkin lainkäyttölautakunnan teh- täväksi tai jotka perussäännön mukaan kuu- luvat yhteisön tuomioistuimen toimivaltaan. Perussäännössä voidaan määrätä, että yhtei- sön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan muunkinlai- sia kanteita.

Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuimen tämän kohdan nojalla tekemiin päätöksiin voidaan vain oikeuskysymysten osalta ja perussäännössä määrätyin edellytyk- sin ja rajoituksin hakea muutosta yhteisön tuomioistuimelta.

2. Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan 225 a artiklan mukaisesti perustettujen lain- käyttölautakuntien päätöksiä koskevat muu- toksenhaut.

Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuimen tämän kohdan nojalla tekemät päätökset voidaan perussäännössä määrätyin edellytyksin ja rajoituksin poikkeuksellisesti käsitellä uudelleen yhteisön tuomioistuimes- sa, jos asia voi vakavasti vahingoittaa yhtei- sön oikeuden yhtenäisyyttä ja johdonmukai- suutta.

3. Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan 234 artiklan nojalla esitetyt ennakkoratkaisu- pyynnöt perussäännössä määrätyissä erityis- asioissa.

Jos yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että asian edellyttämä periaatepäätös voi loukata yhteisön oikeuden yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta, se voi siirtää asian yhteisön tuomioistuimen ratkais- tavaksi.

Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuimen ennakkoratkaisukysymyksissä tekemät päätökset voidaan perussäännössä määrätyin edellytyksin ja rajoituksin poikke- uksellisesti käsitellä uudelleen yhteisön tuo- mioistuimessa, jos asia voi vakavasti vahin- goittaa yhteisön oikeuden yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta.”

32) Lisätään artikla seuraavasti: ”225 a artikla

Neuvosto voi yksimielisesti komission eh- dotuksesta sekä Euroopan parlamenttia ja yhteisön tuomioistuinta kuultuaan tai yhtei- sön tuomioistuimen pyynnöstä sekä Euroopan parlamenttia ja komissiota kuultuaan päättää perustaa lainkäyttölautakuntia, joiden tehtä- vänä on ratkaista ensimmäisenä oikeusasteena tietynlaiset erityisasioissa nostetut kanteet.

Lainkäyttölautakunnan perustamispäätök-

sessä vahvistetaan kyseisen lautakunnan ko- koonpanoa koskevat säännöt ja määritellään sille annettavat toimivaltuudet.

Lainkäyttölautakuntien päätöksiin voidaan hakea muutosta yhteisön ensimmäisen oike- usasteen tuomioistuimelta vain oikeuskysy- mysten osalta tai, jos lautakunnan perusta- mispäätöksessä niin määrätään, myös asiaky- symysten osalta.

Lainkäyttölautakuntien jäsenet valitaan henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiis- taton ja jotka ovat päteviä tuomarin virkaan. Neuvosto nimittää heidät yksimielisesti.

Lainkäyttölautakunnat vahvistavat työjär- jestyksensä yhteisymmärryksessä yhteisön tuomioistuimen kanssa. Työjärjestykselle tar- vitaan neuvoston määräenemmistöllä antama hyväksyminen.

Jollei lainkäyttölautakunnan perustamis- päätöksestä muuta johdu, lainkäyttölautakun- tiin sovelletaan, mitä tässä sopimuksessa ja yhteisöjen tuomioistuimen perussäännössä määrätään yhteisön tuomioistuimesta.”

33) Lisätään artikla seuraavasti: ”229 a artikla

Neuvosto voi yksimielisesti komission eh- dotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultu- aan antaa säännöksiä, joilla se antaa halua- massaan laajuudessa yhteisön tuomiois- tuimelle toimivallan ratkaista riitoja, jotka liittyvät sellaisten tämän sopimuksen nojalla annettujen säädösten soveltamiseen, joilla luodaan yhteisön teollisoikeudellinen suoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopi- muksen muiden määräysten soveltamista. Neuvosto suosittaa jäsenvaltioille, että ne hyväksyisivät kyseiset säännökset valtiosään- töjensä asettamien vaatimusten mukaisesti.”

34) Korvataan 230 artiklan toinen ja kol- mas kohta seuraavasti:

”Tässä tarkoituksessa yhteisön tuomiois- tuimella on toimivalta ratkaista jäsenvaltion, Euroopan parlamentin, neuvoston tai komis-

sion kanne, jonka perusteena on toimivallan puuttuminen, olennaisen menettelymääräyk- sen rikkominen, tämän sopimuksen tai sen soveltamista koskevan oikeussäännön rikko- minen taikka harkintavallan väärinkäyttö.

Yhteisön tuomioistuimella on samoin edel- lytyksin toimivalta ratkaista tilintarkastustuo- mioistuimen ja EKP:n oikeuksiensa turvaa- miseksi nostamat kanteet.”

35) Korvataan 245 artikla seuraavasti: ”245 artikla

Yhteisöjen tuomioistuimen perussääntö vahvistetaan erillisessä pöytäkirjassa.

Neuvosto voi yksimielisesti yhteisön tuo- mioistuimen pyynnöstä sekä Euroopan par- lamenttia ja komissiota kuultuaan tai komis- sion pyynnöstä sekä Euroopan parlamenttia ja yhteisön tuomioistuinta kuultuaan muuttaa perussäännön määräyksiä, lukuun ottamatta sen I osaston määräyksiä.”

36) Muutetaan 247 artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Tilintarkastustuomioistuimessa on yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta.”

b) korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet nimitetään kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä Eu- roopan parlamenttia kuultuaan kunkin jäsen- valtion ehdotusten mukaisesti laaditun luet- telon jäsenistä. Sama jäsen voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi.

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valit- sevat keskuudestaan tilintarkastustuomiois- tuimen presidentin kolmeksi vuodeksi. Sama henkilö voidaan valita uudeksi toimikaudek- si.”

37) Muutetaan 248 artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa yhteisön kaikkia tuloja ja menoja koskevat tilit. Se tarkastaa myös kaikkien yhteisön perustamien toimielinten tuloja ja menoja koskevat tilit, jollei toimielimen perustamis- asiakirjassa toisin määrätä.

Tilintarkastustuomioistuin antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unio- nin virallisessa lehdessä julkaistavan lausu- man tilien luotettavuudesta sekä tilien perus- tana olevien toimien laillisuudesta ja asian- mukaisuudesta. Lausumaa voidaan täydentää yhteisön jokaista keskeistä toiminta-alaa kos- kevilla erityisarvioilla.”;

b) korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Kunkin varainhoitovuoden päätyttyä tilintarkastustuomioistuin laatii vuosikerto- muksen. Se toimitetaan muille yhteisön toi- mielimille ja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä yhdessä näiden toimie- linten tilintarkastustuomioistuimen huomau- tuksiin antamien vastausten kanssa.

Tilintarkastustuomioistuin voi myös mil- loin tahansa, varsinkin erityiskertomuksin, esittää huomautuksia erityisistä kysymyksistä sekä antaa yhteisön muun toimielimen pyyn- nöstä lausuntoja.

Tilintarkastustuomioistuin antaa vuosiker- tomuksensa, erityiskertomuksensa ja lausun- tonsa jäsentensä enemmistöllä. Se voi kui- tenkin perustaa keskuudestaan jaostoja tie- tynlaisten kertomusten ja lausuntojen hyväk- symistä varten tilintarkastustuomioistuimen työjärjestyksessä määrätyin edellytyksin.

Tilintarkastustuomioistuin avustaa Euroo- pan parlamenttia ja neuvostoa talousarvion toteutumisen valvonnassa.

Tilintarkastustuomioistuin vahvistaa työ- järjestyksensä. Työjärjestykselle tarvitaan neuvoston määräenemmistöllä antama hyväk- syminen.”

38) Korvataan 254 artiklan 1 ja 2 kohdassa ilmaisu ”Euroopan yhteisöjen virallisessa leh- dessä” ilmaisulla ”Euroopan unionin viralli- sessa lehdessä.”

39) Korvataan 257 artikla seuraavasti: ”257 artikla

Perustetaan neuvoa-antava talous- ja sosi- aalikomitea.

Komitea muodostuu järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvista talous- ja yhteiskuntaelämän eri alojen edustajista, eri- tyisesti tuottajien, maanviljelijöiden, liiken- teenharjoittajien, työntekijöiden, kauppiaiden, käsityöläisten, vapaiden ammattien harjoitta- jien, kuluttajien ja yleisen edun edustajista.”

40) Korvataan 258 artikla seuraavasti: ”258 artikla

Talous- ja sosiaalikomitean jäsenten määrä on enintään 350.

Komitean jäsenten määrä on seuraava: Belgia 12

Xxxxxx 0

Saksa 24

Xxxxxxx 00

Espanja 21

Ranska 24

Irlanti 9

Italia 24

Luxemburg 6

Alankomaat 12

Itävalta 12

Portugali 12

Suomi 9

Ruotsi 12

Yhdistynyt kuningaskunta 24

Komitean jäseniä eivät sido mitkään ohjeet. He hoitavat tehtäväänsä yhteisön yleisen edun mukaisesti täysin riippumattomina.

Neuvosto vahvistaa määräenemmistöllä komitean jäsenten palkkiot.”

41) Korvataan 259 artiklan 1 kohta seu- raavasti:

”1. Komitean jäsenet nimetään jäsenvalti- oiden ehdotuksesta neljäksi vuodeksi kerral- laan. Neuvosto hyväksyy kunkin jäsenvaltion

ehdotusten mukaisesti laaditun luettelon jä- senistä määräenemmistöllä. Sama komitean jäsen voidaan nimetä uudeksi toimikaudeksi.”

42) Korvataan 263 artikla seuraavasti: ”263 artikla

Perustetaan neuvoa-antava komitea, jäl- jempänä ’alueiden komitea’, jonka muodos- tavat alueellisten ja paikallisten yhteisöjen edustajat, jotka ovat alue- tai paikallisvaa- leissa valittuja luottamushenkilöitä tai poliit- tisesti vastuussa vaaleilla valitulle elimelle.

Alueiden komitean jäsenten määrä on enintään 350.

Komitean jäsenten määrä on seuraava: Belgia 12

Xxxxxx 0

Saksa 24

Xxxxxxx 00

Espanja 21

Ranska 24

Irlanti 9

Italia 24

Luxemburg 6

Alankomaat 12

Itävalta 12

Portugali 12

Suomi 9

Ruotsi 12

Yhdistynyt kuningaskunta 24

Komitean jäsenet ja yhtä monta varajäsentä nimetään asianomaisten jäsenvaltioiden eh- dotuksesta neljäksi vuodeksi kerrallaan. Sama jäsen tai varajäsen voidaan nimetä uudeksi toimikaudeksi. Neuvosto hyväksyy kunkin jäsenvaltion ehdotusten mukaisesti laaditun luettelon jäsenistä ja varajäsenistä määrä- enemmistöllä. Kun ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu tehtävä, jonka perusteella henkilöä ehdotettiin alueiden komitean jäseneksi, päät- tyy, hänen toimikautensa komiteassa päättyy ilman eri toimenpiteitä ja hänen tilalleen nimetään samaa menettelyä noudattaen uusi jäsen kyseisen toimikauden loppuun saakka. Komitean jäsen ei voi samanaikaisesti olla Euroopan parlamentin jäsen.

Komitean jäseniä eivät sido mitkään ohjeet. He hoitavat tehtäväänsä yhteisön yleisen edun mukaisesti täysin riippumattomina.”

43) Korvataan 266 artikla seuraavasti: ”266 artikla

Euroopan investointipankki on oikeushen- kilö.

Euroopan investointipankin jäseniä ovat jäsenvaltiot.

Euroopan investointipankin perussääntö on tähän sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa. Neuvosto voi Euroopan investointipankin pyynnöstä ja Euroopan parlamenttia ja ko- missiota kuultuaan tai komission pyynnöstä ja Euroopan parlamenttia ja Euroopan inves- tointipankkia kuultuaan yksimielisesti muut- taa investointipankin perussäännön 4, 11 ja 12

artiklaa sekä 18 artiklan 5 kohtaa.”

44) Korvataan 279 artikla seuraavasti: ”279 artikla

1. Neuvosto yksimielisesti komission eh- dotuksesta sekä Euroopan parlamenttia kuul- tuaan ja tilintarkastustuomioistuimen lausun- non saatuaan:

a) antaa varainhoitoasetukset, joissa täs- mennetään varsinkin talousarvion laatimista ja toteuttamista sekä tilinpäätöksen esittämis- tä ja tilintarkastusta koskevat yksityiskohtai- set säännöt;

b) vahvistaa säännöt varainhoidon valvo- jien, tulojen ja menojen hyväksyjien ja tilinpitäjien vastuusta sekä järjestää heidän toimintansa valvonnan.

Neuvosto tekee ratkaisunsa 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen määräenemmistöllä komission ehdotuksesta Euroopan parlament- tia kuultuaan ja tilintarkastustuomioistuimen lausunnon saatuaan.

2. Neuvosto vahvistaa yksimielisesti ko- mission ehdotuksesta sekä Euroopan parla-

menttia kuultuaan ja tilintarkastustuomiois- tuimen lausunnon saatuaan ne yksityiskoh- taiset säännöt ja sen menettelyn, joita nou- dattaen yhteisön omia varoja koskevan sään- telyn mukaiset talousarvioon otetut tulot annetaan komission käyttöön, sekä määritte- lee ne toimenpiteet, joita tarvittaessa sovel- letaan käteisvarojen saamiseksi.”

45) Korvataan 290 artikla seuraavasti: ”290 artikla

Neuvosto vahvistaa yksimielisesti yhteisön toimielimissä käytettäviä kieliä koskevan sääntelyn, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön määräysten soveltamista.”

46) Muutetaan 300 artikla seuraavasti:

a) korvataan 2 kohdan toinen ja kolmas alakohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa määrätään, samoja menettelyjä noudatetaan päätettäessä sopimuksen soveltamisen keskeyttämisestä ja määriteltäessä yhteisön kantoja sopimuksella perustetussa elimessä, kun kyseisen elimen on tehtävä päätöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, lukuun ottamatta päätöksiä kyseisen sopi- muksen institutionaalisten rakenteiden täy- dentämisestä tai muuttamisesta.

Euroopan parlamentille annetaan viipymät- tä täydelliset tiedot tämän kohdan mukaisesta päätöksestä, joka koskee sopimuksen väliai- kaista soveltamista tai soveltamisen keskeyt- tämistä tai yhteisön kannan määrittelyä so- pimuksella perustetussa elimessä.”;

b) korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6. Euroopan parlamentti, neuvosto, ko- missio tai jäsenvaltio voi hankkia yhteisön tuomioistuimen lausunnon siitä, onko suun- niteltu sopimus sopusoinnussa tämän sopi- muksen määräysten kanssa. Jos yhteisön tuomioistuimen lausunto on kielteinen, sopi- mus voi tulla voimaan vain Euroopan unionis- ta tehdyn sopimuksen 48 artiklassa määrätyin edellytyksin.”

47) Muutetaan 309 artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 kohdassa ilmaisu ”7 artik- lan 2 kohdan” ilmaisulla ”7 artiklan 3 kohdan”;

b) korvataan 2 kohdassa ilmaisu ”7 artik- lan 1 kohdan” ilmaisulla ”7 artiklan 2 kohdan”.

3 ARTIKLA

Muutetaan Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus tämän artiklan mukaisesti.

1) Korvataan 107 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Euroopan parlamentin jäsenmäärä saa olla enintään 732”.

2) Korvataan 108 artiklan 5 kohta seuraa- vasti:

”5. Euroopan parlamentti vahvistaa saatu- aan komission lausunnon ja neuvoston mää- räenemmistöllä antaman suostumuksen jäsen- tensä tehtäviä ja velvollisuuksia koskevat säännöt ja yleiset ehdot. Jäsenten tai entisten jäsenten verotusjärjestelmää koskevien sään- töjen osalta edellytetään neuvostossa yksi- mielistä päätöstä.”

3) Korvataan 121 artiklan 2 kohta seuraa- vasti:

”2. Neuvostoa avustaa pääsihteeristö, jota johtaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimiva pääsihteeri, ja häntä avustaa varapääsihteeri, joka vastaa pääsihteeristön toiminnasta. Neuvosto nimit- tää pääsihteerin ja varapääsihteerin määrä- enemmistöllä.

Xxxxxxxx päättää pääsihteeristön organi- saatiosta.”

4) Korvataan 127 artiklan 2 kohta seuraa- vasti:

”2. Valtion- tai hallitusten päämiesten ko-

4 430506/6

koonpanossa kokoontuva neuvosto nimeää määräenemmistöllä henkilön, jonka se aikoo nimittää komission puheenjohtajaksi; Euroo- pan parlamentin on hyväksyttävä tämä ni- meäminen.

5) Korvataan 128 artikla seuraavasti: ”128 artikla

Lukuun ottamatta kuolemantapauksia ja niitä tapauksia, joissa jäsenen tilalle nimite- tään uusi jäsen tavallisessa järjestyksessä, komission jäsenen tehtävät päättyvät, kun hän eroaa tai hänet erotetaan.

Jollei komission jäsentä eroteta 129 artik- lan mukaisesti, hän jatkaa tehtävässään, kun- nes hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen tai kunnes neuvosto päättää tämän artiklan toisen kohdan mukaisesti, ettei uutta jäsentä nimi- tetä.”

6) Korvataan 130 artikla seuraavasti:

”130 artikla

3. Puheenjohtaja nimittää kollegion hy- väksynnän saatuaan komission jäsenten kes- kuudesta varapuheenjohtajia.

4. Komission jäsen esittää eronpyyntönsä, jos puheenjohtaja kollegion hyväksynnän saa- tuaan sitä häneltä pyytää.”

7) Kumotaan 132 artiklan ensimmäinen kohta.

8) Korvataan 136 artikla seuraavasti: ”136 artikla

Lisäksi yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen yhteyteen voidaan asettaa 140 b artiklassa määrätyin edellytyksin lain- käyttölautakuntia, joilla on tässä sopimukses- sa määrättyjä lainkäyttöä koskevia toimival- tuuksia tietyillä erityisaloilla.”

9) Korvataan 137 artikla seuraavasti: ”137 artikla

Yhteisön tuomioistuimessa on yksi tuomari jäsenvaltiota kohden.

Yhteisön tuomioistuin kokoontuu jaostois-

sa tai suuressa jaostossa yhteisöjen tuomio- istuimen perussäännössä tätä varten määrät- tyjen sääntöjen mukaisesti.

Yhteisön tuomioistuin voi kokoontua myös täysistunnossa, kun perussäännössä niin mää- rätään.”

10) Korvataan 138 artikla seuraavasti: ”138 artikla

Yhteisön tuomioistuinta avustaa kahdeksan julkisasiamiestä. Yhteisön tuomioistuimen pyynnöstä neuvosto voi yksimielisesti lisätä julkisasiamiesten määrää.

11) Korvataan 139 artikla seuraavasti: ”139 artikla

Osa tuomareista ja julkisasiamiehistä vaih- tuu joka kolmas vuosi yhteisöjen tuomiois- tuimen perussäännössä määrätyin edellytyk- sin.

Tuomarit valitsevat yhteisön tuomioistui- men presidentin keskuudestaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Sama henkilö voidaan valita uudeksi toimikaudeksi.

Tuomari tai julkisasiamies, jonka toimi- kausi päättyy, voidaan nimittää uudeksi toi- mikaudeksi.

Yhteisön tuomioistuin nimittää kirjaajansa

ja vahvistaa hänen tehtäväänsä koskevat säännöt.

Yhteisön tuomioistuin vahvistaa työjärjes- tyksensä. Työjärjestykselle tarvitaan neuvos- ton määräenemmistöllä antama hyväksymi- nen.”

12) Korvataan 140 artikla seuraavasti: ”140 artikla

Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuimen jäsenet valitaan henkilöistä, joi- den riippumattomuus on kiistaton ja jotka ovat päteviä korkeaan tuomarin virkaan. Heidät nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Osa jäsenistä vaihtuu joka kolmas vuosi. Jäsen, jonka toimikausi päättyy, voi- daan nimittää uudeksi toimikaudeksi.

Tuomarit valitsevat keskuudestaan kol- meksi vuodeksi kerrallaan yhteisön ensim- mäisen oikeusasteen tuomioistuimen presi- dentin. Sama henkilö voidaan valita uudeksi toimikaudeksi.

Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuin nimittää kirjaajansa ja vahvistaa hänen tehtäväänsä koskevat säännöt.

13) Korvataan 140 a artikla seuraavasti: ”140 a artikla

1. Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan ensimmäisenä oikeusasteena 146, 148, 151,

152 ja 153 artiklassa tarkoitetut kanteet lukuun ottamatta niitä, joiden ratkaiseminen on annettu jonkin lainkäyttölautakunnan teh- täväksi tai jotka perussäännön mukaan kuu- luvat yhteisön tuomioistuimen toimivaltaan. Perussäännössä voidaan määrätä, että yhtei- sön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan muunkinlai- sia kanteita.

2. Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan 140 b artiklan mukaisesti perustettujen lain- käyttölautakuntien päätöksiä koskevat muu- toksenhaut.

Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuimen tämän kohdan nojalla tekemät päätökset voidaan yhteisöjen tuomioistuimen perussäännössä määrätyin edellytyksin ja ra- joituksin poikkeuksellisesti käsitellä uudel- leen yhteisön tuomioistuimessa, jos asia voi vakavasti vahingoittaa yhteisön oikeuden yh- tenäisyyttä ja johdonmukaisuutta.

3. Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan 150 artiklan nojalla esitetyt ennakkoratkaisu- pyynnöt perussäännössä määrätyissä erityis- asioissa.

Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuimen ennakkoratkaisukysymyksissä tekemät päätökset voidaan yhteisöjen tuomio- istuimen perussäännössä määrätyin edellytyk- sin ja rajoituksin poikkeuksellisesti käsitellä uudelleen yhteisön tuomioistuimessa, jos asia voi vakavasti vahingoittaa yhteisön oikeuden yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta.”

14) Lisätään artikla seuraavasti: ”140 b artikla

Lainkäyttölautakunnan perustamispäätök- sessä vahvistetaan kyseisen lautakunnan ko- koonpanoa koskevat säännöt ja määritellään sille annettavat toimivaltuudet.

Lainkäyttölautakuntien jäsenet valitaan henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiis- taton ja jotka ovat päteviä tuomarin virkaan. Neuvosto nimittää heidät yksimielisesti.

15) Korvataan 146 artiklan toinen ja kol- mas kohta seuraavasti:

”Tässä tarkoituksessa yhteisön tuomiois- tuimella on toimivalta ratkaista jäsenvaltion, Euroopan parlamentin, neuvoston tai komis- sion kanne, jonka perusteena on toimivallan puuttuminen, olennaisen menettelymääräyk- sen rikkominen, tämän sopimuksen tai sen soveltamista koskevan oikeussäännön rikko- minen taikka harkintavallan väärinkäyttö.

Yhteisön tuomioistuimella on samoin edel- lytyksin toimivalta ratkaista tilintarkastustuo- mioistuimen oikeuksiensa turvaamiseksi nos- tamat kanteet.”

16) Korvataan 160 artikla seuraavasti: ”160 artikla

Yhteisön tuomioistuimen perussääntö vah- vistetaan erillisessä pöytäkirjassa.

17) Muutetaan 160 b artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Tilintarkastustuomioistuimessa on yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta.”;

b) korvataan 3 kohta seuraavasti:

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valit- sevat keskuudestaan tilintarkastustuomiois- tuimen presidentin kolmeksi vuodeksi. Sama

henkilö voidaan valita uudeksi toimikaudek- si.”

18) Muutetaan 160 c artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 kohta seuraavasti:

b) korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Kunkin varainhoitovuoden päätyttyä tilintarkastustuomioistuin laatii vuosikerto- muksen. Se toimitetaan muille yhteisön toi- mielimille ja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä yhdessä näiden toimi- elinten tilintarkastustuomioistuimen huomau- tuksiin antamien vastausten kanssa.

Tilintarkastustuomioistuin avustaa Euroo- pan parlamenttia ja neuvostoa talousarvion toteutumisen valvonnassa.

45 430506/6

Tilintarkastustuomioistuin vahvistaa työ- järjestyksensä. Työjärjestykselle tarvitaan neuvoston määräenemmistöllä antama hyväk- syminen.”

19) Korvataan 163 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Asetukset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Ne tulevat voimaan niissä säädettynä päivänä tai, jollei voimaan- tulosta ole säädetty, kahdentenakymmenente- nä päivänä siitä, kun ne on julkaistu.”

20) Korvataan 165 artikla seuraavasti: ”165 artikla

Perustetaan neuvoa-antava talous- ja sosi- aalikomitea.

21) Korvataan 166 artikla seuraavasti: ”166 artikla

Talous- ja sosiaalikomitean jäsenten määrä on enintään 350.

Komitean jäsenten määrä on seuraava: Belgia 12

Taxxxx 0

Saksa 24

Krxxxxx 00

Espanja 21

Ranska 24

Irlanti 9

Italia 24

Luxemburg 6

Alankomaat 12

Itävalta 12

Portugali 12

Suomi 9

Ruotsi 12

Yhdistynyt kuningaskunta 24

Komitean jäseniä eivät sido mitkään ohjeet. He hoitavat tehtäväänsä yhteisön yleisen edun mukaisesti täysin riippumattomina.

Neuvosto vahvistaa määräenemmistöllä komitean jäsenten palkkiot.”

22) Korvataan 167 artiklan 1 kohta seu- raavasti:

”1. Komitean jäsenet nimetään jäsenvalti- oiden ehdotuksesta neljäksi vuodeksi kerral- laan. Neuvosto hyväksyy jäsenvaltioiden eh- dotusten mukaisesti laaditun luettelon jäse- nistä määräenemmistöllä. Sama komitean jäsen voidaan nimetä uudeksi toimikaudeksi.”

23) Korvataan 183 artikla seuraavasti: ”183 artikla

1. Neuvosto yksimielisesti komission eh- dotuksesta sekä Euroopan parlamenttia kuul- tuaan ja tilintarkastustuomioistuimen lausun- non saatuaan:

b) vahvistaa säännöt varainhoidon valvo- jien, tulojen ja menojen hyväksyjien ja tilinpitäjien vastuusta sekä järjestää heidän toimintansa valvonnan.

Neuvosto tekee ratkaisunsa 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen määräenemmistöllä komission ehdotuksesta Euroopan parlament- tia kuultuaan ja tilintarkastustuomioistuimen lausunnon saatuaan.

2. Neuvosto vahvistaa yksimielisesti ko- mission ehdotuksesta sekä Euroopan parla- menttia kuultuaan ja tilintarkastustuomiois- tuimen lausunnon saatuaan ne yksityiskoh- taiset säännöt ja sen menettelyn, joita nou- dattaen yhteisön omia varoja koskevan sään- telyn mukaiset talousarvioon otetut tulot annetaan komission käyttöön, sekä määritte- lee ne toimenpiteet, joita tarvittaessa sovel- letaan käteisvarojen saamiseksi.”

24) Korvataan 190 artikla seuraavasti: ”190 artikla

25) Muutetaan 204 artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 kohdan ilmaisu ”F.1 artik- lan 2 kohdan” ilmaisulla ”7 artiklan 3 kohdan”;

b) korvataan 2 kohdan ilmaisu ”F.1 artik- lan 1 kohdan” ilmaisulla ”7 artiklan 2 kohdan” ja ilmaisu ”F artiklan 1 kohdassa” ilmaisulla ”6 artiklan 1 kohdassa”.

4 ARTIKLA

Muutetaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus tämän artiklan mukaisesti.

1) Korvataan 10 artiklan 2 kohta seuraa- vasti:

”2. Valtion- tai hallitusten päämiesten ko- koonpanossa kokoontuva neuvosto nimeää määräenemmistöllä henkilön, jonka se aikoo nimittää komission puheenjohtajaksi; Euroo- pan parlamentin on hyväksyttävä tämä ni- meäminen.

2) Korvataan 11 artikla seuraavasti:

”11 artikla

3. Puheenjohtaja nimittää kollegion hy- väksynnän saatuaan komission jäsenten kes- kuudesta varapuheenjohtajia.

4. Komission jäsen esittää eronpyyntönsä, jos puheenjohtaja kollegion hyväksynnän saa- tuaan sitä häneltä pyytää.”

3) Korvataan 12 artikla seuraavasti: ”12 artikla

Jollei komission jäsentä eroteta 12 a artiklan mukaisesti, hän jatkaa tehtävässään, kunnes hänen tilalleen on nimitetty uusi jäsen tai kunnes neuvosto päättää tämän artiklan toisen kohdan mukaisesti, ettei uutta jäsentä nimitetä.”

4) Kumotaan 13 artiklan ensimmäinen kohta.

5) Korvataan 20 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Euroopan parlamentin jäsenmäärä saa olla enintään 732.”

6) Korvataan 21 artiklan 5 kohta seuraa- vasti:

”5. Euroopan parlamentti vahvistaa saatu- aan komission lausunnon ja neuvoston mää- räenemmistöllä antaman suostumuksen jäsen- tensä tehtäviä ja velvollisuuksia koskevat säännöt ja yleiset ehdot. Jäsenten tai entisten jäsenten verotusjärjestelmää koskevien sään- töjen osalta edellytetään neuvostossa yksi- mielistä päätöstä.”

7) Korvataan 30 artiklan 2 kohta seuraa- vasti:

Xxxxxxxx päättää pääsihteeristön organi- saatiosta.”

8) Korvataan 31 artikla seuraavasti: ”31 artikla

Lisäksi yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen yhteyteen voidaan asettaa 32 e artiklassa määrätyin edellytyksin lainkäyt- tölautakuntia, joilla on tässä sopimuksessa määrättyjä lainkäyttöä koskevia toimivaltuuk- sia tietyillä erityisaloilla.”

9) Korvataan 32 artikla seuraavasti: ”32 artikla

Yhteisön tuomioistuimessa on yksi tuomari jäsenvaltiota kohden.

Yhteisön tuomioistuin kokoontuu jaostois- sa tai suuressa jaostossa yhteisöjen tuomio- istuimen perussäännössä tätä varten määrät- tyjen sääntöjen mukaisesti.

Yhteisön tuomioistuin voi kokoontua myös täysistunnossa, kun perussäännössä niin mää- rätään.”

10) Korvataan 32 a artikla seuraavasti: ”32 a artikla

Yhteisön tuomioistuinta avustaa kahdeksan julkisasiamiestä. Yhteisön tuomioistuimen pyynnöstä neuvosto voi yksimielisesti lisätä julkisasiamiesten määrää.

11) Korvataan 32 b artikla seuraavasti: ”32 b artikla

Osa tuomareista ja julkisasiamiehistä vaih- tuu joka kolmas vuosi yhteisöjen tuomiois- tuimen perussäännössä määrätyin edellytyk- sin.

Tuomarit valitsevat yhteisön tuomioistui-

men presidentin keskuudestaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Sama henkilö voidaan valita uudeksi toimikaudeksi.

Tuomari tai julkisasiamies, jonka toimi- kausi päättyy, voidaan nimittää uudeksi toi- mikaudeksi.

Yhteisön tuomioistuin nimittää kirjaajansa ja vahvistaa hänen tehtäväänsä koskevat säännöt.

Yhteisön tuomioistuin vahvistaa työjärjes- tyksensä. Työjärjestykselle tarvitaan neuvos- ton määräenemmistöllä antama hyväksymi- nen.”

12) Korvataan 32 c artikla seuraavasti: ”32 c artikla

Tuomarit valitsevat keskuudestaan kol- meksi vuodeksi kerrallaan yhteisön ensim- mäisen oikeusasteen tuomioistuimen presi- dentin. Sama henkilö voidaan valita uudeksi toimikaudeksi.

Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuin nimittää kirjaajansa ja vahvistaa hänen tehtäväänsä koskevat säännöt.

Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuin vahvistaa työjärjestyksensä yhteis- ymmärryksessä yhteisön tuomioistuimen

kanssa. Työjärjestykselle tarvitaan neuvoston määräenemmistöllä antama hyväksyminen.

13) Korvataan 32 d artikla seuraavasti: ”32 d artikla

1. Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan ensimmäisenä oikeusasteena 33, 34, 35, 36, 38, 40 ja 42 artiklassa tarkoitetut kanteet lukuun ottamatta niitä, joiden ratkaiseminen on annettu jonkin lainkäyttölautakunnan teh- täväksi tai jotka perussäännön mukaan kuu- luvat yhteisön tuomioistuimen toimivaltaan. Perussäännössä voidaan määrätä, että yhtei- sön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan muunkinlai- sia kanteita.

2. Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan

32 e artiklan mukaisesti perustettujen lain- käyttölautakuntien päätöksiä koskevat muu- toksenhaut.

3. Yhteisön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan 41 artiklan nojalla esitetyt ennakkoratkaisu-

5 430506/6

pyynnöt perussäännössä määrätyissä erityis- asioissa.

14) Lisätään artikla seuraavasti: ”32 e artikla

Lainkäyttölautakunnan perustamispäätök- sessä vahvistetaan kyseisen lautakunnan ko- koonpanoa koskevat säännöt ja määritellään sille annettavat toimivaltuudet.

Lainkäyttölautakuntien jäsenet valitaan henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiis- taton ja jotka ovat päteviä tuomarin virkaan. Neuvosto nimittää heidät yksimielisesti.

Lainkäyttölautakunnat vahvistavat työjär- jestyksensä yhteisymmärryksessä yhteisön tuomioistuimen kanssa. Työjärjestykselle tar-

vitaan neuvoston määräenemmistöllä antama hyväksyminen.

Jollei lainkäyttölautakunnan perustamis- päätöksestä muuta johdu, lainkäyttölautakun- tiin sovelletaan mitä tässä sopimuksessa ja yhteisöjen tuomioistuimen perussäännössä määrätään yhteisön tuomioistuimesta.”

15) Muutetaan 33 artikla seuraavasti:

a) korvataan artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Yhteisön tuomioistuimella on toimivalta ratkaista jäsenvaltion, Euroopan parlamentin tai neuvoston kanne, joka koskee komission päätöksen tai suosituksen julistamista mität- tömäksi ja jonka perusteena on toimivallan puuttuminen, olennaisen menettelymääräyk- sen rikkominen, tämän sopimuksen tai sen soveltamista koskevan oikeussäännön rikko- minen taikka harkintavallan väärinkäyttö. Yhteisön tuomioistuin ei kuitenkaan saa tutkia sitä taloudellisista tosiseikoista tai olosuhteista johtuvan tilanteen arviointia, jon- ka perusteella komissio on tehnyt päätöksensä tai antanut suosituksensa, ellei ole kanneltu siitä, että komissio on käyttänyt harkintaval- taa väärin taikka ilmeisesti jättänyt noudat- tamatta tämän sopimuksen määräyksiä tai sen soveltamista koskevaa oikeussääntöä.”;

b) korvataan neljäs kohta seuraavasti: ”Yhteisön tuomioistuimella on samoin

edellytyksin toimivalta ratkaista tilintarkas-

tustuomioistuimen oikeuksiensa turvaamisek- si nostamat kanteet.”

16) Korvataan 45 artikla seuraavasti: ”45 artikla

Yhteisön tuomioistuimen perussääntö vah- vistetaan erillisessä pöytäkirjassa.

Neuvosto voi yksimielisesti yhteisön tuo- mioistuimen pyynnöstä sekä Euroopan par- lamenttia ja komissiota kuultuaan tai komis- sion pyynnöstä sekä Euroopan parlamenttia ja

yhteisön tuomioistuinta kuultuaan muuttaa perussäännön määräyksiä.”

17) Muutetaan 45 b artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Tilintarkastustuomioistuimessa on yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta.”;

b) korvataan 3 kohta seuraavasti:

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valit- sevat keskuudestaan tilintarkastustuomiois- tuimen presidentin kolmeksi vuodeksi. Sama henkilö voidaan valita uudeksi toimikaudek- si.”

18) Muutetaan 45 c artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 kohta seuraavasti:

b) korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Kunkin varainhoitovuoden päätyttyä tilintarkastustuomioistuin laatii vuosikerto- muksen. Se toimitetaan muille yhteisön toi- mielimille ja julkaistaan Euroopan unionin

virallisessa lehdessä yhdessä näiden toimi- elinten tilintarkastustuomioistuimen huomau- tuksiin antamien vastausten kanssa.

Tilintarkastustuomioistuin avustaa Euroo- pan parlamenttia ja neuvostoa talousarvion toteutumisen valvonnassa.

Tilintarkastustuomioistuin vahvistaa työ- järjestyksensä. Työjärjestykselle tarvitaan neuvoston määräenemmistöllä antama hyväk- syminen.”

19) Muutetaan 96 artikla seuraavasti:

a) korvataan 1 kohdan ilmaisu ”F.1 artik- lan 2 kohdan” ilmaisulla ”7 artiklan 3 kohdan”;

b) korvataan 2 kohdan ilmaisu ”F.1 artik- lan 1 kohdan” ilmaisulla ”7 artiklan 2 kohdan” ja ilmaisu ”F artiklan 1 kohdassa” ilmaisulla ”6 artiklan 1 kohdassa”.

5 ARTIKLA

Muutetaan pöytäkirja Euroopan keskus- pankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tämän artiklan mukaisesti.

Lisätään 10 artiklaan kohta seuraavasti: ”10.6 Valtion- tai hallitusten päämiesten

kokoonpanossa kokoontuva neuvosto voi jo- ko Euroopan keskuspankin suosituksesta ja Euroopan parlamenttia ja komissiota kuultu- aan tai komission suosituksesta ja Euroopan parlamenttia ja Euroopan keskuspankkia

kuultuaan yksimielisesti muuttaa 2 kohdan määräyksiä. Neuvosto suosittaa jäsenvaltioil- le näiden muutosten hyväksymistä. Nämä muutokset tulevat voimaan sen jälkeen, kun kaikki jäsenvaltiot ovat ne ratifioineet valtio- sääntöjensä mukaisesti.

Euroopan keskuspankin tämän kohdan mu- kaisesti antama suositus edellyttää Euroopan keskuspankin neuvoston yksimielistä päätös- tä.”

6 ARTIKLA

Muutetaan pöytäkirja Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tämän artiklan mukaisesti.

Korvataan 21 artikla seuraavasti: ”21 artikla

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomareihin, julkisasiamiehiin, kirjaajaan sekä avustaviin esittelijöihin sekä yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jäseniin ja kir- jaajaan sovelletaan

12–15 artiklaa sekä 18 artiklaa, tämän kuitenkaan rajoittamatta yhteisöjen tuomiois- tuimen perussääntöä koskevan pöytäkirjan 3 artiklan soveltamista, joka koskee tuomarei- den ja julkisasiamiesten lainkäytöllistä kos- kemattomuutta.”

TOINEN OSA

SIIRTYMÄ- JA LOPPUMÄÄRÄYKSET

7 ARTIKLA

Kumotaan Euroopan yhteisön perustamis- sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhtei- sön perustamissopimukseen liitetyt, yhteisö- jen tuomioistuimen perussäännöstä tehdyt pöytäkirjat ja korvataan ne Euroopan unionis- ta tehtyyn sopimukseen, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen ja Euroopan ato- mienergiayhteisön perustamissopimukseen tällä sopimuksella liitetyllä, yhteisöjen tuo- mioistuimen perussäännöstä tehdyllä pöytä- kirjalla.

8 ARTIKLA

Kumotaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisön tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöy- täkirjan

1–20 artikla, 44 ja 45 artikla, 46 artiklan toinen ja kolmas kohta, 47–49 artikla sekä 51, 52, 54 ja 55 artikla.

9 ARTIKLA

Tällä sopimuksella Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan yhteisön pe- rustamissopimukseen ja Euroopan atomiener- giayhteisön perustamissopimukseen liitetyn, yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan silloin, kun yhteisöjen tuomioistuin käyttää Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamis- sopimuksen määräysten mukaista toimival- taansa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Eu- roopan hiili- ja teräsyhteisön tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan voimaan jäävien artikloiden soveltamista.

10 ARTIKLA

Kumotaan Euroopan yhteisöjen ensimmäi- sen oikeusasteen tuomioistuimen perustami- sesta 24 päivänä lokakuuta 1988 tehty neu- voston päätös 88/591 EHTY, ETY, Euratom, sellaisena kuin se on muutettuna, lukuun ottamatta sen 3 artiklaa siltä osin kuin yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomio- istuin kyseisen artiklan nojalla käyttää Eu- roopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopi- muksella yhteisöjen tuomioistuimelle siirret- tyä toimivaltaa.

11 ARTIKLA

Tämä sopimus on tehty rajoittamattomaksi ajaksi.

12 ARTIKLA

1. Korkeat sopimuspuolet ratifioivat tämän sopimuksen valtiosääntönsä asettamien vaa-

timusten mukaisesti. Ratifioimiskirjat tallete- taan Italian tasavallan hallituksen huostaan.

2. Tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jäl- keen, kun viimeisenä tämän muodollisuuden suorittava allekirjoittajavaltio on tallettanut ratifioimiskirjansa.

13 ARTIKLA

Tämä sopimus, joka on tehty yhtenä alkuperäiskappaleena englannin, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, portugalin,

ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja tanskan kielellä ja jonka teksti kullakin kielellä on yhtä todistusvoimainen, talletetaan Italian tasavallan hallituksen arkistoon, ja tämä hal- litus toimittaa oikeaksi todistetun jäljennök- sen siitä muiden allekirjoittajavaltioiden hal- lituksille.

Tämän vakuudeksi alla mainitut täysival- taiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Nizzassa kahdentenakymmenen- tenäkuudentena helmikuuta 2001.

46 430506/6

PÖYTÄKIRJAT

A. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisöjen perustamissopi- muksiin liitetty pöytäkirja

PÖYTÄKIRJA

Euroopan unionin laajentumisesta

KORKEAT SOPIMUSPUOLET

OVAT SOPINEET seuraavista määräyk- sistä, jotka liitetään Euroopan unionista teh- tyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksiin:

1 ARTIKLA

Toimielimistä tehdyn pöytäkirjan kumoa- minen

Kumotaan toimielimistä Euroopan unionin laajentumista silmällä pitäen tehty pöytäkirja, joka on liitetty Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisöjen perus- tamissopimuksiin.

2 ARTIKLA

Euroopan parlamenttia koskevat määräyk- set

1. Korvataan Euroopan yhteisön perusta- missopimuksen 190 artiklan 2 kohdan ensim- mäinen alakohta sekä Euroopan atomiener- giayhteisön perustamissopimuksen 108 artik- lan 2 kohdan ensimmäinen alakohta 1 päi-

västä tammikuuta 2004 alkaen, siten että uusi teksti tulee voimaan vaalikauden 2004–2009 alusta, seuraavasti:

”Kustakin jäsenvaltiosta valittavien edus- tajien määrä on seuraava:

Belgia 22

Tanska .....................	13
Saksa ......................	99
Kreikka .....................	22
Espanja .....................	50
Ranska .....................	72
Irlanti .....................	12
Italia ......................	72
Luxemburg .................	6
Alankomaat ................	25
Itävalta .....................	17
Portugali ...................	22
Suomi ......................	13
Ruotsi ......................	18

Yhdistynyt kuningaskunta 72”

2. Jollei 3 kohdasta muuta johdu, edusta- jien kokonaismäärä Euroopan parlamentissa vaalikautena 2004–2009 on sama kuin Eu- roopan yhteisön perustamissopimuksen 190 artiklan 2 kohdassa ja Euroopan atomiener- giayhteisön perustamissopimuksen 108 artik- lan 2 kohdassa mainittu edustajien määrä

lisättynä viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2004 allekirjoitettavista liittymissopimuksista johtuvalla uusien jäsenvaltioiden edustajien määrällä.

3. Jos 2 kohdassa tarkoitettu jäsenten kokonaismäärä on pienempi kuin 732, kus- takin jäsenvaltiosta valittavien edustajien määrä korjataan suhteessa kokonaismäärään siten, että kokonaismäärä on mahdollisimman lähellä 732:ta; tämä korjaus ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että kustakin jäsenvaltiosta valittavien edustajien määrä on suurempi kuin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen

190 artiklan 2 kohdassa ja Euroopan ato- mienergiayhteisön perustamissopimuksen

108 artiklan 2 kohdassa vaalikaudeksi 1999–2004 vahvistettu määrä.

Neuvosto tekee asiasta päätöksen.

4. Poiketen siitä, mitä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 189 artiklan toisessa kohdassa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 107 artiklan toisessa kohdassa määrätään, Euroopan parlamentin jäsenten määrä voi väliaikaisesti kyseisen päätöksen soveltamiskautena olla suurempi kuin 732 siinä tapauksessa, että liittymisso- pimus tulee voimaan sen jälkeen, kun tämän artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tar- koitettu neuvoston päätös on tehty. Kyseisistä jäsenvaltioista valittavien edustajien määrään sovelletaan tämän artiklan 3 kohdan ensim- mäisessä alakohdassa tarkoitettua korjausta.

3 ARTIKLA

Määräykset äänten painottamisesta neuvos- tossa

1. 1 päivänä tammikuuta 2005:

a) muutetaan Euroopan yhteisön perusta- missopimuksen 205 artikla ja Euroopan ato- mienergiayhteisön perustamissopimuksen 118 artikla seuraavasti:

i) korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Kun neuvoston ratkaisun edellytyksenä

on määräenemmistö, jäsenten äänet painote- taan seuraavasti:

Belgia 12

Xxxxxx 0

Saksa 29

Xxxxxxx 00

Espanja 27

Ranska 29

Irlanti 7

Italia 29

Luxemburg 4

Alankomaat 13

Itävalta 10

Portugali 12

Suomi 7

Ruotsi 10

Yhdistynyt kuningaskunta 29

Kun neuvoston ratkaisu tämän sopimuksen nojalla on tehtävä komission ehdotuksesta, sen edellytyksenä on vähintään 169 puoltavaa ääntä, jotka edustavat jäsenten enemmistöä.

Muissa tapauksissa ratkaisun edellytyksenä on vähintään 169 puoltavaa ääntä, jotka edustavat ainakin kahta kolmasosaa jäsenistä.

ii) lisätään 4 kohta seuraavasti:

”4. Neuvoston jäsen voi pyytää, että neu- voston tehdessä päätöksen määräenemmistöl- lä tarkistetaan, että määräenemmistön muo- dostavat jäsenvaltiot edustavat vähintään 62:ta prosenttia unionin koko väestöstä. Jos osoittautuu, että tämä ehto ei täyty, kyseistä päätöstä ei tehdä.”

b) korvataan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 23 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Neuvoston jäsenten äänet painotetaan Eu- roopan yhteisön perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdassa määrätyllä tavalla. Rat- kaisun edellytyksenä on vähintään 169 puol- tavaa ääntä, jotka edustavat ainakin kahta kolmasosaa jäsenistä. Neuvoston jäsen voi pyytää, että neuvoston tehdessä päätöksen määräenemmistöllä tarkistetaan, että määrä- enemmistön muodostavat jäsenvaltiot edus-

tavat vähintään 62:ta prosenttia unionin koko väestöstä. Jos osoittautuu, että tämä ehto ei täyty, kyseistä päätöstä ei tehdä.”

c) korvataan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Kun neuvoston ratkaisun edellytyksenä on määräenemmistö, jäsenten äänet painote- taan Euroopan yhteisön perustamissopimuk- sen 205 artiklan 2 kohdassa määrätyllä tavalla ja ratkaisun edellytyksenä on vähintään 169 puoltavaa ääntä, jotka edustavat ainakin kahta kolmasosaa jäsenistä. Neuvoston jäsen voi pyytää, että neuvoston tehdessä päätöksen määräenemmistöllä tarkistetaan, että määrä- enemmistön muodostavat jäsenvaltiot edus- tavat vähintään 62:ta prosenttia unionin koko väestöstä. Jos osoittautuu, että tämä ehto ei täyty, kyseistä päätöstä ei tehdä.”

2. Jokaisen jäseneksi liittymisen yhteydes- sä lasketaan Euroopan yhteisön perustamis- sopimuksen 205 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa ja Euroopan atomienergiayhtei- sön 118 artiklan 2 kohdan toisessa alakoh- dassa tarkoitettu vähimmäismäärä siten, että ääninä ilmaistu määräenemmistöön tarvittava vähimmäismäärä ei ole suurempi kuin se määräenemmistöön tarvittava vähimmäis- määrä, joka saadaan kun se lasketaan Euroo- pan unionin laajentumista koskevassa, Nizzan sopimuksen valmistaneen konferenssin pää- tösasiakirjaan merkittävässä julistuksessa ole- van taulukon pohjalta.

4 ARTIKLA

Komissiota koskevat määräykset

1. Korvataan 1 päivänä tammikuuta 2005 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 213 artiklan 1 kohta ja Euroopan atomiener- giayhteisön perustamissopimuksen 126 artik- lan 1 kohta siten, että muutos tulee voimaan kun tämän ajankohdan jälkeen ensimmäisen komission toimikausi alkaa, seuraavasti:

”1. Komission jäsenet valitaan heidän ylei- sen pätevyytensä perusteella, ja heidän riip- pumattomuutensa on oltava kiistaton.

Komissiossa on yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta.

Neuvosto voi yksimielisesti muuttaa ko- mission jäsenten määrää.”

2. Kun Euroopan unionissa on 27 jäsentä, korvataan Euroopan yhteisön perustamisso- pimuksen 213 artiklan 1 kohta ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 126 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Komission jäsenet valitaan heidän ylei- sen pätevyytensä perusteella, ja heidän riip- pumattomuutensa on oltava kiistaton.

Komission jäsenten määrä on jäsenvaltioi- den määrää pienempi. Komission jäsenet valitaan soveltamalla tasapuolista vuorotte- lua, jonka yksityiskohtaiset säännöt neuvosto vahvistaa yksimielisesti.

Neuvosto vahvistaa yksimielisesti komis- sion jäsenten määrän.”

Tätä muutosta sovelletaan siitä päivästä alkaen, kun ensimmäisen komission toimi- kausi alkaa 27:nnen jäsenvaltion liityttyä unioniin.

3. Neuvosto vahvistaa yksimielisesti 27:nnen jäsenvaltion liittymissopimuksen al- lekirjoittamisen jälkeen:

– komission jäsenten lukumäärän;

– tasapuolisen vuorottelun yksityiskohtai- set säännöt, joihin kuuluvat kaikki kunkin kollegion kokoonpanon ilman eri toimenpi- teitä tapahtuvan määräytymisen edellyttämät perusteet ja säännöt, seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a) jäsenvaltioita kohdellaan ehdottoman tasapuolisesti sen suhteen, mikä on niiden kansalaisten toimikauden määräytymisjärjes- tys ja kesto komissiossa; siten kahden eri jäsenvaltion kansalaisten toimikausien koko- naismäärien ero ei saa milloinkaan olla suurempi kuin yksi;

b) jollei a alakohdasta muuta johdu, kukin

kollegio muodostetaan siten, että sen kokoon- pano ilmentää tyydyttävällä tavalla unionin kaikkien jäsenvaltioiden väestöllistä ja maan- tieteellistä moninaisuutta.

4. Kaikilla unioniin liittyvillä valtioilla on oikeus saada liittymishetkellä yksi kansalai- nen komission jäseneksi siihen saakka, jona 2 kohtaa aletaan soveltaa.

6 430506/6

B. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetty pöytäkirja

PÖYTÄKIRJA

Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä

KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka

HALUAVAT vahvistaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 245 artiklassa ja Eu- roopan atomienergiayhteisön perustamissopi- muksen 160 artiklassa tarkoitetun yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön,

OVAT SOPINEET seuraavista määräyk- sistä, jotka liitetään Euroopan unionista teh- tyyn sopimukseen, Euroopan yhteisön perus- tamissopimukseen ja Euroopan atomiener- giayhteisön perustamissopimukseen:

1 ARTIKLA

Yhteisöjen tuomioistuimen järjestäytymi- sessä ja toiminnassa noudatetaan, mitä Eu- roopan unionista tehdyssä sopimuksessa (EU- sopimus), Euroopan yhteisön perustamisso- pimuksessa (EY:n perustamissopimus), Eu- roopan atomienergiayhteisön perustamissopi- muksessa (Euratomin perustamissopimus) ja tässä perussäännössä määrätään.

I OSASTO

TUOMARIT JA JULKISASIAMIEHET 2 ARTIKLA

Ennen tehtäväänsä ryhtymistä kukin tuo-

xxxx vannoo julkisessa istunnossa valan, jonka mukaan hän suorittaa tehtävänsä puo- lueettomasti ja tunnollisesti eikä ilmaise neuvottelusalaisuuksia.

3 ARTIKLA

Tuomareilla on lainkäytöllinen koskemat- tomuus. Heidän koskemattomuutensa jatkuu heidän tehtävänsä päätyttyä heidän virassaan suorittamiensa toimien osalta, suulliset lau- sumat ja kirjalliset esitykset mukaan luettui- na.

Yhteisöjen tuomioistuin voi täysistunto- päätöksellä pidättää koskemattomuuden.

Jos koskemattomuus on pidätetty ja tuo- maria vastaan pannaan vireille oikeudenkäyn- ti rikosasiassa, asian voi tutkia vain sellainen jäsenvaltion tuomioistuin, joka on toimival- tainen tuomitsemaan korkeimpien kansallis- ten tuomioistuinten jäseniä.

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomareihin, julkisasiamiehiin, kirjaajaan sekä avustaviin esittelijöihin sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytä- kirjan 12–15 artiklaa sekä 18 artiklaa, tämän kuitenkaan rajoittamatta tuomareiden lain- käytöllistä koskemattomuutta koskevien edel- listen kohtien soveltamista.

4 ARTIKLA

Tuomareilla ei saa olla poliittista tai hal- linnollista tointa.

Tuomarit eivät saa harjoittaa palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa, ellei neuvosto poikkeustapauksessa anna siihen erityislupaa.

Tehtäväänsä ryhtyessään tuomarit antavat juhlallisen vakuutuksen siitä, että he toimi- kautensa aikana ja sen päätyttyä kunnioittavat tehtävästään johtuvia velvollisuuksia ja var- sinkin osoittavat kunniallisuutta ja pidätty- vyyttä, kun heille toimikauden päätyttyä tarjotaan tiettyjä tehtäviä tai etuja.

Yhteisöjen tuomioistuin ratkaisee epäselvät tapaukset.

5 ARTIKLA

Lukuun ottamatta kuolemantapauksia ja niitä tapauksia, joissa tuomarin tilalle nimi- tetään toinen tuomari tavallisessa järjestyk- sessä, tuomarin tehtävä päättyy, kun hän eroaa.

Tuomarin erotessa erokirje osoitetaan yh- teisöjen tuomioistuimen presidentille toimi- tettavaksi edelleen neuvoston puheenjohtajal- le. Xxxxxx tulee avoimeksi viimeksi maini- tusta ilmoituksesta.

Xxxxxx 6 artiklaa sovelleta, tuomari jatkaa tehtävässään, kunnes hänen seuraajansa ryh- tyy tehtäväänsä.

6 ARTIKLA

Tuomari voidaan vapauttaa tehtävästään taikka häneltä voidaan evätä oikeus eläkkee- seen tai muihin vastaaviin etuuksiin vain, jos yhteisöjen tuomioistuimen tuomareiden ja julkisasiamiesten yksimielisen tuomion mu- kaan hän ei enää täytä tehtävänsä edellyttämiä vaatimuksia tai siitä johtuvia velvollisuuksia. Tuomari, jota asia koskee, ei saa osallistua asian ratkaisemiseen.

Kirjaaja antaa yhteisöjen tuomioistuimen päätöksen tiedoksi Euroopan parlamentin pu- hemiehelle ja komission puheenjohtajalle se- kä ilmoittaa päätöksestä neuvoston puheen- johtajalle.

Jos tuomari vapautetaan tehtävästään täl- laisella päätöksellä, paikka tulee avoimeksi viimeksi mainitusta ilmoituksesta.

7 ARTIKLA

Jos tuomarin tehtävä päättyy kesken hänen toimikautensa, jäljellä olevaksi toimikaudeksi nimitetään toinen tuomari.

8 ARTIKLA

Mitä 2–7 artiklassa määrätään, sovelletaan julkisasiamiehiin.

II OSASTO ORGANISAATIO 9 ARTIKLA

Osa tuomareista vaihtuu joka kolmas vuosi. Tämä koskee vuoroin kahdeksaa ja vuoroin seitsemää tuomaria.

Osa julkisasiamiehistä vaihtuu joka kolmas vuosi. Tämä koskee joka kerran neljää jul- kisasiamiestä.

10 ARTIKLA

Kirjaaja vannoo yhteisöjen tuomiois- tuimessa valan, jonka mukaan hän suorittaa tehtävänsä puolueettomasti ja tunnollisesti eikä ilmaise neuvottelusalaisuuksia.

11 ARTIKLA

Yhteisöjen tuomioistuin järjestää kirjaajal- le sijaisen tapauksissa, joissa hän on estynyt.

12 ARTIKLA

Yhteisöjen tuomioistuimen yhteydessä on sen tehtävien hoitamista varten virkamiehiä ja muuta henkilöstöä. He ovat kirjaajan alaisia presidentin valvonnassa.

13 ARTIKLA

Neuvosto voi yhteisöjen tuomioistuimen ehdotuksesta yksimielisesti säätää avustavien esittelijöiden nimittämisestä ja vahvistaa heitä koskevat henkilöstösäännöt. Avustavia esit- telijöitä voidaan työjärjestyksessä määrätyin edellytyksin pyytää osallistumaan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltävänä olevien asiain valmisteluun ja työskentelemään yhdessä esit- televän tuomarin kanssa.

Neuvosto nimittää avustavat esittelijät, jot- ka valitaan henkilöistä, joiden riippumatto- muus on kiistaton ja joilla on tarvittava lainopillinen pätevyys. He vannovat yhteisö- jen tuomioistuimessa valan, jonka mukaan he suorittavat tehtävänsä puolueettomasti ja tun- nollisesti eivätkä ilmaise neuvottelusalaisuuk- sia.

14 ARTIKLA

Tuomarit, julkisasiamiehet ja kirjaaja ovat velvollisia asumaan yhteisöjen tuomioistui- men kotipaikkakunnalla.

15 ARTIKLA

Yhteisöjen tuomioistuin hoitaa tehtäviään pysyvästi. Se vahvistaa lomakausiensa pituu- den ottaen aiheellisella tavalla huomioon tehtäviensä asettamat vaatimukset.

16 ARTIKLA

Yhteisöjen tuomioistuin perustaa keskuu- destaan kolmen ja viiden tuomarin jaostoja. Tuomarit valitsevat keskuudestaan jaostojen puheenjohtajat. Viiden tuomarin jaostojen puheenjohtajat valitaan kolmeksi vuodeksi

kerrallaan. Puheenjohtajan toimeen voidaan valita sama henkilö kerran uudelleen.

Suureen jaostoon kuuluu yksitoista tuoma- ria. Suuren jaoston puheenjohtajana toimii tuomioistuimen presidentti. Suureen jaostoon kuuluvat lisäksi viiden tuomarin jaostojen puheenjohtajat ja muut työjärjestyksen ehto- jen mukaisesti siihen nimetyt tuomarit.

Yhteisöjen tuomioistuin kokoontuu suure- na jaostona, jos oikeudenkäynnissä asianosai- sena oleva jäsenvaltio tai yhteisöjen toimielin pyytää sitä.

Yhteisöjen tuomioistuin kokoontuu täysis- tunnossa, jos sen käsiteltäväksi saatetaan asia EY:n perustamissopimuksen 195 artiklan 2

kohdan, 213 artiklan 2 kohdan ja 216 artiklan tai 247 artiklan 7 kohdan mukaisesti tai EHTY:n perustamissopimuksen 107 d artik- lan 2 kohdan, 126 artiklan 2 kohdan ja 129 artiklan tai 160 b artiklan 7 kohdan mukai- sesti.

Lisäksi yhteisöjen tuomioistuin voi jul- kisasiamiestä kuultuaan päättää antaa käsitel- täväkseen saatetun asian täysistunnon ratkais- tavaksi, jos se pitää kyseistä asiaa poikkeuk- sellisen merkittävänä.

17 ARTIKLA

Yhteisöjen tuomioistuimen päätökset ovat päteviä vain, kun asian käsittelyyn osallistuu pariton määrä sen tuomareista.

Kolmen tai viiden tuomarin jaostojen pää- tökset ovat päteviä vain, kun asian käsittelyyn osallistuu kolme tuomaria.

Suuren jaoston päätökset ovat päteviä vain, kun asian käsittelyyn osallistuu yhdeksän tuomaria.

Yhteisöjen tuomioistuimen täysistunnossa tekemät päätökset ovat päteviä vain, kun asian käsittelyyn osallistuu yksitoista tuoma- ria.

Jos jonkin jaoston tuomari on estynyt,

toisen jaoston tuomari voidaan kutsua osal- listumaan asian käsittelyyn työjärjestyksessä määrätyin edellytyksin.

18 ARTIKLA

Tuomari tai julkisasiamies ei saa osallistua asian käsittelyyn, jos hän on aikaisemmin ollut asiassa asiamiehenä, avustajana tai asianosaisen edustajana taikka jos hänet on kutsuttu antamaan asiassa lausuma jonkin tuomioistuimen tai tutkintalautakunnan jäse- nenä tai muussa ominaisuudessa.

Jos tuomari tai julkisasiamies jostakin erityisestä syystä katsoo, että hänen ei tulisi osallistua ratkaisuun tai käsittelyyn tietyssä asiassa, hänen on ilmoitettava siitä presiden- tille. Jos presidentti katsoo, että tuomarin tai julkisasiamiehen ei jostakin erityisestä syystä tulisi osallistua käsittelyyn tai ratkaisuun tietyssä asiassa, hänen on ilmoitettava tästä asianomaiselle.

Yhteisöjen tuomioistuin ratkaisee tämän artiklan soveltamisessa ilmenevät ongelmat.

Asianosainen ei voi pyytää yhteisöjen tuomioistuimen tai jonkin sen jaoston ko- koonpanon muuttamista tuomarin kansalai- suuden takia tai sen perusteella, että yhtei- söjen tuomioistuimessa tai jossain sen jaos- tossa ei ole tuomaria, jolla olisi sama kan- salaisuus kuin hänellä.

III OSASTO ASIAN KÄSITTELY

19 ARTIKLA

Yhteisöjen tuomioistuimessa jäsenvaltioita ja yhteisöjen toimielimiä edustaa kutakin asiaa varten määrätty asiamies; asiamiehellä voi olla apunaan avustaja tai asianajaja.

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuk- sen muita sopimuspuolia kuin jäsenvaltioita, sekä kyseisessä sopimuksessa tarkoitettua

EFTAn valvontaviranomaista edustetaan sa- malla tavoin.

Muiden asianosaisten edustajan on oltava asianajaja.

Vain asianajaja, jolla on oikeus esiintyä jonkin jäsenvaltion tai jonkin Euroopan ta- lousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuo- lena olevan valtion tuomioistuimessa, voi edustaa tai avustaa jotain asianosaista yhtei- söjen tuomioistuimessa.

Asiamiehillä, avustajilla ja asianajajilla on yhteisöjen tuomioistuimessa esiintyessään työjärjestyksessä määrätyin edellytyksin ne oikeudet ja vapaudet, jotka ovat tarpeen, jotta he voivat hoitaa tehtäväänsä riippumattomina.

Yhteisöjen tuomioistuimella on työjärjes- tyksessä määrätyin edellytyksin esiintyvien avustajien ja asianajajien osalta samat toimi- valtuudet kuin yleensä tuomioistuimilla.

Jos korkeakoulujen opettajilla on sen jä- senvaltion lainsäädännön mukaan, jonka kan- salaisia he ovat, oikeus esiintyä tuomiois- tuimessa asiamiehenä, heillä on yhteisöjen tuomioistuimessa samat oikeudet kuin tämän artiklan nojalla on asianajajilla.

20 ARTIKLA

Käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa ja- kaantuu kirjalliseen ja suulliseen vaiheeseen.

Kirjallisessa käsittelyssä asianosaisille sekä niille yhteisöjen toimielimille, joiden päätök- set ovat riidan kohteena, annetaan tiedoksi kannekirjelmät, kirjelmät, vastineet, huomau- tukset sekä niihin mahdollisesti annetut vas- taukset samoin kuin kaikki kirjallinen todis- tusaineisto ja muut asiakirjat, joihin vedotaan, taikka niiden oikeiksi todistetut jäljennökset.

Kirjaaja toimittaa tiedoksiannot työjärjes- tyksessä määrätyllä tavalla ja siinä määrätyssä määräajassa.

Suullisessa käsittelyssä luetaan esittelevän

47 430506/6

tuomarin kertomus, ja yhteisöjen tuomioistuin kuulee asiamiehiä, avustajia ja asianajajia samoin kuin julkisasiamiehen ratkaisuehdo- tuksen sekä tarvittaessa kuulee todistajia ja asiantuntijoita.

Jos yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että asiassa ei tule esiin uutta oikeuskysymystä, se voi päättää julkisasiamiestä kuultuaan, että asia ratkaistaan ilman julkisasiamiehen rat- kaisuehdotusta.

21 ARTIKLA

Asia pannaan yhteisöjen tuomioistuimessa vireille kirjaajalle osoitetulla kirjallisella kan- teella. Kanteessa on mainittava kantajan nimi ja kotipaikka sekä allekirjoittaneen asema, asianosainen, jota vastaan tai asianosaiset, joita vastaan kanne on nostettu, riidan kohde, vaatimukset sekä yhteenveto seikoista, joihin kanne perustuu.

Kanteeseen on tarvittaessa liitettävä sää- dös, jonka mitättömäksi julistamista pyyde- tään, tai EY:n perustamissopimuksen 232 artiklassa ja Euratomin perustamissopimuk- sen 148 artiklassa tarkoitetussa tapauksessa siihen on liitettävä asiakirjat, joista ilmenee minä päivänä näissä artikloissa tarkoitettu kehotus on annettu tai esitetty. Jos näitä asiakirjoja ei ole liitetty kanteeseen, kirjaaja kehottaa asianosaista toimittamaan asiakirjat kohtuullisessa ajassa; kannetta ei tällöin jätetä tutkimatta, vaikka asiakirjat toimitetaan vasta asian vireillepanoa koskevan määräajan pää- tyttyä.

22 ARTIKLA

Euratomin perustamissopimuksen 18 artik- lassa tarkoitetuissa tapauksissa asia pannaan yhteisöjen tuomioistuimessa vireille kirjaajal- le osoitetulla kanteella. Kanteessa on mainit- tava kantajan nimi ja kotipaikka sekä alle- kirjoittajan asema, tiedot päätöksestä, jota vastaan kanne on nostettu, vastapuolten ni- met, riidan kohde, väitteet sekä yhteenveto seikoista, joihin kanne perustuu.

Kanteeseen on liitettävä oikeaksi todistettu jäljennös siitä välityslautakunnan päätöksestä, johon kanne kohdistuu.

Jos yhteisöjen tuomioistuin hylkää kanteen, välityslautakunnan päätöksestä tulee lopulli- nen.

Jos yhteisöjen tuomioistuin julistaa väli- tyslautakunnan päätöksen mitättömäksi, kä- sittely välityslautakunnassa voidaan jonkun asianosaisena olevan pyynnöstä tarvittaessa aloittaa uudelleen. Välityslautakunta on si- dottu yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisuun oikeudellisista kysymyksistä.

23 ARTIKLA

EU-sopimuksen 35 artiklan 1 kohdassa, EY:n perustamissopimuksen 234 artiklassa ja Xxxxxxxxx perustamissopimuksen 150 artik- lassa tarkoitetuissa tapauksissa jäsenvaltion tuomioistuin ilmoittaa yhteisöjen tuomiois- tuimelle päätöksestään, jolla se lykkää asian käsittelyä ja saattaa asian yhteisöjen tuomio- istuimen käsiteltäväksi. Yhteisöjen tuomiois- tuimen kirjaaja antaa sen jälkeen päätöksen tiedoksi asianosaisille, jäsenvaltioille ja ko- missiolle sekä neuvostolle tai Euroopan kes- kuspankille, jos säädös, jonka pätevyys tai tulkinta on riidan kohteena, on niistä jom- mankumman antama, ja Euroopan parlamen- tille ja neuvostolle, jos säädös, jonka pätevyys tai tulkinta on riidan kohteena, on näiden toimielinten yhteisesti hyväksymä.

Kahden kuukauden kuluessa tästä tiedok- siannosta asianosaisilla, jäsenvaltioilla, ko- missiolla ja tarvittaessa Euroopan parlamen- tilla, neuvostolla ja Euroopan keskuspankilla on oikeus toimittaa yhteisöjen tuomiois- tuimelle kirjelmiä ja kirjallisia huomautuksia.

EY:n perustamissopimuksen 234 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa yhteisöjen tuomio- istuimen kirjaaja antaa lisäksi jäsenvaltion tuomioistuimen päätöksen tiedoksi Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen muille so- pimuspuolille kuin jäsenvaltioille sekä kysei- sessä sopimuksessa tarkoitetulle EFTAn val-

vontaviranomaiselle, joilla, jos on kyse jos- tain sopimuksen soveltamisalasta, on kahden kuukauden kuluessa tiedoksiannosta valtuu- det toimittaa yhteisöjen tuomioistuimelle kir- jelmiä ja kirjallisia huomautuksia.

24 ARTIKLA

Yhteisöjen tuomioistuin voi vaatia asian- osaisia toimittamaan kaikki sen haluamat asiakirjat ja antamaan kaikki sen haluamat tiedot. Jos asianosainen kieltäytyy, yhteisöjen tuomioistuin toteaa tämän.

Yhteisöjen tuomioistuin voi vaatia myös niitä jäsenvaltioita ja yhteisöjen toimielimiä, jotka eivät ole oikeudenkäynnissä asianosai- sia, antamaan kaikki tiedot, joita yhteisöjen tuomioistuin pitää oikeudenkäynnin kannalta tarpeellisina.

25 ARTIKLA

Yhteisöjen tuomioistuin voi milloin tahan- sa antaa valitsemalleen henkilölle, yhteisölle, viranomaiselle, komitealle tai elimelle tehtä- väksi asiantuntijalausunnon antamisen.

26 ARTIKLA

Todistajia voidaan kuulla siten kuin työ- järjestyksessä määrätään.

27 ARTIKLA

Todistajan niskoitellessa yhteisöjen tuo- mioistuimella on tuomioistuimille yleensä kuuluvat toimivaltuudet, ja se voi tuomita maksuseuraamuksen siten kuin sen työjärjes- tyksessä määrätään.

28 ARTIKLA

Todistajia ja asiantuntijoita voidaan kuulla valan nojalla siten, että he vannovat valan yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksessä määrättyä kaavaa noudattaen taikka todistajan

tai asiantuntijan kansallisessa lainsäädännös- sä säädetyllä tavalla.

29 ARTIKLA

Yhteisöjen tuomioistuin voi määrätä, että todistajaa tai asiantuntijaa on kuultava hänen kotipaikkansa oikeusviranomaisessa.

Määräys lähetetään yhteisöjen tuomioistui- men työjärjestyksen määräysten mukaisesti täytäntöön pantavaksi toimivaltaiselle oike- usviranomaiselle. Oikeusapupyynnön täytän- töönpanon yhteydessä laaditut asiakirjat pa- lautetaan yhteisöjen tuomioistuimelle samo- jen määräysten mukaisesti.

Yhteisöjen tuomioistuin vastaa kustannuk- sista, jollei se aiheellisissa tapauksissa määrää niitä asianosaisten vastattavaksi.

30 ARTIKLA

Kukin jäsenvaltio käsittelee todistajan tai asiantuntijan väärää valaa samalla tavoin kuin tekoa, joka on tapahtunut riita-asioita käsit- televässä kyseisen jäsenvaltion tuomiois- tuimessa. Yhteisöjen tuomioistuimen ilmoi- tuksesta asianomaisen jäsenvaltion on saatet- tava tekijä syytteeseen toimivaltaisessa kan- sallisessa tuomioistuimessa.

31 ARTIKLA

Istunto on julkinen, jollei yhteisöjen tuo- mioistuin erityisin perustein viran puolesta tai asianosaisten pyynnöstä toisin päätä.

32 ARTIKLA

Käsittelyn aikana yhteisöjen tuomioistuin voi kuulla asiantuntijoita, todistajia ja asian- osaisia henkilökohtaisesti. Viimeksi mainitut voivat kuitenkin esiintyä vain edustajien kautta.

33 ARTIKLA

Jokaisesta istunnosta pidetään pöytäkirjaa, jonka presidentti ja kirjaaja allekirjoittavat.

34 ARTIKLA

Presidentti vahvistaa asialuettelon.

35 ARTIKLA

Yhteisöjen tuomioistuimen neuvottelut ovat salaisia ja pysyvät sellaisina.

36 ARTIKLA

Tuomiot perustellaan. Niissä mainitaan asian ratkaisemiseen osallistuneiden tuoma- reiden nimet.

37 ARTIKLA

Presidentti ja kirjaaja allekirjoittavat tuo- miot. Ne luetaan julkisessa istunnossa.

38 ARTIKLA

Yhteisöjen tuomioistuin päättää oikeuden- käyntikuluista.

39 ARTIKLA

Yhteisöjen tuomioistuimen presidentti voi yksinkertaistetussa menettelyssä, jossa voi- daan tarpeellisessa määrin poiketa eräistä tämän perussäännön määräyksistä ja josta määrätään työjärjestyksessä, ratkaista vaati- mukset, jotka koskevat täytäntöönpanon lyk- käämistä EY:n perustamissopimuksen 242 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 157 artiklan mukaisesti, EY:n perustamisso- pimuksen 243 artiklassa tai Euratomin pe- rustamissopimuksen 158 artiklassa tarkoitet- tua päätöstä välitoimista tai täytäntöönpanon lykkäämistä EY:n perustamissopimuksen 256 artiklan neljännen kohdan tai Euratomin

perustamissopimuksen 164 artiklan kolman- nen kohdan mukaisesti.

Presidentin ollessa estynyt hänen sijaise- naan on toinen tuomari siten kuin työjärjes- tyksessä määrätään.

Presidentin tai hänen sijaisensa asiassa antama ratkaisu on väliaikainen, eikä se millään tavoin vaikuta yhteisöjen tuomiois- tuimen pääasiassa tekemään ratkaisuun.

40 ARTIKLA

Jäsenvaltiot ja yhteisöjen toimielimet voi- vat olla väliintulijoina yhteisöjen tuomiois- tuimessa vireillä olevissa asioissa.

Tämä oikeus on myös kaikilla muilla, jotka osoittavat, että yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetun asian ratkaisu koskee heidän etuaan; tämä ei kuitenkaan koske jäsenvaltioiden keskinäisiä asioita, yhteisöjen toimielimien keskinäisiä asioita eikä jäsen- valtioiden ja yhteisöjen toimielimien välisiä asioita.

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuk- sen muut sopimuspuolet kuin jäsenvaltiot, sekä kyseisessä sopimuksessa tarkoitettu EFTAn valvontaviranomainen, voivat olla väliintulijoina yhteisöjen tuomioistuimessa vireillä olevissa asioissa, jos on kyse jostain tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvas- ta asiasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toisen kohdan soveltamista.

Väliintulokirjelmässä saadaan esittää vain jonkun asianosaisen vaatimuksia tukevia vaa- timuksia.

41 ARTIKLA

Jos oikeassa järjestyksessä haastettu vas- taaja ei anna kirjallista vastinetta, asiassa annetaan yksipuolinen tuomio. Asian uudel- leenkäsittelyä voidaan vaatia kuukauden ku- luessa tuomion tiedoksi antamisesta. Vaati- mus asian uudelleenkäsittelystä ei lykkää

yksipuolisen tuomion täytäntöönpanoa, ellei yhteisöjen tuomioistuin päätä toisin.

42 ARTIKLA

Jäsenvaltiot, yhteisöjen toimielimet ja muut, luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt voivat työjärjestyksessä määrätyissä tapauk- sissa ja siinä määrätyin edellytyksin kolman- sina osapuolina vaatia asian käsittelemistä uudelleen, jos tuomio on annettu asianomaisia kuulematta ja loukkaa näiden oikeuksia.

43 ARTIKLA

Jos tuomio on epäselvä sisällykseltään tai ulottuvuudeltaan, yhteisöjen tuomioistuin tul- kitsee sitä sellaisen asianosaisen tai yhteisöjen toimielimen pyynnöstä, joka osoittaa sen koskevan etuaan.

44 ARTIKLA

Hakemus tuomion purkamiseksi ja asian ottamiseksi uudelleen yhteisöjen tuomiois- tuimessa käsiteltäväksi voidaan tehdä vain, jos tietoon tulee merkitykseltään ratkaiseva tosiseikka, joka ei ole ollut yhteisöjen tuo- mioistuimen eikä uutta käsittelyä pyytävän asianosaisen tiedossa tuomiota annettaessa.

Uusi käsittely aloitetaan yhteisöjen tuomio- istuimen tuomiolla, jossa nimenomaisesti to- detaan, että on olemassa uusi tosiseikka sekä katsotaan, että tosiseikka luonteeltaan on sellainen, että se edellyttää uutta käsittelyä, ja hakemukseen voidaan tällä perusteella suos- tua.

Purkamishakemusta ei voida tehdä sen jälkeen kun tuomion antamisesta on kulunut kymmenen vuotta.

45 ARTIKLA

Työjärjestyksessä määrätään määräaikojen pidentämisestä pitkien etäisyyksien vuoksi.

Määräajan päättyminen ei johda oikeuden- menetyksiin, jos se, jota asia koskee, osoittaa, että on ollut ennalta arvaamattomia seikkoja tai ylivoimainen este.

46 ARTIKLA

Vanhentumisaika sopimussuhteen ulko- puolista yhteisöjen vastuuta koskevissa asi- oissa on viisi vuotta tapahtumasta, johon korvausvelvollisuus perustuu. Vanhentumis- aika keskeytyy, jos asia pannaan vireille yhteisöjen tuomioistuimessa tai jos vahinkoa kärsinyt sitä ennen esittää asiassa vaatimuk- sen asianomaiselle yhteisöjen toimielimelle. Viimeksi mainitussa tapauksessa asia on pantava vireille EY:n perustamissopimuksen

230 artiklan ja Xxxxxxxxx perustamissopi- muksen 146 artiklan mukaisesti kahden kuu- kauden kuluessa; tarvittaessa sovelletaan EY:n perustamissopimuksen 232 artiklan toi- sen kohdan ja Euratomin perustamissopimuk- sen 148 artiklan toisen kohdan määräyksiä.

IV OSASTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄI- SEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN

47 ARTIKLA

Tämän perussäännön 2–8 artiklaa sekä 14 ja 15 artiklaa, 17 artiklan ensimmäistä, toista, neljättä ja viidettä kohtaa ja 18 artiklaa sovelletaan yhteisöjen ensimmäisen oikeus- asteen tuomioistuimeen ja sen jäseniin. Edellä 2 artiklassa tarkoitettu vala vannotaan yhtei- söjen tuomioistuimessa ja 3, 4 ja 6 artiklassa tarkoitetut päätökset tekee yhteisöjen tuomio- istuin yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta kuultuaan.

Tämän perussäännön 3 artiklan neljättä kohtaa sekä 10, 11 ja 14 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin yhteisöjen ensimmäisen oi- keusasteen tuomioistuimen kirjaajaan.

48 ARTIKLA

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuimessa on 15 tuomaria.

7 430506/6

49 ARTIKLA

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuimen jäseniä voidaan pyytää hoita- maan julkisasiamiehen tehtäviä.

Julkisasiamiesten tehtävänä on täysin puo- lueettomina ja riippumattomina esittää julki- sessa istunnossa perustellut ratkaisuehdotuk- set yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuimen käsiteltäväksi saatetuissa asiois- sa avustaakseen yhteisöjen ensimmäisen oi- keusasteen tuomioistuinta sille kuuluvassa tehtävässä.

Asioiden valintaperusteet sekä yksityiskoh- taiset säännöt julkisasiamiesten nimeämisestä määrätään yhteisöjen ensimmäisen oikeusas- teen tuomioistuimen työjärjestyksessä.

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuimen jäsen, jota on pyydetty toimi- maan julkisasiamiehenä asiassa, ei voi osal- listua tämän asian ratkaisemiseen.

50 ARTIKLA

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuin kokoontuu kolmen tai viiden tuo- marin jaostoissa. Tuomarit valitsevat keskuu- destaan jaostojen puheenjohtajat. Viiden tuo- marin jaostojen puheenjohtajat valitaan kol- meksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajan toimeen voidaan valita sama henkilö kerran uudelleen.

Työjärjestyksessä määrätään jaostojen ko- koonpanosta ja asioiden jakamisesta jaostoil- le. Tietyissä tapauksissa, joista määrätään työjärjestyksessä, yhteisöjen ensimmäisen oi- keusasteen tuomioistuin voi kokoontua täys- istunnossa tai yhden tuomarin kokoonpanos- sa.

Työjärjestyksessä voidaan myös määrätä, että yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kokoontuu suurena jaostona niissä tapauksissa ja niillä ehdoilla, jotka on työjärjestyksessä määritelty.

51 ARTIKLA

EY:n perustamissopimuksen 225 artiklan 1 kohdassa ja Euratomin perustamissopimuk- sen 140 a artiklan 1 kohdassa esitetystä säännöstä poiketen jäsenvaltioiden, yhteisö- jen toimielinten ja Euroopan keskuspankin nostamat kanteet kuuluvat yhteisöjen tuomio- istuimen toimivaltaan.

52 ARTIKLA

Yhteisöjen tuomioistuimen presidentti ja yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomio- istuimen presidentti vahvistavat yhteisym- märryksessä yksityiskohtaiset säännöt siitä, miten yhteisöjen tuomioistuimen virkamiehet ja sen muu henkilöstö voivat antaa palveluja yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomio- istuimelle tämän toiminnan varmistamiseksi. Tietyt virkamiehet tai muuhun henkilöstöön kuuluvat ovat yhteisöjen ensimmäisen oike- usasteen tuomioistuimen kirjaajan alaisia yh- teisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomiois- tuimen presidentin valvonnassa.

53 ARTIKLA

Asian käsittelystä yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa määrätään III osastossa.

Asian käsittelyä yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa koskevia täs- mentäviä ja täydentäviä määräyksiä annetaan tarvittaessa sen työjärjestyksessä. Työjärjes- tyksessä voidaan poiketa 40 artiklan neljän- nestä kohdasta sekä 41 artiklasta, jotta niiden riita-asioiden erityispiirteet, jotka kuuluvat henkisen omaisuuden alaan, voidaan ottaa huomioon.

Poiketen siitä, mitä 20 artiklan neljännessä kohdassa määrätään, julkisasiamies voi esit- tää perustellut ratkaisuehdotuksensa kirjalli- sesti.

54 ARTIKLA

Jos yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle osoitettu hakemus tai muu

asian käsittelyyn liittyvä asiakirja on ereh- dyksessä toimitettu yhteisöjen tuomioistui- men kirjaajalle, tämä toimittaa sen välittö- mästi yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaajalle; samoin jos yhtei- söjen tuomioistuimelle osoitettu hakemus tai muu asian käsittelyyn liittyvä asiakirja on erehdyksessä toimitettu yhteisöjen ensimmäi- sen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaajalle, tämä toimittaa sen välittömästi yhteisöjen tuomioistuimen kirjaajalle.

Jos yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, ettei se ole toimivaltai- nen ratkaisemaan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvaa asiaa, se siirtää asian yhteisöjen tuomioistuimelle; samoin jos yh- teisöjen tuomioistuin katsoo asian kuuluvan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomio- istuimelle, se siirtää asian yhteisöjen ensim- mäisen oikeusasteen tuomioistuimelle, joka ei tällöin voi katsoa, ettei se olisi toimivaltainen kyseisessä asiassa.

Jos yhteisöjen tuomioistuimen ja yhteisö- jen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistui- men käsiteltäväksi on saatettu asiat, joilla on sama kohde tai jotka koskevat samaa tulkin- takysymystä taikka joissa kyse on saman säädöksen pätevyydestä, yhteisöjen ensim- mäisen oikeusasteen tuomioistuin voi asian- osaisia kuultuaan lykätä asian käsittelyä, kunnes yhteisöjen tuomioistuin on antanut tuomion. Kun kyse on saman säädöksen mitättömäksi julistamista koskevista hake- muksista, yhteisöjen ensimmäisen oikeusas- teen tuomioistuin voi myös jättää asian käsiteltäväksi ottamatta, jotta yhteisöjen tuo- mioistuin voi ratkaista nämä vaatimukset. Tässä kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa yh- teisöjen tuomioistuin voi myös päättää lykätä sen käsiteltäväksi saatetun asian käsittelyä; tällöin asian käsittelyä yhteisöjen ensimmäi- sen oikeusasteen tuomioistuimessa jatketaan.

55 ARTIKLA

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuimen kirjaaja antaa yhteisöjen ensim- mäisen oikeusasteen tuomioistuimen lopulli- set päätökset sekä päätökset, joilla tehdään

vain osittainen asiaratkaisu taikka joilla rat- kaistaan väite toimivallan puuttumisesta tai siitä, että asia on jätettävä tutkittavaksi ottamatta, tiedoksi kaikille asianosaisille sa- moin kuin kaikille jäsenvaltioille ja yhteisöjen toimielimille, vaikka nämä eivät olisi olleet asiassa väliintulijana yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa.

56 ARTIKLA

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuimen lopullisiin päätöksiin sekä pää- töksiin, joilla tehdään vain osittainen asiarat- kaisu taikka joilla ratkaistaan väite toimival- lan puuttumisesta tai siitä, että asia on jätettävä tutkittavaksi ottamatta, voidaan ha- kea muutosta yhteisöjen tuomioistuimelta kahden kuukauden kuluessa muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen tiedoksiantami- sesta.

Muutosta voivat hakea kaikki asianosaiset, joiden vaatimukset on kokonaan tai osittain hylätty. Muut väliintulijana olleet kuin jäsen- valtiot ja yhteisöjen toimielimet voivat kui- tenkin hakea muutosta ainoastaan silloin, kun yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomio- istuimen päätös koskee heitä suoraan.

Lukuun ottamatta tapauksia, jotka koskevat yhteisöjen ja niiden henkilöstön välisiä riitoja, muutosta voivat hakea myös jäsenvaltiot ja yhteisöjen toimielimet, jotka eivät ole olleet väliintulijana asiassa yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa. Tässä tapauk- sessa jäsenvaltiot ja toimielimet ovat samassa asemassa kuin ne jäsenvaltiot tai toimielimet, jotka olivat väliintulijana ensimmäisessä oi- keusasteessa.

57 ARTIKLA

Se, jonka väliintulohakemus on hylätty, voi hakea muutosta yhteisöjen ensimmäisen oi- keusasteen tuomioistuimen hylkäyspäätök- seen yhteisöjen tuomioistuimelta kahden vii- kon kuluessa siitä, kun hylkäävä päätös annettiin tiedoksi.

Asianosaiset voivat hakea muutosta yhtei- söjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistui- men päätöksiin, jotka se on tehnyt EY:n perustamissopimuksen 242 tai 243 artiklan taikka 256 artiklan neljännen kohdan nojalla tai Euratomin perustamissopimuksen 157 tai 158 artiklan taikka 164 artiklan kolmannen kohdan nojalla, yhteisöjen tuomioistuimelta kahden kuukauden kuluessa niiden tiedok- siantamisesta.

Tämän artiklan ensimmäisessä ja toisessa kohdassa tarkoitettuja muutoksenhakuja kä- sitellään ja niistä päätetään 39 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

58 ARTIKLA

Yhteisöjen tuomioistuimelta voidaan hakea muutosta vain oikeuskysymysten osalta. Muutoksenhaun perusteena voi olla toimival- lan puuttuminen yhteisöjen ensimmäisen oi- keusasteen tuomioistuimelta, asian käsittelys- sä yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuo- mioistuimessa tapahtunut oikeudenkäyntivir- he, joka on hakijan edun vastainen, tai yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomio- istuimessa tapahtunut yhteisön oikeuden rik- kominen.

Muutosta ei voida hakea vain oikeuden- käyntikulujen määrän osalta tai siltä osin, kuka vastaa oikeudenkäyntikuluista.

59 ARTIKLA

Kun yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätökseen haetaan muutosta, käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa jakaan- tuu kirjalliseen ja suulliseen vaiheeseen. Työjärjestyksessä määrätyin edellytyksin yh- teisöjen tuomioistuin voi julkisasiamiestä ja asianosaisia kuultuaan ratkaista asian ilman suullista käsittelyä.

60 ARTIKLA

Muutoksenhaulla ei ole lykkäävää vaiku- tusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EY:n perustamissopimuksen 242 ja 243 artiklan tai

Xxxxxxxxx perustamissopimuksen 157 ja 158 artiklan soveltamista.

Poiketen siitä, mitä EY:n perustamissopi- muksen 244 artiklassa ja Euratomin perusta- missopimuksen 159 artiklassa määrätään, yh- teisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomiois- tuimen päätökset, joilla julistetaan asetus mitättömäksi, tulevat voimaan vasta tämän perussäännön 56 artiklan ensimmäisessä koh- dassa tarkoitetun ajan kuluttua tai jos muu- tosta on haettu tämän ajan kuluessa, muu- toksenhaun hylkäämisestä, sanotun kuiten- kaan rajoittamatta asianosaisen mahdollisuut- ta pyytää EY:n perustamissopimuksen 242 ja

243 artiklan tai Xxxxxxxxx perustamissopi- muksen 157 ja 158 artiklan nojalla yhteisöjen tuomioistuinta lykkäämään mitättömäksi ju- listetun päätöksen vaikutuksia tai päättämään muista välitoimista.

61 ARTIKLA

Jos muutoksenhaku todetaan aiheelliseksi, yhteisöjen tuomioistuin julistaa yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöksen mitättömäksi. Se voi joko itse ratkaista asian lopullisesti, jos asia on ratkai- sukelpoinen, tai palauttaa asian yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Palauttamistapauksessa yhteisöjen ensim- mäisen oikeusasteen tuomioistuin on sidottu yhteisöjen tuomioistuimen asiassa ratkaise- miin oikeusseikkoihin.

Jos sellaisen jäsenvaltion tai yhteisöjen toimielimen tekemä muutoksenhaku todetaan aiheelliseksi, joka ei ole ollut asiassa väliin- tulijana yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, yhteisöjen tuomioistuin voi, jos se katsoo sen tarpeelliseksi, todeta, mitä yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen mitättömäksi julistetun pää- töksen vaikutuksista on pidettävä riidan asian- osaisten kannalta pysyvinä.

62 ARTIKLA

EY:n perustamissopimuksen 225 artiklan 2 ja 3 kohdassa sekä Euratomin perustamisso- pimuksen 140 a artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ensimmäinen jul-

kisasiamies voi ehdottaa, että yhteisöjen tuomioistuin käsittelee uudelleen yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöksen, jos hän katsoo, että päätös voi vakavasti vahingoittaa yhteisön oikeuden yh- tenäisyyttä tai johdonmukaisuutta.

Ehdotus on tehtävä kuukauden kuluessa siitä, kun yhteisöjen ensimmäisen oikeusas- teen tuomioistuin on tehnyt päätöksensä. Yhteisöjen tuomioistuin päättää kuukauden kuluessa yhteisöjen ensimmäisen julkisasia- miehen ehdotuksesta, onko aihetta käsitellä päätös uudelleen.

V OSASTO

LOPPUMÄÄRÄYKSET 63 ARTIKLA

Yhteisöjen tuomioistuimen ja yhteisöjen

ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestykset sisältävät tämän perussäännön soveltamisen ja täydentämisen kannalta tar- peelliset määräykset.

64 ARTIKLA

Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestykses- sä ja yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksessä olevaa kie- liä koskevaa järjestelyä sovelletaan, kunnes tässä perussäännössä annetaan määräykset yhteisöjen tuomioistuimessa ja yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa sovellettavasta kieliä koskevasta järjestelystä. Työjärjestyksen määräyksiä voidaan muuttaa tai ne voidaan kumota ainoastaan tämän perussäännön muuttamista koskevaa menet- telyä noudattaen.

48 430506/6

C. Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyt pöytäkirjat

1. PÖYTÄKIRJA

EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta

KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka

HALUAVAT ratkaista tietyt Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen voimassaolon päättymiseen liittyvät kysy- mykset,

HALUAVAT siirtää omistusoikeuden Eu- roopan hiili- ja teräsyhteisön varoihin Euroo- pan yhteisölle,

OTTAVAT HUOMIOON, että näitä varoja olisi toivottavaa käyttää hiili- ja terästeolli- suuteen liittyvien alojen tutkimukseen ja että tätä varten olisi annettava erityiset säännöt,

OVAT SOPINEET SEURAAVISTA Eu-

roopan yhteisön perustamissopimukseen lii- tettävistä määräyksistä:

1 ARTIKLA

1. Kaikki varat ja vastuut, joita Euroopan hiili- ja teräsyhteisöllä on 23 päivänä heinä- kuuta 2002, siirretään 24 päivästä heinäkuuta 2002 Euroopan yhteisölle.

2. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön 23 päivänä heinäkuuta 2002 päätetyssä taseessa oleva nettovarallisuus, lisättynä tai vähennet- tynä mahdollisilla selvitystoimista aiheutuvil- la määrillä, muodostaa hiili- ja terästeollisuu- teen liittyvien alojen tutkimukseen tarkoitetut varat, joista käytetään nimitystä ’EHTY:n selvityksessä olevat varat’. Selvityksen jäl- keen varoista käytetään nimitystä ’hiili- ja terästutkimusrahaston varat’.

3. Näistä varoista kertyvät tulot, joista käytetään nimitystä ’hiili- ja terästutkimusra- hasto’, käytetään yksinomaan tutkimuksen puiteohjelman ulkopuoliseen hiili- ja teräste- ollisuuteen liittyvien alojen tutkimukseen tä- män pöytäkirjan määräysten ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti.

2 ARTIKLA

Neuvosto antaa yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuul- tuaan tämän pöytäkirjan täytäntöönpanon edellyttämät säännökset, mukaan lukien kes- keiset periaatteet ja aiheelliset päätöksente- komenettelyt, erityisesti hiili- ja terästutki- musrahaston varojen hoitoa koskevien moni- vuotisten taloudellisten suuntaviivojen ja ky- seisen rahaston tutkimusohjelman teknisten suuntaviivojen antamiseksi.

3 ARTIKLA

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräyksiä sovelletaan, jollei tässä pöytäkir- jassa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä toisin määrätä.

4 ARTIKLA

Tätä pöytäkirjaa sovelletaan 24 päivästä heinäkuuta 2002.

2. PÖYTÄKIRJA

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 67 artiklasta

KORKEAT SOPIMUSPUOLET

OVAT SOPINEET seuraavasta Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitettävästä määräyksestä:

AINOA ARTIKLA

Toukokuun 1 päivästä 2004 alkaen neu- vosto vahvistaa määräenemmistöllä komissi- on ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan Euroopan yhteisön perustamisso- pimuksen 66 artiklassa tarkoitetut toimenpi- teet.

PÄÄTÖSASIAKIRJA

JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI, joka kutsuttiin

koolle Brysseliin 14 päivänä helmikuuta 2000 päättämään yhteisellä sopimuksella Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen sekä Euroopan yhteisön, Euroopan atomienergiayhteisön ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksiin sekä niihin liittyviin tiettyihin asiakirjoihin tehtävistä muutoksista, on hyväksynyt seuraavat tekstit:

Nizzan sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten sekä niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta

Pöytäkirjat

A. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksiin liitetyt pöytäkirjat:

Pöytäkirja Euroopan unionin laajentumisesta

B. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetty pöytäkirja

Pöytäkirja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä

C. Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyt pöytäkirjat:

1. Pöytäkirja EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta

2. Pöytäkirja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 67 artiklasta

KONFERENSSI on hyväksynyt alla luetellut ja tähän päätösasiakirjaan liitetyt yhteiset julistukset

1. Julistus Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta

2. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklan 2 kohdasta

3. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 10 artiklasta

4. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 21 artiklan kolmannesta kohdasta

5. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 67 artiklasta

6. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 100 artiklasta

7. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 111 artiklasta

8. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 137 artiklasta

9. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 175 artiklasta

10. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 181 a artiklasta

11. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 191 artiklasta

12. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 225 artiklasta

13. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 225 artiklan 2 ja 3 kohdasta

14. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 225 artiklan 2 ja 3 kohdasta

15. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 225 artiklan 3 kohdasta

16. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 225 a artiklasta

17. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 229 a artiklasta

18. Julistus tilintarkastustuomioistuimesta

19. Julistus Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön

10.6 artiklasta

20. Julistus Euroopan unionin laajentumisesta

21. Julistus määräenemmistöön tarvittavasta vähimmäismäärästä ja määrävähemmistön muodostavasta äänimäärästä laajentuneessa unionissa

22. Julistus Eurooppa-neuvoston kokouspaikasta

23. Julistus unionin tulevaisuudesta

24. Julistus EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta tehdyn pöytäkirjan 2 artiklasta

KONFERENSSI on ottanut huomioon alla luetellut ja tähän päätösasiakirjaan liitetyt julistukset

1. Luxemburgin julistus

2. Kreikan, Espanjan ja Portugalin julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 161 artiklasta

3. Tanskan, Saksan, Alankomaiden ja Itävallan julistus Euroopan yhteisön perustamisso- pimuksen 161 artiklasta.

Tehty Nizzassa kahdentenakymmenentenäkuudentena päivänä helmikuuta kaksituhattayksi.

KONFERENSSIN HYVÄKSYMÄT JULISTUKSET

1. Julistus Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta

Nizzassa kokoontuneen Eurooppa-neuvos- ton hyväksymien, Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevien asiakirjojen (puheenjohtajavaltion selvitys liitteineen) mukaisesti Euroopan unionin tavoitteena on, että unioni olisi nopeasti toimintakykyinen. Eurooppa-neuvosto tekee tätä asiaa koskevan

päätöksen Euroopan unionista tehdyn sopi- muksen nykyisten määräysten perusteella mahdollisimman pian vuoden 2001 aikana, viimeistään Laekenissa Brysselissä kokoon- tuvassa Eurooppa-neuvostossa. Näin ollen edellytyksenä ei ole se, että Nizzan sopimus on tullut voimaan.

2. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklan 2 kohdasta

Konferenssi palauttaa mieleen, että

– päätöksestä perustaa Eurojust-yksikkö, joka muodostuu kunkin jäsenvaltion lähettä- mistä syyttäjistä, tuomareista tai vastaavaa toimivaltaa käyttävistä poliiseista ja jonka tehtävänä on kansallisten syyttäjäviranomais- ten toiminnan yhteensovittaminen ja avusta- minen järjestäytyneeseen rikollisuuteen liit-

tyvien tapausten tutkinnassa, oli suunnitelma Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheen- johtajan päätelmissä;

– Euroopan oikeudellinen verkosto perus- tettiin neuvoston 29 päivänä kesäkuuta 1998 hyväksymällä yhteisellä toiminnalla 98/428/YOS (EYVL L 191, 7.7.1998, s. 4.)

3. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 10 artiklasta

Konferenssi palauttaa mieleen, että Euroo- pan yhteisön perustamissopimuksen 10 artik- lasta johtuva vilpittömän yhteistyön velvoite koskee jäsenvaltioiden ja yhteisön toimielin- ten suhteiden lisäksi myös kyseisten toimi- elinten välisiä suhteita. Jos toimielinten vä- listen suhteiden kannalta osoittautuu tarpeel- liseksi tämän vilpittömän yhteistyön velvoit-

teen puitteissa helpottaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräysten sovelta- mista, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio voivat tehdä toimielinten välisiä sopimuksia. Näillä sopimuksilla ei voida muuttaa eikä täydentää perustamissopimuk- sen määräyksiä, ja niitä voidaan tehdä vain näiden kolmen toimielimen suostumuksella.

4. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 21 artiklan kolmannesta kohdasta

Konferenssi kehottaa 21 artiklan kolman- nessa kohdassa tai 7 artiklassa tarkoitettuja toimielimiä ja elimiä huolehtimaan, että kaik-

kiin unionin kansalaisten esittämiin kirjalli- siin pyyntöihin vastataan kohtuullisessa ajas- sa.

5. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 67 artiklasta

Korkeat sopimuspuolet ilmoittavat suostu- vansa siihen, että neuvosto päätöksessään, joka sen on tehtävä 67 artiklan 2 kohdan toisen luetelmakohdan nojalla:

– päättää 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen vahvistaa 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen 62 artiklan 3 kohdassa ja 63 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet;

– päättää vahvistaa 251 artiklassa määrät-

tyä menettelyä noudattaen 62 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet alkaen ajankohdasta, jona on päästy sopimuk- seen niiden toimenpiteiden soveltamisalasta, jotka koskevat henkilöiden liikkumista jäsen- valtioiden ulkorajojen yli.

Neuvosto pyrkii lisäksi siihen, että 251 artiklassa määrättyä menettelyä sovellettaisiin 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen tai mah- dollisimman pian sen jälkeen muihinkin IV osastoon kuuluviin aloihin tai joihinkin niistä.

6. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 100 artiklasta

Konferenssi palauttaa mieleen, että 100 artiklassa tarkoitettujen ja 103 artiklassa määrätyn avustamiskiellon eli ”no bail-out”

-säännön kanssa sopusoinnussa olevien ta- loudellista apua koskevien päätösten on ol- tava vuosien 2000–2006 rahoitusnäkymien mukaisia ja erityisesti talousarviota koske-

vasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenet- telyn parantamisesta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 6 päivänä toukokuuta 1999 tekemän toimielinten välisen sopimuk- sen 11 kohdan sekä tulevien toimielinten välisten sopimusten ja rahoitusnäkymien mu- kaisia.

7. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 111 artiklasta

Konferenssi katsoo, että menettelyjen on oltava sellaisia, että kaikki euroalueeseen kuuluvat jäsenvaltiot voivat täysin osallistua kaikkiin vaiheisiin yhteisön valmistellessa

kansainvälisissä yhteyksissä esitettävää kan- taansa talous- ja rahaliiton kannalta erityisen merkittävissä kysymyksissä.

8. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 137 artiklasta

Konferenssi on yhtä mieltä siitä, että kaikki 137 artiklan nojalla aiheutuvat menot otetaan

rahoitusnäkymien otsakkeeseen 3.

9. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 175 artiklasta

Korkeat sopimuspuolet ovat vakaasti päät- täneet huolehtia, että Euroopan unioni toimii vauhdittajana edistääkseen ympäristönsuoje- lua unionissa samoin kuin kansainvälisellä tasolla saman tavoitteen saavuttamiseksi maa- ilmanlaajuisesti. Tähän tavoitteeseen pyrit-

täessä olisi hyödynnettävä kaikki perustamis- sopimuksen tarjoamat mahdollisuudet, joihin kuuluvat myös markkinasuuntautuneiden ja kestävää kehitystä edistävien kannustimien ja välineiden käyttö.

10. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 181 a artiklasta

Konferenssi vahvistaa, että kolmansien maiden maksutaseiden tasapainottamista var- ten annettava apu ei kuulu 181 a artiklan

soveltamisalaan, sanotun kuitenkaan rajoitta- matta Euroopan yhteisön perustamissopimuk- sen muiden määräysten soveltamista.

49 430506/6

11. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 191 artiklasta

Konferenssi muistuttaa, että 191 artiklan määräykset eivät merkitse toimivallan siirtoa Euroopan yhteisölle eivätkä vaikuta jäsenval- tioiden valtiosääntöjen asiaa koskevien sään- nösten soveltamiseen.

Euroopan yhteisöjen talousarviosta Euroo- pan tasolla toimiville poliittisille puolueille

annettavaa rahoitusta ei saa suoraan eikä välillisesti käyttää poliittisten puolueiden ra- hoittamiseen kansallisella tasolla.

Poliittisten puolueiden rahoitusta koskevia sääntöjä sovelletaan samoin perustein kaik- kiin Euroopan parlamentissa edustettuina ole- viin poliittisiin voimiin.

12. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 225 artiklasta

Konferenssi kehottaa yhteisöjen tuomiois- tuinta ja komissiota laatimaan mahdollisim- man pian kokonaisselvityksen toimivallan jakaantumisesta yhteisöjen tuomioistuimen ja yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomio-

istuimen välillä, erityisesti suorien kanteiden osalta, ja tekemään asianmukaisia ehdotuksia, jotta toimivaltaiset tahot voisivat tarkastella niitä heti Nizzan sopimuksen tultua voimaan.

13. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 225 artiklan 2 ja 3 kohdasta

Konferenssi katsoo, että 225 artiklan 2 ja

3 kohdassa tarkoitetun uudelleen käsittelyä koskevan menettelyn keskeiset edellytykset olisi määriteltävä yhteisöjen tuomioistuimen perussäännössä. Kyseisissä määräyksissä olisi täsmennettävä erityisesti:

– osapuolten asema yhteisöjen tuomiois- tuimen menettelyssä niin, että varmistetaan eri osapuolten oikeuksien suoja;

– uudelleen käsittelyä koskevan xxxxxxx- xxx vaikutus yhteisöjen ensimmäisen oikeus-

asteen tuomioistuimen päätöksen täytäntöön- panokelpoisuuteen;

– yhteisöjen tuomioistuimen päätöksen vaikutus osapuolten väliseen riita-asiaan.

14. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 225 artiklan 2 ja 3 kohdasta

Konferenssi katsoo, että neuvoston olisi 225 artiklan 2 ja 3 kohdan täytäntöönpane- miseksi tarvittavia perussäännön määräyksiä hyväksyessään otettava käyttöön menettely,

jolla varmistetaan, että kyseisten määräysten käytännön soveltamisesta tehdään arviointi viimeistään kolmen vuoden kuluttua Nizzan sopimuksen voimaantulosta.

15. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 225 artiklan 3 kohdasta

Konferenssi katsoo, että yhteisöjen tuomio- istuimen olisi päättäessään poikkeuksellisesti käsitellä uudelleen yhteisöjen ensimmäisen

oikeusasteen tuomioistuimen ennakkoratkai- suasiassa antaman päätöksen tehtävä ratkai- sunsa kiireellistä menettelyä noudattaen.

16. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 225 a artiklasta

Konferenssi pyytää yhteisöjen tuomiois- tuinta ja komissiota laatimaan mahdollisim- man pian ehdotuksen päätökseksi, jolla pe- rustetaan lainkäyttölautakunta, joka on toimi-

valtainen ratkaisemaan ensimmäisenä oikeus- asteena yhteisön ja sen henkilöstön välisiä riita-asioita.

17. Julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 229 a artiklasta

Konferenssi katsoo, että 229 a artikla ei rajoita sen valitsemista, minkälainen on se lainkäyttömenettely, joka voidaan perustaa käsittelemään riitoja, jotka liittyvät sellaisten

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen nojalla annettujen säädösten soveltamiseen, joilla luodaan yhteisön teollisoikeudellinen suoja.

18. Julistus tilintarkastustuomioistuimesta

Konferenssi kehottaa tilintarkastustuomio- istuinta ja kansallisia tilintarkastuselimiä pa- rantamaan yhteistyönsä puitteita ja edellytyk- siä kukin riippumattomuutensa säilyttäen.

Tätä tarkoitusta varten tilintarkastustuomio- istuimen presidentti voi perustaa kansallisten tilintarkastuselinten puheenjohtajien kanssa yhteyskomitean.

19. Julistus Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussään- nön 10.6 artiklasta

Konferenssi luottaa siihen, että Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan kes- kuspankin perussäännön 10.6 artiklassa tar-

koitettu suositus annetaan mahdollisimman pian.

20. Julistus Euroopan unionin laajentumisesta

Yhteinen kanta, jonka jäsenvaltiot esittävät liittymiskonferensseissa Euroopan parlamen- tin paikkojen jakautumisesta, äänten painot- tamisesta neuvostossa, talous- ja sosiaaliko-

mitean kokoonpanosta ja alueiden komitean kokoonpanosta, on 27 jäsenvaltion unionissa seuraavien taulukkojen mukainen:

21. Julistus määräenemmistöön tarvittavasta vähimmäismäärästä ja määrävähemmistön muodostavasta äänimäärästä laajentuneessa unionissa

Jos kaikki Euroopan unionin laajentumista koskevaan julistukseen sisällytetyssä luette- lossa olevat ehdokasvaltiot eivät vielä ole liittyneet unioniin silloin kun uutta äänten painottamista aletaan noudattaa (1 päivänä tammikuuta 2005), määräenemmistöön tarvit- tava vähimmäismäärä kasvaa liittymisten myötä vaiheittain nykyistä prosenttiosuutta pienemmästä osuudesta 73,4 prosentin enim-

mäismäärään. Kun kaikki edellä tarkoitetut ehdokasvaltiot ovat liittyneet unioniin, mää- rävähemmistö 27 jäsenvaltion unionissa kas- vaa 91:een ääneen ja Euroopan unionin laajentumista koskevassa julistuksessa olevan taulukon mukaista määräenemmistöön tarvit- tavaa vähimmäismäärää mukautetaan ilman eri toimenpiteitä vastaavasti.

22. Julistus Eurooppa-neuvoston kokouspaikasta

Vuodesta 2002 alkaen yksi Eurooppa- neuvoston kokous kunakin puheenjohtajakau- tena pidetään Brysselissä. Kun unionissa on

kahdeksantoista jäsentä, kaikki Eurooppa- neuvoston kokoukset pidetään Brysselissä.

23. Julistus unionin tulevaisuudesta

1. Nizzassa päätettiin merkittävistä uudis- tuksista. Konferenssi on tyytyväinen jäsen- valtioiden hallitusten edustajien konferenssin menestykselliseen lopputulokseen ja kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan Nizzan sopimuk- sen viipymättä.

2. Konferenssi on yhtä mieltä siitä, että jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konfe- renssin lopputulos tasoittaa tietä Euroopan unionin laajentumiselle, ja korostaa, että Nizzan sopimuksen ratifioinnin myötä Eu- roopan unioni on saattanut päätökseen uusien jäsenvaltioiden liittymisen edellyttämät toi- mielimiä koskevat muutokset.

3. Kun konferenssi on näin tasoittanut tietä laajentumiselle, se toivoo että Euroopan unio- nin tulevaisuudesta käydään perusteellisem- paa ja laaja-alaisempaa keskustelua. Vuonna 2001 puheenjohtajavaltiot Ruotsi ja Belgia edistävät yhteistyössä komission ja yhdessä Euroopan parlamentin kanssa laaja-alaista keskustelua kaikkien asianosaisten eli kan- sallisten kansanedustuslaitosten ja kaikkien julkista mielipidettä edustavien tahojen, po- liittisten piirien, talouselämän ja yliopisto- ja tiedemaailman sekä kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa. Siitä, kuinka ehdokasval- tiot liitetään mukaan tähän prosessiin, pääte- tään myöhemmin.

4. Göteborgissa kesäkuussa 2001 kokoon- tuvan Eurooppa-neuvoston saatua selvityksen asiasta, Eurooppa-neuvosto antaa Laekenissa Brysselissä joulukuussa 2001 pidettävässä kokouksessaan julistuksen, joka sisältää pro- sessin jatkon kannalta tarpeellisia aloitteita.

5. Prosessin yhteydessä olisi tarkasteltava muun muassa seuraavia asioita:

— kuinka Euroopan unionin ja jäsenval- tioiden välinen toimivallan jako voidaan tarkentaa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ja kuinka sen noudattamista voidaan valvoa;

— Nizzassa julistetun Euroopan unionin perusoikeuskirjan aseman määrittely Kölnin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti;

— perussopimusten yksinkertaistaminen niiden selkeyttämiseksi ja niiden tekemiseksi helpommin ymmärrettäviksi muuttamatta nii- den sisältöä;

— kansallisten kansanedustuslaitosten asema eurooppalaisissa rakenteissa.

1. Esittämällä nämä tarkasteltavat aiheet konferenssi pitää tärkeänä, että unionin ja sen toimielinten demokraattista legitiimiyttä ja avoimuutta parannetaan ja seurataan jatku- vasti, jotta toimielimet tuotaisiin lähemmäksi jäsenvaltioiden kansalaisia.

2. Konferenssi on yhtä mieltä siitä, että kun nämä valmistelut on suoritettu, kutsutaan vuonna 2004 koolle uusi jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssi, jossa edellä mainittuja asioita käsitellään vastaavien muu- tosten tekemiseksi perussopimuksiin.

3. Jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssi ei muodosta millään tavoin estettä laajentumiselle tai ole edellytyksenä sille. Lisäksi ne ehdokasvaltiot, jotka ovat saatta- neet liittymisneuvottelunsa unionin kanssa päätökseen, kutsutaan osallistumaan konfe- renssiin. Ne ehdokasvaltiot, jotka eivät ole saattaneet liittymisneuvottelujaan päätökseen, kutsutaan konferenssiin tarkkailijoina.

9 430506/6

4. Julistus EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen taloudellisista seurauksista ja hiili- ja terästutkimusrahastosta tehdyn pöytäkirjan 2 artiklasta

Konferenssi kehottaa neuvostoa huolehti- maan pöytäkirjan 2 artiklan mukaisesti, että EHTY:n tilastojärjestelmä säilytetään EHTY:n perustamissopimuksen päättymisen

jälkeen 31 päivään joulukuuta 2002 asti, sekä pyytämään komissiota tekemään asiasta asianmukaiset suositukset.

JULISTUKSET, JOTKA KONFERENSSI ON OTTANUT HUOMIOON

1. Luxemburgin julistus

Luxemburgin hallitus sitoutuu olemaan vaatimatta, että sisämarkkinoilla toimivan yhdenmukaistamisviraston (tavaramerkit ja mallit) valituslautakunnat sijoitettaisiin Luxemburgiin. Valituslautakunnat pysyvät Alicantessa myös siinä tapauksessa, että niistä tulee Euroopan yhteisön perustamissopimuk-

sen 220 artiklan mukaisia lainkäyttölautakun- tia. Edellä sanottu ei kuitenkaan rajoita 8 päivänä huhtikuuta 1965 tehtyä päätöstä ja siinä olevia tulevien toimielinten, elinten ja laitosten sijaintia koskevia määräyksiä ja mahdollisia vaihtoehtoja.

2. Kreikan, Espanjan ja Portugalin julistus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 161 artiklasta

Kreikan, Espanjan ja Portugalin suostumus määräenemmistöpäätöksiin siirtymiselle Eu- roopan yhteisön perustamissopimuksen 161 artiklan osalta on annettu siltä pohjalta, että kolmannen kohdan ilmaisulla ”monivuotiset”

tarkoitetaan, että 1 päivästä tammikuuta 2007 sovellettavien rahoitusnäkymien ja niihin liit- tyvän toimielinten välisen sopimuksen kesto on sama kuin nykyisten rahoitusnäkymien.

3. Tanskan, Saksan, Alankomaiden ja Itävallan julistus Euroopan yhteisön perustamis- sopimuksen 161 artiklasta

Tanska, Saksa, Alankomaat ja Itävalta julistavat Kreikan, Espanjan ja Portugalin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 161 artiklasta antaman julistuksen osalta, ettei

kyseisellä julistuksella ole Euroopan komis- sion toimintaa, etenkään sen aloiteoikeutta rajoittavaa vaikutusta.

N:o 18—19, 8 1/2 arkkia

XXXXX XXXXX OY, HELSINKI 2003 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA XXXX XXXXXXX XXXX 0000-0000

Document Metadata

Table of Contents

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN

Document Metadata