TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 4

PÖYTÄKIRJA NEUVOTTELUISTA, JOTKA KOSKIVAT TYÖEHTOSOPIMUKSEEN KUULUVIEN MÄÄRÄYSTEN KOKOAMISTA JA AJANMUKAISTAMISTA YHDEKSI KOKONAISUUDEKSI (MUUTETTU 10.2.2004) 108

TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ‌

VETURIMIESTEHTÄVIÄ RAUTATIELIIKENTEESSÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS Aika 15.5.2020

Paikka Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Läsnä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Rautatiealan unioni RAU ry

Allekirjoittaneet Veturimiestehtäviä rautatieliikenteessä koskevan työehtosopimuksen osa- puolet ovat tänään 15.5.2020 allekirjoittaneet seuraavat muutokset työehtosopimukseen:

1. Sopimuskausi

Sopimuskausi alkaa 8 5.2020 ja päättyy 28.2.2022.

2. Palkankorotus

2. 1. Vuosi 2020

Palkkoja korotetaan 1.5.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,7 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

2. 2. Vuosi 2021

Palkkoja korotetaan 1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,3 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.

2.3. Taulukkopalkat

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

2.4. Euromääräiset lisät

Euromääräisiä lisiä korotetaan 25.5.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien 1,7 prosentilla.

Korotettavia lisiä ovat: päivystysraha, päivystysraha tallipäivystyksessä, veturirahat

Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.3.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien 1,3 prosentilla.

Korotettavia lisiä ovat: päivystysraha, päivystysraha tallipäivystyksessä, veturirahat

3. Rakenteelliset muutokset Työehtosopimusmuutokset

Muutetaan 5 § 4. kohdan 1., 2. ja 5 momentit kuulumaan seuraavasti:

5 § Työaikamääräykset

4. Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan

Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä asianomaisen työjakson työaikaa: helatorstai, juhannus- päivä ja pyhäinpäivä sekä lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat uudenvuodenpäivä, loppiai- nen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä.

Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä ja juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, jou- lupäivä, tapaninpäivä ja loppiainen lyhentävät kukin kyseisen työjakson työaikaa 8 tunnilla 2 ja 3 kohdan mukaisista tuntimääristä.

Työaikajärjestelyt toteutetaan siten, että pääsiäislauantai, toisen pääsiäispäivän jälkeinen lauantai, juhannus- ja jouluaatto sekä lauantai sillä viikolla, jolla uudenvuodenpäivä, vapun- päivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi järjestetään vapaapäiväksi, milloin se tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Jollei edellä tarkoitettuja päiviä ole tehtävien luonteen vuoksi mahdollista antaa vapaapäivinä, työaika kyseisillä työjaksoilla pyritään lyhentämään antamalla vapaapäivä jonakin muuna päivänä saman työjakson kuluessa. Edellä mainitut vapaapäivät ja niihin liittyvät työvuorojärjestelyt on suunniteltava ja ilmoitettava ennakkoon riittävän hyvissä ajoin ja ennakkoilmoitus annettava vähintään seitsemän vuorokautta ennen muutosta. Edellä mainittu ennakkoilmoitus annetaan myös luottamusmiehelle.

- Tämän pykälän mukaiset muutokset tulevat voimaan 1.2.2021 lukien

Muutetaan 5 § 5. kohdan 3. momentin 3. kohta kuulumaan seuraavasti:

5 § Työaikamääräykset

5. Työajaksi luettava aika

3. enintään kaksi tuntia työnantajan edellyttämistä määräaikaistarkastuksista ja niihin liitty- vistä tutkimuksista. Toiselle paikkakunnalle tehdyistä matkoista saadaan merkitä matka- ajan hyvitystä enintään 5 h 28 min matkavuorokautta kohti.

Muutetaan 5 § 6. kohdan 8. momentti kuulumaan seuraavasti:

5 § Työaikamääräykset

6. Työvuorojärjestelyt

Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa. Xxxxxxx työvuoron jakamista ei voi välttää, on sen jakaminen sallittua enintään kahteen osaan, joista kumpikaan ei saa olla alle kahden tunnin mittainen. Työvuoron jakaminen ei ole sallittua kotipaikkakunnalla, ellei paikallisesti toisin sovita. Poikkeustapaukset esim. jakaminen kolmeen osaan on sovittava paikallisesti.

Muutetaan 5 § 25. kohdan 1 – 3 momentit kuulumaan seuraavasti:

5 § Työaikamääräykset

25. Työajan ylittäminen

Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa kuuden kuukauden ajanjakson aikana.

Työnantaja voi 1 momentista poiketen teettää ylityötä seuraavan määräyksen mukaisesti 31.12.2020 saakka työaikalain (872/2019) 49 §:n perusteella:

25. Säännöllisen työajan ylittäminen

Työntekijää saa hänen suostumuksellaan pitää ylitöissä enintään 138 tuntia 6/6/5 työjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia 17 työjakson aikana.

Työnantajan edustaja ja työntekijöitä edustava pääluottamusmies voivat sopia edel- lä mainitun 250 tunnin lisäksi lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia 17 työjakson aikana. Edellä todettua 138 tunnin enimmäistuntimäärää ei saa kuitenkaan ylittää.

Sen lisäksi mitä tämän kohdan 1 momentissa on sovittu, todetaan, että työntekijää saadaan pitää 2 kohdan 1 momentissa tarkoitetun säännöllisen työajan lisäksi työs- sä enintään 36 tuntia työjaksossa.

Muutetaan 12 § 2. kohdan 3) kohta kuulumaan seuraavasti:

12 § Vuosiloma ja lomaraha

2. Peruskäsitteet

3) lomakausi alkaa vappujaksoa seuraavan työjakson alusta ja kestää kuusi jaksoa

Muutetaan 12 § 7. kohdan 1. momentti kuulumaan seuraavasti:

12 § Vuosiloma ja lomaraha

7. Vuosiloman antaminen ja jakaminen

Varsinainen vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana, joka alkaa vappujaksoa seuraavan työjakson alusta ja kestää kuusi jaksoa.

Lisätään uusi 13 b § seuraavasti:

13 b § Korvaava työ

1. Työntekijä ei aina ole välttämättä sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Tästä syystä saattaa olla mahdollista osoittaa hänelle korvaavana työnä jotakin muuta työtä kuin hänen normaalia työtään tai normaalia työtä osittaisena. Työn asemasta kyseeseen voi tulla myös työntekijälle soveltuva koulutus tai työntekijän toimiminen kouluttajana. Kor- vaava työ ei saa vaarantaa työntekijän toipumista tai terveyttä ja korvaava työ on tarvitta- essa keskeytettävä. Keskeyttämistarpeen määrittää työterveyslääkäri.

2. Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on kuvattava ne mahdol- liset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.

3. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittuihin menettelytapasääntöi- hin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista vara- taan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.

4. Korvaavan työn tai koulutuksen aikana palkka säilyy vähintään työntekijän sen tehtävän mukaisena jonka asemesta hän tekee korvaavaa työtä. Mikäli korvaavana työnä tehtävä työ on paremmin palkattua, maksetaan tämän tehtävän mukainen palkka, mikäli korvaavan työn kesto on kaksi viikkoa tai pidempi. Korvaava työ tai koulutus ei ole työkyvyttömyysai- kaa. Korvaavan työn ajalta maksetaan henkilökohtaisen sairauslomalisän suuruinen päivä- kohtainen korvaus koko korvaavan työn ajanjaksolta – kuitenkin enintään siltä ajalta, jolta henkilöllä on työehtosopimuksen tai lain mukaan oikeus palkalliseen sairauslomaan.

Korvaavan työn jatkuessa, kun oikeus sairauslomalisään on jo päättynyt, työntekijälle mak- setaan korvaavasta työstä hänen tavanomaista palkkaansa ilman sairauslomalisää.

Muutetaan 16 § kuulumaan seuraavasti:

16 § Koulutus

Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suoritta- misen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, kalusto-, turvallisuus- tai muuta koulutusta verkkokoulutuksena enintään 14 tuntia kalenterivuodessa. Koulutuksen kesto voi kerrallaan olla maksimissaan 3 tuntia. Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työeh- tosopimuksessa sovitun säännöllisen jaksottaisen työajan lisäksi. Koulutuksesta suoritetta- va korvaus perustuu työnantajan ennalta määrittämään kestoon ja on määrältään työnteki- jän perustuntipalkka ilman lisiä. Koulutuspäiväkorvaukseen piiriin kuuluvista koulutuksista maksetaan korvauksena tuntipalkan sijaan koulutuspäiväkorvaus.

VETURIMIESTEN LISÄPALKKIOT VETURIRAHA listaan lisätään seuraava kohta:

Henkilöjuna yksinajo ilman muuta junahenkilökuntaa (Huomautus 4) 0,1507 €/km

Lisätään lisäpalkkiot, veturiraha uusi huomautus 4 seuraavasti:

Huomautus 4

”Henkilöjuna yksinajo ilman muuta junahenkilökuntaa” veturirahaa maksetaan kaupallisissa junissa väleillä Helsinki-Riihimäki, Helsinki-Karjaa, Tampere-Nokia, Tampere-Toijala, Rii- himäki-Lahti sekä Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere silloin, kun junat ajetaan ilman jatku- vasti mukana olevaa muuta junahenkilökuntaa (ns. partiomalli). Mainittua veturirahaa mak- setaan myös kaupallisissa junissa väleillä Lahti-Kouvola sekä Kouvola -Kotka mikäli niissä siirrytään ajamaan samojen periaatteiden mukaisesti.

Muutetaan veturimiesten lisäpalkkiot, esimiespalkkio seuraavasti:

Esimiespalkkio 900,00 – 1600,00

Mahdollisista paikallisista työaikasopimuksista poistetaan kilpailukykysopimuksen mukaista vuosityöajan pidennystä (kiky) koskevat määräykset 1.2.2021 lukien.

4. Työryhmäkirjaukset

4.1. Yrityskohtainen veturinkuljettajien työaikahanke

Osapuolet ovat työehtosopimusneuvotteluissa pyrkineet parantamaan sekä työhyvinvointia että kustannustehokkuutta. Koska molempia osapuolia hyödyntävien ja toimivien ratkaisu- jen löytäminen lyhyessä ajassa on haastavaa, osapuolet sopivat, että yritystasolla voidaan käynnistää veturinkuljettajien työn kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on jaksamisen ja työtyytyväisyyden lisääminen sekä työnantajan kokonaistehokkuuden ja kilpailukyvyn pa- rantaminen.

4.2. Työehtosopimuksen selkeytystyöryhmän jatkaminen

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa 30.3.2012 sovittu työryhmä 2) jatkaa työtään sopimuskauden loppuun saakka tai niin kauan, kun se katsotaan tarpeelliseksi.

Työehtosopimuksen osapuolet perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana laatia selkeyttävät muutokset työehtosopimuksen teksteihin siten, että työehtosopi- mus on paremmin rautatiealalla yleisesti sovellettavissa, työehtosopimukseen mahdolli- simman vähän kirjataan muuta kuin lainsäädännöstä poikkeavia tai sitä täydentäviä mää- räyksiä, määräykset jäsennellään vakiintuneiden työoikeudellisten asia-aiheiden perusteel- la, määräysten tekstiasua selkeytetään ja että mahdollisuuksien mukaan otetaan huomioon alan muiden työehtosopimusten sisältö.

Työryhmän tehtävänä on myös sopimuskauden aikana selvittää nykyisen työehtosopimuk- sen lisälehdellä 10 olevassa pöytäkirjassa mainittujen pöytäkirjojen, muistioiden, kirjeiden ja muiden asiakirjojen sisältö ja ajanmukaisuus sekä tehdä esitykset tarvittavista muutok- sista määräysten voimassaoloon, soveltamiseen ja sisältöön.

Työryhmän yksimielinen esitys hyväksytään uudeksi työehtosopimustekstiksi. Työryhmän asiana ei ole muuttaa työehtosopimusten asiallista sisältöä. Työryhmä voi kuitenkin yksi- mielisesti esittää työehtosopimuksen osapuolten hyväksyttäväksi muutoksia työehtosopi- mukseen.

5. Allekirjoitukset

Helsingissä, toukokuun 15. päivänä 2020 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY RAUTATIEALAN UNIONI RAU RY

I YLEISET MÄÄRÄYKSET ‌

1 § Työehtosopimuksen soveltamisala ‌

1. Tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin veturimiestehtäviin rautatieliikenteessä.

2. Palkkoja ja työehtoja koskevat erityismääräykset ovat sopimuksen lisälehdis- sä.

2 § Työsuhteen alkaminen ‌

1. Työntekijän työhön ottaminen on yksikön päällikön tai hänen määräämänsä henkilön asiana. Työhön ottamisesta on välittömästi ilmoitettava ao. luotta- musmiehelle, jolla on oikeus saada jäljennös kirjallisesta työsopimuksesta.

2. Työntekijän kanssa on aina tehtävä kirjallinen työsopimus. Työsopimuksessa on ilmoitettava työntekijän tehtävät, työpaikka, työpaikkakunta, työn aloitta- misaika, työntekijälle maksettava palkka ja sovellettava työehtosopimus. Työ- sopimuksessa on myös ilmoitettava, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa määräajan tai muutoin katsottava määräaikaiseksi taikka onko työ- sopimus toistaiseksi voimassa oleva.

Työsopimus, jossa on sovittu enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajas- ta, voidaan koeaikana purkaa molemmin puolin ilman irtisanomisaikaa työso- pimuslain 1 luvun 4 §:n mukaisesti. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyt- tömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pi- dentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden.

3. Työhön ottamisessa ja työsuhteen päättämisessä noudatetaan puolueetto- muutta ja tasapuolisuutta.

4. Työntekijän työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin työnantaja työntekijän työhön ottaessaan sopii työn alkavan ja työntekijä sopimuksen mukaisesti ryhtyy työhön.

5. Työntekijälle annettavaan perehdyttämiskoulutukseen sisällytetään myös luot- tamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun antama opastus yhteistoiminta- järjestelmistä.

3 § Yleiset velvollisuudet ‌

1. Työpaikalla on ehdottomasti kielletty alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena oleminen.

2. Työstä poisjäämisestä on työnjohdon kanssa etukäteen sovittava. Jos työn- tekijä on ollut poissa työstä vähintään viikon eikä sinä aikana ole ilmoittanut pätevää estettä, työnantajalla on oikeus käsitellä työsopimusta purkautunee- na.

Ennen työsopimuksen purkautumista työnantajan on kuultava asiasta asian- omaista luottamusmiestä.

Jos työntekijä voi kuitenkin näyttää toteen, että hänellä ei ole voittamattomien esteiden vuoksi ollut mahdollisuutta esittää edellä mainitussa määräajassa pä- tevää selvitystä poisjäämisensä syystä, mutta hän esittää tämän selvityksen heti esteen päätyttyä, ei työsuhdetta tällöin katkaista.

3. Päihdehaittojen vähentämisen ja hoitoon ohjaamisen osalta on voimassa eril- liset ohjeet. (Y TUY2/140/03, 6.2.2003)

4 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen ‌

1. Lomauttamisen sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomi- sen osalta noudatetaan irtisanomissuojaa ja lomautuksen perusteita koskevia erillisiä määräyksiä. (Lisälehti 2)

2. Työntekijän siirtyessä vapaaehtoisesti konsernin toisen yhtiön palvelukseen noudatetaan irtisanomisaikaa vain milloin työnantajan edustaja sitä perustel- lusta syystä vaatii.

3. Irtisanomisaikaa noudattamatta voidaan työsuhde purkaa työsopimuslain 8 lu- vussa mainituista syistä.

4. Sairauslomaoikeuden väärinkäyttöön ja sairauteen liittyvän työsuhteen päät- tämistä koskevat erimielisyydet ratkaistaan tämän työehtosopimuksen erimie- lisyyksien ratkaisumenettelyä noudattaen. Tarvittaessa ottaa asian käsittelyyn osaa asiantuntijalääkäri.

5. Työnantajan toimesta tapahtuvan irtisanomisen tai työsuhteen purkamisen suorittaa todistettavasti 2 §:n 1 kohdassa mainittu henkilö. Työntekijälle on samalla ilmoitettava syy työsuhteen päättymiseen. Irtisanominen tai purkami- nen on toimitettava kirjallisesti.

6. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen. (Lisälehti 3)

7. Työsopimuslain 7 luvun 13 §:n mukaisen irtisanotun työntekijän työllistymistä edistävän valmennuksen tai koulutuksen on arvoltaan vähintään vastattava ir- tisanotun työntekijän laskennallista palkkaa kuukauden ajalta tai irtisanomi- seen johtaneen yhteistoimintaneuvottelun tämän työehtosopimuksen sovelta- misalan piiriin kuuluvan henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota siitä riip- puen, kumpi on suurempi.

4 a § Paikallinen sopiminen ‌

Jäljempänä todetuissa työehtosopimusmääräyksissä valtuutettujen asioiden osalta paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti yrityksen ja allekirjoittaneen työntekijäjärjestön tai työnantajan edustajan ja pääluottamusmiehen, luottamusmiehen tai heidän valtuuttamiensa välillä. Edellä mainittujen luottamusmiesten kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita heidän on katsottava edustavan.

Sopimus voidaan tehdä määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.

Sopimus on tehtävä kirjallisena ja tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.

4 b § Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa ‌

Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poik- keuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen teh- dyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toimintaedellytys- ten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

Sama mahdollisuus tehdä tilanteen vaatimia muutoksia sopimusratkaisun sisältöön on paikallisilla yritystason osapuolilla. Poikkeuksellisten taloudellisten olosuhteiden vallitessa voidaan myös paikallisesti sopia poikkeuksia työehtosopimuksen sisäl- töön.

II TYÖAIKA ‌

5 § Työaikamääräykset ‌

1. Soveltamisala ‌

Veturimiestehtävissä rautatieliikenteessä noudatetaan työntekijöiden lepoajoista, korvauksista ja lisistä sekä muista järjestelyistä, mitä tässä sopimuksessa on sovit- tu.

Tämän lisäksi noudatetaan työaikalain säännöksiä soveltuvin osin niissä työaikaan liittyvissä kysymyksissä, joista tässä sopimuksessa ei ole erikseen sovittu.

Liukuvasta työajasta on voimassa erilliset yrityskohtaiset ohjeet.

2. Säännöllinen työaika ‌

Säännöllinen työaika on 114 tuntia 45 minuuttia kolmen viikon työjaksossa. Työjaksolla tarkoitetaan maanantaina kello 00.00 ja kolmantena seuraavana sun- nuntaina kello 24.00 päättyvää ajanjaksoa.

3. Säännöllisen työajan järjestely ‌

Mikäli työajan järjestely ei ole hankaluuksitta tai ilman merkittäviä kustannuksia to- teutettavissa 2 kohdan 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, voidaan säännöllinen työ- aika järjestää tasoitettavaksi korkeampien tuntimäärien ja pitempien ajanjaksojen eli tasoituskausien puitteissa.

Säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se kahdessa kolmen viikon työ- jaksossa on 229 tuntia 30 minuuttia työntekijän kanssa niin erikseen sovittaessa.

4. Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan ‌

Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä asianomaisen työjakson työaikaa: toinen pääsi- äispäivä, helatorstai, juhannusaatto, juhannuspäivä, pyhäinpäivä ja loppiainen sekä lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyys- päivä, joulupäivä ja tapaninpäivä. Jos loppiainen osuu lauantaiksi tai sunnuntaiksi,

ei edellinen tapaninpäivä lyhennä kyseisen työjakson työaikaa. (Tämä määräys on voimassa 31.1.2021 asti)

(1.2.2021 lukien):

Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä asianomaisen työjakson työaikaa: helatorstai, ju- hannuspäivä ja pyhäinpäivä sekä lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat uudenvuo- denpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä.

Pitkäperjantai, sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uu- denvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäi- vä lyhentävät kukin kyseisen työjakson työaikaa 8 tunnilla 2 ja 3 kohdan mukaisista tuntimääristä. Jos loppiainen osuu lauantaiksi tai sunnuntaiksi, ei edellinen tapanin- päivä lyhennä kyseisen työjakson työaikaa. (Tämä määräys on voimassa 31.1.2021 asti)

(1.2.2021 lukien):

Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä ja juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäi- vä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja loppiainen lyhentävät kukin kyseisen työ- jakson työaikaa 8 tunnilla 2 ja 3 kohdan mukaisista tuntimääristä.

Työaika edellisessä momentissa tarkoitetuissa työjaksoissa on pyrittävä lyhentä- mään edellä mainitulla tavalla. Mikäli työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan ky- seisillä työjaksoilla lisä- ja ylityökorvausta siten kuin 12 - 16 kohdissa on sovittu.

Helatorstain sisältävän työjakson työaikaa pyritään lyhentämään keskeytyspäivää vastaavalla tuntimäärällä.

Työaikajärjestelyt toteutetaan siten, että pääsiäislauantai ja jouluaatto sekä lauantai sillä viikolla, jolla uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi järjestetään vapaapäiväksi, milloin se tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Jollei edellä tarkoitettuja päiviä ole tehtävien luonteen vuoksi mahdollista antaa vapaapäi- vinä, työaika kyseisillä työjaksoilla pyritään lyhentämään antamalla vapaapäivä jo- nakin muuna päivänä saman työjakson kuluessa. Edellä mainitut vapaapäivät ja nii- hin liittyvät työvuorojärjestelyt on suunniteltava ja ilmoitettava ennakkoon riittävän hyvissä ajoin ja ennakkoilmoitus annettava vähintään seitsemän vuorokautta ennen muutosta. Edellä mainittu ennakkoilmoitus annetaan myös luottamusmiehelle. Jos tapaninpäivä ei tämän kohdan 1. ja 2. momentin perusteella lyhennä työaikaa, ei tä- tä määräystä tapaninpäivän osalta sovelleta. (Tämä määräys on voimassa 31.1.2021 asti)

(1.2.2021 lukien):

Työaikajärjestelyt toteutetaan siten, että pääsiäislauantai, toisen pääsiäispäivän jäl- keinen lauantai, juhannus- ja jouluaatto sekä lauantai sillä viikolla, jolla uudenvuo- denpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä tai tapaninpäivä sattuu muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi järjestetään vapaapäiväksi, milloin se teh- tävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Jollei edellä tarkoitettuja päiviä ole tehtävien luonteen vuoksi mahdollista antaa vapaapäivinä, työaika kyseisillä työjak- soilla pyritään lyhentämään antamalla vapaapäivä jonakin muuna päivänä saman työjakson kuluessa. Edellä mainitut vapaapäivät ja niihin liittyvät työvuorojärjestelyt on suunniteltava ja ilmoitettava ennakkoon riittävän hyvissä ajoin ja ennakkoilmoitus annettava vähintään seitsemän vuorokautta ennen muutosta. Edellä mainittu en- nakkoilmoitus annetaan myös luottamusmiehelle.

5. Työajaksi luettava aika

Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Myös kulkemiseen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä pysyväisluonteisesta lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen kulunut aika luetaan työajaksi.

Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työajaksi, jos työntekijä saa niiden aikana esteettö- mästi poistua työpaikalta.

Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuori- tuksena.

Edellä tämän kohdan 1 momentissa tarkoitetun ajan lisäksi työajaksi lasketaan:

1. aika, joka kuluu työnantajan toimesta pidettävään kuulemiseen, myös silloin, kun se tapahtuu työntekijän vapaa-aikana,

2. aika, joka kuluu työnantajan tai virallisen syyttäjän puolesta kutsuttuna todista- jana tuomioistuimessa kuulemiseen, mikäli työntekijä tällöin olisi ollut työvuo- rossa.

Milloin kyseessä on liikenteenhoitotehtävistä johtuva rikosjuttu tai työnanta- jaan kohdistunut rikosjuttu ja henkilö on syyttäjän toimesta haastettu joko to- distajaksi tai paikalletulovelvoittein asianomistajaksi jutun selvittämiseksi, kat- sotaan työajaksi se aika, joka käytetään oikeudessa todistajana tai asianomis- tajana esiintymiseen. Näihin liittyvistä matkoista saadaan merkitä matka-ajan hyvitystä enintään 5 h 28 min matkavuorokautta kohti. Tätä säännöstä sovel- letaan samoin edellytyksin oikeudenkäyntiä edeltävässä esitutkinnassa polii- siviranomaisen suorittaman poliisikuulustelun osalta (ei puhelinkuulustelu). Mikäli oikeudenkäynti tai esitutkinnassa poliisiviranomaisen suorittama poliisi- kuulustelu osuu ko. henkilön vapaapäiväksi, hoidetaan järjestely merkitsemäl- lä käytetty aika hänelle työajaksi. Paikalletulovelvollisuus määräytyy ja ilme- nee henkilölle toimitettavasta haasteesta.

3. Enintään kaksi tuntia työnantajan edellyttämistä määräaikaistarkastuksista ja niihin liittyvistä tutkimuksista. Toiselle paikkakunnalle tehdyistä matkoista saa- daan merkitä matka-ajan hyvitystä enintään 5 h 28 min matkavuorokautta koh- ti.

Edellä tämän kohdan 3 momentin 1-3 kohdissa tarkoitettujen tapausten lisäksi työntekijälle on järjestettävä vapautus työstä seuraavissa tapauksissa:

a) asevelvollisuuskutsuntaan osallistumista varten

b) lääkärissäkäyntiä varten

c) työnantajan toimesta järjestettyjen oppikurssien pääsykokeiden ajaksi, niihin osallistumista varten

d) todistajana poliisikuulustelussa tai tuomioistuimessa kuulemista varten asiassa, jossa valtio on asianosainen

e) asianomistajana poliisikuulustelussa tai tuomioistuimessa kuulemista varten asiassa, jossa työntekijä on työtehtäviä hoitaessaan joutunut asi- anomistajan asemaan

f) vastaajana taikka muuna kuin edellä tässä §:ssä tarkoitettuna todistaja- na tai asianomistajana poliisikuulustelussa tai tuomioistuimessa kuule- mista varten.

Muussa kuin f kohdassa tarkoitettu vapaa-aika saadaan teettää takaisin vain paina- vasta syystä tai työntekijän suostumuksella.

Työ- ja komennusmatkaan, johon ei sisälly työtehtäviä, kuten vartiointia tai laitteiden tarkkailua, käytettyä aikaa ei ole luettava työajaksi. Kuitenkin annetaan tällaisista matkoista matka-ajan hyvitystä enintään 5 h 28 min matkavuorokautta kohti. Näin merkitystä ajasta ei makseta iltatyölisää, lauantaityökorvausta, aattopäivänlisää tai sunnuntaityökorvausta eikä siitä anneta yötyön aikahyvitystä. Edellä olevat mää- räykset eivät koske "pakettina" kuljettua matkaa, joka kokonaisuudessaan on työai- kaa. Tämän kohdan määräyksiä sovelletaan myös ns. komennusmatkan keskeyty- miseen (esim. kotona käynnit). Sovelletaan myös ulkomaanmatkoihin, mikäli on ky- symyksessä siihen välittömästi liittyvä kotimaan liityntäliikenne.

Niissä työjaksoissa, joiden säännöllinen työaika on 106 h 45 min, käytetään matka- vuorokauden enimmäisaikana (5 h 28 min sijasta) 5 h 05 min.

Työ- ja komennusmatkasta annettavan matka-ajan hyvitys otetaan huomioon ylityö- korvauksia laskettaessa, mutta sitä ei lasketa jaksoittaisen eikä vuotuisen ylityön enimmäismäärään.

"Pakettina" kuljetulla matkalla tarkoitetaan määrättyä juna- tai veturipalvelua varten työhön osallistumatta, tehtyä meno- tai paluumatkaa kulkuneuvosta riippumatta.

"Pakettina" ei voida kulkea matkaa komennukselle johonkin paikkaan hoitamaan siellä työtehtäviä.

Matkustussäännön tarkoittama päivärahaan oikeuttava aika ja matka-ajan hyvittä- miseksi merkittävä aika ovat eri käsitteitä.

Kunnallisiin luottamustehtäviin osallistumiseen on työntekijälle mahdollisuuksien mukaan annettava tilaisuus.

6. Työvuorojärjestelyt ‌

Yksittäisen työntekijän työvuoroluettelosta ilmenevät työn alkaminen ja päättyminen sekä lepoajat. Työvuoroluettelot perustuvat työpaikalla käytössä olevaan työvuoro- järjestelmään.

Jos työvuorojärjestelyjen takia tai epätarkoituksenmukaisten työvuorojen välttä- miseksi on tarpeellista, voidaan työvuorojärjestelmä laatia siten, että työaika joissa- kin yksittäisissä työvuorojärjestelmän kohdissa on enintään 118 tuntia työjaksossa.

Työntekijöille, esim. heittomiehille, joita varten ei ole mahdollista tehdä työvuoroluet- teloa, on työvuoroista, niihin luettuna varallaolot, ilmoitettava viimeistään työvuoroa edeltävänä päivänä klo 17.00 mennessä. Lauantain, sunnuntain ja maanantain työ- vuorot on ilmoitettava viimeistään edeltävänä perjantaina kello 17.00. Vapaapäivistä tulee laatia ennakkosuunnitelma työjaksoa varten, jota on pidettävä samassa arvos- sa kuin työvuoroluetteloa. Työntekijälle kuuluva viikkolepo on annettava mahdolli- simman säännöllisesti.

Heittomieheksi katsotaan henkilö, jolle ei ole laadittu työvuoroluetteloa vähintään kolmen viikon pituiseksi ajanjaksoksi.

Työntekijöiden luottamusmiehelle on ennen työvuorojärjestelmän muutoksen suun- niteltua voimaantuloa varattava tilaisuus tutustua ehdotukseen enintään 10 päivän aikana ja antaa siitä lausuntonsa välittömästi.

Työvuoroluettelot on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen niissä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän ilmoitusajan jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyi- hin liittyvästä painavasta syystä.

Työvuoroluetteloa laadittaessa on työvuorot järjestettävä niin, ettei vuorojen vaihtu- essa työn jatkuvuus kärsi ja ottaen huomioon määräykset lepoaikojen järjestämises- tä jaettava niin tasan kuin mahdollista työjakson kaikille työpäiville. Kahden viikkole- von välisen työajan ei tulisi ylittää 45 todellista työtuntia eikä 5 vuorokautta.

Alle kahden tunnin pituisen lepoajan sijoittamista työvuoroluetteloon on vältettävä lukuun ottamatta mitä päivittäisestä lepoajasta on sovittu. Vapaa-ajat on pyrittävä järjestämään mahdollisuuksien mukaan niin pitkiksi, että työvuorossa olevalla on mahdollisuus käyttää vapaa-aikaansa hyväkseen siinäkin tapauksessa, että hänen asuntonsa ei sijaitse aivan työpaikan välittömässä läheisyydessä.

Työvuorossa tai matkatyövuorossa vieraalla paikkakunnalla oleva lepoaika on suunniteltava niin, että lepoaika ei ole pidempi kuin työvuoron osien tai matkatyö- vuorojen yhteenlaskettu työaika yötyön aikahyvitys mukaan lukien. Tämä määräys koskee työvuorosuunnittelua eikä sitä sovelleta operatiivisessa tilanteessa muuttu- viin työvuoroihin.

Yövuoroa (vähintään kolmen tunnin pituinen työaika klo 22.00 - 06.00) ei saa jakaa useampaan osaan ilman lepohuoneen käyttömahdollisuutta, ellei luottamusmiehelle ja asianomaiselle työntekijälle erikseen ilmoitetusta erittäin pakottavasta syystä ole välttämätöntä. Työvuorot, joissa ei ole työtä klo 00.00-05.00 välisenä aikana ja joi- den kokonaiskesto on enintään 12 tuntia, voidaan jakaa ilman lepohuoneen käyttö- mahdollisuutta, jos lepoaika on enintään 4 tuntia ja jos käytössä on taukotilat. Yli 12 tunnin työvuorojen, jotka sisältävät levon, teettäminen edellyttää aina lepohuoneen käyttömahdollisuutta. Yövuorojärjestelyt on hoidettava siten, että samalla henkilöllä ei teetetä 2 yövuoroa enempää peräkkäin, eikä 42 yötyötuntia (ilman yötyön aikahy- vitystä) enempää työjaksossa. Täydessä keskeytymättömäksi suunnitellussa työ- jaksossa voidaan kuitenkin teettää 45 yötyötuntia työjaksossa. Yötyötunneiksi kat- sotaan klo 22.00-06.00 välinen aika sekä yötyön veroisina pidettävät jatkotunnit (kohta 18). Poikkeustapauksista on etukäteen sovittava työntekijän tai hänen luot- tamusmiehen kanssa. Yötyön tulee myös jakautua tasaisesti koko työjaksolle.

Työvuoroluetteloa voidaan sen käyttöönoton jälkeen tilapäisesti muuttaa vain työn- tekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Sairau- den, vuosiloman tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi suhteellisten työtuntinormien mukaan vajaaksi jääneet työtunnit saadaan teettää takaisin vain silloin, kun siihen on työnantajan kannalta perusteltua syytä. Vuosiloman osalta takaisin teettämisestä on ilmoitettava ennen vuosilomalle lähtöä.

Sairauden, vuosiloman tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi suhteellisten työtunti- normien mukaan ylittävät työtunnit saadaan tasata silloin, kun siihen on henkilöstöti- lanteen kannalta perusteltu syy. Vuosilomasta tai muusta hyväksyttävästä syystä aiheutuva tilapäinen muutos on ilmoitettava vähintään yhtä viikkoa ennen sen to- teuttamista.

Painavalla syyllä, joka oikeuttaa etukäteen laaditun työvuoroluettelon muuttami- seen, tarkoitetaan sellaisia yllättäviä, työvuoroluettelon laadinta-aikaan tuntematto- mia seikkoja, joiden sattuessa turvataan työpaikan palvelu- ja tuotantotoiminnan jat- kuminen.

Painava syy työvuoron muuttamiselle tai jopa koko työvuoron tai junan tilapäiselle peruuttamiselle voi syntyä juna- tai ratavauriosta, veturi- tai turvalaiteviasta, rata- tai turvalaitetöistä tai asiakkaasta johtuvasta ennakoimattomasta tai äkillisestä liikenne- tilanteesta tai kuljetusmäärien muutoksesta.

Jos työvuoroluetteloon otettu tai erikseen ilmoitettu työvuoro joudutaan painavasta syystä kokonaan peruuttamaan, alusta lyhentämään, siirtämään myöhemmäksi tai jatkamaan, on siitä ilmoitettava asianomaiselle viimeistään klo 17.00 työvuoroa edeltävänä päivänä taikka poikkeustapauksessa ennen hänen lähtöään työvuorolle. Jos ilmoitus työvuoron perumisesta kokonaan annetaan edellisen päivän klo 17.00 jälkeen, siitä maksetaan työhönsidonnaisuuslisä kaksinkertaisena. Lisää ei makse- ta, mikäli peruminen johtuu työtaistelusta tai erittäin poikkeuksellisesta työnantajan vaikutuspiirin ulkopuolisesta seikasta. Lisää ei myöskään makseta, mikäli työnantaja on pyrkinyt todisteellisesti ilmoittamaan perumisesta työntekijää tavoittamatta ennen klo 17.00. Lisää ei myöskään makseta tilanteissa, joissa alkuperäistä työvuoroa muutetaan työvuoroa perumatta tai alkuperäisten työvuoron aikojen puitteissa teete- tään muita työtehtäviä tai täysin toinen työvuoro.

Jos edellä tarkoitettu ilmoitus annetaan työntekijälle hänen jo saavuttuaan työpaikal- le, luetaan hänelle tästä aiheutuvasta turhasta työpaikalla käynnistä työajaksi kaksi tuntia.

7. Työvuoron pituus ‌

Työntekijän työvuoro saa olla enintään 10 tuntia työskentelyn tapahtuessa sijoitus- paikkakunnalla.

Työvuoron enimmäispituus matkatyössä on 12 tuntia.

Sellaisessa työvuorossa, joka on matkatyötä ja jossa vieraalla paikkakunnalla on le- poaika (lopetus- ja valmisteluaikojen välinen aika on yli 2 tuntia), voi työvuoron al- kamisesta työvuoron päättymiseen laskettava aika lepoaikoineen olla enintään 15 tuntia.

Kyseessä on kaksi erillistä työvuoroa, kun ensimmäisen työvuoron alkamisen ja toi- sen työvuoron päättymisen välinen aika on yli 15 tuntia, ei kuitenkaan enempää kuin 24 tuntia (ns. matkatyövuoro). Matkatyövuorossa työvuorot erottaa toisistaan työ- vuorojen välissä oleva lepoaika vieraalla paikkakunnalla.

Edellä sanotut tuntimäärät saadaan ylittää vain, kun siitä on työntekijöiden tai hei- dän luottamusmiehensä kanssa etukäteen sovittu.

Sellainen menettely ei ole hyväksyttävää, että työntekijä katsoessaan tässä määri- tellyn pisimmän työvuoron tulleen täyteen, voisi kieltäytyä suorittamasta tehtäviään

silloin, kun työtä ennalta arvaamattomasta syystä, kuten juna- tai ratavaurio, veturi- vika, asiakkaasta johtuva seikka tai muu ennakoimaton tapahtuma, on jatkettava yli enimmäisajan.

Suunnitellun työvuoron laskennallinen vähimmäispituus yötyön aikahyvityksineen on viisi tuntia. Sm-liikenteen osalta työvuoron tai matkatyövuoron vähimmäispituus yö- työn aikahyvityksineen on seitsemän tuntia. Tämä otetaan huomioon työvuorosuun- nittelussa. Suunniteltaessa työvuoroja viiden ja seitsemän tunnin vähimmäispituudet eivät kuitenkaan koske työvuoron osia eikä ns. matkatyövuorossa olevia erillisiä työvuoroja.

Työvuoron viiden tunnin vähimmäispituutta ei sovelleta päivittäisissä operatiivisissa tilanteissa syntyneisiin työvuoroihin. Tällaisia voivat olla esim. koeajot, liikennehäiri- östä johtuvat tilanteet, turha työpaikalla käynti, erilaiset kokoukset yms.

Tässä määritellystä työvuoron vähimmäispituudesta voidaan työvuorosuunnittelussa poiketa, mikäli siitä on sovittu työvuorosuunnitteluun liittyvässä yhteistyössä tai kun työvuorojen muunlainen järjestely aiheuttaa kohtuuttomia vaikeuksia.

II LEPOAJAT

8. Päivittäinen lepoaika ‌

Jos työntekijällä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettä poistua työpaikal- ta, ei lepoaikaa lasketa työajaksi.

Jaksotyössä voidaan ruokailu järjestää tapahtuvaksi työn lomassa.

Työntekijälle on annettava yhdenjaksoisen työajan ollessa yli 7 tuntia mahdollisuuk- sien mukaan vuoron keskivaiheilla vähintään puoli tuntia sekä matkavuoroissa koti- paikkakunnan ulkopuolella vähintään tunnin kestävä lepoaika tai tosiasiallinen tilai- suus aterioida työn lomassa. Yhdenjaksoisen työajan ollessa yli 12 tuntia, on työn- tekijälle annettava työn kulun kannalta sopivassa kohdassa vähintään sama lepoai- ka tai tilaisuus aterioida työn lomassa.

Työaikaan luetaan kotipaikkakunnalla enintään tunnin ja vieraalla paikkakunnalla enintään kaksi tuntia kestävä junien lopetus- ja valmistusaikojen välinen aika. Jos vieraalla paikkakunnalla ei ole lepohuonetta käytettävänä, luetaan työajaksi em. kahden tunnin lisäksi puolet kaksi tuntia ylittävästä ajasta, joka sattuu kello 21.00 -

06.00 välille.

9. Vuorokausilepo ‌

Työntekijälle on annettava kotipaikkakunnalla suoritetun tai siellä päättyneen työ- vuoron jälkeen vähintään 10 tunnin yhtämittainen lepoaika, josta 9 tuntia on sijoitut- tava työvuoron alkamisesta laskettavan 24 tunnin sisälle.

Matkatyövuorossa vieraalla paikkakunnalla päättyneen työvuoron jälkeen tulee an- taa vähintään 6 tunnin lepoaika.

Ellei kahden perättäisen yli 10 tuntia yhdenjaksoista työaikaa sisältävän työvuoron välinen vapautus työstä ole ollut kotipaikkakunnalla vähintään 10 tuntia, on työnteki- jälle annettava jälkimmäisen yli 10 tuntia yhdenjaksoista työaikaa sisältäneen työ- vuoron päätyttyä vähintään 24 tunnin täydellinen vapautus työstä.

Edellä tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa mainituista lepoajoista saadaan poiketa työvuorojärjestelmää ennakkoon laadittaessa vain luottamusmiehen suos- tumuksen perusteella. Ensimmäisessä ja toisessa kappaleessa mainituista lepo- ajoista saadaan poiketa myös silloin, kun työtä ennakolta arvaamattomasta syystä on jatkettava yli työvuoron suunnitellun päättymisajan tai kun muunlainen järjestely aiheuttaa kohtuuttomia vaikeuksia, kuitenkin siten, että edellä mainituista lepoajoista poikkeamiseen tarvitaan työntekijän suostumus, kun lyhennys on yli 2 tuntia koti- paikkakunnalla tai yli 1 tunti vieraalla paikkakunnalla.

10. Viikkolepo ‌

Työntekijälle on viikkolepona annettava kalenteriviikoittain sunnuntain ajaksi tai, joll- ei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjak- soinen viikkolepo. Ellei viikkolepoon sisälly kokonaista kalenterivuorokautta, on sen vähimmäispituus 36 tuntia.

Ensimmäisen momentin määräyksistä voidaan poiketa työaikalain 28 §:ssä maini- tuin perustein.

Työntekijän suostumuksella voidaan jo määrätty viikkolepo siirtää tai vapaana oleva työntekijä kutsua työhön, jos viikkolepo voidaan järjestää muuna aikana samalla ka- lenteriviikolla.

11. Toinen viikoittainen vapaapäivä ‌

Viikkolevon yhteyteen järjestetyn yhdenjaksoisen vapaa-ajan tulee olla vähintään 56 tuntia. Työntekijän suostumuksella voidaan viikkolevon ylittävä osuus vapaa-ajasta siirtää ja vapaana oleva työntekijä kutsua työhön. Vastaava vapaa-aika on tällöin järjestettävä viimeistään saman työjakson aikana, ellei kyse ole ylityöstä.

VML:llä on oikeus irtisanoa tämä muutoskohta vuoden kuluttua työehtosopimuksen voimaantulosta kahden kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanomisajan jälkeen nouda- tetaan aiemmin voimassa ollutta 11. kohdan toisen viikoittaisen vapaapäivän mää- räystä kokonaisuudessaan.

III KORVAUKSET JA LISÄT

12. Yli- ja lisätyö ‌

Ylityötä on esimiehen määräyksestä säännöllisen jaksottaisen työajan lisäksi tehty työ.

Lisätyötä on esimiehen määräyksestä arkipyhäviikkojen 4 kohdan mukaisten työ- aikojen lisäksi tehty työ, siltä osin kuin se ei ole ylityötä.

Edellä tämän kohdan 1 momentissa sanotusta poiketen muuksi päiväksi kuin lauan- taiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, itsenäisyyspäivän tai vapunpäi- vän sisältävässä työjaksossa ylityötä on 106 tunnin 45 minuutin lisäksi tehty työ.

13. Ylityökorvaus ‌

Säännöllisen työajan ylittäviltä 18 ensimmäiseltä työtunnilta maksetaan ylityökor- vauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tun-

tipalkka. Ylityökorvauksiin oikeuttavaa aikaa laskettaessa otetaan huomioon myös yötyön aikahyvitys.

14. Ylityökorvaukset muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uu- denvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävässä työjaksossa ‌

Otsikossa tarkoitetun päivän sisältävässä työjaksossa maksetaan säännöllisen työ- ajan 106 tuntia 45 minuuttia ylittäviltä 26 ensimmäiseltä työtunnilta ylityökorvaukse- na 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

15. Lisätyökorvaus arkipyhän sisältävässä työjaksossa ‌

Lisätyötunneilta maksetaan lisätyökorvauksena 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

Lisätyökorvausta ei makseta niiltä työtunneilta, joilta on maksettava ylityökorvausta.

16. Ylityökorvaus ja lisätyökorvaus keskeytyneessä työjaksossa ‌

Mikäli työntekijä ei ole ollut työssä koko työjaksoa sen johdosta, että työsuhde on päättynyt tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttä- vän syyn vuoksi taikka työntekijä on tullut työhön kesken työjakson, lasketaan yli- työkorvaus ja lisätyökorvaus keskeytyksen ulkopuolella olevien päivien eli laskenta- päivien perusteella soveltaen suhteellisten työtuntinormien taulukkoa.

Laskentapäiviä ovat työpäivien lisäksi muun muassa työ- tai komennusmatkaan ku- lunut vuorokausi, mikäli työntekijä on samalla joutunut hoitamaan työtehtäviään, viikkolepopäivät, työvuoroluettelon mukaiset vapaapäivät sekä työtapaturman sat- tumispäivä ja sairastumispäivä.

Työtapaturman sattumispäivä ja sairastumispäivä ovat laskentapäiviä, jos työntekijä on jo aloittanut työnsä, vaikka työntekijä niiden johdosta joutuu jäämään pois työstä tai hänelle myönnetään sairauden vuoksi työvapautta.

Keskeytyspäiviä ei oteta mukaan työaikalaskentaan. Tällaisia keskeytyspäiviä ovat mm. vuosiloma- ja työstä vapautuspäivät, vuosilomalain 7 a §:n mukaiset lisäva- paapäivät, vuosilomaan jäävät sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, juhannusaatto ja vapunpäivä, koulutuspäivät ja muu kuin edellä tässä kohdassa tar- koitettu työ- tai komennusmatkaan kulunut vuorokausi.

Enintään 18 vuorokautta kestävän koulutuksen ajalta lasketaan keskeytyspäivien luku jakamalla koulutukseen käytetty tuntimäärä normiluvulla 5 tuntia 28 minuuttia. Jos jakojäännös on vähintään 2 tuntia 45 minuuttia, katsotaan se myös keskeytys- päiväksi.

Yhden päivän aikana tapahtuvasta koulutuksesta merkitään työajaksi todelliset, koulutukseen käytetyt tunnit.

Vaikka vuosilomamääräysten perusteella vuosilomapäiviksi ei lueta sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, pääsiäislauantaita, vapunpäivää, itsenäisyyspäivää ja juhan- nus- ja jouluaattoa, ovat ne, jos ne jäävät vuosiloman sisään, luettava keskeytyspäi- viksi.

Alle 10 vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisen sairastumisen johdosta (tilapäinen hoitovapaa) työntekijälle myönnetyt työvapauspäivät ovat keskeytyspäiviä. Tällainen työvapaus voidaan myöntää myös työvuoroluetteloon merkityksi vapaapäiväksi.

17. Iltatyölisä ‌

Kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä tunnilta 15 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

18. Yötyölisä ‌

Yötyötä tekevä työntekijä saa aikahyvitystä 20 minuuttia työtuntia kohden työstä, jo- ka on tehty kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana. Yötyön aikahyvitykseen oikeuttaval- ta ajalta maksetaan yötyölisää.

Jos kuitenkin viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, pidetään jat- koaikana suoritettua työtä yötyön aikahyvitystä ja yötyölisää laskettaessa myös yö- työn veroisena ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka.

Työvuoroja laadittaessa on yötyön aikahyvitys otettava huomioon ja sisällytettävä työjakson enimmäisaikaan. Yötyön aikahyvitystä ei oteta huomioon pisintä työvuo- roa määrättäessä.

Yötyön aikahyvitystä ei anneta varallaolosta, joka on suoritettu muualla kuin työpai- kalla, eikä yötyön aikahyvityksestä makseta sunnuntaityökorvausta eikä sitä oteta huomioon lisäpalkkioita laskettaessa. Yötyön aikahyvitystä ei oteta huomioon las- kettaessa ylityön enimmäisaikoja.

Yötyön aikahyvitystä laskettaessa tasoitus toimitetaan työjaksoittain täysiin tunteihin.

19. Lauantaityökorvaus ‌

Muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina kello 06.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan lauantaityökorvauksena tunnilta 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Lauantaityökorvausta ei kuitenkaan makseta siltä ajalta, jolta maksetaan sunnuntai- työkorvausta tai aattopäivänlisää.

20. Sunnuntaityökorvaus ‌

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä kello 00.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökor- vauksena tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello

18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.

21. Aattopäivänlisä ‌

Pääsiäislauantaina sekä juhannus- tai jouluaattona kello 00.00 - 18.00 välisenä ai- kana tehdystä työstä maksetaan aattopäivänlisänä tunnilta yksinkertaista tuntipalk- kaa vastaava lisä.

Jouluaaton sattuessa sunnuntaiksi, maksetaan samanaikaisesti aattopäivänlisää ja sunnuntaityökorvausta kello 00.00 - 18.00 välisenä aikana.

22. Poikkeamakorvaus/vapaa-ajan poikkeamakorvaus ‌

Työvuoron tai sen osan poiketessa ennalta suunnitellusta siten, että se alkaa suun- niteltua aikaisemmin tai päättyy vähintään 30 minuuttia suunniteltua myöhemmin, maksetaan siitä poikkeamakorvausta, jonka suuruus on 1.5.2013 alkaen 32,20 eu- roa. Jos työvuoron muutos tapahtuu henkilön omasta pyynnöstä, poikkeamakor- vausta ei makseta.

Kun suunnitellusta poikkeava työvuoro kohdistuu kokonaisuudessaan työvuoroluet- telossa ilmoitettuun vapaa-aikaan, maksetaan siitä vapaa-ajan poikkeamakorvaus- ta, jonka suuruus on 1.5.2013 alkaen 20,38 euroa. Työvuoron peruutus on myös vapaa-aikaa, ellei samassa yhteydessä ole ilmoitettu uutta työvuoroa.

Asuntovara-aikana tapahtuvasta työhön lähdöstä ei makseta poikkeamakorvausta, vaikka työvuoro jatkuisi asuntovara-ajan ulkopuolelle, mutta itse työvuoroa käsitel- lään kuten 1 kappaleessa mainittua työvuoroa. Asuntovara-ajan ulkopuolella tapah- tuvasta työhön lähdöstä maksetaan 1 kappaleessa mainittu poikkeamakorvaus.

Kunkin yksittäisen työvuoron poikkeamista maksetaan vain yksi poikkeamakorvaus.

Vapaa-ajan poikkeamakorvaus maksetaan em. poikkeamakorvauksesta riippumat- tomana kuitenkin siten, että ns. matkatyövuorosta maksetaan vain yksi vapaa-ajan poikkeamakorvaus.

Vapaa-ajan poikkeamakorvaus maksetaan ns. heittovuoroissa toimivalle myös sil- loin, kun työhön kutsusta ilmoitetaan työtä edeltävän päivän kello 17.00 jälkeen (va- paa-aikana työhön tulo) tai sen jälkeen kun jaksoittainen 114 h 45 min (106 h 45 min) on tullut ylitetyksi (vapaa-aikana työhön tulo) tai ylittyy ko. työvuoron aikana.

Suunniteltua aikaisemmasta työvuoroon tulosta maksetaan poikkeamakorvausta ai- noastaan silloin kun se on tapahtunut työnjohdon määräyksestä.

23. Korvausten ja lisien perusteena olevan yksinkertaisen tuntipalkan laskeminen ‌

Tässä luvussa tarkoitettujen korvausten ja lisien perusteena oleva yksinkertainen tuntipalkka lasketaan siten, että työntekijän kuukausipalkka jaetaan luvulla 163.

Yksinkertainen tuntipalkka lasketaan sentin tarkkuudella. Senttiä pienemmät määrät pyöristetään siten, puolta senttiä pienempi määrä pyöristetään lähimpään alempaan tasasenttiin ja puoli senttiä ja sitä suuremmat määrät lähimpään ylempään tasasent- tiin.

24. Työajan tasoittaminen täysiksi tunneiksi ‌

Tässä luvussa tarkoitettujen korvausten ja lisien maksamisen perusteena olevat tunnit tasoitetaan täysiksi tunneiksi.

Tasoitus täysiksi tunneiksi tapahtuu työjaksoittain siten, että puolta tuntia lyhyempi aika jätetään huomioon ottamatta sekä puoli tuntia pitempi aika korotetaan lähim- mäksi täydeksi tunniksi.

IV ERINÄISET OHJEET

25. Työajan ylittäminen ‌

Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia vii- kossa kuuden kuukauden ajanjakson aikana.

Työnantaja voi 1 momentista poiketen teettää ylityötä seuraavan määräyksen mu- kaisesti 31.12.2020 saakka työaikalain (872/2019) 49 §:n perusteella:

25. Säännöllisen työajan ylittäminen

Työntekijää saa hänen suostumuksellaan pitää ylitöissä enintään 138 tuntia 6/6/5 työjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia 17 työjakson aikana.

Työnantajan edustaja ja työntekijöitä edustava pääluottamusmies voivat sopia edellä mainitun 250 tunnin lisäksi lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enim- mäismäärä on 80 tuntia 17 työjakson aikana. Edellä todettua 138 tunnin enimmäistuntimäärää ei saa kuitenkaan ylittää.

Sen lisäksi mitä tämän kohdan 1 momentissa on sovittu, todetaan, että työn- tekijää saadaan pitää 2 kohdan 1 momentissa tarkoitetun säännöllisen työ- ajan lisäksi työssä enintään 36 tuntia työjaksossa.

Työt on mikäli mahdollista järjestettävä siten, ettei työjakson säännöllistä työaikaa ylitetä. Sen vuoksi on asianomaisten esimiesten tarkkailtava työtuntilukuja ja pyrittä- vä järjestämään työt siten, että ylityö saadaan mahdollisuuksien mukaan vältetyksi.

26. Asuntovarallaolo ‌

Asuntovarallaolon osalta noudatetaan työaikalain määräyksiä.

27. Hätätyö ‌

Hätätyötä saadaan teettää työaikalain 19 §:n tarkoittamissa tilanteissa.

Siinä määrin kuin 1 momentissa mainitut syyt vaativat, saadaan tässä sopimukses- sa sovittuja säännöllisiä työaikoja pidentää.

Ylityökorvaukset maksetaan hätätyössä kuitenkin tässä sopimuksessa sovittujen pi- dentämättömien säännöllisten työaikojen perusteella.

Työntekijä älköön kieltäytykö tekemästä hätätyötä.

Kohdissa 10 ja 11 olevista viikkolepoa koskevista määräyksistä voidaan poiketa.

Hätätyössä voidaan poiketa myös työaikalain 8 §:ssä ja jäljempänä 28 kohdassa tarkoitetuista yötyön teettämisen rajoituksista.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja poikkeavia työaikajärjestelyjä voidaan soveltaa enintään kahden viikon aikana.

Edellä tarkoitetusta säännöllisen työajan pidentämisestä sekä sen syystä, laajuu- desta ja todennäköisestä kestosta, on työnantajan viivytyksettä tehtävä kirjallinen

ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Työsuojeluviranomainen voi, tut- kittuaan asia, joko jättää sen tehdyn ilmoituksen varaan tai ryhtyä toimenpiteisiin pi- dennyksen rajoittamiseksi tai lopettamiseksi.

Hätätyöhön määräämisen on tapahduttava kirjallisesti. Jollei se ole mahdollista, on suullisesti annettu määräys ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa vahvistettava kirjallisesti.

28. Yötyö ‌

Työ, jota tehdään kello 22.00 ja 06.00 välisenä aikana, on yötyötä.

Yötyötä tekevien työmatkakuljetusten osalta noudatetaan työaikalain 8 a §:ää sekä yrityskohtaista ohjetta.

29. Luettelon pitäminen ‌

Työnantajan on pidettävä luetteloa tehdyistä työtunneista sekä yli- ja lisätyökor- vauksiin, aattopäivän, iltatyö- ja yötyölisiin sekä lauantai- ja sunnuntaityökorvauksiin oikeuttavista työtunneista ja hätätyöstä.

Luettelo on vaadittaessa näytettävä tarkastusviranomaiselle ja työntekijöiden luot- tamusmiehelle. Luettelossa olevista työntekijää koskevista merkinnöistä on pyyn- nöstä annettava tieto hänelle ja hänen valtuuttamalleen.

YHDENMIEHENAJOON LIITTYVÄT ERITYISET TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET ‌

Ratapihatyöskentely ‌

1. Työvuoron yhtäjaksoinen enimmäistyöaika on 8 tuntia, jonka lisäksi tulevat valmistus-, lopetus- ja ajovalmiushuoltoajat. Erikseen luottamusmiehen kans- sa sopimalla voi työvuoron enimmäispituus olla 10 tuntia, joka sisältää valmis- tus-, lopetus- ja ajovalmiushuoltoajat.

2. Yövuoroja ei tule sijoittaa peräkkäisiksi öiksi.

3. Ratapihatyöskentely on järjestettävä ja työvuorojärjestelmä laadittava siten, että työvuorossa on kohtuulliset lepo- ja elpymisajat työvuoron kumpaisenkin puoliskon keskivaiheilla ja samanaikaisesti ao. vaihtotyöryhmän kanssa.

Linjaliikenne Ajoaika ‌‌‌

Ajoaika lasketaan junien lähtö- ja tuloaikojen mukaan siten, että alle 12 minuutin pi- tuiset pysähtymiset lasketaan ajoaikaan. Lisäksi ajoaikaan lasketaan työvuoroon tai työvuoron osaan vaihtotyösuunnitelmissa vaihtotyöhön suunniteltu aika.

Matkustajajunalla ns. omaan junaan kohdistuvaa vaihtotyötä ei junan lähtö- tai mää- räasemilla lasketa mukaan ajoaikaan.

Saattoliikennettä (Hki-Ilr-Hki ja Tku-Tus-Tku) ei oteta huomioon ajoaikaa laskettaes- sa.

"Pakettina" kulkeminen lasketaan ajoaikaan, kun kuljetaan ns. työtä kohti ja kulku tai sen osa sijoittuu klo 22.00 - 06.00 välille. Samoin autolla ajo on ajoaikaa, kun aje- taan ns. työtä kohti ja ajaminen tai sen osa sijoittuu klo 22.00 - 06.00 välille.

Ajoajan pituus ‌

A. Työvuoro tai työvuoron osa, johon ei sisälly työtä klo 02.00 - 05.00 välillä

Yhdenjaksoinen ajoaika on enintään 3,5 tuntia. Kokonaisajoaika silloin, kun ajoaika on jaettu useampaan osaan ajoaikaelpymistauoilla erotettuna, voi olla enintään 5 tuntia.

B. Työvuoro tai työvuoron osa, johon sisältyy työtä klo 02.00 - 05.00 välillä

1. Ns. ympäriajotyövuorossa voi työvuoron enimmäispituus (ilman yötyön aika- hyvitystä) olla 9 tuntia. Yhdenjaksoinen ajoaika voi olla enintään 3,5 tuntia ja ajoaikaa yhteensä enintään 7 tuntia.

2. Työvuorossa tai matkatyövuorossa, joihin sisältyy lepo vieraalla paikkakunnal- la, yhdenjaksoinen ajoaika voi olla enintään 3,5 tuntia. Työvuorosuunnitteluun liittyvässä yhteistyössä voidaan paikalliset olosuhteet huomioon ottaen sopia ajoajan pidentämisestä 4 tuntiin ajoaikaelpymisellä erotettuna. Ennen tai jäl- keen 6/4 tunnin lepoa sijoittuvan sekä klo 02.00 - 05.00 ulkopuolella olevan työvuoron tai työvuoron osan suhteen noudatetaan kohdan A mukaisia ajoai- kasäännöksiä.

Elpymisaika ‌

Ajoaikaelpymiset sijoitetaan ajoaikaosien väliin ja niitä tulee olla vähintään 10 % aje- tusta ajoajasta laskettuna

Työvuorossa tai matkatyövuorossa tulee olla vähintään 20 % kokonaiselpymisaikaa, josta ajoaikaelpymistauon ylittävä osa annetaan ns. minimikääntymisaikaan lisätty- nä tai ns. lepoaikana vieraalla paikkakunnalla.

Elpymisajaksi katsotaan vain sellainen vähintään 12 minuuttia kestä tauko, johon ei sisälly työtehtäviä. Elpymisaikaa ei lasketa työajaksi silloin, kun se sijoittuu työvuo- roon tai matkatyövuoroon sisältyvään tai sen jälkeiseen vapaa-aikaan.

Lepoaika ‌

Työvuoro tai työvuoron osa, johon ei sisälly työtä klo 02.00 - 05.00 välillä

Ei erityisiä yksinajoon liittyviä lepoaikamääräyksiä.

Työvuoro tai työvuoron osa, johon sisältyy työtä klo 02.00 - 05.00 välillä

Kun kyseessä on työvuoro tai matkatyövuoro, johon sisältyy lepoaikaa vieraalla paikkakunnalla, lepoajan tulee olla vähintään 6 tuntia. Työvuorosuunnitteluun liitty- vässä yhteistyössä voidaan paikalliset olosuhteet ja kannanotot huomioon ottaen sopia muussa kuin matkatyövuorossa lepoajan lyhentämisestä 4 tuntiin.

Sellaisessa työvuorossa, missä työaika (ilman yötyön aikahyvitystä) on enintään 8 tuntia, ei lepoajan vähimmäispituuksia (6/4) tarvitse noudattaa lukuun ottamatta ti- lanteita, joissa tunnit katkeavat klo 02.00 - 05.00 välisenä aikana.

Muut järjestelyt ‌

Mikäli enintään 30 minuuttia työvuorosta tai työvuoron osasta sijoittuu klo 02.00 -

05.00 välille, voidaan työvuorosuunnitteluun liittyvässä yhteistyössä pääluottamus- miehen kanssa sopia noudatettavan kohdan A mukaisia säännöksiä.

Työvuoroluetteloa laadittaessa paikallinen luottamusmies yhdessä työvuorosuunnit- telun kanssa voi sopia tehtäväksi kaksi työvuoroa, joissa työtä on klo 02.00 – 05.00 tehtäväksi peräkkäisinä öinä.

Jos edellä mainittuun sopimukseen ei päästä, voi paikkakunnilla, joissa on keski- määrin yli 28 h yötyötä jaksossa, teettää kahtena peräkkäisenä yönä työvuorot, jois- sa työtä on klo 02.00 – 05.00 välillä enintään kerran jaksossa.

Sekavuorot ‌

Työvuorossa ja matkatyövuorossa, joihin sisältyy yksiajoa linjaliikenteessä ja sen li- säksi joko Sm-lähiliikennejunien ajamista, kaksinajoa linjaliikenteessä tai ratapiha- päivystystä, noudatetaan linjaliikenteen yksinajon työaikamääräyksiä.

Mikäli ko. työvuoroon sisältyy lepoaika vieraalla paikkakunnalla, sovelletaan kum- paankin lepoajalla erotettuun osaan ao. osaa koskevia työaikasäännöksiä. Lepoajan osalta noudatetaan yksinajoa koskevia säännöksiä.

Sm-liikenne Ajoaika ‌‌‌

Ajoaika lasketaan junien lähtö- ja tuloaikojen mukaan. Lisäksi ajoaikaan lasketaan kääntymisajasta enintään 20 minuuttia Helsingissä, 30 minuuttia Ilmalassa ja 15 mi- nuuttia muilla paikkakunnilla. Yli menevä osa kääntymisajasta on elpymisaikaa.

Työtehtäviin ja vaihtotyöhön käytetty aika ei ole ajoaikaa eikä se ole myöskään el- pymisaikaa.

Ajoajan pituus ‌

Yhdenjaksoinen ajoaika on enintään 3,5 tuntia. Yhdenjaksoisen ajoajan katkaisee vähintään 12 minuutin pituinen elpymisaika. Vähintään 12 minuutin pituisen elpy- misajan sisältävää kääntymisaikaa ei lasketa mukaan yhdenjaksoiseen ajoaikaan.

Elpymisaika ‌

Työvuorossa tulee olla elpymisaikaa vähintään 20 % ajoajaksi laskettavasta ajasta. Elpymisaikaan ei sisälly työtehtäviä. Elpymisaikaa ei lasketa työajaksi silloin, kun se sijoittuu työvuoroon sisältyvään tai sen jälkeiseen vapaa-aikaan.

Pakettimatkustus, pois lukien Ilr - Hki - Ilr, on elpymisaikaa.

Päivittäinen lepoaika tulee antaa viimeistään 3,5 tunnin aikataulun mukaisen ajoajan jälkeen.

SM-liikenteen merkittävät häiriötilanteet Merkittävä häiriötilanne ‌

Yhdenmiehen ajoon liittyvistä erityisistä työaikamääräyksistä sm-liikenteessä voi- daan poiketa, jos ennalta arvaamattomasta syystä liikenteessä aiheutuu merkittävä häiriötilanne.

Merkittävä häiriötilanne on kyseessä ja sitä koskevat poikkeussäännöt voidaan ot- taa käyttöön kun:

(i) Ennalta arvaamattomaan syyhyn liittyen useiden junien arvioidaan jäävän myöhään; ja

(ii) Häiriön vaikutuksen arvioidaan kestävän yli tunnin ennen liikenteen normali- soitumista.

Ennalta arvaamattomia syitä ovat muun muassa:

(i) Ratainfran tai kaluston häiriöt tai vauriot, allejäänti tai onnettomuus;

(ii) Liikenteenohjausjärjestelmän häiriöt tai liikenteenohjauksen /viranomaisen py- säyttämä liikenne;

(iii) Liikenteen pysähtyminen/merkittävä hidastuminen jollakin rataosalla;

(iv) Poikkeuksellinen sääolosuhde kuten esimerkiksi lumisateeseen yhdistyvä ko- va pakkanen tai tuuli. Poikkeuksellinen sääolosuhde on kyseessä myös silloin, kun sää poikkeaa selkeästi ennustetusta; tai

(v) Muu vastaava ennakoimaton ulkopuolinen tapahtuma.

Poikkeussääntöjen voimassaolo

Merkittävän häiriötilanteen poikkeussäännöt koskevat kaikkia niitä työvuoroja, jotka ovat alkaneet ennen häiriötä tai häiriön aikana ennen liikenteen palaamista normaa- liksi.

Merkittävän häiriötilanteen poikkeussäännöt ovat voimassa siihen asti, kun samasta häiriöstä aiheutuva yhdenjaksoinen tilanne saadaan normalisoitua, kuitenkin niin, et- tä kussakin häiriötilanteessa yhden kuljettajan osalta poikkeussäännöt voivat kos- kea enintään yhtä työvuoroa.

Liikenne on palannut normaaliksi silloin, kun häiriöstä johtuvia peruttuja junia eikä merkittäviä myöhästymisiä enää ole ja kalusto sekä kuljettajat ehtivät ajoissa seu- raaviin suunniteltuihin tehtäviin. Arvioitaessa onko liikenne palannut normaaliksi ei kuitenkaan oteta huomioon sellaista yksittäistä kaluston tai kuljettajan myöhästymis- tä, joka selkeästi johtuu muusta syystä kuin merkittävästä häiriötilanteesta (esim. yl- lättävä, merkittävästä häiriötilanteesta johtumaton kalustovika).

Merkittävän häiriötilanteen poikkeussääntöjen soveltaminen päättyy sitten, kun häi- riö on poistunut ja liikenne on palannut normaaliksi. Merkittävän häiriötilanteen poik- keussääntöjä ei sovelleta niihin työvuoroihin, jotka alkavat sen jälkeen, kun häiriö on poistunut ja liikenne palannut normaaliksi.

Työnantajan tulee ilmoittaa työntekijöille poikkeussääntöjen voimassaolon alkami- sesta ja päättymisestä.

Ajoajan pituus

Merkittävässä häiriötilanteessa yhdenjaksoinen ajoaika voi olla enintään 3h 45min.

Jos myöhästyvä juna on viimeinen juna ennen yhdenjaksoisen tai aikataulunmukai- sen ajoajan katkaisevaa elpymistä, ajetaan juna kuitenkin aina pääteasemalle.

Merkittävän häiriötilanteen ajoaikamääräystä (3 h 45 min) voidaan soveltaa seuraa- vaan ajoaikaelpymiseen asti, vaikka häiriö olisi poistunut ja liikenne palannut nor- maaliksi yhdenjaksoisen ajoajan aikana ennen seuraavaa ajoaikaelpymistä.

Elpymisprosentti

Merkittävässä häiriötilanteessa elpymisprosentti voi alentua enintään 17 prosenttiin.

Elpymisprosenttia koskevaa poikkeussääntöä sovelletaan työvuoroon kokonaisuu- dessaan (työvuoron elpymisprosentti on vähintään 17 %). Elpymisprosentti 17 kos- kee työvuoroja, joissa junat myöhästyvät tai joita joudutaan muokkaamaan merkittä- vän häiriötilanteen takia. Jos työvuoroa muokataan ja työvuoron elpymisprosentti on alle 20, ilmoitetaan elpymisprosentti kuljettajalle.

Yhdenjaksoisen ajoajan katkaiseva elpyminen

Merkittävässä häiriötilanteessa yhdenjaksoisen ajoajan katkaisee 10 minuutin elpy- minen.

Lyhennettyä ajoajan katkaisevaa elpymisaikaa (10 min) sovelletaan merkittävän häi- riötilanteen aikana. Edellä tarkoitettua lyhennyttyä elpymisaikaa sovelletaan myös merkittävän häiriötilanteen päättymisen jälkeiseen ajoaikaelpymiseen, jos se on il- moitettu kuljettajalle ennen merkittävän häiriötilanteen päättymistä.

Päivittäisen lepoajan antaminen

Merkittävän häiriötilanteen poikkeussääntöjen ollessa käytössä päivittäinen lepoaika annetaan viimeistään silloin kun aikataulun mukainen ajoaika lisättynä myöhästymi- sillä on yhteensä 3 h 45 min. Päivittäisen lepoajan voi antaa myös suunniteltua ai- kaisemmin.

Muuta ‌

Näitä yhdenmiehen ajoon liittyviä erityisiä työaikamääräyksiä on mahdollista pää- luottamusmiehen kanssa sopimalla soveltaa toisin.

III PALKAT ‌

6 § Palkkausperusteet ‌

1. Varsinaisena palkkauksena työntekijälle maksetaan sopijaosapuolten välillä sovitun työehtosopimuksen mukaista palkkausta.

Palkkaus muodostuu seuraavista osista:

a) Kiinteästä osuudesta

− työsopimuksen mukaisesta henkilökohtaisesta kuukausipalkasta määrävuosikorotukset mukaan luettuna

− seuraavan luettelon mukaisista kiinteään palkkaukseen luettavista säännöllisesti toistuvista samansuuruisista kuukausittaisista raha- määräisistä palkanlisistä ja lisäpalkkioista:

− Veturinkuljettajan yhdenmiehenajo- ym. palkkio

− Kielilisä

− Kielitaitolisä

− Luottamusmiespalkkio (kiinteä)

− Veturimiesten esimiespalkkio

− Henkilökohtainen palkkauksen osa

b) Aikaan tai suoritukseen perustuvista lisäpalkkioista (ks. 12 §:n 12 kohta)

2. Xxxxxxx työntekijä tilapäisesti tekee korkeammin palkattua työtä, maksetaan hänelle tilapäistä työtä vastaava korkeampi palkka siltä ajalta, jona hän tätä työtä suorittaa, aikaisemman käytännön mukaisesti (ks. kumottu asetus viran- sijaisuuspalkkioista valtionrautateillä 89/1924 soveltamisohjeineen).

3. Työntekijälle, joka liikenteen vaatimista syistä määrätään tilapäisesti hoita- maan veturinkuljettajan tehtävää, saadaan maksaa oman palkkauksensa ja ko. palkkauksen erotus (liikenteestä johtuva lisäpalkkio/ns. väliraha).

4. Mikäli 3. kohdassa mainitun tehtävän hoitaminen on välittömästi ennen työn- teon keskeytystä kestänyt vähintään kolme kuukautta, luetaan tämä palkkaus sellaiseksi palkkaukseksi, jota maksetaan myös työn keskeytyksen ajalta.

5. Laskettaessa veturinkuljettajien ja veturinlämmittäjien ylityökorvausta, iltatyöli- sää, sunnuntaityökorvausta, lauantaityökorvausta ja aattopäivänlisää otetaan työaikasopimuksessa määritellyn yksinkertaisen tuntipalkan lisäksi huomioon tuntipalkan laskentaperusteen täydennysosa.

Täydennysosaa määriteltäessä otetaan huomioon em. ryhmälle edellisenä kalenterivuonna tehtävänimikkeittäin keskimäärin maksetut, kuukausittain toistuvat seuraavat erät: päivystysraha, päivystysraha tallipäivystyksestä, ve- turiraha, kaluston tarkastuspalkkio, veturinkuljettajien esimiespalkkio ja ope- tuskuljettajan palkkio.

7 § Palkankorotukset ‌

Palkkataulukot, joita noudatetaan 1.5.2020, ovat palkkaliitteessä.

8 § Palkanmaksu ‌

1. Palkkaus maksetaan kultakin kalenterikuukaudelta sen 15. päivänä. Jos pal- kanmaksupäivä on arkilauantai tai pyhäpäivä, palkkaus maksetaan näitä päi- viä edeltävänä arkipäivänä. Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamaan raha- laitokseen. Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan normaaleina maksupäi- vinä.

2. Palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin, maksetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun etuuden laskentakausi on päättynyt, kuitenkin viimeistään laskentakauden päättymistä seuraavan kalen- terikuukauden loppuun mennessä.

3. Palvelussuhteen jatkuessa palkkauksen perusteissa tapahtuvat muutokset to- teutetaan seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.

4. Milloin työntekijän palkkaus maksetaan vajaalta kalenterikuukaudelta, laske- taan kalenteripäivän palkka jakamalla kuukausipalkka kyseisessä kuukaudes- sa olevien kalenteripäivien lukumäärällä.

5. Työntekijälle maksetaan vuosilomalta, sairausajalta ja muulta poissaoloajalta 6 §:n mukaista palkkausta siten kuin 10 §:ssä, 12 §:ssä, 13 §:ssä ja 13 a

§:ssä määrätään.

6. Muistutukset palkan suuruuteen nähden on työnjohdolle tehtävä mikäli mah- dollista viikon kuluessa palkanmaksupäivästä lukien.

7. Työntekijälle etukäteen annettavan palkkaerittelyn tulee olla riittävän yksityis- kohtainen siten, että siitä käy ilmi, miten palkka on muodostunut.

8. Työnantaja huolehtii siitä, että sopijapuolena olevan työntekijäyhdistyksen jä- senmaksu peritään palkanmaksun yhteydessä niiltä työntekijöiltä, jotka siihen ovat yhdistykselle valtakirjan antaneet. Näin kannetut jäsenmaksut tilitetään työntekijäyhdistykselle ja työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuh- teen päätyttyä verotusta varten tosite häneltä peritystä jäsenmaksusta.

IV ERINÄISET KORVAUKSET ‌

9 § Matka- ja muuttokustannusten korvaaminen ‌

1. Matkakustannusten korvaamisen ja päivärahan maksuperusteiden suhteen noudatetaan matkakustannusten korvaamisesta voimassa olevia sopimus- määräyksiä. (Lisälehti 4)

2. Muuttokustannukset korvataan muuttokustannusten korvaamisesta tehdyn sopimuksen mukaisesti. (Lisälehti 5)

10 § Muut korvaukset ‌

1. Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä, lä- hiomaisen hautajaispäivä, perheen jäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vam- maisen lapsen sairastumispäivä ovat palkallisia vapaapäiviä, milloin se työn-

tekijän tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Poissaolopäivältä maksetaan 8 §:n 5 kohdan mukainen palkkaus samojen perusteiden mukai- sesti kuin sairausajan palkkauksen osalta on sovittu.

Palkkauksen maksamisen edellytyksenä tässä kohdassa tarkoitetun sairaus- tapauksen johdosta myönnettävältä työstä vapautusajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön.

2. Lähiomaisella tarkoitetaan edellä työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hä- nen aviopuolisonsa lapsia, työntekijän vanhempia ja hänen aviopuolisonsa vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria.

Perheen jäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä työntekijän avio- puolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia. Lapseksi katsotaan myös ottolapsi ja kasvattilapsi.

3. Työntekijälle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustus- kurssille tai pelastuslain (468/03) 57 §:n 2 momentin nojalla väestönsuojelu- koulutukseen, maksetaan tämän sopimuksen 6 §:n mukainen kiinteä palkkaus vähennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.

Mikäli reservin kertausharjoituksiin kutsutulle ei makseta asevelvolliselle muul- ta kuin vakinaisen väen palvelusajalta suoritettavasta palkkauksesta annetun lain (294/53) 4 §:n nojalla reserviläispalkkaa, ei hänelle makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkausta.

Edellä sanotun estämättä työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan vuosilo- mansa ajalta maksettavan palkkauksen vähentämättömänä.

4. Työntekijälle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdollista, myöntää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi, työntekijän osallis- tuessa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin, jollaisiksi katsotaan edustajakokous, valtuusto ja hallitus tai niitä vastaavat elimet sekä työehtosopimuksen osapuolena olevan järjestön liitto- tai vastaavaan kokoukseen silloin, kun niissä käsitellään työehtosopi- musasioita. Palkkauksena maksetaan tämän sopimuksen 6 §:n mukainen kiin- teä osuus.

5. Työntekijälle, joka on poissa työstä jostakin edellä mainitusta syystä mutta on estynyt hakemasta työstä vapautusta, maksetaan tältä ajalta palkkaus niiden perusteiden mukaan, joiden mukaisesti hänellä tämän sopimuksen nojalla olisi oikeus palkkauksen saamiseen, mikäli hänelle samasta syystä olisi myönnetty työstä vapautus. Asianomaisen tulee välittömästi esteen poistuttua ilmoittaa poissaolon syy työnantajalle.

6. Työntekijälle, joka on estynyt hoitamasta tehtäväänsä kunnallisen luottamus- toimen hoitamisen vuoksi, ei tältä ajalta makseta palkkausta.

11 § Perhevapaat ‌

1. Raskaana oleva työntekijä, jonka työhön tai työpaikan olosuhteisiin liittyvän kemiallisen aineen, säteilyn tai tarttuvan taudin arvioidaan aiheuttavan vaaraa sikiön kehitykselle ja raskaudelle, on pyrittävä siirtämään muihin hänelle hä- nen ammattitaitonsa ja kokemuksensa huomioon ottaen sopiviin tehtäviin äi-

tiysvapaan alkamiseen saakka, jollei työstä tai työpaikan olosuhteista ole vaa- raa aiheuttavaa tekijää voitu poistaa.

2. Äitiys-, erityisäitiys- ja isyysvapaa. Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys-, erityisäitiys- ja isyysrahakau- det.

Äitiys- ja isyysvapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuu- kautta ennen vapaan aiottua alkamista. Työntekijä saa kuitenkin varhentaa äi- tiysvapaan sekä muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyys- vapaan ajankohdan, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Näistä muutoksista on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Xxxxxxx työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa aiemmin ilmoittamansa vapaan ajankohdan kuukauden ilmoitusaikaa noudat- taen.

Työntekijälle, jolle on myönnetty raskauden ja synnytyksen vuoksi äitiys- vapaa, maksetaan kiinteä palkkaus äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon si- sältyy 72 arkipäivää. Isyysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan palkka isyysrahakauden 3 ensimmäiseltä työpäivältä.

Mitä tässä on määrätty, koskee määräaikaiseen työsuhteeseen otettua työn- tekijää ainoastaan edellyttäen, että hän on välittömästi ennen äitiys- tai isyys- vapaan alkua ollut työnantajan palveluksessa vähintään kuusi kuukautta.

3. Vanhempainvapaa. Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään kahdessa osassa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia. Vanhem- painvapaan pitämisestä ja sen pituudesta on ilmoitettava työnantajalle viimeis- tään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa vapaan ajankohdan vähintään kuukauden ilmoitusaikaa nou- dattaen.

4. Hoitovapaa. Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Työntekijällä on oikeus pitää hoitovapaana enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi kahta useammasta tai kuukautta lyhyemmästä jaksosta. Hoitovapaata saa vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerrallaan. Äitiys- tai vanhempain- vapaan aikana toinen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden jakson hoitovapaata.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle hoitovapaasta ja sen pituudesta vii- meistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista. Työntekijä voi perustellusta syystä muuttaa hoitovapaan ajankohdan ja sen pituuden ilmoittamalla siitä viimeistään kuukautta ennen muutosta.

5. Osittainen hoitovapaa. Työntekijä, joka on ollut työnantajan palveluksessa yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aika- na, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lap- sen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy (31.7.). Xxxxxx molemmat vanhemmat tai huoltajat eivät saa pitää osittaista hoitovapaata samanaikaisesti. Työnteki- jän on tehtävä esitys osittaisesta hoitovapaasta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.

Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskoh- dista haluamallaan tavalla. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoi- minnalle vakavaa haittaa, jota ei voida kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnan- tajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista.

Jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mutta sen yksityiskoh- taisista järjestelyistä ei voida sopia, on hänelle annettava osittaista hoitova- paata yksi jakso kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräy- tyvät työntekijän esityksen mukaan. Osittainen hoitovapaa annetaan tällöin ly- hentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi. Lyhennetyn työajan tulee olla yhdenjaksoinen lepotaukoja lukuun ottamatta. Jos työaika on järjestetty keskimääräiseksi, se tulee lyhentää keskimäärin 30 tunniksi viikossa.

Osittaisen hoitovapaan muuttamisesta on sovittava. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan noudattaen vähintään kuukauden ilmoitusaikaa.

6. Tilapäinen hoitovapaa. Työntekijälle myönnetään alle kymmenvuotiaan tai vammaisen lapsensa tai muun hänen kodissaan pysyvästi asuvan alle kym- menvuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisesti sairastuessa hoidon järjestä- miseksi tai lapsen hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata ajaksi, johon sisältyy enintään neljä työpäivää.

Tilapäistä hoitovapaata voi pitää kerrallaan vain toinen lapsen vanhemmista. Työntekijän on ilmoitettava välittömästi tilapäisen hoitovapaan käyttämisestä ja sen syystä.

Tässä tarkoitetun tilapäisen hoitovapaan kolmelta päivältä maksetaan työnte- kijälle 8 §:n 5. kohdan mukainen palkkaus samojen perusteiden mukaisesti kuin sairausajan palkkauksen osalta on sovittu. Näitä kolmea palkallista va- paapäivää laskettaessa ei oteta huomioon enintään kahta työntekijän muusta syystä johtuvaa lapsen äkillisen sairaustapauksen vuoksi myönnettyyn yhden- jaksoiseen vapaa-aikaan sisältyvää vapaapäivää.

Palkkauksen maksamisen edellytyksenä tässä kohdassa tarkoitetun sairaus- tapauksen johdosta myönnettävältä vapaalta on, että vapautus on sairastu- neen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. Palkallisuuden edel- lytyksenä on lisäksi, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kysy- myksessä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava sel- vitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan. Yksinhuoltajaksi katso- taan myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysy- västi asuu erillään aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on asevelvol- lisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskente- lystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sel- laisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon.

7. Poissaolo pakottavista perhesyistä. Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotet- tava selvitys poissaolonsa perusteesta.

8. Tässä pykälässä mainituista perhevapaista on säädetty työsopimuslain 4 luvussa.

V VUOSILOMA ‌

12 § Vuosiloma ja lomaraha ‌

1. Soveltamisala ‌

Tässä pykälässä sovitun lisäksi noudatetaan vuosilomalain säännöksiä soveltuvin osin niissä vuosilomaan liittyvissä kysymyksissä, josta tässä ei ole erikseen sovittu.

2. Peruskäsitteet ‌

1) lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso;

2) lomavuosi on kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy;

3) lomakausi alkaa vappujaksoa seuraavan työjakson alusta ja kestää kuusi jak- soa;

4) lomapäivä on arkipäivä;

5) täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen vuosilomaan oikeuttava kalen- terikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työsuhteessa palkallisena vähin- tään 18 päivää tai jonka aikana hän ollut osa-aikatyössä, jossa työaika tasoit- tuu keskimäärin 20 tuntiin viikossa kolmen viikon tai muun käytössä olevan ta- soitusjakson aikana. Mikäli työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle tästä syystä xxxxx ainoatakaan kahdeksaatoista palkallisena työsuhteessa olopäivää sisältävää lomanmääräytymiskuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää kahdeksantoista päivää, katsotaan lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia;

6) varsinainen vuosiloma on työntekijän ansaitsemat peruslomapäivät;

7) talvilomanpidennys on tämän pykälän 11 kohdan mukaan määräytyvä, loma- kauden ulkopuolella pidettävän loman pidennysosa;

8) säästövapaa on lomakauden varsinaisista lomapäivistä myöhemmin pidettä- väksi siirretty loman osa.

3. Vuosiloman pituus ‌

Työntekijä saa vuosilomaa

1) kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta,

2) kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hän on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä ollut välittömästi työnan-

tajan palveluksessa vähintään yhden vuoden tai mikäli hänellä on päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta kaksitoista täyttä lomanmääräytymiskuukautta,

3) kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hän on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä ollut välittömästi työnantajan pal- veluksessa vähintään yhden vuoden ja jos hänellä on ennen lomakauden al- kamista vuosilomaan oikeuttavaa 6 kohdan mukaista palvelusaikaa vähintään 25 vuotta.

Jos työntekijä ennen lomavuoden päättymistä saavuttaa tämän kohdan 1 momentin kolmannen kohdan mukaisen pidempään lomaan oikeuttavan palvelusajan, hän saa aikaisemmin pitämästään lomasta huolimatta tästä xxxxxxxx xxxxx pidennyksen. Xxxxx pidennys on pidettävä ennen lomavuoden päättymistä. Työntekijällä ei ole oikeutta saada korvausta pitämättä jääneestä loman pidennyksestä tai sen osasta.

Mikäli työntekijä saavuttaa ennen palvelussuhteen päättymistä palvelusajat, jotka oikeuttavat tämän kohdan 1 momentissa tarkoitettuun kahden ja puolen arkipäivän tai kolmen arkipäivän lomaan kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta, hän saa työ- sopimussuhteen päättyessä kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta vuosi- lomaa tai lomakorvausta kuten kyseisessä momentissa on sanottu.

Silloin kun vuosilomaan oikeuttava työsuhde ei katkea, palkaton työnteon keskey- tyminen ei katkaise vuosiloman edellytyksenä olevaa välitöntä palvelusta.

4. Vuosiloman määräytyminen ‌

Vuosiloman määräytymisen perusteena on lomanmääräytymisvuosi ja -kuukausi, jotka on määritelty peruskäsitteissä.

Työntekijän ei ole katsottava olleen työssä niinä päivinä, joina hän on ollut palkat- tomalla vapaalla tai muuten poissa muista kuin jäljempänä 5 kohdassa mainituista syistä.

Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosiloman pituutta määrättäessä myös vuosilomaa, lauantai-, sunnuntai-, pyhäpäiviä sekä muita palkallisia vapaapäi- viä.

5. Työssäolopäivien veroiset päivät ‌

Työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosiloman pituutta määrättäessä myös vuosilomaa sekä poissaoloa

1) sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn työstä vapautuksen aikana;

2) lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi, kun sellaista annetaan lääkärin määräyk- sestä kuntoutuslaitoksessa ammattitaudin tai työtapaturman johdosta, ei kui- tenkaan enempää kuin 75 päivää lomanmääräytymisvuoden aikana, kuitenkin siten, että jos tällainen este keskeytyksittä jatkuu lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään kuntoutusajan osalta työssäolopäivien veroise- na yhteensä enintään 75 päivää;

3) erityis-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata varten myönnetyn työstä vapau- tuksen vuoksi siltä osin, kuin työntekijälle on suoritettu palkkausta tai sairaus- vakuutuslain mukaista erityis-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa kyseiseltä ajalta;

4) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen takia tai määrättynä maan- puolustuskursseille, väestönsuojelukoulutukseen tai -palvelukseen tai va- pautettuna työstä palvelua varten suomalaisessa valvontajoukossa tai koulu- tettavana edellä mainittua tai valmiusjoukkoa varten Suomessa tai Punaisen Ristin palveluksessa komennettuna katastrofiaputehtäviin;

5) sellaisen kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka todistajana kuulemisen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäytyä tai josta kiel- täytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella;

6) työnantajan järjestämiin tai sen muutoin osoittamiin oppikursseihin osallistu- misen takia, mikäli kyseiseltä ajalta on maksettu palkkaa;

7) palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn työstä vapautuksen ta- kia, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti;

8) opintovapaalaissa tarkoitetun opintovapaan johdosta, kuitenkin enintään 30 päivää lomanmääräytymisvuoden ajalta, jos työntekijä on opintovapaan jäl- keen välittömästi palannut yrityksen palvelukseen;

9) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia;

10) lomauttamisen takia, kuitenkin enintään 30 päivän ajalta kerrallaan, sekä

11) kuntoutuksen takia siltä osin kuin sen ajalta on maksettu kuntoutusrahaa.

6. Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika ‌

Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa on nykyisen työsuhteen lisäksi muu pää- toiminen veturimiespalvelus mukaan luettuna 5 kohdassa mainitut keskeytysajat.

Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa ovat myös muut kuin 5 kohdassa mainitut työstä poissaoloajat, jos kyseessä olevalta ajalta on maksettu palkkaa.

7. Vuosiloman antaminen ja jakaminen ‌

Varsinainen vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana, joka alkaa vap- pujaksoa seuraavan työjakson alusta ja kestää kuusi jaksoa.

Xxxxxxx kuitenkin työtehtävien laatu tai muut syyt niin vaativat, voidaan varsinainen vuosiloma antaa muunakin kuin 1 momentissa mainittuna aikana saman lomavuo- den kuluessa tai siirtää se asianomaisen työntekijän suostumuksella annettavaksi seuraavana vuonna ennen toukokuun 1 päivää.

Loma voidaan sijoittaa myös lomavuoden tammikuun 1 päivän ja huhtikuun 1 päi- vän väliselle ajalle. Tällöin ei työntekijälle kuitenkaan anneta pitempää lomaa kuin mitä hän on loman alkamishetkeen mennessä ansainnut.

Vastoin työntekijän tahtoa ei vuosilomaa saa antaa yleensä ilman painavia syitä useammassa kuin kahdessa osassa, joista toinen on sijoitettava lomakaudelle.

Vahvistetun työvuoroluettelon perusteella tulevia jo ansaittuja vapaapäiviä ei vuosi- lomaan sisällytetä.

Työntekijällä, joka säännöllisesti noudattaa viisipäiväistä työviikkoa siten, että lauan- tai- ja sunnuntaipäivät ovat vapaat, lasketaan täysinä kalenteriviikkoina myönnetyis- sä lomissa lomapäivien lukumäärä kyseisten viikkojen arkipäivien mukaisesti. Va- jaitten kalenteriviikkojen ja yksittäisten lomapäivien osalta määrätään kutakin tällai- sista päivistä koostuvaa viittä päivää kohden lisäksi yksi vapaa arkilauantai loma- päiväksi.

Arkipäiviksi ei lueta itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantai- ta eikä vapunpäivää.

Ilman työntekijän suostumusta ei lomaa tai sen osaa saa määrätä alkavaksi työnte- kijän vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen.

8. Vuosiloman ajankohdan vahvistaminen ‌

Vuosilomat vahvistetaan etukäteen laadittavan suunnitelman mukaan. Ennen suun- nitelman vahvistamista on työntekijälle tai tämän edustajalle varattava tilaisuus esit- tää mielipiteensä loman ajankohdasta. Asianomaisen pyynnöstä tai työnantajan toimenpiteellä, milloin siihen on olemassa painavat syyt, voidaan vahvistetusta suunnitelmasta poiketa.

Loman ajankohta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosi- loman alkamista.

9. Vuosiloman ja talvilomanpidennyspäivien siirtäminen työkyvyttömyyden tai per- hevapaan vuoksi ‌

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sai- rauden tai tapaturman johdosta työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettä- vä myöhäisempään ajankohtaan.

Loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä 1. momentin mukaisesti myös, jos työnte- kijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhem- painvapaan vuoksi työstä vapautettuna.

Työntekijällä on pyynnöstään oikeus vuosiloman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun sii- hen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön tai että hän tulee saa- maan työstä vapautusta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata varten.

Työntekijällä ei pääsääntöisesti ole oikeutta siirtää talvilomapidennyspäiviä. Jos työntekijän työkyvyttömyys kuitenkin alkaa vähintään kahta viikkoa ennen talviloma- pidennystä tai sen yhdenjaksoisen lomajakson alkua, johon talvilomapidennyspäivät sisältyvät, ja jatkuu talvilomapidennyspäivien aikana, talvilomapidennyspäivät on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan.

Työntekijällä on lisäksi pyynnöstä oikeus talvilomapidennyspäivien siirtämiseen, jos tiedetään, että hän on talvilomapidennyspäivien aikana sairauden tai tapaturman vaatiman leikkaus- tai muun vastaavan hoidon takia työkyvytön ja jos hän ilmoittaa työkyvyttömyydestä kirjallisella luotettavalla selvityksellä vähintään kahta viikkoa ennen talvilomapidennyspäivien tai sen yhdenjaksoisen lomajakson alkua, johon talvilomapidennyspäivät kuuluvat.

Työntekijä on velvollinen esittämään lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestään pyy- täessään siirtoa.

10. Vuosiloman säästäminen ‌

Sen estämättä, mitä 7 kohdassa säädetään, työnantajan ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä säästää osan vuosittaisista varsinaisista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.

Säästää voidaan joko osittain tai kokonaan 3 kohdan 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaan määräytyvästä varsinaisesta vuosilomasta 18 päivää ylittävä osa ja 3 koh- dan mukaan määräytyvästä varsinaisesta vuosilomasta 24 päivää ylittävä osa.

Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien pitoajasta on tehtävä suun- nitelma viimeistään silloin, kun työnantaja varaa työntekijälle tilaisuuden esittää mie- lipiteensä loman ajankohdasta.

Säästövapaa annetaan työntekijälle työnantajan ja työntekijän tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.

Oikeudesta säästövapaan siirtämiseen ja vuosilomapalkasta on vastaavasti voi- massa, mitä 8 kohdan 1 ja 2 momentissa sekä 12 kohdassa säädetään. Työsuhteen päättyessä pitämättä jääneestä säästövapaasta on maksettava korvaus sen mu- kaan kuin 15 ja 16 kohdissa on sovittu.

Työsuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi työntekijällä on oikeus saada korvaus pitä- mättä jääneestä säästövapaasta. Korvaus määräytyy samoin kuin vuosilomakor- vaus.

11. Talvilomanpidennys ‌

Milloin 3 kohdan 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaan määräytyvästä muuhun kuin säästövapaaseen kuuluvasta vuosiloman osasta pidetään enintään 15 arkipäivää lomakautena, myönnetään loma muuna kuin lomakautena pidetyltä osin pidennetty- nä puolella, kuitenkin enintään asianomaisen koko loman puolesta määrästä ja si- ten, että pidennys voi olla enintään kuusi arkipäivää. Mikäli vuosiloman muusta kuin säästövapaaseen kuuluvasta osasta pidetään enemmän kuin 15 arkipäivää loma- kautena, myönnetään loma muuna kuin lomakautena pidetyltä osalta pidennettynä puolella, kuitenkin enintään kolmella arkipäivällä.

Milloin 3 kohdan 1 momentin 3 kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta pide- tään enintään 34 arkipäivää lomakautena, myönnetään loma yhdeksällä arkipäivällä pidennettynä sellaiselle työntekijälle, jolla on oikeus lomaan kahdeltatoista loman- määräytymiskuukaudelta. Milloin työntekijä säästää osan varsinaisista vuosiloma- päivistä pidettäväksi säästövapaana, vähennetään edellä mainittua 34 päivän enimmäismäärää vastaavasti. Mikäli työntekijällä ei ole mainitun kohdan mukaan oi- keutta lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta mutta kuitenkin vähin- tään seitsemältä kuukaudelta, myönnetään loma viidellä arkipäivällä pidennettynä, mikäli varsinaisesta vuosilomasta, josta on vähennetty säästettävien lomapäivien lukumäärä, pidetään enintään 3/4 lomakautena.

Jos loman pidennystä laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, anne- taan päivän osa täytenä lomapäivänä.

Silloin kun on kyse 3 kohdan 2 momentin mukaan myönnetystä lomasta samoin kuin jos työsuhde katkeaa ennen lomakauden alkua tai alkaa edellisen lomakauden jälkeen, asianomaisella ei ole oikeutta loman pidennykseen.

Saamatta jääneestä vuosiloman pidennyksestä ei ole oikeutta saada vuosilomakor- vausta.

Talvilomapidennyspäivät annetaan lomakauden ulkopuolella sen mukaan kuin 7 kohdan 2 ja 3 momentissa säädetään.

12. Työntekijän vuosilomapalkka ja vuosilomalisä ‌

Työntekijälle maksetaan työehtosopimuksen 6 §:n mukainen kiinteä palkkaus vuosi- loman ajalta.

Työntekijälle maksetaan kutakin vuosilomapäivää kohden 1/300 edellisenä loman- määräytymisvuonna maksettujen ja jäljempänä lueteltujen palkanlisien ja lisäpalkki- oiden yhteismäärästä (vuosilomalisä) jolloin vuosilomapäiviksi lasketaan myös talvi- lomapidennyksestä johtuvat päivät.

Vuosi- ja sairauslomalisään oikeuttavat palkanlisät ja lisäpalkkiot ovat:

− Aattopäivänlisä

− Poikkeamakorvaus/vapaa-ajan poikkeamakorvaus

− Iltatyölisä, 15 %

− Lauantaityökorvaus

− Erityistehtävälisä (tuntiperusteinen)

− Päivystysraha

− Sunnuntaityökorvaus

− Tallipäivystysraha

− Työhönsidonnaisuuslisä

− Varallaolokorvaus, TAL

− Veturirahat

− Yötyölisä

− Luottamusmiespalkkio

− Työsuojeluvaltuutetun palkkio

− Työsuojeluasiamiehen palkkio

− Sm-lähiliikennelisä

− Heittolisä

Vuosilomalisä maksetaan lomavuonna kesä-heinäkuun aikana sekä mahdollisten talvilomapidennyspäivien osalta loka-marraskuun aikana. Työsuhteen päättyessä vuosilomalisä maksetaan työsuhteen päättyessä taikka mahdollisimman pian sen jälkeen.

Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana, vuosilomapalkka on 1. momentista poiketen 9 prosenttia, taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähin- tään vuoden, 11,5 prosenttia työntekijälle lomanmääräytymisvuoden aikana työssä- olon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hä- tätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Erillistä tässä työehtosopimuksessa tarkoitettua vuosilomalisää ei tällöin makseta.

Jos työntekijällä on 5. momentin tilanteessa oikeus työehtosopimuksen perusteella yli 30 päivän vuosilomaan tai talviloman pidennyspäiviin, lomapalkka määräytyy lo- mapäivien lukumäärän mukaan prosenttiosuutena seuraavasti:

lomapäivien lukumäärä	prosentti
30	11,5
31	11,8
32	12,1
33	12,4
34	12,7
35	13
36	13,3
37	13,6
38	13,9
39	14,2
40	14,5
41	14,8
42	15,1
43	15,4
44	15,7
45	16

Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut vasta lomanmääräyty- misvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, loma- palkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräyty- vän kuukausipalkan mukaan.

13. Lomaraha ja sen määräytyminen ‌

Työntekijälle, lukuun ottamatta jäljempänä 8 momentissa tarkoitettuja tapauksia, maksetaan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut edellisenä loman- määräytymisvuonna. Lomapäiviksi ei kuitenkaan lasketa talvilomapidennyksestä johtuvia päiviä.

Xxxxxxxx määräytyy sen tehtävän mukaan, jossa asianomainen on kesäkuun vii- meisenä päivänä. Jos asianomainen on työstä vapaana kesäkuussa, määräytyy lo- maraha sen tehtävän palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 5 ja 6 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha määräy- tyy vastaavasti ero- tai siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.

Työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 % lomapäivän palkkauksesta. Loma- päivän palkkaus saadaan jakamalla työehtosopimuksen 6 §:n mukainen kiinteä kuukausipalkka luvulla 25.

Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 5 ja 6 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai työsuhteen päättymis- ajankohdan palkanmaksun yhteydessä.

Työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka työntekijä on ansainnut työsuhteen päättymishetkeen mennessä ja joil- ta hän ei ole saanut lomarahaa.

Työntekijälle, joka lähtee suorittamaan asevelvollisuuttaan tai siirtyy suomalaisen valvontajoukon tai pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palvelukseen Yh- distyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sellaisessa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, johon Suomi on viralli- sesti liittynyt tai sellaisessa kansainvälisessä kehitysyhteistyötehtävässä jossa Suomi on mukana, maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta,

jonka hän on ansainnut siirtymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut loma- rahaa.

Jos työntekijä saavuttaa ennen lomavuoden loppua oikeuden tämän sopimuksen mukaiseen pidempään lomaan, hänellä on oikeus lomarahaan myös näiden päivien osalta.

Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle maksetaan lomakorvaus prosenttikorvauk- sena paitsi 12 §:n 12. kohdan 5. ja 6. momentin tilanteissa.

Lomaraha voidaan vaihtaa palkalliseksi vapaaksi seuraavasti:

Vuosilomapäivät (ilman pidennyspäiviä)	Lomarahaa vastaavat vapaapäivät, joita ei pyöristetä
36,0	18,0
33,0	16,5
30,0	15,0
27,5	14,0
27,0	13,5
25,0	12,5
24,0	12,0
22,5	11,5
22,0	11,0
21,0	10,5
20,0	10,0
18,0	9,0
17,5	9,0
16,0	8,0
15,0	7,5
14,0	7,0
12,5	6,5
12,0	6,0
10,0	5,0
9,0	4,5
8,0	4,0
7,5	4,0
6,0	3,0
5,0	2,5
4,0	2,0
3,0	1,5
2,5	1,5
2,0	1,0

14. Vuosilomakorvaus työsuhteen jatkuessa ‌

Milloin työnantaja ei ole voinut järjestää vuosilomaa kalenterivuoden aikana, on siitä suoritettava korvaus noudattaen soveltuvin osin 15 kohdan määräyksiä.

Mikäli loma on työntekijän suostumuksella 7 kohdan 2 momentin mukaisesti siirretty pidettäväksi seuraavana vuonna ennen toukokuun 1 päivää, mutta lomaa ei ole voi- tukaan tänä aikana järjestää, on pitämättä jääneestä lomasta suoritettava lomakor- vaus.

15. Vuosilomakorvaus tai vuosiloma työsuhteen päättyessä ‌

Milloin työsuhde päättyy, on työntekijällä oikeus saada kiinteää palkkaustaan vas- taava lomakorvaus tai vuosiloma yhtä monelta lomanmääräytymiskuukaudelta kuin hän 3-6 kohtien mukaan saisi lomaa 2 kohdassa tarkoitetun lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä niiltä työsuhteen päättymistä edeltäneiltä kalenterikuukausil- ta, joilta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai korvausta.

Mikäli työntekijä saavuttaa 3 kohdan 1 momentin 3 kohdassa mainitun palvelusajan kyseisen lomavuoden toukokuun jälkeen, mutta kuitenkin ennen työsuhteen päät- tymistä tai mikäli hänellä on välitöntä palvelusta vähintään yksi vuosi tai kaksitoista täyttä lomanmääräytymiskuukautta ennen työsuhteen päättymistä, myönnetään lo- ma kuluvan lomanmääräytymisvuoden kaikilta täysiltä lomanmääräytymiskuukausil- ta 3 kohdan 1 momentin 2 tai 3 kohdan mukaisesti.

Jos työntekijä niinä kalenterikuukausina, joina työsuhde saman lomanmääräytymis- vuoden aikana alkoi ja päättyi, on ollut työssä yhteensä vähintään kahdeksantoista päivää eikä siltä ajalta ole saanut lomaa tai korvausta, luetaan tämä aika yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

Edellä tässä pykälässä tarkoitettu oikeus lomakorvaukseen tai vuosilomaan on myös asevelvollisena vakinaista palvelusta suorittamaan ryhtyvällä työntekijällä, jos hän sitä haluaa, vaikka hänen työsuhteensa ei ole päättynyt.

16. Vuosilomakorvauksen määräytyminen ‌

Edellä 14 kohdan ja 15 kohdan 1 ja 3 momentissa tarkoitettua vuosilomakorvausta määrättäessä lasketaan pitämättä jäänyttä lomapäivää kohti 1/25 kiinteän kuukau- sipalkan määrästä.

Edellä 14 kohdan tarkoittamissa tapauksissa lasketaan vuosilomapalkkaus seuraa- vasti:

1) jos vuosilomaa ei ole voitu kalenterivuoden aikana järjestää eikä sitä myös- kään ole voitu siirtää annettavaksi seuraavana vuonna, palkkaus lasketaan lomavuoden joulukuun palkkauksen mukaisena; ja

2) jos loma on siirretty annettavaksi seuraavana vuonna, muttei sitä ole voitu määrättynä ajankohtana tällöinkään pitää, palkkaus lasketaan sen ajankohdan mukaan, jolloin loma oli määrätty pidettäväksi.

Edellä 15 kohdan 1 momentin tarkoittamassa tapauksessa palkkaus lasketaan työ- suhteen päättymishetken ja 3 momentin tarkoittamassa tapauksessa asevelvollise- na vakinaiseen palvelukseen astumishetken mukaisena.

Tämän kohdan 1. momentin määräykset eivät koske 12 §:n 12. kohdan 5. ja 6. mo- mentin tilanteita, joissa maksetaan prosenttiperusteinen vuosilomakorvaus.

Saamatta jääneestä vuosiloman pidennyksestä ei ole oikeutta saada vuosilomakor- vausta.

17. Vuosilomaoikeuden siirtämistä koskevat määräykset ‌

Mikäli työntekijä siirtyy Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n jäsenyrityksestä muun yrityksen palvelukseen, eikä hänelle ole suostumuksensa mukaisesti suoritet-

tu lomakorvausta siirtymistä edeltäneeltä palvelusajalta, saadaan, mikäli asian- omainen sitä pyytää ja asianomaiset työnantajat siihen suostuvat, saamatta jäänyt loma tai loman osa siirtää siirtymisajankohdan jälkeen pidettäväksi.

Siirrettyyn lomaan tai loman osaan nähden noudatetaan sen palvelussuhteen pe- rusteella määräytyviä säännöksiä ja määräyksiä, jossa asianomainen on loma tai sen osan alkaessa.

VI TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO ‌

13 § Terveyden- ja sairaanhoito sekä sairausajan palkka ‌

1. Työntekijällä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on todistetusta sairau- desta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoita- masta työtänsä. Tällaisen sairausloman osalta maksetaan työntekijälle 6 §:n mukainen kiinteä osuus seuraavasti:

− palkkaus vähentämättömänä, mikäli sairauspäivien lukumäärä kalenteri- vuodessa on yhteensä enintään 60,

− 75 % palkkauksesta siltä osin kuin sairauspäivien lukumäärä kalenteri- vuodessa on yhteensä yli 60 sekä

− 60 % palkkauksesta siltä osin kuin yhdenjaksoisten sairauspäivien lu- kumäärä ylittää 180 keskeytyksen alkamispäivästä lukien.

Määräaikaiseen työsuhteeseen otetulla työntekijällä on oikeus palkkaukseen ainoastaan edellyttäen, että hän välittömästi ennen keskeytystä on ollut yrityk- sen päätoimisessa palveluksessa vähintään yhden kuukauden.

Palkkausta ei makseta silloin, kun työntekijä on itse tai toisen avulla tarkoituk- sellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman tahi estänyt parantumisen taikka hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävaikuttanut sairauden, vian tai vamman syntymiseen tai parantumisen estymiseen.

2. Xxxxxxx sairausloma on myönnetty työntekijän tehtävissä sattuneesta tapatur- masta tai ammattitaudista johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi, maksetaan työntekijälle kutakin tapaturmaa tai ammattitautia kohden 6 §:n mukainen kiin- teä osuus seuraavasti:

− palkkaus vähentämättömänä, kuitenkin enintään 90 sairauspäivältä,

− 75 % palkkauksesta siltä osin kuin sairauspäivien lukumäärä ylittää 90 sekä

− 60 % palkkauksesta siltä osin kuin sairauspäivien lukumäärä ylittää 180.

Jos samasta tapaturmasta tai ammattitaudista johtuva työkyvyttömyys jatkuu tai toistuu sen kalenterivuoden jälkeen, jonka aikana työkyvyttömyys alkoi, maksetaan työntekijälle palkkausta näiltä työkyvyttömyyden alkamisvuotta seuraavilta työkyvyttömyysajoilta 1 kohdan määräyksiä soveltaen. Kiinteä palkkaus maksetaan kuitenkin vähentämättömänä aina vähintään 90 poissa- olopäivältä siitä lukien, kun työkyvyttömyys ensimmäisen kerran alkoi.

Palkkausta ei makseta silloin, kun tapaturma on työntekijän itselleen tahallaan aiheuttama. Niissä tapauksissa, joissa tapaturmavakuutuslain (608/48) mu- kaan tapaturmakorvausta ei myönnetä täysimääräisenä, tässä pykälässä tar-

koitettua palkkausta ei makseta siltä osin kuin se ylittää 1 kohdassa tarkoite- tun palkkauksen.

3. Milloin 1 kohdassa tarkoitettu sairausloma on myönnetty toimihenkilöä hänen tehtäviensä johdosta kohdanneesta väkivallasta tai niistä erityisistä olosuh- teista, joihin hän on tehtäviensä vuoksi sodan aikana joutunut, johtuvan työky- vyttömyyden vuoksi, maksetaan toimihenkilölle 6 §:n mukaista kiinteää osuut- ta seuraavasti:

− palkkaus vähentämättömänä, kuitenkin enintään 360 sairauspäivältä ja

− 60 % palkkauksesta siltä osin kuin sairauspäivien lukumäärä ylittää 360, jollei joissakin erikoistapauksissa harkita kohtuulliseksi määrätä, että palkkaus on maksettava vähentämättömänä myös sairauspäivien luku- määrän ylittäessä 360.

Edellä 1-3 kohdissa tarkoitetut palkkaukset maksetaan toisistaan riippumatta ilman, että oikeus yhdessä kohdassa tarkoitettuun palkkaukseen vähentää oi- keutta toisessa kohdassa tarkoitettuun palkkaukseen.

4. Mitä edellä on sovittu, sovelletaan myös, milloin työntekijän ei voida 1 kohdas- sa tarkoitetusta syystä sallia hoitaa hänen työsuhteeseensa kuuluvia tehtäviä taikka milloin työntekijä on tartuntatautilain (583/86) 16 §:n mukaisesti määrät- ty olemaan poissa ansiotyöstään tai sanotun lain 17 §:n nojalla määrätty eris- tettäväksi, sekä tapauksessa, jolloin päihdeongelmainen työntekijä on hakeu- tunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajan kanssa.

5. Mitä edellä on sovittu, sovelletaan myös työntekijään, jolle on annettu rinta- masotilastunnus ja jolle on myönnetty sairauslomaa sotilasvammalain (404/48) mukaisesti sairaanhoitona korvattavaa kuntouttamista varten. Sai- rausajan palkkauksesta vähennetään samalta ajalta suoritettavan sotilas- vammalain mukaisen päivärahan tai elinkoron määrä.

6. Jos työntekijälle on edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksettu 12 §:n 3. kohdassa lueteltuja palkanlisiä ja lisäpalkkioita enemmän kuin 122,78 euroa, sairaus- ja äitiysloman ajalta maksettavan palkkauksen laskentaperusteeseen luetaan edellä 6 §:ssä tarkoitetun kiinteän osuuden lisäksi sanotut maksetut palkanlisät ja lisäpalkkiot siten, että kutakin sairaus- ja äitiysloman päivää kohden lasketaan 1/365 niiden yhteismäärästä.

Jos tällaiselle työntekijälle on maksettu palkanlisiä ja lisäpalkkioita edellisenä lomanmääräytymisvuonna enintään 122,78 euroa, maksetaan hänelle kultakin lomanmääräytymisvuodelta erillinen sairauslomalisä, jonka määrä on edelli- senä lomanmääräytymisvuotena maksettujen em. palkanlisien ja lisäpalkkioi- den yhteismäärän 1/365 kerrottuna lomanmääräytymisvuoden sairaus- ja äi- tiyslomapäivien lukumäärällä. Erillinen sairauslomalisä maksetaan yhdellä ker- taa lomanmääräytymisvuotta seuraavan toukokuun loppuun mennessä taikka 12 §:n 5 ja 6 momenteissa tarkoitetuissa tapauksissa siirtymishetkeä tai työ- suhteen päättymiskuukautta seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennes- sä.

7. Työntekijälle sairausloman ajalta maksettavaa palkkausta laskettaessa ote- taan huomioon 6 §:n 4 momentissa todetun vaativamman tehtävän palkan- maksuperusteet.

8. Työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- tai äitiysrahaan xxxx- xxx sairaus- tai äitiysloman ajalta työnantajalle siltä osin kuin tämä päivä- tai äitiysrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkkauksen mää- rää. Palkkauksen perimisestä takaisin silloin, kun työntekijä ei noudata niitä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sairausvakuutuslain 28 §:n mukaan työnantajalle suoritettavan päivä- tai äitiysrahan hakemista varten, on säädet- ty erikseen.

Xxxxxxx työntekijä saa sairausvakuutuslain mukaista päivä- tai äitiysrahaa aika- na, jolloin työtehtävien hoito on keskeytynyt määräkaudeksi, vaikka työnteki- jälle ei ole myönnetty täksi ajaksi vapautta, hänellä on sanotulla ajalta oikeus ainoastaan asianomaisella päivä- tai äitiysrahan määrällä vähennettyyn palk- kaukseen. Vähennystä palkkauksesta ei kuitenkaan suoriteta sellaisen työn- tekijän osalta, joka saa sairausvakuutuslain mukaista äitiysrahaa aikana, joka seuraa työntekijän palkkaukseen oikeuttavaa 72 arkipäivän pituista äitiyslo- maa.

9. Työntekijällä on oikeus saada sinä aikana, jona työsuhde on voimassa:

1) sairauden perusteella sairaanhoitoa työnantajan osoittamalta lääkäriltä tai poikkeustapauksissa muulta lääkäriltä;

2) eräissä tapauksissa sairaalahoitoa;

3) eräissä tapauksissa korvausta sairaanhoidosta johtuvista välttämättö- mistä matkakustannuksista;

Työntekijällä ei kuitenkaan sen estämättä, mitä edellä on määrätty, ole oikeut- ta mainittuihin etuuksiin sinä aikana, jolta hänelle suoritetaan työkyvyttömyys- eläkettä eikä lomautuksen tai palkattoman loman aikana, ellei siltä ajalta ole suoritettu sairausvakuutuslain mukaista äitiysrahaa, isyysrahaa tai vanhem- painrahaa

Terveydenhuoltokulujen korvaamisesta annetut ohjeet ovat lisälehdessä 6.

10. Työntekijän on hakiessaan sairauslomaa todistettava sairautensa työnantajan työntekijöitä varten vahvistetun kaavan mukaisella lääkärintodistuksella tai sai- rausvakuutuslain mukaisen päivärahan hakemista varten vahvistetun kaavan mukaisella lääkärintodistuksella, terveyskeskuksen terveydenhoitajan xxxx- xxxxx todistuksella taikka työnantajan osoittaman terveydenhoitajan tai sai- raanhoitajan antamalla todistuksella.

11. Työntekijä on velvollinen osallistumaan ohjesäännön terveydentilan vaatimuk- sista tarkoittaviin terveydentilan seurantatarkastuksiin ja hänelle korvataan tästä aiheutuneet ansionmenetys ja matkakustannukset (matkustamiskustan- nukset, päiväraha, ateriakorvaus, majoittumiskorvaus ja yömatkaraha).

12. Työntekijän tapaturmavakuutuksesta on voimassa, mitä siitä tapaturmavakuu- tuslaissa ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston päätöksessä on säädetty tai vastedes säädetään.

13 a § Terveyden- ja sairaanhoito sekä sairausajan palkka ‌

(1.2.1998 tai sen jälkeen tulleet työntekijät) Määräykset ovat lisälehdessä 7.

13 b § Korvaava työ ‌

1. Työntekijä ei aina ole välttämättä sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työ- kyvytön. Tästä syystä saattaa olla mahdollista osoittaa hänelle korvaavana työnä jotakin muuta työtä kuin hänen normaalia työtään tai normaalia työtä osittaisena. Työn asemasta kyseeseen voi tulla myös työntekijälle soveltuva koulutus tai työntekijän toimiminen kouluttajana. Korvaava työ ei saa vaaran- taa työntekijän toipumista tai terveyttä ja korvaava työ on tarvittaessa kes- keytettävä. Keskeyttämistarpeen määrittää työterveyslääkäri.

2. Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on kuvattava ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheutta- vat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää pe- rustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.

3. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittuihin menettely- tapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveys- lääkärin kanssa.

4. Korvaavan työn tai koulutuksen aikana palkka säilyy vähintään työntekijän sen tehtävän mukaisena jonka asemesta hän tekee korvaavaa työtä. Mikäli kor- vaavana työnä tehtävä työ on paremmin palkattua, maksetaan tämän tehtä- vän mukainen palkka, mikäli korvaavan työn kesto on kaksi viikkoa tai pidem- pi. Korvaava työ tai koulutus ei ole työkyvyttömyysaikaa. Korvaavan työn ajal- ta maksetaan henkilökohtaisen sairauslomalisän suuruinen päiväkohtainen korvaus koko korvaavan työn ajanjaksolta – kuitenkin enintään siltä ajalta, jol- ta henkilöllä on työehtosopimuksen tai lain mukaan oikeus palkalliseen sai- rauslomaan.

Korvaavan työn jatkuessa, kun oikeus sairauslomalisään on jo päättynyt, työn- tekijälle maksetaan korvaavasta työstä hänen tavanomaista palkkaansa ilman sairauslomalisää.

VII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET ‌

14 § Työntutkimukset ‌

1. Työpaikalla käytetään yleisesti käytössä olevia työnmittaustekniikkoja ja - järjestelmiä, joilla on merkitystä tuottavuuden kehittämisessä ja työntekijöiden ansiotason parantamiseen. Niiden johdosta ehkä tapahtuvat muutokset töiden järjestelyssä eivät kuitenkaan saa aiheuttaa työntekijän ylirasittumista.

2. Työntutkimusohjelmasta ja sen tarkoituksesta on pääluottamusmiehelle ja asianomaisten osastojen luottamusmiehille tiedotettava hyvissä ajoin ennen ohjelman toimeenpanoa.

Tutkimus voidaan suorittaa myös silloin, kun työntekijät sitä perustellusti eh- dottavat ja se sopii työntutkimusohjelmaan.

3. Tutkimuksen aikana voidaan antaa ohjeita ja neuvoja työn suorituksesta, mut- ta työntekijää kohtaan ei saa harjoittaa painostusta.

4. Jos kysymyksessä on pitempiaikainen tutkimus, työntekijälle annetaan tutki- muksen aikana sopivin välein selvitys tutkimuksen siihenastisista tapahtumis- ta.

5. Luottamusmiehelle on varattava mahdollisuus seurata menetelmä- ja aikatut- kimuksia ja perehtyä työpaikalla ko. tutkimusten pohjalta tehtyihin työntutki- muspöytäkirjoihin sekä osallistua niiden perusteella toimeenpantaviin uudis- tuksiin.

Luottamusmiehille ja tarvittaessa muille työntekijöiden nimeämille edustajille annetaan riittävä koulutus kulloinkin käytettävän työntutkimustekniikan ja sen soveltamisen ymmärtämiseksi.

15 § Ammatti- tai muu koulutus ‌

Koulutus toteutetaan siten kuin yleissopimuksessa on sovittu. (Lisälehdet 8)

16 § Koulutus ‌

Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, kalusto-, turvallisuus- tai muuta koulutusta verkkokoulutuksena enintään 14 tuntia kalenterivuodessa. Koulutuksen kesto voi kerrallaan olla maksimissaan 3 tuntia. Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen jaksottaisen työajan lisäksi. Koulutuksesta suoritettava korvaus perustuu työnantajan ennalta määrittä- mään kestoon ja on määrältään työntekijän perustuntipalkka ilman lisiä. Koulutus- päiväkorvaukseen piiriin kuuluvista koulutuksista maksetaan korvauksena tuntipal- kan sijaan koulutuspäiväkorvaus.

VIII YHTEISTOIMINTA- JA LUOTTAMUSMIESJÄRJESTELMÄ SEKÄ TYÖSUOJELU ‌‌‌

17 § Yhteistoiminta ‌

Yhteistoiminnan osalta noudatetaan sitä mitä osapuolten välillä on erikseen sovittu (Lisälehdet 1 ja 8).

18 § Luottamusmiehet Valitseminen ‌

1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneella työntekijäjärjestöllä sekä sen alaisella paikallisella ammattiosastolla on oikeus asettaa luottamusmiehiä val- vomaan tämän työehtosopimuksen noudattamista.

Huomautus:

Seuraavaa kappaletta sovelletaan VR-Yhtymän työpaikoilla ja se kos- kee Veturimiesten liiton tai sen ammattiosaston asettamia luottamus- miehiä:

Veturimiesten liitto valitsee yhden päätoimisen pääluottamusmiehen, jonka toimialueena on koko rataverkko ja toimipaikkana VR Yhtymän

Pääkonttori. Kaikilla varikoilla ja niihin verrattavilla veturimiesten sijoi- tuspaikoilla valitaan luottamusmies. Luottamusmiesten lukumäärä on noin 35.

2. Niillä työpaikoilla, missä luottamusmieheksi valittu henkilö ei voi hoitaa tehtä- väänsä normaalissa työvuorossaan, hänet sijoitetaan sellaiseen työvuoroon tai tehtävään, kuten tallipäivystykseen, että luottamusmiestehtävien tehokas hoitaminen on mahdollista. Milloin sekä työ- että luottamustehtävien hoito sitä vaatii, voidaan suurimmilla varikoilla luottamusmies sijoittaa erilliseen vuoroon. Luottamusmiestehtävien hoitamista varten yhteisesti sovittu vapautus muista työtehtävistä merkitään aina etukäteen vuorotauluun.

3. Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen toimikauden määrää asianomainen järjestö.

4. Valittu pääluottamusmies ja luottamusmies nauttii yleissopimuksessa mainittu- ja etuisuuksia vasta, kun yleissopimuksen kohdassa 3.3 tarkoitettu ilmoitus on annettu. Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen toimikausi kestää siihen saakka, kunnes on tehty ilmoitus uuden pääluottamusmiehen tai luottamus- miehen valitsemisesta hänen sijaansa.

5. Kun asianomaisella alayhdistyksellä on oikeus valita pääluottamusmies tai luottamusmies, saattaa syntyä tilanne, jolloin luottamusmiesvaalien toimitta- minen ei ole tarpeen. Tällöinkin pääluottamusmies tai luottamusmies nauttii yleissopimuksessa mainittuja etuuksia vasta kun yhtiö on saanut kirjallisen il- moituksen valinnasta.

6. Mikäli asianomainen järjestö katsoo vaalin toimittamisen tarpeelliseksi, nouda- tetaan seuraavaa menettelyä: Vaali suoritetaan työaikana ja -paikalla mikäli vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei häiritse normaalia työskentelyä. Tässä tapauksessa mainittujen osapuolten on sovittava hyvissä ajoin ennen vaalin toimittamista vaaliajoista, vaalipaikoista ja muista vaaliin liittyvistä seikoista ku- ten esim. vaalin toimittajien lukumäärästä ja tehtävistä. Jos vaalista aiheutuu kohtuutonta haittaa yrityksen toiminnalle, on vaali toimitettava työajan ulko- puolella. Vaalin käytännön järjestämisestä huolehtii järjestö.

7. Milloin pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen valinta tapahtuu työpaikalla vaaleilla, luetaan vaalien valmisteluun, vaalitoimitukseen ja tuloslaskentaan työpaikalla käytetty aika työajaksi näihin tehtäviin osallistuneille henkilöille.

Työantajan tiedottamisvelvoitteet

8. Pääluottamusmiehellä ja luottamusmiehellä on oikeus saada tietoja henkilös- tön lukumäärästä ja ansiotasosta tehtävänimikkeittäin, mikäli näitä koskevia selvityksiä valmistetaan työnantajan käyttöön.

9. Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle on ilmoitettava riittävän varhai- sessa vaiheessa mikäli luottamusmiehen toimialueella aiotaan suorittaa yh- teistoiminnasta tehtyjen sopimusten mukaisia rationalisointitoimenpiteitä. Pää- luottamusmiehellä ja luottamusmiehellä on oikeus tutustua mahdollisiin ratio- nalisointisuunnitelmiin ja heille on annettava tilaisuus lausua niistä mielipi- teensä.

Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

10. Luottamustehtävän hoitamista varten yhteisesti sovittu vapautus muista työ- tehtävistä merkitään etukäteen vuorotauluun.

11. Lisäksi luottamusmiehelle voidaan myöntää kiireellisten luottamusmiestoi- meen kuuluvien tehtävien hoitamista varten vapaata muunakin työtehtävien kannalta sopivana aikana. Luottamusmiehen tulee saadakseen tällaista va- paata tehtävistään selostaa asianomaiselle esimiehelle, miksi luottamusmies- tehtävää on pidettävä kiireellisenä. Esimiehen ei kuitenkaan tarvitse myöntää vapaata silloin, kun sitä pyydetään, vaan se voidaan siirtää työtehtävien kan- nalta sopivimpaan ajankohtaan, jos siihen yrityksen toiminnan kannalta on pe- rusteltua aihetta. Esimiehen on kuitenkin pyrittävä molempien osapuolten kannalta parhaimpaan mahdolliseen tulokseen, koska tarkoituksena on ni- menomaan suoda luottamusmiehelle mahdollisuus toimia tehokkaasti ja tar- koituksenmukaisesti luottamusmiestehtäviä hoitaessaan, kuitenkin huomioon ottaen, että myös hänen työtehtävänsä tulevat kunnolla hoidetuiksi.

12. Xxxxxxx pääluottamusmies tai luottamusmies joutuu asianomaisen esimiehen erikseen antaman matkamääräyksen perusteella kotimaassa tekemään mat- koja, jotka ovat tarpeen luottamusmiestoimintaan kuuluvien neuvottelujen ja niihin liittyvien tehtävien hoitamiselle, suoritetaan hänelle näiden matkojen osalta matkustamiskustannusten korvausta ja päivärahaa työehtosopimuksen mukaisesti. Pääluottamusmiehelle ja muulle luottamusmiehelle myönnetään luottamusmiestehtävien edellyttämiä matkoja varten asiaan kuuluva rautatie- vapaalippu.

13. Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtävässä toimimisen ajalta kiinteä palkkaus. Menetetyt työaikakorvaukset ja oman tehtävän hoidosta maksettavat lisäpalkkiot korvataan työehtosopimuksen mukaisella erityisteh- tävälisällä. Mikäli ansionmenetyksen korvaaminen tällä tavalla ei johda oike- aan ja kohtuulliseen lopputulokseen, voidaan ansionmenetyksen korvaus so- pia toisinkin.

14. Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle kuuluvien tehtävien hoitamiseen käytetty aika otetaan huomioon täysimääräisenä kokemuslisiin oikeuttavaa ai- kaa laskettaessa.

15. Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle suoritetaan em. ansionmenetyk- sen korvauksen lisäksi luottamusmiestyöstä erillistä luottamusmiespalkkiota.

16. Henkilökohtaisen luottamusmiespalkkion sijoittuminen johonkin palkkioluok- kaan määräytyy luottamusmiestehtävän vaativuuden, tehtävien hoitamiseen käytettävän ajan, edustettavien lukumäärän tai tehtävien alueellisen laajuuden mukaisesti siten kuin sopijaosapuolten välillä erikseen sovitaan. Erillistä luot- tamusmiespalkkiota ei kuitenkaan suoriteta näitä tehtäviä päätoimisesti hoita- valle luottamusmiehelle.

17. Erillisen luottamusmiespalkkion suuruus on 1.4.2019 alkaen 149 euroa/kk.

18. Luottamusmiespalkkion maksamisessa pääluottamusmiehen tai luottamus- miehen sijasta hänen varamiehelleen noudatetaan seuraavia ohjeita:

19. Luottamusmiespalkkiota maksetaan pääluottamusmiehelle ja luottamusmie- helle kymmeneltä (10) kuukaudelta vuodessa ja hänen varamiehelleen kah-

delta (2) kuukaudella vuodessa sen suuruisena kuukausieränä kuin on erik- seen sovittu.

20. Varamiehelle suoritetaan maksu yhdeltä (l) kuukaudelta vuoden kumpaisella- kin puoliskolla huhti- ja lokakuussa kunakin vuonna.

Luottamusmiehen työaika

21. Luottamusmiehen työaika sellaisina päivinä, jolloin hänet on vapautettu työ- vuorostaanluottamustehtävien hoitamiseen, on 8 tuntia, ellei siitä sovita pai- kallisesti toisin

Edellä olevaa sovelletaan tiettyihin yksittäisiin luottamustehtäviin seuraavasti:

1. Luottamustehtävät työpaikalla

a) vapautettu työvuorostaan luottamustehtävien hoitamiseen

− työajaksi merkitään tehtävään todella kulunut aika, mutta jos se on alle 8 tuntia, voidaan vajaaksi jäävä aika täyttää hoita- malla muita luottamustehtäviä ennakkoon sovitulla tavalla.

b) luottamustehtävien hoito tapahtuu vapaa-aikana

− työajaksi merkitään tehtävään todella kulunut aika.

2. Luottamusmiestehtävät työpaikan ulkopuolella

a) vapautettu työvuorostaan luottamustehtävien hoitamiseen

− työajaksi merkitään tehtävään todella kulunut aika. Jos aika on alle 8 tuntia, voidaan vajaaksi jäävä aika täyttää hoitamalla muita luottamustehtäviä ennakkoon sovitulla tavalla. Tämän lisäksi matkustamisesta merkitään normaali matka-ajan hyvi- tys kahdeksan tuntia ylittävältä osalta.

b) luottamustehtävän hoito tapahtuu vapaa-aikana

− työajaksi merkitään todella kulunut aika, jonka lisäksi matkus- tamisesta merkitään normaali matka-ajan hyvitys.

22. Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen työaikanaan suorittamiin luotta- musmiestehtäviin käytetty aika luetaan hänelle työajaksi.

23. Jos pääluottamusmies tai luottamusmies vapaa-aikanaan suorittaa esimie- hensä kanssa sovittuja luottamusmiestoimeen kuuluvia tehtäviä, luetaan myös tämä aika hänelle työajaksi.

24. Työajaksi lukeminen tarkoittaa, että asianomainen saa tämän ajan perusteella kaikki ne työaikasopimuksiin perustuvat korvaukset ja lisät, joiden saamisen muut edellytykset täyttyvät.

Koulutus ja luottamusmiehen käytettäväksi annettava aineisto

25. Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle on mahdollisuuksien mukaan va- rattava tilaisuus osallistua sellaiseen koulutukseen, mikä on omiaan lisää- mään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa. Tarpeen vaatiessa järjestettävien neuvottelupäivien lisäksi on suotavaa, että luotta-

musmiehet yhdessä työnjohdon kanssa kutsutaan kulloisenkin työehtosopi- musratkaisun hyväksymisen jälkeen informaatiotilaisuuteen.

26. Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen käytettäväksi on työnantajan toi- mesta järjestettävä tehdyt työehtosopimukset, erillispöytäkirjat ja muut sopi- mukset, niiden soveltamisohjeet sekä muut tarpeelliset erityismääräykset ja ohjeet.

19 § Asiamiehet ‌

1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen työntekijäjärjestön valitsemilla asiamiehillä on oikeus tämän sopimuksen noudattamisen valvontaan, sen so- veltamista ja tulkintaa koskevissa asioissa käydä työpaikoilla sovittuaan käyn- nistä asianomaisen päällikön kanssa. Asiamiesten nimet on ilmoitettava työn- antajalle.

2. Asiamiehillä on oikeus saada työpaikkojen esimiehiltä ne asiatiedot, jotka ovat heille tarpeen työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi.

20 § Työsuojelu ja -turvallisuus sekä työ- ja suojavaatetus ‌

1. Työntekijän tulee välttää työssä kaikkea, mikä voi saattaa hänen tai hänen työtoverinsa turvallisuuden vaaranalaiseksi tai vahingoittaa työnantajan omai- suutta.

2. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työturvallisuuslakia ja muita työturvalli- suuteen ja ammattitautien torjuntaan liittyviä lakeja, asetuksia ja viranomaisten päätöksiä tarkoin noudatetaan. Työntekijöiden tulee noudattaa työnantajan tässä tarkoituksessa antamia ohjeita sekä käyttää säännösten ja määräysten edellyttämiä, työnantajan heidän käyttöönsä asettamia suojavälineitä.

3. Sopimus suojavaatetuksesta on liitteenä (lisälehti 9).

21 § Työsuojeluvaltuutettu Palkkaus ‌

Työsuojelutehtävässä toimimisen ajalta maksetaan kiinteä palkkaus. Menetetyt työ- aikakorvaukset ja oman tehtävän hoidosta maksettavat lisäpalkkiot korvataan eri- tyistehtävälisällä.

Työsuojeluvaltuutetuille maksetaan erillistä palkkiota samalla periaatteella kuin luot- tamusmiehille. Erillisen työsuojeluvaltuutetun palkkion suuruus on 1.4.2019 alkaen 149 euroa/kk.

Luottamusmiespalkkiota ja työsuojeluvaltuutetun palkkiota ei makseta samalle hen- kilölle samanaikaisesti.

Työsuojelupalkkiota maksetaan työsuojeluvaltuutetulle kahdeltatoista (12) kuukau- delta vuodessa ja hänen varamiehelleen kahdelta (2) kuukaudelta vuodessa.

Varamiehelle suoritetaan maksu yhdeltä (1) kuukaudelta vuoden kumpaisellakin puoliskolla huhti- ja lokakuussa kunakin vuonna.

Mitä edellä on sanottu työsuojeluvaltuutetuista, koskee soveltuvin osin myös heidän varahenkilöitään ja työsuojeluasiamiehiä.

Työsuojeluvaltuutetulle kuuluvien tehtävien hoitamiseen käytetty aika otetaan huo- mioon täysimääräisenä kokemuslisiin oikeuttavaa aikaa laskettaessa.

Työsuojeluvaltuutetun vapautus työstä ja työaika Vapautus työstä

Työsuojelutehtävän hoitamista varten yhteisesti sovittu vapautus muista työtehtävis- tä merkitään etukäteen vuorotauluun.

Lisäksi työsuojeluvaltuutetulle voidaan myöntää kiireellisten työsuojelutehtäviin kuu- luvien tehtävien hoitamista varten vapaata muunakin työtehtävien kannalta sopiva- na aikana. Työsuojeluvaltuutetun tulee saadakseen tällaista vapaata tehtävistään selostaa asianomaiselle esimiehelle, miksi työsuojelutehtävää on pidettävä kiireelli- senä. Esimiehen ei kuitenkaan tarvitse myöntää vapaata silloin, kun sitä pyydetään, vaan se voidaan siirtää työtehtävien kannalta sopivimpaan ajankohtaan, jos siihen yrityksen toiminnan kannalta on perusteltua aihetta. Esimiehen on kuitenkin pyrittä- vä molempien osapuolten kannalta parhaimpaan mahdolliseen tulokseen, koska tarkoituksena on nimenomaan suoda työsuojeluvaltuutetulle mahdollisuus toimia te- hokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti työsuojelutehtäviä hoitaessaan, kuitenkin huo- mioon ottaen, että myös hänen työtehtävänsä tulevat kunnolla hoidetuiksi.

Xxxxxxx työsuojeluvaltuutettu joutuu asianomaisen esimiehen erikseen antaman mat- kamääräyksen perusteella kotimaassa tekemään matkoja, jotka ovat tarpeen työ- suojelutoimintaan kuuluvien neuvottelujen ja niihin liittyvien tehtävien hoitamiselle, suoritetaan hänelle näiden matkojen osalta matkustamiskustannusten korvausta ja päivärahaa työehtosopimuksen mukaisesti. Työsuojeluvaltuutetulle myönnetään työsuojelutehtävien edellyttämiä matkoja varten asiaan kuuluva rautatievapaalippu.

Työaika

Työsuojeluvaltuutetun työaika sellaisina päivinä, jolloin hänet on vapautettu työvuo- rostaan työsuojelutehtävien hoitamiseen, on 8 tuntia, ellei siitä sovita paikallisesti toisin.

Edellä olevaa sovelletaan tiettyihin yksittäisiin työsuojelutehtäviin seuraavasti:

1. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät työpaikalla

a) vapautettu työvuorostaan työsuojelutehtävien hoitamiseen

− työajaksi merkitään tehtävään todella kulunut aika, mutta jos se on alle 8 tuntia, voidaan vajaaksi jäävä aika täyttää hoitamalla muita työsuojelutehtäviä ennakkoon sovitulla tavalla.

b) työsuojelutehtävien hoito tapahtuu vapaa-aikana

− työajaksi merkitään tehtävään todella kulunut aika.

2. Työsuojelutehtävät työpaikan ulkopuolella

a) vapautettu työvuorostaan työsuojelutehtävien hoitamiseen

− työajaksi merkitään tehtävään todella kulunut aika. Jos aika on alle 8 tuntia, voidaan vajaaksi jäävä aika täyttää hoitamalla muita työ-

suojeluvaltuutetun tehtäviä ennakkoon sovitulla tavalla. Tämän li- säksi matkustamisesta merkitään normaali matka-ajan hyvitys kah- deksan tuntia ylittävältä osalta.

b) työsuojelutehtävän hoito tapahtuu vapaa-aikana

− työajaksi merkitään todella kulunut aika, jonka lisäksi matkustami- sesta merkitään normaali matka-ajan hyvitys.

Päätoimisen työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluvaltuutetun työaikanaan suorittamiin työsuojelutehtäviin käytetty aika luetaan hänelle työajaksi.

Jos päätoiminen työsuojeluvaltuutettu ja työsuojeluvaltuutettu vapaa-aikanaan suo- rittaa esimiehensä kanssa sovittuja työsuojelutoimeen kuuluvia tehtäviä, luetaan myös tämä aika hänelle työajaksi.

Työajaksi lukeminen tarkoittaa, että asianomainen saa tämän ajan perusteella kaikki ne työaikasopimuksiin perustuvat korvaukset ja lisät, joiden saamisen muut edelly- tykset täyttyvät.

Varatyösuojeluvaltuutettuun sovelletaan näitä määräyksiä vain silloin, kun hän toimii työsuojeluvaltuutetun sijaisena.

IX TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN ‌

22 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Jokaisen työntekijän tulee häntä itseään erityisesti koskevassa työasiassa en- sin kääntyä esimiehensä puoleen.

2. Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta ehkä syntyvät erimielisyydet pyri- tään kaikkea viivytystä välttäen selvittämään ensi sijassa työnjohdon ja paikal- lisen luottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla.

3. Elleivät erimielisyydet tällä tavoin selviä, ne voidaan saattaa yksikön päällikön ja pääluottamusmiehen kesken selvitettäväksi. Yksikön päällikön tulee tarvit- taessa lähettää oma edustajansa samanaikaisesti pääluottamusmiehen kans- sa asiaa tutkimaan.

4. Jos yksimielisyyteen ei tällöinkään päästä, asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. Tämän jälkeen asia voidaan saattaa sopijaosapuolten kesken selvitettäväksi. Jommankum- man sopimuspuolen esittäessä asiasta neuvotteluja, ne on aloitettava ensi ti- lassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

5. Siinä tapauksessa, etteivät sopimuspuolet ole voineet sopia syntyneistä eri- mielisyyksistä, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen tai jos osapuolet niin sopivat, välimiesten ratkaistavaksi. Viimeksi mainitussa tapauksessa noudate- taan, mitä laki välimiesmenettelystä määrää.

6. Työehtosopimuksen allekirjoittaneet sopijapuolet pyrkivät kumpikin edistä- mään neuvottelusuhteiden kehittämistä sekä omalta osaltaan valvomaan teh- tyjen sopimusten noudattamista.

23 § Työnseisauksen estäminen ‌

Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen muuttamista.

X SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN ‌

24 § Voimassaolo ja irtisanominen ‌

Tämän työehtosopimuksen voimassaolo alkaa 8.5.2020 ja päättyy 28.2.2022. So- pimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommalta- kummalta puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen yllämainitun sopimus- kauden tai sitä seuraavan jatkovuoden päättymistä.

Helsingissä 15. päivänä toukokuuta 2020 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY RAUTATIEALAN UNIONI RAU RY

VETURIMIESTEN PALKKATAULUKKO ‌

Palkka ryhmä	Tehtävä	1.5.2020	1.3.2021
PR 1	Veturinkuljettaja harjoittelija	1 888,91	1 913,47
PR 2	Veturinkuljettaja junankuljetus tehtävässä kaksin ajossa
	alle 3 v	2 416,37	2 447,78
	3 v	2 566,86	2 600,23
	6 v	2 683,93	2 718,82
	11 v	2 856,57	2 893,71
	18 v 6 kk	3 024,28	3 063,60
PR 3	Veturinkuljettaja junankuljetustehtävässä yksinajossa, veturinkuljettaja ratapihapäivystystehtävässä yksinajossa, veturinkuljettaja huoltokuljettaja- na, veturinkuljettaja tallipäivystäjänä, veturinkuljettaja muissa veturimies- tehtävissä.
	alle 3 v	2 416,37	2 447,78
	3 v	2 683,93	2 718,82
	6 v	2 856,57	2 893,71
	11 v	3 016,31	3 055,52
	18 v 6 kk	3 184,05	3 225,44

VETURIMIESTEN LISÄPALKKIOT ‌
	25.5.2020	1.3.2021
PÄIVYSTYSRAHAT
Päivystysraha	5,11	5,18
Kaksinkertainen päivystysraha	10,22	10,36
Päivystysraha tallipäivystyksessä	3,70	3,75
VETURIRAHA
Henkilöjuna	0,0528	0,0534
Henkilöjuna yksinajo	0,1057	0,1070
Henkilöjuna yksinajo SN y 140	0,1532	0,1551
Henkilöjuna yksinajo (Hki-Epo-Vki-Ke-lähil.junat)	0,2199	0,2227
Henkilöjuna yksinajo (Hki-Kr-Ri-junat)	0,1403	0,1421
Kiskobussi automaattirahastuksella ilman junahenkilökuntaa	0,2199	0,2227
Henkilöjuna yksinajo ilman muuta junahenkilökuntaa (Huomautus 4)	0,1532	0,1551
Tavarajunat ja tavarahenkilöjunat
3. junapaino 1500 tn tai alle	0,0762	0,0771
4. junapaino yli 1500 tn enint. 4800 tn	0,1532	0,1551
5. junapaino yli 4800 tn enint. 5600 tn tai IVY-VAK-juna	0,2297	0,2326
hitaat, 40 km/t tai alle, junapaino=3	0,1532	0,1551
hitaat, 40 km/t tai alle, junapaino=4	0,3065	0,3104
hitaat, 40 km/t tai alle, junapaino=5	0,4600	0,4659
yksinajo, junapaino=3	0,1532	0,1551
yksinajo, junapaino=4	0,3065	0,3104
yksinajo, junapaino=5 tai IVY-VAK	0,4600	0,4659
yksinajo, hitaat, junapaino=3	0,3065	0,3104
yksinajo, hitaat, junapaino=4	0,6131	0,6210
yksinajo, hitaat, junapaino=5	0,9199	0,9318
Esimiespalkkio	900,00 – 1600,00	900,00 – 1600,00
Heittolisä	3,28	3,28
Vapaa-ajan poikkeamakorvaus	21,12	21,12
Poikkeamakorvaus	33,38	33,38
Kaluston tarkastuspalkkio	8,00	8,00
Yötyölisä	0,46	0,46
Lähiliikennelisä	136,85	136,85
Työhönsidonnaisuuslisä	25,91	25,91
Työvuoron perumiskorvaus	51,82	51,82
Erityistehtävälisä	11,57	11,57
- Luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut
opetuskuljettajat ja muut erityistehtävät
- 1 opetettava kokonaisuus	113,00	113,00
- 2 tai useampia kokonaisuuksia	156,00	156,00
Koulutuspäiväkorvaus	38,69	38,69
- junaturvallisuuden kertauskoulutus (1 pv/v)
- ensiapukertauskurssi (1 pv/3v) - ajolangan hätämaadoituksen kertauskoulutus (1 krt/5v) - VAK-täydennyskoulutus (1 krt/5v) - ammattipätevyyttä ylläpitävä tai täydentävä työnantajan valtakunnallisesti järjestämä koulutus (korkeintaan 1 pv/hlö/v)
Tuntipalkan täydennysosa vek
Tuntipalkan täydennysosa vel

PALKKAUSMUISTUTUKSET ‌

Huomautus 1

Kuljettajapätevää veturinlämmittäjäaikaa lasketaan määrävuosikorotukseen oikeut- tavaksi ajaksi takautuvasti enintään 1.1.1993 lukien.

Huomautus 2

Veturimiehelle, jolle ei ole laadittu TAL:n 35 §:n mukaista työvuoroluetteloa vähin- tään kolmen viikon pituiseksi ajanjaksoksi, maksetaan kuukausipalkka 1.2.2001 lu- kien kuten yksinajossa yleensä.

LISÄPALKKIOT ‌

Veturinkuljettajalle ja veturinlämmittäjälle maksetaan varsinaisen palkkauksensa li- säksi lisäpalkkioita jäljempänä mainitun mukaisesti:

Päivystysrahat ‌

Veturinkuljettajalle maksetaan päivystysrahaa ja tallipäivystysrahaa.

1. Päivystysrahaa maksetaan työvuoroittain työajaksi laskettavalta ajalta (matka- veturilla vieraalla paikalla tehtävästä ratapihavaihtotyöstä junan tulo- ja lähtö- aikojen väliseltä ajalta) siten, että puolta tuntia lyhyempi aika jätetään ottamat- ta huomioon ja puolen tunnin pituinen ja sitä pitempi aika korotetaan seuraa- vaksi täydeksi tunniksi. Päivystysraha voidaan maksaa enintään kaksinkertai- sena yhdeltä työtunnilta.

Päivystysrahaa tallipäivystyksessä maksetaan kyseisistä tehtävistä aina vä- hintään yhdeltä tunnilta. Työnjohtotehtävissä (= tallipäivystys) toimiville vetu- rinkuljettajille ja huoltokuljettajille maksetaan 1.10.2008 alkaen päivystysra- haa.

Matkaveturilla suoritettavasta vaihtotyöstä maksetaan kutakin vaihtotyötapah- tumaa kohden päivystysrahaa vähintään yhdeltä tunnilta. Matkaveturin vaihto- työtä on sellainen vaihtotyö, jossa matka ulottuu yli 15 kilometrin päähän läh- töpaikasta.

2. Veturinkuljettajalle maksetaan päivystysraha yksinkertaisena vähintään yhdel- tä tunnilta silloin, kun yhdellä paikkakunnalla kerrallaan suoritettava tehtävä- kokonaisuus sisältää seuraavia tehtäviä;

− vaunujen otot ja jätöt, joihin liittyy vaihtoliikkeitä

− saapuvan/lähtevän junan veturinkuljettajan suorittamat ratapihavaihtei- den tai raiteensulkujen tms. käännöt ja kulkuteiden varmistamiset (ei koske tallialueita)

− saapuvan/lähtevän kuljettajan suorittama kiskobussin (Dm 12) siirto sei- sonta- tai huoltoraiteelta lähtöraiteelle tai tuloraiteelta seisonta-, huolto- tai lähtöraiteelle

− linjaliikenteen kuljettajan suorittamat sm–lähiliikennejunien siirrot raiteel- ta toiselle tai Helsingin ja Ilmalan välillä

− vaunujen kytkennät ja irrotukset

− henkilöliikenteen vaunuston kytkeminen kiinteään 1500 Voltin lämmitys- pistokkeeseen tai kytkennän purkaminen

− muut mahdolliset vaihtotyössä tarvittavat tehtävät

− kalustopesut

3. Veturinkuljettajalle maksetaan päivystysraha kaksinkertaisena, vähintään yh- deltä tunnilta, kun yhdellä paikkakunnalla kerrallaan suoritettava tehtäväkoko- naisuus sisältää:

− vaihtotyön suorittamista radio-ohjattavalla veturilla yksintyöskentelynä,

− tavarajunan paikallaan pysymisen varmistamisen,

− henkilöliikenteen vaunukaluston ja veturin välin kytkentä tai purku tai

− yksin suoritettavan junan jarrujen testauksen tai liikennöintitarkastuksen, joka edellyttää koko junarungon tarkastamisen kävellen.

Tilanteissa, joissa veturinkuljettajalle maksetaan päivystysraha kaksinkertai- sena, veturinkuljettajan tehtäviin kuuluvat kaikki vaihtotyöhön liittyvät tehtävät.

Veturien moniajokytkentöjä ja purkuja, tankkauksia sekä hiekan ja nesteiden lisäyksiä voidaan teettää myös yksinajavalla linjaliikenteen veturinkuljettajalla yksin. Näistä tehtävistä maksetaan päivystysrahaa tallipäivystyksessä tehtä- viin käytetyltä ajalta, aina kuitenkin vähintään yhdeltä tunnilta. Tallipäivystys- tehtävä ei katkaise vaihtotyötapahtuman kerrallaan suorittamista.

Veturiraha ‌

Veturirahaa maksetaan kultakin veturikilometriltä. Huomautus 1

Rataosalla Vartius- Kontiomäki- Oulu- Raahe kulkevien junien osalta veturiraha maksetaan seuraavasti: Edellä mainitussa kulkusuunnassa kulkevien junien veturi- raha maksetaan suunnitellun junapainon mukaan ja kolminkertaisena suunnitellun junapainon ollessa yli 4800 tonnia, kuitenkin enintään 5600 tonnia.

Huomautus 2

Itäisen liikenteen kuormassa kulkevien junien, joissa kuljetetaan VAK:n alaisia vau- nuja ja joiden suurin sallittu nopeus on vähintään 40 km/h, veturinkuljettajille makse- taan veturirahaa junapainosta riippumatta kuten yli 4800 tonnin junissa.

Huomautus 3

Tavarajunien veturirahan määrittelyyn vaikuttava junapaino lasketaan jarrupainojär- jestelmän kokonaisjunapainon mukaisesti.

Yhden miehen ajossa on veturiraha kaksinkertainen.

Veturikilometrit määräytyvät kultakin matkalta lähtö- ja tulopaikan välisen matkan mukaan.

Huomautus 4

”Henkilöjuna yksinajo ilman muuta junahenkilökuntaa” veturirahaa maksetaan kau- pallisissa junissa väleillä Helsinki-Riihimäki, Helsinki-Karjaa, Tampere-Nokia, Tam-

pere-Toijala, Riihimäki-Lahti sekä Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere silloin, kun junat ajetaan ilman jatkuvasti mukana olevaa muuta junahenkilökuntaa (ns. partiomalli). Mainittua veturirahaa maksetaan myös kaupallisissa junissa väleillä Lahti-Kouvola sekä Kouvola -Kotka mikäli niissä siirrytään ajamaan samojen periaatteiden mukai- sesti.

Sm-lähiliikennelisä ‌

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä maksetaan veturinkuljettajille Sm- lähiliikennelisää (lähiliikennetunnuksilla välillä Helsinki-Riihimäki-Vantaankoski- Karjaa sekä Kerava-Lahti välillä kulkevat junat).

Veturivetoiset lähiliikennejunat ovat Sm-lähiliikennelisän piirissä 1.3.2003 lukien.

Muille kuin edellä mainituille (mm. vuosiloma- ja sairauslomasijaiset tai muun tehtä- vän ohella Sm-lähiliikennettä ajaville) veturinkuljettajille maksetaan lähiliikennelisää tehtävään käytetyn ajan suhteessa.

Erityistehtävälisä ‌

Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksetaan tuntiperusteista erityisteh- tävälisää, tehtävän hoitamiseen kirjatulta työtunnilta.

Edellä mainittua tuntiperusteista korvausta sovelletaan normaalien veturimiestehtä- vien ohella luottamusmies-, työsuojelu-, projekti-, työryhmä- tai muihin esimiehen määräämiin erityistehtäviin nimettyihin veturimiehiin. Tällä korvataan menetetyt työ- aikakorvaukset ja oman tehtävän hoidosta maksettavat lisäpalkkiot. Ns. tallipäivys- tyslisää ei myöskään makseta.

Vuosittain esimiesten nimeämille opetuskuljettajille ja ns. työnopastajille maksetaan korvaus tehtävän hoitamiseen kirjatulta työtunnilta. Tällä korvataan menetetyt työai- kakorvaukset ja oman tehtävän hoidosta maksettavat lisäpalkkiot. Ns. tallipäivystys- lisää, esimiespalkkiota ja erillisiä opetuspalkkioita ei edellä mainitun korvauksen li- säksi makseta.

Opetuskuljettajille maksetaan edellä mainitun tuntiperusteisen korvauksen lisäksi henkilökohtaista lisäpalkkiota.

VRKK:ssa vakinaisesti työskentelevät simulaattori- ja junaturvallisuuskouluttajat tu- levat 1.10.2008 alkaen opetuskuljettajalisän piiriin.

Veturimiesten esimiespalkkio ‌

Päätoimisesti esimies- ja suunnittelutehtävissä toimiville veturimiehille voidaan ajo- alueen päällikön määrittelyn perusteella maksaa 1.10.2007 lukien esimiespalkkiota. Tämän lisäksi ei makseta tuntipohjaisia lisäpalkkioita. Kuukausipalkka maksetaan kuten yksinajossa yleensä.

Edellä mainittujen päätoimisten sijaisina (mm. vuosiloma- ja sairaslomasijaiset) toi- miville maksetaan esimiespalkkiota tehtävään käytetyn ajan suhteessa

Heittolisä ‌

Veturimiehelle, jolle ei ole laadittu TAL:n 30 §:n mukaista työvuoroluetteloa vähin- tään kolmen viikon pituiseksi ajanjaksoksi, maksetaan kultakin tällaiselta työjakson laskentapäivältä heittolisää.

Kaluston tarkastuspalkkio ‌

Veturinkuljettajalle, joka koeajaa korjattavina olleita vetureita tai saamaansa mää- räykseen perustuen tarkastaa junansa vaunujen tai junayksiköiden matkakuntoi- suutta matkan kestäessä, maksetaan koeajo- tai tarkastuskerralta palkkio. Kustakin koeajosta tai tarkastuksesta maksetaan vain yksi palkkio, vaikka se jouduttaisiin suorittamaan useampaan kertaan. Koeajon osalta ei makseta veturirahaa.

Vetureiden osalta palkkio maksetaan konepajan tai varikonpäällikön määräyksestä suoritettavasta koeajosta.

Autolla-ajokorvaus ‌

Silloin kun veturimies ajaa veturin miehistönvaihto- tai miehitystarkoituksessa työn- antajan autoa maksetaan tästä ajosta lisäpalkkiota seuraavasti:

1) Paikallisajo

Paikkakunnan sisäisistä ajoista (yleensä veturitallilta asemalle, ratapihalle tai ohitusraiteelle) maksetaan kultakin todellisen matkan mukaiselta autolla- ajokilometriltä lisäpalkkiota samansuuruisena kuin maksetaan hitaissa yksin- ajettavissa junapainoltaan yli 1500 tonnin mutta alle 4800 tonnin tavarajunis- sa.

2) Paikkakunnan ulkopuolinen ajo

Ajovarikkopaikkakunnan ulkopuolelle suuntautuvista ajoista (toiselle paikka- kunnalle tai asemalle) maksetaan kultakin todellisen matkan mukaiselta autol- la-ajokilometriltä lisäpalkkiota samansuuruisena kuin maksetaan kaksinajetta- vissa junapainoltaan alle 1500 tonnin tavarajunissa, kuitenkin vähintään 30 ki- lometriltä/yhdensuuntainen ajomatka.

Tämä lisäpalkkiota maksetaan vain autoa kuljettavalle veturimiehelle, joka tulee pai- kallisesti sopia ja määritellä vuorotaulussa.

Korvaus aiheettomasta työstä pidättämisestä aiheutuneesta ansionmenetyksestä ‌

Mikäli epäiltyyn junaturvallisuusrikkomukseen liittyvässä selvityksessä määrätty työstä pidättäminen todetaan aiheettomaksi, maksetaan veturimiehelle työstä pidät- tämisajalta aiheutuneet ansionmenetykset joko vuorolistan mukaisesti tai keskitunti- ansion mukaan.

Allejääntitapauksen työvuorokorvaus ‌

Allejääntitapaukseen liittyneestä työvuoron keskeytymisestä tai peruuntumisesta ai- heutunut ansionmenetys korvataan vuorolistan mukaisesti.

Työhönsidonnaisuuslisä ‌

Työntekijälle suoritetaan työvuoron jakamisesta aiheutuneiden haittojen korvaukse- na työhönsidonnaisuuslisää.

Työhönsidonnaisuuslisää maksetaan jokaiselta sellaiselta työvuorolta tai matkatyö- vuorolta, jonka osien välissä on vieraalla paikalla vähintään kahden tunnin tai koti- paikalla vähintään tunnin lepo, jota ei lueta työaikaan. Työhönsidonnaisuuslisää ei makseta työ- tai komennusmatkalta.

LISÄLEHTI 1 ‌

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA VR-YHTYMÄSSÄ ‌

Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/07) 61 §:n nojalla VR-Yhtymä Oy ja toisaalta VR Akava ry, Rautatieläisten Liitto ry, Rautatievirkamiesliitto ry, Veturimies- ten liitto ry sekä Rautatiealan Teknisten Liitto RTL ry (ent. VR Teknilliset VRT ry) ovat tehneet seuraavan sopimuksen.

1 § Sopimuksen soveltamisala ja sisältö

Tämä sopimus on yhteistoimintaa yrityksissä koskevan lain (334/07) 61 §:ssä tarkoi- tettu sopimus.

Sopimus sisältää määräyksiä yhteistoiminnasta, rationalisoinnissa ja kehittämisessä noudatettavista menettelytavoista sekä sisäisen tiedotustoiminnan järjestämisestä.

2 §

VR-Yhtymä Oy:n, Oy VR-Rata Ab:n ja Corenet Oy:n, jäljempänä VR:n, ja niiden henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa noudatetaan yritysten yhteistoimintalain, jäljempänä YTL, mukaisia menettelytapoja niiltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu.

Asioissa, joista neuvotellaan tai jotka sovitaan työehtosopimuslain mukaisessa me- nettelyssä, noudatetaan tämän sopimuksen mukaisten menettelytapojen sijasta sitä, mitä näiden asioiden käsittelystä on erikseen säädetty, määrätty tai sovittu.

3 § Yhteistoiminnan tarkoitus ja tavoitteet

Yhteistoiminnan tarkoitus on antaa henkilöstölle vaikutusmahdollisuus sen työhön ja työoloihin vaikuttavaan, VR:n tai sen osan toimintaa koskevaan päätöksentekoon. VR:n tuloksellisuuden, taloudellisuuden ja palvelukyvyn parantamisen tärkeä edelly- tys on, että sen henkilöstö käyttää yhteistoiminnassa asiantuntemustaan osallistu- malla päätöksenteon valmisteluun.

Yhteistoiminnan tavoitteena on myös edistää VR:n henkilöstöpolitiikan yleisten päämäärien toteutumista ja parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja. VR:n kehit- tämistyö, johon henkilöstö yhteistoiminnassa osallistuu, parantaa VR:n edellytyksiä tarjota pysyviä palvelussuhteita sekä kehittyviä ja sisällöltään monipuolisia työtehtä- viä.

4 § Yhteistoiminnan edistäminen

VR:n tulee järjestäessään organisaatiotaan, henkilöstön työtehtäviä ja johtamista toimia siten, että järjestelyt edistävät myös henkilöstön ja esimiesten sekä henkilös- tön keskinäistä yhteistoimintaa ja tuloksellista työskentelyä sekä antavat henkilös- töön kuuluville mahdollisuuden vaikuttaa työnsä sisältöön ja työympäristöön sekä saada tietoja työnsä tavoitteista, merkityksestä ja tuloksista.

5 § Yhteistoiminnan osapuolet ja yhteistoimintaelimet

Yhteistoiminnan osapuolia ovat VR ja sen henkilöstö.

Henkilöstöedustajien tai henkilöstöryhmän kokous on yhteistoimintaelin, jonka teh- tävänä on edistää eri henkilöstöryhmien keskinäistä yhteistoimintaa sekä valmiste- levasti käsitellä yhteistoiminta-asioita.

Yhteistoiminta tulee toteuttaa siten, että se varmistaa YTL:n edellyttämien yhteis- toiminta-asioiden sekä tässä sopimuksessa sovittujen asioiden asianmukaisen kä- sittelyn organisaation kaikilla tasoilla, jota varten on huomioitava, että

− yksittäistä henkilöä koskevat yhteistoiminta-asiat käsitellään ensisijai- sesti esimiehen ja ao. henkilön kesken ja jommankumman sitä vaaties- sa myös luottamusmiehen kanssa

− yhtä henkilöstöryhmää koskevat asiat käsitellään esimiehen ja ao. hen- kilöstöryhmää edustavan luottamusmiehen kesken

− useampia henkilöstöryhmiä koskevat asiat käsitellään esimiehen ja ao. henkilöstöryhmiä edustavien luottamusmiesten kesken

Ylimpänä yhteistoimintaelimenä VR-Yhtymässä toimii VR:n yhteistoimintakokous, jonka kokoonpano on seuraava:

Työnantajaa edustavat VR-Yhtymä Oy:n, Oy VR-Rata Ab:n ja Corenet Oy:n toimi- tusjohtajat ja VR-Yhtymä Oy:n hallintojohtaja sekä ne johtajat, joiden osaston asioita yhteistoimintakokouksessa käsitellään.

Henkilöstöä edustavat kunkin allekirjoittajajärjestön puheenjohtaja tai muu henkilös- töjärjestön nimeämä edustaja sekä lisäksi yksi muu Rautatieläisten Liitto ry:n ni- meämä edustaja.

VR-Yhtymä Oy:ssä ja Oy VR-Rata Ab:ssä yhteistoiminta järjestetään siten, että yh- teistoimintaa harjoitetaan kaikilla organisaatiotasoilla, joita ovat:

− yhtiötaso

− yhtiöiden osasto- ja yksikkötaso

− yhtiöiden aluetaso

− yhtiöiden aluetasojen välinen yhteistyö

− yhtiöiden aluetasojen yksikkötaso

− työpaikkataso

Lisäksi voidaan perustaa tiettyä asiakokonaisuutta käsitteleviä tai pysyväisluonteisia neuvottelukuntia (liitteenä luettelo pysyväisluonteisista neuvottelukunnista).

Yhtiötason, yhtiöiden osastotason, pysyväisluonteisten neuvottelukuntien ja alueelli- sen yhteistyön yt-elimien kokoonpanon periaatteet määritellään VR:n yhteistoimin- takokouksessa ja näistä periaatteista laaditaan tämän sopimuksen allekirjoittaja- osapuolten hyväksymä pöytäkirja.

Yhteistoiminta-asioiden käsittelyä toteutetaan myös vakiintuneessa johtoryhmätyös- kentelyssä (tarkoittaa myös vakiintuneita kuukausi-, viikko- ym. nimillä kulkevia ko- kouksia) organisaatiotasosta riippumatta.

Henkilöstön edustajina yhteistoimintaelimissä toimivat tämän sopimuksen allekirjoit- tajajärjestöjen nimeämät luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut tai muut henkilös- tön edustajat.

VR:n yhteistoimintaelimissä henkilöstöä voi edustaa myös sellainen erikseen nimet- ty VR:n henkilöstöjärjestön palveluksessa oleva edustaja, joka ei ole VR:ään työ- suhteessa.

6 § Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat

Yritysten yhteistoimintalaissa mainittujen asioiden lisäksi yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat seuraavat asiat:

1. Ne yritysten yhteistoimintalain 6 §:n 1 - 4 kohtien tarkoittamat vaikutukset, joita on ulkopuolisten yritysten käyttämisellä VR:n tehtävien suorittamiseen.

2. Tehtävään nimeämisen yhteydessä annettavat luottamusmiesten lausunnot yhtiökohtaisesti erikseen sovittavien pelisääntöjen mukaisesti.

3. Henkilöstöjärjestöjen jäsenkunnalleen järjestämää yhteistyökoulutusta koske- vat suunnitelmat siltä osin, kuin ne koskevat VR:n henkilöstön osallistumista mainittuun koulutukseen.

4. Toiminta- ja taloussuunnitelman lisäksi muut VR:n toimintaa, taloutta ja henki- löstöä koskevat lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitelmat, esitykset ja lausunnot.

7 § Yhteistoimintamenettely

Ennen kuin työnantaja ratkaisee yhteistoimintalaissa tai tämän sopimuksen 6 §:ssä tarkoitetun asian, asiasta on neuvoteltava siten kuin siitä YTL:ssa tai tässä sopi- muksessa määritellään.

Neuvottelumenettely aloitetaan asian sellaisessa suunnittelu- ja valmisteluvaihees- sa, jossa yhteistoiminnan tarkoituksena oleva vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua.

Yhteistoimintamenettelyssä käsitellään yhdessä valmisteilla olevan toimenpiteen perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Menettelyn tarkoituksena on lisätä osapuol- ten tietoja sekä yhteneviä käsityksiä asiasta ja edistää yhteisymmärrykseen pääsyä.

Jollei yhteistoimintamenettelyssä toisin sovita, on lain 8 luvussa tarkoitetussa asias- sa tehtävä kirjallinen neuvotteluesitys viimeistään viisi päivää ennen neuvottelun al- kamista. Esityksessä on oltava tiedot siitä, mitä asioita neuvottelussa tulee käsitel- täväksi.

Henkilöstön edustajan pyytäessä neuvotteluja lain 4 ja 6 luvuissa tarkoitetuista asi- oista, työnantajan on annettava neuvotteluesitys tai kirjallinen ilmoitus siitä, miksi yhteistoimintamenettelyä ei pidetä tarpeellisena.

Henkilöstön edustajilla on oikeus tehdä aloitteita ja esityksiä yhteistoimintamenette- lyä varten yhteistoiminnan asiapiiriin kuuluvissa asioissa. Jos työnantaja katsoo, ettei asia kuulu yhteistoimintamenettelyn piiriin, siitä on ilmoitettava perusteluineen asianomaiselle henkilöstön edustajalle.

8 §

Mikäli yhteistoimintamenettelyn kohteena olevan asian laajuus tai vaikeaselkoisuus sitä edellyttävät, henkilöstön edustajille on varattava mahdollisuus kuulla VR:llä työskentelevää asiantuntijaa. Jos VR käyttää ulkopuolista asiantuntijaa sellaisessa tehtävässä, joka kuuluu YTL:n tai tämän sopimuksen mukaan yhteistoiminnan asia- piiriin, myös henkilöstön edustajille on varattava mahdollisuus kuulla kyseistä asian- tuntijaa.

9 §

Mikäli yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluneessa asiassa tapahtuu olennainen muutos, on asiassa toteutettava uusi yhteistoimintamenettely.

10 § Neuvotteluvelvoitteen täyttyminen

Yhteistoimintamenettelyssä todetaan, milloin menettely on päättynyt.

Mikäli yhteistoimintalain 8 luvun mukaan neuvoteltava asia johtaa yhden tai use- amman henkilön

− osa-aikaistamiseen

− lomauttamiseen tai

− irtisanomiseen

työnantajan ei katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan ennen kuin asiasta on päästy yksimielisyyteen tai neuvottelujen alkamisesta on kulunut vähintään seitse- män päivää.

Mikäli em. toimenpide ilmeisesti johtaa yli kymmenen henkilön

− osa-aikaistamiseen

− irtisanomiseen tai

− lomauttamiseen yli 90 päiväksi

eikä asiasta päästä yksimielisyyteen, ei työnantajan katsota täyttäneen neuvottelu- velvoitettaan ennen kuin kuusi viikkoa on kulunut neuvotteluesityksen tekemisestä.

Mikäli neuvottelut koskevat liikkeen luovutuksen johdosta toimeenpantavia osa- aikaistamisia, lomautuksia tai irtisanomisia, ei työnantajan katsota täyttäneen neu- votteluvelvoitettaan, ennen kuin asiasta on sovittu tai kaksi kuukautta on kulunut sii- tä, kun neuvotteluesitys on tehty henkilöstön edustajille.

11 § Neuvottelutuloksen kirjaaminen

Järjestäytyneessä yhteistoimintakokouksessa työnantaja huolehtii siitä, että neuvot- telun tulos tai osapuolten kannanotot kirjataan pöytäkirjaan tai neuvottelumuistioon, joka tarkistetaan osapuolten kesken.

Työnantajan on lisäksi pyynnöstä huolehdittava siitä, että neuvotteluista laaditaan pöytäkirja YTL:n 54 §:n mukaisesti.

12 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö

VR:n tulee tiedottaa suunnitellusta, VR:n ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevas- ta sopimuksesta niille henkilöstön edustajille, joiden edustaman henkilöstöryhmän työtehtäviä asia koskee. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä tällaisen työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika.

Mikäli henkilöstön edustaja saatuaan tällaisen ilmoituksen viimeistään ilmoitusta seuraavana toisena työpäivänä sitä vaatii, on asia käsiteltävä yhteistoimintamenet- telyssä. Tälle menettelylle on varattu viikon pituinen määräaika. Tänä aikana työn- antaja ei saa tehdä käsittelyn kohteena olevaa sopimusta.

Edellä tarkoitettua käsittelyä ei henkilöstön edustaja kuitenkaan voi vaatia silloin, kun tarkoituksena on ulkopuolisella työvoimalla teettää työtä, jota VR:n henkilöstö ei vakiintuneen käytännön mukaan suorita tai milloin kysymyksessä on sellainen ly- hytaikainen ja kiireellinen työ taikka asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teettämi- nen VR:n omalla henkilöstöllä ei ole mahdollista.

Periaatteena on, ettei ulkopuolisen työvoiman käyttö saa johtaa oman henkilökun- nan työtehtävien vähenemiseen tai loppumiseen.

13 § Työryhmien asettaminen

Mikäli VR:lle asetetaan työryhmä tai vastaava tilapäinen taikka pysyvä toimielin, jo- ka toimeksiantonsa mukaan käsittelee yhteistoimintalain tai tämän sopimuksen pe- rusteella yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvaa asiaa, työryhmän kokoonpano ja toimeksianto tulee käsitellä yhteistoimintamenettelyssä.

Työryhmässä tulee olla henkilöstön edustus, mikäli se asetetaan toteuttamaan ra- tionalisointi- tai kehittämishanketta, joka saattaa aiheuttaa olennaisia muutoksia henkilöstön työtehtäviin, työmenetelmiin tai tehtävien järjestelyyn. Henkilöstön, jota hanke koskee, tulee olla työryhmässä tasapuolisesti edustettuna. Työryhmän ko- koonpano ja toimeksianto tulee käsitellä yhteistoimintamenettelyssä myös muissa kuin 1 momentin tarkoittamissa tapauksissa, mikäli työnantaja katsoo, että työryh- mään on tarpeen määrätä yksi tai useampi henkilöstön edustaja.

Yhteistoimintamenettelyssä tulee käsitellä, miltä osin henkilöstön edustus tämän pykälän tarkoittamassa työryhmässä korvaa yhteistoimintalain taikka tämän sopi- muksen mukaista yhteistoimintaa.

14 § Työyksikkökokoukset

Työyksikössä järjestetään sisäisen tiedonkulun ja keskustelun edistämiseksi työyk- sikön kokouksia, milloin se henkilöstön määrä ja työolosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Työyksikkökokouksissa käsitellään yhteistoimintalain ja tämän sopi- muksen mukaisia asioita sekä tarpeen mukaan muita työyksikön toimintaa ja siinä työskentelyä koskevia asioita.

15 § Tiedottaminen yhteistoimintamenettelyssä

Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asianomaisille henkilöstöön kuuluville ja heidän edustajilleen asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Nämä tulee antaa sellaisessa vaiheessa ja siinä muodossa, että niihin pereh- tyminen ja edellä 7 §:ssä tarkoitettu asiaan vaikuttaminen on mahdollista.

Edellä tarkoitetut tiedot annetaan kirjallisina, mikäli se on tarpeen ja mahdollista asi- an laatu ja laajuus huomioon ottaen. Tiedot on annettava kirjallisesti lisäksi tapauk- sessa, milloin työnantaja harkitsee vähintään 10 työntekijän irtisanomista.

Luonnokset yhtiöiden talousarvioiksi ja toimintasuunnitelmiksi, ehdotukset henkilös- tö- ja koulutussuunnitelmaksi sekä tilinpäätöstiedot annetaan kirjallisina. Lisäksi VR- Yhtymässä tulee henkilöstölle tai sen edustajille tiedottaa vuosittain yhtiöiden eri tu- losyksiköiden toiminnallisesta tuloksesta ja toiminnan kehitysnäkymistä.

Jos päätös poikkeaa yhteistoimintaa toteutettaessa ennakoidusta päätöksestä, sen sisällöstä ja toteuttamisesta on tiedotettava 1 momentissa mainituille.

Milloin tiedottamisen perusteltuna esteenä ovat VR:n toiminnan vaarantuminen tai muut erittäin painavat syyt, asiasta on tiedotettava viivytyksettä sen jälkeen, kun mainittuja esteitä tiedottamiselle ei enää ole.

16 § Sisäinen tiedotustoiminta

VR:n tulee tiedottaa henkilöstölle VR:n toiminnasta ja sellaisista suunniteltavina ja valmisteltavina olevista asioista, joilla on vaikutusta henkilöstön asemaan tai työ- oloihin sekä näissä asioissa tehdyistä päätöksistä ja toimenpiteistä.

17 §

VR:n henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä VR:n toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tie- toon.

18 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta

VR:n ja sen henkilöstön välisen yhteistoiminnan edellytyksenä on, että henkilöstön mahdollisuus keskinäiseen tiedotustoimintaan turvataan. Tämän yhteistoimintaso-

pimuksen osapuolille tulee antaa mahdollisuus toteuttaa henkilöstön keskinäistä tie- dotustoimintaa ja yhteydenpitoa VR:llä.

19 § Yhteistoimintaa koskeva koulutus

Yhteistoiminnan edellytyksenä on, että siitä vastaavilla ja sitä toteuttavilla henkilöillä on riittävät tiedot ja valmiudet. Henkilöstökoulutuksessa tulee ottaa huomioon yh- teistoiminnan edellytysten parantaminen.

Yhteistoimintaan säännöllisesti osallistuvat voivat osallistua sellaiseen koulutuk- seen, joka on tarpeen erityisesti erilaisten kehittämistoimenpiteiden ja niiden seu- rausvaikutusten arvioimiseksi.

20 § Yhteistoiminta rationalisointi- ja kehittämistyössä

Rationalisoinnilla ja kehittämisellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa VR:n toiminnan ja organisaation kehittämistä. Käsitteeseen sisältyvät VR:n työjärjestyksien ja ohje- sääntöjen muutokset, toimintatapojen uudistaminen, työvälineiden, työmenetelmien ja työn sisällön kehittäminen sekä näihin liittyvät tutkimukset.

21 §

Mikäli rationalisointi- ja kehittämistoimet aiheuttavat olennaisia muutoksia henkilös- tön asemaan, työtehtäviin tai lukumäärään, tulee yhteistoimintamenettelyssä selvit- tää henkilöstön uudelleenkoulutus- ja uudelleensijoitusmahdollisuudet tehtävien uu- delleen järjestämiseksi ja henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuuden turvaamiseksi.

22 §

Mikäli VR:llä laaditaan määräaikaissuunnitelma kehittämiskohteista ja -toiminnasta, se tulee käsitellä yhteistoimintalain mukaisessa yhteistoimintamenettelyssä. Määrä- aikaissuunnitelma voi koskea VR:n kaikkia rationalisointi- ja kehittämistoimia taikka se voidaan laatia koskemaan erikseen tiettyjä VR:n toimintoja, organisaatioyksiköitä tai rationalisointikohteita. Määräaikaissuunnitelma voi sisältää seuraavia asioita:

− luettelo rationalisointi- ja kehittämishankkeista ja -kohteista

− selvitys hankkeiden tavoitteista, henkilöstövaikutuksista ja koulutustar- peista

− hankkeiden aikataulu sekä tutkimus- ja menettelytavat

− selvitys ulkopuolisen konsultin käytöstä.

23 §

Tämän sopimuksen mukaisia menettelytapoja noudatetaan VR:n toiminnan kehit- tämiseen liittyvissä tutkimuksissa kuten työntutkimuksissa siitä riippumatta, ovatko tutkimukset yksittäisiä vai osa laajempaa kokonaisuutta.

24 §

VR:n on huolehdittava siitä, että tämän sopimuksen mukaisia menettelytapoja nou- datetaan myös silloin, kun rationalisointi- tai kehittämistoiminnassa käytetään ulko- puolisia asiantuntijoita tai konsulttiyrityksiä. Konsultin käyttämisestä on ilmoitettava yhteistoimintamenettelyn yhteydessä.

25 §

Tämä sopimus on sanottava irti kirjallisesti. Xxxxxxxxxxx osapuolen on kohtuullisessa ajassa tehtävä pääkohdittain ehdotus uudeksi sopimukseksi.

Neuvottelut uudesta sopimuksesta on aloitettava viimeistään sen jälkeen, kun työn- antaja tai toisaalta ne järjestöt, jotka edustavat vähintään puolta sopimuksen piirissä olevasta järjestäytyneestä henkilöstöstä, on irtisanonut sopimuksen.

26 § Vapautus työstä

Työnantajan on annettava yritysten yhteistoimintalaissa tarkoitetuille henkilöstön edustajille vapautusta säännönmukaisesta työstä ajaksi, jonka nämä tarvitsevat lain tai tämän sopimuksen mukaista yhteistoimintamenettelyä sekä välittömästi siihen liittyvää henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten.

Henkilöstön edustajien palvelussuhteen ehdoista on voimassa, mitä niistä on erik- seen säädetty, määrätty tai sovittu.

27 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Jos tämän sopimuksen soveltamisesta syntyy erimielisyyksiä, niistä tulee neuvotella samassa järjestyksessä kuin VR:llä sovellettavissa työehtosopimuksissa on erimie- lisyyksien ratkaisemisesta sovittu.

28 § Työrauhavelvoite

Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaiste- lutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaa- miseksi.

Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, etteivät sen alai- set yhdistykset tai työntekijät, joita sopimus koskee, riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellet- tyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavoin myötävaikuttaa sellaisiin toi- menpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

29 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan sen allekirjoittamisesta lukien ja on voimassa tois- taiseksi kuuden viikon irtisanomisajoin.

Tällä sopimuksella kumotaan osapuolten välillä yhteistoiminnasta valtionrautateillä 26.5.1989 tehty sopimus.

LISÄLEHTI 2 ‌

IRTISANOMISSUOJAA JA LOMAUTUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ‌

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleinen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan osapuolten välisen veturimiestehtäviä rautatieliiken- teessä koskevan työehtosopimuksen osana.

Tässä sopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan työsopimussuhteista työntekijää tai toimihenkilöä.

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisa- noutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lo- mautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei kos- ke:

1) merimieslaissa (423/78),

2) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työ- suhteita.

Soveltamisohje Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisa- nomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:

1) Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteel- la.

2) Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuk- sia.

3) Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perus- teella.

4) Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työ- sopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella.

5) Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovu- tus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitel- lään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 - 4 §:n pe- rusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet ir- tisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.

Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 §:n ja 9:4 – 5 §:n menettelytapasäännöksiä.

Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2

§:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohje

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henki- löön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa anta- mien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy–käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luette- lemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen ir- tisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.

Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuk- sien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvi- oitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuu- dessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purka- minen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.

3 § Irtisanomisajat

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään vuoden 14 päivää

2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

5. yli 12 vuotta 6 kuukautta

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään 5 vuotta 14 päivää

2. yli 5 vuotta 1 kuukausi

Soveltamisohje

Työsuhteen kestoajan määräytyminen

Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja van- hempainloma sekä hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työ- suhdetta.

Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisa- nomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuusaikaa.

Määräajan laskeminen

Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädän- nössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemises- ta annetussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. las- kettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa nouda- tetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.

1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.

Esimerkki 1

Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen 1.3., on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.

2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai -kuukauden päivänä, joka nimel- tään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuu- kauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.

Esimerkki 2

Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut kes- keytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työntekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.

Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomises- sa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhan- nusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työ- suhteen päättymispäivä.

Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus

Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannol- lisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voi- daan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikai- nen työsopimus.

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajal- ta.

Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan mää- rän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeu- den rajoituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

Soveltamisohje

Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimus- puolen laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työ- ehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.

Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtoso- pimusmääräyksiä tai -käytäntöä.

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen

Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edus- tajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaa- miseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työ- sopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

7 § Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä ta- pahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

8 § Irtisanomisen toimittaminen

Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen pe- ruste on tullut työnantajan tietoon.

9 § Työntekijän kuuleminen

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdolli- suus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Soveltamisohje

Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luotta- musmiestä tai työtoveria.

10 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työn- antaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työ- tuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimi- tettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päätty- nyt.

11 § Välimiesmenettely

Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistuimesta an- netun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkais- tavaksi.

12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle kor- vausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.

13 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuu- tensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päät- tämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopi- muslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

Soveltamisohje

Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivä- rahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen koke- mansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.

Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vä- hennys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.

III LOMAUTUS

14 § Lomauttaminen

Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.

Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomaut- tamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn al- kamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asun- toedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä.

Soveltamisohje

Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopi- muksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.

15 § Ennakkoselvitys

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteut- tamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vas- taava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.

16 § Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos il- moitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköi- sesti edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvi- oitu kesto.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa

työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksista.

Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista

Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnantajan pal- kanmaksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työnantaja ei ole velvolli- nen antamaan erillistä lomautusilmoitusta palkanmaksun lakatessa.

Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeettomuudesta ta- pauksissa, joissa hänellä "ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi". Työsopimuslakia koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkeinä tällaisista poissaoloista perhevapaa, opintovapaa ja asevelvollisuuden suorittaminen. Toisaalta lomautusil- moituksen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoit- taa lomautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikaisemmin jo ennen lo- mautuksen päättymistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lomautusilmoi- tus.

Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa

Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuh- teen säilyessä muutoin voimassa.

Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippu- matta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedos- sa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomau- tuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautet- tu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Kor- vaus maksetaan palkanmaksukausittain, ellei toisin sovita.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palk- kansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Korvaus maksetaan työsopimuk- sen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksu- päivänä, ellei toisin sovita.

Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn joh- dosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvolli- suus samojen periaatteiden mukaisesti.

Poikkeukselliset lomautustilanteet

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lo- mautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lo- mautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomau- tusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäis- tä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan.

Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoi- tusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana il- maantunut työ kestää.

Esimerkki:

Työnantajan annettua 2.4.2001 lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta lomautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2001 uutta työtä 7 päivän ajaksi.

Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2001.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työn- tekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kes- toaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sil- lä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika

Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakkoselvityksestä ja lomautusil- moitusajasta noudatetaan myös siirryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.

Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muuttamisesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaikajärjestelyt alalla tai yritykses- sä noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä tapaukset ole rinnastettavissa ly- hennettyyn työaikaan siirtymiseen.

Mikäli työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyyn työaikaan siirtymisessä nou- datettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen sopimusmääräys keskusjär- jestöjen välisen sopimuksen määräykset.

Työn alkamisesta ilmoittaminen

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomaute- tulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Määräyksen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä sil- loin kun työntekijä on lomautettu määräajaksi.

Muu työ lomautusaikana

Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoi- tuksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen pe- ruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työn- antajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

Asunto lomautusaikana

Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudatetaan työso- pimuslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn, kuten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kui- tenkin oikeus periä työntekijältä vastike huoneiston käytöstä aikaisintaan palkan- maksuvelvollisuuden päättymistä seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta. Vas- tike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/1975) nojalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä koh- den. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta en- nen maksuvelvollisuuden alkamista.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

17 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Työvoiman vähentämisjärjestyksestä voidaan sopia yrityskohtaisesti samanaikai- sesti yt-neuvottelujen kanssa.

Sovittaessa irtisanomisjärjestyksestä on kiinnitettävä huomiota mm. tässä momen- tissa todettuihin seikkoihin. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatet- tava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toimin- nalle tärkeitä työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettä- neitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kes- toaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Tässä tarkoitettu yrityskohtainen sopimus ei ole tämän työehtosopimuksen osa. Yri- tyskohtaisen sopimuksen tulkintaa ja noudattamista koskevissa riidoissa noudate- taan 2 vuoden kanneaikaa työsuhteen päättymisestä lukien.

Soveltamisohje

Osapuolten välisessä yleissopimuksessa ja työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen erityisryhmien irtisanomissuojaa koskevat määräykset ovat ensisijaisia tämän sopi- muksen 17 §:n määräykseen nähden.

18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimavi- ranomaiselle

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmie- helle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoi- tettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perus- teella vastaava velvollisuus.

19 § Takaisinottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai sa- neerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irti- sanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymi- seen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

Soveltamisohje

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työvoimatoimistos- ta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työ- voimatoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla.

Työnantajan käännyttyä työvoimatoimiston puoleen, tekee toimisto tiedustelun pe- rusteella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina.

Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttö- minä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat TSL 5:7 §:n 3 momentin perusteella itse irtisanoneet työsuhteensa.

Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavanomai- seen tapaan työhönosoitukset.

20 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimus- lain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työ- ehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimus- lain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.

21 § Voimaantulomääräys

Tämä sopimus tulee voimaan 16.2.2005 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuu- kauden irtisanomisajalla.

Helsingissä, 8 päivänä helmikuuta 2005

LIIKENNE- JA ERITYISALOJEN TYÖNANTAJAT RY VETURIMIESTEN LIITTO RY

LISÄLEHTI 3 ‌

TYÖNTEKIJÄIN RYHMÄHENKIVAKUUTUS ‌

Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen osalta noudatetaan keskusjärjestöjen tekemää sopimusta. Voimassaolevat ryhmähenkivakuutusehdot ja korvaussummat ovat saa- tavilla Työntekijäin ryhmähenkivakuutuspoolin internetosoitteessa xxxx://xxx.xxxx.xx.

LISÄLEHTI 4 ‌

MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN VUONNA 2020 ‌

1 § Soveltamisala

Näitä määräyksiä sovelletaan työtekijöiden kotimaassa ja ulkomailla tehtyjen matko- jen matkakustannusten korvaamiseen ellei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu.

2 § Yleistä

Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomaisella on ollut matkan johdosta.

Työntekijälle maksetaan matkasta näiden sopimusmääräysten mukaisesti matka- kustannusten korvauksena matkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa, ate- riakorvausta, majoittumis- tai hotellikorvausta, yömatkarahaa ja auto- ja junaviran- toimituksessa matkarahaa sekä oppikurssien ajalta kurssipäivärahaa. Lisäksi mak- setaan eräitä erilliskorvauksia.

3 § Matkan käsite

Matkakustannusten korvaukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan sellainen matka, jonka työntekijä esimiehen määräyksestä tekee työtehtävien hoitamista varten työ- paikan ulkopuolelle.

Näissä sopimusmääräyksissä tarkoitettavana matkana ei pidetä matkaa asianomai- sen asunnolta tai sitä vastaavalta paikalta (jäljempänä asunto) työpaikalle ja takai- sin.

Työpaikalla tarkoitetaan asianomaisen kiinteää toimipaikkaa, jossa hän työskente- lee, tai mikäli hänellä ei työn luonteen vuoksi ole kiinteää toimipaikkaa, sitä vastaa- vaa paikkaa.

4 § Matkavuorokausi sekä matkan alkaminen ja päättyminen

Matkavuorokausi on matkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymi- sestä alkava 24 tuntia kestävä ajanjakso. Se alkaa henkilön lähtemisestä työpaikas- taan tai asunnostaan ja päättyy hänen palaamiseensa työpaikkaansa tai asuntoon- sa.

Matkan ei kuitenkaan ole katsottava vielä päättyneen, kun asianomainen palaa työ- paikalleen ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista, uusien työmää- räysten saamista tai muuta niihin verrattavaa, lyhytaikaista työtehtävien hoitamista varten edellyttäen, että hän tämän jälkeen välittömästi jatkaa matkaansa.

5 § Matkan tekotapa

Matka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin huomi- oon ottaen matkan ja asianomaisen hoidettavaksi määrättyjen tehtävien tarkoituk- senmukaisen suorittamisen on mahdollista. Matkan kokonaiskustannuksia arvostel- taessa on otettava huomioon paitsi matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha ja majoittumis- tai hotellikorvaus sekä muut matkakustannusten korvaukset, myös kul- kuneuvon käyttämisellä mahdollisesti saavutettu ajan säästö.

Matkasta ei suoriteta korvausta enempää kuin mitä olisi ollut maksettava, jos matka olisi tehty 1 momentissa tarkoitetulla edullisimmalla tavalla.

6 § Korvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä

Työntekijän omalla tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä matkasta suorite- taan matkustamiskustannusten korvausta seuraavasti:

Autolla

Kunkin 1.1. alkavan vuoden mittaisen ajokilometrien laskentakauden 5000 ensim- mäiseltä kilometriltä 1.1. - 31.12.2020 väliseltä ajalta 43 senttiä kilometriltä ja seu- raavilta kilometreiltä 38 senttiä kilometriltä.

Edellä mainitut kilometrikorvaukset suoritetaan korotettuina seuraavissa tapauksis- sa:

1) 7 senttiä silloin kun tehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kul- jettamista autoon kiinnitettynä ja 11 senttiä silloin, kun tehtävien suorit- taminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä sekä 22 senttiä silloin, kun tehtävien suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan kuljettamista autoon kiinnitettynä, ja

2) 3 senttiä silloin, kun

a) asianomainen joutuu kuljettamaan autossaan koneita tai laitteita, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri,

b) asianomainen on tehtävien vuoksi joutunut autossaan kuljetta- maan koiraa, tai

3) 9 senttiä silloin, kun tehtävien hoito edellyttää liikkumista autolla metsä- autotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tierakennustyömaalla, kyseis- ten kilometrien osalta, sekä

4) 3 senttiä henkilöltä silloin, kun asianomainen kuljettaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on hänen työnantajansa asiana.

Moottoriveneellä

alle 50 hv/ 75 senttiä/km ja yli 50 hv/ 110 senttiä/km

Moottorikelkalla 104 senttiä/km

Moottoripyörällä

33 senttiä/km/5000 ensimmäistä km ja 30 senttiä seuraavat km

Moottoripolkupyörällä 18 senttiä/km

Muulla tavalla 10 senttiä/km

Ajokilometrien laskentakausi vaihtuu seuraavan kerran 1.1.2021.

Milloin ulkomaanmatkalla oleva on matkan tarkoituksesta tai erityisistä syistä johtu- en oikeutettu käyttämään matkalla omaa autoa, suoritetaan korvaus tämän pykälän mukaisesti.

7 § Muut matkustamiskustannusten korvaukset

Asianomaiselle maksetaan korvaus matkalipusta sekä hänen suorittamistaan paik- ka- ja makuupaikkalipuista, välttämättömistä työvälineiden kuljettamisesta aiheutu-

neista rahtimaksuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista.

Lentokentällä, rautatieasemalla ja hotellimajoituksen yhteydessä perittävä auton seisontapaikkamaksu korvataan tositteen mukaisesti, kuitenkin enintään kolmelta päivältä kutakin matkaa kohti.

Taksilla, tilauslentokoneella, vuokra-autolla tai muulla tavalla suoritetusta matkasta korvataan maksettu, kuitenkin enintään kohtuulliseksi katsottava maksu.

8 § Päivärahan edellytyksenä olevan matkan pituus

Päivärahaa voidaan suorittaa, kun matka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle työn- tekijän asunnosta tai työpaikasta, mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä sen mu- kaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai työpaikasta ja paluu vastaavasti asuntoon vai työpaikkaan.

9 § Osapäivärahan ja kokopäivärahan tuntirajat

Osapäiväraha suoritetaan, kun matka on kestänyt

1) yli 8 tuntia; tai

2) yli 6 tuntia, jos enemmän kuin 3 tuntia matkasta on tapahtunut kello

16.00 - 7.00 välisenä aikana.

Kokopäiväraha suoritetaan, kun matka on kestänyt yli 12 tuntia.

Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja matkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, se oikeuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli 12 tunnilla se oikeuttaa uuteen kokopäivärahaan.

10 § Päivärahojen suuruus

Päiväraha suoritetaan

1) osapäivärahana 1.1. - 31.12.2020 väliseltä ajalta 20 euroa jokaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta matkaan on käy- tetty 9 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa mainitut vähimmäisajat ja

2) kokopäivärahana 1.1. - 31.12.2020 väliseltä ajalta 43 euroa jokaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, josta matkaan on käy- tetty 9 §:n 2 momentissa mainittu vähimmäisaika.

11 § Päiväraha ulkomaanmatkoilla

Työntekijällä on oikeus sitä maata tai aluetta varten sovittuun päivärahaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on vii- meksi lähtenyt tahi Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

Jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuo- rokauden yli kahdella tunnilla; on asianomaisella oikeus kyseisen matkavuorokau- den ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 35 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta, ja jos yli kahdellatoista tunnil- la, hänellä on oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suu- ruus on 65 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaises- ta päivärahasta. Edellä tarkoitetun (35 %:n tai 65 %:n mukaisesti korvatun) täyden

matkavuorokauden päätyttyä kotimaassa määräytyvät sen jälkeen alkavilta matka- vuorokausilta päivärahat kotimaan korvausten mukaisesti.

Mikäli matkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, suoritetaan päiväraha koti- maan matkojen säännösten ja markkamäärien mukaisesti. Jos matka on kuitenkin kestänyt yli 15 tuntia ja siitä ajasta on työtehtävien hoidon tai muun pätevän syyn vuoksi oleskeltu yli viisi tuntia ulkomaan alueella, on asianomaisella oikeus kyseistä maata tai aluetta varten sovittuun päivärahaan.

Työntekijällä, jonka työpaikka on ulkomailla, on 2 ja 3 momenteista poiketen oikeus saada sellaisesta matkasta, joka kestää kahdeksasta tunnista viiteentoista tuntiin tahi jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli kah- della ja enintään viidellätoista tunnilla, tältä osin ulkomaan päiväraha, joka on 50 % näiden sopimusmääräysten liitteessä sovitusta päivärahasta, jota maksetaan siinä maassa tai alueella, jossa matka on tehty tai jonne se päättyy. Jos matka kestää yli viisitoista tuntia tai jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli viidellätoista tunnilla, suoritetaan ulkomaan päiväraha kokonaan.

Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritetaan päiväraha koti- maan matkojen säännösten ja markkamäärien mukaisesti.

Päivärahan määrät matkavuorokaudelta kutakin maata tai aluetta varten 1.1. - 31.12.2020 välisenä aikana ovat erillisinä.

12 § Maksuttomien aterioiden vaikutus päivärahoihin

Xxxxxxx työntekijä on jonakin matkavuorokautena saanut tai hänellä olisi ollut mah- dollisuus saada maksuton tai matkalipun tahi hotellihuoneen hintaan sisältynyt muonitus, maksetaan päiväraha tai osapäiväraha kyseiseltä matkavuorokaudelta 50

%:lla alennettuna.

Kotimaan kokopäivärahan ja ulkomaan päivärahan alentamisen edellytyksenä on se, että asianomainen on syönyt tai hänellä olisi ollut mahdollisuus syödä kaksi ate- riaa. Osapäivärahan alentamisen edellytyksenä on vastaavasti yhden aterian saa- minen.

13 § Ateriakorvaus

Milloin kotimaassa tehdystä matkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, maksetaan työntekijälle ateriakorvausta yksi neljäsosa 10 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoite- tun kokopäivärahan määrästä edellyttäen, että työntekijä on jonkin työtehtävän suo- rittamista varten matkustanut vähintään 10 kilo-metrin etäisyydelle työpaikastaan tai asunnostaan ja matka on kestänyt yli 6 tuntia, eikä työntekijällä ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta ruokailla tavanomaisessa ruokailupaikassaan tai työnantajan tuke- massa sopimusruokapaikassa, mistä syystä hän on aterioinut omalla kustannuksel- laan muussa kuin yllä mainitussa ruokapaikassa.

14 § Majoittumis- ja hotellikorvaus

Majoittumiskorvaus maksetaan päivärahan lisäksi matkalaskuun liitettävän majoitus- liikkeen antaman tai muun luotettavan tositteen mukaisesti, kuitenkin enintään 15

§:ssä vahvistettu enimmäismäärä. Xxxxxxx majoittumismaksuun sisältyy aterioita, suoritetaan korvaus vain huoneen hinnan osalta.

Ulkomaanmatkoilla hotellikorvaus käsittää huoneen perushinnan, mahdollisen veron ja kiinteän palvelusrahan.

Milloin työnantaja järjestää majoituksen, sitä on käytettävä, mikäli se täyttää koh- tuulliset vaatimukset. Mikäli työntekijä ei käytä työnantajan tarjoamaa majoitusta, korvausta maksetaan vain se määrä, minkä työnantaja olisi perinyt majoituksesta järjestämässään majoituspaikassa.

Majoittumiskorvauksen saaminen edellyttää, että asianomainen on ollut majoittu- mispaikkakunnalla klo 21.00 - 07.00 välisenä aikana vähintään neljä tuntia tai on ol- lut matkalla tahi työtehtäviä hoitamassa muualla kuin kotipaikkakunnallaan sanottu- na aikana tämän ajan ja hänen on sen vuoksi ollut pakko majoittua.

Milloin paikallisista olosuhteista johtuvat erityiset syyt sitä edellyttävät, voidaan ul- komailla edellä mainituista kellonajoista riippumatta maksaa korvaus hotellihuoneen käytöstä myös muuna aikana, kuitenkin enintään puolet hotellihuoneen vuorokausi- hinnasta.

15 § Majoittumis- ja hotellikorvausten enimmäismäärät

Majoittumiskorvausten enimmäismäärät kotimaassa matkavuorokautta kohti ovat seuraavat:

Helsingin, Espoon, Vantaan ja

Kauniaisten kaupungit 141,00 euroa

Muut kunnat 100,00 euroa

Ulkomaanmatkoilla maksettavan hotellikorvauksen enimmäismäärät matkavuoro- kaudelta kutakin maata tai aluetta varten ovat näiden määräysten liitteissä.

16 § Yömatkaraha

Yömatkarahaa maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudel- ta, josta matkaan on käytetty yli kaksitoista tuntia ja josta ajasta vähintään neljä tun- tia on ollut kello 21.00 - 7.00 välisenä aikana ja jonka aikana asianomaisella olisi ol- lut oikeus majoittua työnantajan kustannuksella, mutta hän ei ole tehnyt niin.

Yömatkarahan suuruus on 14,00 euroa vuorokaudelta.

Yömatkarahaa ei makseta, jos asianomaiselle suoritetaan majoittumis- tai hotelli- korvausta tahi hän saa eri korvauksen junan makuupaikasta tai laivan hyttipaikasta taikka matka tapahtuu työnantajan käytettävänä olevalla laivalla tai junassa, jossa matkustajalla on tilaisuus asua tahi milloin asianomaisella ei muutoin ole työnanta- jan järjestämän maksuttoman majoituksen johdosta yöpymiskustannuksia.

17 § Oppikurssilaisille suoritettavat korvaukset

Oppikurssilaiselle, jolla tarkoitetaan työpaikan ulkopuolella pidettäville työnantajan järjestämille tahi sen muutoin osoittamille oppikursseille määrättyä työntekijää, suo- ritetaan matkakustannusten korvausta matkoista kursseille ja takaisin 6 - 12 sekä 14 ja 15 §:n mukaisesti.

Enintään 21 vuorokautta kestävältä oppikurssilta (lyhyt oppikurssi) suoritetaan kurs- siajalta päivärahaa tai ateriakorvausta sekä majoittumis- tai hotellikorvausta tai yö- matkarahaa 8 - 16 §:n mukaisesti.

Yli 21 päivää kestävältä yhdenjaksoiselta oppikurssilta (pitkä oppikurssi) suoritetaan kurssin alusta lukien samoin edellytyksin kuin mitä 8 ja 9 §:ssä on päivärahan saa- misen osalta ja 13 §:ssä ateriakorvauksen saamisen osalta sanottu kurssipäivära- haa seuraavasti:

a) 1 - 21 päivien ajalta kurssipäiväraha on koko- tai osapäivärahan tai ate- riakorvauksen suuruinen,

b) 22 - 28 päiviltä suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 70 % koko- tai osapäivärahan tai ateriakorvauksen määrästä ja

c) sitä seuraavilta päiviltä, mutta kuitenkin enintään vuoden kestävältä kurssiajalta, suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 55 % koko- tai osapäivärahan tai ateriakorvauksen määrästä.

1.1. - 31.12.2020 välisenä aikana kokopäivärahaperusteiset kurssipäivärahat kulta- kin matkavuorokaudelta ovat seuraavat:

a) 1 – 21 päivien ajalta kokopäivärahan suuruinen (43,00 euroa)

b) 22-28 päiviltä 30,10 euroa.

c) sitä seuraavilta päiviltä 23,65 euroa

Osapäivärahaperusteisten kurssipäivärahojen laskentaperustana on kulloinkin voi- massa oleva osapäiväraha ja ne ovat kultakin matkavuorokaudelta 1.1. - 31.12.2020 seuraavat:

a) 1 – 21 päivien ajalta osapäivärahan suuruinen (20,00 euroa)

b) 22-28 päiviltä 14,00 euroa.

c) sitä seuraavilta päiviltä 11,00 euroa

Milloin oppikursseille osallistuvalle on järjestetty mahdollisuus maksuttomaan ruo- kailuun, vähennetään kurssipäivärahasta 50 %. Jos työnantaja on järjestänyt myös maksuttoman, kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen, vähennetään kurssi- päivärahasta lisäksi 25 %. Kasarmi-, leiri- tai muissa vastaavissa olosuhteissa jär- jestetystä maksuttomasta majoituksesta ei sanottua 25 %:n vähennystä kuitenkaan suoriteta.

Niiltä päiviltä, joilta oppikurssilainen on oikeutettu kurssipäivärahaan, ei suoriteta majoittumiskorvausta eikä yömatkarahaa.

Kun kurssit jakautuvat osiin ja niiden välinen aika ylittää 12 vuorokautta, pidetään osia eri kursseina.

Ulkomailla pidettävän oppikurssin ajalta maksettavia päivärahoja alennetaan edellä mainittuja periaatteita noudattaen, ellei asianomaisen suostumuksella ole määrätty maksettavaksi alempia päivärahoja.

18 § Matka-ajan palkka

Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työntekijä mat- kan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enintään niin pitkältä ajal- ta, että hän saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.

Sunnuntai- ja pyhäpäivänä sekä muuna työntekijän työtuntijärjestelmän edellyttä- mänä vapaapäivänä suoritetusta matkasta maksetaan matka-ajan palkka asian- omaisen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään kahdeksalta tunnilta yksinker- taisen tuntipalkan mukaan.

Xxxxxxx työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamises- ta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.

19 § Ulkomaanmatkojen erilliskorvaukset

Ulkomaan matkasta aiheutuvina kuluina korvataan edellä mainittujen lisäksi tosittei- den mukaisesti seuraavat kulut:

1) lentokenttävero,

2) passi- ja viisumimaksut sekä välttämättömät lääke- ja rokotusmaksut,

3) taksin käyttö matkalla lentotoimistoon tai -asemalle taikka lentoasemalta tai -toimistosta, milloin se on ilmeisen välttämätöntä, taloudellista tai olo- suhteisiin nähden tarkoituksenmukaista

4) matkatavaravakuutuksen vakuutusmaksu enintään 1500 euron vakuu- tusmäärästä,

5) välttämättömät matkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät puhelin- ja te- lekopiokulut asiallisin perusteluin,

6) hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä

7) muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.

20 § Ennakko

Työntekijällä on oikeus saada ennakkoa matkaa varten. Alle 24 tuntia kestävältä matkalta voidaan ennakko jättää päivärahan osalta suorittamatta.

21 § Matkalasku ja tositteet

Matkan kustannuksista on haettava korvausta kirjallisella matkalaskulla, joka on jä- tettävä työnantajalle kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä uhalla, että oikeus korvaukseen ja mahdollisesti maksettuun ennakkoon muutoin menetetään.

Erityisestä syystä voi työnantaja määrätä, että korvausta on haettava edellä mainit- tua lyhyemmänkin ajan kuluessa.

Työnantaja voi hakemuksesta myöntää luvan korvauksen maksamiseen, vaikka korvausta ei ole haettu määräajassa.

Matkalaskuun on liitettävä tositteet syntyneistä kustannuksista silloin, kun tosite niis- tä on ollut saatavilla.

22 § Korvausten toissijaisuus

Työntekijälle, jolla on oikeus saada tehtävän suorittamisesta matkakustannusten korvauksia tehtävän suorittamista pyytäneeltä toimeksiantajalta, ei suoriteta matka- kustannusten korvauksia matkamääräyksen antaneen työnantajan varoista.

23 § Matkaraha

Matkarahaan sovelletaan 31.10.1993 voimassa olleita määräyksiä sopimuskauden ajan.

24 § Paikallinen sopiminen matkakustannusten korvauksista

Yrityksen tekemällä työehtosopimuksella voidaan tämän liitteen määräyksistä sopia toisin.

LISÄLEHTI 5 ‌

MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET ‌

1 § Soveltamisala

Nämä määräykset koskevat kotimaassa tapahtuneista muutoista suoritettavaa kor- vausta.

Muuttokustannukset korvataan toimihenkilölle tai työntekijälle, joka yrityksen tai sen osan siirtämisen taikka uudelleen järjestelyn johdosta joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle.

2 § Yleistä

Muuttokustannuksina korvataan:

1) toimihenkilön tai työntekijän ja hänen perheenjäsentensä matkustamis- kustannukset muuttomatkalta matkakustannusten korvaamisesta sovit- tujen määräysten mukaisesti,

2) tavanomaisen koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet välttämättömät, kohtuulliset ja kuljetukseen välittömästi liittyvät kustannukset,

3) muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista kustannuksista,

4) toimihenkilölle tai työntekijälle voidaan suorittaa myös muuta tarpeellista muuttoon liittyvää korvausta työnantajan harkinnan mukaan.

3 § Muuttoraha

Muuttoraha suoritetaan korvauksena muutosta aiheutuneista tarpeellisista kustan- nuksista.

Muuttorahan suuruus määräytyy muuttavien henkilöiden lukumäärän mukaan seu- raavasti:

Muuttavien henkilöiden lukumäärän ollessa yksi suoritetaan muuttorahaa 1513,69 euroa, sen ollessa kaksi 1850,07 euroa ja sen ollessa kolme tai enemmän 2186,44 euroa.

Jos siirto kohdistuu kumpaankin aviopuolisoon samanaikaisesti, suoritetaan muutto- raha vain toiselle. Jos siirtymisajankohtien välinen aika kuitenkin on vähintään kuusi kuukautta, suoritetaan lisäksi toiselle aviopuolisolle 50 % muuttorahasta.

4 § Erityissäännöksiä

Jos työnantaja järjestää maksuttoman henkilöiden tai muuttotavaran kuljetuksen, on sitä käytettävä, mikäli se muuttotapaan, matkan pituuteen tai muuttoon käytettävään aikaan nähden täyttää yleiset kohtuulliset vaatimukset.

5 §

Lasku näissä määräyksissä tarkoitetusta korvauksesta on, jollei pätevää estettä ole, annettava työnantajalle viimeistään kahden kuukauden kuluttua muutosta tai mat- kan suorittamisesta:

Laskuun on liitettävä kuitit ja muu luotettava selvitys aiheutuneista kustannuksista.

6 §

Muuttoon liittyvistä erityisistä asumiskustannuksista voidaan suorittaa korvausta si- ten kuin siitä yrityskohtaisesti erikseen sovitaan.

LISÄLEHTI 6 ‌

OHJEET TERVEYDENHUOLTOKULUJEN KORVAAMISESTA ‌

1. YLEISET KORVAAMISPERUSTEET

1. Korvaamisessa noudatetaan soveltuvin osin sairausvakuutuslain (364/63 ja 1653/92) sekä sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (826/94) perusteella annettuja sairausvakuutuksen korvaamisohjeita. VR ei korvaa kaikkia tutki- mus- tai hoitotoimenpiteistä aiheutuvia sairaanhoitokuluja. Sairaanhoitokulut, joista VR:n työntekijän on mahdollisuus saada korvaus määritellään seuraa- vissa ohjeissa ja sen liitteenä seuraavassa ohjeessa ulkopuolisten tutkimus- ja hoitopalvelujen käytöstä.

2. Korvausta suoritetaan pääsääntöisesti sairauden tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuneista kustannuksista. Ehkäisevistä toimenpiteistä aiheutuvat kustan- nukset lukuun ottamatta kohdassa 5.2. ja 5.3. mainittuja, eivät kuulu korvatta- viin kustannuksiin.

3. Korvausta voidaan suorittaa vain siltä osin, mitä tutkimus tai hoito tarpeetto- mia kustannuksia välttäen olisi palveluksessa olevalle tullut maksamaan hä- nen terveydentilaansa kuitenkaan vaarantamatta.

4. Tutkimus ja hoito voidaan korvata vain kun mainitut toimenpiteet on suoritta- nut laillistettu lääkäri tai hammaslääkäri, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, lää- kintävoimistelija tai laboratoriohoitaja. Näiden lisäksi voidaan korvata psykolo- gin suorittaman testauksen tai siihen verrattavan tutkimuksen kustannukset, jos nämä on tehty lääkärin määräyksestä.

5. Terveydenhuollon kuluina voidaan korvata avosairaanhoidon, laitoshoidon ja sairaan kuljettamisesta syntyneet kustannukset siten kuin jäljempänä erikseen määritellään. Avosairaanhoitoon sisältyy lääkärin tutkimus ja hoito, laborato- rio- ja röntgentutkimus sekä fysikaalinen hoito. Laitoshoitoon sisältyy sairaala- hoito.

6. Korvausta terveydenhuoltokuluista suoritetaan sinä aikana, jona palvelussuh- de on voimassa. Xxxxxxxxx ei kuitenkaan suoriteta palveluksessa olevalle si- nä aikana, jona hän saa työkyvyttömyyseläkettä tai on palkattomalla lomalla, ellei siltä ajalta ole suoritettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys- tai vanhem- painrahaa. Xxxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että säännöllinen työaika palveluksessa, tai henkilön ollessa samanaikaisesti kahdessa tai useammas- sa palveluksessa, niissä yhteensä on keskimäärin 20 tuntia viikossa.

7. Määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilön työkyvyn arvioimi- sesta aiheutuvat kustannukset maksetaan VR:n varoista.

8. Terveydenhuoltokulujen korvaamisen yleisenä edellytyksenä on, että hoito tai tutkimus tapahtuu työpaikan lääkärin antaman tutkimus- tai hoitomääräyksen perusteella. Työpaikan lääkärillä tarkoitetaan VR:n työterveyslääkäriä, rauta- tielääkäriä ja työterveysaseman lääkäriä sekä eräissä tapauksissa terveys- keskuslääkäriä, jollei korvauksen hakija perustellusti ole päässyt em. vastaan- otolle.

9. VR:n henkilökunnalle tarkoitetun hoitoyksikön (työterveysasema, terveyskes- kus) työterveyshoitajan lähetteen perusteella suoritettujen toimenpiteiden kus-

tannukset korvataan, jos kysymyksessä on ollut kiireellistä lääkärinhoitoa vaa- tinut sairastumistapaus.

10. Xxxxxxxxx mukaan voidaan korvata myös muun lääkärin toimenpiteet tai hä- nen lähetteensä perusteella suoritettujen toimenpiteiden kustannukset. Kor- vaamisen edellytyksenä on kuitenkin, ettei henkilöllä ole ollut mahdollisuutta kääntyä työpaikan lääkärin puoleen tai kysymyksessä on ollut kiireellisiä toi- menpiteitä vaatinut sairastumistapaus.

11. Ulkopuolisina tutkimus- ja hoitopaikkoina käytetään pääsääntöisesti julkisin varoin ylläpidettäviä laitoksia.

2. AVOSAIRAANHOIDON KUSTANNUKSET

Yleis- ja erikoislääkärin palkkiot

1. Työkyvyttömyyseläkettä varten hankittu lääkärinlausunto B (Sv 7) tai sitä vas- taava muu lausunto korvataan riippumatta siitä, onko lausunnon antanut rau- tatie- tai muu lääkäri.

2. Silmätautien erikoislääkärin tutkimus ja hoito korvataan, jos kysymyksessä on ollut silmäsairaus.

3. Erityiskorvattavia lääkkeitä varten tarvittava lääkärintodistus korvataan.

4. Psykiatrinen avohoito voidaan korvata vain etukäteen tehdyn korvaamispää- töksen perusteella.

5. Yksityisasiaa, kuten esim. vakuutusyhtiötä, verotusta tai auton ajokorttia var- ten annettua lääkärintodistusta ei korvata.

Laboratoriomaksut

6. Korvattaviin kustannuksiin kuuluu sairauden toteamiseksi tai hoitamiseksi tar- peellinen tutkimus.

7. Raskauden toteamiseen tai ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ei korvata.

Röntgenmaksut

8. Korvattaviin kustannuksiin kuuluu yleensä sairauden toteamiseksi tai hoita- miseksi tarpeellinen tutkimus. Kalliit erikoistutkimukset tulee ohjata sairaalan poliklinikalle.

9. Röntgentutkimuskustannuksina korvataan myös hammaslääkärin tai muun lääkärin määräämä ortopantomografiatutkimus (hammasröntgentutkimus), jos toimenpide on tehty sairauden toteamiseksi. Kts. 2.8.

Fysikaalisen hoidon maksut

10. Korvattaviin kustannuksiin kuuluu sairauden hoitamiseksi tarpeellinen fysiote- rapia, joka on annettu lääkintöhallituksen hyväksymässä lääketieteellisessä hoitolaitoksessa tai hoidon on määrännyt lääkäri. Lähete on hyväksytettävä VR:n työterveyslääkärillä etukäteen.

11. Hieronta korvataan vain liike- tai liikuntahoitoon liittyvänä esikäsittelynä.

Poliklinikkamaksut

12. Korvattaviin kustannuksiin kuuluvat julkisin varoin ylläpidettyjen sairaaloiden poliklinikkamaksut.

Sairaankuljetusmaksut

13. Vaikean taudinkohtauksen sattuessa työn aikana, milloin palveluksessa ole- van tila sitä vaatii, korvataan hänelle kustannukset, jotka syntyvät matkasta lääkäriin tai sairaalaan ja takaisin sekä lääkärin potilaskäynnistä aiheutuvat kustannukset.

14. Jos palveluksessa oleva sairastuu ollessaan työssä vieraalla paikkakunnalla työnantajan määräyksestä, korvataan hänelle kotimatkasta aiheutuvat kus- tannukset.

Muun sairauden parantamisesta johtuvat hammashoidon kustannukset

15. Muun sairaanhoidon veroiseksi katsotaan hammaslääkärin tai muun lääkärin antama hammashoito, jota annetaan muun sairauden parantamiseksi välttä- mättömänä hoitona.

16. Muusta korvauksen hakumenettelystä poiketen haetaan tällaisesta hammas- hoidosta aiheutuneita kustannuksia Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta. Xxxxxxx suoritetaan sairausvakuutuksen palautustaksan mukaisena. VR kor- vaa jäännöserän niistä kustannuksista, jotka sairausvakuutus on korvannut.

3. PÄIHDEONGELMAISEN KATKAISU- JA LAITOSHOITO

1. Päihdeongelmaisen katkaisu- ja laitoshoitoa varten voidaan antaa maksusi- toumus ko. laitokseen riippumatta siitä, onko asianomainen henkilö oikeutettu VR:n kustantamaan hoitoon. Etukäteispäätöksen asiasta tekee asianomainen esimies. Hoitokustannukset peritään palkasta jälkikäteen.

4. TAPATURMAT JA AMMATTITAUDIT

1. Työtapaturmasta tai ammattitaudista aiheutuneiden kustannusten korvaami- sen vireillepano tapahtuu tapaturma-asioita hoitavien henkilöiden kautta.

5. TERVEYDENTILAN SEURANTATARKASTUKSET

1. VR järjestää kustannuksellaan terveydentilan seurantatarkastukset. Tarkas- tuksesta johtuvat mahdolliset sairauden toteamiseksi ja hoitamiseksi tarvitta- vat jatkotutkimukset korvataan jäljempänä mainituin poikkeuksin näiden ohjei- den mukaisesti.

2. Työnantajan velvollisuus on kustannuksellaan suorittaa työterveyshuoltolain (743/78) 2 §:n 1 momentin 3 - 6 kohtien, nuorten työntekijäin suojelusta anne- tun lain (669/67) ja säteilysuojauslain (469/65) edellyttämät terveydentilan tar- kastukset sekä niistä johtuvat mahdolliset jatkotutkimukset ja selvitykset.

3. Terveydentilavaatimuksia koskevan soveltamisohjeen (TEVs) 2.1 kohdassa mainituissa tehtäväryhmissä I ja II (ns. liikenneturvallisuustehtävät) työskente- levien palveluskelpoisuuden määrittelemiseksi tarvittavat tutkimukset järjestää työnantaja kustannuksellaan. Tällaisia tutkimuksia ovat näöntarkkuuden, väri- ja kuuloaistin sekä 3.2.2 kohdassa mainittujen sairauksien tutkiminen. Tutki- musmääräyksen ulkopuolella suoritettaviin tutkimuksiin voi antaa vain VR:n ylilääkäri tai VR:n työterveyslääkäri.

4. VR:n autonkuljettajalle ajokortin uusimista varten suoritettava terveydentilan tarkastus on työpaikkalääkärin suorittamana maksuton.

6. HAKUMENETTELY

1. Korvausta haetaan terveydenhuoltokulujen korvaushakemuslomakkeella (lo- make VR 3307) asianomaisesta henkilöstökeskuksesta. Hakemukseen tulee liittää alkuperäiset maksukuitit sekä työpaikkalääkärin tai työterveyshoitajan lähetteen (lomake VR 3359) kolmas kappale, joka ennakkoon tulee hankkia. Jos lähete puuttuu, tulee hakijan saadakseen korvauksen selvittää puuttumi- sen syy hakemuslomakkeen kohdassa: muita selvityksiä. Hakemuksen allekir- joittaja on hakijan esimies, jonka tulee tarkistaa, että perusteet korvaamiseen ovat olemassa. Korvausta on haettava kuuden (6) kuukauden kuluessa mak- sun suorittamisesta. Korvausta tulee ensin hakea VR:ltä ja vasta sen jälkeen, ellei VR:n korvaamisedellytyksiä ole, Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistos- ta. Korvaus suoritetaan hakijan palkkatilille pankkiin.

7. OHJEET ULKOPUOLISTEN TUTKIMUS- JA HOITOPALVELUJEN KÄYTÖSTÄ

1. Ulkopuolisten tutkimus- ja hoitopalvelujen käytöstä on erikseen annettu ohjeet rautatielääkäreille ja VR:n työpaikkaterveydenhuoltoa hoitavalle henkilökun- nalle.

LISÄLEHTI 7 ‌

TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO SEKÄ SAIRAUSAJAN PALKKA (1.2.1998 TAI SEN JÄLKEEN TULLEET TYÖNTEKIJÄT)‌

Yleisiä säännöksiä

1. Työntekijällä tarkoitetaan näissä määräyksissä työ- tai oppisopimussuhteessa VR-Yhtymään olevaa veturimiestä, jonka palvelussuhde on alkanut 1.2.1998 tai sen jälkeen ja jonka säännöllinen työaika yhdessä tai useammassa sa- manaikaisessa palveluksessa on yhteensä vähintään 20 tuntia viikossa.

2. Työntekijällä on, sen mukaan kuin jäljempänä määrätään, oikeus saada sinä aikana, jona työsuhde on voimassa:

1) sairauden perusteella sairaanhoitoa työnantajan osoittamalta lääkäriltä tai poikkeustapauksessa muulta lääkäriltä;

2) työnantajan osoittaman lääkärin määräämää sairaalahoitoa;

3) eräissä tapauksissa korvausta sairaanhoidosta johtuvista välttämättö- mistä matkakustannuksista; sekä

4) palkkaa sairaus-, raskaus- ja synnytysloman ajalta.

Työntekijällä ei kuitenkaan sen estämättä mitä edellä on määrätty, ole oikeutta 1 momentissa mainittuihin etuuksiin sinä aikana, jolta hänelle suoritetaan työ- kyvyttömyyseläkettä, eikä lomautuksen tai palkattoman loman aikana, ellei sil- tä ajalta ole suoritettu sairausvakuutuslain (364/63) mukaista äitiysrahaa, isyysrahaa tai vanhempainrahaa.

3. Terveydenhuoltokulujen korvaamisesta annetut ohjeet ovat lisälehdessä 6 (VR-Yhtymä Oy:n ja Veturimiesten Liitto ry:n välinen työehtosopimus, lisälehti 6: Ohjeet terveydenhuoltokulujen korvaamisesta).

Palkkaus sairausloman ajalta

4. Työntekijälle maksetaan todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi myönnetyn yhdenjaksoisen sairausloman ajalta jäljempänä 10 kohdas- sa määritellyllä tavalla keskipäiväansion mukaan laskettua palkkaa työsuhteen kestoajasta riippuen seuraavasti:

1) kun työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden kuukauden, 21 päivän ajanjaksolta;

2) kun työsuhde on kestänyt vähintään yhden vuoden, 21 päivän ajanjak- solta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta kuitenkin yhteensä enin- tään vuoden ajalta; ja

3) kun työsuhde on kestänyt vähintään kolme vuotta, 28 päivän ajanjaksol- ta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enin- tään vuoden ajalta; ja

4) kun työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta, 35 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enintään vuoden ajalta.

Täysimääräinen keskipäiväansion mukainen sairausajan palkka suoritetaan 1 momentin 4-kohdassa mainitussa tapauksessa 28 päivää ylittävältä osalta kui- tenkin vain kerran kalenterivuoden aikana.

Sairausajan palkkaa maksetaan edellä 1 momentin 2-4 kohdassa määrätyn yhden vuoden lisäksi 6 kuukauden ajalta, jos työntekijä on 8 kuukauden kulu-

essa sairausloman alkamisesta hakenut VR Eläkesäätiöltä työkyvyttömyys- eläkettä, kuitenkin enintään sitä seuraavan kalenterikuukauden loppuun asti, jonka aikana eläke on myönnetty tai eläkeasia on VR Eläkesäätiössä lopulli- sesti ratkaistu.

Työsuhteen kestoaikaan luettavista palveluksista määrätään 8 kohdassa.

5. Jos työntekijä tapaturman, ammattitaudin tai työtehtäviensä johdosta häntä kohdanneen väkivallan vuoksi on tullut kykenemättömäksi suorittamaan työ- tään, maksetaan hänelle työkyvyttömyyden vuoksi myönnetyn yhdenjaksoisen sairausloman ajalta jäljempänä 10 kohdassa määritetyllä tavalla keskipäivä- ansion mukaan laskettua palkkaa 90 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, yhteensä kuitenkin enintään yhden vuoden ajalta.

Mikäli tapaturmavakuutuslain (608/48) mukaista tapaturmakorvausta ei edellä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa myönnetä täysimääräisenä, makse- taan työntekijälle sairausajan palkka 4 kohdan 1 momentin 1-4 kohdan mukai- sesti.

6. Näissä määräyksissä tarkoitetaan työtapaturmalla ja ammattitaudilla samaa kuin tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetuilla työtapaturmilla ja ammattitaudilla.

7. Sairauslomat katsotaan yhdenjaksoiseksi sairauslomaksi, jollei työntekijä nii- den välillä ole ollut työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jollei sairauslomat ole johtuneet selvästi eri sairaustapauksista taikka eri tapaturma-, ammattitauti- tai väkivaltatapauksista.

8. Työsuhteen kestoajaksi lasketaan 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa koko se aika, jonka työntekijä on ollut valtion palveluksessa tai asevelvollisuuslain nojalla 18 vuotta täytettyään on suorittanut asevelvollisuuttaan tahi ollut palve- luksessa Yhdistyneiden Kansakuntien käyttöön asetetussa suomalaisessa valvontajoukossa. Aikaisemmin tapahtuneen palveluksen hyväksi lukemisen edellytyksenä tulee olla 4 kohdan 1 momentin 2-4 kohdissa tarkoitetuissa ta- pauksissa vähintään kuusi kuukautta jatkunut työsuhde välittömästi ennen sai- rastumista.

Sen estämättä, mitä edellä on säädetty, ei työsuhteen kestoajaksi kuitenkaan lueta aikaa, jolloin työntekijä on saanut työkyvyttömyyseläkettä tai ollut lo- mautettuna tahi palkattomalla lomalla, ellei siltä ajalta ole suoritettu sairausva- kuutuslain mukaista äitiysrahaa, isyysrahaa tai vanhempainrahaa.

9. Työntekijän on hakiessaan sairauslomaa todistettava sairautensa VR:n työn- tekijöitä varten vahvistetun kaavan mukaisella lääkärintodistuksella tai sai- rausvakuutuslain (364/63) mukaisen päivärahan hakemista varten vahvistetun kaavan mukaisella lääkärintodistuksella, terveyskeskuksen terveydenhoitajan antamalla todistuksella taikka VR:n osoittaman terveydenhoitajan tai sairaan- hoitajan antamalla todistuksella.

10. Kuukausipalkalla työskentelevälle työntekijälle suoritetaan sairausajan palk- kaa sairauslomaan sisältyviltä päiviltä.

Kuukausipalkalla työskentelevän työntekijän keskipäiväansiona pidetään sai- rausajan palkkaa laskettaessa määrää, joka saadaan, kun kuukausipalkka yli- työkorvauksia lukuun ottamatta, jaetaan kolmellakymmenellä. Tämän lisäksi

sairausloman ajalta maksetaan osapuolten välisen työehtosopimuksen 13 §:n 6 kohdan mukaisesti määräytyvä sairauslomalisä.

Erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa

11. Työntekijällä on oikeus raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi saada erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaksi se aika, johon hänel- le sairausvakuutuslain mukaan tulevan äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan tai, jollei hänellä ole oikeutta kyseiseen etuuteen, kat- sottaisiin kohdistuvan, jos hänellä sellainen oikeus olisi.

Lapsen äidille maksetaan edellä 10 kohdassa määritellyllä tavalla keskipäivä- ansion mukaan laskettua palkkaa äitiysloman alusta lukien ajalta, johon sisäl- tyy 72 arkipäivää. Palkan saamisen edellytyksenä on, että työsuhde on kestä- nyt yhdenjaksoisesti välittömästi ennen loman alkamista vähintään kuusi kuu- kautta.

12. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainloman lisäksi työntekijällä on oikeus hoitovapaaseen, tilapäiseen hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen si- ten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.

13. Jos työntekijä edellä 11 kohdassa tarkoitetun loman jälkeen todistetusta sai- raudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on estynyt ryhtymästä työhönsä, maksetaan hänelle sen vuoksi myönnetyn sairausloman ajalta palkkaa edellä mainitussa pykälässä tarkoitetun loman päättymistä seuraavasta päivästä lu- kien 4 kohdan säännösten mukaisesti.

Erinäiset säännökset

14. Jos työntekijä on vilpillisesti tai törkeästä tuottamuksesta ilmoittanut väärin tai salannut jonkin seikan, joka voi vaikuttaa näiden määräysten mukaisen etuu- den saamiseen tai suuruuteen, taikka jos hän itse tai toisen avulla on tarkoi- tuksellisesti aiheuttanut sairauden tahi hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävaikuttanut sairauden syntymiseen, voidaan hänelle näiden määräysten mukaan kuuluva etuus evätä tai alentaa.

Mitä 1 momentissa on määrätty, sovelletaan vastaavasti, jos työntekijä on ta- hallaan estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon hengenvaaralliseksi katsotta- vaa tutkimus- tai hoitotoimenpidettä lukuun ottamatta taikka jos hän ei ole päästänyt luokseen työnantajan lähettämää lääkäriä tai sairaanhoitajaa tahi muuta tämän valtuuttamaa henkilöä.

15. Työntekijä, jolle suoritetaan näiden määräysten mukaisesti palkka sairaus- tai synnytysloman ajalta, on velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sairausvakuutuslain 28 §:n mukaan työnantajalle suoritettavan päivä- ja äitiysrahan hakemista varten.

Jos työntekijä laiminlyö 1 momentissa tarkoitettujen määräysten ja ohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle suorittaa sairaus- tai synnytysloman ajalta palkkaa vähennettynä sairausvakuutuslain mukaisen päivä- tai äitiysrahan määrällä.

16. Työntekijällä ei ole oikeutta saada sairaus- tai synnytysloman ajalta sairaus- vakuutuslain mukaista päivä- tai äitiyspäivärahaa enempää kuin sen määrän, millä päivä- tai äitiyspäiväraha ylittää hänen saamansa palkan tai muun kor-

vauksen. Se osa päivä- tai äitiyspäivärahasta, mitä ei ole maksettava toimi- henkilölle, suoritetaan työnantajalle.

17. Työnantajan on jokaisessa työpaikassa, jossa näitä määräyksiä sovelletaan, pidettävä määräykset sopivassa paikassa toimihenkilöiden nähtävänä.

LISÄLEHTI 8 ‌

LIIKENNE- JA ERITYISALOJEN TYÖNANTAJAT RY:N JA VETURIMIESTEN LIITTO RY:N VÄLINEN YLEISSOPIMUS ‌

1. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä

koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritys- ten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksit- täisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten oikeus tutustua työpaikkoihin

Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa xxxx- seen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakun- nansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuk- sien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aio- tun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Organisaatio- yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovu- tuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaa- tiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen pe- riaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

2. YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mu- kaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työteh- tävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltami- sen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön se- kä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisään- tymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnuslu- vuista sovitaan paikallisesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neu- vottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryh- missä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Yhteistoiminnassa on pyrittävä osapuolten väliseen yhteisymmärrykseen. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Tarvittaessa työntekijäin edustajaksi voidaan nimetä myös ammatti- järjestön edustaja.

Yrityskohtaisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korva- ta erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa- arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveyden-huoltoon.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työter- veyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan yhteydessä seurataan yrityksen palveluk- sessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitä- vää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suun- nitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallistuvat myös suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.

3. YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset Luottamusmies

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, pääluottamusmiestä tai luottamusmiestä, jonka asianomainen am- mattiosasto tai ammattiosastot tai tämän sopimuksen tarkoittama ammattijärjestö on valinnut edustajakseen hoitamaan tässä sopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen työntekijä ja perehtynyt toimi- alueensa olosuhteisiin. Mikäli yrityksen henkilöstöryhmää varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tässä sopimuksen tarkoitettu pääluottamusmies. Yrityskoh- taisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa luottamusmies tai päinvastoin.

Valitseminen

Pääluottamusmiesten sekä luottamusmiesten lukumäärästä, sijoituksesta ja muista valintaan liittyvistä yksityiskohdista sovitaan yrityskohtaisesti. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja katta- vuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden kä- sittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. yrityksen koko, henkilökun- nan ja alayhdistysten jäsenten lukumäärä sekä yrityksessä suoritettavien tehtävien laatu ja laajuus. Yrityskohtaisesti voidaan sopia siitä, että luottamusmies hoitaa työ- suojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on asianomaisen työpaikan työntekijöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa nimetyille henkilöille ti- laisuuden vaalin toimittamiseen.

Tehtävät

Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja työntekijöiden välisten neu- vottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luottamusmies toimii yhdistyksensä ja työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä.

Neuvottelujärjestys

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liit- tyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Työntekijän tulee selvittää työsuhteeseensa liittyvä asia esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kans- sa, hän voi saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudate- taan työehtosopimuksen 20 §:n mukaista neuvottelujärjestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuh- teen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työnteki- jöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti. Työ- suojelun yhteistoiminnasta voidaan sopia yrityskohtaisesti.

Tehtävät

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hä- nelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Varavaltuutettu hoi-

taa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.

Jollei muista tehtävistä ole yrityskohtaisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsitte- lyyn ja toteutukseen.

Asiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovi- taan yrityskohtaisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 neljännessä kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otetta- va huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasia- miehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.

Toimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksen- mukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan yrityskohtaisesti ottaen huomioon työ- paikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuh- teet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa var- ten perustetaan työsuojelutoimikunta.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun yrityksessä työskentelee säännöllisesti yhteensä vähintään 20 työntekijää. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden lukumäärä on yhteensä vähintään 10.

3.3 Ilmoitukset

Työpaikalla toimivan ammattiosaston tai vastaavan on ilmoitettava kirjallisesti työn- antajalle valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta luottamusmiehen si- jaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmies- tehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä. Vastaavan ilmoi- tuksen siitä, milloin varaluottamusmies toimii luottamusmiehen sijaisena, voi antaa myös luottamusmies. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luot- tamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

4. LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN, TYÖSUOJELUAS MIE- HEN SEKÄ MUUN HENKILÖSTÖN EDUSTAJAN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on

oikeus saada tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulla luottamusmiehellä kuin pääluottamusmiehellä, työsuojeluasiamiehellä sekä muilla yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoi- mintaan osallistuvilla henkilöstön edustajilla on oikeus saada tilapäisesti vapautus työstä.

Järjestettäessä edellä tarkoitettua vapautusta tulee ottaa huomioon muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärä, tuotannon ja toiminnan luonne sekä tehtävien määrä.

Document Metadata

Table of Contents

TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 4

Document Metadata