UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
1 luku
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 §
Nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.
2 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat: Askola, Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Iitti, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Kouvola, Lohja, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Orimattila, Pornai- nen, Pukkila, Tuusula, Vantaa ja Vihti.
3 §
Kuntayhtymän tehtävät
Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää päihdehuollon palveluita ensisijaisesti jäsen- kuntien asukkaille.
Toiminnasta määrätään tarkemmin kuntayhtymän johtosäännössä.
2 luku HALLINTO
YHTYMÄKOKOUS
4 §
Jäsenten lukumäärä
Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Kukin jäsenkunta valitsee yhtymäkokoukseen yhden edustajan.
5 §
Äänivallan perusteet
Yhtymäkokousedustajalla on niin monta ääntä, kuin hänen edustamansa kunnan peruspääomaosuus on prosentteina kaikkien kuntien peruspääomaosuuksien sum- masta kuntayhtymän viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaan. Äänimäärät laske- taan prosentin kymmenyksen tarkkuudella.
Kunnan valitseman edustajan äänimäärä voi kuitenkin olla enintään yksi viidesosa (1/5) kaikkien jäsenkuntien valitsemien edustajien yhteenlasketusta rajoittamattomas- ta äänimäärästä.
6 § Päätösvaltaisuus
Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) edustajista on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien edustajien yhteenlaske- tusta äänimäärästä.
7 §
Asema, tehtävät, toimivalta ja toiminta
Yhtymäkokouksen asemasta, tehtävistä, toimivallasta ja toiminnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä valtuustosta kuntalaissa (365/95) säädetään. Yhtymäkokouksen toiminnasta määrätään tarkemmin yhtymäkokouksen työjärjestyksessä.
HALLITUS
8 §
Jäsenten lukumäärä, valinta ja toimikausi
Yhtymäkokous valitsee ensimmäisessä kunnallisvaalien jälkeen pidettävässä varsi- naisessa yhtymäkokouksessa hallituksen, jossa on seitsemän jäsentä ja heillä kulla- kin henkilökohtainen varajäsen. Yhtymäkokous määrää yhden jäsenen puheenjohta- jaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.
Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy seuraavien kunnallisvaalien jälkeen pidettä- vässä ensimmäisessä varsinaisessa yhtymäkokouksessa.
9 §
Tehtävät ja toimivalta
Hallituksen tehtävät ja toimivalta määräytyvät kuntalain (365/95) kunnanhallitusta koskevien säännösten mukaan.
Hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta so- pimukset.
10 §
Kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeus
Hallintosäännössä määrätään oikeudesta kuntayhtymän nimenkirjoittamiseen.
3 luku
TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
11 § Peruspääoma
Peruspääoma muodostetaan vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpääomasta vuoden 1997 aloittavaan taseeseen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukai- sesti. Peruspääoman määrän vahvistaa yhtymäkokous.
Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi vuoden 1996 tilipäätöksen omis- tusosuuksien suhteessa. Peruspääoma jäsenkuntien osuuksina ilmoitetaan taseen liitteessä.
Peruspääomaa voidaan lisätä jäsenkuntien pääomasijoituksin ja sitä voidaan vähen- tää jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä.
Uuden jäsenkunnan ja jäsenyyttään laajentaneen kunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omas- ta pääomasta päättää yhtymäkokous.
Kuntayhtymä suorittaa jäsenkuntien peruspääomaosuuksille kolmen kuukauden heli- bor-vuosikeskikorkoa vastaavan vuotuisen koron vähennettynä yhdellä prosenttiyksi- köllä. Korko voi kuitenkin olla enintään neljä (4) prosenttia vuodessa ja se maksetaan vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä.
Yhtymäkokous voi muuttaa korkoperustetta ja enimmäiskorkoa, jos päätöstä kannat- taa vähintään kaksi kolmannesta (2/3) kokouksessa saapuvilla olevien edustajien yh- teenlasketusta äänimäärästä.
12 §
Jäsenkuntien osuudet ja vastuu
Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista mää- räytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista.
Mikäli kuntayhtymän jäsenyydestä eroava kunta luovuttaa peruspääomaosuutensa tai jäsenkunta osan peruspääomaosuudestaan toiselle jäsenkunnalle, siirtyvät luovu- tettuihin osuuksiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet seuraavan kalenterivuoden alus- ta, ellei yhtymäkokous asianomaisten kuntien esityksestä toisin päätä. Peruspää- omaosuuksien luovutuksesta on tehtävä ilmoitus kuntayhtymälle.
13 §
Talousarvio- ja suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä.
Hallituksen hyväksyttyä ehdotuksen seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi, se on lähetettävä viivytyksettä jäsenkunnille tiedoksi.
Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava toiminnan tai palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtu- neisiin tai arvioitaviin muutoksiin.
14 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäkokous.
15 §
Jäsenkunnilta perittävät palvelumaksut ja laskutus
Jäsenkunta on velvollinen maksamaan asukkaittensa kuntayhtymältä saamista palve- luista palvelumaksut.
Palvelumaksujen perusteena on omakustannushinta, joka sisältää kaikki palvelujen tuottamisesta kuntayhtymälle talousarvion mukaan aiheutuvat välittömät ja välilliset kustannukset sekä pääomakustannukset.
Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Jollei jäsenkuntien ja kuntayhty- män kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden pe- rusteet.
Yhtymäkokous määrää talousarvion hyväksymisen yhteydessä ne palvelut, joista palvelumaksuja peritään ja vahvistaa palvelumaksujen yleiset perusteet. Hallitus vah- vistaa palvelujen yksikköhinnat ja määrää palvelumaksujen laskutusajat.
Yksikköhintoja määrättäessä arvioidaan palvelusuoritteiden määrä ja asiakkailta pe- rittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Yksikköhin- toja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana talousarvion hyväksyttyyn muutokseen perustuen ja niin, että yksikköhintoja korottava muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien.
Mikäli riittävän oman pääoman turvaaminen, korvausinvestointeihin varautuminen tai pitemmällä aikavälillä terve tai tasapainoinen taloudenhoito edellyttävät jälleenhankin- tahintaisten poistojen käyttöä palvelusuoritteiden hinnoittelussa, voidaan se toteuttaa yhtymäkokouksen päätöksellä.
16 §
Investointien pääomarahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtion osuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen peruspääoman jaon suh- teessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kunnan perustamis- hankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosentin mukainen.
Valtionosuuden ja –avustuksen määrällä korotetaan peruspääomaa ja kunkin kunnan osuutta peruspääomasta. Mikäli peruspääoma on savuttanut kuntayhtymälle sovitun peruspääomatason, suoritetaan investointien valtionosuus jäsenkunnille.
Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vas- tuulla.
17 §
Rahastojen perustaminen
Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymäkokous.
18 § Viivästyskorko
Jäsenkunnilta tämän perussopimuksen nojalla perittävien maksujen palvelu- ja mui- den maksujen erääntymisajat on määrättävä niin, että kunnalle jää vähintään seitse- män päivää maksuaikaa laskun saapumisesta.
Jos jäsenkunta ei ole suorittanut 1 momentissa tarkoitettua maksua erääntymisaika- na, se on velvollinen maksamaan viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentin mu- kaan.
19 §
Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen
Tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja esittelijä.
Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymäkokous päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.
20 §
Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema
Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätök- sellä korvauksena kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Yh- tymäkokous voi päättää, että korvaus peruspääomasta suoritetaan tasasuuruisina erinä viiden vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
21 §
Hallinnon ja talouden tarkastaminen
Yhtymäkokous asettaa jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavien vuosien hal- linnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten tarkastuslautakunnan, johon kuu- luu neljä jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtainen varajäsen. Yhtymäkokous määrää yhden jäsenen puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.
Yhtymäkokous valitsee jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavien vuosien hal- linnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan sekä va- ratilintarkastajat.
Yhtymäkokous voi myös päättää, että tilintarkastajien määrääminen annetaan tilintar- kastusyhteisön tehtäväksi.
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan muutoin soveltuvin osin mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä.
22 §
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän pur- kautuessa hallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannus- ten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen se- kä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
23 §
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.1997. Vuoden 1997 talousarvio ja – suunnitelma valmistellaan ja hyväksytään kuntalain 65 §:n säännökseen perustuvana vuonna 1996 ja silloin voimassa olevan perussopimuksen määräämässä ajassa.