YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja

FINLANDS FN-FÖRBUND UNA FINLAND

Julkaisija:

Suomen YK-liitto

xxx.xxxxxxxx.xx

Xxxxxxxx: Xxxxxx Xxxxxxxxx

Paino: Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero, 2015

ISBN 978-952-5966-25-1

Johdanto

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD, Vammaisyleissopimus) on 2000-luvun ensimmäinen kattava ihmisoi- keussopimus. YK:n yleiskokous hyväksyi yleis- sopimuksen (Convention on the Rights of Persons with Disabilities, CRPD) ja sen valinnaisen pöy- täkirjan (Optional Protocol) täysistunnossaan 13.12.2006. Sopimus avattiin allekirjoituksille maaliskuussa 2007, ja se tuli kansainvälisesti voimaan 3.5.2008.

Sopimuksesta on nopeasti tullut yksi laajim- min hyväksytyistä YK:n ihmisoikeussopimuk- sista. Sopimuksen on allekirjoittanut jo yli 160

osapuolta, mukaan lukien Euroopan unioni ’alueellisen yhdentymisen järjestönä’. Yksilö- valitusmenettelyn mahdollistavan valinnaisen pöytäkirjan allekirjoittajia ja ratifioineita osa- puolia on sen sijaan selvästi vähemmän.

Suomi allekirjoitti yleissopimuksen vammais- ten henkilöiden oikeuksista sekä sen valin- naisen pöytäkirjan ensimmäisten joukossa jo maaliskuussa 2007. Eduskunta hyväksyi vam- maisyleissopimuksen ratifiointia koskeneen hallituksen esityksen 3. maaliskuuta 2015. Eduskunta edellytti tuolloin, että ennen sopi- muksen ratifioinnin loppuun saattamista var- mistetaan, että sopimuksen 14. artiklan rati- fioinnin edellytykset täyttyvät kansallisessa lainsäädännössä. Xxxxxxxx mukaan vammaiset henkilöt yhdenvertaisesti muiden kanssa nauttivat oikeudesta vapauteen ja turvallisuu- teen; eivät joudu laittoman tai mielivaltaisen vapaudenriiston kohteeksi, eikä vammaisuus missään olosuhteissa oikeuta vapaudenriis- toon.

Sopimuksen saattaminen täysimääräisenä voimaan eli ratifiointi on tärkeä etappi, jon- ka yhteydessä tehdään vain kaikkein olennai- simmat muutokset lainsäädäntöön. Se on alku uudistukselle, jonka jälkeen myös Suomen tulee kerätä tietoa vammaisten henkilöiden tilanteesta ja raportoida siitä yleissopimus- ta valvovalle komitealle. Ratifioinnin jälkeen myös sopimuksen yksilövalitusmekanismi on suomalaistenkin vammaisten henkilöiden käytössä.

Sopimus vaikuttaa Suomeen myös Euroo- pan unionin jäsenenä, sillä EU ratifioi vam- maissopimuksen 23.12.2010 ja se astui EU:ssa voimaan tammikuussa 2011. Tässä yhteydes- sä komission käännösosasto tuotti yleisso- pimuksen tekstistä versiot EU:n virallisilla kie- lillä – myös suomeksi. Tässä julkaisussa on käytetty nimenomaan kyseistä käännöstä.

Yleissopimuksen keskeinen sisältö

Yleissopimus täydentää jo voimassaolevia YK:n ihmisoikeussopimuksia. Sopimuksella vahvistetaan kaikkien ihmisoikeuksien ja pe- rusvapauksien kuuluminen myös vammaisille henkilöille ja heille taataan mahdollisuus nauttia näistä oikeuksista ja vapauksista täy- simääräisesti ilman syrjintää.

Oikeuksien edistämisessä keskeistä on laaja- alainen vammaisuuden perusteella tapahtuvan syrjinnän kielto sekä yhdenvertaisen kohtelun periaate. Syrjinnän kieltoa täydentävät moni- puoliset toimet syrjinnän poistamiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi: sopimus osoittaa, millaiset mukautukset ovat tarpeen, jotta vammaiset henkilöt voivat nauttia oi- keuksistaan ja vapauksistaan täysimääräisesti ilman syrjintää.

Sopimus kattaa niin kansalais- ja poliittiset oikeudet (KP-oikeudet) kuin taloudelliset, so- siaaliset ja sivistykselliset oikeudet (TSS-oi- keudet). Osaltaan sopimus vahvistaa TSS- oikeuksien asemaa ja merkitystä. Sen kautta ihmisoikeudellinen ajattelu laajenee koske- maan myös alueita, joita perinteisesti on meil- lä pidetty harkinnanvaraisina. Uutta näkökul- maa edustaa esimerkiksi 19. artikla, joka käsit- telee elämistä itsenäisesti ja osallisuutta yh- teisössä. Artiklassa todetaan muun muassa, että vammaisella henkilöllä on yhdenver- taisesti muihin nähden mahdollisuus itse va- lita asuinpaikkansa sekä sen, missä ja kenen kanssa hän asuu.

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista on myös tärkeä muutoksen väli- ne. Sen kautta asenteet ja lähestymistavat vammaisia henkilöitä kohtaan muuttuvat. Tämä on olennainen askel muutoksen tiellä kohti uutta käsitystä vammaisuudesta ja vammaisten henkilöiden asemasta. Perintei-

sesti vammaiset henkilöt ovat olleet hyvän- tekeväisyyden ja lääketieteellisen hoidon koh- teita. Sopimuksessa vahvistetaan näkemystä siitä, että vammaiset henkilöt ovat oikeuksien haltijoita, ja he voivat vaatia oikeuksiaan sekä tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä vapaasti. He ovat ympäröivän yhteiskuntansa aktiivisia jäseniä.

Ihmisoikeusperusteinen lähestymistapa ko- rostaa täyttä osallistumista, osallisuutta ja tasa-arvoa. Nämä tavoitteet, jotka olivat osa aiempia YK:n vammaisaiheisia asiakirjoja, ku- ten vammaisten henkilöiden mahdollisuuk- sien yhdenvertaistamista koskevia yleisoh- jeita (1993), ovat yleissopimuksessa vahvasti mukana. Osallistuminen ja osallisuus, kuten esteettömyys ja saavutettavuus laaja-alaises- ti ymmärrettynä, vaikuttavat sopimuksen tul- kintaa ohjaavina yleisinä periaatteina. Samalla ne ovat olennainen osa yleisiä ja erityisiä so- pimusvelvoitteita. Esteettömyydestä on oma artiklansa, lisäksi esteettömyyden edistäminen

ja esteiden poistaminen mainitaan toimenpi- teenä useissa artikloissa.

Yhteistyö kansalais- yhteiskunnan kanssa

Jo sopimusta valmisteltaessa vammaisia hen- kilöitä edustavilla järjestöillä oli tärkeä ja tunnustettu asema. Neuvottelujen pohjana ollutta sopimusluonnosta valmistelleeseen työryhmään saatiin YK:n oloissa poikkeuk- sellisen laaja vammaisjärjestöjen edustus. Sa- moin ad hoc -komiteaan, jonka piirissä neu- votteluja käytiin vuosina 2002–2006, kuului vammaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. Vammaisten henkilöiden asiantun- temus on otettu huomioon myös vammaisten henkilöiden oikeuksien komiteaa valittaessa.

Yleissopimuksen 4. artiklan 3 kohdan mukaan ’laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsäädän- töä ja politiikkoja, joilla tätä yleissopimusta pannaan täytäntöön, sekä muissa vammai-

sia henkilöitä koskevissa päätöksentekopro- sesseissa sopimuspuolten tulee neuvotella tii- viisti vammaisten henkilöiden kanssa ja ak- tiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestö- jen kautta.

Yhteistyöstä saatu kokemus on arvokasta jat- kossa, kun sopimuksen muutospotentiaalia siirretään kansallisiksi käytännöiksi.Vammais- yleissopimus tuo ihmisoikeustyöhön uutta nä- kökulmaa ja uutta keskustelukulttuuria, kun vammaisliike on saanut tunnustetun ja ar- vostetun aseman oikeuksien puolesta toimi- jana. Nothing about us, without us! Ei mitään meistä, ilman meitä! Tämä on tärkeää pitää mielessä, kun yleissopimusta tuodaan osaksi arjen käytäntöjä.

Xxxxxx Xxxxxxxxx

pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry

Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista

Johdanto:

Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet, jotka

a) palauttavat mieliin Yhdistyneiden Kan- sakuntien peruskirjassa julistetut periaatteet, joiden mukaan ihmiskunnan kaikkien jäsenten synnynnäinen arvo ja merkitys sekä yhtäläiset ja luovuttamattomat oikeudet tunnustetaan vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustaksi maailmassa;

b) ovat tietoisia siitä, että Yhdistyneet Kan- sakunnat on ihmisoikeuksien yleismaailmal- lisessa julistuksessa ja kansainvälisissä ihmis- oikeussopimuksissa julistanut ja sopinut, että jokainen on ilman minkäänlaista erottelua oikeutettu kaikkiin niissä määrättyihin oikeuk- siin ja vapauksiin;

c) vahvistavat kaikkien ihmisoikeuksien ja

perusvapauksien yleismaailmallisuuden, jaka- mattomuuden, keskinäisen riippuvuuden ja yhteenkuuluvuuden sekä sen, että vammaisille henkilöille on taattava mahdollisuus nauttia näistä oikeuksista ja vapauksista täysimää- räisesti ilman syrjintää;

d) palauttavat mieliin taloudellisia, sosiaa-

xxxxx ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, kansalais- oikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, kaikkinai-sen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansain- välisen yleissopimuksen, yleissopimuksen kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta, kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen, yleissopimuksen lapsen oikeuksista sekä kansainvälisen yleis- sopimuksen siirtotyöläisten ja heidän per- heenjäsentensä oikeuksien suojelusta;

e) ovat tietoisia siitä, että vammaisuus on

kehittyvä käsite ja että vammaisuus on seu- rausta sellaisesta vuorovaikutuksesta vam-

maisten henkilöiden ja asenteista ja ympä- ristöstä johtuvien esteiden välillä, joka estää näiden henkilöiden täysimääräisen ja tehok- kaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenver- taisesti muiden kanssa;

f) ovat tietoisia siitä, että niillä periaatteilla ja

menettelyohjeilla, jotka esitetään vammaisia henkilöitä koskevassa yleismaailmallisessa toimintaohjelmassa ja vammaisten henkilöi- den toimintamahdollisuuksien yhdenvertais- tamista koskevissa yleisohjeissa, on suuri merkitys pyrittäessä vaikuttamaan menettely- tapojen, suunnitelmien, ohjelmien ja toimin- nan edistämiseen, muotoiluun ja arviointiin kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla, jotta vammaisten henkilöiden toimin- tamahdollisuuksia saataisiin edelleen yhden- vertaistetuksi;

g) korostavat, että on tärkeää valtavirtaistaa

vammaisasiat erottamattomaksi osaksi asiaan liittyviä kestävän kehityksen strategioita;

h) ovat tietoisia myös siitä, että henkilön syr-

jintä vammaisuuden perusteella loukkaa ih-

misyksilön synnynnäistä arvoa ja merkitystä;

i) ovat tietoisia myös vammaisten henkilöiden moninaisuudesta;

j) ovat tietoisia tarpeesta edistää ja suojel-

la kaikkien vammaisten henkilöiden ihmisoi- keuksia, mukaan lukien tehostettua tukea tarvitsevat henkilöt;

k) ovat huolestuneita siitä, että näistä monista

asiakirjoista ja sitoumuksista huolimatta vam- maiset henkilöt edelleen kohtaavat esteitä yhteiskuntaan osallistumisessa sen tasavertai- sina jäseninä ja heidän ihmisoikeuksiaan lou- kataan kaikkialla maailmassa;

l) ovat tietoisia kansainvälisen yhteistyön

merkityksestä pyrittäessä parantamaan vam- maisten henkilöiden elinoloja kaikissa maissa, erityisesti kehitysmaissa;

m) ovat tietoisia siitä arvokkaasta panoksesta,

jonka vammaiset henkilöt antavat ja voivat antaa yhteisöjensä yleiseen hyvinvointiin ja monimuotoisuuteen, sekä siitä, että edistä- mällä vammaisten henkilöiden täysimää- räistä ihmisoikeuksiensa ja perusvapauksiensa

nauttimista sekä heidän täysimääräistä osal- listumistaan saadaan vahvistetuksi vammais- ten henkilöiden tunnetta kuulumisesta yhtei- söön ja merkittävästi edistetyksi yhteiskun- nan inhimillistä, sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja köyhyyden poistamista;

n) ovat tietoisia siitä, että vammaisten hen-

kilöiden yksilöllinen itsemääräämisoikeus ja riippumattomuus, mukaan lukien vapaus teh- dä omat valintansa, on heille tärkeää;

o) katsovat, että vammaisilla henkilöillä tuli-

si olla mahdollisuus osallistua aktiivisesti pää- töksentekoprosesseihin, jotka koskevat poli- tiikkaa ja ohjelmia, mukaan lukien sellaiset, jotka suoraan koskevat heitä itseään;

p) ovat huolestuneita vaikeista olosuhteista,

joita kohtaavat ne vammaiset henkilöt, joi- hin kohdistuu moninkertaista tai törkeää syr- jintää rodun, ihonvärin, sukupuolen, kielen, uskonnon, poliittisen tai muun mielipiteen, kansallisuuden, alkuperäkansaan kuulumi- sen, etnisen tai sosiaalisen alkuperän, varal- lisuuden, syntyperän, iän tai muun aseman

perusteella;

q) ovat tietoisia siitä, että vammaiset nai- set ja tytöt ovat usein sekä kotona että kodin ulkopuolella suuremmassa vaarassa joutua väkivallan, vahingoittamisen tai väärinkäytös- ten, laiminlyömisen tai välinpitämättömän kohtelun, pahoinpitelyn, tai hyväksikäytön kohteiksi;

r) ovat tietoisia siitä, että vammaisten lasten olisi saatava nauttia täysimääräisesti kaik- kia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhden- vertaisesti muiden lasten kanssa, ja palaut- tavat mieliin ne asiaan liittyvät velvoitteet, joihin lapsen oikeuksia koskevan yleissopi- muksen sopimusvaltiot ovat sitoutuneet;

s) korostavat tarvetta sisällyttää sukupuoli- näkökulma kaikkiin pyrkimyksiin edistää vam- maisten henkilöiden mahdollisuutta nauttia täysimääräisesti ihmisoikeuksia ja perusva- pauksia;

t) painottavat, että useimmat vammaiset

henkilöt elävät köyhyydessä, ja tunnustavat tässä yhteydessä pakottavan tarpeen käsitellä

köyhyyden kielteisiä vaikutuksia vammaisiin henkilöihin;

u) pitävät mielessä, että on välttämätöntä

saavuttaa rauhan ja turvallisuuden tila, joka perustuu Yhdistyneiden Kansakuntien perus- kirjan päämäärien ja periaatteiden täysimää- räiseen kunnioittamiseen sekä sovellettavien ihmisoikeusasiakirjojen noudattamiseen, jotta vammaisia henkilöitä voitaisiin suojella täy- simääräisesti erityisesti aseellisten selkkaus- ten ja vieraan vallan miehityksen aikana;

v) ovat tietoisia siitä, että saavutettavuus on

tärkeää fyysisessä, sosiaalisessa, taloudelli- sessa ja kulttuurisessa ympäristössä, tervey- denhuollossa ja koulutuksessa sekä tiedot- tamisessa ja viestinnässä, jotta vammaiset henkilöt voisivat täysimääräisesti nauttia kai- kista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista;

w) käsittävät,ettäkoskayksilölläonvelvoitteita

muita yksilöitä ja yhteisöään kohtaan, hänen on pyrittävä edistämään ja noudattamaan kansainvälisessä ihmisoikeusasiakirjassa tun- nustettuja oikeuksia;

x) ovat vakuuttuneita siitä, että perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja keskeinen pe- rusyksikkö ja että se on oikeutettu yhteis- kunnan ja valtion antamaan suojaan, ja että vammaisten henkilöiden ja heidän perheen- jäsentensä olisi saatava tarvittavaa suojelua ja tukea, jotta perheet voisivat osaltaan parantaa

vammaisten henkilöiden mahdollisuutta naut- tia oikeuksistaan täysimääräisesti ja yhden- vertaisesti,

y) ovat vakuuttuneita siitä, että kattava ja

kokonaisvaltainen kansainvälinen yleissopi- mus vammaisten henkilöiden oikeuksien ja arvon edistämiseksi ja suojaamiseksi auttaa merkittävästi korjaamaan vammaisten henki- löiden erittäin epäedullista sosiaalista asemaa ja edistää heidän osallistumistaan toimintaan politiikan, talouden, sosiaaliturvan, kulttuurin ja yksilön oikeuksien alalla yhdenvertaisin mahdollisuuksin sekä kehittyneissä maissa että kehitysmaissa, ovat sopineet seuraavaa:

1. artikla

Tarkoitus:

Tämän yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäi- sen arvon kunnioittamista. Vammaisiin hen- kilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pit- käaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuoro- vaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertai- sesti muiden kanssa.

2. artikla

Määritelmät:

Tässä yleissopimuksessa:

viestintä sisältää kieliä, tekstin näyttämistä, pistekirjoitusta, taktiilikommunikaatiota, iso-

kirjaintekstiä, saavutettavaa multimediaa se- kä kirjallisia, kuuloon perustuvia, selkokieli- siä, ihmisääneen perustuvia sekä puhetta tu- kevia ja korvaavia viestintätapoja, -keinoja ja

-muotoja, saavutettava tieto- ja viestintätek- nologia mukaan lukien;

kieli sisältää puhutut kielet sekä viittomakie- let ja muut ei-puhutun kielen muodot;

syrjintä vammaisuuden perusteella tarkoittaa vammaisuuteen perustuvaa erottelua, syr- jäyttämistä tai rajoittamista, jonka tarkoituk- sena tai vaikutuksena on heikentää tai mi- tätöidä kaikkien ihmisoikeuksien ja perus- vapauksien tunnustamista, nauttimista tai käyttämistä yhdenvertaisesti muiden kanssa politiikan, talouden, sosiaaliturvan, kulttuurin tai yksilön oikeuksien alalla tai muulla alal- la. Se sisältää kaikki syrjinnän muodot, koh- tuullisen mukauttamisen epääminen mukaan lukien;

kohtuullinen mukauttaminen tarkoittaa tarvitta-

essa yksittäistapauksessa toteutettavia tar- peellisia ja asianmukaisia muutoksia ja jär- jestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta ja joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus naut- tia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perus- vapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa;

kaikille sopiva suunnittelu tarkoittaa tuottei- den, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelua sellaisiksi, että kaikki ihmiset voivat käyttää niitä mahdollisimman laajas- ti ilman mukautuksia tai erikoissuunnit- telua. Kaikille sopiva suunnittelu ei sulje pois yksittäisten vammaisryhmien mahdollisesti tarvitsemia apuvälineitä.

3. artikla

Yleiset periaatteet:

Tämän yleissopimuksen periaatteina ovat:

a) henkilöiden synnynnäisen arvon, yksilölli- sen itsemääräämisoikeuden, mukaan lukien

vapaus tehdä omat valintansa, ja riippumatto- muuden kunnioittaminen;

b) syrjimättömyys;

c) täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan;

d) erilaisuuden kunnioittaminen ja vammais-

ten henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten monimuotoisuutta ja ihmiskuntaa;

e) mahdollisuuksien yhdenvertaisuus;

f) esteettömyys ja saavutettavuus;

g) miesten ja naisten välinen tasa-arvo;

h) vammaisten lasten kehittyvien kykyjen ja sen kunnioittaminen, että heillä on oikeus säi- lyttää identiteettinsä.

4. artikla

Yleiset velvoitteet

1. Sopimuspuolet sitoutuvat varmistamaan kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täysimääräisen toteutumisen kaikille vam- maisille henkilöille sekä edistämään sitä il- man minkäänlaista syrjintää vammaisuuden

perusteella. Tätä varten sopimuspuolet sitou- tuvat:

a) toteuttamaan kaikki asianmukaiset lain-

säädännölliset, hallinnolliset ja muut toimet tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oike- uksien täytäntöönpanemiseksi;

b) toteuttamaan kaikki asianmukaiset, myös

lainsäädännölliset, toimet voimassa olevi- en vammaisia henkilöitä syrjivien säädösten, määräysten, tapojen ja käytäntöjen muuttami- seksi tai poistamiseksi;

c) ottamaan huomioon vammaisten henkilöi-

den ihmisoikeuksien suojelun ja edistämisen kaikissa politiikoissa ja ohjelmissa;

d) pidättäytymään osallistumasta tämän

yleissopimuksen vastaiseen tekoon tai käy- täntöön sekä varmistamaan, että viranomai- set ja laitokset toimivat tämän yleissopimuk- sen mukaisesti;

e) toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimet

poistaakseen henkilön, järjestön tai yksityisen yrityksen vammaisuuden perusteella harjoit- taman syrjinnän;

f) toteuttamaan tai edistämään sellaisten tä- män yleissopimuksen 2 artiklassa määritelty- jen kaikille sopivaksi suunniteltujen tavaroi- den, palvelujen, välineiden ja tilojen tutkimus- ta ja kehittämistä, jotka vaativat mahdolli- simman vähän mukautuksia ja kustannuksia vammaisten henkilöiden erityistarpeiden täyt- tämiseksi, edistämään niiden saatavuutta ja

käyttöä sekä edistämään kaikille sopivaa suun- nittelua kehitettäessä standardeja ja suunta- viivoja;

g) toteuttamaan tai edistämään vammaisille

henkilöille soveltuvan uuden teknologian, mu- kaan lukien tieto- ja viestintäteknologia, liik- kumisen apuvälineet, laitteet ja apuväline- teknologia, tutkimusta ja kehittämistä sekä edistämään niiden saatavuutta ja käyttöä, aset- taen etusijalle kohtuuhintaisen teknologian;

h) antamaan vammaisille henkilöille saa-

vutettavaa tietoa liikkumisen apuvälineistä, laitteista ja apuvälineteknologiasta, mukaan lukien uusi teknologia, sekä muista avun muodoista, tukipalveluista ja järjestelyistä;

i) edistämään tässä yleissopimuksessa tun- nustettuja oikeuksia koskevaa koulutusta, jota annetaan vammaisten henkilöiden parissa työskenteleville ammattihenkilöille ja muul- le henkilöstölle, jotta parannettaisiin näillä oikeuksilla taattujen palvelujen ja avun anta- mista.

2. Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellis- ten oikeuksien osalta kukin sopimuspuoli sitoutuu täysimääräisesti käytettävissä olevien voimavarojensa ja tarvittaessa kansainvälisen yhteistyön puitteissa ryhtymään toimiin, joi- den tarkoituksena on saada nämä oikeudet asteittain täysimääräisesti toteutetuiksi, rajoit- tamatta kuitenkaan niitä tähän yleissopi- mukseen sisältyviä velvoitteita, jotka ovat kan- sainvälisen oikeuden mukaan välittömästi sovellettavia.

3. Laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsää-

däntöä ja politiikkoja, joilla tätä yleissopi- musta pannaan täytäntöön, sekä muissa vam- maisia henkilöitä koskevissa päätöksente- koprosesseissa sopimuspuolten tulee neuvo-

xxxxx tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta.

4. Mikään tässä yleissopimuksessa ei vai-

kuta sellaisiin määräyksiin, jotka paremmin edistävät vammaisten henkilöiden oikeuksi- en toteutumista ja jotka voivat sisältyä so- pimuspuolen lainsäädäntöön tai kyseisessä sopimuspuolessa voimassa olevaan kansain- väliseen oikeuteen. Ihmisoikeuksia ja perus- vapauksia, jotka tunnustetaan tai ovat voi- massa tämän yleissopimuksen sopimuspuo- lessa lain, valtiosopimusten, määräyksen tai tapaoikeuden perusteella, ei saa rajoittaa eikä niistä saa poiketa sillä perusteella, ettei kyseisiä oikeuksia tai vapauksia tunnusteta tässä yleissopimuksessa tai että ne tunnustetaan siinä suppeampina.

5. Tämän yleissopimuksen määräyksiä sovel-

letaan liittovaltioiden kaikkiin osiin rajoituk- setta ja poikkeuksetta.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

1. Sopimuspuolet tunnustavat, että kaikki henkilöt ovat yhdenvertaisia lain edessä ja lain mukaan ja ovat oikeutettuja ilman min- käänlaista syrjintää yhdenvertaiseen lakiin perustuvaan suojaan ja yhdenvertaisiin lakiin perustuviin etuihin.

2. Sopimuspuolet kieltävät kaiken syrjinnän

vammaisuuden perusteella ja takaavat vam- maisille henkilöille yhdenvertaisen ja tehok- kaan oikeussuojan syrjintää vastaan syrjintä- perusteesta riippumatta.

3. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjin-

nän poistamiseksi sopimuspuolet toteuttavat kaikki asianmukaiset toimet varmistaakseen kohtuullisten mukautusten tekemisen.

4. Erityistoimia, jotka ovat tarpeen vammais-

ten henkilöiden tosiasiallisen yhdenvertaisuu- den jouduttamiseksi tai saavuttamiseksi, ei katsota tämän yleissopimuksen tarkoittamaksi syrjinnäksi.

Vammaiset naiset

1. Sopimuspuolet tunnustavat, että vammai- siin naisiin ja tyttöihin kohdistetaan monipe- rusteista syrjintää, ja toteuttavat toimia var- mistaakseen, että vammaiset naiset ja tytöt voivat nauttia täysimääräisesti ja yhdenver- taisesti kaikista ihmisoikeuksista ja perus- vapauksista.

2. Sopimuspuolet toteuttavat kaikki asianmu-

kaiset toimet varmistaakseen naisille täysi- määräisen kehittymisen, etenemisen ja voi- maantumisen, tarkoituksena taata, että naiset voivat käyttää tässä yleissopimuksessa tun- nustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia sekä nauttia niistä.

7. artikla

Vammaiset lapset

1. Sopimuspuolet toteuttavat kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen, että vammaiset lapset

voivat nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhden- vertaisesti muiden lasten kanssa.

2. Kaikissa vammaisia lapsia koskevissa toi-

missa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu.

3. Sopimuspuolet varmistavat, että vammai-

xxxxx lapsilla on oikeus vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa heihin vaikuttavissa asioissa ja että heidän näkemyksilleen xxxx- xxxx asianmukainen painoarvo heidän ikänsä ja kypsyytensä mukaisesti, yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa, ja että heillä on oikeus saada vammaisuutensa ja ikänsä mukaista apua tämän oikeuden toteuttamiseksi.

8. artikla

Tietoisuuden lisääminen

1. Sopimuspuolet ryhtyvät toteuttamaan välit- tömiä, tehokkaita ja asianmukaisia toimia, joilla:

a) lisätään tietoisuutta vammaisista henki-

löistä koko yhteiskunnassa, myös perheiden tasolla, ja edistetään vammaisten henkilöiden oikeuksien ja arvon kunnioittamista;

b) torjutaan vammaisiin henkilöihin liittyviä,

myös sukupuoleen ja ikään perustuvia, stereo- typioita, ennakkoluuloja ja haitallisia käytän- töjä kaikilla elämänalueilla;

c) edistetään tietoisuutta vammaisten henki-

löiden kyvyistä ja panoksesta.

2. Tähän tarkoitettuina toimina:

a) käynnistetään ja jatketaan tehokkaita ylei- sölle suunnattuja tiedotuskampanjoita, joiden tarkoituksena on:

1 lisätä vammaisten henkilöiden oikeuksien

huomioon ottamista;

11 edistää myönteistä käsitystä vammaisista henkilöistä ja lisätä yhteiskunnan tietoi- suutta heistä;

111 edistää vammaisten henkilöiden taitojen,

ansioiden ja kykyjen sekä heidän työpai- koilla ja työmarkkinoilla antamansa pa- noksen tunnustamista;

b) vahvistetaan kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla, mukaan lukien kaikki lapset varhai- sesta iästä alkaen, kunnioittavaa asennetta vammaisten henkilöiden oikeuksia kohtaan;

c) kannustetaan kaikkia viestimiä kuvaamaan

vammaisia henkilöitä tämän yleissopimuksen tarkoituksen mukaisella tavalla;

d) edistetään vammaisia henkilöitä ja vam-

maisten henkilöiden oikeuksia koskevia kou- lutusohjelmia.

9. artikla

Esteettömyys ja saavutettavuus

1. Jotta vammaiset henkilöt voisivat elää itse- näisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla, sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vam- maisille henkilöille muiden kanssa yhden- vertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kul- jetukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja -järjestelmiin, sekä muihin yleisölle avoimiin

tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin se- kä kaupunki- että maaseutualueilla. Näitä toi- mia, joihin sisältyy saavutettavuuden esteiden tunnistaminen ja poistaminen, sovelletaan muun muassa:

a) rakennuksiin, teihin, kuljetukseen sekä

muihin sisä- ja ulkotiloihin, koulut, asunnot, terveydenhuoltoyksiköt ja työpaikat mukaan lukien;

b) tiedottamiseen, viestintään ja muihin

palveluihin, sähköiset palvelut ja pelastuspal- velut mukaan lukien.

2. Sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset

toimet, joilla:

a) kehitetään ja saatetaan voimaan yleisölle avoimien tai tarjottavien tilojen ja palvelujen saavutettavuutta koskevia vähimmäisstandar- deja ja -ohjeita ja valvotaan niiden täytäntöön- panoa;

b) varmistetaan, että yksityiset tahot, jotka

tarjoavat yleisölle avoimia tai tarjottavia tilo- ja ja palveluja, ottavat huomioon kaikki esteet- tömyyden ja saavutettavuuden osatekijät vam-

maisten henkilöiden kannalta;

c) annetaan sidosryhmille koulutusta vam- maisten henkilöiden kohtaamista esteettö- myys- ja saavutettavuuskysymyksistä;

d) tuotetaan yleisölle avoimien rakennusten ja

muiden tilojen opastetekstit pistekirjoituksella sekä helposti luettavassa ja ymmärrettävässä muodossa;

e) järjestetään avustajia ja muuta apua,

mukaan lukien oppaat, lukijat ja koulutetut viittomakielen tulkit, helpottamaan yleisölle avoimien rakennusten ja muiden tilojen esteettömyyttä;

f) edistetään muita asianmukaisia vammais-

ten henkilöiden avustamisen ja tukemisen muotoja tarkoituksena varmistaa heille tiedon saavutettavuus;

g) edistetään uusien tieto- ja viestintätekno-

logioiden ja -järjestelmien, myös internetin, saavutettavuutta vammaisille henkilöille;

h) edistetään saavutettavien tieto- ja viestin-

täteknologioiden ja -järjestelmien suunnitte- lua, kehittämistä, tuotantoa ja jakelua varhai-

sessa vaiheessa siten, että näistä teknologiois- ta ja järjestelmistä tulee saavutettavia mah- dollisimman alhaisin kustannuksin.

10. artikla

Oikeus elämään

Sopimuspuolet vahvistavat, että jokaisella ihmisellä on synnynnäinen oikeus elämään, ja toteuttavat kaikki tarvittavat toimet var- mistaakseen, että vammaiset henkilöt voivat nauttia tästä oikeudesta tehokkaasti ja yhden- vertaisesti muiden kanssa.

11. artikla

Vaaratilanteet ja humanitaariset hätätilat Sopimuspuolet toteuttavat kansainväliseen oikeuteen perustuvien velvoitteidensa mukai- sesti, mukaan lukien kansainvälinen humani- taarinen oikeus ja ihmisoikeuksia koskeva kansainvälinen oikeus, kaikki tarvittavat toi- met varmistaakseen vammaisten henkilöiden suojelun ja turvallisuuden vaaratilanteissa,

mukaan lukien aseelliset selkkaukset, humani- taariset hätätilat ja luonnonkatastrofit.

12. artikla

Yhdenvertaisuus lain edessä

1. Sopimuspuolet vahvistavat, että vammaisilla henkilöillä on oikeus tulla tunnustetuiksi hen- kilöiksi lain edessä kaikkialla.

2. Sopimuspuolet tunnustavat, että vammaiset

henkilöt ovat oikeudellisesti kelpoisia yhden- vertaisesti muiden kanssa kaikilla elämän- aloilla.

3. Sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset

toimet järjestääkseen vammaisten henkilöiden saataville tuen, jota he mahdollisesti tarvitse- vat oikeudellista kelpoisuuttaan käyttäessään.

4. Sopimuspuolet varmistavat, että kaikki

oikeudellisen kelpoisuuden käyttöön liittyvät toimet antavat asianmukaiset ja tehokkaat takeet, joilla estetään väärinkäytökset ihmis- oikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Näillä takeilla varmistetaan, että

oikeudellisen kelpoisuuden käyttöön liittyvis- sä toimissa kunnioitetaan henkilön oikeuksia, tahtoa ja mieltymyksiä, ettei niissä esiinny etu- ristiriitoja eikä asiatonta vaikuttamista, että ne ovat oikeasuhtaisia ja kyseisen henkilön olosuhteisiin sovitettuja, että niitä sovelle- taan mahdollisimman vähän aikaa ja että toimivaltainen, riippumaton ja puolueeton vi- ranomainen tai oikeuselin arvioi niitä sään- nöllisesti uudelleen. Takeiden on oltava oike- assa suhteessa siihen nähden, missä määrin nämä toimet vaikuttavat henkilön oikeuksiin ja etuihin.

5. Jollei tämän artiklan määräyksistä muuta

johdu, sopimuspuolet toteuttavat kaikki asi- anmukaiset ja tehokkaat toimet varmistaak- seen vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen oikeuden omistaa tai periä omaisuutta, hoi- taa taloudellisia asioitaan ja saada yhdenver- taisesti pankkilainoja, kiinnityksiä ja muita luottoja sekä varmistavat, ettei vammaisilta henkilöiltä mielivaltaisesti riistetä heidän omaisuuttaan.

13. artikla

Oikeussuojan saavutettavuus

1. Sopimuspuolet varmistavat vammaisille henkilöille oikeussuojan tehokkaan saavutet- tavuuden yhdenvertaisesti muiden kanssa, muun muassa järjestämällä menettelyllisiä ja ikään perustuvia mukautuksia, helpottaakseen heidän tehokasta suoraa ja välillistä osallis- tumistaan, myös todistajina, kaikkiin oikeu- dellisiin menettelyihin, tutkintavaihe ja muut valmisteluvaiheet mukaan lukien.

2. Osana oikeussuojan tehokkaan saavutet-

tavuuden varmistamista vammaisille henki- löille sopimuspuolet edistävät lainkäytön alal- la työskentelevien, kuten poliisin ja vankila- henkilöstön, asianmukaista koulutusta.

14. artikla

Henkilön vapaus ja turvallisuus

1. Sopimuspuolet varmistavat, että vammaiset henkilöt yhdenvertaisesti muiden kanssa:

a) nauttivat oikeutta henkilökohtaiseen va- pauteen ja turvallisuuteen;

b) eivät joudu laittoman tai mielivaltaisen

vapaudenriistonkohteeksi,mahdollinenvapau- denriisto tapahtuu lain mukaisesti, eikä vam- maisuuden olemassaolo missään tapauksessa oikeuta vapaudenriistoon.

2. Sopimuspuolet varmistavat, että jos vam-

maisilta henkilöiltä riistetään heidän vapau- tensa jollakin menettelyllä, heillä on yhden- vertaisesti muiden kanssa oikeus ihmisoikeuk- sia koskevan kansainvälisen oikeuden mu- kaisiin takeisiin ja että heitä kohdellaan tämän yleissopimuksen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti, muun muassa tekemällä koh- tuullisia mukautuksia.

15. artikla

Vapaus kidutuksesta tai julmasta, epäinhimil- lisestä tai halventavasta kohtelusta tai ran- gaistuksesta

1. Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai

rangaista julmalla, epäinhimillisellä tai halven- tavalla tavalla. Erityisesti ketään ei saa alistaa lääketieteellisiin tai tieteellisiin kokeisiin il- man hänen vapaata suostumustaan.

2. Sopimuspuolet toteuttavat kaikki tehokkaat

lainsäädännölliset, hallinnolliset, oikeudelliset ja muut toimet ehkäistäkseen, että vammaisia henkilöitä ei kiduteta eikä kohdella tai rangais- ta julmalla, epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla, niin kuin ei muitakaan henkilöitä.

16. artikla

Vapaus hyväksikäytöstä, väkivallasta ja pa- hoinpitelystä

1. Sopimuspuolet toteuttavat kaikki asianmu-

kaiset lainsäädännölliset, hallinnolliset, sosi- aaliset, koulutukselliset ja muut toimet suo- jellakseen vammaisia henkilöitä sekä kotona että kodin ulkopuolella kaikilta hyväksikäy- tön, väkivallan ja pahoinpitelyn muodoilta, niiden sukupuoleen perustuvat näkökohdat mukaan lukien.

2. Sopimuspuolet toteuttavat lisäksi kaikki asianmukaiset toimet estääkseen kaikki hy- väksikäytön, väkivallan ja väärinkäytösten muodot varmistamalla muun muassa vam- maisille henkilöille sekä heidän perheilleen ja huoltajilleen annettavan sukupuoleen ja ikään sovitetun avun ja tuen asianmukaiset muodot, myös antamalla tietoa ja koulu- tusta siitä, miten hyväksikäyttö-, väkivalta- ja väärinkäytöstapauksia vältetään ja tunniste- taan ja miten niistä ilmoitetaan. Sopimuspuolet varmistavat, että suojaamistarkoituksessa an- netut palvelut ovat ikään, sukupuoleen ja vammaisuuteen sovitettuja.

3. Kaikkien hyväksikäytön, väkivallan ja vää-

rinkäytösten muotojen esiintymisen estämi- seksi sopimuspuolet varmistavat, että riippu- mattomat viranomaiset seuraavat tehokkaas- ti kaikkia vammaisten henkilöiden palvele- miseen tarkoitettuja tiloja ja ohjelmia.

4. Sopimuspuolet toteuttavat kaikki asian-

mukaiset toimet edistääkseen, muun muassa antamalla palveluja suojelutarkoituksessa,

minkä tahansa hyväksikäytön, väkivallan tai väärinkäytöksen muodon kohteeksi joutu- neiden vammaisten henkilöiden ruumiillista, kognitiivista ja henkistä toipumista, kuntou- tumista ja sosiaalista sopeutumista. Tämän toipumisen ja sopeutumisen on tapahduttava ympäristössä, joka edistää kyseisen henkilön terveyttä, hyvinvointia, itsekunnioitusta, ar- voa ja itsemääräämisoikeutta ja jossa ote- taan huomioon sukupuoli- ja ikäkohtaiset erityistarpeet.

5. Sopimuspuolet ottavat käyttöön tehok-

kaat, muun muassa naisiin ja lapsiin keskit- tyvät, politiikat ja lainsäädännön varmistaak- seen, että vammaisiin henkilöihin kohdistu- vat hyväksikäyttö-, väkivalta- ja väärinkäy- töstapaukset tunnistetaan, tutkitaan ja, mikäli tarkoituksenmukaista, saatetaan syytteeseen.

17. artikla

Henkilön koskemattomuuden suojelu

Jokaisella vammaisella henkilöllä on oikeus

xxxxxxxxxxxx ja henkisen koskemattomuuten- sa kunnioittamiseen yhdenvertaisesti muiden kanssa.

18. artikla

Liikkumisen ja kansalaisuuden vapaus

1. Sopimuspuolet tunnustavat, että vammai- silla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa oikeus liikkumisvapauteen, asuinpai- kan valinnan vapauteen ja kansalaisuuteen, muun muassa varmistamalla, että:

a) vammaisilla henkilöillä on oikeus hankkia

kansalaisuus ja vaihtaa sitä eikä heiltä riistetä kansalaisuutta mielivaltaisesti tai vammai- suuden perusteella;

b) vammaisilta henkilöiltä ei riistetä vammai-

suuden perusteella mahdollisuutta saada, pi- tää hallussaan ja käyttää kansalaisuuttaan koskevia asiakirjoja tai muita henkilöllisyys- asiakirjoja tai hyödyntää asianmukaisia pro- sesseja, kuten maahanmuuttomenettelyä, joita voidaan tarvita helpottamaan liikkumisva-

pauden käyttämistä;

c) vammaiset henkilöt voivat vapaasti poistua mistä tahansa maasta, oma maansa mukaan lukien;

d) vammaisilta henkilöiltä ei riistetä mieli-

valtaisesti tai vammaisuuden perusteella oi- keutta tulla omaan maahansa.

2. Vammaiset lapset rekisteröidään välittö-

mästi syntymänsä jälkeen, ja heillä on syn- tymästään lähtien oikeus nimeen, oikeus saa- da kansalaisuus ja mahdollisuuksien mukaan oikeus tietää vanhempansa ja olla vanhem- piensa huollettavana.

19. artikla

Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet tun- nustavat kaikkien vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen oikeuden elää yhteisössä, jossa heillä on muiden kanssa yhdenvertaiset valin- nanmahdollisuudet. Sopimuspuolet toteutta- vat tehokkaat ja asianmukaiset toimet tehdäk-

seen vammaisille henkilöille helpommaksi nauttia tästä oikeudesta täysimääräisesti sekä helpottaakseen heidän täysimääräistä osalli- suuttaan ja osallistumistaan yhteisöön, muun muassa varmistamalla, että:

a) vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti

muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaik- kansa sekä se, missä ja kenen kanssa he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asuinjärjestelyä;

b) vammaisten henkilöiden saatavissa on vali-

koima kotiin annettavia palveluja sekä asumis- ja laitospalveluja sekä muita yhteiskunnan tukipalveluja,mukaan lukien henkilökohtainen apu, jota tarvitaan tukemaan elämistä ja osallisuutta yhteisössä ja estämään eristämistä tai erottelua yhteisöstä;

c) koko väestölle tarkoitetut yhteisön palvelut

ja järjestelyt ovat vammaisten henkilöiden saatavissa yhdenvertaisesti muiden kanssa ja vastaavat heidän tarpeitaan.

Henkilökohtainen liikkuminen Sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille mah- dollisimman itsenäisen henkilökohtaisen liik- kumisen, muun muassa:

a) helpottamalla vammaisten henkilöiden

henkilökohtaista liikkumista sillä tavalla kuin ja silloin kun he haluavat sekä kohtuulliseen hintaan;

b) helpottamalla laadukkaiden liikkumisen

apuvälineiden, laitteiden, apuvälineteknologi- an sekä erilaisten avustajien ja välittäjien saa- tavuutta vammaisille henkilöille, muun muas- sa tarjoamalla niitä kohtuulliseen hintaan;

c) antamalla vammaisille henkilöille ja heidän

parissaan työskentelevälle asiantuntijahenki- löstölle liikkumistaitoihin liittyvää koulutusta;

d) kannustamalla liikkumisen apuvälineitä,

laitteita ja apuvälineteknologiaa tuottavia ta- hoja ottamaan huomioon kaikki vammaisten henkilöiden liikkumisen näkökohdat.

Sanan- ja mielipiteenvapaus ja tiedonsaanti Sopimuspuolet toteuttavat kaikki asianmu- kaiset toimet varmistaakseen, että vammaiset henkilöt voivat käyttää oikeutta sanan- ja mielipiteenvapauteen, mukaan lukien vapaus etsiä, vastaanottaa ja välittää tietoja ja ajatuk- sia yhdenvertaisesti muiden kanssa sekä käyt- täen kaikkia valitsemiaan tämän yleissopi- muksen 2 artiklassa määriteltyjä viestintä- muotoja, muun muassa:

a) antamalla suurelle yleisölle tarkoitettua tie-

toa vammaisille henkilöille oikea-aikaisesti ja ilman lisäkuluja sellaisessa saavutettavassa muodossa ja sellaista saavutettavaa teknolo- giaa käyttäen, jotka soveltuvat eri tavoin vam- maisille henkilöille;

b) hyväksymällä sen, että vammaiset henkilöt

käyttävät virallisessa vuorovaikutuksessaan viittomakieliä, pistekirjoitusta, puhetta tuke- vaa ja korvaavaa viestintää sekä kaikkia muita valitsemiaan saavutettavia viestintäkeinoja,

-tapoja ja -muotoja, sekä helpottamalla näi- den käyttöä;

c) kehottamalla yksityisiä tahoja, jotka tarjo-

avat palveluja myös internetin välityksellä suurelle yleisölle, antamaan tietoa ja palveluja vammaisille henkilöille saavutettavassa ja käyttökelpoisessa muodossa;

d) kannustamalla viestimiä, internetin väli-

tyksellä tietoa antavat tahot mukaan lukien, tekemään palvelunsa vammaisille henkilöille saavutettaviksi;

e) tunnustamalla viittomakielten käytön ja

edistämällä sitä.

22. artikla

Yksityisyyden kunnioittaminen

1. Asuinpaikasta tai -järjestelyistä riippumat- ta kenenkään vammaisen henkilön yksityi- syyteen, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon tai muunlaiseen viestintään ei saa mieli- valtaisesti tai laittomasti puuttua eikä hänen kunniaansa ja mainettaan saa laittomasti

loukata. Vammaisilla henkilöillä on oikeus lain suojaan tällaisen puuttumisen tai loukkauk- sen osalta.

2. Sopimuspuolet suojelevat vammaisten hen-

kilöä, terveyttä ja kuntoutusta koskevien tieto- jen yksityisyyttä yhdenvertaisesti muiden kanssa.

23. artikla

Kodin ja perheen kunnioittaminen

1. Sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat ja asianmukaiset toimet, joilla poistetaan vam- maisiin henkilöihin kohdistuva syrjintä kaikis- sa avioliittoon, perheeseen, vanhemmuuteen ja henkilökohtaisiin suhteisiin liittyvissä asi- oissa yhdenvertaisesti muiden kanssa, varmis- taakseen, että:

a) tunnustetaan kaikkien avioliittoikäisten

vammaisten henkilöiden oikeus solmia avio- liitto ja perustaa perhe sitä aikovien puolisoi- den vapaan ja täyden suostumuksen perus- teella;

b) tunnustetaan vammaisten henkilöiden oi- keudet päättää vapaasti ja vastuullisesti las- tensa määrästä ja ikäerosta ja saada ikänsä mukaista tietoa ja lisääntymisterveys- ja per- hesuunnitteluvalistusta, ja annetaan tarvit- tavat keinot näiden oikeuksien käyttämiseen;

c) vammaiset henkilöt, mukaan lukien lapset,

säilyttävät hedelmällisyytensä yhdenvertai- sesti muiden kanssa.

2. Sopimuspuolet varmistavat vammaisten

henkilöiden oikeudet ja vastuut, jotka liittyvät huoltoon ja holhoukseen, edunvalvontaan, lasten adoptointiin tai vastaaviin järjestelmiin, sikäli kuin kansallinen lainsäädäntö tuntee nämä käsitteet; kaikissa tapauksissa lapsen etu on asetettava etusijalle. Sopimuspuolet an- tavat vammaisille henkilöille asianmukaista apua heidän lastenkasvatusvastuunsa kanta- misessa.

3. Sopimuspuolet varmistavat, että vammaisil-

la lapsilla on yhdenvertaiset oikeudet perhe- elämään. Näiden oikeuksien toteuttamiseksi sekä vammaisten lasten kätkemisen, hylkää-

misen, laiminlyömisen ja erottelun estämiseksi sopimuspuolet pyrkivät antamaan varhaisessa vaiheessa ja laajasti tietoa, palveluja ja tukea vammaisille lapsille ja heidän perheilleen.

4. Sopimuspuolet varmistavat, ettei lasta ero-

teta vanhemmistaan näiden tahdon vastai- sesti, jolleivät toimivaltaiset viranomaiset, joiden päätökset voidaan saattaa tuomio- istuimen tutkittaviksi, sovellettavien lakien ja menettelyjen mukaisesti totea erottamisen olevan tarpeen lapsen edun turvaamiseksi. Missään tapauksessa lasta ei saa erottaa van- hemmistaan lapsen oman tai toisen tai molem- pien vanhempien vammaisuuden perusteella.

5. Jos vammaisen lapsen lähiomaiset eivät

pysty huolehtimaan hänestä, sopimuspuolet pyrkivät kaikin keinoin järjestämään lapselle sijaishuollon hänen muun sukunsa piirissä, ja jollei tämä ole mahdollista, lähiyhteisössä perheenomaisissa olosuhteissa.

24. artikla

Koulutus

1. Sopimuspuolet tunnustavat vammaisten henkilöiden oikeuden koulutukseen. Toteut- taakseen tämän oikeuden syrjimättä ja yh- denvertaisten mahdollisuuksien pohjalta sopi- muspuolet varmistavat osallistavan koulutus- järjestelmän kaikilla tasoilla sekä elinikäisen oppimisen, jonka tarkoituksena on:

a) kehittää täysimääräisesti inhimillisiä voi-

mavaroja, omanarvontuntoa ja itsearvostusta sekä vahvistaa ihmisoikeuksien, perusvapauk- sien ja ihmiskunnan moninaisuuden kunnioit- tamista;

b) mahdollistaa vammaisille henkilöille per-

soonallisuutensa, lahjakkuutensa ja luovuu- tensa sekä henkisten ja ruumiillisten kykyjen- sä kehittämisen mahdollisimman pitkälle;

c) mahdollistaa vammaisten henkilöiden teho-

kas osallistuminen vapaaseen yhteiskuntaan.

2. Tätä oikeutta toteuttaessaan sopimuspuolet varmistavat, että:

a) vammaisia henkilöitä ei suljeta yleisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle vammai- suuden perusteella ja ettei vammaisia lapsia suljetamaksuttomanjapakollisenensimmäisen asteen tai toisen asteen koulutuksen ulko- puolelle vammaisuuden perusteella;

b) vammaiset henkilöt pääsevät kattavaan,

laadukkaaseen ja maksuttomaan ensimmäi- sen asteen sekä toisen asteen koulutukseen yhdenvertaisesti muiden kanssa niissä yhtei- söissä, joissa he elävät;

c) vammaisia henkilöitä varten tehdään hei-

dän yksilöllisten tarpeidensa mukaiset koh- tuulliset mukautukset;

d) vammaiset henkilöt saavat yleisessä koulu-

tusjärjestelmässä tuen, jota tarvitaan helpot- tamaan heidän tehokasta koulutustaan;

e) toteutetaan tehokkaat yksilöidyt tukitoimet

ympäristöissä, jotka mahdollistavat opillisen ja sosiaalisen kehityksen enimmillistämisen täysimääräisen osallisuuden tavoitteen mu- kaisesti.

3. Sopimuspuolet mahdollistavat vammaisille henkilöille elämänhallinnan ja sosiaalisen ke- hityksen taitojen oppimisen helpottaakseen heidän täysimääräistä ja yhdenvertaista osal- listumistaan koulutukseen ja yhteisöön. Tätä varten sopimuspuolet toteuttavat asianmukai- set toimet, joilla muun muassa:

a) helpotetaan pistekirjoituksen, korvaavan

kirjoituksen, puhetta tukevien ja korvaavien viestintätapojen, -keinojen ja -muotojen sekä erilaisten liikkumistaitojen oppimista ja hel- potetaan vertaistukea ja mentorointia;

b) helpotetaan viittomakielen oppimista ja

kuurojen yhteisön kielellisen identiteetin edis- tämistä;

c) varmistetaan, että näkövammaisten, kuuro-

jen, kuulovammaisten tai kuurosokeiden, eri- tyisesti lasten, koulutus annetaan yksilön kan- nalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisilla kielillä, viestintätavoilla ja -keinoilla sekä ym- päristöissä, jotka mahdollistavat oppimisen ja sosiaalisen kehityksen maksimoinnin.

4. Edistääkseen tämän oikeuden toteuttamista

sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toi- met palkatakseen opettajia, myös vammai- sia opettajia, joilla on tarvittava viittoma- kielen ja/tai pistekirjoituksen taito, sekä kou- luttaakseen kaikilla koulutustasoilla työsken- televiä ammattihenkilöitä ja henkilöstöä. Tä- hän koulutukseen on sisällyttävä tietoa vam- maisuudesta sekä vammaisten henkilöiden tukemiseen tarkoitettujen asianmukaisten pu- hetta tukevien ja korvaavien viestintätapo- jen, -keinojen ja -muotojen, opetustekniikoi- den ja materiaalien käyttöä.

5. Sopimuspuolet varmistavat, että vammai-

sille henkilöille annetaan syrjimättä ja yhden- vertaisesti muiden kanssa mahdollisuus ylei- seen kolmannen asteen koulutukseen, am- mattikoulutukseen, aikuiskoulutukseen ja elin- ikäiseen oppimiseen. Tätä varten sopimuspuo- let varmistavat, että vammaisia henkilöitä varten tehdään kohtuulliset mukautukset.

25. artikla

Terveys

Sopimuspuolet tunnustavat, että vammaisilla henkilöillä on oikeus parhaaseen mahdolli- seen terveyden tasoon ilman syrjintää vam- maisuuden perusteella. Sopimuspuolet toteut- tavat kaikki asianmukaiset toimet varmistaak- seen sukupuolisensitiivisten terveydenhuol- topalvelujen saatavuuden vammaisille henki- löille, terveyteen liittyvä kuntoutus mukaan lukien.

Sopimuspuolet erityisesti:

a) järjestävät vammaisille henkilöille saman- laajuiset, -laatuiset ja -tasoiset maksuttomat tai kohtuuhintaiset terveyden-huoltopalvelut ja -ohjelmat kuin muille, myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä väestöpohjaisten kansanterveysohjelmien alalla;

b) järjestävät ne terveydenhuoltopalvelut,

joita vammaiset henkilöt tarvitsevat erityisesti vammaisuutensa vuoksi, mukaan lukien var- hainen tunnistaminen ja puuttuminen tarvit-

taessa, sekä palvelut, joilla pyritään mini- moimaan ja estämään uusia vammoja, myös lasten ja vanhusten keskuudessa;

c) järjestävät nämä terveydenhuoltopalvelut

mahdollisimman lähellä ihmisten omia yhtei- söjä, myös maaseutualueilla;

d) vaativat terveydenhuoltoalan ammattihen-

kilöitä järjestämään vammaisille henkilöille samanlaatuista hoitoa kuin muille, myös va- paan ja tietoon perustuvan suostumuksen perusteella, muun muassa lisäämällä tietoi- suutta vammaisten henkilöiden ihmisoikeuk- sista, arvosta, itsemääräämisoikeudesta ja tar- peista järjestämällä koulutusta sekä saatta- malla voimaan julkista ja yksityistä tervey- denhuoltoa koskevat eettiset ohjeet;

e) kieltävät vammaisten henkilöiden syr-

jinnän myönnettäessä sairausvakuutuksia ja henkivakuutuksia,joskansallinenlainsäädäntö mahdollistaa henkivakuutusten myöntämisen, ja vaativat nämä vakuutukset myönnettäviksi oikeudenmukaisella ja kohtuullisella tavalla;

f) estävät terveydenhuollon ja terveydenhuol-

topalvelujen sekä ravinnon ja nesteiden syr- jivän epäämisen vammaisuuden perusteella.

26. artikla

Kuntoutus

1. Sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat ja asianmukaiset toimet muun muassa vertais- tuen avulla, jotta vammaiset henkilöt voisivat saavuttaa ja säilyttää mahdollisimman suuren itsenäisyyden,täysimääräisetruumiilliset,hen- kiset, sosiaaliset ja ammatilliset kyvyt sekä täysimääräisen osallisuuden ja osallistumisen kaikilla elämänalueilla. Tätä varten sopi- muspuolet järjestävät, vahvistavat ja lisäävät laaja-alaisia kuntoutuspalveluja ja -ohjelmia erityisesti terveyden, työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalipalvelujen aloilla siten, että:

a) nämä palvelut ja ohjelmat aloitetaan mah- dollisimman varhaisessa vaiheessa ja ne pe- rustuvat yksilöllisten tarpeiden ja vahvuuksien monialaiseen arviointiin;

b) näillä palveluilla ja ohjelmilla tuetaan osal-

listumista ja osallisuutta yhteisöön ja kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin ja ne ovat vapaa- ehtoisia ja vammaisten henkilöiden saatavilla mahdollisimman lähellä heidän omia yhteisö- jään, myös maaseutualueilla.

2. Sopimuspuolet edistävät kuntoutuspalve-

xxxxxx työskentelevien ammattihenkilöiden ja henkilöstön perus- ja jatkokoulutuksen kehit- tämistä.

3. Sopimuspuolet edistävät vammaisille hen-

kilöille tarkoitettujen kuntoutukseen liittyvien apuvälineiden ja apuvälineteknologian saata- vuutta, tuntemusta ja käyttöä.

27. artikla

Työ ja työllistyminen

1. Sopimuspuolet tunnustavat vammaisten henkilöiden oikeuden tehdä työtä yhdenver- taisesti muiden kanssa; tähän sisältyvät oike- us mahdollisuuteen ansaita elantonsa vapaasti valitsemallaan tai työmarkkinoilla hyväksy- tyllä työllä sekä työympäristö, joka on avoin,

osallistava ja vammaisten henkilöiden saavu- tettavissa. Sopimuspuolet turvaavat työnteko- oikeuden toteutumisen ja edistävät sitä, myös niiden osalta, jotka vammautuvat palvelus- suhteen aikana, toteuttamalla myös lainsää- dännön avulla asianmukaisia toimia, joiden tarkoituksena on muun muassa:

a) kieltää syrjintä vammaisuuden perusteella kaikissa palvelussuhteen kaikkia muotoja kos- kevissa asioissa, muun muassa palvelukseen ottamisen ja palvelussuhteen ehtoja, palve- lussuhteen jatkumista, uralla etenemistä se- kä turvallisia ja terveellisiä työoloja koske- vissa asioissa;

b) suojella vammaisten henkilöiden oikeuksia oikeudenmukaisiin ja suotuisiin työoloihin yhdenvertaisesti muiden kanssa, mukaan lu- kien yhdenvertaiset mahdollisuudet ja sama palkka samanarvoisesta työstä, turvalliset ja terveelliset työolot, mukaan luettuna suojelu häirinnältä, sekä epäkohtiin puuttuminen;

c) varmistaa, että vammaiset henkilöt pysty-

vät käyttämään oikeuttaan ammattiyhdistys- toimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa;

d) mahdollistaa vammaisille henkilöille yleis-

ten teknisten ja ammatinvalintaan liittyvien neuvontaohjelmien, työhönsijoittamispalvelu- jen sekä ammatillisen koulutuksen ja jatko- koulutuksen tehokas saatavuus;

e) edistää vammaisten henkilöiden mahdol-

lisuuksia työllistyä ja edetä urallaan työmark- kinoilla sekä heidän avustamistaan työn löy- tämisessä, saamisessa ja säilyttämisessä sekä työhön palaamisessa;

f) edistää mahdollisuuksia itsenäiseen elin-

keinonharjoittamiseen, yrittäjyyteen, osuus- kuntien kehittämiseen ja oman yritystoimin- nan aloittamiseen;

g) työllistää vammaisia henkilöitä julkisella

sektorilla;

h) edistää vammaisten henkilöiden työllisyyt- tä yksityisellä sektorilla asianmukaisilla me- nettelytavoilla ja toimilla, joihin voi sisältyä tasa-arvoistavia toimintaohjelmia, kannusti- mia ja muita toimia;

i) varmistaa, että vammaisia henkilöitä var- ten tehdään työpaikoilla kohtuulliset mukau- tukset;

j) edistää vammaisten henkilöiden työkoke-

muksen hankkimista avoimilla työmarkkinoil- la;

k) edistää vammaisten henkilöiden ammatil-

lisen kuntoutuksen, työn säilyttämisen ja työ- hönpaluun ohjelmia.

2. Sopimuspuolet varmistavat, ettei vammai-

sia henkilöitä pidetä orjuudessa tai orjuuden kaltaisessa pakkotyössä ja että heitä suojel- laan yhdenvertaisesti muiden kanssa pakko- työltä ja muulta pakolliselta työltä.

28. artikla

Riittävä elintaso ja sosiaaliturva

1. Sopimuspuolet tunnustavat vammaisten henkilöiden oikeuden riittävään omaan ja perheidensä elintasoon, kuten riittävään ra- vintoon, vaatetukseen ja asumiseen, sekä elin- olojen jatkuvaan paranemiseen, ja toteuttavat

asianmukaiset toimet tämän oikeuden toteu- tumisen turvaamiseksi ja edistämiseksi, muun muassa toimilla, joilla:

a) varmistetaan puhdasvesipalvelujen yhden- vertainen saatavuus vammaisille henkilöille sekä asianmukaisten ja kohtuullisen hintais- ten palvelujen, laitteiden ja muun avun saa- tavuus vammaisuuteen liittyviin tarpeisiin;

b) varmistetaan vammaisten henkilöiden,

erityisesti vammaisten naisten, tyttöjen ja van- husten pääsy sosiaaliturvaohjelmien ja köy- hyydenvähentämisohjelmien piiriin;

c) varmistetaan köyhyydessä eläville vam-

maisille henkilöille ja heidän perheilleen val- tion tuki vammaisuudesta aiheutuviin kului- hin, jotka liittyvät muun muassa riittävään koulutukseen, neuvontaan, rahalliseen tukeen ja tilapäishoitoon;

d) varmistetaan vammaisten henkilöiden

yhdenvertainen pääsy julkisten asunto-ohjel- mien piiriin;

e) varmistetaan vammaisten henkilöiden yh-

denvertainen pääsy eläke-etuuksien ja -ohjel- mien piiriin.

29. artikla

Osallistuminen poliittiseen ja julkiseen elämään

Sopimuspuolet takaavat vammaisille henki- löille poliittiset oikeudet ja mahdollisuuden nauttia niistä yhdenvertaisesti muiden kanssa sekä sitoutuvat:

a) varmistamaan, että vammaiset henkilöt voi-

vat tehokkaasti ja täysimääräisesti osallistua poliittiseen ja julkiseen elämään yhdenvertai- sesti muiden kanssa suoraan tai vapaasti valittujen edustajien kautta, myös siten, että heillä on oikeus ja mahdollisuus äänestää ja tulla valituiksi, muun muassa:

1 varmistamalla, että äänestysmenettelyt,

-järjestelyt ja -aineistot ovat asianmukai- sia, saavutettavia sekä helppotajuisia ja

-käyttöisiä;

11 suojelemalla vammaisten henkilöiden oi-

keutta äänestää salaisella lippuäänestyk- sellä vaaleissa ja kansanäänestyksissä il- man uhkailua, asettua ehdolle vaaleissa, hoitaa tehtäväänsä tehokkaasti ja suorittaa kaikkia julkisia tehtäviä kaikilla hallinnon tasoilla sekä helpottamalla tarvittaessa apuvälineteknologian ja uuden teknologi- an käyttöä;

111 takaamalla vammaisten äänestäjien va-

paan tahdonilmaisun ja sallimalla tätä varten tarvittaessa heidän pyynnöstään heidän valitsemansa henkilön avustaa heitä äänestyksessä;

b) edistämään aktiivisesti ympäristöä, jos-

sa vammaiset henkilöt voivat tehokkaasti ja täysimääräisesti osallistua julkisten asioiden hoitoon ilman syrjintää ja yhdenvertaisesti muiden kanssa, sekä kannustamaan heidän osallistumistaan julkisiin asioihin, kuten:

1 osallistuminen maan julkisen ja poliittisen

elämän parissa toimivien kansalaisjärjes- töjen ja yhdistysten toimintaan sekä poliit- tisten puolueiden toimintaan ja hallintoon;

11 vammaisia henkilöitä kansainvälisellä, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla edustavien vammaisjärjestöjen pe- rustaminen ja niihin liittyminen.

30. artikla

Osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun

1. Sopimuspuolet tunnustavat vammaisten

henkilöiden oikeuden osallistua yhdenvertai- sesti muiden kanssa kulttuurielämään ja to- teuttavat kaikki asianmukaiset toimet varmis- taakseen, että vammaiset henkilöt:

a) saavat käyttöönsä kulttuuriaineistoa saavu-

tettavassa muodossa;

b) voivat seurata televisio-ohjelmia, elokuvia, teatteria ja muuta kulttuuritoimintaa saavu- tettavassa muodossa;

c) pääsevät paikkoihin, joissa tarjotaan kult-

tuuriesityksiä tai -palveluja, kuten teatterei- hin, museoihin, elokuvateattereihin, kirjastoi- hin ja matkailupalveluihin, ja pääsevät mah-

dollisuuksien mukaan kansallisen kulttuurin kannalta merkittäviin monumentteihin ja koh- teisiin.

2. Sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset

toimet järjestääkseen vammaisille henkilöille mahdollisuuden kehittää ja käyttää luovia, tai- teellisia ja älyllisiä kykyjään paitsi omaksi hyö- dykseen myös yhteiskunnan rikastamiseksi.

3. Sopimuspuolet toteuttavat kansainvälisen

oikeuden mukaisesti kaikki asianmukaiset toi- met varmistaakseen, että teollis- ja tekijän- oikeuksia suojaava lainsäädäntö ei kohtuut- tomasti tai syrjivästi estä kulttuuriaineiston saatavuutta vammaisille henkilöille.

4. Vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaises-

ti muiden kanssa oikeus erityisen kulttuuri- ja kieli-identiteettinsä, kuten viittomakielten ja kuurojen kulttuurin, tunnustamiseen ja tu- keen.

5. Jotta vammaiset henkilöt voisivat osallistua

yhdenvertaisesti muiden kanssa virkistys-, va- paa-ajan- ja urheilutoimintaan, sopimuspuo- let toteuttavat asianmukaiset toimet, joilla:

a) kannustetaan ja edistetään vammaisten henkilöiden mahdollisimman laajaa osallistu- mista kaikille suunnattuun urheilutoimintaan kaikilla tasoilla;

b) varmistetaan, että vammaisilla henkilöil-

lä on mahdollisuus järjestää ja kehittää vam- maisille erityistä urheilu- ja virkistystoimintaa sekä osallistua siihen, ja tätä varten kannuste- taan asianmukaisten voimavarojen, ohjauksen ja koulutuksen järjestämistä vammaisille hen- kilöille yhdenvertaisesti muiden kanssa;

c) varmistetaan, että vammaiset henkilöt pää-

sevät urheilu-, virkistys- ja matkailupaikkoi- hin;

d) varmistetaan, että vammaiset lapset voivat

yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa osallis- tua leikki-, virkistys-, vapaa-ajan- ja urheilu- toimintaan, mukaan lukien koulujärjestelmäs- sä tarjottava toiminta;

e) varmistetaan, että vammaiset henkilöt saa-

vat palveluja virkistys-, matkailu-, vapaa-ajan- ja urheilutoimintojen järjestäjiltä.

31. artikla

Tilastot ja tietojenkeruu

1. Sopimuspuolet sitoutuvat kokoamaan asian- mukaista tietoa, muun muassa tilasto- ja tutki- mustietoa, jonka pohjalta ne voivat muodostaa ja toteuttaa menettelytapoja tämän yleissopi- muksen soveltamiseksi. Tämä tieto on kootta- va ja sitä on ylläpidettävä noudattaen:

a) oikeudellisia takeita, muun muassa tieto-

suojalainsäädäntöä, jotta varmistetaan luotta- muksellisuus ja vammaisten henkilöiden yksi- tyisyyden kunnioittaminen;

b) kansainvälisesti hyväksyttyjä normeja ih-

misoikeuksien ja perusvapauksien suojaami- seksi sekä tilastojen laadinnan ja käytön eet- tisiä periaatteita.

2. Tämän artiklan mukaisesti koottu tieto eri-

tellään tarvittaessa, ja sen avulla helpotetaan sopimuspuolten tähän yleissopimukseen pe- rustuvien velvoitteiden täytäntöönpanon arvi- oimista sekä tunnistetaan ja käsitellään niitä esteitä, joita vammaiset henkilöt kohtaavat

käyttäessään oikeuksiaan.

3. Sopimuspuolet vastaavat näiden tilastojen levittämisestä ja varmistavat niiden saavutet- tavuuden vammaisille henkilöille ja muille.

32. artikla

Kansainvälinen yhteistyö

1. Sopimuspuolet tunnustavat kansainvälisen yhteistyön ja sen edistämisen merkityksen tuettaessa kansallisia pyrkimyksiä tämän yleissopimuksen tarkoituksen ja tavoitteiden toteuttamiseksi, ja ne sitoutuvat toteuttamaan tätä varten asianmukaiset ja tehokkaat toi- met valtioiden välillä ja keskuudessa sekä tar- vittaessa yhdessä asianomaisten kansainvä- listen ja alueellisten järjestöjen ja kansalais- yhteiskunnan kanssa, erityisesti vammaisjär- jestöjen kanssa.

Näillä toimilla voidaan muun muassa:

a) varmistaa, että vammaiset henkilöt osallis- tetaan kansainväliseen yhteistyöhön, mukaan lukien kansainväliset kehitysohjelmat, ja että

se on heidän saavutettavissaan;

b) helpottaa ja tukea voimavarojen kehittä- mistä, muun muassa vaihtamalla ja jakamalla tietoa, kokemuksia, koulutusohjelmia ja par- haita käytäntöjä;

c) helpottaa tutkimusyhteistyötä sekä tieteel-

lisen ja teknisen tiedon saatavuutta;

d) antaa tarvittaessa teknistä ja taloudel- lista apua, muun muassa helpottamalla saavu- tettavan teknologian ja apuvälineteknologian saatavuutta ja jakamista, sekä siirtämällä tek- nologiaa.

2. Tämän artiklan määräykset eivät rajoita

xxxxxx sopimuspuolen velvollisuutta täyttää tämän yleissopimuksen mukaiset velvoitteen- sa.

33. artikla

Kansallinen täytäntöönpano ja seuranta

1. Sopimuspuolet nimeävät hallitusorganisaa- tionsa mukaisesti yhden tai useamman yhteys- tahon tämän yleissopimuksen täytäntöönpa-

noon liittyviä asioita varten ja harkitsevat tämän organisaationsa puitteissa koordinaa- tiojärjestelmän perustamista tai nimeämistä helpottamaan täytäntöönpanoon liittyvää toi- mintaa eri aloilla ja tasoilla.

2. Kukin sopimuspuoli kyseisessä sopimus-

puolessa oikeus- ja hallintojärjestelmänsä mukaisesti ylläpitää tai vahvistaa rakennetta, johon kuuluu tarvittaessa yksi tai useampi riippumaton järjestelmä ja jonka avulla edis- tetään, suojellaan ja seurataan tämän yleis- sopimuksen täytäntöönpanoa, taikka nimeää tai perustaa tällaisen rakenteen. Nimetessään tai perustaessaan tällaisen järjestelmän sopi- muspuolet ottavat huomioon periaatteet, jotka koskevat ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja edistämiseksi toimivien kansallisten instituu- tioiden asemaa ja toimintaa.

3. Kansalaisyhteiskunta, erityisesti vammai-

set henkilöt ja heitä edustavat järjestöt, on osallistettava ja se osallistuu seurantamenet- telyyn täysimääräisesti.

34. artikla

Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea

1. Perustetaan vammaisten henkilöiden oi- keuksien komitea, jäljempänä ’komitea’, joka suorittaa jäljempänä määrättyjä tehtäviä.

2. Tämän yleissopimuksen voimaantulon

ajankohtana komitea koostuu 12 asiantuntijas- ta. Sen jälkeen, kun lisäksi kuusikymmentä so- pimuspuolta on ratifioinut yleissopimuksen tai liittynyt siihen, komitean jäsenmäärää lisätään kuudella, jolloin jäseniä on enimmillään 18.

3. Komitean jäsenet toimivat henkilökoh-

taisessa ominaisuudessaan, ja heillä on olta- va korkea moraali sekä tunnustettu pätevyys ja kokemus tämän yleissopimuksen sovelta- misalaan kuuluvilla aloilla. Nimetessään eh- dokkaansa sopimuspuolten on otettava asian- mukaisesti huomioon tämän yleissopimuksen 4 artiklan 3 kappaleen määräys.

4. Sopimuspuolet valitsevat komitean jäsenet,

kiinnittäen huomiota tasapuoliseen maantie- teelliseen jakaumaan, eri kulttuurimuotojen

ja merkittävimpien oikeusjärjestelmien edus- tukseen, eri sukupuolten tasapainoiseen edus- tukseen sekä vammaisten asiantuntijoiden osallistumiseen.

5. Komitean jäsenet valitaan salaisella lippu-

äänestyksellä sellaisten henkilöiden luettelos- ta, jotka sopimuspuolet ovat nimenneet kan- salaistensa joukosta sopimuspuolten kokouk- sessa. Näissä kokouksissa, jotka ovat päätös- valtaisia kahden kolmasosan sopimuspuolista ollessa läsnä, valitaan komiteaan ne henkilöt, jotka saavat eniten ääniä sekä ehdottoman enemmistön läsnä olevien ja äänestävien so- pimuspuolten edustajien äänistä.

6. Ensimmäinen vaali toimitetaan viimeistään

kuuden kuukauden kuluttua tämän yleissopi- muksen voimaantulopäivästä. Vähintään neljä kuukautta ennen kunkin vaalin ajankohtaa Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri lä- hettää sopimuspuolille kirjeen, jossa näitä kehotetaan nimeämään ehdokkaansa kahden kuukauden kuluessa. Tämän jälkeen pääsih- teeri laatii aakkosellisen luettelon kaikista

näin nimetyistä henkilöistä mainiten heidät nimenneet sopimuspuolet ja toimittaa luette- lon tämän yleissopimuksen sopimuspuolille.

7. Komitean jäsenet valitaan neljän vuoden

toimikaudeksi. Heidät voidaan valita uudelleen yhden kerran. Kuuden ensimmäisessä vaalis- sa valitun jäsenen toimikausi päättyy kuiten- kin kahden vuoden kuluttua; tämän artiklan 5 kappaleessa tarkoitetun kokouksen puheen- johtaja valitsee näiden kuuden jäsenen nimet arvalla välittömästi ensimmäisen vaalin jäl- keen.

8. Komitean kuusi lisäjäsentä valitaan sään-

nöllisten vaalien yhteydessä tämän artiklan asianmukaisten määräysten mukaisesti.

9. Jos komitean jäsen kuolee tai eroaa tai

ilmoittaa, ettei hän muusta syystä enää voi suorittaa tehtäviään, jäsenen nimennyt sopi- muspuoli nimeää jäljellä olevaksi toimikau- deksi toisen asiantuntijan, jolla on tämän artiklan asianomaisissa määräyksissä vaadit- tava pätevyys ja joka täyttää niissä esitetyt vaatimukset.

10. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä itse.

11. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri järjestää henkilöstön ja toimintaedellytykset, jotka tarvitaan komitean tehtävien tehok- kaaksi suorittamiseksi tämän yleissopimuksen mukaisesti, sekä kutsuu koolle sen ensim- mäisen kokouksen.

12. Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouk-

sen suostumuksella tämän yleissopimuksen mukaisesti perustetun komitean jäsenet saa- vat korvausta Yhdistyneiden Kansakuntien varoista ehdoilla, joista yleiskokous voi päät- tää ottaen huomioon komitean tehtävien tär- keyden.

13. Komitean jäsenillä on oikeus niihin Yhdis-

tyneiden Kansakuntien tehtävissä toimivien asiantuntijoiden toimintaedellytyksiin, erioi- keuksiin ja -vapauksiin, joista määrätään Yh- distyneiden Kansakuntien erioikeuksia ja -va- pauksia koskevan yleissopimuksen asianmu- kaisissa määräyksissä.

35. artikla

Sopimuspuolten raportit

1. Kukin sopimuspuoli antaa komitealle Yh- distyneiden Kansakuntien pääsihteerin väli- tyksellä kattavan raportin niistä toimista, joi- hin se on ryhtynyt täyttääkseen tämän yleis- sopimuksen mukaiset velvoitteensa, sekä täs- sä yhteydessä tapahtuneesta kehityksestä kahden vuoden kuluessa tämän yleissopimuk- sen voimaantulosta kyseisen sopimuspuolen osalta.

2. Tämän jälkeen sopimuspuolet antavat

seuraavat raporttinsa vähintään neljän vuoden välein ja lisäksi komitean pyynnöstä.

3. Komitea päättää raporttien sisältöä koske-

vista ohjeista.

4. Sopimuspuolen, joka on antanut ensim- mäisen kattavan raporttinsa komitealle, ei tar- vitse myöhemmissä raporteissaan toistaa ai- emmin annettuja tietoja. Sopimuspuolia ke- hotetaan komitealle annettavia raportteja val- mistellessaan kiinnittämään huomiota rapor-

tointimenettelyn avoimuuteen sekä otta- maan asianmukaisesti huomioon tämän yleis- sopimuksen 4 artiklan 3 kappaleen määräys.

5. Raporteissa voidaan tuoda esille tekijöitä

ja ongelmia, jotka vaikuttavat tämän yleis- sopimuksen mukaisten velvoitteiden täytän- töönpanon laajuuteen.

36. artikla

Raporttien käsittely

1. Komitea käsittelee jokaisen raportin ja esittää niistä asianmukaisiksi katsomansa eh- dotukset ja yleiset suositukset sekä toimittaa nämä kyseiselle sopimuspuolelle. Sopimus- puoli voi vastata antamalla komitealle valit- semiaan tietoja. Komitea voi pyytää sopimus- puolilta tämän yleissopimuksen täytäntöönpa- non kannalta merkityksellisiä lisätietoja.

2. Jos sopimuspuoli myöhästyy merkittäväs-

ti raporttinsa antamisessa, komitea voi ilmoit- taa sopimuspuolelle tarpeesta selvittää tämän yleissopimuksen täytäntöönpanoa sopimus-

puolessa komitean käytettävissä olevien luo- tettavien tietojen perusteella, mikäli sopimus- puoli ei anna raporttia kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksesta. Komitea kutsuu sopi- muspuolen osallistumaan selvitykseen. Jos so- pimuspuoli tämän ilmoituksen johdosta antaa vaadittavan raportin, sovelletaan tämän artik- lan 1 kappaleen määräyksiä.

3. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri

saattaa raportit kaikkien sopimuspuolten saa- taville.

4. Sopimuspuolet saattavat raporttinsa laa-

jasti yleisön saataville omissa maissaan ja helpottavat näihin kertomuksiin liittyvien eh- dotusten ja yleisten suositusten saatavuutta.

5. Jos komitea katsoo sen tarpeelliseksi, se

toimittaa Yhdistyneiden Kansakuntien erityis- järjestöille, rahastoille ja ohjelmille sekä muil- le toimivaltaisille elimille sopimuspuolten ra- portteja vastatakseen pyyntöön tai siihen si- sältyvään teknisen neuvonnan tai avun tar- peen ilmaukseen, yhdessä komitean näitä pyyntöjä tai ilmauksia koskevien mahdollisten

havaintojen ja suositusten kanssa.

37. artikla

Sopimuspuolten ja komitean välinen yhteistyö

1. Sopimuspuolet toimivat yhteistyössä komi- tean kanssa ja avustavat sen jäseniä näiden tehtävän täyttämisessä.

2. Suhteissaan sopimuspuoliin komitea ottaa

asianmukaisesti huomioon tavat ja keinot, joilla voidaan parantaa kansallisia valmiuksia panna tämä yleissopimus täytäntöön, muun muassa kansainvälisellä yhteistyöllä.

38. artikla

Komitean suhde muihin elimiin

Tämän yleissopimuksen tehokkaan täytän- töönpanon edistämiseksi ja kansainvälisen yhteistyön kannustamiseksi sopimuksen so- veltamisalalla:

a) Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjes-

töillä ja muilla elimillä on oikeus olla edus-

tettuina tämän yleissopimuksen sellaisten määräysten täytäntöönpanon arvioinnissa, jotka kuuluvat niiden toimialaan. Komitea voi tarvittaessa pyytää erityisjärjestöjä ja muita sopiviksi katsomiaan toimivaltaisia yhteisöjä antamaan asiantuntija-apua niiden toimialaan kuuluvissa yleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevissa kysymyksissä. Komitea voi pyytää Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestö- jä ja muita sen elimiä antamaan raportteja yleissopimuksen täytäntöönpanosta niiden toimialoilla;

b) tehtäväänsä suorittaessaan komitea kuu-

xxx xxxxxxxxxxxx muita asiaan liittyviä kan- sainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla perus- tettuja elimiä tarkoituksena varmistaa rapor- tointiohjeiden, ehdotusten ja yleisten suosi- tusten yhdenmukaisuus sekä välttää monin- kertaisuutta ja päällekkäisyyttä eri elinten tehtävien suorittamisessa.

39. artikla

Komitean raportti

Komitea antaa kahden vuoden välein raportin toiminnastaan yleiskokoukselle sekä talous- ja sosiaalineuvostolle, ja se voi esittää ehdotuksia ja yleisiä suosituksia, jotka perustuvat sen sopimuspuolilta saamien raporttien ja tietojen tutkimiseen. Nämä ehdotukset ja yleiset suo- situkset sisällytetään komitean raporttiin yh- dessä sopimuspuolten mahdollisten huomi- oiden kanssa.

40. artikla

Sopimuspuolten kokous

1. Sopimuspuolet kokoontuvat säännöllisesti sopimuspuolten kokoukseen käsittelemään tä- män yleissopimuksen täytäntöönpanoon liit- tyviä asioita.

2. Viimeistään kuuden kuukauden kuluttua

tämän yleissopimuksen voimaantulosta Yh- distyneiden Kansakuntien pääsihteeri kutsuu

koolle sopimuspuolten kokouksen. Seuraavat sopimuspuolten kokoukset Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri kutsuu koolle kah- den vuoden välein tai kyseisen kokouksen päätöksen mukaan.

41. artikla

Tallettaja

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri toi- mii tämän yleissopimuksen tallettajana.

42. artikla

Allekirjoittaminen

Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoitta- mista varten kaikille valtioille ja alueellisen yhdentymisen järjestöille Yhdistyneiden Kan- sakuntien päämajassa New Yorkissa 30. päi- västä maaliskuuta 2007 lukien.

43. artikla

Sitoumuksen ilmaiseminen

Tämä yleissopimus on sen allekirjoittajaval- tioiden ratifioitava ja sen allekirjoittavien alu- eellisen yhdentymisen järjestöjen virallisesti vahvistettava. Yleissopimus on avoinna liitty- mistä varten valtioille tai alueellisen yhdenty- misen järjestöille, jotka eivät ole allekirjoit- taneet sitä.

44. artikla

Alueellisen yhdentymisen järjestöt

1. ’Alueellisen yhdentymisen järjestö’ tarkoit- taa tietyn alueen täysivaltaisten valtioiden muodostamaa järjestöä, jolle sen jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimivaltaa tämän yleissopi- muksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Tällaiset järjestöt ilmoittavat virallista vah- vistamista koskevissa asiakirjoissaan tai liitty- miskirjoissaan toimivaltansa laajuuden tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien

asioiden osalta. Myöhemmin ne ilmoittavat tallettajalle mahdollisista merkittävistä toimi- valtansa laajuuden muutoksista.

2. Tässä yleissopimuksessa olevia viittauksia

”sopimuspuoliin” sovelletaan näihin järjestöi- hin niiden toimivallan rajoissa.

3. Sovellettaessa tämän yleissopimuksen 45

artiklan 1 kappaletta ja 47 artiklan 2 ja 3 kap- paletta ei oteta lukuun alueellisen yhdenty- misen järjestön tallettamia asiakirjoja.

4. Alueellisen yhdentymisen järjestöt voivat

toimivaltaansa kuuluvissa asioissa käyttää äänioikeuttaan sopimuspuolten kokouksessa, jolloin niiden käytettävissä oleva äänimäärä on yhtä suuri kuin niiden tämän yleissopimuksen sopimuspuolina olevien jäsenvaltioiden mää- rä. Tällainen järjestö ei saa käyttää äänioi- keuttaan, jos jokin sen jäsenvaltioista käyttää omaa äänioikeuttaan, ja päinvastoin.

Voimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan kolman- tenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun kahdeskymmenes ratifioimis- tai liittymiskir- ja on talletettu.

2. Kunkin sellaisen valtion tai alueellisen yh-

dentymisen järjestön osalta, joka ratifioi tai virallisesti vahvistaa yleissopimuksen tai lii- ttyy siihen sen jälkeen, kun kahdeskymme- nes asianmukainen asiakirja on talletettu, yleissopimus tulee voimaan kolmantenakym- menentenä päivänä sen jälkeen, kun se on tallettanut oman asianmukaisen asiakirjansa.

46. artikla

Varaumat

1. Tämän yleissopimuksen tavoitteen ja tar- koituksen vastaisia varaumia ei saa tehdä.

2. Varaumat voidaan peruuttaa milloin tahan-

sa.

Muutokset

1. Sopimuspuoli voi ehdottaa tämän yleis- sopimuksen muuttamista ja toimittaa muutos- ehdotuksensa Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille. Pääsihteeri toimittaa muutos- ehdotukset tiedoksi sopimuspuolille ja pyytää näitä ilmoittamaan, kannattavatko ne sopi- muspuolten kokouksen koolle kutsumista eh- dotusten käsittelemistä ja niistä päättämistä varten. Jos neljän kuukauden kuluessa tällai- sesta tiedonannosta vähintään kolmasosa sopimuspuolista ilmoittaa kannattavansa ko- kouksen koolle kutsumista, pääsihteeri kut- suu kokouksen koolle Yhdistyneiden Kansa- kuntien alaisuudessa. Pääsihteeri toimittaa muutoksen, jonka läsnä olevien ja äänestävien sopimuspuolten kahden kolmasosan enem- mistö on hyväksynyt, yleiskokouksen hyväk- syttäväksi ja sen jälkeen kaikkien sopimus- puolten hyväksyttäväksi.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti

hyväksytty ja vahvistettu muutos tulee voi- maan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun talletettujen hyväksymis- kirjojen määrä on noussut kahteen kolmas- osaan sopimuspuolten määrästä kokouksen antaman hyväksymisen ajankohtana. Sen jäl- keen muutos tulee voimaan sopimuspuo- len osalta kolmantenakymmenentenä päivä- nä sopimuspuolen oman hyväksymiskirjan tal- lettamisen jälkeen. Muutos sitoo ainoastaan niitä sopimuspuolia, jotka ovat hyväksyneet sen.

3. Jos sopimuspuolten kokous yksimielisesti

niin päättää, tämän artiklan 1 kappaleen mu- kaisesti hyväksytty muutos, joka koskee yk- sinomaan 34, 38, 39 ja 40 artiklaa, tulee kaikkien sopimuspuolten osalta voimaan kol- mantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun talletettujen hyväksymiskirjojen määrä on noussut kahteen kolmasosaan sopimus- puolten määrästä kokouksen antaman hyväk- symisen ajankohtana.

48. artikla

Irtisanominen

Sopimuspuoli voi irtisanoa tämän yleisso- pimuksen ilmoittamalla asiasta kirjallisesti Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille. Ir- tisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä päivämäärästä, jona pääsihteeri on vas- taanottanut ilmoituksen.

49. artikla

Saavutettava muoto

Tämän yleissopimuksen teksti on oltava käy- tettävissä kaikille saavutettavissa muodoissa.

50. artikla

Todistusvoimaiset tekstit

Tämän yleissopimuksen arabian-, englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset. Tämän va- kuudeksi allekirjoittaneet täysivaltaiset edus- tajat, hallitustensa siihen asianmukaisesti val- tuuttamina, ovat allekirjoittaneet tämän yleis- sopimuksen.

Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleis- sopimuksen valinnainen pöytäkirja

Tämän pöytäkirjan sopimuspuolet ovat sopi- neet seuraavaa:

1. artikla

1. Tämän pöytäkirjan sopimuspuoli (”sopimus- puoli”) tunnustaa vammaisten henkilöiden oi- keuksien komitean (”komitea”) toimivallan vastaanottaa ja käsitellä kyseisen sopimus- puolen lainkäyttövaltaan kuuluvien luonnol- listen henkilöiden tai näiden ryhmien tekemiä tai näiden puolesta tehtyjä valituksia, joissa nämä väittävät kyseisen sopimuspuolen rik- koneen yleissopimuksen määräyksiä.

2. Komitea ei ota vastaan valitusta, jos se kos-

kee sellaista yleissopimuksen sopimuspuolta, joka ei ole tämän pöytäkirjan sopimuspuoli.

Komitea ei ota valitusta tutkittavakseen, jos:

a) valitus on tehty nimettömänä;

b) valituksessa on käytetty väärin valitusoi- keutta tai yleissopimuksen määräykset eivät sovellu valitukseen;

c) komitea on jo tutkinut saman asian tai sitä on

tutkittu tai tutkitaan muussa kansainvälisessä tutkinta tai ratkaisumenettelyssä;

d) kaikkia käytettävissä olevia kotimaisia oi-

keussuojakeinoja ei ole käytetty. Tätä määräys- tä ei sovelleta, jos oikeussuojakeinojen sovel- taminen on kohtuuttomasti pitkittynyt tai to- dennäköisesti ei anna tehokasta oikeussuojaa;

e) valitus on ilmeisen perusteeton tai sitä ei

ole perusteltu riittävästi; tai

f) valituksen kohteena olevat seikat ovat ta- pahtuneet ennen tämän pöytäkirjan voimaan- tuloa kyseisen sopimuspuolen osalta, elleivät nämä seikat ole jatkuneet kyseisen ajankoh- dan jälkeen.

Jollei tämän pöytäkirjan 2 artiklan määräyk- sistä muuta johdu, komitea saattaa sille tehdyt valitukset luottamuksellisesti sopimuspuolen tietoon. Vastaanottava sopimuspuoli toimittaa kuuden kuukauden kuluessa komitealle kir- jallisen selvityksensä tai lausuntonsa asiasta sekä toimista, joihin tämä sopimuspuoli on mahdollisesti ryhtynyt.

4. artikla

1. Komitea voi milloin tahansa valituksen vas- taanottamisen jälkeen ja ennen asiasisältöä koskevan ratkaisun tekemistä toimittaa asianosaisena olevalle sopimuspuolelle sen kiireellisesti käsiteltäväksi pyynnön ryhtyä sellaisiin väliaikaisiin toimenpiteisiin, jotka voivat olla tarpeen, jotta vältettäisiin väitetystä loukkauksesta uhrille tai uhreille mahdollisesti aiheutuva peruuttamaton vahinko.

2. Se, että komitea käyttää 1 kohdan mukaista

harkintavaltaansa, ei tarkoita, että se olisi päättänyt ottaa valituksen tutkittavaksi tai ratkaissut sen asiasisällön.

5. artikla

Komitea käsittelee tämän pöytäkirjan mukai- sesti tehdyt valitukset suljetuissa istunnoissa. Tutkittuaan valituksen komitea toimittaa mahdolliset ehdotuksensa ja suosituksensa asianosaisena olevalle sopimuspuolelle ja valittajalle.

6. artikla

1. Jos komitean saaman luotettavan tiedon mukaan sopimuspuoli on vakavasti tai järjes- telmällisesti loukannut yleissopimuksessa määrättyjä oikeuksia, komitea pyytää tätä sopimuspuolta tekemään yhteistyötä tietojen tutkimiseksi ja tätä varten toimittamaan ky- seisiä tietoja koskevan vastineen.

2. Ottaen huomioon asianosaisena olevan

sopimuspuolen mahdollisesti toimittaman vastineen sekä muut käytettävissään olevat luotettavat tiedot komitea voi nimetä yhden tai useamman jäsenensä suorittamaan tutkinnan ja antamaan siitä kiireellisesti kertomuksen komitealle. Tutkintaan voi sisältyä käynti so- pimuspuolen alueella, mikäli käynti on pe- rusteltavissa ja sopimuspuoli suostuu siihen.

3. Käsiteltyään tutkinnan tulokset komitea

toimittaa ne asianosaisena olevalle sopimus- valtiolle yhdessä mahdollisten kommenttien ja suositusten kanssa.

4. Asianosaisena oleva sopimuspuoli toimittaa

vastineensa komitealle kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on ottanut vastaan ko- mitean toimittamat tulokset, kommentit ja suositukset.

5. Tutkinta suoritetaan luottamuksellisesti, ja

sopimuspuolen kanssa pyritään yhteistyöhön kaikissa menettelyn vaiheissa.

1. Komitea voi pyytää asianosaisena olevaa sopimuspuolta sisällyttämään yleissopimuk- sen 35 artiklan mukaiseen raporttiinsa yksi- tyiskohtaiset tiedot toimenpiteistä, jotka on toteutettu tämän pöytäkirjan 6 artiklan mu- kaisesti suoritetun tutkinnan johdosta.

2. Komitea voi tarvittaessa 6 artiklan 4 kap-

paleessa tarkoitetun kuuden kuukauden mää- räajan kuluttua pyytää asianosaisena olevaa sopimuspuolta ilmoittamaan sille toimenpi- teistä, joihin tutkinnan johdosta on ryhdytty.

8. artikla

Sopimuspuoli voi tämän pöytäkirjan allekir- joittaessaan tai ratifioidessaan tai siihen liit- tyessään antaa selityksen, ettei se tunnusta ko- mitean 6 ja 7 artiklan mukaista toimivaltaa.

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri toi- mii tämän pöytäkirjan tallettajana.

10. artikla

Tämä pöytäkirja on avoinna allekirjoittamista varten yleissopimuksen allekirjoittajina ole- ville valtioille ja alueellisen yhdentymisen järj- estöille Yhdistyneiden kansakuntien pääma- jassa New Yorkissa 30. päivästä maaliskuuta 2007 lukien.

11. artikla

Tämän pöytäkirjan allekirjoittaneet valtiot, jot- ka ovat ratifioineet yleissopimuksen tai liitty- neet siihen, voivat ratifioida tämän pöytäkir- jan. Tämän pöytäkirjan allekirjoittaneet alu- eellisen yhdentymisen järjestöt, jotka ovat vi- rallisesti vahvistaneet tai liittyneet yleisso- pimukseen, voivat sen virallisesti vahvistaa. Pöytäkirja on avoinna liittymistä varten val-

tioille tai alueellisen yhdentymisen järjestöille, jotka ovat ratifioineet tai virallisesti vahvis- taneet yleissopimuksen tai liittyneet siihen eivätkä ole allekirjoittaneet pöytäkirjaa.

12. artikla

1. ”Alueellisen yhdentymisen järjestö” tarkoit- taa tietyn alueen täysivaltaisten valtioiden muodostamaa järjestöä, jolle sen jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimivaltaa yleissopimuksen ja tämän pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Tällaiset järjestöt ilmoittavat virallista vahvistamista koskevissa asiakirjoissaan tai liittymiskirjoissaan toimivaltansa laajuuden yleissopimuksen ja tämän pöytäkirjan sovel- tamisalaan kuuluvien asioiden osalta. Myö- hemmin ne ilmoittavat tallettajalle mahdol- lisista merkittävistä toimivaltansa laajuuden muutoksista.

2. Tässä yleissopimuksessa olevia viittauksia

”sopimuspuoliin” sovelletaan näihin järjestöi- hin niiden toimivallan rajoissa.

3. Sovellettaessa tämän pöytäkirjan 13 artiklan 1 kappaletta ja 15 artiklan 2 kappaletta ei oteta lukuun alueellisen yhdentymisen järjestön tallettamia asiakirjoja.

4. Alueellisen yhdentymisen järjestöt voivat

toimivaltaansa kuuluvissa asioissa käyttää äänioikeuttaan sopimuspuolten kokouksessa, jolloin niiden käytettävissä oleva äänimäärä on yhtä suuri kuin niiden tämän pöytäkirjan sopimuspuolina olevien jäsenvaltioiden mää- rä. Tällainen järjestö ei saa käyttää äänioikeut- taan, jos jokin sen jäsenvaltioista käyttää omaa äänioikeuttaan, ja päinvastoin.

13. artikla

1. Xxxxxx yleissopimuksen voimaantulosta muuta johdu, tämä pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jäl- keen, kun kymmenes ratifioimis- tai liittymis- kirja on talletettu.

2. Kunkin sellaisen valtion tai alueellisen

yhdentymisen järjestön osalta, joka ratifioi tai virallisesti vahvistaa pöytäkirjan tai liittyy

siihen sen jälkeen, kun kymmenes asianmu kainen asiakirja on talletettu, pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on tallettanut oman asi- anmukaisen asiakirjansa.

14. artikla

1. Tämän pöytäkirjan tavoitteen ja tarkoituk- sen vastaisia varaumia ei saa tehdä.

2. Varaumat voidaan peruuttaa milloin tahan-

sa.

15. artikla

1. Sopimuspuoli voi ehdottaa tämän pöytä- kirjan muuttamista ja toimittaa muutoseh- dotuksensa Yhdistyneiden Kansakuntien pää- sihteerille. Pääsihteeri toimittaa muutosehdo- tukset tiedoksi sopimuspuolille ja pyytää näi- tä ilmoittamaan, kannattavatko ne sopimus- puolten kokouksen koolle kutsumista ehdo- tusten käsittelemistä ja niistä päättämistä var- ten. Jos neljän kuukauden kuluessa tällaises-

ta tiedonannosta vähintään kolmasosa sopi- muspuolista ilmoittaa kannattavansa kokouk- sen koolle kutsumista, pääsihteeri kutsuu kokouksen koolle Yhdistyneiden Kansakun- tien alaisuudessa. Pääsihteeri toimittaa muu- toksen, jonka läsnä olevien ja äänestävien sopimuspuolten kahden kolmasosan enem- mistö on hyväksynyt, yleiskokouksen hyväk- syttäväksi ja sen jälkeen kaikkien sopimus- puolten hyväksyttäväksi.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti hy-

väksytty ja vahvistettu muutos tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jäl- keen, kun talletettujen hyväksymiskirjojen määrä on noussut kahteen kolmasosaan so- pimuspuolten määrästä konferenssin anta- man hyväksymisen ajankohtana. Sen jälkeen muutos tulee voimaan sopimuspuolen osal- ta kolmantenakymmenentenä päivänä sopi- muspuolen oman hyväksymiskirjan talletta- misen jälkeen. Muutos sitoo ainoastaan niitä sopimuspuolia, jotka ovat hyväksyneet sen.