OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VAASAN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017-2020
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VAASAN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017-2020
1. YLEISTÄ
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.
2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET
Tavoitetila 2025
Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.
Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.
Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.
Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.
Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.
Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.
Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.
VAASAN YLIOPISTO RAPORTOI 15.4.2019
Vaasan yliopiston strategian mukainen uudistuminen on jatkunut suunnitellusti. Yliopisto on määrätietoisesti edennyt yliopiston hallituksen vuosille 2018 - 2021 päättämän uudistumispaketin toimeenpanossa. Yliopiston vahva profiloituminen kauppatieteisiin, hallintotieteisiin, tekniikkaan ja viestintätieteisiin on ohjannut yliopiston uudistumista ja investointipäätösten tekemistä käytännössä. Keskeisenä tavoitteena on ollut yliopiston tutkimustoiminnan kehittäminen. Tätä tavoitetta on edistetty mm. uusien tutkimusalustojen perustamisella ja niiden toiminnan vakiinnuttamisella sekä tenura track -järjestelmän hyvin suunnittelulla käyttöönottamisella. Myös Vaasan yliopiston tutkintoon johtavan koulutuksen kehittämisessä on edetty strategian mukaisesti.
Vuoden 2018 voimaan tulleen uudistetun organisaation toiminta on vakiintunut ja kaikki avainhenkilöt ovat aloittaneet uusissa tehtävissään. Keskiössä on ollut uusien toimintamallien jalkauttaminen sekä neljän akateemisen ykskön ja kolmen tutkimusalustan yhteistyömallien kehittäminen ja toimeenpano. Mm. yliopistotasoisen tutkimus- ja koulutusneuvoston työskentely on käynnistynyt ja vakiintunut vuoden 2018 aikana. Kollegiaalisesti valitun tutkimus- ja koulutusneuvoston tehtävänä on vastata yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisestä sekä laadunvalvonnasta ja siihen liittyvistä menettelytavoista yliopistotasolla.
Organisaatiorakenteeseen on tehty käytännön kokemukseen perustuvat tarpeellisiksi todetut muutokset ja täsmennykset kuluneen vuoden aikana.
Tutkimusalustoilla on keskeinen rooli yliopiston tutkimuksen uudistamisessa ja ulkopuolisen rahoituspohjan laajentamisessa. Tutkimusalustoista energiaan keskittynyt Vaasa Energy Business Innovation Centre VEBICin toiminta kehittyi myönteisesti vuoden loppupuolella tehtävässään aloittaneen uuden johtajan ja dekaanien hyvän yhteistyön turvin. Vuoden puolivälissä aloitti toimintansa kaksi uutta tutkimusalustaa vastavalittujen johtajien ottaessa vetovastuun. Digital Economy -alustalla tutkitaan eri tieteenalojen näkökulmista uusien teknologioiden vaikutuksia yksilöihin, organisaatioihin ja yhteiskuntaan. Innovation and Entrepreneurship InnoLabissa edistetään avointa tiedettä ja kehitetään avoimia ja käyttäjäinnovaatioita.
Tenure track -mallin käyttöönotto on edennyt suunnitelmallisesti. Mallia ja siihen liittyviä käytäntöjä on muokattu vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla Vaasan yliopiston tavoitteita. Yliopistoyhteisö on osallistunut laajasti rehtorin johdolla toteutettuihin tenure track -tehtävien määrittelyihin.
Tehtävämäärittelyihin liittyviä keskusteluja on käyty laajasti myös yliopiston yhteistyökumppaneiden kanssa sekä eri alojen johtavien asiantuntijoiden kanssa. Mm. työtään jatkanut yliopiston Scientic Board on kokouksissaan käsitellyt tutkimusalustojen tutkimuksen suuntaamista ja mahdollisia tenure track - tehtävämäärityksiä. Lähtökohtana tehtävämäärittelyille ovat toimineet yliopiston strategia ja sen viitoittama yliopiston uudistuminen. Käytännössä tenure track -tehtävät sijoittuvat yliopiston oppiaineisiin ja kiinnittyvät
yliopiston tutkimusalustoihin ja niiden tutkimusteemoihin.
Tähän mennessä osana yliopiston uudistumista on käynnistetty lähes 20 tenure track -tehtävän rekrytointiprosessia. Rekrytointiprosesseista ja niihin liittyvistä asiantuntijamenettelyistä vastaa nimitystoimikunta, jonka puheenjohtana toimii pääsääntöisesti vararehtori. Käytännössä koko professorikunta on osallistunut nimitystoimikunnan työskentelyyn ja lisäksi ulkopuolisia asiantuntijalausuntoja on pyydetty kymmeniä. Yliopisto on sopinut tenure track -tehtävästä yhteensä 14 tutkijan kanssa. Näistä
- 3 apulaisprofessorin tehtävää ja 2 tutkijatohtorin tehtävä kiinnittyvät VEBIC -tutkimusalustaan ja johtamisen, sähkö- ja energiatekniikan (3 kpl) ja taloustieteen oppiaineisiin.
- 5 apulaisprofessorin tehtävää ja 2 tutkijatohtorin tehtävää kiinnittyvät Digital Economy -tutkimusalustaan ja viestinnän, sosiaali-ja terveyshallinnon, automaatiotekniikan, laskentatoimen, markkinoinnin, talousoikeuden ja tietojenkäsittelytieteiden oppiaineisiin.
- 1 professorin ja 1 apulaisprofessorin tehtävä kiinnittyvät InnoLab -tutkimusalustaan ja julkisjohtamisen ja julkisoikeuden oppiaineisiin.
Mainittujen lisäksi prosessin eri vaiheissa on yli 10 tenure track -tehtävää. Yliopisto on linjannut, että tulevina vuosina vapautuvat professorin tehtävät täytetään nyt käyttöön otetun mallin mukaisesti ja näin varmistetaan yliopiston ja sen tutkimustoiminnan uudistuminen yliopiston strategian mukaisesti.
Vaasan yliopisto kehittää ja uudistaa koulutustaan strategiansa mukaisesti. Yliopistossa on käynnistetty kaikkien tutkintoon johtavien koulutusohjelmien läpikäynti. Yliopiston tavoitteena onmoduulipohjaiseen tutkintorakenteeseen siirtyminen. Näin mahdollistetaan monipuoliset jatkuvan oppimisen toimintamallit ja samalla tutkimusalustojen teemoihin kiinnitettävien moduulien rakentaminen ja sisällyttäminen koulutusohjelmiin. Yliopistolla on myös jatkettu tohtorikoulutusohjelmien kehittämisestä mm. sisällyttämällä tohtorikoulutettavien tutkimusteemoihin tutkimusalustojen suuntaista tutkimusta. Uutena avauksena yliopisto on käynnistämässä Industrial PhD -ohjelmaa.
Vaasan yliopisto sai rahoitusta jatkuvan oppimisen toimintamallin kehittämiseen vuosille 2019 ja 2020. Tavoitteena on, että Vaasan yliopisto koordinoi ja osaltaan tuottaa jatkuvan oppimisen palveluita tiiviissä yhteistyössä alueen innovaatioekosysteemin toimijoiden kanssa. Toiminnan keskiössä on alustatyyppinen toiminta, jossa kunkin osapuolen vahvuuksia voidaan hyödyntää tehokkaasti niin tarvekartoituksissa, sisällön tuotannossa, jakelukanavissa ja ennen kaikkea joustavassa käyttäjälähtöisessä palvelutarjonnassa.
Jatkuvan oppimisen toimintamallia on lähdetty ajamaan ylös alueen toimijoiden kanssa. Osapuolilta on alustavasti kartoitettu toimintamahdollisuuksia sekä jo tehtyjä tarvekartoituksia, joiden perusteella on tarkoitus jatkaa yhteistyötä. Koulutustarjonnassa on huomattu jatkuvan oppimisen tarpeita, joihin vastataan lisäämällä opetusta tiettyjen teemojen ympärille. Suunnitteluun on otettu mukaan myös muita näkökulmia, kuten pedagogiset ratkaisut ja lisääntynyt tarve viestinnälle. Lisäksi uudenlaisista yhteistyömalleista on keskusteltu ja niiden toimeenpanossa on teknisen selvittämisen vaihe. Yhteistyö erityisesti Hankenin alueelle saaman hankkeen kanssa on lähtenyt etenemään ja siinä tarvekartoituskysely on Hankenin vetämänä alkamassa.
Vaasan yliopisto on lisäksi ollut aktiivinenFITech -yhteistyössä liittyen jatkuvaan oppimiseen ja on mukana kahdessa hankkeessa; FITech ICT ja FITech Energy Storage. Näissä molemmissa hankkeissa opetusta sekä viestintää on ryhdytty suunnittelemaan sekä aikatauluttamaan seuraavan lukuvuoden osalta.
Vaasan yliopisto on yhteistyössä Vaasan kaupungin kanssa hankkinut omistukseensa Palosaaren kampusalueen toimitilansa. Yhteistyö kaupungin kanssa on hieno esimerkki aidosti lisäarvoa tuovasta yhteistyömallista, jossa vahvistetaan koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä osana Vaasan kaupungin mielikuvaa. Yliopistolla on nyt mahdollisuus panostaa entistäkin vahvemmin tilojen kehittämiseen itsenäisesti, tehokkaasti ja joustavasti. Kuluvan vuoden aikana yliopisto käynnistää kaikkia Palosaaren kampuksen tiloja koskevan laajan kehittämisprojektin, jonka lopputuloksena yliopistolla on 2020 -luvun alussa käytössään nykyaikaiset, toimivat ja juuri yliopiston käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla soveltuvat tilat niin opiskelijoille, tutkijoille kuin muullekin henkilökunnalle kuin myös muille kampusalueella toimiville yhteistyökumppaneille. Projektin suunnitteluvaihe käynnistyy keväällä 2019 laajassa vuorovaikutuksessa yliopistoyhteisön kanssa ja ensimmäiset remontit käynnistyvät vuoden 2019 aikana.
Rehtorilla on myös raportointijaksolla ollut käytettävissä uudistumiseen liittyvää vapaata rahoitusta uusien innovatiivisten avausten rahoittamiseen. Rahoitusta on käytetty esimerkiksi hankkeen "Patient Innovation Project Proposal - Making patient innovation visible and valuable in cancer care in Finland" käynnistämiseen. Hanketta valmistelevat yhteistyössä Vaasan yliopisto, Helsingin yliopisto, MIT Sloan School of Management, and University of California Berkeley School of Public Health sekä työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Helsingin yliopistollinen sairaala. Hankkeen valmistelussa on mukana myös mm. lääkeyhtiö MSD. Käynnistyvä hanke on osa Suomen akatemian rahoittamaa lippulaivahanketta "iCAN Digital Precision Cancer Medicine". Rehtorin vapaata rahoitusta on myös käytetty koulutuksen kehittämiseen erityisesti digitalisaation käytännön jalkauttamisessa. Yliopistossa on opettajien tukena koulutuksen digitalisaation eri muotojen edistämiseksi ns. digicoach, jonka ohjaamana toimintaa on laajennettu nimeämällä kaikkiin yksiköihin oma "digimentori", jotta opetuksen digitalisaatiota voidaan kiihdyttää. Tämä tukee myös jatkuvassa oppimisessa tarvittavien monipuolisten pedagogisten taitojen edistämistä opettajatasolla.
Yliopiston Scientific Board on jatkanut työtään yliopiston uudistumisen tukena. Jäseninä ovat jatkaneet professori Xxxxxxxxx Xxxxxxxxx (Oldenburgin yliopisto), professori Xxxxx Xxxxxxxx (Chalmersin teknillinen korkeakoulu), professori Xxxxxx Xxxxxx (EBS) ja professori Xxxxxx Xxxxxx (Innsbruckin yliopisto). Scientific Board on mm. vieraillut Chalmersin teknillisessä yliopistossa Göteborgissa. Yhtenä kiinnotuksen kohteena on ollut kansainvälinen energiatutkimus ja yhteistyö korkeakoulujen ja yritysten välillä.
Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina
Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa,
rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.
Vaasan yliopiston koulutusta ja tutkimusta vahvistetaan kansallisen yhteistyön lisäksi kansainvälisellä verkottumisella.
Vaasan yliopisto ja Vaasan alueen muut yliopistotoimijat (HY, ÅA, SHH), ammattikorkeakoulut sekä innovaatiojärjestelmän muut toimijat laativat vuoden 2017 aikana Vaasan yliopiston koordinoimana suuntaviivat Pohjanmaan korkeakoulujen vaikuttavuuden ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi.
Tavoitteena on Pohjanmaan alueen tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivistyvä alueellinen yhteistyö, voimavarojen kokoaminen ja Palosaaren kampusalueen tarjoamien yhteistyömahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen. Palosaaren kampusalueelle vuonna 2017 rakennettavan tutkimus- ja tuotekehityslaboratorion ja eri toimijoiden tiivistyvän yhteistyön kautta vahvistetaan energia-alan osaamiskeskittymää.
Vaasan yliopisto ja Svenska handelshögskolan syventävät yhteistyötään ja selvittävät mahdollisuudet yhteisen kielikeskuksen perustamiseksi sopimuskauden aikana.
Yliopisto sopii tekniikan alan yliopistokoulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa tekniikan alan yhteistyöstä ja työnjaosta siten, että toiminnan epätarkoituksenmukaista päällekkäisyyttä puretaan ja yhteistyötä lisätään erityisesti kalliiden tutkimusinfrastruktuurien hankinnassa ja käyttämisessä.
VAASAN YLIOPISTO RAPORTOI 15.4.2019
Vaasan yliopisto on keskittynyt vahvaan profiloitumiseen strategiansa mukaisilla vahvuusalueillaan ja yliopisto on vahva kansallinen ja kansainvälinen toimija valitsemillaan alueillaan. Yliopiston organisaation uudistuminen on edennyt suunnitellusti. Keskiössä raportointijaksolla on ollut toimintatapojen uudistaminen ja uusiten toimintamallien jalkauttaminen. Yliopistossa on jatkettu uusien tutkimusalustojen toiminnan vakiinnuttamista. Akateemisen yksiköiden ja tutkimusalustojen välinen yhteistyö nousee tässä suhteessa keskeiseen asemaan ja erilaisten yhteistyömallien luomista ja vakiinnuttamista on työstetty yliopiston johtoryhmän johdolla.
VEBIC -tutkimusalustan polttoainelaboratorion tutkimustyö on alkanut, analysointimenetelmiä on kehitetty ja laitteistoa lisätty. Moottorilaboratorioon on asennettu ensimmäinen Wärtsilän iso moottori. Laboratorioissa on tehty mm. EU Hercules-2 -ohjelman tutkimuksia käyttäen vaihtoehtoisia polttoaineita, joita toimittavat alan keskeiset yritykset. Älyverkkolaboratorion toimintaa on myös alettu kehittää. Laboratorioiden ympärille on rakentunut niin kansallisesti kuin kansainvälisesti rahoitettuja hankekokonaisuuksia yhteistyössä alan yritysten kanssa.
Digital Economy -tutkimusalusta on keväästä 2018 alkaen toiminut avoin digitaali- ja datatalouden tutkimusalusta, jossa tutkitaan eri tieteenalojen näkökulmista uusien teknologioiden mahdollistamia innovaatioita ja digitalisaation vaikutuksia yksilöihin, organisaatioihin, teollisuuteen ja koko yhteiskuntaan.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ilmentyy erityisesti kestävien digitaaliratkaisujen muodossa, tutkimustulosten julkaisemisen, avoimen datan ja lähdekoodin sekä viestimisen kautta ja aikaansaatujen pilotointien ja demonstraatioiden kaupallistamisen aktiivisessa edistämisessä.
Innovation and Entrepreneurship InnoLab on uusi avoin tutkimusympäristö, jossa painottuvat tiede, avoimet innovaatiot ja käyttäjäinnovaatiot. InnoLab on valmistellut useita tutkimusrahoitushankkeita, joissa on partnereina niin julkisen sektorin toimijoita sekä yrityksiä globaalisti toimivista energiaklusterin teollisuusyrityksistä uusiin startupeihin ja mediataloihin. Lisäksi InnoLab tuo Vaasan yliopistossa tehtävää tutkimusta näkyväksi niin mediajulkisuudessa kuin julkisissa tilaisuuksissa ja sidosryhmätapaamisissa sekä itse järjestämissään tilaisuuksissa, kuten InnoLabin ja Wasa Innovation Centerin perustama kolmipäiväinen Wasa Future Festival. Xxxxxxxxx kanssa tehtävistä yhteistyö- ja kehityshankkeista keskeisimpiä olivat Digitalisaatio-Akatemian perustaminen sekä Wärtsilän ja Vaasan yliopiston yhteistyö Smart Partner Campuksen toiminnan kehittämiseksi.
Yliopisto on jatkanut organisaation kehittämistä käynnistämällä hankkeen Levón -instituutin toiminnan kehittämiseksi. Levón -instituutti on yliopiston erillislaitos, joka sisältää avoimen yliopiston toiminnot sekä täydennyskolutuksen ja lisäksi kaupallista projektitoimintaa. Yliopisto on nimittänyt ulkopuolisen selvitysmiehen käymään läpi Levón -instituutin toimintaa ja valmistelemaan yksikölle tulevaisuuteen suuntautuvaa kehittämisohjelmaa. Yksikön toiminnan kehittäminen on yliopiston yksi tapa mahdollistaa erilaiset jatkuvan oppimisen toimintamallit muuttuvassa toimintaympäristössä. Selvitysmies on jättänyt raporttinsa 26.3.2019 ja tarkennettu toimenpideohjelma valmistuu toukokuun 2019 loppuun mennessä.
Kehittämistyöhön on mm. osallistunut ulkopuolisena kansainvälisenä asiantuntijana The Entrepreneurial School MCI:n (The Management Center Innsbruck) rehtori, professori Xxxxxxx Xxxxxxx.
Tiedekirjasto Tritonia kehitti vuoden 2018 aikana digitaalisia palveluja ja tuki Vaasan yliopiston digitalisaatiotavoitteita tuottamalla ohjaus- ja koulutuspalveluja monimediaisesti opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille. Tiloja varustettiin vastaamaan uusien oppimisympäristöjen vaatimuksia muun muassa lisäämällä interaktiivisuutta ja hybridiopetusta mahdollistavia joustavia ratkaisuja. Tritonian sisäisiä prosesseja virtaviivaistettiin ottamalla käyttöön uusia digitaalisia välineitä. Valmistautuminen uuden, rajapintojen kautta käytettävän kirjastojärjestelmän käyttöönottoon aloitettiin. Toimintaprosessit käytiin läpi ja muutettiin ne GDPR-vaatimusten mukaisiksi. Tritonia vastasi myös opiskelijoiden tiedonhankinnan opetuksesta, jolla edistetään opiskelijoiden digitaalista ja avoimen tieteen osaamista. Lisäksi Tritonia koordinoi Åbo Akademin johtamaa opetus- ja kulttuuriminsteriön rahoittamaa kärkihanketta "HELLA - Higher Education Learning Lab ". Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan uusi monikielinen korkeakoulupedagogiikan opintokokonaisuus (60 op). EduLab järjesti lyhytkursseja ja antoi opettajille personoitua pedagogista ja teknistä tukea sekä ohjausta ja mediapalveluja digitaalisen opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tritonia järjesti myös yhdessä Vaasan kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalvelujen kanssa 11-12.10.2018 valtakunnalliset KINE - Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät Vaasassa.
Kielikeskus Linginno aloitti toimintansa 1.1.2018. Ensimmäisen toimintavuoden aikana vahvistettiin yksikön osaamista rekrytoinneilla, vakiinnutettiin toiminnan eri osa-alueita seurannan ja uusien avausten kautta, lisättiin näkyvyyttä sekä kehitettiin sisäistä, alueellista, kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Erityisenä kehittämiskohteena on ollut digipedagogiikan linjakkuus läpi tarjonnan. Käynnissä olevat kärkihankkeet DIGIJOUJO ja KIVAKO ovat tarjonneet tähän työhön vahvan viitekehyksen. Alueellisessa konsortioyhteistyössä on jatkettu Linguavaasan yhteisten kielikurssien koordinointia ja toteutusta ja Vaasan
kaupungin rahoituksella on avattu erityisesti yhteistyötä Hanken Svenska handelshögskolanin kanssa. Syyslukukaudella 2018 on käynnistynyt englannin kielen sivuainekokonaisuus Minor in Business Communication, johon molempien korkeakoulujen opiskelijat voivat ilmoittautua suoraan uudenlaisella verkkolomakkeella. Syksyllä 2019 järjestettävän kaksikielisiä kokouksia käsittelevän ruotsin kielen verkkokurssin suunnittelu on käynnissä ja lukuvuonna 2018-19 kontaktiopetuksena toteutettujen Finnish ja Swedish -verkkototeutusten suunnittelu ja pilotointi alkavat ensi lukuvuonna. Vaasan yliopiston ja Hankenin opettajat pitävät ensimmäiset kolme kehittämistyöhön liittyvää yhteisesitelmää Kielikeskuspäivillä Helsingissä kesäkuussa 2019. Alueellisessa yhteistyössä Kielikeskus on koordinoinut kieltenopettajille suunnatun koulutuspäivän (08/2018), kaksi kieltenopettajien ja -tutkijoiden teemapäivää (10/2018 Tandem- opetus, 03/2019 Integroinnit) sekä opiskelijatapahtuma Kielten Päivän (03/2019). Kansallisessa yhteistyössä Kielikeskus on kärkihankkeiden lisäksi ollut mukana toteuttamassa kielikeskusopetukseen keskittyvää työelämän viestintä -työpajaa kansainvälisessä Vakki-symposiumissa (02/2019). Kansainvälisiä avauksia opetuksessa ovat olleet erilaiset verkkoyhteistyön muodot ja työelämävalmiuksia opintomatkan muodossa kehittävään kokonaisuuden toteuttamiseen osallistuminen
Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään
Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.
Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.
Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.
Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.
Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.
Vaasan yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Yliopisto lisää avointa ajantasaista viestintää koulutuksen sisällöistä,
tavoitteista ja vaikuttavuudesta ja vahvistaa toisen asteen kanssa tehtävää yhteistyötä.
Yliopisto luo moderneja oppimisympäristöjä ja uusia opetusmuotoja sekä parantaa opettajien pedagogista osaamista. Ympärivuotisen opiskelun mahdollistamiseksi tehostetaan lukuvuoden käyttöä, hyödynnetään digitalisaatiota opetuksessa ja opiskelussa sekä tuetaan kesäopiskelua avoimessa yliopistossa.
Yliopisto vahvistaa työelämäyhteistyötä, sisällyttää yleiset työelämä- ja yrittäjyysvalmiudet kaikkiin koulutusohjelmiin ja edistää opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuuksia Vaasa Network -toiminnalla. Myös jatkokoulutuksessa vahvistetaan työelämäyhteistyötä.
VAASAN YLIOPISTO RAPORTOI 15.4.2019
Yliopistossa on jatkettu resursointia akkreditointiin aloittamalla EUR-ACE/Euro-Inf- akkreditointi kahdeksassa tekniikan ja innovaatiojohtamisen akateemisen yksikön koulutusohjelmassa. Osana tekniikan akkreditointiprosessia koulutusta on kehitetty yhdistämällä opiskelijapalautteen käsittelyn toimintatavat ja edistämällä opiskelijan opintojen etenemistä kehittämällä opetussuunnitelmia ja opintojen suorittamista. 2018 on toteutettu akkreditoinnit EPAS-järjestelmän mukaisesti kahdessa kauppatieteellisen tiedekunnan koulutusohjelmassa; International Business (aiemman akreditoinnin jatkokausi) ja Strategic Business Development (uusi). Tämän lisäksi on jatkettu akkreditointiprosessi AACSB-järjestelmän mukaisesti kauppatieteellisellä alalla (ml. MBA-ohjelma).
Opintojen sisällöllisen kehittämisen osalta tärkeimmät toimenpiteet ovat olleet hallintotieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmien sisällöllinen uudistaminen ja tiivistäminen. Koulutusohjelmien kehittämisen yhteydessä on kiinnitetty erityisesti huomiota digitalisaation avulla tuotettuihin joustaviin suoritustapoihin (mm. hallintotieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmat ja teknisen viestinnän maisteriohjelma). Opintoja on mahdollista suorittaa entistä enemmän joustavasti tai etäopintoina. Opiskelija voi valita lähiopetuksen luennot tai verkkokurssin.
Vaasan yliopisto on mukana opettajille suunnatun korkeakoulupedagogisen koulutuksen suunnittelussa ja pilotoinnissa Hella-hankkeessa. Tavoitteena on, että kaikille opettajille tarjotaan 25 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Xxxxx- Xxxxx/ Opettajia on kannustettu osallistumaan Hella-hankkeeseen, mikäli opettaja ei ole jo suorittanut pedagogisia opintoja.
Työelämäyhteistyön vahvistamisesta ja opiskelijoiden työelämätaitojen kehittämisen osalta 2018 aloitettiin Oman osaamisen markkinointi ja työnhaku -opintojakso. Sovellamme opintojaksolla Work Smart - uraohjausmallia (KareliaAMK), jossa harjoitellaan työelämävalmiuksia rekrytoitumisen osalta yhteistyössä työnantajien kanssa.
Opintojen ohjauksessa on tuettu omaohjaajien pedagogista ja ohjausosaamista koulutuksilla ja vertaisoppimisella. Opintojen ohjauksessa on erityisesti panostettu uusien opiskelijoiden orientaatioiden kehittäminen yhteistyössä digipedagiset mahdollisuudet huomioiden.
Osana avoimen tieteen edistämistä Vaasan yliopistossa on vuoden 2018 aikana on valmisteltu opinnäytetöiden sähköisen palauttamisen, julkaisun ja arkistoinnin toimintatavat ja -mahdollisuudet sekä
yhdistetty eri alojen opinnäytetyöohjeet yhdeksi yliopiston yhteiseksi ohjeistukseksi.
Vuonna 2018 käynnistyi uusi, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Väli-Suomen ICT-alan verkostomaisessa koulutusyhteistyönhankkeessa toteutettava ICT-alan KTM-maisteriohjelma Digitaalinen liiketoiminnan kehittäminen. Ohjelma on ensimmäinen Vaasan yliopiston koulutusohjelma, joka on suoritettavissa täysin etäopintoina. Ohjelma kiinnosti hakijoita erittäin hyvin, siihen haki 314 opiskelijaa. Opiskelijoita valittiin aloittamaan 43.
Xxxxxxxxxxx elinikäisen oppimisen ja yhteiskunnan koulutustarpeen haasteeseen yliopisto jatkaa hallintotieteiden maisterikoulutusta Helsingissä pääaineessa sosiaali- ja terveyshallintotiede. Aikuisväestölle tarkoitettuja kauppatieteellisen alan alueellisia maisteriohjelmia jatketaan Kokkolassa ja Seinäjoella.
Yliopisto on selkeyttänyt opiskelijavalintojaan. Ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien kiintiöt on nostettu kaikissa kandidaattiohjelmissa 70 %:iin vuodesta 2018 alkaen. Opiskelijat valitaan laajoihin tieteenalakokonaisuuksiin ja pääaine tai suuntautuminen valitaan vasta opintojen aikana. Päävalinnan hakukohteita oli vuoden 2017 opiskelijavalinnassa yhteensä viisi (vs. vuonna 2011 kohteita 16). Valintojen kehittämisen tavoitteena on tehdä hakemisesta opiskelijalle selkeää ja vertailtavaa sekä antaa harkinta-aikaa tärkeiden koulutusohjelmavalintojen suhteen. Suuntautumisen valinta tehdään pääsääntöisesti vasta ensimmäisen opiskeluvuoden keväänä. Kaikissa kandidaatin tutkintoon johtavissa ohjelmissa on lisätty yhteistä tieteenalan opetusta. Lisäksi kaikkiin Vaasan yliopiston tutkintoihin on sisällytetty liiketoimintaosaamista ja kansainvälistymisvalmiuksia. Kansainvälisissä asiakirjapohjaisissa hauissa on pilotoitu liitteiden toimittamista digitaalisesti suoraan yliopistolle Opintopolun kautta ja hakijoilta on saatu hyvää palautetta järjestelmän toimivuudesta.
Vaasan yliopisto on mukana valtakunnallisessa valintayhteistyön kehittämisessä. Kauppatieteissä ja tekniikassa jatketaan valtakunnallista yhteistyötä, hallintotieteissä on toteutettu vuonna 2018 ensimmäistä kertaa valinta yhteistyönä Tampereen yliopiston kanssa. Yhteistyö sujui hyvin ja Vaasan yliopiston hakijamäärät nousivat yhteistyössä hyvin. Kahdessa muussa hakukohteessa (viestintätieteet sekä tuotantotalous ja tietojärjestelmätiede) on selvitetty valtakunnallisia yhteistyömahdollisuuksia. Keväällä 2018 otettiin ensi askeleet valintayhteistyöstä viestintätieteiden alalla ja sovittiin yhteisestä todistuspistetaulukosta. Viestintätieteiden valintayhteistyön kehittäminen jatkuu keväällä 2019, jolloin kartoitetaan mahdollisuutta yhteisvalinnalle Tampereen yliopiston k ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Tuotantotalouden ja tietojärjestelmätieteen (kauppatieteet) kandidaattiohjelmassa siirrytään yhdenmukaiseen todistusvalinnan pisteytysmalliin kauppatieteellisen alan valtakunnallisen yhteisvalinnan kanssa.
Todistusvalinta on käytössä vuodesta 2018 lähtien kaikissa kandidaattiohjelmissa: Energia- ja informaatiotekniikassa 50 %, hallintotieteissä 30 % (vain ensikertalaisia), kauppatieteissä 60 % (vain ensikertalaisia), tuotantotaloudessa ja tietojärjestelmätieteessä 50 % sekä viestintätieteissä 20 %.
Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia
Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation
tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.
Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.
Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan.
Vaasan yliopisto vahvistaa tutkimuksen laatua yhteistyössä alueen muiden tutkimustoimijoiden ja tutkimusintensiivisten yliopistojen kanssa. Yliopisto vahvistaa tutkimuksen johtamista ja kiinnittää erityistä huomiota opetus- ja tutkimushenkilökunnan rekrytointiin. Koulutukseen ja tutkimukseen sisällytetään elementtejä, jotka tukevat osaamisen hyödyntämistä ja valmistuneiden työllistymistä. Yliopiston avoimen tieteen toimintapa nousee sopimuskauden aikana vähintään tasolle kolme.
VAASAN YLIOPISTO RAPORTOI 15.4.2019
Vuoden 2018 alusta otettiin käyttöön Vaasan yliopiston avoin julkaisuarkisto Osuva, joka sisältää Vaasan yliopiston omat julkaisut, opinnäytteet (vuonna 2018 väitöskirjat) ja tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallenteet. Osuvaan sisältyy julkaisujen viitetietoja, tiivistelmiä ja kokotekstejä.
Yliopiston julkaisu- ja datapolitiikka tukee tieteellisen tutkimustiedon leviämistä tiedeyhteisössä ja koko yhteiskunnassa. Vaasan yliopiston tutkijoita kannustetaan julkaisemaan tutkimustuloksensa oman tieteenalansa korkeatasoisissa julkaisuissa, jotka ovat avoimesti saatavilla. Vuoden 2018 aloitettiin avoimeen tieteeseen liittyvien palvelutarpeiden kartoittaminen, jatkettiin koulutus- ja infotilaisuuksia sekä tallennettiin keskitetysti tutkijoiden artikkeleita julkaisuarkisto Osuvaan. Vaasan yliopisto ei suosita niin sanottua hybridijulkaisemista eli julkaisun ostamista avoimeksi tilausmaksullisessa julkaisussa. Vaasan yliopisto kannustaa tutkijoitaan myös tutkimusaineistojen avoimeen julkaisemiseen.
Suomen akatemian myöntämä yliopistojen profiloitumisen vahvistaminen (Profi 4) haku tuotti keväällä 2018 myönteisen rahoituspäätöksen, 1,4 miljoonaa euroa. Yliopiston strategian mukaisesti profiloitumisen alueeksi oli valittu teema "Sustainable Energy Transition - From Technology to New Business Concepts and Societal Value". Teema yhdistää monitieteisellä tavalla vahvat tutkimusalamme ja tähtää sekä korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen että yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen alueellisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa.
Yliopistossa jatkettiin koko tutkimus- ja opetushenkilöstöä koskevaa tutkimuksen vaikuttavuuden seuraamista vuosittaisella kyselyllä. Vaasan yliopisto on tällä hetkellä Suomessa ainoa yliopisto, jossa opetus-ja tutkimushenkilöstön roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana mitataan. Vaikuttavuuskysely koostuu kolmesta osiosta, jotka ovat menettelytavat ja käytännöt, talousteen ja liiketoimintaan liittyvät tehtävät sekä yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyvät tehtävät. Yliopiston hallitus on päättänyt palkita rehtorin ehdotuksesta yliopiston strategisten tavoitteiden ja kokonaisvaikuttavuuden perusteella tulospalkkion saajat.
Strategisen tutkimusneuvoston myöntämää EU-hankkeisiin liittyvää valmistelurahaa käytettiin vuonna 2018 kansainväliseen verkostoitumiseen, jonka tavoitteena oli jättää H2020 hakuihin rahoitushakemus osana konsortiota tai koordinaattorina.
Yliopisto oli mukana TOHTOS-hankkeessa, jossa päätavoitteena on laajentaa väitöskirjatutkijoiden mahdollisuuksia työllistyä myös muille kuin perinteisille akateemisille aloille. Tätä tavoitellaan kehittämällä tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksiä. Kyseessä on kansallinen projekti, jossa koordinaattorina toimii Tampereen yliopisto ja partnereina ovat Itä-Suomen, Turun, Vaasan ja Oulun yliopistot. Projektin toimintakausi on 1.3.2016-28.2.2019 ja se on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama. Hankkeessa kehitetyt toimintatavat, materiaalit ja koulutukset ovat edelleen käytössä vuonna 2018.
Jatko-opintoihin hakemisessa jatkettiin Opintopolun kautta tapahtuvaa kokonaan sähköistä hakumenettelyä, joka vaikutti suotuisasti hakijamääriin. Tutkijakoulutuksen osalta vuosittainen valmistumismäärä yltää tavoitteeseen myös vuonna 2018. Vuonna 2018 käynnistyi myös tutkimusetiikan tukihenkilötoiminta.
Tukihenkilön tärkein tehtävä on tarjota oman organisaationsa henkilökunnalle luottamuksellista neuvontaa tilanteissa, joissa epäillään tiedevilppiä. Tavoitteena on vahvistaa kansainvälistyvän tutkijakunnan tietoisuutta
suomalaisesta hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja lisätä henkilökohtaista tutkimuseettistä neuvontaa.
Korkeakouluyhteisö voimavarana
Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.
Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.
VAASAN YLIOPISTO RAPORTOI 15.4.2019
Yliopiston vuosittain päivitetyn ja yliopiston hallituksen hyväksymän henkilöstöstrategian (HRM) mukaisesti on kuluneen vuoden aikana panostettu uuden johtajiston perehdyttämiseen ja sisäisten toimielinten yhteistyön rakentamiseen. Keskiössä ovat olleet tulosyksiköiden oma henkilöstösuunnittelu, jossa painopisteinä ovat olleet yksiköiden henkilöstökyvykkyyksien analysoinnit, toimenpiteet osaamisen vahvistamiseen (mm. digiosaaminen, yhteistyötaidot, vaikeiden asioiden esille nostaminen) sekä työhyvinvointikyselyn perusteella suunnitellut tulosyksikkökohtaiset työhyvinvoinnin edistämiseen liittyvät järjestelyt. Tulosyksiköt raportoivat näistä osa-alueista rehtorille aina vuosittain toiminta- ja taloussuunnittelun yhteydessä. Vuoden 2019 alussa on käynnistynyt johtoryhmän toiminnan kehittäminen ja koheesion varmistaminen.
Rekrytointia ja erityisesti tenure track -prosessia on edelleen kehitetty: työnantajakuvaa on selkeytetty ja yliopiston näkyvyyttä eri medioissa lisätty, samoin kuin rekrytointiprosessissa toimivien systemaattista koulutusta, sekä parannettu digitaalisen rekrytointijärjestelmän toimivuutta. Vuoden aikana on rekrytoitu 13 eri tieteenalan osaajaa tenure track -polulle ja täyttömenettelyssä noin 15 tenure-tehtävää sekä muihin tehtäviin rekrytoitujen määrä on pysynyt aiemmalla tasolla. Parhaillaan on myös käynnissä opetus- ja tutkimushenkilöstön perustehtävien urarakennelinjausten ja toimintatapojen uudistaminen sekä myös urarakenteessa edistymiseen liittyvien käytäntöjen selkiyttäminen.
Yliopiston henkilöstörakenne on entisestään monipuolistunut - opetushenkilöstöstä 27% edusti yli 80 eri kansallisuutta. Kansainvälisen henkilöstön tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun on kiinnitetty erityistä huomiota laatimalla toimintaperiaatteet erityisesti suomen ja englannin kielen käytölle virallisissa tilanteissa ja tiedottamisessa sekä yhteisissä vapaamuotoisissa tapahtumissa. Yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusmittareiden ja toimintojen kehittymistä seurataan säännöllisesti työsuojelukunnan kokouksissa. Seurannan kohteena ovat niin henkilöstölle kuin opiskelijoille määritellyt vuotuiset tavoitteet ja kehittämiskohteet.
Opiskelijoille ja henkilöstölle järjestetään vuosittain yhteinen hyvinvointiviikko sekä parhaillaan omaehtoista hyvinvointia lisääviä liikuntamahdollisuuksia yhteistyössä Liikkuva koulu -hankkeen kanssa. Työterveys on näissä kaikissa toiminnoissa HR:n lisäksi mukana ja tarvittaessa myös selvittämässä yksikkökohtaisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työpaikkaselvityksen tai työkykymittausten avulla. Keskeisenä työhyvinvoinnin tekijänä on kuitenkin toimiva esimiesjärjestelmä, jossa työroolit, vastuut ja selkeä rooli työssäjaksamisen osalta on määritelty ja sisäisestä tiedonvälityksestä huolehdittu. Tämä toimintamallia ja esimiestyössä toimimista on tuettu henkilöstökoulutuksilla.
Yliopiston tavoitejohtamista ja tulospalkkiojärjestelmään on edelleen kehitetty vuoden 2018 aikana osana hallituksen strategista toiminnan ohjausta. Rehtori on voinut kohdistaa palkkioita koko henkilöstölle strategian mukaisesta toiminnasta, johdolle henkilökohtaisten tavoitteiden ja yliopiston uudistamisen mukaisesta toiminnasta sekä uutena elementtinä koko opetus- ja tutkimushenkilöstölle kohdistettavasta yhteiskunnallista vaikuttavuuden arvioinnista. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta on mitattu excel-pohjaisesti kolmen eri osion avulla: menettelytapojen, taloustieteeseen ja liiketoimintaan liittyvien tehtävien sekä yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyvät tehtäviin osallistumisten kautta. Vaikuttavuuden mittaamisen mallin on kehittänyt rehtori.
Yliopiston sisäisen viestinnän kehittäminen ja muutosjohtamisen varmistaminen on parhaillaan käynnistynyt uuden markkinointi- ja viestintäjohtajan johdolla.
3. VAASAN YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT
Tehtävä ja profiili
Vaasan yliopisto profiloituu liiketoimintaorientoituneena ja verkostoituneena yliopistona, joka painottaa toiminnassaan kansainvälisyyttä ja alueellista vuorovaikutusta.
Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat
Vaasan yliopisto on määritellyt vahvuusaloikseen: 1) johtaminen ja muutos, 2) energia ja kestävä kehitys ja 3) rahoitus ja taloudellinen päätöksenteko.
4. TUTKINTOTAVOITTEET
Tavoitteet | Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin |
Ylemmät korkeakoulututkinnot | 480 |
Taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat | 50 |
Yhteiskuntatieteet ja palvelualat | 85 |
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet | 290 |
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat | 55 |
Yliopistokohtaiset tavoitteet | |
Tohtorin tutkinnot | 19 |
Alemmat korkeakoulututkinnot | 500 |
Yliopisto luopuu tutkintoon johtavasta kielikoulutuksesta 1.8.2017 alkaen. Vaasan yliopistossa opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden opintojen loppuun saattamisesta huolehditaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Tutkintoon johtavan kielikoulutuksen siirtyessä Vaasan yliopistosta Jyväskylän yliopiston järjestettäväksi Jyväskylän yliopisto ottaa myös kielikylpykoulutuksen osaksi koulutustarjontaansa. Yliopistot valmistelevat keskenään kielikylpykoulutuksen siirron yksityiskohdat.
Tutkintoon johtavan kielikoulutuksen loppuessa ja sitä vastaavien ylempien korkeakoulututkintojen tutkintotavoitteen
(35) lakatessa sopimuskauden 2017-2020 jälkeen yliopiston alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen
tutkintotavoitetta kasvatetaan muilla yliopiston koulutusvastuuseen kuuluvilla aloilla yhteensä 45 vuodesta 2021 lukien. Ministeriö päättää tutkintotavoitteiden alakohtaisesta kohdentumisesta Vaasan yliopiston ehdotuksen pohjalta vuoden 2017 aikana.
VAASAN YLIOPISTO RAPORTOI 15.4.2019
Vuonna 2018 saavutettiin kaikki koulutuksen määrälliset tavoitteet. Vuosi 2018 seuraa viimeisen neljän vuoden kehitystä, joiden aikana määritetyt tulostavoitteet ovat pääsääntöisesti ylittyneet. Koulutuksen määrälliset tavoitteet on sopimuskauden aikana saavutettu. Ylempien korkeakoulututkintojen osalta OKM:n tavoitteet ylittyivät vuositasolla 13 %:lla. Suurin ylitys on humanistisessa koulutuksessa, jossa tavoite on ylitetty 48 %vuositasolla. Myös yhteiskuntatieteellisessä koulutuksessa tavoitteet ylitettiin merkittävästi (28%). Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet ylittivät taas välivuoden jälkeen tavoitteensa (3%).
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat -kokonaisuudessa tutkintojen määrä on noussut viime vuosina tasaisesti ja nyt tavoitteet ylitettiin ensimmäistä kertaa (15%). Opintojen etenemisen seurannan valossa yliopiston kehitys jatkuu hyvänä koulutuksen ja opiskelun tehokkuutta kuvaavan niin kutsutun 55 pisteen indikaattorin valossa.
5. RAHOITUS
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (331/2016) perusteella yhteensä 31 645 000 euroa momentilta 29.40.50 seuraavasti:
a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 28 822 000 euroa.
Strategiarahoitusta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 3 400 000 euroa vuonna 2017, 3 400 000
euroa vuonna 2018, 3 300 000 euroa vuonna 2019 ja 3 200 000 euroa vuonna 2020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:
- Alueellisen yhteistyön ja energia-alan osaamiskeskittymän vahvistaminen
- Koulutuksen uudelleenjärjestelyt
- Yhteistyön tiivistäminen tutkimusintensiivisten yliopistojen kanssa
- Yrittäjyyden ja innovaatioiden kaupallistamisen toimintamallien vahvistaminen
Vaasan yliopiston tutkintoon johtavan kielikoulutuksen Jyväskylän yliopiston hoidettavaksi siirtämisen edellyttämistä yliopistojen keskinäisten rahoitusjärjestelyjen yksityiskohdista yliopistot sopivat erikseen.
b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 684 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella.
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin
liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista yhteensä 2 139 000 euroa.
Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.
VAASAN YLIOPISTO RAPORTOI 15.4.2019
Alueellisen yhteistyön ja energia-alan osaamiskeskittymän vahvistaminen
Vaasan alue on yksi Suomen vahvimmista vientialueista. Vaasassa verkostot toimivat hyvin, ja satoja alihankkijoita saa tuotteitaan ja palveluitaan maailmanlaajuisille markkinoille suurten maailmanlaajuisten vientiyritysten vanavedessä., kuten Wärtsilän, ABB:n ja Danfossin avulla. Vaasan yliopisto on keskeisessä roolissa tässä yhteistyöverkostossa, joka tuo yhteen monia energiaklusterin toimijoita. Vaasan yliopiston yhteistyö yritysten ja erityisesti Vaasan alueen energia-alan osaamiskeskittymän kanssa onkin keskeinen osa yliopiston strategiaa. Hyvä talouskehitys näkyi alueen ja Suomen yrityskentässä vahvana toimeliaisuutena ja työvoiman kysyntä pysyi voimakkaana. Alueen keskeiset yritykset tekivät merkittäviä investointipäätöksiä ja yritysjärjestelyitä. Tiiviin yhteistyön kautta yliopiston asiantuntijoilla ja alumneilla oli aktiivinen rooli näissä kehityshankkeissa.
Esimerkkinä yliopiston yhteistyöstä alueen energiasektorin kanssa voidaan mainita entisestään tiivistyvä yhteistyö Wärtsilän kanssa. Wärtsilä on ollut yliopiston yhteistyökumppani useissa laajamittaisissa tutkimushankkeissa viimeisten 20 vuoden aikana ja tarjonnut myös vierailuluentoja, työharjoittelua ja opinnäytetöiden suorituspaikkaa yliopiston opiskelijoille. Wärtsilä on aloittanut uuden tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskuksen Smart Technology Hubin rakentamisen Vaasaan ja se valmistuu vuoden 2020 loppuun mennessä. Osaksi Hubia rakentuu monipuolinen älykkään merenkulun ja energiatuotannon osaamiskeskittymä Smart Partner Campus, jossa tutkimusta ja tuotekehitystä tehdään yhdessä alan yritysten, startupien ja tutkimusyhteisöjen sekä Wärtsilän yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja toimittajien kanssa. Vaasan yliopiston on mukana yhtenä ensimmäisistä kumppaneista Smart Partner Campuksen toimintamallin muodostamisessa. Yhteistyö on jatkunut tiiviinä myös muide energiasektorin toimijoiden kanssa. Yliopistolla on myös tiivis yhteistyö muun muassa ABB Oy:n, Danfoss Oy:n, Wapice Oy:n ja VEO Oy:n kanssa.
Yhteistoimintaan kuuluu muun muassa tutkimushankkeita, seminaareja ja työpajoja, vierailuluentoja, työharjoittelua ja opinnäytetöitä.
Uudet tutkimusalustat ovat omilla tutkimusalueillaan verkottuneet alueen yritysten kanssa ja näin tuoneet uuden lähestymistavan yhteistyöhön yritysten ja muiden yhteisöjen kanssa. VEBIC -tutkimusalustan toiminnan käynnistyessä ja tutkimuslaboratorion toiminnan vakiintuessa edellytykset syvenevälle yhteistyölle kehittyvät entisestään. Myös muut tutkimusalustat ovat jo nyt verkottuneet hyvin Vaasan seudun energiakeskittymän kanssa. Yhtenä esimerkkinä uudesta yhteistyömuodosta voidaan mainita Digitalisation Academyn puitteissa tehtävä yhteistyö. Kyse on uudesta yhdistetystä koulutuksen ja rekrytoinnin toimintamallista, jossa alueen korkeakoulut ja yritykset yhteistyössä edistävät digitalisaation asiantuntijoiden koulutusta ja rekrytointia alueen yrityksiin.
Koulutuksen osalta esimerkkinä voidaan mainita uusi opintokokonaisuus, jossa koulutetaan akkuteknologian osaajia seudun elinkeinoelämälle. Akkuteknologian resurssitehokkaan suunnittelun, akkusovellusten ja kiertotalouden opintokokonaisuuden järjestäminen on Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran rahoittama
kokonaisuus "Kiertotalousopetusta kaikille koulutusasteille" hankeryppäässä. Kyse on 35 opintopisteen opintokokonaisuudesta, jonka avulla opiskelijat oppivat suunnittelemaan akkuteknologiaa ja -sovelluksia resurssitehokkaasti kiertotalouden hengessä. Opintoihin liittyvissä harjoituksissa ratkotaan todellisia työelämässä esiin tulleita haasteita. Opinnot suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Vaasan yliopiston, Yrkeshögskolan Novian ja Oulun yliopiston Kokkolan yksikön (Chydenius) kanssa. Myös seudun yritykset ovat tiiviisti mukana kurssisisältöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Takuuteekkari® -hanke jatkuu yritysten kanssa toteutettavana yhteistyönä, jossa mukana ovat Vaasan energiaklusterin lippulaivayritykset ABB, Danfoss, Wärtsilä Finland ja Wapice. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa ensimmäisen vuoden tekniikan alan tutkinto-opiskelijoille kesätyöpaikka ja sitä kautta ensikontakti teknologia-alan yrityksiin, ja siten tukea tulevan diplomi-insinöörin urapolkua sekä opiskelijaa että yhteistyöyrityksiä hyödyttävällä tavalla.
Koulutuksen uudelleenjärjestelyt
Kielten koulutukseen liittyvä liikkeenluovutus Jyväskylän on toteutettu. Jyväskylän yliopiston kanssa on rakennettu käytännön toimintamalleja opiskelijoiden häiriöttömän opiskelun takaamiseksi. Vuonna 2018 laadittiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa opetussuunnitelmat, joissa huomioitiin selvästi liikkeenluovutuksesta johtuva vähenevä opetustarve. Opetussuunnitelmiin tehtiin myös lukuvuoden aikana muutoksia opiskelijoiden henkilökohtaisiin opintosuunnitelmiin perustuen. Syksyllä 2018 opiskelijoille järjestettiin paljon liikkeenluovutukseen ja vähenevään opetukseen liittyen yhteisiä ja koulutusohjelmakohtaisia tiedotustilaisuuksia ja avoimia keskustelutilaisuuksia. Syksyllä myös laadittiin lähes 200 opiskelijalle päivitetyt henkilökohtaiset opintosuunnitelmat yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Lisäksi ylioppilaskunnan ja kielten opiskelijoiden ainejärjestön kanssa tehtiin yhteistyötä liikkeenluovutukseen liittyen.
Vaasan yliopisto ja Jyväskylän yliopisto ovat sopineet, että Vaasan yliopiston kielten opiskelijoiden koulutusyhteistyö päättyy nykyisen sopimuksen päättyessä. Lähes kaikki kielten opiskelijat saavat siihen mennessä tutkintonsa suoritettua tai siirtyvät opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon tai muuhun yliopistoon. Vaasan yliopisto valmistautuu huolehtimaan niiden opiskelijoiden opinnoista, jotka vielä jäävät Vaasan yliopiston opiskelijoiksi tuossa vaiheessa.
Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu ovat vuodesta 2016 toteuttaneet tekniikan alan opetusyhteistyötä. Yhteistyötä on toteutettu pilotoimalla ensi vaiheessa yhteistyössä toteutettavia opintojaksoja ja lukuvuodesta 2017/2018 lukien laajentamalla kurssitarjontaa kandidaatintutkintoon kuuluviin yleis- ja aineopintoihin. Pilotoinnista saatujen hyvien kokemusten perusteella toimintaa kehitetään edelleen, ja yhteistyön toteutustapa on vakiintumassa lukuvuoden 2018-2019 aikana resurssien kustannustehokasta hyödyntämistä, aiempaa sujuvampia opintopolkuja, opettajien erikoistumista sekä opiskelijoiden työelämävalmiuksia edistävällä tavalla. Yhteistyötä koordinoi ohjausryhmä, joka myös seuraa ja kehittää opintojen suunnittelua ja toteutustapoja.
Yhteistyön tiivistäminen tutkimusintensiivisten yliopistojen kanssa
Vaasan yliopisto on jatkanut tiivistä yhteistyötä FITechin puitteissa. FITech -Turku hanke on edennyt Vaasan yliopiston osalta suunnitelmallisesti. Lisäksi Vaasan yliopisto on mukana Aalto-korkeakoulusäätiön koordinoimassa FITech-konsortiossa, jolle opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt merkittävän rahoituksen kansallisen ICT-alaan keskittyvän koulutuskokonaisuuden luomiseen. Lisäksi Vaasan yliopisto koordinoi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa hanketta " FITech Energy Storage - Kansallinen energian varastoitiin keskittyvä koulutuskokonaisuus". Hankkeessa tekniikan alan koulutusta antavat yliopistot toteuttavat yhteistyössä energiavarastointiin ja akkuteknologiaan liittyvän täydennyskoulutusmodulin, Energy Storages -study module (25 - 30 op).
Vaasan yliopisto on myös kansallisen Allied ICT Finland -verkoston jäsen, jonka tarkoituksena on edistää Suomen ICT-alan tutkimus- ja tuotekehitysosaamista yliopisto-yritysyhteistyönä. Vaasan yliopisto on jäsenenä myös kansallisessa autonomisten järjestelmien verkostossa (RAAS, Research Alliance on Autonomous Systems) erityisesti osallistumalla verkoston energiateollisuuden, palveluliiketoiminnan kehittämisen ja kestävän automaatioteknologian toimintoihin yhteistyössä muiden yliopistojen ja alan yritysten kanssa. Molempien verkostojen kautta Vaasan yliopisto toimii tiiviissä yhteistyössä yritysten ja korkeakoulujen kanssa niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Vaasan yliopisto on aloittanut ainutlaatuisen yhteistyön Kiinan tiedeakatemian CASISD (CAS Institutes of Science and Development) kanssa. Vuonna 2018 CASISD ja Vaasan yliopisto solmivat sopimuksen kahdenvälisestä yhteistyöstä, jonka tavoitteena on perustaa yhteinen Kiina-Suomi instituutti. Vuoden 2018 aloitettiin yhteistyö alueellisen projektin käynnistämisellä innovaatio- ja yrittäjyyspolitiikkaan liittyen.
Keväällä 2018 CASISD:n delegaation osallistui Vaasan Energy Week-tapahtumaan. Syksyllä 2018 CASISD:n Pekingin valtuuskunnan kiinalaisdelegaatio vieraili Vaasan yliopiston Palosaaren kampuksella. Syksyllä 2018 Vaasan yliopisto vieraili Kiinassa kartoittaen neljän eri provinssin alueelle sijoittuvasta koulutusyhteistyötä.
Yrittäjyyden ja innovaatioiden kaupallistamisen toimintamallien vahvistaminen
Vaasan yliopisto suoritti HEInnovate-prosessin, korkeakouluille tarkoitetun itsearviointityökalun, jonka avulla voidaan tutkia korkeakoulujen potentiaalia liittyen innovatiivisuuteen ja yrittäjyysmäisyyteen. Online- itsearvioinnit suoritettiin loka-marraskuussa 2018, ja 16. marraskuuta 2018 järjestettiin niiden pohjalta kaksi työpajaa (yksi sisäinen ja yksi sidosryhmien kanssa). Työpajoihin osallistui yli 50 ihmistä miltei 20 eri organisaatiosta. HEInnovate-prosessi tuki yliopiston osaamista innovoinnin ja yrittäjyyden alalla ja auttoi tunnistamaan kehityskohteita.
Yrittäjyys ja innovaatiomallit ovat myös keskeisesti mukana yliopiston tutkimushankkeissa. Esimerkiksi yliopiston koordinoimassa, EU:n InterReg Botnia-Atlantica-ohjelmasta rahoitettavaksi suunnitellussa 'Kvarken Space Center'-hankkeessa yhteistyötä tehdään mm. CERN:n IdeaSquaren kanssa. Toiminnan fokus on 'New Space Economy'ssa ja siihen liittyvän yrittäjyyden ja innovaatioiden kaupallistamisen edistämisessä.
6. RAPORTOINTI
Yliopisto raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Yliopisto myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai
toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan yliopistojen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Yliopisto informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.
ALLEKIRJOITUKSET
Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx
Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja
Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx
Johtaja Rehtori