KEMIANTEOLLISUUS RY:N
KEMIANTEOLLISUUS RY:N
ja
TEOLLISUUSLIITTO RY:N
välinen
ÖLJY-, MAAKAASU- JA PETROKEMIAN TEOLLISUUTTA
koskeva
18.1.2022 - 31.12.2023
SISÄLLYSLUETTELO
I YLEISTÄ 7
1 § Sopimuksen soveltamisala 7
Kotityöntekijät 7
Osa-aikatyö 8
2 § Järjestäytymisvapaus 8
3 § Liitesopimukset 8
4 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite 9
Sopimuksen sitovuus 9
Työrauha ja valvontavelvollisuus 9
5 § Työsuhteen syntyminen ja päättyminen 10
Työnjohto-oikeus 10
Väliaikainen työtodistus 11
Määräaikainen työsopimus 11
Perehdyttäminen ja työnopastus 11
IRTISANOMISAJAT 12
Neuvotteluajan laskenta 12
II TYÖAIKA 13
6 § Säännöllinen työaika 13
Työaikalain noudattaminen 13
Työaikapankki 13
Xxxxxxx työaika 14
Keskimääräinen viikkotyöaika 14
Vuorokautisen työajan pidentäminen 14
Jaksotyö 14
Yötyö 14
Vapaapäivät 15
Arkipyhäviikot 15
Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumissuunnitelma 15
Työvuoroluettelon ja tasoittumissuunnitelman muuttaminen 15
Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen 16
Työviikon ja -vuorokauden alkaminen sekä sunnuntaivuorokauden päättyminen 16
Aloittamis- ja lopettamistyöt 16
Poikkeukset 17
Lisien muuntaminen 17
7 § Työaika päivä-, yksi- ja kaksivuorotyössä 17
Soveltamisala 17
Vapaan kertyminen 18
Vapaan antaminen 19
Ansiotaso 20
8 § Keskeytyvä 3-vuorotyö 20
Vuorovapaiden palkka 22
9 § Keskeytymätön 3-vuorotyö 22
Vuorovapaiden palkka 25
10 § Lepoajat 25
Päivittäinen lepoaika 25
Virkistystauko 26
Levähdystauko 26
Vuorokausilepo 26
Viikoittainen vapaa-aika 27
11 § Ylityö 27
Vuorokautinen ylityö 27
Viikoittainen ylityö 28
Ylityön määräytyminen työaikamuodon vaihtuessa 29
Ylityö keskeytymättömässä vuorotyössä 29
Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan 29
Ylityön vaihtaminen vapaa-aikaan 29
Työajan enimmäismäärät 30
Levähdystauko ennen ylityötä 30
Sunnuntaityökorotus 30
Kuukausipalkan jakaja 30
12 § Hälytysluontoinen työ 30
Edellytykset 30
Hälytysraha 31
13 § Päivystysvalmius 31
III TYÖPALKAT 32
14 § Työkohtainen palkka 32
Ryhmäohjepalkat 32
Nuorten ohjetuntipalkat 33
Olosuhdelisä 34
15 § Suorituspalkkatyö 34
Urakasta sopiminen 34
16 § Vuoro-, ilta- ja yötyölisät 35
Vuorotyölisä 35
17 § Siirto toiseen työhön. 36
Alemmin palkattu työ 36
Korkeammin palkattu työ 36
18 § Palkanmaksu 36
19 § Kuukausipalkka 37
Kuukausipalkan osittaminen 37
20 § Keskituntiansio 37
Laskentajakso 37
Tuntipalkkainen työntekijä 38
Kuukausipalkkainen työntekijä 38
Keskituntiansion käyttöajanjakso 38
Keskituntiansion käyttö 39
IV ERINÄISET KORVAUKSET 40
21 § Arkipyhäkorvaus. 40
Arkipyhäkorvaus 40
22 § Suurjuhlapyhäkorvaus 41
Suurjuhlapyhäkorvaus 41
23 § Matkakustannukset ja päivärahat 42
Työskentely tehdasalueen ulkopuolella 42
1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 42
Matkan alkaminen ja päättyminen 42
Komennuspaikkakunta 42
Työkomennus 42
Ilmoitusvelvollisuus työkomennuksista 43
2 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN 43
Makuupaikka 44
Majoittumiskustannukset 45
Yömatkaraha 46
Matkakorvaukset komennuspaikkakunnalla 46
Kotimatkat eräinä juhlapyhinä 46
3 MATKUSTUSSÄÄNTÖ 46
24 § Ulkomaantyö 47
1 YLEISET MÄÄRÄYKSET 47
2 PÄIVÄRAHA 47
3 MATKUSTUSSÄÄNTÖ 47
25 § Muita korvauksia 48
VAALIT 48
Merkkipäivät 48
Kutsunta 48
Reservin harjoitukset 48
Hautaus- ja vihkiäis- ja parisuhteen rekisteröintipäivät 48
V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 49
26 § Sairausajan palkka 49
Karenssipäivä 49
Työkyvyttömyyden toteaminen 49
Korvausjakso 49
Alle 1 kuukauden työsuhde 50
Karenssipäivän poistuminen 50
Sairastuminen kesken työpäivän 50
Sairausajan palkan epääminen 51
Vähennykset 51
ILMOITUSVELVOLLISUUS 52
Sairausajan palkan maksujärjestelmän menettelytapaohjeet 52
Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuksella
............................................................................................................ 52
Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet 52
Palkkaetujen väärinkäyttö on työsopimuksen päättämisperuste 53
Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus työnantajalle ennen työvuoron alkua, milloin se on mahdollista 53
Sairauspoissaolojen aiheuttamien ongelmien vähentäminen 53
Korvaava työ 53
27 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 54
Äitiysvapaan palkka 54
Isyysvapaan palkka 54
Adoptiovapaa 55
Kokonaissuunnitelma 55
28 § Sairaan lapsen hoito 55
Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen 55
Palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta 55
Vaikeasti sairas lapsi 56
29 § Lääkärintarkastukset 59
Lakisääteiset terveystarkastukset 59
Muut lääkärintarkastukset 59
Laskenta 60
30 § Työturvallisuus 60
31 § Ryhmähenkivakuutus 61
32 § Vuosiloma 61
Loman pituus 61
Lomaltapaluuraha 62
33 § Ruokailu- ja vaatesuojat 63
VI LUOTTAMUSMIEHET, TYÖSUOJELUVALTUUTETUT JA AMMATTIOSASTO 63
34 § Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut 63
35 § Ammattiosaston kokoukset 65
36 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen 66
37 § Ilmoitustaulut 66
VII NEUVOTTELUJÄRJESTYS 67
38 § Henkilökohtaiset työsuhdeasiat 67
39 § Paikallinen sopiminen 67
40 § Erimielisyyksien sovittelu 69
VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 69
41 § Teollisuusliitto ry:n hallintoelimien kokoukset 69
42 § Koulutukset ja kehittämistilaisuudet 70
43 § Rationalisointi 70
44 § Yrityksen sisäinen tiedotustoiminta 70
45 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö 71
46 § Järjestäytymismääräyksiä 71
47 § Sopimuksen voimassaolo 72
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ÖLJY-, MAAKAASU- JA PETROKEMIAN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI AJALLE 18.1.2022−31.12.2023 73
ÖLJY-, MAAKAASU- JA PETROKEMIAN TEOLLISUUDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVA SOPIMUS 98
YLEISSOPIMUS 116
LOMAPALKKASOPIMUS 137
IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 139
LIITE 1 ISYYSVAPAAN PALKANMAKSU 155
LIITE 2 LUOTTAMUSMIEHEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN TIEDONSAANTIOIKEUDET 158
LIITE 3 TYÖEHTOSOPIMUKSEN KOHDAT, JOISTA VOIDAAN PAIKALLISESTI SOPIA TOISIN 162
LIITE 4 SOVELTAMISOHJE PK-YRITYKSET JA AY-KOULUTUS 165
LIITE 5 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA 168
LIITE 6 TUTUSTU TYÖELÄMÄÄN JA TIENAA - KESÄHARJOITTELUOHJELMA 0000-0000 000
TYÖNTEKIJÖIDEN VUOSITYÖAIKA KEMIANTEOLLISUUDESSA 2022- 2025 (8 TUNNIN TYÖPÄIVÄ) 172
KEMIANTEOLLISUUS RY:N
ja
TEOLLISUUSLIITTO RY:N
välinen
ÖLJY-, MAAKAASU- JA PETROKEMIAN TEOLLISUUTTA
koskeva TYÖEHTOSOPIMUS
I YLEISTÄ
1 § Sopimuksen soveltamisala
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Neste Oil Oyj:n tuo- tantolaitosten, Borealis Polymers Oy:n, BEWI RAW Oy:n, Gasum Oy:n, INEOS Composites Finland Oy:n Kilpilahden tuotantolaitosten ja Neste Jacobs Oy:n työntekijöiden välisissä suhteissa.
Pöytäkirjamerkintä:
Yritykset on edellä mainittu esimerkinomaisesti. Nimensä mu- kaisesti työehtosopimusta sovelletaan koko öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuden aloilla.
Kotityöntekijät
Kotityöntekijöihin noudatetaan tätä sopimusta seuraavilta osin:
Kotityöntekijälle maksetaan kunkin palkanmaksun yhteydessä lomakor- vauksena ja lomaltapaluurahaa vastaavana eränä 13 % suuruinen erilli- nen lisä.
Mikäli työsuhde on kestänyt keskeytyksettä vähintään yhden vuoden, lo- makorvausta ja lomaltapaluurahaa vastaava lisä on 16,5 %.
Kun työehtosopimuksessa sovitaan palkankorotuksista, korotetaan koti- työntekijöiden palkkoja vastaavina ajankohtina ja vastaavan suuruisella korotuksella kuin muidenkin työntekijöiden palkkoja. Korotus tehdään yleiskorotuksena.
Osa-aikaiselle työntekijälle maksettavan korotuksen määrä lasketaan so- vitun työajan ja täyden työajan suhteessa.
Osa-aikatyö
Osa-aikatyöstä on kyse silloin, kun työntekijän työsopimuksen mukainen työaika alittaa jatkuvasti tai keskimääräisesti työehtosopimuksen mukai- sen säännöllisen työajan.
Osa-aikaisuus voi liittyä esimerkiksi:
Työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen työajan alittavaan työsuhtee- seen, osittaiseen hoitovapaaseen, osa-aikaeläkkeeseen, osa-aikalisään tai vuorotteluvapaaseen.
Osa-aikaisen työntekijän tässä työehtosopimuksessa tarkoitetut taloudel- liset etuudet määräytyvät sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa.
2 § Järjestäytymisvapaus
Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.
3 § Liitesopimukset
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:
˗ Yleiset sopimukset EK (TT/STK) – SAK
˗ Työturvallisuuskeskusta koskeva sopimus työjärjestyksineen 19.3.1997
Liittojen väliset sopimukset
˗ Lomapalkkasopimus
˗ Yleissopimus
˗ Irtisanomissuojasopimus
4 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite Sopimuksen sitovuus
1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdis- tyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voi- massaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.
Työrauha ja valvontavelvollisuus
2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, ettei- vät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, eivätkä riko työeh- tosopimuksen määräyksiä.
3. Ammattiosasto, luottamusmiehet ammattiosaston edustajana ja työn- antaja ovat velvollisia ylläpitämään työrauhaa työpaikalla. Työrauha- häiriön uhan tultua ammattiosaston, luottamusmiehen tai työnantajan tietoon, nämä ovat velvollisia viipymättä saattamaan asian ja kaikki sen arviointiin vaikuttavat seikat liittojen tietoon. Paikallisten osapuol- ten on pidättäydyttävä kaikista työtaistelutoimista, kunnes liitot ovat käsitelleet asian.
4. Liittojen on kohdassa 3. tarkoitetun ilmoituksen saatuaan viipymättä selvitettävä syy uhkaavaan työtaisteluun ja annettava arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelutoimi työehtosopimuslain vastainen. Liitot saattavat kantansa paikallisille osapuolille tiedoksi. Työtaistelun ol- lessa liittojen arvion mukaan työehtosopimuslain vastainen työtaiste- luun ei saa ryhtyä. Ammattiosaston on noudatettava liittojen näke- mystä ja pidättäydyttävä työtaistelusta tai mikäli työrauhahäiriö on jo käynnissä, päätettävä työtaistelutoimet ja palautettava työrauha välit- tömästi.
Liittojen tulee ohjata paikallisia osapuolia työrauhan ylläpitoon. Pai- kallisten osapuolten pyynnöstä liitot sekä työnantaja ja pääluottamus- mies selvittävät kolmen arkipäivän kuluessa tarpeellisiksi katsottavin yhteisin toimin mihin työrauhaa vaarantanut kiista kohdistuu ja mitkä ovat sen syyt ja mitkä olisivat mahdollisen työtaistelun seuraukset. Mikäli paikallinen erimielisyys liittyy työehtosopimuksen soveltami- seen tai tulkintaan, asia tulee käsitellä työehtosopimuksen 40 §:n mu- kaisessa neuvottelujärjestyksessä.
5. Työehtosopimuslain vastaiseen työtaistelutoimeen ryhtymisestä ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä voidaan työehtosopimuslain mukaan määrätä hyvityssakko. Liittojen näkemyksen mukaan
˗ ammattiosaston tai työnantajan laiminlyötyä 3.–4. kohdan mukaisia velvoitteitaan tämä tulisi huomioida hyvityssakkoa korottavana tekijänä ja
˗ liitoille määrättävää hyvityssakkoa korottavana tai alenta- vana tekijänä tulisi huomioida myös liittojen 4. kohdan mu- kaiset toimet lainvastaisen työtaistelun estämiseksi.
6. Kemianteollisuus ry sitoutuu olemaan nostamatta työrauhakannetta työtaistelutoimella uhkaamisesta kohtien 3.–4. mukaisen menettelyn ollessa liittojen välillä kesken.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Liittojen on annettava kohdassa 3. tarkoitetun ilmoituksen saa- tuaan viipymättä, ja viimeistään vuorokauden sisällä, kohdassa
4. tarkoitettu arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelutaistelu- toimi työehtosopimuslain vastainen.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Osapuolet toteavat, että työtaistelun uhkaa ei tule käyttää pai- nostuskeinona voimassa olevan työehtosopimuksen taikka pai- kallisen sopimuksen tai käytännön työehtosopimuksen mukai- sen ehdon tai tulkinnan muuttamiseen. Työehtosopimuksen so- veltamiseen liittyvät erimielisyydet on käsiteltävä työehtosopi- muksen 40 §:n neuvottelujärjestyksen mukaisesti, eikä tämän pykälän tarkoittamassa järjestyksessä.
5 § Työsuhteen syntyminen ja päättyminen Työnjohto-oikeus
1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä mää- rätä työn johtamisesta. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnan- tajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön, tämän työehtosopi- muksen tai työsääntöjen kanssa. Työntekijä tekee työnjohdon hänelle osoittamaa työtä ja työnantajalla on oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toiseen työhön.
Väliaikainen työtodistus
2. Työsuhteen kestäessä annetaan työntekijälle tarvittaessa väliaikai- nen työtodistus. Todistuksessa on oltava merkintä työsuhteen kesto- ajasta ja työtehtävän laadusta sekä lisäksi, jos työntekijä sitä pyytää, arvolause työntekijän osoittamasta työtaidosta, ahkeruudesta ja käy- töksestä.
Määräaikainen työsopimus
3. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edel- lyttävä seikka on siihen syynä tai jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai palvelujen kysynnän vakiintumattomuuteen taikka suo- ritettavaan työhön liittyvä, perusteltu syy määräaikaisen työsopimuk- sen solmimiseen. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä myös työsopimuslain 1 luvun 3 a §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa.
Jos määräaikainen työsopimus on tehty muussa kuin edellä maini- tuissa tapauksissa tai jos määräaikaisia työsopimuksia on ilman pä- tevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta tois- taiseksi voimassa olevana työsopimuksena.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Liitot pitävät tärkeänä, että työsopimuksen sisältö sovitaan niin selvästi, ettei siitä synny erimielisyyttä jälkeenpäin. Liitot suosit- televat, että uusien työntekijöiden työsopimukset tehdään kirjal- lisina.
Perehdyttäminen ja työnopastus
4. Työnantajan on huolehdittava työturvallisuuslain 14 §:n mukaisesti työntekijän riittävästä perehdyttämisestä ja opastamisesta työhön.
Uuden työntekijän työhön ottamisesta on viivytyksettä ilmoitettava pääluottamusmiehelle.
Työntekijän perehdyttämiseen sisällytetään myös työnantajan edus- tajan, pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun yhdessä antama opastus yrityksen yhteistoimintajärjestelmistä, paikallisista sopimuk- sista ja niiden mahdollisuuksista työehtosopimuksessa.
Irtisanomisajat
5. Irtisanomisajat määräytyvät liitteenä olevan Irtisanomissuojasopi- muksen 3 §:n mukaan, ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomi- sen yhteydessä sovittu.
Neuvotteluajan laskenta
6. Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain (1333/2021) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatet- tava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Tämän kohdan määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vas- taavat kohdat.
Yhteistoimintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista talou- dellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjeste- lyistä johtuvista syistä yhteistoimintavelvoitteet katsotaan yhteistoi- mintalain 19 §:n neuvotteluesityksen antamista ja 23 §:n neuvottelu- velvoitteen täyttymistä koskevista säännöksistä poiketen täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty yhteistoimintalaissa edellytetyllä tavalla kir- jallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettu- jen tarpeellisten tietojen pohjalta yhteistoimintalain 23 §:n mukaan määräytyvän neuvotteluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neu- votteluajasta.
Pöytäkirjamerkintä:
Pykäläviittaukset yhteistoimintalakiin ovat ainoastaan informa- tiivisia.
II TYÖAIKA
6 § Säännöllinen työaika Työaikalain noudattaminen
1. Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevaa työaikalakia (872/2019).
2. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Eri työaikamuodoissa noudatettavat työajat ja työajan järjestä- mistä koskevat erityismääräykset on kirjattu tämän työehtoso- pimuksen 7, 8 ja 9 §:iin.
Ennen uuden työaikajärjestelyn käyttöönottoa todetaan yhtei- sesti, mihin työehtosopimuksen tarkoittamaan työaikamuotoon järjestely kuuluu.
Työaikapankki
Työaikapankista sovitaan paikallisesti. Sopimus tehdään kirjallisesti työn- antajan ja henkilöstön edustajan välillä.
Työaikapankin käyttöönoton yhteydessä sovitaan säännöllisen vuoro- kautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismääristä, joita ei rajoita työehto- sopimuksen 6 §:n enimmäismääriä koskeva kirjaus. Työaikapankkiin voi- daan sopia säästettäväksi työaikaa, työehtosopimuksen mukaisia palkal- lisia vapaita, säästövapaita, työajaksi muutettavia rahaeriä tai muita ra- hanarvoisia eriä.
Pankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteettinsä, eivätkä niitä koske esimerkiksi työaika- tai vuosilomalain mukaiset tasoittumis- tai vanhentumisajat.
Liitot ovat yhtä mieltä
- ettei vapaiden antaminen ja pitäminen saa johtaa ylityön tekemisen tarpeeseen tai tuotannon keskeyttämiseen
- periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista
Liukuva työaika
Liukuvan työajan enimmäismäärän seurantajaksona voidaan käyttää 12 kuukautta.
Keskimääräinen viikkotyöaika
3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on en- nalta laadittu työajan tasoittumissuunnitelma vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärään.
Vuorokautisen työajan pidentäminen
4. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan paikallisesti sopimalla pi- dentää enintään kahdella tunnilla viikoittaisen työajan enimmäismää- rän ollessa 50 tuntia. Työajan tulee em. tapauksissa enintään 52 vii- kon pituisen ajanjakson puitteissa tasoittua kahdeksaan tuntiin vuo- rokaudessa ja 40 tuntiin viikossa.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Liitot toteavat yhteisesti, että 12 tunnin pituisia työvuoroja voi- daan käyttää sellaisissa töissä, joissa niiden käyttäminen työn laadun sekä työterveys- ja työturvallisuusseikat huomioon ot- taen on tuotantoteknisesti perusteltua.
Jaksotyö
5. Jaksotyössä säännöllinen työaika määräytyy lain 7 §:n 1. momentin mukaan.
Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti muissakin kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa tapauksissa.
Yötyö
6. Yötyötä voidaan teettää työaikalain 8 §:n mainitsemissa tilanteissa. Paikallisesti sopimalla yötyötä voidaan tehdä muissakin kuin työaika- lain 8 §:n mainitsemissa tapauksissa.
Vapaapäivät
7. Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista, olla lauantai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä tulee sen ilmetä etukäteen laaditusta työvuoroluettelosta.
Arkipyhäviikot
8. Muussa kuin keskeytymättömässä vuorotyössä ja säännöllisessä ilta- tai yötyössä työskenteleville työntekijöille pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto, samoin kuin niiden viikkojen lauantait, joihin sijoittuu uu- denvuodenpäivä, loppiainen, 2. pääsiäispäivä, helatorstai, vappu, it- senäisyyspäivä tai 2. joulupäivä, ovat vapaapäiviä, elleivät tuotanto- tekniset syyt muuta vaadi.
Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumissuunnitelma
9. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset le- poajat työssä määrää työnantaja lain ja tämän työehtosopimuksen ra- joissa.
Mainitut ajankohdat merkitään työaikalain mukaisesti työaikalain 30 § tarkoittamaan työvuoroluetteloon tai työvuoroluettelon ja työajan ta- soittumissuunnitelman yhdistelmään.
Työajan tasoittumissuunnitelmaa ja työvuoroluetteloa valmisteltaessa on asianomaiselle luottamusmiehelle varattava tilaisuus esittää mieli- piteensä kuten työaikalain 29 ja 30 §:issä on säädetty.
Työvuoroluettelon ja tasoittumissuunnitelman muuttaminen
10. Työvuoroluetteloa tai työajan tasoittumissuunnitelmaa voidaan muut- taa tuotannollisista tai töiden järjestelyihin liittyvistä syistä tai työnte- kijän pyynnöstä.
Pysyväisluontoisista, vähintään 1 kuukauden jatkuvista työvuoroluet- telon ja työajan tasoittumissuunnitelman muutoksista on ilmoitettava ao. työntekijöille vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin ja tilapäisistä muutoksista kolme päivää ennen muutoksen voimaantuloa, ellei il- moitusajoista paikallisesti toisin sovita. Tämän jälkeen työvuoro-
luetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden jär- jestelyihin liittyvästä ennakoimattomasta syystä, esimerkiksi sairaus- poissaolotilanteissa, konerikoissa tai tilauskannan äkillisesti muuttu- essa. Ennen muutoksen tekemistä siitä on neuvoteltava pääluotta- musmiehen ja yksittäistä työntekijää koskevasta muutoksesta asian- omaisen työntekijän kanssa.
Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen
11. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kol- men viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Paikallisesti voidaan sopia muuttumisajanjaksosta toisin. Työntekijää voidaan kuitenkin sovitta- essa pitää työssä jatkuvasti myös samassa vuorossa, ei kuitenkaan yövuorossa.
Työviikon ja -vuorokauden alkaminen sekä sunnuntaivuorokauden päättyminen
12. Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, työviikko ja työvuorokausi alkavat ja sunnuntaityövuorokausi päättyy maanantaina ensimmäisen työ- vuoron alkaessa.
Aloittamis- ja lopettamistyöt
13. Aloittamis- ja lopettamistyö on toimitusvarmuuden parantamiseksi ja tuotantohäiriöiden poistamiseksi säännöllinen työaika ylittäen tehtä- vää lisätyötä, jonka teettämisestä sovitaan paikallisesti. Sopimuk- sesta tiedotetaan henkilöstöä.
Aloittamis- ja lopettamistyöhön luetaan säännöllisen työajan lisäksi ennen tai jälkeen omaa säännöllistä työvuoroa tehtävä lisätyö. Aloit- tamis- ja lopettamistyö voi koostua työstä, joka on
• välttämätöntä, jotta työpaikan muut työntekijät voivat tehdä työtä koko säännöllisen työaikansa,
• joka on vuorotyössä tarpeen tietojen vaihtamiseksi työvuorojen vaihtuessa.
Aloittamis- ja lopettamistyöstä voidaan sopia työsopimuksella.
Aloittamis- ja lopettamistyötä saa teettää työntekijäkohtaisesti enin- tään viisi tuntia viikossa.
Aloittamis- ja lopettamistyöstä maksetaan säännöllisen työajan palk- kaa vastaava palkka mahdollisine työaika- ja olosuhdelisineen. Pai- kallisesti voidaan sopia myös määrältään vastaavasta kiinteästä kuu- kausikorvauksesta.
Poikkeukset
14. Yllä olevat työaikaa koskevat määräykset eivät estä lain sallimissa rajoissa poikkeamista edellä määritellyistä säännöllisistä työajoista, jos siihen on tuotantoteknillisesti pakottavia syitä. Tällaisiksi syiksi on katsottava välttämättömien korjausten suorittaminen, ylivoimainen este, raaka- ja tarveaineiden puute, tuotteiden riittämätön menekki sekä näihin verrattava syy.
15. Palokunnan työajan osalta noudatetaan kunnallisen järjestelmän mu- kaista työaikaa, ellei paikallisesti muuta sovita.
Lisien muuntaminen
16. Paikallisesti voidaan sopia eri työaikamuotoihin liittyvien erilaisten palkkaerien, kuten esimerkiksi työajan tasaamislisien, vuorotyölisien, sunnuntaityökorotusten jne. maksamisesta erillisinä kiinteinä tunti- tai kuukausikohtaisina lisinä.
7 § Työaika päivä-, yksi- ja kaksivuorotyössä Soveltamisala
1. Työajan tasaaminen koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Näitä työaikamuotoja ovat normaalisti päivätyö, kaksivuorotyö sekä jatkuva yksivuoro- ja kaksivuorotyö. Li- säksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pitui- nen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa tasaavat muu- toin vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jou- luaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.
Työajan tasaaminen ei kuitenkaan koske enintään kolmeksi kuukau- deksi määräaikaiseen työsuhteeseen otettuja työntekijöitä. Jos mää- räaikaista työsopimusta jatketaan, kertyvät työajantasaamisvapaat työsuhteen alusta lukien.
Vapaan kertyminen
2. Vapaata annetaan tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:
Vähintään | 17 | työpäivää | 1 | vapaa |
" | 35 | " | 2 | vapaata |
" | 53 | " | 3 | " |
" | 71 | " | 4 | " |
" | 88 | " | 5 | " |
" | 105 | " | 6 | " |
'' | 121 | '' | 7 | '' |
" | 138 | " | 8 | " |
" | 155 | " | 9 | " |
" | 172 | " | 10 | " |
" | 189 | " | 11 | " |
" | 205 | " | 12,5 | " |
Tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työajan tasoittumisjärjestelmän mukaiset työvuorot, joilta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa sekä työnan- tajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin, kun työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin edellytyksin rinnastetaan sään- nöllisiin työvuoroihin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muuten pysyvien elinten ja Teollisuusliitto ry:n liittovaltuuston tai hallituksen kokouksiin käytetty aika, 50- ja 60- vuotispäivät, omat häät, parisuhteen rekisteröintipäivä, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, kutsunnat, ker- tausharjoitukset sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimiseen käytetty aika.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Tehdyksi säännölliseksi työpäiväksi luetaan myös sellainen säännöllinen työpäivä, josta työntekijä on vähintään puolet teh- nyt työtä ja ollut osan poissa työstä joko työnantajan luvalla tai muusta hyväksyttävästä syystä.
Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työpäiviä kartut- tavaan aikaan, vapaapäivä katsotaan pidetyksi.
Työajan tasaamisen määrästä vähennetään muut kuin koh- dassa 1 mainitut vuotuista työaikaa tasaavat sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain sään- nöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.
Vapaan antaminen
3. Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle vii- meistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei työn- antajan ja työntekijän kanssa toisin sovita. Vapaa annetaan työnan- tajan määräämänä ajankohtana. Jos vapaa annetaan samanaikai- sesti kaikille työntekijöille tai työosastolle, noudatetaan työehtosopi- muksessa mainittua kahden viikon ilmoitusaikaa työajan tasoittumis- järjestelmän muuttamisesta. Henkilökohtaisesti annetusta vapaasta on ilmoitettava viimeistään viikkoa ennen vapaan antamisajankohtaa. Ilmoitusajoista voidaan paikallisesti toisin sopia.
Työntekijän kanssa voidaan sopia myös siitä, ettei vapaata pidetä. Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan työntekijälle 5. kohdassa tarkoitetun ansiokompensaation lisäksi yksinkertainen palkka.
Vapaan antamistapa jää yritystasolla ratkaistavaksi. Vapaa annetaan työvuoro kerrallaan tai enintään 6,5 päivän osalta puolina päivinä. Va- paa voidaan myös antaa muulla tavalla, jos paikallisesti niin sovitaan.
Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vas- taava palkka keskituntiansion mukaan.
4. Mikäli työajan tasoittumisjärjestelmässä ei muuta johdu, työstä pois- saolevan työntekijän katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaole- ville ole siitä erikseen saatu ilmoitetuksi, kun koko yritys, sen työ- osasto tai työryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.
5. Jatkuvassa 1- ja 2-vuorotyössä työajan lyhennys toteutetaan anta- malla työntekijöille palkallisia vapaapäiviä.
Ansiotaso
6. Kuukausipalkkaisella työntekijällä ansionmenetys kompensoidaan säilyttämällä työntekijän kuukausipalkka ennallaan. Tuntipalkkaisten työntekijöiden ansionmenetys kompensoidaan siten, että tasausva- paapäiviltä maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus
8 § Keskeytyvä 3-vuorotyö
1. Keskeytyvässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuoro- kaudessa ja pitkän aikavälin keskiarvona keskimäärin 35,8 tuntia vii- kossa. Arkipyhien sijoittumisesta riippuen keskimääräinen viikkotyö- aika voi vuosittain vaihdella.
2. Työtä varten tulee ennakolta laatia työajan tasoittumisjärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu 1. kohdassa mai- nittuihin keskimääriin. Tasoittumisajanjakson pituus on enintään vuosi, pääsääntöisesti kalenterivuosi.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Liitot suosittelevat työajan tasoittumisjärjestelmän laatimista si- ten, että peräkkäin tehdään enintään viisi työvuoroa.
3. Työaika tasataan merkitsemällä työvuoroluetteloon tehtyä työtä vas- taavat vuorovapaat siten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu edellä 1. kohdassa mainittuihin keskimääriin.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Mikäli paikallisesti niin sovitaan, voidaan vuorovapaat tai osa niistä antaa yksilöllisesti niitä etukäteen työajan tasoittumisjär- jestelmään merkitsemättä.
4. Vuorovapaita ansaitaan keskeytyvässä 3-vuorotyössä tehtyä sään- nöllistä työvuoroa kohden seuraavasti:
Tehdyt säännölliset työvuorot
Vuorovapaiden määrä
14 | työpäivää | 1 | vapaa |
27 | " | 2 | vapaata |
41 | " | 3 | " |
54 | " | 4 | " |
68 | " | 5 | " |
81 | " | 6 | " |
95 | " | 7 | " |
108 | " | 8 | " |
122 | " | 9 | " |
135 | " | 10 | " |
149 | " | 11 | " |
162 | " | 12 | " |
176 | " | 13 | " |
189 | " | 14 | " |
202 | " | 15,5 | " |
Edellä mainittujen vuorovapaiden lisäksi vuosityöaikaa tasaavat ku- nakin vuonna maanantain ja perjantain välille sattuvat arkipyhät.
Mikäli arkipyhät ovat työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisia työpäi- viä, tulee työntekijälle antaa vastaava määrä vapaata muuna aikana. Arkipyhäkorvauksen sijasta maksetaan työntekijöille kyseisiltä vapaa- päiviltä keskituntiansion mukainen korvaus. Edellä mainittu ei kuiten- kaan koske työaikamuotoa 36.
3-vuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työajan tasoittumisjärjestel- män mukaiset työvuorot, joilta työnantaja maksaa sairausajan palk- kaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Säännöllisiin työvuoroihin rinnastetaan edelleen kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä Teolli- suusliitto ry:n liittovaltuuston tai -hallituksen kokouksiin käytetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, parisuhteen rekisteröintipäivä, lä- hiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, kut- sunnat, kertausharjoitukset sekä pääluottamusmiehen ja työsuojelu- valtuutetun sijaisena toimimiseen käytetty aika.
5. Tehdyksi säännölliseksi työpäiväksi luetaan myös sellainen säännöl- linen työpäivä, josta työntekijä on vähintään puolet tehnyt työtä ja ollut osan poissa työstä joko työnantajan luvalla tai muusta hyväksyttä- västä syystä.
6. Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työpäiviä kartuttavaan aikaan, vapaapäivä katsotaan pidetyksi.
7. Lopputilitapauksissa sekä tilanteissa, jolloin keskeytyvää 3 vuoro- työtä tehdään vain osa kalenterivuodesta, korvataan vajaat vuorova- paat rahassa. Laskentasääntönä on tällöin se, että yhdestä säännöl- lisestä työvuorosta ansaitaan 0,613 tuntia vuorovapaata.
Vuorovapaiden palkka
8. Kuukausipalkkaisille työntekijöille ansionmenetys kompensoidaan säilyttämällä työntekijän kuukausipalkka ennallaan.
9. Työstä, joka ylittää asianomaisen työviikon työajan tasoittumisjärjes- telmän mukaisen työajan, maksetaan, kuten viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
10. Jos työntekijä on työskennellyt työajan tasoittumisjärjestelmään mer- kityn vuorovapaansa aikana, siirretään se annettavaksi myöhäisem- pänä ajankohtana.
11. Vuosilomaa annettaessa ei vuosiloma-ajanjaksolle saa sijoittaa vuo- rovapaita.
12. Jos työntekijä on työskennellyt ylityössä työajan tasoittumisjärjestel- mään merkityn vuorovapaansa aikana, katsotaan vapaa pidetyksi.
9 § Keskeytymätön 3-vuorotyö
1. Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimää- rin 34,6 tuntia viikossa.
2. 30 päivän pituiseen vuosilomaan oikeutetun työntekijän säännöllisten työvuorojen määrä kalenterivuodessa on 204 työvuoroa ja vuorova- paiden ja vapaavuorojen yhteismäärä 126,25 edellyttäen, että vuosi- loma pidetään kokonaisuudessaan kalenterivuoden aikana.
Esimerkki
Mikäli keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskennellään vain osan aikaa vuodesta, selvitetään työehtosopimuksessa sovitun kes- kimääräisen viikkotyöajan toteutuminen seuraavalla tavalla:
˗ | keskeytymättömässä kolmivuorotyössä | |
työskenneltävä ajanjakso | 196 | kalenteripäivää |
˗ sama työviikkoina, eli 196 pv ./. 7 pv/vk, eli | 28 | viikkoa |
˗ työntekijät ovat tuona aikana vuosilomalla | 3 | viikkoa |
˗ todellisten työviikkojen määrä on | 25 | viikkoa |
Työehtosopimuksen mukainen työaika em. ajanjakson aikana on 25 vk x 34,6 h/vk, eli 865 h, joka 8 h:n mittaisiksi työvuoroiksi muutet- tuna tarkoittaa 108 työvuoroa.
Em. ajanjaksolle laadittavaan työaikasuunnitelmaan tulee siis sisältyä 108 työvuoroa. Lisäksi jakson aikana on vuosilomajakson ulkopuo- lelle sijoittuvista vapaavuoroista 23 (108/4,67) merkittävä tunnuksella V ja maksettava ko. päiviltä jäljempänä kohdassa 12 selostettava vuorovapaan korvaus.
Mikäli edellä kuvattuun 28 kalenteriviikon ajanjaksoon yksittäistä työntekijää koskien sisältyy pidempiä, muita kuin tämän pykälän 6. kohdassa mainittuja palkattomia poissaoloja, esimerkiksi pitkä palka- ton työkyvyttömyys, isyysvapaa, vuorotteluvapaa, opintovapaa tms., huomioidaan ko. aika esimerkissä mainitun vuosiloman tapaan työ- viikkoja vähentävänä tekijänä.
3. Työajan tasoittumisjärjestelmät laaditaan paikallisesti. Niiden muutta- misessa noudatetaan 6 §:n 10. kohdan määräyksiä.
4. Työajan tasaamiseksi keskimäärin 34,6 tuntiin viikossa vuoden ai- kana on työntekijällä oikeus saada hänen kalenterivuoden aikana keskeytymättömässä 3-vuorotyössä työskentelemänsä ajan pituu- desta riippuen vuorovapaita. Vuorovapaat merkitään työajan tasoittu- misjärjestelmään tunnuksella V ja työajan tasoittumisjärjestelmään si- sältyvä muu vapaa eli vapaavuorot tunnuksella - (viiva).
5. Keskimääräistä viikkotyöaikaa toteutettaessa saadaan työajan tasoit- tumisjärjestelmään sisältyvän kokonaisvapaan määrä käyttämällä kerrointa, jonka suuruus on 0,619 kutakin tehtyä työvuoroa kohden. Tähän kokonaisvapaaseen sisältyvät vuorovapaat, joiden lukumäärä saadaan jakamalla tehdyt työvuorot luvulla 4,67.
6. 3-vuorotyössä tehdyiksi säännöllisiksi työvuoroiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työajan tasoittumisjärjestel- män mukaiset työvuorot, joilta työnantaja maksaa sairausajan palk- kaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Säännöllisiin työvuoroihin rinnastetaan edelleen kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elimien kokouksiin käy- tetty aika, 50- ja 60-vuotispäivät, omat häät, parisuhteen rekisteröin- tipäivä, lähiomaisen hautajaiset, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena toimimiseen käytetty aika.
7. Tehdyksi säännölliseksi työvuoroksi luetaan myös sellainen säännöl- linen työpäivä, josta työntekijä on tehnyt vähintään puolet työtä ja ollut muun osan poissa joko työnantajan luvalla tai muusta hyväksyttä- västä syystä.
8. Jos annettava vapaa sisältyy edellä 6. kohdassa mainittuun säännöl- lisiä työpäiviä kartuttavaan aikaan, vapaapäivä katsotaan pidetyksi.
9. Vuorovapaat annetaan ensisijaisesti työntekijän oman työvuoroluet- telon mukaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, vuorovapaat annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Jos työntekijälle ei ole vuoro- vapaiden määräytymiskauden aikana voitu antaa vuorovapaita, kor- vataan pitämättä jääneet vuorovapaat siirtämällä ne annettaviksi seu- raavan vuoden tammikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti toi- sin sovita tai maksamalla niistä keskituntiansion mukainen korvaus niiden määräytymiskauden päättymistä seuraavana palkanmaksupäi- vänä.
10. Jos työntekijä on pitänyt liikaa vuorovapaita, teetetään ylimääräiset vuorovapaat takaisin viimeistään seuraavan tammikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti toisin sovita. Vuorovapaiden teettäminen tapahtuu siten, että niitä vastaava määrä työntekijän työvuoroluette- lon mukaisista vuorovapaista merkitään työntekijän työpäiviksi. Siitä aiheutuvat muutokset tulee huomioida ko. työvuoroluetteloon. Tunti- palkkaisille työntekijöille maksetaan näiltä päiviltä normaali palkka. Kuukausipalkkaisilla työntekijöillä ko. päivien palkka sisältyy kuukau- sipalkkaan.
11. Uudelle työntekijälle ei pääsääntöisesti anneta vuorovapaita ensim- mäisen kolmen kuukauden aikana. Kuitenkin vuorovapaita ansaitaan myös tänä aikana tehdyiltä työvuoroilta.
Vuorovapaiden palkka
12. Työajan tasaaminen keskimäärin 34,6 tuntiseen viikkoon toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Tämä tapahtuu siten, että työajan tasaamis- järjestelmän mukaiset vuorovapaat, eli ajantasausvapaat ovat palkal- lisia ja että vuorovapaapäiviltä maksetaan peruspalkan lisäksi keski- määräisenä tuntiperusteisten lisien osuutena 38 % peruskuukausipal- kasta 5-vuorojärjestelmää käytettäessä.
10 §Lepoajat Päivittäinen lepoaika
1. Säännöllisessä päivä- ja yksivuorotyössä työntekijälle annetaan työ- aikalain 24 §:ssä säädetyin edellytyksin tunnin kestävä ruokailutauko, jonka aikana työntekijä saa vapaasti poistua työpaikaltaan.
2. Paikallisesti niin sovittaessa voidaan noudattaa puolen tunnin pituista ruokailutaukoa siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.
Paikallisesti voidaan sopia, että työntekijällä ei ole päivätyössä ruo- kailutaukoa, vaan hänelle varataan tilaisuus ruokailuun työpäivän keskivaiheilla työn kannalta kulloinkin sopivana ajankohtana.
3. Vuorotyössä ei työntekijällä ole ruokailutaukoa, vaan hänelle vara- taan tilaisuus ruokailuun vuoron keskivaiheilla työn kannalta kulloin- kin sopivimpana ajankohtana. Poikkeama vuoron puolivälistä voi olla enintään 2 tuntia molempiin suuntiin.
Virkistystauko
4. Työntekijällä on oikeus kahdesti päivässä pitää työpaikalla virkistys- tauko siten, että se mahdollisimman vähän häiritsee tuotannollista toi- mintaa.
Levähdystauko
5. Jos työaika ylittää 10 tuntia vuorokaudessa, työntekijällä on oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä levähdystauko kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.
Vuorokausilepo
6. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin, sekä jaksotyössä vähintään yh- deksän tunnin keskeytymätön lepoaika, jollei kysymyksessä ole va- rallaoloaikana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestäminen edellyttää, työnantaja ja asianomainen työntekijä voivat sopia tilapäi- sestä vuorokausilevon tasaamisesta. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia.
Mikäli se esimerkiksi vuorokierron tai muun sellaisen syyn vuoksi kat- sotaan tarpeelliseksi, paikallisesti voidaan sopia vuorokausilevon ly- hentämisestä siten, että se on vähintään 7 tuntia.
Edellä esitetystä voidaan tilapäisesti poiketa enintään kolmen peräk- käisen vuorokausilevon aikana kerrallaan työaikalain 25 §:n 3. mo- mentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Lepoajan on kuitenkin oltava vä- hintään viisi tuntia. Lyhennetyn vuorokausilevon korvaava lepoaika on annettava työntekijälle seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mahdollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yhdenjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa varal- laoloajalle.
Viikoittainen vapaa-aika
7. Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vä- hintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen va- paa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuoro- kauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää kes- kimäärin 35 tunniksi, enintään 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden tai työn järjestelyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos siihen on työntekijän suostumus.
Pöytäkirjamerkintä:
Määräyksen tulkinta vastaa vanhan työaikalain (9.8.1996/605) 31 §:n säännöksen tulkintaa (mukaan lukien sitä koskevat työ- neuvoston lausunnot, esim. TN 1365-00 ja TN 1417-06).
Viikoittaisesta vapaa-ajasta voidaan poiketa, jos säännöllinen työaika on enintään 3 tuntia vuorokaudessa sekä työaikalain 28 §:ssä maini- tuissa poikkeustapauksissa. Näissä poikkeustapauksissa viikoittai- nen vapaa-aika on korvattava saman pykälän 2. momentissa sääde- tyllä tavalla.
11 §Ylityö
1. Teollisuuslaitoksen toiminnan ja jatkuvan säännöllisen käynnissä pi- tämisen vuoksi välttämätöntä työtä, jota ei voida tehdä säännöllisenä työaikana, tehdään ylityönä laissa säädetyin työaikaa koskevin rajoi- tuksin.
Vuorokautinen ylityö
2. Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan työehtosopimuksen 6 § 2. koh- dassa mainitun säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai 6
§ 4. kohdan mukaisesti sovitun, tätä pidemmän säännöllisen vuoro- kautisen työajan lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä.
3. Vuorokautisesta ylityöstä sekä jaksoylityöstä maksetaan työaikalain mukaisesti korotettu palkka. Lauantaisin ja juhlapäivien aattoina mak- setaan vuorokautisesta ylityöstä kuitenkin heti 100 %:lla korotettu palkka. Välittömästi yöllä tehdyn säännöllisen täyden työvuoron jäl- keen tehtävästä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
4. Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan vuorokautiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työ- vuorokautena ylittää työajan tasoittumisjärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.
Viikoittainen ylityö
5. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuk- sen 6 § 2. kohdan mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan. Viikoittaiseen ylityöhön ei lasketa mukaan saman työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä.
6. Mikäli viikoittainen säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan viikoittaisena ylityönä kor- vattavaksi se työ, joka kunakin työviikkona ylittää työajan tasoittumis- järjestelmän mukaan asianomaisen työviikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.
7. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tun- nilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
8. Muussa kuin keskeytymättömässä tai jatkuvassa vuorotyössä ja säännöllisessä ilta- tai yötyössä työskenteleville työntekijöille makse- taan pääsiäislauantaina ja juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä 100 %:lla korotettu palkka ja muiden 6 § 8. kohdassa mainittujen ar- kipyhäviikkojen lauantaina tehdystä työstä kuten viikkoylityöstä.
Edellytyksenä on, että työntekijä on työskennellyt työajantasoittumis- järjestelmän mukaisesti asianomaisilla viikoilla tai että tämän pykälän
5. kohdan edellytykset täyttyvät.
Ylityön määräytyminen työaikamuodon vaihtuessa
9. Jos työntekijä työskentelee työviikon aikana eri työaikamuodoissa, katsotaan ylityöksi asianomaisella viikolla eniten noudatetun työvuo- roluettelon mukaisen työaikamuodon ylittävät tunnit, ellei ole sovittu näiden tuntien vaihtamisesta vapaa-aikaan.
Ylityö keskeytymättömässä vuorotyössä
10. Keskeytymättömässä 3 vuorotyössä katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi ne vapaavuorojen aikana tehdyt tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työajan tasoittumisjärjestelmässä asianomaisen viikon sään- nölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän, ellei ole sovittu näiden ylityötuntien korvaamisesta vastaavalla vapaa-ajalla.
Korvaus viikkoylityösäännösten mukaan
11. Jos työntekijällä vuosiloman, sairauden, työehtosopimuksen 7 §:ssä tarkoitettujen työajan tasaamisvapaiden, viikoittaisen vapaa-ajan kor- vaamiseksi annetun vapaan, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen, työnantajan määräyksestä suoritetun mat- kan, yleissopimuksen 7.1 tai 7.2 kohdassa tarkoitetun koulutuksen tai reservin harjoitusten takia ei ole työviikon työajan tasoittumisjärjestel- män mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisena vapaapäi- vänä, maksetaan vapaapäivänä tehdyistä työtunneista ylityökor- vausta siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
Ylityön vaihtaminen vapaa-aikaan
12. Ylityöstä maksettava palkan perusosa, korotusosa tai molemmat voi- daan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Vapaa-aika on annettava ja pidettävä 9 viikon kuluessa yli- työn tekemisestä.
Työajan enimmäismäärät
13. Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituk- sia. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenteri- vuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia pai- kallisesti vuoden pituinen ajanjakso.
Levähdystauko ennen ylityötä
14. Jos työntekijä jää välittömästi säännöllisen työajan päätyttyä ylityö- hön, sallitaan hänen pitää 15 minuutin levähdystauko, joka luetaan työaikaan. Ylityössä tarvittavista levähdystauoista sovitaan työaika- lain 24 § huomioon ottaen paikallisesti.
Sunnuntaityökorotus
15. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä vappu- ja itse- näisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan työaikalain mukaisena sunnuntaityökorotuksena 100 %:lla korotettu palkka.
Kuukausipalkan jakaja
16. Yli- ja sunnuntaityötä laskettaessa saadaan kuukausipalkkaisen työn- tekijän tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka päivä-, ja kaksivuoro- ja keskeytyvässä kolmivuorotyössä luvulla 159 ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä luvulla 155.
12 §Hälytysluontoinen työ Edellytykset
1. Hälytysluontoisen työn edellytykset ovat seuraavat: työ tehdään häly- tyskutsun perusteella, työntekijä joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta ja työ teh- dään joko kutsunantamisvuorokauden aikana tai sitä seuraavan vuo- rokauden puolella kello 00.00 ja 07.00 välisenä aikana.
Hälytysraha
2. Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perus- teella.
Se on:
a. kahden tunnin palkka, jos kutsu annetaan vapaapäivänä, työaikana tai työajan jälkeen ennen kello 21.00
b. kolmen tunnin palkka, jos kutsu annetaan kello 21.00 ja 07.00 välillä.
3. Hälytyskutsun perusteella kello 21.00 ja 07.00 välisenä aikana teh- dystä työstä maksetaan aina 100 %:lla korotettu palkka.
4. Korvaus lyhyemmästä kuin tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä on tunnin palkka.
5. Jos työ liittyy seuraavaan säännölliseen työvuoroon, ei kysymys ole hälytysluontoisesta työstä.
13 §Päivystysvalmius
Päivystyksellä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sopimuksen mukaan säännöllisen työaikansa ulkopuolella valmiudessa kutsun saatuaan saa- pumaan suorittamaan työtehtäviään.
Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle päivystysvalmiudesta korvausta.
Päivystysvalmiudesta maksettava korvaus on:
1. 50 % keskituntiansiosta, jos työntekijä on velvollinen aloittamaan työt viimeistään tunnin kuluttua kutsusta.
2. 25 % keskituntiansiosta, jos työntekijä on velvollinen aloittamaan työt 2 tunnin kuluttua kutsusta.
3. 10 % keskituntiansiosta, jos työntekijä on velvollinen aloittamaan työt viimeistään 3 tunnin kuluttua kutsusta.
Korvaus maksetaan siltä ajalta, kun työntekijä on päivystysvalmiudessa työtä tekemättä.
Jos päivystysvalmiudessa oleva työntekijä kutsutaan työhön, maksetaan palkka työhön käytetyltä ajalta tämän sopimuksen muiden määräysten mukaisesti.
Päivystysvalmiudessa olevan työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä eikä työaikalain varallaoloa koskevia säännöksiä.
Päivystysvalmiudesta on sovittava työntekijän kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luon- teesta ja kestoajasta.
Paikallisesti voidaan päivystysvalmiudesta maksettavasta korvauksesta ja sen määräytymisperusteista sopia toisin.
III TYÖPALKAT
14 §Työkohtainen palkka
Palkkausjärjestelmän perusteella määräytyvät ryhmäohjepalkat ovat seu- raavat:
Ryhmäohjepalkat
Ryhmäohjepalkat 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien
Palkkaryhmä | euroa/kuukausi |
1 | 2360 |
2 | 2186 |
3 | 2074 |
4 | 1968 |
5 | 1896 |
Nuorten ohjetuntipalkat
Kun nuori työntekijä suorittaa samaa työtä kuin täysi-ikäinen työntekijä ja omaa työn edellyttämän työtaidon ja -kokemuksen sekä pätevyyden eikä hänen työskentelyynsä kohdistu ylityösäännösten lisäksi muita lainsää- dännöstä johtuvia rajoituksia, määritellään hänen palkkansa asianomai- sen työn palkkaperusteiden mukaisesti. Muutoin ovat 15–17 -vuotiaiden työntekijöiden ohjetuntipalkat seuraavat:
Nuorten ohjetuntipalkat 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta lukien
tiä/tunti | ||
15 v | 898 | 1518 |
16 v | 913 | 1542 |
17 v | 921 | 1560 |
Nuorten ohjetuntipalkat sent-
euroa/kuukausi
Liitot ovat sopineet Tutustu työelämään ja tienaa -suosituksesta vuosille 2022–2023. Sopimus on työehtosopimuksen liitteenä.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Nuorten ohjetuntipalkat eivät koske enintään kahdeksi kuukau- deksi kesäharjoittelijoiksi otettuja koululaisia.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Nuorten alle 25-vuotiaiden harjoitteluedellytysten paranta- miseksi voidaan ylintä nuorten ohjetuntipalkkaa maksaa seu- raavissa tapauksissa:
˗ tutkintoon liittyvän pakollisen harjoittelun ajalta,
˗ ammatillisissa tai teknillisissä oppilaitoksissa tai korkeakou- luissa opiskelevien nuorten kesäharjoittelun ajalta.
Olosuhdelisä
Poikkeuksellisen likaisten töiden korvauksena sekä tietyissä erityisolosuh- teissa, joissa edellytetään erityissuojavarusteiden käyttöä, maksetaan 108 senttiä tunnilta 1.2.2018 alkaen. Lisää maksetaan niin monelta tunnilta kuin työ näissä olosuhteissa kestää tai erikoissuojavarustuksen käyttöä edellytetään. Lisä voidaan maksaa yhtäaikaisesti molemmilla perusteilla.
15 §Suorituspalkkatyö
1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, suoritetaan työ tuotannon ja ansion kohottamiseksi, mikäli mahdollista, urakka- työnä. Urakkatyön hinnoittelun on perustuttava eri työpaikoilla lähem- min sovittaviin työkohtaisiin tuntipalkkoihin ja oltava sellaisen, että työntekijän urakka-ansio normaalilla urakkatyöllä nousee 30 % mai- nittua työkohtaista tuntipalkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituk- sen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.
2. Erikoisammattimiehelle sekä siihen verrattavalle, vaativassa työssä olevalle täysin ammattitaitoiselle työntekijälle, jolla ammattitaitonsa perusteella on edellytys urakkatyössä päästä tavanmukaiseen urakka-ansioon ja joka työn laadusta johtuen työnantajan määräyk- sestä joutuu suorittamaan työtä pääasiassa aikapalkalla, voidaan tun- tipalkka tapaus tapaukselta määrätä siten, että se on samassa suh- teessa ao. työssä 14 §:n 1 kohdan mukaisesti normaalilla urakkatyö- vauhdilla saavutettavaan ansioon, kuin mitä hänen työsuorituksensa sen vaativuuteen, laatuun ja milloin se on mitattavissa, myös mää- rään, sekä tehtävän hänelle asettamaan vastuuseen katsoen, kulloin- kin on keskimääräiseen urakkasaavutukseen.
Urakasta sopiminen
Sellaisesta urakkatyöstä, jota varten kiinteää työhinnoittelua ei ole laadittu, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöi- den välillä, joille urakkatyötä tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista urakkahinta, josta työntekijälle on annettava todiste sekä välttämättömiä tietoja urakkahinnan laskemisen perusteista. Urakoitaessa on pyrittävä siihen, että työt jaetaan tarkoituksenmukai- siin mielekkäisiin ja terveydelliset näkökohdat huomioon ottaviin ura- koihin.
16 §Vuoro-, ilta- ja yötyölisät Vuorotyölisä
1. Voimassa olevat vuorotyölisät
Vuorolisiä on korotettu 1.2.2018 alkaen tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta siten, että iltavuorolisiä korotetaan 4 senttiä tunnilta ja yövuorolisää 7 senttiä tunnilta.
Korotusten toteuttaminen yrityskohtaisissa palkkausjärjestelmissä: Yritys- kohtaisia iltavuorolisiä on korotettu 4 senttiä tunnilta ja yövuorolisää 7 senttiä tunnilta 1.2.2018 alkaen tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta lukien.
Vuorotyölisien maksamisessa sovelletaan järjestelmää, jossa kunkin yh- tiön tuotanto-osastojen keskeytymättömässä 3-vuorotyössä työskentele- vien työntekijöiden henkilökohtaisten kuukausipalkkojen keskiarvon pe- rusteella ne määritellään yhtiökohtaisesti prosentuaalisiksi ja niiden suu- ruus todetaan yhtiöittäin kerran kalenterivuodessa 1.4. eli II vuosineljän- neksen alussa edeltävän maaliskuun lopun tilanteen perusteella. Keskiar- voa määrättäessä jätetään huomioimatta 30 % alimmista kuukausipal- koista. Maksettavat vuorotyölisät eivät voi alittaa edellisten vuorolisien määrää.
2. Ilta- ja yötyölisä
Jos työntekijän säännöllinen työaika sijoittuu siten, että työtä tehdään kello
16.00 ja 24.00 välisenä aikana sen olematta vuoro-, yli-, hätä- tai hälytys- luontoista työtä, maksetaan em. kellomäärien välille sattuvilta työtunneilta iltavuorolisän suuruista iltatyölisää ja kello 00.00 ja 06.00 välille sattuvilta työtunneilta yövuorolisän suuruista yötyölisää.
3. Paikallinen sopiminen vuoro-, ilta- ja yötyölisistä
Vuoro-, ilta- ja yötyölisien ajankohdista voidaan paikallisesti sopia toisin.
17 §Siirto toiseen työhön Alemmin palkattu työ
1. Jos aikapalkalla työskentelevä työntekijä siirretään toiseen omaa työ- tään alemmin palkattuun työhön, hänelle maksetaan tällöin entisestä työstään sovittu henkilökohtainen tuntipalkka kahden viikon ajalta, minkä jälkeen palkka määrittyy sen työn mukaan, jota työntekijä suo- rittaa.
Korkeammin palkattu työ
2. Jos toiseen, korkeammin palkattuun tuntityöhön siirretty työntekijä pystyy heti suorittamaan tätä työtä sekä työn laatuun että työtehoon nähden samalla tavalla kuin tätä työtä varsinaisesti suorittava, hänelle maksetaan heti uuden työn mukainen palkka.
18 §Palkanmaksu
1. Liitot suosittelevat, että palkat maksetaan kerran kuukaudessa. Ellei paikallisesti toisin sovita, palkat maksetaan sovittuina palkanmaksu- päivinä vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Muuttuvat palkanosat, kuten tuntiperusteiset lisät ja ylityön palkat voidaan maksaa ja palkat- tomat poissaolot voidaan käsitellä kerran kuukaudessa. Jos palkan- maksupäivä sattuu sunnuntai- tai juhlapäiväksi, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä.
Mikäli työpaikalla siirrytään kuukausipalkkaan 19 §:n mukaisesti, voi- daan palkka maksaa kerran kuukaudessa.
Pöytäkirjamerkintä:
Muuttuvilla tuntiperusteisilla palkanosilla tarkoitetaan erikseen laskettavia tuntiperusteisiä lisiä, esim. vuorolisiä, erityisolosuh- delisiä, lisä- ja ylityön perus- ja korotusosia, sunnuntaityökoro- tusta, suurjuhlapyhä- ja suurjuhlapyhän aaton korvauksia sekä viikkolepokorvauksia.
2. Työsuhteen päättyessä erääntyneet saatavat maksetaan viimeistään työsuhteen päättymistä seuraavana toisena yrityksen normaalina palkkapäivänä.
3. Työntekijälle on palkanmaksun yhteydessä annettava palkkalas- kelma kirjallisesti tai sähköisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Ennen siirtymistä sähköiseen palkkalaskelmaan, työnantaja tie- dottaa muutoksen ajankohdasta ja huolehtii, että työntekijä osaa ja pystyy tulostamaan tarvittaessa palkkalaskelman. Muussa tapauksessa palkkalaskelma annetaan kirjallisesti.
4. Palkasta pidätetään se, mihin työnantaja on lain ja sopimuksen mu- kaan velvollinen tai oikeutettu.
5. Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamaan pankkiin.
19 §Kuukausipalkka Kuukausipalkan osittaminen
Jos työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkanmak- sukaudelta, lasketaan hänelle työajan tasoittumisjärjestelmän mukai- sella säännöllisellä työajalla tehdyltä työajalta maksettava palkka si- ten, että palkanmaksukauden palkka jaetaan tähän ajanjaksoon si- sältyvien työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisten työtuntien luku- määrällä ja saatu tuntipalkka kerrotaan niiden tuntien lukumäärällä, joilta hänellä on oikeus saada palkkaa.
Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä jakajana olevaan säännöllisten työtuntien lukumäärään sisällytetään työajan tasoittumisjärjestelmän mukaiset vuorovapaat.
20 §Keskituntiansio
Yrityksissä, joissa peruspalkka tai ansion menetyksen korvaaminen on laskettavissa yksinkertaisemmin esimerkiksi siitä syystä, että yrityksen käytössä on pelkästään aikapalkka, ei ole velvollisuutta ottaa käyttöön seuraavassa kuvattavaa keskituntiansiota. Tällöin esimerkiksi ylityötilan- teessa korotetaan kaikkia palkan osia.
Laskentajakso
1. Säännöllisen työajan keskituntiansiota laskettaessa käytetään las- kentajaksona joko edellistä palkkakautta tai edellistä vuosineljän- nestä.
Tuntipalkkainen työntekijä
2. Työntekijän säännöllisen työajan keskituntiansio lasketaan siten, että hänen laskentajakson aikana aika-, urakka- sekä osaurakka- ja palk- kiotyössä työajalta saamansa ansio mahdollisine palvelusaikalisi- neen, erittäin raskaan ja erittäin likaisen työn, poikkeuksellisen vai- kean ja vaarallisen työn sekä vuorotyön lisineen vähennettynä ylityö- korvauksella sekä sunnuntaityökorotuksella ja suurjuhlapyhäkorvauk- sella sekä suurjuhlapyhän aaton korvauksella jaetaan laskentajakson aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.
Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä ja jatkuvaa 1- ja 2-vuorotyötä teke- vän työntekijän keskituntiansiota laskettaessa ei tämän ansiosta kui- tenkaan vähennetä sunnuntaityökorotuksia.
Kuukausipalkkainen työntekijä
3. Kuukausipalkkaisen työntekijän keskituntiansiota laskettaessa kiin- teää kuukausipalkkaa vastaava keskiansio saadaan laskemalla yh- teen laskenta ajanjaksolta työntekijälle maksettavaksi sovitut kuukau- sipalkat palvelusaikalisineen ja jakamalla saatu palkkasumma tunti- määrällä, joka keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on 155 ja muissa työaikamuodoissa 159.
Jos työntekijän palkkaan sisältyy muuttuvia palkanosia, esimerkiksi palkkio-osuuksia tai tuntiperusteisia lisiä, lasketaan näitä vastaava keskituntiansio-osa kohdassa 2 määritellyllä tavalla.
4. Jos säännöllisen työajan keskituntiansio on henkilökohtaista tunti- palkkaa pienempi, käytetään laskentatekijänä henkilökohtaista tunti- palkkaa.
Keskituntiansion käyttöajanjakso
5. Kohdan 1 tarkoittamia vuosineljänneksiin perustuvia keskituntiansi- oita käytetään seuraavasti:
˗ helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuo- sineljänneksen keskituntiansiota,
˗ touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljännek- sen keskituntiansiota,
˗ elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljänneksen keskituntiansiota, sekä
˗ marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota.
Tässä kohdassa mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautu- essa kahdelle yllä mainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljän- nekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja.
Keskituntiansion käyttö
6. Keskituntiansiota käytetään tuntipalkkaisten työntekijöiden perus- palkkana työehtosopimuksessa mainittuja palkan korotusosia, kuten esimerkiksi yli- ja sunnuntaityökorotuksia laskettaessa.
Keskituntiansiota käytetään lisäksi sekä tuntipalkkaisilla että kuukau- sipalkkaisilla työntekijöillä tapauksissa, joissa työehtosopimus velvoit- taa ansion menetyksen korvaamiseen.
Pöytäkirjamerkintä:
Jos työntekijälle ei voida määrittää keskituntiansiota edellisen palkkakauden tai edellisen vuosineljänneksen mukaan esimer- kiksi pitkäaikaisen sairausloman, äitiysloman, vuorotteluva- paan, vähäisten työtuntien tai muun vastaavan syyn johdosta, käytetään keskituntiansion määrittelyyn edellisen kokonaisen palkkakauden keskituntiansiota mahdollisilla yleiskorotuksilla korotettuna tai vastaavan työntekijäryhmän voimassa olevaa keskituntiansiota.
Samoin voidaan menetellä, jos henkilökohtainen keskituntian- sio poikkeaa kohtuuttomasti ja aiheettomasti ilman noudatet- tuun työaikamuotoon (esimerkiksi vuorottajat ja tuuraajat), työ- tehtävään tai suorituspalkkatyöhön liittyvää perustetta vastaa- van työntekijäryhmän voimassa olevasta keskituntiansiosta.
IV ERINÄISET KORVAUKSET
21 §Arkipyhäkorvaus Arkipyhäkorvaus
Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiais- päivältä, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, helatorstailta, vapun- päivältä, juhannusaatolta, jouluaatolta, ensimmäiseltä ja toiselta joulupäi- vältä jäljempänä mainituin edellytyksin arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka, mikäli mainitut arkipyhät muuten olisivat olleet hänen työpäiviänsä.
Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuukautta ennen ko. arki- pyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työssä työajan tasoittumisjär- jestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jäl- keen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos pois- saolo on johtunut työnantajan luvasta, lomautuksesta, raskaus- tai van- hempainvapaasta (voimaan 1.8.2022 lukien) tai poissaolo on perustunut työehtosopimuksen sisältämiin palkallisiin poissaoloihin.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Työajan tasoittumisjärjestelmään merkitty työajan lyhennys- päivä sekä alkava tai päättyvä vuosiloma siirtävät edellisen kappaleen tarkoittamaa edellytyspäivää.
Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin silloin, kun maanantain ja perjan- tain väliseen aikaan sijoittuva arkipyhä jää työntekijän vuosiloman, enin- tään kolme kuukautta ennen arkipyhää kestäneen sairauden, taloudelli- sista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään kaksi viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen tai työnantajan kustantaman koulutuksen ajalle.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Mikäli lomautus on toteutettu vuoroviikkolomautuksena tai ly- hennettyjen työviikkojen muodossa, täyttyy em. kahden viikon jakso, kun varsinaisia lomautuspäiviä on tällaisen lomautusjär- jestelyn alkamisen jälkeen kertynyt kahta viikkoa vastaava määrä.
Vapaapäiväksi sattuvalta arkipyhältä ei arkipyhäkorvausta makseta. Mikäli työntekijä on työssä em. päivinä, tai hänelle maksetaan korvausta jollakin muulla perusteella, ei arkipyhäkorvausta suoriteta.
Pöytäkirjamerkintä 3:
Edellä olevasta poiketen maksetaan työaikamuodossa 36 työs- kentelevälle arkipyhäkorvaus maanantain ja perjantain välille sijoittuvalta arkipyhältä riippumatta siitä onko kyseinen päivä työajan tasoittumisjärjestelmän mukainen työ- vai vapaapäivä.
Mikäli työntekijä ei ole oikeutettu lain mukaiseen itsenäisyyspäivän palk- kaan, maksetaan itsenäisyyspäivältä arkipyhäkorvaus tämän pykälän mu- kaisesti.
22 §Suurjuhlapyhäkorvaus Suurjuhlapyhäkorvaus
Uudenvuoden-, loppiais-, pitkäperjantain-, I ja II pääsiäis-, vappu-, hela- torstai-, helluntai-, juhannus-, pyhäin-, itsenäisyys- sekä I ja II joulupäivänä maksetaan kello 06.00 lähtien 24 tunnin aikana kaikille kyseessä olevana päivänä työssä oleville 200 %:lla korotettu palkka, mihin sisältyy sunnun- taityökorotus.
Mikäli se esimerkiksi noudatetun työvuororytmityksen, työvuorokauden vaihtumisajankohdan tms. syyn vuoksi katsotaan tarpeelliseksi, voidaan em. suurjuhlapyhäkorvauksen maksamisajankohdasta paikallisesti sopia toisinkin.
Pöytäkirjamerkintä:
Suurjuhlapyhän ajankohtaa ja siitä maksettavia korvauksia voidaan paikallisesti sopien siirtää.
Mainittujen päivien aattoina maksetaan vuorotyössä tai säännöllisessä ilta- tai yötyössä työskenteleville suurjuhlapyhän aaton korvausta ilta- ja yövuoron ajalta 100 %:lla ja aamuvuoron ajalta 20 %:lla korotettu palkka, joihin kumpaankaan ei sisälly sunnuntai- eikä ylityökorvausta. 20 %:lla ko- rotettu palkka maksetaan myös säännöllistä päivätyötä tekevälle.
23 §Matkakustannukset ja päivärahat Työskentely tehdasalueen ulkopuolella
1 Yleisiä määräyksiä
Työtehtävien edellyttämät matkat suoritetaan tarkoituksenmukaisella ta- valla siten, ettei matkaan kulu aikaa, eikä siitä aiheudu kustannuksia enempää kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.
Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen, majoittumismahdolli- suudet, henkilökohtaisten asioiden hoitomahdollisuudet työkomennuksen aikana ja muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä.
Milloin yrityksen toiminnan luonteesta johtuen työntekijä joutuu jatkuvasti työskentelemään eri työpaikoilla, tulee työnantajan työhönoton yhtey- dessä selvittää työntekijälle, mikä on hänen vakinainen työpaikkansa tätä pykälää sovellettaessa. Tähän määrittelyyn vaikuttavien olosuhteiden olennaisen muuttumisen johdosta tulee työnantajan antaa työntekijälle vastaava selvitys.
Matkan alkaminen ja päättyminen
Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välittömästi ko- mennuspaikkakunnalle suuntautuvalle matkalle työpaikalta tai asunnos- taan ja päättyneeksi silloin, kun hän palaa työpaikalleen. Ellei työntekijä voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kuluessa, katsotaan matka päättyneeksi silloin, kun hän palaa asuntoonsa.
Komennuspaikkakunta
Komennuspaikkakunnalla tarkoitetaan muuta työskentelypaikkakuntaa kuin vakinaisen työpaikan sijaintipaikkakuntaa tai työntekijän kotipaikka- kuntaa.
Työkomennus
Lyhyt työkomennus on kyseessä silloin, kun matka edellyttää yöpymistä sekä oleskelun vieraalla paikkakunnalla arvioidaan kestävän enintään 14 kalenterivuorokautta.
Pitkä työkomennus on kyseessä silloin, kun matkan ja oleskelun vieraalla paikkakunnalla arvioidaan kestävän yli 14 kalenterivuorokautta.
Ilmoitusvelvollisuus työkomennuksista
Lyhyestä työkomennuksesta ilmoitetaan työntekijälle viimeistään kolman- tena matkaa edeltävänä päivänä.
Pitkästä työkomennuksesta ilmoitetaan, mikäli mahdollista, viikkoa ennen matkan alkamista, kuitenkin viimeistään kolmantena matkaa edeltävänä päivänä.
Edellä mainittua ilmoitusaikaa noudattaen selvitetään työntekijälle mat- kaan liittyvät erityiskysymykset, esimerkiksi asunnon varaaminen työnan- tajan toimesta tai asunnon saantimahdollisuudet komennuspaikkakun- nalla.
Edellä mainituista määräajoista voidaan kuitenkin poiketa sellaisen työn- tekijän osalta, jonka kanssa tehty työsopimus tai hänen normaalit työteh- tävänsä muuten edellyttävät jatkuvaa matkustamista tai toistuvia lyhyitä työkomennuksia tai milloin on kysymyksessä kiireellinen työkomennus.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Työkomennus on kiireellinen, kun kyseessä on hätätyö tai mat- kan aiheuttaa muu ennalta odottamaton syy, esimerkiksi toisen työntekijän sairastuminen, ja tuotannon tekniset syyt edellyttä- vät välitöntä lähtöä komennuspaikkakunnalle.
2 Matkakustannusten korvaaminen
a. Matkakustannusten korvaus
Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat.
Jos oman auton käytöstä on ennen matkaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta verohallituksen vuosittain verovapaaksi vahvistama korvaus.
b. Matka-ajan korvaus
Matka-ajan korvausta maksetaan enintään 16 tunnilta työvuorokaudessa.
Matka-ajan korvausta ja palkkaa säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan yhteensä enintään 16 tunnilta työvuorokaudessa.
Säännöllisenä työaikana matkustettaessa maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus ja muilta ko. työvuorokauteen sijoittuvilta matkatun- neilta 85 % keskituntiansiosta.
Vapaapäivänä tapahtuvalta matkalta maksetaan ensimmäiseltä 8 matka- tunnilta keskituntiansion mukainen korvaus ja seuraavilta tunneilta 85 % keskituntiansiosta.
Makuupaikka
Milloin työntekijälle on järjestetty makuu- tai hyttipaikka, ei kello 21.00–
7.00 väliseltä ajalta edellä mainittua korvausta suoriteta.
c. Päiväraha
Päivärahaa maksetaan kultakin matkavuorokaudelta, kun työntekemis- paikka on yli 55 kilometrin etäisyydellä työntekijän vakinaisesta työpai- kasta ja asunnosta, seuraavasti:
˗ Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.
˗ Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 mutta enin- tään 10 tuntia
˗ Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka käsittää vähintään 2 ja enintään 6 tuntia, maksetaan osapäivä- raha.
Matkavuorokausi on enintään 24 tunnin pituinen ajanjakso, joka alkaa työntekijän lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Matkavuo- rokausi päättyy työntekijän palatessa työmatkalta työpaikalleen tai asun- nolleen.
Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hin- taan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmai- sella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.
d. Ateriakorvaus
Kun työ tehdään yli 5 kilometrin etäisyydellä työntekijän vakinaisesta työ- paikasta ja asunnosta, maksetaan hänelle
˗ matkakustannukset ja
˗ matka-ajan korvaus b) kohdan mukaisesti sekä
˗ ateriakorvaus, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta ruokailla vakinai- sella työpaikallaan tai kotonaan, ellei työpaikalla anneta ilmaista ruo- kaa.
Soveltamisohje:
Jos työmatka alkaa vakinaiselta työpaikalta kesken työpäivän, maksetaan työntekijälle matkakustannukset ja matka-ajan kor- vaus edellä mainittua lyhyemmältäkin matkalta.
Mikäli toisin ei ole sovittu, tapauksissa, joissa työntekijän tässä kohdassa tarkoitettu työ matkoineen on kestänyt vähintään 12 tuntia ja hän sen takia voi palata kotiinsa vasta myöhään illalla, korvataan syntyvät kustannukset toisella ateriakorvauksella. Mainittuihin tunteihin lasketaan mukaan myös välittömästi ennen matkaa saman työvuorokauden aikana tehdyt työtunnit.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Ateriakorvausta koskevaa määräystä ei sovelleta tapauksiin, joissa työntekijä joutuu liikkumaan saman yrityksen eri työpai- koilla silloin, kun nämä työpaikat ovat samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan ja ruokailumahdollisuudet ja -olosuh- teet ovat näillä työpaikoilla vastaavia.
e. Yöpymiskustannukset
Päivärahan lisäksi korvataan yöpymiskustannukset suorittamalla joko ma- joittumiskustannusten korvaus tai yömatkaraha seuraavasti:
Majoittumiskustannukset
Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja kor- vaa työkomennuksen aikana syntyneet majoittumiskustannukset työnan- tajan hyväksymän selvityksen mukaisesti.
Yömatkaraha
Verohallituksen verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatkaraha suori- tetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut ma- joittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuu- tai hyttipaikkaa.
Matkakorvaukset komennuspaikkakunnalla
Xxxxxxx komennuspaikkakunnalla ei ole työkohteen läheisyydessä saata- vissa asuntoa, ja työntekijä tämän vuoksi joutuu asumaan yli 5 kilometrin etäisyydellä työmaalta, maksetaan työntekijälle korvaus matkakustannuk- sista. Korvauksen suuruus määräytyy ensisijaisesti yleisissä kulkuneu- voissa perittävän maksun mukaisesti. Milloin sopivien yleisten kulkuyh- teyksien puuttuessa joudutaan käyttämään omaa autoa, sovelletaan oman auton käyttöä koskevaa sopimuskohtaa.
Kotimatkat eräinä juhlapyhinä
Jos komennus on ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää kestänyt yh- täjaksoisesti vähintään 6 viikkoa, on työntekijä oikeutettu matkustamaan kotiinsa, mikäli työn tekninen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä. Ko. matkoista aiheutuvat kustannukset työnantaja korvaa tämän pykälän mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä 3:
Työehtosopimusten mukaiset matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet määräytyvät sopimuskauden aikana vero- hallituksen vuosittaisten ko. korvauksia koskevien päätösten mukaisesti.
3 Matkustussääntö
Paikallisesti sopien voidaan laatia matkustussääntö, jolla voidaan poiketa tämän pykälän määräyksistä edellyttäen, että matkustamisen korvaami- nen kokonaisuutena ottaen vastaa tämän pykälän tasoa.
24 §Ulkomaantyö
1 Yleiset määräykset
Ulkomailla tehtävän matkatyön työehdoista sovitaan työnantajan ja työn- tekijän välillä ennen matkan alkamista. Edellä mainitut ehdot tulisi sopia kirjallisesti niin, että ne pääsääntöisesti vastaavat kotimaassa vastaa- vassa työssä sovellettavia työsuhteen ehtoja.
Jos ulkomailla tehtävä työ pidempiaikaisen kestonsa, laajuutensa, siihen osallistuvien työntekijöiden tavanomaista suuremman lukumäärän ja mui- den seikkojen perusteella sitä edellyttää, liitot voivat sopia projektiluontei- sen työn työehdoista erikseen tämän pykälän määräyksistä poikkeavasti.
Ulkomaan komennukselle ei työntekijää tule määrätä ilman hänen suos- tumustaan, ellei kyseessä ole työntekijä, jonka kanssa tehty työsopimus edellyttää matkustamista myös ulkomaille tai jonka normaaleihin tehtäviin tämä on aikaisemmin kuulunut tai ellei työkomennus ole tuotannon teknis- ten syiden vuoksi kiireellinen.
Osapuolet toteavat, että liittojen välillä on laadittu suositus koskien niitä seikkoja, joista ulkomaan komennukselle lähdettäessä on sovittava tai jotka muuten on tarpeen mukaan selvitettävä.
2 Päiväraha
Päivärahan suuruus kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.
Jos työntekijä ulkomaan komennuksella saa ilmaisen asunnon tai ruoan tai molemmat, vähennetään päivärahaa vastaavasti. Asunnon osuudeksi katsotaan tällöin 1/4 päivärahasta, ellei paikallisesti muuta sovita.
3 Matkustussääntö
Työpaikkaa varten voidaan vahvistaa matkustussääntö, jossa ulkomailla tehtävän työn työehdoista määrätään tästä työehtosopimuksesta poik- keavasti edellyttäen, että matkustussäännön mukaisten etujen on paikal- lisella sopimuksella todettu kokonaisuutena ottaen olevan saman tasoiset kuin tässä työehtosopimuksessa on ulkomaan työn osalta määrätty.
25 §Muita korvauksia Vaalit
1. Työnantaja korvaa valtiollisia ja kunnallisia vaaleja varten lain mu- kaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle sen ansionmenetyksen, mikä hänelle aiheutuu siitä, että vaalilautakunta tai -toimikunta kokoontuu hänen työaikanaan.
Merkkipäivät
2. Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun kyseinen päivä sattuu hänen työvuoroluettelon tai työajan tasoittumisjärjestelmän mukaiseksi työpäiväkseen.
Kutsunta
3. Työnantaja korvaa asevelvollisuuskutsuntaan osallistuvalle työnteki- jälle hänelle siitä aiheutuvan ansion menetyksen.
Reservin harjoitukset
4. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka pelastus- lain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.
Hautaus- ja vihkiäis- ja parisuhteen rekisteröintipäivät
5. Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä omana vih- kiäispäivänään tai parisuhteen rekisteröintipäivänä sekä läheisen omaisensa hautauspäivänä, joka voi olla myös uurnanlaskupäivä. Lä- heisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, rekisteröidyn parisuhteen toista osapuolta ja samassa taloudessa asuvaa avopuo- lisoa, lapsia ja xxxxxxxxxx, hänen vanhempiaan ja isovanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä aviopuolison tai rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen vanhempia.
V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
26 §Sairausajan palkka Karenssipäivä
1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvi- tyksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairaus- päivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, työ- ehtosopimuksen 7 § 2. kohdassa tarkoitettu työajan tasaamisvapaan taikka työehtosopimuksen 8 § 3. kohdassa tai 9 § 7. kohdassa tarkoi- tettu vuorovapaa.
Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 kalenteripäivän kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sai- rausajan palkkaa tai päivärahaa, jatkuu sairausajan palkan maksami- nen ilman karenssipäivää, jos korvausajanjakso ei tämän sairauden osalta ole tullut täyteen. Sairausajan palkan maksamista jatketaan il- man karenssipäivää, kunnes sairaus tai sairausajan palkanmaksu- jakso päättyy.
Työkyvyttömyyden toteaminen
Työntekijän työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveys- lääkärin lääkärintodistuksella. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin an- tama todistus työkyvyttömyydestä riittää perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle tapauksissa, joissa hoidon kiireellisyyden, työterveyslääkä- rin kaukaisen sijainnin, vastaanottoajan soveltumattomuuden, erikoislää- kärin tutkimuksen tarpeellisuuden, matkatyön, omalääkärijärjestelmän käyttämisen tai muun perustellun syyn vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mahdollista.
Korvausjakso
Sairausajan palkkaa maksetaan sen pituiseen ajanjaksoon sisältyviltä työ- päiviltä ja edellä mainituilta työajan lyhennysvapaa- ja vuorovapaapäiviltä, kuin seuraavasta käy ilmi:
Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti
Ajanjakson pituus kalenteripäivinä
vähintään 1 kk:n mutta alle 3 v. 28 päivää
3 vuotta mutta alle 5 v. 35 päivää
5 vuotta mutta alle 10 v. 42 päivää
10 vuotta tai kauemmin 56 päivää
Jos henkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 kalenteripäivän ku- luessa, käsitellään poissaoloja yhtenä sairautena. Jotta saman sairauden uusiutumista voidaan pitää uutena sairautena, tulee työntekijän työsken- nellä työvuoroluettelon mukaisesti 30 kalenteripäivän ajanjaksolla. Tähän ajanjaksoon ei lasketa vuosilomapäiviä.
Alle 1 kuukauden työsuhde
Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta, kuitenkin enintään niiltä työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pitui- sen ajanjakson sisällä. Karenssipäivältä maksettavan palkan suhteen ja myös muutoinkin noudatetaan tämän pykälän määräyksiä.
Jos työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, jolta palkkaa on maksettava.
Karenssipäivän poistuminen
Sairausajan palkkaa maksetaan myös karenssipäivältä, mikäli
˗ työntekijän työsuhde ennen työkyvyttömyyden alkua on yhdenjaksoi- sesti kestänyt vähintään 6 kuukautta, tai
˗ sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut kauemmin, kuin sai- rastumispäivän ja seitsemän seuraavaa arkipäivää, tai
˗ mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta.
Sairastuminen kesken työpäivän
Jos työntekijän työkyvyttömyys alkaa kesken työpäivän tai -vuoron, mak- setaan hänelle palkkaa työpäivän tai -vuoron loppuun.
Sairausajan palkan epääminen
2. Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaan- saanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.
Vähennykset
3. Xxxxxxxxxxx tai äitiysvapaan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden tai synnytyksen takia samalta ajanjak- solta päivä- tai äitiysrahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oi- keutta vähentää ko. korvausta sairausajan tai äitiysvapaan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.
Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan tai äitiysvapaan palkan, hän on oikeutettu nostamaan itselleen palautuk- sena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päivä- tai äi- tiysrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen mää- rän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itses- tään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oi- keus vähentää sairaus- tai äitiysvapaan palkasta se päiväraha tahi sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suoritta- matta.
4. Työntekijälle, joka on työnantajan tukeman sairauskassan jäsen, työnantaja on velvollinen maksamaan 1. kohdan mukaisen sairaus- ajan palkan ehdolla, että sairauskassa vapautetaan suorittamasta hä- nelle sairausavustusta siltä ajalta, jolta työnantaja 1. kohdan mukai- sesti on palkkaa maksanut. Mikäli sairauden tai tapaturman aiheut- tama työkyvyttömyys jatkuu yli sen ajan, jolta työnantaja 1. kohdan nojalla on velvollinen palkkaa maksamaan, vastaa sairauskassa sääntöjensä mukaisesti jatkuvan avustuksen suorittamisesta.
5. Jos työpaikalla toimii sairausvakuutuslain alainen kassa, työnantaja voi toteuttaa kohtaan 1 perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa myös 1. kohdan edellyttämän sairausajan palkan ja työnan- taja suorittaa kassalle kannatusmaksun, joka vastaa puheena ole- vasta sairausvakuutuslain ulkopuolella suoritettavasta avustuksesta aiheutuvia kustannuksia.
Ilmoitusvelvollisuus
6. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sai- rastumisestaan.
Sairausajan palkan maksujärjestelmän menettelytapaohjeet Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuksella
˗ Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työn- antajan hyväksymällä lääkärintodistuksella, ellei tästä ohjeesta muuta johdu.
˗ Xxxxxxxxxxx lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen erityiset perusteet taannehtivuu- delle.
Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet
˗ Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun sai- rausajan palkan perusteet ja määrä on hyväksyttävästi selvitetty.
˗ Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodis- tusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastet- tavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.
˗ Sairaslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyttävä todis- tus, jollei työnantaja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä. Mahdolliset epäselvyydet on selvitettävä paikallisesti asianosaisten kesken. Mikäli tämä ei onnistu, saatetaan asia työmarkkinoilla vallitse- van normaalin neuvottelujärjestelmän välityksellä sairaslomatodistuk- sia käsitteleviin viranomais- ja asiantuntijaelimiin.
Palkkaetujen väärinkäyttö on työsopimuksen päättämisperuste
Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään väärin, ei sairausajan palkkaa luonnollisestikaan makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päät- tämiseen.
Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus työnantajalle ennen työvuoron alkua, milloin se on mahdollista
˗ Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron al- kua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. Tä- hän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tie- toon.
Aikainen ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolo- tapauksessa työt sinä päivänä järjestetään.
˗ Milloin työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumi- sestaan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus ai- kaisintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.
Sairauspoissaolojen aiheuttamien ongelmien vähentäminen
˗ Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauksien ja tapa- turmien ennalta ehkäisevään toimintaan. Osapuolten yhteinen etu on saada poissaolot mahdollisimman vähäisiksi.
˗ Liitot seuraavat tarkemmin sovitulla tavalla sairauspoissaolojen kehitty- mistä ja selvittävät tarvittaessa keinoja poissaolojen aiheuttamien tuo- tannollisten ongelmien selvittämiseksi.
˗ Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien mää- räysten oikeaan soveltamiseen.
Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositelta- vaa jakaa heti perehdyttämisen yhteydessä.
Korvaava työ
Työntekijä ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia ns. korvaavan työn tekemisestä, mikäli työntekijän terveydentila sen mahdollistaa.
Tämän jälkeen työntekijä ja hänen esimiehensä sekä tarvittaessa työter- veyshuollon asiantuntija selvittävät, onko työntekijälle mahdollista osoittaa korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mah- dollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Ti- lanteesta riippuen korvaavan työn tekemisen sijaan työntekijälle voidaan järjestää koulutusta.
27 §Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa
1. Työntekijän äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa mää- räytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Sairausvakuutuslain mukaan äitiysvapaan pituus on 105 arki- päivää ja vanhempainvapaan pituus enintään 158 arkipäivää. Xxxxxx isällä on lisäksi oikeus 1–18 arkipäivän mittaiseen enin- tään neljässä osassa pidettävään isyysvapaaseen milloin ta- hansa äitiys- tai vanhempainrahakaudella. Lisäksi isällä on tie- tyissä sairausvakuutuslain 23 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa oi- keus isyysrahaan enintään 12 arkipäivältä.
Äitiysvapaan palkka
2. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan äitiysvapaan ajalta palkan ja päivära- han erotus 26 §:n 1. kohdan mukaisten ajanjaksojen ajalta työsopi- muslain 4. luvun 1 §:n perusteella tulevan äitiysvapaan alkamispäi- västä lukien.
Isyysvapaan palkka
3. Kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta työntekijälle maksetaan sään- nöllisen työajan palkan ja päivärahan erotus. Isyysajan palkan mak- sussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.
Pöytäkirjamerkintä:
Erotuspalkan maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äi- tiys- ja isyysrahan suuruudesta sekä perhevapaauudistuksen voimaantulon jälkeen vastaavien perhevapaata koskevien päi- värahojen selvittämistä.
Adoptiovapaa
4. Työntekijän adoptoidessa lapsen ja ollessa sairausvakuutuslain mu- kaisesti oikeutettu adoptiovanhemman vanhempainrahaan, makse- taan adoptioäidille palkan ja päivärahan erotusta 27 §:n 2. kohdan mukaisesti ja adoptioisälle 27 §:n 3. kohdan mukaisesti. Edellytyk- senä on, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen adoptiolapsen hoitoon ottamista.
Kokonaissuunnitelma
5. Perhevapaista on ilmoitettava työsopimuslain 4 luvussa säädetyn mu- kaisesti.
6. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalta tai hoitovapaalta palaavalla työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön.
28 §Sairaan lapsen hoito
Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen
Työntekijän oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain 4 luvun 6 §:n mukaan.
Palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta
Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen äkilli- sesti sairastuessa, maksetaan äidille tai isälle tai lasta huoltavalle henki- lölle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa äidin tai isän kanssa, tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukainen korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttä- mättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta.
Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sai- rausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan sekä yksinhuoltajuuteen sekä yhteishuolta- juuteen.
Poissaolo on sallittu myös puolison ollessa estynyt järjestämästä hoitoa tai hoitamasta äkillisesti sairastunutta lasta sen johdosta, että hän on sai- raalahoidossa kodin ulkopuolella tai hänellä on toisella paikkakunnalla ta- pahtuvaan päätoimiseen opiskeluun kuuluva pakollinen läsnäolo oppitun- neilla tai puoliso osallistuu tenttiin. Työntekijän on annettava luotettava selvitys esteellisyydestä esimerkiksi sairaalan tai oppilaitoksen henkilö- kunnan todistuksella.
Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle huolto- vastuullisista.
Vaikeasti sairas lapsi
Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksessä n:o 1315/89 tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osal- listuakseen lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen so- vittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
Pöytäkirjamerkintöjä:
1. Selvitys lapsen sairaudesta
Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairau- desta ja sen aiheuttamasta poissaolosta vaaditaan sama selvi- tys kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omak- sutun käytännön mukaan vaaditaan työntekijän omasta sairau- desta. Yleensä tämä merkitsee lääkärintodistuksen hankki- mista lapsen sairaudesta. Jos kuitenkin työpaikalla hyväksy- tään työntekijän sairastumistapauksessa jokin muu selvitys, tä- män tulee riittää myös lapsen sairastumisen vuoksi tapahtuvan poissaolon selvittämiseksi.
2. Milloin poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestä- miseksi tai hoitamiseksi
Poissaolo on sallittu sopimuksen mukaan sekä lapsen äidille, isälle tai jommankumman kanssa vakituisesti samassa talou- dessa asuvalle lasta huoltavalle henkilölle. Edellytyksenä pois- saololle on molempien huoltovelvollisien ansiotyössä olo tai se, että huoltovelvollinen on estynyt järjestämästä hoitoa tai hoita- masta äkillisesti sairastunutta lasta sen johdosta, että hän on sairaalahoidossa kodin ulkopuolella tai hänellä on toisella paik- kakunnalla tapahtuvaan päätoimiseen opiskeluun kuuluva pa- kollinen läsnäolo oppitunneilla tai huoltovelvollinen osallistuu tenttiin. Työntekijän on annettava luotettava selvitys esteellisyy- destä esimerkiksi sairaalan tai oppilaitoksen henkilökunnan to- distuksella. Lähtökohtana on, että työntekijän tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestämään hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mah- dollisuutta, voi jompikumpi hoitovelvollisista jäädä hoitamaan lasta.
Poissaolotapauksissa työntekijältä vaaditaan selvitykseksi poissaolon välttämättömyydestä tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdolli- suudesta ja sopivuudesta tehtävään. Työnantajalle ei tarvitse antaa selvitystä naapurien, kunnallisten kodinhoitajien ym. hoi- tajien puutteesta. Perheenjäsenillä tarkoitetaan kyseisen lap- sen vanhempia, isovanhempia sekä lapsen vanhempia sisaruk- sia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.
3. Lapsi sairastuu kesken työpäivän
Jos sopimuksen muut edellytykset ovat olemassa, työntekijälle tulee korvata poissaolotapauksessa palkka työehtosopimuksen mukaisesti. Yleensä tämä merkitsee sitä, että työntekijä saa lapsen sairastumispäivältä palkan työvuoronsa loppuun asti. Sairastumispäivää seuraava päivä on yleensä sairasloman en- simmäinen päivä, johon sovelletaan muun muassa työehtoso- pimusten karenssiaikaa koskevia määräyksiä.
4. Saman sairauden uusiutuminen
Jos lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 kalenteri- päivän kuluessa, suoritetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka myös lapsen hoidon osalta ilman karenssia.
Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pi- detä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 kalenteripäivän välein samassa perheessä. Myöskään työn- tekijän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumista- pausta.
5. Poissaolon pituus
Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tar- koitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oi- keutta neljän päivän palkalliseen enimmäispoissaoloon.
Poissaolon ollessa sovittua pitemmän, ei korvausta suoriteta. Sairasta lasta ei voida aina jättää yksin sairauden jatkuessa pi- tempäänkin kuin sen ajan, jolta korvausta suoritetaan.
6. Yksinhuoltaja
Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuolta- jaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioero- päätöstä tai päätöstä rekisteröidyn parisuhteen purkamisesta pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan tai rekisteröidyn parisuhteen toisesta osapuolesta sekä henkilö, jonka puoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorit- tamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.
7. Xxxxxxxx vanhemmat vuorotyössä
Jos lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä siten, että vanhempien työvuorot osuvat peräk- käin, varataan kotona olevalle vanhemmalle mahdollisuus il- man palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta sii- hen saakka, kunnes toinen vanhemmista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.
Sairasta lasta ei voida aina jättää yksin sairauden jatkuessa yli neljän päivän ajan. Näissä tilanteissa työntekijän oikeus saada vapaata sairaan lapsen hoitamiseksi määräytyy työsopimuslain 4 luvun 7 §:n (poissaolo pakottavista perhesyistä) ja 4 luvun 7 a §:n (poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoita- miseksi) mukaisesti.
29 §Lääkärintarkastukset Lakisääteiset terveystarkastukset
Työnantaja korvaa säännöllisen työajan ansion, jonka työntekijä menettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystar- kastuksissa tai niihin liittyvissä matkoissa.
Muut lääkärintarkastukset
Työnantaja korvaa ansion seuraavissa tapauksissa:
- Kysymyksessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämä- töntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen tai
- muissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa, jos aikaa lääkärintar- kastukseen ei ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulko- puolella.
Muihin lääkärintarkastuksiin rinnastetaan lääkärintarkastukseen liittyvät lääkärin määräämät laboratorio- ja röntgentutkimukset. Niihin rinnastetaan myös aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon määrittämiseksi suoritettu lääkärintarkastus sekä raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset. Samoin niihin rinnastetaan syöpäsairauden ja äkillisen hammassairauden aiheuttama hoitotoimenpide ja valtioneuvoston asetuk- sen mukaiset syöpäseulonnat.
Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos tämä ei ole mahdollista, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista. Työntekijän on esitettävä selvitys lääkärintarkastuksesta, odotus- ja matka-ajoista edellisessä kappaleessa mainituissa ja niihin rin- nastetuissa tapauksissa myös siitä, ettei hän voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.
Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimus- määräysten nojalla suoriteta.
Laskenta
Edellä tarkoitettu ansionmenetys määräytyy työehtosopimuksen sairaus- ajan palkanlaskentasääntöjen mukaan. Lakisääteisten terveystarkastus- ten osalta maksetaan matkakorvaukset työehtosopimuksen matkakor- vauksia koskevien periaatteiden mukaisesti.
30 §Työturvallisuus
1. TT:n ja SAK:n välistä työturvallisuuskeskusta koskevaa sopimusta työjärjestyksineen noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.
2. Tämän ohella työnantaja noudattaa työturvallisuudessa sekä tapa- turma- ja ammattitautivaaran torjumisessa lain määräyksiä sekä työ- suojeluviranomaisten antamia ohjeita.
3. Kun kemikaaleja otetaan työssä käyttöön, työnantajan on selvitettävä missä määrin ne ovat vaarallisia ja huolehdittava suojatoimenpiteistä sekä turvalliseen käyttöön liittyvästä tiedottamisesta työntekijöille. Eri- tyisesti on annettava opetusta käyttöturvallisuustiedotteista ja pak- kausmerkinnöistä.
4. Työturvallisuuslaissa tarkoitettuun perehdyttämiseen ja työnopastuk- seen sisällytetään tarpeelliset yritykseen ja työtehtäviin liittyvät ympä- ristönsuojeluasiat.
5. Liitot suosittelevat, että työpaikassa, jossa ei lainsäädännön nojalla ole perustettava työsuojelutoimikuntaa eikä muusta työsuojelun yh- teistoimintamuodosta ole paikallisesti sovittu, pidetään työnantajan koolle kutsumana vähintään puolivuosittain työsuojelun yhteistoimin- takokous.
Työsuojelun yhteistoimintakokouksessa käsitellään työpaikan ympä- ristöasioita, arvioidaan olosuhteita ja työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä asetetaan kehittämistavoitteita.
Työntekijöitä kokouksessa edustaa työsuojeluvaltuutettu. Ellei valtuu- tettua ole valittu, niin työntekijöitä edustaa pääluottamusmies tai muu heidän valitsemansa henkilö.
31 §Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja on velvollinen ottamaan ryhmähenkivakuutuksen, jota toteu- tettaessa noudatetaan keskusjärjestöjen TT:n ja SAK:n antamia ohjeita.
32 §Vuosiloma Loman pituus
1. Työntekijä saa vuosiloman tai sitä vastaavan vapaa-ajan vuosiloma- lain mukaan. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden lop- puun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada tältä lomanmääräytymisvuodelta 2,5 arkipäivää kultakin täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Työehtosopimuksen 7 §:n mukaiset työajan tasaamisvapaat ja 8 ja 9
§:n mukaiset vuorovapaat sekä työehtosopimuksen 28 §:n mukainen lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuva palkallinen poissaolo lue- taan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosiloman pituutta laskettaessa.
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan liittojen välistä loma- palkkasopimusta. Vuosiloma annetaan lomakautena, ellei paikalli- sesti toisin sovita.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Keskeytymättömässä vuorotyössä vuosiloma tai sen osa voi si- joittua työajan tasoittumisjärjestelmiin sisältyviin vapaajaksoi- hin, ellei paikallisesti toisin sovita.
2. Jos lomakautena 2.5. – 30.9. välisenä aikana annettavaan lomajak- soon sisältyy sunnuntaiden lisäksi muita lakisääteisesti lomapäiviksi kelpaamattomia päiviä, määräytyy työehtosopimuksen 9 § 2. kohdan tarkoittama työaika näitä päiviä vastaten lyhyemmäksi.
3. Jos työt keskeytetään loman ajaksi, ei niille työntekijöille, joilla ei ole oikeutta lomaan, suoriteta keskeytysajalta palkkaa, eikä lomaan oi- keutetuillekaan pitemmältä ajalta kuin heille on lain mukaan tuleva lo- maa.
4. Jos työt keskeytetään loman ajaksi ja työntekijä, jolla ei ole oikeutta lomaan tai ei niin pitkään lomaan kuin keskeytys kestää, haluaa tehdä työtä tänä aikana, pyritään sitä hänelle mahdollisuuksien mukaan jär- jestämään.
5. Paikallisesti voidaan sopia, että lomapalkka kokonaan tai osa siitä maksetaan normaalina palkanmaksupäivänä.
Lomaltapaluuraha
6. Työntekijälle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen tämän työehtosopimuksen mukai- sesta vuosilomapalkastaan.
7. Lomaltapaluuraha maksetaan kesäloman osalta 15.5. ja talviloman osalta 15.2. tai mainittuja ajankohtia lähinnä tapahtuvien palkanmak- sujen yhteydessä, ellei maksuajankohdista paikallisesti sovita tosin.
8. Lomaltapaluuraha maksetaan myös, jos työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut pois työstä työnantajan suostumuksella tai vuosilomalain 7 §
2. momentissa mainitun syyn takia.
9. Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä lo- maltapaluurahan maksamiselle on, että työntekijä palaa työhön hoi- tovapaalta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myö- hemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.
10. Lomaltapaluuraha maksetaan myös vanhuus-, työkyvyttömyys-, var- hennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työn- tekijälle sekä työntekijälle, joka asevelvollisuuden suorittamisen jäl- keen palaa työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai vir- kasuhteen jatkumisesta annetun lain edellyttämällä tavalla.
11. Jos työntekijän määräaikainen työsuhde tai toistaiseksi voimassa oleva työsuhde muusta kuin hänestä itsestään johtuvasta syystä päättyy lomakauden (2.5.–30.9.) aikana, maksetaan hänelle lomalta- paluuraha kesken jääneen tai kokonaan pitämättä olevan, edellisen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä ansaitun kesäloman osalta.
12. Lomaltapaluuraha maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan. Jos vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta.
Lomaltapaluuraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeis- tään ennen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alkua.
Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen lomaltapaluurahan edellä tarkoi- tetulla tavalla sovittua maksamisajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen tämän työehtosopimuksen mukaan oikeutettu.
Paikallisesti voidaan sopia lomaltapaluurahan tai sen osan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä lomanmääräytymisvuoden lop- puun mennessä.
33 §Ruokailu- ja vaatesuojat
1. Kullekin työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen varustetaan tar- koitustaan vastaavat ruokailuhuoneet ja lukittavat vaatesuojat, jotka pidetään työnantajan toimesta puhtaina ja lämpiminä. Samoin vara- taan kullekin työmaalle tarpeelliset pesulaitteet.
2. Raikasta vettä pidetään työntekijäin saatavana.
VI LUOTTAMUSMIEHET, TYÖSUOJELUVALTUUTETUT JA AM- MATTIOSASTO
34 §Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut
Liittojen välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaus 1.4.2020 al- kaen:
Työntekijöiden määrä | Vapautus h/viikko | Korvaus |
-20 | 1,5 | 79 |
21-30 | 6 | 79 |
31-40 | 7 | 79 |
41-60 | 8 | 103 |
00-00 | 00 | 000 |
81-100 | 12 | 113 |
101-140 | 15 | 134 |
141-180 | 18 | 143 |
181-220 | 20 | 143 |
221-260 | 27 | 155 |
261-320 | 28 | 155 |
321-420 | 32 | 178 |
421- | kokonaan | 179 |
vapautettu |
Pääluottamusmiehelle myönnettävän vapaa-ajan pituutta vahvistettaessa todetaan työpaikan työntekijäin lukumäärä välittömästi ennen pääluotta- musmiesvaaleja sekä vastaavana ajankohtana vuoden kuluttua vaalien jälkeen. Työntekijöiden lukumäärään ei kuitenkaan lasketa alle 3 kuukau- den määräaikaisessa työsuhteessa olevia. Tämän mukaan todetun va- pautuksen pituutta noudatetaan seuraavaan tarkistukseen saakka.
Päätoimisen pääluottamusmiehen peruspalkan tulee vähintään seurata sen ammattiryhmän palkkakehitystä, johon hän on kuulunut tullessaan va- lituksi pääluottamusmieheksi.
Pääluottamusmiehen tässä pykälässä tarkoitettua palkkakehitystä ja va- pautustarvetta tarkastellaan vähintään kerran vuodessa paikallisesti sovit- tavalla tavalla.
35 §Ammattiosaston kokoukset
Teollisuusliitto ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla ole- valla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana ai- kana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:
a. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on sovittava työnantajan kanssa, mi- käli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.
b. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tar- koitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyk- sestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkai- sun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiin- nitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudat- taa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.
c. Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokous- tilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
d. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehto- sopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
e. Teollisuusliitto ry:n toimihenkilöllä on oikeus, sovittuaan siitä ensin työnantajan kanssa, käydä tutustumassa olosuhteisiin tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvalla työpai- kalla.
36 §Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen
Työnantaja pidättää, jos työntekijä on antanut siihen kirjallisen valtuutuk- sen (perintäsopimuksen), työntekijän palkasta palkanmaksukausittain Te- ollisuusliitto ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne eräpäivään mennessä Teolli- suusliitto ry:n nimeämälle pankkitilille. Työntekijän liittämiseksi järjestel- mään työnantaja ja työntekijä tekevät jäsenmaksujen perintäsopimuksen.
Jäsenmaksu peritään työntekijän ennakonpidätyksen alaisesta palkasta ammattiosaston tai Teollisuusliitto ry:n kirjallisesti kalenterivuodeksi ker- rallaan ilmoittaman perintäkausittain yhdensuuruisen %- tai €-määrän mu- kaan. Peritystä jäsenmaksusta annetaan tieto työntekijälle palkkalaskel- massa tai muulla vastaavalla tavalla. Työnantaja toimittaa kaksi kertaa vuodessa Teollisuusliitto ry:lle tai sen lukuun jäsenmaksuja hoitavalle ta- holle selvityksen pidätetyistä jäsenmaksuista liiton antaman ohjeistuksen mukaisesti.
Jäsen ilmoittaa työsuhteen aikana päättyvästä jäsenmaksuperinnästä tai palkattomasta jaksosta työsuhteen aikana Teollisuusliittoon.
Tehdystä perintäsopimuksesta ja sen päättymisestä välittyy tieto työnteki- jälle, työnantajalle, luottamusmiehelle ja Teollisuusliitto ry:lle. Työsuhteen päättyessä työntekijä ilmoittaa perintäsopimuksen päättymisestä Teolli- suusliitto ry:lle. Työnantaja ilmoittaa työntekijän työsuhteen ja perintäsopi- muksen päättymisestä seuraavassa Teollisuusliitto ry:lle tekemässään jä- senmaksuselvityksessä.
37 §Ilmoitustaulut
Teollisuusliitto ry:n ja paikallisen osaston ilmoituksia ja tiedonantoja saa- daan tehdasalueella kiinnittää vain työnantajan sitä varten osoittamille il- moitustauluille. Ilmoitukset eivät saa olla ristiriidassa tämän työehtosopi- muksen kanssa, eivätkä työnantajaa tai hänen edustajaansa loukkaavia.
VII NEUVOTTELUJÄRJESTYS
38 §Henkilökohtaiset työsuhdeasiat
Työntekijän tulee selvittää työsuhteeseensa liittyvä asia esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisiin neuvotteluihin. Ellei asiaa näinkään saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siir- tää sen pääluottamusmiehen hoidettavaksi.
39 §Paikallinen sopiminen
Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan paikallisesti sopia toisin tämän työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työntekijän tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukau- den irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa sekä kaikkia luottamusmiehen edustamia työntekijöitä. Sopimus on sol- mittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Milloin sopimus on tehty kirjallisena, se on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan sen- kin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Kun kysymys on koko yritystä, työosastoa tai suurempaa työ- ryhmää koskevasta asiasta, sovitaan siitä luottamusmiehen kanssa. Liitot suosittelevat, että pysyväisluonteiset sopimukset laaditaan kirjallisesti. Luottamusmiehelle annetaan sopimus- neuvottelujen kannalta tarpeelliset tiedot mahdollisimman hy- vissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista.
Vuoropuheluun liittyvät haasteet
Luottamusmiesten ja työnantajaedustajien hyvä yhteistyö työpaikalla luo edellytykset niin paikalliselle sopimiselle, yrityksen tuottavuuden paranta- miselle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle sekä hyvälle työilmapiirille.
Osana paikallisen sopimisen edistämistä liitot tukevat yhdessä työpaikko- jen sopijaosapuolia vuoropuheluun liittyvissä haasteissa. Ongelmien ilme- tessä, osapuoli tai osapuolet yhdessä voivat olla liittoihin yhteyksissä ja pyytää apua. Tavat, joilla yhteistyötä kehitetään, katsotaan tämän jälkeen kunkin työpaikan tarpeiden mukaisesti. Mahdollisiin ongelmiin puututaan kuitenkin viivytyksettä.
Paikallisesta sopimisesta tuloksia
Onnistuminen paikallisessa sopimisessa edellyttää muutostarpeen yh- teistä ymmärtämistä, luottamusta ja sopimisrohkeutta.
Mikäli työpaikalla on jo yritetty sopia yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn, työllisyyden tai työhyvinvoinnin parantamiseksi tärkeistä asioista siinä on- nistumatta, neuvotteluosapuolet voivat pyytää yhdessä tai yksin molem- pien liittojen edustajia tueksi paikallisiin neuvotteluihin sopimukseen pää- semiseksi. Tavoitteena on, että sopimisen haasteisiin saadaan apua mah- dollisimman varhaisessa vaiheessa. Mahdollisiin haasteisiin puututaan vii- vytyksettä.
Liitot voivat myös auttaa neuvotteluosapuolia avaamalla työehtosopimuk- sen ja työlainsäädännön tarjoamia muita vaihtoehtoja muutostarpeen rat- kaisemiseksi. Liitot eivät puutu paikallisten osapuolten sopimusvapau- teen.
Ratkaisuun voidaan päästä esimerkiksi seuraavin toimin:
- Purkamalla paikallisen sopimisen esteitä ja siihen liittyviä ennakko- luuloja.
- Kartoittamalla paikallisen sopimisen tarpeita ja mahdollisuuksia.
- Varmistamalla että sopijaosapuolilla on ajantasainen tieto sopimisen taustoista ja tavoitteista.
40 §Erimielisyyksien sovittelu Neuvotteluvelvollisuus
1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä syntyy erimielisyyttä tämän sopi- muksen soveltamisesta tai tulkinnasta, on työpaikalla pyrittävä sovin- toon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta vii- vytystä välttäen.
2. Ellei edellä 1. kohdassa mainittua asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osa- puoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selos- tettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molem- mille paikallisille osapuolille kappale.
3. Erimielisyys, jota ei liittojen välisissä neuvotteluissa ole voitu selvittää, voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi.
VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
41 §Teollisuusliitto ry:n hallintoelimien kokoukset
Työntekijällä, joka on valittu Teollisuusliitto ry:n liittokokoukseen, valtuus- toon, hallitukseen tai näiden asettamiin pysyviin elimiin (sektorijohtokunta, työehtoneuvottelukunta, ruotsinkielinen jaosto, työympäristö- ja tasa-arvo- jaosto, nuorisojaosto, koulutusjaosto ja kulttuuri- ja vapaa-ajan jaosto), on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen näiden hallintoelimien vi- rallisiin kokouksiin.
Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan viivytyksettä ja esi- tettävä asianmukainen selvitys kokoukseen tarvitsemastaan ajasta. Selvi- tys voi olla esimerkiksi virallinen kokouskutsu, josta ilmenee minkä elimen kokous on kyseessä, aika ja paikka.
42 §Koulutukset ja kehittämistilaisuudet
Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan li- säksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, laitteisto- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun paran- tamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia enintään 8 tuntia kalenterivuodessa.
Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuk- sessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vas- taava palkka mahdollisine työaika- ja olosuhdelisineen.
Koulutus tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pi- tenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enin- tään kahdella tunnilla päivässä. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville.
Muutoin koulutustoiminnan osalta noudatetaan liittojen välisen yleissopi- muksen määräyksiä.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli edellä mainittu koulutus tai tilaisuus järjestetään työpai- kan ulkopuolella, matkakustannusten korvaamisessa sovelle- taan 23 §:n määräyksiä.
43 §Rationalisointi
1. Liittojen välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuk- sen osana.
2. Työn- ja aikatutkimuksiin nähden noudatetaan niitä perusteita, jotka on sovittu liittojen välisessä yleissopimuksessa.
44 §Yrityksen sisäinen tiedotustoiminta
Yrityksen sisäisen tiedotustoiminnan osalta noudatetaan liittojen välisen yleissopimuksen määräyksiä.
45 §Ulkopuolisen työvoiman käyttö
1. Yrityksen on rajoitettava laina- eli komennusmiesten käyttö työhuip- pujen tasaamiseen tai muutoin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitet- tuihin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kesto- ajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaa- vien syiden vuoksi ei voida suorittaa yrityksen omilla työntekijöillä. Epäterveenä työvoiman vuokrauksena on pidettävä toimintaa, jossa eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat lainamiehet pidemmän aikaa työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijäin rinnalla ja saman työnjohdon alaisena. Vuokratyövoiman käyttämisestä voidaan sopia toisin paikallisesti. Liittojen välistä yleis- sopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.
2. Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysy- myksessä olisi itsenäisten yrittäjäin keskeinen urakkasopimus silloin, kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.
46 §Järjestäytymismääräyksiä
1. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan ja tuotannon tarkkailun käyttämällä kulunvalvontaan soveltuvia tai muita laitteita. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijälle turhaa ajanhukkaa.
2. Työntekijä, joka haluaa jäädä pois työstä, ilmoittakoon siitä esimie- helle, joka myöntää vapautuksen, mikäli työtehtävät sen sallivat. Sai- rastumisesta tehtävästä ilmoituksesta työnantajalle on säännökset 26
§:ssä.
3. Kun työntekijä poistuu työpaikalta ja on olemassa perusteltu syy, hä- nelle voidaan suorittaa tarkastus. Tarkastusta toimitettaessa voidaan puuttua työntekijän yksityisyyden suojaan ainoastaan siinä laajuu- dessa kuin tarkastuksen tarkoituksenmukainen suorittaminen edellyt- tää.
4. Alkoholijuomien hallussapito, nauttiminen ja niiden vaikutuksen alai- sena oleminen on tehtaan alueella ehdottomasti kielletty.
5. Mikäli työnantajalla on perusteltu syy epäillä, että henkilö on päihtei- den vaikutuksen alaisena työpaikalla, on henkilön työnantajansa ke- hotuksesta osoitettava päihteettömyytensä luotettavalla tavalla.
47 §Sopimuksen voimassaolo
1. Työehtosopimus on voimassa 18.1.2022−31.12.2023 saakka, ellei alla olevasta muuta johdu, jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kum- maltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Vuoden 2023 korotuksista ja sopimuskaudesta sovitaan syyskuun 2022 loppuun mennessä. Palkankorotukset määräytyvät ensisijai- sesti liittojen kesken sovittavilla mittareilla. Mikäli mittareista ei päästä sopuun elokuun 2022 loppuun mennessä, neuvotellaan palkantarkis- tuksista vuodelle 2023 syyskuun 2022 loppuun mennessä.
Ellei vuoden 2023 palkantarkistuksista löydetä ratkaisua edellä mai- nituilla tavoilla syyskuun 2022 loppuun mennessä, sopimus päättyy 31.12.2022, ellei toisin sovita.
2. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat työehtosopimuk- sen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.
Tätä työehtosopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kum- mallekin sopijapuolelle.
Helsingissä tammikuun 21. päivänä 2022
KEMIANTEOLLISUUS KT RY TEOLLISUUSLIITTO RY
Kemianteollisuus ry Teollisuusliitto ry
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ÖLJY-, MAAKAASU- JA PETROKE- MIAN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI AJALLE 18.1.2022−31.12.2023
Aika 21.1.2022
Paikka Kemianteollisuus ry, Eteläranta 10, Helsinki
Läsnä Kemianteollisuus ry
Minna Etu-Seppälä Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx
Teollisuusliitto ry
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxx
1. Sopimuskausi, sopimuksen voimassaolo ja työehtosopimuksen allekirjoittaminen
Todettiin, että uusi työehtosopimus korvaa 18.1.2022 lukien osapuolten kesken ajalle 5.2.2020–31.12.2021 allekirjoitetun työehtosopimuksen. Tämä sopimus on voimassa 18.1.2022–31.12.2023, ellei muuta sovita.
Todettiin, että osapuolina olevat liitot ovat 18.1.2022 saavuttaneet neuvot- telutuloksen öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuden työehtosopimuk- sen teksti- ja palkkamuutoksista. Liitot ovat tänään allekirjoittaneet edellä mainittua alaa koskevan työehtosopimuksen.
2. Palkankorotukset
2.1. Yleiskorotuksen suuruus ja ajankohta Vuosi 2022
Työntekijän henkilökohtaista palkkaa ilman palvelusaikalisää ja muita eril-
lisiä lisiä, korotetaan 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 %.
Vuosi 2023
Vuoden 2023 korotuksista ja sopimuskaudesta sovitaan syyskuun 2022 loppuun mennessä. Palkankorotukset määräytyvät ensisijaisesti liittojen kesken sovittavilla mittareilla. Mikäli mittareista ei päästä sopuun elokuun 2022 loppuun mennessä, neuvotellaan palkantarkistuksista vuodelle 2023 syyskuun 2022 loppuun mennessä.
Ellei vuoden 2023 palkantarkistuksista löydetä ratkaisua edellä mainituilla tavoilla syyskuun 2022 loppuun mennessä, sopimus päättyy 31.12.2022, ellei toisin sovita.
2.2. Yrityskohtaisesti toteutettavan palkankorotuksen suuruus ja ajankohta
Yritys- tai toimipaikkakohtaisesti palkkoja korotetaan 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,4 % suuruisella paikallisella erällä, jonka jakamisesta työnantaja päättää. Paikallinen erä lasketaan tammikuussa 2022 työsuhteessa olevien työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden henkilökohtaisten palkkojen yh- teenlasketusta summasta. Koko kuukauden työstä poissa olevien työnte- kijöiden palkkoja ei lasketa mukaan, mikäli työntekijälle on palkattu sijai- nen.
Paikallisen erän laskeminen
Palkkoina käytetään aika-, urakka- ja palkkiotyöpalkkoja ilman erillisiä li- siä, esim. palvelusvuosi-, vuorotyö-, olosuhdelisiä.
Esimerkki paikallisen erän laskemisesta
Yrityksellä on tammikuussa kolme työntekijää, A, B ja C. A:n palkka on 15,05 euroa/tunti, B:n palkka on 14,93 euroa/tunti ja C:n palkka on 16,16 euroa/tunti. Palkkojen yhteenlaskettu summa (15,05 + 14,93 + 16,16) on 46,14 euroa/tunti. Paikalli- nen erä on siten 46,14 euroa/tunti x 0,4 % = 0,18 euroa/tunti. Työntekijöiden tuntipalkkojen korottamiseen käytetään yh- teensä 0,18 euroa/tunti työnantajan päättämällä tavalla.
2.3. Kriisilauseke
Yrityksen toimintaedellytysten niin edellyttäessä voidaan paikallisesti luo- pua osittain tai kokonaan pääluottamusmiehen kanssa sopien vuosien 2022 ja 2023 palkankorotuksista. Mikäli yrityksessä maksettavat palkat ovat taulukkopalkan suuruisia, voidaan sopia paikallisesti palattavan ko- konaan tai osittain aikaisempaan taulukkopalkkaan määräajaksi.
2.4. Yrityksessä sovitaan pysyvästi kerran kuussa palkanmaksusta
Jos sopimus siirtymisestä pysyvästi kerran kuussa palkanmaksuun teh- dään 31.3.2022 mennessä, maksetaan vuoden 2022 palkankorotus koko- naan 2,0 % suuruisena yleiskorotuksena. Sopimus tehdään kirjallisesti. Siirtyminen kerran kuussa palkanmaksuun voi tapahtua myös 31.3.2022 jälkeenkin.
Tämä ei koske yrityksiä, joissa palkka maksetaan jo kerran kuukaudessa.
2.5. Luottamusmiehelle annettavat tiedot
Korotusten tekemisen jälkeen kohtuullisessa ajassa työnantaja kertoo pääluottamusmiehelle, ja ellei pääluottamusmiestä ole valittu, koko työn- tekijäryhmälle työntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetyn yrityskoh- taisen erän suuruuden.
2.6. Palkantarkistusten myöhentämisestä sopiminen
Mikäli korotuksen ajankohtaa myöhennetään, sopimus tulee tehdä kirjalli- sesti pääluottamusmiehen kanssa 31.3.2022 mennessä. Ellei yrityksessä ole luottamusmiestä, työnantaja käy neuvottelut koko henkilöstöryhmän kanssa. Sopimus tehdään kirjallisesti.
Mikäli sovitaan palkan tarkistusten myöhentämisestä, tulee samalla sopia muutoksesta mahdollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaami- sesta vastaavalla kertaluontoisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään palkankorotuksen toteuttamisajankohdasta.
2.7. Palkankorotusten huomioiminen työehtosopimuksen mukaisia palkankorotuksia toteutettaessa
Mikäli yrityksissä tehdään palkankorotuksia työehtosopimuksen palkanko- rotuksista poikkeavina ajankohtina, voidaan paikallisesti sopia otettavaksi huomioon työehtosopimukseen perustuvia korotuksia toteutettaessa. Täl- löin työntekijälle on ilmoitettava, että korotus pitää sisällään työehtosopi- mukseen perustuvan korotuksen.
2.8. Liittojen tuki
Liitot laativat yhteisen ohjeistuksen esimerkkeineen ja järjestävät koulu- tusta paikallisille osapuolille työehtosopimuksen mukaiseen palkkojen ko- rottamiseen.
2.9. Palkkataulukot
Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden, työntekijöiden vaativuusluok- kapalkat ovat 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta lukien.
Öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuus 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:
ryhmä | |
1 | 2360 |
2 | 2186 |
3 | 2074 |
4 | 1968 |
5 | 1896 |
Palkka-
euroa/kuukausi
Palkkataulukoiden korottaminen yrityskohtaisissa palkkausjärjes- telmissä
Yrityskohtaisten palkkausjärjestelmien mukaisia työnvaativuusluokka- palkkoja korotetaan palkkausjärjestelmässä sovitulla tavalla. Ellei muuta ole sovittu, yrityskohtaisia palkkataulukoita korotetaan 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 2,0 prosentilla.
Nuorten ohjetuntipalkat ovat 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien:
Nuorten ohjetunti- palkat | senttiä/ tunti | euroa/ kuukausi |
15 v | 898 | 1518 |
16 v | 913 | 1542 |
17 v | 921 | 1560 |
Liitot ovat sopineet Tutustu työelämään ja tienaa -suosituksesta vuosille 2022–2023. Sopimus on työehtosopimuksen liitteenä.
2.10. Keskituntiansion korottaminen
Keskituntiansiota korotetaan 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen lähinnä al- kavan palkanmaksukauden alusta alkaen samalla sentti- tai euromäärällä kuin henkilökohtaista palkkaa korotetaan.
2.11. Henkilökohtaisen työaikamuotokohtainen palkanosan käyttäy- tyminen palkankorotustilanteessa
Vuonna 2018 palkantarkistusten yhteydessä muodostettua henkilökoh- taista työaikamuotokohtaista palkanosaa ei koroteta työehtosopimuk- sessa sovituilla korotuksilla.
3. Tekstimuutokset
3.1. 5 § Työsuhteen syntyminen ja päättyminen
Muutetaan pykäläviittaukset vastaamaan uutta yhteistoimintalakia (1333/2021) seuraavasti:
Neuvotteluajan laskenta
6. Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-ai- kaistaa työntekijöitä taloudellisista, tuotannollisista tai työnanta- jan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä, yhteistoi- mintalain (1333/2021) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnanta- jan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työehtosopimuksen osa. Tämän kohdan määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat. Yhteistoi- mintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudel- leenjärjestelyistä johtuvista syistä yhteistoimintavelvoitteet kat- sotaan yhteistoimintalain 19 §:n neuvotteluesityksen antamista ja 23 §:n neuvotteluvelvoitteen täyttymistä koskevista säännök- sistä poiketen täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty yhteistoi- mintalaissa edellytetyllä tavalla kirjallisen neuvotteluesityksen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettujen tarpeellisten tietojen pohjalta yhteistoimintalain 23 §:n mukaan määräytyvän neuvot- teluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neuvotteluajasta.
Pöytäkirjamerkintä:
Pykäläviittaukset yhteistoimintalakiin ovat ainoastaan informatiivisia.
3.2. 6 § Säännöllinen työaika
Yleiset määräykset, Pöytäkirjamerkintä 1
Muutetaan kuulumaan seuraavasti:
Eri työaikamuodoissa noudatettavat työajat ja työajan järjestä- mistä koskeva erityismääräykset on kirjattu tämän työehtosopi- muksen 7, 8 ja 9 §:iin.
Ennen uuden työaikajärjestelyn käyttöönottoa todetaan yhtei- sesti mihin työehtosopimuksen mukaiseen työaikamuotoon jär- jestely kuuluu.
3.3. 6 § Säännöllinen työaika, Xxxxxxx työaika
Lisätään uusi kohta ”Xxxxxxx työaika ”seuraavasti:
Liukuva työaika
Liukuvan työajan enimmäismäärän seurantajaksona voidaan käyttää 12 kuukautta.
3.4. 6 § Säännöllinen työaika, Työaikapankki
Muutetaan työaikapankkia koskeva kirjaus. Uusi kirjaus on voimassa 31.12.2023 saakka riippumatta optiovuoden käytöstä, jonka jälkeen työai- kapankkikirjaus palautuu samaan muotoon kuin sopimuskaudella 5.2.2020-31.12.2021, ellei työehtosopimusneuvotteluissa toisin sovita. Uusi työaikapankkia koskeva kirjaus:
Työaikapankista sovitaan paikallisesti. Sopimus tehdään kirjal- lisesti työnantajan ja henkilöstön edustajan välillä.
Työaikapankin käyttöönoton yhteydessä sovitaan säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismääristä, joita ei rajoita työehtosopimuksen 6 §:n enimmäismääriä koskeva kir- jaus. Työaikapankkiin voidaan sopia säästettäväksi työaikaa, työehtosopimuksen mukaisia palkallisia vapaita, säästövapaita, työajaksi muutettavia rahaeriä tai muita rahanarvoisia eriä.
Pankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteet- tinsä, eivätkä niitä koske esimerkiksi työaika- tai vuosilomalain mukaiset tasoittumis- tai vanhentumisajat.
Liitot ovat yhtä mieltä
• ettei vapaiden antaminen ja pitäminen saa johtaa ylityön tekemisen tarpeeseen tai tuotannon keskeyttämiseen
• periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen tur- vautumista.
3.5. 6 § Säännöllinen työaika, Työvuoroluettelon ja työajan tasoittu- missuunnitelman muuttaminen
Lisätään paikallisen sopimisen mahdollisuus työvuoroluettelon tai työajan tasoittumissuunnitelman muuttamisen ilmoitusajasta 2. kappaleeseen seuraavasti:
Pysyväisluontoisista, vähintään 1 kuukauden jatkuvista työvuo- roluettelon tai työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on il- moitettava ao. työntekijöille vähintään kaksi viikkoa aikaisem- min ja tilapäisistä muutoksista, kolme päivää ennen muutoksen voimaantuloa, ellei ilmoitusajoista paikallisesti toisin sovita. Tä- män jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä ennakoimatto- masta syystä, esimerkiksi sairauspoissaolotilanteissa, koneri- koissa tai tilauskannan äkillisesti muuttuessa. Ennen muutok- sen tekemistä siitä on neuvoteltava pääluottamusmiehen ja yk- sittäistä työntekijää koskevasta muutoksesta asianomaisen työntekijän kanssa.
3.6. 6 § Säännöllinen työaika, Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen
Muutetaan vuorotyön määritelmää siten, että paikallisesti voidaan sopia vuorojen muuttumisajanjaksosta toisin siten, että se voi olla enemmänkin kuin 3 viikkoa.
Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enin- tään 3 viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Paikallisesti voidaan sopia muuttumisajanjaksosta toisin. Työntekijää voidaan kui- tenkin sovittaessa pitää työssä jatkuvasti myös samassa vuo- rossa, ei kuitenkaan yövuorossa.
3.7. 10 § Lepoajat Päivittäinen lepoaika
Muutetaan 10 § 2. kohtaa siten, että ruokailutauon pituudesta voidaan sopia paikallisesti myös kollektiivisesti.
2. Paikallisesti niin sovittaessa voidaan noudattaa puolen tun- nin pituista ruokailutaukoa siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.
3.8. 16 § Vuoro- ilta- ja yötyölisät
Lisätään pykälään 16 uusi kohta 3, jonka mukaan vuorotyölisien ja ilta- ja yötyölisien ajankohdista voidaan paikallisesti sopia toisin.
3. Paikallinen sopiminen vuoro-, ilta- ja yötyölisistä
Vuoro-, ilta- ja yötyölisien ajankohdista voidaan paikallisesti so- pia toisin.
3.9. 18 § Palkanmaksu
Lisätään 1. kohtaan suositus maksaa palkka kerran kuukaudessa, mah- dollisuus maksaa muuttuvat tuntiperusteiset palkanosat ja käsitellä pal- kattomat poissaolot kerran kuukaudessa sekä muutetaan pöytäkirjamer- kintää.
1. Liitot suosittelevat, että palkat maksetaan kerran kuukau- dessa. Ellei paikallisesti toisin sovita, palkat maksetaan sovit- tuina palkanmaksupäivinä vähintään kaksi kertaa kuukau- dessa. Muuttuvat palkanosat, kuten tuntiperusteiset lisät ja yli- työn palkat voidaan maksaa ja palkattomat poissaolot voidaan käsitellä kerran kuukaudessa. Jos palkanmaksupäivä sattuu sunnuntai- tai juhlapäiväksi, palkka maksetaan edellisenä arki- päivänä.
Mikäli työpaikalla siirrytään kuukausipalkkaan 19 §:n mukai- sesti, voidaan palkka maksaa kerran kuukaudessa.
Pöytäkirjamerkintä:
Muuttuvilla tuntiperusteisilla palkanosilla tarkoitetaan erikseen laskettavia tuntiperusteisiä lisiä, esim. vuorolisiä, erityisolosuh- delisiä, lisä- ja ylityön perus- ja korotusosia, sunnuntaityökoro- tusta, suurjuhlapyhä- ja suurjuhlapyhän aaton korvauksia sekä viikkolepokorvauksia.
3.10. 21 § Arkipyhäkorvaus
Lisätään toiseen kappaleeseen raskaus- ja vanhempainvapaa. Tältä osin tulee voimaan 1.8.2022.
Arkipyhäkorvaus maksetaan kuitenkin vain työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuu- kautta ennen ko. arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ol- lut työssä työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisesti viimei- senä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seu- raavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta, lomautuksesta, raskaus- tai van- hempainvapaasta tai poissaolo on perustunut työehtosopimuk- sen sisältämiin palkallisiin poissaoloihin.
3.11. 26 § Sairausajan palkka Korvausjakso
Muutetaan taulukon jälkeistä kappaletta kuulumaan seuraavasti:
Jos henkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 kalente- ripäivän kuluessa, käsitellään poissaoloja yhtenä sairautena. Jotta saman sairauden uusiutumista voidaan pitää uutena sai- rautena, tulee työntekijän työskennellä työvuoroluettelon mu- kaisesti 30 kalenteripäivän ajanjaksolla. Tähän ajanjaksoon ei lasketa vuosilomapäiviä.
3.12. 27 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa
Lisätään äitiys- ja isyysvapaan palkkaan palkan ja päivärahan erotus sekä uusi pöytäkirjamerkintä 3. kohdan jälkeen ennen kokonaissuunnitelmaa.
Äitiysvapaan palkka
2. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan äitiysvapaan ajalta palkan ja päivärahan erotus 26 § 1. kohdan mukaisten ajan- jaksojen ajalta työsopimuslain 4. luvun 1 § perusteella tulevan äitiysvapaan alkamispäivästä lukien.
Isyysvapaan palkka
3. Kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta työntekijälle makse- taan säännöllisen työajan palkan ja päivärahan erotus. Isyys- ajan palkan maksussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.
Pöytäkirjamerkintä:
Erotuspalkan maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äi- tiys- ja isyysrahan suuruudesta sekä perhevapaauudistuksen voimaantulon jälkeen vastaavien perhevapaata koskevien päi- värahojen selvittämistä.
3.13. 27 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa, Adoptiovapaa
Lisätään uusi kohta 4 ja muutetaan numerointia vastaavasti
Adoptiovapaa
4. Työntekijän adoptoidessa lapsen ja ollessa sairausvakuutus- lain mukaisesti oikeutettu adoptiovanhemman vanhempainra- haan, maksetaan adoptioäidille palkan ja päivärahan erotusta 27 §:n 2. kohdan mukaisesti ja adoptioisälle 27§:n 3. kohdan mukaisesti. Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt yhden- jaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen adoptiolapsen hoi- toon ottamista.
3.14. 36 § Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen
Poistetaan toisesta kappaleesta lause: ”Kalenterivuoden tai työsuhteen päättyessä työnantaja antaa työntekijälle veroviranomaisen hyväksymällä tavalla todistuksen perityistä jäsenmaksuista tai tekee ilmoituksen suo- raan verottajalle.”
Lisätään uusi kolmas kappale:
Jäsen ilmoittaa työsuhteen aikana päättyvästä jäsenmaksupe- rinnästä tai palkattomasta jaksosta työsuhteen aikana Teolli- suusliittoon.
3.15. 39 § Paikallinen sopiminen
Lisätään ensimmäisen kappaleen jälkeen, ennen pöytäkirjamerkintöjä.
Vuoropuheluun liittyvät haasteet
Luottamusmiesten ja työnantajaedustajien hyvä yhteistyö työ- paikalla luo edellytykset niin paikalliselle sopimiselle, yrityksen tuottavuuden parantamiselle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle sekä hyvälle työilmapiirille.
Osana paikallisen sopimisen edistämistä liitot tukevat yhdessä työpaikkojen sopijaosapuolia vuoropuheluun liittyvissä haas- teissa. Ongelmien ilmetessä, osapuoli tai osapuolet yhdessä voivat olla liittoihin yhteyksissä ja pyytää apua. Tavat, joilla yh- teistyötä kehitetään, katsotaan tämän jälkeen kunkin työpaikan tarpeiden mukaisesti. Mahdollisiin ongelmiin puututaan kuiten- kin viivytyksettä.
Paikallisesta sopimisesta tuloksia
Onnistuminen paikallisessa sopimisessa edellyttää muutostar- peen yhteistä ymmärtämistä, luottamusta ja sopimisrohkeutta.
Mikäli työpaikalla on jo yritetty sopia yrityksen tuottavuuden, kil- pailukyvyn, työllisyyden tai työhyvinvoinnin parantamiseksi tär- keistä asioista siinä onnistumatta, neuvotteluosapuolet voivat pyytää yhdessä tai yksin molempien liittojen edustajia tueksi paikallisiin neuvotteluihin sopimukseen pääsemiseksi. Tavoit- teena on, että sopimisen haasteisiin saadaan apua mahdolli- simman varhaisessa vaiheessa. Mahdollisiin haasteisiin puu- tutaan viivytyksettä.
Liitot voivat myös auttaa neuvotteluosapuolia avaamalla työeh- tosopimuksen ja työlainsäädännön tarjoamia muita vaihtoeh- toja muutostarpeen ratkaisemiseksi. Liitot eivät puutu paikallis- ten osapuolten sopimusvapauteen.
Ratkaisuun voidaan päästä esimerkiksi seuraavin toimin:
• Purkamalla paikallisen sopimisen esteitä ja siihen liitty- viä ennakkoluuloja.
• Kartoittamalla paikallisen sopimisen tarpeita ja mahdolli- suuksia.
• Varmistamalla että sopijaosapuolilla on ajantasainen tieto sopimisen taustoista ja tavoitteista.
3.16. 41 § Teollisuusliitto ry:n hallintoelimien kokoukset
Muutetaan 41 § Teollisuusliitto ry:n hallintoelimien kokoukset 2. mom. kuu- lumaan seuraavasti:
Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan viivytyk- settä ja esitettävä asianmukainen selvitys kokoukseen tarvitse- mastaan ajasta. Selvitys voi olla esimerkiksi virallinen kokous- kutsu, josta ilmenee minkä elimen kokous on kyseessä, aika ja paikka.
3.17. 45 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö
Lisätään mahdollisuus sopia vuokratyövoiman käyttämisestä paikallisesti. Muutetaan kappaletta 1 seuraavasti:
Yrityksen on rajoitettava laina- eli komennusmiesten käyttö työ- huippujen tasaamiseen tai muutoin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin sellaisiin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoi- tetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida suorittaa yrityksen omilla työntekijöillä. Epäterveenä työvoiman vuokrauksena on pidettävä toimintaa, jossa eri työvoimaa hankkivien yritysten toi- mittamat lainamiehet pidemmän aikaa työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijäin rinnalla ja sa- man työnjohdon alaisena. Vuokratyövoiman käyttämisestä voi- daan sopia toisin paikallisesti. Liittojen välistä yleissopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.
3.18. Yleissopimus, 7.4. Korvaukset
Muutetaan ateriakorvaus vuodelle 2022 26,21 euroa.
3.19. 8.3 Vuokratyövoima
Lisätään kohdan loppuun uusi 4. kappale, seuraavasti:
Vuokratyövoiman käyttämisestä voidaan sopia toisin paikalli- sesti.
3.20. Irtisanomissuojasopimus, 14 § Lomauttaminen
Lisätään soveltamisohjeen jälkeen kappale Ennalta-arvaamaton ja poik- keuksellinen tilanne sekä pöytäkirjamerkintä seuraavasti:
Ennalta-arvaamaton ja poikkeuksellinen tilanne Ylivoimaisena esteenä pidettävän ennalta-arvaamattoman ja poikkeuksellisen tilanteen kohdatessa työnantaja voi, lomau- tusten ollessa välttämättömiä, noudattaa viiden päivän lomau- tusilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin sovita. Ylivoimaisena esteenä pidetään ennalta-arvaamatonta tilannetta, johon työn- antaja ei ole voinut omilla toimillaan vaikuttaa.
Näissä tilanteissa mahdollinen yhteistoimintaneuvotteluaika on viisi päivää, ellei paikallisesti toisin sovita. Yhteistoimintalain (1333/2021) soveltamisalan piiriin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työeh- tosopimuksen osa.
Pöytäkirjamerkintä:
Ennalta-arvaamaton ja poikkeuksellinen tilanne ei ole sellainen, joka toistuu esimerkiksi joka pääsiäinen tai joulu.
3.21. Liite 3 Paikallisen sopimisen mahdollisuuksista työehtosopi- muksessa
Tehdään uusi liite 3. ”Paikallisen sopimisen mahdollisuudet työehtosopi- muksessa”, johon kerätään työehtosopimuksesta kohdat, joista voidaan sopia paikallisesti toisin, sekä muutetaan liitteiden numerointia vastaa- vasti.
3.22. 3.23. Liite 4, Soveltamisohje pk-yritykset ja ay-koulutus
Lisätään soveltamisohje uudeksi liitteeksi 4 ja muutetaan liitteiden nume- rointia vastaavasti.
TEOLLISUUSLIITON JÄRJESTÄMILLE KURSSEILLE OSALLISTUMINEN
Pienten ja keskisuurten yritysten ottaminen huomioon
Kemianteollisuus ry ja Teollisuusliitto ry toteavat yhdessä, että kurssien määrässä ja henkilöstöedustajien osallistumisoikeu- dessa huomioidaan pienet ja keskisuuret yritykset.
Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä henkilöstöedustajat osal- listuvat töihin ja henkilöstön edustustehtäviin, jolloin kursseille osallistuminen saattaa aiheuttaa tuntuvaa haittaa yrityksen tuo- tannolle tai toiminnalle. Edellä mainituista syistä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä kursseilla käydään yleensä hitaam- massa tahdissa verrattuna isoihin yrityksiin. Toimitusvarmuus ei kurssien takia saa vaarantua. Ylityön tekemistä vältetään mahdollisuuksien mukaan ja pyritään ratkaisemaan vapautus työstä joustavin järjestelyin.
Xxxxxxx henkilöstön edustaja on hakeutunut kurssille, ja työnan- taja on tehnyt kielteisen päätöksen tai mikäli työnantaja joutuu yrityksen tuotannollisesta tai toiminnallisesta syystä siirtämään kurssia, pyritään yhteisesti selvittämään muu mahdollinen so- piva ajankohta. Epäselvissä tilanteissa osapuolet voivat olla yh- teydessä Teollisuusliiton koulutusyksikköön ja/tai Kemianteolli- suuden työsuhdeasiantuntijoihin.
Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu tai heidän varamie- hensä eivät pienissä ja keskisuurissa yrityksissä osallistu sa- masta yrityksestä samaan aikaan ay-kursseille, ellei paikalli- sesti toisin sovita.
Kehittämiskeskustelut
Vähintään toimikauden alussa työnantaja käsittelee yhdessä pääluottamusmiehen kanssa
• työpaikan neuvottelujärjestelmälle asetettavia/asetettuja tavoitteita ja sen toimivuutta
• yhteiset tavoitteet yrityksen toimintaedellytysten, paikalli- sen sopimisen, työpaikan ja hyvinvoinnin kehittämiseksi
• Teollisuusliiton järjestämät, työnantajan tuen piirissä ole- vat koulutukset
• luottamusmiehen tehtävään ja yhteisiin tavoitteisiin liitty- vän koulutuksen tarve, aikataulut ja tavoitteet.
Osapuolet suosittelevat, että työsuojeluvaltuutetun kanssa käy- dään samanlainen keskustelu koulutustarpeineen.
Opiskelu
Opiskelumahdollisuuksien monipuolistamiseksi Teollisuusliiton kurssitarjonnassa on myös monimuotokoulutusta. Kurssien ke- hitystyössä hyödynnetään Kemianteollisuuden Paikallisen so- pimisen monimuotokurssin kokemuksia.
Verkko-opinnot
Osa verkko-opinnoista voi olla ohjattuja verkkoluentoja, jotka il- moitetaan ennakkoon ja osa itsenäisesti suoritettavia opintoja, joita toteutetaan suunnitelman mukaan. Myös verkko-opintojen osalta työnantaja maksaa ansionmenetyskorvauksen.
Verkko-opinnoista tehdään ohjeellinen ajankäyttö- ja etenemis- suunnitelma, jonka opiskelija toimittaa kurssin opettajalle. Kou- lutuksissa voi olla myös yhteisiä webinaareja sekä itseopiske- luun tarkoitettua materiaalia ja tehtäviä. Lisäksi mukana voi olla täydentävää materiaalia hyödynnettäväksi oman kiinnostuksen mukaan.
Verkko-opintoihin osallistuakseen opiskelija tarvitsee käyt- töönsä työnantajaltaan tietokoneen, jossa on verkko-opiske- luun riittävät ominaisuudet. Opiskelija voi käyttää myös omaa tietokonetta. Jos verkko-opintoja suoritetaan työpaikalla, työs- kentelytila järjestetään siten, että se mahdollistaa häiriöttömän osallistumisen koulutukseen.
Liittojen sivuilta löytyy pohja, jonka avulla työnantajan edustaja ja henkilöstön edustaja voivat suunnitella ajankäyttö- ja ete- nemissuunnitelman.
Helsingissä 23.11.2021
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx
Kemianteollisuus ry Kemianteollisuus ry
Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxx
Teollisuusliitto ry Teollisuusliitto ry
3.23. Liite 5 Selviytymistoimet yrityksen taloudellisissa vaikeuk- sissa
Lisätään uusi kappale ennen pöytäkirjamerkintää seuraavasti:
Kun yhteisesti todetaan, että yritys on ajautumassa poikkeuk- sellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen, voidaan työnantajan päätöksellä ottaa käyttöön pidennetty lomakausi 1.4.–31.10.
4. Allekirjoituspöytäkirjamerkinnät
4.1 Jatkuva neuvottelu
Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on edistää yhteistoimintaa työpaikoilla, kehittää alan työllisyyttä ja tuottavuutta, valmistella sopimuskauden aikana muutoksia työehtosopimuksiin sekä laatia yhteisiä soveltamisohjeita työ- paikoilla hankaliksi koettuihin tilanteisiin.
Osapuolet toteuttavat jatkuvan neuvottelun periaatetta sopimuskauden ai- kana siten, että sopimuskauden aikana neuvotellaan ja etsitään ratkaisua erillisiin teemoihin. Osapuolet voivat neuvotella muistakin esiin tulevista asioista toisen osapuolen esityksestä.
Neuvotteluissa sovitut työehtosopimuksen tekstimuutokset hyväksytään sopijaosapuolten hallinnossa ja tulevat voimaan erikseen sovittuna ai- kana.
Yhteinen strategia yhteistyön ja työehtosopimuksen kehittämiseksi
Laaditaan yhteinen strategia yhteistyön ja työehtosopimusten tavoitteel- liseksi kehittämiseksi 31.5.2022 päivään mennessä, jonka jälkeen toteu- tus tapahtuu jatkuvassa neuvottelussa ja sen asettamissa työryhmissä.
Käytetään pohjana seuraavia yhdessä sovittuja suuntaviivoja ja konkreti- soidaan suuntaviivojen sisältö.
• työmarkkinatoiminta on ennakoivaa, uudistuvaa ja edistyksellistä
• asiakkaiden tarpeisiin ja muutoksiin pystytään vastaaman ketterästi ja nopeasti yhdessä niin liittotasolla kuin yrityksissäkin
• ymmärretään hyvinvoivan ja motivoituneen henkilöstön merkitys yritysten pärjäämisessä
• yhdessä parannetaan kemianteollisuuden vetovoimaisuutta erityi- sesti nuorten keskuudessa
• sopimuskausien aikana työrauha pitää
• kaikki toimet tähtäävät siihen, että Suomessa toimivat kemianteolli- suuden yritykset ovat kilpailukykyisiä maailman markkinoilla
Perhevapaauudistustyöryhmä
Xxxxxx perhevapaauudistus (HE 129/2021) toteutuu, työryhmä toteuttaa perhevapaauudistuksen voimaantuloon mennessä (näillä näkymin elokuu 2022) työehtosopimuksen äitiys- ja isyysvapaan palkkamääräysten mu- kauttamisen nimikkeistöstä johtuen vastaamaan perhevapaauudistusta. Toteutus tehdään siten, että kustannukset eivät nouse ja palkallisten va- paapäivien kokonaislukumäärä pysyy uudistamista edeltävällä tasolla.
Jos työryhmän työ ei ole valmistunut lain voimaan tuloon mennessä, äi- tiysvapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan siten, että raskaus- vapaaseen ja -rahaan oikeutettu työntekijä olisi oikeutettu saamaan ras- kausvapaan ja vanhempainvapaan ajalta palkkaa yhteensä vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu äitiysvapaan palkkaa. Isyysva- paan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan puolestaan siten, että van- hempainvapaaseen ja -rahaan oikeutettu isä olisi oikeutettu saamaan van- hempainvapaan ajalta palkkaa vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu isyysvapaan palkkaa.
Työaikakokeilu
Liitot käynnistävät ajalle 18.1.2022 – 31.12.2023 määräaikaisen hank- keen, jossa seurataan työpaikkakohtaisia työaikakokeiluja uudentyyppi- sistä, osapuolten yhteisen edun mukaisista työaikajärjestelyistä. Paikalli- sesti sopien näissä kokeiluissa voidaan poiketa työehtosopimuksen 2. lu- vun määräyksistä enintään työehtosopimuskauden ajaksi. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava työaikalain pakottavaa lain- säädäntöä (työajan määritelmä, lisä- ja ylityön määritelmät ja suostumus, työajan enimmäismäärä keskimäärin 48 tuntia viikossa kalenterivuoden ajanjaksolla).
Jos paikallisessa sopimuksessa on poikettu työehtosopimuksen määräyk- sistä, sopimus on saatettava liittojen työaikatyöryhmälle tiedoksi. Liitot ei- vät puutu osapuolten sopimusvapauteen.
Työantajan edustaja ja henkilöstön edustaja tai henkilöstö yhdessä voivat ilmoittaa työpaikkansa kokeiluun milloin tahansa sopimuskauden aikana. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköpostitse osoitteeseen paikallinensopimi- xxx@xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
Liittojen välinen työryhmä antaa mukaan lähteville neuvotteluosapuolille alkukoulutuksen pakottavista työaikamääräyksistä.
Työryhmä laatii 31.10.2023 raportin kokeilusta saaduista tuloksista ja esit- tävät näiden perusteella mahdollisia muutoksia työehtopimukseen tai Mo- nipuoliset työajat kemianteollisuudessa -oppaaseen.
Kemianteollisuuden nuorten oppisopimusmalli
Kemianteollisuus ry ja Teollisuusliitto ry nimeävät työryhmän, joka luo toi- mialalle uuden työssäoppimisen mallin ammatilliseen toisen asteen kou- lutukseen 31.5.2022 mennessä. Uuden mallin on tarkoitus kasvattaa nuor- ten, 16–20-vuotiaiden, opiskelijoiden koulutus- ja työssäoppimisjaksoja kemianteollisuuden jäsenyrityksissä. Työryhmä linjaa uuden mallin palk- kaporrastuksesta opiskelijan osoittamiin näyttöihin perustaen ja aloitus- palkkaan kiinnitetään erityistä huomiota. Malliin kuuluu myös opettajille suunniteltava koulutusjakso, jonka avulla lisätään yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä. Työryhmä keskustelee yritysten, koulutuksen järjestä- jien ja alan opettajien kanssa mallin toimivuudesta. Mallin valmistuttua sitä pilotoidaan ensin soveltuvissa oppilaitoksissa ja yrityksissä.
Niillä työpaikoilla, joissa nuorten oppisopimusmalli otetaan käyttöön, käy- dään yhdessä läpi oppisopimusoppilaan perehdyttämiskäytännöt.
Mallilla halutaan lisätä alan vetovoimaa nuorten osaajien keskuudessa, vastata työvoimatarpeeseen sekä alan hiilineutraaliuskehityksen vauhdit- tamaan osaamistarpeeseen.
Palkkausjärjestelmien kehittäminen
Perustetaan liittojen ja yritysten asiantuntijoista koostuvat työryhmät, joi- den tehtävänä on kehittää Muovituoteteollisuuteen ja kemian tuoteteolli- suuteen, Kemian perusteollisuuteen ja Öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuteen kahden sopimuskauden aikana kehyspalkkausjärjestelmät, jotka ohjaavat uudistamaan ja käyttämään ammattiosaamista sekä työs- kentelemään joustavasti ja ketterästi toimintaympäristön asettamien vaa- timusten sekä organisaatioiden kehittymisen mukaisesti.
Kehyspalkkausjärjestelmä on helppokäyttöinen ja antaa myös mahdolli- suuden käyttää ja kehittää yrityskohtaisia palkkausjärjestelmiä. Kehys- palkkausjärjestelmä antaa mahdollisuuden kehittää omaa palkkapolitiik- kaansa, joka tukee yrityksen toiminnan ohjausta, johtamista ja tavoitteiden saavuttamista.
4.2. Paikallisen sopimisen kokonaisuus Sparraustilaisuudet
Sopimusosapuolet aloittavat yritysten neuvotteluosapuolille suunnattuja paikallisen sopimisen sparraustilaisuudet. Niiden tarkoituksena on tavoit- taa kaikki Kemianteollisuus ry:n jäsenyritykset ja luoda perusta työpaikka- tason sopimiselle alalla.
Yhteiset koulutukset
Sopimusosapuolet järjestävät keväällä ja syksyllä kiertueen yritysten neu- votteluosapuolille työehtosopimusten paikallisen sopimisen mahdollisuuk- sista ja tuovat esille hyviä sopimisen käytäntöjä alan yrityksistä. Tilaisuuk- sien tarkoituksena on rohkaista osapuolia kokeilemaan paikallista sopi- mista.
Paikallisen sopimisen kurssi työnantajien edustajille ja luottamus- miehille Murikassa 29.3.2022 + 1 etäpäivä
Kemianteollisuus ja Teollisuusliitto kouluttavat yhdessä neuvotteluosa- puolet paikallisen sopimisen mahdollisuuksiin. Koulutuksen tarkoituksena on tukea osapuolten yhteistyötä.
Työkalu työaikojen suunnitteluun
Sopimusosapuolet rakentavat kevään 2022 aikana helppokäyttöisen työ- kalun paikallisen sopimisen helpottamiseksi erityisesti työaikakysymyk- sissä.
Työaikaopas
Päivitetään Monipuoliset työajat kemianteollisuudessa -opas. Oppaassa huomioidaan pienten, keskisuurten ja suurten yritysten erityistarpeet.
Yhteistyön tasomittaus
Sopimusosapuolet jatkavat tiedon jakamista yhteistyön tasomittauksesta työpaikoille ja tarjoavat mahdollisuutta osana sparraustilaisuuksia purkaa tasomittauksen tuloksia. Tasomittauksen tavoitteena on yhteistyön vah- vuuksien ja kehittämiskohteiden selvittäminen. Mittaus voidaan tehdä työnantajien ja henkilöstön edustajille tai laajemmalle joukolle. Yhteistyön tasomittarin teemoina ovat toimintaympäristö, luottamus, osaaminen ja työhyvinvointi.
Tarinakilpailu
Sopijaosapuolet jatkavat tarinakilpailua, jolla kerätään hyviä käytäntöjä paikallisesta sopimisesta. Kilpailuun osallistutaan kertomalla hyviä esi- merkkejä paikalliseen sopimiseen liittyvästä työpaikan neuvottelukulttuu- rista. Työpaikan neuvotteluosapuolet kirjoittavat tarinan joko yhdessä, yk- sin, parina tai ryhmässä. Tarinoita voidaan julkaista esimerkiksi liittojen nettisivuilla. Lisäksi niitä hyödynnetään paikallisen sopimisen kehittämi- sessä toimialalla. Parhaat tarinat palkitaan syksyllä 2022 yhdessä Ammat- tiliitto Pron kanssa pidettävässä gaalaillassa.
Paikallisen sopimisen toteutumisen seuranta kemianteollisuuden sopimusaloilla
Sopimusosapuolet mittaavat neljännesvuosittain paikallisen sopimisen toimivuutta lyhyellä kyselyllä. Kyselyn painopisteessä ovat kilpailukyvyn, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen tähtäävät paikalliset sopi- musneuvottelut etenkin työaikakysymyksissä ja miten näissä on edis- tytty. Liitot käsittelevät jatkuvassa neuvottelussa mahdollisia epäkohtia ja minkälaisia toimenpiteitä nämä liitoilta vaativat.
4.3. Työhyvinvoinnin kehittäminen
Työhyvinvointi syntyy työn tavoitteista, tarkoituksesta ja sisällöstä, työyh- teisön ja yksilöiden erilaiset tarpeet, resurssit ja vahvuudet tunnistavasta sekä yhteensovittavasta johtamisesta sekä työyhteisötaitojen hallinnasta kohti menestyvää liiketoimintaa. Hyvinvoiva työntekijä on myös tuottava.
Työkyvyn tukeminen
Sopijaosapuolet keräävät hyviä käytäntöjä eri ikäisten työntekijöiden työ- kyvyn ylläpitämisestä järjestämällä yhteisen keskustelutilaisuuden alan työnantajille ja luottamusmiehille.
Sairastavuuden vähentäminen
Seurataan sairauspoissaolojen kehittymistä, tavoitteena sairauspoissa- olojen väheneminen. Selvitetään tarvittaessa keinoja poissaolojen aiheut- tamien tuotannollisten ongelmien ratkaisemiseksi. Kerätään hyviä käytän- töjä, joilla on vaikutusta sairauspoissaolojen vähentämiseen. Näitä voi olla esim. korvaava työ, varhainen välittäminen, esimiehen luvalla sairauspois- saolo, yhteistyö työterveyshuollon kanssa.
4.4. Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta
Osapuolet pitävät tärkeänä, että työpaikalla tapahtuva koulutus on hyvää työkulttuuria ja tehokasta oppimista edistävää. Oppimisjakson suunnitte- lussa, toteutuksessa ja arvioinnissa tarvitaan laajaa ja monipuolista yhteis- työtä oppilaitosten ja työpaikan edustajien kesken koulutuksen tavoitteet huomioon ottaen.
Harjoittelijan oppimistavoitteet täyttävistä tehtävistä sovitaan harjoitteluso- pimuksessa kunkin oppilaitoksen ohjeistuksen mukaisesti. Tavoitteena on, että harjoittelun jälkeen harjoittelija osaa arvioida opinnoissaan synty- nyttä osaamista suhteessa työelämän vaatimuksiin ja arvioida omaa osaa- mistaan suhteessa niihin.
Harjoittelijalle nimetään työpaikkaohjaaja, joka voi olla esimies, toimihen- kilö tai työntekijä, jolla on ohjaamiseen tarvittava osaaminen. Työpaikka- ohjaajan tehtävänä on huolehtia harjoittelun tavoitteiden täyttymisestä, riit- tävästä perehdytyksestä ja ohjauksesta. Työpaikkaohjaajalle maksetaan peruspalkka tai mikäli syntyisi ansionmenetystä, korvaus ansionmenetyk- sestä.
4.5. Työpaikan suunnitelmat
Liitot suosittelevat, että työpaikoilla laadittavaksi tulevat erilaiset suunnitel- mat yhdistetään käytännölliseksi kokonaisuudeksi. Uuden yhteistoiminta- lain mukaiseen työyhteisön kehittämissuunnitelmaan voidaan sisällyttää työsuojelun toimintaohjelma, tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuus- suunnitelma. Suunnitelmien yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi hel- pottaa kokonaiskuvan hahmottamista, vähentää hallinnollista taakkaa, edesauttaa suunnitelmien ylläpitämistä ja auttaa keskustelun fokusointia eri aihealueiden osalta siten, että se vastaa käytännön työelämän tarpeita.
4.6. Työrauha ja valvontavelvollisuus
Työehtosopimuksen 4 §:n kohdissa 2–6 määritetään työrauha ja valvon- tavelvollisuus sekä eri osapuolten roolit ja tehtävät muun muassa työtais- teluiden ennaltaehkäisemiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Liitot arvioi- vat nykyisen järjestelmän toimivuutta ja laativat yhteisen kirjallisen toimin- tatavan 30.6.2022 mennessä, jolla tehostetaan määräyksen toimivuutta ja selkeytetään osapuolten rooleja työtaistelun uhatessa tai sen aikana. Huomioita kiinnitetään muun muassa tiedon saamiseen uhkaavasta työ- rauhahäiriöstä riittävän ajoissa, yhteiseen viestiin riidan osapuolille ja ai- heutuvien vahinkojen käsittely. Liitot voivat kuulla yritystason edustajia tässä työssä.
5. Sopimuksen voimassaolo
Työehtosopimus on voimassa 18.1.2022−31.12.2023 saakka, ellei alla olevasta muuta johdu, jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä vii- meistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puo- lelta kirjallisesti irtisanottu.
Vuoden 2023 korotuksista ja sopimuskaudesta sovitaan syyskuun 2022 loppuun mennessä. Palkankorotukset määräytyvät ensisijaisesti liittojen kesken sovittavilla mittareilla. Mikäli mittareista ei päästä sopuun elokuun 2022 loppuun mennessä, neuvotellaan palkantarkistuksista vuodelle 2023 syyskuun 2022 loppuun mennessä.
Ellei vuoden 2023 palkantarkistuksista löydetä ratkaisua edellä mainituilla tavoilla syyskuun 2022 loppuun mennessä, sopimus päättyy 31.12.2022, ellei toisin sovita.
Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai so- pimusneuvottelut ovat päättyneet.
6. Pöytäkirjan sitovuus ja tarkastaminen
Tällä pöytäkirjalla on sama sitovuus ja voimassaoloaika kuin osapuolten välisellä työehtosopimuksella. Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi yhtäpitä- vää kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Tämä pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi sopijaliittojen allekirjoituksin.
Helsingissä 21.1.2022
KEMIANTEOLLISUUS KT RY
Minna Etu-Seppälä Xxxxx Xxxxxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx
TEOLLISUUSLIITTO RY
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxx
ÖLJY-, MAAKAASU- JA PETROKEMIAN TEOLLISUUDEN PALK- KAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVA SOPIMUS
1 Johdanto
Tämä palkkausjärjestelmä kuuluu osana Kemianteollisuus ry:n ja Teolli- suusliitto ry:n väliseen öljy-, kaasu- ja petrokemian teollisuutta koskevaan työehtosopimukseen. Palkkausjärjestelmän tarkoituksena on määritellä, millä perusteella ja millä tavoin tuotantolaitosten työntekijäin palkkaus määräytyy. Palkkaussopimuksessa mainittujen eri palkkaryhmien ohjepal- kat määritellään edellä mainitussa työehtosopimuksessa.
Palkkausjärjestelmä ei perustu vakansseihin eikä säätele laitosten miehi- tystilannetta.
Palkkausjärjestelmän tavoitteena on, että se tehokkaan koulutustoiminnan avulla lisää henkilökunnan ammattipätevyyttä ja luo koko työelämän ajaksi mahdollisuuksia, jotka kannustavat kehittämään ammattitaitoa ja palkitse- vat siitä. Korkea ammattitaito parantaa toiminnan laatua, jolloin tuottavuus nousee, tuotteiden laatu paranee ja työturvallisuus sekä ympäristönsuo- jelu kehittyy.
Palkkausjärjestelmä ottaa huomioon tehtävien vaativuuden sekä henkilön ammattitaidon. Palkkaporrastusta varten on olemassa viisi vaativuusluok- kaa, joita merkitään vaativammasta vähiten vaativaan numeroilla 1, 2, 3, 4 ja 5. Henkilön sijoittuminen näihin palkkaryhmiin määräytyy hänen am- mattitaitonsa perusteella.
Palkkaryhmästä toiseen siirtyminen tapahtuu ammattipätevyyden lisään- tymisen perusteella, mikä puolestaan tapahtuu järjestelmällisen koulutuk- sen ja työnopastuksen avulla yhdessä tehtävään harjaantumisen kanssa.
Jokainen joutuu työskentelemään kaikissa niissä tehtävissä, joita asian- omaisen ammatin hallinta edellyttää. Ammattitaidon ajan tasalla pitäminen edellyttää tuotantoteknologian ja ammattitaitovaatimusten muuttuessa uu- sien tietojen ja taitojen hankkimista. Palkkauksen kannalta tämä merkit- see, että henkilölle maksetaan palkkaa näissä palkkaryhmissä sen mu- kaan, mitä hän osaa, eikä sen mukaan, mitä hän kulloinkin tekee.