Sisällys
Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän perussopimus
Sisällys
1 luku
4
Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema 4
2 luku
5
Yhtymävaltuuston jäsenten valinta 5
Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus 6
3 luku
Hallitus ja kuntayhtymän johtaja
7
Hallituksen kokoonpano ja äänimäärä 7
Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen 8
4 luku
8
5 luku
9
6 luku
9
Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet 9
Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista 10
Talousarvio ja -suunnitelma 10
Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille 11
Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely 11
Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus 12
7 luku
Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen
12
Kuntayhtymän toiminnan rahoitus 12
Investoinnit ja pääomarahoitus 12
Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko 13
8 luku
Hallinnon ja talouden tarkastus
13
Hallinnon ja talouden tarkastus 13
9 luku
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
13
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 14
10 luku
14
Jäsenkunnat ja tehtävät
Nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Kuntayhtymän kotipaikka on Lappeen- ranta.
Kuntayhtymän valtuuston päätöksellä kuntayhtymä voi ottaa käyttöön muun toiminimen. Kuntayhtymä on yksikielinen.
Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruoko- lahti, Savitaipale ja Taipalsaari.
Tehtävät ja toiminta-ajatus
Kuntayhtymällä on jäsenkuntiensa puolesta järjestämisvastuu toisen asteen ammatillisen koulutuk- sen järjestämisestä.
Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää koulutuksen järjestämisluvan mukaista koulutusta sekä har- joittaa näitä opintoja tukevaa ja työelämää palvelevaa tutkimus- ja kehitystoimintaa.
Kuntayhtymä voi ylläpitää ja omistaa oppilaitoksia tai ostaa koulutuspalveluja ulkopuolelta ja har- joittaa maksullista koulutus- ja palvelutoimintaa. Lisäksi kuntayhtymä voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä omistaa, olla osakkaana tai jäsenenä osakeyhtiöissä tai muissa yhtei- söissä ja yhdistyksissä, joiden toiminnalla edistetään kuntayhtymän tehtäväalaa.
Jäsenkunnat yhdessä voivat antaa kuntayhtymän hoidettavaksi muitakin sen toimialaan kuuluvia tehtäviä. Kuntayhtymä voi järjestää tai tuottaa myös muita toimialaansa kuuluvia tai sitä tukevia palveluja.
Kuntayhtymä toimii Etelä-Karjalan maakunnassa. Lisäksi se voi toimia muillakin paikkakunnilla ja ulkomailla.
Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema
Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, tulee tehdä siitä esitys kuntayhtymän hallituk- selle. Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kun- talain mukaisesti.
Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä.
Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus tai osa nettovarallisuudesta, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jat- kavien jäsenkuntien asema. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta peruspää- omasta, alennetaan peruspääomaa vastaavasti.
Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymävaltuuston pää- töksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuu- desta. Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta, koskee edellä tarkoitettu jäsenkunnan osuus vastaavasti tätä toimintaa.
Korvaus kunnan osuudesta tai kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä kolmen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
Jäsenkunta on erotessaan kuntayhtymästä velvollinen vuosittain suorittamaan kuntayhtymälle jä- senkunnan osuuden syntyneistä eläkemenoperusteisista ja varhaiseläkemenoperusteisista eläke- vastuista.
Ylin päättävä toimielin
Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto.
Yhtymävaltuuston jäsenten valinta
Kukin jäsenkunta valitsee yhtymävaltuustoon yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäse- nen kutakin peruspääomaosuuden alkavaa sataatuhatta (100.000) euroa kohti.
Yhtymävaltuuston jäsenen tulee olla jäsenkuntansa kunnanvaltuuston jäsen tai varajäsen. Yhty- mävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Toimikausi jatkuu siihen asti kunnes uusi yhtymävaltuusto on valittu.
Yhtymävaltuustossa edustettuna olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsen- kuntien valtuustoissa edustettuna olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta yhtymä- kuntien alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen samasta ryhmästä kuin varsinainen jäsen.
Mikäli yhtymävaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai hänelle myönnetään ero yhtymävaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä ole- vaksi toimikaudeksi. Jäsenkunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen tulee edustaa samaa ryh- mää kuin se, jonka tilalle hänet valitaan.
Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat va- litsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymävaltuustoon noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä.
Kuntaliitostapauksissa yhdistyvien kuntien peruspääomaosuudet lasketaan yhteen ja laajentuneen kunnan kunnanvaltuusto valitsee jäsenet toimikautensa loppuajalle tai mikäli yhdistymisessä pe- rustetaan uusi kunta, uuden kunnan valtuusto valitsee jäsenet kuntajaon muutoksen voimaantulos- ta alkavan toimikautensa alusta lukien.
Yhtymävaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa toimi- kaudekseen.
Jäsenten äänivalta
Kullakin yhtymävaltuuston jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni. Mikäli jäsen on poissa, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle.
Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus
Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä.
Yhtymävaltuuston tehtävät
Kuntayhtymän jäsenkunnat käyttävät yhtymävaltuuston kokouksissa ylintä päätösvaltaa kuntayh- tymän asioissa.
Yhtymävaltuuston tehtävistä säädetään kuntalaissa, jota noudatetaan soveltuvin osin. Tämän li- säksi:
yhtymävaltuuston on
1) viimeistään kesäkuussa käsiteltävä yhtymähallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalen- terivuodelta ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus sa- moin kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot;
2) päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä yhtymähalli- tukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edellisessä kohdassa maini- tut kertomukset saattavat antaa aihetta; ja
3) vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi ta- lousarvio, ottaen huomioon yhtymäkonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä yhtymävaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma vä- hintään kolmeksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi;
yhtymävaltuusto
4) valitsee kuntayhtymän hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä puheenjohtajan ja kaksi va- rapuheenjohtajaa;
5) asettaa tarkastuslautakunnan ja valitsee tilintarkastajat / tilintarkastusyhteisön tarkastuslau- takunnan esityksestä;
6) hyväksyy kuntayhtymälle hallintosäännön;
7) käsittelee muut hallituksen yhtymävaltuustolle esittämät asiat
Hallitus ja kuntayhtymän johtaja
Hallituksen kokoonpano ja äänimäärä
Yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen kuntayhtymälle hallituksen.
Kuntayhtymän hallituksessa on kymmenen jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.
Kuntayhtymän hallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien val- tuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alu- eella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Hallituksen kokoonpanossa tulee ottaa huomioon alueellisen tasapuolisuuden toteutuminen.
Mikäli jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai muusta syystä eroaa hallituksen jäse- nyydestä kesken toimikauden, päättää yhtymävaltuusto eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Yhtymävaltuuston valitseman jäsenen tai varajäsenen tulee edustaa samaa ryhmää kuin se, jonka tilalle hänet valitaan.
Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni. Mikäli jäsen on poissa, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle.
Hallituksen tehtävät
Kuntayhtymän hallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään.
Kuntayhtymän hallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää ja käyttää kuntayhtymän puhevaltaa sekä tekee sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännössä ole toisin määrätty.
Kuntayhtymän hallitus käyttää kuntayhtymän päätösvaltaa, siltä osin kuin se ei kuulu yhtymäval- tuustolle tai laista ei muuta johdu.
Kuntayhtymän hallitus valmistelee yhtymävaltuustossa käsiteltävät asiat lukuun ottamatta asioita, jotka koskevat valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä taikka jotka kuntalaissa tarkoitettu tilapäi- nen valiokunta tai tarkastuslautakunta on valmistellut. Kuntayhtymän hallitus vastaa yhtymäval- tuuston päätösten laillisuuden valvonnasta ja täytäntöönpanosta.
Muista kuntayhtymän hallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tar- kemmin hallintosäännössä.
Kuntayhtymän hallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen
Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä.
Kuntayhtymän johtaja
Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa hallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muu- ta toimintaa.
Kuntayhtymän johtajan tehtävistä ja muista johtajaa koskevista asioista määrätään tarkemmin hal- lintosäännössä.
Muut toimielimet
Muut toimielimet
Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymävaltuuston päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, pää- tösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä.
Kuntayhtymän hallitus voi asettaa toimikuntia määrätyn tehtävän hoitamista varten.
Xxxxxxxxxxxx johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän ta- louden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huo- mioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpoli- tiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Kuntayhtymän johto kutsuu vähintään kerran valtuustokaudessa jäsenkuntien edustajat käsittelemään, miten neuvotte- lumenettelyä toteutetaan sekä määrittelemään, mitkä asiat kuuluvat neuvottelumenettelyn piiriin.
Kuntayhtymän johto kutsuu joko oma-aloitteisesti tai jäsenkunnan vaatimuksesta vähintään kaksi kertaa valtuustokaudessa jäsenkuntien edustajat käsittelemään neuvottelumenettelyn piiriin kuulu- via asioita.
Kuntayhtymässä on konserniohje, jonka yhtymävaltuusto hyväksyy. Kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta lausunnot konserniohjeesta ja konserniohjeen muutoksista.
Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet
Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.
Kuntayhtymän peruspääoma jakaantuu seuraavassa suhteessa:
% | |
Imatra | 39,19 |
Lappeenranta | 48,62 |
Lemi | 0,90 |
Luumäki | 1,21 |
Parikkala | 2,46 |
Rautjärvi | 1,99 |
Ruokolahti | 3,05 |
Savitaipale | 1,00 |
Taipalsaari | 1,58 |
100,00 |
Peruspääoma on 1.6.2017 yhteensä 2 249 214,39 euroa.
Peruspääomaa voidaan korottaa yhtymävaltuuston päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta erästä.
Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymävaltuuston päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vas- taavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten pois- tojen taikka arvonalentumisten seurauksena.
Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat yhtäpitävin päätök- sin. Jäsenkuntien uusista pääomasijoituksista päättävät jäsenkuntien valtuustot kukin omalta osal- taan.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen 3 momentin mukaisesta määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymävaltuusto.
Kuntayhtymässä on pidettävä ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja mahdollisista rahasto-osuuksista. Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet ja rahasto- osuudet jäsenkunnittain.
Kuntayhtymä voi suorittaa yhtymävaltuuston talousarvion yhteydessä tekemällä päätöksellä jäsen- kuntien peruspääomaosuuksille korkoa.
Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vas- tuista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kun- tayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.
Talousarvio ja -suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esitysten tekemiseen kun- tayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin.
Kuntayhtymän hallituksen ehdotus talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on toimitettava yhtymävaltuus- tolle ja jäsenkunnille riittävän ajoissa sen hyväksymiseksi kuntalain mukaisesti.
Kuntayhtymän hallituksen esityksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi on otettava kantaa jäsenkuntien tekemiin esityksiin.
Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. Tytäryhteisölle asetettavat tavoitteet tulee ottaa talousarvioon ja -suunnitelmaan.
Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan ase- tettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.
Kuntayhtymän hallitus raportoi vuosittain toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille.
Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely
Tilinpäätöstä käsitellessään yhtymävaltuusto voi päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä pa- lautetaan jäsenkunnille niiden peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa.
Vastaavasti tilikauden alijäämän suhteen yhtymävaltuusto voi päättää, että syntynyt alijäämä kate- taan kokonaan tai osittain jäsenkunnilta perittävällä maksulla peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa.
Alijäämän kattaminen
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshen- kilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta 18 §:n mukaisesti.
Tilinpäätöksen allekirjoittavat kuntayhtymän hallituksen jäsenet ja esittelijä.
Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus
Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot.
Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen
Kuntayhtymän toiminnan rahoitus
Kuntayhtymän on rahoitettava toimintansa ja investointinsa opetustoimen rahoituslainsäädännön mukaisella rahoituksella, valtionosuuksilla, EU- ja muulla projektirahoituksella, opetus- ja muiden palveluiden myynnistä saatavilla sekä muilla tuloilla.
Kuntayhtymällä on oikeus ottaa vastaan testamentti- tai muita lahjoituksia. Menot on sopeutettava valtionrahoituksen ja kuntayhtymän omien tulojen tasolle.
Investoinnit ja pääomarahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan ra- hoitusosuutena, jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena tai oman pääoman eh- toisena sijoituksena, lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoitusinstru- mentteja kuntayhtymän hallituksen hyväksymän rahoitus- ja korkoriskipolitiikan mukaisesti.
Jäsenkuntien rahoitusosuuksien ehdoista, peruspääoman korotuksen ehdoista sekä oman pää- oman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää yhtymävaltuusto hankekohtaisesti.
Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa.
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy yhtymävaltuusto.
Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko
Jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien ja muiden suoritusten erääntymisajat määritellään siten, että jäsenkunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.
Viivästyneelle suoritukselle jäsenkunta tai kuntayhtymä maksaa korkolain 4 §:n 1 momentin mu- kaisen viivästyskoron.
Kuntayhtymällä voi olla omaan pääomaan kuuluvia rahastoja, joiden perustamisesta ja säännöistä päättää yhtymävaltuusto.
Hallinnon ja talouden tarkastus
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslauta- kunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosään- nössä.
Hallinnon ja talouden tarkastus
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrä- tään hallintosäännössä.
Sisäinen tarkastus
Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot.
Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuk- sesta.
Kuntayhtymän purkautuessa kuntayhtymän hallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, ellei- vät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille pe- ruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan ero- tuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.
Viimeinen tarkastuslautakunnan laatima arviointikertomus, kuntayhtymän hallituksen antama lau- sunto toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta sekä tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitel- lään jäsenkuntien valtuustoissa.
Tämä perussopimus tulee voimaan 1.6.2017 ja sillä kumotaan 16.9.2013 voimaantullut perussopimus.
Allekirjoitukset
Imatra Lappeenranta Lemi
Luumäki Parikkala Rautjärvi
Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari