MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS


MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

1.5.2018–30.4.2020


MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS


1.5.2018–30.4.2020


ISBN 978-952-267-258-2 ISBN 978-952-267-259-9 (pdf)


Kustantaja Rakennustieto Oy Taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy Paino: Waasa Graphics, Vaasa 2018

SISÄLTÖ


Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus

13

TES

Allekirjoituspöytäkirja

71

AKP

Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta maa- ja vesirakennusalalla


78


MISS

Koulutussopimus

84

KTS

Sopimus työntekijöiden edustajista ja yhteis- toiminnasta maa- ja vesirakennusalan yrityksissä


88


TED

Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perimisestä

109

AYM

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus

112

UTS

Työehtosopimus työajasta jatkuvassa kaksi- ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä


115


VTS

Työehtosopimus hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksistä


120


HTS

Työehtosopimus ruoppaustöiden työajasta

124

RTS

Vuosilomalain 11 §

126

VLL

Sisällysluettelo

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 13

1 § Sopimuksen soveltamisala 13

2 § Sopimuksen sitovuus, noudattamisvelvollisuus ja työrauhavelvoite 13

3 § Liitesopimukset 13

4 § Työnjohto-oikeus, järjestäytyminen ja työsuhdeturva 14

5 § Paikallinen sopiminen 14

6 § Luottamusmiehet ja liittojen asiamiehet 15

7 § Erimielisyyksien sovittelu 15

8 § Sopimuksen voimassaolo 16

II TYÖAIKA 17

9 § Säännöllinen työaika 17

10 § Paikallinen sopiminen säännöllisestä työajasta 18

11 § Työajan sijoittaminen 20

12 § Lepoajat 21

13 § Työvuoroluettelo ja työvuoroluettelon muuttaminen 22

14 § Yli-, hätä-, sunnuntai- ja yötyö 22

15 § Poikkeavien työaikojen korvaaminen 24

16 § Arkipyhäkorvaus 25

17 § Työajan lyhentäminen 26

1. Soveltamisala 26

2. Vapaan kertyminen 27

3. Vapaan antaminen 27

4. Ansionmenetyksen korvaaminen 28

5. Työssäolopäivien veroiset päivät 28

6. Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa 28

III PALKKAUS 30

18 § Käsitteet 30

19 § Palkkaryhmittely ja perustuntipalkat 31

1. Työntekijän sijoittaminen palkkaryhmiin 31

2. Palkkaryhmät 32

3. Perustuntipalkat 35

4. Alaikäiset, koululaiset ja opiskelijat 35

20 § Työkohtainen palkka ja työkohtainen lisä 36

1. Työkohtaisesta lisästä sopiminen 36

2. Työkohtaista lisää koskevat sopimukset 37

3. Työkohtaista lisää korottavat tekijät 38

21 § Ajoneuvonosturin-, nostokoriauton- ja kurottajankuljettajan palkkaus sekä tunneli- ja kalliosuojatöissä maksettava työkohtainen lisä 39

1. Tehollinen työaika 39

2. Ajoneuvonosturinkuljettajan työkohtainen lisä

koneen teholliselta työajalta 40

3. Nostokoriauton- ja kurottajankuljettajan

työkohtainen lisä koneen teholliselta työajalta 41

4. Työkohtainen lisä tunneli- ja kalliosuojatöissä 41

22 § Tuotantopalkkiopalkkaus, urakkapalkkaus ja palkkiopalkkaus 42

1. Tuotantopalkkiopalkkaus 42

2. Urakkapalkkaus 42

3. Palkkiopalkkaus 43

23 § Odotusajan palkka 44

24 § Hälytysraha 44

25 § Korvauspalkat 45

26 § Palkanmaksu 45

IV SOSIAALISET JA TYÖTURVALLISUUTTA

KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 46

27 § Vuosiloma 46

1. Oikeus vuosilomaan, lomapalkka ja -korvaus 46

2. Lomaraha 46

28 § Sairausajan palkka 47

1. Määritelmät 47

2. Sairausajan palkan maksuajanjakso 47

3. Odotuspäivä 48

4. Sairausajan palkan määrä 48

5. Työkyvyttömyyden todentaminen 49

6. Yrityksen työterveyspalvelut 50

7. Sairauspoissaolosta ilmoittaminen 51

8. Sairausajan palkan maksamatta jättäminen 51

9. Työkyvyttömyyden uusiutuminen 51

10. Sairauspäiväraha tai muu korvaus 52

11. Työkyvyn ylläpito, sairauspoissaolojen hallinta ja sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikea soveltaminen 53

29 § Sairaan lapsen hoito vanhempien työaikana 53

30 § Äitiys- ja isyysvapaa 54

31 § Terveystarkastukset ja lääkärissäkäynnit 54

1. Lakisääteiset terveystarkastukset 54

2. Lääkärissäkäynnit 55

32 § Muut palkalliset poissaolot 58

1. Työntekijän vihkimis-, 50- ja 60-vuotispäivä 58

2. Lähiomaisen hautauspäivä 58

3. Kutsuntapäivä 58

4. Reservin kertausharjoitus ja VSS-kurssi 59

33 § Ryhmähenkivakuutus 59

34 § Henkilöstötilat ja työkalujen säilyttäminen 59

1. Henkilöstötilat 59

2. Työkalusuojat 60

3. Vakuutusvelvollisuus ja vastuu työkaluista 60

35 § Turvavarusteet 60

V MATKATYÖ JA KUSTANNUSTEN KORVAUKSET 62

36 § Matkat työmaatehtävissä 62

1. Yöpymistä edellyttävät matkat 62

2. Päivittäiset matkat 64

37 § Matkat varsinaiselta työpaikalta 65

38 § Oman auton käyttö 66

39 § Matkustamista koskevia määräyksiä 66

1. Matkavuorokausi 66

2. Matkan mittaamisen lähtökohta 67

3. Matkan mittaus 67

5. Matkustamisen selvittäminen 67

6. Maksaminen 67

7. Työnantajan määräämä kuljetus 67

40 § Paikallinen sopiminen matkustamista koskevien

määräysten osalta 68

41 § Työ ulkomailla 68

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 71

SOPIMUS IRTISANOMISSUOJASTA JA LOMAUTTAMISESTA MAA- JA VESIRAKENNUSALALLA 78

1 § Koeaika 78

2 § Lomauttaminen 78

3 § Irtisanominen 79

4 § Työkunnat 80

5 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut 80

6 § Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana 81

7 § Työvoiman vähentämisjärjestys 82

8 § Takaisinottaminen 82

9 § Seuraamukset virheellisestä menettelystä 82

10 § Sopimuksen voimassaolo 83

KOULUTUSSOPIMUS 84

1 § Ammatillinen koulutus 84

2 § Yhteinen koulutus 84

3 § Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat 85

4 § Korvaukset 86

5 § Sosiaaliset edut 87

6 § Sopimuksen voimassaolo 87

SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA JA YHTEISTOIMINNASTA MAA- JA VESIRAKENNUSALAN YRITYKSISSÄ 88

1 § Soveltamisala 88

2 § Työnantajan edustajat ja näiden tehtävät 88

1. Työsuojelupäällikkö 88

3 § Työntekijöiden edustajat ja näiden tehtävät 89

1. Yritys- tai työpaikkakohtainen luottamusmies 89

2. Varaluottamusmies 89

3. Työsuojeluvaltuutettu 89

4. Varatyösuojeluvaltuutettu 91

4 § Varaedustajana toiminen 91

5 § Yhteistoimintaelimet ja -tehtävät 91

6 § Henkilöstön edustajien kelpoisuus 94

7 § Henkilöstön edustajien valinta 94

1. Yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta 94

2. Työpaikkakohtaisen luottamusmiehen valinta 95

3. Työsuojeluvaltuutetun valinta 95

8 § Vaalien järjestäminen 95

9 § Henkilöstön edustajien työsuhde 97

1. Velvollisuudet 97

2. Siirtäminen ja kehittyminen ammatissa 97

3. Ansio ja sen kehitys 98

4. Työsuhdeturva 98

5. Ehdokas- ja jälkisuoja 99

6. Korvaus sopimuksen vastaisesta

työsuhteen päättämisestä 100

10 § Henkilöstön edustajien vapautus työstä 100

1. Luottamusmies 100

2. Työsuojeluvaltuutettu 101

11 § Henkilöstön edustajien korvaukset 103

1. Luottamusmiehen ansionmenetyksen korvaaminen

ja erilliskorvaus 103

2. Työsuojeluvaltuutetun ansionmenetyksen korvaaminen ja erilliskorvaus 104

12 § Henkilöstönedustajien tiedonsaantioikeus 105

13 § Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun oikeus

osallistua koulutukseen 106

14 § Toimitilat 107

15 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ja neuvottelujärjestys 107

16 § Sopimuksen voimassaolo 108

SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERIMISESTÄ 109

Perintäsopimuksen teksti 111

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ

KOSKEVA SOPIMUS 112

1 § Yleistä 112

2 § Aliurakointi 112

3 § Konevuokraus 113

4 § Vuokratyövoima 113

5 § Tilaajan selvitysvelvollisuus ja vastuu 114

6 § Sopimuksen voimassaolo 114

TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAJASTA JATKUVASSA KAKSI- JA KESKEYTYMÄTTÖMÄSSÄ KOLMIVUOROTYÖSSÄ 115

1 § Soveltamisala 115

2 § Keskimääräiset viikkotyöajat 115

3 § Tasoittumisjakso 115

4 § Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo

sekä niiden muuttaminen 116

5 § Ruokailu kaksi- ja kolmivuorotyössä 116

6 § Siirtyminen työaikamuodosta toiseen 117

7 § Työajan tasaamislisä 117

8 § Lisien maksamisajankohta 118

9 § Vuosiloma 118

10 § Toisin sopiminen 118

11 § Sopimuksen voimassaolo 118

TYÖEHTOSOPIMUS HOIDON ALUEURAKOINNIN TYÖAIKAMÄÄRÄYKSISTÄ 120

1 § Työaika 120

2 § Työvuoroluettelo 121

3 § Ilta- ja yötyölisä 121

4 § Varallaolo 122

5 § Päivittäiset matkakustannukset 123

6 § Palkanmaksu 123

7 § Tulospalkkaus 123

8 § Sopimuksen voimassaolo 123

TYÖEHTOSOPIMUS RUOPPAUSTÖIDEN TYÖAJASTA 124

1 § Soveltamisala 124

2 § Työaika 124

3 § Ylityökorvaukset 124

4 § Ilmoitus liitoille 125

5 § Sopimuksen voimassaolo 125

VUOSILOMALAKI 11 § 126

TES

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

ajalle 1.5.2018–30.4.2020


I YLEISET MÄÄRÄYKSET


1 § Sopimuksen soveltamisala

Tätä työehtosopimusta noudatetaan INFRA ry:n jäsenten ja niiden työntekijöiden työsuhteisiin lukuun ottamatta jäsenten teettämiä asfalt- tialan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia töitä.


2 § Sopimuksen sitovuus, noudattamisvelvollisuus ja työrauhavelvoite

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdis- tyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voi- massaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.


Sopimukseen sidotut ovat velvollisia noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.


Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita so- pimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan ri- ko työehtosopimuksen määräyksiä.


3 § Liitesopimukset

Tämän sopimuksen osana noudatetaan:

1. Sopimusta irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta maa- ja vesiraken- nusalalla

TES

2. Koulutussopimusta

3. Sopimusta työntekijöiden edustajista ja yhteistoiminnasta maa- ja vesirakennusalan yrityksissä

4. Sopimusta ammattiyhdistysjäsenmaksujen perimisestä

5. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevaa sopimusta

6. Työehtosopimusta työajasta jatkuvassa kaksi- ja keskeytymättömäs- sä kolmivuorotyössä

7. Työehtosopimusta hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksistä

8. Työehtosopimusta ruoppaustöiden työajasta


4 § Työnjohto-oikeus, järjestäytyminen ja työsuhdeturva

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työtä. Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta.


Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.


Maa- ja vesirakennusalalla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät sopimuksen irtisanomis- suojasta ja lomauttamisesta maa- ja vesirakennusalalla mukaisesti (liite- sopimus 1).


5 § Paikallinen sopiminen

Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan INFRA ry:hyn tai sen jäseninä oleviin piiriyhdistyksiin kuuluvissa maa- ja vesi- rakennusalan yrityksissä paikallisesti sopia toisin tämän työehtosopi- muksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja työnteki- jän tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Työsuojeluyhteistyötä koskevissa asioissa henkilöstöä edustaa luottamusmiehen sijasta työsuo- jeluvaltuutettu.

TES

Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa sekä kaikkia luottamusmiehen edustamia työntekijöitä.


Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi.


Sopimus voidaan irtisanoa enintään kolmen kuukauden irtisanomisai- kaa noudattaen, ellei lyhyemmästä irtisanomisajasta ole sovittu. Mikäli paikallinen sopimus koskee työajan tasoittumista työtuntijärjestelmän mukaisesti, sopimusta ei voida irtisanoa kesken tasoittumisjakson.


Sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Kirjallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan myös työehtosopimuksen voimassaolon päätyttyä.


6 § Luottamusmiehet ja liittojen asiamiehet

Luottamusmiestä koskevat säännökset määräytyvät tämän työehtosopi- muksen liitteenä olevasta allekirjoittaneiden liittojen hyväksymästä sopi- muksesta työntekijöiden edustajista sekä yhteistoiminnasta maa- ja vesi- rakennusalan yrityksissä.


Rakennusliitto ry:n asiamiehillä on oikeus tämän työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työpaikalla sovittuaan käynnistä työmaan johdon kanssa.


7 § Erimielisyyksien sovittelu

Jos työnantajan ja työntekijän välillä on erimielisyyttä tämän työehtoso- pimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevassa asiassa, työpaikalla on py- rittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän kesken.


Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, jompikumpi osapuoli voi siirtää sen allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi. Tällöin on, elleivät liitot pidä sitä tarpeettomana, työpaikalla laadittava asiasta muistio, josta ilme-

TES

nee erimielisyyden kohde ja osapuolten kanta asiaan. Muistion allekir- joittavat molemmat osapuolet ja on siitä annettava kappale kummallekin osapuolelle.


Erimielisyys, jota ei liittojen välisissä neuvotteluissa ole voitu selvittää, voidaan saattaa työtuomioistuimen käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin laissa on säädetty.


8 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä työehtosopimus tulee voimaan 1.5.2018. Sopimuskausi päättyy 30.4.2020.

TES

II TYÖAIKA


9 § Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työaika voidaan sopia keskimääräiseksi 10 §:n määräyksiä nou- dattaen.


2. Kolmivuorotyö voidaan järjestää siten, että viikoittainen säännöllinen työaika ennakolta laaditun työtuntijärjestelmän mukaisesti enintään 5 viikon jakson kestäessä tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin.


3. Tavarankuljetustyö, aluksen ja rautatievaunun lastaus- ja purkaustyö, koneellinen metsänparannustyö sekä vartiointi- ja vartioinnin ohella teh- tävä lämmitystyö voidaan järjestää työaikalain 7 §:n mukaiseksi jaksotyök- si. Jaksotyössä työaika on kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia ja kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia.


Moottoriajoneuvonkuljettajien työaikaan sovelletaan työaikalakia ja ajo- ajan osalta EY:n neuvoston asetusta ajo- ja lepoajoista (EY n:o 561/2006).


4. Liitesopimuksissa on tarkemmat määräykset säännöllisen työajan jär- jestämisestä teollisuuslaitosten prosessin osana tehtävässä kaksi- ja kol- mivuorotyössä, hoidon alueurakoinnissa sekä ruoppaustyössä.


5. Jos säännöllinen työaika on järjestetty jakso- tai vuorotyöksi tai kes- kimääräiseksi 10 §:n mukaisesti, työtä varten on ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöl- linen työaika tasoittuu 40 tuntiin viikossa.


Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava työntekijöiden luottamusmiehelle tai, jollei täl- laista ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle tai jollei työpaikalla ole työsuo- jeluvaltuutettua, työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnok-

TES

seen perehtymiseen on varattava riittävä aika. Työajan tasoittumisjärjes- telmän muutoksista on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin.


10 § Paikallinen sopiminen säännöllisestä työajasta

1. Paikallisesti sopimalla säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, et- tä se tasoittuu enintään 20 viikon aikana keskimäärin enintään 40 tun- tiin viikossa. Päivittäinen työaika voi tällöin olla enintään 10 tuntia ja viikoittainen työaika enintään 50 tuntia.


Poikkeuksellisesti voidaan sopia 10 tunnin ylittävästä vuorokautisesta ja/tai 50 tunnin ylittävästä viikoittaisesta työajasta. Vuorokautinen säännöllinen työaika ei saa tällöin ylittää 12 tuntia. Työnantajan tulee lähettää tällainen paikallinen sopimus molemmille liitoille vahvistettavaksi viimeistään viik- koa ennen kyseisen työajan käyttöönottoa. Paikallisessa sopimuksessa tulee samalla sopia rahamääräisestä lisästä, joka maksetaan lauantaina tehdystä työstä. Liittojen tulee viikon kuluessa tehdä päätös, vahvistavatko ne sopi- muksen. Vahvistamatta jättäminen voi tapahtua vain perustellusta syystä.


Kun sovitaan paikallisesti 10 tunnin ylittävästä säännöllisestä työajasta, kyse on vuorotyöstä, mikäli työtä tehdään kahdessa vuorossa ja vuorot vaihtuvat säännöllisesti. Edellytyksenä on, että työvuorot ovat peräkkäin, menevät enintään yhden tunnin päällekkäin tai niiden välissä on enin- tään yhden tunnin tauko.


2. Paikallisella sopimuksella voidaan sopia toisin 11 §:n 1. kohdan mukai- sista säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajoista sekä 15 §:n mukai- sesta poikkeavien työaikojen korvaamisesta.


10 tunnin ylittävässä vuorotyössä maksetaan jälkimmäiseltä vuorolta 15 §:n mukaista iltavuorolisää. Kello 23-06 maksetaan kuitenkin ilta- vuorolisän sijaan 15 §:n mukaista yötyölisää, ellei paikallisesti toisin so- vita.

TES

3. Työntekijän lomautus ei voi alkaa ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 40 tuntiin viikossa.


Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työaika on tasoittunut kes- kimäärin 40 tuntiin viikossa, lasketaan kuinka monta tuntia keskimääräi- nen työaika on viikkoa kohti 40 tuntia pidempi, ja tämän tuntimäärän ylit- täviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus.


4. Paikallisesti voidaan sopia tasaisesta palkanmaksusta siten, että palkka palkanmaksukausittain vastaa keskimääräisen työajan säännöllisen työ- ajan palkkaa.


5. Tässä tarkoitettuun paikalliseen sopimiseen sovelletaan 5 §:n määrä- yksiä seuraavin tarkennuksin:


Paikallisen sopimuksen tulee olla aina kirjallinen.


Paikallinen sopimus tehdään ensisijaisesti työntekijöitä edustavan luotta- musmiehen kanssa. Yksilötasolla paikallisen sopimuksen voi solmia työ- ryhmä tai yksittäinen työntekijä, kun hän työtehtävänsä luonteen takia joutuu työskentelemään pääsääntöisesti yksin.


Mikäli työnantaja ja luottamusmies ovat sopineet paikallisesti työaikajär- jestelyn raameista, työryhmän tai yksittäisen työntekijän solmima pai- kallinen sopimus ei voi olla ristiriidassa tällaisen sopimuksen kanssa. Yk- silötason paikallisesta sopimuksesta on tiedotettava luottamusmiehelle.


6. Työntekijä, joka itse ei ole ollut sopijana, on oikeutettu noudattamaan aikaisempaa työaikaansa, jos hän ilmoittaa siitä työnantajalle viimeistään kahta päivää ennen paikallisen sopimuksen soveltamista.


7. Työntekijällä on oikeus päivittäisten matkakustannusten korvauksiin 36 §:n tai 37 §:n mukaisesti työvuorojen pituudesta riippumatta. Oikeus korvauspalkkoihin ja ansionmenetyksen korvauksiin määräytyy työvuo-

TES

roluettelon mukaisesti. Vapaina annettavat arkipyhät ja itsenäisyyspäivä korvataan kahdeksan tunnin mukaan, ellei ole sovittu lyhyemmästä säännöllisestä työajasta, jolloin ne korvataan sovitun työajan mukaisesti.


8. Paikallisesti sovitun keskimääräisen työajan työvuoroluetteloa ja työ- aikoja muutetaan ensisijaisesti sopimalla. Mikäli asiasta ei voida sopia, työnantajalla on oikeus muuttaa työvuoroluetteloa töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä. Tällaisista työajan muutoksista on ilmoitet- tava työntekijälle kaksi työvuoroa tai kaksi vapaapäivää aikaisemmin. Kiireellisessä tapauksessa, joka yhteisesti todetaan, voidaan järjestely to- teuttaa ilman ennakkoilmoitusta.


11 § Työajan sijoittaminen


1. Yksivuorotyössä työ alkaa kello 07.00 ja päättyy kello 16.00.


2. Kaksivuorotyössä työ alkaa kello 06.00 ja päättyy viimeistään kello

24.00. Vuorot vaihtuvat viikoittain.


3. Kolmivuorotyössä, 10 §:n mukaisesti paikallisesti sovitussa keskimää- räisessä työajassa ja jaksotyössä työ alkaa ja loppuu työvuoroluettelon mukaisesti.


4. Milloin aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön tai muuten työjärjestelyn vuoksi on tarpeellista, työaika voidaan järjestää edel- lä mainituista yleisistä työn aloittamis- ja päättymisajoista poikkeavasti.


Tällaisista työajan muutoksista on ilmoitettava työntekijälle kaksi työvuo- roa tai kaksi vapaapäivää aikaisemmin. Kiireellisessä tapauksessa, joka yh- teisesti todetaan, voidaan järjestely toteuttaa ilman ennakkoilmoitusta.


5. Lauantai on vapaapäivä, ellei työn luonteen tai tuotantoteknisten syi- den takia ole tarvetta tehdä työtä lauantaina. Lauantaina työssä olevalle annetaan vapaaksi jokin muu päivä samalla tai seuraavalla viikolla.

TES

12 § Lepoajat

1. Kahdeksantuntisen työvuoron puoliväliin sijoitetaan tunnin kestävä ruokatauko. Työntekijöiden ruokatauot voidaan sijoittaa lomittain. Pai- kallisesti voidaan sopia puolen tunnin ruokatauosta.


2. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava jokaista 5 tunnin 30 mi- nuutin pituista työjaksoa kohti vähintään 30 minuutin pituinen tauko yh- dessä tai kahdessa erässä. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on kuitenkin an- nettava neljän ja puolen tunnin ajon jälkeen vähintään 45 minuutin tau- ko, jollei hänen lepoaikansa ala silloin. Tauko voidaan korvata vähintään 15 minuuttia kestävillä tauoilla, jotka sijoitetaan ajoajan alun ja lopun vä- liin tai heti ajoajan jälkeen noudattaen edellisen virkkeen säännöksiä.


3. Työntekijällä on oikeus kahdeksan ensimmäisen työtunnin aikana 12 minuutin kahvitaukoon sekä työvuoron ensimmäisellä että toisella puo- liskolla. Jos työntekijän työ kestää yli kahdeksan tuntia, pidetään kahdek- san tunnin jälkeen 15 minuutin kestävä kahvitauko ja työn jatkuessa joka kahden tunnin jälkeen 15 minuutin kahvitauko. Jos kahdeksan tunnin ylitys kestää lyhyen ajan, ei taukoa pidetä. Kahvitauot luetaan työaikaan.


Moottoriajoneuvon kuljettaja voi pitää kahvitauot osana edellä kohdassa 2 mainittuja työaikalain tai ajo- ja lepoaika-asetuksen mukaisia pakollisia taukoja.


4. Säännöllisen työvuoron pituuden poiketessa kahdeksasta tunnista, voidaan paikallisesti sopia taukojen sijoittamisesta edellisestä kohdasta poiketen. Jos työvuoro kestää enintään 6 tuntia, voidaan tauoista paikal- lisesti sopia myös muilta osin kohdista 1 ja 3 poiketen lukuun ottamatta moottoriajoneuvonkuljettajia.

TES

13 § Työvuoroluettelo ja työvuoroluettelon muuttaminen

1. Jokaiselle työpaikalle on laadittava vähintään viikkoa ennen siinä tar- koitetun ajanjakson alkamista kirjallinen työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä le- poaikojen ajankohdat.


Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostu- muksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.


2. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan ta- soittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritetta- van työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeaa. Työvuoroluette- lo on kuitenkin laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista.


3. Jaksotyössä työvuoroluettelosta on käytävä selville ainakin päivittäi- sen työajan alkamisaika sekä työntekijän vapaapäivät.


4. Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo voivat olla samassa asiakirjassa.


5. Mikäli työntekijä on pois työstä siten, että hänelle maksetaan kor- vauspalkkaa tai ansionmenetyksen korvausta yli sen ajanjakson, jonka ajaksi työvuoroluettelo on laadittu, korvataan työvuoroluettelon päätty- misen jälkeiset työpäivät sen mukaan kuin työntekijän työaika olisi 9 §:n mukainen.


14 § Yli-, hätä-, sunnuntai- ja yötyö

1. Yli- ja hätätyö määritellään ja korvataan työaikalain mukaisesti.


Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta on maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka.

TES

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 prosen- tilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Samana työpäivänä tehdyn kahdeksan viikoittaisen ylityötunnin lisäksi tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.


Jaksotyössä työn jatkuttua koko kahden tai kolmen viikon ajanjakson on 12 tai 18 ensimmäiseltä säännöllisen työajan ylittävältä työtunnilta aloit- tamis- ja lopettamistyö mukaan lukien maksettava 50 prosentilla ja näitä seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.


2. Työviikko alkaa maanantaina.


Kolmivuorotyössä työviikko alkaa sunnuntaina silloin, kun työntekijä työvuoroluettelon mukaisesti saapuu työhönsä.


Työvuorokausi alkaa työvuoroluettelon mukaisen työvuoron alkaessa.


Työvuoron jatkuessa keskeytyksettä yli työvuorokauden vaihteen tilan- teessa, jossa työntekijän säännöllinen vuorokautinen työaika on ylittynyt päättyneen työvuorokauden puolella eikä työntekijä ole saanut hyväk- seen työaikalain 29 §:n mukaista vuorokausilepoa, kaikki työtunnit kuu- luvat siihen työvuorokauteen, jolloin työskentely alkoi.


Sunnuntaityökorvaus maksetaan sunnuntaina tai juhlapyhänä kello 00–24 välisenä aikana tehdystä työstä.


3. Muussa kuin lämmitys- ja vartiointityössä maksetaan pääsiäislauan- taina tehdystä työstä, riippumatta onko se ylityötä, enintään 8 tunnilta 50 %:lla korotettu palkka. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorvaus.


4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia ylityöstä maksettavan palkan vaihtamisesta osittain tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan

TES

noudattaen soveltuvin osin mitä edellä on ylityön rahakorvauksesta mää- rätty.

Soveltamisohje:

Työntekijälle annetaan vapaata hänen säännöllisenä työaikanaan ja makse- taan tältä ajalta säännöllisen työajan palkka. Vapaa-ajan pituus lasketaan sa- malla tavalla kuin ylityöstä maksettava korvaus. Jos työntekijän kanssa sovi- taan yhden 50 prosentilla korotetulla palkalla korvattavan ylityötunnin vaih- tamisesta vapaaksi, työntekijä saa 1,5 tuntia vapaata. Vapaa-aika on annet- tava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, ellei toisin sovita. Työn- antajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos siitä ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorittamista rahassa. Sopimus ylityökorvausten vaihtamisesta vapaaksi on tehtävä aina kirjallisesti.


5. Ylitöiden työaikalain mukaisen enimmäismäärän tarkastelujakso on yksinomaan kalenterivuosi.


6. Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 §:n säännöksiä noudattaen. Paikallisesti voidaan kuitenkin sopia yötyötä tehtäväksi muulloinkin, jos työtä ei voida suorittaa samanaikaisesti työpaikalla tehtävän säännöllisen työn kanssa tai se on muutoin välttämätöntä tuotantoteknisestä tai muusta erityisestä syystä.


15 § Poikkeavien työaikojen korvaaminen

Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan

a) iltavuorolisää

• 1.6.2018 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 1,24 euroa tun- nille

• 1.6.2019 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 1,26 euroa tun- nille

b) yövuorolisää

• 1.6.2018 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 2,33 euroa tun- nille

• 1.6.2019 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 2,37 euroa tun- nille.

TES

Työssä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä mutta joka tehdään nor- maalipituisena työpäivänä työpaikalla käytännössä olevasta työajasta poi- keten, maksetaan erillistä lisää seuraavasti:

a) Työstä, joka tehdään kello 16.00–23.00 välisenä aikana, iltatyölisää

• 1.6.2018 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 1,24 euroa tun- nille

• 1.6.2019 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 1,26 euroa tun- nille.

b) Työstä, joka tehdään kello 23.00–06.00 välisenä aikana, yötyölisää

• 1.6.2018 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 2,33 euroa tun- nille

• 1.6.2019 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 2,37 euroa tun- nille.


16 § Arkipyhäkorvaus

Työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kuusi viikkoa ennen arkipyhää, maksetaan uudenvuodenpäivältä, lop- piaiselta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, hela- torstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta ja ensimmäiseltä joulupäivältä arkipyhäkorvauksena korvauspalkka 25 §:n mukaisesti, mikäli arkipyhä olisi muutoin ollut työntekijän työpäivä.


Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltä- neenä ja sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Arkipyhäkorvaus maksetaan, vaikka työntekijä olisi poissa työstä arkipyhää edeltäneenä ja/ tai seuraavana työpäivänä, jos poissaolo perustuu työehtosopimuksen mukaisiin palkallisiin poissaoloihin tai työntekijä on poissa työstä työn- antajan luvalla. Arkipyhäkorvaus maksetaan myös, jos arkipyhää lähinnä seuraavan työpäivän poissaolo perustuu lomautukseen.

TES

Arkipyhäkorvaus maksetaan vuosiloman, palkallisen sairausloman tai pal- kallisen perhevapaan ajalle sijoittuvilta arkipyhiltä, ei kuitenkaan lauan- taille tai sunnuntaille sijoittuvalta arkipyhältä.


Vuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus vuorova- paalle sijoittuvalta arkipyhältä, ei kuitenkaan lauantaille tai sunnuntaille sijoittuvalta arkipyhältä.


Mikäli työntekijä on työssä tässä pykälässä tarkoitettuna arkipyhänä, maksetaan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntai- työstäkin eikä arkipyhäkorvausta suoriteta.


Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka itsenäisyyspäivän viettämisestä ylei- senä juhla- ja vapaapäivänä annetun lain mukaan. Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palk- kaan, maksetaan hänelle arkipyhäkorvaus palkallisen sairausloman ajalle sijoittuvalta itsenäisyyspäivältä.


17 § Työajan lyhentäminen


1. Soveltamisala

Näitä määräyksiä sovelletaan niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa.


Työajan lyhennysmääräykset eivät koske lomiensa aikana maa- ja vesira- kennustyössä olevia koululaisia ja opiskelijoita.


Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsopimuksella, että viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin alle 40 tuntia. Mikäli työsopimuk- sesta huolimatta työntekijän tekemä todellinen työaika on kuitenkin säännöllisesti keskimäärin 40 tuntia viikossa, työntekijä tulee työajan ly- hentämismääräysten piiriin.

TES

2. Vapaan kertyminen

Työntekijälle kertyy vapaata 8 tuntia jokaista tehtyä 18 työpäivää kohti. Vuosittain työaikaa lyhennetään korkeintaan 96 tuntia.


Maanalaisessa louhinta-, vahvistus- ja injektointityössä sekä louheen maanalaisessa kuormaus- ja kuljetustyössä jatkuvassa vuorotyössä työs- kentelevälle työntekijälle kertyy vapaata 8 tuntia jokaista tehtyä 16 työ- päivää kohti ilman 96 tunnin rajoitusta.


Tehdyiksi työpäiviksi luetaan päivät,

• joina työntekijä on ollut työssä vähintään 8 tuntia,

• xxxxxx työnantaja on työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksa- maan palkan ja

• joilla työaika tasoittumisjärjestelmän aikana on tasoitettu keskimäärin 40 tunniksi viikossa.


Tehdyiksi työpäiviksi ei lueta vuosilomapäiviä.


3. Vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle vii- meistään kertymisvuoden loppuun mennessä.


Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että edellä olevasta poiketen kerty- nyt vapaa annetaan kokonaisuudessaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.


Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana työvuoro kerral- laan tai lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Vapaan anta- misesta on ilmoitettava etukäteen mahdollisimman ajoissa. Annettaessa vapaata työvuoro kerrallaan on siitä kuitenkin ilmoitettava mahdolli- suuksien mukaan viikkoa aikaisemmin.

TES

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, ettei vapaata pidetä. Tällöin työnte- kijälle maksetaan työajan lyhennyskorvaus 4. kohdan mukaisesti.


4. Ansionmenetyksen korvaaminen

Työajan lyhentämisestä johtuva ansionmenetys korvataan maksamalla työntekijälle annetulta vapaa-ajalta palkka sen mukaan, mitä työntekijä työssä ollessaan olisi ansainnut.


Paikallisesti voidaan sopia, että työajan lyhentämisestä johtuva ansiomene- tys korvataan maksamalla työntekijälle työajan lyhennyskorvausta, joka on 4,7 % työntekijän työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi eräänty- neestä palkasta ilman yli- ja hätätyöstä maksettavaa palkkaa. Työajan lyhen- nyskorvaus maksetaan jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä.


Työajan lyhennyskorvausta ei voida sopia sisältyväksi palkkaan.


Työsuhteen päättyessä työnantaja maksaa työntekijälle korvauksen ker- tyneeltä, mutta antamatta jääneeltä vapaalta.


Mikäli työntekijä on työsuhteen päättyessä pitänyt työajanlyhennysvapaa- ta enemmän kuin sitä on ehtinyt kertyä ja saanut korvauksen tältä ajalta, työnantajalla on oikeus vähentää lopputilistä liikaa maksamansa korvaus.


5. Työssäolopäivien veroiset päivät

Työajan lyhennysvapaapäivät ovat työssäolon veroisia päiviä eli kerryttä- vät vuosilomaa.


6. Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa


Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 ja vähintään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan työajan lyhennyskorvausta

TES

4,7 % työntekijän työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erään- tyneestä palkasta ilman yli- ja hätätyöstä maksettavaa palkkaa.


Erillistä palkanosaa ei makseta vuorotöissä, joissa työajan lyhennys on huomioitu muulla tavalla.


Mikäli alle 40 ja vähintään 24 tunnin säännöllistä työaikaa noudattava työntekijä tämän määräyksen voimassa ollessa siirtyy noudattamaan 40 tunnin säännöllistä työaikaa ja siirtyy samalla työajan lyhennysjärjestel- män piiriin ja saamaan työajan lyhennyskorvausta, erillisen tässä tarkoi- tettu palkanosan maksaminen päättyy.


Kokoaikatyöstä osa-aikaiseksi siirtyneellä työntekijällä, jolle on osa-aikais- tamisen yhteydessä korvattu työajan lyhennys uutta työaikaa vastaavasti, ei ole oikeutta erilliseen prosenttiperusteiseen korvaukseen.

III PALKKAUS

TES

18 § Käsitteet


Aikapalkkaus

Aikapalkka muodostuu perustuntipalkasta ja työkohtaisesta lisästä.


Korvauspalkat

Korvauspalkalla tarkoitetaan palkkaa, joka maksetaan työehtosopimuk- sella sovituilta arkipyhiltä, korvattaviksi sovituilta vapaapäiviltä tai mat- ka-ajalta. Ks. 25 §.


Palkkaryhmittely

Työntekijän perustuntipalkka määräytyy hänen palkkaryhmittelyyn si- joituksensa perusteella. Ryhmittelyn perusteena on työntekijän ammat- titaito. Tällä tarkoitetaan niiden töiden vaativuutta, joita työntekijä ky- kenee tekemään.


Palkkiopalkkaus

Palkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkausmuotoa, jossa palkkion suu- ruus määräytyy työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sovitulla tavalla. Ks. 22 §.


Perustuntipalkat

Perustuntipalkka on työntekijän työehtosopimuksen mukainen vähim- mäispalkka.

TES

Tuotantopalkkiopalkkaus


Tuotantopalkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkausmuotoa, jossa pe- rustuntipalkan lisäksi on sovittu tuotantopalkkio, jonka suuruus mää- räytyy työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laadul- liseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen. Ks. 22 §.


Työkohtainen palkka ja työkohtainen lisä

Työkohtainen palkka koostuu työntekijän perustuntipalkasta sekä työn- antajan ja työntekijän kesken sovitusta työkohtaisesta lisästä. Työkohtai- nen lisä voidaan sopia paikallisesti määräaikaiseksi työtä tai työkohdetta koskevaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Työkohtainen palkka voi ol- la myös työsopimuksella sovittu tuntipalkka.


Urakkapalkkaus

Urakkapalkkauksella tarkoitetaan palkkausta, joka on sidottu yksin- omaan työntekijän tai ryhmän suoritukseen. Palkka voidaan sitoa työ- suoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen tai laadulliseen tai muu- hun vastaavaan tavoitteeseen. Ks. 22 §.


19 § Palkkaryhmittely ja perustuntipalkat

1. Työntekijän sijoittaminen palkkaryhmiin Palkkaryhmittelyn määrittäminen työsuhteen alussa

Palkkaryhmä määritetään työhönottotilanteessa osoitetun pätevyyden pe- rusteella. Työsuhteen alussa suoritetaan alustava määrittely ja varsinainen määrittely viimeistään kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Palkka- ryhmä merkitään työhönottolomakkeeseen tai kirjalliseen työsopimukseen.

TES

Palkkaryhmittelyn muuttaminen


Palkkaryhmittelyä korotetaan työntekijän ammattitaidon kehittymisen (esimerkiksi kouluttautumisen tai harjaantumisen) myötä. Ryhmittelyn alentaminen on poikkeuksellista ja mahdollista vain, jos ryhmittelyssä on tapahtunut virhe tai työntekijän ammattitaito ei ole pysynyt työnsi- sällön kehittymisen mukana.


Ennen palkkaryhmän laskemista kuullaan työntekijää ja tarvittaessa hän- tä edustavaa luottamusmiestä laskemisen perusteista.


Työn vaativuus alittaa olennaisesti työntekijän ammattitaidon

Jos työsopimus poikkeuksellisesti solmitaan työstä, jonka vaativuus alittaa olennaisesti työntekijän ammattitaidon, osapuolet voivat sopia, että palk- karyhmä ja vähimmäispalkka määräytyvät työssä vaadittavan ammattitai- don mukaan. Mikäli työntekijä myöhemmin alkaa tehdä ammattitaiton- sa mukaista työtä, ryhmitellään hänet siitä lukien ammattitaitonsa mukai- sesti.

2. Palkkaryhmät Palkkaryhmä I

Työntekijältä ei edellytetä maa- ja vesirakennusalan töiden tuntemusta.


Palkkaryhmä II

Työntekijältä edellytetään maa- ja vesirakennustöiden yleistuntemusta.


Soveltamisohje:

Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä suorittaa avustavia maa- ja vesira- kennusalan töitä.

TES

Myös I palkkaryhmään kuuluva työntekijä suorittaa tässä lueteltuja töitä, mutta hänen työsuorituksensa vaatii yksityiskohtaisempaa opastusta. Palkka- ryhmän II vaatiman pätevyyden saavuttaminen vaatii yleensä kahden vuoden työskentelyn erilaisissa maa- ja vesirakennusalan töissä.


Palkkaryhmä III

Vähemmän vaativien ammattitöiden tekijät

Työntekijä hallitsee jonkin maa- ja vesirakennusalan ammattityön.


Soveltamisohje:

Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä kykenee suorittamaan jonkin am- matin piiriin kuuluvan työn / työkokonaisuuden ilman, että hänellä on IV palk- karyhmän edellyttämää ammattitaitoa.

Työntekijä kuuluu tähän palkkaryhmään suoritettuaan oman alansa ammatil- lisen koulutuksen (perustutkinnon), aikuisten ammatillisen perustutkinnon tai ajoneuvonosturinkuljettajan tutkinnon soveltuvan osan.


Palkkaryhmä IV

Ammattityöntekijät

Työntekijä on koulutuksen tai harjaantumisen kautta hankkinut sellaiset tiedot ja taidot, että hän

a) hallitsee jonkin ammatin työt monipuolisesti ja itsenäisesti tai

b) suoriutuu itsenäisesti useamman ammatin piiriin kuuluvista muis- takin kuin vähäisistä töistä.


Soveltamisohje:

Tähän ammattiryhmään kuuluvat perusammattitaidon omaavat ammatti- miehet. Tähän ammattiryhmään kuuluvat ammattitaitonsa monipuolisuuden perusteella myös ne työntekijät, jotka eivät hallitse kaikkia tietyn ammatin töitä mutta joilla on III palkkaryhmän tasoinen ammattitaito useammassa ammatissa.

TES

Palkkaryhmä V


Vaativien ammattitöiden tekijät

Syvällinen tai laaja-alainen ammatin hallinta: Työntekijä kykenee suorit- tamaan

• itsenäisesti oman ammattinsa vaativat työt tai

• itsenäisesti ja monipuolisesti useamman ammatin työt.


Soveltamisohje:

Töiden vaatima ammatin hallinta edellyttää vaativaa työtaitoa, ammatissa kehittyneisyyttä sekä teoreettisia tietoja. Tämä ilmenee muun muassa

• työnopeudessa,

• hyvässä piirustusten lukutaidossa,

• soveltamistaidossa: kyvyssä ratkaista työn suorittamiseen liittyvä ongelma ja kehittää soveltuva työmenetelmä.


Teoreettisia tietoja ja soveltamistaitoa tarvitaan esimerkiksi mittausta ja työnsuunnittelua vaativissa töissä.

Tähän palkkaryhmään kuuluvat ammattitaitonsa monipuolisuuden perusteel- la myös ne työntekijät, joilla on usean ammatin perusammattitaito ilman, et- tä he kuitenkaan hallitsevat minkään ammatin vaativia töitä. Usealla amma- tilla ei tarkoiteta läheisiä rinnakkaisammatteja.

Ammattitutkinnon suorittaneet työntekijät kuuluvat tähän palkkaryhmään. Ammattitutkinnon suorittaneiden työntekijöiden osalta edellytetään vähin- tään kolmen vuoden työkokemusta tämän ammatin mukaisista töistä.


Palkkaryhmä VI

Erittäin vaativien ammattitöiden tekijät Erityisammattitaito: Työntekijä kykenee suorittamaan

• erityistä ammatti-, suunnittelu- ja soveltamistaitoa vaativat työt, joihin liittyy suuri vastuu

• mahdollisesti muiden ammattimiesten työn valvontaa ja ohjausta.


Soveltamisohje:

Tähän palkkaryhmään kuuluvat yrityksen avaintyöntekijät esimerkiksi

• vastuullisia ja vaativia mittaustehtäviä tekemään kykenevät ammattimie- het

• työkuntien tai -ryhmien etumiestehtäviin kykenevät ammattimiehet

TES

• kaikki eteen tulevat ammattinsa piiriin kuuluvat työt hallitsevat ammattimie- het, jotka kykenevät opastamaan muita oman ammattinsa työntekijöitä.


Suoritettu erikoisammattitutkinto oikeuttaa tähän palkkaryhmään.


3. Perustuntipalkat


Perustuntipalkat 1.6.2018 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta


Palkkaryhmä

Perustuntipalkka €/h

I

11,17

II

12,09

III

12,98

IV

13,99

V

15,07

VI

16,31


Perustuntipalkat 1.6.2019 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta


Palkkaryhmä

Perustuntipalkka €/h

I

11,57

II

12,49

III

13,38

IV

14,39

V

15,47

VI

16,71

4. Alaikäiset, koululaiset ja opiskelijat Palkkaus

Alle 18-vuotiaiden ja lomiensa aikana työskentelevien koululaisten ja opiskelijoiden palkkauksesta voidaan paikallisesti sopia toisin. Palkan on kuitenkin oltava vähintään 75 % palkkaryhmän I mukaisesta palkasta.

TES

Lomiensa aikana työskentelevän, maarakennusalaa vähintään yhden lu- kuvuoden opiskelleen työntekijän palkan on oltava vähintään 75 % II palkkaryhmän palkasta.


Oppisopimusoppilaan vähimmäispalkka ammatillista peruskoulutusta an- nettaessa riippuu jäljellä olevasta oppiajasta seuraavan taulukon mukaan:


Jäljellä oleva

oppiaika

% II palkkaryhmän

perustuntipalkasta

1.6.2018

(12,09 €)

24 – 36 kk

70

8,46 €

12 – 24 kk

75

9,07 €

0 – 12 kk

85

10,28 €


Jäljellä oleva

oppiaika

% II palkkaryhmän

perustuntipalkasta

1.6.2019

(12,49 €)

24 – 36 kk

70

8,74 €

12 – 24 kk

75

9,37 €

0 – 12 kk

85

10,62 €


Työpaikkaohjaaja


Työssäoppijoiden ja oppisopimusoppilaiden työn ohjaamisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Samassa yhteydessä selvitetään työ- paikkaohjaajan mahdollisuudet tehtävän suorittamiseen, vaikutus hänen omien työtehtäviensä hoitamiseen ja tehtävän vaikutus hänen palkkauk- seensa.


20 § Työkohtainen palkka ja työkohtainen lisä


1. Työkohtaisesta lisästä sopiminen

Työkohtainen palkka koostuu työntekijän perustuntipalkasta ja työkoh- taisesta lisästä, jonka perusteista ja suuruudesta työnantaja ja työntekijä

TES

sopivat keskenään ennen työn aloittamista. Mikäli työkohtaisen palkan suuruudesta ei synny sopimusta, työntekijällä on velvollisuus ottaa työ vastaan tarjotulla työkohtaisella palkalla. Työnantajan on työntekijän si- tä pyytäessä selvitettävä, kuinka jäljempänä kohdassa 3. luetellut vaati- vuustekijät on otettu palkassa huomioon. Mahdollinen erimielisyys sel- vitetään neuvottelujärjestyksen mukaisesti.


Työkohtaisessa lisässä tulee huomioida tehtävän työn vaativuustekijät. Yrityksissä tulee kiinnittää huomiota työkohtaiseen lisään suhteessa teh- tävään työhön.


Aikapalkkajärjestelmään kuuluu, että pääsääntöisesti työntekijälle mak- setaan työkohtaista lisää. Jos työkohtaista lisää ei poikkeuksellisesti mak- seta, työnantajan on se perusteltava.


2. Työkohtaista lisää koskevat sopimukset

a) Määräaikainen tai työkohdetta koskeva työkohtainen lisä

Työkohtaista palkkaa koskeva sopimus voi olla määräaikainen työtä tai määrättyä työkohdetta koskeva. Mikäli palkkaehdon voimassaoloa ei ole paikallisesti sovittu toisin, se päättyy määräajan kuluttua umpeen tai työntekijän siirtyessä toiselle työmaalle.


b) Toistaiseksi voimassa oleva työkohtainen lisä

Työn vaativuustekijät tai osa niistä voidaan huomioida keskimääräisinä esim. kone- tai työlajikohtaisesti siten, että työntekijän työkohtainen palkka on samansuuruinen kaikilla työmailla. Tällöin työkohtaista lisää koskeva sopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Tällaiseen sopimukseen noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä paikallisesta sopimisesta.


c) Työsopimuksella sovittu palkkaehto

Toistaiseksi voimassa oleva palkkaehto voidaan sopia myös työsopimuk- sella, jolloin palkkausta koskeva ehto ei ole irtisanottavissa, vaan muutet- tavissa ainoastaan yhteisin sopimuksin.

TES

Toistaiseksi voimassa oleva palkka ei voi olla pelkkä työntekijän perus- tuntipalkka, vaan otettaessa vaativuustekijät huomioon keskimääräisinä eri työmailla työkohtaista lisää maksetaan aina. Jos kyseessä ei ole tehol- linen työaika, voidaan maksaa perustuntipalkkaa.


3. Työkohtaista lisää korottavat tekijät

Työkohtaista lisää korottavat seuraavat vaativuustekijät:


a) Työn tekninen vaativuus

Työ on teknisesti vaativampaa kuin kyseisen palkkaryhmän töissä on ta- vanomaista.

Työlle on asetettu poikkeuksellisen korkeat laatuvaatimukset.


b) Työn fyysinen vaativuus

Työ on tavanomaista raskaampaa tai se suoritetaan vaikeissa olosuhteissa. Työn kuormittavuus on suurta.

Huomioon otettavia olosuhdetekijöitä ovat pöly, melu, tärinä, haju ja muut olosuhdehaitat, mikäli ne poikkeavat olennaisesti normaalista.

Tällaisia olosuhdehaittoja saattaa esiintyä muun muassa vanhojen raken- nusten purkutöissä, tunneli- ja muissa maanalaisissa työkohteissa, talous- jätteen käsittelyssä kaatopaikalla.

Työn fyysistä vaativuutta voi lisätä myös työntekijän työnopeuden väli- tön riippuvuus urakkatyötä suorittavien muiden työntekijöiden etene- misestä.


c) Työhön liittyvä vastuu

Työsuoritukseen liittyy tavanomaista suurempaa vastuuta.

Työntekijän työsuoritus rytmittää huomattavassa määrin työkohteen muiden työntekijöiden etenemistä.

Taloudelliset seuraamukset, jotka liittyvät epäonnistumiseen työlle asete- tun laatutason saavuttamisessa tai laaditussa aikataulussa pysymisessä tai vahingonvaara, ovat tavanomaisia suuremmat.

TES

Tällaisia vaativuustekijöitä liittyy (usein muiden vaativuustekijöiden ohel- la) esimerkiksi ajoneuvonosturinkuljettajan tehtäviin ajotuntien aikana tai panostajan tehtäviin räjäytystyönjohtajana.


Työntekijän voimassaolevaa työkohtaista lisää on korotettava hänen siir- tyessään työhön, jossa kohdissa a, b tai c luetellut vaatimukset täyttyvät. Korotettu lisä on voimassa sen aikaa, kun työntekijä tekee mainitut vaa- timukset täyttävää työtä.


21 § Ajoneuvonosturin-, nostokoriauton- ja kurottajankuljettajan palkkaus sekä tunneli- ja kalliosuojatöissä maksettava työkohtainen lisä


Ajoneuvonosturin-, nostokoriauton- ja kurottajankuljettajalle sekä tun- neli- ja kalliosuojatöissä työskentelevälle työntekijälle on sovittu työkoh- taisen lisän vähimmäismäärät. Allekirjoittaneet liitot ovat muutoin yhtä mieltä siitä, etteivät kiinteät työkohtaiset lisät kuulu työehtosopimuksen palkkausjärjestelmään.


1. Tehollinen työaika


Tehollista työaikaa on koneen siirto, nostosuunnitelman teko, koneen pystytys ja nostotyön aika. Lisäksi tehollista työaikaa on sellainen työn- antajan määräyksestä tapahtuva koneen merkittävä korjaus- ja huolto- työ, jonka työntekijä voi suorittaa itse. Korjaus- ja huoltotyöllä ei tarkoi- teta esimerkiksi päivittäisiä tarkastuksia.


Paikallisesti voidaan sopia, että ajoneuvonosturin-, nostokoriauton- ja kurottajankuljettajan palkka on III palkkaryhmän mukainen ajalta, joka ei ole tehollista työaikaa.

TES

2. Ajoneuvonosturinkuljettajan työkohtainen lisä koneen teholliselta työajalta

Ajoneuvonosturinkuljettajalle maksetaan 1.6.2018 lähinnä alkavan pal- kanmaksukauden alusta työkohtaista lisää koneen teholliselta työajalta vähintään


Nostokyky Työkohtaisen lisän suuruus €/h

30 tn tai alle 1,26

yli 30 tn, mutta alle 70 tn 1,60

yli 70 tn, mutta alle 140 tn 1,76

yli 140 tn, mutta alle 200 tn 1,98

200 tn ja yli 2,30


Ajoneuvonosturinkuljettajalle maksetaan 1.6.2019 lähinnä alkavan pal- kanmaksukauden alusta työkohtaista lisää koneen teholliselta työajalta vähintään


Nostokyky Työkohtaisen lisän suuruus €/h

30 tn tai alle 1,28

yli 30 tn, mutta alle 70 tn 1,63

yli 70 tn, mutta alle 140 tn 1,79

yli 140 tn, mutta alle 200 tn 2,01

200 tn ja yli 2,34


Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työkohtainen lisä maksetaan teholli- selta työajalta edellä mainittujen määrien keskiarvona.


Tehollista työaikaa olevilta korjaus- ja huoltotoimenpiteiltä maksetaan 30 tn tai alle –nostokyvyn mukainen vähimmäistyökohtainen lisä.

TES

3. Nostokoriauton- ja kurottajankuljettajan työkohtainen lisä koneen teholliselta työajalta


Nostokoriauton- ja kurottajankuljettajalle maksetaan 1.6.2018 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta työkohtaista lisää koneen teholliselta työajalta vähintään


Nostokorkeus Työkohtaisen lisän suuruus €/h

20 m tai alle 1,26

yli 20 m, mutta alle 60 m 1,60

60 m tai yli 1,76


Nostokoriauton- ja kurottajankuljettajalle maksetaan 1.6.2019 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta työkohtaista lisää koneen teholliselta työajalta vähintään


Nostokorkeus Työkohtaisen lisän suuruus €/h

20 m tai alle 1,28

yli 20 m, mutta alle 60 m 1,63

60 m tai yli 1,79


Tehollista työaikaa olevilta korjaus- ja huoltotoimenpiteiltä maksetaan 20 m tai alle –nostokyvyn mukainen vähimmäistyökohtainen lisä.


4. Työkohtainen lisä tunneli- ja kalliosuojatöissä

Tunneli- ja kalliosuojatöissä työn fyysisen vaativuuden vuoksi työkohtai- nen lisä on 1.6.2018 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta vähin- tään 1,16 euroa ja 1.6.2019 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta vähintään 1,18 euroa työtunnilta siihen saakka, jolloin louhintatyö on rusnattu tilan lopullista käyttöä varten. Osuus eritellään palkkalaskel- massa. Edellä mainittua työkohtaista lisää maksetaan ruiskubetonoinnin ja injektoinnin ajalta sitä tunnelissa ja kalliosuojassa suorittavalle työnte- kijälle uudisrakennuskohteissa.

TES

22 § Tuotantopalkkiopalkkaus, urakkapalkkaus ja palkkiopalkkaus


1. Tuotantopalkkiopalkkaus

Tuotantopalkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkausmuotoa, jossa pe- rustuntipalkan lisäksi maksetaan tuotantopalkkiota, jonka suuruus mää- räytyy työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Tuotantopalkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalli- seen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen.


Tuotantopalkkion perusteesta ja rakenteesta sovitaan työnantajan ja työntekijän tai ryhmän kesken. Sovittu tuotantopalkkiojärjestelmä kor- vaa edellä olevat työkohtaisen palkan määräytymisperusteet.


Tuotantopalkkiopalkkauksessa työntekijän palkka on vähintään 20 % korkeampi kuin perustuntipalkka.


Liitot suosittelevat tuotantopalkkiopalkkauksen käyttöä, varsinkin sellai- sissa töissä, joista suoran urakan hinnoitteleminen on vaikeaa. Tuotanto- palkkiopalkkaus lisää työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa itse palk- kansa suuruuteen. Palkkausmuoto on kannustava ja lisää siten työn tuot- tavuutta.


2. Urakkapalkkaus

Urakkapalkkauksella tarkoitetaan palkkausta, jonka suuruus määräytyy yksinomaan työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalli- seen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen.


Palkkion perusteesta ja määrästä sovitaan työntekijän tai ryhmän kesken etukäteen. Sovittu urakkapalkkaus korvaa edellä mainitut palkkausjärjes- telmät.

TES

Urakkatyössä työntekijän palkka on vähintään 20 % korkeampi kuin pe- rustuntipalkka.


Liitot suosittavat urakkapalkkauksen käyttöä töissä, joissa työntekijä tai ryhmä voi itsenäisesti päättää työvauhdista ja joissa urakan hinnoittele- minen on helppoa.


3. Palkkiopalkkaus

Palkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkausmuotoa, jossa palkkion suu- ruus määräytyy työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sovitulla tavalla.


Palkkiopalkkaussopimuksessa voidaan sopia mm. seuraavista asioista:

• Sopimuksen kohteena olevan työn tavoiteaikataulu

• Työtä koskeva työaikajärjestelyt

– Työn sujuvuuden ja tuottavuuden parantamiseksi voidaan keskelle viikkoa osuvana arkipyhänä tehdä töitä. Pitämätön arkipyhä korva- taan vapaa-aikana tai rahana työaikalain mukaisesti eikä erillistä ar- kipyhäkorvausta makseta.

– Tuottavaa ja kannustavaa palkkausta koskevassa sopimuksessa voi- daan sopia työehtosopimuksen ja työaikalain mahdollistamista työ- ajan joustoista.

• Työn lopputulokselta edellytettävä laatu

• Työssä käytettävän materiaalin määrä ja laatu

• Palkkion suuruus ja miten sovitut palkkionmääräytymiskriteerit vai- kuttavat palkkion määräytymiseen

• Palkkion maksamisen ajankohta

• Takuupalkka, joka maksetaan siinäkin tapauksessa, että sovitut tavoit- teet tai työ ei valmistunut työntekijästä tai työntekijöistä riippumatto- mista syistä johtuen. Takuupalkan on oltava vähintään perustuntipal- kan suuruinen.

TES

23 § Odotusajan palkka


Mikäli työntekijän työssä syntyy keskeytystä koneiden epäkuntoon jou- tumisen tai muun työntekijästä riippumattoman syyn vuoksi, hänelle on sinä aikana järjestettävä, mikäli mahdollista, urakkapalkkaus- tai palkki- opalkkaustyötä. Siinä tapauksessa, ettei urakkapalkkaus- tai palkkiopalk- kaustyötä voida järjestää, odotusajalta on maksettava perustuntipalkka. Työntekijä on kuitenkin velvollinen edellä mainittuna odotusaikana suo- rittamaan muuta työtä, jos sitä voidaan hänelle järjestää, ja maksetaan hänelle siitä palkka aikapalkkaa koskevien määräysten mukaisesti.


Mikäli työntekijä siirretään kesken työn työnantajasta riippuvasta syystä palkkiopalkkaus- tai urakkapalkkaustyöstä tuntityöhön, maksetaan hä- nelle hänen perustuntipalkkansa korotettuna 20 %:lla, kuitenkin enin- tään viiden päivän ajalta.


24 § Hälytysraha

Mikäli työntekijä työstä asuntoon saavuttuaan kutsutaan hälytysluontoi- seen työhön varsinaisen työvuoronsa jälkeen, maksetaan hänelle erillise- nä korvauksena ns. hälytysrahana kahden tunnin korvauspalkka. Kor- vauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryh- mässä II palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän III suu- ruisena. Tämä määräys ei koske säännölliseen työaikaan liittyvää työtä eikä työajan siirtoja.


Hälytysraha ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa.


Hälytystapauksissa työssä käymisestä maksetaan päivittäisten matkakus- tannusten korvaus, mikäli työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan siihen oikeus.

TES

25 § Korvauspalkat


Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkka- ryhmässä II palkkaryhmän III palkkaryhmässä III palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena.


Näitä ovat työehtosopimuksessa sovitut

• arkipyhäkorvaukset (16 §)

• korvattavat vapaapäivät (kutsuntapäivä, kertausharjoitukset, 50- ja 60-vuotispäivä, vihkipäivä, läheisen omaisen hautauspäivä) (32 §)

• matka-ajan palkka (36 §).


26 § Palkanmaksu

Palkka maksetaan joka toinen perjantai tai kaksi kertaa kuukaudessa, mi- käli yrityskohtaisesti niin sovitaan. Jos palkanmaksupäivä sattuu viikon- lopuksi tai juhlapyhäksi, maksetaan palkka edellisenä työpäivänä. Palkan laskenta-aika on viisi työpäivää.


Työsuhteen päättyessä lopputili erääntyy maksettavaksi työsuhteen päätty- mistä lähinnä seuranneen laskenta-ajan jälkeisenä palkanmaksupäivänä.


Urakkatyötä suorittavalle työntekijälle maksetaan ennakkoa noin 90 % suoritetun työn arvosta ja sisälle jäänyt erä sen jälkeen, kun työ on valmis ja vastaanotettu.


Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamalle pankkitilille Suomessa toi- mivan rahalaitoksen välityksellä. Maksaessaan palkan työnantajan on an- nettava työntekijälle euromääräinen kirjallinen laskelma, josta käyvät il- mi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.


Työntekijälle voidaan pyydettäessä maksaa kohtuullinen osa ansaitusta nettoansiosta ennakkona.

TES

IV SOSIAALISET JA TYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET


27 § Vuosiloma


1. Oikeus vuosilomaan, lomapalkka ja -korvaus

Työntekijä saa kulloinkin voimassa olevan vuosilomalain mukaisen vuosi- loman.


2. Lomaraha

Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkkansa määrästä. Lomaraha maksetaan lomalta paluun jälkeen ensimmäisenä palkanmaksupäivänä. Mikäli vuosiloma pidetään osissa, maksetaan kun- kin lomanosan päättyessä sitä vastaava osa lomarahasta.


Paikallisesti voidaan kirjallisesti sopia, että lomaraha maksetaan useam- pana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään en- nen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alkua. Jos työntekijän työsuh- de päättyy ennen lomarahan sovittua maksamisajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä on siihen muutoin työehtosopi- muksen mukaan oikeutettu.


Työntekijälle, jonka työsuhde päättyy ennen hänen vuosilomaansa, mak- setaan lomaraha vuosilomalain mukaisesta lomakorvauksesta. Lomaraha suoritetaan lopputilin yhteydessä.


Lakisääteiselle eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha vuosilomapalkasta ja/tai lomakorvauksesta.


Kun työntekijä lähtee suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista asepal- velusta tai siviilipalvelusta, hänelle maksetaan lomakorvaus vuosiloma-

TES

lain mukaisesti. Lomakorvauksesta maksetaan lomaraha, mikäli työnte- kijä suoritettuaan asepalveluksen, vapaaehtoisen asepalveluksen tai sivii- lipalveluksen palaa palvelusajan päätyttyä työhön palvelukseen kutsutun maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla. Jos palvelukseen astumi- nen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaraha vastaa- vasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteis- määrästä. Lomaraha maksetaan työhön paluun jälkeisenä ensimmäisenä palkanmaksupäivänä.


28 § Sairausajan palkka


1. Määritelmät

Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi.


Sairausajan palkalla tarkoitetaan palkkaa, joka maksetaan sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden ajalta.


Tapaturmalla tarkoitetaan sekä työtapaturmaa että vapaa-aikana sattu- nutta tapaturmaa, ellei jäljempänä toisin mainita.


2. Sairausajan palkan maksuajanjakso

Työkyvyttömyyden ajalta maksetaan sairausajan palkkaa enintään seu- raaviin ajanjaksoihin sisältyviltä työpäiviltä:


Työsuhteen yhdenjaksoinen kestoaika Ajanjakson pituus ennen työkyvyttömyyden alkua

vähintään 1 kuukausi 28 päivää

vähintään 3 vuotta 35 päivää

vähintään 5 vuotta 42 päivää

vähintään 10 vuotta 56 päivää

TES

3. Odotuspäivä


Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatku- nut yhdenjaksoisesti alle kuusi kuukautta, maksetaan sairausajan palkkaa toisen sellaisen työkyvyttömyyspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ol- lut työntekijän työpäivä.


Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatku- nut yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta, maksetaan sairausajan palkkaa ensimmäisen sellaisen työkyvyttömyyspäivän alusta alkaen, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.


Jos kyseessä on työtapaturma tai työkyvyttömyyden kesto ylittää sairaus- vakuutuslain mukaisen omavastuuajan (työkyvyttömyyden alkamispäivä ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää) sairausajan palkkaa makse- taan ensimmäisen sellaisen työkyvyttömyyspäivän alusta alkaen, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.


4. Sairausajan palkan määrä

Sairausajan palkka maksetaan työntekijän keskituntiansion perusteella. Keskituntiansio lasketaan jakamalla työntekijän sairastumispäivää edel- tävän kuuden kuukauden säännöllisen työajan ajalta ansaittu palkka teh- dyillä tunneilla. Mikäli työsuhde on kestänyt alle kuusi kuukautta, las- kentajakso on työsuhteen pituinen.


Työkyvyttömyyden alkaessa kesken työvuoron maksetaan varsinainen palkka työvuoron loppuun.

TES

5. Työkyvyttömyyden todentaminen Työnantajan hyväksymä todistus

Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin antamalla tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella.


Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelta.


Sairauspoissaolo työntekijän ilmoituksella

Yrityksissä on flunssatyyppisissä enintään 3 vuorokautta kestävissä sai- rauspoissaoloissa sovittava omailmoitusmenettelystä. Sopia ei voi, että aina vaaditaan lääkärintodistus. Sopimuksen on syytä olla kirjallisessa muodossa.


Mikäli omailmoitusmenettelystä ei ole sovittu, työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyy- destä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairaus- poissaoloissa. Tässä tapauksessa omailmoitukseen noudatetaan seuraavia sääntöjä:

• Työntekijän on ilmoitettava sairauspoissaolostaan omalle esimiehel- leen välittömästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua. Ellei ilmoi- tusta ole tehty ennen työvuoron alkua, poissaolon ajalta ei makseta sairausajan palkkaa.

• Työnantaja voi perustellusta syystä, mm. silloin kun työntekijällä on useita toistuvia sairauspoissaoloja, vaatia työkyvyttömyyden osoituk- seksi lääkärintodistusta.

• Omailmoitusmenettelyä ei sovelleta vuosiloman aikana.


Osapuolet suosittelevat, että sovittaessa omailmoitusmenettelystä, pai- kalliseen sopimukseen sisällytetään menettelytavat alle 10-vuotiaan lap- sen tilapäisestä hoidosta aiheutuvista poissaoloista.

TES

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun työnte- kijä on esittänyt työkyvyttömyydestä hyväksyttävän selvityksen. Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, työnantajalla on oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastetta- vaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta ai- heutuvat kustannukset.


Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuk- sen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.


6. Yrityksen työterveyspalvelut

Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vas- taanotolla.


Vapaa-aikana sattuneiden tapaturmien osalta työntekijän on viipymättä hakeuduttava ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolle.


Yrityksessä tulee paikallisesti sopia menettelytavat, joiden mukaan toimi- taan, jos työterveyshuolto ei ole käytettävissä aikoina, joina yrityksessä työskennellään säännöllisesti.


Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttö- myydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön. Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pit- kä etäisyys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vastaanotto- ajan kohtuuttoman pitkä odotus.

TES

7. Sairauspoissaolosta ilmoittaminen

Työntekijän tulee ilmoittaa työkyvyttömyydestään lähimmälle esimiehel- leen tai muulle työnantajan määräämälle henkilölle ennen työvuoron alkua, mikäli se on olosuhteet huomioon ottaen mahdollista. Työnantajan tulee ohjeistaa työntekijöille sairauspoissaoloista ilmoittamisen menettelytavat.


Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä työjärjestelyjen vuoksi.


Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa työnantajalle viipymättä sairastumisestaan, sairausajan palkanmaksuvelvollisuus alkaa aikaisin- taan siitä päivästä, jona ilmoitus on tehty.


8. Sairausajan palkan maksamatta jättäminen


Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aikaansaanut työkyvyt- tömyyden tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämäl- lään tai muulla törkeällä tuottamuksella.


Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, sairausajan palkkaa ei makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työso- pimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päättämi- seen.


Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata tapaturmasta aiheutunutta työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansiotyöstä.


9. Työkyvyttömyyden uusiutuminen

Mikäli työkyvyttömyys uusiutuu samasta syystä enintään 30 päivän ku- luessa siitä päivästä, jolta työntekijälle on viimeksi maksettu sairauspäi- värahaa tai sairausajan palkkaa, uusiutunut työkyvyttömyys muodostaa yhden kokonaisuuden aikaisemman tai aikaisempien työkyvyttömyys- ajanjaksojen kanssa. Työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvolli-

TES

suus vain yhteen 2. kohdan mukaan määräytyvään ajanjaksoon sisältyvil- tä työpäiviltä. Sairausajan palkkaa maksetaan, kunnes 2. kohdan mukai- nen ajanjakso on täyttynyt. Ajanjakson ei työkyvyttömyyden uusiutuessa samasta syystä tarvitse olla yhdenjaksoinen. Sairausajan palkka makse- taan ensimmäiseltä täydeltä työkyvyttömyyspäivältä, joka olisi ollut työntekijän työpäivä.


Mikäli kysymyksessä on työkyvyttömyys eri syystä tai työkyvyttömyyden uusiutumiseen samasta syystä kuluu yli 30 päivää, menetellään sairaus- ajan palkan maksamisen suhteen kuin kyseessä olisi uusi sairaus. Tällöin sairausajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy edellä mainituissa 2. ja

3. kohdissa määritellyllä tavalla.


Määrittely sen suhteen, onko kyseessä työkyvyttömyys samasta vai eri syystä, tapahtuu työkyvyttömyyden ajalta maksettavan sairaus- tai muu- ta päivärahaa maksavan tahon päätöksen perusteella.


10. Sairauspäiväraha tai muu korvaus

Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan palk- kaa, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen sairauspäivärahan tai muun korvauksen, johon työntekijä on oikeutettu, ei kuitenkaan enem- pää kuin maksamansa määrän.


Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin työntekijällä olisi lain mukaan oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairausajan palkasta se sairauspäiväraha tai sen osa, mikä työntekijän lai- minlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.


Mikäli työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksol- ta päivärahaa tai siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella, tämä vähennetään maksettavasta sairausajan palkasta. Työn- antajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää korvausta sairausajan pal-

TES

kasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.


11. Työkyvyn ylläpito, sairauspoissaolojen hallinta ja sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikea soveltaminen

Yrityksissä voidaan työterveyshuoltoa apuna käyttäen sopia menettelyta- voista, joilla ylläpidetään työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä. Ta- voitteena on työkyvyn ylläpitäminen, työssä jaksaminen ja sairauspoissa- olojen vähentäminen. Erityistä huomiota voidaan kiinnittää esimerkiksi vapaa-ajan tapaturmien vähentämiseen.


Työnantajan ja luottamusmiehen tulee ohjeistaa työntekijöitä sairausajan palkkaa ja sairauspoissaoloja koskevien määräysten oikeassa soveltamises- sa. Liitot suosittelevat, että yrityksessä seurataan sairauspoissaolojen kehi- tystä ja etsitään keinoja niiden ennaltaehkäisemiksi ja vähentämiseksi.


29 § Sairaan lapsen hoito vanhempien työaikana

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen äidille tai isälle taikka samassa taloudessa asuvalle lapsen vanhemman puolisol- le ansionmenetys lapsen hoidon järjestämiseksi välttämättömän, lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta. Ansionmenetys maksetaan sairausajan palk- kaa koskevien määräysten mukaisesti. Poissaolosta on annettava työnan- tajan hyväksymä selvitys. Hyväksyttävällä selvityksellä tarkoitetaan sai- rausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukaista selvitystä.


Ansionmenetyksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat van- hemmat ovat ansiotyössä. Ansionmenetys maksetaan myös yksinhuolta- jalle sekä siinä tapauksessa, että toinen vanhempi on estynyt hoitamasta sairasta lasta sairauden, opiskelun tai toisella paikkakunnalla asumisen tai siihen verrattavan pysyvän oleskelun vuoksi ja esteestä on toimitettu pyydettäessä työnantajan hyväksymä selvitys. Saman sairauden johdosta ansionmenetys maksetaan vain toiselle vanhemmista.

TES

30 § Äitiys- ja isyysvapaa

Työntekijälle maksetaan äitiysvapaan ajalta 56 tai isyysvapaan ajalta kuuden sairausvakuutuslain mukaisen arkipäivän pituisen kalenteri- ajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä laskettava työnte- kijän palkan ja äitiys- tai isyyspäivärahan erotus. Äitiys- tai isyyspäivä- rahalla tarkoitetaan sairausvakuutuslain mukaista äitiys- tai isyyspäivä- rahaa tai siihen verrattavaa muun lain tai sopimuksen perusteella tule- vaa korvausta.


Erotus maksetaan työsopimuslain 4 luvun 1 §:n mukaisen äitiys- tai isyysvapaan alkamispäivästä lukien. Edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen lapsen syntymää. Mikäli lap- si syntyy ennen laskettua aikaa, lapsen äiti tai isä ei menetä oikeuttaan edellä mainittuihin palkkaetuuksiin, mikäli kuusi kuukautta olisi täytty- nyt laskettuun aikaan mennessä.


31 § Terveystarkastukset ja lääkärissäkäynnit


1. Lakisääteiset terveystarkastukset

Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen seuraavien terveystar- kastusten osalta. Ansionmenetys korvataan sekä terveystarkastuksen ajal- ta että matka-ajalta työntekijän menettämien säännöllisten työtuntien mukaisesti. Lisäksi korvataan välttämättömät matkakustannukset. Mikä- li tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Ansionmenetys korvataan sairausajan palk- kaa koskevien määräysten mukaisesti ja päiväraha matkakustannusten korvausta koskevien määräysten mukaisesti.


Korvattavia terveystarkastuksia ovat:

a) Valtioneuvoston asetuksessa hyvän työterveyshuoltokäytännön peri- aatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013) määritellyissä ja työter-

TES

veyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aika- na suoritettavat terveystarkastukset

b) nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) määritellyt tutki- mukset

c) säteilylaissa (592/1991) tarkoitetut tutkimukset

d) terveydensuojelulain (763/94) edellyttämät tutkimukset, jotka joh- tuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.


Säännöllisellä työajalla järjestetystä terveystarkastuksesta korvataan an- sionmenetys terveystarkastuksen ajalta ja matka-ajalta työntekijän me- nettämien säännöllisten työtuntien mukaan sairausajan palkkaa koske- vien määräysten mukaisesti. Lisäksi korvataan välttämättömät matka- kustannukset.


Säännöllisen työajan ulkopuolella järjestetystä terveystarkastuksesta maksetaan terveystarkastukseen kuluvalta ajalta perustuntipalkka, kui- tenkin enintään kahdelta tunnilta. Lisäksi korvataan välttämättömät matkakustannukset, mikäli työntekijä matkustaa terveystarkastukseen vapaapäivänään.


2. Lääkärissäkäynnit


Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen seuraavien lääkärissä- käyntien osalta.


a) Uusi tai uusiutuva sairaus

Ansionmenetys korvataan, kun

• työntekijä käy lääkärissä sairauden toteamiseksi,

• lääkärin tutkimustoimenpiteestä seuraa enintään vuorokauden kestävä työkyvyttömyys tai

• työntekijä sairausoireiden vuoksi otetaan sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkaa koskevia mää- räyksiä.

TES

b) Aikaisemmin todettu sairaus

Ansionmenetys korvataan

• kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyt- täen, että kysymyksessä on kyseisen erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi,

• sairauden olennaisesti pahentuessa, jos työntekijän on sen vuoksi ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen,

• hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen kyseisen erikoisalan lääkärin tar- kastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen, esimerkiksi sil- mälasien, hankkimiseksi,

• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tar- peellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella tai

• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työky- vyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä.


c) Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Ansionmenetys korvataan korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja rönt- gentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Eril- lisen laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tut- kimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.


d) Xxxxxxxxxx liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset Ansionmenetys korvataan sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saa- misen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.

TES

e) Äkillinen hammassairaus

Ansionmenetys korvataan hoitotoimenpiteen ajalta, jos äkillinen ham- massairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttö- myyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annet- tavaa hoitoa. Ansionmenetys korvataan vain, mikäli työntekijä ei voi saa- da hoitoa työajan ulkopuolelta. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.


Edellytykset lääkärissäkäyntien aikaisen ansionmenetyksen korvaamiselle

Ansionmenetys korvataan edellä lueteltujen lääkärissäkäyntien ajalta, mikäli kysymyksessä on sairastuminen tai tapaturma, jonka takia on välttämätöntä päästä nopeasti lääkäriin.


Äkillisiä uusia tai uusiutuvia sairauksia tai tapaturmia lukuun ottamatta edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esimerkiksi normaalitapauksissa viikon) kulues- sa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoaikaa työajan ulko- puolella. Lääkärissäkäynti on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.


Ansionmenetys korvataan sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijän on esitettävä lääkärissäkäynnistä työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odo- tus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.


Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajal- le. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, il- moitus on tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

TES

Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, korvausta ansionmenetyksestä ei suoriteta lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten mukaisesti. Korvausta ei suoriteta myöskään 28 §:n

3. kohdan mukaisena odotuspäivänä suoritetun lääkärissäkäynnin ajalta.


Mikäli sairaus tai tapaturma on johtunut työntekijän omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ansionmenetystä ei korvata.


32 § Muut palkalliset poissaolot


1. Työntekijän vihkimis-, 50- ja 60-vuotispäivä

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kaksi kuukautta välit- tömästi ennen avioliittoon vihkimispäivää ja 50- ja 60-vuotispäivää, anne- taan palkallinen vapaapäivä, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen. Merkkipäivältä maksetaan tällöin korvauspalkka 25 §:n mukaisesti. Työn- tekijän on ilmoitettava merkkipäivästään hyvissä ajoin työnantajalleen.


2. Lähiomaisen hautauspäivä

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kaksi kuukautta vä- littömästi ennen lähiomaisen hautauspäivää, annetaan hautauspäivä pal- kalliseksi vapaapäiväksi, kun hautauspäivä sattuu hänen työpäiväkseen. Hautauspäivältä maksetaan tällöin korvauspalkka 25 §:n mukaisesti.


Lähiomaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, hä- nen vanhempiaan, veljiään ja xxxxxxxxx sekä aviopuolison vanhempia. Re- kisteröity parisuhde rinnastuu avioliittoon.


3. Kutsuntapäivä

Varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle maksetaan enintään yhden työpäivän korvaus- palkka 25 §:n mukaisesti. Mikäli työntekijä on kutsuntapäivänä myös

TES

työssä, maksetaan hänelle kutsunta-ajalta korvauspalkka ja työssäoloajal- ta varsinainen palkka. Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päi- vältä, jona kutsuntatoimitus pidetään.


4. Reservin kertausharjoitus ja VSS-kurssi

Työntekijälle, joka on ollut työssä vähintään yhden kuukauden ennen kutsuntamääräyksen antamista, maksetaan tavanomaisten rauhanaikais- ten kertausharjoitusten ajalta korvauksena 8 tunnin korvauspalkka 25 §:n mukaisesti jokaiselta harjoitusaikaan sisältyvältä päivältä, joka työssä oltaessa olisi ollut hänen työpäivänsä. Korvauspalkasta vähenne- tään valtion reserviläispalkka ja työntekijälle maksetaan jäljelle jäävä ero- tus. Palvelukseenastumismääräykseen perustuvat VSS-kurssit rinnaste- taan kertausharjoituksiin.


Edellytyksenä tässä tarkoitetun korvauksen maksamiselle on, että työn- tekijä sekä VSS-kursseilta että kertausharjoituksista palaa entiseen työ- hönsä.


33 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantajan on otettava työntekijöilleen ryhmähenkivakuutus sellaisena kuin sen kulloinkin keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat sopineet. Vakuu- tuksen perusteella vakuutuksen antanut yhtiö maksaa vakuutetun työnteki- jän kuoltua työmarkkinajärjestöjen kulloinkin sopiman vakuutussumman. Lisätietoja xxx.xxxx.xx.


34 § Henkilöstötilat ja työkalujen säilyttäminen


1. Henkilöstötilat

Rakennustyömaiden henkilöstötilat tulee järjestää työministeriön pää- töksen rakennustyömaiden henkilöstötiloista (977/94) mukaisesti.

TES

Työministeriön päätöstä noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana. Päätöksen rikkomisesta voidaan vaatia työtuomioistuimessa hyvityssak- koseuraamuksia vain, jos työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenkilö tai työntekijä on tehnyt puutteista ilmoituksen työnantajalle, eikä työnan- taja ole korjannut puutteita viipymättä.


2. Työkalusuojat

Työkalujen säilyttämistä varten on varattava riittävä ruokailu- ja vaate- suojasta eristetty lukittava tila.


3. Vakuutusvelvollisuus ja vastuu työkaluista

Työnantaja vakuuttaa murron ja tulipalon varalta työntekijän vaatteet ja työkalut, joiden arvosta sovitaan paikallisesti. Työnantajan työkalut on vietävä niille varattuun paikkaan, jolloin niistä vastaa työnantaja.


Työnantaja vastaa myös työntekijän työkaluista, mikäli niitä säilytetään työkalusuojassa. Muun rikoksen kuin murron kautta kadonneesta omai- suudesta työnantaja ei vastaa.


35 § Turvavarusteet

Työnantaja antaa työntekijän käyttöön työtehtäviin tarpeen mukaan so- veltuvat henkilösuojaimet, turvavaatteet ja -käsineet sekä suojakypärän alusmyssyn. Turvavaatteisiin luetaan myös sadevaatteet, lämpöasu ja tur- vakengät. Sadevaatteet ja lämpöasu annetaan, mikäli työntekijä muutoin kuin satunnaisesti työskentelee kastelevissa olosuhteissa tai jatkuvasti kylmissä olosuhteissa.


Työnantaja hankkii erityistä tarkkuutta vaativissa ja erityisen pölyisissä tehtävissä työskentelevälle, vähintään neljä kuukautta työsuhteessa ol- leelle, työntekijälle optisesti hiotut suojalasit. Tarvittaessa työterveys-

TES

huolto määrittelee tarvitaanko edellä mainitussa työssä optisesti hiottuja suojalaseja. Työntekijä hankkii silmälasireseptin.


Työnantaja hankkii optisesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työssään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida torjua (esim. asentamalla työkoneisiin häikäisysuojakalvot).


Edellä mainitut turvavarusteet ovat työnantajan omaisuutta. Saadessaan jonkin uuden turvavarusteen sekä työsuhteen päättyessä työntekijän on palautettava entiset työnantajalle. Työnantaja huolehtii niiden kunnossa- ja puhtaanapidosta, jollei paikallisesti sovita toisin.


Työnantajan harkinnassa on, minkälaiset turvavarusteet hän katsoo tar- koituksenmukaisimmiksi ja kuinka niiden jako käytännössä suoritetaan. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijällä on käytet- tävissä työtehtäviin soveltuvia turvavaatteita ottaen huomioon niiden kunnossa- ja puhtaanapidon.

V MATKATYÖ JA KUSTANNUSTEN KORVAUKSET

TES

36 § Matkat työmaatehtävissä

Näitä määräyksiä noudatetaan työntekijöihin, joilla ei ole varsinaista (kiinteää) työpaikkaa ja jotka työskentelevät pysyvästi työmailla.


1. Yöpymistä edellyttävät matkat

a) Päiväraha


Työntekijän yöpyessä työmatkalla hänelle maksetaan päivärahaa 42 eu- roa matkavuorokaudelta.


b) Majoitus


Työnantaja järjestää työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olo- suhteet huomioon ottaen kohtuullisen majoituksen.


Mikäli kyseessä ei ole matkustajakoti-/hotellimajoitus, majoitustilassa tai sen välittömässä läheisyydessä tulee olla ruoanlaitto- ja peseytymismah- dollisuus.


Majoitus on pääsääntöisesti järjestettävä siten, että työntekijällä on oma huone yöpymistä varten.


Pääsäännöstä voidaan poiketa, mikäli oman huoneen järjestäminen on olosuhteista johtuen mahdotonta tai oman huoneen järjestäminen ai- heuttaa kohtuuttomia kustannuksia. Asia on todettava yhteisesti luotta- musmiehen tai majoittuvien työntekijöiden kanssa ennen majoituksen alkamista.

TES

Yrityksessä voidaan laatia kirjalliset majoitusmääräykset, joissa määritel- lään majoituksen järjestämisedellytykset ja muut majoittumista koskevat yksityiskohdat.


Mikäli on sovittu, ettei työnantaja järjestä työntekijälle majoitusta, työn- tekijälle maksetaan päivärahan lisäksi yöpymisrahaa 12 euroa.


c) Matkakustannusten korvaaminen


Työntekijälle maksetaan työmaan alkaessa ja päättyessä matkakustan- nukset julkisen kulkuneuvon mukaan työntekijän asunnosta työmaalle.


Matkatyössä työntekijälle korvataan jouluna, juhannuksena sekä vuosi- loman aikana, ellei loma satu edellä mainittujen pyhien aikana, matka- kustannukset asuntoon ja takaisin. Samoin korvataan matka asunnosta ja takaisin työntekijän käydessä kotonaan sellaisissa sairaustapauksissa, joiden osalta yhteisesti todetaan, että työntekijän on tarkoituksenmu- kaista matkustaa kotiinsa sairastamaan.


Matkakustannuksia ei korvata, mikäli työnantaja on järjestänyt kuljetuk- sen.


d) Matka-ajan palkka


Työntekijälle maksetaan työmaan alkaessa ja päättyessä matka-ajan palk- kana 25 §:n mukainen korvauspalkka enintään 12 tunnilta.


e) Työkomennuksen kestäessä erillisen lisän maksaminen viikonlopulta


Työntekijälle, jonka työmaa sijaitsee yli 200 km päässä työntekijän asun- nosta, maksetaan erillistä 42 euron suuruista lisää joka toinen viikonlop- pu laskettuna työkomennuksen alkamisesta.

TES

Lisää ei makseta viikonlopuilta, joilta työnantaja on järjestänyt kuljetuk- sen tai maksaa päivärahaa, kotimatkakorvausta tai c)-kohdan mukaisia matkakustannuksia.


Erillinen lisä ei ole työajalta maksettua palkkaa.


2. Päivittäiset matkat

a) Päivittäiset matkakustannusten korvaukset


Työntekijän matkustaessa päivittäin asunnostaan tai työnantajan järjes- tämästä työmaamajoituksestaan työmaalle maksetaan päivittäisenä mat- kakustannusten korvauksena asunnon ja työpaikan välisen etäisyyden mukaan seuraavasti:


yli 5 km

3,20

euroa

yli 10 km

4,35

euroa

yli 20 km

8,69

euroa

yli 30 km

11,58

euroa

yli 40 km

13,02

euroa

yli 50 km

17,37

euroa

yli 70 km

21,16

euroa

yli 90 km

24,58

euroa

yli 120 km

28,93

euroa


Jos työnantaja on järjestänyt kuljetuksen, ei edellä mainittuja korvauksia makseta.


b) Ateriakorvaus


Työntekijälle maksetaan ateriakorvauksena 10,50 euroa, mikäli työmatkas- ta ei suoriteta päivärahaa ja työntekijä matkustaa päivittäin työmaalle, jon- ka etäisyys matkan mittaamisen lähtökohdasta on yli 40 kilometriä. Ateria- korvauksen maksaminen edellyttää lisäksi, ettei työntekijällä ole tilaisuutta

TES

varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Työnantajan järjes- tämällä työpaikkaruokailulla tarkoitetaan työnantajan järjestämää ruokai- lua, jossa työntekijä ostaa ruokailun enintään ravintoedun verotusarvolla.


37 § Matkat varsinaiselta työpaikalta

Näitä määräyksiä noudatetaan työntekijän tehdessä työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi tilapäisen matkan varsinaisen (kiinteän) työ- paikan ulkopuolelle.


a) Päiväraha

Työntekijälle maksetaan päivärahaa 42 euroa matkavuorokaudelta yli 10 tunnin matkasta ja matkasta, jolla joudutaan yöpymään. Edellytyksenä on, että työntekijä matkustaa erityiselle työntekemispaikalle, jonka etäi- syys hänen asunnostaan tai varsinaisesta työpaikasta on yli 50 kilometriä, riippuen siitä kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli viiden kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työ- paikasta että asunnosta.


b) Majoitus


Mikäli työmatkalla joudutaan yöpymään, majoitus on järjestettävä 36

§:n 1. kohdan b)-kohdassa määritellyllä tavalla.

Mikäli on sovittu, ettei työnantaja järjestä majoitusta, työntekijälle mak- setaan yöpymisrahaa 12 euroa.


c) Päivittäiset matkakustannusten korvaukset

Kun työntekijä tekee tilapäisen matkan varsinaisen (kiinteän) työpaikan ulkopuolelle eikä hänellä ole oikeutta a)-kohdan mukaiseen päivärahaan, maksetaan hänelle 36 §:n 2. kohdan päivittäisten matkakustannusten korvausten taulukon mukainen korvaus.

TES

d) Ateriakorvaus


Työntekijälle maksetaan ateriakorvauksena 10,50 euroa, mikäli työmat- kasta ei suoriteta päivärahaa ja työntekijä matkustaa työmaalle, jonka etäisyys matkan mittaamisen lähtökohdasta on yli 40 kilometriä. Ate- riakorvauksen maksaminen edellyttää lisäksi, ettei työntekijällä ole tilai- suutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun eri- tyisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Työnan- tajan järjestämällä työpaikkaruokailulla tarkoitetaan työnantajan järjes- tämää ruokailua, jossa työntekijä ostaa ruokailun enintään ravintoedun verotusarvolla.


38 § Oman auton käyttö


Työntekijän oman auton käytöstä on sovittava etukäteen. Mikäli oman auton käytöstä sovitaan, maksetaan työntekijälle korvauksena 42 senttiä/ km. Mikäli samassa autossa kulkee useampia henkilöitä, maksetaan lisä- maksua 3 senttiä/henkilö/km.


Jos työntekijälle maksetaan kilometrikorvausta työmaalle kulkemisesta omalla autolla, hänellä ei ole samanaikaisesti oikeutta saada 36 ja 37 §:is- sä mainittuja matkakustannusten korvauksia eikä päivittäisiä matkakus- tannusten korvauksia.


39 § Matkustamista koskevia määräyksiä


1. Matkavuorokausi

Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjak- soa, joka alkaa työntekijän lähtiessä työpaikaltaan tai asunnoltaan ja päättyy hänen palatessaan edellä mainittuun paikkaan. Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli 6 tunnilla, maksetaan päivärahaa 42 euroa.

TES

2. Matkan mittaamisen lähtökohta

Matkan pituus mitataan työntekijän asunnosta lähtien työmaalle, jollei muusta ole paikallisesti sovittu. Työntekijän tulee antaa selvitys asuinpai- kastaan työsopimusta tehtäessä. Mikäli työntekijän asuinpaikka muut- tuu tilanteessa, jossa matkan mittaamisen lähtökohtana on asunto, mat- kan mittaamisen lähtökohdan muuttamisesta on sovittava.


3. Matkan mittaus


Matka mitataan lyhintä yleisessä käytössä olevaa tietä pitkin matkan mit- taamisen lähtökohdasta työmaalle.


5. Matkustamisen selvittäminen


Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa selvittää ennen matkalle lähtöä.


6. Maksaminen

Matkustamiseen liittyvät korvaukset maksetaan jokaisen palkanmaksun yhteydessä työnantajan edellyttämän selvityksen, kuten matkalaskun, perusteella.


7. Työnantajan määräämä kuljetus

Mikäli työntekijä kuljettaa muita työntekijöitä työnantajan omistuksessa tai hallinnassa olevalla ajoneuvolla työntekemispaikkaan tai sieltä pois, maksetaan korvauksena kuljettamiseen käytetyltä ajalta työntekijän pe- rustuntipalkka. Maksettava korvaus ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa eikä kuljettamiseen käytettyä aikaa lueta kuljettajan työaikaan.


Korvauksen maksaminen edellyttää joko työnantajan nimenomaista määräystä tai olosuhteiden on muutoin oltava sellaiset, että kyseessä on

TES

työnantajan määräykseen rinnastuva velvollisuus kuljettaa ajoneuvoa. Korvausta ei makseta esimerkiksi tilanteessa, jossa työnantaja on antanut auton työntekijöiden käyttöön ja työntekijät sopivat keskenään yhteis- kuljetuksesta tai jossa työnantaja on järjestänyt vapaaehtoisen yhteiskul- jetuksen.


40 § Paikallinen sopiminen matkustamista koskevien määräysten osalta

Tämän luvun määräyksistä voidaan poiketa paikallisesti sovitulla yrityk- sen matkustussäännöllä tai paikallisesti kirjallisesti toisin sopien. Tämä edellyttää, että näin menetellen saavutetaan kokonaisuus huomioon ot- taen kaikille työntekijöille työehtosopimuksen tasoiset etuudet.


41 § Työ ulkomailla


1. Mikäli työkohde sijaitsee Suomen rajojen ulkopuolella, noudatetaan Suomen työoikeutta ja työntekijöiden sosiaaliturvaa koskevaa lainsää- däntöä sekä maa- ja vesirakennusalan kulloinkin voimassa olevaa työeh- tosopimusta, mikäli paikallisista olosuhteista tai niiden asettamista eri- tyisvaatimuksista ei muuta johdu.


2. Työntekijälle maksetaan palkan lisäksi olosuhteiden aiheuttamien kus- tannusten korvausta siltä osin kuin ne ylittävät vastaavat kustannukset kotimaassa. Korvauksen suuruudesta on sovittava työnantajan ja työnte- kijän kesken etukäteen.


3. Työsopimus tai ulkomaankomennusta koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti ennen työntekijän lähtöä työntekomaahan. Sopimuksesta tu- lee ilmetä työsopimuslain 2 luvun 4 §:n edellyttämien seikkojen lisäksi päivärahan suuruus ja sen määräytymisperuste (miltä päiviltä päiväraha maksetaan), työnantajan kustantamat kotimatkat ja matkakustannusten korvaus työntekomaassa sekä majoitusjärjestelyt ja niiden arvioitu laatu.

TES

4. Työntekijällä on oikeus Verohallinnon kulloinkin voimassa olevan päätöksen mukaiseen työskentelymaan ulkomaanpäivärahaan.


Työnantaja kustantaa työntekijälle matkat työkohteeseen ja takaisin työntekijän kotipaikkakunnalta ulkomaan komennuksen alkaessa ja päättyessä. Muista työnantajan kustantamista kotimatkoista, matkustus- ajan palkasta sekä matkakustannusten korvaamisesta työskentelypaikka- kunnalla työnantaja ja työntekijä sopivat erikseen.


Työnantaja antaa työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olosuh- teet huomioon ottaen kohtuullisen asunnon.


5. Työntekijöiden sosiaaliturva määräytyy lakien ja kansainvälisten sopi- musten perusteella.


6. Mikäli työkohde sijaitsee Pohjoismaassa tai Euroopan Unionin jäsen- maassa, voivat työnantaja ja työntekijä sopia, mikäli työskentelymaan lainsäädännöstä ei muuta johdu, työsopimukseen sovellettavasta laista seuraavasti:


a) Työsopimukseen sovelletaan työntekomaan lakia ja työntekomaassa noudatettavia yleisiä työehtoja.


b) Työsopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja voimassa olevaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta. Työaikojen ja työajasta johtuvien li- sien osalta sovelletaan työntekomaan lakia ja työntekomaassa noudatet- tavia yleisiä työaikaa koskevia työehtoja.


c) Työsopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja voimassa olevaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta.


7. Työaika voidaan järjestää paikallisesti 10 §:n mukaisesti sopien siten, että työtuntien määrä tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa enintään kuuden kuukauden tasoittumisjaksolla.

TES

8. Työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia sellaisesta työaikajärjestelystä, joka on työntekomaan pakottavien työaikamääräysten vastainen.


9. Käytettäessä keskimääräistä 40 tunnin viikkotyöaikaa työtuntijärjes- telmä on laadittava etukäteen kirjallisesti koko tasoittumisjakson ajaksi, joka voi olla kuitenkin enintään ulkomaantyön keston mittainen. Työ- tuntijärjestelmän muuttaminen kesken tasoittumisjakson voi tapahtua vain molemminpuolisella sopimuksella.


10. Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen työajan lisäksi, on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta mak- settava 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.


Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisen viikoit- taisen työajan lisäksi, on kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.


11. Suomen työmarkkinajärjestöjen mahdollisesti julistamat työtaistelu- toimenpiteet eivät koske työkohteita Suomen rajojen ulkopuolella.

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA


AKP

MAA JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

Aika 1.6.2018


Paikka Helsinki


Läsnä INFRA ry:stä Xxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxx


Rakennusliitto ry:stä Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxx


1 Sopimuskausi

Sopimuskausi on kaksi vuotta 1. 5.2018 – 30.4.2020.


2 Palkankorotukset

Yleiskorotus 1.6.2018


Palkkoja korotetaan 1.6.2018 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alus- ta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 30 senttiä tunnille. Taulukkopalk- koja korotetaan 40 senttiä tunnille. Suorituspalkkoja (urakka- ja tuotan- topalkat) korotetaan 1,7 %:lla.


Keskeneräisiä urakoita korotetaan 1,7 %:lla urakan jäljelle oleville tun- neille.

AKP

Taulukkopalkkojen yleiskorotusta suuremmasta korotuksesta johtuva henkilökohtaisen palkan korotus ei saa olla yleiskorotusta suurempi muuten kuin siinä tapauksessa, että henkilökohtaisen palkan korottumi- nen johtuu yksistään taulukkopalkan noususta.


Rahamääräiset lisät nousevat 1.6.2018 lähinnä alkavan palkanmaksu- kauden alusta 1,7 %.


Työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia korotetaan 1.6.2018 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta koko sopimuskaudelle 3,4 %:lla. Työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia ei koroteta vuoden 2019 pal- kankorotuksen yhteydessä.


Yleiskorotus 1.6.2019


Palkkoja korotetaan 1.6.2019 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alus- ta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 30 senttiä tunnille. Taulukkopalk- koja korotetaan 40 senttiä tunnille. Suorituspalkkoja (urakka- ja tuotan- topalkat) korotetaan paikallisen sopimisen, joustavien työaikojen ja digi- taalisten apuvälineiden kokeilun perusteella aiheutuvan työn tuottavuu- den lisääntymisen perusteella 2,0 %:lla.


Keskeneräisiä urakoita korotetaan 1,7 %:lla urakan jäljelle oleville tun- neille.


Taulukkopalkkojen yleiskorotusta suuremmasta korotuksesta johtuva henkilökohtaisen palkan korotus ei saa olla yleiskorotusta suurempi muuten kuin siinä tapauksessa, että henkilökohtaisen palkan korottumi- nen johtuu yksistään taulukkopalkan noususta.


Rahamääräiset lisät nousevat 1.6.2019 lähinnä alkavan palkanmaksu- kauden alusta 1,7 %.


Työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia ei koroteta vuonna 2019.

3 Tekstimuutokset


AKP

Tekstimuutokset tulevat voimaan 9.5.2018 alkaen.


Tekstimuutokset ilmenevät työehtosopimuksesta. Muutoksia on seuraa- vissa pykälissä:

• Keskimääräinen työaika, 10 §

• Sairausajan palkka, 28 § (sairausajan palkan määrä, odotuspäivä ja omailmoitusmenettely)

• Äitiys- ja isyysvapaa, 30 §

• Terveystarkastukset, 31 §

• Muut palkalliset poissaolot, 32 §

• Matkakustannusten korvaukset 36 § ja 37 §

• Työ ulkomailla, 41 §

• Koulutussopimus

• Sopimus työntekijöiden edustajista ja yhteistoiminnasta maa- ja vesi- rakennusalan yrityksissä

4 INFRA ry:n ja Rakennusliitto ry:n väliset työryhmät Työryhmä (Vuosilomapalkka)

Prosenttiperusteinen (18,5 %) vuosilomapalkka otetaan käyttöön 1.4.2020 alkavan lomanmääräytymisvuoden alussa. INFRA ry ja Ra- kennusliitto ry perustavat työryhmän, joka selvittää 30.11.2019 men- nessä prosenttiperusteisen lomapalkan kustannusvaikutukset ja muut yksityiskohdat huomioiden vuosilomalain muutokset. Muutokset toteu- tetaan kustannusneutraalisti työryhmässä sovittavalla tavalla.


Mikäli osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen, vuosilomapalkkaa koske- vat työehtosopimusmääräykset jäävät ennalleen.

Työryhmä (Työaika)

AKP

INFRA ry ja Rakennusliitto ry perustavat työryhmän, joka selvittää työ- ehtosopimuksen ja työaikalain mahdollisuudet erilaisiin työaikajärjestelyi- hin. Työryhmässä laaditaan lisäksi tarvittaessa soveltamisohjeet ja mallit.

Työryhmä selvittää lisäksi hoidon alueurakoinnin työaikamääräysten muutostarpeet.


Työryhmä (Jatkuva kaksi- ja keskeytymätön kolmivuorotyö)

INFRA ry ja Rakennusliitto ry perustavat työryhmän, joka selvittää työ- ehtosopimuskauden aikana jatkuvan kaksi- ja keskeytymättömän kolmi- vuorotyön työehtosopimuksen muutostarpeet ja laatii tarvittavat kir- jaukset seuraavaan työehtosopimukseen. Työryhmä selvittää erityisesti jatkuvan kaksi- ja keskeytymättömän kolmivuorotyön työehtosopimuk- sen soveltamisalaan liittyvät laajennustarpeet sekä työaikaan ja taukoihin liittyvät kysymykset.


Työryhmä (Palkkausjärjestelmän kehittäminen)

INFRA ry ja Rakennusliitto ry perustavat toimistojen välisen valmistele- van työryhmän pohtimaan palkkausjärjestelmän kehittämistä.


Työryhmä (Matkakustannusten korvaukset)

INFRA ry ja Rakennusliitto ry perustavat työryhmän, joka laatii sovel- tamisohjeen työehtosopimuksen majoitustekstistä sekä malleja kirjalli- siksi majoitusmääräyksiksi.


4 Muut

1. Yhteinen tulkinta rakennustyömaata varten perustetusta tilapäismajoituksesta

Osapuolet toteavat yhteisenä tulkintanaan, että mikäli rakennustyömaa- ta varten perustetaan tilapäismajoitus (pysyväluonteinen parakkikylä),

AKP

tällaisen majoituksen on tasoltaan vastattava kulloinkin voimassa olevan Rakennusalan työehtosopimuksen majoitustyömaata koskevia määräyk- siä. Majoitustyömaata koskevien määräysten rikkomisesta ei voida vaatia työtuomioistuimessa työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa.


Muussa majoituksessa noudatetaan maa- ja vesirakennusalan työehtoso- pimuksen majoitusmääräyksiä.


2. Tutustu työelämään ja tienaa -suositukset

Kaikilla työehtosopimusaloilla hyväksytään noudatettavaksi viimeistä keskusjärjestöjen allekirjoittamaa Tutustu työelämään ja tienaa -suositus- ta.


3. Harjoittelijat ja opiskelijat

Osapuolten välillä 26.3.2009 allekirjoitettu koulutus- ja harjoittelupaik- koja koskeva ohje uudistetaan olemaan voimassa tes-kauden ajan.


5. Rakennusalan yhteiset työryhmät, selvitykset ja muut toimenpiteet


1. Paikallista sopimismahdollisuutta palkanmaksussa selvittävä työryhmä

Työryhmän tehtävä on selvittää mahdollisuus siirtyä paikallisesti sopien palkanmaksussa joko kerran kuukaudessa maksettavaan palkkaan tai muuten palkanmaksuun liittyvän työmäärän helpottamiseen sopimalla aikaa vievien palkanmaksuvaiheiden keskittäminen vain kuukauden toi- seen palkanmaksuun. Työryhmä ottaa työssään huomioon kansallisen tulorekisterin voimaantulon.

2. Työaikajoustojen mahdollisuutta selvittävä ja siihen liittyviä kokeiluja toimeenpaneva työryhmä

AKP

Osapuolet käynnistävät yhteisen työn tuottavuuden parantamisen kei- noja ja yrityskohtaisia kokeiluja sisältävän projektin. Projektiin palka- taan ulkopuolinen projektipäällikkö, jonka kustannukset jaetaan osa- puolten (RL-RT) kesken tasan. Osapuolet nimittävät projektia varten ohjausryhmän, johon kumpikin osapuoli nimittää kolme jäsentä.


Projektin tarkoituksena on selvittää ja mitata kuinka paljon työn tuotta- vuutta voidaan parantaa, kun projektissa voidaan sopia työn kannalta parhaista työajoista yhdistelemällä erilaisia lain ja työehtosopimuksen sallimia työaikamuotoja kuten keskimääräistä työaikaa ja liukuvaa työai- kaa sekä muista työhön liittyvistä menettelytavoista. Kokeilussa voidaan sopia työajoista ja työajoista johtuvista korvauksista vapaasti kuitenkin niin, että työntekijöille ei synny ylityö- tai sunnuntaityökorvausten me- netyksiä. Työaikaa voidaan tasata korvaamalla pitkiä työaikoja vapaalla. Yli- tai sunnuntaitöitä vapaalla korvattaessa otetaan huomioon ylityö- ja sunnuntaikorotukset.


Kokeilussa voidaan selvittää millä tavalla erilaisilla digitaalisilla välineillä voidaan parantaa työn tuottavuutta.


Projektista laaditaan 31.5.2019 mennessä väliraportti, jossa on otettava kantaa siihen, miten työn järjestelyillä voidaan parantaa työn tuottavuut- ta ja kuinka suuria tuottavuuden parannuksia työn ja työaikojen järjes- telyllä voidaan saavuttaa.


Erilaisia kokeiluja järjestetään jäsenyritysten työmailla vähintään viisi kappaletta. Osapuolet seuraavat projektin edistymistä hallituksissaan säännöllisesti.


Osapuolet arvioivat, että työryhmätyöllä aikaansaaduilla tuloksilla voi- daan parantaa alan tuottavuutta 1-5%.

3. Koulutussopimukseen, oppisopimukseen ja digitaalisen työnvälitykseen liittyvä työryhmä

AKP

Osapuolet sopivat yhteistyöstä, jolla selvitetään rakennusalan kannalta parhaat tavat edistää rakennusalan toisen asteen koulutuksen ja työelä- män yhteistyötä, rakennusalalle hakeutumista sekä toimivan digitaalisen työnvälityksen kehittämistä rakennusalalle.


Yhteistyön tiivistämisen myötä työehtosopimuksista poistetaan kuuden euron kokeilua koskevat määräykset.


6. Matkakustannusten korvausten tarkistaminen vuodelle 2019

Päivärahaa, yöpymisrahaa, ateriakorvausta ja oman auton käyttökor- vauksia tarkistetaan työehtosopimuskauden kuluessa samaan aikaan, kun verohallinto päättää matkakustannusten korvausten perusteista ja määristä. Muutokset toteutetaan samasta ajankohdasta lukien kuin ne on sovittu toteutettavaksi verohallinnon päätöksessä, kuitenkin aikaisin- taan 1.1.2019.


Päivittäisten matkakulujen korvauksia tarkistetaan sopimuskauden aika- na sillä prosenttimäärällä, jolla kotimaan linja-autoliikenteen kuluttaja- hinnat (2010=100) muuttuvat kunkin vuoden lokakuusta seuraavan vuoden lokakuuhun. Muutokset toteutetaan 1.1.2019 lukien.


Työkomennuksen kestäessä viikonlopulta maksettavan erillisen lisän määrää tarkistetaan samalla tavalla ja samasta ajankohdasta lukien kuin verohallinnon päätöksessä verovapaista matkakustannusten korvauksissa mainittu päiväraha.


Helsingissä 1.6.2018


INFRA ry RAKENNUSLIITTO ry

SOPIMUS IRTISANOMISSUOJASTA JA LOMAUTTAMISESTA MAA- JA VESIRAKENNUSALALLA


MISS

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että maa- ja vesirakennusalalla työs- kentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelyta- vat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin.


Sopimuksen 5 §:ssä on lisäksi poikettu siitä, mitä on säädetty yhteistoi- minnasta yrityksissä annetussa laissa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista, sekä työsopimuslain 5 luvun 3 §:ssä ja 9 luvun 3 §:ssä selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista.


1 § Koeaika

1. Koeajan pituus on enintään 4 kuukautta toistaiseksi voimassaolevissa tai vähintään 8 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa.


Työsopimuksessa ei voida sopia koeajasta silloin, kun työntekijä tulee kahden vuoden kuluessa saman työnantajan palvelukseen vastaavankal- taisiin tehtäviin, joissa hän on aikaisemmin ollut.


2. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeai- ka saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.


2 § Lomauttaminen

1. Lomautusilmoitusaika on

• vähintään viisi työpäivää, jos työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti alle 9 kuukautta ja

• vähintään kaksi viikkoa, jos työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti 9 kuukautta tai enemmän.

Mikäli ilmoitus lomautuksesta on annettu työvuoron kahden ensimmäi- sen tunnin aikana, lasketaan sanottu päivä ensimmäiseksi päiväksi lo- mautusilmoitusaikaa laskettaessa.

MISS

2. Lomautuksen alku voidaan sitoa tietyn työn valmistumiseen tai työ- kauden päättymiseen.

3. Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää kerran lo- mautuksen toimeenpanoa tarvitsematta noudattaa uutta lomautusaikaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtävä viimeistään työn päätty- mispäivää edeltävänä työpäivänä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia toisin tämän kohdan määräyksistä.


4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lomautuksen kestäessä, jolloin lomautus jatkuu välittömästi työn tekemisen jälkeen il- man eri lomautusilmoitusaikaa.


3 § Irtisanominen

1. Työnantajan on noudatettava vähintään seuraavia irtisanomisaikoja ir- tisanoessaan työntekijän työsopimuksen:

Työsuhteen kestoaika Irtisanomisaika

enintään 1 vuotta 2 viikkoa

1 vuotta–3 vuotta 3 viikkoa

yli 3 vuotta–7 vuotta 6 viikkoa

yli 7 vuotta 10 viikkoa


2. Työntekijän on noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja irtisanoes- saan työsopimuksen:

Työsuhteen kestoaika Irtisanomisaika

alle 6 kuukautta 5 työpäivää

6 kuukautta – alle 10 vuotta 2 viikkoa

10 vuotta tai enemmän 4 viikkoa

3. Mikäli ilmoitus irtisanomisesta tai irtisanoutumisesta on annettu työ- vuoron kahden ensimmäisen tunnin aikana, lasketaan sanottu päivä en- simmäiseksi päiväksi irtisanomisaikaa laskettaessa.


MISS

4. Työsopimus voidaan irtisanoa päättymään tietyn työn valmistumiseen tai työkauden päättymiseen. Tällöin irtisanomisilmoitus on annettava si- ten, että irtisanomisesta työsuhteen päättymiseen kuluu vähintään irtisa- nomisaika. Työsuhteen päättymisestä tulee tällöin ilmoittaa viimeistään työsuhteen päättymistä edeltävänä päivänä.


4 § Työkunnat

Mikäli työkunta on tehnyt sopimuksen määrätystä työstä ja työkuntaa joudutaan työn vähentymisen vuoksi pienentämään, työnantajan tulee ilmoittaa työkunnalle työkunnan pienentämisestä ja vähennettävien työntekijöiden lukumäärästä ainakin kaksi päivää ennen vähentämistä. Ellei työkunta ohjesääntönsä perusteella pääse sopimukseen siitä, ketä tai keitä vähennys koskee, työnantaja valitsee vähennettävät työntekijät lä- hinnä työkuntaan viimeksi tulleiden joukosta.


5 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut

1. Kun kyseessä on alalla tavanomaisen työvoimatarpeen vaihtelu, tuo- tannollisin ja taloudellisin perustein toimeenpantavat lomautukset tai ir- tisanomiset eivät kuulu yhteistoimintalain mukaisten neuvotteluvelvoit- teiden eivätkä työsopimuslain 5 luvun 3 §:n ja 9 luvun 3 §:n mukaisten selvitysvelvoitteiden piiriin.


Tällöin työnantajan tulee lomautus- tai irtisanomisilmoitusta antaessaan selvittää työntekijälle toimenpiteet, perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot.


Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian työntekijää edusta- valle luottamusmiehelle.

2. Yhteistoimintalakia ja työsopimuslain 5 luvun 3 §:ää ja 9 luvun 3 §:ää sovelletaan yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaan päätök- seen, jolla on henkilöstövaikutuksia pääsääntöisesti useassa työkohteessa.


MISS

6 § Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana

1. Työnantajalla on velvollisuus tarjota lomautetulle tai irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle työsopimuksen mukaista työtä tai muuta työnteki- jän koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä.


Työnantajan velvollisuus tarjota työtä toistaiseksi voimassaolevassa työsuh- teessa olevalle (myös lomautetulle) rajoittuu työkohteisiin, joissa työnteki- jä voi, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, päivit- täin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin.


Alueellinen rajoitus ei koske varsinaisessa matkatyössä olevia työntekijöitä.


Työntarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluu myös työ, jonka tekemiseen työntekijä voidaan, hänen ammattitaitonsa, työkokemuksensa ja –ky- kynsä huomioon ottaen, maa- ja vesirakennusalan luonteeseen ja yrityk- sen kokoon nähden tavanomaisin järjestelyin kouluttaa ja jota työnanta- ja kykenee koulutuksen päätyttyä tarjoamaan.


2. Mikäli julkinen viranomainen on urakkasopimuksessa tai muutoin asettanut työvoiman käyttöä koskevia ehtoja, määräytyy työnantajan vel- vollisuus tarjota työntekijälle työtä työllistämisehtojen asettamien rajoi- tusten mukaisesti.


3. Jos aliurakkaa tai alihankintaa koskeva sopimus joudutaan purkamaan ko. palvelua tarjoavan yrityksen palkkojen maksukyvyttömyyden vuoksi, tilaajalla on oikeus ottaa aliurakoitsijan tai alihankkijan työntekijät mää- räaikaiseen työsuhteeseen suorittamaan ko. työ valmiiksi omiin työnte- kijöihin kohdistuvan työntarjoamisvelvollisuuden tai 8 §:n takaisinotto- velvoitteen sitä estämättä.

MISS

4. Työnantaja voi ottaa oppisopimusoppilaita työsuhteeseen omiin työn- tekijöihin kohdistuvan työntarjoamisvelvollisuuden tai 8 §:n takaisinot- tovelvollisuuden sitä estämättä, mikäli yrityksessä on näin yhteistoimin- talain mukaisessa menettelyssä sovittu.


7 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Jos työntekijöitä irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisella tai tuotan- nollisella syyllä, mahdollisuuksien mukaan on viimeksi irtisanottava tai lomautettava yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja sa- man työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Lisäksi kiinni- tetään huomiota työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvolli- suuteen.


8 § Takaisinottaminen

Mikäli työnantaja on irtisanonut työsopimuksen muista kuin työnteki- jästä johtuvista syistä ja työnantaja tarvitsee kuuden kuukauden kuluessa työnteon lopettamisesta työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, työnantajan tulee tiedustella tarjolla olevan työmaan sijaintipaikkakun- nan työvoimaviranomaiselta, onko tämän sopimuksen 6 §:ssä tarkoite- tulla etäisyydellä edellä mainitusta työkohteesta irtisanottuja työntekijöi- tä etsimässä tämän työvoimaviranomaisen välityksellä työtä. Mikäli on, työtä tulee tarjota ensisijassa näille työnhakijoille.


9 § Seuraamukset virheellisestä menettelystä

Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoseuraamusta. Hyvityssak- koa ei voida tuomita työnantajalle myöskään sellaisten velvollisuuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita vahingonkorvausta, korvausta tai hyvitystä.

10 § Sopimuksen voimassaolo


MISS

Tämä sopimus tulee voimaan 9.5.2018 alkaen ja on voimassa toistaisek- si. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden kuukauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan allekirjoittajajärjestöjen välisen maa- ja vesi- rakennusalan työehtosopimuksen kanssa.


INFRA ry RAKENNUSLIITTO ry

KOULUTUSSOPIMUS


1 § Ammatillinen koulutus

KTS

Ammatillisen koulutuksen tai ammattiin liittyvien koulutustilaisuuksien osalta maksetaan seuraavasti:

a) Säännöllisenä työaikana tapahtuvan koulutuksen osalta

• korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset sekä

• maksetaan säännöllisen työajan ansionmenetys kurssi- ja matka- ajan osalta.

b) Säännöllisen työajan ulkopuolella tapahtuvan koulutuksen osalta

• korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset sekä

• maksetaan perustuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa kurssiajan osalta, kuitenkin enintään kahdeksalta tunnilta koulutuspäivää kohti. Matkoihin käytetyltä ajalta ei makseta korvausta.

Se, että kysymyksessä on tässä tarkoitettu koulutus, todetaan ennen kou- lutustilaisuuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimak- suja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, inter- naattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia.


2 § Yhteinen koulutus

Yhteisellä koulutuksella tarkoitetaan esimerkiksi työpaikan yhteistoi- mintaa edistävää ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeellista koulutus- ta. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistu- misjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen.


Työsuojelun perus- ja erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä kou- lutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua

työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.


Keskusjärjestöt ja niiden jäsenliitot, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliit- tojen yhteistoimintaelimet sekä työnantaja ja työntekijäpuoli järjestävät työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta.


KTS

Yhteisen koulutuksen järjestäminen on yleensä tarkoituksenmukaisinta järjestää työpaikkakohtaisesti.


Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus 1 §:n mukaisesti.


Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luon- teesta riippuen joko yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmie- hen kesken. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnan- tajan ja asianomaisen henkilön kesken.


Liitot seuraavat koulutustarjonnan toteutumista.


3 § Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työ- suhteen katkeamatta, mikäli se on mahdollista ilman, että tuotannolle tai yrityksen toiminnalle aiheutuu tuntuvaa haittaa. Haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Mikäli kurssille osallistumi- nen ei ole mahdollista, ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuot- taisi tuntuvaa haittaa. Tällöin sovitaan muu mahdollinen ajankohta, jol- loin kurssille osallistumiselle ei ole estettä.


Osapuolet suosittelevat, että kursseille osallistumisesta tehdään vuosit- tain yhdessä suunnitelma.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Mikäli kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä mikäli on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.


KTS

Kursseille osallistumisesta ei saa aiheutua tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luotta- musmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin sovitaan muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei ole estettä.


Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä on sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tä- män sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden kor- vausten laajuus.


4 § Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliittojen koulutuslaitoksis- sa tai muussa Rakennusliiton organisoimassa koulutustapahtumassa, jonka koulutustyöryhmä tai Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT ovat hyväksyneet, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmie- helle, yrityskohtaisen luottamusmiehen varamiehelle, työsuojeluvaltuu- tetulle, -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuoje- luasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kor- vauksen ansiomenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enin- tään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.


Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suo-

ritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten kor- vaukseksi Rakennusliitto ry:n ja Rakennusteollisuus RT ry:n välillä sovittu ateriakorvaus.


KTS

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaa- vasta koulutustilaisuudesta.


5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin ver- rattavien etuuksien vähenemistä.


6 § Sopimuksen voimassaolo


Tämä sopimus tulee voimaan 9.5.2018 alkaen ja on voimassa toistaisek- si. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden kuukauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan allekirjoittajajärjestöjen välisen maa- ja vesi- rakennusalan työehtosopimuksen kanssa.


INFRA ry RAKENNUSLIITTO ry

SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA JA YHTEISTOIMINNASTA MAA- JA VESIRAKENNUSALAN YRITYKSISSÄ


1 § Soveltamisala

TED

Tätä sopimusta noudatetaan allekirjoittaneiden liittojen kesken tehtyyn maa- ja vesirakennusalan työehtosopimukseen sidottujen työnantajien yrityksissä ja työkohteissa.


Sopimuksessa on sovittu työntekijöiden edustajista ja yhteistoiminnasta. Yhteistoiminnan järjestämisen osalta kyseessä on työsuojelun valvonnas- ta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 23 §:ssä tarkoi- tettu sopimus.


2 § Työnantajan edustajat ja näiden tehtävät


1. Työsuojelupäällikkö

Työnantajan nimeämän työsuojelupäällikön tulee olla työpaikan laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävän perehtynyt työpaikan työsuojelukysy- myksiin.


Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella

• perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin,

• järjestää ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa,

• perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan suunnitelmiin ja olosuhteisiin, seurata niiden kehitystä ja ryhtyä tar- peen vaatiessa toimenpiteisiin havaitsemansa epäkohdan tai puutteel- lisuuden poistamiseksi,

• hankkia tarvittavaa työsuojelutietoa ja -materiaalia,

• tehdä tarvittaessa aloitteita työpaikan sisäisen tarkastustoiminnan jär- jestämiseksi sekä

• järjestää tarpeellinen tiedonkulku työntekijöiden, linjaorganisaation ja työterveyshuollon välille.


3 § Työntekijöiden edustajat ja näiden tehtävät


TED

1. Yritys- tai työpaikkakohtainen luottamusmies

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstissä muuta ilmene, yrityskohtaista ja työpaikkakohtaista luottamus- miestä.


Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia Rakennusliitto ry:n edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. Luottamusmies edustaa työntekijöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työnteki- jän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtä- vänä on myös välittää tietoja työnantajan ja työntekijöiden välillä ja osal- taan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoimin- nan kehittämiseksi.


2. Varaluottamusmies

Luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen varamiehensä luotta- musmiehenä.


3. Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta.

Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua.


TED

Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta.


Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja.


Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä.


Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan

• yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja,

• aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai

• vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa.

Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla

• 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden.

• Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan.


TED

Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden.


Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.


4. Varatyösuojeluvaltuutettu

Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuulu- vat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.


4 § Varaedustajana toiminen

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tulee antaa työnantajalle il- moitus estymisestään ja varaedustajan tehtävään ryhtymisestä. Varaluot- tamusmiehellä tai -työsuojeluvaltuutetulle on tehtäviä hoitaessaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin luottamusmiehellä tai työsuojeluvaltuu- tetulla.


5 § Yhteistoimintaelimet ja -tehtävät

Työsuojeluyhteistoimintaa varten on työpaikalla työnantajan nimeämä yhteistoiminnasta vastaava työsuojelupäällikkö, työntekijöitä ja toimi-

henkilöitä yhteistoiminnassa edustava työsuojeluvaltuutettu tai milloin nämä ryhmät ovat valinneet kumpikin oman valtuutettunsa, näitä ryh- miä edustavat työsuojeluvaltuutetut, ja näille valitut kaksi varavaltuutet- tua sekä yksi tai useampia työsuojeluasiamiehiä.


TED

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tar- koituksenmukaisesta yhteistyömuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan tai -paikkojen laatu, laajuus, työntekijöiden ja toi- mihenkilöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet.


Mikäli muusta yhteistoiminnasta ei ole sovittu, työpaikalle on perustet- tava kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan työsuojelutoimikunta.


Työsuojelutoimikunnan muodostavat työpaikan työsuojelupäällikkö, toimihenkilöiden nimeämä edustaja sekä työntekijöiden nimeämä työ- suojeluvaltuutettu ja ensimmäinen varavaltuutettu. Suuremmasta työ- suojelutoimikunnasta sovitaan paikallisesti em. osapuolten välillä.


Työsuojelutoimikunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään ker- ran neljännesvuodessa.


Puheenjohtajan - tai hänen ollessa estyneenä - varapuheenjohtajan teh- tävänä on kutsua toimikunta kokoukseen. Lisäksi toimikunta on kutsut- tava kokoon, jos työsuojelupäällikkö tai työsuojeluvaltuutettu tai vähin- tään neljännes työsuojelutoimikunnan jäsenistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten pyytää.


Työsuojeluyhteistoiminnassa tulee yhteistoimintamuodosta riippumatta ottaen huomioon työpaikan koko, toiminnan laatu ja muut olosuhteet

• laatia vuosittain toimintasuunnitelma ottaen huomioon yrityksen työ- suojelua koskeva suunnittelu kehittämisesityksineen,

• käsitellä työolosuhteiden tilaa ja kehitystä ja tehdä kehittämisesityksiä,

• käsitellä työolosuhteita koskevien työsuojelututkimusten tarvetta, to- teuttamista ja seurantaa,

• käsitellä työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden tarkkailun järjes- tämistä,

• käsitellä työpaikan sisäisen työsuojelutarkastuksen tarvetta ja tehdä si- tä koskevia ehdotuksia ja seurata sen toimeenpanoa,

• käsitellä työpaikan työolosuhteisiin vaikuttavia muutos- ja uudistus- suunnitelmia, antaa niistä lausuntoja ja seurata niiden toteutumista,

• käsitellä ja tehdä esityksiä työsuojeluun liittyvän koulutuksen, työno- pastuksen ja perehdyttämisen järjestämiseksi,

TED

• käsitellä työterveyshuollon toimeenpanoa ja tehdä esityksiä sen kehit- tämiseksi,

• käsitellä työsuojelua koskevan tiedotuksen järjestämistä työpaikalla se- kä

• käsitellä muut työsuojelun kannalta tarpeelliset asiat.


Työkykyä ylläpitävän toiminnan tehostaminen työpaikoilla edellyttää työterveyshuollon, työsuojeluorganisaation, linjajohdon ja henkilöstö- hallinnon yhteistyötä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa esite- tään työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet. Tämä takaa toiminnan oikea-aikaisen aloittamisen ja tehokkaan toteutumisen.


Tässä tarkoituksessa on osapuolten tehtävänä tämän sopimuksen edellyt- tämän yhteistoiminnan puitteissa:

• osallistua yhdessä työterveyshenkilöstön, linjajohdon ja henkilöstöhal- linnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteut- tamiseen ja seurantaan,

• edistää toiminnalle myönteisen ilmapiirin muodostumista,

• seurata palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja

• tarvittaessa laatia ohjeita työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.


Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua työkykyä yl- läpitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunni- telmaa ja yksilöllistä toimenpidesuunnitelmaa laadittaessa sekä osallistua suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.

6 § Henkilöstön edustajien kelpoisuus


Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla Rakennus- liitto ry:n jäsen ja työsuhteessa asianomaiseen yritykseen sekä perehtynyt maa- ja vesirakennusalan työolosuhteisiin.


TED

Yrityskohtaisen luottamusmiehen ja hänen henkilökohtaiseksi varamie- heksi valitun työntekijän tulee olla työskennellyt yrityksen palveluksessa vähintään kuusi kuukautta, mikäli yritys on toiminut maa- ja vesiraken- nusalalla vähintään tämän ajan. Pääasiassa maa- ja vesirakennustoimin- taa harjoittavan yrityksen yrityskohtainen luottamusmies on valittava maa- ja vesirakennusalan työntekijöistä.


Työsuojeluvaltuutetuksi voidaan valita yritykseen työsuhteessa oleva henkilö.


Työsuojeluvaltuutettu voidaan valita myös luottamusmieheksi tai luotta- musmies vastaavasti työsuojeluvaltuutetuksi huomioiden kuitenkin luot- tamusmiehen kelpoisuusvaatimukset.


Mikäli työnantajan ja työntekijöiden välillä niin sovitaan, hoitaa yritys- kohtainen luottamusmies myös työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 29 §:ssä tarkoitettujen pie- nempien kuin 10 työntekijän suuruisten työmaiden työsuojeluvaltuute- tun tehtävät.


7 § Henkilöstön edustajien valinta


1. Yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta

Yrityskohtainen luottamusmies on ensisijainen tapa hoitaa työntekijöi- den edustus. Yrityksen maa- ja vesirakennusalalla työskentelevillä työn- tekijöillä on oikeus valita keskuudestaan yrityskohtainen luottamusmies ja varaluottamusmies.

Yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta suoritetaan marras-joulukuus- sa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Yrityskohtaisen luottamusmiehen toi- mikausi alkaa, kun luottamusmiesvalinnan tulos on todettu ja ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle. Yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta suo- ritetaan myös muuna aikana, mikäli yrityskohtainen luottamusmies kes- ken toimikautensa eroaa tai erotetaan työstä tai yrityksessä ei ole luotta- musmiestä.


TED

Luottamusmiehen toimikauden pituus on näissä tapauksissa sovittava työnantajan kanssa ennen vaalia kuitenkin siten, että luottamusmiehen toimikausi on vähintään yksi ja enintään kaksi vuotta.


2. Työpaikkakohtaisen luottamusmiehen valinta

Työkohteeseen voidaan valita työpaikkakohtainen luottamusmies, jos se on perusteltua ottaen huomioon yrityksen koko, toimintaperiaate ja työ- kohteessa työskentelevien saman työnantajan työntekijöiden lukumäärä (vähintään 5 työntekijää) ja työkohteen kesto.


3. Työsuojeluvaltuutetun valinta

Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinta suoritetaan työajan ulkopuolella näiden toimikautta edeltävän vuoden marras-joulukuussa.


8 § Vaalien järjestäminen

Vaalimenettely suositellaan toteutettavaksi seuraavasti, mikäli työnanta- jan ja työntekijöiden välillä ei kirjallisesti toisin sovita. Mikäli poiketaan seuraavista määräyksistä, on varmistettava erityisesti vaalisalaisuuden säilymisen ja äänioikeutettujen mahdollisuuden osallistua vaaliin.


Vaali toimitetaan työajan ulkopuolella työkohteittain ja siitä on työnan- tajan kanssa sovittava tarpeellisten yksityiskohtien ja järjestelykysymys- ten selvittämiseksi vähintään kahta viikkoa aikaisemmin. Työnantaja

luovuttaa vaalin järjestäjille luettelon yrityksen työmaista sekä niillä työs- kentelevistä vaalikelpoisista työntekijöistä yhtä viikkoa ennen sovittua vaalipäivää.


TED

Työntekijöillä on oikeus käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia ja tarkoitukseen soveltuvia tiloja vaalin toimittamiseen. Vaalista ei saa aiheu- tua tarpeettomasti häiriötä työpaikan toiminnalle. Vaali on järjestettävä si- ten, että kaikilla yrityksen työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen.


Vaalin ehdokasasettelusta sekä ajasta ja paikasta on sovittava työnantajan kanssa ja siitä on ilmoitettava kaikille työntekijöille toimitettavalla tie- donannolla. Samalla on ilmoitettava siitä, miten ehdokkaiksi asetettavis- ta ilmoitetaan. Ehdokkaat voidaan asettaa myös ehdokasasettelukokouk- sessa, jolle voidaan toimittaa tarvittaessa kirjallisesti ehdokkaat. Ehdok- kaita ovat oikeutettuja asettamaan kaikki yrityksen maa- ja vesirakennus- alalla työskentelevät työntekijät.


Työsuojeluvaltuutetun vaalin osalta sovitaan paikallisesti, kuka huolehtii vaalien toimeenpanemisesta. Ellei paikallisesti toisin sovita, huolehtii vaalien toimeenpanemisesta yhteistoimintaelin tai työsuojelutoimikunta ja varsinaisesta vaalitoimituksesta ja äänten laskennasta yhteistoiminta- elimen tai työsuojelutoimikunnan palkansaajia edustavat jäsenet. Yhteis- toimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäseniin sovelletaan tällöin 12 §:n 2. kohdan määräyksiä.


Ehdokasasettelulle on varattava aikaa 14 päivää. Ehdokasasettelun mää- räajan päättymisen ja vaalitoimituksen alkamisen välille tulee jäädä vä- hintään 7 päivää.


Vaali toimitetaan enemmistövaalina suljetuin lipuin. Vaali suoritetaan postiäänestyksenä, mikäli työntekijät eivät voi osallistua lippuäänestyk- seen pitkien etäisyyksien tai muiden syiden vuoksi. Työnantaja maksaa postiäänestyksestä aiheutuneet välttämättömät kulut. Vaali voidaan jär- jestää myös sähköisenä.

Kullakin vaaliin osallistuvalla on vaalissa käytettävänään yksi ääni. Ään- ten mennessä tasan ratkaistaan vaalin tulos arvalla.


Jos kuhunkin tehtävään on asetettu vain yksi ehdokas, ei vaalia tarvitse järjestää. Vaalia ei myöskään tarvitse järjestää, jos valintakokouksessa ovat kaikki yrityksen työntekijät saapuvilla ja valinta on yksimielinen.


TED

Vaalin tuloksesta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle.


9 § Henkilöstön edustajien työsuhde


1. Velvollisuudet

Luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on työsuhteessaan työnanta- jaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtäviään työn ohella vai onko hänelle annet- tu vapautusta työnteosta. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.


2. Siirtäminen ja kehittyminen ammatissa


Luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä.


Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuu- tetun tehtävän takia. Luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua ei saa luottamusmies- tai työsuojeluvaltuutetun tehtävänsä takia erottaa työstä.

Kokonaan työstä vapautetun luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvit- tää edellyttääkö henkilön ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityk- sen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnite- tään huomiota työstä vapautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneeseen työmenetelmien muutoksiin.


TED

3. Ansio ja sen kehitys

Jos luottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön var- sinainen työ vaikeuttaa luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun teh- tävien hoitamista ja hänelle tästä syystä järjestetään muuta työtä, ei täl- lainen järjestely saa aiheuttaa hänen ansionsa alentamista.


Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa maa- ja vesirakennusalalla työskentelevien työn- tekijöiden keskimääräistä ansiokehitystä.


Tarkastelu tapahtuu puolivuosittain tämän sopimuksen 12 §:n 2. koh- dan mukaisesti luovutettavien tietojen perusteella.


4. Työsuhdeturva


Jos yrityksen tai työmaan työvoimaa vähennetään tai lomautetaan talou- dellisista tai tuotannollisista syistä, tällaista toimenpidettä ei saa kohdis- taa luottamusmieheen, ellei yrityksen tai työmaan toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamusmiehelle voida tar- jota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.


Jos työpaikan työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, voidaan toimenpide kohdistaa työsuojeluvaltuu-

Document Metadata

Filed: June 8th, 2018