SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN
SOPIMUS SARJA
XXXXXXXXXXX KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET
2010 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2010 N:o 89—91
S I S Ä L L Y S
N:o Sivu
89 Tasavallan presidentin asetus Viktoria-järven valuma-alueen kestävän kehityksen edistämisestä
tehdyn kumppanuussopimuksen voimaansaattamisesta 1205
90 Laki Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn rajajokisopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, sopimuksen soveltamisesta ja eräiden lakien kumoamisesta 1207
91 Tasavallan presidentin asetus Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn rajajokisopimuksen voimaansaat- tamisesta, rajajokisopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, sopimuksen soveltamisesta ja eräiden lakien kumoamisesta annetun lain voimaantulosta sekä eräiden Ruotsin kanssa tehtyjen sopimusten voimaansaattamista koskevien asetusten kumoami-
sesta 1209
N:o 89
(Suomen säädöskokoelman n:o 816/2010)
Xxxxxxxxxx presidentin asetus
Viktoria-järven valuma-alueen kestävän kehityksen edistämisestä tehdyn kumppanuus- sopimuksen voimaansaattamisesta
Annettu Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2010
Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ulkomaankauppa- ja kehitysministerin esittelystä, säädetään:
1 §
Viktoria-järven valuma-alueen kestävän kehityksen edistämisestä Arushassa 24 huhti- kuuta 2001 tehty kumppanuussopimus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2010 niin kuin siitä on sovittu.
Tasavallan presidentti on päättänyt kump- panuussopimukseen liittymisestä 11 päivänä kesäkuuta 2010 ja sitä koskeva liittymiskirja on talletettu Itä-Afrikan yhteisön sihteeristön huostaan 1 päivänä syyskuuta 2010.
(Sopimus on nähtävänä ja saatavissa ulkoasiainministeriössä, joka antaa siitä myös tietoja suomeksi ja ruotsiksi)
29—2010
2 § Kumppanuussopimuksen määräykset ovat
asetuksena voimassa.
Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2010
3 §
Tämä asetus tulee voimaan 1päivänä loka- kuuta 2010.
Tasavallan Presidentti XXXXX XXXXXXX
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Xxxxx Xxxxxxxx
N:o 90
(Suomen säädöskokoelman n:o 722/2010)
L a k i
Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn rajajokisopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, sopimuksen soveltamisesta ja eräiden lakien kumoamisesta
Annettu Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2010
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Suomen ja Ruotsin välillä Tukholmassa 11 päivänä marraskuuta 2009 tehdyn rajajokiso- pimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat mää- räykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
2 §
Rajajokisopimuksen 6 artiklassa tarkoitet- tuna sopimuspuolen nimeämänä viranomai- sena ja 17 artiklassa tarkoitettuna valvontavi- ranomaisena toimii Suomessa Lapin elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
3 §
Maa- ja metsätalousministeriö tekee Ruot- sin hallituksen tai tämän määräämän viran- omaisen kanssa rajajokisopimuksen olennai- sena osana olevan kalastussäännön 16 §:ssä tarkoitetun sopimuksen kalastussäännön määräyksistä poikkeamiseksi. Sopimuksella voidaan poiketa kalastussäännössä määrä- tyistä sallituista kalastusajoista ja pyydyk-
sistä, kalastustavoista, pyydysten määrästä tai muista kalastusta koskevista teknisistä sään- nöistä sekä kalastussäännön liitteeseen 2 kuu- luvista apajapaikoista.
4 §
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kalastussäännön 11 §:n 6 momentissa säädet- tyjen kiinteiden pyydysten sallituista kalas- tusajoista, pyydysten määrästä ja muista pyy- dysrajoituksista. Säädettäessä sallituista ka- lastusajoista tai pyydysrajoituksista otetaan huomioon pyrkimys kestävään kalastukseen ja kalastajien yhdenvertainen kohtelu Suo- men puoleisen Pohjanlahden rannikkoalu- eilla. Tällöin voidaan kalastuslain (286/1982) 6 a §:ssä tarkoitetut ammattikalastajat asettaa etusijalle muulla perusteella kalastaviin näh- den.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan li- säksi antaa kalastuksen valvonnan vuoksi tar- peellisia säännöksiä kiinteillä pyydyksillä ta- pahtuvan kalastuksen pyydysten kokemisen
HE 264/2009 MmVM 10/2010 YmVL 1/2010 PeVL 14/2010 EV 95/2010
ja saaliiden ennakkoilmoituksista, saaliiden maihintuontipaikkojen ja pyydysten kokemi- sen ajankohtien rajoituksista sekä muista kiinteillä pyydyksillä tapahtuvan kalastuksen valvontatoimista.
5 § Tällä lailla kumotaan:
1) Suomen ja Ruotsin kesken uitosta Tor- nion ja Muonion rajajoissa tehdyn sopimuk- sen eräiden säännösten hyväksymisestä an- nettu laki (561/1949);
2) Suomen ja Ruotsin kesken uitosta Tor- nion ja Muonion rajajoissa tehdyn sopimuk-
Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2010
sen lisäysten hyväksymisestä annettu laki (415/1964);
3) Suomen ja Ruotsin välisen rajajokisopi- muksen sekä Suomen ja Ruotsin kesken 17 päivänä helmikuuta 1949 uitosta Tornion ja Muonion rajajoissa tehtyyn sopimukseen teh- dyn lisäsopimuksen eräiden määräysten hy- väksymisestä annettu laki (902/1971);
4) kalastuksesta Tornionjoen kalastusalu- eella annettu laki (494/1997).
6 §
Tämän lain voimaantulosta säädetään tasa- vallan presidentin asetuksella.
Tasavallan Presidentti XXXXX XXXXXXX
Ministeri Xxxx Xxxxxx
N:o 91
(Suomen säädöskokoelman n:o 817/2010)
Xxxxxxxxxx presidentin asetus
Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn rajajokisopimuksen voimaansaattamisesta, rajajokiso- pimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, sopimuksen soveltamisesta ja eräiden lakien kumoamisesta annetun lain voimaantulosta sekä eräiden Ruotsin kanssa tehtyjen sopimusten voimaansaattamista koskevien asetusten kumoami- sesta
Annettu Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2010
Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministerin esittelystä, säädetään:
1 §
Suomen ja Ruotsin välillä Tukholmassa 11 päivänä marraskuuta 2009 tehty rajajoki- sopimus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2010 niin kuin siitä on sovittu.
Eduskunta on hyväksynyt rajajokisopi- muksen 16 päivänä kesäkuuta 2010 ja tasa- vallan presidentti 20 päivänä elokuuta 2010. Hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 31 päivänä elokuuta 2010.
2 §
Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn rajajoki- sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, sopimuk- sen soveltamisesta ja eräiden lakien kumoa- misesta annettu laki (722/2010) tulee voi- maan 1 päivänä lokakuuta 2010.
3 §
Rajajokisopimuksen muut kuin lainsäädän- nön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuk- sena voimassa.
4 §
Tällä asetuksella kumotaan Suomen ja Ruotsin kesken uitosta Tornion ja Muonion rajajoissa tehdyn sopimuksen eräiden sään- nösten voimaansaattamisesta annettu asetus (562/1949), Suomen ja Ruotsin kesken ui- tosta Tornion ja Muonion rajajoissa tehdyn sopimuksen lisäysten voimaansaattamisesta annettu asetus (416/1964), Ruotsin kanssa tehdyn rajajokisopimuksen sekä 17 päivänä helmikuuta 1949 uitosta Tornion ja Muonion rajajoissa Ruotsin kanssa tehtyyn sopimuk- seen tehdyn lisäsopimuksen voimaansaatta- misesta annettu asetus (903/1971), Ruotsin kanssa tehdyn rajajokisopimuksen liitteen B muuttamista koskevan pöytäkirjan voimaan- saattamisesta annettu asetus (51/1979), Ruot- sin kanssa tehdyn rajajokisopimuksen liitteen B muuttamista koskevan sopimuksen voi- maansaattamisesta annettu asetus (677/1987), Ruotsin kanssa tehdyn rajajokisopimuksen B liitteen eräiden määräysten soveltamisen kes- keyttämisestä annettu asetus (528/1997) ja
Ruotsin kanssa Euroopan unionin vesipuite- direktiiviin sisältyvien vaatimusten täyttämi- seksi noottienvaihdolla tehdyn väliaikaisen sopimuksen voimaansaattamisesta annettu asetus (874/2003).
Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2010
5 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä loka- kuuta 2010.
Tasavallan Presidentti XXXXX XXXXXXX
Maa- ja metsätalousministeri Xxxxxx-Xxxxx Xxxxxxx
RAJAJOKISOPIMUS SUOMEN JA RUOTSIN VÄLILLÄ
Suomen tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta, jäljempänä sopimuspuolet, jotka
haluavat korvata Suomen ja Ruotsin välillä vuonna 1971 tehdyn rajajokisopimuksen uudella sopimuksella,
ottavat huomioon vuonna 1810 tehdyn rajanjärjestelysopimuksen, ottavat huomioon kansainvälisen vesioikeuden periaatteet,
ottavat huomioon vuonna 1992 maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvi- en suojelusta ja käytöstä tehdyn yleissopimuksen ja sen vettä ja terveyttä koskevan pöytäkirjan sekä vuoden 1992 yleissopimuksen Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelusta,
ottavat huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY yhteisön vesi- politiikan puitteista ja Euroopan yhteisöjen muun asianomaisen lainsäädännön, ja
ottavat huomioon vuoden 1982 Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 66 artiklan sekä vuoden 1992 biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen,
ovat tehneet seuraavan sopimuksen:
Yleisiä määräyksiä
1 artikla
Maantieteellinen soveltamisalue
1. Sopimusta sovelletaan seuraavien vesis- töjen, mukaan lukien järvien, vesistöalueilla:
a) Könkämäeno ja Muonionjoki sekä se osa Tornionjoesta ja ne järvet, joissa Suomen ja Ruotsin välinen valtakunnanraja kulkee (raja- joet);
b) ne vesistöt, jotka ovat rajajokien sivu- uomia tai laskevat rajajokiin; ja
c) Tornionjoen suuhaarat.
2. Sopimusta sovelletaan seuraavilla ran- nikkovesialueilla (rannikkovesialueet):
a) Ruotsin rannikkovesialueella se osa Pe- rämerta, jonka raja noudattaa mantereelta Pa- tokarin niemen eteläkärjestä Skomakaren itä- puolitse ja Stora Hepokarin pohjoiskärjen kautta samansuuntaisesti valtakunnanrajan kanssa etelään yhden merimailin päähän pe- rusviivasta vedettyä linjaa ja jatkuu tällä etäi- syydellä perusviivasta itään valtakunnanra- jalle saakka; sekä
b) Suomen rannikkovesialueella se osa Pohjanlahtea, jonka raja noudattaa 24°20,2’- pituuspiiriä Tornion ja Kemin väliselle kun- nanrajalle ja jatkuu kunnanrajaa pitkin lou-
naaseen edelleen valtakunnanrajalle saakka, lukuun ottamatta Iso-Huiturin saarta.
3. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleessa luetel- lut alueet muodostavat suomalais-ruotsalai- sen vesienhoitoalueen (vesienhoitoalue). Ve- sienhoitoalueen sijainti kuvataan pääpiirteis- sään liitteenä olevassa kartassa.
4. Kalastusta koskee 23 artiklassa määritel- ty erityinen soveltamisalue.
2 artikla
Tarkoitus
1. Sopimuksen tarkoituksena on
a) turvata vesienhoitoalueella kummankin sopimuspuolen mahdollisuudet rajajokien ta- sapuoliseen käyttöön rajaseudun etuja edistä- vällä tavalla;
b) torjua tulva- ja ympäristövahinkoja;
c) sovittaa yhteen vesienhoitoalueella oh- jelmat, suunnitelmat ja toimenpiteet, jotka ovat tarpeen vesien tilalle ja kestävälle käy- tölle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, ottaen huomioon sopimuspuolia sitovat kan- sainväliset velvoitteet ja yhteisön oikeus; se- kä
d) edistää muutoinkin sopimuspuolten vä- listä yhteistyötä vesi- ja kalastusasioissa.
2. Erityistä huomiota on kiinnitettävä
a) yhteisten pinta- ja pohjavesien tilatavoit- teiden saavuttamiseen;
b) luonnonsuojeluun, kulttuuriarvojen suo- jeluun ja ympäristönsuojeluun;
c) vesivarojen kestävään käyttöön; sekä
d) kalakantojen suojeluun ja kestävään käyttöön.
3. Sopimuksen tarkoituksen toteuttamiseksi tarvittavan yhteistyön edellytysten luomisek- si perustetaan valtioiden välinen yhteis- työelin.
3 artikla
Oikeus rajajokien veteen ja vesialueeseen
1. Kummallakin sopimuspuolella on yhtä- läinen oikeus rajajokien ja niiden sivu- uomien veteen siinäkin tapauksessa, että ve- destä virtaa toisen sopimuspuolen alueella suurempi osa kuin toisen sopimuspuolen alu- eella. Tämä ei muuta sitä oikeutta veteen, jo- ka yksityisellä saattaa olla tuomion, ylimuis- toisen nautinnan tai muun erityisen oikeuspe- rusteen nojalla.
2. Joka omistaa rajajoella rantaa tai jolla on rannan käyttöoikeus, saa valtakunnanrajasta riippumatta käyttää vesialuetta rantansa edes- sä pienehköä rakennelmaa kuten laituria tai venevajaa varten.
3. Jokaisella on oikeus käyttää rajajokien vettä ja jäätä kotitarpeeseen sekä muuhun vastaavaan tarkoitukseen.
4. Jokaisella on oikeus vapaasti kulkea ra- jajoissa.
5. Edellä 2 - 4 kappaleessa tarkoitetussa käytössä tulee ottaa huomioon kansalliset oi- keusjärjestykset, eikä siitä saa aiheutua sa- nottavaa haittaa yksityiselle tai yleiselle edul- le. Käyttö ei saa vaikeuttaa kalastusta.
Yhteistyö
4 artikla
Yhteiset ohjelmat ja suunnitelmat
Sopimuspuolten viranomaiset ovat keske- nään yhteistyössä pyrkien siihen, että laadi- taan yhteisiä ohjelmia ja suunnitelmia tämän
sopimuksen 2 artiklan 1 kappaleessa määrä- tyn tarkoituksen toteuttamiseksi.
5 artikla
Rajajokien vesiympäristön tilatavoitteet
Rajajokien vesiympäristön tilalle asetetta- vat kansalliset tavoitteet on mahdollisuuksien mukaan sovitettava yhteen sopimuspuolten kesken.
6 artikla
Tulvavahinkojen torjuminen
Avustaakseen toisen sopimuspuolen viran- omaisia voivat tulvantorjuntaan osallistuvien viranomaisten edustajat ylittää valtakunnan- rajan, kun on tarpeen ryhtyä käytännön toi- miin välittömän tulvan vaaran torjumiseksi rajajoessa. Tähän tulee ennakolta saada toi- sen sopimuspuolen nimeämän viranomaisen suostumus.
7 artikla
Virtaussuhteiden valvominen
Sopimuspuolet valvovat jatkuvasti veden virtaussuhteita sillä kohdalla, jossa Tären- nönjoki lähtee Tornionjoesta. Valvontatiedot toimitetaan valtioiden väliselle yhteistyöeli- melle tiedoksi.
Valtioiden välinen yhteistyöelin
8 artikla
Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio
1. Sopimuspuolet perustavat täten valtioi- den välisen yhteistyöelimen, Suomalais- ruotsalaisen rajajokikomission (komissio), hoitamaan tässä sopimuksessa määrättyjä tehtäviä.
2. Komissiolla tulee olla tehtäviensä hoi- tamiseksi tarpeellinen oikeuskelpoisuus mo- lemmissa maissa.
3. Komission hallinnolliset määräykset si- sältävä ohjesääntö (ohjesääntö) on olennai- nen osa sopimusta.
9 artikla
Kokoonpano
1. Kumpikin sopimuspuoli nimittää komis- sioon määräajaksi kolme jäsentä, joista yh- den vesiasioista vastaavasta valtion viran- omaisesta ja yhden sopimuksen soveltamis- alueen kunnasta, sekä nimittää kullekin jäse- nelle yhden tai useampia varajäseniä.
2. Komission puheenjohtajuus vaihtuu so- pimuspuolten välillä kalenterivuosittain. Pu- heenjohtajan nimittää se sopimuspuoli, jolla on puheenjohtajuus, ja toinen sopimuspuoli nimittää varapuheenjohtajan. Molempien tu- lee olla komission jäseniä.
3. Kumpikin sopimuspuoli voi nimittää komissiota avustamaan korkeintaan kolme pysyvää asiantuntijaa. Komissio voi käyttää myös muita asiantuntijoita.
10 artikla
Tehtävät
1. Komission tulee tämän sopimuksen mää- räysten mukaisesti:
a) kehittää sopimuspuolten yhteistyötä ve- sienhoitoalueella;
b) edistää sopimuspuolten viranomaisten välistä yhteistyötä sellaisten ohjelmien, suunnitelmien ja toimenpiteiden yhteensovit- tamiseksi, joiden tarkoituksena on vesiympä- ristön tilatavoitteiden saavuttaminen ja vesi- en tilan seuraaminen;
c) edistää sopimuspuolten viranomaisten ja kuntien suunnittelutyön yhteensovittamista tulva- ja ympäristövahinkojen torjumiseksi rajajoissa;
d) edistää sopimuspuolten viranomaisten ja kuntien rajajokien luonnonsuojelusuunnitel- miin liittyvän työn yhteensovittamista;
e) vastata siitä, että tässä artiklassa maini- tuista ohjelmista ja suunnitelmista tiedotetaan yhdessä ja pidetään yhteisiä kuulemistilai- suuksia; sekä
f) vahvistaa tai hylätä ehdotukset vesien- hoitoaluetta koskeviksi ohjelmiksi tai suunni- telmiksi.
2. Komission tulee seurata tämän sopimuk- sen soveltamista ja lupakäytäntöä sekä kiin- nittää sopimuspuolten huomiota tarpeeseen muuttaa sopimusta.
11 artikla
Toimivalta
1. Komissiolla on vesi- ja ympäristölain- säädännön alaan kuuluvissa vesienhoitoalu- eella harjoitettavaa toimintaa koskevissa asi- oissa, joilla saattaa olla vaikutusta rajajokien tai rannikkovesialueiden tilaan ja käyttöön, oikeus:
x. xxxxxx lupa-asiassa;
b. hakea valittamalla muutosta lupa- asiassa; ja
c. saattaa kansallisen lainsäädännön mukai- sesti viranomaisen käsiteltäväksi vaatimus lupapäätöksen taikka lain tai sen nojalla an- nettujen säännösten rikkomisen oikaisemi- seksi.
2. Komissiolla on oikeus tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja muissa vesienhoitoalueen vesiä koskevissa asioissa.
3. Komissiolla on oikeus antaa lausunto ennen kuin kalastusta koskevista määräyksis- tä ja niistä myönnettävästä poikkeuksesta tehdään päätös.
12 artikla
Tiedonsaantioikeus
1. Edellä 4 artiklassa tarkoitettuja ohjelmia ja suunnitelmia valmistelevien viranomaisten tulee pitää komissio jatkuvasti ajan tasalla työnsä etenemisestä.
2. Komission tulee saada tieto asioista ja päätöksistä, joista sillä on oikeus lausua tai joihin sillä on oikeus hakea muutosta, niin et- tä komissio voi käyttää sille 11 artiklan mu- kaan kuuluvaa toimivaltaa.
3. Tuomioistuinten ja viranomaisten tulee pyynnöstä antaa komissiolle kaikki saatavilla olevat, sen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot.
13 artikla
Julkisuus
1. Jokaisella on oikeus saada tieto komissi- on hallussa olevista asiakirjoista siten kuin jäljempänä 2 ja 3 kappaleessa määrätään.
2. Pyydettäessä komissiolta tietoa Suomen tai Ruotsin viranomaiselta tulleesta asiakir- jasta, päättää asiakirjan antamisesta se viran- omainen, joka asiakirjan on komissiolle toi- mittanut, tähän viranomaiseen sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Komission tulee viipymättä välittää tieto tällaisesta pyynnöstä asianomaiselle viranomaiselle.
3. Komission hallussa olevan muun asiakir- jan, mukaan lukien 34 artiklan 7 kappaleessa tarkoitetut asiakirjat, antamisesta päättää 17 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettu valvontavi- ranomainen komission kanslian sijaintimaas- sa kyseisen maan lainsäädännön mukaisesti. Komission tulee ratkaisua varten toimittaa vaatimus ja kyseessä oleva asiakirja viipy- mättä valvontaviranomaiselle.
14 artikla
Kustannukset
Komission toiminnasta aiheutuvista kus- tannuksista vastaa puoliksi kumpikin sopi- muspuoli. Tästä annetaan tarkempia määrä- yksiä ohjesäännössä.
Rajan ylittävät vaikutukset
15 artikla
Sopimuksen suhde pohjoismaiseen ympäris- tönsuojelusopimukseen
1. Toimintaan tai toimenpiteeseen vesien- hoitoalueella, joka voi aiheuttaa rajan ylittä- viä vaikutuksia vesien tilaan tai käyttöön, so- velletaan tämän sopimuksen 16 - 21 artiklan määräyksiä Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan välillä 19 päivänä helmikuuta 1974 tehdyn ympäristönsuojelusopimuksen sijasta.
2. Edellä 1 kappaleessa tarkoitetuissa asi- oissa myös muut kuin vesien tilaan tai käyt-
töön kohdistuvat rajan ylittävät vaikutukset on käsiteltävä samassa menettelyssä.
16 artikla
Yhdenvertainen kohtelu
1. Kun toisen maan tuomioistuin tai viran- omainen ratkaisee kysymystä luvasta taikka toiminnan tai toimenpiteen sallittavuudesta 15 artiklassa tarkoitetussa asiassa, tulee vai- kutukset, jotka toiminnasta tai toimenpiteestä aiheutuvat tai voivat aiheutua toisen sopi- muspuolen alueella, ottaa huomioon samalla tavoin kuin vastaavat vaikutukset omassa maassa.
2. Sille, jota 15 artiklassa tarkoitetusta toi- sen sopimuspuolen alueella harjoitetusta tai harjoitettavasta toiminnasta tai toimenpitees- tä aiheutuvat vaikutukset koskevat tai saatta- vat koskea, tunnustetaan samat oikeudet tuomioistuimessa tai viranomaisessa kuin asianosaiselle toiminnan tai toimenpiteen si- jaintimaassa.
3. Mitä 2 kappaleessa määrätään, on vas- taavasti sovellettava myös toiminnan tai toi- menpiteen takia esitettäviin vaatimuksiin va- hingon korvaamisesta.
4. Muilla kuin 2 kappaleessa tarkoitetuilla tahoilla, joilla 15 artiklassa tarkoitetussa asi- assa on jommankumman maan lainsäädän- nön nojalla puheoikeus tai oikeus mielipiteen esittämiseen, tulee olla vastaava oikeus toi- sessa maassa niiden säännösten mukaisesti, jotka tässä maassa ovat voimassa niihin ver- rattavissa olevista toimijoista.
17 artikla
Yleisen edun valvonta
1. Kumpikin sopimuspuoli määrää valvon- taviranomaisen, jonka tulee valvoa yleistä etua 15 artiklassa tarkoitettua toimintaa tai toimenpidettä koskevissa asioissa toisen so- pimuspuolen lupia myöntävässä tuomiois- tuimessa tai viranomaisessa.
2. Valvontaviranomaisella on yleisen edun huomioon ottamiseksi oikeus vaatia lisäselvi- tyksiä, tulla kuulluksi, käyttää puhevaltaansa tai valittaa toisen sopimuspuolen tuomiois- tuimessa tai viranomaisessa, jos viranomai-
nen tai muu yleisen ympäristöedun edustaja toisessa maassa voi tulla kuulluksi, käyttää puhevaltaa tai valittaa vastaavassa asiassa.
3. Jos valvontaviranomainen ilmoittaa toi- sen sopimuspuolen tuomioistuimelle tai vi- ranomaiselle, että valvontaviranomaisen teh- tävistä jossakin asiassa vastaa muu viran- omainen, koskevat sopimuksen määräykset soveltuvin osin myös tätä viranomaista.
4. Kukin valvontaviranomainen vastaa so- pimuksen soveltamisesta sille aiheutuvista kustannuksista.
18 artikla
Lupa-asioista tiedottaminen
1. Kun tuomioistuimessa tai viranomaises- sa tulee vireille 16 artiklan 1 kappaleessa tar- koitettu asia, tulee viranomaisen tai tuomiois- tuimen tiedottaa siitä toisen sopimuspuolen valvontaviranomaiselle. Tämän valvontavi- ranomaisen tulee huolehtia lupahakemukses- ta kuuluttamisesta ja tiedoksi antamisesta omassa maassaan. Kuuluttaminen ja tiedoksi antaminen on tehtävä samalla tavalla ja sa- massa laajuudessa kuin jos kyse olisi vastaa- vasta hakemuksesta omassa maassa.
2. Mitä 1 kappaleessa määrätään, koskee vastaavasti tuomioista ja päätöksistä tiedot- tamista.
19 artikla
Tarkastus
Jos 16 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettua asiaa käsiteltäessä on tarpeen suorittaa toisen sopimuspuolen alueella tarkastus rajan ylittä- vien vaikutusten arvioimiseksi, voi viran- omainen tai tuomioistuin suorittaa tarkastuk- sen toisen sopimuspuolen valvontaviran- omaisen suostumuksella ja yhteistyössä sen kanssa. Tarkastuksessa voi valvontaviran- omainen tai sen määräämä asiantuntija olla läsnä.
20 artikla
Vaikutuksiltaan merkittävät vesistöhankkeet
Sopimuksen 1 artiklan 1 kappaleen mukai- sella soveltamisalueella ei saa ilman sopi- muspuolten ennalta käymiä neuvotteluja myöntää lupaa vesivoimalaitoksen rakenta- miseen, vesistön säännöstelyyn tai veden siir- tämiseen vesistöstä siten, että hanke voi mer- kittävällä tavalla vaikuttaa rajajoen vesioloi- hin. Näissä neuvotteluissa pyritään sopimuk- sen tarkoituksen mukaiseen lopputulokseen.
21 artikla
Lupakäsittelyjen yhteensovittaminen
1. Haettaessa lupaa sellaiselle toiminnalle tai toimenpiteelle rajajoessa, joka edellyttää lupaa kummankin sopimuspuolen tuomiois- tuimelta tai viranomaiselta, tulee asianomais- ten tuomioistuinten tai viranomaisten pyrkiä käsittelemään lupahakemukset samanaikai- sesti. Tuomioistuimen tai viranomaisen tulee antaa toisen sopimuspuolen tuomioistuimelle tai viranomaiselle tietoja lupa-asian käsitte- lystä.
2. Tuomioistuimen tai viranomaisen tulee lähettää 1 kappaleessa tarkoitetussa asiassa antamansa tuomio tai päätös tiedoksi toisen sopimuspuolen tuomioistuimelle tai viran- omaiselle.
3. Tuomioistuin tai viranomainen ei saa määrätä, että 1 kappaleessa tarkoitettua toi- mintaa tai toimenpidettä koskeva lupa on täy- täntöön pantavissa ennen tuomion tai päätök- sen lainvoimaiseksi tuloa, ellei tuomio tai päätös toisen maan lupa-asiassa ole tullut lainvoimaiseksi.
22 artikla
Hakemusasioiden kieli
Edellä 16 ja 21 artikloissa tarkoitettua lupa- asiaa käsittelevän tuomioistuimen tai viran- omaisen on huolehdittava siitä, että käsittelyn kuluessa annetaan riittävästi tietoa suomeksi ja ruotsiksi 16 artiklassa tarkoitetuille tahoil- le. Asianomaisen tuomioistuimen tai viran- omaisen on huolehdittava siitä, että yleis-
kuvaukset lupahakemuksesta ja tuomiosta tai lupapäätöksestä ovat saatavilla suomen ja ruotsin kielellä. Sen tulee huolehtia myös sii- tä, että hakemusasiakirjat ovat tarpeellisilta osin saatavilla suomen ja ruotsin kielellä.
Kalastusmääräykset
23 artikla
Maantieteellinen soveltamisalue
Tässä jaksossa on perusmääräyksiä kalas- tuksen sääntelystä seuraavilla vesialueilla (Tornionjoen kalastusalue):
a) Könkämäeno ja Muonionjoki sekä se osa Tornionjoesta ja ne järvet, joissa Suomen ja Ruotsin välinen valtakunnanraja kulkee (raja- joet);
b) ne vesistöt, jotka ovat rajajokien sivu- uomia, ei kuitenkaan vesistöt, jotka laskevat rajajokiin;
c) Tornionjoen suuhaarat; sekä
d) se osa Perämerta, joka sijaitsee Haapa- rannan satamasta Skomakaren koillisimpaan pisteeseen, Ylikarin itäisimpään pisteeseen, Sarvenkatajan pohjoisimpaan pisteeseen ja sieltä suoraan itään valtakunnanrajalle sekä siitä etelään valtakunnanrajaa pitkin Tornion ja Kemin kuntien rajalle ja edelleen koilli- seen kunnanrajaa pitkin mantereelle vedetyn viivan pohjois- ja sisäpuolella.
24 artikla
Kalaväylä
1. Jokaisessa jokihaarautumassa, missä ka- la kulkee, tulee olla kalaväylä veden syvim- mällä kohdalla. Kalaväylä on kolmannes ve- den leveydestä tavanomaisen alivedenkor- keuden aikana. Kalaväylä, joka asianomaisen valtion lain mukaisesti on jokeen laskevassa vesistössä, jatkuu leveydeltään muuttumat- tomana joessa olevaan kalaväylään saakka.
2. Kalanpyydystä tai muuta laitetta ei saa sijoittaa tai käyttää siten, että kalan kulku ka- laväylässä voi estyä tai kala ei pääse siihen tai siinä liikkumaan. Kalaväylässä kulkuver- kolla tai kulteella kalastettaessa on väylän le- veydestä vähintään puolet oltava avoinna. Jos
jollakin on erityinen oikeus kalastusta varten sulkea kalaväylä, tämä oikeus pysyy.
25 artikla
Tarkemmat määräykset
1. Tornionjoen kalastusalueella kalastamis- ta koskeva kalastussääntö (kalastussääntö) on olennainen osa sopimusta.
2. Sopimuspuolet sitoutuvat Tornionjoen kalastusalueen sivuvesistöjen kohdalla anta- maan tarvittavia määräyksiä ja ryhtymään tarvittaviin toimiin kalakantojen edistämisek- si.
26 artikla
Valtuutus
Kalastussäännössä mainitaan kalastusta ka- lastusalueella hallinnoivat viranomaiset sekä missä laajuudessa ne voivat antaa kalastusta koskevia lisämääräyksiä ja myöntää poikke- uksia kalastussäännössä olevista määräyksis- tä. Ennen päätöksen tekemistä komissiolle on varattava tilaisuus lausunnon antamiseen.
27 artikla
Kalakantoja koskeva tutkimus ja tilastointi
1. Sopimuspuolet suorittavat yhteistyössä kalakantojen tutkimusta ja seurantaa.
2. Sopimuspuolet laativat vuosittain yhtei- siä kalastustilastoja. Tätä tarkoitusta varten tarvittavat tiedot pyyntiosuuksista ja saalis- määristä kerätään kultakin kalastuskaudelta.
3. Sopimuspuolten asianomaiset viran- omaiset kokoavat tiedot yhteisiä menettely- tapoja noudattaen.
28 artikla
Toimenpiteet kalakantojen suojelemiseksi taudeilta ym.
1. Sopimuspuolet sitoutuvat ryhtymään tarvittaviin toimiin kalakantojen suojelemi- seksi vakavilta tarttuvilta kalataudeilta ja vie- raiden kalalajien ja kalakantojen istutusten torjumiseksi.
2. Sopimuspuolet ovat kumpikin velvollisia välittömästi ilmoittamaan toisilleen vakavien tarttuvien kalatautien epäilystä tai toteami- sesta.
29 artikla
Kalastusmääräysten rikkominen
Kunkin maan voimassaolevia rangaistusta, takavarikkoa, menettämistä, erityistä oikeus- vaikutusta ja muuta rikosseuraamusta koske- via säännöksiä sovelletaan tämän sopimuk- sen sekä kalastussäännön ja sen nojalla an- nettujen määräysten rikkomiseen samalla ta- valla kuin lain rikkomiseen siinä maassa, jos- sa rikos on tapahtunut.
Loppumääräykset
30 artikla
Riitojen ratkaisu
1. Sopimuspuolten välinen riita sopimuk- sen tulkinnasta tai soveltamisesta ratkaistaan neuvottelemalla tai muulla sopimuspuolten hyväksymällä tavalla.
2. Neuvottelut tulee käynnistää kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun sopimuspuoli esittää neuvottelupyynnön diplomaattista tie- tä toiselle sopimuspuolelle.
31 artikla
Seuranta ja muutokset
1. Sopimuspuolet kokoontuvat tarpeen mu- kaan seuratakseen sopimuksen soveltamista. Tapaaminen tulee järjestää viimeistään kol- men kuukauden kuluessa sopimuspuolen esittämästä vaatimuksesta.
2. Tätä sopimusta ja sen liitteitä voidaan muuttaa sopimuspuolten sopimuksella. Muu- tokset tulevat voimaan 35 artiklassa määrä- tyllä tavalla.
32 artikla
Irtisanominen
1. Kumpikin sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen toiselle sopimuspuolelle osoite- tulla kirjallisella ilmoituksella. Irtisanominen tulee voimaan kahdentoista kuukauden kulut- tua tällaisen ilmoituksen vastaanottamisesta.
2. Jos tämä sopimus irtisanotaan, sopimus- puolten tulee varmistaa, että ne voivat muu- toin täyttää kansainväliset velvoitteensa.
33 artikla
Kumoutuvat sopimukset
Tämän sopimuksen tullessa voimaan lak- kaavat seuraavat sopimukset olemasta voi- massa:
a) Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningas- kunnan kesken uitosta Tornion ja Muonion rajajoissa 17 päivänä helmikuuta 1949 tehty sopimus;
b) Suomen ja Ruotsin välillä 16 päivänä syyskuuta 1971 tehty rajajokisopimus (vuo- den 1971 sopimus); ja
c) Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningas- kunnan välillä 3 päivänä lokakuuta 2003 teh- ty sopimus yhteisen vesienhoitoalueen perus- tamisesta.
34 artikla
Siirtymäsäännökset
1. Tämän sopimuksen tullessa voimaan vuoden 1971 suomalais-ruotsalaisessa raja- jokikomissiossa vireillä olevat asiat tulee siirtää asianomaisten kansallisten tuomiois- tuinten ja lupaviranomaisten käsiteltäviksi.
2. Asiassa, jossa on sovellettu vuoden 1971 sopimuksen 8 luvun 4 artiklan säännöksiä tämän sopimuksen tullessa voimaan, sovelle- taan vuoden 1971 sopimuksen aineellisia säännöksiä. Muutoin sovelletaan kansallisia säännöksiä.
3. Vuoden 1971 sopimuksen nojalla anne- tut luvat jäävät voimaan niin kuin ne olisi annettu asianomaisen kansallisen lainsäädän- nön nojalla. Niiden tarkistamiseen, muutta-
miseen ja noudattamisen valvontaan sovelle- taan kansallisia säännöksiä.
4. a) Joka rikkoo vuoden 1971 sopimuksen nojalla annetun luvan määräyksiä ennen tä- män sopimuksen voimaantuloa, on tuomitta- va rangaistukseen tekohetkenä voimassa ol- leen lainsäädännön mukaisesti.
b) Joka rikkoo vuoden 1971 sopimuksen nojalla annetun luvan määräyksiä tämän so- pimuksen voimaantulon jälkeen, on tuomit- tava rangaistukseen voimassa olevan lainsää- dännön mukaisesti.
5. Vuoden 1971 suomalais-ruotsalaisen ra- jajokikomission päätöksen mukaisesti kalas- tuskorttien myynnistä kertyneet varat siirty- vät tämän sopimuksen voimaan tullessa La- pin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk- selle ja Fiskeriverketille.
6. Vuoden 1971 suomalais-ruotsalaisen ra- jajokikomission muut varat, joista velat on vähennetty, siirtyvät tämän sopimuksen voi- maan tullessa komissiolle. Voimassa olevissa lupapäätöksissä vuoden 1971 suomalais- ruotsalaiselle rajajokikomissiolle maksetta- vaksi määrätyt maksut tulee tämän sopimuk- sen voimaantulon jälkeen maksaa komissiol- le.
7. Vuoden 1971 suomalais-ruotsalaisen ra- jajokikomission hallussa olevat asiakirjat siirretään komissiolle.
8. Sopimuksen tullessa voimaan käytössä olevia sallittuja verkkoja, jotka eivät täytä kalastussäännön 8 §:n 1 momentin vaatimuk- sia pyydysten rakenteesta, voidaan käyttää kolmen vuoden ajan sopimuksen voimaantu- losta.
35 artikla
Voimaantulo
Tämä sopimus tulee voimaan 30 päivän ku- luttua siitä, kun sopimuspuolet ovat ilmoitta- neet toisilleen diplomaattista tietä sopimuk- sen voimaantulolle valtiosäännön mukaan asetettujen vaatimusten täyttämisestä.
Tämän vakuudeksi ovat molemmat valtuu- tetut allekirjoittaneet tämän sopimuksen kah- tena suomen- ja ruotsinkielisenä kappaleena molempien kielten ollessa yhtä todistusvoi- maiset
Tukholmassa 11 päivänä marraskuuta 2009.
Suomen tasavallan puolesta: Ruotsin kuningaskunnan puolesta
Xxxx Xxxxx Xxx-Xxxxx Xxxxxxxx
LIITE
Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission ohjesääntö
1 §
Kanslia
Suomalais-ruotsalaisella rajajokikomissiol- la on kotipaikka ja kanslia sillä rajaseudulla sijaitsevalla paikkakunnalla, jonka sopimus- puolet määräävät. Komissiolla on postiosoite kummassakin valtiossa.
Kanslia hoitaa komission arkistoa ja diaa- ria.
2 §
Henkilökunta
4 §
Puheenjohtajan, jäsenten ja asiantuntijoiden tehtävät
Puheenjohtaja johtaa komission työtä. Komission muut jäsenet ja asiantuntijat ot-
tavat puheenjohtajan kutsusta osaa komission kokouksiin sekä tarvittaessa erityisin selvi- tyksin tai tutkimuksin avustavat omalla päte- vyysalallaan asiain valmistelua.
Xxxxxxx ollessa estynyt on varajäsenen huo- lehdittava hänen tehtävistään puheenjohtajan kutsusta.
Komissiolla on sihteeri. Sihteeriksi valitta- valla henkilöllä on oltava korkeakoulututkin- to ja hänen on hallittava sekä suomen että ruotsin kieltä. Tarvittaessa voidaan valita yk- si tai useampia avustavia sihteereitä.
Komissio voi ottaa palvelukseensa lisäksi muuta henkilökuntaa.
Sihteerin, avustavan sihteerin ja muun hen- kilökunnan palkkaamisesta päättää komissio. Työsopimussuhteeseen sovelletaan komis- sion kotipaikan ja kanslian sijaintimaan lakia.
3 §
Päätöksenteko
Komissio on päätösvaltainen, kun kaikki kuusi jäsentä ovat läsnä. Jos jäsenet eivät ole päätöksestä yksimielisiä, siitä on äänestettä- vä. Äänestyksessä tulee päätökseksi mielipi- de, jota vähintään neljä jäsentä, niistä vähin- tään kaksi kummastakin valtiosta, on kannat- tanut.
Jos komissio ei voi osaltaan vahvistaa tai hylätä 10 artiklan 1 kappaleen f kohdassa tarkoitettua yhteistä ohjelmaa tai suunnitel- maa määräajassa, sen on ilmoitettava tilan- teesta ja siihen johtaneista syistä asianomai- sille viranomaisille.
5 §
Sihteerin tehtävät
Sihteerin avustaa puheenjohtajan ohjeiden mukaan asioiden valmistelussa, pitää komis- sion pöytäkirjoja ja diaarioita, huolehtii kut- sujen ja muiden asiakirjojen lähettämisestä sekä rahavarojen hallinnosta.
6 §
Korvaukset ja palvelusehdot
Jäsenten ja asiantuntijoiden palkkiot, mat- kakustannukset ja päivärahat maksaa komis- sio. Sopimuspuolet päättävät yhteistyössä palkkioiden perusteista.
Jäsenten ja asiantuntijoiden matkakustan- nukset ja päivärahat korvataan jäsenten ja asiantuntijoiden kotimaan matkustussäännön mukaisesti.
Komissio määrää sihteerin, avustavan sih- teerin ja muun henkilökuntansa palkkiot tai palkkauksen, ja maksaa ne.
Muista palvelusehdoista on soveltuvin osin voimassa, mitä komission kotipaikan ja kans- lian sijaintimaan laki säätää valtion palveluk- seen otetusta.
7 §
Talousarvio ja tilintarkastus
Komission on viimeistään 1 päivänä maa- liskuuta laadittava ehdotuksensa seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi ja toimitetta- va se sopimuspuolille. Sopimuspuolet käyvät neuvonpitoa talousarvioesityksestä.
Sopimuspuolet osoittavat varat komission käyttöön vuosittain viimeistään 15 päivänä tammikuuta.
Sopimuspuolet päättävät tilintarkastuksesta yhdessä. Tilintarkastus- ja toimintakertomus laaditaan vuosittain ennen 1 päivänä helmi- kuuta.
8 §
Aukioloajat ja vastaanotto
Kanslia on avoinna yleisölle. Xxxxxxxx päättää aukioloajoista.
Puheenjohtaja, sihteeri tai avustava sihteeri on, jos pätevä syy ei ole esteenä, kansliassa tavattavana määrättyyn aikaan vähintään ker- ran viikossa.
Komission tiedottaa aukioloajoista.
9 §
Asiakirjojen kieli
Komissiolle toimitettavat asiakirjat laadi- taan sillä kielellä, jota yksityisellä asianomai- sessa maassa on oikeus käyttää viranomaisis- sa. Jos asiakirjan kääntäminen on tarpeen, komissio vastaa siitä.
Komission pöytäkirjat laaditaan tarpeen mukaan suomeksi ja ruotsiksi.
10 §
Työjärjestys
Xxxxxxxx vahvistaa itselleen työjärjestyk- sen.
LIITE
Tornionjoen kalastusalueen kalastussääntö
Yleiset määräykset
1 §
Tarkoitus
Tämä kalastussääntö on olennainen osa Suomen ja Ruotsin välistä rajajokisopimusta. Kalastus on sallittua, jos se on kohtuullista Tornionjoen kalastusalueen kalakantojen suojelun ja kestävän käytön kannalta sekä Suomessa että Ruotsissa. Lähtökohtana on saada aikaan kohtuullinen ja oikeudenmukai- nen tasapaino kalakannan ja hyödyntämisen näkökulmasta soveltamisalueen kalastusetu- jen välille kokonaisuutena, ottaen huomioon rajajokien kohtuullinen hyödyntäminen ta-
valla, joka edistää koko raja-alueen etua.
Kalastussäännön määräykset sekä tämän säännön nojalla annetut päätökset eivät saa johtaa soveltamiseen, joka on ristiriidassa tämän tarkoituksen kanssa tai muutoin Suo- men ja Ruotsin kansainvälisten velvoitteiden ja erityisesti Euroopan yhteisön yhteisen ka- lastuspolitiikan kanssa.
2 §
Soveltamisalue
Kalastussäännön määräyksiä sovelletaan seuraavilla rajajokisopimuksen 23 artiklassa määritellyillä vesialueilla (Tornionjoen ka- lastusalue):
a) Könkämäeno ja Muonionjoki sekä se osa Tornionjoesta ja ne järvet, missä Suomen ja Ruotsin välinen valtakunnanraja kulkee (raja- joet);
b) ne vesistöt, jotka ovat rajajokien sivu- uomia, ei kuitenkaan vesistöt, jotka laskevat rajajokiin;
c) Tornionjoen suuhaarat; sekä
d) se osa Perämerta, joka sijaitsee Haapa- rannan satamasta Skomakaren koillisimpaan
pisteeseen, Ylikarin itäisimpään pisteeseen, Sarvenkatajan pohjoisimpaan pisteeseen ja sieltä suoraan itään valtakunnanrajalle sekä siitä etelään valtakunnanrajaa pitkin Tornion ja Kemin kuntien rajalle ja edelleen koilli- seen kunnanrajaa pitkin mantereelle vedetyn viivan pohjois- ja sisäpuolella. Näiden kalas- tusaluetta rajaavien pisteiden koordinaatit ovat liitteessä 1.
Jokialueella tarkoitetaan tässä kalastus- säännössä Tornionjoen kalastusalueen sitä osaa, joka sijaitsee jokisuun pohjoispuolella, määriteltynä Hellälän pohjoisen niemen kär- jestä Suomen puolella Ruotsin puolella ole- van Xxxxxxxxxx xxxxxx kärkeen vedettynä suorana viivana, sekä pohjoispuolella Uksein ja Palosaaren eteläkärjen läpi vedettyä suoraa viivaa. Merialueella tarkoitetaan kalastusalu- een sitä osaa, joka sijaitsee näiden viivojen eteläpuolella.
3 §
Rauhoituspiirit
Merialueella on kummankin valtion vesi- alueella laissa säädetyn kalaväylän lisäksi rauhoituspiirejä. Nämä muodostuvat vesialu- eista, jotka ulottuvat 200 metriä niiden viivo- jen kummallekin puolelle, joiden koordinaa- tit ovat liitteessä 1.
Kalanpyydystä tai muuta laitetta ei saa si- joittaa tai käyttää siten, että kalan kulku rau- hoituspiirissä voi estyä tai että kala ei pääse rauhoituspiiriin tai siinä liikkumaan.
Kaikenlainen kalastaminen isorysällä, poh- jalla varustetulla pyydyksellä sekä koukku- verkolla ja muulla lohen tai taimenen pyy- dystämiseen tarkoitetulla välineellä on kiel- letty siinä osassa merta, jonka rajana on jo- kisuu ja Salmenlahden suun eteläiseltä ran- nalta Kraaselin ja Tirron saarten eteläisten niemien kautta Sellön luoteisen kärjen yli Pirkkiön luoteiseen niemeen vedetty viiva.
4 §
Määritelmät
Tässä säännössä tarkoitetaan:
1) kiinteällä pyydyksellä johtoaidalla varus- tettua pyydystä kuten lohirysää tai iso-rysää, joka on tarkoitettu käytettäväksi samalla pai- kalla vähintään kahden vuorokauden ajan,
2) pikkurysällä pohjaan painotettua rysää, jonka vanteen halkaisija on alle 1,0 metriä ja joka ei miltään osin ole korkeampi kuin 1,5 metriä;
3) ankkuroidulla verkolla verkkoa, joka ankkureilla, painoilla tai omalla painollaan lasketaan pohjaan tai ankkuroidaan pohjaan tai pohjan yläpuolelle ja joka ei ajelehdi ve- den mukana;
4) kulkuverkolla virrassa ajelehtivaa verk- koa;
5) kulteella (kulleverkko) veneeseen kiinni- tettyä nuottaa;
6) vieheellä keinotekoisesti valmistettua uistinta, vaappua, perhoa tai niihin rinnastet- tavaa koukuilla varustettua houkutinta, joka liikkeellään, värillään tai muodollaan houkut- taa kalaa iskemään;
7) vapakalastusvälineellä vapaa, pilkkiä ja vastaavia liikuteltavia välineitä, jotka ovat varustettuja siimalla ja vieheellä tai koukulla; sekä
8) luonnollisella syötillä eläviä tai tapettuja syöttejä ja hajuvalmisteita.
5 §
Kalastuksenhoitomaksu
Siltä osin kuin kalastuksenhoitomaksu kan- sallisen lainsäädännön mukaisesti on suori- tettava siinä maassa, jossa kalastusta harjoite- taan, on tällainen maksu suoritettava sen lainsäädännön mukaisesti.
Kun veneestä vieheellä kalastettaessa mak- su on 1 momentin mukaisesti suoritettava, koskee tällainen maksu myös henkilöä, joka soutaa kyseessä olevaa venettä.
Pyyntivälineet, kalastusajat ja vähim- mäismitat
6 §
Sallitut pyydykset
Lohen ja taimenen kalastuksessa ainoas- taan seuraavien pyydysten käyttö on sallittu:
1) kiinteä pyydys merialueella;
2) kulkuverkko ja kulle jokialueella liitteen 2 apajapaikoissa;
3) vapa ja viehe; ja
4) lippo liitteen 2 apajapaikoissa.
Muiden lajien kuin lohen ja taimenen ka- lastuksessa ainoastaan seuraavien pyydysten ja kalastustapojen käyttö on sallittu:
1) kiinteä pyydys merialueella;
2) kulkuverkko ja kulle jokialueella liitteen 2 apajapaikoissa;
3) ankkuroidut verkot merialueella sekä jo- kialueen hitaasti virtaavissa vesissä, suvan- noissa ja järvissä;
4) made- ja haukikoukku sekä maderysä;
5) nuotta merialueella;
6) lippo liitteen 2 apajapaikoissa;
7) merta ja pikkurysä sekä katiska;
8) vapa ja viehe sekä pilkki; ja
9) onkiminen luonnollisella syötillä paitsi koskipaikoilla ja virtaavassa vedessä.
Vapakalastusvälineillä kalastettaessa saa samanaikaisesti käyttää enintään kolmea vie- hettä välinettä kohti. Kalastettaessa vapaka- lastusvälineillä välineiden on koko ajan olta- va kalastajan ulottuvilla.
Apajapaikoissa, joissa kulletta, kulkuverk- koa ja lippoa liitteen 2 mukaisesti saa käyt- tää, apajapaikkojen raivaus kalastusta varten on sallittu kalastuksen edellyttämässä laajuu- dessa.
Edellä 4 momentin mukaisessa raivaukses- sa ei saa käyttää kalaa pyytäviä välineitä, jos tarkoituksena on kalan pyytäminen niillä rai- vauksen aikana.
Henkilön, joka 4 momentin mukaan aikoo raivata apajapaikan, on viimeistään seitse- män työpäivää ennen tämän aloittamista il- moitettava aikeestaan Suomessa Lapin elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ruotsissa paikalliselle poliisille.
7 §
Kielletyt pyydykset ja kalastustavat
Muut kuin 6 §:ssä mainitut pyydykset ovat kiellettyjä. Kaikkien lajien kalastusta koskee lisäksi seuraavaa.
Kalastus harrilaudalla tai siihen verrattava kalastustapa on kielletty.
Ampuma-aseen, huumaavan tai myrkylli- sen aineen tai sähkövirran käyttäminen kalas- tuksessa on kielletty.
Kalastus on kielletty vapakalastusvälineillä ja muilla koukuilla kuin made- tai hauki- koukulla, joiden tarkoituksena on kalan tar- tuttaminen ulkopuolelta, tai siten, että tarttu- misen vaara on ilmeinen. Suun ulkopuolelta koukkuun tarttunut kala on välittömästi las- kettava takaisin veteen.
Kalastus on kielletty atraimella tai muulla välineellä, joka lävistää kalan ulkopuolelta. Varrellisen nostokoukun käyttäminen on kui- tenkin sallittu muuhun pyydykseen tarttuneen kalan nostamiseen.
Ankkuroiduilla verkoilla kalastettaessa vir- tasuojan, johtoaidan tai muun kiinteän raken- nelman käyttäminen on kielletty.
Kalan säikäyttämiseen tai sen kulun estä- miseen tarkoitettuja esineitä ei saa asettaa ve- teen tai veden yläpuolelle.
Kiellettyjä pyyntivälineitä ei saa säilyttää veneessä tai pitää muutoin käsillä. Sama koskee muulloin sallittuja pyydyksiä kielto- aikana. Metsästykseen käytettävän ampuma- aseen kuljettaminen on kuitenkin sallittu. Merialueella on kieltoaikana myös sallittu kuljettaa 6 §:n mukaisesti sallittuja pyydyk- siä. Tämä sillä edellytyksellä, että pyydykset ovat sidottuja ja pakattuja.
8 §
Pyydysten rakenne ja sijoittelu
Muita lajeja kuin lohta ja taimenta verkolla kalastettaessa saa käyttää ainoastaan sellaisia kulkuverkkoja ja ankkuroituja verkkoja, jot- ka koostuvat yksiliinaisesta hapaasta ilman pussia (riimua) ja jotka on valmistettu yk- sisäikeisestä nailonlangasta (monofiililanka), jonka vahvuus saa olla enintään 0,20 milli- metriä. Meressä on kuitenkin sallittu käyttää
vahvempaa lankaa verkossa, jonka silmäko- ko on enintään 40 millimetriä.
Kulkuverkko saa olla enintään 120 metriä pitkä. Kulle saa olla enintään 200 metriä pit- kä.
Ankkuroitu verkko saa olla enintään 60 metriä pitkä. Tämä ei kuitenkaan koske ka- lastusta merialueella elokuun 1 päivän ja huhtikuun 30 päivän välisenä aikana. Tämä ei myöskään koske kalastusta merialueella ankkuroiduilla verkoilla, joiden silmäkoko on enintään 40 millimetriä. Ankkuroitujen verkkojen välisen etäisyyden on oltava vä- hintään 60 metriä.
Xxxxxxxxxx pyyntiin tarkoitetun merran nielu ei saa ylittää 16 senttimetriä mihinkään suuntaan.
Mertaa, lohen ja taimenen pyyntiin tarkoi- tettua lippoa ja katiskaa lukuun ottamatta ka- lanpyydyksissä ei ole sallittua käyttää metal- lilankaa, metallivaijeria tai vastaavaa.
Muun kalan kuin lohen ja taimenen lip- poaminen jokialueella on sallittu vain lipolla, joka on valmistettu enintään 0,40 millimetrin vahvuisesta yksisäikeisestä nailonlangasta (monofiililanka) ja vähintään 80 millimetrin silmäkoon hapaasta.
9 §
Pyydysten merkitseminen
Pyyntiin käytettävä pyydys on merkittävä siten, että merkinnästä ilmenee selvästi, kuka on pyydyksen omistaja tai käyttäjä sekä hä- nen yhteystietonsa. Merkinnän on oltava hy- vin havaittavissa ilman, että pyydystä tarvit- see nostaa vedestä. Merkintää ei tarvitse olla kädessä pidettävissä tai muutoin kalastajan ulottuvilla olevissa vapakalastusvälineissä.
10 §
Silmäkoko
Jokialueella pyydysten silmäkoon on olta- va:
1) lohta tai taimenta kulkuverkolla ja kul- teella kalastettaessa vähintään 100 millimet- riä;
2) muita lajeja kuin lohta ja taimenta kul- kuverkolla ja kulteella kalastettaessa vähin-
tään 80 millimetriä ja enintään 100 millimet- riä;
3) ankkuroiduilla verkoilla kalastettaessa vähintään 80 millimetriä ja enintään 100 mil- limetriä; ja
4) pikkurysällä kalastettaessa enintään 80 millimetriä.
Merialueella pyydysten silmäkoon on olta- va:
1) kalastettaessa kiinteillä pyydyksillä ka- lapesässä enintään 80 millimetriä; ja
2) ankkuroiduilla verkoilla kalastettaessa toukokuun 1 päivän alusta heinäkuun 31 päi- vän loppuun enintään 90 millimetriä ja muu- na aikana enintään 40 millimetriä tai vähin- tään 90 millimetriä.
11 §
Kalastuskausi ja rauhoitusajat
Lohen ja taimenen kalastus on kielletty, ellei tässä pykälässä toisin mainita.
Kaikenlainen kalastus jokialueella on kiel- letty syyskuun 15 päivän alusta joulukuun 15 päivän loppuun lukuun ottamatta nahkiaisen kalastusta merralla.
Lohen ja taimenen kalastus vapakalastus- välineillä on sallittu kesäkuun 1 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun. Tällainen lohen ja taimenen kalastus on kuitenkin kielletty sunnuntaista kello 19 Suomen aikaa (18
Ruotsin aikaa) maanantaihin kello 19 (18).
Lohen ja taimenen kalastus jokialueella on sallittu liitteen 2 apajapaikoissa:
1) lipolla juhannusviikolla maanantaista kello 19 (18) sunnuntaihin kello 19 (18), ja
2) kulkuverkolla ja kulteella juhannusvii- kon tiistaista torstaihin ja juhannusta seuraa- vina kahtena viikonloppuna perjantaista kello
19 (18) seuraavaan sunnuntaihin kello 19 (18).
Muiden lajien kuin lohen ja taimenen ka- lastus jokialueella on sallittu liitteen 2 apaja- paikoissa:
1) lipolla ainoastaan juhannusviikon maa- nantaista kello 19 (18) syyskuun 14 päivän loppuun, ja
2) kulkuverkolla ja kulteella ainoastaan heinäkuun 15 päivän alusta syyskuun 14 päi- vän loppuun.
Merialueella muiden lajien kuin lohen ja taimenen kalastus kiinteillä pyydyksillä on sallittu kesäkuun 11 päivän alusta lokakuun 31 päivän loppuun. Taimenen kalastus kiin- teillä pyydyksillä on sallittu kesäkuun 17 päivästä kello 12 alkaen elokuun 31 päivän loppuun. Lohen kalastus kiinteillä pyydyksil- lä on sallittu kesäkuun 17 päivästä kello 12 alkaen syyskuun 15 päivän loppuun.
Kumpikin sopimuspuoli saa vahvistaa kan- sallisilla määräyksillä eri kalastajaluokille myöhäisemmät aloituspäivämäärät kuin 6 momentissa mainitut kuitenkin siten, että ammattikalastus tai muu kalastus kiinteillä pyydyksillä alkaa viimeistään 29 päivänä ke- säkuuta. Tällaiset kansalliset määräykset voivat koskea myös pyydysrajoituksia.
Kiinteiden pyydysten paalutuksen ja ank- kuroinnin saa aloittaa ennen kuin kalastus on sallittu. Muiden kuin kalaa pyytävien johtoai- tojen asettamisen saa aloittaa aikaisintaan seitsemän vuorokautta ennen kuin kalastus on sallittu.
12 §
Vähimmäismitat ja kalojen vapauttaminen
Alle 50 senttimetrin mittaisen lohen tai taimenen sekä alle 35 senttimetrin mittaisen harjuksen pyytäminen ja tappaminen on kiel- letty. Pituus mitataan leuan kärjestä suoraksi ojennetun, yhteen puristetun pyrstöevän kär- keen.
Alimittainen kala on välittömästi laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena.
Täysimittainen kala on laskettava takaisin veteen elävänä tai kuolleena, jos se on:
1) pyydetty rauhoitusaikana;
2) pyydetty kielletyllä pyydyksellä tai kiel- letyllä kalastustavalla; tai se on
3) talvehtinut lohi.
Sen, joka 11 §:n 6 momentin perusteella kalastaa kiinteillä pyydyksillä muita lajeja kuin lohta ja taimenta ennen kuin lohen ja taimenen kalastus on sallittu, on vähintään kerran vuorokaudessa koettava kaikki kala- pesät ja varoen vapautettava niistä kaikki lo- het ja taimenet.
Vapakalastusta ja lippoamista koskevat erityismääräykset
13 §
Saaliskiintiö
Vavalla ja vieheellä tai lipolla kalastettaes- sa sallitaan yhden lohen tai taimenen pyytä- minen ja saaliiksi ottaminen kalastajaa ja vuorokautta kohti.
14 §
Veneen käyttö viehekalastuksessa
Lohen ja taimenen kalastaminen vapakalas- tusvälineillä ankkuroidusta veneestä ei saa häiritä muiden kalastusta.
Vieheellä veneestä kalastettaessa moottorin käyttö on kielletty, lukuun ottamatta suvan- topaikoissa, jotka ovat Ruotsin Ylitornion ja Suomen Aavasaksan välisestä sillasta alavir- taan. Moottoria ei saa käyttää 200 metriä lä- hempänä koskialueita. Tämän momentin kielto ei koske henkilöitä, joiden toimintaky- ky on heikentynyt siten, että se vaikeuttaa veneen käyttöä ilman moottoria.
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskus ja Fiskeriverket voivat hakemuksesta yksittäistapauksissa kumpikin erikseen päät- tää poikkeuksien tekemisestä 2 momentissa tarkoitetusta kiellosta, jos siihen on erityinen syy. Viranomaisten on ilmoitettava toisilleen tällaisista annetuista luvista.
Muut määräykset
15 §
Viranomaiset
Rajajokisopimuksen 26 artiklassa tarkoite- tut viranomaiset ovat maa- ja metsätalousmi- nisteriö tai Lapin elinkeino-, liikenne- ja ym- päristökeskus sekä Fiskeriverket tai Norrbot- tenin läänin lääninhallitus tai niiden tilalle tu- levat viranomaiset, kun kyse on kalastuksen hallinnoinnista kalastusalueella ja poikkeus- ten myöntämisestä kalastussäännön määrä-
yksistä. Kalastusta koskevista lisämääräyk- sistä voivat sopia Suomen ja Ruotsin halli- tukset tai niiden määräämät viranomaiset.
16 §
Kalastussäännöstä poikkeavat määräykset
Hallitukset tai niiden määräämät viran- omaiset voivat tämän säännön 1 §:ssä maini- tun tarkoituksen ja kummankin maan kansal- lisen lainsäädännön mukaisesti yhdessä so- pimalla poiketa kalastussäännön määräyksis- tä, jotka koskevat sallittuja kalastusaikoja, kalastustapoja, sallittuja pyydyksiä, pyydys- ten määrää tai muita teknisiä sääntöjä sekä liitteeseen 2 kuuluvia apajapaikkoja, jos:
1) kalakantojen tila sen sallii; tai
2) se on kalakantojen suojelemisen ja kes- tävän hyödyntämisen varmistamisen kannalta välttämätöntä.
Määräykset voidaan rajata koskemaan ka- lastusalueen tai kalastuskauden osaa tai yk- sittäistä kalastustapaa. Määräykset voidaan antaa määräajaksi yhdeksi kalastuskaudeksi kerrallaan, ja niitä voidaan tarvittaessa arvi- oida ja muuttaa sen mukaan kuin se Tornion- joen kalastusalueen kalakantojen säilyttämi- sen kannalta on välttämätöntä.
Hallitukset tai niiden määräämät viran- omaiset tarkastelevat vuosittain kalastuksen sallittuja aloitusajankohtia tämän säännön 11
§:n ja tämän pykälän 1 momentin mukaisesti ja sopivat yhdessä mukautuksista ottaen huomioon alueen kalakantojen tilanteen. Muutokset kirjataan erityiseen, yhdessä laa- dittuun pöytäkirjaan.
Määräysten muuttamista koskevat neuvot- telut on käynnistettävä sellaisena ajankohtana ja niitä on käytävä siten, että paikallisia taho- ja ehditään kuulla ja määräyksiä koskevien päätösten tekemiselle on edellytykset vii- meistään huhtikuun 1 päivänä määräysten soveltamisvuonna.
17 §
Kalastusluvat
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskus ja Fiskeriverket tai se, jolle viran- omaiset tehtävän antavat, voivat luovuttaa
kalastuslupia siellä, missä oikeus lohen tai taimenen kalastukseen kuuluu valtiolle. Täl- laista lupaa voidaan edellyttää myös soutajal- ta, joka aktiivisesti osallistuu lohen ja taime- nen kalastukseen.
Viranomaiset voivat sopia jokialueen mui- den kalastusoikeuden haltijoiden kanssa yh- teisestä kalastusluvasta. Yhteinen kalastuslu- pa oikeuttaa kalastukseen kalastuslupa- alueella valtakunnanrajasta riippumatta. Vi- ranomaiset voivat antaa kalastuslupien myyntiin ja myynnin tulojen tilityksiin liitty- viä määräyksiä ja ohjeita sekä valvoa yksi- tyisten tahojen lupamyyntiä.
Kalastuslupien tietyllä alueella tuottama tu- lo kuuluu alueen kalastusoikeuden haltijoille näiden vesialueosuuksien mukaisessa suh- teessa. Poikkeuksena edellä mainitusta on valtion kalastusoikeuteen tai muuhun erityi- seen perusteeseen perustuva kalastusoikeus, jonka arvo-osuus määritellään 2 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa.
Lupien luovuttamisesta tietyltä alueelta saadut tuotot tuloutetaan Suomen ja Ruotsin yhteiselle tilille. Kun kalastusoikeuden halti- joille on annettu heidän osuutensa, on viran- omaisten käytettävä jäljelle jäävä osuus yh- teisesti päätettyihin valvonnan ja tutkimuk- sen toimenpiteisiin alueella.
18 §
Kalastusnäytökset ja kalastuskilpailut
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskus, Fiskeriverket ja Norrbottenin läänin lääninhallitus saavat kalastussäännön määrä- yksistä poiketen yksittäistapauksissa ja asias- ta sovittuaan myöntää luvan viranomaisten sopimien suuntaviivojen mukaiseen kalasta- miseen kalastusnäytöksissä ja kalastuskilpai- luissa. Luvan myöntävä viranomainen voi lupaehdoissa sallia kalastussäännön pyydyk- siä koskevista määräyksistä poikkeavien pe- rinteisten pyyntimuotojen esittelyn kalastus- näytöksissä. Luvan myöntää sen maan viran- omainen, jossa toimintaa harjoitetaan. Luvas- ta on ilmoitettava toisen sopimuspuolen vi- ranomaiselle. Asian käsittelyssä on sovellet- tava rajajokisopimuksen 21 artiklaa.
19 §
Pyynti tieteellisessä tarkoituksessa
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskus, Fiskeriverket ja Norrbottenin läänin lääninhallitus saavat kalastussäännön määrä- yksistä poiketen yksittäistapauksissa ja asias- ta sovittuaan myöntää luvan viranomaisten sopimien ehtojen mukaiseen tieteellisessä tarkoituksessa tapahtuvaan pyyntiin. Luvan myöntää sen maan viranomainen, jossa toi- mintaa harjoitetaan. Lisäksi tarvitaan kalas- tusoikeuden haltijan lupa. Tieteelliseen tut- kimukseen myönnetystä luvasta on ilmoitet- tava toisen sopimuspuolen viranomaiselle. Asian käsittelyssä on sovellettava rajajokiso- pimuksen 21 artiklaa.
20 §
Rajajokikomission lausunto
Rajajokisopimuksen 11 artiklan 3 kappa- leessa tarkoitettua lausuntoa ei ole tarpeen hankkia tapauksissa, joissa vastuuviranomai- sella voidaan katsoa olevan tarvittava ja riit- tävä toimivalta asiassa.
21 §
Valvonta
Tämän kalastussäännön noudattamista val- vovat Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäris- tökeskus ja Norrbottenin läänin lääninhallitus sekä toimielimet, jotka kummankin maan lainsäädännön mukaan valvovat kalastusta. Kummankin sopimuspuolen on toimittava si- ten, että riittävä määrä kalastuksenvalvojia nimitetään ja että valvonta on riittävää.
Kalastusta saavat lisäksi valvoa yhteiset suomalais-ruotsalaiset valvontapartiot. Täl- laisessa valvonnassa toisen maan valvojat ovat tarkkailijan asemassa.
Asianomaiset lainvalvontaviranomaiset ja kalastuksenvalvojat Suomessa ja Ruotsissa vaihtavat tarvittaessa tietoja keskenään.
22 §
Yleisen kalastuslainsäädännön soveltaminen
Ellei tässä säännössä ole erityismääräyksiä, kunkin maan kalastuslainsäädäntö ja sen no- jalla annetut säännökset ovat voimassa.
LIITE 1. KALASTUSSÄÄNNÖN SOVELTAMISALUE JA RAUHOITUSPIIRIT MERESSÄ
Soveltamisalueen rajaus meressä
Kalastussäännön 2 §:n d kohdassa tarkoitetun soveltamisalueen eteläraja kulkee suorina vii- voina seuraavien pisteiden kautta. Pisteet on merkitty kolminumeroisina lukuina liitteen lo- pussa olevaan karttaan. Koordinaatit perustuvat ETRS89 (WGS84) -järjestelmään.
Nro | Lat ggmm.ddd | Lon ggmm.ddd | Selite |
991 | 65 46.1562 | 23 53.8963 | Haaparannan sataman aallonmurtaja |
992 | 65 41.5757 | 24 00.1305 | Skomakaren koillisin piste |
993 | 65 39.5405 | 24 05.0768 | Ylikarin itäisin piste |
994 | 65 37.3485 | 24 08.3960 | Sarvenkatajan pohjoisin piste |
100 | 65 37.3484 | 24 09.7714 | Piste, jossa Ruotsin puolella itäsuunnassa menevä |
viiva kohtaa valtakunnanrajan | |||
444 | 65 37.1570 | 24 09.6966 | Piste IV valtakunnanrajalla |
101 | 65 36.7703 | 24 09.5888 | Piste, jossa Tornion kunnan raja kohtaa |
valtakunnan rajan | |||
189 | 65 41.1659 | 24 17.4295 | Rajakivi 189 Iso-Huiturilla, kunnan raja |
437 | 65 46.0298 | 24 26.1716 | Rajakivi 437 Rajakarilla, jossa kolmen kunnan |
rajat kohtaavat | |||
222 | 65 46.7880 | 24 26.9516 | Rajakivi 2 Koivuluodolla |
Rauhoituspiirit
Kalastussäännön 3 §:n 1 momentissa tarkoitetut rauhoituspiirit muodostuvat vesi-alueista, jot- ka ulottuvat 200 metriä suorien viivojen kummallekin puolelle. Viivojen pisteet on merkitty kaksinumeroisina lukuina liitteen lopussa olevaan karttaan. Rauhoituspiirit jatkuvat sovelta- misalueen ulkopuolelle kansallisen lainkäyttövallan alaisuudessa.
a) Kraaselikarista joen suun ulkopuolella pisteestä 65°47,147’ N, 24°07,109’ O (nro 10) pis- teeseen 65°45,780’ N, 24°06,160’ O (nro 11), siitä pisteeseen 65°43,930’ N, 24°09,710’ O (nro 12), siitä pisteeseen 65°40,480’ N, 24°11,660´ O (nro 13) ja siitä pisteeseen 65°36,773’N, 24°09,594’ O (nro 19),
b) a-kohdan mukaan lähtevän viivan pisteestä 65°45,930’ N, 24°06,264’ O (nro 20) pisteeseen 65°45,980’ N, 24°02,460’ O (nro 21), siitä pisteeseen 65°43,930’ N, 23°59,210’ O (nro 22), siitä pisteeseen 65°41,930’ N, 24°01,410’ O (nro 23) ja siitä pisteeseen 65°41,177’ N, 24°01,101’ O (nro 29),
c) pisteestä 65°43,930’ N, 23°59,210’ O (nro 22) pisteeseen 65°43,162’ N, 23°57,977’ O (nro
39),
d) b-kohdan mukaan lähtevän viivan pisteestä 65°44,530’ N, 24°00,170’ O (nro 40) pisteeseen 65°44,492’ N, 23°56,166’ O (nro 49),
e) pisteestä 65°43,930’ N, 24°09,710’ O (nro 12) pisteeseen 65°43,880’ N, 24°13,860’ O (nro
52) ja siitä pisteeseen 65°40,726’ N, 24°16,642’ O (nro 59),
f) pisteestä 65°43,880’ N, 24°13,860’ O (nro 52) pisteeseen 65°43,730’ N, 24°19,110’ O (nro
62) ja siitä pisteeseen 65°43,018’ N, 24°20,749’ O (nro 69).
Rauhoituspiirien pisteet taulukkomuodossa. Soveltamisalueen ulkopuolella olevat rauhoitus- piirien linjaukset on otettu mukaan lisätietona.
Nro Viiva a) | Lat ggmm.ddd | Lon ggmm.ddd | |
10 | 65 47.147 | 24 07.109 | |
11 | 65 45.780 | 24 06.160 | |
12 | 65 43.930 | 24 09.710 | |
13 | 65 40.480 | 24 11.660 | |
19 --- | 65 36.773 | 24 09.594 | a-loppupiste (= soveltamisalueen ulkorajan leikkauskohta) |
1 | 65 34.930 | 24 08.570 | a-suunnan näyttävä piste soveltamisalueen ulkopuolella |
Viiva b) 20 | 65 45.930 | 24 06.264 | |
21 | 65 45.980 | 24 02.460 | |
22 | 65 43.930 | 23 59.210 | |
23 | 65 41.930 | 24 01.410 | |
29 | 65 41.177 | 24 01.101 | b-loppupiste |
--- 24 | 65 35.930 | 23 58.960 | b-piste soveltamisalueen ulkopuolella |
2 | 65 34.930 | 23 59.849 | b-suunnan näyttävä piste soveltamisalueen ulkopuolella |
Viiva c) 22 | 65 43.930 | 23 59.210 | |
39 | 65 43.162 | 23 57.977 | c-loppupiste |
--- 32 | 65 38.930 | 23 51.210 | c-piste soveltamisalueen ulkopuolella |
33 | 65 37.930 | 23 50.360 | c-piste soveltamisalueen ulkopuolella |
3 | 65 34.930 | 23 51.552 | c-suunnan näyttävä piste soveltamisalueen ulkopuolella |
Viiva d) 40 | 65 44.530 | 24 00.167 | |
49 | 65 44.492 | 23 56.166 | d-loppupiste |
--- 41 | 65 44.430 | 23 50.010 | d-piste soveltamisalueen ulkopuolella |
42 | 65 43.530 | 23 48.210 | d-piste soveltamisalueen ulkopuolella |
43 | 65 42.730 | 23 48.410 | d-piste soveltamisalueen ulkopuolella |
44 | 65 41.330 | 23 46.560 | d-piste soveltamisalueen ulkopuolella |
4 | 65 34.929 | 23 41.055 | d-suunnan näyttävä piste soveltamisalueen ulkopuolella |
Viiva e) 12 | 65 43.930 | 24 09.710 | |
52 | 65 43.880 | 24 13.860 | |
59 --- | 65 40.726 | 24 16.642 | e-loppupiste |
5 | 65 34.931 | 24 21.721 | e-suunnan näyttävä piste soveltamisalueen |
ulkopuolella | |||
Viiva f) | |||
52 | 65 43.880 | 24 13.860 | |
62 | 65 43.730 | 24 19.110 | |
69 | 65 43.018 | 24 20.749 | f-loppupiste |
--- | |||
63 | 65 42.230 | 24 22.560 | f-piste soveltamisalueen ulkopuolella |
6 | 65 34.931 | 24 24.993 | f-suunnan näyttävä piste soveltamisalueen |
ulkopuolella |
Karttaselitys
Soveltamisalueen eteläraja kolminumeroisina lukuina 991, 992, 993, 994, 100, 444, 101, 189,
437, 222.
Valtakunnanrajan pisteet ilman numeroita. Rauhoituspiirien keskiviivat kaksinumeroisina lukuina.
Viiva a: 10, 11, 12, 13, 19.
Viiva b: 20, 21, 22, 23, 29.
Viiva c: 22, 39.
Viiva d: 40, 49.
Viiva e: 12, 52, 59.
Viiva f: 52, 62, 69.
LIITE 2. APAJAPAIKAT | ||
Lippo | ||
Vaarankoski | Vojakkalan kylä | Ylivojakkalan osakaskunta |
Kukkolankoski | Kukkolan kylä | Kukkolan osakaskunta Kukkolan siikakalastusyhtymä |
Matkakoski | Korpikylä | Korpikylän osakaskunta Matkakosken siikakalastusyhtymä |
Vuennonkoski | Vitsaniemen kylä | Pekanpään kalastuskunta Vitsaniemis fiskeförening |
Kulkuverkko ja kulle | ||
Mustasaaren apaja | Karungin kylä | Karungin osakaskunta/ Karungin perinnekalastajat osuuskunta Karungis fiskeförening |
Järviväylän apaja | Karungin kylä | Karungin osakaskunta/ Karungin perinnekalastajat osuuskunta Karungis fiskeförening |
Matkakoski | Korpikylä | Korpikylän osakaskunta |
Tuoheanlahti | Korpikylä | Korpikylän osakaskunta |
Kultaniitty | Pekanpää | Pekanpään kalastuskunta Vitsaniemis fiskeförening |
Pukulmi | Kainuunkylä | Kainuunkylän kalastuskunta Päkkilä-Hedenäset fiskeförening |
Tulkkila | Armassaari | Armassaaren kalastuskunta |
Laurinhieta | Nuotioranta | Nuotiorannan kalastuskunta Luppios laxfiskeförening |
Karjosaari | Alkkula | Alkkulan kalastuskunta Ruskolas fiskeförening |
Vasikkasaari | Närkki-Xxxxxxxx | Xxxxxx-Tengeliön kalastuskunta |
Hannukkala | Närkki-Xxxxxxxx | Xxxxxx-Tengeliön kalastuskunta |
Kauvosaari | Kauliranta | Kaulirannan kalastuskunta |
Koulunapaja | Kauliranta | Kaulirannan kalastuskunta |
Juoksenki | Juoksengin kylä | Juoksengin kalastuskunta Niemen-Saloniemen kalastuskunta Juoksengi Pia osakaskunta |
JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ
⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯
N:o 89—91, 4 arkkia
⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯⎯
XXXXX XXXXX OY, HELSINKI 2010 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA XXXX XXXXXXX ISSN 1238-2361