PALTA – ERTO
yleinen runkosopimus
18.6.2020 – 28.2.2022
Sisällysluettelo
2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus 5
3 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset 5
12 § Viikoittaisen vapaa-ajan korvaaminen 14
15 § Matkakustannukset ja päivärahat 15
20 § Lyhyt tilapäinen poissaolo 20
24 § Kokoontuminen työpaikoilla 23
25 § Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen 23
26 § Jäsenmaksujen periminen 23
27 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 24
29 § Sopimuksen voimassaolo 24
Palvelualojen työnantajat PALTA ry Toimihenkilöliitto ERTO ry
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
PALTA – ERTO YLEINEN RUNKOSOPIMUS Aika 18.6.2020
PALTAn ja ERTOn välillä saavutettiin 12.6.2020 neuvottelutulos PALTA – ERTO Yleisen runkosopimuksen uudistamisesta, joka hyväksyttiin molempien liittojen hallinnoissa.
1 Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo
Uudistettu Yleinen runkosopimus tulee voimaan 18.6.2020. Siihen asti Yleisen runkosopi- muksen määräyksiä noudatetaan sellaisina kuin ne ovat olleet voimassa aiemmin.
Sopimuskausi päättyy 28.2.2022. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota kirjallisesti viimeistään yksi kuukausi ennen sopimuskauden päättymistä.
2 Palkankorotukset vuosina 2020 ja 2021
Vuonna 2020
Palkkoja korotetaan 1.6.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,3 %:n yleiskorotuksella.
Vuonna 2021
Palkkoja korotetaan 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,2 %:n yleiskorotuksella.
Palkkoja korotetaan 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lisäksi työpaikkakohtaisella erällä, jonka suuruus on 0,8 % työpaikan niiden toimihenkilöi- den maaliskuun 2021 kuukausi- ja tuntipalkoista luontoisetuineen, joiden työsuhteissa noudatetaan PALTA – ERTO Yleistä runkosopimusta.
Työpaikkakohtaisen erän maksamisessa noudatetaan seuraavaa:
Työpaikkakohtaisen erän jakamisen periaatteet
Työpaikkakohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeelli- suutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteutumista, ja oikaista mahdollisia palkkavinoumia. Toimihenkilöiden osaaminen ja työssä suortuminen ovat ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa. Jokaiselle toimihenki- lölle on tultava osa työpaikkakohtaisesta erästä.
Työpaikkakohtaisen erän jakamisen periaatteista ja kohdentumisesta neuvotellaan huhti- kuun 2021 kuluessa luottamusmiehen tai sen puuttuessa koko henkilöstön kanssa. Työn- antaja kuitenkin päättää työpaikkakohtaisen erän käyttämisestä ja jakamisesta, ellei neu- votteluissa muuta ei sovita.
Työpaikkakohtaisen erän jakamista koskeva selvitys
Työnantaja informoi henkilöstöä työpaikkakohtaisen erän käytöstä ja jakoperusteista. Työnantaja myös selvittää heille erän määräytymisperusteet ja suuruuden. Selvityksestä tulee palkkasalaisuus huomioiden käydä ilmi jokaisen toimihenkilön työpaikkakohtaisesta erästä saaman osuuden suuruus sekä toimihenkilöiden palkankorotusten kokonaismäärä.
Selvitys annetaan kirjallisesti luottamusmiehelle tai koko henkilöstölle 31.5.2021 mennes- sä. Mikäli selvitystä ei ole annettu määräaikaan mennessä, jaetaan erä yleiskorotuksena 1.5.2021 lukien.
3 Luottamusmieskorvaus
Luottamusmiehelle maksettavaa korvausta korotetaan 1.6.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 3,3 % pyöristäen korvaus seuraavaan täyteen euroon. Uudet euromäärät merkitään työehtosopimukseen.
4 Tekstimuutokset
4.1 Poistetaan 2 § 3. kohta.
4.2 Lisätään 6 §:ään kaksi uutta määräystä:
”Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että tuntipalkka maksetaan kerran kuukau- dessa.”
”Työsuhteen päättyessä lopputili voidaan maksaa työsuhteen päättämistä seuraa- vana yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäivänä.”
4.3 Muutetaan 7 § 2. kohdan määräystä (lisäys alleviivattu):
”Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, tilapäi- sesti pidentää, ei kuitenkaan enempää kuin kahdella tunnilla edellyttäen, että viikko- tuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu edellä 1. koh- dan mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan. Tällöin siitä on sovit- tava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan.”
4.4 Lisätään 7 §:ään uusi määräys:
”Toimihenkilön työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa enintään 12 kuukauden ajanjakson aikana.”
4.5 Poistetaan 7 § 17. kohdan määräys työajan pidennyksestä, ja korvataan se uudel- la määräyksellä:
”Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutusta, työhyvinvointi- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kou- lutus- ja kehittämistilaisuuksia enintään 20 tuntia kalenterivuodessa.
Työpaikalla voidaan sopia työnantajan ja luottamusmiehen tai koko henkilöstön vä- lillä, että 20:sta tunnista enintään kymmenen tuntia voidaan käyttää myös tavan- omaiseen työhön (paikallisesti sovittu lisätyö).
Koulutus- ja kehittämistilaisuuteen tai paikallisesti sovittuun lisätyöhön käytetty aika on säännöllistä työaikaa ja sen ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vas- taava palkka. Koulutus- ja kehittämistilaisuudet ja paikallisesti sovittu lisätyö voi- daan toteuttaa siten, että vuorokautinen työaika pitenee koulutuksen tai kehittämisti- laisuuden tai paikallisesti sovitun lisätyön keston verran. Koulutus- ja kehittämistilai- suudet ja paikallisesti sovittu lisätyö voidaan toteuttaa myös lauantaina, mutta ei pyhäpäivänä.
Xxxxxxxxxxxxx kanssa on erikseen sovittava tässä kohdassa tarkoitetusta lisätyön tekemisestä. Ennen sopimista, toimihenkilölle on kerrottava, että paikallisesti sovi- tusta lisätyöstä maksetaan säännöllisen työajan palkka.
Koulutus- ja kehittämistilaisuudesta on oikeus kieltäytyä tapauskohtaisesti, asiallis- ten henkilökohtaisien syitten takia (esim. terveydelliset syyt, lasten tai omaisten hoi- to).”
4.6 Korvataan 11 §:n lepoaikamääräys uudella viikkolepomääräyksellä:
”Viikkolepo järjestetään niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35:n tun- nin pituisen keskeytymättömän lepoajan. Lepoaika on mahdollisuuksien mukaan annettava sunnuntain yhteydessä. Viikkolepo voidaan järjestää myös keskimäärin 35:ksi tunniksi kahden viikon aikana. Lepoajan tulee olla vähintään 24 yhdenjak- soista tuntia viikossa.
Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaih- teessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysy- mys.”
4.7 Muutetaan 23 § 5. kohtaa seuraavanlaisesti:
”Luottamusmiehelle maksetaan korvausta luottamusmiestehtävän hoitamisesta hä- nen edustettaviensa työntekijöiden määrän mukaan siten, että korvaus on 1.6.2020 lukien:
Edustettavien toimihenkilöiden määrä Korvaus €/kk 8 – 29 21
30 – 99 29
100 – 35”
4.8 Päivitetään 29 § 1. kohdan voimassaolomääräys:
”Tämä työehtosopimus on voimassa 28.2.2022 saakka ja tämän jälkeenkin vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole irtisanot- tu.”
5 Allekirjoituspöytäkirjaan
5.1 Perustetaan sopimuskauden ajaksi Yleisen runkosopimuksen kehittämis- ja selkeyt- tämistyöryhmä, jonka tehtävänä on mm.
• sopia työsuojeluvaltuutetulle maksettavasta korvauksesta, joka tulee voi- maan 1.5.2021 lukien,
• keskustella luottamusmiehen korvausjärjestelmästä,
• tarkastella työehtosopimuksen soveltamisalaa,
• edistää työehtosopimuksen tunnettavuutta,
• kehittää työehtosopimuksen sovellettavuutta ja
• selvittää mahdollisuuksia lisätä paikallista sopimista.
Jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti työryhmässä voidaan sopia muutok- sista Yleiseen runkosopimukseen sopimuskauden aikana.
5.2 Kilpailukykysopimuksen mukainen työajanpidennys ja siihen liittyvät yrityskohtaiset järjestelyt päättyvät 30.6.2020.
Helsingissä 18. päivänä kesäkuuta 2020
Palvelualojen työnantajat PALTA ry Toimihenkilöliitto ERTO ry
Xxxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Toimihenkilöliitto ERTO ry:n välinen
Y L E I N E N R U N K O S O P I M U S
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Tämä sopimus tulee noudatettavaksi työehtosopimuksena liittojen välillä tehdyllä erillisellä pöytäkirjalla, jossa tulee mainita soveltamisala sekä runkosopimusta täydentävät lisäykset ja poikkeamat.
2. Tätä sopimusta noudatetaan edellä tarkoitetussa pöytäkirjassa mainittuihin Pal- velualojen työnantajat PALTA:n jäsenten palveluksessa oleviin Toimihenkilöliitto ERTOon kuuluviin toimihenkilöihin. Tämä sopimus ei kuitenkaan koske sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, kuten toimitusjohtajia, apulaisjohtajia, itsenäisten osastojen päälliköitä sekä vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehto- sopimuksen alaisten toimihenkilöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.
2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vaiko eivät.
2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
3 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset
1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia EK:n ja STTK:n välisiä keskusjärjestösopimuksia sellaisena kuin ne ovat olleet tämän sopimuksen osa- na 1.2.2017:
Yhteistoimintasopimus Hyvityssakkopöytäkirja
Lisäksi noudatetaan seuraavaa suositusta:
Suositus päihdeasioiden käsittelystä työpaikoilla
2. Jos edellä mainittuihin sopimuksiin tehdään tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa muutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jolloin allekirjoittaneet liitot ovat sopineet muutosten liittämisestä tähän työehtosopimukseen.
3. Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia PALTA:n ja ERTO:n välisiä kulloinkin voimassa olevia sopimuksia:
Luottamusmiessopimus Koulutussopimus
Sopimus paikallisesta sopimisesta
Sopimus nuorten työllistämisedellytysten parantamisesta Pöytäkirja kesäharjoitteluohjelman toteuttamiseksi
4 § Työsuhteen alkaminen
1. Koeajasta voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan kummaltakin puolen purkaa irtisanomisai- kaa noudattamatta. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka ai- kana ilmoitus purkamisesta tehtiin. Ellei näin ole koeaikana tapahtunut, työsuhde jatkuu.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Työsopimuslain 4 §:n mukaan työsopimuksen purkaminen koeaikana ei saa kuitenkaan tapahtua työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1momentissa tarkoi- tetuilla tai muutoin epäasiallisilla perusteilla.
Pöytäkirjamerkintä 2:
12 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa ol- la enintään puolet työsopimuksen kestosta
2. Työsopimus on tehtävä kirjallisena.
3. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle toimihenkilölle alan järjes- tö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa kuka toimii työpaikan toimihenkilöiden luotta- musmiehenä ja missä luottamusmies on tavattavissa.
4. Määräaikainen työsuhde voidaan tehdä kulloinkin voimassa olevan työsopimus- lain mukaisesti. Jos määräaikainen työsopimus on ilman pätevää syytä toistuvas- ti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassaolevana työsopi- muksena.
5 § Työsuhteen päättyminen
1. Ellei pitemmästä irtisanomisajasta ole sovittu, noudatetaan työnantajan irtisa- noessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen alla mainittuja työsuhteen kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:
Työsuhteen kesto | Irtisanomisaika |
alle vuosi | 14 päivää |
vuosi ja enintään 4 vuotta | kuukausi |
yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta | 2 kuukautta |
yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta | 4 kuukautta |
yli 12 vuotta | 6 kuukautta |
Toimihenkilön irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen on irtisa- nomisaika:
Työsuhteen kesto | Irtisanomisaika |
enintään 5 vuotta | 14 päivää |
yli 5 vuotta | kuukausi |
Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.
Pöytäkirjamerkintä:
Sinä aikana, xxxxx toimihenkilö saa tämän sopimuksen mukaan sairausajan palkkaa, työnantaja voi irtisanoa työsopimuksen vain siinä tapauksessa, että yrityksen kaikki toimihenkilöt irtisanotaan yrityksen toiminnan lopetta- misen takia, työnantaja asetetaan konkurssiin taikka toimihenkilö siirretään vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Näissä tapauksissa on noudatetta- va tämän pykälän 1. momentissa mainittuja irtisanomisaikoja.
2. Työsuhde voidaan puolin ja toisin purkaa laissa säädetyin edellytyksin. Tällöin työsuhde päättyy välittömästi. Työsopimuksen purkamisesta koeaikana on mää- rätty tämän sopimuksen 4 §:ssä.
3. Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että toimihenkilö käyttää oikeuttaan perhevapaaseen. Työnanta- ja saa irtisanoa äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla taikka hoitovapaalla olevan toimihenkilön työsopimuksen taloudellisella tai tuotannollisella perusteella vain, jos työnantajan toiminta kokonaan loppuu.
4. Työnantajan on suoritettava irtisanominen todistettavasti, vaadittaessa kirjallisesti ja tällöin siinä on ilmoitettava syy irtisanomiseen.
5. Määräaikaiseen työsuhteeseen palkatun toimihenkilön työ päättyy ilman irtisa- nomisaikaa sovitun työkauden päättyessä. Tällaisen työsuhteen päättymisestä on ilmoitettava toimihenkilölle hyvissä ajoin.
Mikäli määräaikaisen työsuhteen päättymisajankohta ei työsopimusta tehtäessä ole tiedossa, työnantaja pyrkii ilmoittamaan siitä toimihenkilölle vähintään kaksi viikkoa ennen työsuhteen päättymistä.
6. Jos toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu toimihenkilö eroaa irtisa- nomisaikaa noudattamatta, lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa hän lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeutettu purkamaan työsopimuksen tai muutoin lopettamaan työsuhteen ilman irtisanomisaikaa, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän.
7. Jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toimihenkilö jättää työnsä ennen sovi- tun työkauden päättymistä, lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa hän lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeutettu purkamaan tai muuten lopettamaan työsuhteen ennen määräaikaa, tulee hänen korvata työnantajalle täten aiheutta- mansa vahinko.
8. Edellä 6. ja 7. kohdissa tarkoitettu korvaus voidaan pidättää toimihenkilön saata- vista siten, kuin työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty.
9. Työnantajan päätettyä määräaikaiseen työsuhteeseen otetun toimihenkilön työ- suhteen ennen sovitun työkauden päättymistä lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa hän lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeutettu purkamaan tai muu- ten lopettamaan työsuhteen ennen määräaikaa, määräytyy työnantajan vahin- gonkorvausvelvollisuus työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaan.
10. Toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toimi- henkilö voidaan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.
11. Muutosturva
Työsopimuslain 7 luvun 12 §:ssä säädettyjen työllistymisvapaiden lisäksi työnte- kijällä on oikeus saada palkallista vapaata enintään viisi työpäivää työllistymisoh- jelman mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen tai oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen.
6 § Palkat
1. Liitot sopivat erikseen palkkaperusteista, palkasta ja sen maksamisesta alakoh- taisessa runkosopimukseen liittymispöytäkirjassa.
2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka toimihenkilön osoittamaan rahalaitokseen, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla toimihenki- lön nostettavissa.
Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitokset pidetään suljettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivänä, jolloin palkan siten tulee ol- la toimihenkilön nostettavissa.
3. Hälytysraha
Xxxxxxx toimihenkilö kutsutaan työhön hänen säännöllisen työaikansa ulkopuolel- la, maksetaan hänelle hälytysrahana kahden tunnin palkkaa vastaava korvaus.
4. Harjoittelijan palkka on 85 prosenttia vastaavalle henkilölle muutoin maksettavas- ta palkasta. Harjoittelijan palkka on sovittava työsopimuksessa ja sitä voidaan maksaa enintään kuuden kuukauden ajan.
5. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että tuntipalkka maksetaan kerran kuu- kaudessa.
6. Työsuhteen päättyessä lopputili voidaan maksaa työsuhteen päättämistä seuraa- vana yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäivänä.
7 § Työaika
1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 - 8 tuntia päivässä ja enintään 37,5 – 40 tuntia keskimäärin viikossa.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Keskusjärjestöjen sopimaa yleistä vuosityöajan lyhentämistä vastaava keskimääräinen viikkotyöaika on vuodesta 1990 lukien 37 tuntia 50 mi- nuuttia.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Mikäli runkosopimuksen piiriin kuuluvassa yrityksessä tehdään ns. maksi- mityöaikaa, lyhennetään sitä liittojen erikseen sopimalla tavalla.
Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, tilapäi- sesti pidentää, ei kuitenkaan enempää kuin kahdella tunnilla edellyttäen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu edellä
1. kohdan mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan. Tällöin siitä on sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työ- aikaa ensi kerran sovelletaan.
2. Mikäli yrityksen kausivaihteluista tai vastaavista yrityksen toiminnallisista syistä on perusteltua, voidaan säännöllinen työaika määritellä keskimääräisesti. Tällöin on määrättävä sen ajanjakson enimmäispituus, jonka kuluessa viikkotyöaika ta- soittuu tämän sopimuksen mukaisen viikkotyöajan keskimäärään. Tasoittumis- jakson enimmäispituus on 26 viikkoa eikä se minään vuorokautena saa ylittää 10 tuntia eikä ylittää 48 tuntia viikossa.
3. Alle 4 tunnin pituisia työvuoroja pyritään välttämään. Perusteet poikkeamiselle todetaan työpaikalla työnantajan edustajan ja luottamusmiehen välillä. Toinen vii- koittainen vapaapäivä annetaan viikkolepopäivän yhteydessä, ellei työnantajan ja toimihenkilön välillä toisin sovita.
4. Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muu- hun menettelyyn, lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoiseksi. Lepotauko voi- daan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden (1) tunnin pituiseksi. Xxxxxx toimi- henkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.
5. Toimihenkilö saa kerran päivässä työpaikalla nauttia mukanaan tuomiaan tai siel- lä muuten saatavina olevia virvokkeita sellaisena työnjohdon määräämänä aika- na, jolloin se kunkin toimihenkilön kohdalta työtä haittaamatta käy päinsä.
6. Työviikko järjestetään pääsääntöisesti 5-päiväiseksi. Edellä olevasta voidaan poiketa, milloin se paikallisista olosuhteista johtuen tai yrityksen toiminnan kan- nalta on tarpeellista. Työviikko alkaa maanantaina.
7. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, ellei yrityksen toiminnasta muuta joh- du.
8. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä, vapunpäivä tai itsenäisyyspäivä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännöllisen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päivän työaikaa vastaavalla määrällä. Tuntipalkkaiselle toimihenkilölle maksetaan arkipyhäkorvauksena yksinkertainen tuntipalkka sanotun päivän ly- hentynyttä työaikaa vastaavalta ajalta, jos sanottu arkipyhä muutoin olisi ollut toimihenkilön työpäivä.
9. Mikäli työaika järjestetään tämän pykälän 2. tai 3. kappaleen mukaisesti tai yri- tyksessä tehdään vuorotyötä taikka päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikaa ei ole määrätty kiinteäksi, on ennakolta laadittava työtuntijärjes- telmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sovittuun keskimäärään.
10. Työnantajan on tehtävä kutakin työviikkoa tai -jaksoa varten työvuoroluettelo, jo- ka on annettava tiedoksi viikkoa ennen työviikon tai työjakson alkamista.
11. Säännöllisenä työaikana klo 18 jälkeen tehdystä työstä maksetaan iltatyökor- vaus, jonka suuruus sovitaan paikallisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot suosittelevat, että iltatyökorvauksen suuruus on 15 % toimihenkilön henkilökohtaisesta kuukausipalkasta.
13. Joulu- ja juhannusaattona tehdystä työstä maksetaan aattopäivälisänä 100 %:lla korotettu palkka.
14. Joka seitsemäs viikonloppu on järjestettävä vapaaksi, ellei työnantajan ja toimi- henkilön kesken toisin sovita.
15. Liukuva työaika
Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työaikalain 13 §:n mukaisesta liukuvasta työajasta. Tämä tarkoittaa, että toimihenkilö voi sovituissa rajoissa määrätä työn- sä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enim- mäiskertymästä. Vuorokautinen liukumaraja saa olla enintään 3 tuntia ja säännöl- lisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä eli liukumasaldo enintään 40 tuntia. Työn luonteeseen tai kausivaihteluun liittyvistä syistä työntekijän kanssa voidaan sopia, että liukumasaldo voi olla enintään + 60 tuntia.
Työnantajan ja toimihenkilön tulisi sopia liukumasaldon pitämisestä ensisijaisesti kokonaisina vapaapäivinä. Jos toimihenkilö on sovitun saldovapaan alkaessa työkyvytön, on vapaa toimihenkilön pyynnöstä siirrettävä seuraavaan ajankoh- taan. Jos työkyvyttömyys alkaa saldovapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli seitsemän kalenteripäivää, tämän ajan ylittävää osaa samalle vapaajaksolle ajoit- tuvasta työkyvyttömyysajasta ei pidetä saldovapaana, jos toimihenkilö pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä.
Toimihenkilön on pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydes- tään.
16. Liitot suosittelevat, että työsopimusten laatimisen yhteydessä tai päivitettäessä työsuhteen ehtoja samalla määritettäisiin, missä määrin työmatkoja tehtäisiin ja missä suhteessa ne ovat työaikaan ja palkallisuuteen.
17. Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutusta, työhyvinvointi- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä koulutus- ja kehittämistilaisuuksia enintään 20 tuntia kalenterivuodessa.
Työpaikalla voidaan sopia työnantajan ja luottamusmiehen tai koko henkilöstön välillä, että 20:sta tunnista enintään kymmenen tuntia voidaan käyttää myös ta- vanomaiseen työhön (paikallisesti sovittu lisätyö).
Koulutus- ja kehittämistilaisuuteen tai paikallisesti sovittuun lisätyöhön käytetty aika on säännöllistä työaikaa ja sen ajalta maksetaan säännöllisen työajan palk- kaa vastaava palkka. Koulutus- ja kehittämistilaisuudet ja paikallisesti sovittu lisä- työ voidaan toteuttaa siten, että vuorokautinen työaika pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden tai paikallisesti sovitun lisätyön keston verran. Koulutus- ja
kehittämistilaisuudet ja paikallisesti sovittu lisätyö voidaan toteuttaa myös lauan- taina, mutta ei pyhäpäivänä.
Xxxxxxxxxxxxx kanssa on erikseen sovittava tässä kohdassa tarkoitetusta lisätyön tekemisestä. Ennen sopimista, toimihenkilölle on kerrottava, että paikallisesti so- vitusta lisätyöstä maksetaan säännöllisen työajan palkka.
Koulutus- ja kehittämistilaisuudesta on oikeus kieltäytyä tapauskohtaisesti, asial- listen henkilökohtaisien syitten takia (esim. terveydelliset syyt, lasten tai omaisten hoito).
18. Toimihenkilön työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa enintään 12 kuukauden ajanjakson aikana.
8 § Lisätyö
1. Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukai- sen säännöllisen työajan välisenä aikana. Yrityksen noudattaessa lakisääteistä enimmäistyöaikaa (8/40) lyhyempää vuorokautista ja viikoittaista työaikaa, mak- setaan keskimäärin yli 7,5 tuntia vuorokaudessa ja keskimäärin yli 37,5 tuntia vii- kossa tehdystä lisätyöstä 50 %:lla korotettu palkka. Muusta lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tehdyltä työtunnilta.
Lisätyöstä tulevaa tuntipalkkaa laskettaessa käytetään perusteena samaa tunti- palkkajakajaa kuin ylityöstä tulevaa korotettua palkkaa laskettaessa.
2. Lisätyön teettäminen työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä edellyttää toimihenkilön suostumusta.
9 § Ylityö
1. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lain mukaisen enimmäis- työajan lisäksi vuorokaudessa ja sitä saadaan teettää lain sallimissa rajoissa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katso- taan työ lisä- ja ylityötyökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka ar- vioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.
2. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään lain mukaisen enimmäistun- timäärän lisäksi viikossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovellettaessa jakson aikana ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraa- vilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Pöytäkirjamerkintä:
Xxxxxxx toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen taikka työnantajan järjestämään tai liittojen välisen koulutus- sopimuksen tarkoittamaan koulutukseen osallistumisen vuoksi ei ole voi- nut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään työhön, korva- taan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikkoylityöstä on sovittu.
3. Ylityöstä maksettava palkka voidaan työnantajan ja toimihenkilön suostumuksella vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Tällöin se on korotet- tava niillä prosenttimäärillä, joilla se olisi korotettu, jos se olisi korvattu rahana.
4. Laskettaessa ylityökorvauksia, saadaan yksinkertainen tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 160.
10 § Sunnuntaityö
1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun siltä ajalta tu- levan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka. Sun- nuntaityökorotus voidaan työntekijän kanssa sopimalla vaihtaa vastaavaan va- paaseen.
2. Tämän pykälän 1. momentissa tarkoitetusta työstä maksetaan 9 §:stä poiketen sunnuntaityökorotuksen lisäksi kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka, milloin kyseessä on ylityö.
11 § Lepoajat
1. Viikkolepo järjestetään niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35:n tunnin pituisen keskeytymättömän lepoajan. Lepoaika on mahdollisuuksien mu- kaan annettava sunnuntain yhteydessä. Viikkolepo voidaan järjestää myös kes- kimäärin 35:ksi tunniksi kahden viikon aikana. Lepoajan tulee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia viikossa.
Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viik- koon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.
12 § Viikoittaisen vapaa-ajan korvaaminen
1. Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikoittaisen vapaa-aikansa aikana tekemästään työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työai- kaansa viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana. Jos vapaa-aika on ar- kipäivä, ei toimihenkilöllä ole mahdollista ylityökorvausta lukuun ottamatta vapaa- ajan lisäksi oikeutta muuhun korvaukseen. Jos vapaa-aikana tehty työ on sunnun- taityötä, on toimihenkilölle vapaa-ajan lisäksi maksettava tämän sopimuksen edel- lyttämät yli- ja sunnuntaityökorotukset.
2. Viikoittaisen vapaa-ajan aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä ta- pauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi.
3. Jos toimihenkilö siihen suostuu, voidaan edellä tarkoitettu työ ja saamatta jäänyt vapaa-aika korvata kokonaisuudessaan rahana, siten että hänelle suoritetaan säännöllisen palkan lisäksi työhön käytetyltä ajalta:
− peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä
− tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotukset.
Korvaustavasta on sovittava samalla kun sovitaan vapaa-aikana tehtävästä työs- tä.
13 § Palkan osittaminen
1. Kuukausipalkka ositetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai puolivälissä tai kun toi- mihenkilö on ollut pois työstä työnantajan olematta palkanmaksuvelvollinen. Poissaolo voidaan korvata myös vastaavalla määrällä työtunteja.
2. Laskettaessa päiväpalkkaa käytetään jakajana kuukauteen sisältyvien työtuntijär- jestelmän mukaisten säännöllisten työpäivien sekä maanantain ja perjantain väli- selle ajalle sattuvien arkipyhien (mukaan lukien vapunpäivä, juhannusaatto, itse- näisyyspäivä ja jouluaatto) lukumäärää.
3. Laskettaessa päivää lyhyempien jaksojen palkkaa noudatetaan 9 §:n 4. kohdan tuntipalkkajakajaa.
Pöytäkirjamerkintä:
Ylityö- ja lomapalkan laskemista varten on omat määräykset runkosopi- muksen asianomaisissa kohdissa.
14 § Varallaolo
1. Jos toimihenkilö sopimuksensa mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnos- saan tai muussa päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta, puolet tuntiansion mukaisesta palkasta. Varalla- oloon käytettyä aikaa ei lueta työaikaan.
2. Varallaolo pyritään järjestämään siten, ettei varallaoloajaksi sovita toimihenkilön kannalta haitallisen lyhyitä ajanjaksoja, vaan että varallaolo olisi yhdenjaksoinen.
15 § Matkakustannukset ja päivärahat
Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen suuruuden osalta noudatetaan vero- hallituksen asianomaisia määräyksiä.
16 § Vuosiloma
1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan.
2. Työnantaja pyrkii järjestämään ennen lomakauden alkua työsuhteeseen tulleelle toimihenkilölle mahdollisuuden saada mahdollisen palkallisen vuosiloman lisäksi palkatonta vapautusta työstä siten, että palkallinen ja palkaton loma ovat yhteen- sä kaksi viikkoa.
3. Toimihenkilön vuosilomasta ei pidä vähentää sellaista aikaa, jonka toimihenkilö määräyksestä joutuu olemaan reservin kertausharjoituksissa tai väestönsuojelukursseilla.
4. Kuukausipalkan jakaja lomapalkkaa laskettaessa on 25.
17 § Lomaltapaluuraha
1. Toimihenkilölle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, suoritetaan lomaltapaluurahaa 50 % hänen tämän työehtosopimuksen mukaisesta vuosilomapalkastaan.
2. Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli toimihenkilö välittömästi ennen vuosi- loman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai vuosilomalain 2 luvun 7 §:n 2 momentissa mainitun syyn takia.
3. Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä lomaltapaluurahan maksami- selle on, että työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustelluista syistä tehdyn muutoksen mukai- sesti.
4. Lomaltapaluuraha maksetaan myös eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle sekä toimihenkilölle, joka asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamisen jälkeen palaa työhön.
5. Mikäli työnantaja on muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että toimihenkilö työsuhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta työhön, toimihenkilö ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.
6. Lomaltapaluuraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenki- lön palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, mikäli hän ei tämän pykälän 2. ja 3. kappaleessa mainitusta syystä olisi ollut estynyt saapumasta työ- hön. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta.
7. Lomaltapaluurahasta puolet suoritetaan ennakkona kesälomapalkan maksami- sen yhteydessä. Tätä osaa eivät koske lomaltapaluurahan saamisen edellä ole- vat edellytykset.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli työnantaja irtisanoo toimihenkilön muusta kuin toimihenkilöstä joh- tuvasta syystä siten, että työsuhde päättyy kesälomakautena, ennen kuin lomaltapaluurahan ennakko on hänelle maksettu, suoritetaan se toimihen- kilölle edellä olevasta poiketen lopputilin yhteydessä.
8. Eläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittu- na prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon toimihenkilö on oikeutettu.
9. Lomaltapaluuraha maksetaan asevelvollisuuttaan tai siviilipalvelusta suoritta- maan lähtevälle toimihenkilölle hänen palattuaan palvelusajan päätyttyä asian- mukaisesti työhön. Maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan toimihenki- lön palvelukseen astuessa sovellettavan työehtosopimuksen osoittamana pro- senttina siitä lomapalkasta ja lomakorvauksesta, joka toimihenkilölle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.
10. Lomakorvaus ja lomaltapaluuraha
Mikäli työnantaja päättää toimihenkilön työsuhteen muista kuin toimihenkilöstä johtuvista syistä, maksetaan lomaltapaluuraha myös päättyneen lomanmääräy- tymisvuoden perusteella laskettavasta lomakorvauksesta. Lomaltapaluuraha maksetaan tällöin toimihenkilölle loppupalkan yhteydessä.
18 § Sairausajan palkka
1. Xxxxxxx toimihenkilö estyy tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi, eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksel- la, suorittaa työnantaja hänelle palkkaa seuraavasti:
Työsuhteen kesto | Palkkajakso |
enintään 1 kk | sairastumispäivän ja 9 seuraavan arkipäivän palkasta 50 % |
1 kk ja enintään 3 vuotta | 28 päivää |
yli 3 vuotta ja enintään 5 vuotta | 35 päivää |
yli 5 vuotta ja enintään 10 vuotta | 42 päivää |
yli 10 vuotta | 56 päivää |
2. Jos työntekijä sairastuu samaan sairauteen 21 päivän kuluessa työhön palaami- sesta, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisjakso. Palkka maksetaan kuitenkin aina vähintään sairausvakuutuslain mukaiselta karenssiajalta eli sairas- tumispäivältä sen ollessa työpäivä.
3. Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä makse- taan täysi päiväpalkka ja tämän jälkeisiltä työpäiviltä ainoastaan päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Jälkimmäisen palkanosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty toimihenkilöl- le maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.
Pöytäkirjamerkintä:
Keskusjärjestöjen 6.3.1975 tekemän sopimuksen perusteella toimihenkilöl- le, joka terveydenhoitolain mukaan (ns. karanteenitapauksissa) on määrät- ty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa tai pal- kan ja sairauspäivärahan erotusta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.
4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä itsestään joh- tuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sai- rausajan palkasta se osa, joka toimihenkilön menettelyn johdosta on jäänyt ko- konaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.
5. Mikäli työntekijä oman sairautensa tai muusta syystä aiheutuneen työkyvyttö- myyden vuoksi keskeyttää vanhempain- tai hoitovapaansa, ei työnantajalla ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa ajalta, jonka vanhempainvapaa- tai hoitovapaajakso olisi kestänyt.
6. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä toimihenkilö saa saman työkyvyttömyy- den takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu, ennen kuin jonkin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa kor- vaus tai saada määrä takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin mak- samansa määrän.
7. Toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sellaisesta sai- rastumisestaan, jonka takia hän on estynyt saapumasta työhön.
8. Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytet- tävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.
9. Toimihenkilöllä on oikeus eräissä epidemiatapauksissa esittää selvitys sairaudes- taan työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.
19 § Lääkärintarkastukset
Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa alla mainituissa tapauksissa. Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastuk- set ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkas- tuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työn- antajalle.
1. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset
Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkastukses- sa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentut- kimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttö- myyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaa- lassa.
Toimihenkilö käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkastukses- sa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:
− sairauden olennaisesti pahentuessa toimihenkilön on tarpeen hakeutua lää- kärintarkastukseen
− krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. xxx- xxxxxxxx lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi
− hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintarkastus, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi
− muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella
− syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys.
2. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Raskaana oleva toimihenkilö käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutki- muksissa.
3. Lakisääteiset lääkärintarkastukset
Toimihenkilö käy sellaisessa terveystarkastuksessa, jota tarkoitetaan lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (1484/2001) ja joka on hyväksytty työterveyshuollon suunnitelmassa. Tämä koskee myös nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa (998/1993) sekä säteilylaissa (592/1991) tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä terveydenhoitolain edellyttämiä tutkimuksia, joihin työnantaja lähettää toimihenkilön taikka jotka johtuvat toimihenkilön siirtymi- sestä yrityksen sisällä toisiin työtehtäviin.
Toimihenkilölle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivära- han.
Tarkastuksen tapahtuessa toimihenkilön vapaa-aikana, maksetaan hänelle kor- vauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukais- ta vähimmäispäivärahaa. Siinä tapauksessa, että toimihenkilö saa lääkärintarkas- tusten ja edellä mainittujen tutkimusten ajalta sairausajan palkkaa, eivät edellä olevat määräykset tule sovellettaviksi.
4. Äkillinen hammassairaus
Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annet- tavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada työajan ul- kopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin an- tamalla todistuksella.
20 § Lyhyt tilapäinen poissaolo
1. Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hänen perheensä piiris- sä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia an- nettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa.
Pöytäkirjamerkintä:
Toimihenkilöllä on työsopimuslain perusteella oikeus saada palkallista tila- päistä hoitovapaata enintään 4 työpäivää alle 10-vuotiaan lapsen hoita- miseksi tai hoidon järjestämiseksi.
2. Kunnanvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja var- ten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalta toimihenkilöltä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hä- nen työaikanaan, maksetaan hänelle palkan ja kunnan maksaman ansionmene- tyksen korvauksen erotusta siltä osin, kuin ansionmenetyksen korvaus mahdolli- sesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun toimihenkilö on esittänyt selvi- tyksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.
3. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten.
4. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkki- päivä sattuu hänen työpäiväkseen.
5. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän oman asunnon muuttoa varten, mikäli muutto tapahtuu hänen työpäivänään.
6. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.
7. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle pal- kan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäivältä.
8. Toimihenkilöjärjestö STTK:n, Toimihenkilöliitto ERTO:n ja sen valtakunnallisen jä- senjärjestön liitto-, edustajisto-, vuosi- ja hallituksen kokouksiin osallistumisesta valittuna edustajana ei toimihenkilön palkka- ja vuosilomaetuja vähennetä.
9. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on toimihenkilön ilmoitettava viipymät- tä työnantajalle.
21 § Perhevapaat
1. Kehittyneessä raskaudentilassa olevaa toimihenkilöä ei pidetä työssä, joka siinä tilassa olevalle voi olla vahingollista.
2. Työntekijän äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- sekä hoitovapaa määräyty- vät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Oikeus poissaoloon ottolapsen hoidon vuoksi määräytyy 2. kappaleen mukaan.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Osittaisen hoitovapaan osalta noudatetaan mitä työsopimuslaissa sääde- tään. Osittaisesta hoitovapaasta on sovittava kaksi kuukautta ennen sen alkamista.
3. Mikäli naispuolisen toimihenkilön työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta, suorittaa työnantaja äitiysvapaan alusta lukien täyden palkan 3 kuukauden pitui- selta ajanjaksolta edellyttäen, ettei toimihenkilö muun järjestelyn kautta saa vas- taavaa tai parempaa etua. Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa äitiysvapaan palkkaa, suoritetaan äitiysraha sairausvakuutuslain perusteella työnantajalle.
4. Työnantaja maksaa miespuoliselle toimihenkilölle, jonka työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta, isyysvapaan palkan viideltä työpäivältä. Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa isyysvapaan palkkaa, suoritetaan isyysraha sairausvakuu- tuslain perusteella työnantajalle.
5. Xxxxxxx toimihenkilö, jonka työsuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta, adop- toi lapsen, joka hoitoonottamishetkellä on alle 7-vuotias, suorittaa työnantaja toi- mihenkilölle adoptiovapaan alusta lukien täyden palkan 3 kuukauden pituiselta ajanjaksolta. Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilö saa vanhem- painpäivärahaa. Siltä ajalta, jolta työnantaja suorittaa palkkaa, suoritetaan van- hempainpäiväraha työnantajalle. Mikäli vanhempainpäiväraha suoritetaan toimi- henkilölle, maksaa työnantaja vanhempainpäivärahan ja palkan välisen erotuk- sen.
Soveltamisohje:
Palkallinen vapaa annetaan vain yhdelle vanhemmalle lasta kohden.
6. Jos äitiys-, isyys- tai vanhempainpäiväraha menetetään toimihenkilön laiminlyön- nin johdosta, vähennetään palkasta menetettyä äitiys-, isyys- tai vanhempainpäi- värahaa vastaava osa.
7. Hoitovapaan alkamisesta ja sen pituudesta on ilmoitettava työnantajalle viimeis- tään kahta kuukautta ennen hoitovapaan alkamista. Jos vapaan kesto on enin- tään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi.
8. Toimihenkilön ollessa 2. kappaleen mukaisesti poissa työstä yli lakisääteisen äiti- ys-, isyys- ja vanhempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuk- sia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.
22 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuu- tuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
23 § Luottamusmies
1. Kunkin työpaikan järjestäytyneillä toimihenkilöillä on oikeus keskuudestaan valita luottamusmies ja varaluottamusmies toimimaan heidän valtuuttamanaan asiois- sa, jotka koskevat tämän työehtosopimuksen tulkintaa tai muita työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä.
2. Luottamusmiehenä olevaa toimihenkilöä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä työstä erottaa.
3. Luottamusmiehen valinnasta ilmoitetaan kirjallisesti työnantajalle tai tämän edus- tajalle.
4. Muilta osin noudatetaan liittojen välistä luottamusmiessopimusta.
5. Luottamusmiehelle maksetaan korvausta luottamusmiestehtävän hoitamisesta hänen edustettaviensa työntekijöiden määrän mukaan siten, että korvaus on 1.6.2020 lukien:
Edustettavien toimihenkilöiden määrä Korvaus €/kk 8-29 21
30-99 29
100- 35
24 § Kokoontuminen työpaikoilla
1. Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan Toimihenkilöliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vas- taavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruoka- tauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikko- lepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:
a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa pai- kassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää en- nen aiottua kokousta.
b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai sen läheisyy- dessä työnantajan hallinnassa oleva tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei täl- laista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.
c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siistey- destä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjär- jestöjen edustajia.
e) Työntekijäliiton ja sen tämän pykälän 1. momentissa mainitun alaosaston il- moituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle.
25 § Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen
Osana työhyvinvoinnin edistämistä sopijaosapuolet suosittelevat, että esimiehille ja työsuojeluvaltuutetulle annetaan työajalla työhyvinvointikorttikoulutusta.
26 § Jäsenmaksujen periminen
1. Xxxxxx toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja perii Toimihenkilö- liiton jäsenmaksut toimihenkilön palkasta ja toimihenkilölle annetaan vuoden pää- tyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut Toimihenkilöliiton ilmoittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.
27 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimielisyyk- sistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja toimihenkilöiden tai luottamusmiehen vä- lillä.
2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toinen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet al- lekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvotte- lut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaista- vaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.
3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.
4. Ellei liittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
28 § Työrauhavelvoite
Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudes- saan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletyt.
29 § Sopimuksen voimassaolo
1. Tämä työehtosopimus on voimassa 28.2.2022 saakka ja tämän jälkeenkin vuo- den kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole ir- tisanottu.
2. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tul- lut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosa- puolen toimesta on todettu päättyneiksi.
Helsinki 18.6.2020
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry
Työsopimusmalli
1. TYÖSOPIMUKSEN OSAPUOLET | Työnantaja | Y-tunnus | |
Toimihenkilö | Henkilötunnus | ||
Yllä mainittu toimihenkilö sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työn- antajan hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraa- vin ehdoin: | |||
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO | Työsuhteen alkamispäivä: | ||
Työsopimus on voimassa toistaiseksi. | |||
Työsopimus on voimassa määräajan Määräaikaisen työsuhteen peruste: | saakka. | ||
3. KOEAIKA | Työsuhteessa noudatetaan koeaikaa: Kyllä , Ei . Koeajan pituus: Koeajan viimeinen päivä: Koeajan pituus voi olla enintään 6 kk työsuhteen alkamispäivästä lukien. Alle 12 kk:n määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi olla kuitenkin enintään puolet työ- suhteen kestosta. | ||
4. TYÖAIKA | Kokoaikainen, säännöllinen työaika on: | t/vrk ja | t/vko. |
Osa-aikainen, viikkotyöaika t/vko on: | |||
Muu työaika (esim. keskimääräinen työaika): | |||
5. TYÖTEHTÄVÄT | (Toimenkuva tai työtehtävien pääasiallinen laatu työsuhteen alkaessa) | ||
6. TYÖNTEKOPAIKKA | |||
7. PALKKA | Työsuhteen alussa palkka on: Palkanmaksupäivä on: | ||
8. IRTISANOMISAIKA | Yleisen runkosopimuksen mukaan. | ||
Muu, mikä: | |||
9. TYÖEHTOSOPIMUS | Työsuhteessa noudatetaan Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja Palvelualojen työnanta- jat PALTA ry:n välillä solmittua Yleistä runkosopimusta. | ||
10. MUUT EHDOT | (Tarvittaessa eri liitteellä: esim. puhelinetu, lounasetu, koulutus, liukuva työaika, kilpailukielto) | ||
11. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS | Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin osapuolel- le. | ||
Paikka | Aika | ||
Työnantajan allekirjoitus | Toimihenkilön allekirjoitus | ||
Liite 1 Työaikapankki
TYÖAIKAPANKKI
Työnantaja ja luottamusmies voivat paikallisesti sopia työaikapankin käyttöönotosta yrityk- sessä. Työaikapankkijärjestelmässä työnantaja ja työntekijä voivat siirtää tunneiksi muutet- tuja rahamääräisiä korvauksia työaikapankkiin alla esitetyllä tavalla.
1 § Työaikapankin käyttöönotto yrityksessä
Yrityksessä voidaan paikallisesti sopia luottamusmiehen tai tämän puuttuessa yhdessä työntekijöiden kanssa otettavaksi käyttöön tämän sopimuksen mukainen työaikapankki. Jos työpaikalla on ERTOn jäsenten keskuudestaan valitsema luottamusmies, paikallisesti voidaan sopia noudatettavan myös tästä työaikapankista poikkeavia ehtoja.
Sopimus tulee toimittaa tiedoksi koko henkilöstölle.
2§ Työaikapankin käyttöönottosopimus työntekijän kanssa
Jos työnantaja ja luottamusmies ovat sopineet työaikapankin käyttöönotosta yrityksessä, voivat yksittäiset työntekijät ja työnantaja sopia järjestelyyn liittymisestä. Liittymissopimus on tehtävä kirjallisesti.
Työnantajan on annettava tehty sopimus pyynnöstä tiedoksi luottamusmiehelle, kuitenkin siten, ettei siitä ilmene toimihenkilön yksilöintitietoja, ellei asianomainen toimihenkilö ole antanut siihen suostumustaan.
3 § Työaikapankkiin siirrettävät erät
Työaikapankkiin voidaan siirtää esimerkiksi:
− lisä- ja ylitöiden perus- ja korotusosia,
− sunnuntaityökorvauksia,
− viikkolepokorvauksia,
− lomaltapaluurahoja,
− iltatyö- ja yötyölisiä,
− varallaolokorvauksia ja hälytysluontoisen työn korvauksia.
− matka-ajan korvaus
− lomarahoja
− liukumatunteja
− säännöllisen työajan tunteja siinä tapauksessa, että Erton luottamusmiehen kanssa on sovittu asiasta
4 § Siirrettyjen tuntien laskeminen
a. Työaikakorvausten muuttaminen ajaksi
Rahamääräiset korvaukset muutetaan työaikapankkiin tunneiksi ja minuuteiksi siten, että korvaus jaetaan toimihenkilön siirtohetken henkilökohtaisella, työehtosopimuksen mukai- sesti lasketulla tuntipalkalla.
b. Vapaan pitäminen
Työntekijä ja työnantaja sopivat työaikapankkivapaan ajankohdan. Vapaata annetaan ko- konaisina päivinä, ellei toisin sovita. Xxxxxx vapaan ajankohdasta päästä sopimukseen, työnantaja ilmoittaa vapaan ajankohdan työntekijää ajankohdasta kuultuaan viimeistään kuusi viikkoa ennen vapaan alkamista.
c. Säästön enimmäismäärä
Työaikapankissa saa olla kerrallaan enintään 75 tuntia, jos luottamusmiehen kanssa ei ole muuta sovittu.
d. Edut vapaan aikana
Työaikapankkivapaan ajalta maksetaan toimihenkilön henkilökohtaista kuukausipalkkaa luontois- ja henkilöstöetuineen.
e. Työnteon este ja työaikapankkivapaa
Jos työntekijä on työaikapankkivapaan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön tai hän tulee työkyvyttömäksi sovitun työaikavapaan jo alettua, työaika- pankkivapaata siirretään esteen ajalta myöhemmin pidettäväksi seuraavin periaattein, xxxxx Xxxxx luottamusmiehen kanssa ole menettelytavasta työpaikalla toisin sovittu:
− työaikapankkivapaa siirtyy neljän karenssipäivän jälkeen
− työaikavapaan jo alettua edellä tarkoitettu karenssi alkaa kulua työkyvyttömyydestä ilmoittamista seuraavasta päivästä lukien. Työntekijällä on tällöin myös velvollisuus toimittaa työnantajalle lääkärintodistus riippumatta siitä, mikä työpaikalla muutoin nou- datettava sairauspoissaoloista ilmoittamiskäytäntö on.
f. Vapaa on työssäolon veroista aikaa
Työaikapankkivapaa on vuosilomalaissa tarkoitettua työssäolon veroista aikaa. Työaika- pankkivapaa ei ole työaikaa, eikä sitä katsota työajaksi työaikalain 19 §:n yli- ja lisätyön enimmäismääriä laskettaessa.
5 § Työaikapankkisopimuksen päättyminen tai muuttaminen
a. Työntekijäkohtaisen sopimuksen irtisanominen
Sopimus työaikapankista on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudat- taen, ellei toimihenkilön ja työnantajan kesken toisin sovita.
b. Paikallisen sopimuksen irtisanominen
Paikallinen yrityskohtainen sopimus työaikapankista on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei luottamusmiehen ja työnantajan kesken toisin sovita.
c. Vapaa työaikapankin irtisanomisaikana
Työaikapankkivapaat pidetään työaikapankin irtisanomisajan kuluessa. Mikäli vapaata ei pidetä, pitämättömät vapaat korvataan työntekijälle hänen henkilökohtaisella tuntipalkal- laan viimeistään työaikapankin irtisanomisajan päättymistä seuraavana palkanmaksupäi- vänä.
d. Työsuhteen päättyminen
Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan työntekijän henkilökohtaisella tuntipal- kalla.
e. Työsuhteen ehtojen muuttuminen
Työntekijän työsuhteen ehtojen muuttuessa olennaisesti työntekijän ja työnantajan kesken on sovittava, miten toimitaan työaikapankin tuntien suhteen. Mikäli sopimukseen ei päästä, korvataan työaikapankissa oleva vapaa työntekijälle muutoshetkeä edeltäneen henkilökoh- taisen tuntipalkan mukaan.
6 § Työaikakirjanpito ja tiedoksisaanti
Työnantajan on pidettävä työntekijäkohtaisista työaikapankin saatavista ja niiden kertymi- sestä työaikapankkitiliä.
Työntekijällä on oikeus saada tieto työaikapankkitilinsä saldosta ja tapahtumista pyytäes- sään. Luottamusmiehellä on mahdollisissa erimielisyystilanteissa oikeus saada vastaavat tiedot.
Helsingissä, marraskuun 14. päivänä 2016 Palvelualojen työnantajat PALTA RY Toimihenkilöliitto ERTO RY
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Eteläranta 10 6. krs
PL 62, 00131 Helsinki
Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx
Toimihenkilöliitto ERTO ry
Xxxxxxxxxxxxxxx 0,
00520 Helsinki
Puh. 09 613 231
JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.