OPETUSHENKILÖSTÖN

HALLINNONALAKOHTAINEN TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS

päivitetty 27.3.2014

Opetushallituksen ja JUKO ry:n väli- nen virkaehtosopimus Opetushalli- tuksen toimialaan kuuluvien korkea- koulutasoa alempien valtion oppilai- tosten opetushenkilöstön palvelus- suhteen ehdoista

SISÄLLYSLUETTELO

OPETUSHENKILÖSTÖN TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS

Osa I - Yleiset määräykset

Osa II - Oppilaitoskohtaiset määräykset

Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ja Suomalais-venäläinen koulu Helsingin eurooppalainen koulu

Yleissivistävät erityiskoulut Saamelaisalueen koulutuskeskus Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus

SOPIMUS TEHTÄVÄN VAATIVUUTEEN JA HENKILÖKOHTAISEEN SUORIUTUMISEEN PERUSTUVASTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko Henkilökohtainen palkanosa SUOJAVAATESOPIMUS LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

YHTEISTOIMINTASOPIMUS

OPETUSHENKILÖSTÖN TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS

OSA I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

1 mom. Sopimusta sovelletaan oppilaitoskohtaisessa osassa mainittujen oppilaitosten opetushenkilös- tön palvelussuhteisiin, ellei toisin ole säädetty, määrätty tai sovittu.

2 mom. Opetushenkilöstön palkkaus määräytyy Opetushallituksen toimialaan kuuluvien valtion oppilai- tosten palkkausjärjestelmän mukaisesti.

2 § Ylituntipalkkio

1 mom. Opettajan ylituntipalkkio perustuu vuotuiseen perusosaan, joka on vaativuusryhmissä 1 – 3 100

%, vaativuusryhmissä 4 – 5a 90 % ja vaativuusryhmissä 6 – 10 85 % vastaavalle opettajalle maksettavasta vuotuisesta tehtäväkohtaisesta palkasta. Ylituntipalkkio saadaan siten, että vuo- tuinen perusosa jaetaan asianomaisen opettajan opetusvelvollisuudeksi vahvistetulla vähentä- mättömällä viikkotuntimäärällä ja näin saatu luku pyöristetään kymmeniksi senteiksi. Tästä vuo- siviikkoylituntipalkkiosta saadaan kuukausittain maksettava palkkio jakamalla se 12:lla sekä yh- den tunnin palkkio jakamalla se asianomaisen oppilaitoksen työviikkojen lukumäärällä kuitenkin siten, että perusopetuksen ohjauksen jakajana on luku 30.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa 1 momentissa jakajana käytettävä viikkotuntimäärä saadaan jakamalla vuotuinen opetusvelvollisuustuntimäärä lukuvuoden työviikkojen määrällä (38).

2 mom. Ylituntipalkkiota laskettaessa otetaan huomioon epäpätevyysalennus.

3 mom. Jos ylitunteina hoidettava opetus ei kestä lukuvuoden koko työaikaa, maksetaan palkkio pidet- tyjen tuntien mukaan, jolloin oppilaitoksen työviikkojen lukumäärän suuruinen tuntimäärä oikeut- taa yhteen vuosiviikkoylituntipalkkioon ja pienempi tuntien määrä vastaavaan osaan siitä. Pitä- mättä jääneiden ylituntien osuus vähennetään opettajan palkkauksesta edellä määrättyä perus- tetta noudattaen.

3 § Oppiarvon rinnastaminen tutkintoon

Palkkauksen määrittelyssä humanististen tieteiden ja luonnontieteiden kandidaatin arvo rinnas- tetaan humanististen tieteiden ja luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon.

4 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio

Jos opettajalle annetaan määräys oman oppituntinsa tai muun palkatun tehtävän kanssa sa- manaikaisesti huolehtia toisen opettajan luokasta, maksetaan hänelle tunnilta 30 % oman viran tai tehtävän ylituntipalkkiosta. (YK:05479)

5 § Pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimivalle opettajalle opetusvelvollisuustuntien ulko- puolella tehdystä työstä maksettava korvaus ja palkkio sekä opetusvelvollisuuden huojennus

1 mom. Tuntikorvaus

Pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimivalle opettajalle maksetaan laskua vastaan opetusvelvollisuustuntien ulkopuolella tehdyistä luottamusmiessopimuksen mukaisista luotta- musmiestehtävistä tuntikorvaus, jonka suuruus määräytyy siten, että opettajan yleisten virka- ja työehtosopimusmääräysten 7 §:n mukainen palkkaus kuukaudessa jaetaan luvulla 153. Korva- usta maksetaan enintään seitsemältä tunnilta viikossa. (YK:05417)

2 mom. Vastaanottotunti

Pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimivalle opettajalle saadaan sopia yksi opetus- velvollisuustuntien ulkopuolella pidettävä viikoittainen vastaanottotunti. Vastaanottotunti luetaan edellä mainittuun seitsemän tunnin enimmäisaikaan.

3 mom. Opetusvelvollisuuden huojennus

1) Pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimivan opettajan opetusvelvollisuutta huojen- netaan yhdellä viikkotunnilla. Jos pääsopijajärjestön edustettavien lukumäärä on vähintään 60, luottamusmiehen / miesten huojennustuntimäärä on yhteensä seuraava.

Edustettavien lukumäärä	Huojennustunnit
60 - 99	2
100 - 129	3
130 - 159	4
160 -	5

2) Edustustehtävien lukumäärä todetaan lukuvuosittain.

3) Opetusvelvollisuuden huojentaminen koskee myös niitä oppilaitosmuotoja, joissa opetusvel- vollisuuden tarkkaa tuntimäärää ei virkaehtosopimuksessa ole sovittu.

4 mom. Luottamusmiespalkkio

1) Pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimivalle opettajalle, joka on valittu valtion vir- kamiesten luottamusmiestoimintaa koskevien määräysten 4 §:n mukaisesti, maksetaan palkkio- ta luottamusmiestehtävien hoitamisesta seuraavasti:

Edustettavien lukumäärä Palkkio € / kk

- 160 84,08

161 - 108,09

YK:02849)

2) Edustettavien henkilöiden lukumäärä todetaan lukuvuosittain. Palkkio luetaan yleisten virka- ja työehtosopimusmääräysten 7 §:n mukaiseen palkkaukseen.

3) Jos luottamusmiehen varamies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luottamusmiehen es- tyneenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtävää vähintään kahden viikon jakson, maksetaan kor- vaus kyseisen kuukauden ajalta luottamusmiehen asemesta varamiehelle.

6 § Työsuojeluvaltuutettuna toimiville sekä eräille muille yhteistoimintatehtäviin osallistuville opettajil- le opetusvelvollisuustuntien ulkopuolella suoritetusta työstä maksettava palkkio ja huojennus

1 mom. Työsuojeluvaltuutettuna toimiville opettajille saadaan maksaa yksilöityä laskua vastaan opetus- velvollisuustuntien ulkopuolella suoritetuista valmistelu- ja kirjoitus- sekä työsuojelutehtävistä tuntipalkkio, jonka suuruus määräytyy siten, että asianomaisen opettajan tehtäväkohtaisen pal- kanosan ja henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella maksettavan palkanosan ja siirtymä- tasauksen yhteismäärä tai tämän sopimuksen mukainen takuupalkka, mikäli se on suurempi, jaetaan luvulla 153. Palkkio maksetaan enintään 5 tunnilta viikossa. (YK:04740)

2 mom. Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) 6 §:ssä tarkoitetul- le, lain mukaisiin yhteistoimintatehtäviin osallistuvalle opettajalle korvataan opetusvelvollisuus- tuntien ulkopuolella suoritettu työ 1 momentin mukaisesti. Momentti ei koske 5 §:n ja tämän py- kälän 1 momentin tarkoittamaa henkilöstön edustajaa. (YK:04740)

3 mom. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan 5 tuntia ylittävältä työsuojelutehtäviin käytetyltä ajalta palk- kio komiteakokouspalkkiosäännösten mukaisesti. (YK:04010)

4 mom. Työsuojeluvaltuutetun opetusvelvollisuutta huojennetaan yhdellä (1) tunnilla viikossa ja hänelle maksetaan työsuojeluvaltuutetun palkkiota 41,30 € kuukaudessa.

7 § Yksityisopiskelijoiden tentti

Yksityisopiskelijoiden tentin järjestävälle opettajalle maksetaan 102 euron palkkio. Palkkiota tarkistetaan keskusjärjestötasolla sovittavilla yleiskorotuksilla. Palkkio sisältää korvauksen ten- tin valmistelemisesta, korjaus- ja arviointityöstä sekä tarvittaessa valvonnasta. Tentti käsittää kirjallisen ja suullisen kyselyn, työnäytteet sekä uusintakokeen. Jos samassa tilaisuudessa ten- tittävänä on useampi kuin yksi yksityisopiskelija, maksetaan tentin järjestävälle opettajalle täysi palkkio kolmesta ensimmäisestä opiskelijasta, 1/2 palkkiosta neljännestä opiskelijasta yhdek- sänteen ja 1/4 palkkiosta kymmenennestä opiskelijasta lukien. ( YK:04885 )

8 § Opettajan etäopetukseen liittyvä työ

Opiskelijan etäopiskelusta opettajalle määrätystä luokan ulkopuolisesta työstä luetaan opetus- tuntimäärään työnantajan ja opettajan etukäteen yhdessä arvioima ja työnantajan työsuunni- telmassa vahvistama tuntimäärä. Palkanmaksun perusteena 1,5 tuntia etäopetustyötä vastaa yhtä oppituntia.

9 § Päätoimiset tuntiopettajat

1 mom. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan, Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa, suoma- lais-venäläisessä koulussa, Helsingin eurooppalaisessa koulussa ja Yleissivistävissä erityiskou- luissa.

2 mom. Tuntiopettaja on päätoiminen, jos hän opettaa ammattikorkeakoulussa tai yhdessä tai useam- massa korkeakoulutasoa alemmassa valtion oppilaitoksessa, kunnallisessa lukiossa tai perus-

koulussa, yksityisessä lukiossa tai peruskoulua korvaavassa tai vastaavassa koulussa tai lain perusteella valtionosuutta tai -avustusta saavassa kunnallisessa tai yksityisessä ammatillisessa tai musiikkioppilaitoksessa yhteensä keskimäärin vähintään 16 luokkatuntia, iltalukiossa/lukion iltalinjalla 14 luokkatuntia. Luokkatunneiksi tässä yhteydessä katsotaan myös sellaiset luokan ulkopuoliset tehtävät, joista palkkio maksetaan vuosiviikkotuntipalkkiona.

3 mom. Jos tuntiopettaja opettaa kahdessa tai useammassa oppilaitoksessa siten, että hänen lasken- nallista opetusvelvollisuuttaan vastaava tuntimääränsä, kuitenkin vähintään 16 (tai 20 tai 14 ks. edellinen momentti) viikkotuntia, tulee täyteen jossakin näistä oppilaitoksista, on hän muissa oppilaitoksissa sivutoiminen tuntiopettaja.

4 mom. Päätoimisen tuntiopettajan tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtäväkohtaista palkanosaa koskevien sopimusmääräysten mukaisesti. Päätoimisen tuntiopettajan palkasta tehdään epäpä- tevyysalennus epäpätevyysalennusta koskevien määräysten mukaisesti.

5 mom. Päätoimisten tuntiopettajien palkkaus maksetaan käyttäen vuotuisen palkkion jakajana 12:a.

6 mom. Jos tuntiopettajan tuntien lukumäärä jää alle vastaavan opettajan opetusvelvollisuustuntimää- rän, maksetaan hänelle palkkauksesta osuus, joka vastaa hänen tuntimääräänsä vastaavan opettajan opetusvelvollisuudesta.

7 mom. Tuntiopettajan laskennallinen opetusvelvollisuus on sama kuin vastaavan opettajan opetusvel- vollisuus. Jos tuntiopettaja opettaa aineita, joissa opetusvelvollisuus on erilainen, lasketaan hä- nelle painotettu laskennallinen opetusvelvollisuus.

8 mom. Laskennallisen opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta maksetaan ylituntipalkkio, ylituntipalk- kiota koskevien sopimusmääräysten mukaisesti.

9 mom. Jos tuntiopettajan päätoimisuus täyttyy kahden tai useamman oppilaitoksen tuntien perusteella, kaikki opettajan pitämät tunnit lasketaan yhteen ja hänelle lasketaan laskennallinen opetusvel- vollisuus siten kuin edellä on määrätty. Kussakin oppilaitoksessa lasketaan ja maksetaan se oppilaitoksen tuntien osuus, jolta maksetaan peruspalkka sekä se tuntien osuus, jolta makse- taan 8 momentin mukainen ylituntipalkkio.

10 mom. Päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan lomaraha samojen perusteiden mukaan kuin vastaa- valle opettajalle.

11 mom. Päätoimisiin tuntiopettajiin sovelletaan, ellei tässä pykälässä ole toisin sovittu, mitä edellä valti- on virkamiehiä koskevissa virkaehtosopimusmääräyksissä on sovittu määräaikaiseen virkasuh- teeseen nimetyistä virkamiehistä.

12 mom. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa työskentelevä tuntiopettaja on päätoiminen opettaes- saan vähintään 16 tuntia palkanmaksukaudelle tasoitettuna.

10 § Sivutoimiset tuntiopettajat

1 mom. Sivutoimisen tuntiopettajan palkkiojärjestelmänä on palkkio kultakin pidetyltä tunnilta. Tuntiopet- tajan opetusvelvollisuus on sama kuin vastaavan päätoimisen tuntiopettajan palkkauksen pe- rusteena oleva painottamaton opetusvelvollisuus, ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin määrätty.

2 mom. Tuntiopettajan tuntipalkkio perustuu vuotuiseen perusosaan, joka on vaativuusryhmissä 1 – 3 100 %, vaativuusryhmissä 4 – 5a 90 % ja vaativuusryhmissä 6 – 10 85 % vastaavalle opettajal- le maksettavasta vuotuisesta tehtäväkohtaisesta palkasta. Tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan siten, että vuotuinen perusosa jaetaan vastaavan opettajan viikoittaisella opetusvelvollisuudella ja näin saatu luku pyöristetään täysiksi kymmeniksi senteiksi. Tästä vuotuisesta tuntipalkkiosta saadaan kuukausittain maksettava tuntipalkkio jakamalla se luvulla 12 sekä yhtä oppituntia kohden maksettava palkkio jakamalla vuotuinen tuntipalkkio asianomaisen oppilaitoksen työ- viikkojen lukumäärällä kuitenkin siten, että peruskouluasteella toimivan tuntiopettajan osalta pe- ruskoulun opetuksen ohjauksen jakajana on luku 30

3 mom. Jos sivutoiminen tuntiopettaja osallistuu reservin kertausharjoituksiin, väestönsuojelukoulutuk- seen tai työnantajan määräyksestä täydennyskoulutukseen, maksetaan hänelle tältä ajalta työ- järjestyksen osoittaman tuntimäärän mukainen palkkio.

11 § Kokonaistyöaikaa noudattavan opetushenkilöstön työaika, vuosiloma ja ylitunnit

1 mom. Jos oppilaitoskohtaisissa määräyksissä on sovittu, että rehtorin, opettajan tai muun opetushen- kilöstöön kuuluvan osalta noudatetaan tämän pykälän määräyksiä, oppilaitoksen rehtorin, opet- tajan ja muun opetushenkilöstön virassa tai tehtävässä noudatetaan kokonaistyöaikaa, jolloin asianomainen työskentelee soveltuvin osin valtion virastoissa noudatettavaa työaikaa koskevi- en määräysten mukaisesti kuitenkin rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön työn erikois- luonne huomioon ottaen.

2 mom. Työn erikoisluonteesta johtuu seuraavaa: Rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön tehtä- väkokonaisuus muodostuu osittain tehtävistä, joiden sijoittaminen tarkasti rajattuun työaikajär- jestelmään tai päivittäiseen työaikaan on vaikea sekä osittain tehtävistä, jotka voidaan suorittaa muuallakin kuin varsinaisella työpaikalla. Lisäksi työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin edellä mainitusta työajas- ta.

3 mom. Rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön oikeus vuosilomaan määräytyy valtion virka- miesten vuosilomamääräysten mukaisesti.

4 mom. Rehtorilla, opettajalla ja muulla opetushenkilöstöön kuuluvalla ei ole oikeutta palkallisten ylitun- tien pitämiseen.

12 § Kokonaistyöaikalisä

1 mom. Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen koulutuskeskuksen opetushenkilöstöön kuuluval- le virkamiehelle, jonka työaika määräytyy opetushenkilöstön tarkentavan virkaehtosopimuk- sen yleisten määräysten kokonaistyöaikaa koskevan 11 §:n mukaan, maksetaan tehtävä- kohtainen palkka 9 %:lla korotettuna. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa vastaava koro- tus on 13 %. Määräystä ei sovelleta rehtoriin.

2 mom. Yleissivistävässä erityiskoulussa 11 §:n mukaisessa kokonaistyöajassa työskentelevälle ohjaavalle opettajalle maksetaan tehtäväkohtainen palkka 13 %:lla korotettuna.

13 § Arkipyhien vaikutus päätoimisen opettajan opetustunteihin

Jos oppilaitoksen toimintaa koskevassa laissa tai asetuksessa on säädetty tai asetuksen nojalla määrätty, että tietty arkipyhäpäivä vaikuttaa oppilaille annettavaa opetusta vähentävänä päivä- nä, vähennetään päätoimisen opettajan opetustunteja kutakin oppilailta vähennettävää päivää kohden seuraavasti:

vuotuinen opetusvelvollisuus

---------------------------------------- : 5

lukuvuoden opetustyöviikot

14 § Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetyn muun opettajan kuin sivutoimisen tuntiopettajan loma- korvaus

1 mom. Jos määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetyn muun opettajan kuin sivutoimisen tuntiopettajan, jolla ei säännösten tai määräysten mukaan ole oikeutta vuosilomaan, palvelussuhde on kestä- nyt lukuvuoden koko työajan, maksetaan hänelle palvelussuhteen päättyessä lomakorvauksena kutakin valtion virkamiesten vuosilomaa koskevien määräysten mukaan määräytyvää täyttä lo- manmääräytymiskuukautta kohden kahdelta päivältä yleisten virka- ja työehtosopimusmääräys- ten 7 §:n mukainen palkka. Lomakorvausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvät kesäkes- keytyspäivät.

2 mom. Jos 1 momentissa tarkoitetun opettajan palvelussuhde ei ole kestänyt lukuvuoden koko työ- aikaa, 1 momentin mukaisesti määräytyvää lomakorvausta vähentävät palvelussuhteeseen si- sältyvien syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäislomien arkipäivät sekä kesäkeskeytyspäivät.

3 mom. Tämän pykälän perusteella maksettava palkka määräytyy palvelussuhteen päättymishetken mukaisena.

15 § Opetushenkilöstön työaika

Opetus- ja koulutustyöpäivien lukumäärä, oppitunnin pituus sekä opettajan opetus- ja muun työajan sijoitus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädännön ja työsuunnitelmasta tai sitä vastaavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintuneen käytännön mukaisesti.

16 § Työnantajan opettajalle määräämät opetuksen kehittämiseen ja hallintoon liittyvät tai muut vas- taavat erikseen määrättävät tehtävät.

Työnantaja voi määrätä opettajalle opetuksen kehittämiseen ja hallintoon liittyviä tai muita vas- taavia erikseen määrättäviä tehtäviä. Tehtävistä maksetaan ylituntipalkkioperusteen mukainen palkkio siten, että 1,5 tunnin työmäärä vastaa yhtä ylituntipalkkiota. Tuntimäärä arvioidaan työnantajan ja opettajan kanssa yhteisesti etukäteen. Palkkio voidaan maksaa vain niistä erillis- tehtävistä, joita ei ole otettu huomioon tehtävän vaativuutta määriteltäessä.

17 § Epäpätevyysalennus

1 mom. Opettajalle, joka ei ole suorittanut kelpoisuusehtojen tarkoittamia opettajan pedagogisia opinto- ja, maksetaan palkkaus 15 % alempana kuin muutoin.

2 mom. Opettajalla, jolla on 1 momentissa mainittu kelpoisuus, mutta jolta puuttuu tehtävän edellyttämä lisäkelpoisuus, epäpätevyysalennus on 50 prosenttia 1 momentissa mainitusta.

3 mom. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opettajalle, joka ei ole suorittanut säädettyjä opetusnäyt- teitä tai joilla ei ole säädettyä opettajankoulutusta, epäpätevyysalennus on 50 % edellä maini- tusta. Jos opettajalta puuttuu lisäksi muu säädetty pätevyys, epäpätevyysalennus tehdään täy- simääräisesti.

4 mom. Opettajaan, joka on ollut 31.7.1995 saamelaisalueen koulutuskeskuksen palveluksessa, ei so- velleta epäpätevyysalennusta koskevaa määräystä puuttuvan saamen kielen taidon johdosta.

5 mom. Epäpätevyysalennus lasketaan tehtäväkohtaisen palkanosan ja henkilökohtaiseen suoriutumi- seen perustuvan palkanosan summasta.

18 § Rehtorin työaika, vuosiloma ja ylitunnit

Rehtorin työaika, vuosiloma ja ylitunnit määräytyvät osan I, yleiset määräykset, 11 §:n mukai- sesti.

OSA II OPPILAITOSKOHTAISET MÄÄRÄYKSET

HELSINGIN RANSKALAIS-SUOMALAINEN KOULU JA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KOULU

APULAISREHTORIT

1 § Apulaisrehtoreiden opetusvelvollisuus ja ylituntipalkkio

1 mom. Apulaisrehtorin opetusvelvollisuus on 190 - 456 tuntia vuodessa. Venäjän- tai ranskankielen apulaisrehtorin opetusvelvollisuuskerroin on 0,50. Mikäli oppilaitoksessa on kaksi hallinnon apu- laisrehtoria, opetusvelvollisuuskerroin on 0,50 ja 0,30, jos hallinnon apulaisrehtoreita on yksi.

2 mom. Apulaisrehtorin ylituntipalkkio määräytyy samalla tavoin kuin opettajan ylituntipalkkio.

OPETTAJAT

2 § Rehtorin hallinnollisia tehtäviä hoitavan opettajan palkkio

Jos apulaisrehtori määrätään oman virkansa tai tehtävänsä ohella hoitamaan rehtorin virkaan kuuluvat hallinnolliset tehtävät virantoimituksen keskeytyksen aikana, maksetaan hänelle, jos määräys on annettu vähintään kolmen päivän ajaksi, yleensä enintään viikon pituiselta ajalta kyseisten virkojen tai tehtävien vähentämättömien opetusvelvollisuuksien välyksen keskikohdan mukaan laskettu tuntimäärien välinen erotus ylitunteina opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaisesti. ( YK:04547 )

3 § Opetusvelvollisuudet

1 mom. Lehtori

Opetusvelvollisuus tuntia viikossa

- äidinkieli ja kirjallisuus 16

- muut kielet, tietotekniikka 19

- matematiikka, fysiikka, kemia,

kuvataide, kirjoitus ja musiikki 20

- uskonto, elämänkatsomustieto, psykologia, historia, biologia, maantieto, yhteiskuntaoppi ja taloustieto, ympäristöoppi,

kansalaistaito 21

- kotitalous, tekstiilityöt, tekniset

työt ja oppilaanohjaus 22

	- liikunta ja terveystieto perusopetuksessa	23
	- terveystieto lukio-opetuksessa	21
	- liikunta lukio-opetuksessa	23
	- A1-2 ja B1-kielen opetusvelvollisuus on yhtä viikkotuntia alhaisempi kuin edellä sovittu.
	- muu yllä mainittuihin aineisiin välittömästi liittymätön valinnais- aine	22
2 mom.	Luokanopettaja	24
3 mom.	Esiluokanopettaja

1) Esiluokanopettajana toimivan lastentarhanopettajan opetus ja työvelvollisuus vuodessa on 1 400 tuntia, johon tulee sisältyä esiopetusta vähintään 798 tuntia.

2) Esiluokanopettajana toimivan luokanopettajan opetus- ja työvelvollisuudesta on voimassa, mitä luokanopettajan osalta on sovittu. Opetusvelvollisuuteen tulee sisältyä esiopetusta viisipäi- väisessä työjaksossa vähintään 21 tuntia. Tämän lisäksi opetusvelvollisuuteen voidaan lukea oppilaan ohjaus- ja valvontatehtäviä siten, että puolitoista tuntia mainittuja tehtäviä vastaa luo- kanopettajan yhtä opetusvelvollisuustuntia.

4 mom. Erityisopettaja

Erityisopettajan opetusvelvollisuus on 22 tuntia viikossa tai 836 tuntia vuodessa.

5 mom. Painotettu opetusvelvollisuus

Jos lehtori opettaa kahta tai useampaa opetusainetta, joissa opetusvelvollisuus on erilainen, on hänen opetusvelvollisuutensa opettamiinsa aineisiin käyttämillä viikkotuntimäärillä painotettu, keskimääräinen opetusvelvollisuus. Jos keskimääräiseksi opetusvelvollisuudeksi ei tule koko- naislukua, tasoitetaan opetusvelvollisuuden määrä lähimpään kokonaislukuun. Jos kaksi koko- naislukua on yhtä lähellä, tasoittaminen tapahtuu pienempään lukuun.

6 mom. Työvelvollisuuteen kuuluvien tehtävien suorittamiseksi opettaja tulee osallistua yhteissuunnitte- luun siten, että opettajankokouksiin, aineryhmäkokouksiin ja neuvotteluihin varataan koulukoh- taisesta toteutuksesta riippuen 3 - 5 tuntia opettajaa kohti kahdessa viikossa.

4 § Opinto-ohjaajana toimivan lehtorin palkkaus

Lehtorille ei makseta ylituntipalkkiota.

5 § Opinto-ohjaajana toimivan lehtorin työaika

1 mom. Opinto-ohjaajana toimivan lehtorin työaika jakautuu aikaan ja paikkaan sidottuun työaikaan (sidottu työaika) sekä ajan ja paikan suhteen vapaavalintaiseen työaikaan (luottoaika).

2 mom. Vuotuinen sidottu työaika on 1221 tuntia vuodessa. Jos itsenäisyyspäivä, loppiainen tai vapun- päivä ajoittuu maanantaista perjantaihin, lyhenee vuotuinen työaika 7 tunnilla kutakin mainittua arkipyhää kohden.

3 mom. Sidottuna työaikana lehtori hoitaa hänelle määrätyt oppitunnit, opinto-ohjaukseen kuuluvat muut tehtävät sekä koulun opetus-, kasvatus- ja koulutustoimintaan liittyvät muut tehtävät. Luottotyö- aika on lehtorin oppituntien valmisteluun tarvitsemaa aikaa, jonka lehtori voi suorittaa valitse- massaan paikassa valitsemanaan aikana.

4 mom. Lehtori voidaan määrätä pitämään enintään 494 luokkaopetustuntia vuodessa.

5 mom. Vuotuisesta sidotusta työajasta vähintään 40 ja enintään 80 tuntia ajoitetaan muuksi ajaksi kuin oppilaiden koulutyöpäiviksi.

6 § Lukion kerrointunnit

1 mom. Lukion kerrointunnit muodostuvat opettajakohtaisesta ja koulukohtaisesta kertoimesta. 2 mom. Opettajakohtainen kerroin

Opettajan luokkaopetustuntimäärä kerrotaan luvulla 1,10 palkanmaksun perusteena olevan kokonaistuntimäärän saamiseksi.

3 mom. Luokkaopetustunneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä oppiaineen luokkatunteja ja etäopetuk- sesta opetustunneiksi luettuja tunteja, oppilaan ohjauksen luokkatunteja, tukiopetustunteja sekä demonstraatioiden valmistelutunteja.

4 mom. Demonstraatioiden kerrointunnit lasketaan 1,10:llä korottamattomasta demonstraatioiden tunti- määrästä. Demonstraatioiden valmistelutunnit määräytyvät 8 §:n ja tukiopetuksen palkkauspe- ruste 12 §:n 7 momentin mukaisesti.

5 mom. Koulukohtainen kerroin

Opettajakohtaisen kertoimen lisäksi osoitetaan työsuunnitelmassa opettajien palkanmaksun perusteeksi 20 viikkotuntia lukiota kohden ja 0,16 viikkotuntia oppilasta kohden. Työsuunnitel- massa osoitettavien tuntien määräämisessä otetaan huomioon työn vaativuus ja vastuullisuus sekä opettajan osallistuminen lukion päättötutkintoon liittyviin suullisiin kuulusteluihin ja ylioppi- laskirjoituksiin kuuluvien kokeiden valmistavaan tarkastamiseen sekä opettajille määrättäviin erityistehtäviin.

7 § Kerrointuntien lukeminen opetusvelvollisuuteen ja poissaoloajan palkkaan

1 mom. Edellä 6 §:ssä mainitut kerrointunnit luetaan, ellei opetusvelvollisuus tule luokkaopetustunneista täyteen, opetusvelvollisuuteen.

2 mom. Edellä 6 §:ssä mainitut kerrointunnit luetaan yleisten virka- ja työehtosopimusmääräysten 7 §:n mukaiseen palkkaukseen.

8 § Demonstraatioiden valmistelutuntien määräytymisperusteet

1 mom. Fysiikan ja kemian demonstraatiot

Edellä 6 §:n 3 momentissa tarkoitetuiksi luokkaopetustunneiksi laskettavia fysiikan ja kemian demonstraatioiden viikoittaisia valmistelutunteja saa olla enintään viidesosa pidetyistä fysiikan ja kemian opetustunneista viikossa.

2 mom. Biologian ym. demonstraatiot ja laboroinnit

Edellä 6 §:n 3 momentissa tarkoitetuiksi luokkaopetustunneiksi laskettavia biologian, maatalou- den, metsätalouden ja puutarhanhoidon demonstraatioiden ja laborointien viikoittaisia valmiste- lutunteja saa olla enintään kahdeskymmenesosa kyseisen aineen opetustunneista viikossa.

3 mom. 1) Valmistelutunnit on merkittävä opettajan lukujärjestykseen.

2) Fysiikan ja kemian demonstraatiokorvaus säilyy entisen suuruisena yksityisoppikoulusta lu- kioon siirrettyjen lehtoreiden osalta.

9 § Opetusvelvollisuuden huojennukset

1 mom. Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavat opettajat

Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavien opettajien opetusvelvollisuuden huojen- nuksen ja matkakustannusten korvauksen osalta noudatetaan, mitä asiasta on peruskoulun osalta sovittu.

2 mom. Yhdysluokan huojennus

Luokanopettajan, jonka opetusryhmässä on ala-asteen oppilaiden lisäksi yksi tai useampi esi- luokan oppilas, opetusvelvollisuutta huojennetaan yhdellä viikkotunnilla.

3 mom. Esiluokan ja ala-asteen ohjaava opettaja

Esiluokan ja ala-asteen ohjaavan opettajan opetusvelvollisuutta huojennetaan viidellä (5) viikko- tunnilla.

10 § Opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät lukioasteella

1 mom. Varsinaisten luokkatuntien lisäksi suoritettavasta työstä saadaan lukioasteella lukea opetusvel- vollisuuteen tunteja seuraavien perusteiden mukaan:

2 mom. Lukion ammatinvalinnan yhdysopettaja

Lukiossa toimivalle ammatinvalinnan yhdysopettajalle maksetaan luokan ulkopuolella suoritet- tavasta työstä puoli viikkotuntia jokaiselta lukion luokalta.

3 mom. Lehtori ala-asteen luokan hoitajana

Jos lehtori poikkeuksellisesti on määrätty huolehtimaan ala-asteen luokasta ja kyseiselle luokal- le ei ole määrätty omaa luokanopettajaa, vähennetään hänen opetusvelvollisuuttaan yhdellä viikkotunnilla.

4 mom. Tuntimäärän pyöristäminen

Jos opetusvelvollisuuteen luettavaksi viikkotuntimääräksi ei tule kokonaisluku, pyöristetään las- kelmallinen luku lähimpään kokonaislukuun. Jos kaksi kokonaislukua on yhtä lähellä, tapahtuu pyöristäminen ylöspäin.

11 § Opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät peruskouluasteella

1 mom. Varsinaisten luokkatuntien lisäksi suoritettavasta työstä saadaan peruskouluasteen osalta tun- teja lukea opetusvelvollisuuteen samojen perusteiden mukaisesti kuin peruskoulun osalta on säädetty tai sovittu.

2 mom. Jos lehtori poikkeuksellisesti on määrätty huolehtimaan ala-asteen luokasta ja kyseiselle luokal- le ei ole määrätty omaa luokanopettajaa, vähennetään hänen opetusvelvollisuuttaan yhdellä viikkotunnilla.

12 § Erikseen korvattavat tehtävät

1 mom. Jäävin rehtorin tehtävien hoito

Opettajalle, joka määrätään hoitamaan rehtorin ylioppilaskirjoituksiin liittyviä tehtäviä, rehtorin ollessa näihin tehtäviin jäävi, maksetaan korvaus kultakin tunnilta korvaus, jonka suuruus mää- räytyy siten, että asianomaisen opettajan tehtäväkohtaisen palkanosan ja henkilökohtaisen suo- riutumisen perusteella maksettavan palkanosan ja siirtymätasauksen yhteismäärä tai tämän sopimuksen mukainen takuupalkka, mikäli se on suurempi, jaetaan luvulla 153. ( YK:05408 )

2 mom. Oppilaskunnan ohjaaja

Oppilaskunnan ohjaajana toimivalle peruskouluasteen opettajalle maksetaan opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukainen korvaus 1,5 viikkotunnilta.

( YK:04757 )

3 mom. Ammatinvalinnan yhdysopettaja

Peruskouluasteen yläasteella toimivalle ammatinvalinnan yhdysopettajalle maksetaan luokan ulkopuolella suoritettavasta työstä korvaus, joka vastaa yhden viikkotunnin palkkiota kultakin ylimmältä luokalta, joka on hänen hoidettavanaan. ( YK:04757 )

4 mom. Työelämään tutustuttaminen

Työelämään tutustuttamisjakson järjestämisestä maksetaan puolen viikkotunnin palkkio kutakin tutustumisjaksoon osallistuvaa luokkaa kohden.

( YK:04544 YK:04757 )

5 mom. Kielistudion esimies

Kielistudion esimiehen tehtävien suorittamisesta maksetaan asianomaiselle peruskouluasteen opettajalle tuntipalkkio, jonka suuruus määräytyy siten, että asianomaisen opettajan tehtävä- kohtaisen palkanosan ja henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella maksettavan palkanosan ja siirtymätasauksen yhteismäärä tai tämän sopimuksen mukainen takuupalkka, mikäli se on suurempi, jaetaan luvulla 153. Palkkio maksetaan enintään 150 työtunnilta lukuvuodessa. Kieli- studion esimiehen tulee pitää suorittamistaan tehtävistä päiväkirjaa (huoltotehtävät, opetusma- teriaalin hankinta, äänitys- ja arkistointitehtävät, opettajien ohjaus ym. tehtävät eriteltyinä).

( YK:05408 )

6 mom. Kerhopalkkio

Opettajalle maksetaan kerhotunneista oman viran tai tehtävän ylituntipalkkioperusteen mukai- nen palkkio. ( YK:04544 YK:04757 )

7 mom. Tukiopetus

Palkkaus tukiopetuksesta peruskouluasteella maksetaan pidettyjen tuntien mukaan. Tukiopetus rinnastetaan luokkaopetukseen, joten palkkaus maksetaan ylituntipalkkion mukaan. ( YK:04544 YK:04757 )

8 mom. Luokanvalvoja

Yläkoulussa luokanvalvojana toimiva lehtori saa luokanvalvojan tehtävästä palkkiona 146,23 € kuukaudessa. (YK:04757)

Jos opetus alakoulussa on järjestetty niin, että opettaja toimii luokanvalvojana yläkoulun luo- kanvalvojan tehtävään rinnastuvalla tavalla, hän saa luokanvalvojan tehtävästä palkkiona 146,23 € kuukaudessa. (YK:04757 )

9 mom. Lukiodiplomin ja suullisten kokeiden aiheuttama työ korvataan kuten osan I, yleiset määräykset 8 §:ssä on sovittu.

10 mom. Leirikoulun ajalta maksettava korvaus

Leirikoulun ajalta maksetaan kahta (2) vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus jokaiselta leirikoulupäivältä.

13 § Rehtorin hallinnollisia tehtäviä hoitavan opettajan palkkio

Jos vararehtori tai koulun muu opettaja määrätään oman virkansa tai tehtävänsä ohella hoita- maan rehtorin virkaan kuuluvat hallinnolliset tehtävät virantoimituksen keskeytyksen aikana, maksetaan hänelle, jos määräys on annettu vähintään kolmen päivän ajaksi yleensä enintään viikon pituiselta ajalta kyseisten virkojen vähentämättömien opetusvelvollisuuksien välyksen keskikohdan mukaan laskettu tuntimäärien välinen erotus ylitunteina opettajan oman ylitunti- palkkioperusteen mukaisesti. (YK:04547)

14 § Lukion viranhaltijan sijaisen palkkauksen määräytyminen

1 mom. Enintään viisi koulun työpäivää kestävän sijaisuuden ajalta maksetaan sijaiselle palkkio pidetty- jen tuntien mukaan tuntipalkkiona ottaen huomioon yleisten määräysten 17 §:n epäpäte- vyysalennus. Lyhytaikaisen sijaisen palkkion perusteena olevasta yleisten määräysten 10 §:n mukaisesta perusosasta tehdään 5 %:n vähennys. Lyhytaikaiselta sijaiselta ei edellytetä osallis- tumista yhteissuunnitteluun.

2 mom. Jos sijaisuus kestää enemmän kuin viisi koulun työpäivää ja tehtävien hoito osuu ajaksi, jolloin opetettava tuntimäärä on pienempi kuin opetusvelvollisuus, maksetaan sijaiselle hänen pitämi- ään tunteja vastaava osuus varsinaisesta palkasta seuraavan kaavan mukaan:

A: Pidettyjen tuntien ja viransijaisuusajan erityistehtävien määrä

B: Varsinainen palkka (tehtävän vaativuuteen perustuva palkanosa lisättynä keskimääräiseen henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvalla palkanosalla)

C: Kyseisen viran tai tehtävän opetusvelvollisuustuntien kokonaismäärä sijaisuusaikana

A x B C

3 mom. Jos viranhaltijan sijaisen hoitama tuntimäärä tehtävien hoitamisen aikana on opetusvelvollisuut- ta suurempi, hänelle maksetaan varsinaisen palkan lisäksi ylituntipalkkio opetusvelvollisuuden yli menevien tuntien osalta.

15 § Opinto- ja suunnittelutyö

1 mom. Virkaan nimitetyillä opettajilla on velvollisuus varsinaisten koulupäivien ja säädetyn työvelvolli- suuden lisäksi osallistua opinto- ja suunnittelutyöhön kolmena päivänä lukuvuodessa. Näistä päivistä yksi voidaan erityisestä syystä pitää kahtena yhteensä kuusi (6) tuntia kestävänä eri ti- laisuutena.

2 mom. Jos opettaja on työnantajan suostumuksella osallistunut korkeakoulun järjestämään viisi päivää kestäneeseen lukio-opettajille tarkoitettuun täydennyskoulutukseen, on hänellä edellä mainittu velvollisuus viiden lukuvuoden aikana osallistua kahteen opinto- ja suunnittelupäivään lukuvuo- dessa.

3 mom. Työnantaja voi määrätä, että 1 momentissa mainitun opinto- ja suunnittelutyön lisäksi viranhalti- ja osallistuu suunnittelu- ja koulutustyön sekä työyhteisön kehittämiseen varsinaisten koulupäi- vien ja muun määrätyn työvelvollisuuden lisäksi enintään kaksi päivää (12 tuntia lukuvuodessa).

4 mom. 3 momentissa tarkoitettuna päivänä työajan pituus on 6 tuntia ja kehittämispäivä on ajoitettava välittömästi lukukauden työajan päättymisen tai alkamisen yhteyteen. Jos kehittämispäiviä on lukuvuodelle määrätty kaksi, toinen niistä voidaan järjestää kahtena oppilaiden työpäiville ajoit- tuvana tilaisuutena, jos työnantaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Kehittämispäivästä mak- setaan opettajalle päiväpalkka ko. työpäivää seuraavan kuukaudenpalkanmaksun yhteydessä.

16 § Ylitunnit

Opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta maksetaan opettajille ylituntipalkkio. ( YK:25971 YK:25701 )

ERÄÄT MUUT MÄÄRÄYKSET

17 § Yksityisoppilaiden tenttimaksut:

1 mom. 1) Kuulustelua kohti maksetaan kuulustelun vastaanottavalle lukion opettajalle palkkio, jonka määrä saadaan jakamalla vaativuustason 4 mukainen tehtäväkohtainen palkanosa luvulla 15. Kuulustelu sisältää kirjallisen kuulustelun, suullisen kuulustelun ja uusintakuulustelun.

( YK:04885 )

2) Jos saman oppiaineen samaa vuosikurssia on tutkinnossa suorittamassa useampia kuin yksi yksityisoppilas maksetaan kuulusteltavaa kohti seuraavasti:

1 – 3 oppilastatäysi palkkio

ja jokaisesta seuraavasti lisäksi

4 – 9 oppilasta 1/2 palkkiosta

10 – 20 oppilasta 1/4 palkkiosta

21 – oppilasta 1/6 palkkiosta

2 mom. Kirjallisen kuulustelun valvojana toimivalle opettajalle tai tuntiopettajalle maksetaan tunnilta valvontapalkkio, jonka suuruus määräytyy siten, että asianomaisen opettajan tehtäväkohtaisen palkanosan ja henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella maksettavan palkanosan yhteismää- rä tai tämän sopimuksen mukainen takuupalkka, mikäli se on suurempi, jaetaan luvulla 153.

( YK:05408 )

3 mom. Rehtorille maksetaan 1 momentissa mainittu palkkio momentin 1 ja 4 mukaista kuulusteltavaa kohti porrastusta suorittamatta.

4 mom. 1) Ylioppilastutkinnon korjauksesta maksetaan palkkio 1 momentissa mainituin perustein kuta- kin koetta kohden.

2) Reaaliaineissa on kuitenkin palkkio aineryhmää kohden 1/4 momentin 1 mukaisesta palkki- osta. Vieraan kielen osalta korjaus katsotaan yhdeksi kokeeksi.

5 mom. Korvaus maksetaan myös tilanteessa, jossa henkilö varsinaisen ylioppilastutkinnon jälkeen erillisessä kokeessa uusii hyväksytyn kokeen tai täydentää ylioppilastutkintoaan.

18 § Kerhotyöpalkkio eräissä tapauksissa

Jos kerhon pitää henkilö, joka ei ole koulun opettaja eikä päätoiminen tuntiopettaja, maksetaan hänelle se tuntipalkkio, joka hänelle sivutoimisena tuntiopettajana maksettaisiin.

19 § Käsitteiden määritelmiä

Edellä tässä liitteessä

- ala-asteella tarkoitetaan 1 - 6 vuosiluokalla annettavaa opetusta ja esiopetusta, jota anne- taan muille kuin pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville.

- yläasteella tarkoitetaan 7 - 9 vuosiluokilla annettavaa opetusta ja lisäopetusta.

- perusopetusryhmällä tarkoitetaan

1. ala-asteella päätoimisten opettajien lukumäärää

2. yläasteella vuosiluokan alkavaa 32 oppilasta kohden määräytyvää laskennallista ryhmää

- lukiossa perusopetusryhmän käsitteen korvaa palkkaperusteryhmän käsite. Palkkaperuste- ryhmä lasketaan

1. kuluvana lukuvuonna opiskelijaksi otettuja alkavaa 36 opiskelijaa kohti

2. edellisenä lukuvuonna opiskelijaksi otettuja alkavaa 36 opiskelijaa kohti

3. sitä edellisenä ja edellisinä lukuvuosina yhteensä opiskelijaksi otettuja alkavaa 36 opiskelijaa kohti.

- sekaryhmä on joko ala-asteen tai yläasteen ryhmä sen mukaan onko ryhmässä enemmän 1 - 6 vuosiluokkien oppilaita vai 7 - 9 vuosiluokkien oppilaita. Jos eri vuosiluokkaryhmän oppilaita on yhtä paljon, sovelletaan yläastetta koskevia määräyksiä.

HELSINGIN EUROOPPALAINEN KOULU

1 § Opetusvelvollisuus

1 mom. Opetusvelvollisuustunnilla tarkoitetaan 45 minuuttia. Opetusvelvollisuustunti jakaantuu eri kou- luasteilla eripituisiin opetusjaksoihin.

2 mom.	Aineenopettaja:	opetusvelvollisuus tuntia viikossa
	Kieliosaston kieli (L I)	16
	L II – ja L III – kieli	18
	Muut kielet, tietotekniikka	19
	Matematiikka, biologia, fysiikka, kemia, luonnontutkimus, kuvataide, musiikki	20
	Historia, maantieto, uskontotieto, filosofia, taloustieto, taloustieto ja yhteiskuntaoppi	21
	Opinto-ohjaus	22
	Liikunta, terveystieto	23
	Muu yllä mainittuihin aineisiin välittömästi liittymätön valinnaisaine	22
3 mom.	Luokanopettaja	24
	Luokanopettajalle voidaan osoittaa 2 ylituntia.

Luokanopettajalle voidaan osoittaa lisäksi P1 – P2 luokilla virkistysajan valvontaa 180 minuuttia ja P3 – P5 luokilla 135 minuuttia viikossa.

4 mom. Esikoulunopettaja

Esikoulunopettajan opetus- ja työvelvollisuus vuodessa on 1 400 tuntia.

5 mom. Erityisopettaja

Erityisopettajan opetusvelvollisuus on 22 tuntia viikossa.

6 mom. Demonstraatioiden ja laborointien valmistelutunnit

Fysiikan ja kemian opettajalla demonstraatioiden ja laborointien viikoittaisia valmistelutunteja voi olla enintään viidesosa kyseisen aineen opetustunneista viikossa.

Biologian opettajalla demonstraatioiden ja laborointien viikoittaisia valmistelutunteja voi olla enintään kahdeskymmenesosa aineen opetustunneista viikossa.

Valmistelutunnit on merkittävä opettajan lukujärjestykseen.

7 mom. Työvelvollisuuteen kuuluvien tehtävien suorittamiseksi opettajan tulee osallistua yhteissuunnit- teluun siten, että opettajankokouksiin, aineryhmäkokouksiin ja neuvotteluihin varataan 3 - 5 tun- tia opettajaa kohti kahdessa viikossa.

2 § Painotettu opetusvelvollisuus

Jos aineenopettaja tai opinto-ohjaaja opettaa kahta tai useampaa opetusainetta, joissa opetus- velvollisuus on erilainen, on hänen opetusvelvollisuutensa opettamiinsa aineisiin käyttämillä viikkotuntimäärillä painotettu, keskimääräinen opetusvelvollisuus. Jos keskimääräiseksi opetus- velvollisuudeksi ei tule kokonaislukua, tasoitetaan opetusvelvollisuuden määrä lähimpään ko- konaislukuun. Jos kaksi kokonaislukua on yhtä lähellä, tasoittaminen tapahtuu pienempään lu- kuun.

3 § Opetusvelvollisuuden huojennukset

1 mom. Yhdysluokka

Jos opetusryhmässä on alakoulun oppilaiden lisäksi yksi tai useampi esikoulun oppilas, luokan- opettajan opetusvelvollisuutta huojennetaan yhdellä viikkotunnilla.

Mikäli alakoulun tai yläkoulu-lukion opetusryhmässä on useamman luokka-asteen oppilaita, opetusvelvollisuutta huojennetaan kahdella viikkotunnilla.

Jos aineenopettajalla on tällaisia ryhmiä opetettavanaan alle puolet opetettavista tunneista, huojennus on kuitenkin yksi viikkotunti.

2 mom. Monikielinen opetusryhmä

Opettajan, jonka opetusryhmä on yhdistetty vähintään kahden kieliosaston oppilaista ja opetus tapahtuu vähintään kahdella kielellä, opetusvelvollisuutta huojennetaan kahdella viikkotunnilla. Huojennusta ei tehdä niiden eri kieliosastojen oppilaista koostuvien opetusryhmien osalta, jotka mainitaan opetussuunnitelmassa.

3 mom. Luokanopettajan ja aineenopettajan huojennus 1 ja 2 momentin perusteella voi olla enintään kaksi viikkotuntia.

4 mom. Esikoulun, alakoulun, yläkoulu-lukion sekä ainekoordinaattori Koordinaattorin opetusvelvollisuutta huojennetaan yhdellä viikkotunnilla.

4 § Erikseen korvattavat tehtävät

1 mom. Oppilaskunnan ohjaaja

Oppilaskunnan ohjaajana toimivalle opettajalle maksetaan opettajan oman ylituntipalkkioperus- teen mukainen korvaus 1,5 viikkotunnilta.

( YK:04757 )

2 mom. Työelämään tutustuttaminen

Työelämään tutustuttamisjakson järjestämisestä maksetaan puolen viikkotunnin palkkio kutakin tutustumisjaksoon osallistuvaa luokkaa kohden.

( YK:04544 YK:04757 )

3 mom. Kerhopalkkio

Opettajalle maksetaan kerhotunneista oman viran tai tehtävän ylituntipalkkioperusteen mukai- nen palkkio. ( YK:04544 YK:04757 )

4 mom. Tukiopetus

Palkkaus tukiopetuksesta maksetaan pidettyjen tuntien mukaan. Tukiopetus rinnastetaan luok- kaopetukseen, joten palkkaus maksetaan ylituntipalkkion mukaan. ( YK:04544 YK:04757 )

5 mom. Luokanvalvoja

Luokanvalvojana toimiva aineenopettaja saa luokanvalvojan tehtävistä palkkiona 146,23 € kuukaudessa. (YK:04757 )

6 mom. Leirikoulun ajalta maksettava korvaus

Leirikoulun ajalta maksetaan kahta (2) vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus jokaiselta leirikoulupäivältä.

7 mom. Biologian, fysiikan ja kemian demonstraatiot ja laboroinnit

Biologian, fysiikan ja kemian demonstraatioiden ja laborointien valmistelutunneilta maksetaan 0,5 vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus jokaiselta valmistelutunnilta.

8 mom. Virkistysajan valvonta

Virkistysajan valvonta rinnastetaan yleisten määräysten 16 §:n työnantajan erikseen määrää- miin tehtäviin. Virkistysajan valvonta voidaan lukea 5 §:n mukaisesti opetusvelvollisuuteen.

5 § Eräiden tehtävien lukeminen opetusvelvollisuuteen

Jos opettajalle tai opinto-ohjaajalle ei voida osoittaa hänen opetusvelvollisuutensa edellyttämää tuntimäärää, voidaan 4 §:n 3 momentin kerhotunnit ja yleisten määräysten 16 §:ssä mainitut tehtävät sekä opinto-ohjaajan osalta oppilaiden henkilökohtaiseen ohjaukseen liittyvät tehtävät

tarpeellisilta osin lukea opettajan opetusvelvollisuuteen siten, että lukuvuoden työviikkojen mää- rän mukainen tuntimäärä vastaa opettajan vuosiviikkotuntia. Tällöin 1,5 tuntia hallinnollisia teh- täviä tai oppilaiden henkilökohtaista ohjausta vastaa yhtä viikkotuntia. Mikäli nämä tehtävät si- sältyvät opetusvelvollisuuteen, ei niistä makseta erillisiä korvauksia.

6 § Rehtorin hallinnollisia tehtäviä hoitavan opettajan palkkio

Jos koulun opettaja määrätään oman virkansa tai tehtävänsä ohella hoitamaan rehtorin virkaan kuuluvat hallinnolliset tehtävät virantoimituksen keskeytyksen aikana, maksetaan hänelle, jos määräys on annettu vähintään kolmen päivän ajaksi yleensä enintään viikon pituiselta ajalta ky- seisten virkojen vähentämättömien opetusvelvollisuuksien välyksen keskikohdan mukaan las- kettu tuntimäärien välinen erotus ylitunteina opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaisesti. (YK:04547)

7 § Ylitunnit

Opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta maksetaan opettajille ylituntipalkkio. ( YK:25971 YK:25701 )

8 § Opinto- ja suunnittelutyö

1 mom. Opettajalla ja opinto-ohjaajalla on velvollisuus varsinaisten koulupäivien ja säädetyn työvelvolli- suuden lisäksi osallistua opinto- ja suunnittelutyöhön kolmena päivänä lukuvuodessa. Näistä päivistä yksi voidaan erityisestä syystä pitää kahtena yhteensä kuusi (6) tuntia kestävänä eri ti- laisuutena.

2 mom. Työnantaja voi määrätä, että 1 momentissa mainitun opinto- ja suunnittelutyön lisäksi opettaja ja opinto-ohjaaja osallistuu suunnittelu- ja koulutustyön sekä työyhteisön kehittämiseen varsi- naisten koulupäivien ja muun määrätyn työvelvollisuuden lisäksi enintään kaksi päivää (12 tun- tia lukuvuodessa).

3 mom. 2 momentissa tarkoitettuna päivänä työajan pituus on 6 tuntia ja kehittämispäivä on ajoitettava välittömästi lukukauden työajan päättymisen tai alkamisen yhteyteen. Jos kehittämispäiviä on lukuvuodelle määrätty kaksi, toinen niistä voidaan järjestää kahtena oppilaiden työpäiville ajoit- tuvana tilaisuutena, jos työnantaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Kehittämispäivästä mak- setaan opettajalle päiväpalkka ko. työpäivää seuraavan kuukaudenpalkanmaksun yhteydessä.

9 § Siirtymätasaus

Henkilölle, joka tulee Helsingin eurooppalaisen koulun palvelukseen viimeistään 31.8.2011 ja jolle on ennen palvelussuhteen alkua kertynyt vähintään 11 vuotta ikälisään oikeuttavaa aikaa, maksetaan kokemukseen perustuva siirtymätasaus. Siirtymätasaus määräytyy sopi- musosapuolten erikseen määrittelemällä tavalla.

Siirtymätasaus vahvistetaan henkilökohtaisesti euromääräisenä. Siirtymätasausta tarkistetaan keskusjärjestötasolla sovittavilla yleiskorotuksilla.

Siirtymätasaus lakkaa, kun henkilön palvelussuhde päättyy.

10 § Koulukohtainen erä

1 mom. Helsingin eurooppalaisessa koulussa on käytettävissä Opetushenkilöstön palkkaukseen koulu- kohtainen erä. Erää käytetään muiden kuin tarkentavan virkaehtosopimuksen Osa 1 Yleiset määräykset 16 §:n tarkoittamien lisätehtävien korvaamiseen, opetushenkilöstön saatavuuden turvaamiseen ja palveluksessa pysyttämiseen sekä tuloksellisuudesta palkitsemiseen.

2 mom. Koulukohtaiseen erään käytetään lukuvuodessa rahamäärä, jonka suuruudesta on sovittu erik- seen allekirjoituspöytäkirjassa 23.9.2008.

11 § Käsitteiden määritelmiä

Tässä sopimuksessa

- esikoululla tarkoitetaan 4 – 5-vuotiaille annettavaa opetusta

- alakoululla tarkoitetaan luokkia P1 – P5; alakoulu aloitetaan 6-vuotiaana

- yläkoulu-lukiolla tarkoitetaan luokkia S1 – S7, joiden päätteeksi on mahdollista suorittaa EB-tutkinto

- koordinaattorilla tarkoitetaan opettajaa, joka kieliosaston, kouluasteen tai aineryhmän sisäl- lä suunnittelee ja organisoi osastojen, asteiden tai aineryhmien sisäistä yhteistyötä sekä edustaa ryhmäänsä mahdollisissa työryhmissä ja hallinnollisissa elimissä

- virkistysajalla tarkoitetaan Helsingin eurooppalaisen koulun tuntijaon mukaista opetustunti- en ulkopuolista kouluaikaa. Tällä ei tarkoiteta välitunteja eikä ruokailuun käytettävää aikaa.

YLEISSIVISTÄVÄT ERITYISKOULUT

APULAISREHTORIT

1 § Opetusvelvollisuus

Apulaisrehtorin opetusvelvollisuus on enintään 8 tuntia viikossa.

2 § Työaika, vuosiloma ja ylitunnit

Apulaisrehtorin työaika, vuosiloma ja ylitunnit määräytyvät osan I, yleiset määräykset, 11 §:n mukaisesti.

OPETTAJAT

3 § Opetusvelvollisuus

1 mom. Ohjaavan opettajan työaika, vuosiloma ja ylitunnit määräytyvät osan I, yleiset määräykset, 11

§:n mukaisesti. Erityisopettajan ja esiasteen erityisluokanopettajan opetusvelvollisuus on 22 tuntia ja avustavan opettajan 23 tuntia.

2 mom. Lehtorin opetusvelvollisuudet

aine opetusvelvollisuus

		viikossa	vuodessa
	- äidinkieli ja kirjallisuus	18	684
	- muut kielet	20	760
	- matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka, kuvataide ja musiikki, ympäristöoppi, kansalaistaito	21	798
	- tekstiili- ja tekninen työ	24	912
	- liikunta	22	836
	- muut aineet	23	874
3 mom.	Yhteissuunnittelu

Työvelvollisuuteen kuuluvien tehtävien täyttämiseksi opettajien tulee osallistua viiden tunnin ajan kahdessa viikossa opetuksen yhteissuunnitteluun, aineryhmittäisiin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämi- seen liittyvien tehtävien suorittamiseen.

4 § Tukijakso- ja ohjaustoiminnan korvaaminen

Opetusvelvollisuutta huojennetaan yhdellä viikkotunnilla, jos opettajan opetusryhmässä pääsääntöisesti on tilapäisen opetuksen oppilaita tai jos opettaja tekee säännöllisesti ohjauskäyntejä.

Jos opettajan opetusryhmässä on tilapäisen opetuksen oppilaita, mutta ei 1. kappaleen tarkoittamalla tavalla pääsääntöisesti, tai opettaja tekee varsinaisen opetustyön lisäksi satunnaisia ohjauskäyntejä, näistä aiheutunut lisätyö voidaan korvata yleisten määräysten 16 §:n mukaisesti silloin, kun lisätyö ei ole vähäistä.

Huojennusta tai yleisten määräysten 16 §:n mukaista korvausta ei käytetä, jos tässä määräyksessä tar- koitettu työ on otettu huomioon tehtävän vaativuuden arvioinnissa.

Huojennus ja yleisten määräysten 16 §:n mukainen korvaus voivat tulla sovellettavaksi samanaikaisesti, jos siihen on perusteet.

5 § Erikseen korvattavat tehtävät

1 mom. Kerhopalkkio

Koulun päivittäisen työajan ulkopuolella oppilaille järjestetyn vahvistettuun työsuunnitelmaan hyväksytyn, koulun työtä edistävän kerhon johtamisesta maksetaan opettajan oman viran tai tehtävän ylituntipalkkion mukainen palkkio. ( YK:04757 YK:04544 )

2 mom. Opetusvelvollisuuteen lukeminen

Jos opettajalle ei voida osoittaa hänen opetusvelvollisuuteensa edellyttämää tuntimäärää, voi- daan kerhotunnit lukea opettajan opetusvelvollisuuteen kuuluviksi siten, että lukuvuoden työ- viikkojen määrän mukainen tuntimäärä vastaa opettajan vuosiviikkotuntia.

6 § Xxxxxx suorittamista edistävän opetuksen palkkio

Erityisluokanopettajalle maksetaan lukion suorittamista edistävään opetukseen kuuluvista oppi- tunneista 5,17 euron palkkio. Palkkiota tarkistetaan keskusjärjestötasolla sovittavilla yleiskoro- tuksilla. ( YK:04254 )

7 § Opinto- ja suunnittelutyö

1 mom. Opettajilla on velvollisuus varsinaisten koulupäivien ja aikaisemmin noudatetun työvelvollisuu- den lisäksi osallistua opinto- ja suunnittelutyöhön kolmena päivänä lukuvuodessa.

2 mom. Näistä päivistä voidaan yksi päivä erityisestä syystä pitää kahtena vähintään kolmen tunnin tilaisuutena.

3 mom. Ohjaavalla opettajalla on velvollisuus varsinaisten koulupäivien lisäksi osallistua opinto- ja suunnittelutyöhön kymmenenä (10) päivänä lukuvuodessa.

8 § Ylitunnit

Opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta maksetaan ylituntipalkkio. (YK:25971 YK:25701)

9 § Ohjaavan opettajan ylitunnit

Ohjaavalla opettajalla ei ole oikeutta palkallisten ylituntien pitämiseen.

ERÄÄT MÄÄRÄYKSET

10 § Sivutoimisen tuntiopettajan palkkaus

1 mom. Sivutoimisen tuntiopettajan palkkion perusteena olevasta yleisten määräysten 10 §:n mukaises- ta perusosasta tehdään 5 %:n vähennys laskettaessa sivutoimisen tuntiopettajan palkkiota.

2 mom. Sivutoimiselta tuntiopettajalta ei edellytetä osallistumista yhteissuunnitteluun.

SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS

APULAISREHTORI

1 § Opetusvelvollisuus

Apulaisrehtorin opetusvelvollisuus on enintään 450 tuntia vuodessa.

2 § Työaika, vuosiloma ja ylitunnit

Apulaisrehtorin työaika, vuosiloma ja ylitunnit määräytyvät osan I, yleiset määräykset, 11 §:n mukaisesti.

OPETTAJAT

3 § Opetusvelvollisuus

1 mom. Lehtorin opetusvelvollisuus on 900 tuntia vuodessa.

2 mom. Linjajohtajana toimivan opettajan opetusvelvollisuus on 650 tuntia vuodessa.

4 § Opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät

1 mom. Linjavastaava

Linjavastaavan tehtävistä yksi viikkotunti.

2 mom. Retkeilyn ohjaus

Retkeilyn ohjaukseen käytetystä ajasta enintään kuusi tuntia päivää kohden.

3 mom. Neuvontatyö

Neuvontatyöstä 180 - 225 tuntia vuodessa.

4 mom. Suunnitteluaika

Oppilaitoksella on käytettävissään opetusvelvollisuuteen luettavaa aikaa oppilaitoksen toimin- nan kehittämiseen liittyviä suunnittelutehtäviä varten.

5 mom. Luokanvalvojan tehtävät

Luokanvalvojan tehtävistä yksi viikkotunti.

6 mom. Harjoittelun valvonta

Harjoittelun valvonnasta enintään viisi tuntia valvontapäivää kohden.

5 § Työaika, vuosiloma ja ylitunnit

Opettajien työaika, vuosiloma ja ylitunnit määräytyvät osan I, yleiset määräykset, 11 §:n mu- kaan.

6 § Ilta-, yö- sekä viikonloppu- ja arkipyhäkorvaus

Kouluttajalle tai vastaavaa työtä tekevälle iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä tehtäväksi määrätty työ korvataan työaikoja koskevan valtion yleisen virka- ja työeh- tosopimuksen mukaisesti.

TUNTIOPETTAJAT

7 § Opetustuntipalkkiot

1 mom.	yleisaineet	31 €
	ammattiaineet	30 €
	työnopetus	25 €

Palkkioita tarkistetaan keskusjärjestötasolla sovittavilla yleiskorotuksilla.

2 mom. Epäpätevyysalennukset määräytyvät yleisten määräysten 17 §:n mukaan.

MERENKULUN TURVALLISUUSKOULUTUSKESKUS

1 § Koulutustehtävissä toimivan virkamiehen työaika, vuosiloma ja ylitunnit

Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen koulutustehtävissä toimivien virkamiesten työaika, vuosiloma ja ylitunnit määräytyvät opetushenkilöstön tarkentavan virkaehtosopimuksen osan I, yleiset määräykset 11 §:n mukaisesti virkanimikkeestä riippumatta. Säännöstä sovelletaan myös yksikön johtajaan.

2 § Ilta-, yö- sekä viikonloppu- ja arkipyhäkorvaus

Tarkentava virkaehtosopimus valtion palkkausjär- jestelmästä Opetushallituksen toimialaan kuulu- vissa valtion oppilaitoksissa opetushenkilöstön osalta.

Sopimus on tehty 14. päivänä toukokuuta 2012 Opetushallituksen sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä.

1 § Sopimuksen peruste ja tarkoitus

Tämä sopimus on tehty valtion henkilöstön palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta 14.12.2004 sekä 22.3.2010, 28.2.2011 ja 24.11.2011 tehtyjen keskustason virka- ja työehtosopimusten mukaisesti.

Sopimuksella toteutetaan tuloksellista toimintaa tukeva ja kilpailukykyä parantava, tehtävän vaativuuteen sekä henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja pätevyyteen perustuva oikeudenmu- kainen palkkaus ja palkkausjärjestelmä. Ne kannustavat henkilöstöä hakeutumaan vaativampiin tehtäviin ja parantamaan työsuoritustaan ja tukevat henkilöstön kehittymistä sekä kehittävät ja parantavat esimiestyötä ja johtamista.

2 § Soveltamisala

Sopimusta sovelletaan Opetushallituksen toimialaan kuuluvien valtion oppilaitosten opetushen- kilöstöön joko sellaisenaan tai siten kuin erikseen kunkin määräyksen kohdalla on sovittu.

Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin, harjoittelutehtävissä olevaan tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön. Sopimusta ei sovelleta myöskään sivutoimisiin tuntiopettajiin lukuun ottamatta yleisten määräysten 10 §:ä ja yleissivistäviä erityiskouluja koskevan liitteen 10 §:ä.

Sopimusta sovelletaan myös sellaisissa määräaikaisissa palvelussuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli kuusi kuukautta. Viimeksi maini- tuissa tapauksissa sopimusta sovelletaan sen osan alusta, jonka aikana kuusi kuukautta täyt- tyy. Sopimusta ei sovelleta enintään tämän ajan kestävissä määräaikaisissa palvelussuhteissa. Niissä oppilaitoksen rehtori vahvistaa euromääräiset palkat siten, että kaikki vpj-sopimuksen mukaiset, säännöllisesti kuukausittain maksettavat palkkauksen osat määräytyvät tämän sopi- muksen mukaisina.

Määriteltäessä määräaikaisen henkilön kuulumista tämän sopimuksen soveltamisalan piiriin, palvelussuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos se päättyy lukukauden lopussa tai ennen seu- raavan lukuvuoden alkamista ja alkaa seuraavan lukukauden työkauden alussa samassa oppi- laitoksessa.

Kun tässä sopimuksessa on sovittu tietyn yksilöidyn tehtävän palkkioperusteesta, samaa palk- kioperustetta sovelletaan myös silloin, kun opettaja on määrätty tekemään vastaavaa tehtävää, jota paikallisesti kutsutaan tässä sopimuksessa mainitusta poikkeavalla nimellä.

3 § Palkkaustekijät

Palkkaus muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta, siirtymä- tasauksesta sekä 6 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa takuupalkasta.

4 § Tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävien vaativuustason perusteella. Vaativuuden ar- viointitekijät ovat työn luonne ja vastuu, vuorovaikutus ja yhteistyö sekä tiedolliset ja taidolliset vaatimukset. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 1.

Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu teh- täväkuvaukseen ja oppilaitoksissa noudatettavaan arviointijärjestelmään. Kannustavassa henki- löstöpolitiikassa on keskeistä hyödyntää henkilöstön osaaminen ja sen kehittyminen parhaalla tavalla. Tätä toteutetaan tarjoamalla tilanteiden mukaan ja viraston tuloksellisen toiminnan tu- kena mahdollisuuksia vaativampiin tehtäviin tai ainakin vaativuutensa säilyttäviä tehtäviä.

Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa kehityskeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella niistä ehdotuksen.

Oppilaitoksen rehtori vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit, tehtävien sijoittumisen vaativuus- tasoille sekä tehtäväkohtaiset palkanosat esimiesten ja jäljempänä sanotuissa tapauksissa tar- vittavat arviointi- ja kehittämisryhmän ehdotukset saatuaan.

Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamus- mies.

Vuotuisten kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen tehtävien vaativuustason muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden marraskuun alusta.

Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta.

Jos työnantaja kuitenkin tekisi aloitteen vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilön tehtä- vien muuttamiseksi, joka johtaisi vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää henkilölle nykyisen vaativuustason mukaiset tehtävät. Työnantaja tai henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies voi vaatia asian käsitte- lemistä arviointiryhmässä. Ryhmä määrittelee kantansa tehtävien muutokseen, sen perusteisiin ja sanottuun mahdollisuuteen. Käsittely ryhmässä tapahtuu ennen tehtävien muuttamista, ellei tehtävien muutosta ole välttämätöntä toteuttaa jo sitä ennen. Edellä tässä momentissa sanottu ei koske tilanteita, joissa tehtävien vaativuustaso alenee määräajaksi annettujen tehtävien tai määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä taikka uuden palvelussuhteen alkaessa. Momentti ei koske myöskään vaativuustason alentamistilanteita, joissa henkilölle on palvelussuhteen päättämistä koskevassa asiassa varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi valtion virkamieslain 66

§:n 2 momentissa tai työsopimuslain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin.

Rehtorin vaativuustaso määritellään Opetushallituksen kanssa käytävien tuloskeskustelujen osana.

5 § Henkilökohtainen palkanosa

Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suoritustason perusteella. Työsuorituksen ar- viointitekijät ovat ammatinhallinta, aikaansaavuus ja kehittämisote sekä vuorovaikutus- ja yh- teistyötaidot. Henkilökohtaisen palkanosan määrä voi olla enintään 50 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Henkilökohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 2.

Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi perustuu oppilaitoksissa noudatettavaan arviointijär- jestelmään.

Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä vä- lisissä vuotuisissa kehityskeskusteluissa. Suoritusarviointi koskee henkilön suoriutumista tehtä- vässään ja hänelle asetetuista tavoitteista. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen työsuorituksen arvioinniksi ja suoritustasoksi.

Oppilaitoksen rehtori vahvistaa henkilökohtaiset työsuoritusarvioinnit ja -tasot sekä henkilökoh- taiset palkanosat, myös muissa, alla mainituissa tapauksissa.

Henkilön tullessa uutena oppilaitoksen palvelukseen tai tehtävien vaativuustason muuttuessa maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka aidosti arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, osaamistaan, työkokemustaan ja aikaisempaa suo- riutumistaan. Arvioinnissa noudatetaan vpj-sopimuksen mukaisia suorituksen arviointitekijöitä ja arviointi suhteutetaan muun henkilöstön osalta noudatettuun arviointikäytäntöön. Henkilökoh- tainen palkanosa vahvistetaan henkilökohtaisen palkanosan taulukon mukaan. Suoritustaso ar- vioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua palvelussuhteen alkamisesta tai tehtävien vaativuustaso muuttumisesta, jolloin henkilökohtainen palkanosa määräytyy suoritustason mu- kaisesti. Jos henkilön palvelussuhde päättyy kesän ajaksi jatkuen seuraavan lukukauden alusta samassa oppilaitoksessa vaativuudeltaan vastaavassa tehtävässä, keskeytystä edeltänyt pal- velusaika otetaan huomioon kuuden kuukauden määräaikaa laskettaessa.

Mikäli vuotuisessa kehityskeskustelussa todetaan suoritustason alentuneen, kehityskeskuste- luun liittyen hyväksytään yhteisesti myös työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet. Uu- si arviointi tehdään mahdollisimman pian kuuden kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista.

Mikäli suoritustaso ei uuden arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilö- kohtainen palkanosa uutta arviointia vastaavaksi.

Kohtien A) ja B) määräyksiä noudatetaan tilanteissa, joissa henkilö on ollut arvioinnin kohteena olevalla ajalla sairauslomalla tai valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetyllä vapaalla.

A) Jos henkilö on ollut osan vuotuisen kehityskeskustelun arviointijakson ajasta sairauslo- malla tai edellä sanotulla vapaalla, hänen työsuorituksensa arvioidaan jakson muun ajan perusteella. Mikäli poissaolo on kestänyt puolet vuotuisen arviointijakson ajasta tai pitem- pään, maksetaan henkilökohtainen palkanosa sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka ar- vioidaan vastaavan henkilön pätevyyttä ja työkokemusta sekä suoriutumista.

B) Jos henkilö on ollut huomattavan osan 7 momentissa tarkoitettujen kahden arvioinnin kohteena olevasta ajasta A)-kohdassa tarkoitetulla sairauslomalla tai vapaalla, voidaan suorittaa kolmas arviointi, joka tehdään viivytyksettä kolmen kuukauden kuluttua edellises- tä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei kolmannen arvioinnin mukaan ole parantunut ennal- leen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa kolmatta arviointia vastaavaksi. Jos suoritus- tason alenemisen molemmissa edellisessä momentissa tarkoitetuissa arvioinneissa voi- daan katsoa johtuneen lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetystä vapaasta, henkilö- kohtaista palkanosaa ei sen johdosta kuitenkaan tarkisteta.

Vuotuisten kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen suoritustason muutosten edellyttä- mät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden marraskuun alusta. Muissa tapa- uksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta.

Rehtorin suoritusarviointi tehdään Opetushallituksen kanssa käytävien tuloskeskustelujen osa- na.

6 § Takuupalkka

Henkilöllä, joka uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoajankohtana on oppilaitoksen vakinai- sessa palvelussuhteessa, on oikeus euromääräiseen takuupalkkaan. Takuupalkkaoikeus säilyy niin kauan kuin henkilö on käyttöönottoajankohdasta alkaen keskeytyksettä saman oppilaitok- sen vakinaisessa palvelussuhteessa. Takuupalkkaa maksetaan siltä ajalta, jona se on korke- ampi kuin tämän sopimuksen mukaisen palkkausjärjestelmän palkka.

Takuupalkan määrä vastaa niillä viranhaltijoilla ja päätoimisilla tuntiopettajilla, joilla on vähin- tään korotettua opetusvelvollisuutta vastaava tuntimäärä, henkilölle vanhan järjestelmän perus- teella maksettua kuukausipalkkaa korotettuna ylitunnin siirrolla, ilman erikseen korvattavien tai muiden lisien perusteella maksettavaa palkkaa tai palkkiota sopimuksen käyttöönottoajankoh- tana. Jos henkilö on käyttöönottoajankohtana ollut vakinaista palvelussuhdettaan korkeampi- palkkaisessa määräaikaisessa palvelussuhteessa, takuupalkka määräytyy vakinaisen palvelus- suhteen käyttöönottoajankohdan palkan mukaan, kun hän palaa siihen.

Päätoimiselle tuntiopettajalle, jonka tuntimäärä on alle opetusvelvollisuustuntimäärän, kuukau- sipalkka määrätään käyttöönottoajankohtana takuupalkkalaskennassa opettajan tuntimäärän ja opetusvelvollisuuden osoittamassa suhteessa.

Jos henkilö olisi 1.12.2005 – 30.6.2007 välisenä aikana tullut oikeutetuksi vanhan palkkausjär- jestelmän mukaiseen uuteen ikälisään, määrävuosikorotukseen tai tohtorin tutkintolisään, koro- tetaan hänen takuupalkkaansa tätä lisää vastaavalla määrällä siitä ajankohdasta lukien, jona hän olisi vanhan järjestelmän mukaan tullut siihen oikeutetuksi, kuitenkin aikaisintaan 1.1.2007 lukien.

Myös henkilöllä, joka on käyttöönottoajankohtana määräaikaisessa palvelussuhteessa, on oi- keus takuupalkkaan tämän määräajan. Takuupalkkaoikeus säilyy sen jälkeenkin niin kauan kuin hän keskeytyksettä jatkaa palvelustaan samassa oppilaitoksessa sellaisessa palvelussuhtees- sa, jonka tehtävät ovat vähintään samassa vaativuusryhmässä kuin hänen tehtävänsä käyt- töönottoajankohtana olivat. Jos hänet nimitetään vakinaiseen palvelussuhteeseen, noudatetaan 1 momentin toisessa virkkeessä sanottua.

Takuupalkkaa tarkistetaan keskustasolla sovittavilla yleiskorotuksilla. Yleiskorotus määräytyy henkilön uuden palkkausjärjestelmän mukaisen palkan perusteella, jos korotus siten on suu- rempi.

Myös takuupalkkaa saavan henkilön tehtävien vaativuus ja henkilökohtainen työsuoritus arvioi- daan siten kuin 4 ja 5 §:ssä on sanottu. Jos hän itse hakeutuu tehtäviin, joiden vaativuusryhmä on alempi kuin hänen vakinaisessa palvelussuhteessaan käyttöönottoajankohtana, takuupalkka alenee vastaavalla määrällä.

Mikäli henkilölle on 31.12.2006 on maksettu pätevyys-, kelpoisuus- tai muuta vastaavaa lisää tai hän on hoitanut sellaisia lisätehtäviä, jotka vanhassa palkkausjärjestelmässä korvattiin kou- lukohtaisina palkkaluokkina tai erityistehtäväkorvauksina ja hänen palkkaukseensa on sanottu- na ajankohtana sisältynyt sitä vastaava osa, ja nämä hänen lisätehtävänsä tai lisän muut mak- samisen edellytykset jatkuvat muuttumattomina käyttöönottoajankohdan jälkeenkin, vastaava palkanosuus luetaan hänen takuupalkkaansa niin kauan kuin kyseessä olevat lisätehtävät jat- kuvat.

7 § Siirtymätasaus

Jos henkilölle on vahvistettu sopimuksen käyttöönoton yhteydessä tai Helsingin eurooppalai- sessa koulussa kyseistä koulua koskevien määräysten mukaan kokemukseen perustuva siirty- mätasaus, se on voimassa niin kauan kuin henkilön palvelussuhde siihen oppilaitokseen, jossa siirtymätasaus vahvistettiin, jatkuu.

Siirtymätasausta tarkistetaan keskusjärjestötasolla sovittavilla yleiskorotuksilla.

8 § Siirtymälisä Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa

Jos henkilölle on vahvistettu sopimuksen käyttöönoton yhteydessä kylmänalueen lisään perus- tuva siirtymälisä, se on voimassa niin kauan kuin henkilön palvelussuhde Saamelaisalueen koulutuskeskukseen jatkuu.

9 § Lyhyet keskeytykset

Henkilön oikeus takuupalkkaan, siirtymätasaukseen tai siirtymälisään ei lakkaa palvelussuh- teessa tapahtuvan enintään 30 päivän tai kalenterikuukauden keskeytyksen vuoksi. Oikeus näihin etuuksiin säilyy myös niissä tilanteissa, joissa sopimuksen soveltamisalan piiriin kuulu- van määräaikaisen henkilön palvelussuhde päättyy lukukauden lopussa tai ennen seuraavan lukuvuoden alkamista ja alkaa seuraavan lukukauden työkauden alussa samassa oppilaitok- sessa vaativuudeltaan vastaavassa tehtävässä.

10 § Tietojen saanti ja tilastoyhteistyö

Henkilöllä on oikeus saada kirjallinen tieto hänen tehtäviensä vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksensa arviointituloksista ja niiden perusteista sekä tehtäväkohtaisesta ja henkilökoh- taisesta palkanosastaan samoin kuin muistakin tämän sopimuksen mukaisista palkkaustekijöis- tään ja niiden perusteista.

Sopimusosapuolilla sekä pääluottamusmiehillä ja oman toimipiirinsä tai työpaikkansa osalta muilla luottamusmiehillä on oikeus vuosittain ja ennen palkkausta koskevia neuvotteluja luotta- muksellisesti saada tiedot tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan henkilöstön sijoittumi-

sesta vaativuus- ja suoritustasoille ja heidän vuotuisiin kehityskeskusteluihin perustuvista vaati- vuustasomuutoksistaan sekä tilastotiedot henkilöiden kokonaispalkkauksesta ja sen kehitykses- tä vaativuusryhmittäin, henkilöstöryhmittäin ja sukupuolen mukaan ryhmiteltyinä. Nämä tiedot on sopimusosapuolilla ja pääluottamusmiehellä oikeus saada myös oppilaitoksittain eriteltyinä.

Luottamusmiehellä on lisäksi 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa ja edellytyksin oikeus saa- da tiedot edustamiensa henkilöiden tehtäväkuvauksista, vaativuusarvioinneista ja –tasoista ja heidän vuotuisiin kehityskeskusteluihin perustuvista vaativuustasomuutoksistaan sekä koko- naispalkkauksesta palkkatekijöittäin eriteltynä ja niiden perusteista. Henkilökohtaisen pal- kanosan perusteita koskevan tiedon antaminen edellyttää kuitenkin, että henkilö on suostunut siihen yksilöidyllä valtakirjalla. Luottamusmiehellä on lisäksi 2 momentissa tarkoitetuin edelly- tyksin oikeus kahdesti vuodessa saada tiedot edustamiensa henkilöiden osalta muuhun kuin vuotuisiin kehityskeskusteluihin perustuvista vaativuustasomuutoksista sekä uusien, niin täytet- tyjen kuin vailla haltijaa olevien tehtävien vaativuustasoista, sekä niiden perusteena olevista tehtäväkuvauksista.

Arviointi- ja kehittämisryhmän jäsenillä ja puheenjohtajalla on oikeus luottamuksellisesti saada tämän sopimuksen soveltamisalalta ryhmän toimialalla tiedot vuotuisiin kehityskeskusteluihin perustuvista vaativuustasomuutoksista ja niiden perusteena olevista tehtäväkuvauksista. Lisäk- si heillä on kahdesti vuodessa oikeus luottamuksellisesti saada tämän sopimuksen sovelta- misalalta ryhmän toimialalla tiedot muuhun kuin vuotuisiin kehityskeskusteluihin perustuvista vaativuustasomuutoksista sekä uusien, niin täytettyjen kuin vailla haltijaa olevien tehtävien vaa- tivuustasoista, sekä niiden perusteena olevista tehtäväkuvauksista.

Tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja annettaessa on otettava huomioon tietosuojavaatimukset. Tiedot luovutetaan ilman erillistä pyyntöä ja maksutta.

11 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Mikäli tehtävien vaativuuden tai henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnista syntyy erimieli- syyttä, se pyritään selvittämään seuraavasti.

Vaativuusarviointia koskeva asia käsitellään henkilön tai häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esimiehen tai muun palkkausjärjestelmäasioista vastaavan työnantajan edustajan kanssa ja jommankumman osapuolen aloitteesta arviointi- ja kehittämisryhmässä.

Näissä tapauksissa ryhmä käsittelee tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa nii- hin. Lisäksi ryhmä käsittelee tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin tapa- uksissa, joissa ei jo ole vahvistettu vastaavan tai kokonaisuutena samankaltaisen tehtävän vaa- tivuusarviointia, sekä 4 §:n 7 momentissa tarkoitetuissa, ryhmän käsiteltäväksi saatetuissa ta- pauksissa.

Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskeva asia käsitellään henkilön tai hänen pyyn- nöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esimiehen tai muun työn- antajan edustajan kanssa.

Vastaavasti kuin 4 §:n 4 momentissa ja 5 §:n 4 momentissa oppilaitoksen johtaja tai rehtori vahvistaa edellä tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa muutokset arvioinneissa, ryhmissä, tasoissa ja palkkauksissa.

Mikäli asia edelleen jää erimieliseksi, se voidaan, samoin kuin muut tämän sopimuksen sovel- tamista ja tulkintaa koskevat erimielisyydet, saattaa ratkaistavaksi neuvottelumenettelyllä. Siinä noudatetaan valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa sovittua menettelyä.

Rehtorin tai johtajan tehtävän vaativuuden tai suoriutumisen arviointia koskevat erimielisyydet ratkaistaan henkilön tai häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta Opetushallituksen kanssa käytävissä neuvotteluissa.

12 § Seuranta ja kehittäminen

Sopimusosapuolet seuraavat ja varmistavat yhteistyössä palkkausjärjestelmän toteuttamista, yhdenmukaista soveltamista ja muuta toimivuutta. Vuosittain osapuolet tarkastelevat yhteisesti, miten järjestelmä on toteuttanut tarkoitustaan, ja sopimusalan palkkausten kilpailukykyä suh- teessa valtion ja yleisten työmarkkinoiden palkkatasoon sekä järjestelmän kehittämistarpeita ja

-mahdollisuuksia.

Tätä varten sopimusalalla on työnantaja- ja palkansaajaosapuolten yhteinen arviointi- ja kehit- tämisryhmä. Ryhmä käsittelee myös tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin edellä 11 §:n 2 momentissa sovituissa tapauksissa.

13 § Työrauhavelvoite

Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpi- teisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä tai sopimukseen perus- tuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muutta- miseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistyk- set ja henkilöstö, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työ- rauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistykselle kuuluva velvollisuus sisäl- tää sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla vaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

14 § Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2012 ja on voimassa 31.3.2014 saakka. Sopimuksen voi- massaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, sikäli kuin joku sopimusosapuolista ei irtisa- no sitä viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. Tämä so- pimus tulee irtisanotuksi myös valtion henkilöstön palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta teh- dyn virka- ja työehtosopimuksen irtisanomisella.

OPETUSHALLITUS

JUKO ry

TEHTÄVÄKOHTAISEN PALKANOSAN TAULUKKO

Vaativuustaso	Tehtäväkohtainen palkanosa 1.8.2014 €/kk
CO01	1696,41
CO02	1740,06
CO03	2167,16
CO04	2327,47
CO05	2532,94
CO05a	2661,93
CO06	2821,76
CO07	3103,18
CO08	3650,92
CO09	4200,44
CO10	4672,19

HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA (1.1.2012)

Arviointitulos (arviointitekijöiden summa)	Suoritustaso	Henkilökohtaisen palkanosan %
3-4	1	0
5-6	2	6,0
7-8	3	12,0
9	4	18,0
10	5	24,0
11	6	27,25
12	7	30,50
13	8	33,75
14	9	37,0
15	10	40,25
16	11	43,50
17	12	46,75
18	13	50,0

SUOJAVAATESOPIMUS

1 § Sopimuksen perusteet

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998, jos työmarkkinakeskusjärjestöt allekirjoituksillaan vah- vistavat 27.11.1997 saavutetun neuvottelutuloksen vuosien 1998 - 1999 tulopoliittiseksi sopi- mukseksi edellyttäen, että valtiovarainministeriön henkilöstöosasto on tarkastanut ja hyväksynyt tämän tarkentavan virkaehtosopimuksen. Ellei keskusjärjestöjen 27.11.1997 allekirjoittamaa tu- lopoliittista sopimusta koskevaa neuvottelutulosta allekirjoiteta tulopoliittiseksi sopimukseksi, raukeavat keskustason virkaehtosopimus ja tämä sopimus.

Valtiovarainministeriö on 28.11.1997 VM 17/311/97 hallinnonalan neuvotteluviranomaisille an- tamissaan neuvotteluohjeissa valtion virkaehtosopimuslain 3 §:n 4 momentin nojalla oikeuttanut opetushallituksen tekemään tarkentavan virkaeh-tosopimuksen opetushallituksen ja opetushalli- tuksen toimialaan kuuluvien valtion oppilaitosten virkasuhteisen henkilöstön palvelussuhteen ehdoista.

2 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä virkaehtosopimus koskee seuraavien virastojen ja laitosten C-palkkaus-luokkiin kuuluvia virkamiehiä:

1) opetushallitus,

2) vammaisten lasten koulut,

3) Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ja Suomalais-venäläinen koulu

5) ammatilliset erityisoppilaitokset

6) Saamelaisalueen koulutuskeskus

7) Merenkulunturvallisuuskoulutuskeskus

3 § Suojavaatetus

Valtion virkamiehelle, joka jatkuvasti ja pääasiallisesti työskentelee jäljempänä määriteltävissä poikkeuksellisen likaisissa tai huomattavan suuressa määrässä omaa vaatetusta kuluttavissa tehtävissä, kustannetaan valtion varoilla suojavaatetusta tämän tarkentavan virkaehtosopimuk- sen liitteenä olevan luettelon mukaisesti (liite A1).

Tässä virkaehtosopimuksessa tarkoitetaan suojavaatetuksella joko suojapukua tai suojatakkia taikka takki-housut suojapukuyhdistelmää, jota käytetään virantoimituksessa suojaamaan vir- kamiehen omaa vaatetusta.

Virkamiehelle, joka jatkuvasti ja pääasiallisesti työskentelee

- erittäin likaisissa, märissä, liejuisissa, nokisissa tai pölyisissä töissä,

- suorittaa moottoriajoneuvojen, työ- tai muiden vastaavien koneiden taikka laitteiden asennus-, huolto- tai korjaustöitä,

- päätoimenaan käsittelee erittäin likaisia varasto tai muita esineitä, voitelu- tai polttoaineita taikka happoja tai muita voimakkaasti syövyttäviä kemikalioita, taikka

- työskentelee laitoskeittiössä tai pesulassa sellaisissa olosuhteissa, joissa tavanomaisella työ- vaatetuksella ei tulla toimeen tai joissa työvaatetuksen kuluminen on poikkeuksellisen suurta,

hankitaan valtion varoilla oman vaatetuksensa suojaksi tämän sopimuksen liitteenä olevan luet- telon mukaisesti virkamiehelle henkilökohtaiseksi suojavaatetukseksi enintään kerran kalenteri- vuodessa joko suojapuku tai suojatakki taikka takki-housut suojapukuyhdistelmä. Milloin suoja- vaatetus on turmeltunut työtapa-turman sattuessa, uusitaan suojavaatetus ensi tilassa.

Tässä sopimuksessa ei tarkoita virkapukua eikä sellaista suojavaatetusta, suoja-välinettä tai - tarviketta, mikä annetaan virkamiehelle valtion toimesta työturvallisuuslain (299/58) säännösten tai muiden työsuojelua koskevien säännösten taikka määräysten nojalla.

Tämä sopimus ei myöskään tarkoita sellaista viraston tai laitoksen tulo- ja menoarvion rajoissa hankkimaa suojavaatetusta, joka on työpaikalla virkamiesten yhteisesti käytettävissä ja jota ei anneta virkamiehelle omaksi.

Virkamiehelle, joka palvelussuhteensa perusteella saa valtiolta virkapuvun tai avustusta virka- puvun hankkimiseen, ei anneta tämän sopimuksen nojalla henkilökohtaista suojavaatetusta, ellei siihen ole virkamiehen tehtäviin ja työ-olosuhteisiin perustuvaa erityistä syytä.

Vuosilomasijaiseksi tai kausikiireiden ajaksi taikka muusta syystä enintään kuuden kuukauden ajaksi valtion palvelukseen otetulle virkamiehelle ei kustanneta valtion varoilla tämän sopimuk- sen nojalla suojavaatetusta. Jos virkamiehen, jolle on annettu suojavaatetus, palvelussuhde valtioon hänen oman toimenpiteensä tai menettelynsä johdosta lakkaa ennen kuuden kuukau- den määräajan päättymistä, on hänen suoritettava valtiolle korvauksena puolet suojavaatetuk- sen hankinnasta.

Valtion kustannuksella hankittava suojavaatetus annetaan virkamiehelle omaksi ja tulee hänen omalla kustannuksellaan huolehtia suojavaatetuksen kunnossapidosta.

Suojavaatetus varustetaan näkyvällä valtion, asianomaisen viraston tai laitoksen tunnuksella taikka merkillä.

Tällä tarkentavalla virkaehtosopimuksella ei huononneta niiden virkamiesten etuja, jotka tämän virkaehtosopimuksen määräyksistä poiketen ovat virastossa tai laitoksessa vakiintuneen käy- tännön mukaisesti saaneet tässä sopimuksessa mainitun suojavaatetuksen ja/tai joiden suoja- vaatetus on huollettu viraston tai laitoksen toimesta.

Virasto tai laitos voi poikkeuksellisesti hankkia valtion varoilla tässä pykälässä mainitun suoja- vaatetuksen virkamiehelle tai virkasuhteeseen verrattavassa palvelussuhteessa olevalle henki- lölle, jota ei mainita tämän virkaehtosopimuksen liitteenä olevassa luettelossa, mutta jonka työ- olosuhteiden katsotaan vastaavan tässä pykälässä edellytettyjä työolosuhteita.

Virastossa tai laitoksessa, jossa on pesula, voidaan virkamiehelle varata tilaisuus pesettää suo- javaatetus pesulan omakustannushintaan.

4 §

Suhde aikaisemmin sovittuun

Ennen tämän tarkentavan virkaehtosopimuksen tekemistä sovitut palvelussuhteen ehdot suoja- vaatetuksen osalta ovat edelleen voimassa ellei tässä virkaehtosopimuksessa ole toisin sovittu.

5 §

Sopimuksen voimassaolo, irtisanominen ja työrauha

Tämä tarkentava virkaehtosopimus on voimassa valtiovarainministeriön henkilöstöosaston tar- kastettua ja hyväksyttyä sen 15. päivään tammikuuta 2000 ja sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä kuuden viikon irtisanomisajoin irtisanota jomman kumman sopijaosapuolen taholta. Tä- tä sopimusta koskevat myös ne irtisanomista, työrauhaa ja voimassaoloa koskevat muut sopi- musehdot, jotka on sovittu virkaehtosopimuksessa valtion virkamiesten palvelussuhteen ehto- jen tarkistamisesta valtiovarainministeriön ja valtion virkamiehiä edustavien keskus-järjestöjen kesken.

LIITE A

Valtion kielikoulut

Luokanopettaja kuvaamataidon opetustyö

" käsityön ja askartelun opetustyö

Lehtori kemian ja fysiikan opetustyö

" kotitalouden opetustyö

" biologian opetustyö

" kuvaamataidon opetustyö

Vammaisten lasten koulut

Erityisluokanopettaja metalli-, puutöiden, puutarha-

Erityisopettaja töiden, kotitalouden, kuvaama-

Apuopettaja taidon, askartelun, kemian, fy-

Ohjaava opettaja siikan, biologian- ja tekstiili- töiden opetus ja ohjaus

Opettaja lastenhoito erikoisolosuhteissa

metalli-, puutöiden, kotitalouden, kuvaama-taidon, tekstiilitöiden opetus ja ohjaus sekä fysiikan, kemi- an ja esikoulun askartelun opetus

Saamelaisalueen koulutuskeskus

Metsäteknikko metsätyön opetus ja ohjaus

Työnopettaja poronhoidon ym. luontoistalouden työn- opetus

Opettaja

Käsityönopettaja saamenkäsityön opetus ja ohjaus

Lehtori metalli-, puu-, rakennus-, sähkö-, putki-,

Yliopettaja laboratorio-, graafisen, auto-, ravinto-,

talous-, elintarviketeollisuus-, parturi-,

kampaamo-, kosmetologi- ja vaatetusalan töiden opetus ja ohjaus

Ammattiaineiden opettaja metalli-, puu-, rakennus-, sähkö- ja putkitöiden sekä auto- ja graafisen alan töiden opetus ja ohjaus.

Työnopettaja metalli-, puu-, rakennus-, sähkö- ja putki- töiden opetus ja ohjaus

Valtion erityisammattikoulut

Ammattiaineiden opettaja metalli-, puu-, rakennus-, sähkö-, putkitöi- den sekä auto- ja graafisen alan töiden

opetus ja ohjaus

Työnopettaja verhoilutyön sekä metalli- ja puutöiden opetus ja ohjaus

Ammatinopettaja verhoilu-, metalli-, puu- ja terveydenhoi- toalan töiden opetus ja ohjaus

Vammaisten lasten koulut

Opettaja käsi-, talous- ja puutarhatöiden

Erityisopettaja opetus- ja ohjaus sekä tarhaavien Ammatinopetta- ja opetusvälineiden käyttö, käytönopastus

ja huolto

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1 § Sopimuksen perusteet

Valtiovarainministeriö on 28.11.1997 VM 17/311/97 hallinnonalan neuvotteluviranomaisille an- tamissaan neuvotteluohjeissa valtion virkaehtosopimuslain 3 §:n 4 momentin nojalla oikeuttanut opetushallituksen tekemään tarkentavan virkaehtosopimuksen opetushallituksen ja opetushalli- tuksen toimialaan kuuluvien valtion oppilaitosten virkasuhteisen henkilöstön palvelussuhteen ehdoista.

2 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä virkaehtosopimus koskee seuraavien virastojen ja laitosten C-palkkaus-luokkiin kuuluvia virkamiehiä:

1) vammaisten lasten koulut,

2) Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ja Suomalais-venäläinen koulu

3) ammattioppilaitokset

4) ammatilliset erityisoppilaitokset

5) Saamelaisalueen koulutuskeskus

6) Merenkulunturvallisuuskoulutuskeskus

3 §

Luottamusmiehet

Sovittiin, että luottamusmiestoiminta järjestetään Opetushallituksen toimialaan kuuluvissa valti- on oppilaitoksissa siten, että AKAVA-JS ry:llä on oikeus valita luottamusmies ja tälle henkilö- kohtainen varaluottamusmies tämän virkaehtosopimuksen liitteen A mukaisesti.

Tämä virkaehtosopimus kumoaa AKAVA-JS ry:n ja Opetushallituksen 16.2.1996 tekemän ja 1.3.1997 voimaantulleen luottamusmiessopimuksen.

4 §

Suhde aikaisemmin sovittuun

Ennen tämän tarkentavan virkaehtosopimuksen tekemistä sovitut palvelussuhteen ehdot luot- tamusmiesten osalta ovat edelleen voimassa, ellei tässä virkaehtosopimuksessa ole toisin so- vittu.

5 §

Sopimuksen voimassaolo, irtisanominen ja työrauha

LIITE A

Ammatilliset erityisoppilaitokset

Alavuden erityisammattikoulu 1

Kuhankosken erityisammattikoulu 1

Perttulan erityisammattikoulu 1

Kuulovammaisten ammattikoulu 1

Arla-instituutti 1

Vammaisten lasten koulut

Haukkarannan koulu 1

Xxxxxx-koulu 1

Merikartanon koulu 1

Jyväskylän näkövammaisten koulu 1

Svenska skolan för synsskadade 1

Ruskeasuon koulu 1

Lohipadon erityiskoulu 1

Mäntykankaan koulu 1

Valtion yleissivistävät oppilaitokset

Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 1

Suomalais-venäläinen koulu 1

Koulutus- ja kurssikeskukset

Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus 1

Saamelaisalueen koulutuskeskus 1

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA OPETUSHALLITUKSEN TOIMIALAAN KUULUVISSA VALTI- ON OPPILAITOKSISSA (19.6.2006)

Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/1988) 15 §:n perusteella Ope- tushallitus ja toisaalta Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Palkansaaja- järjestö Pardia ry sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat tehneet seuraavan sopimuksen:

Sopimuksen soveltamisala ja sisältö

1 §

Tämä sopimus on yhteistoimintaa valtion virastoissa ja laitoksissa koskevan lain (651/1988), jäljem- pänä valtion yhteistoimintalain, 15 §:n 3 momentissa tarkoitettu virastokohtainen, jäljempänä oppilai- tosten yhteistoimintasopimus.

Sopimus sisältää määräyksiä Opetushallituksen toimialaan kuuluville valtion oppilaitoksille ja erik- seen mainituissa tapauksissa Opetushallitukselle yhteistoiminnan järjestämisestä.

2 §

Oppilaitoksen ja sen henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa sekä keskustason yhteistoiminnassa noudatetaan valtion yhteistoimintalakia ja tätä sopimusta. Niiltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole muuta sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa tehtyä sopimusta, jäl- jempänä keskitettyä sopimusta.

Asioissa, joista neuvotellaan tai jotka sovitaan valtion virkaehtosopimuslain tai työehtosopimuslain mukaisessa menettelyssä, noudatetaan valtion yhteistoimintalain, keskitetyn sopimuksen ja tämän sopimuksen asemasta, mitä näiden asioiden käsittelystä erikseen on säädetty, määrätty tai sovittu.

Menettelytavat yhteistoiminnassa

3 §

Kaikki yhteistoimintaa varten asetetut toimikunnat ja toimielimet kokoontuvat tarpeen mukaan kui- tenkin vähintään kerran vuodessa.

Jos yhteistoimintaa edellyttävässä asiassa tehty päätös poikkeaa yhteistoimintaa toteutettaessa en- nakoidusta päätöksestä, Opetushallitus tai oppilaitos tiedottaa asianomaisille henkilöstöön kuuluville sekä heidän edustajilleen päätöksen sisällöstä ja toteuttamisesta.

Sen lisäksi, mitä yhteistoiminnasta on sovittu, henkilöstön tietoon saatetaan tulostavoitteet, henkilös- tötilinpäätökset ja toiminta- ja henkilöstöorganisaation muutokset. Yhteistoimintamenettelystä on pi- dettävä pöytäkirjaa ja kokouskutsussa on mainittava yhteistoimintamenettelyn mukaan käsiteltävät asiat.

Kutsu henkilöstökokoukseen on saatettava oppilaitoksen koko henkilökunnan tietoon.

Opetushallitus ja oppilaitos turvaavat henkilöstön mahdollisuuden keskinäiseen tiedotus- toimintaan ja yhteydenpitoon yhteistoiminnan tarkoituksen toteuttamiseksi.

Yhteistoiminnan osapuolet oppilaitoksessa

4 §

Yhteistoiminnan osapuolia ovat oppilaitos ja sen henkilöstö. Yhteistoiminta toteutetaan asianomais- ten virkamiesten ja työntekijöiden sekä työnantajan välillä välittömänä yhteistoimintana ja oppilaitok- sen yhteistyötoimikunnassa tapahtuvana yhteistoimintana.

Henkilöstöön kuuluvat kaikki oppilaitoksen palveluksessa olevat henkilöt johtoa lukuun ottamatta.

Yhteistoiminnassa johtoa voivat edustaa seuraavat virkamiehet: rehtori, johtaja, apulaisrehtori, apu- laisjohtaja, oppilaskodin, yksikön tai muun vastuualueen johtaja, hallintopäällikkö, talouspäällikkö xxx xxxxxxxx.

Virkamiehen tai työntekijän niin halutessa häntä voi välittömässä yhteistoiminnassa edustaa henki- löstön edustaja. Henkilöstön edustajina välittömässä yhteistoiminnassa ovat asianomainen luotta- musmies, työsuojeluvaltuutettu ja yhteistyötoimikunnassa oleva henkilöstön edustaja.

Oppilaitoksen yhteistyötoimikunta

5 §

Yhteistoimintaa varten oppilaitoksessa, jonka palveluksessa on säännöllisesti yli 20 virkamiestä tai työntekijää, on oppilaitoksen johdon ja henkilöstön edustajista muodostettu yhteistyötoimikunta.

Muissa kuin 1 momentissa mainituissa oppilaitoksissa yhteistyötoimikunnan korvaa henkilöstökoko- us. Jos yli puolet henkilöstöstä sitä kirjallisesti vaatii, kuitenkin asetetaan yhteistyötoimikunta.

Henkilöstökokous on järjestettävä virastoaikana ja siihen osallistuminen luetaan työajaksi.

Pääkoulun sivutoimipaikan taikka useamman kuin kahden oppilaitoksen tai oppilaitoksen osien yh- distämisellä muodostetun oppilaitoksen oppilaitosyksikössä voidaan 1 ja 2 momentissa mainituin edellytyksin muodostaa sivutoimipaikkaan tai oppilaitosyksikköön yhteistyötoimikunta, jos oppilai- toksen yhteistyötoimikunta niin päättää.

Oppilaitoksen yhteistyötoimikunnan kokoonpano, kokoontuminen ja toimikausi

6 §

Oppilaitoksen johtokunta nimeää yhteistyötoimikuntaan johdon edustajista puheenjohtajan, varapu- heenjohtajan ja enintään kaksi jäsentä sekä heille varajäsenet.

Henkilöstön edustajiksi yhteistyötoimikuntaan nimeävät oppilaitoksessa toimiviin tämän sopimuksen sopijajärjestöihin kuuluvat virkamiehet ja työntekijät keskuudestaan

- kukin oppilaitoksessa toimiva sopijajärjestö yhden varsinaisen jäsenen ja yhden varajäsenen, jos oppilaitoksen palvelussuhteessa olevien määrä on enintään 100;

- kukin oppilaitoksessa toimiva sopijajärjestö enintään kaksi varsinaista jäsentä ja kaksi varajä- sentä, jos oppilaitoksen palvelussuhteessa olevien määrä on yli 100.

Edellä tässä pykälässä sanotusta poiketen kuitenkin siinä tapauksessa, että oppilaitoksessa ei ole vähintään kolmea johdon edustajaa, kukin oppilaitoksessa toimiva sopijajärjestö nimeää henkilöstön edustajiksi yhteistyötoimikuntaan enintään yhden varsinaisen ja yhden varajäsenen.

Oppilaitoksen luottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetulla on läsnäolo- ja puheoikeus yhteistyötoimi- kunnan kokouksissa.

Sellaiset viraston palveluksessa olevat virkamiehet ja työntekijät, joilla ei ole luottamusmiestä, voivat enemmistön heistä niin vaatiessa valita keskuudestaan yhteistyötoimikuntaan yhden jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen.

Yhteistyötoimikunta valitsee itselleen keskuudestaan sihteerin. Yhteistyötoimikunta voi tarvittaessa asettaa jaostoja asioiden valmistelua varten.

Yhteistyötoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.

Kutsu kokoukseen on lähetettävä pääsääntöisesti 7 päivää ennen kokousta. Pakottavasta syystä kutsu voidaan lähettää myöhemmin kuitenkin vähintään 3 päivää ennen kokousta.

Yhteistyötoimikunta on kutsuttava kokoon viimeistään kahden viikon kuluessa, jos vähintään puolet henkilöstön edustajista sitä vaatii.

Yhteistyötoimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puo- let henkilöstön edustajista on paikalla.

Yhteistyötoimikunnan toimikausi on kolme vuotta.

Yhteistoiminnan keskustoimikunta

7 §

Opetushallituksen ja sen toimialaan kuuluvien valtion oppilaitosten henkilöstön väliseksi yhteistoi- mintaelimeksi asetetaan yhteistoiminnan keskustoimikunta, jäljempänä keskustoimikunta.

Keskustoimikunnan kokoonpano, kokoontuminen ja toimikausi

8 §

Opetushallituksen pääjohtaja nimeää keskustoimikuntaan puheenjohtajan, varapuheen- johtajan se- kä enintään 2 muuta jäsentä sekä heille 2 henkilökohtaista varajäsentä. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry nimeää 2 jäsentä ja heille 2 henkilökohtaista varajäsentä, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry nimeää 2 jäsentä ja heille 2 henkilökohtaista varajäsentä sekä Palkan- saajajärjestö Pardia ry nimeää 2 jäsentä ja heille 2 henkilökohtaista varajäsentä.

Henkilöstön edustajana voi toimia myös tämän sopimuksen sopijajärjestön tai sen jäsenjärjestön palveluksessa oleva henkilö.

Keskustoimikunnan puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana toimii Opetushallituksen edustaja.

Keskustoimikunnan toimikausi on kolme vuotta. Keskustoimikunta on päätösvaltainen, kun jokaises- ta sopijajärjestöstä on edustaja paikalla. Tämä määräys ei kuitenkaan saa johtaa asian kohtuutto- maan viivästymiseen.

Kokouskutsu keskustoimikunnan kokoukseen on lähetettävä vähintään 7 päivää ennen kokousta.

Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat oppilaitoksessa

9 §

Valtion yhteistoimintalain 7 §:ssä ja keskitetyssä sopimuksessa mainittujen asioiden lisäksi yhteis- toimintamenettelyn piiriin kuuluvat seuraavat asiat:

1) henkilöstön ansiotasoon ja asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä, työmene- telmissä ja tehtävien järjestelyissä,

2) virkojen ja tehtävien täyttämättä jättäminen,

3) yhteistoimintamenettelyyn liittyvien työryhmien asettaminen ja toimeksiannot.

Keskustoimikunnassa käsiteltävät asiat

10 §

Keskustoimikunnassa käsitellään tämän sopimuksen mukaiset asiat, jotka koskevat kahta tai useampaa Opetushallituksen toimialaan kuuluvaa valtion oppilaitosta taikka yleisesti tai periaatteellisesti näitä oppilaitoksia ja niiden henkilöstöä.

Tällaisia asioita ovat muun muassa oppilaitoksia koskevan lainsäädännön uudistamista, Opetushallituksen tiliviraston talousarviota, toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja tulossopimuksia koskevat asiat oppilaitoksien osalta, oppilaitosten kehittämistä, yleisiä

virkajärjestelyperiaatteita sekä oppilaitosten asemaa ja tehtäviä selvittävien työryhmien ja selvi- tysmiesten asettamista koskevat asiat, mikäli niillä on henkilöstövaikutuksia.

Erimielisyyksien ratkaiseminen

11 §

Jos tämän sopimuksen soveltamisesta syntyy erimielisyyksiä, niistä tulee neuvotella samassa jär- jestyksessä kuin valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyssä pääsopimuksessa on sovittu.

Työrauhavelvoite

12 §

Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, etteivät sen alaiset yhdistykset ja virkamiehet tai työntekijät, joita sopimus koskee, riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauha- velvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä.

Tämä yhdistyksille kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiel- lettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavoin myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen

13 §

Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2006 ja on voimassa toistaiseksi kuuden viikon irtisanomisajalla.

Sopimuksen irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Irtisanovan osapuolen on samalla tehtävä pää- kohdittain ehdotus uudeksi sopimukseksi. Neuvottelut uudesta sopimuksesta on aloitettava viimeis- tään sen jälkeen, kun Opetushallitus tai toisaalta ne järjestöt, jotka edustavat vähintään puolta so- pimuksen piirissä olevasta järjestäytyneestä henkilöstöstä, on irtisanonut sopimuksen.

Sopimusta irtisanomatta voidaan sopijajärjestöjen yksimielisestä esityksestä muuttaa sopimuksen 8

§:ssä mainittuja sopijajärjestöjen keskustoimikuntaan nimeämien jäsenten määriä sopijajärjestöjen nimeämien jäsenten kokonaismäärää lisäämättä, jos järjestöjen jäsenmäärissä tapahtuu olennaisia muutoksia.

Aikaisemman sopimuksen korvaaminen

14 §

Tämä sopimus korvaa Opetushallituksen ja toisaalta AKAVA ry:n (nykyisin: Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry), Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n (nykyisin: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry) ja STTK-J ry:n (nykyisin: Palkansaajajärjestö Pardia ry) kesken syys- kuun 30 päivänä 1994 tehdyn sopimuksen yhteistoiminnasta Opetushallituksen toimialaan kuuluvis- sa valtion oppilaitoksissa.

Helsingissä, 19. päivänä kesäkuuta 2006 OPETUSHALLITUS

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Palkansaajajärjestö Pardia ry

liite 1 laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa (651/88), 7 § liite 2 sopimus yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa, 6 §

Document Metadata

Table of Contents

OPETUSHENKILÖSTÖN

Document Metadata