AUTOALANKAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTOSOPIMUS 2020-2021 AUTOALAN KESKUSLIITTO RY TEOLLISUUSLIITTO RY www.autokauppakorjaamo.fi

Aika	13.1.2020
Paikka	Autoalan Keskusliiton toimisto
Läsnä	Autoalan Keskusliitto ry	Teollisuusliitto ry
	Xxxxx Xxxxx	Xxxx Xxxxx
	Xxxx Xxxxxxxxxxxx	Xxxx Xxxxx
	Xxxxx Xxxxxxxxxxxx	Xxxx Xxxxxxxx
		Xxxxx Xxxxxxxx
		Xxxxxx Xxxx
		Xxxx Xxxxxxx
		Xxxx Xxxxxx
		Xxxx Xxxxx
		Xxxxx Xxxxxxxx
		Xxxxx Xxxxxxxx
		Xxxxx Xxxxx

1 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että liitot allekirjoittavat tällä pöytäkirjalla 9.1.2020 saa- vutetun neuvottelutuloksen mukaisen Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopi- muksen, joka tulee voimaan allekirjoituspäivästään 13.1.2020.

2 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Työehtosopimuksen soveltamisala on Autoalan Keskusliiton ja Metallityöväen liiton välillä sovittu siten, että se kattaa aikaisemmin erillisinä olleet 30.6.2007 allekirjoitetut Auto- ja konekorjaamoalan sekä Auto- ja konekaupan työehtosopimukset kokonaisuudessaan.

Työehtosopimusten yhdistämisen jälkeenkin käsitellään yhdistettyjen työehtosopimusten sisältämiä kaupan ja korjaamotoiminnan henkilöstöryhmiä toisistaan erillisinä mm. määri- teltäessä liittojen sopimia palkkojen yleisiä tarkistuksia ja palkkataulukoiden tarkistuksia.

Autokaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimuksen soveltamisen ulottuvuutta tulkitta- essa käytetään tulkinta-aineistona seuraavia määräyksiä:

Auto- ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen soveltamisala

Soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan jäljempänä mainituin poik- keuksin Autoalan Keskusliiton jäsenyritysten auto- ja konekorjaamoiden työn- tekijäin työsuhteissa.

Työehtosopimusta sovelletaan myös myytävien autojen ja koneiden varustelu-, kunnostus- ja pesutyöntekijöiden työsuhteissa.

Sopimusta ei sovelleta varaosatyötä tekeviin henkilöihin.

Auto- ja konekaupan työehtosopimus

Soveltamisala

1. Tällä työehtosopimuksella määrätään Autoalan Keskusliitto ry:n jäsenyritys- ten palveluksessa olevien niiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden työ- ja palk- kaehdot, joiden yksinomaisena tai pääasiallisena tehtävänä on:

1.1 Autojen, maansiirtokoneiden, traktorien tai traktoriin verrattavien maatalous- koneiden kauppa ja kauppaan liittyvä vuokraus, rahoitus sekä näihin kuuluvien varaosien myynti ja sen yhteydessä tapahtuva sopimusalaan liittyvien tarvikkei- den myynti sekä edellä mainittujen artikkeleiden varastointityö.

1.2. Sopimusalaan kuuluvien artikkeleiden myynnin yhteydessä tapahtuva ve- nemoottoreiden, moottorisahojen, asuntovaunujen, moottoripyörien, moottori- kelkkojen ja työkoneiden myynti katsotaan tältä osin sopimuksen piiriin kuulu- vaksi.

1.3 Sopimusalaan kuuluva keskusvarastojen konttori-, myynti- ja varastointityö.

1.4 Sopimusalaan liittyvä palvelutyö.

1.5 Myyntiä tai korjaustoimintaa palveleva konttorityö.

1.6 Autoliikkeen yhteydessä tapahtuva autonvuokraustyö.

1.7 Auto- ja konekaupan työehtosopimusta noudatetaan AKL:n jäsenliittoina olevien Autoalan Korjaamoiden Liiton, Suomen Kolarikorjaamoiden Liiton ja Au- toalan Ruosteenestoliikkeiden Keskusliiton jäsenyritysten konttorityöhön.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Tämä sopimus ei koske johtavassa asemassa olevia, kuten konttoripäälliköitä, myyntipäälliköitä, varaosapäälliköitä, tai näihin verrattavia, jotka enimmän osan ajasta tekevät muuta kuin johdettavinaan olevien tekemää työtä. Tämä työeh- tosopimus ei myöskään koske sellaisessa johtavassa asemassa olevia, jotka voivat itsenäisesti ottaa palvelukseen ja erottaa työntekijöitä, ja jotka toimivat yrityksissä työnantajapuolen neuvottelijoina tätä sopimusta tulkittaessa.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Todettiin, että soveltamisalaan kuuluvilla korjaamoilla tarkoitetaan sopimus- ja laskutuskorjaamoita.

Pöytäkirjamerkintä 3:

Liittojen välillä on sovittu atk-nimikkeistöstä, jota sovelletaan sellaisiin atk-toimi- henkilöihin, jotka suorittavat pysyvästi ja pääsääntöisesti atk-tehtäviä toisten puolesta ja jotka eivät itse ole työn tulosten hyväksikäyttäjiä. Pelkkä välineen käyttö ei aiheuta atk-nimikkeistön soveltamista. Nimikkeistö, vaativuusryhmit- tely ja palkkataulukko eivät ole tämän sopimuksen liitteenä.

2. Jos työntekijäin työsuhteeseen sovellettavasta työehtosopimuksesta tulee epäselvyyttä, on työpaikoittain sopijapuolten kesken viivytyksettä kirjallisesti määriteltävä, mitä työehtosopimusta heihin sovelletaan.

3. Työehtosopimuksen tarkoittamien eri tehtävien, kuten automyyjän, kontto- ristin tai varaosamyyjän osalta todetaan, että työkokonaisuudet ja tehtävät ovat erillisiä työ- ja palkkaehtojen yhdistämisestä huolimatta.

Liitot jatkavat sopimuskauden aikana uuden työehtosopimuksen sisäistä työsuhteen ehtoja koskevien määräysten yhtenäistämistä.

3 § PALKKOJEN TARKISTAMINEN

Työntekijöiden ja toimihenkilöiden henkilökohtaisia tunti- ja kuukausipalkkoja korotetaan 1.3.2020 ja 1.2.2021 tämän palkkaratkaisun mukaisesti. Työehtosopimuksen olosuhde- ja työaikalisiä korotetaan siten kuin tässä palkkaratkaisussa on sovittu.

Vuosi 2020

Työntekijöiden ja toimihenkilöiden henkilökohtaisia tunti- ja kuukausipalkkoja korotetaan 1.3.2020 alkaen 1,3 % yleiskorotuksella.

Samasta ajankohdasta lukien korotetaan vähimmäispalkkoja 1,3 %.

Nuorten työntekijöiden, harjoittelijoiden ja oppisopimusoppilaiden palkkalukuja korotetaan vastaavasti.

1.3.2020 voimassa olevaa keskituntiansiota korotetaan tuosta ajankohdasta lukien 1,3 %.

Provisiopalkkaisten automyyjien takuupalkka on samasta ajankohdasta lukien koko sopi- muskauden ajan 1581 euroa.

Provisiopalkkaisten automyyjien pohjapalkkaa korotetaan samasta ajankohdasta 56 euroa.

Olosuhde- ja työaikalisiä korotetaan samasta ajankohdasta 3,3 %. Korotus kattaa koko so- pimuskauden.

Luottamusmiessopimuksen ja autoalan työsuojelusopimuksen kuukausikorvauksia korote- taan samasta ajankohdasta 3,3 %. Korotus kattaa koko sopimuskauden.

Vuosi 2021

Työntekijöiden ja toimihenkilöiden henkilökohtaisia tunti- ja kuukausipalkkoja korotetaan 1.2.2021 alkaen 2,0 % yleiskorotuksella.

Samasta ajankohdasta lukien korotetaan vähimmäispalkkoja 2,0 %.

Nuorten työntekijöiden, harjoittelijoiden ja oppisopimusoppilaiden palkkalukuja korotetaan vastaavasti.

1.2.2021 voimassa olevaa keskituntiansiota korotetaan tuosta ajankohdasta lukien 2,0 %.

Provisiopalkkaisten automyyjien pohjapalkkaa korotetaan samasta ajankohdasta euro- määrällä, joka saadaan lokakuun 2020 toimihenkilötilaston mukaisesta keskiansioluvusta edellä olevan prosentin mukaisena.

4 § LIITTOJEN VÄLISET TYÖRYHMÄT

Työhyvinvoinnin edistäminen

Allekirjoittaneet liitot perustavat yhdessä Ammattiliitto Pron kanssa yhteisen työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana tuottaa aineistoa ja koulutusta työhyvinvoinnin edistämiseksi auto- ja konealojen työpaikoilla ja yrityksissä.

Ammatillinen koulutus työpaikoilla

Liitot perustavat työryhmän selvittämään sopimuskauden aikana toisen asteen ammatilli- seen koulutukseen kuuluvaan työpaikoilla tapahtuvaan oppimisen työn- ja työpaikkaoh- jaukseen liittyviä kysymyksiä.

PR 2000 -järjestelmän liittojen väliset mallityökuvaukset

Liittojen välinen palkkaustyöryhmä jatkaa työtään tehtävänään PR 2000 -järjestelmän yllä- pitämistä ja kehittämistä sekä seurata uudistettujen mallityökuvausten toteutumisen vaiku- tuksia ja sopia mahdollisista toimenpiteistä erityisesti raskaan kaluston töitä koskien.

Koulutustyöryhmä

Liittojen välinen koulutustyöryhmä jatkaa ammattiyhdistyskoulutukseen liittyvää toimin- taansa.

Palkkausjärjestelmän uudistaminen

Liitot jatkavat varaosa-, varasto- ja palvelutöiden palkkausjärjestelmän uudistamistyötä.

5 § SOPIMUKSEN VOIMAANTULO JA SOPIMUSKAUSI

Tämä työehtosopimus on voimassa 13.1.2020 alkaen 30.11.2021 saakka ja jatkuu sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei toinen sopimusosapuolista ole irtisanonut sitä kirjallisesti viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen sen päättymistä.

6 § PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN

Sovittiin, että pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi liittojen allekirjoituksin. AUTOALAN KESKUSLIITTO RY TEOLLISUUSLIITTO RY

Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx

Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxx Xxxxx

AUTOALAN

KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTOSOPIMUS

2020-2021

AUTOALAN KESKUSLIITTO RY TEOLLISUUSLIITTO RY

xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTOSOPIMUS 2020-2021

SOVELTAMINEN JA YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan jäljempänä mainituin poikkeuksin Autoalan Keskus- liitto ry:n ja sen jäsenliittojen (Autoalan Korjaamoiden Liitto ry, Suomen Kolarikorjaamoiden Liitto ry ja Autoalan Ruosteenestoliikkeiden Keskusliitto ry) jäsenyritysten ja näiden työnte- kijöiden työsuhteissa seuraavasti.

2. Tämän työehtosopimuksen osassa A olevia määräyksiä sovelletaan auto- ja konekorjaa- moiden työntekijöiden työsuhteissa sekä myytävien autojen ja koneiden varustelu-, kunnos- tus- ja pesutyöntekijöiden työsuhteissa. Määräyksiä ei sen sijaan sovelleta varaosatyötä te- keviin työntekijöihin.

3. Tämän työehtosopimuksen osassa B olevia määräyksiä sovelletaan autojen ja koneiden kauppaa ja siihen liittyviä vuokraus- ja rahoitustoimintoja tekeviin sekä varaosa- ja varasto- työtä sekä autoliikkeiden konttorityötä ja palvelutyötä tekeviin työntekijöihin.

4. Tätä työehtosopimusta ei sovelleta johtavassa asemassa oleviin työntekijöihin, kuten konttoripäälliköt, myyntipäälliköt, varaosapäälliköt, tai näihin verrattavat, jotka enimmän osan ajasta tekevät muuta kuin johdettavinaan olevien tekemää työtä. Tämä työehtosopi- mus ei myöskään koske sellaisessa johtavassa asemassa olevia, jotka voivat itsenäisesti ottaa palvelukseen ja erottaa työntekijöitä, ja jotka toimivat yrityksissä työnantajapuolen neuvottelijoina tätä työehtosopimusta tulkittaessa.

SOVELTAMISOHJE:

Tämän määräyksen ulottuvuutta tulkittaessa käytetään apuna 30.6.2007 allekirjoitettujen Auto- ja konekorjaamoalan sekä Auto- ja konekaupan työehtosopimusten soveltamisala- määräyksiä, jotka on otettu tämän työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan.

2 § Autoalan yleiset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan yleisiä osassa C olevia sopimuksia:

- Autoalan yleissopimus 13.1.2020

- Autoalan yhteistoimintasopimus 13.1.2020

- Autoalan koulutussopimus 13.1.2020

- Autoalan työsuojelusopimus 13.1.2020

- Autoalan tilastosopimus 13.1.2020

- Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan luottamusmiessopimus 13.1.2020

- Autoalan ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintäohjeet 13.1.2020

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäseniä.

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä ole- vat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimen- piteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § Tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvä työharjoittelu ja työssäoppiminen

1. Työssäoppiminen osana toisen asteen ammatillista koulutusta järjestetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan siten, että tällainen opiskelija ei ole yritykseen työsopi- mussuhteessa. Poikkeuksellisesti voidaan työssäoppijan kanssa laatia myös työsopimus.

Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan kuitenkin myös työssäoppijoihin.

2. Paikallisesti tulee yhteisesti todeta autoalan yhteistoimintasopimuksen periaatteet huomi- oiden, joko ennen tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvän työharjoittelun tai työssäoppi- misen järjestämistä taikka yhteistoimintalain mukaisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman käsittelyn yhteydessä

- yrityksessä käytössä olevat tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvät työharjoit- telu- ja työssäoppimismuodot ja se,

- ettei niillä ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuh- teisiin ja

- ettei kenenkään työsopimusta irtisanota tai työntekijöitä xxxxxxxxx tämän sopimuk- sen tarkoittamien henkilöiden vuoksi.

3. Sikäli kun on noudatettu edellä todettua menettelytapaa työsopimuslakiin sisältyvät

- työvoiman vähentämistä

- lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai

- takaisinottoa

koskevat säännökset ja määräykset eivät aseta esteitä tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvän työharjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen tarjoamiselle.

6 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen keskusjärjestöjen sopimuksen mukaan.

7 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä

1. Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä/toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausit- tain liiton nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin liittojen 13.1.2020 al- lekirjoittamissa perintäohjeissa on erikseen mainittu. Työntekijälle annetaan kalenterivuo- den tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

8 § Paikallinen sopiminen

Paikallisella sopimuksella tarkoitetaan sopimusta

- jolla on poikettu tässä työehtosopimuksessa mainituissa tapauksissa työehtosopimusmääräyksen ehdosta,

- joka on työehtosopimuksen osa,

- jonka tekevät työnantaja ja luottamusmies tai työnantaja ja työntekijä

- joka on voimassa toistaiseksi, jollei sitä perustellusta syystä tehdä määräaikaiseksi.

Luottamusmiehen tekemä sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsot- tava edustavan.

Paikallisen sopimuksen tekemiseksi tulee toiselle sopijaosapuolelle esittää, mistä työehto- sopimuksen kohdasta halutaan sopia, mitä halutaan sopia ja kuinka pitkäksi ajaksi sopimus halutaan tehdä. Toisen sopijaosapuolen vaatimuksesta esitys on tehtävä kirjallisena.

Paikallinen sopimus on tehtävä aina kirjallisesti kun sen voimassaoloaika ylittää kaksi viik- koa tai sopimus koskee yhtä useampaa työntekijää. Sopimukseen kirjataan

- ketä/keitä sopimus koskee

- mitä on sovittu

- mistä ajankohdasta sopimus tulee voimaan

- sopimuksen kesto ja sen suhde voimassa olevaan työehtosopimukseen (toistai- seksi vai määräajan)

- määräaikaisessa sopimuksessa sopimuksen päättymisaika

- toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomismenettely ja irtisanomisaika

Paikallisen sopimuksen voimassaoloajan jatkuessa työehtosopimuksen päätyttyä, noudate- taan paikallista sopimusta työehtosopimusvaikutuksin, lukuun ottamatta työehtosopimuk- seen osallisen toimeenpanemaa työnseisausta.

Toistaiseksi voimassa oleva paikallinen sopimus on irtisanottavissa päättymään 3 kuukau- den kuluttua irtisanomisesta, jollei muuta irtisanomisaikaa ole sovittu. Määräaikainen paikal- linen sopimus, jonka kesto ylittää 18 kk voidaan tämän ajan kuluttua perustellusta syystä irtisanoa lakkaamaan 3 kuukauden kuluttua irtisanomisesta.

Sellaiset työaikoihin liittyvät paikalliset sopimukset, joihin perustuen yrityksen tarkoituk- sena on järjestää tietyt palveluajat, voidaan sopia irtisanottaviksi enintään yhden vuoden irtisanomisaikaa noudattaen.

Tämän työehtosopimuksen seuraavista määräyksistä voidaan tehdä paikallinen sopimus: Luettelo paikallisesti sovittavista asioista on seuraava:

Auto- ja konekorjaamoala

- suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteet (9 §)

- palvelusvuosilisän maksutapa (10 §)

- poikkeavat työajan enimmäispituudet (12 §)

- tasoittumisjakson pituus

- poikkeavien työaikojen palkanmaksu

- työvuorokauden ja työviikon alkaminen

- vuorokautinen työajan lepoaika

- työtuntijärjestelmän muuttaminen

- yötyön tekeminen

- enimmäistyöajan tarkastelujakson pituus (13 §)

- viikkolepokorvaus raha/vapaa (13 §)

- majoittumisen ja ateriakorvauksen periaatteista (15 §)

- maastossa suoritettavat työt (18 §)

- vuosilomapalkan jaksotus (22 §)

- lomarahan maksamisajankohta (22 §)

Auto- ja konekaupan ala

- enimmäistyöajan tarkastelujakson pituus, 7 § 5.5

- varallaolo, 7 §, 15.4 kohta

- vuosilomapalkan maksamisajankohta 14 §, 10 kohta

- lomarahan maksaminen, 14 § 7. kohdan soveltamisohje 1

- hälytysluontoinen työ, 7 § 15.5 kohta

- vuorokausilevon lyhentäminen 7 § 7.1 kohta

- luottamusmiesjärjestelmän aikaisemman sovitun mallin noudattaminen (LMS 3 § 6 kohta)

Auto- ja konemyyjiä koskeva pöytäkirja

- vuorokausilevon lyhentäminen 6 §, 4.1

- enimmäistyöajan tarkastelujakson pituus, 6 § 7.6

Autoalan yleiset sopimukset

Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan luottamusmiessopimuksen 3 §:n 6 kohdan aikai- semman luottamusmiesjärjestelmän jatkaminen

9 § Työaikapankki

Työaikapankki on järjestelmä, jossa työntekijä voi säästää työaikapankkiin työaikaa ja pi- tää vastaavasti vapaata siten kuin erillisessä työaikapankkisopimuksessa on sovittu. Työ- aikapankin perusajatuksena on lisätä joustavuutta työpaikoilla ja sitä kautta työhyvinvointia ja tuottavuutta.

Työaikapankin käyttöönotto tapahtuu paikallisella sopimuksella siten kuin tämän työehto- sopimuksen paikallista sopimista koskevissa määräysissä on sovittu. Sovittaessa työaika- pankista on sovittava ainakin seuraavista asioista:

- Kuka voi olla mukana työaikapankissa.

- Mitä työaikapankkiin talletetaan ja sieltä lainataan.

- Mitkä ovat saldorajat eli talletusten ja lainausten enimmäismäärät.

- Pankkivapaan pitäminen eli työaikapankin saldon käytön periaatteet.

- Pankkivapaan ajalta maksettava palkka.

- Työkyvyttömyyden vaikutus pankkivapaaseen.

- Työsopimuksen päättymisen vaikutus.

- Työaikapankkisopimuksen päättäminen.

- Erityistilanteet.

Työaikapankin toiminnan aikana on tärkeätä, että työnantaja ja luottamusmies vuosittain seuraavat työaikapankkisopimuksen toteutumista. Seurannan osana tarkastellaan keski- määräisiä plus- ja miinustuntien määriä sekä vapaiden keskimääräisiä toteumia.

Liitot ovat sopineet yhteisestä työaikapankkia koskevasta ohjeistuksesta, joka on liittojen yhteisellä sivustolla xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx.

10 § Neuvottelujärjestys ja erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Työehtosopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa ilmaantuva mahdollinen erimielisyys työnantajan ja työntekijän välillä on pyrittävä ratkaisemaan työpai- kalla käytävin neuvotteluin, jotka on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa neuvotteluesityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen.

Neuvotteluvelvollisuuden piiriin kuuluvan asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

2. Työntekijän palkkausta ja työehtoja koskevat asiat neuvotellaan ensin suoraan työnteki- jän ja hänen esimiehensä välillä. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvite- tyksi esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian neuvoteltavaksi pääluottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:

Liitot suosittelevat, että paikallisia neuvottelusuhteita kehitettäessä otetaan muun ohella huomioon seuraavat seikat:

- Työehtosopimuksen mukaisen neuvottelujärjestyksen eri tasoilla toimiville henkilöille, erityisesti luottamusmiehille ja esimiehille kuuluva vastuualue ja siihen liittyvät valtuudet työsuhdeasioissa todetaan ja niiden keskeistä merkitystä tähdennetään,

- Välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut,

- Työpaikalla tapahtuneen neuvottelun tulos todetaan kussakin neuvottelun eri vaiheessa ja tärkeimmissä, periaatteellista merkitystä omaavissa taikka useita työntekijöitä tai työ- ryhmää koskevissa asioissa saavutettu neuvottelutulos merkitään sopivalla tavalla muis- tiin.

- Uusille työntekijöille järjestetään tilaisuus osallistua systemaattiseen, yritystä ja sen työ- suhdeasioita koskevaan esittelyyn.

3. Ellei 2. momentissa mainitusta asiasta päästä paikallisten osapuolten kesken sovintoon, voidaan asia jommankumman paikallisen osapuolen vaatimuksesta alistaa liittojen ratkais- tavaksi siten kuin jäljempänä määrätään.

Erimieliseksi jäädystä asiasta laaditaan yhteinen muistio, jossa on määritelty erimielisyyden kohteena oleva asia sekä selostettu osapuolten perustellut kannat. Muistio laaditaan kah- tena kappaleena, yksi kumpaakin liittoa varten. Pääluottamusmies ja työnantajan edustaja allekirjoittavat muistion.

4. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista on neuvottelujärjestyksen mukaisesti neuvoteltu liittojen kesken pääsemättä yksimielisyyteen, voidaan alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

11 § Voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa 13.1.2020 alkaen 30.11.2021 saakka ja jatkuu sen jälkeen vuo- den kerrallaan, ellei toinen osapuolista ole irtisanonut sitä kirjallisesti viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen sen päättymistä.

Helsingissä 13.1.2020

AUTOALAN KESKUSLIITTO RY TEOLLISUUSLIITTO RY

Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxx

Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxx Xxxxx

AUTO- JA KONEKORJAAMOALAN TYÖEHDOT

	OSA A AUTO- JA KONEKORJAAMOALAN TYÖEHDOT I YLEISTÄ
	1 § Soveltamisala
	Tässä osassa olevia työehtoja sovelletaan tämän työehtosopimuksen sovel- tamisalaa koskevan määräyksen kohdassa 1 ja 2 mainittujen työntekijöiden työsuhteissa.
	2 § Autoalan yleiset sopimukset
	Autoalan alakohtaisia sopimuksia koskeva määräys on tämän työehtosopi- muksen osassa Soveltaminen ja yleiset määräykset.
	3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus
	Sopimuksen sitovuutta ja noudattamisvelvollisuutta koskevat määräykset ovat tämän työehtosopimuksen osassa Soveltamisala ja yleiset määräykset.
	4 § Työrauhavelvoite
	Työrauhavelvoitetta koskevat määräykset ovat tämän työehtosopimuksen osassa Soveltaminen ja yleiset määräykset.
	5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen
	Mom. 1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja mää- rätä työn johtamisesta.
	Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään am- matillisiin järjestöihin.
Työsopimuslomake	Mom. 2. Liitot pitävät erittäin tärkeänä, että työsopimus tehdään kirjallisena. Jos yritykset käyttävät omia työsopimuslomakkeitaan, tulee yritysten huoleh- tia siitä, että työsopimuslomakkeet ovat ehtojen osalta voimassaolevien la- kien mukaisia.

	PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:
	Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työsuhteessa noudatettavista ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, työsopimuslain toisen luvun 4 §:n mukaisesti.
	Mom. 3. Irtisanomisajat
Irtisanomisaika	Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irti- sanomisaikoja:
	Työsuhde jatkunut keskeytyksettä	Irtisanomisaika
	Enintään vuoden Yli vuoden mutta enintään 4 vuotta Yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta Yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta Yli 12 vuotta	2 viikkoa 1 kuukausi 2 kuukautta 4 kuukautta 6 kuukautta
	Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisa- nomisaikoja:
	Työsuhde jatkunut keskeytyksettä	Irtisanomisaika
	Enintään 5 vuotta Yli 5 vuotta	2 viikkoa 1 kuukausi
Varoituksen tiedoksianto	Mom. 4. Työsopimuslain 7 luvun 2 § tarkoittama varoitus on annettava työntekijälle kirjallisesti tai muutoin todisteellisesti. Jos työntekijälle on annettu rikkomuksesta tai laiminlyönnistä työsopimuslain tarkoittama varoitus, tulee se saattaa luottamusmiehen tietoon, ellei tämä ole ollut läsnä varoitusta annettaessa.
Sanktiolomautus	Jos työnantaja voisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen työntekijästä johtu- vasta syystä, työnantajalla on oikeus lomauttaa työntekijä ilman erillistä ilmoi- tusaikaa siten, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään enintään kah- deksi (2) kuukaudeksi työsuhteen muutoin pysyessä voimassa. Saatuaan tiedon työsopimuslain mukaisen irtisanomis- tai purkuperusteen olemassaolosta työnantajan tulee varata työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi suunnitellusta lomautuksesta. Kuulemistilaisuudessa työnantajan tulee sel- vittää työntekijälle suunnitellun lomautuksen peruste niin selvästi, että työn- tekijä voi esittää oman selvityksensä asiassa. Luottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua kuulemiseen. Jos luottamusmies ei ole läsnä, annetaan hänelle tieto lomautuksesta ja sen perusteesta. Työnantaja voi toteuttaa lo- mautuksen välittömästi kuulemistilaisuuden jälkeen.

5a § Tutkintotavoitteeseen koulutukseen liittyvä työharjoittelu ja työs- säoppiminen autoalalla

Tutkintotavoitteista koulutusta koskevat määräykset ovat tämän työehtoso- pimuksen osassa Soveltaminen ja yleiset määräykset 5 §:ssä.

	II TYÖPALKAT Työpalkat määräytyvät tämän osan II ja erillisen Palkkarakenne 2000 palk- kausjärjestelmien mukaan. PR 2000 -ohjeistus on siirretty web-sivustolle xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx sekä Autoalan Keskusliitto ry:n ja Teollisuus- liitto ry:n kotisivuille. xxx.xxx.xx, xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx .
	6 § Palkkausjärjestelmä
	Työntekijän palkka on aikapalkka, ellei työpaikalla tai yrityksessä ole käytössä suoritukseen perustuva palkkaus. Palkkaus voi määräytyä tunti- tai kuukausiperusteisena sen mukaan kuin työnantaja päättää. Käytettäessä kuukausipalkkaa sitä koskevat liittojen yhteiset sovelta- misohjeet löytyvät sivustolta xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx.
	7 § Työkokonaisuuksien vaativuuden määritys
	Mom. 1. Työpaikan työkokonaisuudet
Työkokonaisuudet	Työkokonaisuuksia tarkastellaan työpaikalla vakiintuneen työn sisällön kan- nalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkoituksena on selvittää työkokonai- suuksien keskinäiset vaativuudet. Liittojen ohjeena on, että tarkasteltavaksi valitaan riittävä määrä työpaikalla esiintyviä työkokonaisuuksia.
	Korjaamossa esiintyville työkokonaisuuksille määritetään työnvaativuus- ryhmä vertaamalla niitä liittojen laatimiin mallitöihin. Mallitöissä on huomioitu kevyen ja raskaan kaluston työt.
	Kunkin työn vaativuusryhmä määräytyy sen mallityön mukaan mikä lähinnä vastaa vertailtavaa työtä.
	TYÖNVAATIVUUSRYHMÄ
Työnvaativuus- ryhmä	Korjaamoissa käytetään työn vaativuuden määrityksessä kuutta työnvaati- vuusryhmää
	VAATIVUUSRYHMITTELYN AJANKOHTA
Vaativuusryhmit- telyn ajankohta	Työpaikalla tehtävät työkokonaisuudet sijoitetaan vaativuutensa perusteella työnvaativuusryhmiin. Liitot suosittelevat, että määrittely suoritetaan tarvitta- essa vuosittain maaliskuussa, ja mahdolliset palkkojen korotukset on toteu- tettava seuraavan kuukauden aikana.

	SOVELTAMISOHJE:
	Mikäli työn vaativuuden määrittelystä on kulunut yli vuosi, tai merkkiedustuksissa on tapahtunut muutoksia, on luottamusmiehellä tai työntekijöiden edustajalla oikeus vaatia työnvaativuuden määrittelyn suorittamista.
	Luottamusmiehellä tai muulla tähän tehtävään valitulla työntekijöiden edustajalla on oikeus osallistua työn vaativuuden määritykseen. Ellei näin tapahdu työnantajan edustaja suorittaa määrityksen yksin.
	Edellä olevalle henkilöstön edustajalle on annettava riittävä koulutus työnvaativuuden määrittelytavasta.
	Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä selvitys työnvaativuuden määritystavasta.
	8 § Työntekijän palkka
18 vuotta täyttänyt työntekijä	Täysin työkykyinen ja 18 vuotta täyttänyt työntekijä.
	Mom. 1. Työntekijän peruspalkka
Työntekijän peruspalkka	Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä henkilökohtainen palkan osuus työntekijän työkohtaiseen palkan osuuteen.
	Mom. 2. Työkohtainen palkan osuus
Työkohtainen palkanosuus	Työntekijän työkohtainen palkan osuus määritetään hänen säännönmukai- sesti tekemiensä töiden perusteella. Em. palkan osuuden suuruus määräy- tyy sen työnvaativuusryhmän työkohtaisen tuntipalkan perusteella, johon kuuluvat työkokonaisuudet edustavat ajallisesti suurinta osuutta tehdyistä töistä.
	SOVELTAMISOHJE:
Erityistapaukset	Jos jonkin portaan töiden osuus ajallisesti on 50 % tai enemmän ja lisäksi ero seuraavaan portaaseen on 20 % yksikköä tai enemmän, katsotaan ensin mainitun portaan edustavan suurinta osuutta tehdystä työstä.
	Mikäli mikään työnvaativuusryhmä ei muodostu ajallisesti suurimmaksi määritetään työnvaativuusryhmä tehtyjen töiden ajallisesti painotetun keskiarvon avulla.
	Pyöristyssääntö tällöin on esim. 2,5 = 3 ja 2,4 =2
	Työntekijän suorittamia työkokonaisuuksia tarkastellaan taannehtivasti niin pitkältä ajalta, etteivät kausivaihtelut ja kampanjat vaikuta työntekijän normaalisti suorittamiin töihin.
	Ohjeena töitä jaettaessa on pidettävä sitä, että työntekijälle ohjataan sellaisia töitä, joita hän tavanomaisesti muutoinkin suorittaa.

Töiden ohjaus	Töiden ohjauksen periaatteena on myös se, että työntekijälle pyritään ohjaamaan hänen työsuoritustensa paranemisen myötä vaativampia töitä.
	Uuden työntekijän työnvaativuusporras määritetään 4 kuukauden kuluessa. Määrittelyyn saakka käytetään arvioitua porrasta. Siirrettäessä työntekijä uusiin tehtäviin menetellään edellä mainitulla tavalla.
	PALKKARYHMÄT
	Mom. 3. Palkkaryhmät ovat A, B ja C
Palkkaryhmät ja nii- den määritelmät	A Tähän ryhmään kuuluvat ne työntekijät, jotka pääasiassa tekevät erit- täin vaativia ammattitöitä. B Tähän ryhmään kuuluvat ne työntekijät, jotka pääasiassa tekevät vaati- via ammattitöitä. C Tähän ryhmään kuuluvat ne työntekijät, jotka pääasiassa tekevät ta- vanomaisia ammattitöitä.
	SOVELTAMISOHJE:
	Erittäin vaativaa ammattityötä ovat työt, jotka sijoittuvat töiden vaativuusryhmittelyssä portaille 5 ja 6.
	Vaativaa ammattityötä ovat työt, jotka sijoittuvat töiden vaativuus- ryhmittelyssä portaille 3 ja 4.
	Tavanomaista ammattityötä ovat työt, jotka sijoittuvat töiden vaativuusryhmittelyssä portaille 1 ja 2.
	Mom. 4. Henkilökohtainen palkanosuus
Henkilökohtainen palkanosuus	Henkilökohtainen palkan osuus on suuruudeltaan vähintään 5 % ja enin- tään 30 % työntekijän työkohtaisesta palkan osuudesta.
	Henkilökohtainen palkan osuus määritetään työn kannalta merkityksellisten pätevyystekijöiden perusteella. Pätevyystekijät ovat ammatinhallinta, moni- taitoisuus, huolellisuus ja asiakaspalvelu.
	SOVELTAMISOHJE:
Ammatinhallinta	Ammatinhallinta määritetään tarkastelemalla työntekijän taitoa suoriutua työn tekemiseen liittyvistä työskentelytapaa ja työmenetelmää sekä niiden kehittämistä koskevista valintatilanteista.
Monitaitoisuus	Monitaitoisuus määritetään arvioimalla työntekijän kykyä ja valmiutta tehdä erilaisia töitä organisaatiossa.
Huolellisuus	Huolellisuuden määrittelyssä otetaan huomioon ohjeiden noudattaminen, työpaikkajärjestyksen ylläpito sekä tehdyn työn laatu.

Asiakaspalvelukyky	Asiakaspalvelua arvioitaessa huomioidaan työntekijän kykyä toimia asiakaspalvelutilanteissa.
	Henkilökohtainen palkan osuus määritellään niin pian kuin mahdollista, kui- tenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. En- nen henkilökohtaisen palkan osuuden määritystä työntekijän peruspalkkana käytetään työkohtaista palkan osuutta.
	Henkilökohtaisen palkan osuuden määrittää työnantajan edustaja. Työnte- kijöiden edustajalla on oikeus osallistua henkilökohtaisen palkan osuuden määritykseen.
	Määrittely tehdään kaikille työpaikan työntekijöille samanaikaisesti. Liitot suosittelevat, että määrittely suoritetaan tarvittaessa vuosittain syyskuussa ja mahdolliset palkkojen muutokset on toteutettava seuraavan kuukauden aikana. Määrittelyssä henkilökohtaisen palkanosuuden prosenttimäärä voi nousta tai laskea.
	SOVELTAMISOHJE:
	Xxxxxx henkilökohtaisen osuuden määrittelystä on kulunut yli vuosi, tai merk- kiedustuksissa on tapahtunut muutoksia, on luottamusmiehellä tai työnteki- jöiden edustajalla oikeus vaatia henkilökohtaisen osuuden määrittelyn suo- rittamista.
	Työntekijöiden ominaisuuksia tarkastellaan erikseen ammatinhallinnan, mo- nitaitoisuuden, huolellisuuden sekä asiakaspalvelun kannalta.
	Määrittelyssä käytetään liittojen laatimaa henkilökohtaisen osuuden keräily- taulukkoa.
	Työntekijöiden jakautuminen taulukossa tulee olla sellainen, että jokaisen te- kijän osalta noin neljäsosa tulee ylimpään ja alimpaan porrastusryhmään ja loput puolet keskimmäiseen porrastusryhmään.
	Työpaikalla käytetään liittojen sopimaa muuntotaulukkoa, jolla taulukon pisteet muutetaan työntekijän henkilökohtaisen palkan osuuden prosentiksi.
	Työpaikan työntekijöille prosentteina määritettyjen henkilökohtaisten palkan osuuksien tulee porrastua liittojen ohjeen mukaisesti kuuteen eri prosenttita- soon: noin ¼ kahteen ylimpään ja kahteen alimpaan prosenttien porrastus- ryhmään ja loput noin puolet, kahteen keskimmäiseen prosenttien porras- tusryhmään. Työntekijälle selvitetään hänen niin halutessaan sekä myös muutostilan- teessa henkilökohtaisen palkanosuuden määräytymisperusteet.
	Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys henkilökohtaisten palkan osuuk- sien porrastuksesta kerran vuodessa (IV neljännes).

	Mom. 5. Ammattitutkinnot
Ammattitutkinnot	Autoalan ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneelle työnte- kijälle maksetaan tutkinnon suorittamisen jälkeen seuraavan palkanmaksu- kauden alusta erillinen palkankorotus, jonka suuruus on hänen työkohtaisen palkanosuutensa ja tätä yhtä korkeamman työkohtaisen tuntipalkan erotus.
	Korotus maksetaan aikapalkkaosuutena, tai suorituspalkkatyöntekijälle eril- lisenä lisänä. Palkkion maksamisen edellytyksenä on, että tutkinnon suorittamisesta on sovittu työnantajan ja työntekijän kesken ennen tutkinnon suoritta- mista ja työntekijä esittää työnantajalle asianmukaisen tutkintotodis- tuksen.
	SOVELTAMISOHJE Tämän työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen suoritetuista tutkinnoista maksettavaa korotusta maksetaan vähintään puoli vuotta, vaikka tälle ajalle sattuu yleiskorotus, TVR:n tai HKO:n muutos.
	Mom. 6. Nuoret työntekijät, harjoittelijat ja oppisopimusoppilaat
	NUORET TYÖNTEKIJÄT
Nuoret työntekijät	Nuori työntekijä on alle 18-vuotta täyttänyt työntekijä, joka ei ole jäljempänä tässä momentissa tarkoitettu harjoittelija tai oppisopimusoppilas. Nuoren työntekijän palkka on 1.3.2020 alkaen vähintään - 9,62 euroa tunnissa tai - 1694 euroa kuukaudessa (8 tuntia) tai 1595 euroa kuukaudessa (7,5 tuntia) ja 1.2.2021 alkaen vähintään - 9,82 euroa tunnissa tai - 1729 euroa kuukaudessa (8 tuntia) tai 1628 euroa kuukaudessa (7,5 tuntia).
	Jos nuori työntekijä tekee samaa työtä kuin täysi-ikäinen työntekijä ja hänen työtaitonsa, kokemuksensa ja pätevyytensä ovat riittävät, eivätkä hänen työskentelyään rajoita muut lainsäädännölliset rajoitukset kuin ylityösään- nökset, hänen palkkansa määritetään kyseisen työkokonaisuuden palkkape- rusteiden (työnvaativuusryhmä ja henkilökohtainen osa) mukaisesti.
	Jos nuori työntekijä tekee suorituspalkkatyötä, hänen palkkauksessaan nou- datetaan työpaikalla käytössä olevia suorituspalkkaehtoja, ellei toisin sovita.

	HARJOITTELIJAT
Harjoittelijat	Harjoittelijalla tarkoitetaan työntekijää, joka työnantajan kanssa tehdyn työ- sopimuksen mukaisesti tulee suorittamaan tutkintotavoitteiseen koulutuk- seen kuuluvaa pakollista työharjoittelua olematta kuitenkaan oppisopimus- oppilas.
	Harjoittelijoiden palkat ovat 1.3.2020 alkaen vähintään - 9,62 euroa tunnissa tai - 1694 euroa kuukaudessa (8 tuntia) tai 1595 euroa kuukaudessa (7,5 tuntia) ja 1.2.2021 alkaen vähintään - 9,82 euroa tunnissa tai - 1729 euroa kuukaudessa (8 tuntia) tai 1628 euroa kuukaudessa (7,5 tuntia).
	Mikäli harjoittelija tekee suorituspalkkatyötä, hänen palkkauksessaan nou- datetaan työpaikalla käytössä olevia suorituspalkkausehtoja, mikäli toisin ei sovita.
	OPPISOPIMUSOPPILAAT
Oppisopimus- oppilaat	Oppisopimusoppilaalla tarkoitetaan 15 vuotta täyttäneitä oppilaita joista sää- detään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (2017/531). Oppilai- den palkat ovat 1.3.2020 ja 1.2.2021 alkaen seuraavat: 1.3.2020 1.2.2021 1. oppivuosi 9,62 euroa tunnissa 9,82 euroa tunnissa 2. oppivuosi 10,24 euroa tunnissa 10,44 euroa tunnissa 3. oppivuosi 10,89 euroa tunnissa 11,11 euroa tunnissa.
	tai Sovittu työaika 8 tuntia päivässä 1.3.2020 1.2.2021 1. oppivuosi 1694 euroa kuukaudessa 1729 euroa kuukaudessa 2. oppivuosi 1803 euroa kuukaudessa 1839 euroa kuukaudessa 3. oppivuosi 1918 euroa kuukaudessa 1956 euroa kuukaudessa Sovittu työaika 7,5 tuntia päivässä 1.3.2020 1.2.2021 1. oppivuosi 1595 euroa kuukaudessa 1628 euroa kuukaudessa 2. oppivuosi 1697 euroa kuukaudessa 1732 euroa kuukaudessa 3. oppivuosi 1806 euroa kuukaudessa 1842 euroa kuukaudessa

	Jos henkilöllä, joka palkataan uuteen työsuhteeseen, on perustutkinto suori- tettuna tai hän omaa alalta sellaista kokemusta ja osaamista, että hän hallit- see tavanomaisella tavalla työpaikalla tehtävät työtehtävät, maksetaan hä- nelle tällöin tutkintoon tähtäävän oppisopimuksen ajalta palkkana sitä palk- kaa, joka on työehtosopimuksen mukaan määritettävä uudelle työntekijälle.
	Henkilöllä, joka on työsuhteessa oppisopimusta solmittaessa, maksetaan oppilaspalkkana hänen peruspalkkansa, ellei sovita sitä korkeammasta pal- kasta.
	Mikäli oppisopimusoppilas tekee suorituspalkkatyötä, hänen palkkaukses- saan noudatetaan työpaikalla käytössä olevia yksikköhintoja.
	Mom. 7. Työrajoitteiset
Työrajoitteiset	Jos työntekijän työkyky on pysyvästi alentunut, hänen palkkansa mää- ritellään 1 momentin palkoista poikkeavasti ottaen huomioon hänen työkykynsä ja siihen soveltuvat työtehtävät. Ennen palkan määrittä- mistä työnantajan tulee selvittää työntekijän työkyvyn määrä, jolloin apuna käytetään lääkärinlausuntoa.
	9 § Palkkaustavat
	Mom. 1. Palkkaustavat jaetaan aikapalkkoihin ja suorituspalkkoihin.
	Suorituspalkkatapana käytetään palkkiopalkkaa.
	Käytettävät palkkaustavat
	1. liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat soveltamisohjeessa mainitut palk- kaustavat
	2. paikallisesti työnantajan ja työntekijäpuolen välillä sovitut ja kirjatut palk- kaustavat
	3. työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai asianomaisten työntekijöi- den välillä sovittu palkkaustapa.
	SOVELTAMISOHJE:
	Liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat palkkaustavat ovat:
	1.Aikapalkka 2.Suorituspalkka 2.1 Palkkiopalkka 1. kiinteä osuus 70 % muuttuva osuus 30 % 2. kiinteä osuus suurempi kuin 85 %

	Liitot suosittelevat, että osaurakan ja palkkiopalkan kiinteä palkan osuus määritettäisiin työpaikoittain, työosastoittain tai erillistehtävissä saman peri- aatteen mukaisesti.
	Ellei paikallisesti toisin sovita, kiinteä palkanosuus noudattaa suhteellisesti työntekijöiden peruspalkan määrittelyä järjestelmään siirryttäessä.
	Peruspalkan muuttuessa (Hko/TVR vuositarkastukset) erillisen lisän ja suo- rituspalkan kiinteän osuuden summaa ei pienennetä eikä suurenneta ennen kuin erillinen lisä on kokonaan poistunut. Vrt. laskentaohje.
	Mikäli työnantajan ja asianomaisen työntekijän välillä ei päästä yksimielisyy- teen työhön sovellettavasta palkkaustavasta, käytetään paikallisten osapuol- ten tai liittojen välillä sovittuja palkkaustapoja.
	Jos syntyy erimielisyyttä siitä, onko käytetty palkkaustapa kohtien 1 ja 2 palk- kaustapojen mukainen, asia tulee selvittää työehtosopimuksen neuvottelu- järjestyksen mukaisesti.
	Käytettyjen palkkaustapojen rakenteesta tulee antaa työntekijälle riittävän yksityiskohtainen kirjallinen selvitys, jos hän sitä pyytää.
	Mom. 2. Aikapalkka
Aikapalkka	Aikapalkkatyöstä maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalkka, joka on vähintään peruspalkan suuruinen.
	SOVELTAMISOHJE:
	Työntekijän henkilökohtainen aikapalkka muodostuu peruspalkasta ja mah- dollisesta aikapalkkaosuudesta.
	Aikapalkkaosuuksien tulee tukea peruspalkan määrityksessä noudatettavia periaatteita. Osuus voidaan porrastaa esimerkiksi henkilökohtaisen palkan osuuden periaatteiden mukaisesti.
	Työntekijälle vahvistettua henkilökohtaista aikapalkkaa ei hänen peruspalk- kansa muuttuessa muuteta aiempaa pienemmäksi ilman työsopimuslaissa tarkoitettua erityisen painavaa syytä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.
	SOVELTAMISOHJE:
	Henkilökohtainen aikapalkka täysiaikaisessa työssä (8 h/40 h/vk) muutetaan kuukausipalkaksi kertomalla se luvulla 176,1.
	Henkilökohtainen aikapalkka täysiaikaisessa työssä (7,5 h/37,5 h/vk) muutetaan kuukausipalkaksi kertomalla se luvulla 165,8. Laskettaessa osa-ajan palkkaa muunnetaan kuukausipalkka tuntipalkaksi käyttämällä jakajaa 160.

	Mom. 3. Suorituspalkkatyö
Suorituspalkkatyö	Suorituspalkkaustapa on palkkiopalkka.
	Työntekijän palkka kasvaa työmäärän kasvaessa tai työtuloksen parantu- essa sovelletun suorituspalkkaustavan mukaisesti.
	Mom. 4. Suorituspalkkatyön hinnoittelu
Suorituspalkkatyön hinnoittelu	Suorituspalkkajärjestelmä tulee keskimäärin mitoittaa siten, että ansio nor- maalilla suorituspalkkatyövauhdilla ylittää työntekijän peruspalkkatason.
	Mikäli suorituspalkkatyön hinnoitteluperiaatteen toteutumisesta syntyy eri- mielisyyttä, asia ratkaistaan yrityksen tai toissijaisesti liittojen palkkaraken- netoimikunnan toimesta.
	Suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteet tulee määrittää ennen työn aloitta- mista tai vähintään työn aikana, ellei paikallisesti toisin sovita.
	PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:
	Hinnoitteluperusteet on määritetty silloin, kun suorituspalkkauksen perusteet ja järjestelmä on pysyväisluonteisesti työntekijöiden tiedossa. Tähän kuulu- vat esim. käytettävät ohjeajat ja veloitushintaperusteet.
	Hinnoittelussa tulee huomioida varaosien nouto, elpymis-, keskeytys- ja odo- tusajat.
Hinnoitteluperuste ja muuttaminen	Liitot suosittelevat suorituspalkkaustöiden hinnoittelun perusteena käytettä- väksi merkkikohtaisia ohjeaikoja.
	Suorituspalkkatyöhön vaikuttavien tekijöiden (menetelmät, välineet, olosuh- teet) pysyessä muuttumattomina, suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteet pi- detään ennallaan. Jos suorituspalkkatyöhön vaikuttavissa tekijöissä tapah- tuu muutosta, muutetaan suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteita vastaa- vasti.
	Ryhmäkohtaisissa suorituspalkoissa saa työntekijä, ellei toisin sovita, osuu- tensa muuttuvasta palkan osuudesta suhteessa työkohtaisen palkan osuu- tensa suuruuteen ja siihen työtuntilukuun, jolla hän on osallistunut ryhmätyö- hön. Työntekijät voivat myös keskenään sopia muuttuvan palkan osuuden tasajaosta.
	Jos suorituspalkkatyöntekijä tekee sellaista veloitettavaa työtä, jonka hin- noitteluperusteita ei ole voitu määrittää mom.4 mukaisesti maksetaan hä- nelle tehdyiltä työtunneilta vähintään peruspalkka.
	Suorituspalkkatyöstä maksetaan työntekijälle vähintään peruspalkka ja mah- dollinen ammattitutkintolisä. Tämä todetaan palkkakausittain.
	Mom. 5. Odotusajan palkka
Odotusaika	Sellaiselta odotusajalta, joka ei sisälly hinnoitteluun, maksetaan työntekijälle peruspalkka, jollei hänelle ole odotusajaksi järjestetty muuta työtä.

	Odotusajalla tarkoitetaan aikaa, jolloin työtekijä odottaa asiakasta, varaosia tai uutta työtä.
	10 § Olosuhdelisät
	Mom. 1. Vuorotyölisät
Vuorotyö	1.3.2020 lukien varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tun- neilta erityistä vuorotyölisää seuraavasti:
	Iltavuorolisä 1,26 euroa tunnissa Yövuorolisä 2,30 euroa tunnissa
	Mom. 2. Ilta- ja yötyölisät
Ilta- ja yötyö	Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, mutta jota tehdään normaali- pituisena työpäivänä työpaikalla käytännössä olevasta säännöllisestä työ- ajasta poiketen (ilta- ja yötyö), maksetaan korotusta seuraavasti:
	- klo 18.00 – 23.00 välisenä aikana tehdystä työstä iltavuoron lisää vas- taava korvaus - klo 23.00 – 6.00 välisenä aikana tehdystä työstä yövuoron lisää vas- taava korvaus
	Mom. 3. Ulkotyölisä
Ulkotyölisä	Sellaisille korjaamotyöntekijöille sekä maahantuontikunnostamojen työnteki- jöille, jotka joutuvat työskentelemään ulkosalla 1.11. – 30.4. välisenä aikana, maksetaan tehdyiltä työtunneilta erityistä lisää 0,61 euroa tunnissa 1.3.2020 alkaen.
	Lapin läänissä lisä maksetaan 1.10. – 31.5. välisenä aikana.
Kaivoslisä	Mom. 4. Kaivoksissa maan alla tehtävissä työkoneiden huolto- ja korjaus- töissä maksetaan lisää, jonka suuruus on 1.3.2020 alkaen 1,59 euroa teh- dyltä työtunnilta.
	10a § Palvelusvuosilisä
Palvelusvuosilisä	Ellei paikallisesti palvelusvuosilisän maksamisen ajankohdasta muuta so- vita, maksetaan työntekijälle joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkan- maksukauden yhteydessä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hä- nen työsuhteensa on tätä joulukuuta edeltävän marraskuun loppuun men- nessä yhtäjaksoisesti kestänyt.
	SOVELTAMISOHJE:
	Paikallisella sopimuksella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti koskevaa palvelusvuosilisän maksutapaa.

	Lisä määräytyy seuraavasti:
	Lisänä maksettava euromäärä Työsuhteen kesto lasketaan kaavasta:
	10 mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x KTA 15 mutta ei 20 vuotta 4 x Lkk x KTA 20 mutta ei 25 vuotta 6 x Lkk x KTA 25 vuotta tai enemmän 8 x Lkk x KTA
	Kaavassa: LKK On edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä KTA On työehtosopimuksen 11 §:ssä tarkoitettu III neljänneksen keskituntiansio
Perusteen toteaminen	Se, kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle suoritetaan, todetaan vuosittain 30.11. Tällöin to- dettua perustetta noudatetaan seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Työ- suhteen kestoa ja yhdenjaksoisuutta määriteltäessä noudatetaan vuosilo- malain soveltamiskäytäntöä. SOVELTAMISOHJE: Jos työntekijä on siirtynyt kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai osa-aikatyötä tehnyt työntekijä kokoaikatyöhön edellisen perusteen toteamishetken (30.11.) jälkeen, suhteutetaan edellä olevan kaavan mukaan laskettu palve- lusvuosilisä siten, että sen katsotaan jakautuvan kahteentoista osaan ja niiltä täysiltä kuukausilta, joina työntekijä on ollut sanottuna ajanjaksona osa-ai- kainen, kerrotaan tätä vastaava suhteellinen osuus palvelusvuosilisästä osa- aikatyöhön työviikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamää- rällä. (vrt. laskentaohje)
Työsuhteen päättyminen Siirtyminen toisiin tehtäviin yrityksessä	Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, maksetaan työntekijälle lopputilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle vii- meksi palvelusvuosilisänä maksettiin. Työntekijän siirtyessä yrityksessä toisiin tehtäviin ja häneen sovellet- tavan työehtosopimuksen mukaiset työehdot muuttuvat siten, että pal- velusvuosilisän maksaminen lakkaa, työntekijälle maksetaan muutosta seuraavan palkanmaksukauden palkanmaksun yhteydessä palvelus- vuosilisä noudattaen Työsuhteen päättymistä koskevan kohdan me- nettelyä.
Käsittely palkkahallinnossa	Palvelusvuosilisä maksetaan erillisenä lisänä. Sitä ei oteta huomioon työeh- tosopimuksen 11 §:n mukaista eikä 22 §:n vuosiloma, momentin 1 mukaista keskituntiansiota laskettaessa.

	Työntekijällä, jonka työsopimuksessa sovittu työaika on 37,5 tuntia viikossa, edellä olevan mukaisesti laskettu palvelusvuosilisän määrä kerrotaan luvulla 0,94, joka saadaan, kun sovitun työajan mukainen luku 37,5 jaetaan luvulla 40. SOVELTAMISOHJE:
Palvelusvuosilisän vaihtaminen vapaaseen	Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palvelusvuosilisän suuruus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä. Työnantaja ja työntekijä voivat vuosittain sopia, että työntekijän ansait- sema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen. Va- paa voidaan pitää palvelusvuosilisän tarkastusajankohdan jälkeen. Työn- antaja ja työntekijä sopivat vapaan ajankohdasta tai menettelytavasta, jota vapaan pitämisessä noudatetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Pääluot- tamusmiehelle annetaan selvitys vaihtokäytännöistä. Vapaan ajalta maksetaan työntekijälle keskituntiansiota vastaava korvaus.
	11 § Keskituntiansio
Keskituntiansion käyttö	Mom. 1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä palkan ja korvausten maksamisessa siten, kuin tässä työehtosopimuksessa erikseen määrätään.
Keskituntiansion laskeminen	Mom. 2. Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänelle kunkin vuo- sineljänneksen aikana tehdyltä työajalta eri palkkaustapojen mukaan kerty- nyt ansio mukaan lukien 10 §:n mukaiset olosuhdelisät jaetaan saman vuo- sineljänneksen tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä. Keskituntiansioon ei tule mukaan lisä-, yli- eikä sunnuntaityön korotusosia eikä työajan tasaamislisää.
	Jos työntekijä 4. momentin nojalla käytettävän vuosineljänneksen aikana on ollut työssä vähemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljän- nekseltä lasketa.
	Työntekijän, jonka palkka on määritelty jonkun muun aikatekijän kuin tunnin perusteella (viikko, kausi, kuukausi), keskituntiansion laskemisessa nouda- tetaan soveltuvin osin edellisen kappaleen periaatetta.
	Pitkäaikaisesta, eri vuosineljännekselle jakautuneesta suorituspalkasta saatu kokonaisansio voidaan keskituntiansiota laskettaessa jakaa tehtyjen työtuntien osoittamassa suhteessa kyseisten vuosineljännesten kesken, mi- käli suorituspalkkaan käytettyjen työtuntien lukumäärä tällöin on tiedossa.
	Mom. 3. Jos keskituntiansio on peruspalkkaa pienempi, maksetaan 1. mo- menttiin perustuva palkka tai korvaus kuitenkin peruspalkan mukaan.

	Uudelle työntekijälle maksetaan 1 momenttiin perustuva palkka tai korvaus enintään neljän kuukauden ajan hänen työkohtaisen palkkansa mukaan. Työntekijälle, jolle 2. momentin 2. kappaleen mukaan ei keskituntiansiota ole laskettu, esimerkiksi sairauden tai suoritetun asevelvollisuuden takia, mak- setaan vastaavasti viimeksi lasketun keskituntiansion mukaan tai peruspal- kan mukaan, jos tämä on korkeampi.
	Hänelle maksetaan kuitenkin taannehtivasti yllä mainitulta ajalta hänen kes- kituntiansionsa ja peruspalkan mahdollinen erotus, niin pian kuin se voidaan 2 momentissa olevaa sääntöä noudattaen laskea.
	SOVELTAMISOHJE:
	Keskituntiansiota säännöllisenä työaikana käytettäessä maksetaan sen lisäksi erilliset lisät työehtosopimuksen sitä edellyttäessä.
Keskituntiansion käyttöajanjakso	Mom. 4. Momentti 2 mukaan laskettua keskituntiansiota käytetään lasken- tajaksona ollutta vuosineljännestä seuraavan vuosineljänneksen ajan.
	Mom. 5. Tässä pykälässä mainitut vuosineljännekset lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden jakautuessa kahdelle yllä mainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakautuu suurempi määrä säännöllisiä työtun- teja.
	III TYÖAIKA
	12 § Säännöllisen työajan pituus
Säännöllinen työaika	Mom. 1. Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia työvuorokau- dessa ja 40 tuntia työviikossa.
Työajan lyhennyk- senä toteutettava keskimääräinen viikkotyöaika	Päivä- ja kaksivuorotyössä työaika tulee järjestää siten, että se on • vuonna 2020 keskimäärin 36,6 tuntia viikossa • vuonna 2021 keskimäärin 36,6 tuntia viikossa.
	Tämä keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että STK:n ja SAK:n vä- lillä 28.3.1984 ja 15.3.1986 solmittujen sopimusten edellyttämät työajan ly- hennykset on muutettu kalenterivuotta koskevaksi keskimääräiseksi viikko- työajaksi. Tällöin myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viik- kotyöajan mainittuun määrään kalenterivuoden aikana. Työajan tasaami- sessa noudatetaan 6. momentin määräyksiä.
Työajan järjestämi- nen paikallisesti so- pien	Mom. 2. Työajan sijoittamisella voidaan merkittävästi edistää työpaikan ko- neiden, laitteiden ja asiakaspalvelun hyväksikäyttöä samoin kuin työntekijöi- den työaikaa koskevien toivomusten toteutumista. Työaikajärjestelyt voivat

	tarvittaessa vaihdella esimerkiksi vuoden eri aikoina, korjaamo-osastoittain tai työntekijäryhmittäinkin samankin työpaikan eri osastoilla.
	Erilaisten työaikamuotojen ja eripituisten työaikojen käytön lisääminen sekä useat työajan sijoittamisen vaihtoehdot luovat mahdollisuuksia saada työajat sekä asiakaspalvelun että työntekijöiden tarpeita vastaaviksi.
	Paikallisesti voidaan sopia:
	1. Säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituus 1. momentin 1. kappaleesta poikkeavastikin 2. Työajan tasoittumisjakson pituus 3. Työvuorokauden ja työviikon alkaminen 4. Vuorokautisen työajan lepoaika 5. Työtuntijärjestelmän muuttaminen
Tasaamisvapaan siirtämisestä sopiminen	Sovittaessa voidaan työajan tasaamisvapaa siirtää annettavaksi viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
Työtuntijärjestelmä	Mom. 3. Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä säännöl- lisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä ajanjakso, jonka kuluessa työaika tasoittuu säännölliseen määräänsä.
	Työtuntijärjestelmää laadittaessa pidetään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaa- päiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, sen tulee, mikäli mahdollista, olla lauantai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä sen tulee ilmetä etukäteen laaditusta työtuntijärjestelmästä.
Muutoksesta ilmoittaminen	Ellei paikallisesti toisin sovita, pysyvästä muutoksesta voimassa olevaan työtuntijärjestelmään ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa ja tilapäisestä muutoksesta, mikäli mah- dollista viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kol- mantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä.
	SOVELTAMISOHJE:
Tilapäisen muutok- sen määritelmä	Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheuttaneen olotilan la- kattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtuntijär- jestelmään.
	Työajan muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätätyötä tai siihen rinnastettavaa työtä.
Työajan järjestämi- nen muutoin kuin paikallisesti sopien	Mom. 4. Ellei paikallisesti ole 2. momentin mukaisesti sovittu työajan järjes- tämisestä, on työaika järjestettävä seuraavasti:
	1. Työvuorokausi
	Työvuorokausi alkaa päivätöissä klo 7.00. Työviikko alkaa maanantaina. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikkovapaakorvauksen laskemisessa käytettävä vuorokausi määräytyvät työvuorokauden mukaan.

	2. Päivittäisen työajan sijoitus
	Työaika päivätyössä alkaa klo 7.00 - 10.00 välillä, ellei työnantaja ole tuo- tannon teknisten syiden sitä perustellusti vaatiessa vahvistanut lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa muuta työaikaa.
	SOVELTAMISOHJE:
	Muutokset toteutetaan 3. momentin 3. kappaleen edellytysten mukaan, jos asiasta ei voida sopia paikallisesti.
	3. Päivittäinen lepoaika
	Päivätyössä on tunnin lepoaika, jona aikana työntekijä voi poistua työpai- kaltaan.
	Kaksivuorotyössä lepoaika on puoli tuntia.
	4. Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen
	Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua.
	Sovittaessa työntekijä voi työskennellä jatkuvasti myös samassa vuorossa.
	5. Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi
	Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on sovitusta työajasta riippuen keskimäärin enintään 40 tai 37,5 tuntia viikossa, edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työajan tasoittumisjärjes- telmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanot- tuun keskimäärään. Tällöin ei säännöllinen työaika saa ylittää 48 tuntia vii- kossa eikä 10 tuntia vuorokaudessa. Säännöllistä työaikaa keskimääräiseksi järjestettäessä noudatetaan enin- tään vuoden pituista tasoittumisajanjaksoa. Työajan tasoittumisjärjestelmä on saatettava työntekijöiden tietoon kir- jallisesti hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen ta- soittumisjakson alkamista.
Muita työajan jär- jestämistä koskevia yleisiä määräyksiä	Mom. 5. Työajan järjestämisessä noudatetaan myös seuraavia työaikaa koskevia yleisiä määräyksiä:
	1. Työajan seuranta
	Työnantaja voi järjestää työajan seurannan. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.

	2. Arkipyhäviikot ja vapaapäivät
	Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan tuntia, lukuun ottamatta - pääsiäislauantaita, - juhannus- ja - jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi. Viikoilla, joilla on - uudenvuodenpäivä, - loppiaispäivä, - vapunpäivä, - helatorstai, - itsenäisyyspäivä, - joulupäivä tai - tapaninpäivä on lauantai vapaapäivä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin.
	3. Virvokkeiden nauttiminen
	Työntekijä voi työpaikalla nauttia työn tekemisen kannalta sopivimpana ai- kana kahvia tai virvokkeita.
	4. Jaksotyö
	Työaikalain 7 §:n mukaisessa työssä säännöllinen työaika määräytyy lain 7 §:n mukaan.
	5. Yötyö
	Yötyötä saadaan teettää työaikalain 8 §:n säännöksiä noudattaen tai sopi- malla paikallisesti.
	Mom. 6.
	1. Soveltamisala
Työajan tasaami- nen päivä- ja kaksi- vuorotyössä	Tämän momentin määräykset koskevat normaalisti täysaikaista eli 40-tunti- sin työviikoin tapahtuvaa työskentelyä päivä- ja kaksivuorotyössä.
	2. Työajan pituus
	Työaika tulee järjestää siten kuin 12 §:n mom. 1 edellyttää.
	Myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöaikaa. Vuo- silomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.
	3. Työajan tasaaminen
	Työajan tasaaminen toteutetaan käynti- ja palveluajat turvaten.
	Työajan tasaaminen toteutuu antamalla vapaata niin, että työaika kalenteri- vuoden aikana tasoittuu 12 § mom. 1 mainittuun tuntimäärään viikossa (12,5 päivää vuodessa).

Ellei työpaikalla toisin sovita, toteutetaan työajan tasaaminen pitämällä va- paata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan.

Työajan tasaaminen voidaan paikallisesti sopien toteuttaa myös lyhentä- mällä säännöllistä vuorokautista työaikaa taikka eri työajan tasaamisvaihto- ehtoja yhdistelemällä.

Ellei työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajan- kohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita.

Sovittaessa voidaan työajan tasaamisvapaa siirtää annettavaksi viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

SOVELTAMISOHJE:

Vajaatyöllisyystilanteissa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.

Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työkohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksivuorotyö. Siirryttäessä muuhun työai- kamuotoon, esimerkiksi kolmivuorotyöhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.

Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissa olevan työntekijän katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissa oleville ole siitä erikseen ilmoi- tettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.

4. Työajan tasaamislisä

Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaika- muodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on 5,8 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keski- tuntiansiosta.

Lisä maksetaan myös työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutus- ajan säännöllisen työajan osalta ja siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa sai- rausajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa lap- sen sairauden vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamus- mieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuuluu heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen 11 §:n 2. momen- tin mukaista keskituntiansiota.

Ansaitut lisät maksetaan palkanmaksukausittain, ellei paikallisesti muuta sovita.

	5. Kuukausipalkkaiset työntekijät
	Kuukausipalkkaisen työntekijän osalta tässä momentissa tarkoitetun työ- ajan tasaamisvapaan ajalta maksetaan keskiansion mukainen palkka.
	6. Työajan tasaaminen ja vuosilomaoikeus
	Pidetyt työajan tasaamispäivät eivät aiheuta vuosilomaoikeuden menettä- mistä.
Työaikalain noudattaminen	Mom. 7. Muilta osin noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä.
	13 § Ylityö, sunnuntaityö ja viikkolevon aikana tehty työ
Ylityö	Mom. 1. Ylityötä tehdään työaikaan nähden laissa säädetyin rajoituksin.
	Ylityökorvaus, jota jäljempänä kutsutaan ylityölisäksi, maksetaan tämän py- kälän mukaisesti.
	Ylityölisän laskentaperusteena on tuntipalkkaisella työntekijällä 11 §:n mukainen keskituntiansio. Kuukausipalkkaisella työntekijällä ylityölisää laskettaessa kuukausipalkka jaetaan luvulla 160. Työntekijän työaika lisä- yli-, aloitus- ja lopetustyö sekä hätätyö mu- kaan lukien ei saa ylittää keskimääräin 48 tuntia viikossa neljän (4) kuukauden ajanjakson aikana. Paikallisesti voidaan sopia käytettä- väksi enintään kuuden (6) kuukauden tarkastelujaksoa. Tämän pykälän 2 ja 3 momentin tarkoittama ylityö on lakisääteistä ylityötä. Momentissa 4, 5 ja 6 määritellään niin sanottu tes-ylityö, joka korvataan ku- ten ylityöstä on sovittu, mutta jota ei kirjata ylityöksi työaikakirjanpitoon
Vuorokautinen ylityö	Mom. 2. Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan 12 §:n 1. momentin 1. kappa- leessa mainitun säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai 12 §:n 2. momentin mukaisesti sovitun säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä.
	Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan vuorokautiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työvuorokautena ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.
Vuorokautisen yli- työn korvaaminen	Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suu- ruus 2 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keski- tuntiansiosta.
Viikoittainen ylityö	Mom. 3. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopi- muksen 12 §:n 1. momentin 1. kappaleen mukaan määräytyvän säännölli- sen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan.
	Mikäli viikoittainen säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se on keski- määrin 40 tuntia viikossa, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi se työ, joka ku- nakin työviikkona ylittää työtuntijärjestelmän mukaan asianomaisen työ-

	viikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän. Keskeytymättö- mässä vuorotyössä työ katsotaan ylityöksi vain, jos ylityötuntien korvaami- sesta vapaa-ajalla ei ole sovittu.
	Viikoittaiseen ylityöhön ei lasketa mukaan saman työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä.
Viikoittaisen ylityön korvaaminen	Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suu- ruus 8 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keski- tuntiansiosta.
	Sen jälkeen, kun viikoittaisen ylityön lisää on maksettu 8 tunnilta, korvataan työviikon muut ylityölisään oikeuttavat tunnit ylityölisällä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta riippumatta siitä, onko kysymyksessä viikoittainen vai vuorokautinen ylityö.
Työajan ylittyminen työaikaa tasatta- essa (tes-ylityö)	Mom. 4. Täysiaikaisella työntekijällä työ, joka ylittää työajan tasaamisen vuoksi (12 § 6 mom.) työtuntijärjestelmässä asianomaisen
	- työvuorokauden alle 8 tunniksi vahvistetun vuorokautisen työtuntimää- rän, korvataan siten kuin vuorokautisesta ylityöstä on sovittu - työviikon alle 40 tunniksi vahvistetun viikoittaisen työtuntimäärän, korva- taan siten, kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
Työajan ylittyminen arkipyhä viikkoina (tes-ylityö)	Mom. 5. Arkipyhäviikkoina, jolloin työntekijä on ollut työssä kyseisen työvii- kon työtuntijärjestelmän tuntimäärän mukaisen työajan, maksetaan hänelle tämän lisäksi tehdystä työstä siten kuin viikoittaisesta ylityöstä, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä.
	Ellei pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehty työ edellisen kappaleen mukaan tule korvatuksi 100 %:n viikkoylityölisällä, maksetaan tämä lisä sanotusta työstä 100 %:n suuruisena.
	Sanottuina päivinä voidaan työtä tehdä työaikalain 33 §:n 1. momentin mu- kaisin edellytyksin.
	Tämä momentti ei koske keskeytymätöntä vuorotyötä.
Korvaus viikkoyli- työmääräysten mu- kaan (tes-ylityö)	Mom. 6. Mikäli työntekijällä - vuosiloman, - oman sairauden, - 19 §:n mom. 6:ssa tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon, - taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen, - Autoalan koulutussopimuksen 2 §:ssä mukaisten ammatillisen jatko-, täydennys- tai uudelleenkoulutuksen taikka yhteisen koulutuksen tai au- toalalle liittojen hyväksymään ay-kolutukseen osallistumisen, - työnantajan määräyksestä tehdyn matkan tai - reservin harjoituksen takia

	ei ole työviikon työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työtuntijärjestelmän mukaisina vapaapäivinä, maksetaan vapaapäivinä tehdyistä työtunneista ylityölisää siten, kuin viikoit- taisesta ylityöstä on sovittu.
	SOVELTAMISOHJE:
	Tässä momentissa oleva maininta lomautuksesta ei koske lyhennettyä työviikkoa.
Lisätyön korvaaminen	Mom. 7. Työntekijälle, jonka säännölliseksi enimmäistyöajaksi on sovittu 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, maksetaan sovitun säännöllisen päi- vittäisen tai viikoittaisen enimmäistyöajan ja lainmukaisen työajan välisenä aikana lisätyöstä 50 %:lla korotettu palkka noudattaen ylityölisän lasken- tasääntöjä .
	Mom. 8. Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana hän tekee ylityötä.
	Vuorotyölisä maksetaan ylityöajalta yksinkertaisena.
Sunnuntaityö	Mom. 9. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan työpalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaisena sun- nuntaityökorotuksena kultakin työtunnilta 100 % korotettu palkka noudat- taen ylityölisän laskentasääntöjä.
Viikoittainen vapaa-aika	Mom. 10. Työntekijälle, joka tilapäisesti on työssä sunnuntaina on, mikäli mahdollista, järjestettävä lain määräämä viikoittainen vapaa-aika (viikko- lepo) ensisijaisesti saman viikon lauantaina.
Viikkovapaa- korvaus	Työntekijälle, jota tilapäisesti tarvitaan viikoittaisena vapaa-aikanaan työhön, korvataan viikkovapaan aikana työhön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa viikkovapaan aikana tehtyyn työhön käytetyllä ajalla viimeistään kolmen seuraavan kalenterikuukauden kuluessa työn te- kemisestä, jollei toisin sovita. Työntekijän suostumuksella voidaan viikkova- paakorvaus antaa myös siten, että hänelle suoritetaan työpalkan sekä mah- dollisten ylityö- ja sunnuntaityölisien lisäksi 100 % korotettu palkka nou- dattaen ylityölisän laskentasääntöjä. Tätä laskettaessa otetaan huomioon ne työtunnit, joina hän on ollut työssä sen työvuorokauden aikana, jona viik- kovapaa olisi viimeistään ollut annettava.
	Työntekijän kanssa on sovittava ennen viikkovapaapäivänä tehtävää työtä, korvataanko menetetty viikkovapaa antamalla vastaava vapaa tai maksa- malla siitä rahakorvaus. SOVELTAMISOHJE Xxxxxxxxxxxx ei katsota toteutuvan aikana, jolloin työntekijä on poissa työstä - Autoalan koulutussopimuksen 2 §:ssä mukaisen ammatillisen jatko-, täy- dennys- tai uudelleenkoulutuksen taikka yhteisen koulutuksen tai auto- alalle liittojen hyväksymään ay-kolutukseen osallistumisen,

	- oman sairautensa tai - sairaan lapsen hoidon taikka - työnantajan määräyksestä työtehtävien hoitamisen vuoksi tehtävän mat- kan vuoksi. Työntekijälle korvataan hänen menettämänsä viikkovapaa 13 §:n 10 mo- mentin mukaisesti, ellei hän saa viikkovapaataan muutoin.
	14 § Hälytysluontoinen työ ja varallaolo
Hälytysluontoinen työ	Mom. 1. Jos työntekijä kutsutaan hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, kun hän on jo poistunut työpaikaltaan, maksetaan hänelle vähintään yhden tunnin työpalkka sekä ylityökorvaus, jos työ on yli- työtä. Tämän lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:
	a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänä, mutta ennen klo 21.00, kahden tunnin keski- tuntiansiota vastaava korvaus.
	b) Jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00 ja klo 6.00 välisenä aikana, mak- setaan kolmen tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus. Mikäli työ on samalla ylityötä, on ylityökorvaus tämän kohdan mukaisissa tapauk- sissa heti 100 %. Jos työntekijälle hänen klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan palata samana päivänä ylityöhön, joka alkaa klo 21.00 jälkeen, hänelle maksetaan kohdassa a) mainittu ylimääräinen kahden tunnin keskitun- tiansiota vastaava korvaus ilman ylityölisää.
Varallaolo	Mom. 2. Jos työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön, maksetaan hänelle tällaiselta varallaoloajalta puolet hänen keskituntiansionsa mukai- sesta palkastaan varallaoloaikaa työaikaan lukematta. Sopimuksessa on mainittava varallaoloajan pituus. Tällaista valmiusaikaa ei lueta työajaksi.
	Tämän momentin mukaisissa tilanteissa ei työntekijän työhön kutsumiseen sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.
Muu valmiusaika	Mom. 3. Muuta valmiusaikaa kuin edellä tarkoitettua asuntovarallaoloa kos- kevat ehdot sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Sopimuksessa on so- vittava ainakin: - valmiusajan pituus - aika, jonka kuluessa työntekijän on oltava tekemässä työtä (vasteaika) - muulta valmiusajalta maksettava korvaus. Tällaista valmiusaikaa ei lueta työajaksi.
	Tämän momentin mukaisissa tilanteissa sovelletaan edellä momentissa 1 olevia hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.

	IV ERINÄISET KORVAUKSET
	15 § Työhön liittyvän matkustamisen korvaukset
	YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Matkustaminen kotimaassa	Matkasta on kysymys, kun työntekijä matkustaa työnantajan määräyksestä tehtävänsä hoitamiseksi muutoin varsinaisen työpaikkansa ulkopuolelle . - tekemään työsopimuksensa mukaista työtä tai - toteuttamaan muun työnantajansa kanssa sovitun työhön liittyvän tehtä- vän. Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa työntekijä työskentelee säännöllisesti ja vakituisesti. Työtehtävien edellyttämät matkat tehdään tarkoituksenmukaisella tavalla si- ten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii. Matka alkaa työntekijän työpaikalta tai asunnolta sen mukaan, mikä matkan kannalta kokonaisuutena on tarkoituksenmukaista. Matka päättyy samoin perustein työntekijän työpaikalle tai asunnolle. Matkavuorokausi on enintään 24 tunnin pituinen ajanjakso, joka alkaa työn- tekijän lähtiessä matkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan ja päättyy työnteki- jän palatessa matkalta työpaikalleen tai asunnolleen. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että matkustamiseen ja työn tekemiseen käytetty aika huomioon ottaen työntekijä saa työvuorokausittain riittävän le- von. Tällöin otetaan huomioon myös työn kiireellisyys muut olosuhteet.
Kustannusten kor- vaaminen	Matkasta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen Matkan ajalta työnantaja maksaa siten kuin jäljempänä määrätään työnteki- jälle - korvauksen matkakustannuksista - korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta ja - korvausta majoittumisesta ja matkasta aiheutuneista muista ylimääräi- sistä kustannuksista. Korvaukset maksetaan kulloinkin voimassa olevien verohallituksen päätök- sen verottomien korvausten määräisinä. Matkakustannukset Työnantaja korvaa työntekijälle matkasta aiheutuneet tarpeelliset matkakus- tannukset, kun matkan perustana oleva työ tehdään yli 10 kilometrin etäisyy- dellä työntekijän varsinaisesta työpaikasta ja asunnosta. Tarpeellisia matkakustannuksia ovat matkalippujen hinnat toisessa luo- kassa, matkatavaroista aiheutuvat kustannukset, välttämättömien paikkalip- pujen ja yöllä matkustettaessa makuupaikkalippujen hinnat.

Oman auton käytöstä, josta on sovittu työnantajan kanssa ennen matkan alkamista, maksetaan korvaus verohallituksen vuosittain verottomaksi päät- tämien määrien mukaisena. Korvaus maksetaan myös työnantajan kanssa sovitusta muiden henkilöiden tai tavaran kuljettamisesta omalla autolla.

Jos työntekijä joutuu matkan aikana majoittumaan yli viiden kilometrin etäi- syydellä työntekopaikasta, hänelle maksetaan korvaus majoituspaikan ja työntekopaikan välisistä matkakustannuksista yleisten kulkuneuvojen takso- jen mukaisesti, jos niiden vuorot ovat sopivia. Jos yleisten kulkuneuvojen käyttö ei ole mahdollista maksetaan työntekijälle kilometrikorvaus oman au- ton käytöstä

Päiväraha

Matkan ajalta työnantaja maksaa kultakin matkavuorokaudelta aiheutunei- den ylimääräisten elantokustannusten korvauksena päivärahaa. Päivärahan maksamisen edellytyksenä on, että työn tekemispaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 40 kilometrin etäisyydellä sekä työntekijän varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.

Kokopäiväraha maksetaan, kun matka on kestänyt yli 10 tuntia. Viimeiseltä matkavuorokaudelta kokopäiväraha maksetaan, kun matka on sen aikana kestänyt yli 6 tuntia.

Osapäiväraha maksetaan, kun matka on kestänyt yli 6 tuntia. Viimeiseltä matkavuorokaudelta osapäiväraha maksetaan, kun matka on sen aikana kestänyt yli 2 ja enintään 6 tuntia.

Päivärahasta maksetaan kuitenkin puolet, jos työntekijä matkavuorokauden aikana saa maksuttoman tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan. Maksut- tomalla ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahaa tarkasteltaessa kahta ja osapäi- värahaa tarkasteltaessa yhtä ateriaa riippumatta siitä, maksaako ruoan työnantaja tai joku muu esimerkiksi tilaaja.

Matka-ajan korvaus

Korjaamotyöntekijän matkustaessa työnantajan määräyksestä työtuntijärjes- telmän mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena keskituntiansion mukainen palkka enintään 8 tunnilta työ- päivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tun- nit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.

Korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta ei makseta, kun työnantaja kus- tantaa työntekijälle makuu- tai hyttipaikan kello 21.00-07.00 välillä.

Ateriakorvaus

Ateriakorvaus maksetaan, jos työntekijällä ei ole matkan johdosta tavan- omaista ruokailumahdollisuutta ja hänelle aiheutuu tämän johdosta poikke- uksellisia kustannuksia.

Mikäli toisin ei ole sovittu ja työntekijän tässä kohdassa tarkoitettu työ mat- koineen on kestänyt vähintään 12 tuntia ja hän sen takia voi palata vakitui-

seen asuntoonsa vasta myöhään illalla, korvataan syntyvät kustannukset toisella ateriakorvauksella. Mainittuihin tunteihin lasketaan mukaan myös välittömästi ennen matkaa saman työvuorokauden aikana tehdyt tunnit.

Yöpymiskustannukset

Yöpymiskustannukset korvataan maksamalla majoittumiskustannukset tai yömatkaraha.

Jos työntekijä joutuu työnantajan määräämän matkan johdosta yöpymään eikä hänelle järjestetä maksutonta majoitusta, työnantaja korvaa majoittu- miskustannukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti.

Työnantaja maksaa työntekijälle yömatkarahan sellaiselta päivärahaan oi- keuttavalta matkavuorokaudelta, jonka aikana työntekijälle ei ole järjestetty maksutonta majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuu- tai hyttipaikkaa.

Työnantajan työntekijälle järjestämän majoituksen tulee täyttää tavanomai- sen, hyvän käytännön mukaisen majoituksen vaatimukset.

Erityistilanteet

Aiheeton poissaolo ja päiväraha

Jos työntekijä on matkan aikana poissa työstä ilman hyväksyttävää syytä, menetellään päivärahan maksamisessa seuraavasti:

1. Vapaapäiviltä maksettava päiväraha

Jos poissaolo välittömästi liittyy työpäivää seuraavaan taikka sitä edeltävään vapaapäivään, ei päivärahaa seuraavalta tai edeltävältä vapaapäivältä mak- seta.

2. Päiväraha työpäivältä

Päivärahan määrää poissaolopäivältä vähennetään suhteessa siihen ai- kaan, jonka työntekijä on ollut tekemättä työtä.

Eräät juhlapäivät ja vuosiloma

Jos työntekijä ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää on komennuspaik- kakunnalla tehnyt työtä vähintään kolme viikkoa, on hän, mikäli pakottavat syyt eivät sitä estä, oikeutettu mainituiksi juhlapäiviksi matkustamaan ko- tiinsa. Tällöin työnantaja korvaa hänelle matkakustannukset kotipaikalle ja sieltä takaisin työpaikalle sekä päivärahan ja edellytyksien täyttyessä yömat- karahan.

Sama koskee myös vuosiloman johdosta tapahtuvaa kotimatkaa ja tapauk- sia, joissa työnantaja katkaisee komennuksen esimerkiksi viikonlopun ajaksi.

Matkustussääntö

Yrityksen matkustussäännössä tulee noudattaa tämän pykälän määräyksiä siten, että määräykset ovat kokonaisuutena ottaen samantasoiset kuin tä- män pykälän mukaiset edut.

Matkustavaan tehtävään palkatut

Työnantaja ja työntekijä, jonka tavanomaisiin tehtäviin kuuluu toistuva mat-

	kustaminen, sopivat kirjallisesti matkustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Jollei muusta ole sovittu, suoritetaan matkakustannusten korvaukset tämän pykälän mukaisesti. Kun työntekijän normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse voi päättää matkojensa te- kemisestä ja työaikansa käytöstä, ei matka-ajan korvausta makseta.
Matkustaminen ulkomailla	Ulkomaan matkalla tarkoitetaan matkaa, jonka aikana yövytään ulkomailla. Ulkomaan matkasta maksettavista korvauksista ja päivärahasta sekä majoi- tuksesta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä ennen matkan alkamista noudattaen soveltuvin osin tämän pykälän periaatteita.
Paikallinen sopiminen	Paikallisesti voidaan sopia - majoittumisen periaatteista ja - ateriakorvauksen periaatteista
	16 § Arkipyhäkorvaus
Korvattavat arkipyhät	Mom. 1. Tuntipalkkaiselle kokoaikaiselle työntekijälle maksetaan - uudenvuodenpäivältä, - loppiaiselta, - pitkäperjantailta, - toiselta pääsiäispäivältä, - vapunpäivältä, - helatorstailta, - juhannusaatolta, - jouluaatolta, - ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä, arkipyhäkorvauksena työsopimuksessa sovitun työajan mukaisilta tunneilta palkka keskituntiansion mukaan. Edellytyksenä on, että ko. päivä olisi ollut työntekijän työpäivä ja että työn tekeminen tällai- sena päivänä keskeytetään.
Osa-aikatyö	Osa-aikatyötä tekevän työntekijän arkipyhäkorvaus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä edellä oleva arkipyhäkorvaus.
Arkipyhäkorvauk- sen edellytykset	Mom. 2. Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yhtä- jaksoisesti kestänyt vähintään yhden kuukauden ennen kyseistä arkipyhää. Edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraa- vana työpäivänä, jollei poissaolo ole johtunut hyväksyttävästä syystä.
	Mom. 3. Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työnteki- jälle myös sellaisilta 1. momentin mukaisesti määritellyiltä arkipyhiltä, jotka sattuvat
	- vuosiloman ajaksi, - lakisääteisen isyysvapaan ensimmäisen 18 päivän ajalle,

	- ajalle, jolta työntekijälle maksetaan sairausajan tai synnytysloman palkkaa, - 19 §:n 7. momentissa tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ajaksi, - taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään kaksi viikkoa arkipyhää ennen kestäneen xxxxxxxxxxx ajaksi.
	Jos työntekijä työskentelee työtuntijärjestelmästä poiketen arkipyhänä, jolta hän muuten olisi oikeutettu tämän pykälän mukaiseen arkipyhäkorvaukseen, maksetaan arkipyhäkorvaus työssä olosta riippumatta.
	Lauantaille tai sunnuntaille sattuvalta itsenäisyyspäivältä maksetaan arkipy- häkorvaus.
	Mom. 4. Arkipyhäkorvausta sekä mom. 5:n korvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle.
	Mom. 5. Helatorstaiviikon lauantailta maksetaan arkipyhäkorvausta vas- taava korvaus.
	17 § Muita korvauksia ja etuja
	Mom. 1. Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstä:
	- päivänä, jona hänet vihitään avioliittoon sekä - 50- ja 60-vuotispäivänään. Lähiomaisen kuoleman tai hautajaisten johdosta työntekijälle järjestetään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissaoloon.
	SOVELTAMISOHJE: Lähiomaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä työntekijän vanhempia ja iso- ja appivanhempia, lapsia, aviopuolisoa, avopuolisoa, lapsenlapsia sekä vel- jiä ja sisaria.
	Vapaan ajalta maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle korvaus keskitunti- ansion mukaisena hänen työsopimuksensa mukaista säännöllistä työaikaa vastaavilta tunneilta. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle vapaa annetaan kuu- kausipalkkaa vähentämättä. Vapaan pitäminen ei vähennä työntekijän vuo- silomaetuja.
Kutsunta	Mom. 2. Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsun- taan ensimmäisen kerran osallistuvalle tuntipalkkaiselle työntekijälle kut- suntapäivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän. Kuu- kausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkka keskiansion mukaan.
	Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta.
	Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsuntatoimi- tus pidetään.

	Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle tunti- palkkaiselle työntekijälle korvataan ansion menetys siltä ajalta, jonka hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan. Kuukausipalkkaiselle työnteki- jälle maksetaan palkka keskiansion mukaan.
Reservin harjoitukset	Mom. 3. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.
	Työnantaja saa vähentää maksamastaan palkasta työntekijälle maksettavan reserviläispalkan työtuntijärjestelmän mukaisten työpäivien osalta.
	SOVELTAMISOHJE:
	Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka siviilipalveluslain nojalla määrätään kertausharjoituksia korvaavaan palveluun sekä niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.
	Mom. 4. Työntekijällä, joka on valittu Teollisuusliiton liittokokoukseen, liiton valtuustoon tai liittohallitukseen on oikeus osallistua työajalla palkkaa vähen- tämättä näiden virallisiin kokouksiin. Teollisuusliiton sektorijohtokuntaan ja työehtosopimusneuvottelukuntaan ja autoalan työalatoimikuntaan valitulla työntekijällä on oikeus osallistua näi- den toimielinten kokouksiin työaikana. Tältä ajalta työnantajalla ei ole pal- kanmaksuvelvollisuutta. Tämän pykälän mukaisesta poissaolosta on työntekijän ilmoitettava viipy- mättä ja mahdollisuuksien mukaan etukäteen. Mom.5. Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset maksetaan työehtoso- pimuksen 11 §:ssä mainitun keskituntiansion mukaisesti
	V TYÖTURVALLISUUS
	18 § Työturvallisuus
Yleiset velvollisuudet	Mom. 1. Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työ- ympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työturvallisuuslaki TTL (738/2002) (8 § 1 mom.) Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestel- mällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. (TTL 10 § 1 mom.)

	Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työ- olosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on vältettävä muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja epä- asiallista kohtelua, joka aiheuttaa turvallisuudelle ja terveydelle haittaa ja vaaraa. (TTL 18 §). Työntekijän tulee huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti käyttää ja hoitaa työn- antajan hänelle työturvallisuuslain mukaisesti antamia henkilösuojaimia ja muita varusteita. (TTL 20 § 1 mom.)
Ilmoitusvelvollisuus	Mom. 2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle tai tämän edus- tajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, ko- neissa, muissa työvälineissä, henkilösuojaimissa tai muissa laitteissa, ha- vaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. (TTL 19 § 1 mom.)
	Työnantajan tulee puolestaan kertoa ilmoituksen tehneelle työntekijälle ja työsuojeluvaltuutetulle, mihin toimenpiteisiin esille tulleessa asiassa on ryh- dytty tai aiotaan ryhtyä. (TTL 19 § 3 mom.)
	Työntekijän ilmoitusvelvollisuus ei vaikuta korvausvastuuseen, joka määräy- tyy yksinomaan lain määräysten mukaisesti.
Työntekijän oikeus pidättäytyä työstä	Mom. 3. Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä täl- laisen työn tekemisestä. (TTL 23 § 1 mom.) Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin se on mahdollista. Oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voi- daan suorittaa turvallisesti. (TTL 23 § 2 mom.) Sama oikeus työntekijällä on, jos työtä varten ei ole asennettu viranomaisen tai työsuojelupäällikön määräämien tai työsuojeltutoimikunnan tai vastaavan yhteistoimintaelimen yksimielisesti ehdottamia varmuuslaitteita.
Henkilönsuojaimet	Mom. 4. Mikäli asiantuntijalausuntojen, työtapaturma- ja ammattitautitilasto- jen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti voidaan todeta, että hen- kilönsuojaimen käytöllä on työturvallisuus- tai terveysolosuhteita olennai- sesti parantava vaikutus, työnantaja hankkii tällaisen suojaimen työpaikalle työntekijän käyttöön, vaikka sen antaminen työturvallisuuslain 15 tai 20 §:n mukaan ei olisi välttämätöntä.
	Samoin menetellään, jos työntekijä voidaan tehokkaasti suojata haitoista, jotka työn laadun vuoksi erityinen kosteus, märkyys, veto, kuumuus tai kyl- myys, voimakas valo taikka muu vaarallinen säteily aiheuttaisivat.

	SOVELTAMISOHJE:
	Asiaa käsittelevä yhteistyöelin on yrityksen työsuojelutoimikunta tai vastaava. Myös yrityksen terveydenhuoltohenkilöstölle tulee antaa mahdollisuus lausua mielipiteensä hankittavaksi ehdotetuista suojaimista.
	Yhteisellä toteamisella tarkoitetaan määräyksessä sitä, että yhteistyöelimessä edustettuna olevat eri ryhmät ovat hankintaehdotuksesta samaa mieltä.
	Edellä sanottu ei tarkoita tavanomaista työvaatetusta, jota työntekijä työs- sään käyttää estääkseen omia vaatteitaan tai itseään likaantumasta.
Kemikaalit	Mom. 5. Työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville kemiallisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai ter- veydelle taikka lisääntymisterveydelle. (TTL 38 § 1 mom.)
	Työnantajan on omalta osaltaan varmistettava, että vaarallisen kemikaalien päällykset on vastaanotettaessa merkitty määräysten mukaisesti ja että ke- mikaalista on toimitettu työpaikalle asianmukainen käyttöturvallisuustiedote. Ellei määräysten mukaisia varoitusmerkintöjä ja käyttöturvallisuustiedotetta tai sitä vastaavia tietoja ole, kemikaalia ei saa käyttää. Työnantajan on annettava työntekijöille käyttöturvallisuustiedotteiden, pääl- lysmerkintöjen ja käyttöohjeiden edellyttämää opetusta ja ohjausta kemikaa- lien turvallista käyttöä ja käsittelyä varten sekä varmistettava ennen työn aloittamista, että työntekijä on omaksunut annetut ohjeet.
Työterveys- huolto	Mom.6. Työantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisemi- seksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja tervey- den turvaamiseksi ja edistämiseksi käyttäen riittävästi työterveyshuollon am- mattihenkilöitä ja heidän tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita. (Työter- veyshuoltolaki 1383/2001)
Suojapuvut	Mom. 7. Työnantaja hankkii ja pesettää kustannuksellaan työntekijäin suo- japuvut sopiviksi katsomiensa väliajoin. Työnantaja hankkii kustannuksel- laan autonpesijöille, rasvareille ja alustansuojaajille tarkoituksenmukaisen suojavaatetuksen ja jalkineet sekä myös niille työntekijöille, jotka tilapäisesti joutuvat työskentelemään ulkosalla ilmastolliset olosuhteet huomioon ottaen käytännön tarvetta vastaavan, riittävän suojavaatetuksen.
Turvajalkineet	Työnantaja hankkii kustannuksellaan tämän työehtosopimuksen soveltamis- alaan kuuluville työntekijöille tarkoituksenmukaiset turvajalkineet. Jalkinei- den tarve ja malli selvitetään yhdessä yrityksen työsuojeluorganisaatiossa.
Maastossa suoritettavat työt	Mom. 8. Ennen maastossa suoritettavien korjaustöiden aloittamista on suo- javaatetukseen liittyvistä erikoiskysymyksistä sovittava paikallisesti.

	PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:
	Tämä koskee myös kaivoksissa suoritettavia korjaustöitä.
Yksintyöskentely	Mom. 9. Työssä, jossa työntekijä työskentelee yksin ja johon siitä syystä liit- tyy ilmeinen haitta tai vaara hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen, työn- antajan on huolehdittava siitä, että haitta tai vaara yksin työskennellessä väl- tetään tai se on mahdollisimman vähäinen. (TTL 29 § mom. 1)
Ulkoasennustyöt	Mom. 10. Liitot toteavat, että työntekijää ei tarpeettomasti tule määrätä ulko- asennustöihin kohtuuttoman pakkasen vallitessa, ellei työskentelyä varten ole järjestää työolosuhteita helpottavia varusteita.
	Tehtäessä pitempiaikaista vaativaa asennustyötä alle -25oC lämpötilassa tu- lee työpaikalla olla olosuhteet huomioon ottaen sopivia suojavarusteita, ku- ten esim. korjattavan kohteen ympärille ja/tai päälle asetettava suojus (pressu) ja olosuhteisiin sopiva lämmityslaite.
Häkämyrkytys- vaara	Mom. 11. Häkämyrkytystapausten välttämiseksi työnantaja velvoitetaan kustantamaan niille työntekijöille, joilla työnantajan tai työntekijän puolesta katsotaan häkämyrkytysvaaran olevan olemassa ja jotka lääkärintarkastusta haluavat, tällaisen tarkastuksen vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Näkökyvyn mukaan hiotut suojasilmä- lasit	Mom. 12. Auto- ja konekorjaamotyössä saattaa esiintyä tilanteita, jolloin ki- pinöinti tai muut lentävät roiskeet/lastut aiheuttavat ilmeistä silmätapaturman vaaraa.
	Mikäli työpaikalla tällaisia töitä esiintyy, pyritään vaaratilanne ensisijaisesti poistamaan teknisin toimenpitein, suojavälinein ja oikeita työmenetelmiä käyttäen.
	Mikäli tästä huolimatta ilmeistä silmätapaturman vaaraa ei voida eliminoida, tulee kysymykseen työntekijän näkökyvyn mukaan hiottujen suojasilmäla- sien hankinta. Lasien tarpeellisuuden selvittävät kyseinen esimies, työsuo- jelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu yhdessä.
	Mikäli yhteisesti todetaan tarpeen olevan olemassa, hankkii työnantaja kus- tannuksellaan suojasilmälasit.
	Tarvittaessa antavat liitot tarkennetut menettelytapaohjeet hankintatarpeen selvittämistä varten.
Alakohtainen työsuojelusopimus	Mom. 13. Liittojen välillä 13.1.2020 allekirjoitettu työsuojelusopimus sitoo tä- män työehtosopimuksen osana sopimuspuolia ja niiden jäseniä.
	Edellä mainittu sopimus on liitetty tähän työehtosopimukseen.

	SOVELTAMISOHJE:
Työsuojeluvaltuute- tun vapautuksen määrä	Työsuojeluvaltuutetulle myönnettävän vapaa-ajan määrää vahvistettaessa todetaan työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijäin lukumäärä välittömästi ennen työsuojeluvaltuutetun vaaleja sekä vastaavana ajankohtana vuoden kuluttua vaalien jälkeen. Tämän mukaan todetun vapautuksen pituutta noudatetaan seuraavaan tarkistukseen saakka.
	VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
	19 § Sairausajan palkka
Sairaus ja tapaturma	Mom. 1. Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa keskituntian- sion mukaisesti sen pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukai- silta työpäiviltä kuin seuraavassa käy ilmi:
Korvausjakson pituus	Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhtäjaksoisesti:
	Työsuhteen kesto Kalenteriajanjakso
	vähintään 1 kk mutta alle 3 vuotta 28 päivää 3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää 5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää 10 vuotta tai kauemmin 56 päivää
	SOVELTAMISOHJE:
	Sairausajan palkka maksetaan kunkin korvattavan työpäivän säännöllisiltä työtunneilta. Tuntipalkkaiselle työntekijälle sairausajan palkka maksetaan keskitun- tiansion mukaisena. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan sai- rausajan palkka keskiansion mukaan.
Odotus- eli karens- sipäivä alle 6 kk:n työsuhteissa	Sairausajan palkka maksetaan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä. Ensimmäinen poissaolopäivä on karenssipäivä.
	Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastumispäivän jäl- keen vähintään kuusi (6) arkipäivää maksaa työnantaja palkan myös karens- sipäivältä.
Alle 1 kk:n työsuhteet	Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 % työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta, kuitenkin enin- tään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttö- myyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pituisen ajanjakson si- sällä. Karenssipäivältä maksettavan palkan suhteen ja myös muutoinkin noudatetaan tämän pykälän määräyksiä.

	Jos työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, jolta palkkaa on maksettava.
Vähintään 6 kk:n työsuhteet	Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjak- soisesti vähintään kuusi (6) kuukautta, sairausajan palkka maksetaan en- simmäisen sellaisen sairauspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.
Tapaturma	Palkka maksetaan myös karenssipäivältä, jos työkyvyttömyyden on aiheut- tanut työtapaturma.
Sairausajan palkan maksamisen edellytykset	Edellytykset sairausajan palkan maksamiselle ovat seuraavat:
	1. Työntekijä on sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi estynyt tekemästä työtä. 2. Työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväksymä selvitys. 3. Sairausajan palkan perusteet ja määrä on hyväksyttävästi selvitetty.
	SOVELTAMISOHJE:
	1. Työkyvyttömyyden toteaminen
	- Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnan- tajan hyväksymällä tavalla (esim. työterveyshoitaja). - Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.
	2. Yrityksen terveyspalvelujen käytön ensisijaisuus
	- Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vas- taanotolla. - Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyy- destä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työn- tekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön.
	3. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet
	- Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodis- tusta, hän voi osoittaa työntekijän nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Täl- löin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. - Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuk- sen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
	4. Ohjaaminen työehtosopimuksen säännösten oikeaan soveltamiseen
	- Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työn- tekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikeaan soveltamiseen.
	- Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositelta- vaa jakaa heti perehdyttämisen yhteydessä.
	- Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sairaus-pois- saolojen saaminen mahdollisimman vähäiseksi. On suositeltavaa, että

	paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sairauspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden vähentämiseksi.
Sairastuminen kesken työpäivän	Jos työntekijä tulee sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi kesken työpäivänsä, maksetaan hänelle hänen sinä päivänä menettämältään sään- nölliseltä työajalta keskituntiansion mukainen korvaus.
	SOVELTAMISOHJE:
	- Määräys tarkoittaa sitä, että alle kuuden kuukauden työsuhteessa työky- vyttömyyden jatkuessa seuraava päivä on karenssipäivä. - Jos työntekijä jo työhön tullessaan on sairauden vuoksi työkyvytön, ky- seistä päivää pidetään karenssipäivänä.
Saman sairauden uusiutuminen	Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sairaus-ajan palkkaa tai sairauspäivärahaa, aloitetaan sairausajan palkan maksaminen ilman karens- sipäivää, jos korvausajanjakso ei tämän sairauden osalta ole tullut täyteen. Sairausajan palkan maksamista jatketaan, kunnes sairaus- tai korvausajan- jakso on päättynyt.
	SOVELTAMISOHJE:
	- Korvausajanjakson ei saman sairauden uusiutuessa tarvitse olla yhden- jaksoinen, vaan se voi koostua useammasta työkyvyttömyysajanjak- sosta. - Onko kysymyksessä sama vaiko eri sairaus, ratkaistaan epäselvässä tapauksessa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen. - Jos sairaudesta tai tapaturmasta aiheutunut työkyvyttömyys on alkanut jostakin toisesta sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttö- myyden aikana tai välittömästi sen jälkeen eikä työntekijä ole ollut välillä työkykyisenä työssä, katsotaan sairausajanjaksot sairausajan palkan maksamisen kannalta samaksi työkyvyttömyydeksi.
	SOVELTAMISOHJE:
Sairausajan palkka ja vuosiloma	Jos työntekijä sairastuu eikä vuosilomaa siirretä myöhemmin pidettäväksi, ei työnantajalle tällöin synny sairausajan palkan maksuvelvollisuutta, jolloin työntekijän eduksi jää vuosilomapalkan lisäksi sairausvakuutuslain mukainen päiväraha.
Sairausajan palkka ja lomautus	Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön lomautusilmoi- tusta annettaessa ja sairaus jatkuu lomautuksen jo alettua, työnantajan sai- rausajan palkan maksuvelvollisuus jatkuu tämän pykälän mukaisesti lomau- tuksen aikana, kunnes työkyvyttömyys tai korvausajanjakso on päättynyt.
	Jos työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, sairausajan palkka maksetaan lomautuksen alkamiseen asti, jolloin keskeytyy myös kor- vausajanjakson laskeminen. Jos työntekijä on sairaana lomautuksen päätty- essä, työnantajan sairausajan palkan maksuvelvollisuus jatkuu tämän pykä- län mukaisesti, kunnes sairaus tai korvausajanjakso on päättynyt.

	Lomautusajalta sairausajan palkka ei edellä mainituin poikkeuksin makseta. Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys alkaa lomautuksen aikana ja jat- kuu lomautuksen jo päätyttyä, työnantajan sairausajan palkan maksuvelvol- lisuus alkaa tämän pykälän mukaisesti siten, että lomautuksen päättymisen jälkeen ensimmäinen työpäivä on alle kuuden kuukauden työsuhteessa ka- renssipäivä, joka on myös sairausajan palkan maksamisajanjakson ensim- mäinen päivä.
Sairausajan palkan epääminen	Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.
	SOVELTAMISOHJE:
	Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sairausajan palkkaa makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuksen päättämiseen työsopimuslain säännösten perusteella.
Työntekijän ilmoi- tusvelvollisuus	Mom. 2. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sai- rastumisestaan.
	SOVELTAMISOHJE:
	Ilmoitus sairastumisesta työnantajalle, mikäli mahdollista, ennen työvuoron alkua:
	- Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. Tätä kos- kevat menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon.
	- Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumisestaan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus aikaisintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.
Sairausajan palkan maksu- ajankohta	Jos työntekijä on viipymättä ilmoittanut työkyvyttömyydestään ja sairausajan palkan perusteissa tai määrässä ei ole epäselvyyttä, työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä odottamatta sairausvakuutuspäivärahan tai siihen verrattavan muun kor- vauksen saamista.
Vähennykset	Mom. 3. Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan palkan, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tu- levan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää korvausta sairausajan pal- kasta siltä osin, kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.

	SOVELTAMISOHJE:
	Päivärahaan verrattavilla korvauksilla tarkoitetaan muita päivärahan kaltaisia, ansionmenetyksen johdosta maksettavia etuuksia, kuten esim. työ- ja tapaturmaeläke.
	SOVELTAMISOHJE:
	Jos työntekijä on sairaana päivän, jolloin lyhennetyn työviikon takia ei työskennellä, työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta edellä mainittuun päivä- tai äitiysrahaan kyseiseltä päivältä.
	Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään joh- tuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt maksamatta.
Sairauskassa	Mom. 4. Työntekijälle, joka on työnantajan tukeman sairauskassan jäsen, työnantaja on velvollinen maksamaan 1. momentin mukaisen sairausajan palkan ehdolla, että sairauskassa vapautetaan suorittamasta hänelle saira- usavustusta siltä ajalta, jolta työnantaja 1. momentin mukaisesti on palkkaa maksanut. Mikäli sairauden tai tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu yli sen ajan, jolta työnantaja 1. momentin nojalla on velvollinen maksamaan palkkaa, vastaa sairauskassa sääntöjensä mukaisesti jatkuvan avustuksen maksamisesta.
Työpaikkakassa	Mom. 5. Mikäli työpaikalla toimii sairausvakuutuslain alainen kassa, työnan- taja voi toteuttaa 1. momenttiin perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa myös 1. momentin edellyttämän sairausajan palkan ja työnantaja maksaa kassalle kannatusmaksun, joka vastaa sairausvakuutuslain ulko- puolella maksettavasta avustuksesta aiheutuvia kustannuksia.
Sairaan lapsen hoito	Mom. 6. Alle 10-vuotiaan oman lapsen tai muun kodissa pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa maksetaan äidille tai isälle ja jälkimmäisessä tapauksessa lasta huoltavalle henkilölle, joka avioliittoa sol- mimatta jatkuvasti elää lapsen äidin tai isän kanssa yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa (myöhemmin vanhemmat) tämän työehto- sopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä ti- lapäisestä poissaolosta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanot- tua sovelletaan myös yksinhuoltajiin.
	Työnantajalla on oikeus saada selvitys siitä, että molemmat vanhemmat eivät yhtäaikaisesti käytä poissaolo-oikeuttaan hyväkseen.

	SOVELTAMISOHJE:
Poissaolon pituus ja siitä annettava selvitys	Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä yksi, kaksi, kolme tai neljä päivää pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna poissaolona. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta annetaan sama selvitys kuin työehtosopimuk- sessa ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan henkilön omasta sairaudesta.
Yksinhuoltaja	Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös hen- kilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muutta- nut asumaan erilleen puolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso tai edellä tar- koitettu avopuoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon kodin ulkopuo- lella tapahtuvan tutkintoon johtavan opiskelun, ase- tai siviilipalvelusvelvoit- teiden tai reservin harjoitusten vuoksi.
Xxxxxxx poissaolo on välttämätön	Lähtökohtana on, että korvaus maksetaan silloin, kun lapsen hoitoa ei voida muuten järjestää, vaan jommankumman huoltajan pitää jäädä hoitamaan lasta. Poissaolotapauksissa vaaditaan selvitykseksi poissaolon välttämättö- myydestä vain tieto lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään.
Molemmat huoltajat vuorotyössä	Jos lapsen huoltajat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä si- ten, että vanhempien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle huoltajalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastu- nutta lasta siihen saakka, kunnes toinen huoltajista palaa työvuoroltaan ko- tiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakai- seen työmatkaan.
Saman sairauden uusiutuminen	Jos lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän kulu- essa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin korvausta tämän momentin mukaisesti, jatketaan korvauksen maksamista ilman karenssipäivää siihen asti, kun edellä mainittu neljän päivän korvausajanjakso on tämän sairauden osalta täyttynyt.
	Saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairas- tumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään toi- sen huoltajan ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muo- dosta uusiutumistapausta.
Lapsi sairastuu kesken työpäivän	Jos lapsi sairastuu äkillisesti kesken työpäivän ja toinen huoltajista joutuu järjestämään hoidon tai hoitamaan lasta tässä momentissa tarkoitetulla ta- valla, maksetaan hänelle hänen sinä päivän menettämältään säännölliseltä työajalta keskituntiansion mukainen korvaus.
Vaikutus vuosilo- maan	Tässä momentissa tarkoitetut palkalliset poissaolopäivät rinnastetaan vuosi- lomalain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.
Vaikeasti sairaan tai vammautuneet lapsen hoito	Työntekijällä, jonka lapsella on valtioneuvoston päätöksen 1315/89 (Vnp sairausvakuutuslain 10 luvun 2 § 2. momentissa tarkoitetuista vaikeista sai- rauksista ja vammoista) 1 §:n mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oi-

	keus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvussa tar- koitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. 19 a § Korvaava työ Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työnantajalla voi olla osoittaa työntekijälle ns. korvaavana työnä jotakin muuta kuin hänen tavanomaista, vakituista työtään. Korvaa- van työn olemukseen kuuluu, että se on luonteeltaan tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän tavanomaista työn tekemistä tuke- vaa työtä tai tähän samaan päämäärään tähtäävää koulutusta. Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa olisi suota- vaa kuvata ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemi- selle aiheuttavat. Työnantajan päätöksen osoittaa työntekijälle korvaavaa työtä on perustuttava lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon ensisijassa työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdolli- suus keskusteluun lääkärin, ensisijaisesti työterveyslääkärin, kanssa. Liitot ovat sopineet yhteisestä korvaavan työn ohjeistuksesta, joka on liitto- jen kotisivuilla: xxx.xxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx sekä www.autokauppa- xxxxxxxx.xx .
Äitiys- ja isyysva- paan palkka	19 b § Äitiys- ja isyysvapaan palkka Mom. 1. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta en- nen laskettua aikaa, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta tuntipalkkai- selle työntekijälle keskituntiansion ja kuukausipalkkaiselle työntekijälle keskiansion mukaista palkkaa 56 päivän pituisen kalenteriajanjakson työ- tuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä työsopimuslain 4 luvun 1 §:n mukai- sen äitiysvapaan alkamispäivästä lukien.
	Jos naispuolinen työntekijä on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä 56 päivän pitui- nen äitiysvapaaseen rinnastettava vapaa, jonka ajalta työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa äitiysvapaan palkan maksamista koskevien työehtoso- pimusmääräysten mukaisesti.
	Työntekijälle maksetaan hänen isyysvapaansa ajalta keskituntiansion mu- kaista palkkaa yhdeltä kuuden arkipäivän pituiselta yhdenjaksoiselta isyys- vapaajaksolta. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijän työ- suhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen isyysvapaan alkamista. Muilta osin isyys- ja vanhempainvapaan ajalta ei makseta palkkaa.
Vähennykset	Mom. 2. Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle äitiys- tai isyysvapaan palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuk-

	sena työntekijälle tulevan sairausvakuutuslain mukaisen äitiys- tai isyysra- han tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
	Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta saada itselleen tai vähentää työnte- kijälle maksamastaan äitiys- tai isyysvapaan palkasta korvausta siltä osin, kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kus- tantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.
	Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään joh- tuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää äitiys- tai isyysvapaan palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyön- nin johdosta on jäänyt maksamatta.
	Jos työntekijä on äitiys- tai isyysvapaalla päivän, jolloin lyhennetyn työviikon takia ei työskennellä, työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta edellä mainit- tuun päivä- tai äitiys- tai isyysrahaan kyseiseltä päivältä.
	20 § Lääkärintarkastukset
Lakisääteiset lääkärintarkastuk- set	Mom. 1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen, mikäli tämä työsuhteen aikana lähetetään tai määrätään terveystarkastukseen taikka tutkimuksiin silloin, kun nämä perustuvat:
	- valtioneuvoston asetukseen hyvän työterveyshuoltokäytännön periaat- teista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantun- tijoiden koulutuksesta (1484/01) ja hyväksyttyyn työterveyshuollon toi- mintasuunnitelmaan - lakiin nuorista työntekijöistä (998/93) - säteilylakiin (592/91) - tartuntatautilakiin (583/86)
	Ansionmenetys korvataan tarkastuksessa ja tutkimuksessa sekä niihin liitty- vissä matkoissa työntekijän menettämiä säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.
	Työnantaja maksaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuk- sista sekä tämän työehtosopimuksen mukaisen päivärahan silloin, kun työn- tekijä lähetetään edellä mainituissa säännöksissä tarkoitettuihin tarkastuksiin tai tutkimuksiin taikka määrätään näiden perusteella jälkitarkastukseen.
	Jos tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, hänelle maksetaan kor- vauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.
Muut kuin laki-sää- teiset lääkärintar- kastukset	Mom. 2. Muita kuin lakisääteisiä lääkärintarkastuksia koskevat ansionme- netyksen korvattavuuden edellytykset ovat:

a) P e r u s e d e l l y t y k s e t

(koskevat kaikkia b-kohdan tapauksia 1 - 5)

1. Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on vält- tämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitet- tävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lää- kärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvi- tys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka- aikoineen kesti.

2. Muissa kuin kohdassa 1. tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmata- pauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luo- tettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ul- kopuolella.

3. Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on il- moitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

4. Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä vält- täen.

5. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimus- määräysten nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairaus- ajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkä- rintarkastuksen ajalta.

6. Jos sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuu- desta, ei ansionmenetystä korvata.

7. Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle tunti- palkkaiselle työntekijälle korvataan ansion menetys siltä ajalta, jonka hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan. Kuukausipalkkaiselle työn-

tekijälle maksetaan palkka keskiansion mukaan.

	b) E r i t y i s e d e l l y t y k s e t
	Ansionmenetys korvataan:
	1. Uusi tai uusiutuva sairaus
Uusi tai uusiutuva sairaus	Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.
	Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestä- neen työkyvyttömyyden ajalta.
	Jos työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

	2. Aikaisemmin todettu sairaus
Aikaisemmin to- dettu sairaus	Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on hoidon määrittelemiseksi ao. erikoislääkärin suorit- tama tai erikoisalan poliklinikalla suoritettu tarkastus.
	Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tar- peen hakeutua lääkärintarkastukseen.
	Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärintarkastuksen ajalta,, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimi- seksi.
	Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työ- ajan ulkopuolella.
	Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttö- myyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
	3. Laboratorio- ja röntgentutkimukset
Laboratorio- ja röntgentutkimukset	Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio-, rönt- gen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta. Tutkimuksen tulee olla lää- kärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. tutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvit- tää lääkärintodistuksella.
	4. Xxxxxxxxxx liittyvä lääkärintarkastus
Xxxxxxxxxx liittyvä lääkärintarkastus tai muu lääketie- teellinen tutkimus	Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tar- kastuksen sekä synnytystä edeltävien lääketieteellisten tutkimusten ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.
	Edellytyksenä on, että tarkastus tai tutkimus on järjestetty työajan tarpee- tonta menetystä välttäen.
	Työntekijän on pyynnöstä esitettävä työantajalle selvitys tutkimuksen liitty- misestä raskauteen sekä sen suorittamisen välttämättömyydestä työaikana.
	5. Äkillinen hammassairaus
Äkillinen hammassairaus	Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työnteki- jän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron ai- kana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella.
	Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin anta- malla todistuksella.

Ajokorttitarkastus	6. Ajokortin voimassa pitämiseksi vaadittava lääkärintarkastus Työntekijälle annetaan palkatonta työstä vapautusta, jotta hän voi käydä ajo- kortin voimassapitämiseksi pakollisessa lääkärintarkastuksessa edellyttäen, että hän ei voi saada vastaanottoaikaa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolella.
Työhöntulo- tarkastus	Mom. 3. Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työsuh- teen alkaessa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintarkastusta työsuh- teen syntymisen tai jatkumisen ehtona, työntekijälle korvataan lääkärintar- kastuksesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä laboratorio- tai röntgentutki- muksesta aiheutuvat kustannukset sekä menetetyltä säännölliseltä työajalta ansionmenetys, ellei vastaanottoa ole voitu järjestää työajan ulkopuolella.
	SOVELTAMISOHJE:
	Kun lääkärintarkastus tapahtuu työnantajaa tai työntekijää koskevan lakiin perustuvan velvoitteen nojalla, korvaus maksetaan kyseiseen säännökseen mahdollisesti sisältyvien määräysten mukaisesti.
	Ennen työsuhteen alkua suoritetusta lääkärintarkastuksesta johtuvaa ansionmenetystä ei korvata. Tarkastuksen kustannukset korvataan tällaisessa tapauksessa, mikäli tarkastusta edellyttänyt työnantaja ottaa kyseisen henkilön työsuhteeseen.
	Ansionmenetyksen korvauksesta toimitettava vähennys tehdään samalla ta- valla, kuin asiasta on sairausajan palkan osalta työehtosopimuksen 19 §:n 3. momentissa sovittu.
	21 § Ryhmähenkivakuutus
	Ryhmähenkivakuutusta koskevat määräykset ovat tämän työehtosopimuk- sen osassa Soveltaminen ja yleiset määräykset.
	22 § Vuosiloma
	Mom. 1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan. Tuntipalkkaiset työntekijät
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus Tasaamislisä ja vuosilomapalkka	Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssä- olon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätä- työstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi mak- settavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumää- rällä. Riippumatta siitä, miten tasausvapaa maksetaan, sen määrä on huomioi- tava työntekijän vuosilomapalkassa ja lomarahassa.
	Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1- kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 3 §:ssä tarkoitettujen

lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä, seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:
	Lomapäivien	Lomapäivien
	lukumäärä Kerroin	lukumäärä Kerroin
	2 16,0	17 123,6
	3 23,5	18 131,2
	4 31,0	19 138,8
	5 37,8	20 146,4
	6 44,5	21 154,4
	7 51,1	22 162,4
	8 57,6	23 170,0
	9 64,8	24 177,6
	10 72,0	25 185,2
	11 79,2	26 192,8
	12 86,4	27 200,0
	13 94,0	28 207,2
	14 101,6	29 214,8
	15 108,8	30 222,4
	16 116,0
Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin kahdeksan tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja loma- korvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saa- daan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä (0,94). Kuukausipalkkaiset työntekijät Laskettaessa lomapalkkaa kuukausipalkkaiselle työntekijälle lomapäi- vän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25. Kuukausipalkkaa laskettaessa mukaan otetaan kiinteä rahapalkka ja mahdollinen suorituspalkkatekijä, joka lasketaan keskimääräisenä lo- maa edeltäneiltä kuudelta tai kahdeltatoista kuukaudelta tai lomanmää- räytymisvuodelta. Kuukausipalkkaan lasketaan myös sellaisen luon- toisedun raha-arvo, joka ei ole työntekijän käytettävissä vuosiloman ai- kana.
Paikallinen sopimus lomapalkkojen jak- sottamisesta	Vuosilomapalkan maksamisen jaksottamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka erääntyy palkanmaksukausittain vuosiloman aikana. Lomapalkka tulee tällöin kuitenkin olla kokonaisuudessaan maksettuna vii- meistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen en- simmäisen työpäivän palkka.
	SOVELTAMISOHJE:
	Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti koskevaa vuosi- lomapalkan maksutapaa.

Työssäolon veroinen aika	Mom. 2. Työssäolon veroiseksi luetaan myös aika, joksi työntekijälle on an- nettu vapautusta työstä Teollisuusliiton liittokokoukseen tai liiton valtuuston taikka hallituksen kokoukseen osallistumista varten.
	Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on an- nettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön edustajakokoukseen tai val- tuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyy- täessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvit- semastaan ajasta.
Lomaraha	Mom. 3. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkas- taan.
Lomarahan maksa- misen ajankohta	Ellei paikallisesti lomarahan maksamisen ajankohdasta muuta sovita, mak- setaan lomaraha seuraavasti:
	Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi mak- settu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön. Saadakseen lomara- han jälkimmäisen osan tulee työntekijän työsuhteen kuitenkin olla voimassa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä.
	SOVELTAMISOHJE:
	Sopimus lomarahojen maksamisen ajankohdasta tehdään työehtosopimuk- sen neuvottelujärjestystä noudattaen kirjallisesti. Xxxxxxxx tulee kuitenkin näissäkin tapauksissa sopia kokonaisuudessaan maksettavaksi viimeistään ennen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alkamista.
	Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti koskevaa lomara- han maksutapaa.
Vapaaseen vaihtaminen	Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen työehtosopimuksen mukaan oikeutettu. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kirjallisella sopimuksella lomarahan vaihtamisesta vapaaseen tai vuosilomalain mukaiseen säästövapaaseen.
Lomaraha ja työsuhteen päättyminen	Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mi- käli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään joh- tuvasta syystä.
	Xxxxxxxx maksetaan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuo- den lomakorvauksesta, mutta ei viimeisen kesken jääneen lomanmääräyty- misvuoden lomakorvauksesta.

	SOVELTAMISOHJE:
	Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy ellei määräaikaista työsopimusta ole tehty työntekijän pyynnöstä. Työntekijän pyynnön työsopimuksen määräaikaisuudesta on käytävä ilmi kirjallisesta työsopimuksesta.
Työsuhteen päätty- minen vuosiloman aikana	Jos työnantaja lomakautena päättää työntekijän työsuhteen muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä kesken tämän vuosiloman, mak- setaan työntekijälle myös lomarahan jälkimmäinen osa.
	Mikäli työntekijälle ei ole annettu vuosilomaa ennen tällä tavoin tapahtu- nutta työsuhteen päättymistä, maksetaan työntekijälle koko lomaraha.
	Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapal- kasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeu- tettu.
	SOVELTAMISOHJE:
	Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös mahdollisesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.
Asevelvollisuus vakinaisessa väessä	Työntekijän astuessa vakinaiseen palvelukseen asevelvollisuuden suoritta- miseksi maksetaan lomaraha siitä lomapalkasta ja lomakorvauksesta, jo- hon hän on oikeutettu palvelukseen astuessaan.
	SOVELTAMISOHJE:
Täydentävät lisävapaapäivät	Määräystä sovelletaan vastaavasti myös siviilipalvelusvelvolliseen. Mom. 4. Työntekijälle maksetaan vuosilomalain 7a pykälän tarkoitta- milta vuosilomaa täydentäviltä lisäpäiviltä palkkaa siten, että tunti- palkkaiselle työntekijälle maksetaan jokaiselta lisävapaapäivältä kes- kituntiansion mukainen palkka työsopimuksen mukaiselta säännölli- seltä työajalta. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle päiväpalkka saa- daan jakamalla työntekijän kuukausipalkka luvulla 21,5.
	VII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
	23 § Palkanmaksu
	Mom. 1. Palkanmaksujaksona käytetään kalenterikuukautta, ellei työnantaja ole perustellusta syystä määritellyt muuta kuukauden pituista palkanmaksu- jaksoa. Palkan määräytyessä tuntipalkkana palkanmaksujaksona voidaan käyttää kahden viikon ajanjaksoa.

Palkka maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle vähintään kaksi kertaa kuu- kaudessa, ellei ole sovittu palkan tai sen osan maksamisesta kerran kuukau- dessa.

Maksettaessa palkka kaksi kertaa kuukaudessa maksetaan ensimmäisessä palkanmaksussa todellinen laskentaan perustuva palkka ottaen huomioon aikaisemmin maksettu ennakko. Jälkimmäisessä palkanmaksussa makse- taan ennakkona noin puolen kuukauden työpäivien palkka, joka saadaan kertomalla työntekijän keskituntiansio tehtyjen työtuntien lukumäärällä.

Yrityksessä voidaan jatkaa aikaisempaa käytäntöä.

Mom. 2. Palkanmaksupäivän muuttamisesta on paikallisesti sovittava vii- meistään kuukautta ennen muutoksen toimeenpanoa.

Jos palkanmaksupäivän muuttaminen on seurausta yritystoiminnassa tapah- tuneesta olennaisesta muutoksesta kuten liikkeen luovutus, työnantaja voi toteuttaa palkanmaksupäivät yhtenäistävän muutoksen ilmoittamalla siitä vä- hintään kaksi kuukautta ennen muutoksen voimaan tulemista. Työnantaja neuvottelee luottamusmiehen kanssa muutoksesta ja sen perusteista ennen kuin toteuttaa muutoksen.

SOVELTAMISOHJE:

Palkanmaksupäivän muutostilanteessa on tärkeätä, että työnantaja saa tie- don muutoksesta työntekijöille mahdollisesti aiheutuvista hankaluuksista tai kustannuksista. Liitot pitävätkin olennaisena osana muutosta, että työnantaja tiedustelee työntekijöiltä em. asioita ja ottaa tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon esitetyt tarpeet.

24 § Ammattiyhdistysmaksujen pidättäminen

Ammattiyhdistysmaksujen pidättämistä koskevat määräykset ovat tämän työehtosopimuksen osassa Soveltaminen ja yleiset määräykset.

25 § Koulutustoiminta

Koulutustoiminnassa noudatetaan autoalan koulutussopimusta 13.1.2020

liitteineen.

26 § Luottamusmiehet

Mom. 1. Luottamusmiesten osalta noudatetaan Autoalan kaupan ja korjaa- motoiminnan luottamusmiessopimusta 13.1.2020.

27 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Erimielisyyksiä ja niiden ratkaisemista koskevat määräykset ovat tämän työ- ehtosopimuksen osassa Soveltaminen ja yleiset määräykset.

28 § Paikallinen sopiminen

Paikallista sopimista koskevat määräykset ovat tämän työehtosopimuksen osassa Soveltaminen ja yleiset määräykset.

PR 2000

AUTO- KONEKORJAAMOALA

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan liittojen välillä sovittua Palkkarakenne 2000 (PR 2000) järjestelmää, jonka ohjeet löytyvät osoitteesta ja liittojen kotisivuilta xxx.xxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx sekä liittojen yhteiset ohjeistot kokonaisuutena sisältävältä sivustolta xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx.

TYÖKOHTAISET TUNTIPALKAT (TKP) SEKÄ PERUSPALKAT (PP) 1.3.2020 ALKAEN

TVR1	TVR2	TVR3	TVR4	TVR5	TVR6	HKO%
10,89	11,54	12,24	12,97	13,75	14,71	TKP
11,43	12,12	12,85	13,62	14,44	15,45	5
11,98	12,70	13,46	14,27	15,12	16,18	10
12,52	13,27	14,07	14,92	15,81	16,92	15
13,07	13,85	14,68	15,56	16,50	17,65	20
13,61	14,43	15,29	16,21	17,19	18,39	25
14,16	15,01	15,91	16,86	17,87	19,12	30

TYÖKOHTAISET KUUKAUSIPALKAT (TKKP) SEKÄ PERUSKUUKAUSIPALKAT (PKP) 1.3.2020 ALKAEN, SOVITTU TYÖAIKA 7,5 / 37,5 TUNTIA

TVR1	TVR2	TVR3	TVR4	TVR5	TVR6	HKO%
0000	0000	0000	2150	2279	2439	TKP
1896	2010	2130	2258	2393	2561	5
1986	2105	2232	2365	2507	2683	10
2076	2201	2333	0000	0000	0000	15
2167	2297	2434	2580	2735	2927	20
2257	2392	2536	2688	2849	3049	25
2347	2488	2637	0000	0000	0000	30

TYÖKOHTAISET KUUKAUSIPALKAT (TKKP) SEKÄ PERUSKUUKAUSIPALKAT (PKP) 1.3.2020 ALKAEN, SOVITTU TYÖAIKA 8 / 40 TUNTIA

TVR1	TVR2	TVR3	TVR4	TVR5	TVR6	HKO%
1918	2033	2155	2284	2421	2591	TKP
0000	0000	0000	2398	2542	2720	5
2109	2236	2370	2512	2663	2850	10
2205	2338	2478	2627	2784	2979	15
2301	2439	2586	2741	2905	3109	20
2397	2541	2693	2855	3026	3238	25
2493	2643	2801	2969	3147	3368	30

TYÖKOHTAISET TUNTIPALKAT (TKP) SEKÄ PERUSPALKAT (PP) 1.2.2021 ALKAEN

TVR1	TVR2	TVR3	TVR4	TVR5	TVR6	HKO%
11,11	11,77	12,48	13,23	14,02	15,00	TKP
11,66	12,36	13,10	13,89	14,72	15,76	5
12,22	12,95	13,73	14,55	15,43	16,51	10
12,77	13,54	14,35	15,21	16,13	17,26	15
13,33	14,13	14,98	15,88	16,83	18,01	20
13,88	14,72	15,60	16,54	17,53	18,76	25
14,44	15,31	16,22	17,20	18,23	19,51	30

TYÖKOHTAISET KUUKAUSIPALKAT (TKKP) SEKÄ PERUSKUUKAUSIPALKAT (PKP) 1.2.2021 ALKAEN, SOVITTU TYÖAIKA 7,5 / 37,5 TUNTIA

TVR1	TVR2	TVR3	TVR4	TVR5	TVR6	HKO%
1842	1952	2069	2193	2325	2488	TKP
1934	2050	2173	0000	0000	0000	5
2026	2147	2276	2413	2558	2737	10
2118	2245	2380	2522	2674	2861	15
2210	2343	2483	2632	2790	2985	20
0000	0000	0000	2742	2906	3110	25
2394	2538	2690	2852	3023	3234	30

TYÖKOHTAISET KUUKAUSIPALKAT (TKKP) SEKÄ PERUSKUUKAUSIPALKAT (PKP) 1.2.2021 ALKAEN, SOVITTU TYÖAIKA 8 / 40 TUNTIA

TVR1	TVR2	TVR3	TVR4	TVR5	TVR6	HKO%
1956	2073	2198	2330	2470	2642	TKP
2054	2177	2308	2446	2593	2774	5
2152	2281	2418	2563	2716	2907	10
0000	0000	0000	0000	0000	0000	15
2347	2488	2637	0000	0000	0000	20
0000	0000	0000	2912	3087	3303	25
2543	2695	2857	3029	3210	3435	30

AUTO- JA KONEKAUPAN TYÖEHDOT

OSA B

AUTO- JA KONEKAUPAN TYÖEHDOT

YLEISET TYÖEHDOT

1 § Soveltamisala

Tässä osassa olevia työehtoja sovelletaan tämän työehtosopimuksen soveltamisalaa kos- kevan määräyksen kohdassa 1 ja 3 mainittujen työntekijöiden työsuhteissa.

2 § Autoalan yleiset sopimukset

Autoalan yleisiä sopimuksia koskeva määräys on tämän työehtosopimuksen osassa Sovel- taminen ja yleiset määräykset.

3 § Työhön ottaminen

1. Liitot pitävät erittäin tärkeänä, että työsopimus tehdään kirjallisena. Jos yrityksissä käyte- tään omia työsopimuslomakkeita, tulee yritysten huolehtia siitä, että ne ovat ehtojen osalta voimassaolevien lakien mukaisia.

Liitot suosittelevat, että työsuhteen kestäessä sovittavat muutokset kirjataan. PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:

Ellei työsopimusta tehdä kirjallisesti, on työnantajan annettava työsopimuslain 2 luvun 4 §:n perusteella työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteessa noudatettavista ehdoista viimeis- tään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä.

2. Työsuhteen alkaessa otetaan aikaisempi kokemus ja koulutus huomioon 22 §:n mukaisesti.

Työsuhteen alkaessa työntekijälle ilmoitetaan, että hänen työsuhteessaan noudatetaan Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimusta.

4 § Työsuhde

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3. Jos työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, on hän kuitenkin velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin työtä.

5 § Työnantajan ja työntekijän yleiset velvollisuudet

1. Työntekijän tulee:

1.1 edistää ja valvoa yrityksen etuja,

1.2 noudattaa vaiteliaisuutta yrityksen asioissa, jotka koskevat esimerkiksi hinnoittelua, suunnittelua, kokeiluja ja tutkimuksia sekä liikesuhteita,

1.3 tarkoin ja säästäväisesti hoitaa hänen huostaansa uskottuja yrityksen varoja ja muuta omaisuutta.

2. Työnantajan tulee:

2.1 luottamuksella neuvotella työntekijän kanssa tämän tehtäviä koskevissa yrityksen asioissa,

2.2 edistää ja tukea työntekijäin pyrkimyksiä, jotka tarkoittavat yrityksen toiminnan kehittämistä,

2.3 pyrkiä edistämään työntekijöiden ammatti- ja täydennyskoulutusta.

6 § Työsuhteen päättyminen

1. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

Enintään vuoden 2 viikkoa

Yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

Yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

Yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

Yli 12 vuotta 6 kuukautta.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 1:

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti irtisanomi- sen tai purkamisen perusteiden pääkohdat ja työsopimuksen päättymispäivämäärä.

Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

Enintään 5 vuotta 2 viikkoa

Yli 5 vuotta 1 kuukausi

2. Varoitus

Työsopimuslain 7 luvun 2 § tarkoittama varoitus on annettava työntekijälle kirjallisesti tai muutoin todisteellisesti.

Jos työntekijälle on annettu rikkomuksesta tai laiminlyönnistä työsopimuslain tarkoittama varoitus, se tulee saattaa luottamusmiehen tietoon, ellei tämä ole ollut läsnä varoitusta an- nettaessa.

3. Sanktiolomautus

Jos työnantaja voisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen työntekijästä johtuvasta syystä, työnantajalla on oikeus lomauttaa työntekijä ilman erillistä ilmoitusaikaa siten, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään enintään kahdeksi (2) kuukaudeksi työsuhteen muutoin pysy- essä voimassa.

Saatuaan tiedon työsopimuslain mukaisen irtisanomis- tai purkuperusteen olemassaolosta työnantajan tulee varata työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi suunnitellusta lomautuksesta. Kuulemistilaisuudessa työnantajan tulee selvittää työntekijälle suunnitellun lomautuksen pe- ruste niin selvästi, että työntekijä voi esittää oman selvityksensä asiassa. Luottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua kuulemiseen. Jos luottamusmies ei ole läsnä, annetaan hänelle tieto lomautuksesta ja sen perusteesta. Työnantaja voi toteuttaa lomautuksen välittömästi kuulemistilaisuuden jälkeen.

7 § Työaika

1. Säännöllinen työaika

1.1 Säännöllinen työaika on enintään seitsemän ja puoli (7,5) tuntia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa.

Jos yrityksessä työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen halutaan noudattaa 8/40-tuntista työaikamuotoa, on siitä sovittava kirjallisesti. Tähän työaikamuotoon liittyvät poikkeavat työ- aikamääräykset on kirjattu erilliseen pöytäkirjaan sivulla 106.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:

- Työaikaan ei lueta esim. seuraavaa:

- Lepoajat jos työntekijä voi poistua työpaikalta

- Matkustamiseen käytetty aika, ellei kyseessä ole samalla työsuoritus

- Koulutussopimuksen mukainen koulutus

- Terveystarkastukset

- Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vapaat ja tehtävät

- Varallaoloaika

- Sosiaaliset tilaisuudet

1.2 Jos säännöllinen työaika määrättyinä viikonpäivinä on seitsemän ja puoli (7,5) tuntia lyhyempi, voidaan sitä muina saman viikon päivinä pidentää vastaavasti, ei kuitenkaan enempää kuin tunnilla ja edellä 1. kohdassa mainittujen viikkotuntien lukumäärää lisää- mättä.

Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan pidentää myös tilapäisesti enintään tunnilla edellyttäen, että siitä etukäteen sovitaan. Tällöin tulee viikkotuntien lukumäärän, joka mi- nään viikkona ei saa ylittää 48 tuntia, tasoittua enintään kolmen (3) viikon pituisena ajanjak- sona keskimäärin kohdan 1. mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan.

1.3 Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 37,5 tuntia viikossa, edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu sanot- tuun keskimäärään. Tällöin ei säännöllinen työaika saa ylittää 48 tuntia viikossa. Vuorokauti- nen säännöllinen työaika voi olla enintään 10 tuntia.

2. Liukuva työaika

2.1 Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovi- tuissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Kun sovitaan liukuvasta työajasta, on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta xxx- xxxxxxxxxxx, lepoaikojen sijoittamisesta ja säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enim- mäiskertymästä.

2.2 Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää xxxxxxx- aika, joka voi olla enintään 4 tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enin- tään 40 tuntia. Enimmäiskertymä voi olla enintään 40 tuntia.

Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 37,5 tuntia kalente- rivuoden pituisessa seurantajaksossa. Seurantajakson päättyessä ylitysten ja alitus- ten kertymä saa olla enintään 40 tuntia.

2.3 Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään työn- tekijälle annettavalla vapaa-ajalla.

3. Vapaa- ja lepoajat

3.1 Kutakin kuusi (6) arkipäivää sisältävää viikkoa kohden on työntekijä oikeutettu saamaan yhden (1) vapaapäivän lainmukaisen viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi.

3.2 Tämä vapaapäivä on mikäli mahdollista annettava lauantaina tai maanantaina elleivät tuotantotekniset syyt vaadi sen antamista kiertävänä vapaana.

3.3 Työaikalain 28 §:n 1 momentin tarkoittama tunnin (1) pituinen vuorokautinen lepotauko voidaan työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella lyhentää 1/2 tuntiin tai se kokonaan poistaa, jolloin jälkimmäisessä tapauksessa työntekijälle on varattava tilaisuus aterioida työ- aikana.

3.4 Työntekijä saa kaksi (2) kertaa päivässä työpaikalla nauttia virvokkeita työnjohdon mää- räämänä aikana.

4. Työajan lyhentäminen

Työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään seuraavasti:

4.1 Viikoilla, joilla on pääsiäislauantai, 2. pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto sekä viikoilla, joilla uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, jou- lupäivä ja tapaninpäivä ovat muuna arkipäivänä kuin lauantaina, lyhennetään työaikaa täy- sin työvuoroin kutakin em. päivää kohti.

4.2 Jos lauantai on pysyvästi työntekijän vapaapäivä, on lauantai vapaa myös uudenvuo- denpäivä-, 2. pääsiäispäivä-, vapunpäivä-, itsenäisyyspäivä-, joulupäivä- ja tapaninpäivävii- kolla.

4.3 Työntekijän ollessa työssä edellä mainituilla viikoilla muuna kuin viikon säännöllisenä työpäivänä, maksetaan tehdyiltä tunneilta korvauksena 50 %:lla korotettu palkka tai anne- taan vastaava vapaa. Jos työaika on ylityötä, korvausta ei makseta.

5. Lisä- ja ylityöt

5.1 Lisätyötä on työnantajan aloitteesta sovitun työajan lisäksi tehty työ, joka ei ylitä sään- nöllistä työaikaa.

5.2 Lisätyötä saa teettää vain työntekijän suostumuksella, jollei lisätyöstä ole sovittu työso- pimuksessa.

5.3 Lisätyöstä on maksettava vähintään sovitulta työajalta maksettavaa palkkaa vastaava korvaus.

5.4 Työntekijälle maksetaan lisätyöstä, jota tehdään 7,5/37,5 tunnin säännöllisen enimmäis- työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana, 50 %:lla korotettu palkka tai annetaan vastaava vapaa.

5.5 Työntekijän työaika lisä- ylityö, aloitus- ja lopetustyö sekä hätätyö mukaan lukien ei saa ylittää keskimääräin 48 tuntia viikossa neljän (4) kuukauden ajanjakson aikana. Paikallisesti voidaan sopia käytettäväksi enintään kuuden (6) kuukauden tarkastelu- jaksoa.

5.6 Ylityötä on työnantajan aloitteesta lainmukaisen säännöllisen enimmäistyöajan lisäksi tehty työ.

5.7 Ylityötä saa teettää vain työntekijän kutakin kertaa varten erikseen antamalla suostu- muksella.

5.8 Jos tehty työ ylittää lainmukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän vuorokaudessa tai työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisen säännöllisen vuorokautisen työajan ottaen huomioon lisätyön (0,5 t/vrk), maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seu- raavilta 100 %:lla korotettu palkka.

5.9 Jos tehty työ ylittää lainmukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän viikossa tai työ- ajan tasoittumisjärjestelmän mukaisen säännöllisen viikoittaisen työajan ottaen huomioon lisätyön (2,5 t/viikko), maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.

5.10 Lisä- tai ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa- aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Vapaa-aika on annettava kuuden (6) kuukau- den kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita.

5.11 Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos siitä ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suoritta- mista rahassa.

5.12 Pöytäkirjamerkintä:

Vastaavalla vapaalla tarkoitetaan korotettuja tunteja.

6. Jakajat

6.1 Kuukausipalkan jakajana käytetään ao. kuukauden todellisia työpäiviä. Itsenäisyyspäivä lasketaan työpäiväksi edellyttäen, että se on työntekijän työajan tasoittumisjärjestelmän mu- kainen työpäivä (ks. sivu 137).

6.2 Jos yrityksen atk-perusteisessa palkanlaskennassa käytetään yllä määrätystä poikkea- vaa kuukausipalkan jakajaa, voidaan sitä käyttää.

6.3 Laskettaessa lisä- ja ylityökorvauksia muutetaan kuukausipalkka tuntipalkaksi jakamalla se luvulla 160. Kuukausipalkkojen jakajat ovat sopimuksen liitteenä.

6.4 Suorituspalkalla tehtävässä työssä tuntipalkka lasketaan jakamalla suorituspalkka työn suorittamisen käytetyllä tuntimäärällä. Kun lasketaan korotettua palkkaa, sunnuntaityökor- vausta tai korvausta viikoittaisesta vapaa-ajasta, otetaan huomioon sen kuukauden aikana ansaittu suorite, jolloin ko. työ on tehty jaettuna kyseisen kuukauden tehtyjen tuntien luku- määrällä.

Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää työnantajan valinnan mukaan esim. 6 tai 12 edellisen ka- lenterikuukauden työssäolon ajalta ansaittu suorite jaettuna tehdyillä tunneilla. Ajanjaksona voidaan käyttää myös vuosilomalain tarkoittamaa lomanmääräytymisvuotta ja sinä aikana työssäolon ajalta maksettua suoritetta.

Kun työnantaja on valinnut laskenta-ajanjakson, tulee sitä käyttää säännönmukaisesti.

6.5 Jos palkkaukseen sisältyy luontoisetuja, ne on otettava huomioon laskettaessa palkkaa lisä- ja ylityöstä.

7. Vuorokausilepo

7.1 Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika, ellei kysymyksessä ole varallaoloai- kana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, voidaan paikallisesti sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä. Sopimus tehdään työehtosopimuksen 35 §:n menettelytapojen mukaisesti. Vuorokausilepoa voidaan lyhentää myös liukuvassa työajassa työntekijän päättäessä työhön tulonsa ja lähtönsä ajankohdista.

Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän (7) tuntia.

8. Viikoittainen vapaa-aika

8.1 Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kes- tävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yh- teyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

9. Sunnuntaityö

9.1 Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä saa teettää työtä vain, jos sitä laatunsa vuoksi tehdään säännöllisesti mainittuina päivinä tai jos siitä on työsopimuksella sovittu tai jos työn- tekijä antaa siihen erikseen suostumuksensa.

9.2 Säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntaityöstä on maksettava 100 %:lla korotettu palkka. Jos työ on lisä-, yli- tai hätätyötä, on siitä suoritettava myös ko. töistä maksettavat korvaukset.

10. Työajan tasoittumisjärjestelmä

10.1 Jos säännöllinen työaika on järjestetty keskimääräiseksi, on työtä varten ennakolta laa- dittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään.

10.2 Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava työntekijöiden luottamusmiehelle/ työsuojeluvaltuutetulle/työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä.

10.3 Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin.

11. Työvuoroluettelo

11.1 Jokaiselle työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän sään- nöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä lepoaikojen ajankohdat.

11.2 Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin viimeis- tään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Työvuoroluetteloa voi tämän jäl- keen muuttaa vain työntekijöiden suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä paina- vasta syystä.

12. Työaikakirjanpito

12.1 Työnantajan on kirjattava tehdyt tunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin. Työnantajan on säilytettävä työaikakirjanpito vähintään kanneajan päättymiseen asti. Työn- tekijällä tai hänen valtuuttamallaan on pyynnöstä oikeus saada kirjallinen selvitys työvuoro- luetteloiden ja työaikakirjanpidon työntekijää koskevista merkinnöistä.

13. Nähtävänäpito

13.1 Työnantajan on pidettävä työaikalaki, sen nojalla annetut säännökset ja määräykset sekä poikkeusluvat samoin kuin käytössä oleva työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoro- luettelo työntekijöiden nähtävinä työpaikalla.

14. Maahantuontivarastot

Varastotyöntekijän työaika maahantuontivarastoissa voidaan järjestää myös siten, että vuo- rokautisen säännöllisen työajan enimmäispituus on 10 tuntia. Tällöin viikon työpäivien luku- määrä on enintään neljä (4). Järjestelmä voidaan toteuttaa seuraavin edellytyksin:

14.1 Asiasta on sovittava työnantajan ja asianomaisen työntekijän kesken ja työpaikan luot- tamusmiehen on oltava läsnä sopimusta tehtäessä.

14.2 Lauantai on vapaapäivä ellei toisin sovita.

14.3 Vapaapäiväsuunnitelman on oltava työntekijän tiedossa kahta (2) viikkoa etukäteen.

14.4 Sopimus on puolin ja toisin irtisanottavissa noudattaen yhden (1) kuukauden irtisano- misaikaa, jonka jälkeen palataan työehtosopimuksen mukaisiin työaikajärjestelmiin.

15. Muut määräykset

15.1 Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa päivätyössä kello 7.00.

15.2 Allekirjoittajajärjestöt ovat sopineet työaikalain mukaisessa järjestyksessä, että työnan- tajalla ei ole velvollisuutta laatia lain tarkoittamaa moottoriajoneuvonkuljettajan työtuntiluet- teloa.

15.3 Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta tämän sopimuksen tarkoittamiin toimihenkilöi- hin heidän toimiessaan liikkeen ulkopuolella ammattiinsa kuuluvissa tehtävissä.

15.4 Ellei muusta ole sovittu ja jos työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen olemaan tavoitettavissa joko asunnostaan tai muualta, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön esim. antamaan varaosia, maksetaan hänelle tällaiselta varallaoloajalta puolet hänen kes- kituntiansionsa mukaisesta palkasta. Sopimuksessa on mainittava varallaoloajan pituus. Työnantaja maksaa tarpeelliset matkakulut.

15.5 Ellei muusta ole paikallisesti sovittu ja jos työntekijä kutsutaan hälytysluontoiseen työ- hön säännöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan hänelle normaali palkka, kuitenkin vähin- tään kahdelta tunnilta.

Lisäksi maksetaan yli- ja sunnuntaityökorvaukset tehdyltä työajalta ja tarpeelliset matkakus- tannukset yrityksen matkustusohjesäännön tai työehtosopimuksen mukaisesti.

15.6 Ilta-, yötyö- ja vuorotyölisät

Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, mutta jota tehdään normaalipituisena työpäivänä työpaikalla käytännössä olevasta säännöllisestä työajasta poiketen (ilta- ja yötyö), maksetaan korotusta seuraavasti:

– kello 18.00 – 23.00 välisenä aikana tehdystä työstä iltavuoron lisää vastaava korvaus

– kello 23.00 – 6.00 välisenä aikana tehdystä työstä yövuoron lisää vastaava korvaus

Jos työntekijä tekee vuorotyötä, maksetaan hänelle varsinaisessa vuorotyössä ilta- ja yövuoron tunneilta erityistä vuorotyölisää 1.3.2020 alkaen seuraavasti:

Iltavuorolisä 126 snt/h

Yövuorolisä 230 snt/h

Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajan- jaksoin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tun- nin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika.

15.7 Muuten noudatetaan työaikaan nähden voimassa olevan työaikalain määräyksiä.

8 § Sairausajan palkka

1. Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työsopimuksensa mukaista työtä eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä huoli- mattomuudella, on hänellä työsuhteensa jatkuessa oikeus saada sairausajan palkkaa.

2. Työntekijän on viivytyksettä ilmoitettava työnantajalle sairastumisestaan ja sen arvioi- dusta kestosta.

3. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suo- rittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella, ellei tästä ohjeesta muuta johdu.

4. Sairausajan palkkaa maksetaan seuraavasti:

4.1 Jos työsuhde on sairauden tai tapaturman alkaessa kestänyt alle yhden kuukauden, työntekijällä on oikeus saada 50 % palkastaan sairastumispäivältä ja sairausvakuutuslain mukaiselta karenssiajalta.

4.2 Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhtäjaksoisesti:

Työsuhteen kesto Kalenteriajanjakso

vähintään 1 kk mutta alle 3 vuotta 28 päivää (4 viikkoa)

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää (5 viikkoa)

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää (6 viikkoa)

10 vuotta tai kauemmin 56 päivää (8 viikkoa).

4.3 Sairausajan palkka maksetaan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä olta- essa olisi ollut työntekijän työpäivä. Ensimmäinen poissaolopäivä on karenssipäivä.

Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastumispäivän jälkeen vähintään kuusi (6) arkipäivää maksaa työnantaja palkan myös karenssipäivältä.

Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuusi (6) kuukautta, sairausajan palkka maksetaan ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Palkka maksetaan myös karenssipäivältä, jos työkyvyttömyyden on aiheuttanut työtapa- turma.

5. Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle sairaus- tai tapaturma-ajan tai äi- tiysvapaan palkkaa, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen työntekijälle tulevan sai- rausvakuutuslain mukaisen päivä- tai äitiysrahan tai siihen verrattavan etuuden, ei kuiten- kaan enempää kuin maksamansa määrän. Sama koskee päivärahaa tai muuta etuutta, joka maksetaan työkyvyttömyyden johdosta muun lain tai sopimuksen

perusteella tai sellaiselta sairausvakuutuskassalta, jota työnantaja tukee, tai tapaturmava- kuutuslain, työntekijän eläkelain, työnantajan kokonaan tai osaksi maksaman muun vakuu- tuksen tai liikennevakuutuksen perusteella.

Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä, kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työn- tekijän menettelyn nojalla on jäänyt sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suoritta- matta.

6. Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaa- misesta, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, kuten kyseessä olisi yksi sairastumisjakso. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin saman sairauden edellä tarkoitetulla tavalla uusiutuessa vähintään sairausvakuutuslain tarkoitta- malta karenssiajalta.

SOVELTAMISOHJE

Jos sairaudesta tai tapaturmasta aiheutunut työkyvyttömyys on alkanut jostakin toi- sesta sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyden aikana tai välittö- mästi sen jälkeen eikä työntekijä ole ollut välillä työkykyisenä työssä, katsotaan sai- rausajanjaksot sairausajan palkan maksamisen kannalta samaksi työkyvyttömyy- deksi.

7. Työntekijällä on oikeus lähinnä eräissä epidemiatapauksissa esittää selvitys sairaudes- taan työterveyshoitajan antamalla todistuksella keskusjärjestöjen välillä 12.02.1976 allekir- joitetussa sosiaalipaketissa mainituilla edellytyksillä.

8. Jos työntekijä työskentelee suorituspalkalla, otetaan suoritteen osuus huomioon saira- usajan palkkaa laskettaessa siten kuin työehtosopimuksen 7 §:n kohdassa 6.4 on määri- telty, ellei työntekijä ansaitse suoritetta myös sairaana ollessaan.

8 a § Korvaava työ

Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työn- antajalla voi olla osoittaa työntekijälle ns. korvaavana työnä jotakin muuta kuin hänen ta- vanomaista, vakituista työtään. Korvaavan työn olemukseen kuuluu, että se on luonteel- taan tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän tavanomaista työn te- kemistä tukevaa työtä tai tähän samaan päämäärään tähtäävää koulutusta.

Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa olisi suotavaa kuvata ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätöksen osoittaa työntekijälle korvaavaa työtä on perustuttava lääketieteellisesti perus- teltuun kannanottoon.

Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelyta- pasääntöihin ja konsultaatioon ensisijassa työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun lääkärin, ensisijaisesti työterveyslääkärin kanssa.

Liitot ovat sopineet yhteisestä korvaavan työn ohjeistuksesta, joka on liittojen kotisivuilla: xxx.xxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx sekä xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx.

9 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

1. Työntekijän oikeus äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaaseen tai osittaiseen hoitova- paaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairasvakuutuslain perusteella.

Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys ja vanhempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuisuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

2. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi (6) kuukautta ennen laskettua aikaa, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta 8 pykälän mukaista palkkaa 56 kalenteripäi- vän pituiselta ajanjaksolta työsopimuslain 4 luvun 1 §:n mukaisen äitiysvapaan alkamispäi- västä lukien.

3. Jos työntekijä on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyk- sin adoptioon välittömästi liittyvänä 56 päivän pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava loma, jonka ajalta työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa äitiysvapaan palkan maksamista kos- kevien työehtosopimusmääräysten mukaisesti.

4. Työntekijälle maksetaan yhdeltä kuuden arkipäivän yhdenjaksoiselta isyysvapaajaksolta palkka 8 §:n mukaisesti. Edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen isyysvapaan alkamista. Muilta osin isyys- ja vanhempainvapaan ajalta ei makseta palkkaa.

5. Jos työntekijä saa äitiys- tai isyysrahaa, tai siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella, vähennetään korvaus samalta ajalta maksetusta äitiys- tai isyys- vapaan palkasta.

Työntekijän hänen itse kokonaan tai osaksi kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen pe- rusteella maksettua korvausta työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää.

Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle äitiys- tai isyysvapaan palkan, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mu- kaisen äitiys- tai isyysrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

Jos työntekijä on sairaana päivän, jolloin lyhennetyn työviikon takia ei työskennellä, työnan- tajalla ei kuitenkaan ole oikeutta edellä mainittuun äitiys- tai isyysrahaan kyseiseltä päivältä.

10 § Lääkärintarkastukset

1. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen lääkärintarkastuksen ajalta seuraavasti:

1.1 Sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella (mahdollinen liukuva työaika huomioon ottaen).

1.2 Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttö- myyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, mak- setaan työntekijälle ansionmenetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hän ei saa hoitoa työajan ulkopuolella.

Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

1.3 Raskaana olevalle työntekijälle korvataan ansionmenetys sairausvakuutuslain mukaisen äitiyspäivärahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella (mahdollinen liukuva työaika huomioon ottaen).

1.4 Edellä tarkoitettujen korvausten suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta mene- tystä välttäen.

1.5 Jos työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansion- menetyksestä makseta tämän pykälän perusteella.

1.6 Raskaana olevalla työntekijällä on oikeus ilman palkanmenetystä käydä synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa työaikana, mikäli tutkimukset on suoritettava työaikana.

Työntekijän on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tutkimuksen liittymisestä raskau- teen sekä sen suorittamisen välttämättömyydestä työaikana.

1.7. Työntekijälle annetaan palkatonta työstä vapautusta, jotta hän voi käydä ajokortin voi- massapitämiseksi pakollisessa lääkärintarkastuksessa edellyttäen, että hän ei voi saada vastaanottoaikaa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolella.

1.8. Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvan kuukausipalk- kaisen työntekijän palkkaa ei vähennetä siltä ajalta, jonka hän hyväksyttävän selvi- tyksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työai- kanaan.

2.Työnantaja korvaa ansionmenetyksen lakisääteisten lääkärintarkastusten ajalta seuraa- vasti:

2.1 Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen lakisääteistä työterveyshuoltoa kos- kevan valtioneuvoston päätöksen (950/94) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuun- nitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä nii- hin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Sa- moin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/93) ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä tartuntatautilain (583/86) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työnteki- jän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.

2.2 Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös kor- vauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Jos tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

11 § Tilapäinen poissaolo

1. Jos perheessä sattuu äkillinen sairaustapaus, pyritään työntekijälle järjestämään mahdol- lisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia ei työnteki- jän vuosilomaetuja vähennetä.

2. Alle 10–vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan huoltajalle tämän työehtoso- pimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti korvaus lapsen hoidon jär- jestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta, jonka pi- tuus on 1-4 kalenteripäivää.

Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkanmaksamista koskevien määräysten mukainen selvitys.

Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin. Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä on pysyvästi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan. Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, jonka puoliso on estynyt osal- listumasta lapsen hoitoon kodin ulkopuolella tapahtuvan tutkintoon johtavan opiske- lun, asevelvollisuuden tai kertausharjoitusten vuoksi.

SOVELTAMISOHJE 1:

Jos lapsen sairaus edellyttää huoltajan poissaoloa pidempään kuin 1-4 kalenteripäivää, on työntekijällä oikeus työsopimuslain tilapäisen hoitovapaa määräyksen perusteella olla poissa töistä lisäksi ajanjakso, joka yhteenlaskettuna edellä mainitun 1-4 kalenteripäivän kanssa on enintään 4 työpäivää.

3. Työntekijällä, jonka lapsella on valtioneuvoston päätöksen 1315/89 (VNp sairausvakuu- tuslain 10 luvun 2 § 2. momentissa tarkoitetuista vaikeista sairauksista ja vammoista) 1 §:n mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairaus- vakuutuslain 10 luvussa tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeutumisval- mennus- tai kuntoutuskurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen

xxxxxxxxxxx kanssa

4. Lähiomaisen kuoleman tai hautajaisten johdosta työntekijälle järjestetään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän ansiota eikä vuo- silomaetuja vähennetä.

SOVELTAMISOHJE 3

Lähiomaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä vanhempia, iso- ja appivanhempia, lapsia, aviopuolisoa, avopuolisoa, lapsenlapsia sekä veljiä ja sisaria.

5. Työntekijän 50-vuotis, 60-vuotis- ja vihkimispäivä ovat vapaapäiviä palkkaa vähentämättä samoin kuin asevelvollisen osallistuminen kutsuntatilaisuuteen.

6. Työntekijällä, joka on valittu Teollisuusliiton liittokokoukseen, liiton valtuustoon tai halli- tukseen, on oikeus osallistua työajalla palkkaa vähentämättä näiden virallisiin kokouksiin.

Teollisuusliiton sektorijohtokuntaan tai työehtosopimusneuvottelukuntaan tai autoalan työalatoimikuntaan valitulla työntekijällä on oikeus osallistua näiden toimielinten kokouk- siin työaikana. Tältä ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.

Tämän pykälän mukaisesta poissaolosta on työntekijän ilmoitettava viipymättä ja mahdolli- suuksien mukaan etukäteen.

12 § Kertausharjoitukset

Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 1:

Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestön- suojelun erikoistehtäviin.

13 § Matkakorvaus

1. Työntekijälle, joka joutuu työnantajan määräyksestä matkustamaan toiselle paikkakun- nalle, suoritetaan matkakorvausta, majoittumiskorvausta ja päivärahaa seuraavasti:

1.1 Kaikki tarpeelliset matkakustannukset korvaa työnantaja.

Tarpeellisia matkakustannuksia ovat matkaliput, matkatavaroista aiheutuvat kustannukset, paikkaliput ja vastaavat.

1.2 Jos työntekijä joutuu työnantajan määräämän matkan johdosta yöpymään eikä hänelle järjestetä ilmaista majoitusta, suoritetaan hänelle majoittumiskustannusten korvausta tosit- teen mukaisesti kuitenkin enintään työnantajan ja työntekijän kesken sovittuun enimmäis- määrään saakka.

1.3 Päivärahaa maksetaan kotimaassa suoritetuilta työtehtävien edellyttämiltä matkoilta seuraavasti:

a) kokopäiväraha matkavuorokaudelta, joka on kestänyt yli 10 tuntia

b) osapäiväraha matkavuorokaudelta, joka on kestänyt yli 6 tuntia

c) osapäiväraha, kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden vä- hintään 2 tunnilla ja kokopäiväraha, kun matkaan käytetty aika ylitetty viimeisen täyden mat- kavuorokauden yli 6 tunnilla.

Näistä korvauksista vähennetään puolet, milloin työnantaja järjestää työntekijälle kohdassa

a) kaksi ilmaista ateriaa ja kohdissa b) ja c) yhden ilmaisen aterian.

Ateriakorvaus maksetaan, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta ruokailla varsinaisella työ- paikallaan tai kotonaan ja hänelle aiheutuu tästä poikkeuksellisia kustannuksia.

1.4 Jos oman auton käytöstä ei ole muuta sovittu, maksetaan tästä kilometrikorvaus. Milloin matkalla joudutaan työnantajan määräyksestä kuljettamaan muita henkilöitä tai tavaraa, maksetaan korvaus korotettuna.

1.5 Edellä mainitut korvaukset maksetaan kulloinkin verohallituksen hyväksymien verova- paiden määrien mukaisina.

1.6. Työntekijän matkustaessa työnantajan määräyksestä työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa-aikanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena keskiansion mukainen palkka enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.

Korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta ei makseta, kun työnantaja kustantaa työnteki- jälle makuu- tai hyttipaikan kello 21.00-07.00 välillä.

1.7 Työnantajan määräyksestä ulkomaille suuntautuvasta matkasta maksetaan korvaus matkakustannuksista ja majoituksista sekä päivärahaa siten kun työnantajan ja työntekijän välillä on tämän pykälän periaatteita noudattaen erikseen sovittu.

1.8. Yrityksen matkustussäännöissä tulee noudattaa tämän pykälän määräyksiä siten, että määräykset ovat kokonaisuutena ottaen samantasoiset kuin tämän pykälän mukaiset edut.

1.9. Matkustavassa tehtävässä toimivan työntekijän kanssa sovitaan tämän pykälän sovel- tamisesta suoraan työnantajan ja ao. henkilön kesken kirjallisesti. Jollei muusta ole sovittu, suoritetaan matkakustannusten korvaukset tämän pykälän mukaisesti.

14 § Vuosiloma

1. Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan. Vuosilomapalkan laskennassa käytetään jakajana lukua 25.

2. Työntekijälle suoritetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

3. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön vuosiloman päätyttyä.

4. Xxxxxxxx suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alka- mista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä mai- nitun syyn takia.

5. Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet mak- setaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön.

Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työsuhteen olla kuitenkin voi- massa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä.

6. Xxxxxxxx maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Lomaraha mak- setaan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta, mutta ei viimeisen kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.

7. Jos loma annetaan osissa, maksetaan lomarahan ennakko-osa vain loman pisimmän osan yhteydessä. Jos vuosiloma on jaettu, maksetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomarahasta.

SOVELTAMISOHJE 1:

Paikallisella sopimuksella voidaan lomarahan maksamisesta sopia toisinkin.

SOVELTAMISOHJE 2:

Kirjallisella sopimuksella voidaan lomaraha myös vaihtaa vapaaseen tai vuosilomalain 5 luvun 27 §:n tarkoittamaan säästövapaaseen.

8. Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina työn- tekijän vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.

9. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työntekijälle hänen pa- lattuaan asianmukaisesti työhön. Tällöin maksettavan lomarahan määrä lasketaan työnte- kijän palvelukseen astuessa sovellettavan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä

vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palveluk- seen astuessaan.

10. Paikallisesti voidaan sopia, että vuosilomapalkka maksetaan yrityksen normaalina pal- kanmaksupäivänä.

11. Työntekijälle maksetaan vuosilomalain 7a pykälän tarkoittamilta vuosilomaa täy- dentäviltä lisäpäiviltä palkkaa siten, että työntekijän päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

12. Työssäolon veroiseksi ajaksi luetaan myös aika, joksi työntekijälle on annettu va- pautusta työstä Teollisuusliiton liittokokoukseen, liiton valtuuston tai hallituksen ko- koukseen osallistumista varten.

Samoin pidetään työssäolon veroisena aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön edustajiston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokouk- seen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

15 § Ryhmähenkivakuutus

Ryhmähenkivakuutusta koskevat määräykset ovat tämän työehtosopimuksen osassa So- veltamisalan ja yleiset määräykset.

16 § Työasut

Jos työnantaja edellyttää työntekijältä erityistä yhtenäistä esim. liikkeen/merkin tunnuksella varustettua työasua, antaa työnantaja sen työaikana käytettäväksi.

17 § Jäsenmaksujen perintä

Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä/toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työ- ehtosopimukseen osallisen ammattiliiton jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain liiton nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin liittojen 13.1.2020 allekir- joittamissa perintäohjeissa on erikseen mainittu. Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

18 § Eräät edut

Jos yrityksessä on työntekijöille myönnetty parempia etuja kuin tässä työehtosopimuksessa on määrätty, jäävät ne tämän työehtosopimuksen ulkopuolelle, eikä tämä sopimus aiheuta muutosta niihin.

YLEISET PALKKAEHDOT

19 § Soveltamisala

Tässä sopimuksessa määrätään auto- ja konekaupan työehtojen soveltamisalalla olevien täysin työkykyisten jäljempänä mainittujen työntekijöiden palkkaehdot.

20 § Paikkakuntakalleusluokitus

Määräys poistettu 1.10.2011.

21 § Palkkataulukot

Tässä sopimuksessa olevat palkkataulukot ovat täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden vähimmäispalkkoja.

22 § Kokemus- ja koulutustekijöiden huomioonottaminen

1. Kokemus- ja koulutustekijöiden huomioonottaminen työsuhteen alkaessa

1.1. Kuuden kuukauden kuluessa uuden työsuhteen alkamisesta tulee työnantajan ja työn- tekijän yhdessä todeta vaativuusryhmän ja vuosiportaan oikeellisuus. Siihen saakka nouda- tetaan arvioitua vaativuusryhmää ja vuosiporrasta. Työnantajan tulee välittömästi arvioida vaativuusryhmän ja vuosiportaan oikeellisuus työntekijän esitettyä asian.

1.2. Siirtyminen autoalalla yrityksestä toiseen

Työntekijän siirtyessä auto- ja konekaupan piirissä yrityksestä toiseen otetaan palkkataulu- kon mukaista palveluaikaa määrättäessä huomioon samassa tämän työehtosopimuksen tarkoittamassa ammatissa työskennelty aika kokonaisuudessaan.

1.3. Siirtyminen autoalalle

Työntekijän siirtyessä autokaupan sopimuksen piiriin alalta, jossa hänen aikaisemman työnsä voidaan katsoa osittain vastaavan työskentelyä uudella alalla, otetaan vastaava määrä aikaisemmasta palveluajasta huomioon hänen palkkaansa määriteltäessä.

1.4. Työsuhteen alkaessa katsotaan merkonomin tutkinnon (kauppaopistotaso) suorittanut henkilö toisen vuoden työntekijäksi. Koulutuksen hyväksi lukeminen edellyttää, että koulutus on sellaista, joka antaa valmiudet siihen tehtävään, johon työntekijä

on palkattu.

SOVELTAMISOHJE:

Kauppaopiston kanssa samantasoiseksi koulutukseksi katsotaan esim. teknisen koulun suorittaminen.

2. Vaativuus- ja kokemusvuosimuutokset työsuhteen kestäessä

2.1. Ylempään vaativuusryhmään siirtyminen

Tehtävän muuttuessa ja työntekijän siirtyessä ylempään vaativuusryhmään lasketaan hä- nen kuuluvan siihen palvelusvuosiryhmään, jonka taulukkopalkka on lähinnä korkeampi hä- nen aikaisempaa taulukkopalkkaansa.

2.2. Kokemusvuosimuutos

Työnantaja seuraa vuosiporrasmuutoksia ja toteuttaa ansionmuutokset seuraavan palkan- maksukauden alusta lukien.

Työehtosopimuksen mukaista palveluaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös vuosilo- malain mukainen työssäolon veroinen nykyisessä työsuhteessa syntynyt aika.

2.3. Tilapäinen siirto korkeammin palkattuun tai vaativampaan työhön

Jos työntekijä siirretään toiseen korkeammin palkattuun tai vaativampaan työhön ja siirto jatkuu yli kahden viikon, tai jos siirto tapahtuu vuosilomien järjestelyjen vuoksi yli kuukauden, maksetaan hänelle sen yli menevältä ajalta palkka sen työn mukaan, johon hänet on siir- retty.

Ennen kuin työntekijä siirretään edellä tarkoitettuun korkeammin palkattuun työhön, on työn- antajan todettava siirron vaikutus työntekijän palkkaukseen.

2.4. Työkohtaisuuslisän pakollinen sovellutus

Jos työntekijä tekee huomattavassa määrin sitä vaativuusryhmää vaativampia tehtäviä, jonka mukaan hänen palkkansa määräytyy tai jos hänet on nimitetty ns. ryhmän vanhim- maksi, edellytetään, että hänelle maksetaan työehtosopimuksen mukaista työkohtaisuusli- sää.

Työryhmän vanhimman osalta on lisän määrä 10 % taulukkopalkasta laskettuna.

3. Oppisopimusoppilas, harjoittelija ja lähetti

Oppisopimusoppilas, harjoittelija ja lähetti sijoitetaan A-vaativuusryhmään tai 1-vaativuus- ryhmään.

23 § Ammattitutkinto

Ammattitutkinnon suorittaneen varaosahenkilön tai konttorihenkilön palkkaa korotetaan ny- kyisen ja seuraavan vuosiportaan välyksen verran tutkinnon suorittamisesta seuraavan kuu- kauden alusta alkaen.

Jos työntekijä on 11. kokemusvuosiportaassa, korotetaan palkkaa nykyisen ja edellisen vuo- siportaan välyksen verran.

24 § Tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvä työharjoittelu ja työssäoppiminen

Tutkintotavoitteiseen koulutukseen liittyvää työharjoittelua ja työssäoppimista koskeva mää- räys on tämän työehtosopimuksen osassa Soveltamisala ja yleiset määräykset.

25 § Suorituspalkkaus

Jos yrityksellä on käytössä suorituspalkkausjärjestelmä, tulee sen normaalilla suoritustyö- joutuisuudella antaa ansio, joka ylittää vähimmäispalkan.

26 § Pakollinen työharjoittelu

Jos kyseessä on pakollinen työsuhteinen alaan liittyvä työharjoittelu, voidaan poiketa työso- pimuslain 6 luvun 6 §:ssä §:n soveltamisesta, koska harjoittelijan tehtävät eivät ole samoja tai samanlaisia.

27 § Työkohtaisuuslisä/henkilökohtainen lisä

1. Jos työntekijän työtaito, työteho ja kokemus tai hänen tehtävänsä hänelle asettamat vaa- timukset poikkeavat kysymyksessä olevan työntekijäryhmän yleisestä keskitasosta, voidaan hänelle maksaa enintään 15 % vähimmäispalkkaa korkeampaa palkkaa.

2. Työkohtaisuuslisää suositellaan maksettavaksi sellaisille työntekijöille, jotka työssään osoittavat keskimääräistä suurempaa työtehoa, aloitekykyä ja ammattiinsa perehtynei- syyttä, erikoisalan hallitsemista, taitavaa asiakaspalvelua jne., sekä erityisesti pitkään alalla olleille työntekijöille, samoin kuin sellaisille työntekijöille, jotka ovat lisänneet ammattipäte- vyyttään opiskelulla tai koulutuksella.

28 § Kielilisä

1. Kielilisä maksetaan, kun työnantaja edellyttää työntekijältä yhden kielen lisäksi muuta kielitaitoa tai kun useamman kielen taitoinen työntekijä joutuu työssään käyttämään kielitai- toaan. Edellytyksenä maksamiselle on, että työntekijä pystyy toisella kielellä normaaliin asiakaspalveluun ja että työntekijä käyttää kielitaitoaan lähes päivittäin.

2. Yhdestä kielestä lisää maksetaan viisi (5) % vähimmäispalkasta, jos edellä mainitut taito- taso- ja käyttötarve-edellytykset täyttyvät. Jos työntekijä käyttää kielitaitoaan vain tiettynä aikana vuodesta (esim. turistikautena), maksetaan hänelle lisää vain tältä kaudelta. Jos kie- litaito ja/tai käyttötarve on edellä mainittua vähäisempi, ei lisää tarvitse maksaa. Jos työnte- kijältä edellytetään 1. kappaleessa mainittua vaativampaa kielitaitoa, maksetaan lisää edellä sanottua suurempana.

3. Lisän maksaminen tulee kysymykseen lähinnä vain silloin, kun työntekijä toimii pääasial- lisesti asiakaspalveluluontoisissa tehtävissä ja kun 1. kappaleessa mainitut edellytykset täyttyvät. Lisää ei tarvitse maksaa sellaiselle työntekijälle, jonka työehtosopimukseen pe- rustuvassa palkkaryhmittelyssä kielitaito on jo otettu huomioon (esim. ulkomaan kirjeenvaih- tajat).

29 § Vaativuusryhmittely

1. Määriteltäessä vaativuusryhmää on tehtävän sisältö nimikkeestä riippumatta ensin selvi- tettävä. Tämän jälkeen arvioidaan vaativuusryhmittelyn yleismääritelmän perusteella, minkä ryhmän yleistä vaativuustasoa tehtävä lähinnä vastaa.

2. Tehtävän koostuessa kahdesta tai useammasta eritasoisesta osatoiminnosta, on ratkai- sua tehtäessä otettava huomioon kuhunkin vaativuusryhmään kuuluvien töiden aikaosuudet ja painoarvot sekä näin muodostuva keskimääräinen vaativuustaso.

3. Ryhmittelyn avuksi on eri vaativuusryhmien kohdalla mainittu ryhmän tyypillisimpiä tehtä- vänimikkeitä. Tehtävä voi kuulua muuhunkin vaativuusryhmään vaativuustasosta riippuen.

SOVELTAMISOHJE 1 (VARAOSAT):

IV-vaativuusryhmään kuuluu varaosa- ja tarvikemyyjän työ, jonka vaativuus ja vastuullisuus oleellisesti ylittää III-vaativuusryhmän varaosa- ja tarvikemyyjän työssä edellytetyt vaatimuk- set. Varaston hoitotyö käsittää esimiesvastuun varaston tavaroiden vastaanottamisesta, varastoinnista ja luovuttamisesta, tavaroiden tilaamisesta tai tilausherätteen antamisesta sekä inventoinnista ja varaston tilinpidosta. Myyntityö tarkoittaa oma-aloitteista aktiivista ja kokoaikaista myyntityötä, jossa myytävien artikkeleiden ominaisuuksia korostaen pyritään aikaansaamaan kauppa. Tehtävä voidaan suorittaa esim. puhelinmyyntityönä tai kiertävänä myyntityönä.

Jos IV-vaativuusryhmässä mainittua myyntityötä tehdään tiskimyynnin ohella, on kyseessä IV-tason tehtävä aikaosuuden ylittäessä 50 %.

SOVELTAMISOHJE 2 (KONTTORI):

Vaativa palkanlaskentatyö (D) on palkanlaskentaa, joka käsittää työehtosopimusten sekä työ- ja sosiaalilainsäädännön soveltamista ohjeistuksen perusteella. Vaativa kotimainen kir- jeenvaihto (D) on kirjeenvaihtoa, joka edellyttää esim. molempien kotimaisten kielten käyt- töä tai kirjeiden itsenäistä laadintaa yleisohjeiden mukaisesti. Osasto-, auto- ja huoltosihtee- rin työhön (C) kuuluu toimeksiannosta ja ohjeiden mukaan kirjeenvaihto- ja tekstinkäsittely- tehtäviä, puhelujen vastaanottoa, postinkäsittelyä ja muita näihin verrattavia tehtäviä. Las- kutus on C-vaativuusryhmässä, jos työ edellyttää valinnaisten perusteiden tuntemusta ja käyttöä.

Arvioinnissa on otettava huomioon vastaavuus yrityksen autokaupan muihin konttoritehtä- viin.

SOVELTAMISOHJE 3:

IV-vaativuusryhmään sijoitetaan varaosamyyjä, jonka toimen tarkoituksena on olla vara- osatehtävä, mutta johon kuuluu merkittävässä määrin työnjohdollisia tehtäviä muutoin kuin tilapäisesti. Konttorityöntekijä sijoitetaan samoin perustein vaativuusryhmään D.

SOVELTAMISOHJE 4 (OPPISOPIMUSOPPILAAT):

Työntekijälle, joka saman työnantajan palveluksessa saa oppisopimuksella ammatillista jatko- ja/tai täydennyskoulutusta, maksetaan oppisopimuksen kestoaikana hänen oppisopi- muksen tekemistä edeltäneen tehtävänsä mukaista vähimmäispalkkaa siinä kokemusvuo- siportaassa, missä hän on ollut ennen oppisopimuksen alkamista, ellei sovita korkeam- masta palkasta.

Yrityksen ulkopuolelta lisäkoulutukseen oppisopimuksella tuleva työntekijä saa oppisopi- musajalta palkkaa perusoppisopimussäännöstön mukaisesti siten, että aikaisempi kokemus otetaan huomioon korottavana tekijänä.

4. Jos työntekijä siirtyy A-vaativuusryhmästä tai I- vaativuusryhmästä ammattitehtävään, siirtyy hän 1. vuosiportaaseen siinä vaativuusryhmässä, jonka mukaisia tehtäviä hän suorit- taa.

5. Vaativuusryhmittelytaulukot ovat liitteenä A ja C.

30 § Vähimmäispalkkataulukot

Varaosa-, varasto- ja palvelutyöntekijöiden taulukot ovat liitteenä B. Konttoritoimihenkilöiden taulukot ovat liitteenä D.

TYÖEHTOJEN VOIMAANTULOA JA SOVELTAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

31 § Sopimuksen voimaantulo

Sopimuksen voimassaoloa koskevat määräykset ovat tämän työehtosopimuksen osassa Soveltaminen ja yleiset määräykset.

32 § Paikallinen sopiminen

Paikallista sopimista koskevat määräykset ovat tämän työehtosopimuksen osassa sovelta- minen ja yleiset määräykset.

33 § Liitepöytäkirjat

Auto- ja konemyyjiä ja poikkeavia työaikoja koskevat liitepöytäkirjat ovat voimassa sopimus- kauden ajan.

34 § Palkkojen korotukset

Työehtosopimuksen piiriin kuuluvien kokoaikaisten työntekijöiden henkilökohtaisia palkkoja korotetaan siten kuin tämän työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on sanottu.

35 § Neuvottelujärjestys ja erimielisyyksien ratkaiseminen

Neuvottelujärjestystä ja erimielisyyksien ratkaisemista koskevat määräykset ovat tämän työ- ehtosopimuksen osassa Soveltaminen ja yleiset määräykset.

36 § Sopimuksen voimassaoloaika

Sopimuksen voimassaoloaikaa koskevat määräykset ovat tämän työehtosopimuksen osassa Soveltaminen ja yleiset määräykset.

LIITE A

VARAOSA-, VARASTO- JA PALVELUTÖIDEN VAATIVUUSRYHMITTELYTAULUKKO

YLEISMÄÄRITELMÄ
	VAATIVUUSRYHMÄ I	VAATIVUUSRYHMÄ II
	OPPISOPIMUSOPPILAAT HARJOITTELIJAT 15 - 18 V LÄHETIT APUTYÖT	TYÖT, JOTKA PÄÄOSIL- TAAN OVAT TOISTUVIA, MUTTA EDELLYTTÄVÄT TIETYN KOKEMUKSEN OMAAMISTA.
ESIMERKKEJÄ RYHMÄN	TYYPILLISIMMISTÄ NIMIKKEISTÄ
Varaosatyö		- varaosajakelutyö
		- (korjaamojakelu)
Varastotyö		- vastaanottotyö
		- hyllytystyö
		- keräilytyö
		- trukinkuljetustyö
		- lähettämötyö
		- autonkuljetustyö
Palvelutyö		- kahviotyö
		- ruokalan annostelu/
		- keittäjätyö
		- korjaamosiivoustyö
		- siivoustyö
Autonvuokraustyö

VARAOSA-, VARASTO- JA PALVELUTÖIDEN VAATIVUUSRYHMITTELYTAULUKKO

YLEISMÄÄRITELMÄ

VAATIVUUSRYHMÄ III

VAATIVUUSRYHMÄ IV

VAATIVUUSRYHMÄ V

AMMATTITYÖT, JOIDEN OPPIMINEN VAATII KOU- LUTUKSEN TAI PITEMPI- AIKAISEN KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSEN.

ITSENÄISESTI TEHTÄVÄT VASTUULLISET JA VAATI- VAT AMMATTIYÖT.

EDELLISTÄ VAATIVAMMAT JA VASTUULLISEMMAT, IT- SENÄISESTI SUORITETTA- VAT TYÖT.

ESIMERKKEJÄ RYHMÄN TYYPILLISIMMISTÄ NIMIKKEISTÄ

- varaosa- ja tarvike- myyntityö

- puhelintilausten vas- taanottotyö

- korjaamon vara- osamyyntityö

- ostotyö annettujen oh- jeiden mukaan

- puhelinmyyntityö

- tukkumyyntityö

- tarjousmyyntityö

- varaosa- ja tarvikehan- kintatyö varasto-ohjel- mien mukaan

- varaosamyyjätyö *

- kenttä- ja piiritarkastajan työ

- kenttämyyntityö

- vaativa ja itsenäinen va- raosa/tarvikehankinta- ja myyntityö

- kuorma-auton kuljetus- työ

- varastotarkkailutyö

- varaston hoitotyö

- keskusvaraston työnjoh- totyö

- vaativa varastonhoitotyö

- kahvion/ruokalan vas- taava hoitaja

- kiinteistön hoitotyö

* lisäselvitys § 29

LIITE B

VARAOSA-, VARASTO- JA PALVELUTYÖNTEKIJÖIDEN VÄHIMMÄISPALKAT 1.3.2020

Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa

	I	II	III	IV	V
Alle 1 v	0000	0000	0000	2073	2176
Vähintään 1 vuosi	1814	1977	2104	2176	2285
Vähintään 2 vuotta	1903	2075	2208	2284	2398
Vähintään 4 vuotta	1998	0000	0000	0000	0000
Vähintään 7 vuotta	2098	2287	2434	2518	2644
Vähintään 10 vuotta	2203	2402	2556	2643	2776

Suomi ilman pääkaupunkiseutua

Alle 1 v	1646	1778	1910	1975	2074
Vähintään 1 vuosi	1728	1868	2005	2074	2176
Vähintään 2 vuotta	1815	1961	2105	2178	2287
Vähintään 4 vuotta	1906	2059	2210	2287	2401
Vähintään 7 vuotta	2001	2163	2321	2399	2521
Vähintään 10 vuotta	0000	0000	0000	2520	2646

VARAOSA-, VARASTO- JA PALVELUTYÖNTEKIJÖIDEN VÄHIMMÄISPALKAT 1.2.2021

Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa

	I	II	III	IV	V
Alle 1 v	1762	1920	2044	2114	2220
Vähintään 1 vuosi	1850	2016	2146	2220	2331
Vähintään 2 vuotta	1941	2116	2252	2330	2446
Vähintään 4 vuotta	2038	2223	2365	2447	2568
Vähintään 7 vuotta	2140	0000	0000	0000	0000
Vähintään 10 vuotta	2247	2450	2607	2696	2832

Suomi ilman pääkaupunkiseutua

Alle 1 v	1679	1813	1948	2015	2116
Vähintään 1 vuosi	1763	1906	2045	2116	2219
Vähintään 2 vuotta	1851	0000	0000	0000	0000
Vähintään 4 vuotta	1944	2100	2255	2332	2449
Vähintään 7 vuotta	2041	2206	2367	2447	2572
Vähintään 10 vuotta	2142	2316	2485	2570	2699

LIITE C

KONTTORITÖIDEN VAATIVUUSRYHMITTELYTAULUKKO

YLEISMÄÄRITELMÄ

VAATIVUUSRYHMÄ A

VAATIVUUSRYHMÄ B

OPPISOPIMUSOPPILAAT HARJOITTELIJAT 15-18 V LÄHETIT

APUTYÖT

TAVANOMAINEN KONT- TORITYÖ, JOKA ON PÄÄ- OSILTAAN TOISTUVAA JA EDELLYTTÄÄ OMA- TOIMISUUTTA TYÖME- NETELMIEN VALIN- NASSA.

ESIMERKKEJÄ RYHMÄN TYYPILLISIMMISTÄ NIMIKKEISTÄ

Laskentatyö

(kirjanpito, kassa, laskutus, laskenta, rahoitus)

- kassatyö

- reskontratyö

- laskutustyö

Sihteerintyö

- huoltosihteerityö

- tekstinkäsittelytyö

Muu konttorityö

- puhelinvälitystyö

- pienyrityksen konttori- työ

KONTTORITÖIDEN VAATIVUUSRYHMITTELYTAULUKKO

YLEISMÄÄRITELMÄ

VAATIVUUSRYHMÄ C

VAATIVUUSRYHMÄ D

VAATIVUUSRYHMÄ E

ITSENÄINEN KONTTORI- TYÖ, JOKA EDELLYTTÄÄ ALAN AIKAISEMPAA TYÖKOKEMUSTA TAI AMMATTIKOULUTUSTA SEKÄ HARKINTAA ME- NETTELYTAPOJEN VA- LINNASSA. TYÖMENE- TELMÄT ON MÄÄRI- TELTY YLEISOHJEIN.

VAATIVA ITSENÄINEN KONTTORITYÖ, JOKA EDELLYTTÄÄ AMMATTI- KOULUTUKSELLA TAI TYÖKOKEMUKSELLA HANKITTUJA ERITYIS- TIETOJA JA –TAITOJA SEKÄ AMMATTIALAAN KUULUVIEN LAAJOJEN ASIAYHTEYKSIEN HAL-

LINTAA.

EDELLISTÄ RYHMÄÄ VAATIVAMPI JA VAS- TUULLISEMPI KONTTO- RITYÖ.

ESIMERKKEJÄ RYHMÄN TYYPILLISIMMISTÄ NIMIKKEISTÄ

- vaativa hinnoittelutyö

- laskutustyö*

- palkanlaskentatyö

- reskontranhoitotyö

- vaativa tilastotyö

- sivukassanhoitotyö

- osakirjanpitotyö

- kirjanpitotyö

- kassanhoitotyö

- vaativa palkanlaskenta- työ*

- pääkirjanpitotyö

- pääkassanhoitotyö

- kotimaan kirjeenvaihto- työ

- autosihteerityö*

- osastosihteerityö

- huoltosihteerityö

- tekstinkäsittelytyö

- vaativa kotimaan kirjeen- vaihtotyö*

- ulkomaan kirjeenvaihto- työ

- puhelunvälitystyö pää- toimena

- varastotarkkailutyö

- pienyrityksen konttori- työ

* lisäselvitys § 29

LIITE D

KONTTORITYÖNTEKIJÖIDEN VÄHIMMÄISPALKAT 1.3.2020

Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa

	A	B	C	D	E
Alle 1 v	1713	1764	1902	1970	2142
Vähintään 1 vuosi	1782	1835	1978	2049	2227
Vähintään 2 vuotta	1871	1927	2077	2151	2338
Vähintään 4 vuotta	1963	2022	2180	2259	2455
Vähintään 7 vuotta	2102	2165	2332	2418	2628
Vähintään 10 vuotta	2228	2295	2473	2563	2785

Suomi ilman pääkaupunkiseutua

Alle 1 v	1633	1682	1813	1878	2042
Vähintään 1 vuosi	1698	1749	1885	1953	2122
Vähintään 2 vuotta	1783	1837	1980	2051	2228
Vähintään 4 vuotta	1872	1928	2078	2153	2340
Vähintään 7 vuotta	2004	2064	2224	2305	2505
Vähintään 10 vuotta	2124	0000	0000	0000	0000

KONTTORITYÖNTEKIJÖIDEN VÄHIMMÄISPALKAT 1.2.2021

Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa

	A	B	C	D	E
Alle 1 v	1747	1800	1940	2009	2185
Vähintään 1 vuosi	0000	0000	0000	2090	2272
Vähintään 2 vuotta	1908	1965	2118	2194	2384
Vähintään 4 vuotta	0000	0000	0000	2304	2504
Vähintään 7 vuotta	2144	2208	2379	2466	2680
Vähintään 10 vuotta	2272	2341	2523	2614	2841

Suomi ilman pääkaupunkiseutua

Alle 1 v	1666	1716	1849	1915	2083
Vähintään 1 vuosi	1732	1784	1922	1992	2165
Vähintään 2 vuotta	1819	1873	2019	2092	2273
Vähintään 4 vuotta	1909	1966	2119	2196	2387
Vähintään 7 vuotta	2044	2105	2269	2351	2555
Vähintään 10 vuotta	0000	0000	0000	2492	2707

AUTOALAN KESKUSLIITTO RY TEOLLISUUSLIITTO RY

AUTO- JA KONEMYYJIÄ KOSKEVA PÖYTÄKIRJA

Auto- ja konemyyjiin sovelletaan tämän työehtosopimuksen työehtoja koskevia määräyksiä. Työaikamääräyksiä (7§) sovelletaan kuitenkin ainoastaan kiinteäpalkkaisiin auto- ja kone- myyjiin.

1 § Auto- ja konemyyjän työsuhde

Auto- ja konemyyjät muodostavat autoalan yrityksen henkilöstössä ryhmän, jonka työsuh- deasema poikkeaa luonteeltaan muista ryhmistä sekä työn suorituksen että palkkauksen yksilöllisen luonteen vuoksi.

Kollektiivisopimusten normimääräysten tavanomainen soveltaminen ei yksinomaan takaa myyjäryhmän työsuhdeaseman kehittymistä työn luonteen edellyttämällä ja siihen tarkoituk- senmukaisesti sopivalla tavalla.

Ottaen huomioon myyjän työn keskeisen merkityksen yrityksen tulonmuodostuksessa ja toi- saalta työehto- ja työsopimusasemaan liittyvän henkilökohtaisen, yksilöllisen osuuden vai- kutuksen ovat liitot sopineet tästä menettelytapaohjeita koskevasta pöytäkirjasta, jolla ta- vanomaista kollektiivisopimusta täydentäen kehitetään

auto- ja konemyyjien työehtoja.

Auto- ja konemyyjän työsuhde perustuu auto- ja konekaupan työehtojen lisäksi asianomai- seen työsopimukseen ja siihen liittyvään palkkasopimukseen siten, että palkkaus määräytyy työehtosopimusmääräysten ohella yksityisten sopimusten perusteella.

Työehtosopimuksella sovitaan kiinteään palkanosaan perustuvat yleiskorotukset, elleivät työehtosopimusosapuolet muuta ole erikseen sopineet.

Työnantaja antaa provisiopalkkaisille auto- ja konemyyjille palkkatakuun, joka muodostuu kiinteästä palkasta, luontoisetujen ja provisioiden yhteenlasketusta määrästä, ja on työeh- tosopimuksen palkkamääräysten voimaantulosta lukien 1581 euroa kuukaudessa.

2 § Auto- ja konemyyjälle asetettavat tavoitteet

Myyntityön johto ja järjestely perustuu tavoitejohtamisen periaatteille. Myyntityölle sekä yri- tyksen että yksityisen myyjän osalta asetetaan vuosittain tai vastaavin muin jaksoin tavoit- teet. Yleisimmin käytettyjä myyntitavoitteita ovat tuottotavoite, kappalemääräinen tavoite ja myynnin euromääräinen tavoite. Nämä esiintyvät yleensä yhdistelminä. Niihin perustetaan usein myös myyjän ansiotason muodostus tulevalle

budjettikaudelle tai vastaavalle.

Document Metadata

Table of Contents

AUTOALANKAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTOSOPIMUS 2020-2021 AUTOALAN KESKUSLIITTO RY TEOLLISUUSLIITTO RY www.autokauppakorjaamo.fi

Document Metadata