MYNÄMÄEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET
MYNÄMÄEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET
SISÄLLYSLUETTELO
1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Tavoite
2 § Määräysten antaminen ja valvonta
3 § Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 4 § Paikalliset olosuhteet
2. LUKU JÄTEVEDET
5 § Määritelmät
6 § Jätevesien johtamisen luvanvaraisuus
7 § Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella 8 § Jätevesien käsittely kunnan jätevesiviemäriin liittymättömillä kiinteistöillä
9 § Jätevesien johtaminen pohjavesi- ja ranta-alueella
10 § Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu
3. LUKU JÄTTEET JA KEMIKAALIT
11 § Jätteiden ja kemikaalien käsittely
12 § Öljysäiliöiden kunnossapito ja tarkastus
13 § Tilapäiset asfalttiasemat ja murskauslaitokset 14§ Lumenkaatoalueet
4. LUKU ILMANSUOJELU
15 § Savukaasupäästöt ja niiden haitalliset vaikutukset
16 § Rakennusten, rakenteiden, esineiden tai alueiden kunnostus- ja puhtaanapitotyöt
5. XXXX XXXXXXXXXXXXX
17 § Ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaista ilmoitusta edellyttävät toiminnat ja tapah- tumat
18 § Poikkeus ilmoitusvelvollisuudesta
19 § Häiritsevää melua aiheuttavien koneiden, laitteiden ja työvaiheiden rajoittaminen
6. LUKU ELÄINTEN PITO JA RUOKINTA
20 § Määritelmät
21 § Etäisyydet naapurikiinteistöihin 22 § Vesiensuojelulliset vaatimukset
23 § Eläinten ruokinta taajama-alueella
7. LUKU LANNAN KÄSITTELY JA VARASTOINTI
24 § Lannan levitys
25 § Lannan varastointi
8. LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET
26 § Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja 27 § Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä
28 § Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä
9. LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET
29 § Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo 30 § Siirtymäkausimääräykset
MYNÄMÄEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET
Nämä ympäristönsuojelumääräykset on hyväksytty ympäristönsuojelulain 19 § perusteella Mynä- mäen kunnan kunnanvaltuustoissa 13.9.2010.
1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 § Tavoite
1.1 Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutu- via haittoja siten kuin ympäristönsuojelulain 1 luvussa on esitetty.
2 § Määräysten antaminen ja valvonta
2.1 Mynämäen kunnanvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristön- suojelulain 19 §:n perusteella.
2.2 Määräyksien noudattamista valvoo ympäristönsuojelulain 21 §:n mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Mynämäen kunnassa toimii Mynämäen kunnan tekninen lautakunta
2.3 Mynämäen kunnan tekninen lautakunta voi siirtää sille näissä määräyksissä kuuluvaa ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallin- nosta annetussa laissa (64/1986) säädetään.
3 § Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin
3.1 Määräykset ovat voimassa koko kunnan alueella, ellei muualla näissä määräyksissä toisin säädetä.
3.2 Määräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisista toimintaa taik- ka lain 61, 62 tai 78 §:n mukaista ilmoituksenvaraista toimintaa, joiden osalta ympä- ristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan ympäristö- luvassa tai ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä. Määräykset eivät koske myöskään puolustusvoimien toimintaa.
3.3 Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten säännöstöjen rinnal- la ja tarvittaessa samanaikaisesti. Mikäli samasta asiasta on määrätty muussa kun- nallisessa säännöstössä, tulee ympäristönsuojelumääräystä noudattaa aina silloin, kun sen voidaan katsoa johtavan parempaan ympäristönsuojelulliseen tulokseen tai tasoon.
3.4 Kunnan muiden viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistaessa tai muuta viranomais- päätöstä tehtäessä ottaa huomioon mitä näissä määräyksissä säädetään.
4 § Paikalliset olosuhteet
4.1 Mynämäen kunnassa paikalliset olosuhteet ja alueet, joilla ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, poistaminen ja vähentäminen edellyttävät tarkennettuja yleisiä määrä- yksiä ovat seuraavat alueet:
pohjavesialue, jolla tarkoitetaan pohjavedenmuodostumisaluetta, joka on luokiteltu yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeäksi I-luokan pohjavesialueeksi sekä vedenhankintaan soveltuvaksi II-luokan pohjavesialueeksi (liitekartta).
ranta-alue, jolla tarkoitetaan ensisijaisesti vesiensuojelun kannalta tärkeitä vesistöjen ranta-alueita. Ranta-alueeksi luetaan alle 100 metrin etäisyydellä keskivedenkorkeu- den mukaisesta rantaviivasta Mynäjoen, Laajoen, Raasinjoen, Mynälahden, Kivijär- ven, Hirvijärven, Mynäjärven, Aulijärven, Patajärven, Savojärven, Kuvasjärven, Lak- järven ja Raumjärven rantaviivasta sijaitseva alue (liitekartta).
Huomio: ranta-alue ei ole sama kuin rakennusjärjestyksessä tarkoitettu rantavyöhyke.
vesistö, jolla tarkoitetaan järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialu- etta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta. Vesistö- nä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä.
taajaan rakennettu alue, jolla tarkoitetaan asemakaavoitettuja alueita ja yhtenäistä asutusta, jossa asuinrakennusten välimatka ei ylitä 200 metriä ja jossa on vähintään 5 asuinrakennusta tai niihin verrattavaa rakennusta (liitekartta).
lievennettyjen vaatimusten alue, jolla tarkoitetaan alueita, joilla asutus on harvas- sa, talousjätevesistä aiheutuva ympäristökuormitus ja –vaikutus on vähäistä eikä alu- eella ole jätevesien vaikutuspiirissä herkästi pilaantuvia kohteita. Mynämäen kunnan alueella lievennettyjen vaatimusten alueella tarkoitetaan taajaan rakennetun alueen ulkopuolella ja yli 500 metrin etäisyydellä vesistöstä ja pohjavesialueen rajasta sijait- sevia alueita.
2. LUKU JÄTEVEDET 5 § Määritelmät
vesihuoltolaitos = laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta
vesijohto = kunnan vesihuoltolaitoksen vesijohto
kaupungin jätevesiviemäri = kunnan vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäri
käymäläjätevesi = vesikäymälän huuhteluvesi
pesuvesi = talousjätevesi, joka ei sisällä käymäläjätevesiä (pesemiseen, ruoanlait- toon, astian pesuun ja pyykinpesuun käytetty vesi).
jätevesi = käymäläjätevesi ja pesuvesi
puhdistettu jätevesi = saostuskaivojen ja maaperäkäsittelyn tai vastaavan laitteiston jälkeen maastoon johdettava jätevesi
saostussäiliö (saostuskaivo) = jäteveden yksi- tai useampiosainen, vesitiivis esikä- sittelylaite, jonka läpi vesi virtaa
umpisäiliö = vesitiivis jäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettu säi- liö, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön
jäteveden maahanimeyttämö = maahan kaivettu tai pengerretty jäteveden käsittely- laitteisto, jossa saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdis- tumaan
jäteveden maasuodattamo = maahan kaivettu tai pengerretty jäteveden käsittelylait- teisto, jossa saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakenne- tun hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevan suodatinkerroksen läpi, kootaan putkistolla ja johdetaan edelleen ojaan, maastoon tai pintavesiin. Maasuodattamo varustetaan sijoituspaikan sitä edellyttäessä tiiviillä pohjalla
pienpuhdistamo = muu jäteveden käsittelylaite kuin saostussäiliö, umpisäiliö tai maahanimeyttämö tai maasuodattamo. Laitteen toimintaperiaate voi olla mekaani- nen, kemiallinen, biologinen tai niiden yhdistelmä
6 § Jätevesien johtamisen luvanvaraisuus
Mikäli jätevesien tai puhdistettujen jätevesien johtamisesta suoraan vesistöön saattaa aiheutua vesistön pilaantumista, edellyttää se aluehallintoviraston myöntämää ympä- ristölupaa.
Jätevesien johtamiseen, josta saattaa aiheutua vesilain 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun uoman tai altaan pilaantumista, on haettava ympäristölupa Mynämäen kunnan ympä- ristönsuojeluviranomaiselta.
Lisäksi ympäristönsuojeluasetuksen 3 §:n mukaan asetuksen liitteessä mainittujen aineiden päästäminen vesiin tai kunnan jätevesiviemäriin on ympäristöluvanvaraista.
7 § Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella
7.1 Vesihuoltolain 10 §:n mukaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella kiinteistö tulee liittää viemäriin, jota kautta jätevedet johdetaan keskitettyyn jätevesien puhdistukseen.
Ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää vapautuksen liittymisvelvollisuudesta kuultuaan kiinteistön omistajaa, kunnan terveydensuojeluviranomaista ja alueellista ELY-keskusta.
7.2 Kunnan jätevesiviemäriin ei saa johtaa tai laittaa sinne kuulumattomia esineitä tai aineita kuten kiinteitä roskia, liuottimia, ongelmajätteitä, öljyjä tai rasvoja. Ei myös- kään suurempia määriä paistorasvoja. Viemäriin ei myöskään saa johtaa raskasme- tallipitoisia vesiä.
7.3 Öljyä, polttoaineita, liuottimia tai rasvoja käsittelevän yritys- ja teollisuuskiinteistöjen sekä muita aineita laitosmaisesti käsittelevien kiinteistöjen jätevedet tulee ennen kunnan jätevesiviemäriin johtamista esikäsitellä asianmukaisesti. Uudet erotinlaitteis- tot on varustettava tyhjennystarpeen ilmaisevalla hälytinlaitteistolla. Kiinteistön halti- jan on huolehdittava näiden erotinlaitteistojen tyhjennyksestä, huollosta ja toiminnas- ta. Tarvittavat erotuskaivot on tyhjennettävä näiden määräysten 8.6 §:n mukaisesti.
8 § Jätevesien käsittely kunnan jätevesiviemäriin liittymättömillä kiinteistöillä
8.1 Talousjätevesien puhdistus- ja käsittelylaitteistojen rakentamisessa, sijoittamisessa, käytössä ja kunnossapidossa on sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 103 §:ssä, valtioneuvoston ympäristönsuojelulain 18 §:n nojalla antamassa asetuksessa talous- vesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) ja Mynämäen kunnan kaavamääräyksissä sekä Mynämäen kunnan ra- kennusjärjestyksessä säädetään, noudatettava näitä määräyksiä.
8.2 Mikäli kiinteistön jätevesiä ei ole johdettu kunnan jätevesiviemäriin tai muuhun keski- tettyyn jätevesien puhdistukseen, tulee ne kiinteistöllä puhdistaa siten, että saavute- taan asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset.
Taajaan rakennetun alueen ulkopuolella ja yli 500 metrin etäisyydellä vesistöstä ja pohjavesialueen rajasta sallitaan jätevedenpuhdistuslaitteet, joilla saavutetaan or- gaanisen aineksen (BHK7) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 % puhdistusteho. Muilla alueilla ovat voi- massa asetuksen perusvaatimukset (BHK7 90 %, kokonaisfosfori 85 %, kokonaistyppi 40 %).
Puhdistusmenetelmä on valittava sen mukaan, mikä tontin muoto ja maaperän raken- teen mukaan on toimivin. Pohjaveden korkeus on tarkistettava ennen maasuodatti- men tai imeytyskentän perustamista. Jätevesijärjestelmä on rakennettava niin, että sen puhdistustuloksia voidaan tarvittaessa mitata.
8.3 Määrältään vähäiset pesuvedet (esim. kantovesi) voidaan imeyttää puhdistamattomi- na maahan, jos niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.
8.4 Sijoitettaessa jätevesien maaperäkäsittelylaitteistoja (imeytys- tai suodatuskenttä) sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikkaa tulee noudattaa seuraavia vähimmäis- suojaetäisyyksiä:
kohde | vähimmäissuojaetäisyys (m) |
talousvesikaivo, maastosta, maape- rästä ja pohjaveden virtaussuunnasta riippuen talousvesikaivojen sijainnit 150 metrin säteellä selvitettävä | 20 – 50 |
vesistö | 25 |
tie, tontin raja | 5 |
suojakerros pohjavesitason yläpuolella - maasuodatuksessa - imeytyksessä | 0,50 1,00 |
Jätevesien johtaminen ei tarvitse naapurin suostumusta, mikäli jätevesiä johdetaan omalla kiinteistöllä yli 10 metriä avo-ojassa.
Erillisestä saunarakennuksesta tulevat pesuvedet, mikäli niiden määrä on vähäinen, voidaan imeyttää 25 metriä lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi kuin saunarakennus. Vähäisetkään jätevedet eivät saa kuitenkaan joutua suoraan vesis- töön.
8.5 Kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteistot ovat kaikis- sa olosuhteissa toimintakunnossa ja jäteveden käsittelylaitteistojen puhdistusteho vastaa niille asetettuja vaatimuksia. Kiinteistön haltijan tulee tarvittaessa varmistaa puhdistuslaitteistojen toiminnan teho näytteenotoin tai muulla hyväksyttävällä tavalla.
8.6 Saostussäiliöt ja muut vastaavat jätevesisäiliöt tulee tyhjentää vähintään kerran vuo- dessa. Vapaa-ajan asuinkiinteistöjen saostussäiliöt tulee tyhjentää tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Saostussäiliöt, joihin johdetaan ainoastaan pe- suvesiä, tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa.
Saostussäiliöt on tyhjentämisen jälkeen täytettävä vedellä. Täyttöveden ei tarvitse ol- la juomakelpoista vettä, vaan täyttöön käy esimerkiksi talousvesikäytöstä poistetun kaivon vesi tai puhdas ja roskaton pintavesi.
Jätevedet ja jätevesilietteet tulee toimittaa puhdistamolle, jonka kanssa kunnalla on sopimus jätevesilietteiden toimittamisesta tai muuhun asianmukaiseen viranomaisen hyväksymään paikkaan.
Maatiloilla on mahdollista käsitellä saostuskaivojen lietettä, jätevesilietettä sekä kui- vakäymäläjätteitä kalkkistabiloimalla, mädättämällä termofiilisesti, kompostoimalla tai termisesti kuivaamalla mikäli edellä mainitut jätteet ovat peräisin omalta tilalta ja lop- putuote käytetään omalla tilalla. Tuotetta ei saa levittää pellolle pohjavesialueella.
8.7 Ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen edellä koh- dassa 8.4. mainituista suojaetäisyysvaatimuksista, mikäli poikkeamisesta ei arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Poikkeusta harkittaessa otetaan huo- mioon jäteveden määrä, maaston kaltevuus ja maaperän laatu.
9 § Jätevesien johtaminen pohjavesialueella ja ranta-alueella
9.1 Pohjavesialueella jätevedet on johdettava käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolel- le yhteiseen viemärilaitokseen tai kaikille jätevesille on oltava tiiveyden suhteen val- vottavissa oleva umpisäiliö. Pohjavesialueella kaikki kiinteistöllä muodostuvat jäteve- det voidaan myös johtaa tiiviissä jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle. Poh-
javesialueen ulkopuolelle johdettavat jätevedet on käsiteltävä siten kuin kohdassa 8.1 määrätään.
9.2 Ranta-alueella, jollei siihen muutoin ole erityistä syytä, vesikäymälän rakentaminen on kielletty ilman jätevesien johtamista valvottavissa olevaan umpisäiliöön. Jätevesiä ei saa imeyttää, eikä käsiteltyjä jätevesiä purkaa viittätoista (15) metriä lähemmäksi keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa tai vesistönä pidettävää vesiuomaa. Jäte- vesien puhdistuslaitteistot ja imeytys/suodatuskentät on sijoitettava siten, että tulva- aikanakaan vesi ei pääse nousemaan jäteveden käsittelylaitteistoihin tai kenttiin. Ran- ta-alueella kaikki kiinteistöllä muodostuvat jätevedet voidaan myös johtaa tiiviissä jä- tevesiputkessa ranta-alueen ulkopuolelle. Ranta-alueen ulkopuolelle johdettavat jäte- vedet on käsiteltävä siten kuin kohdassa 8.1 määrätään.
9.3 Ilman tieyhteyttä olevassa saaressa on vesikäymälän rakentaminen kielletty, mikäli saostuskaivoja ei pystytä tyhjentämään 8.6 §:n määräysten mukaisesti tai umpisäiliö- tä ei pystytä tyhjentämään ilman ympäristön pilaamisen vaaraa. Muut jätevedet tulee käsitellä 8.3 – 8.4 ja 8.7 §:ien määräysten mukaisesti.
10 § Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu
10.1 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on kielletty katu- ja tiealueilla ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla sekä ranta-alueella, josta pesu- vedet johtuvat suoraan vesistöön.
10.2 Pohjavesialueilla ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on sallittu kiinteistöillä vain, jos pesuvedet voidaan johtaa hiekan- ja öljynerotuskaivon kaivon kautta kunnan yleiseen viemäriin tai johtaa tiiviissä putkessa pohjavesialueen ulkopuolelle.
10.3 Mikäli pesutoiminta on ammattimaista tai laajamittaista, tulee pesemisen tapahtua tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta kunnan yleiseen jätevesiviemäriin tai avo-ojaan.
10.4 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu kiinteistöllä tulee järjestää siten, että pesuvedet eivät joudu suoraan vesistöön.
3. LUKU JÄTTEET JA KEMIKAALIT
11 § Jätteiden ja kemikaalien käsittely kiinteistöllä
11.1 Kiinteistön jätehuolto, jätteiden keräily- ja varastointipaikat sekä jätteiden käsittelypai- kat tulee toteuttaa ja varustaa siten, että jätehuollosta ja jätteiden käsittelystä ei ai- heudu ympäristön, maaperän tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Jätteiden keräily- ja välivarastointipaikat ja –säiliöt sekä jätteiden kompostointi tulee toteuttaa siten, että estetään haittaeläimien pääsy niihin. Lisäksi jätteiden keräily ja varastointi tulee jär- jestää siten, ettei siitä aiheudu hajuhaittaa ympäristöön.
Kiinteistön jätehuollon järjestämisestä koskevat yksityiskohtaiset määräykset anne- taan Mynämäen kunnan jätehuoltomääräyksissä.
11.2 Ympäristölle vaarallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden, kuten esimerkiksi öljyjen, maalien, torjunta-aineiden ja liuottimien varastointi ja säilytys tulee järjestää kiinteis- töllä siten, että niiden pääsy maaperään ja ympäristöön on estetty.
12 § Öljysäiliöiden kunnossapito ja tarkastus
12.1 Pohjavesialueilla sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt tulee kiinteistön omistajan tai haltijan toimesta tarkastuttaa määräajoin kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (344/1983) mukaisesti. Ensimmäinen määräaikaistarkastus on tehtävä 10 vuoden ku- luessa säiliön käyttöönotosta, jonka jälkeen säiliön kuntoluokan mukaan: A-luokan metallisäiliö on tarkastettava 5 vuoden väliajoin ja A-luokkaan kuuluva muu kuin me- tallisäiliö 10 vuoden väliajoin. B-luokan säiliö on tarkastettava uudelleen kahden vuo- den väliajoin. Käyttökelvottomat säiliöt on välittömästi poistettava käytöstä.
12.2 Pohjavesialueilla kiinteistöjen öljysäiliöt on sijoitettava tiiviisiin suoja-altaisiin tai säili- öiden on oltava vuodonilmaisujärjestelmällä varustettuja kaksoisvaippasäiliöitä. Suo- ja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään yhtä suuri kuin siihen sijoitettavan säiliön tila- vuus. Säiliöt on varustettava ylitäytön estolaittein.
12.3 Maanpäälliset öljysäiliöt sekä muualla kuin pohjavesialueilla sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt tulee kiinteistön omistajan tai haltijan toimesta tarkastuttaa ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen säiliö on tarkastet- tava uudelleen 10 välein.
Määräys ei koske sisätiloihin sijoitettuja, suoja-altaalla varustettuja hyväksyttyjä luji- temuovi-, polyeteeni-, polyamidimuovi- tai vastaavia öljysäiliöitä.
Öljylämmityksen asennus- ja huoltotöitä sekä säiliöiden määräaikaistarkastuksia saa suorittaa vain Turvatekniikan keskuksen hyväksymä toiminnan harjoittaja. Toimin- nanharjoittajan on lähetettävä pöytäkirja edellä mainituista toimista pohjavesialueella omistajalle ja pelastusviranomaiselle ja muulla alueella omistajalle ja ympäristönsuo- jeluviranomaiselle.
12.4 Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän, toiminnan harjoittajan tai järjestä- jän on pyydettäessä annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot kiinteistöllä sijaitsevista öljysäiliöistä, niiden kunnosta ja tar- kastuksista sekä uusien säiliöiden asentamisesta ja vanhojen säiliöiden poistosta.
12.5 Kiinteistön haltija tai omistaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että kiinteistöllä sijait- sevat maanalaiset öljysäiliöt, maanpäälliset öljysäiliöt pohjavesialueella ja muut kemi- kaalisäiliöt sekä niiden putkistot poistetaan kiinteistöltä, kun niitä ei enää käytetä. Samalla tulee säiliöt puhdistaa asianmukaisesti ja tarkastaa mahdolliset vuodot. Säi- liöiden vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa pelastus- ja ympäristöviranomaisille. Saastunut maa tulee käsitellä siten, kuin alueellinen ELY-keskus määrää.
Öljysäiliön sijaitessa sellaisessa paikassa, että sitä on teknisesti vaikea poistaa, ym- päristönsuojeluviranomainen voi myöntää poikkeuksen säiliön poistamisvelvollisuu- desta edellyttäen, ettei säiliön paikalleen jättämisestä ei aiheudu ympäristön, pohja- veden tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Mikäli öljysäiliön poistamiseen myönne- tään poikkeus, tulee säiliö puhdistuksen jälkeen täyttää hiekalla.
13 § Tilapäisen asfalttiaseman ja murskauslaitoksen sijoittaminen
13.1 Pohjavesialueelle ei saa sijoittaa tilapäistä tai siirrettävää asfalttiasemaa tai poltto- nesteillä toimivaa murskausasemaa.
14 § Lumenkaatoalueen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely
14.1 Lumenkaatoalueen sijoittamisessa ja toteuttamisessa tulee huolehtia siitä, että sula- misvedet eivät aiheuta ympäristön pilaantumista tai roskaantumista. Roskaantumisen aiheuttaja tai kiinteistön omistaja on velvollinen puhdistamaan alueen siten kuin jäte-
laissa (1072/1993) säädetään.
14.2 Lumenkaatoaluetta ei saa sijoittaa pohjavesialueelle, ranta-alueelle tai vedenhan- kintaan käytettävän vesistön tai pohjavesialueen suoja-alueelle.
4. LUKU ILMANSUOJELU
15 § Savukaasupäästöjen ja niiden haitalliset vaikutukset
15.1 Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa tai muissa tulipesissä ei saa polttaa jätettä eikä muitakaan sellaisia aineita, joiden palaessa muodostuvien savukaasujen joukos- sa ympäristöön pääsee siinä määrin nokea, hajua tai ympäristölle ja terveydelle vaa- rallisia yhdisteitä, että niistä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Tällaisia ai- neita ovat mm. paine- ja pintakäsitelty puutavara, muovipinnoitettu materiaali sekä muu huonosti palava materiaali.
Lämmityskattiloita ja tulipesiä on säädettävä, käytettävä ja huollettava siten, ettei nii- den käytöstä aiheudu haittaa terveydelle ja viihtyvyydelle tai ympäristön pilaantumis- ta.
15.2 Taajaan rakennetulla alueella on oksien, risujen ja lehtien sekä muiden jätteiden avopoltto kielletty. Avopoltoksi katsotaan myös tynnyrissä tai muussa vastaavassa tapahtuva em. jätteiden poltto.
Taajaan rakennetun alueen ulkopuolella saa avopolttona kiinteistöllä polttaa vähäi- siä määriä risuja, oksia, olkia, kaisloja ja lehtiä sekä paine- ja pintakäsittelemätöntä puutavaraa. Avopoltossa on huomioitava ruohikko- ja metsäpalovaroitusten aiheutta- mat rajoitukset. Muiden jätteiden avopoltto on kielletty.
Maanviljely- ja metsätaloustoiminnassa tarpeellinen kulotus on kuitenkin sallittua. Ku- lotuksesta tulee aina ilmoittaa hätäkeskukseen.
15.3 Taajaan rakennetulla alueella rakennuksen savukaasupäästöjen tai muiden päästö- jen päästökorkeus ja teollisuus-, tuotanto- ja yrityskiinteistöjen sekä pysäköintiraken- nusten ilman poiston sijoitus on toteutettava siten, että savu- ja poistokaasujen le- viäminen ympäristöön ei aiheuta terveyshaittaa, vahinkoa tai haittaa naapurikiinteis- töille tai niiden käytölle eikä muutakaan ympäristön pilaantumista.
16 § Rakennusten, rakenteiden, esineiden tai alueiden kunnostus- ja puhtaanapito- työt
16.1 Rakennusten julkisivujen ja ulkotiloissa suoritettavien rakenteiden tai esineiden hiek- kapuhallus-, maalaus- ja muiden kunnostustöiden yhteydessä tulee huolehtia siitä, et- tä toiminnasta aiheutuva pöly, liuotinainehöyryt tai melu eivät aiheuta ympäristön pi- laantumisen vaaraa.
16.2 Taajaan rakennetulla alueella ulkona tapahtuvasta rakenteiden ja esineiden hiekka- puhalluksesta tai muusta vastaavasta pölyämistä aiheuttavasta rakennusten ja raken- teiden kunnostustyöstä tulee kiinteistön haltijan tai toimenpiteen suorittajan ilmoittaa terveydensuojeluviranomaiselle ja naapureille. Määräys ei koske yksityishenkilön ta- louteen liittyvää työtä.
Kulkuväylien ja muiden alueiden kunnossapito- ja puhtaanapitotyön aiheuttama pö- lyäminen on estettävä esimerkiksi kostuttamalla tarvittaessa kunnossapidettävät väy- lät ja muut alueet. Lehtipuhaltimien ja vastaavien pölyä levittävien käsikäyttöisten lait- teiden käyttö muuhun kuin lehtien puhaltamiseen on kielletty.
5. XXXX XXXXXXXXXXXXX
17 § Ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaista ilmoitusta edellyttävät toiminnat ja ta- pahtumat
17.1 Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta tulee tehdä ympäristönsuojelulain 60 §:n mukainen ilmoitus Mynämäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Ilmoitusta koskevassa päätöksessä ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa muita- kin kuin ainoastaan melua koskevia määräyksiä.
Ilmoitus on tehtävä ainakin seuraavista töistä ja tapahtumista:
1) Räjäytystyöstä, lyöntipaalutuksesta tai muusta vastaavasta erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta työstä, mikäli työtä tehdään muulloin kuin arkisin maanantaista perjantaihin klo 07.00–18.00 tai jos työ kestää enemmän kuin neljä viikkoa
Vaikka ilmoitusta ei edellytettäisikään, on toiminnanharjoittajan kuitenkin tiedotettava työmaan vaikutuspiirissä oleville naapurikiinteistöjen haltijoille meluhaittaa aiheutta- van työn laadusta, sen kestosta sekä työmaan vastaavasta yhteyshenkilöstä
2) Muusta kuin yksityishenkilön talouteen liittyvästä rakentamis- ja purkutyöstä, mikäli erityisen häiritsevää melua aiheuttavia työvaiheita tehdään:
- kahtena tai useampana viikonloppuna perjantain klo 18.00 ja maanantain klo 07.00 välisenä aikana
- yli viiden päivän ajan klo 18.00–22.00
- yöaikaan klo 22.00–07.00
3) Suuresta ulkona järjestettävästä yleisötapahtumasta, jonka aiheuttaman melun voidaan olettaa kantautuvan laajalle alueelle
4) Äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta käytöstä ulkotiloissa yöaikaan klo 22.00–07.00
5) Moottoriurheilukilpailusta, jonka aiheuttaman melun arvioidaan kantautuvan asuinalueelle
6) Lentonäytöksestä sekä tilapäisestä yleisölennätyksestä, johon kuuluu yli kymmenen laskua tai nousua.
Ympäristönsuojeluviranomainen voi velvoittaa tekemään ilmoituksen muistakin tila- päisistä tapahtumista ja töistä, jos niiden arvioidaan aiheuttavan erityisen häiritsevää melua lähialueelle.
Ilmoitus tulee tehdä hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista, kuitenkin viimeistään 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin seuraamuksista sääde- tään ympäristönsuojelulain 116 §:ssä ja rikoslain 48 luvussa.
18 § Poikkeus ilmoitusvelvollisuudesta
18.1 Äänenvahvistimen ja äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa on sallittu yksipäiväisten ja kertaluontoisten tapahtumien yhteydessä torilla, urheilukentällä, uimalassa tai muulla yleisökäyttöön tarkoitetussa tai soveltuvassa paikassa klo 24.00 saakka.
Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjän tulee huolehtia siitä, että äänentoistolaitteiden suuntaus ja äänenvahvistinlaitteiden säädöt on toteutettu siten, että niiden käyttö häiritsee naapurustoa mahdollisimman vähän.
19 § Häiritsevää melua aiheuttavien koneiden, laitteiden ja työvaiheiden rajoittami- nen
19.1 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden, kuten esimerkiksi is- kuvasaran, sirkkelin, kulmahiomakoneen, lehtipuhaltimen, ruohonleikkurin, haketus- laitteen tai moottorisahan käyttäminen sekä häiritsevää melua aiheuttavien toiminto- jen suorittaminen on kielletty yöaikaan klo 22.00–07.00.
Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttö on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi.
Määräyksen aikarajoitus ei koske:
1) maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittamisen vuoksi välttämätöntä tila- päistä ja lyhytaikaista häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa, kuten esi- merkiksi leikkuupuimurin, heinän/viljakuivurin tai sadetuslaitteen käyttöä
2) liikenneväylien sekä yhdyskuntateknisten laitteiden kunnossapitotyötä, mikäli työn suorittamista on liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden tai muusta perustellusta syystä pidettävä välttämättömänä
6. LUKU ELÄINTEN PITO JA RUOKINTA 20 § Määritelmät
20.1 ulkotarha = hevosten, ponien, nautaeläinten tai muiden suurten kotieläinten sekä koirien läpi vuoden käyttämä, yleensä kasvipeitteetön ja aidattu jaloittelualue ratsastuskenttä = ratsastukseen varattu ja perustettu alue
laidun= alue, joka säilyy käytön aikana (noin touko-syyskuu) kasvipeitteisenä. Muuna aikana alue luokitellaan ulkotarhaksi
21 § Etäisyydet naapurikiinteistöihin
21.1 Ulkotarhan, ratsastuskentän tai laitumen etäisyys naapurikiinteistön asuin- tai lomara- kennukseen tai pihapiiriin tulee olla riittävä, jotta toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa naapurille. Uusia ulkotarhoja, ratsastuskenttiä tai laitumia perustettaessa tulee ottaa huomioon seuraavat suositellut vähimmäisetäisyydet naapurikiinteistön asuin- tai lomarakennukseen tai pihapiiriin:
hevosten, nautaeläinten tai muiden suurten kotieläinten ulkotarha | 50 m |
ratsastuskenttä | 20 m |
laidun tai yli viiden koiran ulkotarha | 10 m |
asemakaava-alueella yli kahden koi- ran ulkotarha | 4 m |
22 § Vesiensuojelulliset vaatimukset
22.1 Luokitelluille pohjavesialueille ei tule perustaa eläinsuojia, ulkotarhoja eikä ratsastus- kenttiä. Kielto koskee myös olemassa olevien tallien laajentamista. Ympäristönsuoje- luviranomainen voi myöntää poikkeuksen kieltoon perustaa tai laajentaa eläinsuojaa, ulkotarhaa tai ratsastuskenttää pohjavesialueelle, mikäli vaihtoehtoista sijoituspaikkaa ei ole ja pohjavesien pilaantuminen on estetty riittävän tehokkaasti, esimerkiksi vie- märöimällä alueelta muodostuvat veden pohjavesialueen ulkopuolelle.
22.2 Lanta on siivottava ulkotarhoista ja ratsastuskentiltä lantalaan säännöllisesti. Ulkotar- hojen ja ratsastuskenttien pintamaa on uusittava tarpeen mukaan.
22.3 Ulkotarhat ja ratsastuskentät tulee vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi rakentaa asianmukaisesti ja sijoittaa riittävän etäälle vesistöistä, valtaojista sekä talousveden hankintaan käytettävistä kaivoista ja lähteistä. Tarvittava suojavyöhykkeen leveys riippuu eläinten määrästä, ulkoilualueen pinta-alasta, päivittäisestä ulkoiluajasta, maaston kaltevuusolosuhteista sekä maalajista. Vesistöön ja valtaojaan viettävät rin- teet tulee jättää kokonaan ulkotarhan ulkopuolelle, ellei rinteen ja vesiuoman välillä ole mahdollista jättää riittävää suojavyöhykettä. Suositukset vähimmäisetäisyyksiksi:
valtaoja | 20 m |
vesistö | 100 m |
talousveden hankintaan käytettävä kaivo tai lähde | 30 - 100 m |
23 § Eläinten ruokinta taajama-alueella
23.1 Asuinkiinteistöjen pihalla tapahtuva lintujen ja muiden eläinten ruokinta tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu terveydellistä haittaa, roskaantumista tai viihtyvyyden vähe- nemistä. Rottien, hiirien ja muiden vahinkoeläinten pääsy ruokintapaikkoihin on estet- tävä.
7. LUKU LANNAN KÄSITTELY JA VARASTOINTI 24 § Lannan levitys
24.1 Lannan levityksessä on noudatettava sen lisäksi, mitä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) säädetään, seuraavia määräyksiä:
Ranta-alueella vesistöjen rantaan ja valtaojien varsille tulee jättää vähintään 10 met- rin levyinen suojavyöhyke, jolle ei levitetä kotieläinten lantaa. Talousveden hankin- taan käytettävien vesistöjen, kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen 30 - 100 metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla.
Pohjavesialueella lannan ja lietelannan levittäminen syksyllä on kielletty. Lannan ja lietelannan levittämistä tulee välttää alueilla, joilla siitä aiheutuu pohjaveden pilaan- tumisvaaraa.
25 § Lannan varastointi
25.1 Lannan varastoinnissa on noudatettava sen lisäksi, mitä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) säädetään, seuraavia määräyksiä:
Taajaan rakennetulla alueella lannan varastointitilat on suojattava sateelta ja lumel- ta.
Lantapatterin sijoittaminen on kielletty tulvanalaisille paikoille, pohjavesialueille sekä taajaan rakennetulle alueelle. Muilla alueilla lantapatteria ei saa sijoittaa 100 metriä lähemmäksi vesistöä, talousvesikaivoa tai valtaojaa eikä viittä metriä lähemmäksi ojaa taikka ilman naapurin suostumusta 100 metriä lähemmäksi naapurikiinteistön asuin- tai lomarakennusta.
8. LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET
26 § Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja
26.1 Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän, toiminnan harjoittajan tai tapahtu- man järjestäjän on annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa var- ten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta se- kä toimenpiteistä, laitteista ja suunnitelmista, joilla on tarkoituksena ehkäistä ja torjua ympäristön pilaantumista siten kuin näissä määräyksissä erikseen säädetään.
26.2 Koneellisesti tehtävästä vesistön ruoppauksesta ja ruoppausmassojen läjityksestä on vesilain mukaisesti vähintään 30 vrk ennen toimenpiteen aloittamista toiminnan har- joittajan ilmoitettava kirjallisesti alueelliselle ELY-keskukselle.
27 § Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä
27.1 Ympäristönsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää yksit- täistapauksissa luvan poiketa näistä määräyksistä. Poikkeamisesta ei saa aiheutua näiden määräysten tavoitteiden syrjäytymistä.
28 § Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä
28.1 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamuksista ja pakko- keinoista säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja 116 §:ssä.
9. LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET
29 § Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo
29.1 Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan 1. päivänä tammikuuta 2011.
30 § Siirtymäkausimääräykset
30.1 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantullessa käytössä olevat jätevesijärjestelmät on saatettava vastaamaan näiden määräysten vaatimuksia talousjätevesien käsitte- lyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevan valtioneu- voston asetuksen määräämässä aikataulussa.
30.2 Uudisrakentamisessa ja rakennuslupaa edellyttävissä korjaus- ja muutostöissä 8.2, 8.4, 9.1 ja 9.2 §:n vaatimuksia sovelletaan, kun rakennus- tai toimenpidelupaa hae- taan näiden määräysten voimaantulon jälkeen.
30.3 Maanpäälliset öljysäiliöt sekä muualla kuin pohjavesialueilla sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt on tarkastettava ensimmäisen kerran vuoden 2011 loppuun mennessä tai
10 vuoden kuluessa niiden käyttöönotosta. Tämän jälkeen säiliöt tarkastetaan 12 §:ssä esitetyllä tavalla.