Perussopimus
Perussopimus
voimaan 1.1.2009
muutettu 1.1.2020
Sisällys
I Luku Yleiset määräykset 3
1. § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 3
2. § Tehtävät 3
3. § Jäsenkunnat 4
4. § Jäsenkunnan ottaminen ja ero 4
5. § Jäsenkuntien peruspääoma 4
6. § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu 4
II Luku Valtuusto 5
7. § Jäsenten lukumäärä ja äänimäärä 5
8. § Koollekutsuminen ja esityslista 5
9. § Päätösvaltaisuus 5
10. § Toiminta 5
III Luku Toimielimet 6
11. § Yhtymähallitus 6
12. § Yhtymähallituksen tehtävät, ratkaisuvalta ja toimivallan siirtäminen hallitukselle 6
13. § Allekirjoittaminen, puhevallan käyttö ja tiedoksiannot 6
14. § Muut toimielimet 6
15. § Johtokunnat 6
IV Luku Suunnittelu ja talous 7
16. § Kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma 7
17. § Omistajaohjaus 7
18. § Kuntayhtymän sopimusohjaus 7
19. § Alijäämän kattaminen ja ylijäämän palauttaminen jäsenkunnille 8
20. § Tilinpäätös 9
21. § Tilikauden tuloksen käsittely 9
22. § Hallinnon ja talouden tarkastaminen 9
23. § Sisäinen tarkastus 9
24. § Poistot 9
V Luku Maksut 9
25. § Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus 9
26. § Piirin ulkopuolella annetun hoidon maksut 10
27. § Hoitokustannusten tasauksen maksu 10
28. § Muut maksut 11
29. § Erityisvelvoitteiden ja valmiuden ylläpidon maksuosuus 11
30. § Investointien pääomarahoitus 11
31. § Maksujen ennakot 11
32. § Rahastot 11
33. § Suoritusjärjestys 11
34. § Viivästyskorko 12
VI Luku Kuntayhtymän purkaminen 12
35. § Purkaminen 12
36. § Loppuselvitys 12
VII Luku Voimaantulo 12
37. § Voimaantulo 12
Liite 1 Luettelo peruspääomaosuuksista jäsenkunnittain 31.12.2019
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimus
Allekirjoittaneet Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsen- kunnat ovat kunnanvaltuustojen päätöksillä päättäneet kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisesta ja sopineet kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisestä tämän perussopimuksen mukaisesti.
I Luku Yleiset määräykset
1. § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki.
2. § Tehtävät
Kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopii- rin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon palveluja sekä järjestää palvelusopimuksessa sovittu erikoissairaanhoito. Kuntayhty- män tehtävänä on lisäksi huolehtia muista sairaanhoitopiirille sääde- tyistä tehtävistä.
Kuntayhtymä voi järjestää tai myydä muitakin toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita, silloin kun se voidaan toteuttaa kuntayhtymän varsinaisessa, edellä 1 momentissa määrättyä tehtävää varten peruste- tuissa toimintayksiköissä. Jäsenkuntaa ei voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin.
Kuntayhtymä voi harjoittaa palvelutuotantokäytöstä poistettujen sairaa- lakiinteistöjen vuokraustoimintaa.
Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa ja hallitsee Kanta-Hä- meen keskussairaalaa, joka käsittää sairaalakiinteistöt Hämeenlinnassa ja Riihimäellä sekä muita toiminnan vuoksi tarpeellisia kiinteistöjä sekä huoneistoja. Kuntayhtymä voi vuokrata ulkopuoliselle taholle osan omis- tamastaan kiinteistöstä tai toimitilasta, jos tästä ei aiheudu haittaa kun- tayhtymän toiminnalle ja jos tämä on kuntayhtymän toiminnan tai talou- den kannalta perusteltua.
Kuntayhtymä voi ottaa huolehtiakseen jäsenkuntansa puolesta laissa säädetyistä kansanterveystyön tehtävistä ja siihen soveltuvista muista- kin jäsenkuntansa kanssa sopimista tehtävistä. Kuntayhtymällä voi olla valtuuston perustamia liikelaitoksia, joiden toiminnasta määrätään tar- kemmin hallintosäännössä.
Kuntayhtymä voi lisäksi olla mukana liikelaitoskuntayhtymässä ja osak- kaana tai jäsenenä muissakin yhteisöissä, joiden toiminnalla edistetään kuntayhtymän tehtäväalaa.
3. § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat: Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela ja Ypäjä.
4. § Jäsenkunnan ottaminen ja ero
Uuden jäsenkunnan liittyminen ja jäsenkunnan eroaminen edellyttävät perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti.
Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin mää- rätä, perussopimuksen asiaa koskevan muutoksen hyväksymistä seu- raavan kalenterivuoden alusta.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päättyessä.
Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymävaltuus- ton päätöksellä kunnan osuus tai osa nettovarallisuudesta, ottaen huo- mioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta netto- varallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa. Mikäli kun- tayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhty- mävaltuuston päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kun- nan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta. Korvaus nettovaralli- suudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä 10 vuoden aikana eron voi- maantulosta lukien.
5. § Jäsenkuntien peruspääoma
Peruspääoma muodostetaan vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpää- omasta vuoden 1997 aloittavaan taseeseen kirjanpitolautakunnan kun- tajaoston taseohjeen mukaisesti. Peruspääoma on 31.12.2019 yh- teensä 81.361.248,85 euroa.
Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi vuoden 1996 tilinpäätök- sen omistusosuuksien suhteessa. Taseen liitteessä peruspääoma ilmoi- tetaan jäsenkuntien osuuksina.
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla vapaasta omasta pää- omasta päättää yhtymävaltuusto.
Yhtymävaltuusto päättää kuntayhtymän velvollisuudesta suorittaa jä- senkuntien peruspääomaosuuksille korkoa. Valtuusto päättää myös kor- kotasosta.
6. § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu
Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista sekä velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien mukaisessa suh- teessa.
Kuntayhtymässä on pidettävä luetteloa jäsenkuntien peruspääoma- osuuksista. Luettelossa on eriteltävä peruspääomaosuudet jäsenkunnit- tain (liite 1).
II Luku Valtuusto
7. § Jäsenten lukumäärä ja äänimäärä
Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto.
Yhtymävaltuustoon valitsevat jäsenkuntien valtuustot jäseniä seuraa- vasti:
Kunnan väestötietolain mukainen Jäsenten
vuodenvaihteen asukasluku lukumäärä
2000 tai vähemmän 1
2001 - 8000 2
8 001 - 25 000 3
25 001 - 100 000 4
100 001 - 400 000 5
400 001 tai enemmän 6
Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Yhtymävaltuus- ton jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Toimikausi jatkuu siihen asti, kunnes uusi yhtymä- valtuusto on valittu.
Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä yhtymävaltuus- tossa määräytyy kunnan väestötietolain mukaisen vuoden vaihteen asu- kasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi ääni jokaista alkavaa 1 000 asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään viidennes kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yh- teenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.
8. § Koollekutsuminen ja esityslista
Yhtymävaltuuston kokouskutsu on vähintään 14 päivää ennen kokousta lähetettävä yhtymävaltuuston ja yhtymähallituksen jäsenille sekä jäsen- kuntien kunnanhallituksille.
Kokouskutsun yhteydessä on toimitettava esityslista.
9. § Päätösvaltaisuus
Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaik- kien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.
10. § Toiminta
Yhtymävaltuuston tehtävistä säädetään kuntalain 14 §:ssä. Yhtymäval- tuuston toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
III Luku Toimielimet
11. § Yhtymähallitus
Yhtymävaltuusto valitsee yhtymähallituksen. Yhtymähallituksen toimi- kausi on yhtymävaltuuston toimikausi, jollei yhtymävaltuusto ole päättä- nyt lyhyemmästä toimikaudesta.
Yhtymähallituksessa on 11 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäse- net.
Yhtymähallitus kokoontuu hallintosäännössä määrätyllä tavalla.
12. § Yhtymähallituksen tehtävät, ratkaisuvalta ja toimivallan siir- täminen hallitukselle
Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä erik- seen kuntalaissa ja erityislaissa säädetään tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään.
Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä te- kee sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännössä ole toisin mää- rätty.
Yhtymähallitus ratkaisee yhtymän toimialaan ja toimivaltaan kuuluvat asiat lukuun ottamatta yhtymävaltuuston päätettäväksi määrättyjä asi- oita ja hallintosäännöllä viranhaltijalle päätettäväksi määrättyjä asioita.
Kuntayhtymässä voidaan toimivaltaa siirtää kuntalain 91 §:n mukaisesti. Toimivallan siirtämisestä määrätään tarkemmin kuntayhtymän hallinto- säännössä.
Yhtymähallituksen tehtävänä on lisäksi antaa selitys yhtymävaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta.
13. § Allekirjoittaminen, puhevallan käyttö ja tiedoksiannot
Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen ja tiedoksiantojen vas- taanottamiseen määrätään hallintosäännössä.
Hallituksen puheenjohtajan ja sairaanhoitopiirin johtajan tehtävänä on käyttää hallituksen puhevaltaa sekä edustaa hallitusta.
14. § Muut toimielimet
Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymävaltuuston päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä.
15. § Johtokunnat
Kuntayhtymän perustamalla liikelaitoksella on yhtymähallituksen alai- nen johtokunta, jonka kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumi- sesta määrätään hallintosäännössä.
IV Luku Suunnittelu ja talous
16. § Kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma
Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toimin- nalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelman on kuntalain 110
§:n mukaan oltava tasapainossa tai ylijäämäinen.
Taloussuunnitelman valmistelussa on jäsenkunnille varattava tilaisuus ehdotusten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehittämi- sestä. Olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muu- toksista ja hankkeista on pyydettävä jäsenkuntien lausunnot. Yhtymä- valtuustolle annettavaan ehdotukseen on liitettävä selvitys kuntayhty- män toimintaa ja taloutta koskevista jäsenkuntien esityksistä ja niiden huomioonottamisesta suunnitelmaehdotuksessa.
Kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman hyväksyy yhtymävaltuusto.
Taloussuunnitelma ja talousarvio on lähetettävä tiedoksi jäsenkunnille välittömästi sen tultua hyväksytyksi.
17. § Omistajaohjaus
Xxxxxxxxxxxx johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely (esimer- kiksi 18. §:n mukainen tilaajarengas), jossa sovitaan kuntayhtymän ta- louden ja toiminnan pidemmän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita kos- kevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuotta- minen, palvelutavoitteet, kuntien omistajapolitiikka, kuntayhtymän henki- löstöpolitiikka sekä palveluiden käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamis- mahdollisuudet.
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjes- telmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Yhtymähallitus raportoi jäsenkunnille toiminnan ja talou- den toteutumisesta vähintään kahdesti vuodessa.
Kuntayhtymän on annettava jäsenkuntien kunnanhallitukselle kuntakon- sernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen las- kemiseen tarvittavat tiedot edellä kuvatun mukaisesti.
18. § Kuntayhtymän sopimusohjaus
Sopimusohjauksen toteuttamiseksi jäsenkunnat muodostavat tilaajaren- kaan, joka neuvottelee tilaajarenkaaseen kuuluvien kuntien puolesta kuntayhtymältä ostettavien palvelujen määrästä, laadusta, järjestämista- vasta ja maksuista. Samassa yhteydessä sovitaan erikoissairaanhoidon ja perustason palveluiden rajapintaan liittyvistä toiminnoista ja vastuista. Kuntayhtymän puolesta sopimuksen hyväksyy yhtymähallitus ja talous- arvio ja -suunnitelma valmistellaan sen pohjalta. Jäsenkuntien tai niiden muodostaman kuntayhtymän puolesta sopimuksen hyväksyy kunkin or- ganisaation hallintosäännön mukaan toimivaltainen viranomainen.
Tilaajarenkaaseen kuuluvat jäsenkuntien ja kuntayhtymien edustajina kuntien ja kuntayhtymien ilmoittamat henkilöt. Kokoonpanossa tulisi huomioida, että edustus on sekä toiminnan että talouden näkökulmasta riittävä.
Jäsenkunta ja kuntayhtymä sopivat vuosittain myös kuntayhtymän itse tuottamien tai ostamiensa palvelujen määrästä, laadusta, järjestämista- vasta ja maksuista seuraavan vuoden aikana sopimusohjausmenettelyä käyttäen.
Kuntayhtymän vuosittain kunnilta keräämät maksut (kuntamaksut) sovi- taan sopimusohjausmenettelyä noudattaen. Samaa menettelyä noudat- taen voidaan sopia myös muista toimintaa ja taloutta koskevista palve- luista, joiden hinnoittelumekanismista sovitaan erillisessä sopimuk- sessa.
Kuntamaksut määräytyvät seuraavasti: Sairaalan oman toiminnan pe- rusteella laskutettavissa kuntamaksuissa otetaan huomioon kuntayhty- män omassa sairaalassa tai toimintayksiköissä annetun hoidon kustan- nukset. Ulkopuolisten sairaaloiden käytön perusteella laskutettavissa kuntamaksuissa otetaan huomioon kuntayhtymän ulkopuolisissa sairaa- loissa tai toimintayksiköissä annetun hoidon kustannukset. Kuntakohtai- nen jako perustuu 2,5 vuoden toteumajaksoon, joka päättyy talousar- vion valmisteluvuoden kesäkuun lopussa. Ensihoidon vuosikohtainen kuntamaksu jaetaan jäsenkunnille asukasluvun suhteessa.
Kuntayhtymä laskuttaa jäsenkuntaa tai jäsenkunnan ilmoittamaa kun- nan edustajaa (esimerkiksi alueellinen kuntayhtymä) talousarviovuoden aikana kuukausittain 1/12 sopimuksen loppusummasta.
Sopimusohjausmenettelyssä sovitaan lisäksi kuntayhtymän ja jäsenkun- nan tai tilaajarenkaan kesken yhtymävaltuuston hyväksymien yhdenmu- kaisten perusteiden mukaisista käytettävistä menettelytavoista silloin, kun tuotettujen palvelujen määrä tai käyttö poikkeaa merkittävästi sovi- tusta. Palvelusopimuksessa kuvataan menettely, jota noudattaen kes- ken talousarviovuodenkin palvelusopimusta voidaan tarvittaessa muut- taa, mikäli sopimusta tehtäessä vallinneet lähtökohdat ovat merkittä- västi muuttuneet.
Mikäli kuntayhtymä ja jäsenkunta tai tilaajarengas eivät ole tehneet so- pimusohjauksen mukaista sopimusta seuraavan vuoden palvelujen käy- töstä, kuntayhtymä perii siltä osin palvelujen käytöstä korvauksen 25
§:n mukaisesti.
19. § Alijäämän kattaminen ja ylijäämän palauttaminen jäsenkun- nille
Taseeseen kertynyt alijäämä katetaan ensisijaisesti kuntalain 110.3 §:n mukaisesti: jäsenkuntien ja yhtymävaltuuston tulee hyväksyä yksilöidyt toimenpiteet alijäämän kattamiseksi osana taloussuunnitelmaa. Suunni- telmassa päätetään kattamiskauden kuntamaksujen tasosta ja kunta- maksut maksetaan sopimusohjauksessa käytetyn menettelyn mukai- sesti.
Jos kuntayhtymä ei ole kattanut kuntayhtymän taseeseen kertynyttä ali- jäämää 110.3 §:n mukaisessa määräajassa, valtiovarainministeriö voi kuntalain 119 §:n mukaisesti määrätä selvityshenkilön, joka laatii ehdo- tuksen kuntayhtymän talouden tasapainottamista koskevaksi kuntayhty- män ja jäsenkuntien väliseksi sopimukseksi.
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momen- tissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien katta- misesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat maksavat ali- jäämän palveluiden käytön mukaisessa suhteessa vastaavalla tavalla kuin sopimusohjauksen periaatteiden mukaiset kuntamaksut kattamis- päätöstä edeltäneellä tilikaudella ovat muodostuneet.
Kuntayhtymän taseeseen mahdollisesti kertyneitä ylijäämiä voidaan pa- lauttaa kunnille kuntayhtymän valtuuston päätöksellä. Ylijäämät palaute- taan vain jäsenkunnille, vaikka ne olisivat kertyneet ulkopuolisen myyn- nin seurauksena muilta kunnilta. Ylijäämät palautetaan kunnille palvelui- den käytön mukaisessa suhteessa vastaavalla tavalla kuin sopimusoh- jauksen periaatteiden mukaiset kuntamaksut palautusvuotta edeltä- neelle tilikaudelle ovat muodostuneet.
20. § Tilinpäätös
Tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja sairaanhoitopiirin johtaja.
21. § Tilikauden tuloksen käsittely
Hallitus tekee valtuustolle esityksen tilikauden tuloksen käsittelystä.
22. § Hallinnon ja talouden tarkastaminen
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa.
Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on sää- detty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän hallintosäännössä.
Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtainen varajäsen.
23. § Sisäinen tarkastus
Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuk- sen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
24. § Poistot
Poistojen laskentaperusteet hyväksyy valtuusto.
V Luku Maksut
25. § Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus
Suoritehinnoittelua sovelletaan muiden yhteisöjen kuin jäsenkuntien las- kutukseen. Jäsenkunnan osalta suoritehinnoittelua noudatetaan siinä tapauksessa, että kunnan kanssa ei ole voimassa olevaa 18 §:n mu- kaista palvelusopimusta.
Suoritehinnoittelun perusteena on palvelusuoritteen täyskatteellinen hinta, joka sisältää toiminnan välittömät kustannukset, välilliset kustan- nukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset.
Jäsenkuntia ja muita yhteisöjä laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Tällöin kunnalta laskutetaan kuukausittain kuntalaisten käyttämien suo- ritteiden kokonaishinta.
Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaa valtuusto talousarvion hy- väksymisen yhteydessä. Suoritteiden yksikköhinnat vahvistaa hallitus. Yksikköhintoja määrättäessä arvioidaan palvelusuoritteiden määrä ja asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä.
Hallituksella on varainhoitovuoden aikana oikeus tarvittaessa tarkistaa suoritehinnoittelua.
Mikäli riittävän oman pääoman turvaaminen, korvausinvestointeihin va- rautuminen tai pidemmällä aikavälillä terve ja tasapainoinen talouden- hoito edellyttävät jälleenhankintahintaisten poistojen käyttöä palvelusuo- ritteiden hinnoittelussa, voidaan se toteuttaa valtuuston päätöksellä.
26. § Piirin ulkopuolella annetun hoidon maksut
Piirin ulkopuolisissa sairaaloissa ja laitoksissa annetun hoidon kustan- nukset peritään jäsenkunnilta samansuuruisina kuin kuntayhtymä on nämä kustannukset jäsenkunnan potilaista näille sairaaloille ja laitoksille suorittanut ottamalla kuitenkin huomioon 25 §:n ja 27 §:n määräykset.
27. § Hoitokustannusten tasauksen maksu
Yksittäisen potilaan hoidosta kalenterivuoden aikana aiheutuneet kus- tannukset, jotka ylittävät valtuuston talousarvion yhteydessä päättämän euromääräisen rajan, katetaan jäsenkunnilta asukasta kohti kannetta- valla maksulla.
Kustannuksissa otetaan huomioon
o kuntayhtymän omassa sairaalassa tai toimintayksiköissä an- nettu hoito,
o kuntayhtymän ulkopuolisissa sairaaloissa tai toimintayksi- köissä annettu kuntayhtymän niille korvaama hoito ja
o kunnan erikoissairaanhoidosta suoraan ulkopuoliselle sairaa- lalle, ulkopuoliselle toimintayksikölle tai toiselle kunnalle lain nojalla korvaama hoito.
Kustannukset lasketaan sen suuruisiksi kuin ne laskutetaan jäsenkun- nilta.
Kun on sovittu 18. §:n (sopimusohjaus) tarkoittamasta sopimusohjauk- sesta, kustannuksissa otetaan huomioon sekä kuntayhtymän omassa sairaalassa tai toimintayksiköissä annettu hoito että kuntayhtymän ulko- puolisissa sairaaloissa tai toimintayksiköissä annettu kuntayhtymän niille korvaama hoito. Kustannukset lasketaan sen suuruisiksi kuin ne olisi laskutettu jäsenkunnilta ja otetaan huomioon sopimusohjaukseen liittyvissä toteutuneiden kuntamaksujen laskelmissa.
28. § Muut maksut
Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan toimintayksikön jäteve- simaksun käyttömaksusta vastaa Hämeenlinnan kaupunki.
Kuntayhtymän sellaisten menojen rahoittamisesta, joita kuntayhtymä ei omilla toimenpiteillään pysty kattamaan, jäsenkunnat vastaavat sa- massa suhteessa kuin 19.3 § mukaan alijäämän kattamisesta.
29. § Erityisvelvoitteiden ja valmiuden ylläpidon maksuosuus
Erityisvelvoitteista aiheutuvien kustannusten kattamiseksi jäsenkunnilta peritään asukaslukuun perustuva ja valtuuston talousarvion hyväksymi- sen yhteydessä päättämä maksu (jäsenmaksu). Perussopimuksen teko- hetkellä jäsenmaksulla katetaan potilasvakuutuksen, kehittämisen, myr- kytystietokeskuksen ja pandemiavarautumisen kustannuksia.
30. § Investointien pääomarahoitus
Kuntayhtymä hankkii ensisijaisesti pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, lainana rahoituslaitokselta tai käyttää muita rahoi- tusinstrumentteja yhtymävaltuuston hyväksymän rahoitus- ja korkoriski- politiikan mukaisesti. Tällöin kunnat kustantavat investoinnit kuntamak- sujen kautta.
Toissijaisesti kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointime- noon jäsenkunnan rahoitusosuutena tai jäsenkunnan suostumuksella peruspääoman korotuksena. Jäsenkunnan rahoitusosuus investointime- noihin määräytyy tällöin peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa.
Liikelaitos voi varautua investointeihin myös tulorahoituksen kautta.
Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää yhtymävaltuusto hankekohtaisesti.
Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jä- senkuntien vastuulla.
31. § Maksujen ennakot
Investointien pääomarahoitukseen kannettavien jäsenkuntien oman pääoman sijoituksien ennakoista ja maksuunpanoajoista valtuusto päät- tää sijoituspäätösten yhteydessä.
Valtuusto päättää ennakkojen kantamisesta 29. §:n mukaisiin maksui- hin.
32. § Rahastot
Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää valtuusto.
33. § Suoritusjärjestys
Maksujen erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenkunnille yhtenäiset. Ne määrätään maksuunpanon yhteydessä siten, että kunnille jää vähin- tään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.
34. § Viivästyskorko
Jos jäsenkunta ei ole suorittanut tässä luvussa tarkoitettua maksua, en- nakkoa tai viivästyskorkoa määrättynä erääntymisaikana, se on velvolli- nen suorittamaan kuntayhtymälle valtuuston vuosittain etukäteen päät- tämän viivästyskoron. Viivästyskorko maksuun pannaan puolivuosittain jälkikäteen.
VI Luku Kuntayhtymän purkaminen
35. § Purkaminen
Kuntayhtymä on purettava, jos sen tehtävät on järjestetty toisen kun- tayhtymän tai jäsenkunnan muutoin hoidettavaksi. Purkaminen on suori- tettava vuoden kuluessa tällaisesta järjestelystä.
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot.
Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityis- kohtia koskevasta sopimuksesta.
36. § Loppuselvitys
Kuntayhtymän purkautuessa hallituksen on huolehdittava loppuselvityk- sestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän va- rat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittami- seen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden osuuksien suhteessa.
Jos niiden peruspääomaosuuksien kustannusten ja velkojen suorittami- seen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suu- rempi, jäsenkunnat ovat velvollisia suorittamaan erotuksen edellä mai- nittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.
Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuus- toissa.
VII Luku Voimaantulo
37. § Voimaantulo
Tämä sopimus on tullut voimaan 1.1.2009. Sopimusta on muutettu 1.1.2020 alkaen.
Jäsenkuntien valtuustojen hyväksyminen: Forssa 9.12.2019 § 79
Hattula 18.12.2019 § 77
Hausjärvi 3.12.2019 § 79
Humppila 13.1.2020 § 11
Hämeenlinna 9.12.2019 § 148
Janakkala 9.12.2019 § 100
Jokioinen 12.12.2019 § 58
Loppi 9.12.2019 § 61
Riihimäki 9.12.2019 § 106
Tammela 25.11.2019 § 92
Ypäjä 12.12.2019 § 53
Kanta‐Hämeen sairaanhoitopiirin ky Liite
Peruspääoma | ||
31.12.2019 | %-osuus | |
Forssa | 3 078 414,57 | 3,78 % |
Hattula | 5 358 798,74 | 6,59 % |
Hausjärvi | 3 871 399,96 | 4,76 % |
Humppila | 153 787,58 | 0,19 % |
Hämeenlinna | 41 256 751,41 | 50,71 % |
Janakkala | 8 180 734,08 | 10,05 % |
Jokioinen | 765 463,49 | 0,94 % |
Loppi | 4 583 531,62 | 5,63 % |
Xxxxxxxxx | 13 166 110,18 | 16,18 % |
Tammela | 574 781,36 | 0,71 % |
Ypäjä | 371 475,86 | 0,46 % |
Yhteensä | 81 361 248,85 | 100,00 % |