OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2018
Vapaa-aikatoimiala Palvelualue: Liikuntapalvelut
Sopimuksen tarkoitus:
Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin strategiasta, strategis- ten ohjelmien linjauksista sekä liikuntalautakunnan painopisteistä johdetut liikuntapalveluja sitovat tavoitteet.
1 Lähtökohdat
1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta
Liikunta.palvel
. a
-
·
I.Ln·kunt_apa1_vc_l1UJOht _Ja
Xxxxxx Xxxxxxx
lliikuntapaiKkayksikl<ö
Uikuntapalkkapaällikkö
O.xxxxx Xxxxx
IJJRKU
- BO
tehtävänä on aktivoida turkulaiset liikkumaan ja parantamaan hyvinvointiaan liikunnan avulla. Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus tuottaa erilai- sia liikuntaolosuhteita ja –palveluita kaikille turkulaisille, niin yksittäisille kaupunkilaisille kuin liikuntaa järjestäville yhdistyksillekin. Toimimme yhteis- työssä kansalaisjärjestöjen sekä muiden hallintokuntien ja kumppaneiden kanssa, sekä osallistamalla kuntalaisia. Liikuntapalvelut toimii Turun kau- pungissa alansa asiantuntijaroolissa. Palvelualue seuraa liikunta-alan kehitystä, pitää yllä tilannekuvaa turkulaisesta liikuntakulttuurista ja kehittää sitä.
Keskeisiin liikuntapalvelukeskuksen tuottamiin palveluihin lukeutuvat
▪ liikuntapaikkojen ylläpito ja varaaminen
▪ liikuntapalveluiden koordinointi ja järjestäminen
▪ liikunta-avustukset
Liikuntapalvelukeskuksessa on kolme yksikköä, jotka toimivat yhteistyössä strategisten tavoitteiden eteen:
Liikuntapaikkayksikkö
Liikuntapaikkayksikkö ylläpitää ja kehittää liikuntapaikkoja Turun kaupungissa. Tavoitteena kattavat ja korkeatasoiset kuntalaisten hyvinvointia ja urheilukulttuuria edistävät liikuntapaikat, joiden käyttöaste on korkea. Ylläpitotyö ja palvelut järjestetään tehokkaasti ja taloudellisesti. Liikuntapaik- kojen korjausinvestointeja suunnitellaan liikuntapaikkasuunnitelmaan tukeutuen.
Järjestöliikuntayksikkö
Järjestöliikuntayksikkö on aktiivisessa vuorovaikutuksessa kaupungin liikuntajärjestöjen kanssa liikuntapalveluiden järjestämiseksi kuntalaisille. Yksikön tehtävänä on tukea kaupungissa toimivien liikunta- ja urheiluseurojen sekä liikuntaa järjestävien yhdistysten toimintaa. Järjestöliikuntayk- sikkö mahdollistaa tämän tuen suorina avustuksina, koulutuksiin panostamalla sekä ottamalla kantaa seurojen liikuntaolosuhteiden käyttöön vuoro- varausperiaatteiden muodossa. Turkulaisten liikunta- ja urheiluseurojen vaikuttaja- ja osallisuusryhmä toimii Seurapalamentti, joka esittelijänä on järjestöliikuntapäällikö.
Liikkumaan aktivointi- yksikkö
Aktivointiyksikön liikuntapalveluvastaavien työn perusta muodostuu kullekin nimetyn ikä-/ kohderyhmän liikkumaan aktivoinnista sekä alueellisen liikuntatoiminnan kehittämisestä.
Toimintaa ohjaa kaupungin strategia. Tavoitteena on terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien kuntalaisten liikkumaan aktivointi ja aktiivisen elämäntavan omaksuminen kaikissa ikä- ja kohderyhmissä.
Työhön kuuluu eri kohderyhmien liikunnanohjaus sekä saavutettavien liikuntapalveluiden suunnittelu, koordinointi ja toteutus yhteistyössä kaupun- gin eri toimijoiden mm. hyto-, sivistys- ja muiden VAPA toimialojen kanssa, ympäristökuntien sekä yhdistysten ja urheiluseurojen, oppilaitosten ja muiden kolmannen sektorin (esim. seura-kunta) toimijoiden sekä erilaisten hankkeiden kanssa.
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät
Suomen Kuntoliikuntaliiton teettämän aikuisväestön liikuntatutkimuksen mukaan 56 prosenttia suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän (Kansallinen Liikuntatutkimus, 2010,11). Liikunnan tuottamien terveyshyötyjen rinnalle on noussut itsenäinen terveyshyötyjä synnyttävästä liikunnasta riippumaton tekijä, liiallinen paikallaanolo (istuminen). Keskiverto suomalainen istuu 7h, nuoret miehet yli 8h ja arvioi istuen käyttämänsä ajan reilusti alakanttiin – eikä vapaa-ajan liikunta välttämättä riitä kumoamaan näiden määrien haittoja. (Xxxxx Xxxxxxxxx, Liikuntafoorumi 2014 ).
Turun kaupunki kasvaa ja laajenee uusille asuinalueille. Kaupungin laajentuessa tulee turvata myös riittävät liikuntapaikkaresurssit. Uusia asuinalueita kaavoittaessa tulee aina tarkastella liikuntapaikkojen alueellista tarvetta. Tavoitteena on taata hyvät liikuntaolosuhteet asuinalueesta riippumatta ja tähän tulee osoittaa riittävät varat.
Vuonna 2014 toteutetusta Xxxxxx ja nuorten liikuntakäyttäytymistutkimuksesta (Liitu) käy ilmi, että vain viidesosa peruskoululaisista täyttää liikunta- suosituksen, joka on vähintään tunti päivässä ”kohtalaisen rasittavaa” liikuntaa. Vain joka kymmenes 15 – vuotias liikkuu sen verran, mitä terveys- suositukset edellyttävät. Ruutuaikaa, tv:n, tietokoneen, tabletin ja kännykän parissa vietettyä aikaa, mitattaessa 95 %:lla lapsista ja nuorista ruutuaikaa kertyy yli suosituksen, joka on kaksi tuntia päivässä.
Sote-uudistuksen seurauksena kunnat vastaavat myös jatkossa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytännön toteuttamiseksi tarvitaan :
pysyvät poikkihallinnolliset yhteistyö- ja toimeenpanorakenteet (hyvinvointityöryhmä ja terveyden edistämisen koordinaatio), hallinnonalojen rajat ylittäviä johtamisen käytäntöjä ja vastuunottoa,
sitoutumista hyvinvointitavoitteisiin kuntasuunnittelussa,
ajantasaista tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä, vaikuttavia terveyden edistämisen käytäntöjä sekä
ehkäisevän työn ammatillista osaamista ja riittävää henkilöstöä.
Xxxx Xxxxxxx hallituksen yksi nuorisotyöhön liittyvä kärkihanke on Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE 2016 – 2019. Sen yhtenä tavoit- teena on, että palvelut järjestetään lapsi- ja perhelähtöisesti hallinnonrajat ylittäen. Muutosohjelmalla vahvistetaan vanhemmuutta ja matalan kyn- nyksen palveluja. Lähtökohtana on lapsen etu ja perheiden monimuotoisuus.
Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelmassa, Sivistyksen suunta, linjataan kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa vuoteen 2025. Palvelujen tuottaminen edellyttää kunnilta yhteistyötä, ketteryyttä, joustavuutta sekä uuden teknologian hyödyntämistä. Vapaa-aikatoimialan liikuntapalveluille määritellyissä visioissa:
Kuntalaiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja saavat siitä iloa, elämyksiä ja työkykyä. Kuntien liikuntapalvelut ovat kohtuuhintaisia ja helposti saavutettavissa. Ennaltaehkäisevänä työmuotona terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta on koko kunnan yhteinen asia.
1.3
Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet
Turun kaupungin kasvaminen tarkoittaa myös liikuntaolosuhteiden takaamista laajentuneille asuinalueille. Tavoitteena on taata hyvät liikkumisolosuh- teet kaupunkilaisille asuinalueesta riippumatta. Tiukassa kuntatalouden tilanteessa laajenevan kaupungin ja palvelutarpeiden lisääntyessä liikunta- palveluiden tulee tehdä tiedolla johdettuja ratkaisuja edellä mainitun yhtälön turvaamiseksi.
Turun Liikkuvan koulun osa-alueista jatketaan vapaa-aikatoimialan liikuntapalveluiden vahvalla panostuksella iltapäivien matalan kynnyksen harras- tetoiminnan lisäämistä ja kehittämistä yhteistyössä kansalais- ja järjestötoimijoiden kanssa. Yhteistyössä sivistystoimialan kanssa toteutettavassa hankkeessa liikunnan rooli näkyy koulupäivien aikana mm. liikunnallisten opetustapojen (toiminnalliset opetusmenetelmät) muodossa, mutta liikun- tapalveluiden erityisosaaminen on kohdentunut kuitenkin erityisesti liikunnallisen harrastustoiminnan järjestämiseen koulupäivissä ja niiden välittö- mässä yhteydessä. Hankevuosien 2017-2018 ja 2018-2019 kehittämiskohteina Turun Liikkuva koulu –harrastetoiminnassa ovat erityisesti yläkou- luille sopivat toimintatavat. Pyrkimyksenä on kehittää olemassa olevaa nuorten (13-19 v.) MIHI –toimintaa niin, että se tarjoaa kaikille nuorille sopi- via liikuntalajeja ja -muotoja. Tarkoituksena on, että MIHI –harrastetunteja olisi tarjolla nykyistä aikaisemmin iltapäivissä ja koulupäivän aikana.
Myös tässä kehittämistyössä huomioidaan perusliikuntataitojen merkitys liikunnallisen elämäntavan kehittymisessä. Myös erityisryhmille (soveltava liikunta, eritysliikunta) tullaan kohdentamaan Liikkuva koulu –harrastetoimintaa.
2 Taloudelliset tavoitteet
2.1 Määrärahat
1.000 € | TOT 2016 | TAM 2017 | TAE 2018 | TOT 1- 6.2018 | En- nuste 31.12. |
Tulot | 3 524 502 | 4 165 000 | 4 045 | 2 122 407 | 4 176 578 |
Menot | 21 760 527 | 22 747 274 | 24 687 | 12 134 225 | 22 733 164 |
Netto | 18 236 025 | 18 582 274 | -20 642 | 10 011 818 | 20 556 625 |
Muutos-% | % | % | % |
3 Resurssien käyttö
3.1 Työvoiman käyttö
TOT 2016 | TAM 2017 | TAE 2018 | TOT 1 – 6.2018 | Ennuste | |
Htv | 92,1 | 95,5 | 101 | 102 | 101 |
Palkat ja palkkiot | 3 197 149 | 3 300 233 | 3 462 773 | 2 072 532 | 3 468 619 |
Sijaistus % | 34,9 | 30,9 | 30, 9 | 35,1 | 35,1 |
Sairaspoissaolo | 1,9 | 3,5 | 1,9 | 2,4 | 2,4 |
3.2 Tilojen ja alueiden käyttö
Käytössä olevat tilat ja alueet | TOT 2016 | TAM 2017 | TAE 2018 | TOT 1 – 6.2018 | ||
Ennuste 31.12. | ||||||
Tilat yhteensä (m²) | 71 086 | 78 305 | 77 272 | 77 272 | 77 272 | |
Sisäisen vuokran perusteena olevat tilat (m²) | 71 086 | 78 305 | 77 272 | 77 272 | 77 272 | |
Muut tilat (m) | ||||||
Alueet yhteensä (ha) | 130 | 130 | 130 | 130 | 130 | |
Sisäinen vuokra yhteensä(€) | 9 966 204 | 10 600 115 | 11 894 328 | 5 998 519 | 11 894 328 | |
Lisätietoja: TAE luvut perustuvat 6.7.2017 tietoihin vuoden 2018 tila- ja vuokramääristä. |
4 Toiminnalliset tavoitteet
Strategisen sopimuksen tavoitteita toteuttavat projektit
Vaihe
Alku
Yleinentilanne Tilanneyhteenveto
kuva
Hyötytavoitteet
Projektit
V4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) | Asiakastiedon kertymisestä liikuntapaikoilta on kartoitettu nykytila. Käytössä olevat asiakaskeruutavat on listattu ja niiden käyttökelpoisuutta arvioitu. Lisäksi on kartoitettu uusia tapoja; niitä on käyty ja käydään liikuntapalveluille esittelemässä syksyllä 2018. Työn alla syksyllä on datankeruusuunnitelman täsmentäminen ja suunnittelu, jonka lähtökohtana on testata erilaisia uusia täsmällisempiä asiakastiedon keruutapoja ja muodostaa jatkosuunnitelma asiakastiedonkeruun yhtenäistämiseksi ja vertailukelpoistamiseksi. Tässä esiteltyjen päätavoitteiden lisäksi osatavoitteet "harraste- ja kilpaurheilumäärittely" sekä "kapasiteetit" ovat edenneet ansiokkaasti. Taustatyöt kummassakin osatavoitteessa on kuitenkin tehty kattavasti ja vuoden loppuun mennessä tavoitellaan valmiita määritelmiä niin harraste- kuin kilpaurheilulle sekä liikuntapaikkojen kapasiteeteille, liikuntapalvelujen vuoronvarauksen ja asiakastiedonkeruusta kertyvän datan parantamiseen tähdäten osana asiakastiedonkeruu -projektia. | Asiakastietojen keruu ja seuranta suhteutettuna käytettävissä oleviin tilaresursseihin mahdollistaa paremman tiedolla johtamisen ja toimenpiteiden entistä tehokkaamman kohdentamisen. Järjestelmän tuottamasta tiedosta on hyötyä sisäisenä työkaluna mm. vuoronjaon periaatteiden toteutumisen seurannassa, avusta- mismäärärahojen kohdentamisessa sekä tarveselvitysprosesseissa. | ||
V4 Projektin toteutus (Toteutusvaihe) | 1.3.2018 | Hankeavustuspäätös saatu AVI:lta, 12 kumppanuuseuraa mukana toiminnassa. Seurojen toimijat rekrytoitu ja informoitu hankkeen tavoitteista ja toimintamallista. Jyväskylän yliopiston ja Kihun asiantuntijuutta hyödynnetty seurojen perehdytyksessä. Ensimmäinen teemaluento pidetty ja aktori-mentoriryhmät tavanneet keskenään. Palaute positiivista. | Projektin tavoitteena on edistää lasten ja nuorten urheiluseuratoiminnan laatutekijöitä turkulaisissa urheiluseuroissa. Näihin tavoitteisiin päästään osaamisen edistämisellä sekä tiedon ja ymmärryksen lisäämisellä lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan taustalla olevista tekijöistä. Osaamisen vahvistamisella halutaan antaa seuroille avaimia arkipäivän työhön lasten ja nuorten parissa. Näin seuratoimintaan mukaan tulevat lapset saisivat innostavan ympäristön harrastaa ja harjoittelu tapahtuisi lapsen kehitystä huomioivalla tavalla. Lopullisen päämääränä on kaikkineen lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan ja ter-veiden elämäntapojen edistäminen sekä drop-outin estäminen. Projektin aikana oppilaitosten sekä liikuntajär-jestöjen kanssa luotojen yhteistyömuotojen ja verkostojen avulla Turussa päästään viemään edistämään laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten liikunnan laatutekijöitä. | |
V3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) | Taustamateriaalin kartoitus aloitettu osittain. Samoin työnohjaus tapahtumatuotekortteja varten. Työvoimaresurssin rajallisuudesta johtuen projekti ei ole edennyt alkukevään jälkeen. | Saada liikuntapalveluiden asiantuntijuus paremmin osaksi laajempaa liikunta- ja urheilutapahtuminen tuotantoa kaupungissa. Prosessien osalta tapahtumaorganisaattoreiden työ helpottuu, kun kaupungin yhteistyökuviot ovat selkät. Turku nähdään houkuttelevana tapahtumanjärjestämiskaupunkina ja asiantuntevana yhteistyökumppanina. | ||
V3 Projektin suunnittelun tarkentaminen (Toteutusvaihe) | 2.9.2018 | Liikuntaneuvonnan prosessi on kuvattu, alku- ja loppukartoitukset ja oheismateriaalit ovat lähes valmiita. Viestintäsuunnitelma on tehty. Palvelu on esitelty sidosryhmille ja asiakasohjautuvuudesta keskusteltu. Toteutusvaihe alkaa syksyllä: markkinointi elokuussa ja toiminta syyskuussa. Ajanvaraukset (jota varten luotu TIMMIIn järjestelmä) alkavat 3.9. xxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxx -sivuston kautta. | Riittämätön liikunta lisää sairastavuutta, josta syntyy kustannuksi. Liikuntakäyttäytymiseen vaikuttaminen ennen sairastumista (primaaripreventio) on sekä yhteiskunnan että henkilön etu. Yksilölliseen liikuntaneuvontaan tavoitellaan työikäisiä ja ikääntyneitä, joiden sairastumista tai toimintakyvyn heikkenemistä liikunnalla voidaan ehkäistä. Neuvonnan tavoitteena on asiakkaan fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen ja/tai passiivisen ajan väheneminen ja sitä kautta terveyden ja hyvinvoinnin koheneminen. Tavoitteena on, että liikuntapalveluiden toteuttama yksilöllinen liikuntaneuvonta täydentää Hyvinvointitoimialan toteuttamaa elintapaneuvontaa ja asiakasohjautuvuus on sujuvaa. | |
Tavoitteena syksylle on ollut prosessikuvauksen tekeminen sekä kehittämiskohteiden valinta on vielä tekemättä. Ongelmia on aiheuttanut projektipäällikkönä olleen henkilön sekä vuorovaraustoimistohenkilökunnan jatkuva vaihtuvuus ja/tai puute. Tavoitteena on edelleen syksyllä saada tehtyä prosessin määrittely ja tarveselvitys yhteistyössä IT-osaston kanssa. | Käyttämättä tai vajaalla käytöllä olevien liikuntatilojen varauksiin puuttumalla säästetään investointikustannuksissa. Vuorojakoprosessin tehostaminen mm. digitaalisesti ja toimintamallin avaaminen sekä vähentää asiakaspalautteen määrää että säästää henkilöstön aikaa. Avoimella ja selkeällä prosessilla taataan toimintavarmuus organisaation sisällä sekä avoimuus ja tasapuolisuus ulospäin. |
V3 Projektin | 2.9.2018 | Työryhmät määritelty, toimintasuunnitelma on tehty. Runosmäen vanhuskeskukseen järjestetty ikääntyneille | Toimintakykyisempi vanhusväestö tukee kunnan elinvoimaisuutta: sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset | |
suunnittelun | sopiva kuntosalitila ja laitteet tilattu (saapuvat elokuun aikana). +75-vuotiaiden voima ja tasapainoryhmät | vähenevät, ikäihmiset saavat lisää osallistumismahdollisuuksia ja terveyserot kaventuvat | ||
tarkentaminen | käynnistyvät 3.9. 5 paikassa (Paattinen, Runosmäki, Ruusukortteli, Lehmusvalkama, Impivaara). Turun | |||
(Toteutusvaihe) | lähimmäispalveluyhdistyksen kanssa sovittu yhteistyöstä: VoiTas-ryhmien ohjaus ja ilmoittautumisten | |||
vastaanotto. Ryhmissä fysioterapeutin apuna viriketoiminnanohjaajat ja vertaisohjaajat, joille järjestetty | ||||
koulutusta toukokuussa ja elokuussa. Kuljetus ryhmiin sitä tarvitsevalle järjestyy Turun logistiikkapalvelun | ||||
kautta. Tavoitteena 90 asiakasta syksyn aikana. Ikääntyneiden (+65) yksilöllinen liikuntaneuvonta käynnistyy | ||||
syyskuun puolivälissä (Impivaara, Lehmusvalkama, Ruusukortteli, Skanssi). Tavoitteena 72 asiakastapaamista | ||||
syksyn aikana. Terveysasemille käynnistetään +75-vuotiaille toimintakykytarkastuksia syyskuun alusta alkaen. | ||||
Alueelliset ikääntyneiden testipäivät Lehmusvalkamassa 21.9. ja Runosmäessä 26.10. Tavoitteena n. 250 | ||||
testausta. VoiTas-ryhmistä, testipäivistä, terveystarkastuksista ja liikuntaneuvonnasta viestitty mainoksilla, | ||||
lehdissä sekä kirjeitse yhdistyksiä ja järjestöjä. | ||||
V4 Projektin toteutus | 9.3.2018 | Liikunnallista harrastetoimintaa on järjestetty kaikissa hankkeen kouluissa ja ohjaajia (opettajat, | Koulun kautta on mahdollisuus tavoittaa koko kohderyhmä ja saada lisäarvoa vapaa-aikatoimialan ja erityisesti | |
(Toteutusvaihe) | koulunkäynninohjaajat ja liikunta- ja urheiluseurojen ohjaajat ja valmentajat) on koulutettu | liikuntapalveluiden tavoitteille edistää lapsen ja nuoren liikunnallisen elämäntavan omaksumista ja ylläpitoa | ||
perusliikuntataidoista, tunne- ja vuorovaikutustaidoista, oikeista liikemalleista sekä havainnoinnista ja | sekä turvata tasapuolisia osallistumismahdollisuuksia kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajantoimintaan. Liikkuvan | |||
päätöksenteosta liikunnassa ja urheilussa. Liikuntavälineitä on hankittu kaikkiin hankkeen kouluihin sekä | koulun avulla lisätään opettajien osaamista erityisesti toiminnallisissa opetusmenetelmissä ja osallistamisessa, | |||
yläkouluissa on toteutettu oppimisympäristöjen toiminnallistaminen kaluste- ja välinehankinnoilla. Hankkeen | jotka ovat keskeisiä sekä Liikkuvan koulun että opetussuunnitelman perusteissa olevien laaja-alaisen osaamisen | |||
sisältöjen vakiinnuttamissuunnitelma on käsitelty hankkeen ohjausryhmässä ja vakiinnuttamistoimet ovat | tavoitteita. LiiKe- ja Xxxx meidän koulussa liikunnallisella harrastetoiminnalla edistetään lasten ja nuorten | |||
alkaneet. Koulu- ja kuntatasoisen koordinoinnin rahoitustarpeesta on annettu esitys huomioitavaksi vuoden | liikunnallisen elämäntavan omaksumista perusliikuntataitoja kehittävällä ja liikunnan monipuolisuutta | |||
2019 talousarvioneuvotteluissa. LIITU-tutkimusksen peruskoulujen laajennettu otanta toteutettiin. | korostavalla toimintamallilla. Harrastetoimintaa toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman | |||
kerhotoiminnan tavoitteiston mukaisesti. Koulupäivän aikaista aktiivisuutta edistetään ja istumista vähennetään | ||||
sekä oppilaita osallistavaa toimintakulttuuria kehitetään vuorovaikutuksessa koulun henkilökunnan ja koulun | ||||
kaikista oppilaista koostuvan oppilaskunnan kanssa. |
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu
5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet (sisältyvät Strategiseen sopimukseen)
5.2 Palvelualueittain seurattavat tavoitteet
Kunta 10- mittarit, tu- lokset joka toinen vuosi | Toteutuminen 2014 | Toteutuminen 2016 | Palvelualueen ta- voite TAE 2019 | Tot 1 - 6.2018 | Ennuste 31.12. |
Kehityskeskustelujen käyminen, % | 60,7 | 87,1 | |||
Kehityskeskusteluja hyödyllisinä pitävät, % | 23,8 | 41,7 | |||
Työilmapiiri | 3,42 | 3,37 | |||
6 Tunnusluvut
6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut
Tunnusluku | Tyyppi | TOT 2016 | TAM 2017 | Arvio 2017 toteutu- masta | TAE 2018 | Tot 1 - 6 | Ennuste 31.12. | |||
Aktivointiosaston käyntikerrat | V | 83.765 | 84 000 | 84 000 | 84 000 | 44 256 | 84 000 | |||
Uimalaitosten kävijämäärät | V | 712 424 | 810 000 | 760 000 | 800 000 | 399 000 | 800 000 | |||
Liikkuva koulu ryhmien määrä | 180 | 213 | 219 | 219 | ||||||
Avustukset per asukas* | T/T | 7,52€ | 7,51€ | 7,51€ | 7,40€ | 7,43€ | 7,43€ | |||
Palloiluhallit ja isot liikuntasalit varausaste | K/T | 82,77% | 77% | 80% | ||||||
Pienet ja keskikokoiset liikuntasalit varausaste | K/T | 59,99% | 60% | 70% | ||||||
Täysimittaiset keinonurmikentät käyttöaste (1.4.-31.10.) | K/T | 55,65% | 58% | 60% | ||||||
(Muut) pallokentät käyttöaste (1.5.-31.10.) | K/T | 13,47% | 10% | 15% | ||||||
Lasten ja nuorten osuus tilavarauksista | 52,27% | 57% | 55% | |||||||
Liikuntapalveluiden budjetti per kuntalainen | T/T | 99,26€ | 99,00€ | 99,00€ | 105,90€ |
Asiakastyytyväisyys KA - Liikuntahallit j | L/V | 3,96 | 3,9 | ||||
Asiakastyytyväisyys KA - Kuntosalit | L/V | 3,84 | 3,8 | ||||
Asiakastyytyväisyys KA - Uimahallit | L/V | 3,90 | 3,9 | ||||
Asiakastyytyväisyys KA - koulujen salit | L/V | 4,02 | 4,0 | ||||
*väkiluku heinäkuussa 2017 |
Tunnusluvun tyyppi: V= Volyymi
K/T= Kysyntä/tarve L/V=Laatu/vaikuttavuus S/P=Saatavuus/peittävyys T/T=Tuottavuus/taloudellisuus