Luvallisen hirvieläimen metsästyssääntö

Laihian Eränkävijät r.y.

Luvallisen hirvieläimen metsästyssääntö

1. YLEISTÄ

1.1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.

1.2. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeuden ja velvollisuudet, ellei seuran säännöissä toisin määrätä.

1.3. Seuran luvallisten hirvieläinten metsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan yleisessä hirvikokouksessa ja on voimassa toistaiseksi.

2. KAATOLUVAT

2.1. Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa seuran johtokunta.

2.2. Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa seuran nimenkirjoittajat.

3. OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN

3.1. Luvallisen Hirvieläimen metsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat kaikki seuran metsästysoikeuden omaavat henkilöt.

3.2. Seuran hirviseurue muodostetaan, ellei seuran säännöissä muuta todeta, yleisen hirvikokouksen yhteydessä.

3.3. Hirviseurueen sisällä voi osallistua pelkästään peuran metsästykseen.

3.4. Hirviseurueen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla yleisessä hirvikokouksessa. Lisäksi seura on jaettu neljään (4) eri hirviseurueeseen johon uuden osallistujan on liityttävä ja suoritettava vaaditut maksut.

4. METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO

4.1. Seuran luvallisten hirvieläinten metsästyksen johtajat ja tarvittavan määrän varajohtajia valitsee vuosittain yleinen hirvikokous.

4.2. Hirviseurueen tarvitsemat muut toimihenkilöt (esim. sihteeri, passilohkojen vetäjät, saaliskäsittelijät, jälkitunnustelijat, tilastojen pitäjät, jne.) seurue valitsee keskuudestaan.

4.3. Seurueen kokoontumista ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa metsästyksen johtajan johdolla.

4.4. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistanlaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten.

5. METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN JA METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT

5.1. Metsästyskauden aloittamisesta päätetään seuran yleisessä hirvikokouksessa.

5.2. Ns. Yleisiä seurueen metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet (la- su). Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää metsästyksen johtajat.

6. OSALLISTUMISVELVOLLISUUS

6.1. Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallistua metsästykseen ns. Yleisinä metsästyspäivinä päätetään kunkin hirviseurueen vuosittaisessa kokouksessa.

Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin.

6.2. Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi näissä säännöissä luetaan mm. saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saalinkäsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto sekä peijaiset valmisteluineen.

6.3. Seuraamuksettomia vapaapäiviä yleisiksi sovituista metsästyspäivistä seurueet päättävät itse.

7. AMPUMATAITO

7.1. Jokainen seurueen jäsen on velvollinen pitämään yllä riittävää ampumataitoa sekä osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn.

8. HAAVOITTAMISTILANNE

8.1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirvieläimen käyttäytyminen siihen ammutun laukauksen jälkeen.

8.2. Mikäli hirvieläin ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee

− Ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksen johdolle

− Merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä

− Merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä

8.3. Mikäli metsästyksen johtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirvieläimen jälkiä, ne merkiten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun hirvieläimen jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille.

9. KAATAJAMÄÄRITYS

9.1. Tulkintatilanteissa hirvieläimen kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman.

9.2. Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.

9.3. Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.

10. SAALIINJAKO

10.1. Kaadetun hirvieläimen nahka, pää mahdollisine sarvineen ja syötävät sisäelimet kuuluvat metsästysperinteiden mukaisesti hirven kaatajalle, pois lukien metsästysvieraat, joiden osuudesta sovitaan etukäteen.

10.2. Kaadetusta hirvestä toimitetaan kunnolliset (n. 5kg) paisti- ja/ tai keittotarpeet niille maanomistajille jotka seurueen pitämän vuosittain muuttuvan vuoroluettelon mukaan ovat kulloinkin saantivuoroisia.

10.3. Lihanjako tapahtuu seurueen täysivaltaisten jäsenten kesken tasaosuuksin, jotka jakotilanteessa arvotaan. Metsästysvieraiden saalisosuuksista päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.

11. RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYSRATKAISUT

11.1. Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille ja seuran johtokunnalle. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.

11.2. Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisen käsittelevät välittömästi metsästyksenjohtajat yhdessä.

11.3. Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.

11.4. Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia esim. aseettomaan palvelukseen tai ylimääräiseen lahtisolavuoroon.

12. KUSTANNUKSET

12.1. Hirviseurueen kulut ja kulujen rahoitus ovat kunkin seurueen varainhoitoa ja kirjanpitoa.

12.2. Hirviseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen jako-osuuksilla olevien jäsenten kesken.

12.3. Hirviseurueen kulut muodostuvat mm. seuraavista menoeristä:

− Lupamaksut

− Yhteishankinnat

− Peijaiskulut

− Metsästysmaiden vuokrakulut mikäli maksu suoritetaan hirvenlihana

− Muut kulut

12.4. Seuran johtokunta voi velvoittaa seurueet suhdetoimintaan.

13. YHTEISTOIMINTA

13.1. Seuran mahdollisesta osallistumisesta naapurianojien kanssa yhteiseen kaatolupaan (ns. yhteisanomus) päätetään vuosittain seuran vuosikokouksessa.

13.2. Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on kirjallisena erillinen yhteistoimintasopimus, jonka sisältö saatetaan seurueen jäsenten tietoon.

14. METSÄSTYSVIERAAT

14.1. Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamisesta voi tehdä joko seura, seuran johtokunta tai hirviseurue.

14.2. Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehdyttäjistä päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.

14.3. Vierailta perittävistä maksuista päättää hirviseurue.

15. METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS

15.1. Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vahvistettuun metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä.

15.2. Tämä metsästyssääntö jaetaan seurueen jäsenille ja metsästysvieraille kirjallisena ennen metsästyksen aloittamista kuittausta vastaan.