Contract
1. Yleistä
Tornion Energia Oy:n (jäljempänä verkonhaltija) sähkönjakeluverkkoon liittymisessä noudatetaan yleisiä liittymisehtoja (LE 2019). Niitä ehtoja täydentävät seuraavat verkonhaltijan hallinnon hyväksymät soveltamisohjeet ja hinnoitteluperusteet.
Nämä ohjeet koskevat kulutuksen liittämistä. Tuotannon liittämisestä sovitaan tapauskohtaisesti erillisen ohjeen mukaisesti.
Liittyminen voi tapahtua 400/230 V pienjänniteverkkoon tai 20 kV keskijänniteverkkoon. Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi sähköliittymä.
Liittymissopimus tehdään kirjallisesti. Liittymissopimusta ei voi siirtää koskemaan toista sähkönkäyttöpaikkaa. Liittyjä voi siirtää liittymissopimuksen, jossa määritetty liittymismaksu on maksettu, kiinteistön uudelle omistajalle tai haltijalle liittymisehtojen mukaisesti, edellyttäen, että siirrosta ilmoitetaan verkonhaltijalle luotettavasti.
Ennen 1.5.2008 rakennetuissa kohteissa sovelletaan rakentamisajankohdan käytäntöä.
2. Pysyvän pienjänniteliittymän rakentaminen
2.1 Liittämiskohta
Pienjänniteverkossa liittämiskohta on ilmajohtoverkossa pylvään varoke-erotin ja maakaapeliverkossa tontin raja. Tornion Energia Oy määrittelee liittämiskohdan liittymissopimuksessa. Liittyjä vastaa liittymiskaapelin rakentamisesta omistamallaan tai hallitsemallaan alueella (asemakaava-alueella tonttialue, haja-asutusalueella erotetun tilan alue).
Liittyjän rakentaman tonttiosuuden ja verkonhaltijan rakentaman liittymisjohdon osan ja mahdollisen maadoituskuparin yhteen kytkentä sisältyy liittymismaksuun ja verkkoyhtiö tekee sen sähköurakoitsijan tilauksesta.
Liittyjä saa rakentaa liittymisjohdon vain omistamalleen tai hallinnassaan olevalle alueelle.
2.2 Tekniset vaatimukset
Tornion Energia Oy määrittelee liittymisjohdon tekniset vaatimukset. Liittymiskaapelin on oltava liittymissopimuksessa mainittua verkonhaltijan käyttämää tyyppiä.
2.3 Omistusraja
Liittymisjohdon omistaa ja sen kunnossapidosta vastaa verkonhaltija niiltä osin kuin se on johdon rakentanut. Liittyjä vastaa asentamastaan liittymisjohdon osasta ja sen mahdollisesti aiheuttamista häiriöistä.
2.4 Kaivuutyöt
Pienjänniteliittymissä verkonhaltija vastaa liittymisjohdon kaapeliojan kaivusta ja peitosta tonttialueen ulkopuolella. Tontin sisällä niistä vastaa liittyjä omalla kustannuksellaan.
3. Mittauskeskus ja pienjänniteliittymän pääsulakkeet
Mittauskeskus sijoitetaan ulos tai erilliseen tilaan, johon Tornion Energia Oy:llä on pääsy. Liittymän pääsulakkeet sijaitsevat kiinteistön pääkeskuksessa ja kuuluvat liittyjän hankintaan. Pääsulakkeet on voitava sinetöidä. Pääsulakkeiksi ei hyväksytä johdonsuojakatkaisijoita.
Liittymisjohto päättyy pääkeskukseen, johon sijoitetaan asuntojen noususulakkeet ja kiinteistön pääsulakkeet sekä energiamittari. Keskuksen varusteineen hankkii liittyjä.
4. Pysyvän keskijänniteliittymän rakentaminen
Keskijänniteliittymisjohdon (nimellisjännite 20 kV) rakentaa kokonaisuudessaan verkonhaltija. Ilmajohtoverkossa liittämiskohta on liittymisjohdon liityntäpiste Tornion Energia Oy:n pylväässä. Kaapeliverkossa liittämiskohtana ovat Tornion Energia Oy:n kaapelien liityntäpisteet liittyjän kojeistossa.
Liittyjä varaa kojeistostaan veloituksetta kaksi kuormanerottimella varustettua kennoa Tornion Energia Oy:n kaapeleille. Ko. kennot omistaa ja kunnossapitää liittyjä, mutta vain Tornion Energia Oy:llä on oikeus käyttää kennoissa olevia kytkinlaitteita.
Yksityiskohdista osapuolten kesken sovitaan kussakin tapauksessa erikseen kirjallisesti.
Keskijänniteliittymismaksua vastaan verkonhaltija:
- varaa liittymätehoa vastaavan kapasiteetin keskijänniteverkon siirtotehosta.
- asentaa liittymisjohdot ja kaapelipäätteet niille varattuihin kennoihin.
- Muuntamoiden rakentamisessa noudatetaan Head Power- rakentamisohjeistusta.
5. Mittarointi
Liittymät varustetaan tuntimittauksella. Mittauksen toimittaa verkkoyhtiö.
Mittaroinnissa sekä asetettaessa vaatimuksia liittyjän asentamille mittamuuntajille sovelletaan Sähköenergialiitto ry:n suosituksia ´Vapaan sähkökaupan mittaus´ ja Sähkölämmityskeskusten mittauskytkennät 7/92´ sekä SFS-standardia 3381.
6. Liittymän tilaaminen
Sekä uuden liittymän rakentaminen että vanhan liittymän muuttaminen suoritetaan ainoastaan liittyjän verkonhaltijalle toimittaman täydellisesti täytetyn liittymissopimuslomakkeen perusteella.
Liittymissopimuksesta tulee ilmetä, tilataanko liittymisjohdon rakentaminen liittyjän alueella verkonhaltijalta sekä tilattavan mittaroinnin määrä.
Liittymissopimuksen mukana toimitetaan aina asemapiirros sekä pysyvää liittymää tilattaessa lisäksi pääkeskuskaavio, mittauskaaviot ja mahdollinen nousukaavio.
Liittyjän sähköurakoitsijan on sovittava tarkka liittämisaika Tornion Energia Oy:n yhteyshenkilön kanssa ja toimitettava ennen jännitteenkytkentää allekirjoitettu rekisteritietojen ilmoitus em. henkilöille.
Asiakkaasta tai hänen sähköurakoitsijastaan johtuvista turhista kytkentäkäynneistä veloitetaan täysimääräiset matka- ja työkustannukset asiakkaalta.
7. Liittymismaksun määräytyminen ja vyöhykehinnoittelu
Liittymismaksu määräytyy liittymismaksuperusteissa mainitun hinnaston mukaisesti tai hintavyöhykkeiden ulkopuolella erillisen tarjouksen perusteella riippuen liittymän sijainnista.
Uudet liittymät toteutetaan 3-vaiheisina liittymissopimuksellisesti. Suurennettaessa vanhaa 1-vaiheista liittymää hyvitetään suurentamisessa liittymästä puolet vyöhykkeen mukaisesta 3x25A liittymän liittymismaksusta
Hintavyöhykkeiden etäisyysmäärittely perustuu rakentamiskustannusten rajakustannushintaan, joissa on huomioitu verkoston vaatima kapasiteettivaraus, sekä taajama-alueella yhteiskaapeloinnin tuoma hyöty. Etäisyys lasketaan lyhintä reittiä pitkin.
Pääsulakkeen nimellisvirta/teho (keskijännitteellä muuntajateho) määrää liittymän perushinnan. Perushinta on arvonlisäveroton.
Tornion Energia Oy noudattaa liittymismaksuissa ns. vyöhykehinnoittelua, jonka
periaatteet Energiamarkkinavirasto on vahvistanut valtakunnallisesti noudatettavaksi.
7.1 Vyöhyke I
Vyöhykkeen I hintoja sovelletaan taajamassa voimassa olevalla asemakaava-alueella ja liittymispisteen sijaitessa enintään 100 m:n päässä asemakaava-alueen ulkopuolella. Ei koske ranta-asemakaavoja, eikä vanhoja rantakaava-alueita.
7.2 Vyöhyke II
Etäisyys on enintään 600 m liittämiskohtaan olevalta jakeluverkon valmiilta 20-kV:n muuntajalta.
7.3 Vyöhyke III (Muut kuin vyöhykkeisiin I ja II kuuluvat alueet)
Liittymismaksu perustuu joko aluehintaan tai tapauskohtaiseen hinnoitteluun ja on aina vähintään vyöhykkeen II hinnaston suuruinen.
Vyöhykkeiden (I – III) hinnoittelua ei sovelleta liityttäessä verkkoon, jossa aluehinnoittelu on voimassa.
7.4 Aluehinnoittelu
Sähköistyksen kannalta yhtenäisellä alueella, mikä ei ole vyöhykehinnoittelun piirissä, määritetään yhtenäinen liittymismaksu seuraavin ehdoin:
1. Potentiaaliseksi liittyjäksi lasketaan olemassa oleva sähköistettävä kiinteistö tai rakennuspaikka, tai muu kaavoitettu rakennuspaikka tai muu potentiaalinen liittymiskohde.
2. Alue, mille lasketaan yhtenäinen aluehinta, määritetään tapauskohtaisesti sähköverkkoa suunniteltaessa.
3. Liittymissopimuksen tehneitä liittyjiä on vähintään 50 % potentiaalisten liittyjien määrästä (pyöristys lähinnä suurempaan kokonaislukuun).
4. Mikäli alueelta ei löydy riittävästi halukkaita liittyjiä on mahdollista liittyä korotetulla aluehinnalla, jolloin alueen sähköistyskustannuksista tulee liittyjien kesken tasan maksettavaksi rakennuskynnyksen osuus eli 50 % koko alueen sähköistyskustannuksista.
5. Hanke käynnistetään, jos yksikin alueen liittyjistä maksaa korotettuna aluehintana yksin rakennuskynnyksen ylittävän osuuden eli 50 % koko alueen sähköistyskustannuksista.
6. Sähköverkko rakennetaan alueella laaditun kokonaissuunnitelman mukaisesti.
7. Alueelle mahdollisesti tuleville 3x35 A:n tai suurempien liittymien liittymismaksu määritellään liittymän sulakekoon suhteessa 3x25 A:n liittymän liittymismaksuun.
Määritelty aluehinta säilyy jälkiliittyjille vakiona kymmenen (10) vuoden ajan tai kunnes 100 %:n toteutusaste on saavutettu tai alueella siirrytään soveltamaan
vyöhykehinnoittelua. Vyöhykehinnoittelua aletaan soveltamaan esimerkiksi, jos alueelle tulee asemakaava. Sovellettaessa korotettua aluehintaa liittymissopimukseen kirjataan jälkiliittyjälauseke. Jälkiliittyjälauseke on voimassa niin kauan kuin aluehinnoittelukin on voimassa.
7.5. Jälkiliittyjälauseke ja hyvitysehto korotetussa aluehinnassa
Jälkiliittyjälauseke ja hyvitysehto lisätään kaikkiin aluehinnoittelussa mukaisiin liittymissopimuksiin.
Jälkiliittyjälauseke on voimassa korotetussa aluehinnassa niin kauan kuin alueen aluehinnoittelu on voimassa. Palautuksia ei kuitenkaan tehdä silloin, jos verkonhaltijan asettama rakennuskynnys alueella täyttyy.
Aina uuden liittyjän liittyessä verkkoon aluehinnoitetulle alueelle, palautetaan aiemmille liittyjille korotetun aluehinnan liittymismaksua siten, että heidän liittymismaksunsa suhteessa liittymistehoon (pääsulakekoko) vastaa uusimman liittyjän liittymismaksua aluehinnoittelun periaatteita noudattaen.
Lopulta jokainen liittyjä on maksanut liittymästään rakennuskynnyksen mukaisen aluehinnan riippumatta siitä, milloin liittyjä on liittynyt verkkoon.
7.6. Tapauskohtainen hinnoittelu
Muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa liittymien hinnoittelu perustuu kyseisen liittymän rakentamisesta aiheutuviin jakeluverkon välittömiin laajennuskustannuksiin sekä kapasiteettivarausmaksuun. Tapauskohtaista hinnoittelua käytetään aluehinnoittelun sijaan, jos se johtaa liittyjän kannalta edullisempaan ratkaisuun. Useimmiten tällöin alueelta ei löydy muita halukkaita liittyjiä verkkoon.
Hinnoittelu noudattaa muotoa: a + b * P missä,
a on kustannus, joka sisältää välittömät sähköverkkoon liittämisestä aiheutuvat sähköverkon laajennuskustannukset.
b on kapasiteettivarausmaksu.
P on liittyjän liittymisteho kVA (pääsulakekoko).
Jälkiliittyjälauseke ja hyvitysehto tapauskohtaisessa hinnoittelussa.
Jälkiliittyjälauseke ja hyvitysehto lisätään kaikkiin tapauskohtaiseen hinnoitteluun perustuviin liittymissopimuksiin, ja ne ovat voimassa kymmenen vuotta liittymissopimuksen allekirjoittamisesta.
Jos liittyjän-/liittyjien rahoittamaan verkonosaan liittyy ennen jälkiliittyjälausekkeen raukeamista uusia liittyjiä, palautetaan heidän aiemmin maksamiaan liittymismaksuja siinä vaiheessa, kun heidän rahoittamaan verkonosaan liittyy uusia jälkiliittyjiä hyvitysehdon mukaisesti.
8. Tuotannon liittäminen
Tuotannon liittymät hinnoitellaan samoilla periaatteilla kulutuksen liittymien kanssa.
Lisäksi tuotannon liittämisessä tulee noudattaa Tornion Energian käytössä olevaa ohjetta: ”Pientuotannon liittäminen Tornion Energia Oy:n verkkoon”
9. Rakentamiskustannukset
Verkonhaltija määrittelee rakentamiskustannukset käyttäen Energiamarkkinaviraston verkonarvon määrityksessä käyttämiä verkostokomponenttien yksikköhintoja.
10. Liittymän muutokset
Liittyjä ja Tornion Energia Oy voivat sopia kirjallisesti pienjänniteliittymän muuttamisesta keskijänniteliittymäksi tai päinvastoin. Tällöin nykyinen liittymä puretaan purkuehtojen mukaisesti ja sen korvaavasta liittymästä tehdään uusi liittymissopimus.
Liittymän pääsulakekoon suurentamisesta peritään lisäliittymismaksu, joka on uutta ja vanhaa pääsulakekokoa vastaavien liittymismaksujen erotus
Vyöhykkeiden I ja II ulkopuolella sijaitsevan liittymän tehon korotus hinnoitellaan jännitetason kapasiteettivarausmaksulla kerrottuna uuden ja vanhan liittymistehon erotuksella.
Jos liittymän pääsulaketta pienennetään, ei liittymismaksua hyvitetä, vaan liittymissopimuksen mukainen liittymisoikeus jää voimaan.
Yksivaiheisen liittymän muuttamisesta kolmivaiheiseksi 35 A:n liittymäksi veloitetaan edellä olevasta poiketen puolet (50 %) 3 x 35 A:n liittymismaksusta.
Vyöhykehinnoittelualueen ulkopuolella muutoksesta veloitetaan puolet (50%) vyöhykkeen 3 tapauskohtaisesti määrätystä 3 x 35 A:n liittymismaksusta.
Muissa liittymän muutosta koskevissa erikoistapauksissa nykyinen liittymissopimus puretaan purkuehtojen mukaisesti ja sen korvaavasta liittymästä tehdään uusi liittymissopimus.
Liittymisjohdon siirtäminen, jatkaminen tai lyhentäminen samalla tontilla tai rakennuspaikalla pääkeskuksen sijainnin muuttuessa tehdään laskutyönä. Liittyjä vastaa liittymisjohdon siirrosta tontin sisällä. Liittymän suurentamisesta tai pienentämisestä aiheutuvista kustannuksista vastaa liittyjä.
Keskijänniteliittymän suurentamisesta veloitetaan lisäliittymismaksuna uutta ja vanhaa liittymätehoa vastaava liittymismaksujen erotus. Hinnoittelussa P on uutta- ja
vanhaa liittymistehoa vastaavien liittymistehojen erotus.
11. Liittymän ylläpito
Liittymän katkaisemisesta ja jälleen kytkennästä peritään palveluhinnaston mukaiset toimenpidemaksut.
Ainoastaan verkonhaltijalla on oikeus tehdä omistamissaan liittymisjohdoissa asennus-, huolto-, korjaus-, siirto- ja purkutöitä. Liittymissopimus voidaan liittyjän niin halutessa pitää voimassa, vaikka liittymässä ei ole sähkönkäyttöä. Liittymän ylläpidosta tehdään erillinen sopimus. Liittymän ylläpito veloitetaan sähkönkulutusmaksuun sisältyvässä siirtohinnassa. Mikäli sähkönkulutuspaikalla ei ole voimassa olevaa sähköntoimitussopimusta, veloitetaan liittymän ylläpidosta erillisellä laskulla. Ylläpitomaksu on liittymän pääsulakkeiden mukainen kulloinkin voimassa olevan yleissiirtotuotteen 3x25 A:n perusmaksun siirtomaksun suuruinen lisättynä viranomaismaksuilla ja veroilla.
12. Liittymissopimuksen irtisanominen ja liittymismaksun palautus
Pysyvää liittymää koskevan liittymissopimuksen irtisanomisen tulee tapahtua kirjallisesti. Irtisanomisesta tulee ilmetä liittymispaikka, liittyjän nimi ja yhteystiedot ja sopimuspäivämäärä sekä liittymän tunnus. Mikäli irtisanoja ei ole sama kuin liittymissopimuksen tekijä, on irtisanomisesta selvittävä peruste, jolla sopimus on irtisanojalle siirtynyt.
Perushinnaston mukainen liittymismaksu on palautuskelpoinen. Palautettavaa on vain varsinainen liittymismaksu, ei korotettu liittymismaksu, eivätkä mahdolliset yksikköperusteiset maksut. Palautettavan liittymismaksun euromäärä on alkuperäinen maksu ilman korkoja ja indeksi- yms. korotuksia.
Ennen 1.1.1996 allekirjoitettujen liittymissopimusten liittymismaksua ei palauteta lainkaan, koska liittymän purkamiskustannusten lisäksi liittymäjohdon rakentamisesta ja mittaroinnista aiheutuneet kustannukset vastaavat keskimäärin liittymismaksua.
1.1.1996 ja sen jälkeen allekirjoitettujen liittymissopimusten osalta palautettavasta liittymismaksusta vähennetään liittyjän erääntyneet saatavat, sekä liittymän purkamisesta ja liittyjän verkosta erottamisesta aiheutuvat kustannukset arvonlisäverollisena. Mikäli liittymää on suurennettu maksamalla vain liittymismaksujen erotus, on palautettava määrä tällöin alkuperäisen liittymismaksun ja erotuksena maksettujen maksujen summa.
13. Tilapäinen liittymä
Ensisijaisesti pyritään tekemään pysyvä liittymissopimus. Tilapäisliittymästä tehdään aina liittymissopimus, jossa määritellään toimitusaika, laskutusperuste, perittävät
laitevuokrat, vakuudet ja muut tarvittavat asiat. Tilauksessa on oltava liitteenä asemapiirros.
Tilapäisen liittymissopimuksen maksimivoimassaoloaika on kaksi vuotta verkonhaltijan allekirjoituspäivämäärästä. Sopimus päättyy tämän ajan kuluttua ilman erillistä irtisanomista.
Jos tilapäinen liittymä ei sijaitse olemassa olevan sähköverkon välittömässä läheisyydessä, joudutaan rakentamaan tilapäinen liittymisjohto. Tilapäinen liittymisjohto tehdään kokonaisuudessaan laskutyönä. Liittyjä voi rakentaa tilapäisen liittymisjohdon hallinnassaan olevan alueen osalta. Tällöin liittymän mittaus ja pääsulakkeet sijoitetaan liittyjän rakentaman johdon alkupäähän.
Mikäli tilapäinen liittymä halutaan rakennettavan joko kokonaan tai osaksi lopullisena liittymisjohtona, voidaan tämä suorittaa, jos se verkonhaltijan harkinnan mukaan on mahdollista ja tarkoituksenmukaista eikä tilapäisliittymä ole lopullista liittymää suurempi. Tällöin liittyjä toimittaa verkonhaltijalle asemapiirroksen, josta ilmenee lopullisen pääkeskuksen sijainti, sekä lopullisen liittymissopimuksen. Liittyjä suorittaa lopullisen liittymismaksun normaalisti. Myöhemmin tarvittava liittymisjohdon siirto tehdään verkonhaltijan toimesta laskutyönä tai liittyjä vastaa itse siirtotyöstä, mikäli liittymisjohto on hänen omistuksessaan.
Tapauksissa, joissa tarvittavaa sähkötehoa ei voida antaa pienjänniteverkosta tai työmaan sähkölaitteet voivat häiritä muiden liittyjien sähkönkäyttöä, tilapäisliittymä toteutetaan keskijänniteliittymänä. Työmaa-aikaisen muuntamon hankinta ja käyttö kuuluu liittyjän vastuulle.
13.1 Tilapäisen liittymän veloitusperusteet
Mikäli ennalta tiedetään sähkönkäyttötarpeen jäävän lyhytaikaiseksi, kuten rakennustyömaat, huvitilaisuudet yms., ei peritä liittymismaksua, vaan palveluhinnaston mukaiset kytkentä- ja irrotusmaksut. Mikäli tilapäisliittymä sisältää verkonrakennustöitä (muita kuin pelkät kytkennät ja mittaroinnin) peritään todelliset verkostokustannukset liittyjältä palveluhinnaston mukaisesti.
Verkonrakennusmateriaali on asiakkaan omaisuutta. Torniossa 30.09.2021
TORNION ENERGIA OY