ASUKASOPAS
ASUKASOPAS
Säilytä asunnossa
SISÄLLYSLUETTELO
TERVETULOA ASUKKAAKSI 1
YHTEYSTIEDOT 2
ASUNNON VUOKRAAMINEN 3
Vuokrasopimus Vakuus Virhelomake Vuokranmaksu
Asunnon vaihtaminen, eli sisäinen muutto Irtisanominen
ASUNNON KUNNON TARKKAILU 4
Kosteusvaurioiden tarkkailu Kylpyhuoneen muovimaton tarkkailu Veden käytöstä
Viemärin toiminnasta 5
Parvekkeen tarkkailu
Huoneiston lämmityksestä 6
Ilmanvaihdosta 7
Sähkölaitteet 8
Jääkaappi
Pakastin 9
Xxxxx Xxxxxxxxx
Yleiset tilat ja pihat Varasto
GYPROC-KIINNITYSOHJEET 10
KORJAUSVASTUUT 11
HUONEISTON JA MATERIAALIEN 12
HOITOVINKKEJÄ
LEMMIKKIELÄIMET 13
LUMITYÖT 13
JÄTTEIDEN LAJITTELUOHJEET 14
TOIMINTA HÄIRIÖTILANTEISSA 15
VUOKRALAISDEMOKRATIA 15
AVAIN HUKASSA 15
PALOVAROITIN 16
PALOVAROITTIMEN SIJOITUS 17
VAKUUTUKSET 18
PELASTUSSUUNNITELMA 18
TOIMINTA HÄTÄTILANTEISSA 18
JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 19
LAKI YHTEISHALLINNOSTA VUOKRATALOISSA 20
TERVETULOA KIINTEISTÖ OY KUHMON TERVA-ASUNTOJEN ASUKKAAKSI
Tämän asukasoppaan tarkoituksena on kertoa Kiinteistö Oy Kuhmon Terva-asunnoista, sen toiminnasta ja asumisesta sen asunnoissa.
Opasvihkosesta löytyy myös jätteiden lajitteluohjeet sekä muita eri laitteiden ja materiaalien käyttöohjeita ja toimintaohjeita eri tilanteisiin.
Xxxxxxxx, että asukasoppaan avulla kotiudut paremmin uuteen kotiin ja asuinympäristöösi. Jos et löydä kaikkiin kysymyksiisi vastauksia oppaasta, niin älä epäröi ottaa yhteyttä isännöitsijän toimistoon.
Asukasopas tulee säilyttää asunnossa ja pois muutettaessa se täytyy jättää seuraavalle asukkaalle.
Kiinteistö Oy Kuhmon Terva-asunnot on Kuhmon kaupungin omistama kiinteistöyhtiö, joka on perustettu 1.1.1997. Ylintä päätösvaltaa käyttää Kuhmon kaupungin valitsemat yhtiökokousedustajat, joita on kolme henkilöä. Yhtiötä johtaa viisijäseninen hallitus, joka kokoontuu tarvittaessa.
Terva-asunnoilla on taajamassa 609 asuntoa ja haja-asutusalueen eri kylillä 18 rivi- ja/tai paritalon asuntoa.
KIINTEISTÖ OY KUHMON TERVA-ASUNNOT
Toimiston osoite: | Könninmäentie 2, 88900 Kuhmo | |
Henkilökunta: | Xxxx Xxxxx, toimitusjohtaja | 615 55490/ 044 725 5490 |
Xxxx Xxxxxxx, toimistosihteeri | 615 55491/ 044 710 5065 | |
Xxxx Xxxxxxxxx, kunnossapitoinsinööri | 615 55492/ 044 725 5492 | |
Xxxxx Xxxxxxxx, kiinteistösihteeri | 615 55242 | |
Xxxxx Xxxxxxxx, remonttimies Xxxx Xxxxxxxxx, remonttimies Xxxxx Xxxxxxx, huoltomies/putkimies | 044 710 5077 044 710 5135 | |
Xxxx Xxxxxxxxx, huoltomies | 044 710 5139 | |
Sähköposti: | xxxx.xxxxx@xxxxx.xx xxxx.xxxxxxx@xxxxx.xx xxxx.xxxxxxxxx@xxxxx.xx |
KIINTEISTÖJEN HUOLTO
JR-Kiinteistöhuolto Oy Piilolan alueesta vastaava huoltomies Xxxx Xxxxxxxxxxx 040 7245 345 (ma-pe 6.00 – 14.30) muina aikoina päivystysnumero 0400 685 115
Karhu-haka: Virkatie 26/ Karhunpolku 5/ Sudenpolku 2-4
Kuhmon Vatro: Karhunpolku 3
Piilolanvatro: Peuranpolku 9
Piilolantie: Piilolantie 42
Letka: Mäntytie 2
Sanna: Mäntytie 4
Kuriiri: Mäntytie 10
Mäntytie 12: Mäntytie 12
Männynlehti: Mäntytie 14-16
Karpalotie 4 rivitalo: Karpalotie 4
Lakkatie/ Karpalotie: Lakkatie 38/ Karpalotie 2
Terva-asuntojen huolto Xxxxx Xxxxxxx 044 710 5135 tai Xxxx Xxxxxxxxx 044 710 5139
(ma-ke 7-15, to 7-14.15, pe 7-14,) muina aikoina päivystysnumero
Xxxxxxxxxx XX-Kiinteistöhuolto Oy. päivystysnumero 0400 685 115
Akonlahti: Koppelokuja 1/ Metsokuja 2
Metsokuja: Metsokuja 1
Ansakuja: Ansakuja 2/ Pyykuja 20-26
Kuhmonselkä: Pyykuja 15-17
Pyykuja: Pyykuja 19
Kotikumpu: Kotilaakso 2-4
Kotikontu: Kotilaakso 3-5
Kotirinne: Kotirinne 2-4
Levälahti: Koirisärkäntie 4
Tervaskujan paritalot: Tervaskuja 4-8 Huoltotie/Miilukuja: Huoltotie 14/ Miilukuja 1 Koivula: Könninmäentie 2
Piilola: Piilolantie 40
Leväkangas I ja II: Kappelikuja 13 j a 11
Kaupungin tilapalvelut Päivystysnumero 044 710 5042
Tuupala: Kainuuntie 118
ASUNNON VUOKRAAMINEN
Vuokrasopimus laaditaan isännöitsijän toimistossa.
Samalla vuokralainen tekee muuttoilmoituksen maistraattiin. Vuokrasopimusta allekirjoitettaessa vakuusmaksu pitää olla maksettuna. Avaimet saa käyttöönsä vuokrasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen isännöitsijän toimistosta.
VAKUUS
Asuntoa vuokrattaessa asukas maksaa vakuutena vuokrasopimuksen velvoitteiden täyttämisestä 200 euroa. Asukas saa huoneiston käyttöönsä vasta vakuuden maksettuaan. Kun asukas irtisanoo asuntonsa vuokrasopimuksen, hän saa maksamansa vakuuden takaisin, mikäli huoneisto on jätetty siistiin ja hyvään kuntoon sekä vuokrat ja käyttökorvaukset on maksettu.
Jos asukas haluaa vaihtaa asuntonsa toiseen Terva-asuntojen asuntoon, niin hänelle palautetaan entisen asunnon vakuusmaksu, mikäli edellä mainitut ehdot täyttyy. Kun hän vuokraa uuden Terva-asuntojen asunnon, niin hänen täytyy maksaa uusi vakuusmaksu. Vakuus on siis sopimuskohtainen.
VIRHELOMAKE
Uuden asukkaan täytyy täyttää asuinhuoneiston virhelomake. Xxxxxxxxxx saa isännöitsijän toimistosta. Xxxxxx tulee täyttää vaikka asunto olisi virheetön. Xxxxxx tulee palauttaa kahden viikon kuluessa muutosta. Jos asukas ei palauta lomaketta, niin hänen katsotaan hyväksyneen
asunnon kunto virheettömänä. Mikäli poismuuttaessa asunnossa havaitaan vikoja tai puutteita, katsotaan ne vuokrasuhteen aikana ilmenneiksi, ja asukas on silloin korvausvelvollinen.
MUISTA PALAUTTAA VIRHELOMAKE!
VUOKRANMAKSU
Asukas maksaa vuokran painetuilla tilisiirroilla. Vuokran maksupäivä on kunkin kuukauden 5 päivä, eräpäivän siirtämisestä on sovittava isännöitsijän toimistossa. Vuokraan sisältymättömät käyttökorvaukset on merkitty rastilla vuokrasopimukseen.
ASUNNON VAIHTAMINEN, XXX XXXXXXXX MUUTTO
Terva-asuntojen asukkailla on mahdollisuus vaihtaa asuntoa sopivampaan heidän elämäntilanteensa mukaan. Asukkaan täytyy täyttää asuntohakemus ja palauttaa se liitteineen toimistolle. Sisäisessä muutossa ei peritä päällekkäisiä vuokria.
IRTISANOMINEN
Asuinhuoneiston vuokralaisen vuokrasopimuksen irtisanominen täytyy tehdä kirjallisesti isännöitsijän toimistossa. Irtisanomisaika on yksi kuukausi laskettuna irtisanomiskuukauden viimeisestä päivästä. Esim. jos aiot muuttaa pois maaliskuun alussa, niin sinun täytyy sanoa vuokrasopimuksesi irti tammikuun loppuun mennessä. Muista siis tehdä irtisanominen hyvissä ajoin!
ASUNNON KUNNON TARKKAILU
KOSTEUSVAURIOIDEN TARKKAILU
Kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi kunnollinen tuuletus on tärkeää. Älä siis tuki ilmanvaihtoventtiilejä, ja huolehdi kylpyhuoneen kuivatuksesta. Vältä myös pyykin kuivattamista sisällä.
Asukkaan täytyy ilmoittaa isännöitsijälle havaitsemistaan kosteusvaurioista. Vaurioita ovat mm.
• Lattiapinnoitteet muuttavat väriään.
• Tapetit irtoavat seinältä.
• Maali ei pysy tai hilseilee seinällä tai katossa.
• Sisätiloissa tuntuu homeen tai ”ummehtuneen” hajua.
• Seinissä tai katossa on homepilkkuja.
Suurin osa tapahtuvista vahingoista liittyy veteen, esim. viemärit tukkeutuvat, vesihanat jäävät vuotamaan, letkut irtoavat. Siksi jokaisen asukkaan kannattaa olla huolellinen näissä asioissa.
KYLPYHUONEEN MUOVIMATON TARKKAILU
Asukkaan tulee tarkkailla kylpyhuoneen muovimaton kuntoa kosteusvaurioiden syntymisen ja homekasvuston kehittymisen ehkäisemiseksi.
Tarkkaile erityisesti kylpyhuoneessa, että
• muovimatto ja sen saumat ovat ehjät,
• muovimatto on hyvin kiinni lattiassa ja seinien alaosassa,
• putkistojen läpiviennit muovimatossa ovat tiiviit,
• silikonit eivät ole ratkenneet.
Jos edellä mainitut asiat eivät ole kunnossa, täytyy ottaa yhteyttä isännöitsijään.
VEDEN KÄYTÖSTÄ
Vesimaksut muodostavat suuren osan asumiskustannuksista. Lämmin vesi on lähes kaksi kertaa niin kallista kuin kylmävesi. Veden kulutukseen vaikuttaa käyttötottumukset. Kohtuullinen vedenkäyttö on noin 130 - 170 litraa asukasta kohti vuorokaudessa.
• Ilmoita heti vuodoista hanoissa ja WC- kalusteissa. Pienistäkin vesivuodoista kasvaa iso lasku.
• Kiinnitä huomiota käyttötottumuksiin. Vesi on kallista!
• WC:n huuhtelulaitteiden pienetkin vuodot voidaan todeta laittamalla paperinpala pöntön seinälle ja seuraamalla kastuuko se.
• Pese täysiä koneellisia pyykkiä ja astioita tai käytä erilaisia säästö- ja vajaatäyttöohjelmia.
• Valitse järkevästi pesulämpötilat.
• Seuraa koneen pesuainetarvetta, älä yliannostele.
• Pyykin- tai astianpesukonetta ei koskaan saa jättää käyntiin ilman valvontaa.
• Sulje pyykin- ja astianpesukoneen hanat jokaisen käyttökerran jälkeen. Jos hanaa ei suljeta, voi ajan kuluessa paine rikkoa vesiputken.
• Älä tiskaa ja huuhtele astioita juoksevalla vedellä.
Pyykin- ja astianpesukoneen asennuksessa on otettava huomioon sekä sähköasennusten että vesi- ja viemäriasennusten asettamat vaatimukset koneiden liittämistavalle. Pyykinpesukoneen paikka on huoneiston kylpyhuoneessa.
VIEMÄRIN TOIMINNASTA
Viemäriverkosto ei pysty kuljettamaan sinne sopimattomia jätteitä. Tukkeutumisvaaran vuoksi viemäreihin ei saa laittaa:
• kiinteitä kotitalousjätteitä (perunan, hedelmien tms. kuoria), pohjaanpalaneita keitoksia
• kahvinporoja
• tupakan tumppeja
• kääre- tai sanomalehtipaperia
• tekstiilejä
• hiekkaa, kissanhiekkaa, multaa
• rasvaa, öljyä, bensiiniä, liuottimia jne.
• ongelmajätteitä
• wc-raikastintelineitä, lääkepakkauksia tms. kylpyhuonetarvikkeita.
• vaippoja, terveyssiteitä, ehkäisyvälineitä, käsipyyhkeitä
• Remontin aikana käytettäviä sementtilaasteja, tasoitteita tai laattaliimoja
Kylpyhuoneessa on lattiakaivo, joka estää putkistojen tukkeutumista keräämällä irtokarvoja ja muita hiukkasia, ajan myötä lattiakaivo täyttyy edellä mainituista roskista. Koska lattiakaivo on suorassa yhteydessä jätevesiverkkoon, se on mahdollinen pöpöpesä. Puhdista siis lattiakaivo säännöllisesti välttääksesi tukkeutumat ja bakteerikasvustot. Lattiakaivon voit puhdistaa esimerkiksi vanhalla tiskiharjalla sekä desinfioivalla puhdistusaineella.
Myös tiskialtaan vesilukko (putken mutka tiskipöydän alla) on hyvä puhdistaa aika ajoin.
PARVEKKEEN TARKKAILU
Parvekkeen kosteusvaurioita estetään seuraavilla toimilla:
• Pidä vedenpoistoreitit avoinna.
• Tarkkaile lattian pintarakenteen kuntoa ja ilmoita vaurioista isännöitsijälle.
• Lakaise lumi ja sohjo heti pois parvekkeen lattialta.
• Parveke täytyy puhdistaa säännöllisesti sekä tarvittaessa kuivata.
• Nosta parvekkeella olevat märät matot kuivumaan vesisateen jälkeen, koska ne irrottavat parvekkeen lattiasta maalia ja aiheuttavat hygienia- ja kosteushaittoja.
Muistathan, että parveketta ei saa pestä juoksevalla vedellä, koska alakerran parveke ja talon ulkoseinä voivat likaantua. Parvekkeen voi pyyhkiä nahkealla räsyllä.
Mattojen tomutus on kielletty parvekkeella, tomuta matot matonkopistelutelineellä.
HUONEISTON LÄMMITYKSESTÄ
Huonelämpötiloilla on suuri merkitys energiankulutukseen. Yhden asteen lämpötilan nostaminen lisää energiankulutusta 4–7 %. Myös pölyhaitta kasvaa lämpötilan noustessa.
Suomessa yleinen lämpötilan ohjearvo asuintiloissa on noin 20…22 astetta. Makuuhuoneissa lämpötila voisi olla asteen tai pari alhaisempikin, sillä viileämmässä on parempi nukkua. Keski- Euroopassa ohjearvo asuintiloissa on noin 18 astetta.
Joistakin huonelämpötila tuntuu viileältä, mutta eri tutkimusten mukaan se on kaikkein terveellisin. Muista, että kätesi lämpötila on n. +35 °C. Se aistii esim. +30 °C:n lämmityspatterin viileäksi, mutta tosiasiassa tämä patteri vielä lämmittää +21 -asteista huonetta.
Virallisesti lämpötila mitataan oleskeluvyöhykkeeltä, jolla tarkoitetaan huonetilan aluetta yhden (1) metrin etäisyydeltä ikkunasta ja 0,5 metrin etäisyydeltä ikkunattomasta ulkoseinästä sekä 1,5 metrin korkeudelta lattiasta. Mittaus suoritetaan normaali olosuhteissa, ei esimerkiksi pitkäaikaisen tuuletuksen jälkeen.
Lämmityspatterit luovuttavat lämpöä huoneistoon. Patterissa on termostaatti, joka säätää patterin lämpötilaa. Termostaatti tarvitsee tilaa ja aikaa, se toimii pienellä viiveellä. Ota huomioon, että ulkoilman lämpötilan äkilliset muutokset vaativat aikansa lämmön tasautumiseksi.
Jos asunnossa on kuuma, niin ei ylilämpöä kannata tuulettaa harakoille, vaan patterit on säädettävä.
Asukkaan on tärkeää muistaa:
• Ilmoittaa heti patterin vesivuodoista isännöitsijälle.
• Xxxxxxx tarkka huonelämpömittari ja sijoittaa se oleskeluvyöhykkeelle, ei ulkoseinälle.
• Seurata huonelämpötiloja ja ilmoittaa liian korkeasta tai liian matalasta lämpötilasta huoltovastaavalle tai huoltomiehelle.
• Tuulettaa pikaisesti ristivedolla, on tehokkain ja energiaa säästävin tuuletustapa.
• Ei jättää ikkunoita ja ovia auki lähtiessäsi asunnosta.
• Ei sijoittaa huonekaluja, verhoja tms. välittömästi pattereiden eteen tai yläpuolelle, jotta lämpö pääsisi esteettä leviämään huoneeseen.
• Ilmaustarvetta kuvaa loriseva ääni pattereissa tai jos jatkuvasti vain patterin alaosa on lämmin ja yläosa kylmä.
• Jos vain patterin yläosa on lämmin, toimii patteriventtiili oikein.
.
Kun tartut toisella kädellä patteriin tulevaan johtoon ja toisella kädellä patterista lähtevään johtoon, tunnet kädelläsi pienenkin lämpötilaeron Tällöin vesi virtaa patterissa. Kesällä lämpöä ei saisi tuntua.
• Patteritermostaattia kannattaa ruuvata keväällä, kesällä ja syksyllä muutaman kerran kiinni ja auki sen jumittumisen estämiseksi.
• Pidä porraskäytävien, tuulikaappien ja kylmien tilojen oven kunnolla kiinni.
ILMANVAIHDOSTA
Ilmanvaihdon tarkoituksena on poistaa asunnon sisäilmaa pilaavia epäpuhtauksia ja samalla tuoda asuntoon riittävästi puhdasta ja raikasta ilmaa. Huoneilman epäpuhtauksista on tarkemmin selvitetty tämän kappaleen lopussa. Huoneen ilman tulee vaihtua vähintään kerran kahdessa tunnissa.
Ihminen viettää 60 % ajastaan sisätiloissa ja ulkoilmassa vain 10 %. Siksi sisäilman laatu on merkitykseltään suurempi kuin ulkoilman. Hyvä ilmanvaihto on perusedellytys sekä asunnon että asukkaiden terveydelle.
Ilmanvaihdossa tärkeitä asioita ovat:
• Kosteuden poisto. Kosteutta tulee mm. pyykin kuivattamisesta
• Epäpuhtaudet (hiilidioksidipitoisuus) ja niiden poistaminen huoneilmasta. Epäpuhtauksista on tarkemmin kerrottu tämän kappaleen lopussa.
• Uuden raikkaan ilman sisääntuonti mm. korvausilmaventtiileillä
• Ilmanvaihdon tarpeenmukainen säätö
ilmanvaihto on riittämätön, mikäli kosteus tiivistyy lasipintoihin. Ilmanvaihtolaitteiden pitää olla jatkuvasti toiminnassa, sisäilman kustannuksella ei kannata säästää energiaa. Ilmanvaihtoa tulee lisätä mm. pestäessä/kuivattaessa pyykkiä tai laitettaessa ruokaa sekä
tupakoitaessa sisätiloissa. Huoneistossa tehtävien töiden yhteydessä mm. maalattaessa tai lakattaessa, tulee huolehtia riittävästä tuuletuksesta työn aikana ja sen jälkeen.
Näin varmistat huoneistosi ilmanvaihdon toiminnan
• Keittiön ikkuna ja parvekeovi on pidettävä suljettuna ruuanlaiton ajan, muuten käryt leviävät huonetiloihin. Korvausilman saamiseksi keittiön viereisen huoneen ikkunaa voi pitää auki.
• Asukkaan tehtävänä on kolme kertaa vuodessa tarkistaa poistoilmaventtiileihin kertynyt lika ja pöly, sekä puhdistaa harjalla ja tiskiaineella venttiilit. Keittiössä venttiili likaantuu nopeammin, kuin muissa huoneissa. Mikäli venttiilien puhdistaminen jätetään tekemättä, niin huoneiston ilma vaihtuu huonommin. Myös talotuulettimen/ liesituulettimen rasvasuodatin pitää puhdistaa kahden kuukauden välein.
• Poistoilmaventtiilin keskiosan asentoa ei saa muuttaa eikä venttiiliä tukkia.
• Kun tuuletat, tuuleta nopeasti ristivedolla.
Jos epäillään, että ilmanvaihdon poistoilmaventtiili (venttiilejä on wc:ssä, kylpyhuoneessa, keittiössä, vaatehuoneessa) ei vedä tai että venttiilistä tulee käryä huoneistoon, voidaan asia testata talouspaperilla asettamalla paperi poistoilmaventtiiliä vasten
• Sopiva ilmavirta pitää talouspaperin paikallaan, liian voimakas pyrkii imaisemaan paperin kanavaan.
• Jos paperi putoaa, ilmanvaihto on riittämätön
Huoneilman epäpuhtaudet
Huoneilma sisältää kemiallisia epäpuhtauksia, jotka voivat olla peräisin rakennus- ja sisustusmateriaaleista, kosteuden vaurioittamista rakenteista, ihmisen toiminnoista tai asunnon ulkopuolelta (rakennuksen muut tilat, teollisuus, liikenne).
Formaldehydi on huoneen lämmössä väritön ja pistävän hajuinen kaasu, jonka lähteinä toimivat mm. rakennus- ja sisustusmateriaalit, tekstiilit, kosmeettiset aineet, liimat ja tupakansavu. Pienet formaldehydimäärät saa pois asunnosta tuulettamalla. Formaldehydi aiheuttaa kurkkukipua, silmäoireita sekä muita ärsytysoireita.
Radon on hajuton, mauton ja näkymätön maaperästä tuleva radioaktiivinen kaasu, joka ei aiheuta välittömiä oireita. Xxxxx lähettää hajotessaan ionisoivaa säteilyä, jonka on todettu lisäävän keuhkosyöpäriskiä erityisesti tupakoitsijoilla, koska radon ja tupakointi lisäävät toistensa haittavaikutuksia. Radonia syntyy jatkuvasti maankuoressa, josta se kulkeutuu asuntoihin. Kohonneita radonpitoisuuksia voi esiintyä pientalojen lisäksi kerrostalojen maantasalla olevissa asunnoissa.
Muita terveyshaittoja aiheuttavia kemiallisia epäpuhtauksia ovat mm. ammoniakki, asbesti, hiilidioksidi, hiilimonoksidi eli häkä, styreeni ja erilaiset haihtuvat orgaaniset yhdisteet.
Huoneilmasta on analysoitu useita satoja erilaisia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä eli VOC- yhdisteitä, joiden on arvioitu olevan yhtenä syynä sisäilmaongelmiin. Myös huonepöly, varsinkin ilmassa leijuva pöly voi aiheuttaa hengitystieoireita allergisille.
Tupakansavu on yksi merkittävimmistä sisäilman epäpuhtauksista. Tupakansavun lähteenä voi olla huoneistossa tupakointi, mutta myös rakennevuotojen tai väärin toimivan ilmanvaihdon seurauksena muualta sisätilaan kulkeutuva tupakansavu.
Viherkasveistamme useimmat tuoksuvat voimakkaasti sekä vapauttavat sisäilmaan kemiallisia yhdisteitä, jotka ärsyttävät allergikkoja. Jos olet allergikko, testaa viherkasveihin mahdollisesti liittyvät allergiset reaktiosi poistamalla kasveja vaiheittain. Viherkasvien lehtiä voi puhdistaa kostealla liinalla.
SÄHKÖLAITTEET
Asukkaan on muistettava sähkölaitteista:
• Viallinen sähkölaite on välittömästi poistettava käytöstä tai korjautettava valtuutetulla sähköalan huoltomiehellä.
• Asunnon pistorasioiden, kytkimien ja näkyvien kaapeleiden tulee olla ehjiä. Vioista täytyy ilmoittaa isännöitsijälle.
• Eri kokoisia sulakkeita kannattaa varata asuntoon. Sulakkeiden vaihtoa pitää harjoitella etukäteen.
• Varalamppuja kannattaa myös varata huoneistoon.
• Sähkökatkoksia varten asunnossa olisi hyvä olla paristolla toimiva käsivalaisin.
• Vesi johtaa hyvin sähköä. Vältä sähkölaitteiden käyttöä tilanteissa, joissa on runsaasti vettä lähistöllä esim. suihkussa käydessäsi.
Xxxx sähkötöitä saa itse tehdä?
Tavallinen sähkönkäyttäjä ei saa tehdä kiinteitä sähköasennuksia, eikä saa puuttua lainkaan niihin. Vain pistorasioiden ja kytkinten peitekansien irrotus ja kiinnitys on sallittua esimerkiksi tapetoinnin tai maalauksen ajaksi. Työn ajaksi on katkaistava virta ryhmä- tai mittaritaulun pääkytkimestä.
Varsinaisten sähkötöiden tekeminen on luvanvaraista toimintaa ja vaatii tarpeellisen ammattipätevyyden. Muutamia pieniä, lähinnä siirrettäviin sähkölaitteisiin kohdistuvia korjaustöitä saa tehdä itse.
Valaisimen saa itse kytkeä katossa olevaan valaisinliittimeen eli ”sokeripalaan”. Tätä varten on katkaistava virta ryhmä- tai mittaritaulun pääkytkimestä. Pelkkien liitinten varaan valaisinta ei saa jättää riippumaan, vaan se on ripustettava kattokoukkuun. Asukas saa itse vaihtaa valaisimen lamput ja särkyneet sulakkeet
JÄÄKAAPPI
Jääkaappi täytyy vuosittain ottaa pois paikoiltaan ja kaapin takaosa puhdistaa pölystä. Pölykerros lisää sähkönkulutusta sekä aiheuttaa palovaaran. Jääkaapin oven tiivisteet kannattaa tarkastaa säännöllisesti. Tarkkaile jääkaapissa olevaa sulatusveden poistoputkistoa. Jos se tukkeutuu, valuu vesi lattialle ja siitä syntyy kosteusvaurio. Vaurion estämiseksi puhdista putkisto ja sulatusveden haihdutusmalja aika ajoin.
PAKASTIN
Sulata ja tyhjennä mahdollinen pakastimesi sekä hävitä vanhentuneet tuotteet. Turhien tuotteiden säilyttäminen lisää pakastimen energian kulutusta.
LIESI
Uunin ja keittolevyjen säännöllinen puhdistaminen lisää merkittävästi niiden käyttöikää. Kerran vuodessa kannattaa myös siirtää uunia ja puhdistaa uunin tausta.
TELEVISIO
Toimistolta voit kysyä kuuluuko talosi antenni- vai kaapelitelevisio verkkoon oikean digiboxin ostamista varten. Kaapelitelevisio taloissa ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä Xxxxxxx kaapeli- tv vikailmoitusnumeroon 0206 90101, joka palvelee ma-pe 8-21 ja la 9-16-30.
YLEISET TILAT JA PIHAT
Yleisten tilojen hyvä käytettävyys on tärkeää kaikille asukkaille. Yleisiä tiloja ovat ulkoiluvälinevarastot, käytävät, varastot ja saunatilat.
Tärkeää tietoa asukkaille:
• Yleisissä tiloissa, pesutiloja lukuun ottamatta, riittää 17-18 °C lämpötila.
• Vuotavista vesikalusteista pitää ilmoittaa heti isännöitsijälle.
• Palaneista lampuista, viallisista pistorasioista jne. pitää ilmoittaa heti isännöitsijälle.
• Ulko-ovien täytyy sulkeutua kunnolla.
• Pesukoneita, kuivaushuoneen laitteita jne. pitää käyttää vettä ja energiaa säästävästi.
• Poistoilmaventtiilejä ei saa tukkia.
• Korvausilmaventtiilit on pidettävä auki.
• Xxxxx pitää sammuttaa poistuttaessa tiloista.
Älä säilytä pihalla ylimääräistä tavaraa kuten veneitä tai asuntovaunuja. Autojen pysäköinti on sallittua vain niille varatuille paikoille. Vain huoltoajo on sallittu porraskäytävien eteen!
Autojen lämmityspistorasiapaikat varataan isännöitsijän toimistosta. Lämmityspistorasioiden kannet on pidettävä lukittuina.
VARASTO
Kerrostalojen kellarikerroksessa sijaitsee myös häkkivarastot. Jokaista asuntoa kohti on yksi verkolla ympäröity varastotila. Asukkaan tulee itse hommata lukko häkkivarastonsa oveen. Pois muutettaessa häkkivarasto täytyy tyhjentää. Rivitaloissa on asukkaille varastokopit joko erillisessä varastorakennuksessa tai asuntojen pihoilla on omat varastorakennukset.
KIINNITYSOHJEET KUIVAN TILAN GYPROC-LEVY SEINÄÄN
Huoneiston väliseinät ovat yleensä lastulevyä tai Gyproc-levyä. Tässä on ohjeita ja kiinnikemalleja, kun kiinnität Gyproc-levyyn peilejä, hyllyjä, valaisimia, vaatenaulakoita jne. Kalusta huoneisto ensin jotakuinkin lopulliseen asuun ja jätä taulujen yms. esineiden kiinnittäminen viimeiseksi, niin vältät turhien reikien tekemistä seiniin.
Kevyet esineet kiinnitetään nauloilla, kattovalaisimet koukuilla ja raskaammat esineet kiinnikkeillä.
Raskaat ja lujaa tukea vaativat kalusteet, jotka aiheuttavat samanaikaisesti sekä veto- että puristusrasituksia, kiinnitetään runkoon asennettujen lisätukien varaan. Lisätuet on asennettu runkoon ennen levytystä. Lisätukea vaativa kaluste on mm. vessan lavuaari, joka on kiinnitetty paikalle jo rakennusvaiheessa.
Kiinnitä erittäin painavat tai suurelle rasitukselle alttiit esineet, (kuten seinälle ripustettavat kirjahyllyt ja raskaat kattovalaisimet), taustatukeen tai levyn takana olevaan runkoon.
Mikäli olet kiinnittämässä jotain kylpyhuoneen seinään, mikä rikkoo seinämaton, niin ota yhteyttä isännöitsijään.
Tässä on muutamia esimerkkejä eräiden esineiden painoista: Taulut, kattovalaisimet ja seinäkellot painavat yleensä alle 5 kg. Ryijyt painavat yleensä 5 kg/m² ja peilit 10kg/m². Vaatenaulakot vaatteineen noin 20 kg/juoksumetri. Kirjahyllyt noin 40 kg/juoksumetri kirjoja.
KORJAUSVASTUUT
Seuraavassa taulukossa on esitetty kenelle kustannusvastuut missäkin asiassa kuuluvat. Kustannusvastuu A: asukkaalla T: Terva-asunnoilla A/T: asukkaalla/ Terva-asunnoilla
Merkkien selitykset:
* Ota yhteys huoltovastaavaan
** Sovittava ja hyväksytettävä aina huoltovastaavalla etukäteen ja jälkikäteen
*** Työn saa tehdä vain ammattimies tai asiantuntija
T/A = Kustannusvastuu määräytyy tapauskohtaisesti aiheuttamisperiaatteen mukaan.
Avaimet ja lukot - lisäavaimet | A * | Lämmitys ja ilmanvaihto - pattereiden ilmaaminen | A/T |
- huoneiston ulko-oven sarjoitus | T/A * | - patteriventtiilin korjaus ja säätö | T |
- turvalukon asennus | A * | - ilmanvaihtojärjestelmän säätö | T |
- varmuusketjun asennus | A | - ilmanvaihtohormien puhdistus | T |
Ikkunat | - ilmanvaihtoventtiilien puhdistus | A | |
- ikkunapuitteiden korjaus | T | Vesi- ja viemärilaitteet | |
- ikkunapuitteiden maalaus - ikkunoiden lasien vaihto tai korjaus - ikkunoiden tiivistys | T T/A T/A | - pesualtaan tulppa - suihkuletkun vaihtaminenT - pesukoneliitännät | A A |
- aukipitolaitteet ja helat Ovet | T | - lattiakaivojen puhdistus - WC- istuimen kansien vaihto - putkistovuodot ja viemäritukokset | A A/T T |
- huoneiston ulko- tai parvekkeen oven korjaus | T | - vesihanojen korjaus ja uusiminen | T |
- ovisilmän hankinta ja korjaus - ovien korjaus | A * T/A * | Sähkölaitteet | |
- palovaroittimet paristoineen | A | ||
Keittiön kalusteet - keittiönkalusteiden kunnostaminen - asunnon varusteisiin kuuluvan jää-viileäkaapin korjaus | T T | - sulakkeiden ja hehkulamppujen vaihto - loisteputkien ja sytyttimien vaihto - jääkaapin ja uunin lamppujen vaihto - valaisimet, valaisinkuvut ja lamput | A A/T A A |
- kuivausritilöiden vaihto | T | - valokatkaisijat ja pistorasiat | T |
- rasvasuodattimen puhdistus Pintaremontit | A | - lieden levyn uusiminen - antenniliitosjohto - saunan kiukaan kivet | T *** A A/T |
- ulkoseinän korjaus ja parveke | T | ||
Omatoimiset remontit ja vaihdot - sisämaalaukset | A ** |
Epäselvissä tapauksissa ota aina yhteyttä huoltovastaavaan tai isännöitsijään ennen kuin ryhdyt korjaukseen!
HUONEISTON JA MATERIAALIEN HOITOVINKKEJÄ
1. Älä tee turhia reikiä seiniin. Älä poista vanhoja koukkuja ja nauloja seinistä, sillä yleensä tuloksena on vain entistä suurempi reikä.
2. Kiinnitä huonekalujen jalkoihin huopapalat.
3. Kuivaa kylpyhuoneen lattiat kuivauslastalla peseytymisen jälkeen. Kylpyhuoneen kuivumista edistää myös kylpyhuoneen oven raolleen jättäminen. Älä kuivaa pyykkiä sisällä huoneistossa!
4. Kylpyhuoneen suihkuverho on hyvä pestä viikoittain, jos suihku on jokapäiväisessä käytössä.
HUONEISTON SIIVOAMISESTA
Asunnon kuntoon vaikuttaa myös siisteys. Siivouksen tehtävänä on puhdistuksen lisäksi pintojen suojaaminen likaantumista, kulutusta sekä ilman ja kosteuden vaikutusta vastaan.
Säännöllinen siivoaminen edistää myös hyvää sisäilmaa. Pinnoille kertynyt pöly antaa otolliset kasvuolosuhteet mikrobikasvustolle.
Muista siis siivota säännöllisesti! Ilmanpuhdistimet eivät korvaa siivousta, sillä puhdistin riittää vain yhden puhtaan ja kunnossa olevan huoneen ilman puhdistamiseen.
PUHDISTUSAINEET
Puhdistusaineet helpottavat lian ja pölyn puhdistamista pinnoilta. Seuraavassa on ohjeita erilaisten pintojen siivoamisesta sekä puhdistusaineiden käytöstä.
Puhdistusaineen pH-luku ilmaisee, kuinka hapanta tai emäksistä aine on. PH-asteikko on 0-14, luku 7 kuvaa neutraalia ainetta. Emäksisyys kasvaa siirryttäessä pH 7:stä ylöspäin.
Neutraaleja ja heikosti emäksisiä puhdistusaineita käytetään yleispuhdistukseen, koska ne sopivat kaikenlaisille pinnoille eivätkä ärsytä käsiä. Happamia puhdistusaineita käytetään saostumien poistoon. Emäksisillä aineilla poistetaan pinttynyttä likaa.
Puhdistusainepakkauksissa on ohjeet, millaisille pinnoille ainetta saa käyttää, sekä annosteluohjeet. Tutustu huolellisesti ohjeisiin.
Eri pinnoille sopivia puhdistus menetelmiä:
Seinäpinnat
Maalatut seinäpinnat pyyhitään mietoon pesuaineveteen kostutetulla rievulla ja kuivataan. Tapetoidut seinät pyyhitään kuivalla rievulla, tapetti ei kestä vettä.
Lattiapinnat
Muovimatot pestään neutraalilla tai heikosti emäksisellä (pH 8-9) pesuaineliuoksella, huuhdellaan ja kuivataan.
Kattopinnat
Puhdistetaan imuroimalla tai pyyhkeellä.
Ikkunat
Lasipinta pestään sienellä/rievulla, joka on kostutettu erittäin miedossa pesuaineliuoksessa. Sen jälkeen lasi kuivataan kumilastalla. Ikkunankarmi ja -puitteet pyyhitään kostealla liinalla.
Ovet
Ovilevy, -karmi sekä ovilevyn reunat pyyhitään ensin pehmeällä pyyhkeellä ja sen jälkeen pinnat pyyhitään kostealla liinalla, huuhdotaan ja kuivataan.
Wc ja kylpyhuone
Wc:n ja kylpyhuoneen puhdistusaineet ovat usein joko vahvasti happamia tai vahvasti emäksisiä. Happamat puhdistusaineet on tarkoitettu kalkki- ja muiden saostumien poistoon, emäksiset taas hyvin likaisten pintojen puhdistukseen. Desinfioivat puhdistusaineet tuhoavat myös pieneliöitä.
Wc-istuimen puhdistamiseen kannattaa hankkia wc-harja ja jokin puhdistusaine. Jos wc- istuinta ei säännöllisesti puhdisteta ja lika pääsee paakkuuntumaan istuimen pohjalle, istuinta on lähes mahdoton saada puhtaaksi.
LEMMIKKIELÄIMET
Lemmikkieläinten pitäminen asunnossa on sallittua.
Asukkaan tulee huolehtia, etteivät lemmikkieläimet tuota vahinkoa asunnolle tai häiriötä naapureille. Lemmikkieläimet on pidettävä kytkettyinä, myös talon pihalla. Huolehdi koirasi kasvattamisesta, että se ei rähinöimällä ja haukkumalla pelota muita asukkaita. Hyvin käyttäytyvä ja ystävällinen lemmikkieläin on ilo myös naapureillesi.
Lemmikkieläintä ei saa jättää pitkiksi ajoiksi yksin asuntoon. Jatkuva koiran haukkuminen häiritsee naapureita, eikä se ole koirallekaan hauskaa.
Koiran ulostejätteitä ei saa jättää yleisille piha-alueille.
LUMITYÖT
Kerrostaloasunnoissa asukkaiden tulee tehdä lumityöt oman autonsa parkkipaikalta. Rivitaloasunnoissa asukkaille kuuluu parkkipaikan puhtaanapidon lisäksi myös asuntonsa porrasedustojen sekä asuntonsa piha-alueen lumityöt ja liukkauden torjunta.
JÄTTEIDEN LAJITTELUOHJEET
Paperinkeräykseen vain näitä
sanomalehdet, aikakausilehdet, mainokset (ei muovia), vaaleat kirjekuoret (myös ikkunalliset), uusiopaperi, värillinen paperi, Atk- ja kopiopaperit, puhelinluettelot, kirjat. Kaikki postiluukusta tuleva paperi kelpaa paperinkeräykseen.
Ei paperin keräykseen
muovi- ja vahapintaiset paperit, likaiset tai märät paperit ja pahvit, ruskeat paperit, elintarvikepakkaukset, maito- ja mehutölkit, pehmopaperit esim. servietit ja talouspaperi, alumiinipaperit, muovit, muovipussit.
Biojätteeseen vain näitä
ruokajätteet, hedelmät, vihannekset, kahvinsuodattimet, teepussit, kalojen perkuujäte, sienten ja marjojen perkuujäte, kuivuneet ja pilaantuneet elintarvikkeet, pehmopaperit esim. talouspaperi ja servietit, kananmunan kuoret, pahviset kananmunakennot, kasvinosat, puutarhajätteet, kukkamulta, kissanhiekka, lemmikkieläinten jätökset, pienet luut, saunavastat.
Biojätteen voi kerätä paperiin tai maatuvaan, tärkkelyksestä valmistettuun pussiin. Papereista sopivat esimerkiksi jauho- ja sokeripussit, harmaat kartonkipakkaukset, sanomalehtipaperi tai kaupassa myytävät biojätepussit. Jos käytät tärkkelyksestä valmistettuja muovimaisia pusseja, tarkista pakkauksesta, että ne sopivat biojätteen keräykseen. Huomaa, että kaikki "biohajoaviksi" mainostetut muovipussit eivät maadu!
Ei biojätteeseen
tupakantumpit, imurin pölypussit, tekstiilit, kumi, nahka, muovi, lasi, posliini, metalli, muovipussit, muovitetut paperit, metalli, maito- ja mehutölkit, viili- ja jogurttipurkit, säilyketölkit, tölkkien kannet, pullonkorkit, pesujauhepakkaukset, muovipullot, vaipat, terveyssiteet, ongelmajätteet, tuhka, isot luut, happamat maidot kaadetaan viemäriin.
Energiajätteeseen vain näitä
Muovi: elintarvikepakkaukset ( ei alumiinilla vuoratut), muovipullot, muoviastiat, muovisangot, muovirasiat, muovikannet - ja korkit, muovipussit, muovikelmut, styrox.
Paperi, kartonki ja pahvi: elintarvikepakkaukset, lahjapaperit, kirjankannet, kertakäyttöastiat,
muu paperinkeräykseen, pahvinkeräykseen tai biojätteeseen kelpaamaton paperi, pahvi, kartonki, pizzalaatikot
Sekamateriaalit: muovi ja kuitumateriaalien yhdistelmäpakkaukset; pussit ja einespakkaukset. Sekalaiset: pienet puutavarat (ei liimaa sisältävät), puuvillavanu, kierrätykseen kelpaamattomat tekstiilit
Ei energiajätteeseen
kyllästetty puu, kumi, nahka, tekstiilit, vaipat, hammastahnatuubit, PVC-muovi(merkintä 03), alumiinia tai muita metalleja sisältävät pakkaukset, putket, letkut, johdot, ritilät, teippi, kontaktimuovi, piirtoheitinkalvot, sadevaatteet, kerniliinat, pressut, kasetti- ja cd-kotelot, muovimatot, liimoja sisältävät puut (puukuitulevyt, vaneri, lastulevyt, laminaatti- ja melamiinipitoiset levyt) ja painekyllästetty puu.
Lisätietoja saa Terva-asuntojen erillisestä jäteoppaasta
TOIMINTA HÄIRIÖTILANTEISSA
Kukaan ei saa käyttäytymisellään tai muulla tavoin häiritä toisten asumisviihtyisyyttä. Talossa asuvien on noudatettava normaalin kotirauhan edellyttämiä käytöstapoja. Asukkaiden on huolehdittava siitä, että myös heidän vieraansa noudattavat talon järjestyssääntöjä. Häiritsevä elämä on kiellettyä 22.00 -
07.00 välisenä aikana, mutta muulloinkaan se ei ole suotavaa.
Mikäli häiriköintiä tapahtuu naapurissasi tai asuinalueellasi, toimi seuraavasti:
1. Soita poliisin hätänumeroon 112.
2. Huoltomies tulee avaamaan poliisin pyynnöstä oven, jos häiriköinti tapahtuu lukittujen ovien takana.
3. Ota yhteyttä isännöitsijän toimistoon heti seuraavana arkipäivänä tai täytä häiriöntuottamusilmoitus.
4. Tarkistettuaan ensin tilanteen, isännöitsijä ottaa yhteyttä häirikköön.
5. Jos häiriö jatkuu huomautuksesta huolimatta, tulee häiriöntuottamusilmoitus toimittaa isännöitsijälle kahden asukkaan allekirjoittamana. Heidät kutsutaan tarvittaessa käräjäoikeuteen todistajiksi.
6. Terva-asunnot ilmoittaa häirikölle vuokrasopimuksen purkamisesta.
7. Asiapaperit toimitetaan tarvittaessa käräjäoikeuteen, joka päättää asiasta.
8. Ulosottomies ilmoittaa häätöpäivän ja toimittaa häädön.
VUOKRALAISDEMOKRATIA
Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa antaa mahdollisuuden asukkaille käyttää vaikutusvaltaa omaa asumistaan koskevissa asioissa. Asukasdemokratia toimintaa on Terva-asuntojen suurimmissa kerrostaloissa. Jos olet kiinnostunut toiminnasta, ota yhteyttä isännöitsijään. Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (16.7.1990/649) löytyy tämän asukasoppaan lopusta.
AVAIN HUKASSA?
Jos avaimesi on kadonnut tai jäänyt oven väärälle puolelle, etkä pääse sisälle asuntoosi, niin soita huoltoyhtiölle. Huoltoyhtiö perii maksun oven avaamisesta, jonka suuruus vaihtelee vuorokauden ajankohdan mukaan. Mikäli sinulla on maksamattomia ovenavausmaksuja, niin silloin huoltoyhtiö ei ole velvollinen tulemaan oven avaukseen. Maksa siis ovenavausmaksusi ja jos maksat käteisellä laskutuslisä jää pois.
Jos avaimesi on kokonaan kadonnut, ota yhteyttä isännöitsijän toimistoon heti seuraavana arkipäivänä.
PALOVAROITIN
1.9.2000 palovaroittimet tulivat pakollisiksi kaikkiin asuinhuoneistoihin. 1.1.2010 alkaen palovaroitin täytyy olla jokaista alkavaa 60 m² kohden.
Palovaroittimen hankintavelvollisuus on asunnon vuokralaisella. Asunnosta pois muutettaessa asukas saa palovaroittimen mukaansa.
Vuokralaisen tulee huolehtia palovaroittimen toimintakunnosta. Hänen tulee testata palovaroitin kerran kuukaudessa laitetoimittajan
ohjeiden mukaisesti. Testaus kannattaa tehdä vaikka esimerkiksi joka kuukauden 13 päivä, niin se ei unohdu. Palovaroittimen paristo tulee vaihtaa vähintään kerran vuodessa. Pariston vaihtamispäivä voisi olla esimerkiksi asunnon haltijan syntymäpäivä.
Varoitin sijoitetaan asunnon kattoon paikkaan, johon savu pääsee esteettä leviämään. Palovaroittimen paras paikka on katon keskiosa, sitä ei kannata missään tapauksessa sijoittaa puolta metriä lähemmäksi seinärakenteita, korokkeita, palkkeja tai muita savukaasujen leviämistä ohjaavia esteitä, eikä ilmanvaihto venttiilejä. Palovaroittimen mukana on sijoitusohje, jota noudattamalla varoittimille löytyy oikea paikka.
Tulipalossa kehittyy hengenvaarallista savua, mihin voi menehtyä nopeasti etenkin nukkuessaan vaaraa edes huomaamatta. Palovaroitin päästää kovan hälytysäänen, kun savua muodostuu.
Silloin jää aikaa pelastautua.
Useimmiten tulipalo alkaa huoneiston sisustuksista. Verhot ja huonekalut syttyvät helposti ja aiheuttavat palaessaan hengenvaarallisia palokaasuja. Pienikin palo kehittyy hyvin nopeasti rajuksi tulipaloksi. Jo palon alkaessa kehittyy runsaasti vaarallisia, tappavia palokaasuja.
Palovaroitin
• havaitsee pienenkin määrän asuntopalossa syntyvää savua ja palokaasua
• herättää nukkuvan
• antaa aikaa pelastautua, pelastaa ja jopa sammuttaa alkavan palon
Palovaroittimen hälyttäessä sinulla on muutama minuutti aikaa pelastaa itsesi ja muut vaarassa olevat. Jo 2-3 minuutin kuluttua palon syttymisestä on asuntosi luultavasti täyttynyt savusta.
Vielä muutama minuutti ja sisälämpötila on nousut useaan sataan asteeseen.
KUN PALOVAROITIN HÄLYTTÄÄ, TOIMI NOPEASTI JA TEHOKKAASTI
1. Pelasta kaikki asunnossa olevat
2. rajoita palo sulkemalla ovet ja ikkunat
3. ilmoita tulipalosta hätänumeroon 112
4. sammuta lähimmällä alkusammuttimella
5. opasta palokunta paikalle
PALOVAROITTIMEN SIJOITUS
Palovaroittimen sijoittamisessa noudatetaan laitetoimittajan ohjeita ja soveltuvin osin sisäasiainministeriön julkaisun A:41 ohjeita.
- Varoittimen suurin valvonta-alue on enintään 60 m²
- Varoittimen valvonta-alue ulottuu 6 m:n etäisyydelle varoittimesta vaakatasossa
- Käytäville asennettavien varoittimien keskinäinen etäisyys on yllä mainitusta johtuen enintään 12 m
Palovaroittimen sijoitus
- Varoitin sijoitetaan keskelle huonetta tai vuoteen yläpuolelle, yleensä tilan korkeimpaan kohtaan
- Varoitin toimii nopeimmin katossa kuin seinällä, siksi se kiinnitetään mieluimmin kattoon ja sen ympärillä on oltava 500 mm vapaata tilaa joka suuntaan
PELASTUSSUUNNITELMA
Taloosi on tehty asuinkiinteistön pelastussuunnitelma, jossa on ohjeita hätä- ja vaaratilanteiden varalle. Kerrostaloissa pelastussuunnitelma löytyy pesutuvan yhteydestä/ kellari- tai rappukäytävältä. Rivitaloissa pesutuvan yhteydestä tai Terva-asuntojen toimistolta. Tutustu pelastussuunnitelmaan sillä jokaisen on hyvä ja pitää tutustua siihen.
VAKUUTUKSET
Kiinteistöön kohdistuvia vahinkoriskejä ovat mm. tulipalot, vuotovahingot, LVIS-tekniikan rikkoutumisvahingot sekä luonnonilmiöihin, rikoksiin, ilkivaltaan ja vastuukysymyksiin liittyvät riskit.
Taloyhtiöllä on kiinteistövakuutus, joka korvaa rakennukselle aiheutuneet vahingot. Asukkaalla tulisi olla kotivakuutus oman koti-irtaimistonsa suojaksi. Asuinkiinteistössä tapahtuneessa tulipalossa, vuotovahingossa tai muussa onnettomuudessa tuhoutunutta koti-irtaimistoa ei korvata vuokranantajan kiinteistövakuutuksesta.
Mikäli tulipalon, vuotovahingon tai muun onnettomuuden jälkeen asukas joutuu muuttamaan muualle, niin vuokranantajan kiinteistövakuutus ei korvaa muutosta aiheutuvia kustannuksia, vaan ne kuuluvat asukkaan kotivakuutuksen korvauspiiriin.
KOTIVAKUUTUS KANNATTAA HANKKIA!
TOIMINTA HÄTÄTILANTEISSA
Mikäli on sattunut onnettomuus, niin toimi seuraavasti:
1. Varmista ettei ihmisiä ole vaarassa. Aloita ensiapu, jos sitä tarvitaan.
2. Soita yleiseen hätänumeroon 112.
Xxxxx ensin, mitä on tapahtunut ja missä. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin. Toimi sinulle annettujen ohjeiden mukaan. Lopeta puhelu vasta kun saat luvan.
3. Estä lisävahinkojen syntyminen, jos se on mahdollista
4. Ohjaa pelastusajoneuvot onnettomuuspaikalle.
Poliisin hätänumero on myös 112.
J Ä R J E S TY S S Ä Ä N N Ö T YLEISET JÄRJESTYSTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
Kukaan ei saa käyttäytymisellään tai muulla tavoin tarpeettomasti häiritä toisten asumisviihtyisyyttä. Talossa asuvien on muutoinkin noudatettava normaalin kotirauhan edellyttämiä käytöstapoja. Talon asukkaiden on huolehdittava siitä, että myös heidän vieraansa noudattavat näitä järjestyssääntöjä.
Sen lisäksi, mitä lait, asetukset ja Kuhmon kaupungin järjestyssäännöt määräävät, on asukkaiden sovinnollisen ja tahdikkaan asumisen onnistumiseksi otettava huomioon seuraavat määräykset:
1 § Ulko-ovet on pidettävä lukittuina klo 20.00 - 06.00
Kellarikäytävien ja ulkoiluvälinevarastojen ovet on aina pidettävä lukittuina. Asunnon avaimia ei saa jättää huoneisto-oviin niin, että sivullinen voi ne ottaa.
2 § Häiritsevä elämä on kiellettyä klo 22.00-7.00 välisenä aikana. Muulloinkaan se ei ole suotavaa. Edellä mainittu koskee asuntoa, parveketta, yhteistiloja ja piha-aluetta.
Koiria ei saa jättää asuntoon yksin haukkumaan.
3 § Mattojen piiskaaminen on sallittua vain pihalla, ei missään tapauksessa parvekkeella.
Parvekkeelle kertynyttä pölyä, koirankarvoja, tupakantumppeja sekä muita roskia ei saa heittää alas parvekkeelta. Parvekkeet on pidettävä lumettomina.
Parvekkeilla ei saa laittaa ruokaa
4 § Viemäriverkostoa ei saa käyttää minkäänlaisten roskien poistamiseen.
5 § Koirien ulkoiluttaminen suoritetaan pihapiirin ulkopuolella, ei lasten leikkipaikoilla. 6 § Kellaritiloissa on palavien nesteiden säilytys ja käyttö kielletty. Bensiinikäyttöisten
ajoneuvojen ja laitteiden säilytys ja käyttö on kellaritiloissa kielletty.
7 § Pihan siisteyden kannalta on tärkeää, että ruoantähteet ym. roskat viedään niille varattuihin roskalaatikoihin.
Polkupyörät, kelkat ja sukset säilytetään niille varatuissa paikoissa, ei milloinkaan seinää vasten eikä portaiden edessä.
8 § Hyväksymättömien sähkölaitteiden käyttö on ankarasti kielletty. Autojen lämmityssähkön ottaminen huoneistoista parvekkeiden kautta on kielletty.
9 § Turhaa veden ja sähkön käyttöä on vältettävä. Vesijohtovuodot yms. on aina heti
niiden ilmaannuttua ilmoitettava talonmiehelle.
10 § Piha-alueella autolla ajo on sallittua ainoastaan huoltoajossa. Pysäköinti on sallittua ainoastaan asukas- ja vieraspysäköintiin varatuilla paikoilla.
Nurmikoiden ja istutusten kaikenlainen vahingoittaminen on kiellettyä.
11 § Rakennuksen tärvelemisestä, ikkunoiden rikkomisesta, seinien ja lattioiden vaurioitu- misesta yms. vahingon aiheuttamisesta vaaditaan syylliseltä täysi korvaus.
JOS HALUAT RAUHALLISEN YÖN, SALLI SE MYÖS NAAPURILLESI.
(Lähde: finlex1.edita 15.12.2003)
Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa 16.7.1990/649
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Yhteishallinnon tarkoitus
Vuokratalojen asukkaiden ja omistajien tässä laissa säädetyn yhteishallinnon tarkoituksena on antaa asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuus omaa asumistaan koskevissa asioissa sekä lisätä asumisviihtyvyyttä ja edistää vuokratalojen kunnossapitoa ja hoitoa.
2 § Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan niihin vuokrataloihin, jotka ovat aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetussa laissa (1190/1993) tai vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa (604/2001) tarkoitettujen käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisia. (29.6.2001/605).
Lisäksi tätä lakia sovelletaan soveltuvin osin muuhun asuntokantaan, jos omistaja niin päättää.
3 §(29.6.2001/605)
Asukkaiden kokous
Vuokranmääritystä varten muodostetun vuokranmääritysyksikön talon tai talojen asukkaat ja muut huoneistojen haltijat käyttävät tämän lain mukaista päätösvaltaansa asukkaiden kokouksessa.
4 §
Asukkaiden kokouksen koolle kutsuminen
Asukkaiden kokous on kutsuttava koolle vähintään kerran kalenterivuodessa käsittelemään tässä laissa tarkoitettuja asioita.
Asukkaiden kokouksen kutsuu koolle asukastoimikunta tai, jos sitä ei ole, omistaja. Kokous on myös viipymättä kutsuttava koolle käsittelemään tässä laissa tarkoitettua asiaa, jos sitä vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutetuista ilmoittamaansa asiaa varten vaatii.
Kutsu asukkaiden kokoukseen on toimitettava jokaiseen huoneistoon jaettavalla ja talon ilmoitustauluille asetettavalla ilmoituksella vähintään viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat sekä kokouksen aika ja paikka.
5 §
Äänioikeus ja vaalikelpoisuus asukkaiden kokouksessa
Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat kaikki talossa vakinaisesti asuvat 18 vuotta täyttäneet henkilöt. Äänioikeutettuja ovat myös liike- tai toimistotilojen välittömät haltijat siten, että heillä on kullakin huoneistoa kohden yksi ääni.
Talon omistaja ei kuitenkaan ole äänioikeutettu eikä vaalikelpoinen, vaikka hänellä olisi välittömässä hallinnassaan talon huoneisto.
Samaan toimielimeen ei saa valita useampia kuin yksi henkilö samasta huoneistosta.
6 §
Päätöksenteko asukkaiden kokouksessa
Asukkaiden kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, mitä enemmistö kokouksessa annetuista äänistä on kannattanut, jollei asukkaiden kokous ole päättänyt, että jonkin asian osalta päätös on tehtävä yksimielisesti, määräenemmistöllä tai kaikkien äänioikeutettujen kannattaessa sitä taikka että vaali on toimitettava tiettyä vaalitapaa noudattaen. Vaali voidaan päättää toimittaa myös erillisessä äänestystilaisuudessa tai postitse. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalissa arpa ja muulloin se mielipide, jota puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa.
7 § Asukastoimikunta
Asukkaiden kokouksella on oikeus valita asukastoimikunta tai useampia asukastoimikuntia. Jos kokous valitsee useampia asukastoimikuntia, tulee sen määrätä niiden toimialueista.
Samaan vuokranmääritysyksikköön kuuluvien asukastoimikuntien yhteistyöstä päättävät asukastoimikunnat keskenään.
8 §
Asukastoimikunnan toimikausi ja kokoonpano
Asukastoimikunta valitaan kulloinkin enintään kahdeksi vuodeksi sen mukaan mitä toimikauden pituudesta päätetään asukkaiden kokouksessa. Asukkaiden kokous päättää myös jäsenten lukumäärästä ja valintatavasta.
Asukastoimikunta tai sen jäsen voidaan erottaa kesken toimikauden asukkaiden kokouksen päätöksellä, jota on kannattanut vähintään puolet äänioikeutetuista.
9 §
Asukastoimikunnan päätöksenteko
Asukastoimikunnan päätökseksi tulee se mielipide, mitä enemmistö kokouksessa annetuista äänistä on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalissa arpa ja muulloin se mielipide, jota puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa.
10 §
Asukastoimikunnan tehtävät
Asukastoimikunnan tehtävänä on:
1) osallistua valmisteluun, neuvotella ja antaa lausunto vuokranmääritysyksikköön kuuluvien talojen talousarvioesityksestä sekä vuokranmääritysesityksestä;
2) tehdä esityksiä ja neuvotella vuosittain talousarvioon sisällytettävistä korjaustoimenpiteistä;
3) osallistua valmisteluun, neuvotella ja antaa lausunto pitkänajan korjaussuunnitelmista;
4) osallistua valmisteluun, neuvotella ja antaa lausunto pitkänajan rahoitussuunnitelmista;
5) tehdä esityksiä, neuvotella ja antaa lausunto huoltosopimuksen sisällöstä, hoitojärjestelmästä sekä isännöinnin ja huoltotehtävien järjestämisestä;
6) valvoa asukkaiden ja muiden huoneistojen haltijoiden yhteiseen lukuun hoito-, huolto- ja korjaustoimenpiteiden suorittamista;
7) päättää järjestyssääntöjen sisällöstä;
8) edistää asumiseen liittyvien erimielisyyksien ratkaisemista ja tarvittaessa toimia sovittelijana häiriötapauksissa;
9) päättää yhteisten autopaikkojen, saunojen, pesutupien ja vastaavien tilojen vuokraus- ja jakamisperiaatteista ja valvoa niiden noudattamista;
10) päättää yhteisten askartelu- ja kerhohuoneiden ja vastaavien tilojen käytöstä sekä talkoiden ja muiden vastaavien yhteisten tilaisuuksien järjestämisestä;
11) päättää toimikunnan päätettäväksi siirretystä asiasta tai toimeenpanna sen tehtäväksi annettu asia edellyttäen, että asukastoimikunta on valmis ottamaan sen vastaan; sekä
12) tehdä esitys, neuvotella ja antaa lausunto muista vuokranmääritysyksikköön kuuluvia taloja koskevista asioista.
11 §
Tiedonsaantioikeus ja tiedottamisvelvollisuus
Asukkaiden kokouksella tai asukastoimikunnalla on oikeus saada omistajalta tai tämän edustajalta tämän lain mukaisten oikeuksien käyttämiseen tarpeelliset vuokranmääritysyksikköä koskevat tiedot. Tiedot on annettava tilintarkastajan varmentamana, jos asukkaiden kokous tai asukastoimikunta ne sellaisena pyytää. Jos tietojen oikeellisuutta ei voida varmentaa, on tilintarkastajan todettava tämä.
Omistajan tulee myös tiedottaa vuokranmääritysyksikön asukkaille ja muille huoneistojen haltijoille vuokranmääritysyksikköä koskevista sellaisista asioista, joilla voi olla merkitystä heille tai tässä laissa tarkoitetuille toimielimille tämän lain mukaisten oikeuksien käyttämiseksi.
12 §
Asukkaiden edustus hallituksessa tai vastaavassa toimielimessä
Asukkaiden kokouksella tai, jos samalle omistajalle kuuluu useampia vuokranmääritysyksiköitä, asukkaiden kokouksilla on oikeus nimetä ehdokkaita:
1) asunto-osakeyhtiön tai sellaisen kiinteistöosakeyhtiön, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa tässä laissa tarkoitettua taloa, hallitukseen;
2) muun kuin 1 kohdassa tarkoitetun omistajayhteisön tai –säätiön, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa tässä laissa tarkoitettua taloa, hallitukseen tai vastaavaan toimielimeen taikka, jos vuokratalon hoitoa, kunnossapitoa tai talousarvion valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat asiat pääosin kuuluvat omistajayhteisön tai – säätiön muulle toimielimelle, tähän toimielimeen; sekä
3) omistajayhteisön tai –säätiön, jonka tarkoituksena on pääosin muu kuin tässä laissa tarkoitetun yhden tai useamman talon omistaminen ja hallinta, siihen toimielimeen, jonka tehtävänä on erityisesti vuokratalon hoitoa, kunnossapitoa tai talousarvion valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat asiat.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuista ehdokkaista on siinä tarkoitettuun hallitukseen, sitä vastaavaan tai muuhun toimielimeen valittava toimielintä täytettäessä vähintään yksi jäsen, jos jäseniä valitaan enintään neljä, ja vähintään kaksi jäsentä, jos jäseniä valitaan viisi tai enemmän.
Jos 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua toimielintä ei ole, on henkilön, jonka tehtäviin tässä laissa tarkoitetun vuokratalon hoitoa, kunnossapitoa tai talousarvion valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat asiat kuuluvat, hoidettava nämä asiat yhteistyössä tässä laissa tarkoitettujen yhteishallintoelinten kanssa.
13 §
Kunnan välittömässä omistuksessa olevat vuokratalot
Kunnan välittömässä omistuksessa olevan tässä laissa tarkoitetun vuokratalon hoitoa, kunnossapitoa tai talousarvion valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat asiat on hoidettava yhteistyössä tässä laissa tarkoitettujen yhteishallintoelinten kanssa.
14 §
Asukkaiden oikeus valvoa vuokratalon talouden ja hallinnon hoitoa
Asukkaiden kokouksella on oikeus valita valvoja seuraamaan ja tarkastamaan vuokranmääritysyksikön talouden ja hallinnon hoitoa. Asukkaiden kokouksen valitsemalla valvojalla on sama oikeus saada tietoja vuokranmääritysyksikön taloudesta ja hallinnosta, mitä on voimassa vuokratalon omistavan yhteisön tai säätiön tilintarkastajasta. Valvojan toimikausi on sama kuin yhteisön tai säätiön tilintarkastajan toimikausi. Valvojan on annettava kertomuksensa tehtävänsä suorittamisesta asukkaiden kokouksella. Kertomus on annettava tiedoksi myös omistajalle. Valvojan salassapitovelvollisuudesta ja vahingonkorvausvastuusta on voimassa mitä yhteisön tai säätiön tilintarkastajan salassapitovelvollisuudesta ja vahingonkorvausvastuusta on säädetty.
Xxxxxxx asukkaiden kokous tai asukastoimikunta on valinnut vuokratalon omistavan yhteisön tai säätiön tilintarkastajan tai tilintarkastaja on valittu asukkaiden kokouksen tai asukastoimikunnan ehdottamista henkilöistä, hoitaa tämä tilintarkastaja myös edellä 1 momentissa mainitut valvojan tehtävät, jollei omistajan suostumuksella ole valittu myös valvojaa.
Jos yhteisöllä tai säätiöllä on useita vuokranmääritysyksiköitä ja asukkaiden kokoukset tai asukastoimikunnat ovat valinneet yhteisön tai säätiön tilintarkastajan tai tilintarkastaja on valittu asukkaiden kokousten tai asukastoimikuntien ehdottamista henkilöistä, hoitaa tämä tilintarkastaja 1 momentissa tarkoitetut valvojan tehtävät kaikkien vuokranmääritysyksiköiden osalta, jollei omistajan suostumuksella ole valittu myös valvojaa tai useampia valvojia.
15 §
Vaihtoehtoiset toimintamuodot
Asukkaiden kokous voi päättää, että toistaiseksi tai seuraavaksi toimikaudeksi ei aseteta asukastoimikuntaa, vaan sille kuuluvat tehtävät hoitaa asukkaiden kokous, omistajayhteisön tai –säätiön hallitus tai 12 §:ssä mainittu vastaava toimielin taikka asukastoimikunnan sijaan valittava luottamushenkilö. Xxxxxxx myös päättää, että asukastoimikunta tai luottamushenkilö hoitaa vain osan tämän lain mukaan asukastoimikunnalle kuuluvista tehtävistä.
16 § Yhteistyöelin
Jos omistajalla on eri vuokranmääritysyksikköihin kuuluvia taloja, voidaan asettaa myös omistajan ja asukastoimikuntien välinen yhteistyöelin käsittelemään omistajan koko asuntokantaa koskevia tässä laissa tarkoitettuja yhteishallintoon liittyviä asioita.
Yhteistyöelimen asettamisesta päättää omistaja kuultuaan asukastoimikuntia tai, jos asukastoimikuntaa ei jossain vuokranmääritysyksikössä ole, asukkaiden kokousta.
Yhteistyöelin voi antaa suosituksia ja ohjeita yhteishallinnon piiriin kuuluvissa asioissa, jos yhteistyöelimelle ei kuulu päätösvalta asiassa.
17 §
Yhteistyöelimen päätöksenteko
Jos yhteistyöelimen päätöksenteosta ei ole toisin säädetty, yhteistyöelimen päätökseksi tulee se mielipide, mitä enemmistö kokouksessa annetuista äänistä on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalissa arpa ja muulloin se mielipide, jota puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa.
18 §
Omistajalle asetetun velvoitteen laiminlyönti
Jos omistaja tai hänen edustajansa laiminlyö hänelle tässä laissa asetetun tehtävän, voi lääninhallitus asettaa määräajan, jonka kuluessa omistajan tai hänen edustajansa on tehtävä suoritettava. Tehtävän suorittamista asetetussa määräajassa lääninhallitus voi tehostaa asettamalla uhkasakon. Jos on kyse tässä laissa tarkoitetun kokouksen koolle kutsumisen laiminlyömisestä, lääninhallitus voi myös oikeuttaa jonkun asukkaista kutsumaan kokouksen koolle käsittelemään tässä laissa tarkoitettua asiaa.
Ennen 1 momentissa tarkoitetun määräyksen antamista on omistajalle tai hänen edustajalleen varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Päätös uhkasakon asettamisesta on annettava tiedoksi haasteen tiedoksiantamisesta säädetyssä järjestyksessä.
19 §
Tarkemmat säännökset
Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan tarvittaessa asetuksella.
20 §(31.1.2003/85)
Yleinen ohjaus
Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tässä laissa tarkoitetun yhteistoiminnan järjestämisestä sekä muista tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitetuista tehtävistä ja niiden suorittamisesta. Valtion asuntorahastolle kuuluu yleinen ohjaus, ja se voi antaa ohjeita tässä laissa tarkoitetuissa asioissa.
21 § Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991. Tätä lakia sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa lainoitettuun 2
§:ssä tarkoitettuun vuokrataloon.
Vuokranmääritysyksikköön kuuluvien talojen omistajan tulee viimeistään vuoden kuluessa lain voimaantulosta kutsua asukkaiden kokous koolle päättämään tämän lain mukaisen toiminnan aloittamisesta.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 223/89, toisen lvk.miet. 2/90, svk.miet. 32/90
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
17.12.1993/1196:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 177/93, YmVM 13/93
29.6.2001/605:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002. HE 181/2000, YmVM 3/2001, EV 55/2001 31.1.2003/85:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2003.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. HE 232/2002, YmVM 17/2002, EV 192/2002