NEUVOTTELUTULOSPÖYTÄKIRJA 1
koskeva työehtosopimus
1.2.2020 – 28.2.2022
1 § Työehtosopimuksen soveltamisala 5
5 § Työaikalain 6 §:n alaiset työt 6
9 § Muut työaikaa koskevat määräykset 9
12 § Matkakustannusten korvaus 11
13 § Tavoitettavissaolokorvaus 12
14 § Työturvallisuus ja suojavaatetus sekä ruokailu- ja kuljetussuojat 12
VII TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN 14
VIII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN 16
20 § Sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen 16
LIITE 1, TYÖEHTOSOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAUS- JÄRJESTELMÄSTÄ 17
TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ/TEHTÄVIEN VAATIVUUDEN ARVIOINTI SEKÄ SUORITUKSEN ARVIOINTI 23
TEHTÄVÄNKUVAUKSEN TÄYTTÖOHJE JA LOMAKE, työntekijät 24
TYÖNTEKIJÖIDEN VAATIVUUSTASOJEN KUVAUKSET 31
SUORITUSARVIOINNIN OHJEET JA XXXXXX, työntekijät 34
PALKKATAULUKOT JA ERILLISET LISÄT 37
MERITAITO OY:N SEKÄ JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N VÄLISTÄ TYÖNTEKIJÄTYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELUTULOSPÖYTÄKIRJA
1 § Lähtökohdat
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (EPA-sektori) sekä Julkisten ja hyvinvoin- tialojen liitto JHL ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n välillä on saavutettu neuvottelutulos 5.3.2020.
Allekirjoittaneet osapuolet ovat sopineet työntekijöitä koskevan työehtosopi- muksen uudistamisesta edellä mainitun neuvottelutulosten mukaisesti seuraa- vaa:
2 § Sopimuskausi
Sopimuskausi on 1.2.2020 – 28.2.2022.
Sopimuskauden jatkumista koskevat määräykset on todettu em. neuvottelutu- loksen 1. kohdassa.
3 § Palkankorotukset vuosina 2020 ja 2021
1.6.2020
Palkkoja korotetaan 1,0 % suuruisella yleiskorotuksella. Palkkoja korotetaan 0,3 % suuruisella yrityskohtaisella erällä.
Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta, oi- keudenmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksessä.
Yrityskohtaisen erän euromäärän laskentapohjana käytetään työehtosopimuk- sen piiriin kuuluvien työntekijöiden maaliskuun 2020 peruspalkkoja, joita ovat sellaiset kuukausi- ja tuntipalkat palkanosineen, joita muutoin korotettaisiin yleiskorotuksella. Työnantaja ilmoittaa pääluottamusmiehelle jaettavissa ole- van erän kokonaiseuromäärän.
Yrityskohtaisen erän käyttö- ja jakoperusteista neuvotellaan pääluottamusmie- hen kanssa yhteisymmärrykseen pyrkien 1.5.2020 mennessä. Mikäli yrityserän kohdentamisesta ei päästäisi sopimukseen, jaetaan se yleiskorotuksena.
1.5.2021
Palkkoja korotetaan 1,3 % suuruisella yleiskorotuksella. Palkkoja korotetaan 0,7 % suuruisella yrityskohtaisella erällä.
Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta, oi- keudenmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksessä.
Yrityskohtaisen erän euromäärän laskentapohjana käytetään työehtosopimuk- sen piiriin kuuluvien työntekijöiden helmikuun 2021 peruspalkkoja, joita ovat sellaiset kuukausi- ja tuntipalkat palkanosineen, joita muutoin korotettaisiin yleiskorotuksella. Työnantaja ilmoittaa pääluottamusmiehelle jaettavissa ole- van erän kokonaiseuromäärän.
Yrityskohtaisen erän käyttö- ja jakoperusteista neuvotellaan pääluottamusmie- hen kanssa yhteisymmärrykseen pyrkien 1.4.2021 mennessä. Mikäli yrityserän kohdentamisesta ei päästäisi sopimukseen, työnantaja jakaa erän.
4 § Palkkataulukot ja euromääräiset lisät
Palkkataulukoita korotetaan 1.6.2020 lukien 1,0 % ja 1.5.2020 lukien 1,4 %. Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.6.2020 lukien 3,3 %.
5 § Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkiot
Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioita korotetaan 1.6.2020 lu- kien 3,3 %:lla.
6 § Kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidennyksen poistaminen
Kilpailukykysopimukseen perustuva työehtosopimuksen 4 §:n 3a kohdan mu- kainen työajan pidentäminen Meritaito Oy:ssä poistuu ja uusi 3a § on Meritaito Oy:ssä tuntien jakautumisen osalta seuraavansisältöinen:
Osaamisen kehittäminen ja työaikamääräyksistä poikkeaminen
- 10 tuntia osaamisen kehittämistä ja
- 10 tuntia lisätyötä
ellei paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa sovita tuntimäärien jakautumi- sesta toisin.
Osaamisen vahvistaminen
Kun työnantajalla on tarvetta varmistaa työntekijän tulevan osaamisen taso, työntekijälle voidaan tarjota työnantajan tarpeiden mukaista ja työntekijän osaa- mista kehittävää koulutusta. Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista koulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnan- tajan osoittamassa paikassa järjestettäviä kehittämistilaisuuksia (mm. tavoite- ja kehityskeskustelut) enintään edellä mainitun määrän kalenterivuodessa.
Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämisti- laisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran, kuitenkin enintään kah- della tunnilla päivässä. Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonaisena päivänä. Koulutusta tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arki- pyhäpäiville, arkipyhäviikon lauantaille tai sunnuntaille.
Työnantajan osoituksella
Työnantaja voi työehtosopimuksen ja työsopimuksen estämättä ja niissä sovi- tun lisäksi osoittaa kullekin työntekijälle kalenterivuoden aikana palkallista työ- ajan lisäystä enintään edellä mainittujen määrien verran.
Työtä osoitetaan perustellun tuotannollisen tarpeen edellyttämissä tilanteissa ja tällöin otetaan huomioon työntekijän henkilökohtaiset työaikatarpeet. Lisä- työstä pyritään ilmoittamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ja työtä osoitetaan joko työvuoron alkuun tai loppuun enintään 2 tuntia kerrallaan tai työtä voidaan osoittaa myös kokonaiselle päivälle. Työaikaa ei voida osoittaa arkipyhäpäiville, arkipyhäviikon lauantaille tai sunnuntaille.
Lisätyöltä säännölliseltä työajalta maksetaan kuukausipalkan lisäksi perus- palkka mahdollisine vuoro- ja olosuhdelisineen. Työntekijällä on asiallisista ja painavista henkilökohtaisista syistä mahdollisuus tapauskohtaisesti kieltäytyä tämän kappaleen mukaisista työaikamuutoksista.
7 § Työehtosopimusrakenteen tarkastelu sopimuskaudella
Osapuolet perustuvat työryhmän, jonka tarkoituksena on tarkastella nykyistä Meritaito Oy:n EPA-sektorin työehtosopimusten lukumäärää ja työehtosopi- musrakennetta.
Työryhmän tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka mahdollistavat tulevaisuu- dessa paremmin työntekijöiden ristiinkäytön ja riittävän jouston sekä työehto- sopimusten sisällä, että Arctian välillä. Lisäksi työryhmän tavoitteena on sel- keyttää ja vähentää mahdollisuuksien mukaan Meritaito Oy:n työehtosopimus- ten lukumäärää.
Työryhmän tavoitteena on saada työnsä valmiiksi vuoden 2020 aikana.
8 § Henkilökohtaisen palkanosan kehittäminen
Osapuolet perustuvat työryhmän, jonka tarkoituksena on tarkastella nykyistä Meritaito Oy:n henkilökohtaisen palkanosan rakennetta.
Työryhmän tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka mahdollistavat tulevaisuu- dessa enemmän joustoa ja väliportaita henkilökohtaisen palkanosan muodos- tumiseen.
Työryhmän tavoitteena on saada työnsä valmiiksi vuoden 2021 aikana.
9 § Paikallinen sopiminen poikkeustilanteissa
Jos yritys joutuu sopimuskauden aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuk- siin, voivat sopijapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun so- veltuvuutta vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yrityksen toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.
Helsingissä 8. päivänä huhtikuuta 2020
MERITAITO OY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY
Meritaito Oy:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry väli- nen
TYÖEHTOSOPIMUS
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Palvelualojen työnanta- jat PALTA ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Palkan- saajajärjestö Pardia ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n välillä teh- tyjä työehtosopimuksia, ellei yrityskohtaisella sopimuksella ole toisin sovittu.
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Työehtosopimuksen soveltamisala
1
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Meritaito Oy:n töissä yksityisoikeudellisessa työ- ja oppisopimussuh- teessa oleviin kanava-, kunnossapito-, rakennus-, vesistömit- taus-, talous- ja siivoustyöntekijöihin, kone- ja sähköalan työntekijöihin sekä sukeltajiin ja merkinantajiin.
2 § Työsuhteen alkaminen
1
Työsopimus voidaan tehdä määräajaksi tai olemaan voi- massa toistaiseksi. Sopimusta on pidettävä määräajaksi teh- tynä myös silloin, kun on sovittu määrätystä työstä tai työsuh- teen kestämisaika muutoin käy ilmi sopimuksen tarkoituk- sesta. Työntekijälle on työsopimusta tehtäessä ilmoitettava työn laatu, työpaikka, kokoontumispaikka ja mahdollinen työ- piiri sekä, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa määräajan tai muutoin katsottava määräaikaiseksi taikka on- ko työsopimus katsottava toistaiseksi voimassa olevaksi. Mil- loin työsopimus on tarkoitettu olemaan voimassa määräajan tai muutoin katsottava määräaikaiseksi, työntekijälle on sa- malla ilmoitettava työkauden pituus joko kalenteriajan mu- kaan tai muutoin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla. Kaikkien työntekijöiden kanssa on tehtävä kirjallinen työsopimus.
2
Asianomaisella luottamusmiehellä on oikeus työntekijän suos- tumukselle tarkastaa kirjalliset työsopimukset.
3
Työhönottamisessa ja työsuhteen lopettamisessa noudate- taan ehdotonta puolueettomuutta eikä lain sallimiin järjestöi- hin kuuluminen tai niidenulkopuolella oleminen saa vaikuttaa siihen, eikä myöskään palkan tai työehtojen määrittelyyn.
3 § Yleiset velvollisuudet
Työntekijän ja työnantajan yleiset velvollisuudet määräytyvät työsopimuslain (55/2001) mukaan.
4 § Työsuhteen päättyminen
1
Mikäli määräaikaisessa työsopimuksessa työkauden pituus ei ole määrätty kalenteriajan mukaan, on työnantajan hyvissä ajoin ilmoitettava työntekijälle odotettavissa olevan työsuh- teen päättymisestä, milloin se on työnantajan, mutta ei työn- tekijän tiedossa.
2
Jos määräaikaista työsopimusta ei Meritaidossa uusita, on siitä työntekijälle ilmoitettava 14 vuorokautta tai jos työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti viisi vuotta, 30 vuorokautta ennen sopimuksen päättymistä.
3
Jos työsuhteen alkaessa edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut 30 vuorokautta tai vähemmän, katsotaan työsuh- teen jatkuneen yhtäjaksoisesti irtisanomisaikojen pituutta sekä vuosiloman ja sairasloman pituuteen vaikuttavia mää- räaikoja laskettaessa. Keskeytysaikaa ei kuitenkaan oteta huomioon.
II TYÖAIKA
5 § Työaikalain 6 §:n alaiset työt
1
Säännöllinen työaika työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä on enintään seuraavan taulukon mukainen:
Säännöllinen työaika viikossa 38 t 15 min.
Säännöllinen työaika vuorokaudessa
a) tasapuoliset päivät
b) yhtenä päivänä lyhyempi työaika 7 t 39 min. yhtenä vuo- rokautena 6 t 15 min. muina 8 t
Vuorokautinen säännöllinen työaika on vaihtoehto b). Työ- paikkakohtaisesti voidaan sopia vaihtoehdon a) noudattami- sesta.
Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan erikseen sovitusti järjestää enintään 8 tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin vii- kossa. Viikkotyössä työajan tasaamisvapaat (ns. xxxxxxxx- xxxx) annetaan kokonaisina vapaapäivinä, ellei toisin sovita. Työaika tasoittuu tällöin 52 viikon aikana (kalenterivuosi) kes- kimäärin 38 tuntiin ja 15 minuuttiin. Kirjallisen sopimuksen te- kee luottamusmies työnantajan edustajan kanssa ennalta so- vittujen pelisääntöjen mukaisesti ja se lähetetään tiedoksi so- pimukseen kuuluville toimihenkilöille ja pääluottamusmie- helle.
2
Viikoittaisen säännöllisen työajan keskimääräinen järjestely työaikalain 6 §:n mukaisesti työssä.
Työaikalain 6 §:n mukaisessa päivä- ja kaksivuorotyössä vii- koittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se keskimäärin on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona.
3
Vuorokautinen säännöllinen työaika voidaan, jos siitä etukä- teen sovitaan, tila- päisesti pidentää 9 tuntiin edellyttäen, että viikoittainen säännöllinen työaika enintään kolmen viikon pi- tuisena ajanjaksona tasoittuu 38 tuntiin 15 minuuttiin viikossa. Tällaisesta järjestelystä on sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi ker- ran sovelletaan.
4
Xxxxxxx viikoittainen säännöllinen työaika on järjestetty tai vii- koittaisesta ja vuorokautisesta säännöllisestä työajasta on sovittu edellä 2-3 momentissa tarkoite- tulla tavalla, säännöl- lisen työajan alkamis- ja päättymisaikojen tulla käydä ilmi laa- ditusta työvuoroluettelosta tai, milloin sellaisen laatiminen ei tarpeen, tehdystä sopimuksesta.
5
Ellei toisin ole paikallisesti sovittu, säännöllinen työaika on
- päivätyössä klo 07.00 - 16.00
- kaksivuorotyössä päivävuorossa klo 06.00-14.30 ja iltavuo- rossa klo 14.30-23.00.
6 §. Työvuoroluettelo
Luottamusmiehelle on ennen työvuoroluettelon suunniteltua voimaantuloa varattava tilaisuus tutustua työvuoroluetteloeh- dotukseen vähintään 10 päivän aikana ja antaa siitä lausun- tonsa välittömästi sen jälkeen.
7 §. Työvuorot
1
Vuorotyössä vuorot vaihtuvat viikoittain. Työntekijää voidaan kuitenkin, milloin niin sovitaan, pitää työssä tilapäisesti myös samassa vuorossa. Vuoro- työhön siirtymisestä on työnteki- jälle ilmoitettava viimeistään hänen edellisen työvuoronsa al- kaessa.
2
Tilapäinen vuorotyö on enintään 5 työpäivää kestävä ja sii- hen siirtymisestä on sovittava viimeistään klo 15.00 vuoro- työn alkamista edeltävänä työpäivänä.
3
Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa useampaan osaan, vaan se on työn vaatimukset ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen koetettava saada mahdollisimman yhden- jaksoiseksi.
8 §. Hälytysluonteinen työ
1
Jos työntekijälle hänen aloitettua vapaa-aikansa vieton, an- netaan kutsu saapua työhön säännöllisen työajan tai sovitun työvuoron ulkopuolella, maksetaan hänelle tällaiseen häly- tysluonteiseen työhön valmistautumiseen kuuluvalta ajalta yhden työtunnin palkkaa vastaava korvaus (PT:5737). Sama korvaus suoritetaan työntekijälle hälytysluonteisen työn pää- tyttyä peseytymiseen yms. kuuluvalta ajalta, mikäli työ päät- tyy aamulla ennen klo 07.00 eikä työntekijä välittömästi jatka varsinaista työtään (PT:5489). Hälytysluonteisesta työstä maksetaan työn- tekijälle työajalta kuitenkin vähintään yh- deltä tunnilta palkka mahdollisine yli- työkorvauksineen (PT:5166). Hälytysluonteisessa työssä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka klo 17.00 - 07.00 välisenä aikana ja työtun- tijärjestelmän mukaisena vapaapäivänä kellonajoista riippu- matta (PT:5880).
Hälytysluontoisen työn tunneilta ei makseta ilta- ja yötyökor- vauksia.
2
Työntekijän jatkaessa välittömästi varsinaista työtään samana työvuorokautena
ennen klo 7.00 alkaneen hälytysluonteisen työn jatkeeksi, luetaan ennen klo
7.00 tehdyt työtunnit tämän työvuorokauden säännöllisiin työ- tunteihin.
9 § Muut työaikaa koskevat määräykset
1
Työntekijän on työajan alkaessa oltava työnjohdon määrää- mässä työsopimuksella sovitussa työpaikassa valmiina työs- kentelyyn.
2
Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun käyttämällä työajan seurantalaitteita. Järjestelyn tulee olla sellainen, ettei se aiheuta työntekijöille ajanhukkaa.
III PALKAT
10 § Palkkaperusteet
1
Kanava-, kunnossapito-, rakennus-, vesistömittaus-, talous- ja siivoustöissä sekä kone- ja sähköalan töissä sovelletaan osa- puolten välistä 23.9.2004 tehtyä työehtosopimusta uudesta palkkausjärjestelmästä.
2
Työpalkka määrätään joko ajan perusteella laskettavana ai- kapalkkana tahi kokonaan tai osaksi työsuorituksen perus- teella laskettavana suorituspalkkana.
3
Xxxxxxx työntekijä sopimukseen perustuen siirretään vähin- tään viikoksi väylän- hoitotehtäviin, hänen työsopimukseensa kohtaan ”muu palkkaperuste” kirjataan seuraava teksti:
Väylänhoitotyöhön osallistumispäiviltä maksetaan tämän sopimuksen 13 §:n mukaisten matkakustan- nusten korvausten asemesta väylänhoitohenkilös- tön työehtosopimuksen mukaista toimirahaa.
Milloin väliaikainen väylänhoitotehtävä kestää yli kuukau- den, työntekijän kanssa tehdään uusi määräaikainen väylän- hoitajan työsopimus. Tällöin työntekijälle myönnetään
vastaavan pituinen vapautus omasta työtehtävästään. (15.2.2001)
11 § Suorituspalkka
1
Suorituspalkoilla tarkoitetaan joko urakkatyöstä (suora urakka) suoritettavaa urakkapalkkaa tahi erilaatuisia osaksi ajan osaksi työnsuoritusten perusteella määräytyviä palk- koja.
2
Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista, on työntekijälle tuotannon ja ansion kohottamiseksi varattava mahdollisuus suorittaa työ urakka- työnä. Sellaisissa töissä, joissa se osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi, voidaan sovel- taa myös muita suorituspalkkaustapoja.
3
Urakkatyötä ja muuta edellä tarkoitettua suorituspalkkatyötä tehdään työnjohdon ja työntekijäin keskeisen sopimuksen pe- rusteella. Ellei työn suorittamisesta suorituspalkkatyönä päästä sopimukseen, työ tehdään aikapalkalla.
4
Urakkatyön hinnoittelun tulee perustua työkohtaisiin tuntipalk- koihin ja olla sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee tavanomaisella urakkatyövauhdilla 20 % mainittuja tuntipalk- koja korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen ja työtehon li- sääntyessä vähintään samassa suhteessa.
Pöytäkirjamerkintä:
Varsinaisten rakennustöiden osalta hinnoittelun tulee kui- tenkin olla sellainen, että työn- tekijän urakka-ansio nou- see tavanomaisella urakkavauhdilla 30 % henkilökohtai- sia tuntipalkkoja korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen ja työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.
5
Sellaisten töiden urakkahinnoista, joista ei ole hyväksyttyjä urakkahinnoitteluja, työnjohto ja työntekijä sopivat ennen työn aloittamista keskenään edellä mainittua hinnoitteluperustetta noudattaen.
6
Suorituspalkkatyön mittaus suoritetaan työnjohdon ja työnte- kijäin tai hänen edustajansa kesken edeltä käsin sovittuna ai- kana ja työntekijällä tai hänen edustajallaan on oikeus olla läsnä toteamassa työn määrä.
7
Urakkatyötä tehtäessä on tuntipalkka taattu.
8
Kokonaisurakkaa suorittaville työntekijöille maksetaan en- nakkoa 90 % suoritetun työn arvosta ja loppuerä sitten, kun työ on valmis ja vastaanotettu urakan päättymisaikaa seu- raavassa palkanmaksutilaisuudessa.
IV ERINÄISET KORVAUKSET
12 § Matkakustannustenkorvaus
1
Työntekijän matkakustannukset korvataan LTY ry:n ja pääso- pijajärjestöjen välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti.
2
Kohdasta 1. poiketen noudatetaan kanavien kunnossapito- töissä Saimaan kanavalla, lukuun ottamatta Malyi-Vysotkij- saarta, sekä sen ja Brusnitchoen sulun välistä tuloväylää, Keiteleen kanavalla ja vastaavilla erikseen nimetyillä kana- villa tai kanavaryhmillä seuraavaa käytäntöä:
Ne työntekijät, joiden työsopimus on tehty edellä mainittujen kanavien kunnossapitotukikohtiin, saavat kanava-alueella ta- pahtuvilta päivittäisiltä työmatkoilta kohdassa 1. mainittujen korvausten sijasta ruokarahakorvauksena ¼ kokopäivä- ra- hasta (1.1.2018 lukien 10,50 euroa) työpäivältä edellyttäen, että edellä mainittu työmatka on kestänyt vähintään kaksi tun- tia ja työntekijä on estynyt matkan johdosta ruokailemasta ruokailutauon aikana vakituisessa ruokailupaikassaan.
Työvuoron jatkuessa yhtäjaksoisesti vähintään 12 tuntia päi- vässä maksetaan ruokaraha toistamiseen, mikäli ruokarahan saamisen edellytykset ovat olemassa.
Ruokarahakorvausta maksetaan myös kanava-alueen ulko- puolelle suuntautuneilta matkoilta, mikäli ateriakorvauksen tai päivärahan saamiseen ei ole edellytyksiä.
Mikäli työntekijä on oikeutettu ateriakorvaukseen tai päivära- haan, ei ruokarahaa makseta.
3
Mikäli työntekijä työnantajan määräyksestä työtä suorittaes- saan joutuu käyttämään omaa kulkuneuvoaan, noudatetaan kohdassa 1. mainittuja
määräyksiä.
Pöytäkirjamerkintä:
Henkilökohtaisessa työsopimuksessa mainitun työalueen ulkopuolelle lähtemisestä on sovittava etukäteen työnantajan ja työntekijän välillä (15.2.2001).
13 § Tavoitettavissaolokorvaus
Jos työnjohto työntekijän suostumuksella määrää työntekijän varsinaisen työ- aikansa ulkopuolella olemaan kohtuulli- sessa ajassa tavoitettavissa työntekijän ilmoittamasta pai- kasta, jotta hän olisi tarpeen vaatiessa valmis lähtemään kun- nossapitotyöhön, maksetaan työntekijälle niiltä viikon jak- soilta, jolloin hänellä on tällainen velvollisuus, korvausta 1.3.2018 lukien 133,00 euroa/viikko.
Korvaus alle viikon tavoitettavissaolojaksosta on 1.3.2018 lu- kien 33,25 euroa/vuorokausi.
Mainittua korvausjärjestelmää ei sovelleta sähköasentajien päivystykseen.
V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
14 § Työturvallisuus ja suojavaatetus sekä ruokailu- ja kuljetussuojat
1
Työturvallisuustyössä noudatetaan yhtiön ja järjestöjen teke- mää työsuojelusopimusta.
2
Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työturvallisuuslakia ja muita työturvallisuuteen ja ammattitautitorjuntaan liittyviä la- keja, asetuksia ja viranomaisten päätöksiä tarkoin noudate- taan. Työntekijän tulee noudattaa työnantajan tässä tarkoi- tuksessa antamia ohjeita sekä käyttää mainittujen säännösten edellyttämiä, työnantajan heidän käyttöönsä asettamia suo- javälineitä.
3
Kaikissa niissä töissä, joissa raajoihin kohdistuvien tapatur- mien vaara on suuri, varataan työntekijöiden käyttöön tarpeel- linen määrä suojajalkineita ja turvakäsineitä. Suojajalkineet, turvakäsineet, kypärät, silmäsuojaimet ja hengitys- suojai- met ovat jokaisen työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja suojaimia, joita työntekijän tulee hoitaa huolella. Annettaessa käytettysuojain toiselle työntekijälle, on suojain puhdistettava työnantajan toimesta.
4
Sellaisissa töissä, kuten esimerkiksi hitsaustöissä ja akkujen latauksessa, joissa työn laadusta johtuen työntekijän vaatteet syöpyvät rikki tai muuten siihen verrattavalla tavalla turmeltu- vat, varataan aina työntekijän käytettäväksi työn suorittami- sen ajaksi suojapuku maksutta.
5
Työnantaja korvaa työntekijälle hitsaustyössä turmeltuneet silmälasien linssit.
6
Työnantaja järjestää työntekijöiden käyttöön konekorjaa- moilla suojapuvut ja huolehtii niiden pesusta. Muusta suoja- vaatetuksesta sovitaan paikallisesti.
7
Työntekijöiden ruokailua ja vaatteiden säilytystä varten järjes- tetääntyönantajan toimestapysyväisluontoisille työpaikoille ja mahdollisuuksien mukaan lyhyempiaikaisillekin työpaikoille tarkoitustaan vastaavat lukittavat suojat, jotka pidetään työn- antajan kustannuksella puhtaina ja joita kylmillä ja kosteilla säillä lämmitetään. Jos näissä suojissa sattuneissa tulipa- loissa tuhoutuu tai vahingoittuu työntekijän vaatteita tai työvä- lineitä, suoritetaan niistä korvaus, mikäli työntekijä ei ole itse aiheuttanut tulipaloa.
8
Kullakin työpaikalla pidetään työnantajan toimesta tarpeelli- set pesulaitteet ja - aineet, kunnolliset juomavesiastiat ja rai- kasta vettä.
VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
15 § Työntutkimukset
1
Työpaikoille järjestettävien menetelmä- ja aikatutkimusten on katsottava periaatteessa tarkoittavan paitsi työtuloksen, myös- kin työntekijän ansioiden parantamista. Niiden johdosta ehkä tapahtuvat muutokset töiden järjestelyssä eivät kuitenkaan saa aiheuttaa työntekijän ylirasittumista eivätkä vaikuttaa haital- lisesti heidän ansiotasoonsa.
2
Luottamusmiehille on ilmoitettava työntutkimuksesta ja varat- tava mahdollisuus työpaikalla perehtyä menetelmä- tai aikatut- kimusten suoritustapaan samoin kuin niiden perusteella toi- meenpantuihin uudistuksiin etenkin palkkojen järjestelyssä.
3
Työntekijälle on ilmoitettava häneen välittömästi kohdistuvasta tutkimuksesta.
16 § Työpaikkakokoukset
1
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry:n paikallisella osastolla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työnantajan tiloissa.
2
Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä ko- koustilojen siisteydestä vastaavat kokouksen järjestäjät.
3
Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen Julkis- ten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n toimihenkilöitä sekä asi- anomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
VII TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN
17 § Luottamusmiehet
1
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:llä on oikeus asettaa Xxxxxxxxxx henkilöstöstä luottamusmiehiä seuraavasti:
Kolmelta alueelta valitaan luottamusmies, joista yksi on pää- luottamusmies ja yksi varapääluottamusmies. Luottamus- miehille valitaan kullekin henkilökohtainen varaluottamus- mies.
2
Luottamusmiehen asemaan, tehtävien hoitamiseen, tehtä- vien hoitamisesta aiheutuvaan ansionmenetykseen ym. so- velletaan Palta ry:n ja pääsopijajärjestöjen välillä tehtyjä sopi- muksia.
3
Pääluottamusmiehellä maksetaan 200 euron suuruista luot- tamusmiespalkkiota kuukaudessa. Luottamusmiehille mak- setaan luottamusmiespalkkioita
PALTA ry:n ja pääsopijajärjestöjen välisen taulukon (Tau- lukko luottamus- miehille ja työsuojeluvaltuutetuille makset- tavat vähimmäispalkkiot) mukaan.
4
Edustettavien määrä tarkistetaan vuosittain. Mikäli edustetta- vien lukumäärässä tapahtuu muutoksia, se otetaan huomi- oon luottamusmiespalkkiossa seuraavan kuukauden alusta siitä, kun muutos tulee asianomaisten tietoon.
18 § Toimitsijat
1
Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen järjestön toimitsi- jalla on oikeus tämän sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työajalla työpaikoille ilmoitettuaan käynnistä asianomaisen työpaikan esimiehelle.
2
Toimitsijalla on oikeus saada työpaikan esimieheltä ne asia- tiedot, jotka ovat heille tarpeen työehtosopimuksen noudat- tamisen valvomiseksi.
19 § Työrauhalauseke
Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpi- teeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen määräyksiä vas- taan tai tarkoittaa tämän sopimuksen muuttamista.
VIII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN
20 § Sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen
Tämä työehtosopimus on voimassa 1.2.2020-28.2.2022.
Sopimus jatkuu 28.2.2022 vuoden kerrallaan, jollei sitä jom- malta kummalta puolelta viimeistään 6 viikkoa ennen sopi- muskauden päättymistä.
MERITAITO OY
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY
LIITE 1, TYÖEHTOSOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAUSJÄR- JESTELMÄSTÄ
1 § Soveltamisala
Sopimusta sovelletaan Meritaito Oy:n ja Julkisten ja hyvinvointi- palvelujen liitto JHL ry:n välisen työntekijöitä koskevan työehto- sopimuksen piirissä olevaan vakinaisessa työsopimussuhteessa olevaan henkilöstöön.
Sopimusta sovelletaan soveltuvin osin myös määräaikaisissa palvelussuhteissa. Kesäharjoittelijoiden palkka on todettu erikseen palkkaliitteessä.
2 § Palkkaustekijät
Palkkaus muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtä- väkohtaisesta palkanosasta, henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta sekä palkkaliit- teen mukaisista lisistä ja korvauksista.
3 § Tehtäväkohtainen palkanosa
Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävien vaativuusta- son perusteella. Vaativuuden arviointitekijät ovat ammatilliset tie- dot ja taidot, itsenäisyys ja erityiset pätevyysvaatimukset. Tehtä- väkohtaisen palkanosan taulukko on palkkaliitteessä.
Tehtävien vaativuusarviointi perustuu työntekijän ja hänen esi- miehensä yhdessä laatimaan tehtävänkuvaukseen sekä yhti- össä noudatettavaan arviointijärjestelmään.
Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan työntekijän ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa kehityskeskuste- luissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella niistä ehdotuksen.
Työnantaja vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit ja -tasot sekä tehtäväkohtaiset palkanosat esimiehen ehdotuksen saatuaan.
Samoin menetellään muulloinkin, kun työntekijän tehtävät muut- tuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhty- miseksi voi tehdä myös työntekijä itse tai häntä edustava luotta- musmies.
Vuotuisten kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen teh- tävien vaativuustason muutosten edellyttämät palkkauksen tar- kistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden huhtikuun alusta. Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta.
Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Muutetta- essa tehtäviä vakinaisessa palvelussuhteessa tehtävien vaati- vuustaso yleensä pysyy ennallaan tai nousee. Mikäli työnantaja tekee aloitteen vakinaisen palvelussuhteen tehtävien muutta- miseksi, joka johtaisi vaativuustason alenemiseen, eikä työnte- kijä suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdolli- suus järjestää tehtävät siten, että tehtävien vaativuustaso säilyy ennallaan.
Mikäli tehtävän vaativuustason määrittelyssä tai 7 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa syntyy erimielisyys työnantajan ja työn- tekijän välillä, jompikumpi osa- puoli voi pyytää, että 9 §:ssä tar- koitettu seuranta- ja kehittämisryhmä käsittelee erimielisyyden ja antaa siitä lausuntonsa.
4 § Henkilökohtainen palkanosa
Henkilökohtainen palkanosan määräytyy työntekijän suoritusta- son perusteella. Työsuorituksen arviointitekijät ovat työtaidot, tu- loksellisuus, vastuullisuus ja yhteistyötaidot. Henkilökohtaisen palkanosan taulukko on palkkaliitteessä.
Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi perustuu sopimus- osapuolten yhdessä kehittämään arviointijärjestelmään.
Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan työntekijän ja hänen esimiehensä välisessä vuotuisissa kehitys- keskusteluissa. Suoritusarviointi koskee työntekijän suoriutu- mista tehtävässään ja hänelle asetuista tavoitteista. Esimies te- kee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen työsuori- tuksen arvioinniksi ja suoritustasoksi.
Työantaja vahvistaa suoritusarvioinnit ja -tasot sekä henkilökoh- taiset palkanosat.
Samoin menetellään muulloinkin, kun työntekijän tehtävät muut- tuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhty- miseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luotta- musmies.
Työntekijän tullessa uutena yhtiön palvelukseen, maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason
mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään ja työkokemustaan. Suoritus arvioidaan viimeistään kuuden kuu- kauden kuluttua työsuhteen alkamisesta, jolloin henkilökohtai- nen palkanosa määräytyy suoritustason mukaisesti.
Tehtävien vaativuustason muuttuessa maksetaan henkilökohtai- nen palkanosa kuten edellä 6 momentissa. Varsinainen suoritus- arviointi tehdään tällöin seuraavan kehityskeskustelun yhtey- dessä.
Soveltamisohje: Edellä 7 momentissa tarkoitetussa tapauksessa yleensä on kysymys vaativuustason noususta. Tällöin suoritustason mahdollinen muut- tuminen ei saa johtaa tilanteeseen, jossa työntekijän kokonaispalkkaus alenisi.
Mikäli vuotuisessa kehityskeskustelussa todetaan suoritustason selvästi alentuneen, sovitaan yhteisesti työsuorituksen paranta- mista tukevista toimenpiteistä. Mikäli suoritustason aleneminen on todettu kahdessa puolen vuoden välein käydyssä kehityskes- kustelussa, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa uutta arvi- ointia vastaavaksi.
Jos suoritustason alenemisen molemmissa edellä tarkoitetuissa arvioinneissa voidaan katsoa johtuneen lapsen syntymän tai hoi- don vuoksi myönnetystä vapaasta, henkilökohtaista palkanosaa ei sen johdosta kuitenkaan tarkisteta.
Soveltamisohje: Kun työntekijä palaa esim. pitkältä sairauslomalta tai vuorotteluvapaalta ja paluuajan- kohta on lähellä vuotuisia kehityskeskusteluja, hä- nen kanssaan voidaan sopia, että suoritusarviointi tehdään myöhemmin esimerkiksi 6 kk:n kuluttua töi- hin paluusta.
Vuotuisten kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen suo- ritustason muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset to- teutetaan kulloisenkin vuoden huhti- kuun alusta. Muissa tapauk- sissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta.
5 § Sijaisuusajan palkka
Työntekijän työtehtäviin liittyvät sijaisuudet kirjataan tehtävänku- vaan ja otetaan huomioon tehtävän vaativuutta arvioitaessa. Näillä tarkoitetaan tilanteita, joissa työntekijä hoitaa toisen hen- kilön tehtäviä sijaisena tai oman toimen ohella vuosi- loman taikka enintään kaksi viikkoa yhdenjaksoisesti kestävän sairaus- tai muun poissaolon aikana.
Xxxxxxx työnkuvaukseen perustuva sijaisuus tai tehtävien hoito oman toimen ohella kestää pitempään kuin vuosiloman tai edellä mainitun kahden viikon sairaus- tai muun poissaolo ajan, työnte- kijälle maksetaan kyseisen tehtävän mukaisen vaativuustason mukainen palkkaus. Tällöin henkilökohtainen palkanosa makse- taan samana euromääränä kuin se oli aikaisemmassa vaativuus- tasossa.
Työnantaja määrittelee etukäteen sijaisuuden tai toisen tehtä- vien hoidon keston sekä kyseiseltä ajalta maksettavan palkkauk- sen.
6 § Takuupalkka
Työntekijän, joka oli 1.10.2004 Merenkulkulaitoksen vakinai- sessa palvelussuhteessa, oikeudesta takuupalkkaan on voi- massa, mitä Merenkulkulaitoksen ja Julkisten ja hyvinvointialo- jen liitto JHL ry:n (tuolloin Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry) välisessä 23.9.2004 tehdyn sopimuksen 7 §:ssä on sovittu.
7 § Tietojen saanti ja tilastoyhteistyö
Työntekijällä on oikeus saada kirjallinen tieto tehtäviensä vaati- vuuden ja henkilö- kohtaisen työsuorituksensa arviointituloksista ja niiden perusteista sekä tehtävä- kohtaisesta palkasta ja hen- kilökohtaisesta palkanosasta samoin kuin muistakin tämän sopi- muksen mukaisista palkkaustekijöistään ja niiden perusteista.
Sopijaosapuolilla ja pääluottamusmiehellä on oikeus vuosittain sekä ennen palkkausta koskevia neuvotteluja luottamuksellisesti saada tiedot tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien työn- tekijöiden sijoittumisesta vaativuus- ja suoritus- tasoille sekä ti- lastotiedot työntekijöiden kokonaispalkkauksesta ja sen kehityk- sestä erikseen sovittavalla tavalla ryhmiteltynä.
Luottamusmiehellä on lisäksi oikeus saada tiedot edellä 2 mo- mentissa tarkoite- tuissa tapauksissa ja edellytyksin edusta- miensa työntekijöiden tehtävänkuvista, vaativuusarvioinneista ja
-tasoista sekä kokonaispalkkauksesta palkkaustekijöittäin eritel- tynä ja niiden perusteista. Henkilökohtaisen palkanosan perus- teita koskevan tiedon antaminen edellyttää kuitenkin, että työn- tekijä on suostunut siihen yksilöidyllä valtakirjalla.
Tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja annettaessa on otettava huomioon tietosuojavaatimukset.
8 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Mikäli tehtävien vaativuuden tai henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnista syntyy erimielisyyttä, se pyritään selvittämään seu- raavasti:
Vaativuusarviointia koskeva asia käsitellään työntekijän tai häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta työntekijän esimie- hen kanssa ja jommankumman osapuolen aloitteesta 9 §:ssä tarkoitetussa seuranta- ja kehittämisryhmässä.
Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskeva asia käsitel- lään työntekijän tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luotta- musmiehen vaatimuksesta henkilön esimiehen tai esimiehen esimiehen kanssa.
Mikäli asia jää edelleen erimieliseksi, se voidaan, samoin kuin muut tämän sopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevat eri- mielisyydet, saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksessa sovit- tua menettelyä noudattaen.
9 § Seuranta ja kehittäminen
Sopijapuolten välinen seuranta- ja kehittämisryhmä käsittelee tä- män sopimuksen soveltamiseen liittyviä edellä todettuja sovelta- miskysymyksiä sekä mahdollisia erimielisyyksiä.
Lisäksi sopijaosapuolet seuraavat ja varmistavat yhteistyössä tä- män sopimuksen toteuttamista, yhdenmukaista soveltamista ja muuta toimivuutta sekä tekevät kehittämisehdotuksia neuvotte- luosapuolille.
Osapuolten väliseen seuranta- ja kehittämisryhmään kuuluu kaksi työnantajan ja kaksi järjestön nimeämää jäsentä.
10 § Työrauhavelvoite
Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lak- koon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen tai sen liit- teiden muut- tamista.
11 § Voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.6.2011 ja on voimassa 29.2.2012 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jäl- keen vuoden kerrallaan, sikäli kuin joku sopimusosapuolista ei irtisano sitä viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.
Helsingissä 16. päivänä toukokuuta 2011.
MERITAITO OY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY
TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ/TEHTÄVIEN VAATIVUU- DEN ARVIOINTI SEKÄ SUORITUKSEN ARVIOINTI
1 § Yleistä
Meritaito Oy:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä sovittiin 24.3.2010 allekirjoitetun työehtosopimuspöytäkirjan 5 §:ssä työryhmästä, jonka tehtävänä oli saattaa 29.3.2004 tehdyn kanava-, kunnossapito-, raken- nus-, vesistömittaus-, talous- ja siivoustöissä sekä kone- ja sähköalan töissä sovellettavan palkkausjärjestelmäsopimuksen tekstit ajan tasalle. Samalla työryhmän tuli tehdä esitys palkkausjärjestelmän soveltamisen sekä sovelta- miseen liittyvien menettelytapojen yksinkertaistamiseksi.
Edellä mainittu työryhmä sai työnsä valmiiksi toukokuussa 2011.
Palkkausjärjestelmästä ja siihen tehdyistä muutoksista on sovittu 16.5.2011 allekirjoitetulla työehtosopimuspöytäkirjalla.
Työryhmän ehdotuksen pohjalta osapuolet toteavat työntekijöihin sovelletta- vasta vaativuudenarvioinnista sekä suorituksenarvioinnista seuraavaa:
2 § Tehtävien vaativuuden arviointi
Tehtävien vaativuuden arviointi perustuu yhdessä kehitetyn tehtävien vaati- vuudenarviointia koskevan käsikirjan vaativuustasojen kuvauksiin (liite 1). Vaativuustasojen kuvauksia voidaan täydentää soveltamisohjeella.
3 § Suorituksen arviointi
Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi perustuu oheiseen osapuolten yh- dessä tekemään käsikirjaan (liite 2).
4 § Pöytäkirjan voimassaolo
Tämä pöytäkirja on voimassa 1.6.2011 lukien ja on voimassa kuten 1 §:n 3 momentissa mainittu työehtosopimus.
Helsingissä 16. päivänä toukokuuta 2011.
MERITAITO OY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY
TEHTÄVÄNKUVAUKSEN TÄYTTÖOHJE JA LOMAKE, työntekijät
1. Tehtävänkuvauksen tavoite
Tehtävänkuvauksen tavoitteena on selvittää työn sisältö ja työssä vaadittavat tiedot ja taidot, työn vastuullisuus, itsenäisyys sekä työ- olojen riskit ja haitat. Kuvauksella kerätään riittävän hyvää ja täs- mällistä tietoa palkkausjärjestelmän soveltamista varten.
Kirjallinen kuvaus on keskeinen ja välttämätön vaativuuden arvi- oinnin tietopohja. Sitä voidaan täydentää havainnoimalla etukä- teen arvioitavia töitä, keskustelemalla työntekijöiden kanssa ja hankkimalla töistä muulla tavalla lisätietoja.
2. Tehtävänkuvauksen laatiminen
Työntekijä täyttää esimiehensä kanssa tehtävänkuvauslomak- keen. Työ kuvataan sellaisena kun se kuvaushetkellä on ja ku- vauksesta tulee ilmetä mitä työ tekijältään edellyttää.
Päätehtävät ja vastuut kirjataan tärkeysjärjestyksessä. On syytä keskittyä ko. työn hoitamisen kannalta olennaisten tehtävien/vas- tuiden kuvaamiseen. Lisäksi on tärkeätä mainita ne seikat, jotka erottavat oman tehtävän toisista samankaltaisista tehtävistä.
Lyhyiden ja täsmällisten lauseiden käyttö helpottaa asian ymmär- tämistä. Aina kun on mahdollista, käytetään yksiselitteisiä määri- telmiä.
Tehtävänkuvaus käydään läpi esimiehen ja työntekijän välisessä keskustelussa. Kun yhteinen näkemys on saavutettu, molemmat allekirjoittavat kuvauksen. Mikäli esimies ja työntekijä ovat joltain osin eri mieltä tehtävänkuvauksen sisällöstä, erimielisyys ja sen si- sältö tuodaan esille kohdassa "lisätiedot".
3. Työnkuvauslomakkeen sisältö
1. Työntekijän nimi
2. Yksikkö/toimipaikka
Organisaatiokaavion mukainen osa, jonka alaisuudessa tehtävä sijaitsee ja missä tehtävää hoidetaan.
3. Ammattinimike
Ammattinimike
4. Lähimmän esimiehen ammattinimike
5. Lähimmän esimiehen nimi
6. Työntekijän ryhmässä toimimisen vastuu
Tässä selvitetään, toimiiko työntekijä ryhmässä nokkamiehenä vai ryhmän jäsenenä
7. Työn tarkoitus
Enintään kahdella, kolmella lauseella kuvattuna mitä varten teh- tävä on olemassa.
8. Päätehtävät
Tässä kuvataan päätehtäviä ja niihin liittyvää vastuuta. Vastuulla tarkoitetaan tässä yhteydessä toiminnallista vastuuta (ei esim. ju- ridista tai virkavastuuta). Esim. seuraavia vastuita: xxxxxxxx, laatu, aikataulut tai toisten työntekijöiden opastaminen.
On syytä keskittyä tehtävän hoitamisen kannalta olennaisten ja tär- keimpien työn/työkokonaisuuksien/vastuiden kuvaamiseen.
Jokainen lause aloitetaan mahdollisimman täsmällisellä "teke- mistä" ilmaisevalla sanalla, jota tulee harkita tarkoin. Onko kysy- myksessä todella "tehdä, suorittaa, laatia, vastata, hoitaa, vai esi- merkiksi "osallistuu".
Päätehtävät tulee mahdollisuuksien mukaan luetella tärkeysjärjes- tyksessä. Työajan jakautumista päätehtävien osalta voidaan tarvit- taessa kuvata prosentteina.
Mikäli tehtävään kuuluu sijaisuuksia, on myös ne mainittava.
9. Työn edellyttämät tiedot ja taidot
Tässä ei tarkoiteta tehtävänhaltijan nykyistä koulutusta tai osaa- mista. Osaamistarvetta tulee arvioida tilanteessa jossa työhön va- litaan uusi työntekijä. Lähtökohtana voidaan pitää peruskoulutusta lisättynä mahdollisella työn ohessa tapahtuneella kouluttautumi- sella.
Tässä kuvataan myös työssä tarvittavaa yhtiön toimintaympäristön tuntemusta. Onko työntekijän tunnettava oman yksikön muuta toi- mintaa tai mahdollisesti koko yksikön toimintaa.
Lisäksi tulisi mainita sellaiset erityistiedot ja -taidot jotka eivät il- mene muissa kohdissa. Esimerkiksi millaista
❖ säännöllistä uuden tiedon seuraamista
❖ suullista ja/tai kirjallista valmiutta, kielitaitoa
❖ Tiettyä pätevyyttä tai pätevyyskirjaa
Tässä kohtaa tulee myös mainita merkittävä erikoisosaaminen, joka on vaikeasti korvattavissa ja jota yhtiön ulkopuolelta ei juuri ole saatavissa.
10. Koneet, laitteet ja kalusto
Millaisia koneita, laitteita ja kalustoa työssä on osattava käyttää?
11. Muiden henkilöiden töiden ohjaaminen ja tuki
Minkä tyyppistä muiden henkilöiden työn ohjausta tehtävään sisäl- tyy? Ryhmien vetovastuu ja ulkopuolisten opastus jne.
12. Miten työtä ohjataan ja liittyykö työhön ulkopuolisen asiakkaan suoraa palvelua
Kenen toimeksiannosta työtä tehdään (välitön työnjohto, selkeät työohjeet, yleisohjeet, toimeksiannot). Liittykö työhön ulkopuolisille asiakkaille tehtäviä töitä ja kuinka suuri osuus?
13. Yhteistyön kohteet, sisältö ja taajuus
Minkä tyyppistä yhteydenpitoa tehtävässä esiintyy? Onko kysy- myksessä pääosin tavanomainen työtehtävien hoitoon liittyvä tie- don vaihtoa? Liittyykö työhön asiakaspalvelua?
14. Työtehtävän vaikutukset
Tässä kohdassa kuvataan niitä vaikutuksia, joita tehtävän tulok- sena pitäisi syntyä. Vaikutukset voivat kohdistua joko ulkoiseen tai sisäiseen toimintaan taikka esimerkiksi turvallisuuteen.
Tämän kohdan avulla arvioidaan tehtävän vaikuttavuutta. Tuote voi olla myös palvelu. Tehtävän vaikuttavuus voi kohdistua tuottee- seen, tuotteen osa-alueeseen tai useaan tuotteeseen.
15. Työolosuhteet
Työolosuhteet: esim. työn fyysinen raskaus, henkinen kuormitta- vuus, lämpötila (esim. kuinka paljon työtä tehdään ulkona), melu- haitat, vaarallisten aineiden käsittely jne.
16. Lisätiedot
Käytetään tarvittaessa työn kuvaamisen kannalta tärkeiden seik- kojen esille tuomiseen, mikäli ne eivät tule esille edellä (esim. teh- tävän laatukriteerit).
Lue täyttöohjeet kokonaan ennen lomakkeen täyttämistä!
TEHTÄVÄNKUVAUS
1. Työntekijän nimi | 2. Yksikkö/toimipaikka |
3. Xxxxxxxxxxxxx | 0. Lähimmän esimiehen ammattinimike |
5. Lähimmän esimiehen nimi | |
6. Työntekijän ryhmässä toimimisen vastuu | |
7. Työn tarkoitus | |
8. Päätehtävät | |
9. Työn edellyttämät tiedot ja taidot | |
10. Koneet, laitteet ja kalusto |
11. Muiden henkilöiden töiden ohjaaminen ja tuki |
12. Miten työtä ohjataan ja liittyykö työhön ulkopuolisen asiakkaan suoraa palvelua |
13. Yhteistyön kohteet, sisältö ja laajuus |
14. Työtehtävän vaikutukset |
15. Työolosuhteet |
16. Lisätiedot |
Aika ja paikka Allekirjoitukset Esimies Työntekijä |
TYÖNTEKIJÖIDEN VAATIVUUSTASOJEN KUVAUKSET
Vaativuustasojen kuvaukset koskevat kanava-, kunnossapito-, rakennus- ja vesistömittaustyöntekijöiden, talous- ja siivoustyöntekijöiden, kone- ja säh- köalan työntekijöiden sekä sukeltajien ja merkinantajien töitä seuraavasti:
1. Perustehtävät
2. Ammattitehtävät
3. Vaativat ammattitehtävät
4. Vaativat ammattitehtävät ja erityisosaaminen
5. Erikoisammattitehtävät
6. Erityisosaamista vaativat tehtävät
1. Perustehtävät
🞏 tehtävät suoritetaan selkeiden työohjeiden mu- kaan samankaltaisina toistuvissa tilanteissa
🞏 työ edellyttää tehtäväkentän ammatillista pe- rustuntemusta ja työmenetelmien hallintaa, jotka perustuvat lyhytkestoiseen ammatilliseen koulutukseen ja/tai työkokemukseen ja työn- opastukseen
Näitä tehtäviä ovat esim. siivoojan, ympäristö- työntekijän ja autonkuljettajan tehtävät.
2. Ammattitehtävät
🞏 tehtävät suoritetaan yleisohjeiden ja erillisten työohjeiden mukaan vaihtelevissa tilanteissa
🞏 seuranta perustuu osin työtulosten seurantaan osin työnopastukseen
🞏 työ edellyttää tehtäväalueen ammatillista osaamista, joka perustuu ammatilliseen pe- ruskoulutukseen ja/tai alan työkokemukseen
Näitä tehtäviä ovat esim. siivoojan, emäntä-siivoo- jan, rakennusmiehen, vesistömittaajan, kiinteistön- hoitajan ja asentajan tehtävät.
3. Vaativat ammattitehtävät
🞏 tehtävät suoritetaan yleisohjeiden ja toimeksian- tojen mukaan vaihtoehtojen arviointia ja valintaa edellyttävissä vaihtelevissa harkintatilanteissa
🞏 seuranta perustuu pääosin työtulosten arviointiin
🞏 työ edellyttää hyvää tehtäväalueen ammatillista osaamista, joka perustuu ammatilliseen perus- koulutukseen ja/tai alan työkokemukseen
Näitä tehtäviä ovat esim. vesistömittaajan, raken- nusammattimiehen, asentajan, erikoiskaluston käyttäjän ja nuoremman sähköasentajan tehtävät.
4. Vaativat ammattitehtävät ja erityisosaaminen
🞏 tehtävät suoritetaan yleisohjeiden ja toimeksian- tojen mukaan vaihtoehtojen arviointia ja valintaa edellyttävissä vaihtelevissa harkintatilanteissa
🞏 seuranta perustuu pääosin työtulosten arviointiin
🞏 työ edellyttää hyvää tehtäväalueen ammatillista osaamista, joka perustuu ammatilliseen perus- koulutukseen ja/tai alan työkokemukseen
Lisäksi tehtävän haltija suorittaa vaativuustason 5 ja 6 tehtäviä oman perus- tehtävänsä ohessa tai hä- nellä on laajemmat kuin projektikohtaiset harausval- tuudet.
Näitä tehtäviä ovat esim. rakennusammattimies + xxx-xxxxxxxxxx, asentaja + nosturinkuljettajan tai sähköasentaja + hinaajan kuljettajan tehtävät.
5. Erikoisammattitehtävät
🞏 tehtävät suoritetaan yleisohjeiden ja toimeksian- tojen mukaan vaihtoehtojen arviointia ja valintaa edellyttävissä usein vaihtelevissa harkintatilan- teissa
🞏 seuranta perustuu työtulosten arviointiin
🞏 työ edellyttää monipuolista ammatillista osaa- mista, joka perustuu ammatilliseen perus- ja täy- dennyskoulutukseen ja/tai pitkäaikaiseen työko- kemukseen
Näitä tehtäviä ovat esim. vanhemman xxxxxxxxxx- xxxxxxxxxxx, xxxxxxxxx xxxxxxxxx, erikoiskalus- ton käyttäjän, merkinantajan, hitsaajan tai koneista- xxx xxxxxxxx.
6. Erikoisammattitehtävät/moniosaaja
🞏 tehtävät suoritetaan yleisohjeiden ja toimeksian- tojen mukaan vaihtoehtojen arviointia ja valintaa edellyttävissä usein vaihtelevissa harkintatilan- teissa
🞏 seuranta perustuu työtulosten arviointiin
🞏 työ edellyttää monipuolista ammatillista osaa- mista, joka perustuu ammatilliseen perus- ja täy- dennyskoulutukseen ja/tai pitkäaikaiseen työko- kemukseen
Henkilö on moniosaaja, joka pystyy tekemään monia eri työtehtäviä kuten yhdistelmänä esim. asentaja/rakennusammattimies+kuorma- auton- kuljettaja+ hinaajan kuljettaja+ työnjohto
7. Erityisosaamista vaativat tehtävät
🞏 päätoiminen erityisosaamista vaativa tehtävä suoritetaan itsenäisesti ja siihen liittyy suuri vastuu
🞏 työolosuhteet ovat poikkeuksellisen vaativia
🞏 työ edellyttää erityistä ammatillista osaamista, joka perustuu ammatilliseen koulutukseen; työ edellyttää erityistä ammatillista pätevyyttä
Näitä tehtäviä ovat esim. päätoimisen sukeltajan teh- tävät.
SUORITUSARVIOINNIN OHJEET JA XXXXXX, työntekijät
Suoritusarvioinnin tekee se esimies, jonka kanssa työntekijä käy vuosittain kehityskeskustelunsa. Jos työntekijä on vuoden aikana työskennellyt useamman esimiehen alaisuudessa, on arvi- oinnin tekijän selvitettävä muiden esimiesten näkemys arvioitavan työntekijän työsuorituksesta.
Suoritusarviointia varten varataan rauhallinen ulkopuolisista häiriö- tekijöistä vapaa työtila. Arviointia varten on syytä varata riittävästi aikaa. Keskustelu käydään rakentavassa hengessä.
Molemmat osapuolet, esimies ja työntekijä, valmistautuvat huolellisesti keskusteluun. Suositeltavaa on, että myös työn- tekijä arvioi etukäteen omaa työsuoritustaan, jolloin keskus- telussa voidaan käsitellä mahdollisia poikkeamia. Arvioin- nista vastaa kuitenkin esimies.
Arvioinnin kohteena on työntekijän selviytyminen työstään ja siinä asetetuista tavoitteista. Arviointi tehdään aina suhteessa työn- tekijän omiin tehtäviin, ei suhteessa muihin työntekijöihin.
Työsuorituksen arvioinnissa käytetään asteikkoa 1 - 5. 1Todettu kehittämis- ja ohjaustarvetta
3Suoriutuminen on hyvää ja täyttää työn vaatimukset 5Suoriutuminen on poikkeuksellisen hyvää; erinomainen suoritus Myös välitasoja 2 ja 4 voidaan käyttää.
Arvioitavat alueet ovat: Työtaidot/tuloksellisuus (aikaansaavuus, työn laatu, kehittyminen, oma-aloitteisuus, organisointitaidot), vas- tuullisuus (taloudellisuus, huolellisuus, työturvallisuuden noudat- taminen) sekä yhteistyötaidot (yhteis- ja tiimityöskentelytaidot). Arvioitavia kohteita näiden yhteydessä on yhteensä yhdek- sän. Xxxxxxxx kohtaan liittyvien ns. apukysymysten tarkoituksena on selventää arvioitavan kohteen sisältöä.
Arvioinnin tulokset lasketaan lopuksi yhteen.
ARVIOITAVAT ALUEET:
Työtaidot/tuloksellisuus
Aikaansaavuus | |
- Työ tulee valmiiksi määräajassa. | |
- Työaika käytetään tehokkaasti. | |
- Aikaansaavuus odottamattomissa tai nopeasti muuttu- vissa tilanteissa. |
Työn laatu | |
- Työn laatu vastaa tilaajan tarpeita ja vaatimuksia. | |
- Huolehtii hyvästä järjestyksestä ja siisteydestä. |
Kehittyminen | |
- Haluaa kehittää työtaitojaan ja omaksua uutta. |
Oma-aloitteisuus | |
- Ei kaavoihin kangistunut. | |
- Tarttuu ongelmiin viipymättä. |
Organisointitaidot | |
- Osaa asettaa asiat tärkeysjärjestykseen. | |
- Osaa vaiheistaa ja organisoida oman työnsä tehok- kaasti. |
Vastuullisuus
Taloudellisuus | |
- Taito aikaansaada halutut taloudelliset tulokset. | |
- Kustannustietoisuus. |
Huolellisuus | |
- Huomaa itse virheet ja korjaa ne. | |
- Joutuu harvoin korjaamaan huolimattomuudesta johtu- via virheitä. |
Työturvallisuuden noudattaminen | |
- Asennoituu liikenne- ja työturvallisuuteen asiallisesti. | |
- Noudattaa työsuojelumääräyksiä. |
Yhteistyötaidot
Yhteis- ja tiimityöskentelytaidot | |
- Myönteinen asennoituminen työyhteisöön ja työhön. | |
- Vaikuttaa tehokkaasti tiimin/työyhteisön menestymi- seen. | |
- Haluaa toimia yhteisten arvojen mukaisesti. |
Yhteensä
Suoritusarvioinnin tulos voidaan antaa tiedoksi luottamus- miehelle:
Rangasta vaihtoehto.
Kyllä Ei
Olemme käyneet tänään suoritusarviointiin liittyvän keskuste- lun.
Paikka ja päivämäärä:
Yksikkö:
Esimiehen allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus ja nimenselvennys ja nimenselvennys
PALKKATAULUKOT JA ERILLISET LISÄT
PALKKATAULUKKO
Työntekijät 1.6.2020 alkaen
TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKANOSA
Vaativuus- taso | Palkka- ryhmä | Tehtäväkohtainen palkanosa |
1 | (101) | 1 620 |
2 | (102) | 1 716 |
3 | (103) | 1 881 |
4 | (104) | 1 951 |
5 | (105) | 2 025 |
6 | (106) | 2 252 |
7 | (107) | 2 478 |
HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA
Suoritus- taso | Suoritus- pisteet | Henkilökohtainen palkanosa- prosentti tehtäväkohtaisesta palkanosasta |
1. | 9 - 15 | 0 |
2. | 16 - 19 | 7 % |
3. | 20 - 24 | 15 % |
4. | 25 - 29 | 20 % |
5. | 30 - 33 | 25 % |
6. | 34 - 36 | 30 % |
7. | 37 - 41 | 35 % |
8. | 42 - 44 | 40 % |
9. | 45 | 45 % |
Kesäharjoittelijoiden palkkaus: |
Kesäharjoittelijoille maksetaan palkka tämän kokemuksen ja tehtävän vaativuuden perusteella 1 343 – 1 564 euroa kuukaudessa. |
ERILLISET LISÄT |
Saneerauslisä |
Vanhojen rakennusten saneerauksessa maksetaan purkutöiden ajalta 15 %:n suurui- nen lisä kaikille osallistuneille siihen saakka kun purkujätteet on siivottu ulos. |
Muutoin rakennustöissä noudatetaan tämän työehtosopimuksen palkkahinnoittelua. |
Olosuhdelisä |
1) Työntekijät, jotka joutuvat työssään esim. kiipeilemään korkeissa linjatauluissa, mastoissa tms. tai laskeutumaan kuiluihin ja mainittu työ tehdään talvella tai muu- toin vaikeissa sääolosuhteissa, maksetaan ko. työpäiviltä erityistä olosuhdelisää. Olosuhdelisän suuruus on 9,39 euroa ko. päivältä. Lisän maksamisen edellytyksenä on, että mainituissa olosuhteissa tehty työ on kestänyt vähintään 4 tuntia/työpäivä. |
Työntekijä on oikeus olosuhdelisään tuntirajasta riippumatta myös silloin, kun hän on kiivennyt yli 35 metriseen mastoon yhden tai useamman kerran työpäivän ai- kana. Lisän maksamisen edellytyksenä on, että mastotyö on tapahtunut ulkona. |
2) Olosuhdelisää maksetaan myös tapauksissa, joissa työntekijä on kiivennyt yli 10 metrin korkuiseen mastoon yhden tai useamman kerran työpäivän aikana. Tällöin olosuhdelisän päiväkorvaus on suuruudeltaan puolet, 4,70 euroa, 1-kohdan mukaisesta lisästä. Lisäksi lisän maksamisen edellytyksenä on, että mastotyö on tapahtunut ulkona ja että työntekijälle ei ole oikeutta olosuhdelisään 1-kohdan pe- rusteella. |
Työntekijän kanssa voidaan sopia, että olosuhdelisä maksetaan kiinteänä kuukausikorvauksena. Korvauksen suuruus ja peruste tulee tällöin merkitä työntekijän työsopimukseen. |
Olosuhdelisää tarkistetaan palkkojen yleiskorotusten yhteydessä. |
Päätoimiselle merkinantajalle ja sukeltajalle ei makseta erillistä olosuhdelisää, vaan ko. lisä sisältyy työntekijöiden kuukausipalkkaan. |
Työkalukorvaukset |
Korvauksena omien työkalujen käytöstä maksetaan seuraavasti: |
Mikäli työntekijän kanssa on sovittu, että tämä käyttää työssään omia työkaluja, maksetaan hänelle palkanmaksun yhteydessä työkalukorvausta, jonka suuruus on 1,74 euroa/työkalujen käyttöpäivä. Edellytyksenä korvauksen maksamiselle on, että työkaluihin kuuluvat käsisaha, vasara, kirves, vesivaaka, metrimitta, talttasarja, ruuvitalttasarja, suorakulma, käsihöylä, porakone, käsisirkkeli, naulapussi ja puuporasarja. |
Mikäli työntekijän kanssa on sovittu, että tämä käyttää työssään omaa moottori- sahaa, maksetaan hänelle palkanmaksun yhteydessä korvausta, jonka suuruus on 3,47 euroa/moottorisahan käyttöpäivä.
Työnantaja on velvollinen pitämään työntekijän käytettävissä tarvittavat työvälineet. Jos kone- tai sähköalan työntekijä työnantajan vaatimuksesta käyttää työssä omiavakiotyökalujaan, on hän oikeutettu saamaan tästä korvauksena 3 % niiden arvostakuukaudessa.
Ennen kuin korvausta maksetaan, on työkalut luetteloitava ja arvioitava päivän hin- taan. Kussakin tapauksessa on näiden omien työkalujen korvauksesta tehtäväkir- jallinen sopimus.
Sukeltajalle maksetaan omien täydellisten sukellusvarusteiden käytöstä 38,22 eu- roa/työpäivä. Korvausta ei makseta vuosiloma- sairasloma ym. poissaolopäiviltä.
Päätoimisille merkinantajille ja sukeltajille maksettavat korvaukset (= tehtävänimike on sukeltaja tai merkinantaja)
Sukeltajalle maksetaan syvyyslisää sukellusajasta riippumatta seuraavasti:
Sukellussyvyys | Syvyyslisä (päiväpalkasta) |
0 - 10 m | 0 % |
10 - 12 m | 9 % |
12 - 15 m | 12 % |
15 - 18 m | 14 % |
18 - 21 m | 17 % |
21 - 24 m | 19 % |
24 - 27 m | 33 % |
27 - 30 m | 46 % |
30 - 33 m | 60 % |
33 - 36 m | 72 % |
yli 36 m | 88 % |
Päiväpalkka lasketaan valtion yleisten työehtosopimusmääräysten mukaisesti jaka- malla kuukausipalkka kyseisessä kuukaudessa olevien kalenteripäivien lukumää- rällä.
Mikäli työnantajalla ei ole tilapäisesti osoittaa sukeltajantyötä, maksetaan sukelta- jalle muun työn tekemisestä viideltä ensimmäiseltä työpäivältä täysi palkka, ei kui- tenkaan sukellusvarustekorvausta, ja sen jälkeen 75 % täydestä palkasta.
Merkinantajalle maksetaan tällaisesta muun työn tekemisestä merkinantajan palkka. Mikäli sukeltajan tai merkinantajan työt loppuvat yli kahdeksi kuukaudeksi, muun työn tekemisen ehdot määräytyvät ao. työehdoista.
Muille kuin päätoimisille sukeltajille ja merkinantajille maksettavat korvaukset | |
Työsukelluksista maksetaan työntekijälle sukelluksissaoloajalta seuraa- vasti: | |
Sukellussyvyys | Syvyyslisä [euroa / tunti] |
1 - 15 m | 21,39 |
16 - 35 m | 38,28 |
36 - 60 m | 55,17 |
yli 60 m | 72,06 |
Xxxxxxx työntekijä toimii merkinantajana, maksetaan hänelle 21,24 euron suuruinen korvaus ko. päivältä. | |
Tämä ei koske niitä työntekijöitä, joiden osalta merkinantajan pätevyys ja tehtävät ovatotettu huomioon palkkauksessa kiinteänä kuukausikorvauksena. | |
Tavoitettavissaolokorvaus | |
Tavoitettavissaolokorvaus on 137,39 euroa/vko ja 34,35 euroa/päivä. | |
Palvelualo¡en työnanta¡at PALTA ry
Eteläranta 10 6. krs
PL 62, 00131 Helsinki
Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx
Ammaúiliiúo Pro
Xxxxx¡xxxxxx 00 X, 00000 Xxxxxxxx
PL 183, 00581 Helsinki
Puh. 09 172 731
Julkisten ja hyvinvointialo¡en liiúo JHL ry Sörnäisten rantatie 23
PL 101, 00531 HELSINKI
Puhelin: 010 77031 www.¡xx.xx
Ylemmät Toimihenkilöt YTN
Ratavarti¡xxxxxx 0 X, 00000 Xxxxxxxx
Puh. 040 501 6840
JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.