HEINÄKUU 2020 14

HEINÄKUU 2020 14

Xxxx Xxxxxxxxxx, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti

TURBULENSSIA ASEVALVONNASSA

AVOIN TAIVAS -SOPIMUS JOUTUI SUURVALTAKILPAILUN UHRIKSI

Sopimusrikkomukset sekä Venäjän ja Yhdysvaltojen kiistat johtivat Yhdysvaltojen eroon Avoin taivas -sopimuksesta. Jos Venäjä eroaa vastaukseksi, Euroopan maat menettävät merkittävän tiedustelulähteen.

Vuonna 1992 allekirjoitettu ja vuonna 2002 voimaan tullut Avoin taivas -sopimus on yksi kylmän sodan päättymisen aikoihin sol- mituista asevalvontasopimuksista. Yhdysvaltojen toukokuussa tapah- tuneen eron jälkeen sopimuksen on ratifioinut 33 maata Pohjois- Amerikasta ja Euroopasta, mukaan lukien Venäjä.

Sopimus antaa oikeuden lentää kuvausjärjestelmillä varustetulla tarkkailukoneella toisen sopimus- valtion alueelle 72 tunnin varoitus- ajalla. Lentojen avulla voidaan val- voa sotilaallista liikehdintää ja stra- tegisesti merkittäviä kohteita, mikä vähentää jännitteitä tekemällä osa- puolten sotilaallisesta toiminnasta avoimempaa.

Luottamuksen lisäämiseksi mo- lempien osapuolten sotilaat voivat

olla lennoilla mukana, minkä lisäksi kuvamateriaali on muiden osapuol- ten saatavilla. Käytetyt laitteet ovat osapuolten hyväksymiä. Yhteensä tarkkailulentoja on tehty sopimuk- sen voimaantulon jälkeen yli 1 500, ja myös Suomi tekee lentoja vuosit- tain, lähinnä Venäjälle.

Yhdysvalloilla ja Venäjällä on tiedustelusatelliitteja, joten len- noilla ei ole niille samanlaista mer- kitystä kuin maille, joilta satelliitit puuttuvat. Sopimuksen merkittävin etu on läpinäkyvyys: tietoa poik- keavasta sotilaallisesta toiminnasta voidaan jakaa avoimesti.

Ukrainan sodan ensimmäisen vaiheen aikana vuonna 2014 so- pimusvaltiot tekivätkin 22 lentoa Venäjän alueella. Lentojen avulla kyettiin tarkkailemaan Venäjän so- tilaallista toimintaa kriisin aikana.

Yhdysvallat teki tarkkailulennon myös vuonna 2018 tukeakseen Uk- rainaa Venäjän kaapattua ukraina- laisen aluksen miehistöineen. Satel- liiteilla saatua tietoa ei usein voida käyttää vastaavalla tavalla, koska niiden kykyjen salassa pitäminen on tärkeää.

Vetäytymällä sopimuksesta Yh- dysvallat luopui mahdollisuudesta tukea kumppaneitaan tarkkailu- lennoilla. Yhdysvallat perusteli eroaan syyttämällä Venäjää siitä, että se oli estänyt sopimuksen sal- limia lentoja ja käyttänyt lennoilta saatua kuvamateriaalia maalittaak- seen mahdollisia iskuja muiden maiden kriittiseen infrastruktuu- riin.

Sopimukseen liittyvät ongel- mat ovat lisääntyneet viime vuo- sina. Venäjä on estänyt lentoja

HEINÄKUU 2020 14

sotaharjoituksen aikana ja strategi- sesti tärkeän Kaliningradin alueella. Yhdysvallat rajoitti vastavuoroisesti Venäjän lentoja omalla alueellaan, mihin Venäjä vastasi taas omilla rajoituksillaan. Myös kuvausjärjes- telmien hyväksymiseen on liitty- nyt kiistoja. Venäjä on rajoittanut lentoja myös Georgiaan kuuluvien Etelä-Ossetian ja Abhasian vastai- sella rajalla tunnustettuaan ne it- senäisiksi ja väittäen sopimuksen siten velvoittavan sitä estämään lennot.

Maalittamista koskevia todis-

teita ei Yhdysvallat ole julkisesti esitellyt. Maan tiedustelu- ja soti- lasviranomaiset ovat kuitenkin ol- leet asiasta huolissaan aiemminkin. Myös Venäjä on syyttänyt Yhdys- valtoja siviili-infrastruktuurinsa kuvaamisesta.

Venäjä on vuodesta 2014 lähtien noudattanut kansainvälisiä aseval- vontasopimuksia yhä valikoivam- min, ja sama koskee Avoin taivas

-sopimusta. Rikkomukset Venäjä yleensä kiistää tai tarjoutuu neu- vottelemaan asiasta haluten jotakin vastineeksi. Venäjä on esimerkiksi kytkenyt Georgian vastaisen rajan lennot oikeuteen tehdä tarkkailu- lentoja Georgiassa, jotka ovat olleet jäissä vuodesta 2012 Venäjän toi- minnan vuoksi.

Lentojen estämisen taustalla on myös Venäjän strateginen tavoite

peitellä toimintaansa. Venäjällä tiedetään länsimaiden haluavan lä- pinäkyvyyttä, minkä vuoksi maa ei anna sitä niille ilmaiseksi.

Venäjä myös nimesi tarkkailu- koneiden huoltolentokentäksi Kri- millä sijaitsevan kentän. Osallistu- malla lennolle Krimille länsimaiden edustajien voitaisiin tulkita välilli- sesti tunnustavan alueen olevan osa Venäjää. Venäjä on johdonmu- kaisesti yrittänyt saada ulkovalto- jen edustajia Krimille eri perustein ja välineellisti sopimuksen tämän tavoitteen tukemiseen heti sen jäl- keen, kun se oli liittänyt Krimin laittomasti itseensä vuonna 2014.

Luottamuksen rakentamiseen

tarkoitettua Avoin taivas -sopi- musta on käytetty luottamuksen murentamiseen. Tilanteessa, jossa suurvallat pitävät toisiaan kilpai- lijoina ja sopimusta on jo entuu- destaan rikottu, muissa oloissa hyväksyttäviä syitä lentojen estä- miselle on voitu pitää vakavina so- pimusrikkomuksina. Sopimus tar- joaa välineet neuvotteluille, mutta suurvaltasuhteiden ytimessä olevaa konfliktia se ei voi liennyttää.

Yhdysvaltojen vetäytymisessä

on rikkomusten lisäksi kyse joi- denkin republikaanipoliitikkojen ja -vaikuttajien käsityksestä, jonka mukaan monet Yhdysvaltojen toi- mintaa rajoittavat kansainväliset sopimukset ovat maan intressien

vastaisia. Viime vuosina tämä kehi- tys on vahvistunut, ja Yhdysvallat on eronnut useista sopimuksista välittämättä eron seurauksista liit- tolaisilleen ja kumppaneilleen. En- nen Yhdysvaltojen eroa Avoin taivas

-sopimuksesta maan päätöksen- tekijöiden joukossa kyseenalais- tettiin, miksi Venäjälle ylipäätään annetaan mahdollisuus tarkkailu- lentoihin.

Xxxxxxx jakoi mielipiteitä, ja Yhdysvalloissa oli myös kannatusta sopimuksessa pysymiselle. Tilan- teessa, jossa Yhdysvallat kokee Ve- näjän yhä selkeämmin vastustajak- seen ja monenkeskisyyteen kriitti- sesti suhtautuvat tahot ovat vallassa, tulkinta kansallisista intresseistä painoi vaakakupissa liittolaisten ja kumppaneiden tukemista enemmän. Avoin taivas -sopimus on edel- leen voimassa, mutta Venäjä saat- taa erota sopimuksesta tai vastata Yhdysvaltojen eroon muilla tavoin. Venäjän ero lisäisi epävarmuutta Euroopassa, ja Nato-maat olisivat entistä riippuvaisempia Yhdysval- loilta saamastaan tiedustelutiedosta. Natoon kuulumattomat maat me- nettäisivät pysyvästi merkittävän tiedustelulähteen. Korvaavan sopi- muksen laatiminen olisi suurvalto- jen välisen kilpailun vuoksi hyvin vaikeaa. Jopa 1990-luvun pouta- säillä sopimuksen ratifiointikierros

kesti kymmenen vuotta.

Ulkopoliittinen instituutti on riippumaton tutkimuslaitos, joka tuottaa korkeatasoista tutkimusta poliittisen päätöksenteon ja avoimen keskustelun tukemiseksi niin kotimaassa kuin kansain- välisestikin.

Korkean laadun varmistamiseksi ainakin kaksi asiantuntijaa lukee ja kommentoi kaikkien instituutin julkaisujen käsikirjoituksia. Julkaisut käyvät lisäksi läpi ammattimaisen kielitar- kastuksen ja editointiprosessin. Julkaistavat näkemykset ovat kirjoittajien omia.