STRATEGINEN PALVELUSOPIMUS

STRATEGINEN PALVELUSOPIMUS

Sopimusosapuolet

Tämän sopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunginhallitus ja Turun liikuntalautakunta Sopimuksen tarkoitus

Tällä sopimuksella kaupunginhallitus ja liikuntalautakunta sopivat johtosäännössä määriteltyä liikunta- toimen toimialaa koskevista toiminnan lähtökohdista, kehittämistavoitteista ja resursseista.

Sopimuksen lähtökohdat

Toimintaa ohjaavat strategiat ja ohjelmat

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuustoryhmien välisen sopimuksen 16.2.2009 § 55. Sopimuk- sessa linjataan valtuustokauden tärkeimmät tavoitteet, joihin valtuuston enemmistö on sitoutunut. Val- tuustokaudelle 2009–2012 hyväksytty sopimus (RVS) toimii lähtökohtana valtuustokauden aikana laa- dittaville toimintaa ohjaaville toimeenpano-ohjelmille

Valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa on päädytty neljään kaupungin kehityksen kannalta keskeiseen tavoitekokonaisuuteen:

− tasapainoinen talous,

− kilpailukykyinen Turku,

− ydinpalveluihin keskittyminen sekä

− hyvä hallinto.

Turun kaupungin strateginen ohjelmarakenne - Turku-sopimus

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.3.2009 § 78 konsernin ohjelmarakennemallin, Turku-sopimuksen. Tur- ku-sopimus koostuu kaupunginvaltuustossa hyväksymistä, valtuustokautta koskevista toimeenpano- ohjelmista, joiden avulla valtuustoryhmien välisen sopimuksen tavoitteet ja toimenpiteet toimeenpan- naan.

Turku-sopimuksessa toimeenpano-ohjelmat on jaettu kolmeen strategiseen teemaan

− vetovoimaisuus ja kilpailukyky (Turun kaupungin asunto- ja maankäyttöohjelma, ilmasto- ja ympäris- töohjelma ja osaamis- yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelma vuosille 2009-2013),

− asukkaiden hyvinvointi (lasten ja nuorten ohjelma, työikäistenohjelma ja senioriohjelma ja mielenter- veystyön kokonaissuunnitelma 2009-2013) sekä

− resurssien tasapainoinen ohjaus (henkilöstöohjelma, talousohjelma omistajapolitiikka 2009-2013 ja tilaohjelma 2011-2013).

Kaksi ensimmäistä teemaa kytkeytyy kaupungin palvelutuotantoon ja kolmas käsittelee palvelutuotannon resursointia ja ohjausta.

Liikuntatoimen toiminta-ajatus

Innostamme turkulaiset liikkumaan. Takaamme monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja rakennamme urheilumyönteistä ilmapiiriä. Liikunta antaa elämyksiä ja hyvinvointia kaupunkilaisen jokaiseen päivään.

Sopimuksessa liikuntatoimelle määritellyt tavoitteet

Taustatietoja lasten ja nuorten liikunnan harrastuksesta

Liikunnan harrastaminen vähenee murrosiässä.

Lähes puolet 12−14-vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, mutta 16−18-vuotiaista enää kolmannes.

Terveytensä kannalta selvästi liian vähän liikkuvia on 12−14-vuotiaista reilu 10 %,

vanhemmissa ikäryhmissä kolmasosa.

Pojat harrastavat hengästymistä ja hikoilua aiheuttavaa liikuntaa enemmän kuin tytöt. Urheiluseuran järjestämiin harjoituksiin osallistuminen on lisääntynyt kahden viimeisen vuosikymmenen aikana.

Tavoite	Tavoitetilan kuvaus	Mittari
Lapset ja nuoret omaksuvat terveellisen elämäntavan	Monimuotoinen ja laaja harrastetoiminta urheilu- ja liikuntaseuroissa. Taataan monipuolinen liikunta- ja urheilumahdol- lisuus jokaiselle toiminta- kykyyn ja taitotasoon katsomatta.	Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääntyminen Harrastaa hengästyttävää liikuntaa va- paa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista. xxxx://xxxx.xxxxxxxx.xx/xxxxxxxx/Xx0/000/0/0X/0/0000/ Lähtöarvo 32% (2009) Tavoitearvo 30% (2013)
	Urheiluseuroissa liikkuvi- en lasten ja nuorten vii- koittaisen liikunnan mää- rän lisääminen ja tasa- painottaminen
	Liikunta edesauttaa las- ten, lapsiperheiden ja nuorten elämänhallintaa. Painopisteenä syrjäyty- misvaarassa olevat.
	Koulupäivän aikaisen ja iltapäivätoiminnan liikun- nan lisääminen.
Osallistaminen sekä itseoh- jautuvan ja omaehtoisen lii- kunnan lisääminen	Liikuntapaikat tukevat lasten ja nuorten oma- toimista ja itseohjautuvaa liikkumista. Liikuntapaikat ovat esteettömämpiä ja saavutettavampia. Tue- taan lähiliikuntaa ja lähi- liikuntapaikkoja.
	Lasten ja nuorten ääni kuuluviin liikunnan pää- töksentekoon ja toiminto- jen suunnitteluun.
	Liikunta edesauttaa eri- tyispäivähoidon lapsien ja erityiskoulujen oppilaiden elämänhallintaa. Yhteis- työssä urheiluseurojen, yhdistysten, sosiaali- ja terveystoimen sekä ope- tustoimen kanssa.
	Kokonaisvaltaisen val- mentamisen ja ohjaami- sen tukeminen
Liikuntapudokkaiden (drop out) vähentäminen	Monimuotoinen ja laaja harrastetoiminta urheilu- ja liikuntaseuroissa
	Vapaiden sidosryhmien toiminnan tukeminen
	Nuorten elämänhallinnan tukeminen liikunnan avul-

	la
	Nuorten osallistaminen toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon
Urheiluseuratoiminnan tuke- minen ja merkityksen vahvis- taminen	Seuratoiminnan taloudel- listen edellytysten tur- vaaminen Avustukset Liikuntapaikat
	Seuratoiminnan imagon ja kansalaistoiminnan arvojen tukeminen ja esiintuominen
	Kaupungin tarjoaminen liikuntapalveluiden järjes- täminen seurojen ja yh- distysten kanssa
	Joustava ja nopea liikun- tapaikkojen vuorovaraus- palvelu
Koulujen pihat lähiliikuntapai- koiksi	Liikuntapaikkojen, leikki- puistojen ja koulujen pi- hojen kehittäminen tuke- maan lasten ja nuorten omaehtoista ja itseohjau- tuvaa liikkumista
	Lasten ja nuorten osallis- tuminen suunnittelupro- sessiin
	Lähiliikuntapaikat ovat kaiken ikäisten käytössä

Taustatietoja työikäisten liikunnan harrastuksesta

Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla on viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt, mutta fyy- sinen aktiivisuus työssä ja arjessa on vähentynyt.

2000-luvulla työikäisten viikoittaiset liikuntakerrat ovat hieman lisääntyneet ja liikunnan luonne tullut intensiivisemmäksi.

Eniten suosiotaan ovat viime vuosina lisänneet juoksulenkkeily ja kuntosaliharjoittelu.

Entistä suurempi osa työmatkoista kuljetaan henkilöautolla. Etenkin naisten työmatkaliikunta on vähentynyt.

Ainoastaan runsas kymmenesosa 15−64-vuotiaista täyttää terveysliikunnan suosituksen koko- naisuudessaan. Parhaiten suositukseen yltävät nuoret miehet, heikoimmin eläkeikää lähesty- vät.

Noin puolet työikäisistä liikkuu kestävyyskunnon kannalta riittävästi. Vähemmän kuin viidennes harjoittaa lihaskuntoaan tarpeeksi.

25−64-vuotiaat istuvat keskimäärin yli seitsemän tuntia päivässä, mikä on uusimpien tutkimus- ten mukaan terveydelle haitallista. Eniten istuvat nuoret miehet.

Nuorten miesten kestävyys- ja lihaskunto ovat merkittävästi heikentyneet viimeisten kolmen- kymmenen vuoden aikana. Heikentyminen on tasoittunut ja osin pysähtynytkin viime vuosina, joskin edelleen huonokuntoisten osuus kasvaa.

Tavoite	Tavoitetilan kuvaus	Mittari
Perhe-elämän ja liikunnan yhdis- täminen	Perheiden liikuntamahdollisuu- det lisääntyvät	Työikäisten liikunta-aktiivisuuden lisääntyminen Terveytensä kannalta riittävästi liik- kuvat, %:a 20 – 64 vuotiaista asuk- kaista. (ATH) Lähtöarvo 2010 46,61% Tavoitearvo 2012 47% Liikuntapalvelujen riittävyys ikäryh- män asukkaiden mielestä, % Lähtöarvo 2010 86,21% Tavoitearvo 2012 86,5% xxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxx/xxxxxxxx/
	Olemassa olevien palveluiden kehittäminen vastaamaan pa- remmin asiakastarpeita Hyötyliikunta lisääntyy
	Vanhempien tiedon ja ymmär- ryksen lisääminen lasten har- rastamisesta urheiluseurassa, ns. vanhempien kasvattaminen seuratoimintaan
Työnantajan roolin korostaminen liikuntaan kannustajana	Työnantajien tietoisuus kau- pungin järjestämistä liikunta- mahdollisuuksista ja –paikoista lisääntyy.
	Seurat toimivat hyvinvointipal- veluiden tuottajina ja markki- noivat niitä työnantajille
Ohjataan työelämästä syrjäytynei- tä liikunnalliseen elämäntapaan	Löydetään oikeat yhteistyö- kumppanit ja luodaan toimin- tamalleja syrjäytymisvaarassa olevien ja syrjäytyneiden liik- kumaan aktivoimiseksi

Taustatietoja seniorien liikunnan harrastamisesta

Sekä ulkona kävely että muu liikunta ovat vähentyneet, mutta liikunnan tehokkuus näyttäisi hieman lisääntyneen.

Kävelylenkkeily on suosituin liikuntalaji. Sauvakävely, kuntosaliharjoittelu ja hiihto ovat lisänneet suosiotaan.

Vain muutama prosentti täyttää sekä kestävyys- että lihaskuntoliikunnan suosituksen. Kestä- vyysliikuntasuosituksen täyttää reilu neljännes eläkeikäisistä, lihaskuntoliikuntasuosituksen vain joka kymmenes.

Nuoremmat ikäryhmät täyttävät suosituksen paremmin kuin vanhemmat.

Viidesosa eläkeikäisistä ei liiku viikoittain lainkaan.

Tavoite	Tavoitetilan kuvaus	Mittari
Senioriväestön liikunta- aktiivisuuden lisääminen	Liikuntapalvelut ovat tasapuo- lisemmin saavutettavissa asuinpaikasta riippumatta	Ikääntyvien liikunta-aktiivisuuden lisääntyminen Terveytensä kannalta riittävästi liik- kuvat %:a 65 – 74 vuotiaista asuk- kaista (ATH) Lähtöarvo 2010 53,12%
	Yhteisöllisen toiminta- ja seu- rakulttuurin luominen, moni- puolisen senioritoiminnan yllä- pitäminen ja kehittäminen, urheiluseuratoiminnan elä-

	mänkaariajattelun tukeminen	Tavoitearvo 2012 53,5% Liikuntapalvelujen riittävyys ikäryh- män asukkaiden mielestä, % (ATH) Lähtöarvo 2010 84,44% Tavoitearvo 2012 85% xxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxx/xxxxxxxx/
Fyysisen ja sosiaalisen toimintaky- vyn ylläpitäminen	Ikääntyvän väestön autonomi- aa, itsenäistä selviämistä ja osallisuutta tuetaan liikunnan avulla
	Palvelut tavoittavat uusia asi- akkaita ja omatoiminen liikunta lisääntyy kun tietoisuus liikun- nan terveysvaikutuksista kas- vaa.
Liikuntapaikkojen esteettömyys	Esteettömyysohjelman noudat- taminen ja siihen vaikuttami- nen
	Liikkumisolosuhteet ovat es- teettömämpiä, turvallisempia ja paremmin saavutettavia huomioiden sekä fyysinen, psyykkinen että sosiaalinen saavutettavuus.
	Olemassa olevat kuntosalit ovat mahdollisimman helposti saavutettavissa
Senioreiden ja erityisryhmien kun- tosaliolosuhteiden parantaminen	Olemassa olevat kuntosalit ovat mahdollisimman helposti saavutettavia ja esteettömiä niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisesti
	Erityisryhmään kuuluvia asiak- kaita palvelee kaikki kaupun- gin ylläpitämät kuntosalit. Eri- tyisryhmille on riittävästi rau- hallisia ja turvallisia kuntosali- harjoittelupaikkoja

Ilmasto- ja ympäristöohjelma, Asunto- ja maankäyttöohjelma

Tavoite	Tavoitetilan kuvaus	Mittari
Liikuntapaikkojen energiatehokas ylläpito ja rakentaminen	Valaistukseen käytettävän energian vähentäminen. (esim. valaisinten vaihto sekä automa- tiikan lisäämi- nen/käyttämättömät vuorot)
	Säätilan mukaisesti kustannus- tehokkaiden käyttöjaksojen määritteleminen lämmitettäville keinonurmille ja tekojääradoille
Kaupunkiin lisää kevyen liikenteen väyliä	Kevyenliikenteen merkityksen ja olosuhteiden korostaminen omatoimiliikunnan kannalta

Talous

Turussa XX.XX.2011 Allekirjoitukset

Kaupunginhallituksen puolesta Liikuntalautakunnan puolesta

Xxxxx Xxxxx Xxxxx-Xxxxx Xxxxxx

apulaiskaupunginjohtaja lautakunnan puheenjohtaja

Xxxxx Xxxx Xxxxxx Xxxxx

kaupunginhallituksen puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Xxxx Xxxxxxxxx liikuntajohtaja