ARKKITEHTISUUNNITTELUALAN YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

Todettiin, että sopimuskausi alkaa 1.11.2017 ja päättyy 31.10.2020, ellei sitä irtisanota viimeistään 31.8.2019 neuvottelutuloksessa tarkoitetulla tavalla päättymään 31.10.2019. Sopimus jatkuu 31.10.2020 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei työehtosopi- musta viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole kummalta- kaan puolelta irtisanottu.

2. Palkankorotukset

2.1. Palkankorotukset kahtena ensimmäisenä sopimusvuotena

2.1.1 Palkkaratkaisu paikallisesti sopimalla

Palkkaratkaisusta neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti kunkin yrityksen tai työpai- kan tilanne ja olosuhteet huomioiden. Tavoitteena on tukea palkkapoliittisia tavoit- teita, palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä tuottavuuden ke- hittymistä työpaikalla. Ylempien toimihenkilöiden osaamisen ja työssä suoriutumi- sen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutus- tapa, ajankohta ja suuruus. Neuvotteluiden pohjaksi etukäteen toimitetaan tarvitta- vat tiedot palkkaratkaisun tekemiseksi. Sopimus tehdään kirjallisesti luottamus- miehen kanssa ensimmäisen sopimusvuoden osalta 15.1.2018 mennessä ja toi- sen sopimusvuoden osalta 15.12.2018 mennessä. Sopimusosapuolet voivat sopia käsittelyajasta toisin.

Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä ei voida käyttää muus- sa tarkoituksessa.

Paikallisesti ei voida sopia, että palkkoja ei koroteta lainkaan.

2.1.2 Palkkaratkaisu muutoin kuin paikallisesti sopimalla

Vuosi 2018

Mikäli paikallista sopimusta ei tehdä, tunti- ja kuukausipalkkoja korotetaan 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,2 % suurui- sella yleiskorotuksella. Tämän lisäksi palkkoja korotetaan 1.1.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta työnantajan jakamalla yrityskohtaisella 0,4 % erällä, jonka suuruus lasketaan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden joulukuun 2017 säännöllisen työajan palkoista luon- toisetuineen.

Vuosi 2019

Mikäli paikallista sopimusta ei tehdä, tunti- ja kuukausipalkkoja korotetaan 1.1.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,0 % suurui- sella yleiskorotuksella. Tämän lisäksi palkkoja korotetaan 1.1.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta työnantajan jakamalla yrityskohtaisella 0,6 % erällä, jonka suuruus lasketaan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden joulukuun 2018 säännöllisen työajan palkoista luon- toisetuineen.

Palkankorotuksen toteutustapa vuosina 2018 ja 2019

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeu- denmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, oikaista mahdollisia vi- noumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Xxxxxxxx toimihenki- löiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilö- kohtaisten korotusten jakamisessa. Luottamusmiehelle tai koko henkilöstölle selvi- tetään erän määräytymisperusteet ja suuruus ennen erän käyttöönottoa. Lisäksi työnantaja antaa luottamusmiehelle tai koko henkilöstölle selvityksen maksamas- taan yritys- tai työpaikkakohtaisen erän kohdentamisesta kohtuullisessa ajassa, kuitenkin viimeistään 31.3.2018 ja 31.3.2019 mennessä. Selvityksestä tulee käydä ilmi korotuksen saaneiden ylempien toimihenkilöiden lukumäärä, yri- tys/työpaikkakohtaisen erän suuruus, kuinka moni ylemmistä toimihenkilöistä on saanut henkilökohtaisen korotuksen ja keskimääräisen korotuksen suuruus.

Mikäli yritys- tai työpaikkakohtaista erää ei ole kohdennettu tai selvitystä ei anneta määräaikaan mennessä, korotus maksetaan takautuvasti 1.1.2018 ja 1.1.2019 lu- kien yleiskorotuksena kullekin ylemmälle toimihenkilölle.

2.2. Palkankorotukset 1.1.2020

Osapuolet tarkastelevat kevään 2019 aikana yleistä taloudellista tilannetta, työlli- syyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Arvi- oinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 31.8.2019 mennessä 1.1.2020 tai lä- hinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toteutettavien palkankoro- tusten tasosta ja rakenteesta.

3. Tekstimuutokset

3.1. Muutetaan 3 §:n otsikoksi Palkat, palkanmaksuaika ja -kausi ja lisätään uudet kap- paleet 2. ja 3.

Palkanmaksuaika ja -kausi sovitaan työsopimuksella. Jollei mitään ole sovittu, on palkanmaksukausi 1 kk ja palkka maksetaan viimeistään palkanmaksukauden päättymistä seuraavan kuukauden viidentenä työpäivänä.

Työsuhteen päättyessä palkka voidaan maksaa työsuhteen päättymispäivän mu- kaisen palkanmaksukauden normaalina palkanmaksupäivänä.

3.2. Poistetaan kohdan 5 §:n 4. kohdan (liukuva työaika) 1. kappaleesta sana ”kuiten- kin”.

3.3. Muutos 7 §:än (Arkipyhät)

Kohdassa 2. siirretään itsenäisyyspäivä tekstissä kohtaan ennen jouluaattoa. Soveltamisohje ja pöytäkirjamerkintä muutetaan työehtosopimustekstiksi.

3.4. Lisätään 8 §:n 1. kappaleen alle uusi soveltamisohje

Työajan käyttösuunnitelmana pidetään liukuvaa työaikaa, mikäli yrityksessä tällai- sesta on sovittu ja tällöin erillistä työajan käyttösuunnitelmaa ei tarvitse tehdä.

3.5. Muutetaan 11 §:ää seuraavasti

- poistetaan toisen kappaleen viimeinen virke

- lisätään uusi viides kappale kuulumaan seuraavasti (seuraavat kappaleet siirty- vät):

Jos ylempi toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, sovelletaan adop- tioon välittömästi liittyvänä edellä mainittuja määräyksiä äitiys- ja isyysvapaan pal- kan maksamisen osalta, mikäli ylempi toimihenkilö on oikeutettu saamaan sai- rausvakuutuslain 9 luvun 11§:n mukaista adoptiovanhemmalle maksettavaa van- hempain- tai isyysrahaa.

- korvataan 11 §:n nykyinen kuudes kappale (kahdella uudella kappaleella) seu- raavasti:

Ylemmän toimihenkilön alle 10-vuotiaan oman lapsen (ml. adoptiolapsi) tai muun samassa taloudessa pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastu- essa, annetaan lapsen kanssa samassa taloudessa asuvalle vanhemmalle lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätöntä tilapäistä palkallista vapaata enintään kolme työpäivää. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Vapaan antaminen palkallisena edellyttää, et- tä molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kyseessä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin toimihenkilön omasta sairau- desta vaaditaan.

Ylemmän toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä vapaata (enintään 2 päivää) ei vähennetä ylemmän toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx (ml. xxxxxxxxxxxxx- xxx), perheen lapsia (ml. adoptiolapset) sekä veljiä, sisaria ja isovanhempia.

- Muutetaan nykyinen 7. kappale kuulumaan seuraavasti:

Em. lyhyiden tilapäisten vapaiden pituus on määrättävä suhteessa edellä mainit- tuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.

3.6. Muutetaan 15 §:n kohdan 15.2 toisen kappaleen euromäärä 19 euroon.

3.7. Poistetaan kokonaan 16 § ja muutetaan numerointi vastaavasti.

3.8. Matkakustannusten korvaus -liitteen 1. kappaleen ensimmäinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Matkakustannusten korvaukset maksetaan verohallituksen kullekin vuodelle vah- vistamien verovapaiden matkakustannusten mukaan kuitenkin siten, että päivära- han maksuedellytys on yli 30 km kotoa/ työpaikalta siitä riippuen, kummasta matka tehdään.

4. Muut asiat

4.1. Luottamusmieskorvaukset 1.1.2018 alkaen

Yhteistoimintasopimuksen 3. kohdan mukaiset luottamusmieskorvaukset sopi- muskaudelle ovat 1.1.2018 lukien seuraavat:

Ylempien toimihenkilöiden lkm	Korvaus, euroa/ kk
5-10	72
10-24	114
25-50	144
yli 50	196

4.2. Työllistyminen ja muutosturvan toimintamalli

Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin osalta noudatetaan kulloinkin voi- massa olevia määräyksiä kuitenkin siten, että em. määräykset eivät ole tämän työehtosopimuksen osa.

4.3. Mallisopimus liukuvasta työajasta ja työsopimuslomakkeen päivitys

Osapuolet laativat työehtosopimuksen liitteeksi mallisopimuksen liukuvasta työ- ajasta ja päivittävät työsopimuslomakkeeseen ”rasti ruutuun” valintamahdollisuu- den liukuvan työajan käytöstä.

Helsingissä 21. päivänä joulukuuta 2017 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry Ylemmät toimihenkilöt YTN ry

ARKKITEHTISUUNNITTELUALAN YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPI- MUS

1 § Soveltamisala ‌

Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry:n jäsenyritysten ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n arkkitehtisuunnittelualan jäsenyritysten palveluk- sessa olevat ylemmät toimihenkilöt.

Ylemmän toimihenkilön tehtävissä edellytetään korkeakoulu- tai ammatillisen korkea- asteen koulutuksen tasoista tiedollista ja taidollista valmiutta. Koulutuksen mukanaan tuoma muodollinen pätevyys tai sen puuttuminen ei kuitenkaan sinänsä ratkaise, kuu- luuko henkilö ylempien toimihenkilöiden piiriin tai ei. Kuvaavaa ylemmän toimihenkilön tehtävälle on suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu. Käytännössä yrityksessä ylem- män toimihenkilön tehtävä on asiantuntijatehtävä tai yritysjohtoa avustava keskijohtoon kuuluva esimiestehtävä.

Työehtosopimus ei koske toimitusjohtajaa eikä henkilöä, joka edustaa yritystä suhtees- sa ylempiin toimihenkilöihin.

2 § Työn johto ja jakaminen sekä työsopimus ‌

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimi- henkilöitä.

Liitot suosittelevat, että työnantajan ja ylemmän toimihenkilön välisessä työsuhteessa käytetään työehtosopimuksen liitteenä olevaa allekirjoittajaliittojen laatimaa työsopi- musmallia.

3 § Palkat, palkanmaksuaika ja -kausi ‌

Toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella ottaen huomioon teh- tävän vaativuus, koulutus ja ammattipätevyys. Osa kokonaisansiosta voi muodostua työpaikkakohtaisesti määritettyjen muuttuvien palkkatekijöiden perusteella.

Palkanmaksuaika ja -kausi sovitaan työsopimuksella. Jollei mitään ole sovittu, on pal- kanmaksukausi 1 kk ja palkka maksetaan viimeistään palkanmaksukauden päättymistä seuraavan kuukauden viidentenä työpäivänä.

Työsuhteen päättyessä palkka voidaan maksaa työsuhteen päättymispäivän mukaisen palkanmaksukauden normaalina palkanmaksupäivänä.

4 § Päiväpalkan laskeminen ja osa-ajan palkka ‌

1. Tuntipalkkainen ylempi toimihenkilö Päiväpalkka määräytyy seuraavasti:

a) Päiväpalkka määräytyy 8 §:n tarkoittaman etukäteen sovitun ja vakiintuneen työajan käyttösuunnitelman mukaan.

b) Siltä osin kuin päiväpalkka ei määräydy kohdan a.) mukaan, lasketaan päivä- palkka kuuden edellisen täyden kalenterikuukauden keskimääräisen työtunti- määrän perusteella. Jos työsuhde on kestänyt vähemmän kuin kuusi täyttä ka- lenterikuukautta niin laskenta tehdään koko työsuhteen ajalta.

Ajanjaksolla kertynyt työtuntimäärä jaetaan jaksolle sijoittuvien toteutuneiden työ- päivien lukumäärällä. Päiväpalkka on keskimääräinen tuntimäärä kertaa tuntipalkka.

Soveltamisohje:

Alalla työpäiviä ovat arkipäivät maanantaista perjantaihin lukuun ottamatta arkipyhiä, sairauslomapäiviä ja vuosilomapäiviä.

Sairausajan palkka, arkipyhäkorvaus, äitiys- ja isyysvapaan palkka määräytyvät edellä kuvatun päiväpalkan mukaan.

2. Kuukausipalkkainen ylempi toimihenkilö

Osa-ajan palkka palkattomista poissaoloista tai vajaasta kuukaudesta lasketaan kuukauden säännöllisten työtuntien suhteessa. Laskettaessa osa-ajan palkkaa, saadaan tunnilta tai päivältä maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asian- omaisen kuukauden säännöllisten työtuntien tai työpäivien lukumäärällä. Kuukausi- palkan käsite sisältää rahapalkan sekä mahdolliset luontoisedut (verotusarvo). Poissaolopäivien palkka vähennetään kuukausipalkasta.

5 § Työaika ‌

1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa, ellei paikallisesti toisin sovita.

2. Työajan pidentäminen

Kuukausi- ja tuntipalkkaisten toimihenkilöiden vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien kilpailukykysopimuksen edellyttämällä tavalla keskimäärin 24 tunnil- la vuosittaista ansiotasoa muuttamatta.

Osa-aikaisten työaikaa pidennetään osa-aikaisuuden suhteessa. Pidentämisellä ei ole sovittu työnantajan lisätyöntarjoamisvelvollisuudesta.

Paikallinen sopiminen työajan pidennyksestä

Työajan pidentämisen toteuttamisesta sovitaan ensisijaisesti paikallisesti tarkoituk- senmukaisimmalla tavalla joko työnantajan ja luottamushenkilön tai työnantajan ja tätä asiaa varten valitun henkilöstöryhmän osan edustajan kanssa.

Työajan pidentämien on paikallisesti sopien mahdollista tehdä esimerkiksi seuraa- villa tavoilla:

a. Sovitaan, että työnantaja voi lisätä 24 tunnin vuosittaisen työajan pidennyksen kuukausittain 2 tunnin suuruisena miinussaldona työaikapankkiin tai liukuvan

työajan järjestelmään. Lisäyksen seurauksena liukumasaldo voi olla myös mii- nusmerkkinen.

b. Sovitaan, että työnantaja voi sijoittaa 24 tunnin vuosittaisen pidennyksen viikoit- taisen tai vuorokautisen työajan lisäykseksi kuitenkin siten, että työaika ei saa minään vuorokautena ylittää 12 tuntia eikä minään viikkona keskimäärin 40 tun- tia / viikko.

c. Sovitaan, että 24 tunnin vuosittainen työajan pidennys toteutetaan muuttamalla vuodessa enintään 3 arkipyhää säännölliseksi työajaksi. Tällöin kyseisenä arki- pyhänä työskennellään ilman eri suostumusta ja kyseisen arkipyhän aikana teh- dystä työstä ei makseta työaikalain mukaista sunnuntaityökorotusta. Työpäiväksi muutettu arkipyhä pidentää kyseisen viikon säännöllistä työaikaa.

Tuntipalkkaisen ylemmän toimihenkilön osalta 1. Kohdan perusteella kuukausittain liukumasaldoista tai työaikapankkiin säästetyistä tunneista vähennetyt tunnit sekä 3. Kohdan perusteella kokonaisina päivinä tehdyt tunnit vaikuttavat maksettavan pal- kan määrään sitä vähentävästi. 2. Kohdan perusteella tehdyltä työajan lisäykseltä ei makseta tuntipalkkaiselle toimihenkilölle lisäyksen osalta palkkaa.

Kuukausipalkkaisella ylemmällä toimihenkilölle kuukausittainen työajan lisäys teh- dään kuukausipalkkaa muuttamatta.

Mikäli paikallisesti ei päästä sopimukseen työajan pidentämisen toteuttamisesta an- siotasoa muuttamatta, työnantaja toteuttaa 24 tunnin pidennyksen lisäämällä viikoit- taista työaikaa enintään 2 tuntia vuorokaudessa siten, että normaalin työtuntijärjes- telmän lisäksi tehtävää säännöllistä työaikaa kertyy 24 tuntia vuodessa.

Kuukausipalkkaisen ylemmän toimihenkilön työajan lisäys tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta. Tuntipalkkaisille, täyttä säännöllistä työaikaa tekeville toimihenkilöille ei makseta lisäyksen osalta työsopimuksen mukaista tuntipalkkaa

3. Työaika voidaan sopia myös keskimääräisenä työaikana. Paikallisesti sovitaan säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäisrajoista. Tällöin on laa- dittava etukäteen ohjeellinen suunnitelma työajan tasaamisesta vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu 1. kohdassa sovittuun työaikaan.

Työajan tasaaminen voidaan toteuttaa enintään vuoden mittaisena ajanjaksona. Ellei paikallisesti toisin sovita, muutoksesta edellä olevan kohdan mukaiseen työai- kajärjestelmään ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille, mikäli mahdollista, viik- koa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä.

4. Paikallisesti voidaan sopia liukuvan työajan enimmäiskertymästä työaikalaista poi- keten niin, että enimmäiskertymä voi olla enintään 120 tuntia.

Työtilanteen niin edellyttäessä työnantaja voi velvoittaa toimihenkilön pitämään ker- tyneitä plustunteja vapaana ja tarvittaessa myös kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin asianomaiselle toimihenkilölle ja vastaavasti toimi- henkilö voi työtilanteen niin salliessa pitää plustunteja kokonaisina päivinä ilmoitta- malla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin työnantajalle.

5. Osapuolet suosittelevat, että alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

6. Työaikapankki

Työaikapankin käyttöönotosta sovitaan paikallisesti. PALTA ja YTN ovat laatineet työehtosopimuksen liitteenä olevan työaikapankkia koskevan ohjeen, joka ei ole työehtosopimusmääräys.

6 § Yli- ja lisätyö ‌

Ylityö korvataan työaikalain mukaan. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa kuukausipalkkaiselle peruspalkka lasketaan siten, että kuukausipalkka luon- toisetuineen jaetaan luvulla 158 silloin, kun säännöllinen viikoittainen työaika on 37,5 tuntia.

Ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään sekä kalenterivuotta että neljää kuukautta ellei paikallisesti toisin sovita.

Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota ylemmän toimihenkilön suostumuksella tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä työaikalaissa säädetyn säännöllisen työajan enimmäismäärää. Lisätyö ei ole ylityötä. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tunti- palkka.

7 § Arkipyhät ‌

1. Kuukausipalkkainen ylempi toimihenkilö

Ellei paikallisesti toisin sovita, arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä. Vapaapäiviä, jotka lyhen- tävät arkipyhäviikon säännöllistä työaikaa, ovat seuraavassa luetellut arkipyhät ja niitä seuraavat lauantait: uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, 2. pääsiäis- päivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, 1. joulu- päivä ja 2. joulupäivä.

2. Tuntipalkkainen ylempi toimihenkilö Arkipyhäkorvaus maksetaan seuraavilta arkipyhiltä:

Loppiainen, helatorstai, pitkäperjantai, 2.pääsiäispäivä, vapunpäivä, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja uudenvuodenpäivä.

Arkipyhältä maksetaan päiväpalkka, joka lasketaan 4 §:n 1 kohdan mukaan.

Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestä- nyt vähintään 1 kuukauden ennen kyseistä arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltä- neenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä.

Jos työtuntijärjestelmän mukaisen työajan noudattamista koskeva edellytyssääntö aiheuttaisi arkipyhäkorvauksen menetyksen useilta peräkkäisiltä arkipyhiltä, mene- tys koskee vain yhtä mainituista arkipyhistä.

Luvaton poissaolo

Jos työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaan velvollinen työskentelemään myös arkipyhänä ja hän on poissa työstä muusta kuin hyväksyttävästä syystä, arkipyhä- korvausta ei makseta.

Paikallisesti voidaan sopia menettelystä, jossa arkipyhäkorvaus maksetaan kiinteä- nä erillisenä korvauksena tai sisällytettynä tuntipalkkaan erillisellä sopimuksella.

8 § Työajan käyttösuunnitelma ‌

Työpaikalla on laadittava työajan käyttösuunnitelma, josta käyvät ilmi säännöllisen työ- ajan alkamisen ja päättymisen ajankohdat sekä viikoittaiset vapaapäivät.

Soveltamisohje:

Työajan käyttösuunnitelmana pidetään liukuvaa työaikaa, mikäli yritykses- sä tällaisesta on sovittu ja tällöin erillistä työajan käyttösuunnitelmaa ei tarvitse tehdä.

Ellei paikallisesti toisin sovita, työajan käyttösuunnitelman muutoksesta ilmoitetaan asi- anomaisille ylemmille toimihenkilöille, mikäli mahdollista viikkoa ennen muutoksen toi- meenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä.

Työajan käyttösuunnitelma on pyrittävä laatimaan myös osa-aikatyötä tai vaihtelevia ja tilapäisiä työvuoroja koskien.

9 § Työkyvyttömyys ‌

Toimihenkilölle maksetaan palkkaa sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttö- myyden ajalta kalenterivuoden kuluessa seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti	Palkka
vähintään 1 kuukauden, mutta vähemmän kuin 1 vuoden	4 viikolta
1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta	5 viikolta
5 vuotta tai kauemmin	3 kuukaudelta

Palkanmaksun edellytyksenä on, että työkyvyttömyyttä ei ole aiheutettu omalla tahalli- sella tai törkeällä tuottamuksella, ja että sairautta ei ole tieten salattu työsopimusta solmittaessa. Lisäksi edellytyksenä on, että toimihenkilö valtuuttaa työnantajan nosta- maan itselleen sen sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden, johon hänellä olisi oikeus paikallisen työkyvyttömyysjakson aikana.

Toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle työkyvyttömyydestä ja sen arvioidusta kestosta. Työnantajan vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveyslääkärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudes- taan.

Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sairausajan palkkaa tai sai- rauspäivärahaa, ei toimihenkilö ole oikeutettu uuteen edellä sanottuun sairausajanpal- kan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enintään edellä maini- tulta ajanjaksolta. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairausvakuutus- lain mukaiselta yhden päivän odotusajalta.

10 § Lääkärintarkastukset ‌

Ylemmän toimihenkilön palkkaa ei vähennetä ajalta, jonka työntekijä menettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan määräämissä terveystarkastuksissa tai niihin liittyvissä matkoissa

11 § Äitiys-. isyys- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa sekä tilapäinen vapaa ‌

Ylemmän toimihenkilön äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräyty- vät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Äitiysvapaan ajalta suoritetaan kolmen kuukauden ajalta toimihenkilön saaman päivä- rahan ja palkan välinen erotus.

Xxxxxxxxx toimihenkilöllä on oikeus 6 arkipäivän mittaiseen palkalliseen isyysvapaa- seen.

Palkallisen perhevapaan edellytyksenä on kuuden kuukauden mittainen yhdenjaksoi- nen työsuhde ennen lapsen syntymää.

Jos ylempi toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, sovelletaan adoptioon välittömästi liittyvänä edellä mainittuja määräyksiä äitiys- ja isyysvapaan palkan mak- samisen osalta, mikäli ylempi toimihenkilö on oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain 9 luvun 11§:n mukaista adoptiovanhemmalle maksettavaa vanhempain- tai isyysrahaa.

Ylemmän toimihenkilön alle 10-vuotiaan oman lapsen (ml. adoptiolapsi) tai muun sa- massa taloudessa pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa, annetaan lapsen kanssa samassa taloudessa asuvalle vanhemmalle lapsen hoidon jär- jestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätöntä tilapäistä palkallista vapaata enintään kolme työpäivää. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa sa- massa taloudessa. Vapaan antaminen palkallisena edellyttää, että molemmat van- hemmat ovat ansiotyössä tai kyseessä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esi- tetään vastaava selvitys kuin toimihenkilön omasta sairaudesta vaaditaan.

Ylemmän toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai lähei- sen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä vapaata (enintään 2 päivää)

ei vähennetä ylemmän toimihenkilön palkasta tai vuosilomasta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx (ml. adoptiovanhemmat), perheen lapsia (ml. adoptiolapset) sekä veljiä, sisaria ja isovanhempia.

Em. lyhyiden tilapäisten vapaiden pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.

Soveltamisohje:

Lyhyt tilapäinen poissaolo perhepiirissä sattuvissa sairaus tapauksissa on tarkoitettu asianmukaisen hoidon järjestämistä varten. Työnantajan vaa- tiessa on toimihenkilöllä näyttövelvollisuus lyhyen tilapäisen poissaolon tarpeesta.

Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimihenkilölle kertausharjoitusten ajalta niin suuren osan palkasta, että reserviläinen saa valtion maksaman reserviläis- palkan kanssa täydet palkkaedut.

Ylemmälle toimihenkilölle annetaan vapaata työpäiväksi sattuvaksi 50- ja 60- vuotispäiväksi palkkaa vähentämättä.

12 § Lomapalkka ja lomaraha ‌

Vuosilomapalkka maksetaan yrityksen säännönmukaisena palkanmaksupäivänä, ellei paikallisesti toisin sovita.

Lomarahana maksetaan 50 % toimihenkilön lakimääräisen vuosiloman palkasta. Loma- raha maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä tai paikallisen käytännön mukaan. Ylemmälle toimihenkilölle maksetaan työsuhteen päättyessä hänestä itses- tään riippumattomasta syystä lomarahan suuruinen korvaus lomakorvauksesta lasket- tuna päättyneen lomanmääräytymisvuoden lomasta. Korvausta ei kuitenkaan makseta koeaikana päättyneessä työsuhteessa eikä myöskään, kun kyseessä on alle vuoden kestävä määräaikainen työsuhde. Lomarahan maksamisesta ja sen suuruudesta voi- daan sopia toisin paikallisesti.

13 § Työsuhteen päättäminen ‌

Jollei muusta ole sovittu, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

Irtisanomisaika työsuhteen kesto

14 päivää enintään 1 vuosi

1 kuukausi >1...4 vuotta

2 kuukautta >4...8 vuotta

4 kuukautta >8...12 vuotta

6 kuukautta yli 12 vuotta

Jollei muusta ole sovittu, toimihenkilön noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkut- tua keskeytyksettä ovat:

Irtisanomisaika työsuhteen kesto

14 päivää enintään 5 vuotta

1 kuukausi yli 5 vuotta

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta työntekijän takaisinottovelvollisuudesta voi- daan poiketa työnantajan ja ylemmän toimihenkilön välisellä sopimuksella. Sopimus tehdään työsopimuksen irtisanomis- ja päättämistilanteessa kirjallisesti.

14 § Matkakustannukset ja päivärahat ‌

Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen suuruuden osalta noudatetaan tämän työehtosopimuksen liitettä matkakustannusten korvauksista, ellei paikallisesti toisin ole sovittu.

15 § Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen ‌

15.1 Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamisen korvaamisesta sovitaan pai- kallisesti. Xxxxxx toimihenkilöiden osalta on suositeltavaa sopia korvauksesta jo työsopimuksella.

Matka-ajan korvaaminen voidaan järjestää esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

1. Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamiseen käytetyn ajan korvaa- misesta rahana tai vapaana sovitaan tarvittaessa työnantajan ja toimihen- kilön välillä. Mikäli on kysymys runsaasta tilapäistä tai projektiluontoista työtä koskevasta matkustamisesta, seurataan toimihenkilölle kertyvän matka-ajan määrää. Tämä voidaan korvata esimerkiksi määrävälein mak- settavalla kertakorvauksella.

2. Mikäli työtehtäviin kuuluu olennaisena osana jatkuva tai säännöllisesti tois- tuva matkustaminen säännöllisen työajan ulkopuolella ja toimihenkilö voi tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, tämä seikka otetaan huomioon paikassa.

15.2 Jos säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamisen korvaamisesta ei ole sovittu paikallisesti muusta, niin vapaa-aikana matkustaminen korvataan seu- raavasti:

Asiakasprojektimatkojen osalta korvataan vapaa-aikana matkustaminen mat- kavuorokauden aikana kaksi tuntia ylittävältä ajalta 19 euron tuntikorvauksella. Tuntikorvaus maksetaan, kun vähintään puolet tunnista on kulunut. Korvaus maksetaan työpäivänä enintään 8 tuntiin asti ja vapaapäivänä 10 tuntiin asti. Korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta ei makseta ylemmän toimihenki- lön osallistuessa koulutukseen tai alansa messutapahtumiin.

15.3 Matkustamiseen käytetyksi ajaksi luetaan (koskee kohtia 15.1 ja 15.2):

1. matkustaminen kodin ja työkohteen, varsinaisen työntekopaikan ja työkoh- teen tai työkohteiden välillä,

2. aika, joka kuluu liikennevälineissä matkustamiseen ja siirtymisiin liikenne- välineestä toiseen, mukaan lukien välttämättömät odotusajat lentokentillä yms.

Matkustamiseen käytettyyn aikaan ei lueta majoitettuna oloaikaa matkan kes- täessä tai työkohteessa oloaikaa. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan. Kuitenkin matka-aika luetaan työajaksi siltä osin kuin se yhdessä tehdyn työajan kanssa ei ylitä sovittua säännöllistä vuorokautista työaikaa.

16 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan ryhmähenkivakuutuksen, kuten siitä on keskus- järjestöjen välillä sovittu.

17 § Ammatillinen koulutus ‌

Sopijapuolet korostavat henkilöstön suunnitelmallisen kehittämisen tärkeyttä.

18 § Järjestäytymisvapaus ‌

Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistymisvapauden oleva puolin ja toisin louk- kaamaton.

19 § Paikallinen sopiminen ‌

Paikallisen sopimuksen osapuolia ovat työnantaja ja toimihenkilö tai luottamusmies. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenkilöitä, joita luottamusmie- hen on katsottava edustavan. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voi- massa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa käyttäen, ellei toisin sovita. Sopimus solmitaan kirjallisena, jos sopijapuoli sitä pyytää.

Luottamusmiehen kanssa tehty paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksikin solmittu sopimus irtisanoa.

20 § Sopimuksen sitovuus ‌

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työn- antajia ja toimihenkilöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näi- den yhdistysten jäseniä. Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tä- tä sopimusta huolehtimalla siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työn- antajat ja toimihenkilöt eivät riko sen määräyksiä.

21 § Työrauhavelvoite ‌

Työehtosopimuksen voimassa ollessa kiellettyjä ovat työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen tai johonkin sen määräykseen. Liitot ja niiden alayh- distykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat työnantajat tai toimihenkilöt, joita sopimus koskee, ryhdy kiellettyihin työtaistelutoimen- piteisiin eivätkä muutenkaan riko sopimuksen määräyksiä. Ylemmät toimihenkilöt YTN ry sitoutuu myös siihen, että arkkitehtisuunnittelualalla työskentelevät ylemmät toimi- henkilöt eivät sopimuksen voimassa ollessa ryhdy myötätuntotoimenpiteisiin muiden palvelualojen painostamiseksi työehtosopimusten piiriin.

22 § Neuvottelujärjestys ‌

Mikäli tämän työehtosopimuksen tulkinnasta tai noudattamisesta syntyy erimielisyyttä, eikä asiaa sovita paikallisesti, on menettelystä laadittava muistio, jos toinen osapuolista sitä vaatii. Paikalliset erimielisyysneuvottelut on käynnistettävä kolmen viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sitä pyytää. Ellei asiaa saada ratkaistua paikallisella tasolla, eri- mielisyyttä koskeva asia siirretään liittotasolla neuvoteltavaksi Palvelualojen Työnanta- jat PALTA ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n välillä, mikäli molemmat tai toinen erimielisyyden osapuolista sitä esittää.

23 § Jatkuva neuvottelu ‌

Osapuolet korostavat jatkuvan neuvottelun tärkeyttä.

24 § Liitesopimus ‌

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan liitteenä olevaa yhteistoimintasopimus- ta, pöytäkirjaa Ammatilliseen koulutukseen liittyvien harjoittelumahdollisuuksien lisää- misestä ja liitettä matkakustannusten korvaukset.

Tämän sopimuksen liitteinä ovat myös työaikapankkia koskeva ohje ja työsopimusmal- li, joita ei noudateta työehtosopimuksen osana.

25 § Sopimuksen voimassaolo ‌

Tämä sopimus on voimassa 1.11.2017 alkaen ja päättyy 31.10.2020, ellei sitä irtisano- ta viimeistään 31.8.2019 neuvottelutuloksessa tarkoitetulla tavalla päättymään

31.10.2019. Sopimus jatkuu 31.10.2020 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei työehtosopi- musta viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ole kummalta- kaan puolelta irtisanottu.

Helsingissä 21.12.2017

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY ARKKITEHTITOIMISTOJEN LIITTO ATL RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

YHTEISTOIMINTASOPIMUS ‌

1. Yhteistoiminta

Yhteistoimintaelin

Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsitte- lee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteistoimintaelin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sa- ma yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työ- terveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovit- tavassa laajuudessa.

Organisaatiomuutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuk- sen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutok- sen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

2. Työsuojeluyhteistoiminta ja työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluyhteistoiminta

Työsuojeluyhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan työpaikassa, jossa työs- kentelee yhteensä vähintään 20 toimihenkilöä. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valit- tava, kun toimihenkilöiden lukumäärä on yhteensä vähintään kymmenen.

Työsuojeluvaltuutetun irtisanomis- ja lomautussuoja

Työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukainen irtisanomis- ja lo- mautussuoja.

Työsuojeluvaltuutetun korvaus

Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle, ellei paikallisesti toisin sovita, erillisen kuu- kausikorvauksen samoin periaattein kuin luottamusmiehelle.

Osallistuminen työsuojelukoulutukseen

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua sopimusosapuolten yhdessä hyväksymään työsuojelukoulutukseen samoin periaattein kuin luottamusmies osallistuu ay- koulutukseen.

3. Luottamusmies

Luottamusmiehen valinta

Luottamusmies ja varaluottamusmies valitaan tähän sopimukseen sidottujen yrityksen tai työpaikan ylempien toimihenkilöiden keskuudesta ja heidän tulee olla perehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Kaikilla työpaikan ylemmillä toimihenkilöillä tulee olla mahdolli- suus osallistua valintaan. Luottamusmies valitaan määräajaksi, yleensä kahdeksi vuo- deksi. Kaikki työehtosopimuksen piirissä olevat toimihenkilöt voivat osallistua luotta- musmiehen valintaan.

Luottamusmiehen tarpeesta samoin kuin paikallisesta yhteydenpito- ja neuvottelume- nettelyn täsmentämisestä keskustellaan ensin yrityksen johdon ja ylempien toimihenki- löiden edustajien kesken. Luottamusmiehen asettamisen tarve todetaan yhdessä yri-

xxxxxx johdon kanssa ottaen huomioon erityisesti yrityksen koko, organisaatio ja toi- minnan luonne. Edellä tarkoitetulla keskusteluvelvoitteella ei kuitenkaan tarkoiteta ra- joittaa luottamusmiehen valintaoikeutta.

Jos paikallisesti on tarve siihen, että luottamusmies edustaa myös joidenkin muiden toimipaikkojen ylempiä toimihenkilöitä, niin yhteisestä luottamusmiehestä tulee sopia paikallisesti kaikkien mukana olevien toimipaikkojen tai yritysten ylempien toimihenki- löiden ja johdon kanssa.

Varaluottamusmies

Vähintään kymmenen ylemmän toimihenkilön työpaikalla voidaan valita varaluotta- musmies. Varaluottamusmies toimii luottamusmiehen sijaisena tämän ollessa estynyt hoitamasta luottamusmiehen tehtäviä.

Luottamusmiestä koskevia määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen sinä aikana, kun hän tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimii luottamusmie- hen sijaisena.

Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä, varamiehistä ja varamiehen toimimisesta luottamusmie- hen sijaisena on ilmoitettava työnantajalle. Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle, ket- kä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

Luottamusmiehen tehtävät ja toimintaedellytykset

Luottamusmies edustaa ylempiä toimihenkilöitä työsuhdeasioissa ja tämän sopimuksen soveltamista koskevissa kysymyksissä. Hänelle annetaan asioiden hoidon kannalta tarpeelliset tiedot ja toimintamahdollisuudet.

Luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle annetaan oikeus käyttää yrityksen tavan- omaisia toimisto- yms. välineitä, kuten yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Käytännön järjestelyistä so- vitaan paikallisesti. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön ko- ko, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä.

Työstä vapautus luottamusmies tehtävän hoitamista varten

Luottamusmiehen kanssa sovitaan paikallisesti kohtuullisesta työstä vapautuksesta luottamusmiestehtävien hoitamista varten. Tällöin on kiinnitettävä huomiota muun mu- assa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien toimihenkilöiden lukumäärään, toiminnan luon- teeseen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtävien määrään.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan palkkaa ei vähennetä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Luottamusmieskorvaus

Työnantaja maksaa luottamusmiehenä toimivalle ylemmälle toimihenkilölle, ellei työeh- tosopimuksen allekirjoituspöytäkirjalla tai paikallisesti muusta ole sovittu, erillisen kuu- kausikorvauksen, jonka suuruus on:

Luottamusmieskorvaukset 1.1.2018 alkaen

Ylempien toimihenkilöiden lukumäärä	Korvaus, euroa/kk
5-10	72
10-24	114
25-50	144
yli 50	196

Osallistuminen ay-koulutukseen

Luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle annetaan palkkaa menettämättä oikeus osallistua YTN:n ja sen jäsenliittojen järjestämille, henkilöstön edustajan tehtävien hoi- don kannalta tarpeellisille luottamusmieskursseille ja -koulutukseen, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle.

Henkilöstön edustaja ja työnantaja toteavat etukäteen, onko kyseessä sellainen koulu- tustilaisuus, johon osallistuminen ei vaikuta henkilöstön edustajan kuukausipalkkaan. Tällöin ei koulutukseen osallistuminen myöskään aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä. Henkilöstön edustajalla on oikeus ansiota menettämättä osallistua vain kerran samaan tai sisällöltään vastaavaan koulutustilai- suuteen.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellä mainittua tuntuvaa haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työ- paikan kokoon, toiminnan laatuun, tehtävien hoitoon ja sijaisjärjestelyihin. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Edellä mainituksi koulutukseksi on katsottava YTN:n ja PALTA:n vuosittain edellisen vuoden marraskuun loppuun mennessä yhdessä sopimat koulu- tukset.

Ammatillinen koulutus

Lähtökohtana on luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä ammatissa kuin muilla toimihenkilöillä. Työnantajan ja luottamusmie- hen/työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä luottamustehtävän aikana, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjes- tetään myös muille toimihenkilöille. Vastaava selvitys on tehtävä luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimikauden jälkeen.

Luottamusmiehen irtisanomis- ja lomautussuoja

Luottamusmies katsotaan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n tarkoittamaksi luottamusmie- heksi ja hänet voidaan lomauttaa tai irtisanoa vain, jos hänelle ei voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai jos niiden toimihenkilöiden enemmistö, joita hän edustaa, antaa siihen suostumuksensa.

Luottamusmiehen työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös luotta- musmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päät- tymisen jälkeen. Luottamusmies säilyttää asemansa, jos liike tai sen osa sitä luovutetta- essa säilyttää itsenäisyytensä.

Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tai vähintään arkkitehti- suunnittelualan ylempien toimihenkilöiden ansiokehitystä. Luottamusmiehen ansiokehi- tystä tarkastellaan toimikausittain heti EK:n tilaston valmistumisen jälkeen ja mahdolli- nen jälkeenjääneisyys korjataan tarkastelun jälkeisestä ensimmäisestä palkanmaksusta lähtien.

Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että luottamusmiehelle ilmoitetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan toimihenkilöitä välittömästi tai välillisesti koskevista asioista.

Milloin syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilön palkasta tai muusta työsuh- teeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki valituksen alaisen ta- pauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.

Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat tiedot toimialueensa toimi- henkilöistä:

1. Toimihenkilöiden suku- ja etunimet

2. Työsuhteen alkamisaika

3. Koulutustaso

4. Työpaikka (organisatorinen osasto)

Edellä mainitut tiedot annetaan kerran vuodessa. Uusista toimihenkilöistä annetaan kohdissa 1-4 mainitut tiedot niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuu- kauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.

Luottamusmiehelle annetaan tieto hänen toimialueensa ylempien toimihenkilöiden säännöllisen työajan keskimääräisestä kuukausiansiosta. Lisäksi annetaan keskimää- räiset kuukausipalkat (luontoisetuineen) tilastonimikkeittäin (esim. EK:n tilastonimikkeit- täin) ja yhteenvetona työpaikkakohtaisesti. Paikallisesti voidaan sopia muusta tilastoja- ottelusta. Tiedot annetaan lokakuun palkoista. Samalla ilmoitetaan myös toimihenkilöi- den lukumäärät. Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä palkkatietoja viittä henkilöä pienemmistä ryhmistä.

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan työaikalainsäädän- nön mukaiseen työaikakirjanpitoon.

Luottamusmiehelle on annettava ilmoitus koeajaksi ja määräaikaiseen työsuhteeseen otetusta toimihenkilöstä. Erikseen pyydettäessä on luottamusmiehelle ilmoitettava myös määräaikaisen työsopimuksen solmimisen peruste.

Helsingissä 8.11.2013

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY ARKKITEHTITOIMISTOJEN LIITTO ATL RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY ‌

MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET

Matkakustannusten korvaukset maksetaan verohallituksen kullekin vuodelle vah- vistamien verovapaiden matkakustannusten mukaan, kuitenkin siten, että päivä- rahan maksuedellytys on yli 30 km kotoa/ työpaikalta siitä riippuen, kummasta matka tehdään. Voimassa olevia korvauksia voi kysyä Palvelualan työnantajat PALTAsta (xxx.xxxxx.xx), YTN:stä (xxx.xxx.xx) tai verohallituksesta (xxx.xxxx.xx

🡪 xxxx-xxxxxx).

1. Päivärahaa maksetaan kotimaassa suoritetuilta matkoilta verohallituksen pää- tösten mukaisesti seuraavasti:

a) Kokopäiväraha matkavuorokaudelta, joka kokonaan tai yli 10 tunnin osalta on käytetty matkaan, työntekoon tai oleskeluun matkapaikkakunnalla, sekä

b) osapäiväraha vajaavuorokaudelta, joka käsittää yli 6 mutta enintään 10 tuntia,

c) osapäiväraha, kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matka- vuorokauden vähintään 2 tunnilla ja kokopäiväraha, kun ylitys on yli 6 tun- tia.

Jos ylempi toimihenkilö jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matka- lipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet edellä tässä kohdassa mainituista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymykses- sä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, maksetaan majoittumiskor- vaukset tositteen mukaisesti päivärahojen lisäksi valtion virkaehtosopimuk- sen mukaisiin enimmäismääriin saakka.

Xxxxxxx ylempi toimihenkilö ei esitä majoituslaskua maksetaan hänelle ve- rohallituksen päätöksen mukainen yömatkaraha.

2. Milloin ylemmällä toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdolli- suutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tahi asunnossaan ruoka- tauon aikana eikä kysymys ole työskentelystä yrityksen samalla paikkakunnal- la tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipaikassa, jossa ruo- kailumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, maksetaan hänelle verohallituksen päätöksen mukainen ateriakorvaus. Näissä tapauksis- sa ei makseta päivärahaa.

3. Työtehtävien edellyttämän ulkomaan matkan osalta maksetaan ulkomaan päi- värahaa verohallituksen päätöksen mukaisesti. Milloin matkan aikana joudu- taan majoittumaan, maksetaan majoittumiskorvaukset tositteen mukaisesti päivärahojen lisäksi valtion virkaehtosopimuksen mukaisiin maakohtaisiin enimmäismääriin saakka.

Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matkalipun taikka hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50 pro- sentilla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan ulkomaanpäivärahan kysy- myksessä ollen kahta ilmaista ateriaa.

Milloin ulkomaille suuntautuvaan matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täy- den matkavuorokauden yli 10 tunnilla, toimihenkilölle maksetaan tällaiselta va- jaavuorokaudelta koko ulkomaan päiväraha ja milloin yli 2 tunnilla mutta enin- tään 10 tunnilla puolet ulkomaan päivärahasta.

Vajaavuorokaudelta maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaanpäivära- han mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta.

Mikäli ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, mutta kestää kuitenkin vähintään 10 tuntia, maksetaan ylemmälle toi- mihenkilölle kysymyksessä olevan maan mukaan määräytyvä kokopäiväraha.

Mikäli valuuttakursseissa tapahtuu olennaisia muutoksia, devalvaation, reval- vaation tai muun valuuttajärjestelyn vuoksi, sovitaan liittojen kesken tästä mahdollisesti aiheutuvista muutoksista päivärahoihin ja hotellikorvauksiin.

4. Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan ajokilometriltä verohallituksen määrittelemä kilometrikorvaus. Kilometrikorvausta korotetaan verohallituksen päätöksen mukaisesti, jos ylempi toimihenkilö työnantajan määräyksestä jou- tuu työmatkalla kuljettamaan muita henkilöitä, tai työtehtäviensä vuoksi kuljet- tamaan autossaan työvälineitä, mittalaitteita tai valmiita laitteita, joiden matka- tai kuljetuskustannukset olisi työnantajan korvattava tai kun työtehtävien suo- rittaminen edellyttää perävaunun kuljettamista.

ATL RY PALTA RY

YTN RY PÖYTÄKIRJA 24.10.2013

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN LIITTYVIEN HARJOITTELUMAHDOLLISUUK- SIEN LISÄÄMISESTÄ ‌

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että arkkitehtisuunnittelualalla tulee kiinnittää huomiota alan työvoiman saatavuuteen tulevaisuudessakin. Tutkintouudistusten myötä opintoihin liittyy osana tutkintoa nykyisin pidempiä työharjoittelujaksoja työpaikoilla. Niiden avulla opiskelija tutustuu alan työtehtäviin ja työpaikkoihin ja yritys saa hyvän mahdollisuuden varmistaa ammattitaitoisen työvoiman saantinsa jatkossakin.

1. KOULUTUKSEEN LIITTYVÄ HARJOITTELU

Harjoittelijalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ja ovat työssä lukukausien väliaikoina tai hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemusta.

Osapuolet toteavat, ettei koulutuksen edellyttämällä harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella korvata yrityksen henkilöstöä. Niillä ei myöskään ole tarkoitus vaikut- taa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Nämä näkökohdat on tarpeellista todeta paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen tai ellei sellaista ole, työnantajan ja toimihenkilöiden kesken joko ennen työharjoittelun järjestämistä taik- ka yhteistoimintalain tarkoittaman koulutus- ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yh- teydessä.

Osapuolet toteavat myös, että työsopimuslain työvoiman vähentämistä, lisätyön tar- joamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä edellä mainittujen harjoittelupaikkojen tarjoamiselle, jos edellä mainittua paikallista menet- telytapaa on noudatettu.

2. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Tämä sopimus astuu voimaan 1.11.2013 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuu- kauden irtisanomisajalla. Irtisanominen on toimitettava kirjallisesti ja irtisanominen astuu voimaan ilmoituksen saapumisesta toiselle osapuolelle.

Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry Palvelualan työnantajat PALTA ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

PALTA-ATL-YTN TYÖAIKAPANKKIOHJE 8.11.2013

OHJE TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTOON ‌

Palvelualan työnantajat PALTA ry, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry ja Ylemmät Toimi- henkilöt YTN ry ovat yhdessä laatineet nämä ohjeet yritysten käyttöön edistämään työ- aikapankkien käyttöönottoa.

Näissä ohjeissa esitetyt työaikapankkeja ja niiden palkkahallinnollista käsittelyä koske- vat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista ja niiden palkkahallinnosta voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina lainsäädännön ja työehtosopi- musten määräysten puitteissa.

Ylemmän toimihenkilön osalta työaikapankkijärjestelmän käyttäminen on vapaaehtoista.

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä

Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla kirjallisesti sovittuja toimi- henkilöiden työaikajärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää sekä yhdistää toisiin- sa ja nostaa palkallista vapaa-aikaa tai rahakorvausta.

Työaikapankkitilillä tarkoitetaan toimihenkilökohtaista tiliä tai muuta luetteloa, jolle säästettävä aika- tai palkkaerä kirjataan ja jonka saldosta pidettävä vapaa-aika tai rahakorvaus vähennetään.

Säästöllä tarkoitetaan aika- tai palkkaerän säästämistä työaikapankkiin.

Saldolla tarkoitetaan pankin tilillä olevaa tuntimäärää. Saldo on massavelkaa, joka pidetään vapaa-aikana tai korvataan rahana työaikapankkia koskevien sääntöjen mukaan.

Pankkivapaalla tarkoitetaan työaikapankista pidettävää palkallista vapaa-aikaa.

Nostolla tarkoitetaan vapaa-ajan käyttämistä työaikapankista tai rahakorvauksen nostoa.

Rahakorvauksella tarkoitetaan työaikapankista nostettua palkkaa, jota vastaavaa vapaa-aikaa ei ole pidetty.

Työaikapankin osatekijällä tarkoitetaan jäljempänä tässä ohjeessa mainittuja säästettäviä työaikoja, vapaa-aikoja sekä vapaa-ajaksi muunnettuja rahamääräisiä etuuksia.

2. Järjestelmän käyttöönotto

Työaikapankkijärjestelmä voidaan ottaa yritys- tai työpaikkakohtaisesti käyttöön so- pimalla siitä kirjallisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä. Jos yrityksessä tai työpaikalla ei ole luottamusmiestä, voidaan sopimus solmia ylempien toimihenkilöi- den tähän erikseen valtuuttamien henkilöiden ja työnantajan välillä. Sopimuksesta annetaan tieto PALTAlle ja YTN:lle.

Säännöllisen työajan järjestäminen on pidettävä erillään työaikapankkijärjestelmäs- tä. Työaikapankki ei myöskään muuta eikä korvaa voimassa olevia työaikajärjes- telmiä, kuten mahdollisesti käytössä olevaa liukumajärjestelmää tai työajan tasoit- tumisjärjestelmää.

Vuosilomalain tarkoittamaa säästövapaata koskevien pakottavien säännöksien joh- dosta ei suositella säästövapaan liittämistä osaksi työaikapankkia.

Työaikapankkijärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi näiden lisäksi ja rinnalla pyrit- täessä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa pitkäjänteisesti.

Työaikapankkijärjestelmästä sovittaessa on huomioitava, että työlainsäädännön ja työehtosopimusten säännöksiä on noudatettava.

Järjestelmä voi olla rajattu koskemaan vain osaa toimihenkilöistä. Rajauksilla ei tule kuitenkaan asettaa ketään perusteettomasti eriarvoiseen asemaan.

3. Järjestelmään liittyminen ja siitä irtautuminen

Työaikajärjestelyjen, palkkahallinnon sekä palkka- ja työaikakirjanpidon kannalta on välttämätöntä tietää, ketkä kulloinkin ovat järjestelmän piirissä. Tämän vuoksi on sovittava menettelytavoista, joilla yksittäisen toimihenkilön mukanaolo järjestelmäs- sä todetaan.

Yksittäisen toimihenkilön kuulumisen työaikapankkijärjestelmän piiriin tulee olla to- dennettavissa kirjallisesti, sähköisesti tai muulla todennettavissa olevalla tavalla. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että palkka- tai työaikapankkikirjanpitoon tulee merkintä, kuka kuuluu työaikapankkijärjestelmän piiriin ja mistä alkaen.

Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että kunkin toimihenkilön tulisi tehdä erillinen so- pimus järjestelmään liittymisestä. Edellytys täyttyy, kun työaikapankkikirjanpidosta käy ilmi toimihenkilön ensimmäinen (ja viimeinen) tilitapahtuma ja sen ajankohta.

On huomattava, että työaikapankin käyttäminen on yksittäiselle toimihenkilölle va- paaehtoista.

Sopimusta työaikapankista tehtäessä on sovittava, miten yksittäinen toimihenkilö ir- tautuu sopimuksesta omalta osaltaan ja miten työaikapankin saldo korvataan raha- na ja/tai käyttämällä vapaat pois.

Yrityskohtaisesti on myös sovittava menettelytavoista, joita noudattaen järjestelmän soveltaminen yksilötasolla lakkaa toimihenkilön työsuhteen jatkuessa. Mikäli se kat-

sotaan tarpeelliseksi, voidaan yritystasolla sopia ilmoitusajasta (esim. 1 kk), jonka puitteissa henkilö voi irtautua järjestelmän soveltamispiiristä. Tällöin on myös sovit- tava siitä, että saldo nollataan työaikajärjestelyin 4 kk kuluessa, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, saldo korvataan vastaavana rahasuorituksena.

4. Työaikapankin osatekijät

Yrityskohtaisesti on sovittava selkeästi työaikapankkijärjestelmässä kulloinkin käy- tössä olevista osatekijöistä.

Ellei paikallisesti toisin sovita, voidaan työaikapankkiin sopia siirrettäväksi seuraavat osatekijät tai joitain seuraavista osatekijöistä:

Työaikaa:

- tehdystä lisä- tai ylityöstä maksettavan korvauksen peruspalkka ja korotusosa

- sunnuntaityölisä ja sunnuntain peruspalkka

- viikkolepokorvaus

Vapaa-aikaa:

- työajan lyhennysvapaat

Rahaa:

- vapaana annettavaksi sovittu lomaraha tai sen osa

- vapaa-aikana matkustamisen korvaus

- tulos-, bonus- tai voittopalkkio

- vuorolisät

- muut mahdolliset palkkaerät (esimerkiksi hälytysraha, varallaolokorvaus, olo- suhdelisät)

Toimihenkilöllä on oikeus siirtää työaikapankkiin hänen henkilökohtaiselle tililleen edellisessä kohdassa mainittuja eriä joko osin tai kokonaisuudessaan. Rahaperus- teiset korvaukset muutetaan ajaksi sovittujen sääntöjen mukaisesti.

5. Työaikapankin enimmäisrajat

Työaikapankin saldo muuttuu jatkuvasti sen mukaan, miten työtunteja siirretään pankkiin tai vapaa-aikaa otetaan käyttöön pankista. Henkilökohtaiselle saldolle on sovittava enimmäisraja, jota ei saa ylittää. Suositus enimmäisrajaksi on 6 kuukau- den suuruinen säästö (palkkaturvan enimmäismäärä). Enimmäisrajoista sovittaessa on otettava huomioon, että työaikapankkijärjestelmän tavoitteena on mahdollistaa tarvittaessa pitkäaikaisenkin vapaan pitäminen.

6. Aikamääräinen kokonaisuus ja työaikapankkiin siirrettävät erät

Riippumatta käytettävistä osatekijöistä työaikapankki on syytä muodostaa aikape- rustaiseksi, tuntimääräiseksi ja/tai päiväperustaiseksi kokonaisuudeksi. Siirrettävät osatekijät merkitään palkka- ja työaikakirjanpitoon ja muutetaan tarvittaessa ajaksi sekä siirretään työaikapankkiin. Vastaavasti purettaessa toimihenkilökohtaista työ- aikapankkia vähennetään käytettävää aikaa tunteina ja/tai päivinä vastaava määrä toimihenkilön henkilökohtaisesta saldosta.

Osatekijöiden siirrot työaikapankkijärjestelmään on todettava ja kirjattava toimihen- kilökohtaisesti.

Järjestelyn toimivuudelle tärkeitä ovat selkeästi todetut ja asianmukaisesti tiedotetut menettelytavat siitä, kuinka työaikapankin kerryttäminen tai käyttö todetaan palkka- ja työaikakirjanpidossa ja kuinka yksilöllisen työaikapankkikertymän saldo on todet- tavissa. Saldon ilmoittaminen toimihenkilölle voidaan sopia esimerkiksi tehtäväksi kuukausittain tai silloin, kun saldo muuttuu (säästö tai nosto). Saldo voidaan ilmoit- taa esimerkiksi palkkakuitissa.

Vapaa säilyy vanhentumattomana työaikapankissa koko toimihenkilön työsuhteen ajan. Työsuhteen päättyessä työaikapankkisaatavat vanhenevat kahden vuoden ku- luessa työsuhteen päättymispäivästä kuten palkkasaatavat.

7. Vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen ja palkan maksuajan- kohta

Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä määräytyy vapaan ajalta suoritetta- va palkka vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti, ellei pai- navasta syystä toisin sovita. Esimerkiksi jos yrityksessä on käytössä useita eri palk- kaperusteita tai palkkaustapoja (kuten merkittävät tulospalkkiot), on syytä ennalta täsmentää, miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään.

Yritys- tai työpaikkakohtaisesti voidaan harkita, onko paikallisesti tarpeen sopia pe- riaatteista, joiden mukaan pääsääntöisesti vapaana annettavat työaikapankkikerty- mät voidaan nollata tai korvata myös rahana silloin, kun esimerkiksi toimihenkilön työtehtävät tai palkkaperusteet muuttuvat olennaisesti.

Pankkivapaa-ajan palkka maksetaan palkkakauden tavanomaisena palkanmaksu- päivänä, ellei toisin ole sovittu.

8. Vapaiden pitäminen

Pankkivapaan ajankohdasta sovitaan työnantajan ja toimihenkilön kesken. Mikäli ajankohdasta ei päästä sopimukseen työnantajan ja toimihenkilön kesken, toimi- henkilön on ilmoitettava työnantajalle pankkivapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen vapaan alkamista, ellei paikallisesti toisin sovita.

Sovitun pankkivapaan perumisesta tai aloituksen siirtämisestä sekä pankkivapaan ennen aikaisesta keskeyttämisestä sovitaan työnantajan ja toimihenkilön kesken.

Sopimuksessa tulee sopia pelisäännöt sen varalta, jos toimihenkilö tulee työkyvyt- tömäksi ennen sovitun tai ilmoitetun pankkivapaan alkamista tai sen aikana. Rat- kaistavaksi tulee, siirretäänkö sovittu tai jo aloitetun pankkivapaan jäljellä oleva osa myöhempään ajankohtaan vuosilomalain 25 §:n säännöksiä vastaavasti tai muulla sovitulla tavalla, kuten aikaprioriteettiperiaatteella.

9. Päällekkäiset poissaolosyyt

Lähtökohtaisesti pankkivapaa katsotaan pidetyksi ennalta sovittuna ajankohtana normaalien sopimusperiaatteiden mukaisesti. Sovittu pankkivapaa siirtyy, jos tästä on nimenomaan sovittu. Tilanteen arviointiin voidaan soveltaa myös aikaprioriteetti- periaatetta (ensin alkanut poissaolosyy ratkaisee).

Pankkivapaalla lapsen tilapäinen hoitovapaa ei tule kyseeseen.

Työaikapankkivapaata ei tule sopia päällekkäin muun ennalta tiedossa olevan pal- kallisen vapaan kanssa (vuosiloma, äitiys- ja isyysvapaa ja työajan lyhennysvapaa).

Osapuolet suosittavat, että pankkivapaapäivät siirtyvät, jos toimihenkilö varhentaa äitiys- ja isyysvapaan ajankohtaa.

10. Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperusteiden kanssa

Työaikapankkivapaat eivät muuta työsuhteessa noudatettavia ehtoja. Tämän vuoksi yritys- ja työpaikkakohtaisesti tulee tarvittaessa selvittää vapaiden vaikutus työsuh- teen perusteella kertyviin etuuksiin lainsäädännön ja työehtosopimuksen määräyk- set huomioon ottaen.

Pankkivapaan kerryttäminen ja käyttö eivät vaikuta toimihenkilön vuosiloman an- saintaan, lisä- tai ylityökorvauksiin eikä luontois- ja henkilökuntaetuihin.

11. Pankkivapaan pitäminen tai korvaaminen työsuhteen päättyessä

Jos työnantaja irtisanoo toimihenkilön työsuhteen ja hänellä on työaikapankissa ker- tynyttä saldoa, voidaan sitä toimihenkilön niin halutessa käyttää irtisanomisaikaan kuuluvaksi. Muutoin saldo korvataan rahana viimeistään lopputilin maksamisen yh- teydessä.

Jos toimihenkilö itse irtisanoo työsuhteensa, maksetaan kertynyt saldo rahana vii- meistään lopputilin maksamisen yhteydessä, ellei toisin sovita.

12. Työaikapankkijärjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen

Yritys- tai työpaikkakohtaisesti sovittava työaikapankkijärjestelmä ja sen ylläpito pe- rustuvat paikalliseen sopimukseen, minkä mukaisesti työaikapankkijärjestelmän si- sältöä voidaan muuttaa sopimalla.

Järjestelmän lakkauttamiselta ei edellytetä erityisiä perusteita. Mikäli jompikumpi yritys- tai työpaikkakohtaisen sopimuksen osapuoli haluaa lakkauttaa työpankkijär- jestelmän soveltamisen, on lakkaamisen ajankohdasta ilmoitettava vähintään 3 kuukautta ennen tarkoitettua ajankohtaa. Mikäli työaikapankkiin kertynyttä saldoa ei voida nollata vapaana viimeistään 3 kuukauden kuluessa työaikapankin lakkaami- sesta, nollataan saldo rahakorvauksena.

Mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan työehtosopimuksen mukaista erimielisyyksien neuvottelumenettelyä.

13. Muita työaikapankkiin liittyviä asioita

Pankkivapaa-aika ei ole työaikalain tarkoittamaa työaikaa. Mikäli toimihenkilö tekee työtä pankkivapaaviikolla, on etukäteen sovittava mahdollisesta vapaapäivänä teh- tävän työn korvaamisesta (Esimerkki: henkilö on pankkivapaalla maanantaista per- jantaihin ja tulee töihin lauantaina, tulee sopia, miten lauantaina tehty työ korva- taan.)

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY ARKKITEHTITOIMISTOJEN LIITTO ATL RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

ARKKITEHTISUUNNITTELUALAN TYÖSOPIMUSMALLI ‌

ATL, PALTA, YTN

Alla mainittu työnantaja ja toimihenkilö ovat työsopimuslain sekä ATL:n, PALTAn ja YTN:n välisen arkkitehti- suunnittelualan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen pohjalta sopineet seuraavista palkka- ja työ- ehdoista.

TYÖNANTAJA TOIMIHENKILÖ

Nimi

Osoite

Nimi

Osoite

1. TOIMI JA TOIMIPAIKKA TAI -PAIKAT

Toimi ja toimipaikka tai -paikat työsuhteen alkaessa

2. TYÖSUHDE

Työsuhteen alkamispäivä

Työsuhde on voimassa kuukauden koeajan jälkeen

□ toistaiseksi □ saakka □ kunnes alla mainittu tehtävä on suori- tettu

Määräaikaisen työsuhteen peruste:

Tehtävä

3. IRTISANOMISAIKA

Irtisanomisaika

Työnantajan irtisanoessa kuukautta tai □ työehtosopimuksen mukainen

Toimihenkilön irtisanoutuessa kuukautta tai □ työehtosopimuksen mukainen

4. PALKKA

Palkka työsuhteen alkaessa	Palkan kehitys määräytyy työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla ottamalla erityisesti huomioon toimen vaativuus ja henkilökohtaiset tekijät.
Muu kuin aikapalkka määräytyy seuraavin perustein
Muut palkkaukseen liittyvät tekijät
Palkka maksetaan
□ pankkitilille. Tili:
Työsuhteen päättyessä lopputili maksetaan □ työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä □ työsuhteen päättyessä

5. TYÖAIKA

Työaika

Tässä mainitun työajan ylittävältä osalta maksettava korvaus

□ maksetaan rahassa tai annetaan vapaana työaikalain mukaisesti (ks. täyttöohje kohta 5.2).

□ maksetaan erillisenä kuukausikorvauksena seuraavasti (ks. täyttöohje kohta 5.3):

□ on otettu huomioon palkan muodostuksessa (sopimusehtoa voidaan soveltaa vain henkilöihin, jotka eivät

kuulu työaikalain soveltamispiiriin. Ks. täyttöohje kohta 5.4).

Käytössä on liukuva työaika (sovitaan erillisellä sopimuksella) kyllä □ ei □

Vuosiloman pituus määräytyy muutoin lain mukaan.

Lomaraha, katso työehtosopimus 12 §

6. VUOSILOMA

7. SAIRAUSAJAN PALKKA

Sairausajan palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

8. KEKSINNÖT JA TEKIJÄNOIKEUDET

Sen lisäksi, mitä laissa oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin ja tekijänoikeuksiin on säädetty, sovitaan:

9. SUUNNITTELUKILPAILUT

Suunnittelukilpailuista ja omasta ammattitoiminnasta on sovittu seuraavaa:

10. KOULUTUS

Koulutuksesta on sovittu seuraavaa:

11. MATKUSTAMINEN JA MATKAKUSTANNUKSET

Matkustamisesta on sovittu seuraavaa:

Matkakustannusten korvaukset määräytyvät

□ työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla

□ yrityksen matkustussäännön mukaan

□ seuraavasti:

12. MUUT TYÖEHDOT

- lomaraha ja äitiysvapaan palkka määräytyvät työehtosopimuksen mukaan

- kertausharjoitusajan palkka:

- työnantajan vastuuvakuutus:

- matkavakuutukset:

Ellei toisin ole sovittu edellä mainitut työehdot määräytyvät työnantajaa kulloinkin sitovan työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

Paikka ja aika
Työnantajan allekirjoitus	Toimihenkilön allekirjoitus

Tämän sopimuksen soveltamisesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan noudattaen edellä mainitun työeh- tosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE ‌

Työsopimuslomakkeen täyttämisessä kiinnitämme erityistä huomiota seuraaviin kohtiin:

1. Toimi ja toimipaikka ja -paikat

Tähän kohtaan merkitään toimi ja siihen sisältyvät keskeiset tehtävät. Mikäli mah- dollista tulee samalla määritellä myös toimen pääasiallinen vastuualue. Tähän koh- taan voidaan myös merkitä lähimmän esimiehen nimi. Toimipaikka on se paikka- kunta tai ne paikkakunnat, josta tointa hoidetaan.

2. Työsuhde ja koeaika

Koeaika edellyttää työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaan sopimista ja se voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

Kohta ”Määräaikaisen työsuhteen peruste” täytetään tässä silloin, kun kyseessä on määräaikainen työsuhde.

Kohta "Tehtävä" täytetään tässä silloin, kun kyseessä on määräaikainen työsopi- mus, jonka kesto on määritelty muutoin kuin kalenteriaikana.

3. Irtisanomisaika

Irtisanomisajan pituus voidaan sopia riippumatta työsuhteen pituudesta, ja se voi ol- la pidempi työnantajalla kuin toimihenkilöllä. Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

Irtisanomisaika	työsuhteen kesto
14 päivää	enintään 1 vuosi
1 kuukausi	>1…4 vuotta
2 kuukautta	>4…8 vuotta
4 kuukautta	>8…12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta

Jollei muusta sovita, toimihenkilön noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkut- tua keskeytyksettä ovat:

Irtisanomisaika	työsuhteen kesto
14 päivää	enintään 5 vuotta
1 kuukausi	yli 5 vuotta

4. Palkka

Kohtaan "Muut palkkaukseen liittyvät tekijät" voidaan kirjoittaa esimerkiksi mah- dollisesti sovittavat luontoisedut.

Työsuhteen päättyessä lopputili voidaan sopia maksettavaksi esimerkiksi työso- pimuksen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä.

5. Työaika

5.1. Työsopimusta solmittaessa sovitaan, mikä on toimihenkilön säännöllinen työai- ka työehtosopimuksen 5 § mukaisesti ja selvitetään työaikalain soveltaminen (työaikakysymysten osalta katso ylempien työehtosopimus).

5.2. Työaikalain mukaan ylityö korvataan lain määrittelemällä ylityökorvauksella. Yli- työ voidaan erikseen sovittaessa korvata myös vastaavalla vapaalla. Ellei muusta ole sovittu, maksetaan ylityökorvaus rahassa. Korvattava ylityö edellyt- tää työnantajan määräystä ja työntekijän suostumusta.

5.3. Työaikalain mukaan yli- ja sunnuntaityöstä maksettava korotettu palkka voidaan esimiesasemassa olevien kanssa sopia maksettavaksi erillisenä kuukausikor- vauksena. Sovittaessa erillisestä kuukausikorvauksesta, kirjataan sopimukseen sen peruste ja suuruus.

5.4. Työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät toimitusjohtajan työ ja työ, joka siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidet- tävä yrityksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä. Työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävien osalta voidaan ylityön korvaa- minen ottaa huomioon myös palkan muodostuksessa. Tällöin tulisi työnantajan ja toimihenkilön välillä selvittää se, miten ao. korvaukset on otettu huomioon ja millä tavalla ne otetaan työsuhteen kestäessä huomioon palkan kehityksessä.

7. Sairausajan palkka

Sairausajan palkka määräytyy työehtosopimuksen 9 §:n mukaan.

8. Keksinnöt ja tekijänoikeudet

Työnantajan oikeus työntekijän tekemään keksintöön määräytyy sen mukaisesti, mitä laissa oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (656/67) on säädetty. Jos em. lain mahdollistamalla tavalla sovitaan joistakin asioista toisin, merkitään se työ- sopimukseen.

9. Suunnittelukilpailut

Työntekijällä on oikeus, sovittuaan työnantajan kanssa, osallistua työsuhteensa ul- kopuolella suunnittelukilpailuihin.

Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen

työnantajaansa työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Tällaisen työnantajan toiminnan kanssa kilpailevan työn tekemisestä on sovittava työnantajan kanssa.

10. Koulutus

Poikkeuksellisen kalliin koulutuksen osalta saatetaan joissakin tapauksissa sopia esimerkiksi kustannusten jakamisesta.

11. Matkustaminen ja matkakustannukset

Työsopimusta laadittaessa on syytä keskustella työtehtävien edellyttämästä mat- kustamisesta, matkustamisen arvioidusta yleisyydestä, matkojen kestosta sekä kohteista koti- ja ulkomailla.

Ellei muusta ole sovittu, määräytyvät matkakustannusten korvaukset työehtosopi- muksen edellyttämällä tavalla.

12. Muut työehdot

Xxxxxxxx määräytyy työehtosopimuksen 12 §:n ja äitiysvapaan palkka 11 §:n mu- kaisesti.

Ellei muusta ole sovittu, määräytyvät työnantajan velvollisuus ottaa tarvittava vas- tuuvakuutus ja matkavakuutukset perussopimuksen edellyttämällä tavalla siten, että noudatetaan toimihenkilöiden yleisiä työehtoja.

Ellei muusta ole sovittu, määräytyy työnantajan velvollisuus ottaa tarvittava vastuu- vakuutus siten, että noudatetaan toimihenkilöiden yleisiä työehtoja.

SOPIMUS LIUKUVASTA TYÖAJASTA
Työnantaja ja työntekijät sopivat työaikalain 13 §:n nojalla, että työntekijä voi tämän liukuvaa työaikaa koskevan sopimuksen osoittamissa puitteissa määrätä itse työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymis- ajankohdan työtilanteensa huomioiden.
1.	Työntekijän työsopimuksessa sovittu säännöllinen työaika on tuntia päivässä ja/ tai tuntia viikossa. Liukuvaa työaikaa noudatettaessa työntekijän kiinteä työaika, jolloin työntekijän on kaikkina työpäivinään oltava työssä (poisluettuna kohdassa 5. mainittu tauko), alkaa kello ja päättyy kello (kiinteän työajan pituus on yhteensä tuntia päivässä).
2.	Liukuma-aikaa voi käyttää enintään yhteensä kolme (3) tuntia päivässä. Liukumarajat ovat aa- mulla kello - ja illalla kello - . Mainittujen kellonaikojen puitteissa työntekijä voi itse valita työn aloittamis- ja päättämisajan- kohdan kuitenkin niin, että kunkin työpäivän enimmäispituus voi olla enintään tuntia.
3.	Työajan ylitysten enimmäiskertymä on + tuntia (max. 120h) ja työajan ja alitusten enim- mäiskertymä - tuntia (suositus max. -40 tuntia).
4.	Työtilanteen niin edellyttäessä työnantaja voi velvoittaa toimihenkilön pitämään kertyneitä plus- tunteja vapaana ja tarvittaessa myös kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikai- semmin asianomaiselle toimihenkilölle ja vastaavasti toimihenkilö voi työtilanteen niin salliessa pitää plustunteja kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin työnantajalle.
5.	Ruokatauko, pituudeltaan puoli (½ ) tuntia, pidetään liukuvasti kello – välillä, jos työvuoro on pituudeltaan yli 6 tuntia. Ruokailutaukoa ei pidetä, jos työvuoron pituus on enintään kuusi tuntia.
6.	Työntekijä merkitsee xxxxxxxx puitteissa tekemiensä työtuntien lukumäärän tuntikorttiin sään- nöllistä työaikaa koskevaan sarakkeeseen. Jos työntekijä vaihtaa kertyneen positiivisen työaikasaldon vapaaseen, merkitsee työntekijä kyseiset tunnit tuntikorttiin tunnuksella ”liukumavapaa”.
7.	Kunkin työntekijän tulee itse huolehtia siitä, että − hän on jokaisena työpäivänä työssä kiinteänä työaikanaan (ks. kohta 1). − hänen työpäivänsä pituus ei minään työpäivänä ylitä 11 tuntia. − työpäiväkohtaisista liukumista (ylite / alite verrattuna 7,5 päivittäiseen työtuntiin) kertynyt kumulatiivinen työaikasaldo ei ole yhteensä suurempi tai alempi kuin kohdassa 3 on sovit- tu. − jos työsuhteen päättyminen on ennakkoon työntekijän tiedossa, työntekijän tulee huolehtia siitä, että hänen työaikasaldonsa on nolla (0) työsuhteen päättyessä. Muusta menettelystä on sovittava työnantajan kanssa hyvissä ajoin.
8.	Tämä sopimus liukuvasta työajasta muodostaa työntekijän työvuoroluettelon.
9.	Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi. Työnantaja ja työntekijä voivat kumpikin irtisanoa tä- män sopimuksen yhden kuukauden irtisanomisajalla.
Paikka ja aika Yrityksen nimi työnantaja työntekijä

LIUKUVAN TYÖAIKASOPIMUKSEN TÄYTTÖOHJE ‌

Xxxxxxxx työaikasopimuksen täyttöohjeet:

1. Tähän kohtaan merkitään työntekijän kanssa sovittu säännöllinen työaika (esim. 7,5h/ päivä tai 37,5 h/vko) ja nk. kiinteä työaika eli aika, jolloin työnteki- jän on kaikkina työpäivinä oltava työssä. Esimerkiksi klo 11-14 tai 10-15.

2. Xxxxxxx-aika on se aika, jonka puitteissa toimihenkilö voi valita työhöntulo- ja töistä lähtemisaikansa. Esimerkiksi aamuliukuma 6.30-10 ja iltaliukuma klo 14- 19.

Toimihenkilön on itsensä huolehdittava siitä, että työpäivän tosiasiallinen pi- tuus ei yhdessä liukumatuntien kanssa ole 37,5 tuntista viikkoa tekevillä yli 11 tuntia (palkaton ruokatunti huomioitu) tai 40 tuntista viikkoa tekevillä yli 11,5 tuntia (palkaton ruokatunti huomioitu).

3. Tässä kohdassa sovitaan, kuinka paljon +/- saldo saa enintään olla. Xxxxxx ei tarvitse tasoittua nollaan, ellei näin nimenomaisesti erikseen tällä sopimuksella sovita.

5. Tässä kohdassa sovitaan haluttaessa, mihin kellonaikaan ruokatunti on pidet- tävä.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs, PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry

Xxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx

puh. 09 5844 4201

xxx.xxx.xx

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry

Xxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx

puh. 0201 299 223

xxx.xxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

ARKKITEHTISUUNNITTELUALAN YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata