Tärkeitä
Tärkeitä
1992: Maastrichtin sopimus
EU:n johtajat päättävät perustaa alueiden
Joulukuu 2009: Lissabonin sopimus
Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan alueiden komi- tean oikeus vedota Euroopan unionin tuomioistuimeen oikeuksiensa sekä toissijaisuusperiaatteen turvaamiseksi. Uusi toimivaltuus lujittaa AK:n poliittista roolia ja antaa sille mahdollisuuden toimia entistä tehokkaammin paikal- lis- ja alueyhteisöjen hyväksi unionin puitteissa. Lisäksi Lis- sabonin sopimuksessa velvoitetaan Euroopan parlamentti
AK:n valiokunnat
Alueiden komitealla on työskentelyään varten kuusi valiokun- taa, jotka ovat erikoistuneet seuraaviin aihepiireihin: alueellinen yhteenkuuluvuuspolitiikka; talous- ja sosiaalipolitiikka; luonnon- varat; ympäristö, ilmastonmuutos ja energia; kulttuuri, koulutus ja tutkimus; kansalaisuus, hyvä hallintotapa, institutionaaliset ja ulkoasiat. Jäsenet valmistelevat lausuntoluonnoksia ja järjestävät konferensseja sekä seminaareja omaan toimialaansa kuuluvista
Alueiden komitean toiminta
Lausunnot
Euroopan komissio, ministerineuvosto ja Euroopan parlamentti kuulevat alueiden komiteaa valmistellessaan lainsäädäntöä (direktiivejä, asetuksia jne.) aiheista, jotka koskevat alue- ja paikallisyhteisöjä. Asiakir- jojen luonnokset lähetetään alueiden komi- tean asianomaisille valiokunnille. Sen jälkeen
hetkiä
komitean (AK), neuvoa-antavan elimen, jonka tehtävänä on saada alueiden ja kuntien ääni kuuluville EU:n päätöksentekoprosessissa sekä toimia suorana yhdyssiteenä Brysselin ja
kuulemaan alueiden komiteaa ja pidennetään komitean jäsenten toimikausi nelivuotisesta viiden vuoden mittaiseksi. Siinä myös laajennetaan AK:n toimivaltuuksia esimerkiksi lisäämällä pelastuspalvelu ja ilmastonmuutos niiden politii-
aiheista. Kussakin valiokunnassa on noin 100 jäsentä, ja kutakin valiokuntaa avustaa sihteeristö.
Talous- ja hallintoasiain komissio (thk)
nimetään esittelijä, jonka tehtävänä on laatia aiheesta AK:n lausunto. Lausuntoluonnos on hyväksyttävä asianomaisessa valiokunnassa ennen kuin sitä käsitellään täysistunnossa. Kun lausunto on hyväksytty täysistunnossa, se lähetetään tiedoksi
unionin kansalaisten välillä. Maastrichtin sopimuksessa mää- rätään, että Euroopan komission ja neuvoston on kuultava AK:ta keskeisissä aluepoliittisissa kysymyksissä ja että jäsen-
kanalojen joukkoon, joista AK:ta on kuultava.
Talous- ja hallintoasiain komissiossa on kahdeksan jäsentä. Työ- valiokunta kuulee sitä hallinto- ja talouskysymyksissä.
kaikille Euroopan unionin toimielimille sekä julkaistaan Euroo-
pan unionin virallisessa lehdessä.
valtioiden hallitukset nimeävät AK:n jäsenet neljän vuoden toimikaudeksi. Komitea pitää ensimmäisen täysistuntonsa maaliskuussa 1994 Brysselissä.
1995: EU:n laajentuminen
Komitean jäsenluku kasvaa 189:stä 222:een, kun Itävalta, Ruotsi ja Suomi liittyvät Euroopan unionin jäseniksi.
1997: Amsterdamin sopimus
AK:n toimivaltuudet laajennetaan koskemaan noin kahta kol-
Alueiden
komitean sisäinen rakenne
Puheenjohtaja
Puheenjohtaja johtaa AK:n toimintaa, johtaa puhetta täysistunnoissa ja on komitean viral- linen edustaja. Hänen toimikautensa kestää kaksi ja puoli vuotta.
Piemonten aluevaltuuston jäsen Xxxxxxxx Xxxxxx valittiin puheenjohtajaksi helmikuussa 2010.
Poliittiset ryhmät
AK:ssa toimii neljä poliittista ryhmää: Euroopan kansanpuolueen ryhmä (PPE), Euroopan sosialidemokraattisen puolueen ryhmä (PSE), Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä (ALDE) sekä Euroopan allianssi (AE). Jotkut jäsenistä ovat sitoutumattomia. Poliittisten ryhmien jäsenet kokoontuvat keskenään ennen tärkeitä kokouksia yhteisten kantojen muodostamiseksi. AK:n puheenjohtaja, ensimmäinen varapuheenjohtaja ja poliittisten ryhmien puheenjohtajat kokoontuvat lisäksi ennen jokaista
Päätöslauselmat
Päätöslauselmissa AK voi ilmaista kantansa jostain tärkeästä ja päivänpolttavasta kysymyksestä. Myös AK:n poliittiset ryhmät laativat toisinaan päätöslauselmia.
Suuntaa-antavat lausunnot ja vaikutuksia käsittelevät selvitykset
AK:n työskentely ei ole pelkästään reagointia säädösehdo-
tuksiin, vaan lisäksi komitea pyrkii jäsentensä kokemuksen
masosaa EU:n säädösehdotuksista. Amsterdamin sopimus antaa myös Euroopan parlamentille mahdollisuuden pyytää komitealta lausuntoja.
2001: Nizzan sopimus
AK:n demokraattista legitiimiyttä vahvistetaan asettamalla vaatimus, että komitean jäsenten tulee olla vaaleilla valittuja luottamushenkilöitä tai poliittisessa vastuussa jollekin vaa- leilla valitulle alueelliselle tai paikalliselle edustuselimelle. AK:n jäsenluvuksi määrätään enintään 350.
2002–2003: EU:n tulevaisuutta pohtiva valmistelukunta
AK:n jäsenet osallistuvat EU:n perustuslakisopimuksen laati- misesta vastanneen valmistelukunnan työskentelyyn. Sopi- muksessa todetaan selvästi paikallis- ja aluehallinnon rooli ja toimivaltuudet. Lisäksi AK:lle myönnetään oikeus nostaa kanne Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa, jos jossakin EU:n säädöksessä ei noudateta toissijaisuusperiaatetta.
Toukokuu 2004: EU:n laajentuminen
Alueiden komitean jäsenluku kasvaa 222:sta 317:ään kymme- nen uuden jäsenvaltion liittyessä unioniin.
Tammikuu 2007: EU:n laajentuminen
Bulgarian ja Romanian liittymisen myötä AK:n jäsenluku kasvaa 317:stä 344:ään.
Ensimmäinen varapuheenjohtaja
Täysistunto valitsee myös ensimmäisen varapuheenjohtajan kahden ja puolen vuoden toimikaudeksi. Ensimmäinen vara- puheenjohtaja toimii puheenjohtajan edustajana tämän ollessa estynyt.
Murcian aluevaltuuston puheenjohtaja Xxxxx Xxxx Xxxxxxxxx Xxxx valittiin ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi helmikuussa 2010.
Työvaliokunta
Työvaliokunta on AK:n johtoelin. Siinä on 60 jäsentä: puheenjoh- taja, ensimmäinen varapuheenjohtaja, 27 varapuheenjohtajaa (yksi jokaista jäsenvaltiota kohti), AK:n neljän poliittisen ryhmän puheenjohtajat ja 27 muuta jäsentä. Työvaliokunnan koostumus heijastaa jäsenvaltioiden ja poliittisten ryhmien voimasuhteita. Työvaliokunta kokoontuu yleensä seitsemän kertaa vuodessa, laatii AK:n poliittisen ohjelman ja antaa hallinnolle ohjeet pää- töstensä toimeenpanosta.
Täysistunto
Alueiden komitean 344 jäsentä kokoontuvat viidesti vuodessa Brysseliin täysistuntoon. Täysistunnossa käsitellään ja hyväksy- tään lausuntoja, selvityksiä ja päätöslauselmia. Täysistuntoihin kutsutaan usein Euroopan komission jäseniä ja EU:n puheenjoh- tajavaltion edustajia keskustelemaan alueille ja kunnille erityisen tärkeistä kysymyksistä.
täysistuntoa ja muita tärkeitä kokouksia tarkoituksenaan saavut- taa poliittinen yksimielisyys avainkysymyksistä.
Maakohtaiset valtuuskunnat
AK:n jäsenet osallistuvat ennen täysistuntoja ja muita tapah- tumia myös maakohtaisten valtuuskuntiensa kokouksiin keskustellakseen yhteisistä kannoista. AK:n 27 maakohtaista val- tuuskuntaa ovat yksi komitean ilmenemismuodoista.
Pääsihteeri
Työvaliokunta nimittää pääsihteerin viideksi vuodeksi. Saksalai- nen Xxxxxxx Xxxxx nimitettiin tähän toimeen huhtikuussa 2004, ja toimikausi uusittiin huhtikuussa 2009. Pääsihteeri johtaa aluei- den komitean hallintoa. Tointaan hoitaessaan hänellä ei voi olla minkäänlaista poliittista edustustehtävää. Hänen vastuullaan ovat työvaliokunnan päätösten toimeenpano ja komitean hal- lintokoneiston asianmukainen toiminta.
Pääsihteeristö
Pääsihteeristö jakautuu neljään osastoon (hallinto; lausuntotyö; kanslia, oikeusasiat ja jäsenpalvelut; viestintä, lehdistö ja pro- tokolla). Tämän rakenteen puitteissa toimivat talousarvioon, henkilöstöasioihin, valiokuntatyöhön ja toimielinsuhteisiin kes- kittyvät yksiköt. Pääsihteeristöön kuuluvat lisäksi poliittisten ryhmien sihteeristöt ja sisäinen tarkastus sekä laaja-alaisten ensi- sijaistavoitteiden seurantaan paneutuva ennakoivan toiminnan ryhmä.
perusteella antamaan panoksensa EU:n tulevaan poliittiseen kehitykseen. Suuntaa-antavien lausuntojensa avulla AK voi osallistua politiikan kehittämiseen jo erittäin varhaisessa vai- heessa, mikä lisää komitean vaikutusmahdollisuuksia. Samaan tapaan Euroopan komissio voi pyytää komitealta vaikutuksia käsittelevän selvityksen. Kuten nimikin kertoo, tällaisen selvi- tyksen tarkoituksena on arvioida politiikan alueellisia ja paikal- lisia vaikutuksia.
Tutkimukset ja muut julkaisut
Alueiden komitea tuottaa tutkimuksia monista EU:n alue- ja paikallisulottuvuuteen liittyvistä aiheista (koulutuksesta, lii- kenteestä, sosiaalipolitiikasta, unionin laajentumisesta jne.). Tutkimukset tehdään yhteistyössä komitean ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. AK kustantaa myös suurelle yleisölle tai alueellisille ja paikallisille toimijoille tarkoitettuja julkaisuja, joiden avulla komitea pyrkii tekemään selkoa toiminnastaan ja ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä.
Tapahtumat
Koska AK on alueiden ja kuntien kohtauspaikka, se järjestää yhdessä alue- ja paikallistason kumppaneidensa sekä unionin muiden toimielinten kanssa konferensseja, seminaareja sekä näyttelyitä. AK järjestää toimipaikassaan vuosittain alueiden ja kuntien eurooppalaisen teemaviikon (Open Days), jossa tuhan- net osallistujat esittävät näkemyksiään vilkkaissa keskusteluissa ja hakevat kumppaneita yhteisiä hankkeita toteuttamaan.
Puola
16 aluetta eli voivodikuntaa (województwo)
314 hallintopiiriä
noin 2 500 kuntaa (kaupunkeja ja maalaiskuntia) 64 kaupunkikuntaa, joilla on hallintopiirin erityisasema Varsovan kaupungilla on
Tšekki
14 aluetta
6 250 kuntaa
Unkari
7 lääniryhmittymää (suunnittelualueita) 19 lääniä
3 152 kuntaa (3 128 kaupunkia
Alueiden komitean toimivaltuudet
Euroopan komission ja neuvos- ton on kuultava alueiden komi- teaa keskeisissä aluepoliittisissa kysymyksissä muun muassa seuraavilla aloilla: taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, kansanterveys, työllisyyspoli- tiikka, ympäristö, koulutus- ja nuo-
Alue- ja paikallishallinnon rakenne jäsenvaltioissa
Alankomaat
12 lääniä
430 kuntaa
Belgia
3 aluetta
3 kieliyhteisöä
10 lääniä
589 kuntaa
Bulgaria
6 suunnittelualuetta
28 aluetta (oblast)
264 kuntaa (obština)
3 850 kunta- ja kaupunkipiiriä
Espanja
17 itsehallintoaluetta
2 autonomista erillisaluetta (Ceuta ja Melilla)
50 maakuntaa
8 114 kuntaa
Irlanti
2 alueellista edustajakokousta
8 aluetta
29 kreivikunnanvaltuustoa
5 kaupunginvaltuustoa
80 kuntaa
Italia
20 aluetta (joista 15 ”tavallista” ja 5 ”erityisasemassa” olevaa aluetta)
2 autonomista aluetta (Bolzano ja Trento) 104 maakuntaa
14 kaupunkikuntaa
8 102 kuntaa
Itävalta
9 osavaltiota
99 piirikuntaa
(mukaan luettuina 15 kaupunkia) 2 357 kuntaa
Kreikka
7 paikallishallintoyksikköä
13 itsehallinnollista aluetta
325 kaupunkikuntaa
Kypros
6 hallintopiiriä
33 kaupunkikuntaa
486 kuntaa
Latvia
5 aluetta
9 kaupunkikuntaa
109 kuntaa
Liettua
60 kuntaa
Luxemburg
3 hallintopiiriä
12 kantonia
116 kuntaa
Malta
3 paikallishallintoyksiköistä muodostettua hallinnollista kokonaisuutta
68 kuntaa
16 hallintoyhteisöä
Portugali
2 autonomista aluetta (Azorit ja Madeira)
18 lääniä
308 kuntaa
4 260 piiriä
2 suurkaupunkialuetta (Lissabon ja Porto)
erityisasema.
Ranska
26 aluetta (22 emämaan aluetta ja neljä merentakaista aluetta)
100 lääniä (96 lääniä ja neljä merentakaista departementtia) 36 781 kuntaa
Romania
8 aluetta (kehittämistarkoituksiin) 41 lääniä (judet), mukaan lukien pääkaupunki Bukarest
103 suurkuntaa (municipiu),
217 kaupunkikuntaa (oraş)
2 861 maaseutukuntaa (comună)
Ruotsi
2 aluetta
(Länsi-Götanmaa ja Skoone) 18 läänin maakäräjää
290 kuntaa
Saksa
16 osavaltiota
noin 12 900 paikallishallintoyksikköä (301 piirikuntaa, kaupunkeja, kuntia)
Slovakia
8 itsehallinnollista aluetta
79 piirikuntaa
2 891 kuntaa
Slovenia
58 valtion aluehallinnon yksikköä 193 kuntaa
(joista 11 on kaupunkikuntia)
Suomi
18 maakuntaa
Ahvenanmaan 16 kuntaa käsittävä itsehallinnollinen maakunta
336 kuntaa
Tanska
5 aluetta
98 kuntaa
ja kylää; 23 kaupunkia, joilla
on lääniä vastaava asema, sekä pääkaupunki Budapest, johon kuuluu 23 kaupunkipiiriä)
Viro
15 lääniä
226 kuntaa (33 kaupunkikuntaa
ja 193 maalaiskuntaa)
Yhdistynyt kuningaskunta
4 kansakuntaa (Englanti, Pohjois- Irlanti, Skotlanti, Wales)
Englanti
9 koordinointitehtäviä hoitavaa Englannin aluetta, joista
Suur-Lontoon yleishallintoviran- omainen on yksi
34 Englannin kreivikuntaa
46 yhtenäishallintopiiriä
308 hallintopiiritason paikal-
lisyhteisöä (239 kreivikuntien
hallintopiiriä, 36 suurkaupun-
kikreivikuntien hallintopiiriä, 32 Suur-Lontoon kaupunkipiiriä ja City of London)
Pohjois-Irlanti
26 hallintopiiriä
Skotlanti
32 piirihallintoaluetta
Wales
22 piirihallintoaluetta
Alueiden komitea Building Xxxxxxx Xxxxxx
Xxx Xxxxxxxx 000 X-0000 Xxxxxxxx
Tel. (00-0) 000 00 00
Fax (00-0) 000 00 00
Tilanne 01.01.2011
risopolitiikka, Euroopan laajuiset infrastruktuuriverkot, liikenne, kulttuuri, pelastuspalvelu, ilmastonmuutos, energia sekä yleis- hyödylliset palvelut, kuten posti- ja televiestintäpalvelut. Noin kaksi kolmasosaa Euroopan unionin antamasta lainsäädännöstä kuuluu näiden alojen piiriin. Myös Euroopan parlamentti voi pyytää AK:lta lausuntoja. Lisäksi komitea voi antaa oma-aloitteisia lausuntoja, minkä ansiosta sillä on mahdollisuus saada paikallis- ja aluehallinnon kannalta tärkeitä asioita EU:n asialistalle.
Alueiden komitean jäsenten määrä jäsenvaltioittain
Jäsenvaltiot Jäsenten määrä
Italia, Ranska, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta 24
Espanja ja Puola 21
Romania 15
Belgia, Bulgaria, Itävalta, Kreikka, Tšekki,
Alankomaat, Portugali, Ruotsi ja Unkari 12
Irlanti, Liettua, Slovakia, Xxxxx xx Xxxxxx 0
Latvia, Slovenia ja Viro 7
Kypros ja Luxemburg 6
CDR-660/2011/FI
Malta 5