LATTIANPÄÄLLYSTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.5.2020–28.2.2022

LATTIANPÄÄLLYSTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.5.2020–28.2.2022

LATTIANPÄÄLLYSTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.5.2020–28.2.2022

ISBN 978-952-267-356-5

ISBN 978-952-267-357-2 (pdf)

Kustantaja: Rakennustieto Oy Taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy

Paino: Waasa Graphics, Vaasa 2020

3

SISÄLTÖ

Lattianpäällystysalan työehtosopimus 7 TES

Sopimus lattianpäällystysalan työehto- sopimuksen allekirjoittamisesta ja

täytäntöönpanosta 43 AKP

Sopimus irtisanomissuojasta ja

lomauttamisesta rakennusalalla 53 RISS

Lattianpäällystysalan työntekijäin

vuosilomia koskeva työehtosopimus 58 VLS

Sopimus työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työantajan välisestä yhteis-

toiminnasta lattianpäällystysalan yrityksissä 63 TED

Yleissopimus 74 YS

Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä 76 UTS

Koulutussopimus 79 KTS

Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen

perinnästä 83 AYM

Lattianpäällystysalan työsuojeluopas 85 LTO

Mattotöiden urakkahinnoittelu 99 MUR

Parkettitöiden urakkahinnoittelu 113 PUR

Laattatyöt 128 LUR

Lattianpinnoitus 134 LPU

Urakkahinnat 1.9.2021 137 UR

Sisällysluettelo

Lattianpäällystysalan työehtosopimus 7

1. Yleiset määräykset 7

1 § Sopimuksen soveltamisala 7

2 § Liitesopimukset 7

3 § Paikallinen sopiminen 8

2. Työhön ottaminen ja irtisanominen 8

4 § Irtisanomissuojasopimus 8

3. Työaikaa koskevat määräykset 9

5 § Säännöllisen työajan pituus 9

6 § Työajan säännönmukainen sijoitus 9

7 § Työajan siirtäminen 10

8 § Tauot 11

9 § Työajan lyhennys 11

10 § Paikallinen sopiminen työajoista 12

11 § Työvuoroluettelot 14

12 § Yli- ja hätätyö 14

13 § Työnteon estyminen 15

14 § Arkipyhät 15

15 § Hälytysluontoinen työ 16

4. Työpalkkoja ja korvauksia kosket määräykset 16

16 § Palkat 16

17 § Urakkatyöt 19

18 § Työkalut ja suojavaatteet 22

19 § Kertausharjoitusajan, vihki-, kutsunta- ja 50- sekä 60-vuotismerkkipäivän palkka ja

perheenjäsenen hautauspäivän palkka 24

20 § Sairaus- ja tapaturma-ajan palkka 25

21 § Palkanmaksu ja sähköinen kulunvalvonta 31

5. Matkakustannusten korvaukset 33

22 § Päivittäiset matkakustannukset 33

23 § Päiväraha ja matkakustannusten korvaus matkatöissä 34

6. Sosiaaliset määräykset 35

24 § Suojavaatteet ja sosiaalitilat 35

25 § Työturvallisuus 36

7. Työterveys 36

26 § Lakisääteinen työterveyshuolto 36

27 § Terveystarkastukset 38

8. Koulutusmääräykset 38

28 § Oppilasmääräykset 38

29 § Opastus ym. 38

9. Erinäiset määräykset 39

30 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 39

31 § Ryhmähenkivakuutus 40

32 § Äitiys- ja isyysvapaa 41

33 § Sopimuksen voimassaoloaika 42

Allekirjoituspöytäkirja lattianpäällystysalan työehto- sopimukseksi urakkahinnoitteluineen 43

Sopimus irtisanomissuojasta ja

lomauttamisesta rakennusalalla 53

Lattianpäällystysalan työntekijäin vuosilomia

koskeva työehtosopimus 58

Sopimus työntekijöiden edustajista sekä työn- tekijöiden ja työnantajan välisestä yhteis-

toiminnasta lattianpäällystysalan yrityksissä 63

Yleissopimus 74

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus 76

Koulutussopimus 79

Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä 83

Lattianpäällystysalan työsuojeluopas 85

Mattotöiden urakkahinnoittelu 99

Parkettitöiden urakkahinnoittelu 113

Laattatyöt 128

Lattianpinnoitus 134

Urakkahinnat 1.9.2021 137

TES

Lattian- ja Seinänpäällysteliitto ry Rakennusliitto ry

Lattian- ja seinänpäällysteliiton ja Rakennusliiton välinen LATTIANPÄÄLLYSTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

voimassa 28.2.2022 saakka

1. YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan Lattian- ja seinänpääl- lysteliitto ry:n jäsenten ja niiden lattianpäällystys- ja laatoitustöis- sä toimivien työntekijöiden työsuhteissa.

2 § Liitesopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopi- muksia

• 9.12.1997 solmittua yleissopimusta.

• 9.5.2018 solmittua koulutussopimusta.

• Rakennusteollisuuden Keskusliiton ja Rakennusliiton vä- listä kulloinkin voimassa olevaa sopimusta irtisanomissuo- jasta ja lomauttamisesta rakennusalalla.

Lattianpäällysteyhdistyksen ja Rakennusliiton välillä ovat voi- massa seuraavat sopimukset:

• Sopimus työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta lattianpäällystys- alan yrityksissä

• Sopimus työntekijäin terveystarkastuksista

• Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä

• AY-jäsenmaksujen perinnästä 4.2.2000 solmittu sopimus

• Rakennusteollisuuden Keskusliiton ja Rakennusliiton väli- nen kulloinkin voimassa oleva vuosilomia koskeva työeh- tosopimus

• Lattianpäällystysalan työntekijäin vuosilomia koskeva työ- ehtosopimus

3 § Paikallinen sopiminen

1. Paikallisella sopimisella tarkoitetaan, ellei sopimiseen val- tuuttavassa määräyksessä ole muuta sovittu, sopimista työehtoso- pimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti työnantajan ja työn- tekijän kesken taikka työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Työsuojeluyhteistyötä koskevissa asioissa henkilöstöä edustaa luottamusmiehen sijasta työsuojelusopimuksen määrittelemät henkilöstön edustajat.

2. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työnte- kijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.

3. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisa- noa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisa- nomisajasta ole muuta sovittu.

4. Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopija- puoli sitä pyytää. Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun te- kemä sopimus tehdään aina kirjallisena.

5. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuk- sen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut.

2. TYÖHÖN OTTAMINEN JA IRTISANOMINEN 4 § Irtisanomissuojasopimus

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Rakennusteollisuu- den Keskusliiton ja Rakennusliiton kesken huhtikuun 7. päivänä 2020 solmittua sopimusta irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla.

Tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeenpantavat lo- mauttamiset ja irtisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus- ja uudel- leensijoitusratkaisut kuuluvat yhteistoimintamenettelyn piiriin vain silloin, kun ne johtuvat työnantajan rakennusalan yritysten työvoi- matarpeen luonnollinen vaihtelu ja yrityksen olosuhteet huomioon ottaen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavasta päätöksestä, jolla on henkilöstövaikutuksia pääsääntöisesti useassa työkohteessa.

TES

3. TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovit- tuja työaikaa koskevia ehtoja.

5 § Säännöllisen työajan pituus

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

2. Kolmivuorotyö voidaan järjestää myös siten, että viikottai- nen säännöllinen työaika ennakolta laaditun työtuntijärjestelmän mukaisesti enintään 5 viikon jakson kestäessä tasoittuu keskimää- rin 40 tuntiin.

3. Kuljetus-, vartiointi- ja vartioinnin ohella tehtävä lämmi- tystyö sekä liukuvalutyö voidaan järjestää työaikalain 7 §:n mu- kaiseksi jaksotyöksi.

4. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää kes- kimäärin 48:aa tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.

6 § Työajan säännönmukainen sijoitus

1. Työ alkaa yksivuorotyössä kello 7.00 ja päättyy kello 16.00.

2. Kaksivuorotyössä työ alkaa kello 06.00 ja päättyy viimeis- tään kello 24.00. Vuorot vaihtuvat viikoittain. Iltavuorossa makse- taan 1,48 €/h (1,50 €/h 1.9.2021 alkaen) ja yövuorossa 2,88 €/h (2,92 €/h 1.9.2021 alkaen) suuruinen lisä.

3. Ennen työnantajan suorittamaa työajan poikkeavaa sijoitta- mista tai siirtämistä kartoitetaan ne vapaaehtoiset, joilla on mah- dollisuus tehdä töitä säännöllisen työajan ulkopuolella.

4. Lauantai on vapaapäivä, ellei työn luonteesta tai tuotanto- teknillisistä syistä jotakin työtä ole tarpeen tehdä silloinkin. Jollei muusta vapaapäivästä sovita, lauantaina työssä olevalle annetaan vapaaksi jokin muu päivä samalla taikka seuraavalla viikolla.

Ns. arkipyhäviikolla on kuitenkin lauantain ja juhlapäivän aa- ton säännöllinen työaika kahdeksan (8) tuntia. Uudenvuodenpäi- vä, loppiaisen, pääsiäislauantai, pääsiäisen jälkeinen, vapunpäivä- viikon, helatorstain, juhannusaaton, itsenäisyyspäiväviikon, jou-

luaaton ja joulun jälkeiset lauantait, ovat vapaapäiviä, ellei tuotan- toteknisistä syistä tai työn luonteesta muuta johdu.

Käytännöstä poikkeavat työajat

Xxxxxx toimivien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsopimuksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työntekijä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäi- vät ja työtunnit.

Pöytäkirjamerkintä:

Tällä määräyksellä on tarkoitus turvata työntekijän mahdollisuus päästä työttömyysturvan piiriin eikä se koske eläkeläisiä, opiske- lijoita ja muita vastaavassa asemassa olevia vain omasta halus- taan satunnaisia työpäiviä tekeviä. Määräystä ei myöskään sovel- leta tilanteissa, joissa päivittäisten työtuntien määrittely työn luonteen vuoksi on mahdotonta (esim. tien hoito) tai muuttunei- den olosuhteiden vuoksi ei voi työskennellä (esim. sääesteet). Työ- ajan siirtäminen on mahdollista sitä koskevien määräysten mu- kaisesti. Tätä määräystä sovelletaan myös vuokrattujen työnteki- jöiden työsuhteissa työsopimuslain määrittelemällä tavalla.

7 § Työajan siirtäminen

1. Milloin aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehok- kaan käytön tai muuten työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista, voidaan työaika järjestää 6 §:n mukaisista yleisistä työn aloitta- mis- ja päättymisajoista poikkeavasti.

Poikkeavasta työajan järjestelystä on ilmoitettava työntekijäl- le tai työryhmälle niin aikaisin, että yleisestä työajasta poikkeavan työajan noudattamisen ja sitä koskevan ilmoituksen väliin jää ai- nakin kolme päivää.

Kiireellisissä tapauksissa työajan siirto voidaan toimeenpanna lyhyemmälläkin ilmoitusajalla. Siirrosta on ilmoitettava viimeis- tään edellisen työvuoron aikana. Tällaisissa tapauksissa työnteki- jälle on maksettava ensimmäiseen viiteen työvuoroon sijoittuvilta, aiemmasta työajasta poikkeavilta työtunneilta 2,46 €/h (2,49 €/h 1.9.2021 alkaen) suuruinen lisä.

TES

2. Paikallisesti 10 §:n mukaisesti sovittuja työaikoja muute- taan ensisijaisesti sopimalla. Mikäli asiasta ei voida sopia, työnan- tajalla on oikeus muuttaa työvuoroluetteloa töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä. Tällöin tulevat sovellettavaksi edelli- sen kohdan 2. ja 3. kappaleen määräykset.

3. Vuorotyölistat pyritään ensisijaisesti laatimaan TES 6 §:n 3 kohdan kartoituksen perusteella. Työnantajalla on oikeus kartoi- tuksen tehtyään päättää vuorotöiden teettämisestä.

4. Ilta- ja yötyössä maksetaan työntekijälle klo 16.00 jälkeen tehdystä työstä 1,48 €/h (1,50 €/h 1.9.2021 alkaen) ja klo 23.00 jälkeen tehdystä työstä 2,88 €/h (2,92 €/h 1.9.2021 alkaen) suurui- nen lisä.

5. Valmiustyöstä, joka tehdään työmaan yleisestä työajasta poiketen ja siten, ettei työvuoron aikana synny ylityötä, makse- taan 4,92 €/h (4,98 €/h 1.9.2021 alkaen) suuruinen lisä.

8 § Tauot

Kahdeksantuntisen työvuoron puoliväliin sijoitetaan tunnin kestä- vä ruokailutauko. Tauko voidaan sijoittaa myös lomittain. Paikalli- sesti sopien voidaan noudattaa puolen tunnin ruokailutaukoa siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.

Kahvitauko, pituudeltaan 12 minuuttia, on sekä työvuoron en- simmäisellä että toisella puoliskolla. Xxxxxxx työntekijä joutuu jää- mään ylityöhön, pidetään säännöllisen työajan päätyttyä 12 mi- nuuttia kestävä kahvitauko ja työn jatkuessa joka kahden tunnin jälkeen niinikään samanpituinen kahvitauko. Kahvitauot luetaan työaikaan. Jos ylityö kestää lyhyen ajan, ei taukoa pidetä.

9 § Työajan lyhennys

1. Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kerty- mistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoit- tainen työaikansa on ylittänyt 38 tuntia.

Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työnantajan määräämänä aikana vapaapäivinä. Jollei lyhennysva-

paata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajankoh- dasta ilmoittaa viimeistään 2 viikkoa ennen.

Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti kaikille yrityk- sen tai sen jonkin yksikön, työmaan tai työryhmän työntekijöille, katsotaan jokaisen työntekijän saaneen vapaan riippumatta mah- dollisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjestelmästä muuta johdu.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen säästämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työntekijälle on maksetta- va 9.2 §:n mukainen erillinen palkanosa, vaikka työajan lyhennys- päiviä ei pidetä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ul- kopuolella pidettäväksi. Pitämättä jääneet työajan lyhennyspäivät nollautuvat kertymisvuotta seuraavan vuoden helmikuun lopussa.

Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolo- päivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa

2. Työntekijälle maksetaan työajan lyhennyksestä ja arkipy- histä erillistä palkanosaa 7,7 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettava korvaus mukaan lukien. Palkanosaa ei makseta lomansa aikana ra- kennustyössä oleville koululaisille ja opiskelijoille.

Palkanosaa maksetaan jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä. Palkanosaa maksetaan myös muita työaikamuotoja kuin säännöllistä 8 tunnin työpäivää tekeville. Palkanosaa ei saa sisällyttää työntekijän aika-, urakka- tai palkkiopalkkaan. Palkan- osa on eriteltävä palkkalaskelmassa.

Mikäli työntekijä on työssä uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helators- taina, juhannusaattona, jouluaattona tai ensimmäisenä joulupäivä- nä maksetaan hänelle palkka kuten sunnuntaityöstä.

10 § Paikallinen sopiminen työajoista

1. Paikallisesti sopimalla säännöllinen työaika voidaan 5 §:n estämättä järjestää myös siten, että se tasoittuu enintään kuuden kuukauden aikana keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa. Vii- kottainen työaika voi tällöin olla enintään 50 tuntia ja päivittäinen enintään 10 tuntia. Sisällytettäessä työajan lyhennys työaikajärjes-

TES

telmään työaika tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin viikossa.

Sovittaessa säännöllinen työaika keskimääräiseksi on työtä varten ennakolta määriteltävä aika, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään (= tasoittumisjärjestel- mä).

Työntekijän lomautus ei voi alkaa ennen kuin työaika on tasoi- tettu sovittuun tuntimäärään. Jos työntekijän työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä niin, ettei tasoittumisvapaata anneta ennen työsuhteen päät- tymistä, maksetaan keskimäärin yli 40 viikkotyötunnin tehdyiltä säännöllisiltä työtunneilta 50 %:lla korotettu palkka.

2. Paikallisesti voidaan sopia säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajoista sekä työajasta johtuvista lisistä 6 ja 7 §:stä poik- keavalla tavalla.

3. Jos työvuoron pituus poikkeaa 8 tunnista, voidaan paikalli- sesti sopia taukojen sijoittamisesta 8 §:stä poiketen. Jos työvuoro kestää enintään 6 tuntia, voidaan tauoista sopia myös muilta osin 8 §:stä poiketen.

4. Työntekijällä on oikeus päivittäisten matkakustannusten korvauksiin ja työkalukorvauksiin 18 ja 22 §:ien mukaisesti työ- vuorojen pituudesta riippumatta. Oikeus korvauspalkkoihin ja an- sionmenetyksen korvauksiin määräytyy työvuoroluettelon mukai- sesti. Vapaina annettavat arkipyhät ja itsenäisyyspäivä korvataan 8 tunnin mukaan, ellei ole sovittu lyhyemmästä säännöllisestä työ- ajasta, jolloin ne korvataan sovitun työajan mukaisesti.

Keskimääräistä työaikaa sovellettaessa voidaan paikallisesti sopia tasaisesta palkanmaksusta siten, että palkka palkanmaksu- kausittain vastaa keskimääräisen työajan mukaista ansiota.

5. Tämän pykälän mukaiseen paikalliseen sopimiseen sovel- letaan 3 §:n määräyksiä seuraavin tarkennuksin.

Paikallisen sopimuksen tulee olla aina kirjallinen.

Sopimuksen solmiminen yksilötasolla edellyttää, että sopijana on työkunta tai työryhmä. Sopimus voi koskea myös vain työkun- nan tai työryhmän yksittäistä jäsentä, mikäli muut työkunnan tai työryhmän jäsenet antavat siihen kirjallisen suostumuksensa. Työ- ryhmällä tarkoitetaan tässä kahta tai useampaa työntekijää, joiden

ammattinsa tai tekemänsä työn perusteella voidaan katsoa muo- dostavan työryhmän. Tällainen sopimus ei saa olla ristiriidassa työnantajan ja luottamusmiehen kesken mahdollisesti solmitun työaikoja koskevan ns. raamisopimuksen kanssa. Sopimisesta on tiedotettava työntekijöitä edustavalle luottamusmiehelle ja työ- maan työsuojeluvaltuutetulle.

Työntekijä, joka ei itse ole ollut sopijana, on oikeutettu nou- dattamaan aikaisempaa työaikaansa, jos hän ilmoittaa siitä työn- antajalle viimeistään kahta päivää ennen paikallisen sopimuksen soveltamista.

Pöytäkirjamerkintä:

Työsopimuslain 4 luvun 4 § mukaisissa osittaisen hoitovapaan ti- lanteissa, kuten lapsen päivähoidon järjestämisessä, tulee asia käsitellä ko. lainkohdan mukaisesti ja ottaa huomioon erilaiset ratkaisuvaihtoehdot laajasti käyttäen esim. työaikajärjestelyjä, työajan lyhennysvapaata, joustavaa työaikaa tai väliaikaista ly- hennettyä työaikaa. Työntekijällä ei ole tällöin oikeutta tämän järjestelyn johdosta 7 §: mukaisiin lisiin.”

11 § Työvuoroluettelot

Työpaikalle on laadittava kirjallinen työvuoroluettelo, mikäli säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen taikka lepoaikojen ajankohdat määräytyvät 6 ja 8 §:stä poiketen.

Kun työaika on järjestetty keskimääräiseksi, on työvuoroluet- telo laadittava siten, että vähintään kolmen viikon työvuorot ovat tiedossa etukäteen. Paikallisesti voidaan sopia työvuoroluettelon muuttamisesta.

Mikäli työntekijälle maksetaan korvauspalkkaa tai ansionme- netyksen korvausta yli sen ajanjakson, jonka ajaksi työvuoroluet- telo on laadittu, katsotaan yli menevien päivien työajan määräyty- vän 5 ja7 §:n mukaisesti.

12 § Yli- ja hätätyö

1. Yli- ja hätätyö määritetään ja korvataan työaikalain mukai- sesti. Päivittäisestä ylityöstä maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta

TES

50 %:lla korotettu ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Viikottaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

2. Työvuorokauden katsotaan alkavan silloin, kun työntekijän säännönmukainen työvuoro alkaa, ja työviikon silloin, kun sään- nönmukainen työvuoro maanantaina alkaa.

13 § Työnteon estyminen

1. Jos työntekijä on kutsuttu tai lähetetty työpaikalle, mutta hän ei siellä itsestään riippumattomasta syystä voi aloittaa työnte- koa, on hänelle maksettava tuntipalkan mukainen korvaus mene- tetystä työajasta. Työntekijä on kuitenkin heti velvollinen ilmoit- tamaan esteestä työnantajalle.

2. Jos työntekijä on jostain syystä estynyt menemästä työpai- kalle työnantajan kanssa sovittuun aikaan, on työntekijän ilmoitet- tava esteestä työnantajalle mikäli mahdollista viimeistään edel- lisenä päivänä.

3. Kun ilmaantuu sellainen este, joka estää työn jatkamisen, on työntekijän ilmoitettava siitä heti työnantajalleen. Kun työkoh- de valmistuu, on työntekijän ilmoitettava siitä hyvissä ajoin työn- antajalle.

14 § Arkipyhät

14.1. Työntekijälle maksetaan uudenvuodenpäivältä, loppiai- selta, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä joulupäivältä arkipyhäkorvauksena erillistä palkanosaa 9.2 §:ssä esitetyllä tavalla.

14.2. Itsenäisyyspäivän palkan maksua koskee laki itsenäi- syyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä.

14.3. Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi it- senäisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle siltä päivältä palk- kaa sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.

15 § Hälytysluontoinen työ

1. Mikäli työntekijä työstä kotiin saavuttuaan kutsutaan häly- tysluontoiseen työhön varsinaisen työvuoronsa jälkeen, makse- taan hänelle varsinaisen palkan lisäksi ns. hälytysrahaa 12,61 eu- roa. Tämä määräys ei koske säännölliseen työaikaan liittyvää työ- tä eikä työajan siirtoa (hälytysraha ei ole työssäoloajalta makset- tua palkkaa). Hälytystapauksissa työssä käymisestä maksetaan päivittäisten matkakustannusten korvaus, mikäli työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan muuten siihen oikeus. Jos hälytys- työn suoritus kestäisi alle tunnin, maksetaan siitä kuitenkin 1 tun- nin palkka.

4. TYÖPALKKOJA JA KORVAUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

16 § Palkat

1 Käsitteet

Palkkaryhmittely

Työntekijän perustuntipalkka määräytyy hänen palkkaryhmitte- lyyn sijoituksensa perusteella. Palkkaryhmiä on kolme sekä lisäk- si alan opiskelijoille yksi palkkaryhmä.

Pöytäkirjamerkintä:

Palkkaryhmittelyä määriteltäessä työntekijän joutuisuuden tulee vastata RATU kortiston tasoa.

Ryhmittelyn perusteena on työntekijän ammattitaito, työssäoloai- ka ja koulutus. Tällä tarkoitetaan niiden töiden vaativuutta, joita työntekijä kykenee tekemään.

Aikapalkkaus

Perustuntipalkka on työehtosopimuksen palkkaryhmittelyn mu- kainen vähimmäispalkka aikatyössä. Tuntipalkka muodostuu ai- katyönä tehtävästä perustuntipalkasta ja mahdollisesta henkilö- kohtaisesta lisästä, jonka suuruudesta työntekijä ja työnantaja so- pivat keskenään.

TES

Urakkapalkkaus

Urakkapalkkauksella tarkoitetaan työtä, jossa työntekijän tai ryh- män palkkaus on sidottu työn määrälliseen suoritukseen.

2 Palkkaryhmittely ja perustuntipalkat

Palkkaryhmittelyn määrittäminen työsuhteen alussa Palkkaryhmä määritetään työhönottotilanteessa osoitetun päte- vyyden perusteella. Työsuhteen alussa suoritetaan alustava mää- rittely ja varsinainen määrittely viimeistään kolmen (3) kuukau- den kuluttua. Pätevyys osoitetaan mm. koulutodistusten, tutkinto- todistusten, ammattikirjan ja työtodistusten avulla. Alustava ja varsinainen palkkaryhmä merkitään kirjalliseen työsopimukseen.

Palkkaryhmittelyn muuttaminen

Palkkaryhmittelyä korotetaan työntekijän ammattitaidon kehitty- misen esim. kouluttautumisen tai harjaantumisen myötä, niin että se oikeuttaa ylempään palkkaryhmään. Henkilökohtainen lisä säi- lyy entisen suuruisena, mikäli työntekijän palkkaryhmä nousee. Ryhmittelyn alentaminen on poikkeuksellista ja mahdollista vain seuraavissa tapauksessa:

1. Ryhmittelyssä on tapahtunut virhe.

2. Työntekijä on antanut väärän kuvan osaamisestaan ja työno- peudestaan.

Ennen palkkaryhmän alentamista kuullaan työntekijää ja hän- tä edustavaa luottamusmiestä alentamisen perusteista.

Perustuntipalkat

Palkkaryhmä	Perustuntipalkka 1.9.2020	Perustuntipalkka 1.9.2021
0	11,49 €/h	11,64 €/h
I	13,11 €/h	13,28 €/h
II	15,32 €/h	15,52 €/h
III	16,80 €/h	17,02 €/h

3 Palkkaryhmät

O = OPISKELIJAT

Tähän palkkaryhmään kuuluu työntekijä, jolla on voimassa oleva oppisopimuskoulutus tai joka työskentelee koulunsa lomien aika- na tai on harjoittelijana yrityksessä.

Palkkaryhmä I

Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä on vasta tullut alalle ja hallitsee itsenäisesti yhden seuraavista töistä:

a) Huonetilan muovimaton asennuksen pohjatöineen

b) Laminaatti- ja lautaparkettiasennuksen alustatöineen

c) Siveltävien vedeneristeiden laiton, josta omaa sertifikaatin (VTT), laatoituksen pohjatyöt, kuten kaatojen tarkastukset ja oikaisut.

d) Huonetilan lattianpinnoituksen tasoituksineen ja hiontoineen

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijä tulee sijoittaa palkkaryhmään, vaikka hänellä ei olisi- kaan voimassa olevaa sertifikaattia työsuhteen alussa. Työnanta- ja vastaa sertifikaatin ylläpitoon liittyvistä kustannuksista, kun työsuhde on kestänyt vähintään 6 kk.

Palkkaryhmä II

Tähän palkkaryhmään kuuluu työntekijä, joka hallitsee itsenäises- ti kaksi työvaihetta edellisen Palkkaryhmän töistä tai edellisen ryhmän yhden työn lisäksi jonkin seuraavista:

a) Muovi-, kumi- ja linoleumimattojen alusta-, asennus-, profiili- ja hitsaustyöt.

b) Märkätilan lattian ja seinien muovimattojen alusta-, asennus ja hitsaustyöt.

c) Tekstiilimattojen alusta- ja pingoitustyöt

d) Mosaiikkiparketin kiinnitys- ja hiontatyöt

e) Tavanomaiset laatoitustyöt alustatöineen mukaan lukien veden- eristys, josta omaa sertifikaatin (VTT).

f) Lattianpinnoitukset pohjatöineen akryyli-, epoksi- ja uretaani- pinnoitteilla

TES

Palkkaryhmä III

Tähän palkkaryhmään kuuluu kokenut ammattimies, joka hallit- see jonkin seuraavista:

a) Muovi-, kumi- ja linoleumimattojen alusta-, asennus- ja hit- saustyöt myös portaikoissa, kuvioiden leikkauksissa ja sovi- tuksissa.

b) Tekstiilimattojen pingoitustyöt myös portaikoissa

c) Sauvaparketti- friisi- ja kuviotyöt sekä urheilulattian alusta-, asennus- ja pintatyöt.

d) Laatoitustyöt alustatöineen tavanomaisten laattojen lisäksi eri laatoilla, kuten lasimosaiikki ja luonnonkivilaatoilla. Laatoi- tustyöt vaativissa kohteissa esim. kylpylöissä.

e) On suorittanut Lattianpäällystysalan ammattitutkinnon tai eri- koisammattitutkinnon.

f) Lattianpinnoitukset pohjatöineen vaativissa kohteissa esim. elintarvike-, kemian- ja lääketeollisuuden tiloissa

4. Nokkamies

Nokkamiestehtävästä on sovittava aina erikseen kirjallisesti ja työmaakohtaisesti. Tehtävään ryhtymisen tulee olla vapaaehtoista. Sopimuksessa tulee mainita ainakin tehtävien pääkohdat ja val- tuudet, joilla nokkamiehen tehtäviin sitoutunut toimii. Nokkamies ei kuitenkaan ole työnantajan edustajan asemassa muihin työn- tekijöihin nähden.

Nokkamiehelle maksetaan urakkatyössä olevalle hänen keski- tuntiansionsa mukainen palkka tehtävien hoidon osalta, tuntityös- sä palkka sovitaan paikallisesti.

17 § Urakkatyöt

1. Urakkatyö

Urakkapalkkausta koskevat määräykset ja urakkahinnat ovat urakkahinnoittelun yhteydessä. Urakan keskituntiansion jäädessä alle II palkkaryhmän tason, osapuolilla on oikeus ensin keskustel- tuaan asiasta keskeyttää urakkatyö. Keskeytykseen asti tulee mak- saa vähintään edellä mainittua palkkaa.

Kaikki hinnoittelussa mainitut työt suoritetaan urakkatyönä.

Jos se jostakin syystä ei ole mahdollista ovat työntekijä ja työnan- taja velvolliset esteen yhdessä toteamaan. Palkkaryhmään 0 kuulu- vat ovat oikeutettuja työskentelemään aikapalkalla kaikissa hin- noitteluissa töissä. Jos työ on sovittu tuntityönä suoritettavaksi, niin sen muuttaminen urakkatyöksi on yhteisesti sovittava. Työnte- kijöillä, samoin kuin työnantajillakaan ei ole oikeutta valita, jota- kin työtä urakalla tai tuntityönä tehtäväksi. Kaikissa hinnoitelluissa töissäkin on huomioitava, että hinnat edellyttävät normaalia työta- paa ja olosuhteita, joissa ei ole esteitä vapaalle työskentelylle.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli työ tehdään tuntityönä, työkokonaisuus tehdään kuitenkin samoin määräyksin kuin urakkatyössä on määritelty.

Hinnoittelemattomista töistä voidaan sopia hinta urakkakohtaises- ti työntekijän ja työnjohdon kesken tai yrityskohtaisesti luotta- musmiehen ja työnjohdon kesken paikallista sopimista koskevien määräysten mukaan. Etumaksuna suoritetaan urakkatyöntekijälle palkkajaksoittain hänen henkilökohtainen tuntipalkkansa.

2. Urakkatyömääräys

Työnantaja tai hänen edustajansa antaa ennen urakkatyön alka- mista työntekijälle allekirjoituksellaan vahvistaman kirjallisen urakkatyömääräyksen.

Urakkatyömääräys sisältää ainakin seuraavat asiat:

• Työnantajan ja urakkatyöntekijän nimet

• Urakkakohteen osoitetiedot

• Urakkaan kuuluvat työt kyseisen materiaalin urakkatyösi- sällön mukaan

Työn aikana tapahtuneen muutokset ja lisäykset merkitään muu- toksina ko. työmääräykseen.

3. Urakkatyön suorittaminen

Työnantajalla on oikeus yhteisymmärryksessä urakkatyötä suorit- tavan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa keskeyttää tilapäi- sesti urakka tai sen osa ja sijoittaa työntekijöitä tilapäisesti johon- kin kiireelliseen työhön. Tilapäisesti kiireelliseen työhön aikapal-

TES

kalla siirretylle työntekijälle maksetaan tällöin palkka hänen kes- keytyneen urakkatyönsä keskiansion mukaisesti.

Mikäli urakkatyö keskeytyy osapuolista riippumattomista syistä, on työntekijälle järjestettävä muuta ammattialansa työtä. Jos työtä ei voida järjestää, maksetaan keskeytyksen ajalta lain määräämä odotusajan palkka keskiansion mukaan. Jos keskeytys kestää yli 3 päivää, on työ toisen vaatimuksesta mitattava ja mak- settava kohdan 4 mukaisesti.

4. Mittaus ja luovutus

Urakkatöiden mittaus, luovutus ja vastaanotto on suoritettava työn- antajan ja työntekijän ennakolta sopimana aikana mahdollisimman pian, viimeistään 4 päivän kuluessa urakkasopimukseen kuuluvien töiden valmistuttua. Pitkäkestoisissa urakoissa suoritetaan välimit- taus noin kuukauden välein sopivien työvaiheiden / kerrosten val- mistuttua. Osapuolet voivat sopia myös välimittauksista jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Työntekijälle maksetaan urakkatyön mittaukseen ja laskemiseen kuluneesta ajasta tuntipalkka.

Urakkatöiden laskenta suoritetaan työntekijän ja työnantajan tai heidän edustajansa läsnä ollessa. Tämän jälkeen on työnteki- jään esitettävä työselityksen yhteyteen laadittu laskelma suorite- tusta työstä työnantajalleen. Jos jommankumman edustaja ilman pätevää syytä on poissa sovitusta mittaustilaisuudesta, on toisella osapuolella oikeus suorittaa mittaus yksinään ja on näin suoritettu mittaus pätevä, ellei siinä esiinny virheitä.

Urakkatyön mittauksesta on aina annettava jäljennöskappale työntekijälle työnantajan tai hänen edustajansa allekirjoituksella vahvistettuna. Muistutus työn laadusta on tehtävä työn kestäessä ja viimeksi valmistuneisiin töihin viimeistään mittaustilaisuudes- sa, jos kyseinen työ on tarkistettavissa. Jos työ myöhemmässä vai- heessa osoittautuu erikoisen huonokuntoiseksi, suoritetaan työn laadusta tutkimus. Tutkimuksen suorittavat kummankin sopimus- puolen asiantuntijat. Tutkimuksissa havaitut virheet, sikäli kuin ne johtuvat työntekijästä, voidaan velvoittaa hänen korjattavakseen.

Urakkatyön ylijäämä on suoritettava viimeistään laskelman esittämistä seuraavana tilipäivänä edellyttäen, että laskelma vas-

taanotetusta työstä esitetään työnantajalle viimeistään neljä työ- päivää ennen palkanmaksupäivää.

5. Erimielisyydet ja hinnoittelusäännökset

Jos jostakin urakkatyön yhteyteen kuuluvasta seikasta syntyy eri- mielisyyksiä ei työtä ole keskeytettävä, vaan riita alistetaan heti liittojen välillä ratkaistavaksi. Siihen asti kunnes tulkinnasta on sovittu tai tuomioistuin ratkaissut asian, maksetaan ko. työstä kes- kituntiansion mukainen palkka.

18 § Työkalut ja suojavaatteet

1. Henkilökohtaiset työvälineet

Työkalu- ja suoja vaatekorvauksena maksetaan 1,21 euroa/ työpäivä (1,23 euroa/työpäivä 1.9.2021 alkaen)

Mattotyöt

Kaikki henkilökohtaiset työvälineet hankkii työntekijä, paitsi suuret ja erikoiset työvälineet kuten laattaleikkurit, jyrä, hiomakoneet, imuri, kaasupolttimet yms. työvälineet, jotka hankkii työnantaja.

Parkettityöt

Kaikki henkilökohtaiset työkalut hankkii työntekijä. Sitä vastoin suuret ja erikoiset työvälineet, kuten parkettitöissä hiomakoneet, sirkkelit, imuri ja porakoneet, hankkii työnantaja.

Laatoitustyöt

Kaikki henkilökohtaiset työvälineet hankkii työntekijä. Sitä vas- toin työnantaja hankkii kustannuksellaan työntekijän/työkunnan käyttöön työssä tarvittavat moottori- ja sähkökäyttöiset työkoneet, laattaleikkurit sekä muut vastaavat erikoistyökalut. Jos laatta on ns. vaikeammin työstettävää, hankkii työnantaja terät läpimenojen työstämiseen.

Mikäli työntekijän kanssa sovitaan, että hän käyttää omia edellä mainittuja työkaluja, sovitaan niiden käyttöajan korvaami- sesta asianomaisen työntekijän/työkunnan ja työnantajan kesken.

2. Työnantaja antaa työntekijän käyttöön työtehtäviin sovel- tuvat takin ja housut sekä turvajalkineet. Suojavaatteita annetaan keskimäärin kahdet ja turvajalkineita yhdet vuodessa, ellei olo-

TES

suhteista tai käyttötarpeesta johtuen muu menettely ole perustel- tua (esimerkiksi suojavaatetuksen poikkeavan voimakas tai vähäi- nen kuluminen, turvajalkineiden vähäinen käyttötarve). Joka toi- nen vuosi annettu takki tulee olla talvikäyttöön soveltuva.

Pöytäkirjamerkintä:

Suojavaatteiden hankinnassa on huomioitava työturvallisuus, työolosuhteet (esim. lämpötila, kylmyys) sekä haalareiden ja ken- kien sopiva koko ja malli. Mikäli työntekijä hankkii muut kuin työnantajan tarjoamat jalkineet, korvaa työnantaja työntekijän hankkimat jalkineet tarjoamiensa kenkien kustannukseen saakka tositetta vastaan. Suojavaatetuksen tulee olla talvikäyttöön sovel- tuva, mikäli työtä tehdään ulkona tai kylmissä olosuhteissa. Joka toinen vuosi annetaan takki kesäkäyttöön ja joka toinen vuosi tal- vikäyttöön.

Työnantajan harkinnassa on, minkälaiset suojavaatteet ja turvajal- kineet hän katsoo tarkoituksenmukaiseksi ja kuinka niiden jako käytännössä suoritetaan. Suojavaatteet ovat työnantajanomaisuut- ta ja viimeksi saadut palautetaan työsuhteen päättyessä. Työnteki- jä huolehtii itse suojavaatteiden ja turvajalkineiden puhtaana- pidosta.

Työnantaja hankkii tarkkuutta vaativissa tehtävissä työskente- leville työn niin vaatiessa optisesti hiotut suojalasit, mikäli työter- veyshuolto on todennut ne tarpeelliseksi.

3. Kukin työntekijä on työaikana vastuussa työnantajansa hä- nelle jättämistä tavaroista, työkaluista ja muista esineistä sekä nii- den kunnosta. Niistä samoin kuin työn suhteen havaituista epä- kohdista on jokainen työntekijä velvollinen saattamaan tiedon työnantajalle tai hänen edustajalleen.

Työajan päättyessä on työvälineet ja tarvikkeet aina asetettava kunnostettuina työjärjestykseen työnantajan tai hänen edustajansa kanssa sovittuun paikkaan.

19 § Kertausharjoitusajan, vihki-, kutsunta- ja 50- sekä 60-vuotismerkkipäivän palkka ja perheenjäsenen hautauspäivän palkka

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka on ollut hänen työs- sään ainakin yhden kuukauden ajan ennen tavanomaisten rauhan- aikaisten kertausharjoitusten alkamista, korvauksena kertaushar- joitusten ajalta kahdeksalta tunnilta 0 palkkaryhmään kuuluville Palkkaryhmän 0 mukainen ja muilla Palkkaryhmän I mukainen korvaus jokaiselta harjoitusaikaan sisältyvältä päivältä, joka työs- sä oltaessa olisi ollut hänen työpäivänsä. Sanotusta korvauksesta saadaan kuitenkin vähentää valtion maksama reserviläispalkka. Palvelukseen astumismääräykseen perustuvat vss-kurssit rinnas- tetaan yllä sanottuihin kertausharjoituksiin.

2. Edellytyksenä korvauksen saamiselle on, että työntekijä sekä vss-kursseilta että kertausharjoituksista palattuaan tarjoutuu entiseen työhönsä.

3. Työntekijällä, joka välittömästi ennen kutsuntapäivää on ollut työnantajansa työssä ainakin yhden kuukauden ajan, on oi- keus varusmiespalvelun edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuessaan saada korvauksena kutsuntapäivältä 0 palk- karyhmään kuuluvilla Palkkaryhmän 0 mukainen ja muilla Palk- karyhmän I mukainen korvaus kahdeksalta tunnilta. Tämä kor- vaus maksetaan siltä päivältä, jona kutsuntatoimitus pidetään.

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallis- tuvalle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyt- tävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan pois- sa työstä säännöllisenä työaikanaan.

4. Työntekijällä, joka välittömästi ennen avioliittoon vihki- mispäiväänsä tai rekisteröityyn parisuhteeseensa ja 50- ja 60-vuo- tispäiväänsä on ollut työnantajansa työssä ainakin yhden kuukau- den ajan, on oikeus pitää nämä merkkipäivänsä, mikäli ne sattuvat hänen työpäivikseen, vapaapäivinä ja saada korvauksena niiltä 0 palkkaryhmään kuuluville Palkka ryhmän 0 mukainen ja muilla Palkkaryhmän I mukainen korvaus kahdeksalta tunnilta.

5. Työnantaja maksaa työntekijälleen, jonka työsuhde on jat- kunut vähintään yhden kuukauden läheisen omaisen hautauspäi-

vältä, mikäli se sattuu työpäiväksi, 0 palkkaryhmään kuuluville Palkkaryhmän 0 mukaisen ja muilla Palkkaryhmän I mukaisen korvauksen hänen työtuntijärjestelmänsä mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- ja avopuolisoa, veljiä ja sisaria, perheen lapsia sekä omia, avio- tai avopuolison tai rekisteröidyn puolison vanhempia.

20 § Sairaus- ja tapaturma-ajan palkka

I. Oikeus palkkaan työkyvyttömyysajalta

1. Oikeus palkkaan työkyvyttömyysajalta

Työnantaja maksaa työntekijälle, joka on estynyt tekemästä työtä sairauden, tapaturman tai ammattitaudin vuoksi, palkkaa työkyvyttömyysajalta.

2. Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todis- tuksella.

Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveys- lääkärin todistuksella, mutta perustellusta syystä myös muun lää- kärin antama todistus kelpaa todisteeksi työkyvyttömyydestä.

Perusteltu syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pitkä etäisyys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vastaanot- toajan kohtuuttoman pitkä odotus.

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muun terveydenhuol- lon ammattilaisen antamalla todistuksella yrityksessä yhteisesti

sovitun käytännön mukaisesti.

3. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun työntekijä on esittänyt työkyvyttömyydestä hyväksyttävän selvityksen.

Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lää- kärintodistusta siihen liittyvän epäselvyyden takia, on hänellä oi- keus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työeh- tosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

TES

4. Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus lähimmälle esimiehel- le ennen työvuoron alkua, milloin se on mahdollista

Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esi- miehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo en- nen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista.

Tähän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työn- tekijöiden tietoon.

Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolotapauksessa työt sinä päivänä järjestetään.

5. Työnantajan ja luottamusmiesten tulee ohjata työntekijöitä työehtosopimuksen säännösten oikeaan noudattamiseen ja pyrkiä ehkäisemään väärinkäytöksiä

Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaa- maan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajanpalkkaa koske- vien määräysten oikeaan noudattamiseen.

Perehdyttämisen yhteydessä uusille työntekijöille tulee antaa asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta.

Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sai- rauspoissaolojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi. On suosi- teltavaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sairauspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden ennalta ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

6. Sairauspoissaolo työntekijän ilmoituksella

Yrityksissä on flunssatyyppisissä enintään 3 vuorokautta kes- tävissä sairauspoissaoloissa sovittava omailmoitus -menettelystä. Sopia ei voi, että aina vaaditaan lääkärintodistus. Sopimuksen on syytä olla kirjallisessa muodossa.

Mikäli omailmoitusmenettelystä ei ole sovittu, työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuoro- kautta kestävissä sairauspoissaoloissa. Tässä tapauksessa omail- moitukseen noudatetaan seuraavia sääntöjä:

• Työntekijän on ilmoitettava sairauspoissaolostaan omalle esimiehelleen välittömästi tai viimeistään ennen työvuoron

TES

alkua. Ellei ilmoitusta ole tehty ennen työvuoron alkua, poissaolon ajalta ei makseta sairausajan palkkaa.

• Työnantaja voi perustellusta syystä, mm. silloin kun työn- tekijällä on useita toistuvia sairauspoissaoloja, vaatia työ- kyvyttömyyden osoitukseksi lääkärintodistusta.

• Omailmoitusmenettelyä ei sovelleta vuosiloman aikana. Osapuolet suosittelevat, että sovittaessa omailmoitusmenette-

lystä, paikalliseen sopimukseen sisällytetään menettelytavat alle 10-vuotiaan lapsen tilapäisestä hoidosta aiheutuvista poissaolois- ta.

6.2. Mikäli työnantaja ei ole järjestänyt työterveyshuoltolain edellyttämää vähimmäistasoista työterveyshuoltoa, selvitykseksi lyhytaikaisista, enintään kolme vuorokautta kestävistä sairaus- poissaoloista riittää työnantajalle tai tämän edustajalle tehty oma ilmoitus. Ilmoituksen saatuaan työnantaja voi osoittaa työntekijän menemään lääkärin vastaanotolle. Tästä aiheutuvat kustannukset maksaa työnantaja.

6.3. Kohdissa 1 ja 2 olevia määräyksiä sovelletaan myös alle 10-vuotiaan lapsen sairastumista koskeviin määräyksiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että sovittaessa työntekijän ilmoi- tusmenettelystä on mahdollista sopia erilaisia työehtosopimuksessa tarkoitettuja ehtoja työntekijän omasta sairastumisesta ja lapsen sairastumisesta johtuvien poissaolojen kohdalla (esim. ilmoituksen muoto, kenelle ilmoitus tehdään, poissaolojen määrä, miten pian il- moitus on tehtävä ja lääkärintodistuksen vaatimisesta).

II Ei oikeutta palkkaan työkyvyttömyysajalta

1. Ei oikeutta palkkaan työkyvyttömyysajalta Työkyvyttömyyttä ei korvata, mikäli työntekijä on aiheuttanut

työkyvyttömyyden tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevyt- mielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata tapaturmasta aiheu- tunutta työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansio- työstä.

III Palkanmaksujakson pituus

1. Sairausajan palkkaa maksetaan toisen sellaisen työkyvyttö- myyspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työnteki- jän työpäivä.

2. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin ensimmäisen työ- päivän alusta lukien, jos työntekijän työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 6 kuukautta tai jos työ- kyvyttömyys kestää sairastumispäivän jälkeen yli sairausvakuu- tuksen karenssiajan (9 arkipäivää).Tältä päivältä maksettava kor- vaus on enintään palkkaryhmittelyn mukainen palkka tunnilta.

3. Sairastumisen tai tapaturman sattuessa kesken työvuoron maksetaan varsinainen palkka työvuoron loppuun.

4. Tapaturmasta ja ammattitaudista aiheutuneen työkyvyttö- myyden ajalta maksetaan palkkaa ensimmäisen sellaisen työky- vyttömyyspäivän alusta lukien, joka olisi ollut työntekijän työpäi- vä.

5. Työkyvyttömyysajan palkanmaksun kesto määräytyy työn- tekijän ennen työkyvyttömyyden alkamista jatkuneen yhdenjak- soisen työsuhteen keston perusteella.

Sairausajan palkkaa maksetaan seuraavanpituisen ajanjakson työ- päiviltä:

työsuhteen kesto ajanjakso

• alle kaksi viikkoa –

• yli kaksi (2) viikkoa mutta sairausvakuutuksen alle yksi (1) kuukausi karenssiaika

• yli yksi (1) kuukausi mutta

alle kolme (3) vuotta 28 kalenteripäivää

• yli kolme (3) vuotta mutta

alle viisi (5) vuotta 35 kalenteripäivää

• yli viisi (5) vuotta mutta

alle kymmenen (10) vuotta 42 kalenteripäivää

• yli kymmenen (10) vuotta

tai kauemmin 56 kalenteripäivää

TES

Tapaturma-ajan palkkaa maksetaan seuraavanpituisen ajanjakson työpäiviltä:

työsuhteen kesto ajanjakso

• alle kolme (3) vuotta 28 kalenteripäivää

• yli kolme (3) vuotta mutta 35 kalenteripäivää alle viisi (5) vuotta

• yli viisi (5) vuotta mutta 42 kalenteripäivää alle kymmenen (10) vuotta

• yli kymmenen (10) vuotta tai 56 kalenteripäivää kauemmin

IV Työkyvyttömyysajalta maksettavan palkan määrä

1. Sairasajan palkka lasketaan työntekijän kahdentoista (12) edellisen palkanmaksukauden säännöllisen työajan keskituntian- sion perusteella. Keskituntiansiota laskettaessa on maksetut pyhä- työkorvaukset ensin vähennettävä.

V Vähennykset työkyvyttömyyden ajalta maksettavasta palkasta

1. Työnantajalla on oikeus saada palautuksena se korvaus, minkä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella, ei kuitenkaan enempää kuin työ- kyvyttömyysajan palkkana maksamansa määrän. Mikäli korvaus on maksettu suoraan työntekijälle, työnantajalla on oikeus vähen- tää tämä määrä maksettavasta työkyvyttömyysajan palkasta.

2. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta saada palautukse- na em. korvausta tai vähentää sitä maksamastaan työkyvyttö- myysajan palkasta, mikäli korvaus maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuk- sen perusteella.

3. Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työnteki- jästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vä- häisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää työkyvyttömyysajan palkasta se päiväraha tahi sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

VI Erityistilanteet

Työkyvyttömyyden uusiutuminen

1. Työkyvyttömyyden uusiutumisella tarkoitetaan samasta perusteesta aiheutuvan työkyvyttömyyden alkamista enintään 30 päivän kuluessa siitä, kun työntekijälle on maksettu työkyvyttö- myysajan palkkaa tai sairauspäivärahaa. Tällaisessa tapauksessa työkyvyttömyysajan palkanmaksun kesto määräytyy ensimmäi- sen samasta perusteesta aiheutuneen työkyvyttömyyden alusta lu- kien.

2. Työkyvyttömyyden uusiutumistapauksessa aloitetaan työ- kyvyttömyysajan palkan maksu heti ensimmäisen sellaisen työ- päivän alusta lukien, joka olisi ollut työntekijän työpäivä (ei ka- renssipäivää), mikäli palkallinen työkyvyttömyysajan ajanjakso ei ole ennättänyt aiemmin jo täyttyä.

3. Mikäli uusiutumiseen kuluu yli 30 päivää siitä päivästä, jolloin työntekijälle on viimeksi suoritettu sairauspäivärahaa tai työkyvyttömyysajan palkkaa, menetellään työkyvyttömyysajan palkan maksamisen suhteen niin kuin kyseessä olisi uusi työky- vyttömyys.

Äkillinen hammassairaus

4. Jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden ja vaatii hoitotoimenpiteitä saman päivän tai saman työvuoron ai- kana, maksaa työnantaja työntekijälle hoitotoimenpiteen ajalta Palkkaryhmittelyn mukaisen palkan. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella

5. Oikeus korvaukseen edellyttää, että työntekijän työsuhde on ennen työkyvyttömyyttä kestänyt vähintään kahden viikon ajan.

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuminen

6. Työntekijän Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle tämän pykälän sairausajan palkkaa koske- vien määräysten mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolos- ta. Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työeh- tosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräys-

TES

ten mukaan selvitys sekä että työntekijän työsuhde on kestänyt vä- hintään kahden viikon ajan. Edellä sanottua sovelletaan myös yk- sinhuoltajiin ja samassa taloudessa asuvan puolison lapsiin. Kor- vaus sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttä- mättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta maksetaan myös sii- nä tapauksessa, että toinen vanhempi on estynyt hoitamasta sairas- ta lasta sairauden, opiskelun tai toisella paikkakunnalla asumisen taikka siihen verrattavan pysyvän oleskelun vuoksi ja esteestä on toimitettu pyydettäessä työnantajan hyväksymä selvitys.

7. Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle vanhemmista.

Vaikeasti sairaan lapsen hoito ja kuntoutus

8. Työntekijällä, jonka oma tai samassa taloudessa elävä puo- lison lapsi sairastaa valtioneuvoston sairausvakuutuslain täytän- töönpanosta antaman asetuksen (1335/04) 4 §:n tarkoittamaa vai- keaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairaus- vakuutuslain (1224/04) 10 luvussa tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etu- käteen työnantajan kanssa.

Syöpäsairauden aiheuttama hoito

9. Työntekijällä on oikeus tämän pykälän sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaiseen sairausajan palkkaan syöpäsai- rauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttö- myyden ajalta.

Työkyvyn ylläpito ja sairauspoissaolojen hallinta

10. Yrityksissä voidaan työterveyshuoltoa apuna käyttäen so- pia menettelytavoista, joilla ylläpidetään työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä. Tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen, työssä jaksaminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen.

21 § Palkanmaksu ja sähköinen kulunvalvonta

1. Työpalkka maksetaan joka toinen perjantai taikka jos sil- loin on pyhä edellisen arkipäivänä (palkanmaksupäivä).

Lattian- ja seinänpäällysteliiton jäsenyrityksissä voidaan so- pia, että varsinainen palkanmaksu tapahtuu kerran kuukaudessa.

Tällöin työntekijällä on oikeus pyynnöstä saada palkkapäivien puolivälissä ennakkopalkka säännöllistä työaikaa vastaavilta työ- tunneilta.

Palkan laskemista varten saadaan jättää sisään 5 päivän palkat (laskenta-aika).

2. Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille Suomeen. Poikkeustapauksissa palkka voidaan maksaa väliaikai- sesti toisin.

3. Palkan perusteiden ja määrän tarkastusta varten työnantaja lähettää työntekijälle yksilöidyn euromääräisen palkkalaskelman palkanmaksun yhteydessä.

4. Kun työsuhde irtisanotaan, on palkka maksettava viimeis- tään irtisanomisajan päätyttyä. Lattian- ja seinänpäällysteliiton jä- senyritykset voivat maksaa lopputilin seuraavan säännönmukai- sen palkanmaksun yhteydessä.

5. Päätoteuttaja on velvollinen pitämään yhteisellä rakennus- työmaalla (työmaa) työskentelevistä henkilöistä kirjallista luette- loa ja ilmoittamaan kuukausittain työntekijöiden tiedot verohallin- nolle. Kulunvalvonta- ja seurantatietojen käytöstä työntekijöiden palkanmaksuun ovat Rakennusteollisuus ja Rakennusliitto sopi- neet seuraavaa:

Järjestelmän käyttöönoton ja sen mahdollistamien työaika- joustojen käyttöönoton kannalta osapuolet suosittelevat, että pää- toteuttajat luovuttaisivat hallinnassaan olevat aliurakoitsijoiden ja sivu-urakoitsijoiden työntekijöiden kulunvalvontatiedot / työajan seurantatiedot aliurakoitsijoille ja sivu-urakoitsijoille näiden työn- tekijöitä koskien.

a) Työnantaja voi yhteistoimintalakia noudattaen järjestää työajan seurannan käyttämällä kulunvalvontaan tai kulunseuran- taan soveltuvia laitteita/teknisiä ratkaisuja. Mikäli yrityksen ei ko- konsa puolesta tarvitse noudattaa YT-lakia, on käyttöönotosta kes- kusteltava luottamusmiehen tai tämän puuttuessa kaikkien työnte- kijöiden kanssa. Työntekijän omaa puhelinta ei ole mahdollista käyttää ilman työntekijän suostumusta. Käytöstä aiheutuvista ku- luista vastaa työnantaja.

b) Lattian- ja seinänpäällysteliittoon järjestäytyneissä yri-

TES

tyksissä voidaan kulunvalvonnasta ja kulunseurannasta saatavia tulo- ja lähtöaikoja käyttää palkanmaksun perusteena. Järjestel- mää käyttöön otettaessa on keskusteltava luottamusmiehen tai tä- män puuttuessa kaikkien työntekijöiden kanssa ja yksilöitävä me- nettelytavat vikatilanteessa, käytännöt työajan ylitysten ja alitus- ten osalta sekä menettelyistä suorituspalkkauksessa. Kaikille ku- lunvalvonnan ja kulunseurannan piirissä oleville työntekijöille on järjestettävä tietojensa tarkistamiseen yksinkertainen ja viivytyk- setön keino.

c) Kulunseurantatietoja ei saa käyttää epäasiallisiin tarkoituk- siin, eikä seurantaa saa käyttää työntekijän työsuorituksen eikä henkilön jatkuvaan seurantaan. Laitteisiin ja koneisiin yhdistetty jatkuva kulunseuranta on kuitenkin mahdollista.

d) Järjestelmän käyttöönotossa ja käytössä noudatetaan EU:n tietosuoja-asetusta sekä tietosuojavaltuutetun ohjeita koskien yk- sityisyyden suojaa työelämässä.

5. MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET 22 § Päivittäiset matkakustannukset

Matkat työkohteeseen

1. Helsingin kaupungin keskustasta 5 km säteen, laskettuna ns. matkanmittauspisteestä, ylittäviltä matkoilta maksetaan kaupungin rajalle saakka todelliset matkakulut ja kaupungin rajojen ylittävältä osalta myös aikakorvausta 0 Palkkaryhmään kuuluville Palkkaryh- män 0 mukaan ja muilla Palkkaryhmän I mukaan korvaus.

2. Muilla paikkakunnilla korvataan päivittäiset työmatkat si- ten, että 5 kilometrin matkan ylittävistä työmatkoista maksetaan todelliset matkakulut edellämainitun matkan ylittävältä osalta 15 kilometrin rajalle saakka liikkeen sijaintipaikasta laskettuna. Liik- keen sijaintipaikasta 15 kilometrin matkan ylittävillä työmatkoilla maksetaan matkakorvauksen lisäksi työntekijälle aikakorvausta tuntipalkan mukaan 15 km:n matkan ylittävältä osalta.

3. Jos työkohteeseen ei pääse yleistä kulkuneuvoa tai työnan- tajan järjestämää kuljetusta käyttäen ja on sovittu, että työntekijä

käyttää omaa autoa, maksetaan oman auton käytöstä korvauksena valtioneuvoston päätöstä vastaavat korvaukset. Jos yhden henki- lön asemasta useampia työntekijöitä kulkee samassa autossa työ- hön, niin ainoastaan yhdelle, auton omistajalle, maksetaan edellä mainittu korvaus. Matkakorvauksissa julkisen liikenteen osalta menetellään siten, että jos työmaa on yhden kilometrin etäisyydel- lä julkisen liikenteen pysäkiltä, niin sitä väliä ei tarvitse korvata.

Työkohteitten väliset matkat

1. Jos työntekijä joutuu kesken työpäivän siirtymään työpai- kasta toiseen, maksetaan tästä ajasta tuntipalkka ja matkasta mah- dollisesti aiheutuvat kulut.

Parkettitöissä

2. Mikäli työntekijä parkettitöissä urakkaansa jouduttaakseen ilman työnantajansa nimenomaista määräystä siirtyy työkohteesta toiseen, ei siirtymisen ajalta makseta palkkaa eikä siirtymisestä ai- heutuvia kustannuksia.

23 § Päiväraha ja matkakustannusten korvaus matkatöissä

1. a. Jos työntekijä työnantajan määräyksestä matkustaa koti- paikkakuntansa ulkopuolelle työhön, josta hän ei voi saapua yöksi kotiin, maksetaan hänelle paitsi hinnoittelussa määrättyä palkkaa myöskin päivärahaa 43 € (vuonna 2020)

b. Lisäksi maksetaan työntekijälle majoituskorvausta makse- tun laskun mukaan, kuitenkin enintään 57 € (vuonna 2020).

c. Mikäli työntekijä ei esitä laskua, maksetaan hänelle päivä- rahan lisäksi yöpymisrahaa verohallituksen kulloinkin hyväksymä verovapaa enimmäismäärä 12 € (vuonna 2020).

d. Mikäli työnantaja kustantaa työntekijälleen sellaisen asun- non, jonka työntekijä hyväksyy, ei majoituskorvausta eikä yöpy- misrahaa suoriteta.

e. Jos työnantaja kustantaa sekä asunnon että ylläpidon ja työntekijä ne hyväksyy, ei päivärahaa, majoituskorvausta eikä yö- pymisrahaa makseta.

f. Matkoista, jotka tehdään työnantajan pyynnöstä, maksaa työnantaja todelliset matkakulut tai järjestää kuljetuksen.

TES

Mikäli matka tehdään työsopimuksessa sovittuna työaikana, matka-ajalta maksetaan työntekijän henkilökohtainen tuntipalkka. Matkoista sovitun työajan ulkopuolella maksetaan 0 palkkaryh- mään kuuluvilla palkkaryhmä 0 mukainen korvaus ja muilla palk- karyhmä I mukainen korvaus.

2. Päivärahaa maksetaan myöskin matkapäiviltä, mutta en- simmäiseltä matkapäivältä vain siinä tapauksessa, että matka al- kaa ennen klo 12.00 päivällä.

3. Jos työsuhde alkaa matkatyöhön komennettaessa, on päivä- rahojen maksamisesta ennakolta sovittava. Ennen matkatyöhön komennusta alkaneissa työsuhteissa oleville työntekijöille on päi- väraha aina maksettava. Päivärahaa maksetaan joka tilinmaksun yhteydessä, eikä sitä merkitä palkaksi.

4. Matkatyössä korvataan työntekijälle juhannuksena, joulu- na ja vappuna matka kotiin ja takaisin, jos hän on ollut päivära- haan oikeuttavassa työssä vähintään 6 viikkoa. Samoin korvataan sairauden johdosta tai vuosiloman sattuessa matkatyön aikana matka kotiin.

5. Jos työ suoritetaan sellaisella työpaikalla, jossa ei ole mah- dollisuutta saada lämmintä ruokaa 1 km etäisyydellä työpaikasta maksetaan muonaraha 2,20 € päivältä.

6. SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 24 § Suojavaatteet ja sosiaalitilat

1. Työnantaja vakuuttaa työntekijänsä vaatteet ja työvälineet työpaikalla tulipalon ja varkauden varalta ja on vastuussa niiden säilymisestä mikäli niitä säilytetään työnantajan siihen varaamas- sa paikassa, johon työnantajan on hankittava lukko.

2. Työnantaja varaa pääurakoitsijalta vaatekaapit työntekijöi- tään varten.

25 § Työturvallisuus

1. Tapaturmien, ammattitautien ja muiden sairastumisien välttämiseksi ryhdytään kaikkiin lain edellyttämiin ja tarpeellisiin toimenpiteisiin työntekijän suojelemiseksi. Sopijapuolet nimeävät keskuudestaan yhteisen työturvallisuustoimikunnan, jonka tehtä- vänä on antaa ohjeita ja suorittaa valvontaa työturvallisuuskysy- myksissä.

2. Lattian- ja seinänpäällysteliiton ja Rakennusliiton välistä sopimusta työsuojelutyöstä lattianpäällystysalalla noudatetaan tä- män työehtosopimuksen osana.

3. Työnantajan työsuhteessa olevat työntekijät voivat keskuu- destaan valita työturvallisuusasiamiehen, joka edustaa heitä työn- antajaan päin ja toimii työnantajan edustajan kanssa yhdysmiehe- nä 1. kohdassa mainittuun työturvallisuustoimikuntaan.

4. Työturvallisuuskysymyksissä tulee työnantajan antaa ope- tusta nuorille ja ammatissa aloitteleville, ennen kuin he aloittavat työskentelyn työpaikalla. Opetusta ja ohjausta on annettava aina- kin kosankaasu- ja hitsauslaitteiden käytössä sekä tulenarkojen ja kaasuuntuvien liimojen käsittelyssä niin, että tapaturma- ja sairas- tumisvaara tulee huomioon otetuksi.

5. Työstä kieltäytymisenä ei ole pidettävä kieltäytymistä työs- tä, jossa tarpeellisiin lain määräämiin varovaisuustoimenpiteisiin ei ole ryhdytty.

6. Käsien pesua varten on työnantajan huolehdittava, että työntekijällä on iholle vaaratonta tehokasta pesuainetta, vettä ja paperipyyhkeitä käytössään.

7. TYÖTERVEYS

26 § Lakisääteinen työterveyshuolto

1. Työnantaja maksaa työntekijälle henkilökohtaisen tuntipal- kan lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen (1484/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toi- mintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritetta- vissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen

TES

menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa (998/93) ja säteilysuojauslaissa (592

/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan li- säksi niissä terveydenhoitolain (763/94) edellyttämissä tutkimuk- sissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen si- sällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.

Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastukses- sa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen vält- tämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälki- tarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan siten kuin työehtosopimuksessa määrätään.

Työnantaja maksaa työntekijälle tämän pykälän 1 kohdassa sa- notussa tapauksessa henkilökohtaisen tuntipalkan sairauden totea- miseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liitty- vän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta. Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat terveystarkastuk-

set järjestetään ensisijaisesti säännöllisen työajan puitteissa työn- antajan määräämänä ajankohtana. Mikäli tarkastus tapahtuu työn- tekijän säännöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan työntekijälle henkilökohtaisen tuntipalkan suuruista palkkaa tarkastukseen osallistumisen ajalta. Lakisääteisen työterveystarkastuksen ajalta ei makseta ylityökorvauksia, ellei työnantaja määrää työntekijää terveystarkastukseen nimenomaan säännöllisen vuorokautisen työajan ylityttyä.

Xxxxxxxxxx suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintar- kastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on jär- jestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta tämän pykälän nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämä- nä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.

Ansionmenetys korvataan naisten rintasyöpäseulontaan osal- listumisen ajalta sekä kohdunkaulaosan syövän seulontaan osallis- tumisen ajalta, mikäli nämä tapahtuvat työaikana.

27 § Terveystarkastukset

Vuoden 2020 aikana tarkastetaan vuonna 2018 terveystarkastuksis- sa olleet lattianpäällystäjät ja vuoden 2021 aikana tarkastetaan vuonna 2019 terveystarkastuksissa olleet lattianpäällystäjät. Tar- kastus suoritetaan siten, kuin työehtosopimuksen osapuolet ovat so- pineet. Työnantaja kustantaa työntekijöille hepatiitti A- tai B-roko- tuksen silloin, kun työterveyshuolto on todennut sen tarpeelliseksi. Kvartsipölylle altistumisen johdosta ASA-rekisteriin merkit- tyjen henkilöiden osalta säännöllisten määräaikaisten terveystar-

kastusten välit määrittelee työterveyshuollon ammattihenkilö

Työterveyskortti

Työnantajan on työsopimuksen solmimisen yhteydessä var- mistettava, että työntekijällä on oma henkilökohtainen työterveys- kortti. Työntekijän on pidettävä työterveyskortti mukanaan raken- nustyömaalla. Työterveyshuollon järjestämisen valvomiseksi työntekijän on näytettävä työterveyskortti työnantajalle

8. KOULUTUSMÄÄRÄYKSET 28 § Oppilasmääräykset

1. Oppisopimusoppilaan palkkauksessa noudatetaan Oppiso- pimuslain säännöksiä. Ammattityöntekijä on oikeutettu käyttä- mään urakassaan apuna oppisopimusoppilasta, jolloin sovitaan etukäteen urakka-ansion jakoperusteista.

2. Työharjoittelijoiden ja työssäoppijoiden käytöstä tiedote- taan yrityksen luottamusmiestä. Työnantaja nimeää työpaikkaoh- jaajan. Työpaikkaohjaajana toimiminen on vapaaehtoista. Mikäli työpaikkaohjaaja tekee urakkatyötä saa hän urakassa hyödykseen ohjattavan tekemän työsuorituksen.

29 § Opastus ym.

Työnantaja antaa työsuhteen syntyessä työntekijälle tietoja lattian- päällystysalan työturvallisuusvaaroista ja ohjeita sairauksien ja ta- paturmien välttämiseksi, mikäli mahdollista, turvallisuusasiamie-

TES

hen läsnäollessa. Niinikään työnantajan on annettava uusille työn- tekijöille opastusta työpaikan neuvottelusuhteista ja muissa työ- suhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Yrityksen pääluottamusmie- helle on varattava mahdollisuus osallistua tähän opastustilaisuu- teen, mikäli se vaikeuksitta käy päinsä.

Liitot suosittelevat, että yrityksissä käydään kehityskeskuste- lut kerran vuodessa. Yrityksissä sovitaan kehityskeskustelun sisäl- löstä. (kehityskeskustelut ovat esimiehen ja alaisen välisiä, alaisen työtä, työtilannetta, osaamista, työssä jaksamista yms. koskevia säännöllisin välein käytäviä keskusteluja)

9. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Tästä työehtosopimuksesta ja siihen liittyvistä hinnoitte- luista tai niiden tulkinnasta ehkä aiheutuvat erimielisyydet on kaikkea viivytystä välttäen pyrittävä selvittämään työnjohdon ja luottamusmiehen tai ellei sellaista ole, paikallisen työntekijäjär- jestön edustajan kesken käytävillä neuvotteluilla. Jos erimielisyyt- tä ei saada ratkaistuksi, laaditaan muistio, jossa erimielisyyttä ai- heuttaneet seikat selvitetään ja kummankin osapuolen kanta xxxx- seen ilmaistaan. Muistio on toimitettava kummankin osapuolen allekirjoittamana välittömästi molemmille työehtosopimuspuolil- le, joiden on viikon kuluessa sen saapumisesta keskinäisissä neu- votteluissaan se käsiteltävä.

2. Ellei muistiosta riittävästi asia selviä tai ellei sitä ole saatu toimeksi, on työehtosopimuspuolten lähetettävä omat edustajansa paikalle, jotka laativat ja allekirjoittavat yhdessä asianomaisten kanssa pöytäkirjan, jossa selvennetään tai kirjataan ellei muistiota ole laadittu, erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja mo- lempien osapuolten kannat. Tämän jälkeen on asia viivyttelemättä uudelleen työehtosopimuspuolten välisissä neuvotteluissa pyrittä- vä ratkaisemaan.

3. Jomman kumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tä- hän työehtosopimukseen liittyvistä kysymyksistä, on ne aloitet-

tava ensitilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemi- sestä.

Siinä tapauksessa, etteivät sopimuspuolet ole voineet synty- neitä erimielisyyksiä sopia, voidaan asia saattaa työtuomioistui- men ratkaistavaksi.

Pöytäkirjamerkintä:

1) Työehtosopimuspuolet toteavat, että mikäli työehtosopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet ovat johtamassa työntekijän erottamiseen, on selvitykseen ryhdyttävä välittömästi. Tällä pöytäkirjamerkinnällä ei rajoiteta työnantajan yleisiä oikeuk- sia ottaa työhön ja erottaa työntekijöitä, vaan painotetaan, ett- eivät tulkintaerimielisyydet saa olla aiheena työntekijän erot- tamiseen.

2) Kannetta sopimuksen ja hinnoittelun rikkomisesta, joka sa- malla voi koskea korvausta, on työntekijäin järjestöillä oikeus ajaa yksityisen työntekijän puolesta ilman eri valtuutusta.

3) Jos sopimusta vastaan rikkoo sellainen työnantaja, josta työn- tekijäjärjestö ei tiedä, kuuluuko hän työnantajajärjestöön, on työnantajajärjestö vaadittaessa velvollinen antamaan siitä tie- don. Vastaava velvollisuus on myös työntekijäjärjestöllä. Jos kirjallisesti kysytään, on kirjallisesti vastattava.

31 § Ryhmähenkivakuutus

Työntekijäin ryhmähenkivakuutus (TRHV) on työnantajan työn- tekijöilleen ottama henkivakuutus, jonka kustannuksista työnanta- ja vastaa. Kuolemantapauskorvaus maksetaan työntekijän kuole- man jälkeen, mikäli hänellä on ehdoissa mainittuja edunsaajia.

Vakuutuksen ottaa ja vakuutusmaksut maksaa työnantaja laki- sääteisen tapaturmavakuutuksen yhteydessä vahinkovakuutusyh- tiön kautta.

Kuolemantapauskorvaukset maksetaan keskitetysti Työnteki- jäin ryhmähenkivakuutuspoolista.

TES

32 § Äitiys- ja isyysvapaa

Korvataan seuraavin edellytyksin:

Työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen lapsen syntymää.

Ajalta:

Korvausta maksetaan työntekijälle hänen äitiysvapaansa ajalta 56 ja isyysvapaansa ajalta 6 sairausvakuutuslain mukaisen arkipäivän pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työ- päiviltä. (Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pyhät pois lukien)

Määrä:

Korvauksena maksetaan edellisessä kohdassa mainitulta ajalta laskettavan työntekijän palkan ja äitiys- tai isyysrahan tms. kor- vauksen välinen erotus äitiys- tai isyysvapaan alkamisesta lukien.

ESIM. 1

Työntekijä jää 6 päivän isyysvapaalle. Hänen palkkansa on 15 euroa/h ja päiväpalkka 120 euroa. Oletetaan isyysrahan määräksi 84 euroa päivältä. Hänen palkkansa isyysvapaan ajalta (työpäiviä ovat hänellä päivät ma-pe) on 5 × 120 = 600 euroa ja isyysraha 6

× 84 = 504 euroa. Työntekijän palkan ja isyysrahan välinen erotus

600–504 on 96 euroa, mikä määrä työnantajan tulee maksaa työn- tekijälle tämän isyysvapaan ajalta.

ESIM. 2

Työntekijä jää 1.2. äitiysvapaalle. 56 päivän maksuvelvollisuus koskee aikaa 1.2.–28.3. Ajanjaksolle osuu 48 arkipäivää, joista työntekijä on työssä 40 (ma-pe). Työntekijän palkka on 120 euroa päivässä ja hän saa 84 euroa äitiysrahaa päivältä. Työntekijän palkka 40 × 120 = 4800 euroa. Samalta ajalta maksettava äitiysra- han määrä on 48 × 84 = 4032 euroa. Työnantaja maksaa erotuksen 4800 – 4032 = 768.

33 § Sopimuksen voimassaoloaika

Tämän työehtosopimuksen määräykset tulevat voimaan 1.5.2020 alkaen ja ovat voimassa 28.2.2022.

Helsingissä 7. huhtikuuta 2020

Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Rakennusliitto ry

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx

AKP

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA LATTIANPÄÄLLYSTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI URAKKAHINNOITTELUINEEN

1. SOPIMUSKAUSI JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN VOIMAANTULO

Tämän työehtosopimuksen määräykset tulevat voimaan 1.5.2020 ja ovat voimassa 28.2.2022 saakka

2. PALKKARATKAISU

1.9.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

Yleiskorotus on 1,6 %

Taulukkopalkkoja korotetaan 1,6 %. Uudet taulukkopalkat ovat:

Palkkaryhmä	€/h
0	11,49
I	13,11
II	15,32
III	16,80

Urakkapalkkoja korotetaan 1,6 %. Laskentaperusteena käytetään edellisen vuoden pyöristämättömiä urakkahintoja.

Keskeneräisiä urakoita korotetaan 1,6 % urakan jäljellä olevil- le tunneille

Rahamääräisiä lisiä korotetaan 1,6 %

Työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia korotetaan1,6 %

1.9.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

Yleiskorotus on 1,3 %

Taulukkopalkkoja korotetaan 1,3 %. Uudet taulukkopalkat ovat:

Palkkaryhmä	€/h
0	11,64
I	13,28
II	15,52
III	17,02

Urakkapalkkoja korotetaan 1,3 %. Laskentaperusteena käytetään edellisen vuoden pyöristämättömiä urakkahintoja.

Keskeneräisiä urakoita korotetaan 1,3 % urakan jäljellä olevil- le tunneille

Rahamääräisiä lisiä korotetaan 1,3%

Työntekijöiden edustajien erilliskorvauksia korotetaan 1,3 %

3. TEKSTIMUUTOKSET

5 § Säännöllisen työajan pituus

Lisätään uusi kohta:

”Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keski- määrin 48:aa tuntia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana”.

12 § Yli- ja hätätyö

Päivitetään tekstit neuvottelutuloksessa sovitulla tavalla

16 § Palkat

Lisätään palkkaryhmiin uusi ammattinimike: lattianpinnoittaja

Palkkaryhmä 1:

Huonetilan lattianpinnoituksen tasoituksineen ja hiontoineen Palkkaryhmä 2:

Lattianpinnoitukset pohjatöineen akryyli-, epoksi- ja uretaanipin- noitteilla

Palkkaryhmä 3:

AKP

Lattianpinnoitukset pohjatöineen vaativissa kohteissa esim. elin- tarvike-, kemian- ja lääketeollisuuden tiloissa

18 § Työkalut ja suojavaatteet

Muutetaan kohtaa neuvottelutuloksessa sovitulla tavalla:

- uusitaan pykälän otsikko

- lisätään työkalulistaan sovitut työkalut

- uusitaan 18.2§ tekstit

- lisätään pöytäkirjamerkintä suojavaatetuksen osalta

19 § Eräät korvaukset

Lisätään 19.5 § koskemaan myös avopuolisoa

21 § Palkanmaksu ja sähköinen kulunvalvonta

Muutetaan kohtaa neuvottelutuloksessa sovitulla tavalla:

- uusitaan pykälän otsikko

- uusitaan kohta 21.1

- lisätään uusi kohta 21.5

23 § Päiväraha ja matkakustannusten korvaus matkatöissä

Työehtosopimuksen mukaista päivärahaa korotetaan verohallituk- sen vahvistaman verovapaan päivärahan suuruiseksi.

Työehtosopimuksen majoituskorvausta ja yöpymisrahaa muu- tetaan sopimuskauden aikana samalla prosentilla ja samoista ajan- kohdista kuin verohallitus muuttaa verovapaiksi katsottavien kor- vausten määriä.

26 § Lakisääteinen työterveyshuolto

Uusitaan ja lisätään tekstiä neuvottelutuloksessa sovitulla tavalla

27 § Terveystarkastukset

Päivitetään vuosiluvut sopimuskauden mitan mukaisiksi. Lisätään tekstiä ASA-rekisterin osalta

32 § Äitiys- ja isyysvapaa

Poistetaan vanhentunutta tekstiä ja lisätään adoptiota koskeva teksti neuvottelutuloksessa sovitulla tavalla

Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla

Lisätään ja poistetaan koeaikamääräyksien tekstejä neuvottelutu- loksessa sovitulla tavalla

Lattianpäällystysalan työntekijäin vuosilomia koskeva työehtosopimus

Lisätään tekstiä 55-vuotiaiden palkattomasta vapaasta neuvottelu- tuloksessa sovitulla tavalla

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopimus

Lisätään tekstiä vuokrattujen työntekijöiden osalta neuvottelutu- loksessa sovitulla tavalla

4. URAKKATYÖT

Mattotyöt

Lisätään seuraavat muutokset yleiskorotuksen lisäksi työehtosopi- mukseen

1.Erikoistyöt ja erinäiset lisätyöt:

110 g kalvopäällysteisten mattojen hitsaus 0,83 / 1,06 (+yleis- korotus)

Poistetaan Life Line kohta 110 g

2.Tasoitustyöt

Uusitaan tasoitehinnoittelu (hinnat lasketaan valmiiksi euroiksi työehtosopimukseen)

202 tasoitus kerran yli 202 a) tasoitus kerran yli,

AKP

paksuus vähintään 3 mm korotus 50 % 202 b) tasoitus kerran yli,

paksuus vähintään 5 mm korotus 100 % 203 tasoitus kerran yli, porrastasot.

203 a) tasoitus kerran yli,

paksuus vähintään 3 mm korotus 50 % 203 b) tasoitus kerran yli,

paksuus vähintään 5 mm korotus 100 %

Kohdissa 202 ja 203 tasoituksen paksuus määritellään työkohtee- seen määritellyn mukaisesti tai työnantajan kanssa sopimalla en- nen kohteen aloitusta.

203 tasoitus kylpyhuoneessa ja WC:ssä, tähän jää vanha hinta

+ 1,6 % yleiskorotus...mutta maininta että kaadot tehdään tunti- työnä

poistetaan teksti: Kampalastatasoitusta vaadittaessa sovitaan lisähinta paikallisesti.

4.Muovi- kumi- ja vastaavien mattojen kiinnitys

Poistetaan hinnoittelusta enintään 1,6 mm paksuiset matot. Muu- tetaan maton paksuus koskemaan enintään 4,0 mm mattoja

Ylimääräinen korotus kohtaan 402 3 %(+yleiskorotus) Kumimattojen kiinnityshinnat jatkossa 17 %:ia korkeampia Lasketaan suoraan hinnat kumille (vuoden 2020 hinnasta) ja

poistetaan Life Line kohta 4c

Mattojen kiinnitys teipillä/tarroilla. Pöytäkirjamaininta, että hinta sovitaan työmaakohtaisesti huomioiden kiinnitystapa.

6. Muovi-, kumi- ja korkkilaatat

Paksujen kumilaattojen (yli 5 mm ja 15 mm asti) hinta on 25 % korkeampi kuin vastaavien muovilaattojen (kohta 603)

Lasketaan suoraan hinnat kumille (vuoden 2020 hinnasta) 10 % ja 25 % ja poistetaan Life Line kohta

8. Muovimattojen seinille kiinnittäminen

Lisätään uusi kohta

806. käytävien törmäyssuojamaton (muovi- tai kumimatto) kiinnityshinta seiniin 4,20 €/m2

Hinta sisältää hitsauksen, mutta ei ole ylösnostojen kittausta.

Parkettityöt

Lisätään seuraavat muutokset yleiskorotuksen lisäksi työehtosopi- mukseen

Kuoppakorotus 1.6.b suomumalli, hinta v.2020: 1,44 €/m2 Kuoppakorotus 1.6.b ruutumalli vinottain tai kulmittain, hinta

v.2020: 1,33 €/m2

Ei korotusta lamelliparketin kiinnityksiin sopimuskaudella kohdissa 1.7 (1-4)

Poistetaan kohdan 1.7 viimeinen lause: Saneerauskohteissa maksetaan liimattavan hinta.

Hinnoitellaan sopimuskauden ajaksi vinyylilankun asennus: integroidulla äänieristeellä 2,85 €/m2

erillisellä äänieristeellä 3,22/m2

Neuvottelukunta seuraa sopimuskauden aikana materiaalien ja kiinnitystapojen kehitystä. Jäsenyritykset seuraavat ko. työn ura- koiden KTA:n kehittymistä ja raportoivat niistä neuvottelukuntia. Kuoppakorotus ja kohtien 1.17 ja 1.18 liikuntasaumalistat yh- distäminen. Hinta v.2020: 4,00 €/jm. Lisätään kohtaan työnsisältö

teksti: työ sisältää listan upotuksen vaneriin/puualustaan Kuoppakorotus kohtiin 5.7 ja 5.7.b Uuden tai vanhan parketti-

xxxxxxx xxxxxx ja lakkaus 5% (+yleiskorotus)

Laatoitustyöt

Lisätään seuraavat muutokset yleiskorotuksen lisäksi työehtosopi- mukseen. Uudet hinnat eivät koske ennen neuvottelutulosta sovit- tuja urakoita.

Seinälaatoitus:

hinnoitellaan 10 x 10 verkossa hinta kuten lattiassa uusi välikoko15x15, 10x20, 10x30 11,00 €/m2 (+yleis-

korotus)

uusi mosaiikkikoko 5x5, 7x7 ja vastaavat 14,00 €/m2 (+yleis-

AKP

korotus) kuoppakorotus keittiöiden ja altaiden taustat 3,80 €/m2 (+yleis-

korotus)

uusi lisähinta 2,7 m ylimenevältä osalta 10 % (ei koske jo

sovittuja urakoita) uusi lisähinta metallilistan jiiriin leikkaus 1,00 €/kpl (+yleis-

korotus)

Koskee yhtä valmista kulmajiiriä tms.

Lattianlaatoitus:

uusi mosaiikkikoko 5x5, 7x7 ja vastaavat 14,00 €/m2 (+yleis-

korotus) kuoppakorotus lattiakaivon neliökannen leikkaus ja asennus 0,90 €/kpl (+yleiskorotus)

Vedeneristys:

muokataan 3.9 kuulumaan: Läpiviennin teko valmistajan ohjeen mukaan

5. YHTEISET TYÖRYHMÄT, SELVITYKSET JA MUUT TOIMENPITEET ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJASSA

5.1 työpaikkaohjaajat

Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus ovat sopineet työpaikkaoh- jaajien koulutuksesta seuraavaa:

Rakennusliitto järjestää eri puolella Suomea työpaikkaohjaa- jien koulutustilaisuuksia. Koulutustilaisuudet ovat kestoltaan 2 x 4 tuntia. Rakennusliitto vastaa koulutustilaisuuksista syntyvistä tila-, ruokailu- ja opetuskuluista. Liitto maksaa osallistujille myös matkakustannusten korvauksen samoilla periaatteilla, kuin ne maksetaan liiton luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettujen kurs- seille osallistuville.

Rakennusteollisuus RT suosittelee, että sen jäsenyritykset so- pivat työpaikkaohjaajaksi halukkaiden työntekijöidensä kanssa koulutuksiin osallistumisesta ja maksavat koulutusajalta palkan

siten kuin kyse olisi työsopimuksen mukaiseen työhön käytetystä normaalista työajasta.

Työpaikkaohjaajaksi ryhtyminen on työntekijälle aina vapaa- ehtoista. Mikäli tehtävästä maksetaan erillinen korvaus, sen suu- ruus sovitaan yrityksessä paikallisesti.

Ammattioppilaitokset järjestävät kursseja sellaisille työpaik- kaohjaajille, jotka joutuvat arvioimaan ammattioppilaitosten opis- kelijoiden työnäytteitä. Näihin arviointitehtäviin ei kouluteta Ra- kennusliiton järjestämillä työpaikkaohjaajan kursseilla, vaan täl- laisiin kursseihin osallistumisen periaatteista sovitaan aina erik- seen.

5.2 Tutustu työelämään ja tienaa -suositukset

1. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan peruskoululaisiin ja lu- kiolaisiin, joiden työsuhde perustuu ”Tutustu työelämään ja tie- naa” -kesäharjoitteluohjelmaan.

2. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesähar- joitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6.–31.8. väliseen aikaan. Tutustumisjakso voi olla myös kolmen tai neljän viikon mittainen.

3. ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 360 €, joka sisältää tutustumisjaksolta kerääntyneen lomakorvauksen. Xxxxxx- xxxxx, jos tutustumisjakso on kolme tai neljä viikkoa, maksetaan kertakaikkisena palkkana 540 € tai 720 €.

4. Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmää- räytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyk- siä ei sovelleta niihin peruskoululaisiin ja lukiolaisiin, joiden työ- suhde perustuu tässä pykälässä tarkoitettuun kesäharjoitteluohjel- maan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta, heihin ei sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mi- käli ne vaikeuttaisivat kesäharjoitteluohjelman käytännön toteu- tusta.

5.3 Harjoittelijat ja opiskelijat

AKP

Osapuolten välillä 26.3.2009 allekirjoitettu koulutus- ja harjoitte- lupaikkoja koskeva ohje uudistetaan olemaan voimassa sopimus- kauden ajan:

Työnantajan ja luottamusmiehen on yhteisesti todettava yritykses- sä käytössä olevat koulutus- ja harjoittelupaikkamuodot. Samalla selvitetään, ettei niillä ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluk- sessa olevan henkilöstön työsuhteisiin.

Työn tarjoamiselle ei ole estettä, kun toisen asteen opiskelijat eli ammattikoululaiset työskentelevät kesälomiensa aikana sekä keväällä ammattikoulusta valmistuvat seuraan syyskuun loppuun saakka.

Ammattikorkeakoulujen ja korkea-asteen opiskelijoiden työ- harjoittelusta työntekijätehtävissä sovitaan erikseen luottamus- miehen ja työnantajan edustajan kesken.

Eri oppilaitosten palkattomat työssä oppimisjaksot ja palkatto- mat harjoittelut eivät ole työsuhteista työtä eivätkä niitä koske edellä tarkoitetut rajaukset.

Luottamusmiehellä on oikeus saada ajan tasalla olevat tiedot työharjoittelun piirissä olevista henkilöistä, heidän sijoituspaikas- taan ja heihin sovellettavasta työharjoittelu- tai työpaikkakoulu- tusmuodostaan.

5.4. Tuottavuuskokeilujen jatkaminen

Osapuolet sopivat tuottavuuskokeilujen jatkamisesta myöhemmin sovittavalla tavalla. Osapuolet sitoutuvat osallistumaan yhteiseen projektiin, jonka tavoitteena on selvittää keinoja alan tuottavuu- den parantamiseksi.

5.5. Työehtosopimuksen selkeyttäminen

Osapuolet perustavat työryhmän, jonka tarkoitus on selkeyttää ja lyhentää työehtosopimuksen tekstejä varsinaisia sisältöjä/tulkin- toja muuttamatta. Työryhmän on oltava valmis 31.3.2021 mennes- sä.

5.6. Kriisilauseke

Koronoepidemian johdosta sovittu kriisilauseke on voimassa myös lattianpäällystysalalla neuvottelutuloksessa sovitulla tavalla

6. LIITESOPIMUKSET

Tämän sopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia: So- pimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla (RISS), Sopimus työntekijöiden edustajista sekä työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta lattianpäällystysalan yri- tyksissä (TED), Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeva sopi- mus (UTS), Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä (AYM), Koulutussopimus (KTS), Yleissopimus (YL) sekä Latti- anpäällystysalan työntekijäin vuosilomia koskeva työehtosopimus (VSL).

7. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAN VAHVISTAMINEN

Helsingissä 20.4.2020

Rakennusliitto ry Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Rakennusteollisuuden Keskusliitto Kattoliitto

RISS

Lattian- ja seinänpäällysteliitto Suomen maalarimestariliitto Rakennusliitto

SOPIMUS IRTISANOMISSUOJASTA JA LOMAUTTAMISESTA RAKENNUSALALLA

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että rakennus-, vedeneristys-, lattianpäällystys-, maalaus- ja teknisen muurauksen aloilla työs- kentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menet- telytavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin. Sopimuk- sen 5 §:ssä on lisäksi poikettu siitä, mitä on säädetty yhteistoimin- nasta yrityksissä annetussa laissa yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista sekä työsopimuslain 5 luvun 3 §:ssä ja 9 luvun 3 §:ssä selvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista.

1 § Koeaika

Koeajan pituus on toistaiseksi voimassaolevissa tai vähintään 6 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa enintään 3 kuu- kautta. Kuutta kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuh- teissa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta. Työsopimusta ei voi solmia koeajaksi silloin, kun työntekijä tulee 5 vuoden kuluessa saman työnantajan palvelukseen vastaavan kal- taisiin tehtäviin, missä hän on jo aikaisemmin ollut.

Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhe- vapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koe- aikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaa jak- soihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on il- moitettava koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

2 § Lomauttaminen

1. Lomautuksen alku voidaan sitoa tietyn työn valmistumiseen tai työkauden päättymiseen.

2. Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää kerran lomautuksen toimeenpanoa tarvitsematta noudattaa uutta lomautusilmoitusaikaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on teh- tävä viimeistään työn päättymispäivää edeltävänä työpäivänä.

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lo- mautuksen kestäessä, jolloin lomautus voi jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen ilman eri lomautusilmoitusaikaa.

4. Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudattaen voidaan solmia yritystä tai sen osaa koskevia lomau- tussopimuksia. Tällaisella sopimuksella voidaan poiketa työnan- tajan aloitteesta tapahtuvissa lomautuksissa työsopimuslain ja tä- män sopimuksen lomautusta koskevista määräyksistä.

3 § Irtisanominen

1. Irtisanoessaan työntekijän työnantajan on noudatettava vä- hintään seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhde on jatkunut keskeytyksettä irtisanomisaika enintään 2 vuotta 2 viikkoa

yli 2 mutta enintään 4 vuotta 4 viikkoa

yli 4 mutta enintään 8 vuotta 8 viikkoa

yli 8 mutta enintään 12 vuotta 12 viikkoa

yli 12 vuotta 16 viikkoa

2. Työntekijän irtisanomisaika on 5 työpäivää.

3. Työsopimuksen lakkaaminen voidaan sitoa tietyn työn val- mistumiseen tai työkauden päättymiseen. Tällainen irtisanomisil- moitus on annettava siten, että irtisanomisesta työsuhteen lakkaa- miseen mennessä kuluu vähintään irtisanomisaika. Työsuhteen päättyminen täsmennetään viimeistään työsuhteen päättymistä edeltävänä työpäivänä.

4. Mikäli työsopimus on jo lomautusilmoituksen antamisen yhteydessä ehdollisesti irtisanottu, lomautus ja työsuhde päättyvät

RISS

irtisanomisilmoituksen mukaisesti, jos työnantaja ei 180 päivän kuluessa lomautuksen alkamisesta ole voinut järjestää työntekijäl- le tämän ammattitaitoa vastaavaa työtä tämän sopimuksen 6 §:n mukaisesti. Työsuhteen päättymisestä tulee lähettää työntekijälle ilmoitus 180 päivän määräajan kuluttua. Työntekijällä on työsuh- teen päättyessä oikeus vahinkonsa korvauksena irtisanomisajan palkkaan siltä osin kuin hänen irtisanomisaikansa ylittää ilmoitus- ajan, jolla ehdollisesta irtisanomisesta ilmoitettiin.

5. Paikallista sopimista koskevia työehtosopimusmääräyksiä noudattaen voidaan sopia irtisanomisilmoituksen peruutuksesta tai irtisanomisen toimeenpanon siirtämisestä.

4 § Työkunnat

1. Xxxxxxx määrätystä työstä sopimuksen tehnyttä työkuntaa joudutaan sanotun työn vähenemisen vuoksi supistamaan, työnan- tajan tulee ilmoittaa työkunnan vähentämisestä ja vähennettävien lukumäärä ainakin 2 päivää ennen vähentämistä työkunnalle. Ellei työkunta ohjesääntönsä perusteella pääse sopimukseen siitä, ketä tai keitä vähennys koskee, työnantaja valitsee vähennettävät työn- tekijät lähinnä työkuntaa viimeksi tulleiden joukosta.

2. Työnantajan on esitettävä työkunnan jäseniksi työntarjoa- mis- tai takaisinottovelvoitteen piirissä olevia työntekijöitä. Työn- tarjoamis- tai takaisinottovelvollisuudesta voidaan kuitenkin poi- keta, jos työkunta pitää poikkeamista tarkoituksenmukaisena työ- kunnan muotoutumisesta johtuvan tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi.

5 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut

1. Silloin, kun kyseessä on alalla tavanomainen työvoimatar- peen vaihtelu, tuotannollisin ja taloudellisin perustein toimeen- pantavat lomautukset tai irtisanomiset eivät kuulu yhteistoiminta- lain mukaisten neuvotteluvelvoitteiden eivätkä työsopimuslain 5 luvun 3 §:n ja 9 luvun 3 §:n mukaisten selvitysvelvoitteiden pii- riin.

Tällöin työnantajan tulee lomautus- tai irtisanomisilmoitusta

antaessaan selvittää työntekijälle toimenpiteet perusteet, vaiku- tukset ja vaihtoehdot. Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdollisim- man pian työntekijää edustavalle luottamusmiehelle.

2. Yhteistoimintalakia ja työsopimuslain 5 luvun 3 §:ää ja 9 lu- vun 3 §:ää sovelletaan sen sijaan yrityksen tavanomaisesta toimin- nasta poikkeavaan päätökseen, jolla on henkilöstövaikutuksia pääsääntöisesti useassa työkohteessa.

6 § Työntarjoamisvelvollisuus työsuhteen aikana

1. Työnantajan velvollisuus tarjota työstä toistaiseksi voimas- saolevassa työsuhteessa olevalle (myös lomautetulla) rajoittuu työkohteisiin, joissa työntekijä voi, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, päivittäin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin.

Työntarjoamisvelvoitteen piiriin kuuluu myös työ, jonka teke- miseen työntekijä voidaan, hänen ammattitaitonsa, työkokemuk- sensa ja -kykynsä huomioon ottaen, rakennusalan luonteeseen ja yrityksen kokoon nähden tavanomaisin järjestelyin kouluttaa ja jota työnantaja kykenee koulutuksen päätyttyä tarjoamaan.

Paikallisesti sopien voidaan poiketa alle kahden viikon tilapäi- sen työn tarjoamisvelvollisuudesta.

2. Mikäli julkinen viranomainen on urakkasopimuksessa tai muutoin asettanut työvoiman käyttöä koskevia ehtoja, määräytyy työnantajan velvollisuus tarjota työtä työllistämisehtojen asetta- mien rajoitusten mukaisesti.

3. Jos alaurakkaa tai alihankintaa koskeva sopimus joudutaan purkamaan ko. palvelua tarjoavan yrityksen palkkojen maksuky- vyttömyyden vuoksi, tilaajalla on oikeus ottaa alaurakoitsijan tai alihankkijan työntekijät määräaikaiseen työsuhteeseen suoritta- maan ko. työ valmiiksi omiin työntekijöihin kohdistuvan työntar- joamisvelvoitteen tai 7 §:n mukaisen takaisinottovelvoitteen sitä estämättä.

4. Työnantaja voi ottaa oppisopimusoppilaita työsuhteeseen omiin työntekijöihin kohdistuvan työn tarjoamisvelvollisuuden tai 7 §:n takaisinottovelvollisuuden sitä estämättä, mikäli yrityksessä on näin YT-menettelyssä sovittu.

7 § Takaisinottaminen

RISS

Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen määräaika lasketaan lais- ta poiketen työnteon lopettamisesta. Tiedustelu- ja takaisinotto- velvollisuuden piirissä ovat tämän määräajan puitteissa ne työnte- kijät, joiden vakituinen asunto sijaitsee 6 §:n mukaisella etäisyy- dellä tarjolla olevasta työkohteesta.

8 § Seuraamukset virheellisestä menettelystä

Menettelyä koskevien määräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoseuraa- musta. Hyvityssakkoa ei voida tuomita työnantajalle myöskään sellaisten velvollisuuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita va- hingonkorvausta, korvausta tai hyvitystä.

9 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämän sopimus tulee voimaan 1.5.2020 ja on voimassa tois- taiseksi.

2. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irti- sanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä huhtikuun 7. päivänä 2020

Lattian- ja seinänpäällysteliitto Rakennusliitto

LATTIANPÄÄLLYSTYSALAN TYÖNTEKIJÄIN VUOSILOMIA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Soveltamisala

Vuosilomalain lisäksi sovitaan noudatettavaksi toiselta puolen Lattian- ja seinänpäällysteliiton ja toiselta puolen Rakennusliiton välillä solmitun työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijäin vuosilomista ja vuosilomakorvauksista seuraavia määräyksiä, joi- den tarkoituksena on luoda edellytykset työntekijän lomanvietolle vuosilomalaissa tarkoitettuna lomakautena.

2 § Vuosiloman pituus

Työntekijän oikeus vuosilomaan ja loman pituus määräytyvät vuosilomalain mukaan.

55-vuotta täyttäneillä työntekijöillä on oikeus ylimääräiseen viiden arkipäivän mittaiseen palkattomaan vapaaseen. Vapaan ajankohdasta sovitaan työntekijän ja työnantajan välillä. Työnan- taja päättää vapaan ajankohdasta kuultuaan työntekijää. Vapaa on työssäoloajan veroista aikaa.

3 § Vuosiloman antaminen

Työntekijän kesäloman ja talviloman ajankohdan päättää työnan- taja sen jälkeen, kun työntekijä on esittänyt toiveensa loma-ajan- kohdasta. Työnantaja antaa mahdollisuuksien mukaan loman työntekijän esittämän toiveen mukaisesti. Kesäloma annetaan 2.5.–30.9. välisenä aikana ja talviloma 1.10.–30.4. välisenä aikana vuosilomalain sallimin poikkeuksin.

Vuosiloma pidetään ennen työsuhteen päättymistä, mikäli työntekijä esittää asiaa koskevan pyynnön. Tämä koskee tilantei- ta, joissa työsuhde päättyy työntekijästä riippumattomista syistä.

Määräaikaisissa työsuhteissa pyyntö on esitettävä työsopi- musta solmittaessa. Toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa pyyntö esitetään viimeistään vuorokauden sisällä, kun työntekijän on saanut tietoonsa työnantajan suorittaman irtisanomisen.

VLS

Kun työntekijä irtisanomisilmoituksen saatuaan pyytää vuosi- lomansa pitämistä työsuhteensa aikana, työnantaja päättää, alkaa- ko vuosiloma irtisanomisaikana vai siirretäänkö työsuhteen päät- tymistä niin, että vuosiloma alkaa aiemmin ilmoitetusta työsuh- teen päättymisestä lukien.

Esimerkki (koskee siirrettyä työsuhteen päättymistä): Työntekijän työsuhde irtisanotaan 2 viikon irtisanomisajalla päättyväksi perjantaina 7.11.2008. Työntekijällä on pitämätöntä vuosilomaa 12 päivää, mitkä hän ilmoittaa pitävänsä työsuhteen- sa kestäessä. Työnantaja kirjoittaa tällöin työtodistukseen/työso- pimuksen päättämisilmoitukseen työsuhteen päättymispäiväksi 22.11.2008 ja merkitsee siihen pidetyt vuosilomapäivät.

Työntekijällä on halutessaan oikeus ylimääräiseen vapaaseen, mi- käli hänellä ei ole kertynyt täyttä lomaoikeutta, kuitenkin niin, että vapaan ja mahdollisesti ansaitun kesäloman pituus on enintään 2 viikkoa. Työntekijän tulee ilmoittaa halukkuudestaan ylimääräi- seen vapaaseen työsopimusta solmittaessa.

Liittojen välinen tulkinta, joka koskee lattianpäällystysalan työntekijäin vuosilomia koskevan työehtosopimuksen 3 §:n mu- kaista siirrettyä työsuhteen päättymistä ja vuosiloman pitämistä alkuperäisen irtisanomisajan jälkeen:

Työntekijällä ei ole oikeutta siirretyssä työsuhteen päättämisti- lanteessa vuosilomansa ajalta sairausajan palkkaan, arkipyhäkor- vaukseen eikä oikeutta siirtää vuosilomaansa vuosilomalain 5 lu- vun 25 ja 26 §:n mukaisissa tapauksissa.

Mikäli työmaa tai yritys suljetaan vuosiloman ajaksi, ovat ne työntekijät, jotka eivät ole vuosilomalla tai edellisessä kappalees- sa tarkoitetulla ylimääräisellä vapaalla ja joita ei ole tilapäisesti si- joitettu käynnissä oleviin työkohteisiin, lomautettuina.

4 § Palkan erääntyminen vuosiloman yhteydessä

Milloin työmaan tai yrityksen työntekijät ovat samanaikaisesti vuosilomallaan, on vuosiloman alkamista lähinnä oleva perjantai palkanmaksupäivä. Sisään jäänyt laskenta-ajan palkka maksetaan loman päättymistä lähinnä seuraavana perjantaina.

Xxxxxxx yllä mainitun työmaan tai yrityksen työntekijä irtisa- noutuu työmaan lomajakson kestäessä, maksetaan hänen lopputi- linsä työmaan lomajakson päätyttyä viimeistään kolmannen työ- päivän päättyessä.

5 § Lomaraha

Tässä sopimuksessa lomarahalla tarkoitetaan lomapalkan, loma- korvauksen ja lomaltapaluurahan muodostamaa kokonaisuutta.

Lomarahan määrä on 18,5 % lomanmääräytymisvuonna työs- säolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien. Kesken olevas- sa urakassa toimitetaan väliarvio. Koululaisten ja opiskelijoiden lomarahan määrä on 14,0 %.

Lomarahasta maksetaan kesälomaosuutta vastaava määrä (14 %) kesälomaa edeltävässä tilissä ja talvilomaosuutta vastaava määrä (4,5 %) talvilomaa edeltävässä tilissä. Paikallisesti voidaan sopia, että lomaraha (18,5 %) maksetaan jokaisen tilinmaksun yh- teydessä. Sopimus on solmittava aina kirjallisena noudattaen muilta osin Tes:n 3 §:n paikallista sopimusta koskevia määräyksiä. Työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetaan lopputilin yhtey- dessä siihen mennessä ansaittu lomaraha kokonaisuudessaan.

5 a § Xxxxxxxx perhevapaan ajalta

Perhevapaiden ajalta (erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempain- vapaan) työntekijälle kertyy vuosilomaa vuosilomalain mukaises- ti. Tältä ajalta kertyneiden vuosilomapäivien lomapalkka ja loma- raha määräytyy seuraavasti: Xxxxxxxxxx perhevapaan aikana kerty- neeltä lomapäivältä työntekijä saa lomarahaa 12 kertaa työsopi- muksen mukaisen tuntipalkkansa.

Esimerkki

Työntekijä, jolla perhevapaan ajalta kertyy 2,5 lomapäivää kuu- kaudessa. 2,5 lomapäivää x työsopimuksen mukainen tuntipalkka x 12 = kuukauden ajalta kertyvä lomarahan määrä.

Jos täydessä lomamääräytymiskuukaudessa on sekä työpäiviä että perhevapaapäiviä, maksetaan työntekijälle perhevapaan perus- teella kertyneestä lomarahasta suhteellinen osuus.

VLS

Esimerkki

Työntekijä, jolla perhevapaan ajalta kertyy 2 lomapäivää kuukau- dessa. Kuukauden aikana on 21 työpäivää, josta työntekijä on ol- lut perhevapaalla 5. Lomarahana kyseisen kuukauden perheva- paalta maksetaan: 2 lomapäivää x työsopimuksen mukainen tun- tipalkka x 12 x 5/21 (23,8 %).

Pöytäkirjamerkintä:

Suositus

Liitot suosittelevat, että kertyneet lomat pidetään ja lomarahat maksetaan heti perhevapaan päätyttyä (HUOM. Ennen mahdolli- sen hoitovapaan alkamista.)

5b § Lomaraha sairausajalta

Xxxxxxxxx kertyy myös sairaus- ja tapaturma-ajalta maksetusta palkasta, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuo- dessa, taikka jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena loman- määräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden.

Xxxxxxxxx ei saa edes lyhytaikaisissa työsuhteissa sisällyttää ai- kapalkkoihin tai urakkahintoihin.

Työntekijällä, joka työsuhteensa kestäessä on ollut työssä vähem- män kuin neljänätoista (14) päivänä, ei ole oikeutta lomarahaan, jos hän itse päättää työsuhteensa tai jos työnantaja purkaa hänen työsuhteensa työsopimuslain nojalla.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 1.5.2020 ja on voimassa toistaiseksi. Tämä sopimus voidaan irtisanoa päättymään yhden (1) kuu- kauden irtisanomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopi-

xxxxxx kanssa.

Helsingissä 7. päivänä huhtikuuta 2020

Lattian- ja seinänpäällysteliitto Rakennusliitto

SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA SEKÄ TYÖNTEKIJÖIDEN JA TYÖNANTAJAN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA LATTIANPÄÄLLYSTYSALAN YRITYKSISSÄ

Johdanto

TED

Yrityksen jatkuva toiminta ja sitä kautta henkilökunnan työsuhtei- den pysyvyys edellyttää jatkuvaa yhteistyötä yrityksen johdon ja henkilöstön välillä. Yhteistyöllä voidaan tehostaa yrityksen kilpai- lukykyä ja kannattavuutta, mahdollistaa yrityksen sopeutuminen alati muuttuviin markkinoihin sekä edesauttaa työympäristön ja työmenetelmien kehittämistä.

Työturvallisuus työpaikoilla ja yrityksessä edellyttää työsuoje- lutoiminnalle myönteistä ilmapiiriä, joka saavutetaan parhaiten työnantajan ja työntekijän välisellä yhteistyöllä.

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuh- teisiin, joilla turvataan osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien eri- mielisyys- ym. kysymysten nopea käsittely sekä työrauhan ylläpi- täminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Edellä mainittujen päämäärien toteuttamiseksi allekirjoitta- neet liitot ovat tehneet sopimuksen työntekijöiden edustajista ja työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistyöstä lattianpäällys- tysalan yrityksissä. Sopimuksella määritellään luottamusmiestoi- mintaa, työsuojeluyhteistoimintaa sekä laissa yhteistoiminnasta yrityksissä säädettyä työnantajan ja työntekijän välistä yhteistoi- mintaa sikäli kun kyse ei ole eri henkilöstöryhmien välisestä yh- teistyöstä.

Työturvallisuuslain 43 a §:n nojalla pääurakoitsija, tai ellei työmaalla toimi pääurakoitsijan asemassa olevaa työnantajaa, ra- kennuttaja tai muu rakennushanketta ohjaava tai valvova taho (päätoteuttaja) on velvollinen huolehtimaan työsuojeluyhteistoi- minnasta yhteisellä rakennustyömaalla.

Siltä osin kuin tällä sopimuksella ei muuta ole sovittu nouda- tetaan työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa lakia yhteistoiminnasta yrityksissä, työsuojelun valvonta lakia sekä lakia muutoksenhausta työsuojeluasioissa.

1 § Työnantajan edustajat

Työantajan edustajia tämän sopimuksen tarkoittamassa yhteis- työssä ovat työnjohto ja työsuojelupäälliköt.

2 § Työntekijöiden edustajat

1. Yrityskohtainen järjestelmä on ensisijainen tapa hoitaa työntekijöiden edustus. Työntekijät voivat valita keskuudestaan yrityksen pääluottamusmiehen ja yrityksen työsuojeluvaltuutetun.

2. Yrityksessä, jonka toiminta on jaettu alueyksiköihin tai joka toimii muuten laajalla maantieteellisellä alueella, voidaan paikal- lisesti sopia valittavaksi pääluottamusmiehen ja yrityskohtaisen työsuojeluvaltuutetun lisäksi tai sijasta myös alueellinen pääluot- tamusmies ja työsuojeluvaltuutettu.

3. Yrityksen pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä alueellisena pääluottamusmiehenä ja alueellisena työsuojelu- valtuutettuna voi toimia sama henkilö.

4. Työpaikalle, jossa työskentelee yli 10 työntekijää toimihen- kilöt mukaan luettuna, on työntekijöiden valittava työsuojeluval- tuutettu. Työpaikoille, joissa työskentelee yhtäaikaa kahden tai useamman työnantajan työntekijöitä, työntekijöillä on oikeus vali- ta yhteinen työsuojeluvaltuutettu.

Tämän sopimuksen mukaisella työpaikalla tarkoitetaan ensisi- jaisesti yritystä. Mikäli yritys toimii laajalla maantieteellisellä alueella tai jos se muuten on työsuojelun kannalta tarkoituksen- mukaista, työpaikaksi katsotaan rajoitetumpikin alue kuten yrityk- sen piirikonttori, alueyksikkö tai jokin muu alueellinen toimipaik- ka tai pitempikestoinen työkohde, jossa säännönmukaisesti työs- kentelee vähintään viisi (5) työntekijää.

Monitoimialayrityksessä edellä tarkoitettu määräytyy siten, että tässä sopimuksessa tarkoitetun yhden alan toiminnot muodos-

tavat itsenäisen muista toiminnoista erillään olevan kokonaisuu- den, ellei paikallisesti toisin sovita.

5. Kaikille työntekijöiden edustajille valitaan myös varamie- het. Työsuojeluvaltuutetulle on valittava kaksi varamiestä.

3 § Työntekijöiden edustajien kelpoisuusvaatimukset

1. Pääluottamusmieheksi yritykseen tai sovitulle alueelle voi- daan valita toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja työssä oleva henkilö, joka on Rakennusliiton jäsen ja perehtynyt edusta- mansa alan ja yrityksen olosuhteisiin.

TED

2. Työsuojeluvaltuutetuksi yritykseen voidaan valita yrityk- sessä työssä oleva henkilö ja työsuojeluvaltuutetuksi sovitulle alu- eelle toiminta-alueella työssä oleva henkilö. Työpaikan työsuoje- luvaltuutetuksi voidaan valita työpaikalla työssä oleva henkilö.

4 § Työntekijöiden edustajien alueellinen toimivalta ja toimikauden kesto

1. Yrityksen pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toi- mialueena on koko yritys ja toimikausi on kaksi vuotta.

2. Alueellisen pääluottamusmiehen ja alueellisen työsuojelu- valtuutetun toimialueena on sopimuksen mukainen alue ja toimi- kausi on kaksi vuotta.

3. Työpaikan työsuojeluvaltuutetun toimialueena on ao. työ- paikka ja toimikausi kestää enintään kaksi vuotta.

4. Mikäli tehtävään valitun henkilön työsuhde päättyy tai hän luopuu tehtävästään kesken toimikauden, varamies hoitaa hänen tehtäviään toimikauden jäljellä olevan ajan. Muissa tapauksissa varamies hoitaa estyneen työntekijöiden edustajan tehtäviä vain esteen ajan.

Työnantajalle on tehtävä ilmoitus siitä, että varamies ryhtyy hoitamaan työntekijöiden edustajan tehtäviä.

5 § Työntekijöiden edustajien valinta

1. Työntekijöiden edustajien vaalin toimittamista varten työn- antajan on annettava käytettäväksi luettelo yrityksessä, sovitulla toimialueella tai työpaikalla työsuhteessa olevista työntekijöistä.

2. Työntekijöiden on saatava käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia tarkoitukseen soveltuvia tiloja vaalin toimitta- miseen. Vaalista ei saa aiheutua tarpeettomasti häiriötä työpaikan toiminnalle.

3. Vaali on järjestettävä siten, että kaikilla yrityksen, toimialu- een tai työpaikan työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen.

4. Vaalien ehdokasasettelusta sekä ajasta ja paikasta on sovit- tava ennakolta työnantajan kanssa ja niistä on ilmoitettava kaikille työntekijöille toimitettavalla tiedonannolla vähintään 7 päivää en- nen ehdokasasettelun alkamista.

5. Ehdokkaita ovat oikeutettuja asettamaan kaikki valittavan luottamushenkilön toimialueeseen kuuluvat työntekijät ja ehdo- kasasettelulle on varattava aikaa 7 päivää. Ehdokasasettelun mää- räajan päättymisen ja vaalitoimituksen alkamisen välille tulee jää- dä vähintään 7 päivää.

6. Yrityksen, alueen tai työpaikan työntekijät voivat halutes- saan järjestää edustajan vaalin myös edellä mainittuja määräaikoja noudattamatta.

7. Vaalin tuloksesta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle, jonka tulee työpaikan työsuojeluvaltuutetun vaalin kyseessä olles- sa ilmoittaa vaalin tulos edelleen työturvallisuuskeskukselle.

8. Rakennusliiton paikallisen aluejärjestön tai sanotun työnte- kijäliiton paikkakunnalla toimivan ammattiosaston edustajilla on oikeus valvoa ja osallistua luottamusmiesvaalien järjestämiseen.

6 § Työntekijöiden edustajan tehtävät

Pääluottamusmies

• toimii yrityksen työntekijöiden edustajana henkilöstöpoli- tiikkaan ja työsuhteisiin liittyvissä asioissa sekä tiedonvä- littäjänä yrityksen ja edustamiensa työntekijöiden välillä

• edustaa työntekijöitä työehtosopimukseen perustuvassa paikallisessa sopimisessa

• valvoo työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudatta- mista sekä työrauhaa

• on Rakennusliiton edustaja suhteessa työnantajaan neuvot- telujärjestelmän mukaisesti ja pitää yhteyttä liiton ammatti- osastoihin ja alueorganisaatioon

Alueellinen pääluottamusmies

• suorittaa edellä tarkoitettuja pääluottamusmiehelle kuulu- via tehtäviä paikallisesti sovitulla toimialueella

Yrityksen työsuojeluvaltuutettu

TED

• edustaa työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoimin- nassa koko yritystä koskevien asioiden osalta ja toimii tie- donvälittäjänä työsuojeluun liittyvissä asioissa

• tutustuu yrityksen työkohteiden työsuojeluun liittyviin suunnitelmiin

• seuraa yrityksen työterveyshuoltoa

• on yhteyshenkilö mahdollisten työpaikkojen työsuojeluval- tuutettujen välillä

• hoitaa työsuojelulainsäädännön edellyttämiä työsuojelu- valtuutetulle kuuluvia tehtäviä sikäli kun ne eivät kuulu mahdollisen alueellisen tai työpaikan työsuojeluvaltuute- tun toimenkuvaan

Alueellinen työsuojeluvaltuutettu

• suorittaa edellä tarkoitettuja yrityksen työsuojeluvaltuute- tulle kuuluvia tehtäviä paikallisesti sovitulla toimialueella

Työpaikan työsuoleluvaltuutettu

• hoitaa työsuojelu lainsäädännön edellyttämiä työpaikan työsuojeluvaltuutetulle kuuluvia tehtäviä

7 § Työntekijöiden edustajien työstä vapautus ja ansionmenetyksen korvaus

1. Pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista varten järjeste- tään alle 15 työntekijää käsittävissä yrityksissä pääluottamusmie- helle tarvittaessa tilapäistä vapautusta työstään.

Muissa yrityksissä pääluottamusmies on oikeutettu saamaan säännöllistä vapautusta seuraavasti:

Työssä olevat työntekijät vapautus h / viikko 15-24 2

25-49 2,5

50-99 5

100-149 8

150- 0,291 x työntekijämäärä

Arvioitaessa vapaa-ajan tarvetta on huomiota kiinnitettävä mm.:

• työpaikan työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toi- minnan luonteeseen

• työpaikalla käytössä olevien palkkausjärjestelmien luon- teeseen sekä niiden edellyttämään neuvottelutarpeeseen

• siihen, missä määrin työt ja työmenetelmät ovat pysyviä tai jatkuvasti vaihtuvia, sekä

• muiden pääluottamusmiehelle tämän sopimuksen mukaan kuuluvien tehtävien määrään.

2. Mikäli pääluottamusmies on vapautettu säännöllisesti tois- tuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa luottamusmies- tehtävät sinä aikana. Kiireellisissä tapauksissa pääluottamusmies voi hoitaa luottamustehtäviään myös muuna aikana sovittuaan työnsä keskeyttämisestä työnjohdon kanssa.

3. Mikäli olosuhteet eivät anna aihetta muuhun, työsuojelu- valtuutetun vapautus tehtävien hoitamista varten lasketaan siten, että työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä kerrotaan luvulla 0,291 (TOL). Näin saatu luku ilmoittaa työstä vapautuksen tuntimäärän neljän viikon jaksona.

4. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka työntekijöiden edustaja menettää työaikana tehtäviensä hoitamisen takia.

5. Jos työntekijöiden edustaja suorittaa työnantajan kanssa so- vittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan käytetyltä ajalta ylityökorvaus, mikäli muusta lisäkorvauksesta ei ole sovittu.

6. Korvattavalla ansiolla tarkoitetaan työntekijän edustajan omaa keskituntiansiota ilman yli- tai sunnuntaityökorotusta.

8 § Työntekijeiden edustajan palkka

1. Yrityksen tai alueen pääluottamusmiehelle sekä yrityksen tai alueen työsuojeluvaltuutetulle, joka edustaa vähintään seitse- mää (7) työntekijää, maksetaan erillinen tehtävien hoidosta johtu- va 74,22 €:n kuukausikorvaus. Korvauksesta 34,52 € maksetaan jokaisen tilinmaksun yhteydessä (tili joka toinen perjantai). Mikä- li varaluottamusmies hoitaa tehtäviä vähintään kaksi viikkoa, maksetaan korvaus hänelle. Korvaus on työssäoloajalta maksettua palkkaa.

TED

Xxxxxxxxxx maksun edellytyksenä on, että edellä mainittu työntekijän edustaja on Rakennusliiton jäsen. Mikäli työntekijä hoitaa useampia edustajantehtäviä, on hän oikeutettu vain yhteen erilliskorvaukseen.

2. Pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipaikkaiseen työhön kuin missä hän oli edustajaksi vali- tuksi tullessaan eikä häntä edustajatehtävän takia saa erottaa työs- tä. Häntä ei myöskään saa siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vas- taavaa työtä. Edellä mainittujen työntekijöiden edustajien ansio- kehityksen tulee vastata yrityksessä tai sen alueyksikössä tapahtu- vaa ansiokehitystä.

9 § Toimitilat ja tarvikkeet

1. Työnantaja osoittaa työntekijöiden edustajalle tämän tehtä- vien hoitamiseen tarvittavat tilat tarpeellisine toimistotarvikkei- neen ottaen huomion rakennuskohteen olosuhteet.

2. Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat yrityksessä tai työkohteessa käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat internet yhteyksineen ja sähköposteineen sekä monistus- ja postituspalvelut. Työntekijöiden edustajilla ei ole oi- keutta käyttää yrityksen atk-laitteita itsenäisesti.

10 § Käynnit työkohteissa

1. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käydä toimialueensa työkohteissa, milloin se tehtävien suorittami- seksi on tarpeellista. Työmaakäynnistä on sovittava etukäteen esi- miehen kanssa ja siitä on ilmoitettava asianomaisen työmaan joh- dolle.

2. Työnantaja korvaa työntekijöiden edustajalle sovittua mat- kustustapaa käyttäen syntyneet matkakustannukset ja maksaa matkapäiviltä säännöllisen työajan palkan.

11 § Oikeus osallistua koulutukseen

1. Työntekijöiden edustajille varataan sopimusosapuolten vä- listen koulutussopimusten mukaisesti tilaisuus osallistua koulu- tukseen, mikä on omiaan lisäämään heidän pätevyyttään edustaja- tehtävän hoitamisessa.

12 § Työuhdeturva

1. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisa- noa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä vain siinä tapauksessa, että heille ei voida tarjota ammattitaitoa vastaavaa tai muuten sopivaa työtä toimialueella.

Mikäli taloudellinen tai tuotannollinen irtisanominen tai lo- mautus kohdistuu luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun si- jaisena ilmoituksen mukaan toimineeseen varamieheen, työnanta- jalla on tarvittaessa velvoite selvittää, ettei toimenpide johdu hen- kilöstön edustajan tehtävien hoitamisesta.

2. Muilla kuin taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä ei pää- luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa muuten kuin työsopimuslain mukaisilla edellytyksillä.

3. Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuk- sen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

4. Jos pääluottamusmiehen, alueellisen pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopi- muksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hä-

TED

nelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin työ- paikassa säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimi- henkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, on työsuojeluvaltuutetun kohdalla edellä tarkoitettu korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuu- kauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain perustei- den mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päätty- neen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erittäin painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

5. Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan pääluottamus- miehen ja työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

6. Tämän sopimuskohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyk- siä on sovellettava myös 5 §:n mukaisesti asetettuihin ehdokkai- siin (ehdokassuoja). Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme viik- koa ennen vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin vaalissa vali- tuksi tulleen osalta vaalituloksen tultua vahvistetuksi.

7. Tämän sopimuskohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyk- siä on sovellettava yrityksen tai alueen pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään myös kuusi kuukautta hänen tehtävänsä päättymisen jälkeen. Ilmoitus irtisa- nomisesta tai lomauttamisesta voidaan kuitenkin antaa kuuden kuukauden määräajan kuluessa niin, että ilmoituksen tarkoittama toimenpide astuu voimaan jälkisuojan päättymisen jälkeen.

8. Työsuojeluvaltuutettu voidaan kausiluontoisessa työssä lo- mauttaa kauden päättyessä taloudellisista ja tuotannollisista syis- tä, kun hänelle ei voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä työpaikalla tai hänen työllistämisensä edellyttäisi vielä muu- alla työskentelevän työntekijän lomauttamista tai irtisanomista kesken jo aloitetun urakan.

Työsuojeluvaltuutetulla on etuoikeus työhön, joten hänet kut- sutaan töihin seuraavan kauden alkaessa ensimmäisten joukossa.

9. Ehdokassuoja ja jälkisuoja eivät estä työnantajaa lomautta-

masta tai irtisanomasta kausiluontoisessa työssä työskentelevää työntekijää työkauden päättyessä tuotannollisella ja taloudellisella syyllä.

13 § Oikeus tietojensaantiin

1. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada neljännesvuosittain tietoonsa yrityksen työntekijöiden nimet ja palkkaryhmät sekä- työsuhteitten alkamisajat. Tiedot tulee saada myös mies- ja nais- puolisten työntekijöiden ansiotasosta, sen koostumuksesta ja kehi- tyksestä siten, että selvitys annetaan työntekijöiden keskituntian- siosta aikatyössä, keskituntiansiosta urakkatyössä ja keskituntian- siosta tehdyltä työajalta.

Yrityksissä, joihin on sovittu alueellinen pääluottamusmies- järjestelmä, pyritään emo tiedot antamaan myös alueellisesti työn- tekijöitä edustavalle pääluottamusmiehelle.

2. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada RISS:n, UTS:n ja AYM:n perusteella näissä sopimuksessa tarkoitettuja tietoja ja sel- vityksiä. Lisäksi pääluottamusmiehellä on oikeus saada tieto toi- mialueensa työkohteista.

3. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tehtävänsä hoitoa varten tarpeelliset tiedot.

4. Työntekijän työsuhteeseen liittyvän epäselvyyden ja erimie- lisyyden selvittämiseksi on pääluottamusmiehelle annettava kaik- ki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

5. Pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojeluval- tuutetulle tulee antaa tiedot toimialueellaan käytetystä työvoimas- ta aliurakoinnin ja vuokratyövoiman osalta kirjallisesti. Tietojen tulee olla käytettävissä töiden alkaessa.

6. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tutustua työaikakirjanpitoon siten, kun työaikalaissa on säädetty.

7. Työnantaja hankkii pääluottamusmiehen ja työsuojeluval- tuutetun käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tar- peelliset lait, asetukset ja työsuojelumääräykset.

14 § Työntekijöiden edustajan vastuu

1. Työntekijöiden edustaja on työsuhteessa työnantajaan sa- massa asemassa kuin muut työntekijät. Hänellä on velvollisuus henkilökohtaisesti noudattaa yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjoh- don määräyksiä ja muita järjestysmääräyksiä.

2. Työntekijän edustaja vastaa siitä, että työnantajan hänelle antamia tietoja käytetään ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota var- ten ne on annettu.

TED

15 § Neuvottelujärjestys

Yrityksessä syntyneet erimielisyydet pyritään ratkaisemaan yri- tyksessä. Mikäli tässä ei onnistuta, kiistanalainen asia siirretään liittojen välisiin neuvotteluihin.

16 § Sopijapuolten vastuu

Työehtosopimuksen osapuolet sitoutuvat omalta ja edustamiensa jäsenten osalta noudattamaan työehtosopimusosapuolten välillä sekä tämän sopimuksen perusteella tehtyjä sopimuksia, noudatta- maan työehtosopimuksen mukaista työrauhaa sekä selvittämään erimielisyydet neuvottelujärjestelmän mukaisesti.

17 § Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan 20.3.2014 ja on voimassa toistaisek- si. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisano- misajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä 9. päivänä toukokuuta 2018

Rakennusliitto ry

Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry

YLEISSOPIMUS

Lähtökohtia

Lattian- ja seinänpäällysteliitto ja Rakennusliitto pyrkivät edistä- mään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa niin liittojen välillä kuin työpaikoillakin sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on louk- kaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työn- tekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaa- tioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan hei- tä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohta- na sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja mää- rätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut

Jommankumman liiton esittäessä työmarkkinaneuvotteluja tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.

Osallisliittojen asiamiehillä, toimitsijoilla tai muilla niiden ni- meämillä edustajilla on oikeus työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työpaikoilla sovittuaan tarkoitukseen sopivasta ajasta paikalla olevan tai muutoin työmaasta vastaavan asianomaisten työnantajan edustajan kanssa.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotaisteluun ryhtymistä siitä ilmoi- tetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaiste- lun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.1998 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa kolmen (3) kuukauden irtisanomisajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

YS

Helsingissä joulukuun 9.päivänä 1997

Lattiapäällysteyhdistys Rakennusliitto

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ KOSKEVA SOPIMUS

1 Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kah- dessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko- jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulko- puolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään teke- mistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimuk- seen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimitta- mat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Edellä ensimmäisessä kappa- leessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljem- pänä vuokratyövoimaksi. Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoi- maa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työeh- tosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

2 Alihankinta

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä enti- sin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

3 Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippu- jen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullises- ti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kes- toajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

UTS

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankki- vien yritysten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yri- tyksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan. Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmie- helle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset. Vuokratyövoiman käytön periaatteet käsitellään YT-menette- lyssä. Yhteistoimintalain 17 §:n 2 ja 3 momenttia ei noudateta ra- kennusalalla silloin, kun vuokratyöntekijöitä on tarkoitus ottaa UTS-sopimuksen 3 kohdan mukaiseen tarpeeseen vähintään vii- koksi ja enintään kahdeksi kuukaudeksi. Muissa tapauksissa me-

nettelytavat sovitaan YT-menettelyssä.

Vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettavat työeh- tosopimukseen perustuvat vähimmäisehdot määräytyvät työsopi- muslain 2 luvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti. Käyttäjäyritysten tulee vastata siitä, että vuokratyöntekijän työolot työmailla ovat tasa-arvoiset yrityksen omien työntekijöiden kanssa. Työmaape- rehdytys, työmaan turvallisuuskäytäntöjen ohjeistus ja valvonta, työnjohdon opastus sekä sosiaalitilojen käyttö ja saatavuus on jär- jestettävä tasapuolisesti työmaan kaikille työntekijöille.

Yritysten tulee luopua vuokratyövoiman käytöstä ennen omien työntekijöiden lomauttamista tai irtisanomista.

Pöytäkirjamerkintä:

Vaikka yrityksen omia työntekijöitä olisi lomautettuna tai irtisa- nomisuhan alaisena, yritys voi käyttää vuokratyöntekijöitä sel- laisten ammattitaitovaatimusten tai erikoisvälineiden takia, että kyseisiä töitä ei voida suorittaa yrityksen omalla työvoimalla.

4 Tilaajan vastuu

Aliurakoitsijan ja -hankinnan antajan, jäljempänä tilaaja, vastuu sopimuskumppaninsa työntekijän työsuhteesta johtuvista saata- vista määräytyy seuraavasti:

Tilaaja vastaa viime kädessä siitä, että aliurakoitsijan tai

-hankkijan työntekijän palkka, jonka työntekijä on ansainnut tilaa- jan työmaalla, tulee maksetuksi. Tilaaja vastaa niinikään siitä, että aliurakoitsijan tai -hankkijan työntekijän tilaajan työmaalla ansait- sema lomakorvaus ja mahdolliset urakan pohjarahat tulevat mak- setuksi.

Tilaaja vastaa vain sellaisista saatavista, joista työntekijä tai luottamusmies ilmoittaa tilaajalle tai tämän edustajalle viimeis- tään seitsemäntenä kalenteripäivänä sen jälkeen kun saatava työ- ehtosopimuksen mukaan olisi tullut työntekijälle maksaa.

5 Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 19.4.2010 ja on voimassa toistaisek- si. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisano- misajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä huhtikuun 7. päivänä 2020

Lattian- ja seinänpäällysteliitto Rakennusliitto

KOULUTUSSOPIMUS

1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lä- hettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilai- suuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustan- nukset ja säännöllisen työajan ansiomenetys keskituntiansion mu- kaan laskettuna. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuo- lella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset sekä hen- kilökohtainen tuntipalkka. Se, että kysymyksessä on tämän pykä- län mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen il- moittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetus- materiaalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta työehtosopimuksen mukaan määräyty- viä matkakustannusten korvauksia.

KTS

Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävät koulutuksen järjestävät kes- kusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työnte- kijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi. Työ- suojelun yhteistoiminnan kurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Kurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osal- listua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, vara-

valtuutettu ja työsuojelu-asiamies sekä erikoiskurssille työsuoje- luvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 1 koh- dassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikal- lisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yh- teistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevana koulu- tukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnan- tajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallitusmisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.

3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhy- emmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntu- vaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan ko- koon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yh- teisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdolli- simman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen. Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpi- teistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnan- taja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukai- sesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

4 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutuslai- toksissa tai muussa Rakennusliiton organisoimassa koulutusta- pahtumassa ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamus- miehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuutetulle, työsuojelu- toimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtävien- sä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyk- sestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa kou- lutuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

KTS

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työn- tekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyk- sen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi Rakennusliiton ja Rakennus- teollisuuden välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

5 Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai mui- den niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 21.5.2018 ja on voimassa toistaisek- si. Tämä sopimus voidaan irtisanoa yhden (1) kuukauden irtisano- misajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä toukokuun 21. päivänä 2018

Rakennusliitto

Lattian- ja seinänpäällysteliitto

Lattianpäällysteyhdistys Rakennusliitto

SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERINNÄSTÄ

Lattiapäällysteyhdistys ja Rakennusliitto ovat sopineet Suomen Työnantajien Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Kes- kusliiton välillä 13.päivänä tammikuuta 1969 sovitun pohjalta am- mattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä seuraavaa:

1 §

Jäsenmaksujen perinnän perusteena on ennakonperinnän alainen palkka

2 §

AYM

Työnantaja perii ammattiyhdistysjäsenmaksut palkkakausittain Rakennusliiton kulloinkin päättämän jäsenmaksuprosentin perus- teella. Perittyjen jäsenmaksujen tilitys tehdään työnantajan har- kinnan mukaan palkkakausittain tai kuukausittain siten, että kun- kin kalenterikuukauden aikana perityt ammattiyhdistysjäsenmak- sut tilitetään ao. kuukauden loppuun mennessä. Työnantaja tilittää perityt varat erittelemättömänä yhteissummana perintäsopimuk- sessa mainitulle Rakennusliiton postisiirtotilille.

3 §

Työnantaja toimittaa neljännesvuosittain Rakennusliitolle jäsen- kohtaisen selvityksen ao. vuosineljänneksen aikana perimistään jäsenmaksuista vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukau- den kuluessa. Jäsenkohtaisesta selvityksestä ilmenee perityt am- mattiyhdistysjäsenmaksut tilikausittain eriteltynä. Mikäli selvi- tyksessä on tietoa työntekijöistä, jotka ovat tehneet perintäsopi- muksen työnantajan kanssa mutta, joilta työnantaja ei perintää ole suorittanut, on näiden työntekijöiden osalta merkittävä selvityk- seen syy perimättä jättämiseen. Jäsenmaksujen perinnästä vero-

tusta varten annettavaa selvitystä lukuun ottamatta työnantaja ei ole velvollinen laatimaan tämän kohdan vuosineljännesselvityk- sen lisäksi muuta selvitystä.

4 §

Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnässä käytetään Rakennus- liiton painattamaa ja Lattiapäällysteyhdistyksen hyväksymää jä- senmaksujen perintäsopimusta.

5 §

Silloin kun ammattiyhdistysjäsenmaksun perintäsopimus irtisano- taan päättyväksi työsuhteen kestäessä, käytetään Rakennusliiton painattamaa ja Lattiapäällysteyhdistyksen hyväksymää päätty- misilmoitusta.

6 §

Rakennusliitto ilmoittaa vuosittain Lattiapäällysteyhdistykselle kuukautta ennen perintävuoden alkua jäsenmaksuprosentin (liiton, osaston ja rakennusalan työttömyyskassan). Perintäperuste (pro- sentti) ilmoitetaan perintävuodeksi kerrallaan eikä sitä voida tänä aikana muuttaa, ellei muutos johdu työttömyyskassamaksun muu- toksesta joko lain tai sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen takia.

7 §

Mikäli jäsenmaksuprosentti muuttuu perintävuoden alusta lukien ilmoittaa Rakennusliitto uuden jäsenmaksuprosentin työnantajati- littäjille ainakin kuukautta ennen uuden perintävuoden alkua.

8 §

Tämä sopimus tulee voimaan 27.1.2000 ja on voimassa toistaisek- si. Tämä sopimus voidaan irtisanoa kolmen (3) kuukauden irtisa- nomisajalla päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.

Helsingissä 4. päivänä helmikuuta 2000

Lattiapäällysteyhdistys Rakennusliitto

LATTIANPÄÄLLYSTYSALAN TYÖSUOJELUOPAS

Tämä Työsuojeluopas on tehty tiiviiksi tietopaketista keskeisistä työsuojelumääräyksistä lattianpäällystysalan yritysten ja työsuo- jeluvaltuutettujen käyttöön. Oppaan tarkoituksena on parantaa työsuojelumääräysten tunnettavuutta ja herättää keskustelua hy- vässä hengessä työnjohdon ja henkilöstön välillä. Jokainen väl- tettävissä oleva työtapaturma / sairausloma on yhteinen tavoit- teemme.

1 Lattianpäällystysalan yrityksen työsuojeluorganisaatio

(Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelutoiminnasta sekä Lattianpäällystysalan työehtosopimuksen TED-sopimus)

Laki edellyttää, että yritykseen on perustettava työsuojelutoimi- kunta, jos siellä työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työnte- kijää. Se voidaan haluttaessa perustaa myös pienemmille työpai- koille.

LTO

Työsuojelutoimikunnan lakisääteisiä tehtäviä voi hoitaa myös yhteisesti sovittu muulla tavoin toteutettu yhteistoimintajärjestel- mä. Työsuojelutoimikunnassa ovat edustettuina työnantajan, työn- tekijöiden ja toimihenkilöiden edustajat ja se perustetaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Toimikunta käsittelee kokouksissaan työ- paikkaa yleisesti koskevia työsuojeluasioita. Toimikunnan jäsenil- lä on oikeus tehdä esityksiä kokouksessa käsiteltäviksi asioiksi ja saada esityksistään perusteltu palaute.

Lattianpäällystysalalla yrityskohtainen järjestelmä on ensisi- jainen tapa hoitaa työntekijöiden edustus. Työntekijät voivat valita keskuudestaan yrityksen työsuojeluvaltuutetun. Yritykset, jossa toiminta on jaettu alueyksiköihin tai joka muuten toimii laajalla, voidaan sopia myös alueellisista työsuojeluvaltuutetuista.

Työnantaja on työsuojelurekisteriä koskevan lain mukaan vel- vollinen tekemään ilmoituksen työsuojeluhenkilöstöstä. Tämä tehdään työsuojeluhenkilöilmoituslomakkeella, joka toimitetaan

Työturvallisuuskeskukseen, jonka osoite on lomakkeen täyttöoh- jeissa. Ilmoituksen voi tehdä myös sähköisesti.

Työntekijöillä on oikeus valita työsuojeluvaltuutettu kaikille työmaille, jossa työskentelee yhtä aikaa kahden tai useamman työnantajan työntekijöitä.

2 Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus (Työturvallisuuslaki 2 luku 14 §)

Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpai- kan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava, että työnte- kijä perehdytetään riittävästi:

• työhön ja työolosuhteisiin,

• työ- ja tuotantomenetelmiin,

• työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyt- töön (esim. nestekaasu)

• turvallisiin työtapoihin (esim. tulenarkojen ja kaasuuntuvi- en liimojen ja lakkojen käsittely)

• erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista Lisäksi työntekijälle annetaan opetusta työn haittojen ja vaaro-

jen estämiseksi sekä työturvallisuutta uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi. Mikäli mahdollista työsuojeluvaltuutetulle tai työ- suojeluasiamiehelle varataan läsnäolotilaisuus opastuksen ajaksi (Lattianpäällystysalan TES 29 §). Liitot suosittelevat, että pereh- dyttämisestä tehdään aina lomake. Samalla tarkastetaan, että työn- tekijän pätevyydet (työturvallisuuskortti ym.) ovat kunnossa.

3 Työn suunnittelu ja työmenetelmät

Työnantaja toimittaa työmaalle vain sellaisia materiaaleja, joissa on säädösten mukaiset pakkausmerkinnät, sekä kustakin tuottees- ta käyttöturvallisuustiedotteen (REACH-asetus (EY) N:o 1907/2006). Lisäksi on työmaalle toimitettava kemikaaliluettelo työntekijöiden nähtäville. Käyttöturvallisuustiedotteiden sisältöön on perehdyttävä ennakkoon työtä suunniteltaessa. Käyttöturvalli- suustiedotteissa mainitut henkilösuojaimet annetaan työntekijöi- den käyttöön ja valvotaan, että niitä käytetään oikein. Haitallisten

aineiden käytöstä (esim. kontaktiliimojen, reaktiolakkojen, lattia- pinnoitteiden käytöstä) tiedotetaan työmaalla ja varmistetaan, et- tei työmaan muut työntekijät altistu aineille.

Jos työntekijä huomaa puutteita työmaalle toimitettujen mate- riaalien pakkausmerkinnöissä, käyttöturvallisuustiedotteissa tai henkilösuojaimissa, hänen on välittömästi ilmoitettava siitä työn- antajalle. Työnantajan velvollisuus on tällöin korjata havaitut puutteet viipymättä.

4 Yksintyöskentely (Työturvallisuuslaki 5 luku 29 §) ja työstä pidättäytyminen (Työturvallisuuslaki 4 luku 23 §)

LTO

Lattianpäällystysalan työssä yksintyöskentelyn vaaratekijöiden selvittämisessä ja arvioinnissa on otettava huomioon olosuhteet ja työajoista johtuvat vaarat. Työnantajan on järjestettävä mahdolli- suus tarpeelliseen yhteydenpitoon työntekijän ja työnantajan tai muiden työntekijöiden välillä. Samalla on myös varmistettava mahdollisuus avun hälyttämiseen. Jos työntekijä joutuu mene- mään ahtaaseen suljettuun tilaan, hänellä täytyy olla varmistus- henkilö tilan ulkopuolella. Samoin jos työssä käytetään erittäin voimakkaita kemikaaleja (epoksit, kontaktiliimat jne.) Erityisen huolellinen on oltava kun kyseessä on vähän työkokemusta omaa- vat työntekijät, heidän yksin työskentelyään on rajoitettava aina kun mahdollista.

Työntekijällä on oikeus pidättäytyä sellaisen työn tekemisestä, josta aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työn- tekijöiden terveydelle. Työstä pidättäytymisestä tulee ilmoittaa työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Mi- käli työnantaja tarjoaa työntekijälle muuta työtä vaarallisen työn tilalle, työntekijällä on velvollisuus ottaa työ vastaan. Mikäli työn- antajalla ei ole tarjota työntekijälle muuta työtä, hän on kuitenkin velvollinen maksamaan palkkaa työntekijälle eikä hän saa muu- tenkaan rangaista työntekijää pidättäytymisestä.

5 Työssä tarvittavat luvat ja kortit

Lattianpäällystysalan työssä voi työn tilaaja, rakennuttaja tai pää- urakoitsija vaatia tiettyjä todistuksia työntekijöiden pätevyydestä. Tilaajan vaatimasta korttikoulutuksesta ja siihen liittyvistä kustan- nuksista vastaa työnantaja (Lattianpäällystysalan työehtosopimus, koulutussopimus)

Työturvallisuuskortti

Työturvallisuuskortin käyttöönotto on vapaaehtoista, mutta useat tilaajayritykset edellyttävät alihankkijoidensa työntekijöiltä työ- turvallisuuskortin. Työturvallisuuskortin saanti edellyttää työtur- vallisuuskorttikurssin hyväksyttyä suorittamista. Kortti on voi- massa viisi vuotta. Työturvallisuuskorttikoulutusta hallinnoi Tapa- turmavakuutusten liitto. Varsinaista koulutusta järjestävät mm. useat aikuiskoulutuskeskukset eri puolella Suomea.

Tulityökortti

Vakuutusyhtiöiden ohjeiden mukaan tulitöiden tekeminen työ- maalla edellyttää aina kirjallista tulityölupaa ja työntekijöiltä voi- massaolevaa tulityökorttia. Tulityökortti on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) myöntämä määräaikainen kortti, jonka haltijalla on oikeus tulitöiden tekemiseen. SPEK:in mukaan latti- anpäällystysalalla tulitöitä ovat esim. (neste)kaasupuhaltimen käyttö maton kiinnityksessä.

VTT-henkilösertifikaatti

Märkätilojen vedeneristeen asentajat tarvitsevat useimmilla työ- mailla VTT-henkilösertifikaatin. Henkilösertifikaatti myönnetään ensin kahdeksi vuodeksi ja uusitaan sitten kahdeksi tai viideksi vuodeksi kerrallaan sertifiointialueen sääntöjen mukaan, jos hen- kilö täyttää sertifiointivaatimukset. Henkilösertifikaatti vanhenee eli sen voimassaolo lakkaa, mikäli henkilösertifikaatin haltija ei toimita työkohde- ja koulutustietoja säännöllisesti tai laiminlyö vuosimaksun maksamisen.

Työntekijän tunnistekortti

Jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä henkilöllä on olta- va kuvallinen tunniste, josta selviää henkilötietojen lisäksi myös työnantaja. Tunnistekortti on pidettävä työmaalla näkyvillä. Tun- nistekortissa tulee olla 1.9.2012 lisäksi työntekijän veronumero.

6 Henkilönsuojaimet (Työturvallisuuslaki 2 luku 15 §)

Henkilönsuojainten valinta työmaalle tulee perustua riskinarvi- ointiin (VNp 1407/93). Apuna valinnassa käytetään materiaalien pakkausmerkintöjä ja käyttöturvallisuustiedotteita.

Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset suojavälineet sekä muut tarvittavat apuvälineet tai varusteet, silloin kun työn luonne, työolosuhteet tai työn tarkoituksenmukainen suorittaminen sitä edellyttää ja se on välttämätöntä työtapaturmavaaran välttämisek- si.

Lattianpäällystysalan työehtosopimuksessa on lisäksi omia määräyksiä kuten suojavaatetuksen, turvakenkien sekä suojala- sien luovuttamisesta työntekijöiden käyttöön. Lisäksi suositellaan polvisuojien käyttöä, aina kun työskennellään polvillaan.

Työntekijällä on laissa säädetty velvollisuus:

LTO

• käyttää työnantajan hänelle antamia henkilösuojaimia ja muita varusteita ohjeiden mukaisesti

• huolehtia työnantajan antamista henkilösuojaimista ja va- rusteista

• käyttää työssään sellaista asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa

• noudattaa turvallisuusohjeita vaarallisten aineiden käytössä ja käsittelyssä

Esimerkkejä Lattianpäällystysalan töissä esiintyvistä aineista, jotka vaativat henkilösuojaimia

Tarkista aina ensin käyttöturvallisuustiedote !

Kontaktiliimat:

Kontaktiliimat sisältävät mm. asetonia ja teollisuusbensiiniä. Höyry ärsyttää ihoa ja silmiä. Huolehdittava tehokkaasta ilman- vaihdosta tai käytettävä hengityksensuojainta (puolinaamari / rai- tisilmasuojainta) työn kestosta riippuen. Käytössä on lisäksi huo- mioitava liiman alhaiset syttymis- ja räjähtämislämpötilat.

Kvartsipöly:

Tiili-, betoni- ym. rakennuspöly sisältää muutamia prosentteja kvartsia. Kvartsipöly voi aiheuttaa pitkäkestoisessa voimakkaassa altistuksessa pölykeuhkosairauden, silikoosin. Monet kivilaadut sisältävät kvartsia, ja sen takia sille altistutaan monissa rakennus- töissä. Kvartsipölylle altistuminen voi johtaa keuhkosyöpään tai munuaissairauteen sekä olla laukaisevana tekijänä eräissä reu- maattisissa sairauksissa. Lattianpäällystäjä voi altistua kvartsipö- lylle hiontatyössä. Kaikissa pölyävissä töissä on aina käytettävä hengityssuojainta.

Puupöly:

Puupölyn tyypillisiä terveyshaittoja ovat yskä ja keuhkoärsytys, silmien ärsytysoireet ja sidekalvon tulehdukset, erilaiset iho-oi- reet, krooninen keuhkoputkentulehdus, hengenahdistus, astma ja pitkittynyt nuha. Puupölylle altistuvilla henkilöillä on yli 10-ker- tainen riski sairastua nenän ja sen sivuontelon syöpään. Erityisesti kovapuupöly (tammi ja pyökki) lisää riskiä merkittävästi. Siksi työnantajan on Suomessakin ilmoitettava tammen ja pyökin pölyl- le altistuvat henkilöt ASA-rekisteriin.

Ulkomaisia puulajeja työstettäessä on aina käytettävä kohde- poistolla varustettuja työkaluja eikä kovapuulajeja sisältävää pö- lyä saa kierrättää takaisin työtilaan. Puulattioita tai parketteja hiot- taessa käytetään yleensä kohdepoistolla varustettuja koneita, mut- ta työtilaan pääsee siitä huolimatta lähes aina pölyä. Vuotoja syn-

tyy erityisesti reunoja hiottaessa, ja laitteessa esiintyy myös reuna- vuotoja. Puupölyä ei pidä siivota kuivaharjauksella, vaan suuret palaset ja roskat tulisi kerätä käsin tai lastan avulla. Sen jälkeen tila imuroidaan hyvällä teollisuusimurilla tai keskuspölynimurilla.

Akryylilattiapinnoitteet:

Pinnoitteet sisältävät metyylimetakrylaattia, joka ärsyttää silmiä, ihoa ja limakalvoja, ja joka saattaa aiheuttaa keskushermostohäi- riöitä. Aine on erittäin ärsyttävän hajuinen.

Työalueet on eristettävä muista tiloista osastoimalla ja varus- tamalla osastot koneellisilla alipaineistuslaitteistoilla, joilla saa- daan aikaan erittäin tehokas ilmanvaihto työkohteessa.

Vaihtoehtoisesti työ voidaan tehdä normaalityöajan ulkopuo- lella. Työntekijöiden on käytettävä puhaltavaa hengityksensuo- jainta, suoja-asua ja käsineitä ihoallergioiden estämiseksi.

Epoksilattiapinnoitteet:

LTO

Käytettäessä epoksituotteita ihon suojaus on erittäin tärkeää aller- gioiden ehkäisemiseksi. Ihoaltistuksen ehkäisy on vielä tärkeäm- pää liuotteettomissa ja vesiohenteisissa epoksimassoissa kuin liu- otteita sisältävissä. Työntekijöiden on käytettävä suoja-asua ja kä- sineitä sekä liuotintuotteita käytettäessä puhaltimella varustettua hengityksensuojainta. Liuotintyössä edellytetään matalapaineista kohdepoistoa.

Uretaanilattiapinnoitteet:

Uretaanituotteet sisältävät isosyanaattiyhdisteitä. Nämä yhdisteet voivat herkistää hengitysteitä ja aiheuttaa astmaa. Työntekijöiden on käytettävä työskentelyn aikana puhaltavaa hengityksensuojain- ta. Lisäksi iho on suojattava suoja-asulla ja suojakäsineillä. Työssä edellytetään matalapaineista kohdepoistoa.

Liuotinohenteiset lakat:

Liuotinohenteiset lakat sisältävät usein hermomyrkkyjä, joten suo- jautuminen on ensiarvoisen tärkeää. Hermomyrkyt vaikuttavat her- mostoon ja sitä kautta esimerkiksi muistiin ja mielialaan. Liuotin-

ohenteisille lakoille altistumisen on todettu jopa metabolisen oi- reyhtymän tavoin lisäävän sepelvaltimotautiin sairastumisen ris- kiä sekä nostamalla veren sokeria ja rasva-arvoja. Liuotinohentei- silla lakoilla työskenneltäessä on aina käytettävä sekä ihosuo- jaimia että hengityssuojaimia. Lakoissa käytetään useita eri kovet- timien aineosia, joten käyttöturvallisuustiedotteisiin tulee tutustua aina tarkkaan vaihdettaessa tuotemerkkiä toiseen. Myös useissa vesiohenteisten lakkojen kovettimissa käytetään henkilösuojautu- mista vaativia aineosia.

Puuvahat ja öljyt:

Puuvahat ja -öljyt sisältävät usein teollisuusbensiiniä, joten ihon suojaaminen on erittäin tärkeää ihotulehdusten estämiseksi. Työ- pisteeseen järjestetään tuuletus tai jos se ei ole mahdollista käytet- tävä aina hengityksensuojaimia tuotteen valmistajan ohjeistuksen mukaan. Monet pohjusteöljyt se sijaan ovat paljon vaarallisempia hengitykselle, joten niitä käytettäessä on aina suojauduttava myös soveltuvalla hengityksensuojaimella.

Asbesti:

Asbesti on mineraalikuitu, joka esiintyy eri muodoissa. Asbesti- kuidut läpäisevät pienuutensa vuoksi hengityselinten suojameka- nismit ja varastoituvat keuhkoihin pysyvästi.

Kaikki asbestilajit ovat terveydelle vaarallisia. Asbestipölyl- le altistuminen aiheuttaa asbestoosia, keuhkosyöpää ja keuhko- pussin mesoteliomaa sekä eräitä muita sairauksia ja keuhkomuu- toksia.

Asbestin käyttö uudisrakentamisessa Suomessa loppui vuon- na 1987. Lähes kaikissa peruskorjattavissa rakennuksissa on as- bestia. Lattianpäällystäjä voi törmätä vanhoihin asbestia sisältä- viin tuotteisiin esim. tasoitteissa, laattaliimoissa, joustovinyyli- matoissa.

Asbesti aiheuttaa lattianpäällystäjälle vaaraa, jos asbestia si- sältäviä rakenteita joudutaan purkamaan tai hiomaan. Asbestipur- ku on luvanvaraista, johon valtuudet myöntää työsuojelupiiri.

7. Koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden turvallisuus lattianpäällystysalan töissä

(Työturvallisuuslaki 5 luku 41-43 § sekä Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009)

Työssä saadaan käyttää vain sellaisia koneita, työvälineitä ja laitteita, jotka ovat säännösten mukaisia sekä kyseiseen työhön ja olosuhteisiin sopivia ja tarkoituksenmukaisia. Työnantaja on vas- tuussa laitteiden oikeasta asennuksesta sekä suojalaitteista ja

-merkinnöistä. Laitteiden käyttö ei saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa niillä työskenteleville työntekijöille tai muille työpaikalla oleville henkilöille.

Koneet ja työvälineet on tarkastettava työturvallisuuden var- mistamiseksi ennen ensimmäistä käyttöönottoa. Tämä on tehtävä myös uuteen paikkaan asentamisen tai turvallisuuden kannalta merkittävien muutostöiden jälkeen. Tarkastus on lisäksi suoritetta- va säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa. Tarkastuksen suorittajan tulee olla tehtävään pätevä henkilö. Vaarallisen koneen, työväli- neen tai muun laitteen tarkastuksen saa suorittaa valtuutettu asian- tuntija. Kaikissa yritykseen hankittavissa koneissa ja laitteissa tu- lee olla CE-merkintä.

Pöytäsirkkelin turvallinen käyttö:

LTO

Pöytäsirkkelin käytössä tulee noudattaa laitevalmistajan käyttö-, asennus- ja turvallisuusohjeita. Ennen sirkkelin käyttöä tulee tu- tustua käyttöohjeisiin ja varmistua, että koneen suojat ja henkilö- kohtaiset suojaimet ovat paikoillaan.

Ennen sahauksen aloittamista on varmistettava:

• terätyypin soveltuvuus laitteeseen ja työstettävään materi- aaliin

• terä- ja sahaussyvyyden säätö

• sirkkelipöydän asento, suoruus ja tukevuus

• terän pyörimissuunta

• sahattavan kappaleen hyvä tuenta

• imuria käytettäessä imuletkun liitos sekä imurin toiminta

• virtakaapelin suojaus, mikäli se on kulkutiellä

Työntökahva on tärkeä ja sitä tulee käyttää viimeistään sahauksen loppuvaiheessa, kun joudutaan viemään kädet lähelle terää. Mikä- li kappale on kapea (syntyvän kappaleen leveys alle 12 cm), on työstettäessä käytettävä aina työntökahvaa. Sirkkelillä sahattaessa silmiensuojaimet estävät purun ja sahausjätteen kulkeutumisen silmiin. Hengityksensuojaimet estävät pölyn kulkeutumisen hen- gitysteihin. Sahattaessa tulee käyttää kuulonsuojaimia.

Kaasupuhaltimen turvallinen käyttö:

Nestekaasua käytettäessä on huolehdittava riittävästä ilmanvaih- dosta. Kaasulaitteet tarvitsevat kaasun lisäksi palamisilmaa. Jolle sitä ole riittävästi, syntyy myrkyllistä häkää. Hyvin palava neste- kaasuliekki on sininen. Jos liekin kärjet ovat keltaiset, poltin ei saa riittävästi ilmaa.

Kaasulaitteet tarkastetaan säännöllisesti. Letku- ja putkiliitos- ten tiiveyden voi tarkastaa sivelemällä saippualiuosta mahdollisiin vuotokohtiin tai taivuttelemalla letkua ja etsiä siitä murtumia. Let- kujen suositeltava vaihtoväli on 5 vuotta ja paineensäätimen 10 vuotta. Polttimeen kertyvä pöly on puhdistettava säännöllisesti. Kaasupulloa säilytetään aina pystyasennossa. Xxxxxx käytön jäl- keen muista sulkea pääsulkuventtiili.

8. Työmaan henkilöstötilat

Työmaiden henkilöstötilat tulee järjestää työministeriön päätök- sen rakennustyömaiden henkilöstötiloista 977/94 mukaisesti. Henkilöstötiloilla tarkoitetaan työntekijöiden pukeutumista, pe- seytymistä, ruokailua sekä vaatteiden kuivaamista ja säilyttämistä varten varattuja tiloja ja käymälätiloja. Henkilöstötilat on suunni- teltava ottaen huomioon tuleva työntekijämäärä, tilojen tarkoituk- senmukainen sijoittelu, työmaan liikenne sekä muut tilojen käyt- töön liittyvät seikat. Henkilöstötilojen sijoittaminen ja tarve on suunniteltava yhteistyössä mm. rakennuttajan kanssa. Jos työ- maalla on pääurakoitsijana esim. rakennusyritys, tulee lattianpääl- lystysalan yrityksen varata työntekijöilleen tilat heidän sosiaaliti- loista, mikäli yritys ei järjestä omia tiloja työmaalle (Lattianpääl- lystysalan työehtosopimus 24 §).

9. Lattianpäällystäjän työterveys

(Työterveyshuoltolaki ja Lattianpäällystysalan työehtosopimus 26-27 §, 31 §)

9.1. Työterveyshuolto

Työnantajalla on velvollisuus järjestää työntekijöiden työterveys- huolto. Työnantajan tulee tehdä työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa. Sopimus tai kuvaus tulee pitää työterveyshuoltolain 25 §:n mukaan työntekijöiden nähtävillä työpaikalla. Työnantajan tulee hankkia ja järjestää työterveyshuollon palvelut itse tai yhdessä toisten työnan- tajien kanssa terveyskeskukselta tai työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä.

Työntekijällä on velvollisuus osallistua terveystarkastukseen, joka työn vuoksi arvioidaan välttämättömäksi:

• erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työ- ympäristössä;

• hänen työ- tai toimintakykynsä selvittämiseksi työstä aiheu- tuvien ja terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi.

LTO

Työnantajalla on velvollisuus antaa tarvittavat tiedot työterveys- huollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille työhön, työpaikkaan ja henkilöstöön liittyvistä olosuhteista. Sama velvollisuus velvoit- taa myös työntekijää.

Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimin- tasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset ta- voitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Työpaikkakäynteihin ja muihin työterveys- huollon suorittamiin selvityksiin perustuen toimintasuunnitelmaa tulee tarkistaa vuosittain.

Lattianpäällystäjän alkutarkastus on pyrittävä tekemään ennen työn aloittamista, mutta se on kuitenkin tehtävä viimeistään kuu- kauden kuluessa työsuhteen aloittamisesta. Työn jatkuessa on määräaikaistarkastus toistettava 2 vuoden välein, jollei erityisistä syistä ole tarpeen suorittaa tarkastuksia useammin tai jollei työ- suojeluviranomainen ole niitä määrännyt asetuksen perusteella tehtäväksi useammin (Vnp 1485/2011 4 §)

9.2. Työterveyskortti

(Valtioneuvoston asetus työntekijöiden työterveyskortista raken- nustyössä 1176/2006)

Rakennusalan lakisääteisten terveystarkastusten seurantaa ja toteuttamista varten otettiin käyttöön vuoden 2007 alusta lukien säädöspohjainen henkilökohtainen työterveyskortti.

Työterveyskortti on todiste tehdystä työterveystarkastuksesta ja muistutus seuraavasta tarkastuksesta. Uutta työntekijää palka- tessaan työnantaja saa työterveyskortista tiedon edellisestä tarkas- tuksesta ja voi jättää työhöntulotarkastuksen teettämättä, jos edel- linen tarkastus on vielä voimassa.

Työntekijän tulee pitää työterveyskortti mukanaan työmailla lakisääteisen työterveyshuollon tarkastusten toteamiseksi. Jos kortin tiedoissa on puutteita, tulee työntekijän oikaista ne viimei- simmällä työterveysasemallaan. Yrityksen ja sen työterveyshuol- lon toimintatavasta riippuen työntekijä tai työnantaja varaa seu- raavan tarkastusajan tai työterveyshuolto kutsuu.

9.3. Ammattitaudit

(Ammattitautilaki)

Ammattitaudit ovat sairauksia, joiden pääasiallinen aiheuttaja on jokin työssä oleva fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. Tyypillisiä ammattitauteja lattianpäällystäjillä ovat erilaiset pöly- keuhkosairaudet, ihottumat, polvien rasitusvammat.

Lähete ammattitautitutkimuksiin perustuu työterveyshuoltoon perehtyneen lääkärin arvioon ja tutkittavan työolosuhdetietoihin. Lähetteen tutkimuksiin voi tehdä työterveyslääkäri, muun alan erikoislääkäri tai tutkittavan työolosuhteet ja terveydentilan tunte- va terveyskeskus- tai yksityislääkäri. Tutkimuksiin tarvitaan tapa- turmavakuutusyhtiön maksusitoumus. Työterveyslaitoksen tutki- muksissa kustannuksista vastaa työnantajan vakuutusyhtiö, jolta Työterveyslaitos pyytää maksusitoumuksen potilaan tutkimuksiin. Ammattiastman korvauskäytäntö perustuu tapaturmalakiin ja korvataan kuten työtapaturma. Korvausten saaminen edellyttää E- lääkärinlausuntoa, josta käy ilmi, että astma voidaan osoittaa am- mattiastmaksi eli että se on pääasiallisesti työssä esiintyneen ke-

miallisen tai biologisen altisteen aiheuttama ja syy-yhteys tämän altisteen ja sairauden välillä on todennäköinen.

9.4. Vakuuttamisvelvollisuus Lakisääteinen tapaturmavakuutus

Työnantajan on otettava työntekijöille tapaturmavakuutus, jos työnantajan teettämien työpäivien määrä kalenterivuoden aikana on yhteensä yli 12 päivää. Tapaturmavakuutuksen perusteella mak- setaan korvausta työtapaturmista ja ammattitaudeista. Työtapatur- maksi rinnastetaan myös työmatkalla tapahtuneet tapaturmat. Ta- paturmavakuutusmaksun suuruus vaihtelee työn vaarallisuuden ja yrityksen koon mukaan (0,4 % – 8,00 %). Jos ulkomaalaisella työntekijällä on lähettäjämaasta E101-todistus eli lähetetyn työnte- kijän tapaturmavakuutustodistus, työnantajan ei tarvitse sen voi- massaoloajalta ottaa Suomesta vakuutuksia. Jos todistusta ei ole, työnantajan on hankittava lakisääteinen tapaturmavakuutus suo- malaisesta vakuutusyhtiöstä Suomessa työskentelyn alusta lukien.

9.5. Nuorten työntekijöiden erityissuojelu Lattianpäällystys- alalla

LTO

Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisis- ta ja vaarallisista töistä (475/2006) rajoittaa alle 18-vuotiaiden työskentelyä lattianpäällystäjinä. Xxxxxxxxx mukaan näitä töitä ovat mm:

• Työt, joissa esiintyy nuoren työntekijän ikään nähden liial- lista rasitusta, huomattavaa vastuuta omasta tai toisen tur- vallisuudesta (esim. mattorullien siirtely)

• Yksintyöskentely, kun siihen liittyy ilmeinen tapaturman vaara (esim. ahtaissa säiliömäisissä tiloissa työskentely)

• Työ, jossa altistutaan haitallisesti myrkyllisille aineille, jot- ka voivat vaikuttaa ihmisen terveydelle pysyvästi (esim. epoksipinnoitteet)

Nuorta työntekijää saa käyttää näihin töihin vain jos hänellä on ammatillinen perustutkinto tai hän on ammatillisessa koulutukses- sa opettajan johdolla ja valvonnassa. Työn ja työolosuhteiden nuo- relle työntekijälle aiheuttamaa terveyden vaurioitumisen vaaraa

arvioitaessa käytetään apuna työpaikan työterveyshuoltoa siten kuin erikseen säädetään.

Ennen vaarallisen työn aloittamista työnantajan tai, jos kysy- myksessä on koulutukseen liittyvä työ, koulutuksen järjestäjän on yhteistoiminnassa työnantajan kanssa tehtävä siitä ilmoitus asian- omaiselle työsuojeluviranomaiselle (xxx.xxxxxxxxxx.xx). Ilmoi- tusta on täydennettävä, jos turvallisuuteen vaikuttavat olosuhteet muuttuvat olennaisesti työn aikana.

9.6. Tietosuoja

Yksityiselämän ja yksityisyyden perusoikeuksia työelämässä tur- vataan tietosuojaa koskevassa lainsäädännössä. Työnantajan on kerättävä henkilötiedot ensi sijassa työntekijältä itseltään. Jos työnantaja kerää tietoja muualta, on hänen hankittava siihen työn- tekijän suostumus. Työnantaja saa käsitellä työntekijän terveyden- tilatietoja työntekijän suostumuksella.

Työnantajalla on oikeus pyytää työtehtäviin valituilta työnte- kijältä huumausainetestiä koskeva todistus silloin, kun työtehtä- vien suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voi esim. vaarantaa työntekijän tai toisen henkeä, terveyttä tai työturvallisuutta.

Työntekijällä on oikeus kieltäytyä testistä, mutta silloin työn- antajan ei tarvitse solmia työsuhdetta. Jo solmitun työsuhteen ai- kana työnantaja voi velvoittaa työntekijän huumausainetestiin vain, jos hänellä on perusteltu epäilys käytöstä.

Kameravalvontaa rajoittaa oma säännöstönsä. Kameravalvon- ta työpaikalla on sallittua ainoastaan mikäli tarkkailun tarkoituk- sena on:

• työntekijöiden ja muiden tiloissa oleskelevien turvallisuu- den varmistaminen

• omaisuuden suojaaminen

• tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvonta

• turvallisuutta, omaisuutta tai tuotantoprosessia vaaranta- neiden tilanteiden ennaltaehkäiseminen tai selvittäminen