Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimus
Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimus
9.8.2022-31.3.2024
Sivistystyönantajat
PL 30 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki
Puhelin (00) 0000 0000 xxx.xxxxxxx.xx xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxx.xx
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto
Työmarkkinajohtaja | Xxxxx Xxxxxxx | 09 1728 5717 |
Johtava työmarkkinalakimies | Xxxx Xxx | 09 1728 5715 |
Työmarkkinalakimiehet | Xxxxx Xxxxxxxxx | 09 1728 5721 |
Xxxxx Xxxxxxxxxxx | 09 1728 5727 | |
Xxxxx Xxxxxxxxx | 09 1728 5726 | |
Xxxxxx Xxxxxxxxxx | 09 1728 5736 | |
Työmarkkina-asiantuntija | Xxxx Xxxxxxxxx | 09 1728 5713 |
1. nettiversio
Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimus
2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus 7
6 § Kokoontuminen työpaikoilla 9
7 § Keskusjärjestösopimukset 10
8 § Jäsenmaksujen periminen 10
9 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ja hyvityssakko 10
10 § Voimassaolevat etuudet 11
12 § Sopimuksen voimassaolo 11
2 § Päiväpalkka ja osa-aikatyöntekijän palkka 12
3 § Matkakustannukset ja päivärahat 12
1 § Sovellettavat määräykset 13
3 § Vuosiloman pituus ja ansainta 13
5 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkka 15
6 § Muun kuin kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka 16
7 § Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi 16
5 luku: Sopimus Opetushenkilöstön työaika ja palkkaus 26
2 § Apulaisrehtorin työaika 26
4 § Opettajan säännöllinen työaika 27
5 § Ilta-, yö-, arkipyhä- ja viikonloppuopetuskorvaus 27
6 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan 28
7 § Kokoaikaisen opettajan palkka 28
8 § Osa-aikaisen opettajan työaika ja palkkaus 30
10 § Osastonjohtajan palkka 31
11 § Opettajan henkilökohtainen lisä 31
14 § Sivutoimisen tuntiopettajan palkka 33
16 § Säännöllinen työstävapautus ja ansionmenetyksen korvaaminen 33
6 luku: Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön työaika 35
3 § Työajan tasoittumisjärjestelmä 35
4 § Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson 36
5 § Työajan järjestäminen ja tauot 37
8 § Iltatyölisä ja yötyökorvaus 38
7 luku: Sopimus hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palkkauksesta 41
2 § Palkkausjärjestelmän toteuttaminen ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa 41
3 § Tehtävään liittyvät palkanosat 41
4 § Henkilökohtainen palkanosa 42
5 § Vaativuusryhmän ja palkanosien muuttaminen 43
7 § Lisät, palkkiot ja korvaukset 44
9 § Vaativuusryhmien alimmat palkkaluvut, euroa/kk 46
8 luku: Sopimus paikallisesta sopimisesta 49
1 § Työehtosopimuksen paikallinen soveltaminen 49
2 § Työehtosopimuksen määräyksistä toisin sopiminen 49
3 § Sopimuksen muodosta ja sisällöstä 49
4 § Paikallisen sopimuksen kesto ja päättyminen 49
5 § Paikallisen sopimuksen oikeusvaikutukset ja tiedoksianto 50
7 § Sopimuksen tulkinta ja erimielisyydet 51
9 luku: Sopimus lomarahan vaihtamisesta vapaaksi 52
4 § Sairastuminen vapaan aikana 52
5 § Äitiys- tai isyysvapaa vapaan aikana 52
8 § Pitämättä jääneet vapaat 53
9 § Sopimuksen peruuntuminen (poistettu 9.8.2022) 53
10 § Määräaikaiset työsopimukset 53
11 § Vaikutus eläkkeen määrään 53
10 luku Luottamusmiessopimus 54
1 § Sopimuksen soveltamisala 54
2 § Luottamusmiesjärjestelmä 54
3 § Luottamusmiesten valitseminen ja lukumäärä 55
4 § Luottamusmiehen työsuhde 56
5 § Luottamusmiehen tehtävät 57
6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja 58
7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä 59
8 § Ansionmenetyksen korvaaminen 59
9 § Luottamusmiesten koulutus 59
10 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat 60
2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 61
4 § Ammattiyhdistyskoulutus 62
Sivistystyönantajat ry:n, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n,
Ammattiliitto Jyty ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen
T Y Ö E H T O S O P I M U S
Allekirjoituspöytäkirja ammatillista aikuiskoulutuskeskuksia koskevan työehtosopi- muksen uudistamisesta
Allekirjoittaneet järjestöt Sivista, OAJ, JYTY ja JHL ovat tällä allekirjoituspöytäkirjalla sopineet Sivistystyönantajat ry:n jäseninä olevien ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työntekijöiden työehtoja ja palkkausta koskevan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavin ehdoin:
1. VOIMASSAOLO
Työehtosopimus tulee voimaan 9.8.2022.
Työehtosopimus on voimassa 31.3.2024 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden kerral- laan, ellei sitä viimeistään kuutta viikkoa ennen sen päättymistä ole kumpikaan sopija- puolista kirjallisesti irtisanonut.
Työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tullut voi- maan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman osapuolen toimesta on kir- jallisesti todettu päättyneiksi.
2. PALKANTARKISTUKSET
2.1. Palkantarkistus vuonna 2022
Sopimuskauden aikana ensimmäisenä sopimusvuotena maksetaan seuraava koro- tus:
Yleiskorotus 1.9.2022 2,0 %
Yleiskorotuksella korotetaan henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja sekä euro- määräisiä lisiä ja palkkioita.
Paikallinen erä (HTP-henkilöstö ja opetushenkilöstö) 1.9.2022 0,55 %
Paikallisen erän jakamisesta sovitaan luottamusmiesten kanssa. Perusteena erän ja- kamiseen on käytettävä työn vaativuutta tai työssä suoriutumista. Mikäli erän
jakamisesta ei päästä paikallisesti sopimukseen 30.9.2022 mennessä, jaetaan se yleiskorotuksena.
Paikallisten erien suuruudet lasketaan erikseen kummankin henkilöstöryhmän palkka- summasta.
Paikallisen erän suuruus määräytyy toukokuun 2022 palkkasumman mukaan.
2.2. Palkantarkistus vuonna 2023
Palkkoja ajalle 1.8.2023-31.3.2024 (8 kk) korotetaan korotuksella, jonka voimaantu- loajankohta (korotusajankohta) on 1.8.2023, elleivät osapuolet toisin sovi tavoitelta- van keskimääräisen kustannusvaikutuksen saavuttamiseksi.
Korotusprosentista 70 % jaetaan yleiskorotuksena ja 30 % paikallisena eränä. Paikal- linen erä käytetään paikallisesti työnantajan päättämällä tavalla työn vaativuuden ja työssä suoriutumisen perusteella. Ennen erän jakamista työnantajan on neuvoteltava erän käytön perusteista luottamusmiesten kanssa. Paikallisten erien suuruudet laske- taan erikseen kummankin henkilöstöryhmän palkkasummasta. Paikallisen erän 2023 suuruus määräytyy huhtikuun 2023 palkkasumman mukaan.
Yleiskorotuksilla korotetaan henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja sekä euro- määräisiä lisiä ja palkkioita. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkioita korotetaan koko korotusprosentilla korotusajankohdasta lukien.
Korotuksen (korotusprosentin) suuruus määritellään seuraavalla laskentamallilla:
Korotuksen prosentti lasketaan seuraavien verrokkialojen työehtosopimusten 31.3.2023 mennessä yleisesti tiedossa olevien ja 1.12.2022 - 30.11.2023 aikana to- teutettujen/toteutettavien korotusten (yleiskorotus + mahdollinen yrityskohtainen erä) aritmeettisena keskiarvona (kaksi desimaalia) ottaen huomioon korotusjaksojen (yleiskorotus + mahdollinen yrityskohtainen erä) pituudet[1] ja korotusten (yleiskorotus
+ mahdollinen yrityskohtainen erä) voimaantuloajankohdat siten, että ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten korotus ja kustannusvaikutus sopimuskaudella (24 kk) on yhtä suuri kuin verrokkialojen korotus ja kustannusvaikutus keskimäärin sopimuskau- della (24 kk, 2022-2023):
• Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus (Teollisuusliitto ry ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry),
• Kemianalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus (Ammattiliitto Pro ry ja Ke- mianteollisuus ry) ja
• Teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus (Ammattiliitto Pro ry ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry)
Verrokkialojen sopimuskorotusten määrässä huomioidaan se prosenttimääräinen kus- tannusvaikutus, jolla kyseisen työehtosopimuksen osapuolet ovat sopineet
[1] lasketaan edellisen sopimuskauden päättymisestä, jos sopimuksen voimaantulo viivästyisi.
kustannusvaikutteisista tekstimuutoksista työehtosopimukseen. Sopimuskorotuksen määrä on sovittujen palkankorotusten ja tekstimuutosten ja muiden mahdollisten työ- ehtosopimusmuutosten kokonaiskustannusvaikutuksen suuruinen, minkä verrokkialo- jen osapuolet ovat todenneet työehtosopimusratkaisussaan.
Kokonaiskustannusvaikutuksessa ei huomioida mahdollisen kertaerän kustannusvai- kutusta.
Mikäli verrokkialoilla toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti em. tarkastelujakson aikana euromääräisiä kertaeriä, jotka eivät johdu sopimuskorotusten laskennallisesta siirtämisestä myöhempään ajankohtaan, vaan ovat niistä täysin erillisiä, lasketaan kunkin kertaerän prosentuaalinen osuus verrokkialan keskiansiosta (STA). Kertaerän määrä työehtosopimuksen soveltamisalalla lasketaan edellä määritetyn prosentin pe- rusteella. Tämän jälkeen lasketaan kertaeristä verrokkialojen aritmeettinen keskiarvo. Laskelman mukainen kertaerä toteutetaan tämän työehtosopimuksen työntekijöille ko- rotuksen ajankohtana (pyöristys täyteen euroon ja osa-aikaisille työajan suhteessa).
Mikäli jonkin verrokkialan osalta neuvotteluratkaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.3.2023, jätetään se kertaerän laskennassa pois jakajasta.
Jos jonkin tai joidenkin verrokkialana olevien työehtosopimusten osalta neuvottelurat- kaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 31.3.2023 tai sen em. periaattein laskettu koro- tus on miinusmerkkinen tai nolla, jätetään se/ne laskennan ulkopuolelle korotusta las- kettaessa.
Jos minkään kolmen verrokkialana olevan työehtosopimuksen osalta ei ole 31.3.2023 mennessä saavutettu neuvotteluratkaisua ja/ tai niiden em. periaattein laskettu koro- tus on miinusmerkkinen tai nolla, osapuolet sopivat tarkasteluajankohdan ja palkan- tarkistusten toteuttamisajankohdan ja -tavan mahdollisista muutoksista.
Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen palkankorotuksen määrästä tai korotusajan- kohdasta 30.4.2023 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloit- teesta välityslautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin kolme jäsentä ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan tai hänen määräämänsä. Lauta- kunnan tulee antaa ratkaisu 31.5.2023 mennessä. Lautakunnan mahdolliset kustan- nukset jaetaan osapuolten välillä tasan.
3. LUOTTAMUSMIESKORVAUS JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN PALKKIO Luottamusmieskorvausta ja työsuojeluvaltuutetun palkkiota korotetaan 1.9.2022 lu- kien 2,55 %.
4. PERHEVAPAAT
Uudistetaan 1.8.2022 voimaan tulleeseen perhevapaauudistukseen liittyvät työehto- sopimustekstit (Liite 1).
5. HALLINTO- JA TUKIPALVELUHENKILÖSTÖN PALKKAUS
Uudistetaan työehtosopimuksen 7 luku oheisen liitteen mukaisesti (Liite 2).
6. HALLINTO- JA TUKIPALVELUHENKILÖSTÖN ETÄTYÖSUOSITUS
Työtä voidaan järjestää tehtäväksi myös etätyönä, mikäli etätyö sopii työntekijän työ- tehtäviin ja toiminnan luonteeseen. Etätyöllä tarkoitetaan muualla kuin työnantajan ti- loissa tehtävää työtä. Etätyöhön sovelletaan pääsääntöisesti tavanomaisia työelämän toimintaperiaatteita. Etätyön teettämisessä on huomioitava työntekijöiden tasapuoli- nen kohtelu, ellei työtehtävistä muuta johdu. Etätyön tekeminen perustuu esihenkilön ja työntekijän väliseen sopimiseen. Etätyössä noudatettavista periaatteista suositel- laan käymään henkilöstön edustajan kanssa keskustelu ja kirjaamaan keskeiset peri- aatteet.
7. JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE
Osapuolet neuvottelevat jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti esille tulevista työehtosopimuksen muutostarpeista sopimuskauden aikana.
8. MUUT TYÖEHTOSOPIMUKSEN TEKSTIMUUTOKSET Tekstimuutokset tulevat voimaan sopimuksen voimaantulosta lukien.
Muutetaan 1. luvun 12 § 3. kohta kuulumaan seuraavasti:
Työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tullut voi- maan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman osapuolen toimesta on kirjallisesti todettu päättyneeksi.
Muutetaan 5 luvun 4 §:n 3. kohtaa seuraavasti:
3. Työajan ylitys korvataan rahana tai vastaavana vapaana. Tuntipalkka saadaan ja- kamalla kuukausipalkka luvulla 163 153.
Muutetaan 5 luvun 4 §:n 4. kohta kuulumaan seuraavasti:
4. Opettajalla ei saa olla ilman hänen suostumustaan oppitunteja opetusta ja oh- jausta enempää kuin 33 tuntia viikossa. Em. tasoittumista koskevia määräyksiä so- velletaan myös oppituntien opetuksen ja ohjauksen osalta.
Muutetaan 5 luvun 4 §:n 5. kohta kuulumaan seuraavasti:
Päivittäinen säännöllinen työaika sijoitetaan yleensä kello 7 ja 16 väliseen aikaan, jollei toisin sovita.
Päivittäinen säännöllinen työaika sijoitetaan alkamaan aikaisintaan kello 7, jollei toisin sovita.
Muutetaan 5 luvun 5 §:n 1. kohta kuulumaan seuraavasti:
Tavanomaisen päivittäisen työajan jälkeen ennen kello 22.00 sekä lauantaina kello 7.00–22.00 annetusta opetuksesta maksetaan 15 %:n korvaus. Kello 22.00–7.00 väli- senä aikana annetusta opetuksesta maksetaan 30 %:n korvaus. Arkipyhänä tai sun- nuntaina annetusta opetuksesta maksetaan 50 %:n korvaus. Samoin korvataan työn- antajan kyseisiin ajankohtiin määräämät muut tehtävät.
Samoin korvataan työnantajan kyseisiin ajankohtiin määräämät muut tehtävät.
Iltatyökorvauksena kello 17.00-22.00 sekä lauantaina kello 7.00-22.00 aikana tehdystä työantajan määräämästä opetuksesta ja ohjauksesta maksetaan 20
%:n korvaus. Kello 22.00–07.00 välisenä aikana annetusta työnantajan määrää- mästä opetuksesta ja ohjauksesta maksetaan 35 %:n korvaus. Arkipyhänä tai sunnuntaina annetusta työnantajan määräämästä opetuksesta tai ohjauksesta mak- setaan 50 %:n korvaus.
Samoin korvataan työnantajan kyseisiin ajankohtiin määräämät muut tehtävät.
Muutetaan 5 luvun 5 §:n 2. kohtaa seuraavasti:
2. Ilta-, yö- ja viikonloppuopetuksesta maksettavat korvaukset lasketaan korottamatto- masta tuntipalkasta, joka saadaan jakamalla opettajan kuukausipalkka kokemusvuo- silisineen luvulla 143153. Osa-aikaisen opettajan tuntipalkka lasketaan kuukausipal- kasta, jonka hän saisi kokoaikaisena.
Muutetaan 5 luvun 14 §:n 2. kohta kuulumaan seuraavasti:
Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan pidetyltä oppitunnilta tehdyltä työtunnilta erikseen sovittava tuntipalkka. Tuntipalkan määräämisessä tulee ottaa huomioon opettajan ammattialan koulutus, työkokemus, opettajankoulutus, opetettava aine ja opetuksen teorian/käytännön painotteisuus sekä työsuhteen kesto.
Em. määräystä noudatetaan uusiin työsopimuksiin. Lisätään 5 luvun 14 §:ään uusi 3. kohta:
Tuntiopettajan oikeus sairausajan palkkaan määräytyy työsopimuslain sään- nösten mukaan.
Muutetaan 5 luvun 16 §:n 2. kohdan viimeinen kappale seuraavasti:
Luottamusmiessopimuksen 8 §:n 2. kohdan ylityökorvausta mukaisia tehtäviä vas- taava korvaus saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 102 153, ja näistä tun- neista maksetaan tämän luvun 5 §:n mukaiset lisät.
Muutetaan luottamusmiessopimuksen 7 §:n 3 kohta kuulumaan seuraavasti:
3. Selviytymissopimusta neuvoteltaessa luottamusmies vapautetaan neuvottelujen ajaksi luottamustehtäviin 1. kohdassa todettujen perusteiden mukaisesti.
3. Paikallista sopimusta ja Sselviytymissopimusta neuvoteltaessa luottamusmies vapautetaan neuvottelujen ajaksi luottamustehtäviin 1. kohdassa todettujen perustei- den mukaisesti.
Poistetaan lomarahan vaihtamissopimuksen 9 §:
9 § Sopimuksen peruuntuminen Jos työnantaja sopimuskauden aikana xxxxxxxxx va- paaksi vaihtamista koskevan sopimuksen tekemisen jälkeen lomauttaa, irtisanoo tai osaaikaistaa työntekijän taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla, peruuntuu lomara- han vapaaksi vaihtamista koskeva sopimus.
5. TYÖRYHMÄT
Työryhmä opetushenkilöstön palkkausta koskevan (18.9.2008 laaditun) muis- tion tarkastelusta
Opetushenkilöstön palkkausta koskevan työehtosopimuksen 5 luvun 7 §:n 4. koh- dassa mainitun 18.9.2008 laaditun muistion tarkastelu työryhmässä 28.2.2023 men- nessä.
Tilastotyöryhmä
Työehtosopimuskaudella työskentelee tilastotyöryhmä, jonka tehtävänä on arvioida ja kehittää ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten palkkatilastointia ja tilastotietojen hyö- dyntämistä.
9. SOPIMUKSEN VOIMAANTULO
Työehtosopimus tulee voimaan 9.8.2022
Helsingissä, 9.8.2022
SIVISTYSTYÖNANTAJAT RY
OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ RY AMMATTILIITTO JYTY RY
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY
1. Tässä sopimuksessa on sovittu Sivistystyönantajat/Ammatillisten Aikuiskoulutus- keskusten Työnantajayhdistyksen jäseninä olevien yksityisten ammatillisten ai- kuiskoulutuskeskusten palveluksessa olevien työntekijöiden työehdot.
Pöytäkirjamerkintä:
Mikäli ammatillista koulutusta koskevien lainsäädäntömuutosten joh- dosta syntyy tulkintakysymyksiä tämän sopimuksen soveltamisalaan liit- tyen, ne ratkaistaan ensisijaisesti keskustasolla. Mikäli yhteistä näke- mystä ei löydetä, asia saatetaan sovittelulautakunnan ratkaistavaksi.
Sovittelulautakunnan nimeää valtakunnansovittelija ottaen huomioon osapuolten järjestöllisen edustavuuden.
Sopimus ei kuitenkaan koske:
a) sellaisia oppilaitoksen johtoon kuuluvia, kuten toimitusjohtajia ja vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten työntekijöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.
Soveltamisohje:
Tällä tarkoitetaan sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, joiden pääasialli- siin tehtäviin kuuluu työnantajan edustajana toimiminen sekä joilla on itsenäinen ja vastuullinen asema organisaatiossa.
b) opetustyössä tilapäisiä luennoitsijoita.
2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä palkata ja erottaa työntekijöitä.
2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
Työsopimus ja työntekijälle annettavat tiedot
1. Työsopimus tulee tehdä kirjallisena ottaen huomioon työsopimuslain 1. luvun 3
§:n ja 2. luvun 4 §:n määräykset.
2. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä kulloinkin voimassa olevassa työsopi- muslaissa mainituin perustein. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muutoin kuin edellä mainituin perustein tai määräaikaisia työsopimuksia on ilman pätevää
syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassaole- vana työsopimuksena.
3. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle alan jär- jestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa ketkä toimivat luottamusmiehinä ja missä luottamusmiehet ovat tavattavissa. Luottamusmiehelä on oikeus tarkastaa asian- omaiseen järjestöön kuuluvien kirjalliset työsopimukset.
Koeaika
4. Koeajan osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain määräyk- siä. Koeaikamääräykset eivät tule osaksi työehtosopimusta.
4 § Työsuhteen päättyminen Määräaikainen työsopimus
1. Määräaikainen työsopimus päättyy määräajan päättyessä tai sovitun työn valmis- tuessa ilman irtisanomisaikaa. Jos työsopimuksen kestoa ei ole määritelty kalen- teriajan mukaan, työnantajan on ilmoitettava työntekijälle työsopimuksen päätty- misen ajankohta viipymättä, kun se tulee hänen tietoonsa.
Irtisanomisajat ja -menettely
2. Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan alla mainittuja, työsuhteen keskeytymättömästä kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:
- 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 4 vuotta
- 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta
- 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta
- 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.
Työntekijän irtisanoessa työsopimuksensa on irtisanomisaika seuraava:
- 14 pv, xxx xxxxxxxx on jatkunut enintään 5 vuotta
- 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.
3. Työsuhteen irtisanomisessa noudatetaan työsopimuslain ja yhteistoimintalain mu- kaista menettelyä.
4. Työnantajan on suoritettava irtisanominen todistettavasti, vaadittaessa kirjallisesti ja tällöin siinä on ilmoitettava syy irtisanomiseen.
Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
5. Jos toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä päättää työsuh- teensa irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorittamaan
työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Tämä ei koske niitä tapauksia, joissa työntekijällä lain tai tämän sopimuksen mu- kaan on oikeus purkaa työsopimus tai muutoin lopettaa työsuhde ilman irtisano- misaikaa.
Lomauttaminen
6. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.
7. Lomautusperusteet sekä -menettely määräytyvät työsopimuslain ja yhteistoiminta- lain mukaan.
Mikäli työnantaja tai työ edellyttää, että työntekijä käyttää työssään tietynlaista asua, suojavaatetta tai jalkineita, työnantaja hankkii ja huoltaa ne.
6 § Kokoontuminen työpaikoilla
Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:
a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.
a) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai sen läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytä- miseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse aikuiskoulutuskeskuksen toimintaa.
b) Pidettävän kokouksen järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä vastaavat ko- koustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilön tu- lee olla kokouksessa saapuvilla.
c) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osa- puolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
d) Työntekijäliiton ja 1. momentissa mainitun alaosaston ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle.
1. Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia voimassa olevia keskusjär- jestösopimuksia:
Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsitte- lystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla
Ryhmähenkivakuutussopimus
2. Jos näihin sopimuksiin tehdään muutoksia, on muutosten voimaansaattami- sesta neuvoteltava erikseen.
Työnantaja perii työntekijän antamalla valtuutuksella allekirjoittajajärjestöjen jä- senmaksut palkanmaksun yhteydessä ja tilittää ne liiton ilmoittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.
Työntekijälle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
9 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ja hyvityssakko
1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimieli- syyksistä on neuvoteltava työnantajan ja työntekijöiden luottamusmiehen vä- lillä.
2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhy- esti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa saattaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadit- tava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mai- nittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.
3. Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa kahden viikon kuluessa, ellei toisin sovita ja allekirjoittajajärjestöjen välillä käytävät neuvottelut kolmen viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut, ellei asiasta toisin so- vita.
4. Ellei järjestöjen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
5. Työehtosopimuslain (436/1946) 7−9 §:ien mukaisen ammatilliselle aikuiskoulu- tuskeskukselle ja paikalliselle ammattiyhdistykselle tuomittavan hyvityssakon enimmäismäärä on 2590 euroa.
Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja työntekijän väliseen sopi- mukseen tai työnantajan yksipuoliseen päätökseen perustuvia etuisuuksia, jotka eivät perustu tai ole perustuneet työehto- tai toimiehtosopimukseen.
Kaikki tähän työehtosopimuksen tai sen yksittäiseen määräykseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä.
1. Tämä työehtosopimus on voimassa allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuutta viikkoa ennen sen päättymistä ole kumpikaan sopijapuolista kirjallisesti irtisanonut.
2. Työehtosopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettävä muutos- esityksiä koskeva muistio toiselle sopijapuolelle.
3. Työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman osapuolen toi- mesta on kirjallisesti todettu päättyneiksi.
1. Palkkaperusteista, palkasta ja sen maksamisesta on sovittu palkkausta koske- vissa luvuissa 5 ja 7.
2. Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille, jossa sen tulee erään- tymispäivänä olla työntekijän käytettävissä. Palkka voidaan maksaa käteisenä vain pakottavista syistä.
Jos työntekijän palkka erääntyy sellaisena päivänä, jolloin pankit pidetään suljet- tuina, erääntymispäivänä pidetään lähinnä edeltävää arkipäivää.
Sellaiset lisät, jotka määräytyvät laskentakautena tehdyn työn mukaan, makse- taan viimeistään laskentakautta seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennes- sä.
Jos työntekijällä on työsuhteeseen tullessaan kokemuslisään oikeuttavaa työko- kemusta, myönnetään lisä heti työsuhteen alusta. Uudet kokemuslisät makse- taan oikeuden saavuttamista seuraavan kuukauden alusta.
2 § Päiväpalkka ja osa-aikatyöntekijän palkka
1. Päiväpalkkaa kuukausipalkasta laskettaessa käytetään jakajana kunkin kuu- kauden kalenteripäivien lukumäärää.
2. Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palkka määräytyy sovitun työajan ja työehto- sopimuksen mukaisen säännöllisen työajan suhteessa.
3 § Matkakustannukset ja päivärahat
Työntekijälle, joka matkustaa työnantajan määräyksestä, korvataan syntyneet matkakustannukset noudattaen verohallinnon kulloinkin voimassa olevaa pää- töstä verovapaista matkakustannusten korvauksista.
Työntekijän vuosilomaetuudet määräytyvät voimassa olevan vuosilomalain ja tä- män sopimuksen mukaan.
1. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.
2. Xxxxxxxxx on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy.
3. Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.
4. Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta lauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaattoa, itse- näisyyspäivää eikä vapunpäivää.
5. Kokonainen kalenteriviikko kuluttaa vuosilomaa viisi päivää. Arkipyhät eivät ku- luta vuosilomapäiviä. Niissä vuosilomalain kohdissa, joissa käytetään 12,18 tai 24 arkipäivän käsitettä, tarkoitetaan tässä sopimuksessa vastaavasti 10, 15 tai 20 arkipäivää.
6. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeuttava kalenterikuu- kausi.
7. Säästövapaa on lomavuoden lomapäivistä myöhemmin pidettäväksi siirretty loman osa.
3 § Vuosiloman pituus ja ansainta
1. Vuosiloman pituus määräytyy seuraavasti:
a) Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräyty- misvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut alle vuoden, vuosi- lomapäivien lukumäärä on seuraavan taulukon mukainen:
Täydet lomanmää- räytymiskuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Lomapäivien luku- määrä | 2 | 4 | 5 | 7 | 9 | 10 | 12 | 14 | 15 | 17 | 19 | 20 |
b) Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräyty- misvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, vuosilomapäivien lukumäärä on seuraavan taulukon mukainen:
Täydet lomanmää- räytymiskuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Lomapäivien luku- määrä | 3 | 5 | 7 | 9 | 11 | 13 | 15 | 18 | 20 | 24 | 26 | 30 |
c) Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräyty- misvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden ja jolla on kokemuslisiin hyväksi luettavaa työkokemusta maaliskuun lop- puun mennessä vähintään 15 vuotta, vuosilomapäivien lukumäärä on seuraavan taulukon mukainen:
Täydet lomanmää- räytymiskuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Lomapäivien luku- määrä | 3 | 5 | 8 | 10 | 13 | 16 | 19 | 23 | 25 | 30 | 33 | 38 |
2. Työntekijän todellisen vuosiloma-ajan pituus on aina vähintään sama kuin mikä se olisi vuosilomalain mukaan.
Soveltamisohje:
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan kuitenkin aina tämän sopi- muksen taulukoiden sekä vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta koske- vien määräysten mukaan.
3. Täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyy vuosilomalain 6 §:n mukaisesti.
Soveltamisohje:
Opetushenkilöstön osalta työssäoloon rinnastetaan ne päivät, joilta työnantaja maksaa palkan lukuun ottamatta lauantaita ja sunnuntaita.
1. Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana.
2. Jos kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi määrä- tään koko kalenteriviikko maanantaista sunnuntaihin. Täydellä kalenterivii- kolla kuluu viisi vuosilomapäivää. Arkipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä.
3. Kukin vuosilomapäivä kuluttaa viikon tai jakson säännöllistä työaikaa keski- määräisen päivittäisen tuntimäärän verran.
4. Osa-aikaisessa työsuhteessa työskentelevälle toimihenkilölle, joka työskente- lee keskimäärin vähemmän kuin viisi päivää kalenteriviikossa, annetaan vuo- siloma siten, että lomaan sisältyvien työpäivien ja vapaan osuus muodostuvat yhtä suuriksi.
5 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkka Palkan määrä
1. Työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta työsopimuksensa mukainen nor- maali kuukausipalkka.
Työaikakorvaukset
2. Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työ- aikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. työaikakorvauksia vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja vuosilomakorvauk- seen. Hälytysraha ja varallaolokorvaus eivät ole työajalta maksettavaa kor- vausta eikä niitä huomioida vuosilomapalkkaa tai vuosilomakorvausta lasket- taessa.
Työaikakorvaukset otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausipalkan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut työaikakorvaukset ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista sään- nöllisen työajan palkoista.
Vuosilomapalkan laskeminen, kun työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuo- den aikana
3. Lomapalkka lasketaan vuosilomalain 12 §:n mukaan silloin, kun työntekijän työsopimuksen mukainen työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lo- manmääräytymisvuoden aikana ja muutos on kestänyt yhteensä vähintään yhden kalenterikuukauden tai yhdessä tai useammassa osassa 30 kalenteri- päivää.
Kuukausipalkkaisen työntekijän prosenttiperusteinen lomapalkka lasketaan käyt- täen seuraavia prosentteja:
- 3 luvun 3 §:n 1 a -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 9 prosenttia,
- 3 luvun 3 §:n 1 b -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 13 prosenttia; ja
- 3 luvun 3 §:n 1 c -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 16 prosenttia
Jos muutokset tapahtuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräyty- misvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.
Vuosilomapalkan maksaminen
4. Työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka varsinaisena palkanmaksupäivänä.
Vuosilomakorvauksen määräytyminen
5. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomakorvaus vuosilomapäivää kohti on 1/21 kuukausipalkasta.
6. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkan määräytyessä 3 kohdan prosenttiperusteisen laskennan mukaan, vuosilomakorvaus vuosilomapäivää kohti on tällöin vuosilomapalkan määrä jaettuna lomanmääräytymisvuonna ansaittujen lomapäivien lukumäärällä.
6 § Muun kuin kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka
Muun kuin kuukausipalkalla työskentelevän henkilön vuosilomapalkka määräytyy työehtosopimuksen 3 luvun 5 §:n 3. kohdan mukaisesti.
7 § Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi
Jos työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana sairau- den, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, siirretään työkyvyttömyys- ajalle sijoittuvat vuosiloma- tai säästövapaapäivät myöhäisempään ajankohtaan, mikäli työntekijä pyytää loman siirtoa ilman aiheetonta viivytystä ja mikäli mah- dollista ennen loman alkua. Työntekijällä on vastaava oikeus vuosiloman tai säästövapaan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
Työntekijän on loman siirtoa pyytäessään esitettävä työkyvyttömyydestään lää- kärintodistus tai muu työnantajan määrittelemä luotettava selvitys.
Jos työntekijä ei pyydä loman siirtämistä, oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei siirry työnantajalle.
1. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha on
- 3 luvun 3 §:n 1 a -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 4 prosenttia,
- 3 luvun 3 §:n 1 b -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 5 prosenttia; ja
- 3 luvun 3 §:n 1 c -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 6 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrot- tuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä.
Jos kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy vuosiloma- lain 10 §:n 4 momentin perusteella prosenttiperusteisesti, maksetaan loma- raha kuitenkin yllä olevien määräysten mukaisesti.
2. Muissa palkkausmuodoissa työntekijän lomaraha on 50 prosenttia hänen vuosilomapalkastaan.
Lomarahan maksaminen
3. Lomaraha maksetaan heinäkuun palkan yhteydessä.
4. Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä siten kuin palkan maksa- misesta työsuhteen päättyessä on sovittu.
5. Työntekijällä, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähemmän kuin neljä kuukautta, ei ole oikeutta lomarahaan. Lomarahaan ei ole oikeutta työn- tekijällä, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai purkaa määräaikaisen työsuhteen.
Sopiminen
1. Säästövapaajärjestelmä määräytyy vuosilomalain 27 §:n ja seuraavien mää- räysten mukaan. Säästövapaan käyttäminen edellyttää työnantajan ja työnte- kijän välistä kirjallista sopimusta. Sopimuksessa tulee todeta säästettävien päivien enimmäislukumäärä sekä milloin säästövapaa viimeistään on pidet- tävä. Sopimus voidaan solmia kuitenkin enintään 5 vuodeksi.
2. Lomapäivien siirtämisestä säästövapaaksi on sovittava viimeistään silloin kun toimihenkilölle varataan tilaisuus esittää mielipiteensä lomansa ajankohdasta.
Siirrettävät päivät
3. Säästövapaaksi voidaan siirtää 15 päivää ylittävä osuus 3 luvun 3 §:n mukaan määräytyvästä vuosilomasta
a-kohdan osalta enintään 5 päivää
b -kohdan osalta enintään 10 päivää ja c -kohdan osalta enintään 15 päivää
Vapaan pitäminen
4. Säästövapaat pidetään erikseen sovittavana ajankohtana. Jollei säästövapaan ajankohdasta voida sopia, on toimihenkilön ilmoitettava säästövapaan pitämi- sestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Säästövapaa an- netaan täysinä päivinä, ellei muuta sovita.
Pitämättä jääneet säästövapaat
5. Työsuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta mak- settava lomakorvausta koskevien määräysten mukaisesti.
Työkyvyttömyys säästövapaan alkaessa ja aikana
6. Työntekijän oikeus siirtää säästövapaa työkyvyttömyyden vuoksi määräytyy tä- män työehtosopimuksen 3 luvun 7 §:n mukaisesti.
1 § Sairausajan palkka Palkanmaksun edellytykset
1. Sairausajan palkka maksetaan työntekijän ollessa sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, mikäli työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahalli- sesti tai törkeällä tuottamuksella.
Työntekijän ilmoitusvelvollisuus
2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyydestä ja sen arvioidusta kestosta.
3. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työntekijä käyttää työnantajan nimeämää lääkäriä, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta ai- heutuvat kustannukset. Ensisijaisesti on käytettävä työterveyshuollon lääkäriä.
Soveltamisohje:
Työnantaja voi hyväksyä poissaoloajan palkanmaksun perusteeksi myös työntekijän oman ilmoituksen. Työnantaja määrittelee sen ajan- jakson pituuden, jonka osalta näin menetellään. Työnantajalla on kui- tenkin aina oikeus vaatia jokaisesta poissaolosta lääkärintodistus.
Sairausajan palkallisen jakson pituus
4. Sairausajan palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti:
Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto | Sairausajan palkan kesto |
alle yksi kuukausi | enintään sairasvakuutuslain tarkoitta- malta karenssiajalta |
vähintään 1 kuukausi, ei kuitenkaan 3 vuotta | enintään 28 kalenteripäivältä (4 viikkoa) |
vähintään 3 vuotta, ei kuitenkaan 5 vuotta | enintään 35 kalenteripäivältä (5 viikkoa) |
vähintään 5 vuotta, ei kuitenkaan 10 vuotta | enintään 42 kalenteripäivältä (6 viikkoa) |
vähintään 10 vuotta | enintään 56 kalenteripäivältä (8 viikkoa) |
5. Xxxxxxx poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut työtapaturma, työn- tekijää työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti, maksetaan sairaus- ajan palkkaa 84 kalenteripäivältä (12 viikkoa).
Sairausajan palkanlisä
6. Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työai- kana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada vastaava lisäys sairausajan palkkaan. Sairausajan palkkaa korotetaan samalla prosentti- luvulla kuin edellä mainitut työaikalisät ovat olleet edellisen palkanmaksukau- den palkasta.
Sairauden uusiutuminen
7. Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työ- hön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suoritta- maan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajan- jakso. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin saman sairauden näin uusiutu- essa vähintään sairausvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta.
Päiväraha
8. Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan siirtyy sairausajalta työn- antajalle siltä osin, kun päivärahan määrä ei ylitä työntekijän samalta ajalta saamaa palkkaa.
Pöytäkirjamerkintä:
Toimihenkilön, jonka tehtävien hoito on keskeytynyt määräajaksi koulun tai oppilaitoksen toiminnan keskeytyksen vuoksi, päiväraha tai muu 10. kohdassa tarkoitettu korvaus suoritetaan työnantajalle, kun toimihenkilö on ollut oikeutettu päivärahaan tai muuhun kor- vaukseen, mutta toimihenkilö ei ole hakenut työkyvyttömyyden johdosta vapaata.
9. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään joh- tuvasta syystä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hä- nellä sairausvakuutuslain 11 luvun 1 §:n - 4 §:n nojalla olisi oikeus, on työnan- tajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menette- lyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain päivärahana suorittamatta.
10. Mikäli työntekijä saa työkyvyttömyyden takia muuta päivärahaa tai siihen ver- rattavaa korvausta lain tai työnantajan kustantaman vakuutuksen perusteella, siirtyy oikeus korvaukseen tai päivärahaan sairausajalta työnantajalle siltä osin, kun tämä päivärahan määrä ei ylitä työntekijän samalta ajalta saamaa palkkaa.
11. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista kor- vauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus saada korvaus tai periä sen määrä takaisin työntekijältä siltä osin kuin korvaus ei ylitä samalta ajalta mak- settua palkkaa.
Karanteeni
12. Työntekijälle, joka on tartuntatautilain 16 §:n 2 momentin mukaan (ns. karan- teenitapauksissa) määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta sairausajan palkkaa.
Päihdeongelmaisen laitoshoito
13. Sairausajan palkkaa maksetaan myös silloin, kun päihdeongelmainen työnte- kijä on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajansa kanssa.
2 § Lääkärintarkastukset Palkanmaksun edellytykset
Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkastuksia ole voitu hoi- taa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.
Palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa:
a. Sairauden toteaminen
Työntekijän käydessä sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkas- tuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja rönt- gentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työky- vyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sai- raalassa.
b. Sairauden jatkohoito
Työntekijän käydessä aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkas- tuksessa silloin, kun
- sairaus jatkuu ja työntekijän on tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen
- krooninen sairaus edellyttää ao. erikoisalan lääkärin suorittamaa tarkas- tusta hoidon määrittelemiseksi
- kyseessä on muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittele- miseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos vastaanottoaikaa ei ole saata- vissa työajan ulkopuolella
- kyseessä on syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys.
c. Äkillinen hammassairaus
Äkillisen hammassairauden hoitotoimenpiteiden ajalta, jos hammassairaus ai- heuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työ- vuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoi- don kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
d. Synnytystä edeltävät tutkimukset
Raskaana olevan työntekijän käydessä synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa, mikäli työntekijä ei ole saanut vastaanottoaikaa työajan ulkopuo- lella.
e. Lakisääteiset tarkastukset ja tutkimukset
Työntekijän osallistuessa lakisääteiseen, työterveyshuollon toimintasuunnitel- massa hyväksyttyyn tai työnantajan edellyttämään terveystarkastukseen tai näi- hin liittyviin jälkitarkastuksiin. Tällöin palkkaa ei vähennetä matkojen ajalta. Li- säksi työnantaja suorittaa korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mi- käli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnan- taja myös päivärahan.
Osapuolet ovat kirjoittaneet 1.8.2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuk- seen liittyvät työehtosopimustekstit siten, että ne vastaavat pakottavaa lainsäädäntöä ja kohtelevat työntekijöitä ja heidän erilaisia perheitään yh- denvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Mikäli osapuolten arvio osoittautuisi myö- hemmin virheelliseksi, sitoutuvat osapuolet korjaamaan työehtosopimuk- sen tekstit siten, etteivät työehtosopimuksen kustannukset nouse.
Siirtymämääräys:
Uusia perhevapaita koskevia työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan sopimuksen voimaantullessa niihin työntekijöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulevia sairausvakuutuslain muutoksia. Mikäli työnteki- jään noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sai- rausvakuutuslain säännöksiä, noudatetaan työsuhteessa 31.3.2022 voi- massa ollutta työehtosopimuksen 4 luvun 3 §:ää.
1. Työntekijän raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työ- sopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
Äitiysvapaan ja isyysvapaan palkallisuus ja päiväraha
2. Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun (28/2022) 1 §:n mukaiseen raskausrahaan, maksetaan täysi palkka raskausrahakauden alusta lukien yhteensä enintään 40 yhdenjaksoiselta arkipäivältä.
3. Työntekijälle, jolla on oikeus vanhempainrahaan sairausvakuutuslain 9 luvun (28/2022) 5 §:n 1–3 momentin tai 9 luvun 9 §:n nojalla, maksetaan täysi palkka enintään 32 ensimmäiseltä vanhempainrahapäivältä. Työnte- kijä voi kuitenkin jakaa palkallisen vanhempainvapaan enintään kahteen jaksoon.
4. Palkallisen raskaus- ja vanhempainvapaan edellytyksenä on, että työnte- kijä on ollut työsuhteessa välittömästi ennen edellä tarkoitettujen vapai- den alkamista vähintään kolme kuukautta.
Lisäksi edellytyksenä palkan maksamiselle on, että työntekijä on oikeu- tettu ko. ajalta raskaus- tai vanhempainrahaan.
Mikäli ennen raskausvapaata alkanut palkaton poissaolo jatkuu raskaus- tai vanhempainvapaan aikana, ei työnantajalla ole tältä ajalta palkanmaksuvelvol- lisuutta. Tämä ei koske raskauteen liittyvää palkatonta poissaoloa.
5. Siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa raskaus- tai vahempainvapaan ajalta palkkaa, suoritetaan raskaus- tai vanhempainraha sairausvakuutuslain 7 lu- vun 4 §:n perusteella työnantajalle.
Jos raskaus- tai vanhempainrahaa ei makseta työntekijän laiminlyönnin joh- dosta, vähennetään palkasta menetettyä raskaus- tai vanhempainrahaa vas- taava osa.
Poissaoloajan vaikutus työsuhde-etuuksiin
6. Työntekijän ollessa poissa työstä pidempään kuin lakisääteisen äitiys-, isyys-, raskaus- tai vanhempainvapaan ajan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomi- oon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.
Tilapäinen hoitovapaa
7. Alle 10 -vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti, on lapsen huol- tajalla tai lapsesta elatusvastuussa olevalla vanhemmalla oikeus saada palk- kaa enintään 3 työpäivältä sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukai- sesti. Palkka maksetaan sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.
Soveltamisohje:
Muulle kuin yksinhuoltajalle palkkaa maksetaan, jos toisella huol- tajista ei ole ansiotyönsä, työaikansa tai muun pakottavan esteen johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.
Poissaolosta on annettava tämän työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Tar- vittaessa on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.
Työntekijä, joka edellä mainitun syyn takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle, sekä mikäli mahdollista siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.
Vaikeasti sairas lapsi
Mikäli työntekijän on välttämätöntä lapsen hoitamiseksi olla poissa työstä yli 3 työpäivän ajan, järjestetään hänelle mahdollisuus pal- kattomaan poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.
Elatusvastuussa olevana vanhempana tarkoitetaan lapsen biolo- gista vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu tai joka ei ole lapsen huoltaja.
8. Työntekijällä, joka on oikeutettu sairausvakuutuslain 10 luvun mukaiseen vai- keasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettävään erityishoito- rahaan, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen ko. päätöksen mukaiseen lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Poissaolo on palkatonta.
Poissaolo pakottavista perhesyistä
9. Jos perheessä sattuu äkillinen sairaustapaus, työntekijällä järjestetään mahdol- lisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon. Tällaisen poissaolon ta- kia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.
Lähiomaisen kuolema ja hautajaiset
1. Lähiomaisen kuoleman tai hautajaisten johdosta järjestetään työntekijälle mah- dollisuus lyhyeen enintään yhden päivän poissaoloon. Tällaisen poissaolon ta- kia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansiota vähennetä.
Soveltamisohje:
Lähiomaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä vanhempia, iso- ja appivanhempia, lapsia, puolisoa, avopuolisoa sekä veljiä ja sisaria.
Appivanhemmilla tarkoitetaan myös avopuolison vanhempia, jos avopuolisoihin sovelletaan lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta.
Vihkiminen, parisuhteen rekisteröiminen ja merkkipäivä
2. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään ja parisuhteen rekis- teröimistä varten, mikäli vihkimis- tai rekisteröimispäivä on hänen työpäivänsä.
3. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkki- päivä sattuu hänen työpäiväkseen.
Maanpuolustus
4. Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.
5. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin tai siviilipalveluksen täy- dennyspalvelukseen, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä, mikäli ne olisivat olleet toimihenkilön työpäiviä. Vapaapäi- viltä vähennystä ei suoriteta.
6. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvalle naispuoliselle työntekijälle anne- taan palkatonta vapaata asepalvelun ajaksi. Tältä ajalta ei kerry työsuhteeseen perustuvia etuuksia.
Yhteiskunnallinen ja ammattiyhdistystoiminta
7. Kunnanvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä ole- valle työntekijälle maksetaan palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotus, mikäli edellä mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta. Kokoukseen osallistuminen ei vähennä vuosilomaetuja.
8. Työntekijälle järjestetään mahdollisuus osallistua työehtosopimuksen allekirjoit- tajajärjestön sekä keskusjärjestön päättävien elinten kokouksiin. Tällainen pois- saolo ei aiheuta toimihenkilön ansion alenemista.
Poissaolosta sopiminen
9. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on työntekijän sovittava työnanta- jan kanssa.
5 luku: Sopimus Opetushenkilöstön työaika ja palkkaus
Tätä lukua sovelletaan opetushenkilöstön lisäksi myös työntekijään, jonka työso- pimuksen mukaisiin tehtäviin kuuluu koulutuksen ja opetuksen suunnittelua sekä opettamista.
1. Opetustuntimäärä on 100−350 kalenterivuodessa.
2. Apulaisrehtorin toimessa noudatetaan kokonaistyöaikaa. Apulaisrehtori työs- kentelee soveltuvin osin toimistotyöajan mukaista työaikaa koskevien mää- räysten mukaisesti kuitenkin työn erikoisluonne huomioon ottaen.
3. Työn erikoisluonteesta johtuen apulaisrehtorin tehtäväkokonaisuus muodos- tuu osittain tehtävistä, joiden sijoittaminen tarkasti rajattuun työaikajärjestel- mään tai päivittäiseen työaikaan on vaikeaa sekä osittain tehtävistä, jotka voi- daan suorittaa muuallakin kuin varsinaisella työpaikalla. Lisäksi työmäärä vaihtelee vuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä apulaisrehtorin työ- aika muodostuu joustavaksi poiketen tältä osin edellä mainitusta työajasta.
1. Apulaisrehtorin kuukausipalkka määräytyy seuraavan palkkaryhmittelyn perus- teella:
Palkat 1.9.2022 alkaen:
Ylempi korkeakoulututkinto | 3 558,23 € | - | 5 725,89 € |
Muu tutkinto | 3 443,38 € | - | 5 495,63 € |
Palkat x.x.2023 alkaen (täydennetään, kun toisen vuoden korotuksista sovittu):
Ylempi korkeakoulututkinto | - | ||
Muu tutkinto | - |
2. Apulaisrehtorin palkkaa määriteltäessä on otettava huomioon hänen tehtä- viensä vaativuus ja vastuullisuus. Lisäksi on otettava huomioon hänen kykynsä ja taitonsa suoriutua tehtävistään sekä näiden ominaisuuksien lisääntyminen työsuhteen aikana.
3. Apulaisrehtorin saavutettua palkkaryhmittelyssä edellytetyn pätevyyden tarkis- tetaan hänen palkkaustaan seuraavan kuukauden alusta vähintään uuden palkkaryhmittelyn alarajaan, ottaen kuitenkin huomioon edellä kohdassa 2 mai- nitut palkanmääräytymisperusteet.
4 § Opettajan säännöllinen työaika
1. Kokoaikaisen opettajan säännöllinen työaika on 37 tuntia 50 minuuttia vii- kossa.
2. Säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopia järjestettäväksi myös siten, että se tasoittuu enintään vuoden aikana keskimäärin 37 tuntiin 50 minuuttiin viikossa.
Vuoden tasoittumisjakso voidaan ylittää.
3. Työajan ylitys korvataan rahana tai vastaavana vapaana. Tuntipalkka saa- daan jakamalla kuukausipalkka luvulla 153.
4. Opettajalla ei saa olla ilman hänen suostumustaan opetusta ja ohjausta enempää kuin 33 tuntia viikossa. Em. tasoittumista koskevia määräyksiä so- velletaan myös opetuksen ja ohjauksen osalta.
Mikäli tasoittumisjakson opetus- ja ohjaustuntien määrä ylittää keskimäärin 33 tuntia viikossa, maksetaan ylittäviltä tunneilta 3. kohdan mukainen korvaus.
Mikäli tasoittumisjakson aikana opettajalle maksetaan 3 kohdan perusteella korvausta keskimääräisen viikkotyöajan ylittämisestä, ei vastaavalta tunti- määrältä enää makseta tämän sopimuskohdan mukaista korvausta.
Opetus- ja ohjaustuntien määrä tulee pyrkiä tasoittamaan tasoittumisjakson aikana.
5. Päivittäinen säännöllinen työaika sijoitetaan alkamaan aikaisintaan klo 7, jollei toisin sovita.
6. Opettajalla on velvollisuus sopia työnantajan kanssa säännöllisen työajan li- säksi osallistumisesta enintään 12 tunnin verran opettajan omaa ammattitai- toa edistävään ja ylläpitävään koulutukseen tai työnkykyä ja työnhyvinvointia parantavaan toimintaan työvuoden aikana. Luottamusmiehen kanssa neuvo- tellaan tämän työajankäytön yhteisistä periaatteista.
5 § Ilta-, yö-, arkipyhä- ja viikonloppuopetuskorvaus
1. Iltatyökorvauksena kello 17.00-22.00 sekä lauantaina kello 7.00-22.00 aikana tehdystä työantajan määräämästä opetuksesta ja ohjauksesta maksetaan 20
%:n korvaus. Kello 22.00–07.00 välisenä aikana annetusta työnantajan
määräämästä opetuksesta ja ohjauksesta maksetaan 35 %:n korvaus. Arki- pyhänä tai sunnuntaina annetusta työnantajan määräämästä opetuksesta tai oh- jauksesta maksetaan 50 %:n korvaus.
Samoin korvataan työnantajan kyseisiin ajankohtiin määräämät muut tehtävät.
2. Ilta-, yö- ja viikonloppuopetuksesta maksettavat korvaukset lasketaan korottamat- tomasta tuntipalkasta, joka saadaan jakamalla opettajan kuukausipalkka koke- musvuosilisineen luvulla 153. Osa-aikaisen opettajan tuntipalkka lasketaan kuu- kausipalkasta, jonka hän saisi kokoaikaisena.
3. Xxxxxxx on maksettava viimeistään työn tekemistä seuraavan kalenterikuukau- den aikana.
6 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan
1. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat ylimää- räisiä vapaapäiviä, jos se tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista.
Jollei näitä päiviä ole mahdollista antaa vapaapäiväksi, on vastaava kokonainen ylimääräinen vapaapäivä pyrittävä antamaan jonakin muuna päivänä saman vii- kon tai työaikajakson kuluessa.
2. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjakson työaikaa säännöllisen päivittäisen työajan verran.
7 § Kokoaikaisen opettajan palkka
1. Kokoaikaisen opettajan, jolla on ammatillisen oppilaitoksen tai ammatillisen ai- kuiskoulutuskeskuksen opettajan kelpoisuus lukuun ottamatta opettajankoulu- tusta, kuukausipalkka määräytyy seuraavan palkkaryhmittelyn perusteella:
Palkat 1.9.2022 alkaen:
Ylempi korkeakoulututkinto | 3 555,30 € | - | 4 165,86 € |
Alempi kork.tutk., amk, insinöörin tutk. | 3 377,49 € | - | 3 863,89 € |
Opistoasteen tutkinto | 2 950,65 € | - | 3 383,11 € |
Muu tutkinto | 2 810,17 € | - | 3 222,04 € |
Palkat x.x.2023 alkaen (täydennetään, kun toisen vuoden korotuksista sovittu):
Ylempi korkeakoulututkinto | - | ||
Alempi kork.tutk., amk, insinöörin tutk. | - | ||
Opistoasteen tutkinto | - | ||
Muu tutkinto | - |
2. Muun kuin 1 kohdassa tarkoitetun kokoaikaisen opettajan kuukausipalkka mää- räytyy seuraavan palkkaryhmittelyn perusteella:
Palkat 1.9.2022 alkaen:
Ylempi korkeakoulututkinto | 2 843,69 € | - | 3 332,63 € |
Alempi kork.tutk., amk, insinöörin tutk. | 2 705,10 € | - | 3 091,48 € |
Opistoasteen tutkinto | 2 269,34 € | - | 2 583,09 € |
Muu tutkinto | 2 162,60 € | - | 2 460,12 € |
Palkat x.x.2023 alkaen (täydennetään, kun toisen vuoden korotuksista sovittu):
Ylempi korkeakoulututkinto | - | ||
Alempi kork.tutk., amk, insinöörin tutk. | - | ||
Opistoasteen tutkinto | - | ||
Muu tutkinto | - |
3. Jos opettaja on suorittanut opettajankoulutuksen, palkkaryhmittelyn ylä- ja ala- rajoja korotetaan kymmenellä prosentilla.
4. Kokoaikaisen opettajan palkkaa määriteltäessä työsuhteen alkaessa ja sen jat- kuessa on otettava huomioon hänen tehtäviensä vaativuus ja vastuullisuus. Li- säksi on otettava huomioon hänen kykynsä ja taitonsa suoriutua tehtävistään sekä näiden ominaisuuksien lisääntyminen työsuhteen aikana.
Pöytäkirjamerkintä:
Palkkaa määriteltäessä noudatetaan sopijaosapuolten yhteistä muistiota 18.9.2008.
5. Kokoaikaisen opettajan saavutettua palkkaryhmittelyssä edellytetyn pätevyy- den tarkistetaan hänen palkkaustaan seuraavan kuukauden alusta vähintään uuden palkkaryhmittelyn alarajaan, ottaen kuitenkin huomioon edellä kohdassa 4 mainitut palkanmääräytymisperusteet.
Pöytäkirjamerkintä:
4 §:n 4 ja 5 kohtia sovelletaan 1.2.1994 ja sen jälkeen alkaneisiin työsuhteisiin sekä ennen ao. ajankohtaa alkaneisiin työsuhteisiin mikäli palkkaperusteissa tapahtuu 4 tai 5 -kohtien mukainen muu- tos (mm. opettajankoulutus).
8 § Osa-aikaisen opettajan työaika ja palkkaus
1. Osa-aikaisen opettajan, jonka säännöllinen viikkotyöaika työsopimuksen mu- kaan on alle 37 tuntia 50 minuuttia viikossa, mutta kuitenkin keskimääräin vä- hintään 16 tuntia viikossa, kuukausipalkka on samassa suhteessa kokoaikai- sen palkkaa alempi kuin viikoittainen työaika on kokoaikaisen viikkotyöaikaa (37 h 50 min) lyhyempi.
2. Osa-aikaisen opettajan työaika voidaan paikallisesti sopia järjestettäväksi myös siten, että se tasoittuu enintään vuoden aikana sovittuun tuntimäärään.
3. Jos osa-aikaisen opettajan työaikaa ei ole työsopimuksessa määritelty kiinteä- nä viikkotyöaikana, käytetään tasoittumisjaksona palkanmaksukautta ja palkka maksetaan näin saadun viikkotyöajan perusteella kuukausittain. Paikallisesti voidaan sopia pidemmästä tasoittumisjaksosta.
4. Jos 2 kohdassa tarkoitetun opettajan palkallisen poissaolon viikoittainen työ- aika ei ole tiedossa, opettajalle maksetaan edellisen vuosineljänneksen keski- määräisen työajan perusteella määräytyvä palkka.
5. Huhtikuun 30. päivänä 1991 palveluksessa olleen osa-aikaisen opettajan vii- koittaiseen työaikaan tulee sisällyttää muuta työaikaa kuin oppitunteja seuraa- vasti:
Opetustuntien lukumäärä Muu työaika
viikossa tuntia/viikossa
16 - 18 1,5
19 - 25 2,5
26 - 32 3
33 - 35 4
1. Palveluvuodet 5 v. 10 v. 15 v. 20 v. Prosentit 5 % 5 % 5 % 5 %
2. Kokemuslisät lasketaan kuukausipalkan ja edellisten kokemuslisien yhteismää- rästä.
3. Kokemuslisään oikeuttavaksi palveluajaksi luetaan oppilaitoksessa päätoimise- na rehtorina tai opettajana palveltu aika.
4. Kokemuslisään oikeuttavaksi palvelukseksi voidaan lukea päätoimiseksi kat- sottavaa palvelua opetusaluetta vastaavalla käytännöllisellä alalla ja yrittäjänä toimittua aikaa.
5. Kokemuslisään oikeuttavan palvelusajan täytyttyä tarkistetaan palkka koke- muslisän täyttymistä seuraavan kuukauden alusta lukien kokemuslisän edellyt- tämällä prosenttimäärällä.
6. Ennen 1.9.2008 alkaneiden työsuhteiden osalta ei vuosilomaoikeutta lasketta- essa sovelleta aiemmin voimassa olleen opetushenkilöstön työaikaa ja palk- kausta koskevan sopimuksen 8 §:n 4. momentin mukaista viiden vuoden ra- jausta. Siten vuosilomaan oikeuttavaksi palveluksi voidaan lukea päätoimiseksi katsottavaa palvelua opetusaluetta vastaavalla käytännöllisellä alalla tai toisen työnantajan palvelusta, josta on olennaista hyötyä työtehtävissä.
Työntekijän on esitettävä hyväksyttävä selvitys työkokemuksestaan ennen kuin se otetaan huomioon lomanansainnassa.
Saatuaan edellä tarkoitetun selvityksen työnantaja päättää, luetaanko työkoke- mus hyväksi vuosilomaan ja kokemuslisiin oikeuttavaa palveluaikaa lasketta- essa.
Aiempi työkokemus lasketaan hyväksi viiden vuoden ylittävältä osaltaan vasta lomanmääräytymisvuoden 1.4.2013–31.3.2014 alusta lukien niissä tapauksissa, joissa edellä tarkoitettua kokemusta ei aikaisemmin ole laskettu mukaan palve- lusaikaan.
Osastonjohtajalle maksetaan 36,08 € (1.9.2022) ja € (x.x.2023) kuukausipalk- kio.
11 § Opettajan henkilökohtainen lisä
Opettajalle voidaan maksaa henkilökohtaista lisää henkilökohtaisen työtuloksen tai/ja ammatinhallinnan perusteella ottaen huomioon mm. opettajan monitaitoi- suus/käytettävyys, kyky tehdä oma-aloitteisia ratkaisuja, kehityshakuisuus ja työ- etiikka. Mikäli aikuiskoulutuskeskuksessa on käytössä muita tuloksellisuuden mit- tareita, kuten viranomaisten palaute työllistymisestä, jotka ovat yhteisesti hyväk- syttyjä, voidaan käyttää myös niitä.
Työnantajan tulee selvittää yhdessä luottamusmiehen kanssa henkilökohtaisen lisän määräytymisperusteet. Tavoitteena on päästä määräytymisperusteista yksi- mielisyyteen. Esimiehet tekevät esitykset henkilökohtaisen lisän maksamisesta ja niiden perusteella toteutettavat korotukset ja korotuksen saaneet henkilöt käy- dään läpi luottamusmiehen kanssa. Mikäli paikallisesti ei päästä yksimielisyyteen henkilökohtaisen lisän määräytymisperusteista, asia voidaan siirtää liittojen rat- kaistavaksi.
Henkilökohtainen lisä on erillinen euromääräinen osa henkilön kuukausipalkkaa. Yleiskorotukset korottavat sitä, mutta sitä ei oteta huomioon kokemuslisää las- kettaessa. Henkilökohtainen lisä myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi ja sen maksaminen voidaan lopettaa määräytymisperusteen poistuttua.
Kielitaitolisää (L yleisestä kielitutkinnosta 964/2004 ja asetus 1163/2004) suorite- taan, jos asianomaiselle opettajalle kuuluvien tehtävien hoitamiselle on huomat- tavaa etua muun kuin äidinkielen taidosta. Kielitaitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos tehtävä edellyttää vieraan kielen taitoa.
Lisää maksetaan kielitutkinnon tasosta riippuen:
1.9.2022 | x.x.2023 | |
Tutkintotaso I | 19,72 € | |
Tutkintotaso II | 39,45 € | |
Tutkintotaso III | 76,82 € |
Kaksikielisessä kunnassa voidaan opettajalle, jonka työtehtävät edellyttävät mo- lempien kotimaisten kielten hallintaa ja jolla on hyvä kielitaito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä, suorittaa kielilisänä 19,72 euroa (1.9.2022) ja euroa (x.x.2023) hyvästä suullisesta taidosta ja 25,18 euroa (1.9.2022) ja euroa (x.x.2023) kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.
Mikäli opettaja hallitsee täydellisesti molemmat kotimaiset kielet, voidaan kielili- sänä suorittaa 39,45 euroa (1.9.2022) ja euroa (x.x.2023) kuukaudessa.
SIVUTOIMISET TUNTIOPETTAJAT
14 § Sivutoimisen tuntiopettajan palkka
1. Sivutoimisia tuntiopettajia ovat opettajat, joiden työaika on keskimäärin alle 16 tuntia viikossa.
2. Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan tehdyltä työtunnilta erikseen sovit- tava tuntipalkka. Tuntipalkan määräämisessä tulee ottaa huomioon opettajan ammattialan koulutus, työkokemus, opettajankoulutus, opetettava aine ja ope- tuksen teorian/käytännön painotteisuus sekä työsuhteen kesto.
Em. määräystä noudatetaan uusiin työsopimuksiin.
3. Tuntiopettajan oikeus sairausajan palkkaan määräytyy työsopimuslain säännösten mukaan.
LUOTTAMUSMIES JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU
16 § Säännöllinen työstävapautus ja ansionmenetyksen korvaaminen
1. Luottamusmiehenä toimivalle varataan luottamusmiestehtävien hoitamiseen edustettavien toimihenkilöiden lukumäärästä riippuen työstä vapautusta seu- raavasti:
Edustettavia | Vapautustunnit/viikko |
–19 | 2 |
20–99 | 3 |
100–159 | 4 |
160– | 5 |
2. Luottamusmiehenä toimivalle maksetaan luottamusmieskorvausta seuraa- vasti:
Edustettavia | Palkkio 1.9.2022 | Palkkio x.x.2023 |
−19 | 68,55 € | |
20−59 | 86,23 € | |
60−159 | 100,62 € | |
160− | 112,77 € |
Työsuojeluvaltuutettuna toimivalle maksetaan korvausta seuraavasti:
Edustettavia | Palkkio 1.9.2022 | Palkkio x.x.2023 |
10−100 | 36,49 € | |
101−200 | 47,54 € | |
201− | 65,23 € |
Edustettavien lukumäärä todetaan vuosittain.
Jos varaluottamusmies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luottamusmiehen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtävää pääosan kalenterikuukaudesta, maksetaan korvaus kyseisen kuukauden ajalta varaluottamusmiehelle.
Luottamusmiessopimuksen 8 § 2. kohdan mukaisia tehtäviä vastaava korvaus saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 153, ja näistä tunneista maksetaan tämän luvun 5 §:n mukaiset lisät.
6 luku: Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön työaika
1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 tuntia 21 mi- nuuttia vuorokaudessa ja enintään 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.
2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on keskimäärin enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa
Pöytäkirjamerkintä:
Työaika voidaan toteuttaa erilaisilla työaikajärjestelyillä vapaa-ai- kahyvitysjärjestelmän kaltaisesti niin, että
- päivittäinen työaika voi vaihdella tuntimäärältään viikon eri työpäivänä tai
- tasoittumisjakson puitteissa työaika voidaan järjestää niin, että työntekijällä on mahdollisuus pidempään yhdenjaksoi- seen vapaaseen
3. Työnantajalla on mahdollisuus teettää enintään 6 h lisätyötä ja enintään 6 h palkallista koulutusta yksinkertaisella tuntipalkalla /vuosi.
Lisätyötä ja koulutusta ei voi sijoittaa sunnuntaille, arkipyhälle eikä arkipyhävii- kon lauantaille.
Lisätyötä ja koulutusta voidaan sijoittaa enintään kahdelle lauantaille vuodessa. Koulutusajalta ei makseta lisiä.
Korvaus lisätyöstä ja koulutuksesta maksetaan kuukausipalkan lisänä.
Lisätyö ja koulutus tulee ajoittaa niin, ettei se aiheuta yksittäiselle työntekijälle kohtuutonta haittaa.
Lisätyötarpeesta sekä koulutuksesta tulee kertoa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja niistä on työntekijällä tapauskohtaisesti oikeus kieltäytyä.
Talonmiesten työaika määräytyy 1 §:n 2. kohdan mukaisesti, kuitenkin siten, että työajan järjestämisestä voidaan paikallisesti sopia 3 §:stä poiketen työajan tasoit- tumisjärjestelmän puitteissa.
3 § Työajan tasoittumisjärjestelmä
1. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on kes- kimäärin edellä pykälässä 1 mainittu. Tätä varten on ennakolta laadittava
työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoit- tuu sanottuun keskimäärään.
2. Säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona ylittää 48 tuntia ja työajan tulee tasoittua enintään 26 viikon pituisena ajanjaksona.
Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan tilapäisesti pidentää enintään tun- nilla. Työajan tilapäinen pidennys kirjataan työvuoroluetteloon sitä laadittaessa.
3. Säännöllinen työaika 1 §:n 2 kohdan mukaisissa tehtävissä voidaan järjestää myös niin, että se on oppilaitoksen lukukausien tai työkausien aikana keski- määrin 42 tuntia viikossa edellyttäen, että säännöllinen työaika kalenterivuoden aikana tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin 15 minuuttiin viikossa.
Tämän työaikajärjestelmän käyttöönottamisesta on sovittava paikallisesti ja se voidaan ottaa käyttöön toistaiseksi voimassa olevissa tai vähintään 12 kalente- rikuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa.
4 § Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson
1. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson 1 §:n 1 tai 2 kohdan mu- kaisessa työaikajärjestelmässä ja työajan jäädessä tasoittumatta toimisto- työssä keskimäärin 36 tuntiin 15 minuuttiin ja muussa kuin toimistotyössä kes- kimääräiseen 38 tuntiin 15 minuuttiin viikossa, maksetaan tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta
a) korottamaton säännöllisen työajan palkka, jos
- työnantajalla on oikeus päättää työsopimus työntekijästä johtuvasta syystä tai
- jos työntekijä itse irtisanoo työsopimuksen
b) 50 % korotettu palkka, jos
- työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus tai jos
- työnantaja irtisanoo työsopimuksen taloudellisella tai tuotannollisella perusteella.
2. Vuorokaudessa yli 8 tuntia tehdystä työstä maksetaan kuitenkin a ja b -koh- dissa 50 %:lla korotettu palkka.
3. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja kokoaikatyöntekijän keskimääräisen viikkotyöajan jäädessä toimistotyössä alle 36 tunnin 15 minuu- tin ja muussa kuin toimistotyössä alle 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, vähenne- tään tekemättä jäänyt tuntimäärä työntekijän palkasta.
5 § Työajan järjestäminen ja tauot
1. Työviikko järjestetään keskimäärin 5-päiväiseksi.
2. Vuorokautinen säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muuhun menettelyyn, taukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoiseksi.
3. Tauko voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden (1) tunnin pituiseksi. Mikäli työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta tauon aikana, ei taukoa lueta työaikaan. Työntekijällä pitää tällöin olla tosiasiallisesti mahdollisuus poistua työpaikalta.
4. Vapaa voidaan antaa työviikkojen vaihteessa siten, että se sisältyy osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon. Enin osa viikkolevosta on kuiten- kin sijoitettava sille viikolle, jonka viikkolevosta on kyse.
5. Työaikalain mukaisen työajan enimmäismäärän tarkastelujakso on enintään 12 kuukautta.
1. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, ellei oppilaitoksen toiminnasta muuta johdu.
2. Muulle arkipäivälle kuin lauantaille sijoittuva, arkipyhä, vapunpäivä tai itsenäi- syyspäivä lyhentää viikon tai tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa keski- määräisen päivittäisen tuntimäärän verran (työsopimuksen mukainen viikko- työaika/5).
Lisätyö
Ylityö
1. Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lainmu- kaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisätyöstä, joka tehdään 1 §:n 1 ja 2 kohdan mukaisen säännöllisen enimmäistyöajan ja lainmukaisen säännölli- sen enimmäistyöajan välisenä aikana, maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.
2. Osa-aikatyötä tekevän työntekijän lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tunti- palkka.
3. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lainmukaisen enim- mäistyöajan lisäksi vuorokaudessa ja sitä saadaan teettää lain sallimissa ra- joissa.
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Soveltamisohje:
Jos työntekijän suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityötyökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes työntekijän säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.
4. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ei ole vuorokautista ylityötä ja jota tehdään lain mukaisen enimmäistuntimäärän lisäksi viikossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovellettaessa jakson aikana.
Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Soveltamisohje:
Xxxxxxx toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan määräyk- sestä suoritetun matkan, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen taikka työnantajan järjestämään tai kou- lutussopimuksen tarkoittamaan koulutukseen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työajan tasoittumisjärjestel- män mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikkoylityöstä on sovittu.
5. Tasoittumisjaksojärjestelmässä tehdystä tuntimäärästä maksetaan työvuoro- luetteloon kirjattujen vuorokautisten tuntien ylittäviltä tunneilta (vuorokautinen ylityö):
- 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu palkka ja
- sen jälkeen tehdyiltä tunneilta 100 % korotettu palkka.
Muilta työvuorolistaan merkittyjen työvuorojen lisäksi tehdyiltä tunneilta (viikoittai- nen ylityö) maksetaan 50 % korotettu palkka.
Vaihtaminen vapaaksi
6. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lisä- ja ylityöstä maksettavan palkan vaih- tamisesta vastaavalla tavalla korotettuun vapaa-aikaan.
8 § Iltatyölisä ja yötyökorvaus
1. Työstä, jota tehdään kello 18.00−21.00 välisenä aikana, toimihenkilölle makse- taan kultakin tehdyltä tunnilta erillistä 15 %:n suuruista iltatyölisää. Se laske- taan tämän sopimuksen 13 §:n mukaisesta tuntipalkasta.
2. Työstä, jota tehdään kello 21.00−06.00 välisenä aikana, toimihenkilölle makse- taan kultakin tehdyltä tunnilta 30 %:n suuruista yötyökorvausta. Se lasketaan tämän sopimuksen 13 §:n mukaisesta tuntipalkasta. Mikäli työvuoro jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yötyökorvaus kuitenkin työvuoron päättymiseen saakka.
3. Korvaukset tulee maksaa rahana.
1. Lauantaityökorotuksena maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi 25
%:lla korotettu tuntipalkka 06.00−20.00 välisenä aikana tehdyiltä tunneilta. Lau- antaityökorotusta ei makseta sunnuntaityökorotukseen oikeutetulta ajalta.
2. Korvaukset tulee maksaa rahana.
1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäi- vänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen perus- palkka. Sunnuntaikorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päi- vänä kello 20.00−24.00 välisenä aikana sekä pääsiäislauantaina ja juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä.
2. Korvaukset tulee maksaa rahana.
3. Muut sunnuntaina tehtävää työtä koskevat määräykset sisältyvät työaikalakiin.
Korvauksena hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja saapumisesta aiheutu- vasta häiriöstä maksetaan työntekijälle hälytysraha, joka on 11,88 euroa (1.9.2022) ja euroa (x.x.2023).
Hälytysraha maksetaan työntekijälle, joka työnantajan toimesta kutsutaan työhön vapaa-aikanaan ilman, että hänet on määrätty olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä.
1. Muusta kuin asunnosta käsin tapahtuvasta varallaolosta suoritetaan tuntia koh- den korvaus, joka on varallaolon ja siihen käytetyn sidonnaisuuden mukaan 15−30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
2. Mikäli työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnos- saan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, suoritetaan hänelle kor- vaus, joka on 50 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
Laskettaessa tuntiperusteisia työaikakorvauksia saadaan yksinkertainen tunti- palkka jakamalla kuukausipalkka toimistotyössä luvulla 153 ja muussa kuin toi- mistotyössä luvulla 163.
7 luku: Sopimus hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palkkauksesta
1. Työntekijälle maksetaan kuukausipalkka siten kuin tässä luvussa on sovittu.
2. Palkkausjärjestelmän mukaisen palkan määräytymisen perusteena ovat:
- tehtävät ja niiden vaativuus (vaativuusryhmittelyn mukainen palkka sekä tehtä- väkohtainen palkanosa)
- työssä suoriutuminen (henkilökohtainen palkanosa)
- kokemuslisä
Lisäksi voidaan maksaa muita tässä luvussa tarkoitettuja lisiä, palkkioita tai kor- vauksia.
2 § Palkkausjärjestelmän toteuttaminen ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa
1. Ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa sovellettavasta vaativuusryhmitte- lystä ja tehtäväkohtaisen palkanosan käytön periaatteista neuvotellaan luotta- musmiehen kanssa.
2. Henkilökohtaisen palkanosan perusteiden tulee olla oikeudenmukaisia ja kan- nustavia. Henkilökohtaisen palkanosan käytön periaatteista neuvotellaan vuosit- tain luottamusmiehen kanssa. Neuvotteluissa tulee tarkastella myös palkanosan käytön toteutumista.
3. Työnantajan on tiedotettava henkilöstölle palkkausjärjestelmän soveltamisesta ja palkkauksen perusteista silloin, kun perusteisiin tulee muutoksia.
3 § Tehtävään liittyvät palkanosat
1. Työntekijän tehtävä sijoitetaan työsuhteen alkaessa tehtävän vaativuutta vastaa- vaan vaativuusryhmään 10 §:n mukaisesti.
Tehtäväkohtainen palkanosa
2. Tehtäväkohtainen palkanosa määritellään työsuhteen alkaessa ja tehtävien muuttuessa.
3. Tehtäväkohtaista palkanosaa maksetaan samassa vaativuusryhmässä olevien tehtävien vaativuuden, monipuolisuuden ja niiden vaatiman erityisen osaamisen sekä mahdollisten korkeampaan vaativuusryhmään lukeutuvien osatehtävien pe- rusteella. Arvio tehdään kokonaisarviona.
4. Tehtäväkohtainen palkanosa myönnetään toistaiseksi.
5. Tehtäväkohtainen palkanosa voi olla euromääräinen tai määräytyä prosentteina vaativuusryhmän mukaisesta palkasta. Sille ei ole määrätty ala- tai ylärajaa.
6. Tehtäväkohtaisen palkanosan maksamisesta päättää työnantaja.
Määräaikainen lisätehtävä
7. Sovittaessa työntekijän kanssa määräaikaisesta lisätehtävästä, sovitaan samalla siitä maksettavasta lisäkorvauksesta.
Soveltamisohje:
Tämän sopimuskohdan lisätehtävät ovat pääasiallisesti määräaikai- sia tai ne eivät säännöllisesti kuulu työntekijän varsinaisiin työtehtä- viin. Työtehtävän ei tarvitse toistua päivittäin tai viikoittain. Lisäkor- vauksen edellytyksenä on, ettei lisätehtäviä ole otettu huomioon teh- tävän vaativuutta tai tehtäväkohtaista palkanosaa arvioitaessa.
Sijaisuus
Tässä kohdassa mainittuja tehtäviä voivat olla esim. oman työn ohella tapahtuva lisätehtävien hoitaminen, uusien työntekijöiden työ- hön perehdyttäminen, työssäoppijoiden, oppisopimuskoulutuksessa olevien sekä näyttötutkintoon liittyvään koulutukseen ja työharjoitte- luun osallistuvien ohjaaminen sekä alkoholitarjoilu tai pitopalvelutoi- minta.
8. Korkeampipalkkaista tehtävää sijaisena hoitavalle työntekijälle maksetaan palk- kauksen erotus sijaisuusajalta.
9. Xxxxxxx tehtävien hoito johtuu vuosilomista, ei korvausta kuitenkaan makseta.
4 § Henkilökohtainen palkanosa
1. Työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa, jonka perusteena ovat työntekijän osaaminen, työtulokset ja yhteistyökyky.
Soveltamisohje: Henkilökohtaisen palkanosan perusteena olevia te- kijöitä voivat olla mm. työn laatu, huolellisuus, tuloksellisuus ja ai- kaansaavuus, innovatiivisuus, aloitteellinen tai itsenäinen työsken- tely, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, kehittymiskyky ja -halu sekä joustavuus.
2. Henkilökohtaisen palkanosan perusteena olevan tekijän tulee olla sellainen, että työntekijä pystyy työsuorituksellaan vaikuttamaan sen täyttymiseen.
3. Henkilökohtainen palkanosa myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi ja se voi olla euromääräinen tai määräytyä prosentteina. Toistaiseksi myönnetty henkilö- kohtainen palkanosa säilyy, jos myöntämisperusteet eivät ole poistuneet.
5 § Vaativuusryhmän ja palkanosien muuttaminen
1. Työtehtävien muutostilanteessa arvioidaan tehtävän vaativuus ja tehtäväkohtai- nen palkanosa uudelleen. Arviointi tehdään kuitenkin vähintään kerran vuo- dessa.
2. Työntekijä tai työntekijän pyynnöstä luottamusmies voi tehdä aloitteen vaativuus- ryhmän ja tehtäväkohtaisen palkanosan tarkistamisesta.
3. Vaativuusryhmä ja tehtäväkohtainen palkanosa voivat alentua vain, jos työnteki- jän tehtävät muuttuvat olennaisesti vähemmän vaativaksi.
4. Tehtävien vaativuuden muuttuessa henkilökohtainen palkanosa voidaan arvioida uudelleen.
5. Tehtävien vaativuuden kasvaessa palkka säilyy vähintään entisellään.
6 § Kokemusvuodet Kokemuslisän määrä
1. Työntekijälle maksetaan kokemuslisää, joka lasketaan tehtävien vaativuusryh- män mukaisesta palkasta lisättynä tehtäväkohtaisella palkanosalla. Kokemuslisä määräytyy seuraavasti:
kokemusaika kokemuslisä 2 vuotta 4 %
5 vuotta 8 %
8 vuotta 12 %
11 vuotta 16 % (maksimikertymä on 16 %)
Paikallisesti voidaan sopia 1. kohdan mukaisesta kokemuslisien maksu- ja kerty- mäajankohdista toisin paikallista sopimista koskevan sopimuksen 2 §:n mukai- sesti.
Kokemuslisään oikeuttava kokemusaika
2. Kokemuslisään oikeuttavaksi kokemusajaksi luetaan saman työnantajan palve- luksessa samalla tehtäväalueella (esim. taloushallinto, ruokahuolto, kiinteistö- huolto) työskennelty aika kokonaisuudessaan.
3. Toisen työnantajan palveluksessa työskennelty aika otetaan huomioon edellyt- täen, että kokemuksesta on olennaista hyötyä työtehtävissä.
4. Kokemuslisään oikeuttavaksi hyväksytään myös poissaoloaika, jolta työntekijälle on maksettu palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaista päivä-, raskaus-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.
5. Opintovapaalain mukaisesta opintovapaasta hyväksytään kokemuslisään enin- tään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden ajalta.
7 § Lisät, palkkiot ja korvaukset Koulutuslisä
1. Tehtävien hoidossa lisäeduksi luettavasta koulutuksesta maksetaan koulutusli- sää. Lisän suuruus on enintään 15 % laskettuna vaativuusryhmän alimmasta palkkaluvusta. Tehtävien vaativuuden muuttuessa lisä arvioidaan uudelleen. En- sisijaisesti koulutuslisää maksetaan tehtäviin liittyvästä ammatillisesta tutkinnosta tai lisäkoulutuksesta, josta on sovittu työnantajan kanssa. Tutkinnon tai koulutuk- sen vaikutus työntekijän palkkaan on sovittava ennen koulutuksen aloittamista.
Olosuhdelisä
2. Erityisenä tehtävään perustuvana lisänä voidaan maksaa erittäin raskaasta, likai- sesta tai vaikeissa olosuhteissä tehdystä työstä tuntikohtaista lisää, jonka suu- ruus on enintään 35% työntekijän tuntipalkasta. Lisän perusteena olevien tehtä- vien toistuessa säännöllisesti voidaan lisä sopia maksettavaksi kiinteänä kuukau- sikohtaisena euromääränä.
Kielilisä
3. Kaksikielisessä kunnassa voidaan työntekijälle, jonka työtehtävät edellyttävät molempien kotimaisten kielten hallintaa ja jolla on hyvä kielitaito siinä kotimai- sessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä suorittaa kielilisänä
19,72 euroa 1.9.2022 alkaen ja euroa x.x.2023 alkaen kuukaudessa hyvästä suullisesta taidosta ja
25,18 euroa 1.9.2022 alkaen ja euroa x.x.2023 alkaen kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.
Työntekijälle, joka täydellisesti hallitsee molemmat kotimaiset kielet, voidaan kie- lilisänä suorittaa kuukaudessa 39,45 euroa 1.9.2022 alkaen ja euroa x.x.2023 alkaen.
Kielitaitolisä
4. Kielitaitolisää (L yleisestä kielitutkinnosta 964/2004) ja asetus 1163/2004) makse- taan, jos työntekijälle kuuluvien tehtävien hoitamiselle on huomattavaa etua muun kuin äidinkielen taidosta. Kielitaitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos tehtävä nimenomaisesti edellyttää vieraan kielen taitoa.
Lisää maksetaan kielitutkinnon tasosta riippuen
1.9.2022 | x.x.2023 | |
Tutkintotaso I | 19,72 € | |
Tutkintotaso II | 39,45 € | |
Tutkintotaso III | 76,82 € |
Luottamusmieskorvaus
1. Luottamusmiehenä toimivalle maksetaan luottamusmieskorvausta seuraavasti:
Edustettavia | Palkkio 1.9.2022 | Palkkio x.x.2023 |
−19 | 68,55 € | |
20−59 | 86,23 € | |
60−159 | 100,62 € | |
160− | 112,77 € |
Edustettavien lukumäärä todetaan lukuvuosittain.
2. Jos varaluottamusmies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luottamusmiehen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtävää pääosan kalenterikuukaudesta, maksetaan korvaus kyseisen kuukauden ajalta varaluottamusmiehelle.
Työsuojeluvaltuutetun palkkio
3. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuutetun palkkiota seuraavasti:
Edustettavia | Palkkio 1.9.2022 | Palkkio x.x.2023 |
10−100 | 36,49 € | |
101−200 | 47,54 € | |
201− | 65,23 € |
Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan hänen työaikansa ulkopuolella (esim. ko- koukset ja tarkastukset) tehdystä työstä säännöllisen työajan palkka.
Harjoittelijan palkka ja koululaispalkka
1. Työehtosopimuksen taloudellisia etuja koskevista määräyksistä voidaan sopia toi- sin, jos harjoittelijan kanssa tehdään työsopimus tutkintoon sisältyvän pakollisen harjoittelun ajaksi.
2. Muussa opintoihin liittyvässä työharjoittelussa vähimmäispalkka on 75 % ky- seessä olevan vaativuusryhmän mukaisesta palkasta.
3. Vailla alan ammattitaitoa tai pätevyyttä olevalle harjoittelijalle maksetaan vähin- tään 80 % asianomaisen vaativuusryhmän mukaisesta palkasta, kuitenkin enin- tään 2 kuukauden ajalta.
4. Peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaan, jolta puuttuu alan am- mattitaito tai pätevyys, palkka on loma-aikana (1.6.–15.8.) vähintään 65 % asian- omaisen vaativuusryhmän mukaisesta palkasta. Tätä palkkaa voidaan maksaa enintään 2,5 kuukautta saman työntekijän osalta.
Sopimuspalkka
5. Työntekijälle voidaan sopia maksettavaksi sopimuspalkkaa, joka voi sisältää tässä luvussa määritellyt lisät ja palkanosat.
6. Lisäksi työntekijälle voi erilaisten järjestelmämuutosten johdosta syntyä työehto- sopimuksen mukaisen palkan ylittävää palkkaa (esim. ns. takuupalkka), jota kä- sitellään kuten sopimuspalkkaa
Vaativuusryhmä | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 |
1 678,80 | 1 808,94 | 1 941,20 | 2 090,54 | 2 260,15 | 2 441,47 |
9 § Vaativuusryhmien alimmat palkkaluvut, euroa/kk Palkat 1.9.2022 alkaen
Palkat x.x.2023 alkaen
Vaativuusryhmä | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 |
Vaativuusryhmä | Yleiskuvaus | Itsenäisyys – harkinta – vastuu | Koulutus – kokemus |
Vaativuusryhmä 1 | Avustava tehtävä. Tehtäväratkaisut toistuvat samankal- taisena. | Tehtävät suoritetaan selvien työohjeiden ja rutiinien mukaisesti. | Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työssä saatavalla opastuksella tai työpaikka- harjoittelulla. |
Soveltamisohje: Työntekijällä on aina olemassa lähiesimies tai muu sovittu vastuuhenkilö, joka antaa tarvittaessa yksityiskohtaistakin ohjausta ja valvoo työn suorittamista tai lopputulosta. | |||
Vaativuusryhmä 2 | Ammattiosaamista edellyttävä tehtävä. Tehtäväratkaisut teh- dään kokemuksen pohjalta. | Tehtävät suoritetaan yleisohjeiden mukai- sesti. | Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työkokemuksella tai ammatillisella koulutuk- sella. |
Soveltamisohje: Työntekijä toimii annettujen yleisohjeiden mukaisesti. Työntekijä tietää työtehtävänsä ja pystyy toimimaan melko itsenäisesti. Lä- hiesimies tai muu vastuuhenkilö huolehtii työntekijän riittävästä ohjeistami- sesta päivittäisessä työssä ja ratkaisee toimintatavat muuttuneissa olosuh- teissa tai poikkeavissa tilanteissa. Esimies tai muu vastuuhenkilö ei ole välttämättä samassa yksikössä tai työvuorossa. | |||
Vaativuusryhmä 3 | Vaativaa ammatti- osaamista edellyttä- vät tehtävät. Tehtä- väratkaisut edellyttä- vät valintoja menette- lytavoissa. | Tehtävät suoritetaan yleisohjeita soveltaen pääasiassa itsenäi- sesti. | Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ammatillisella koulutuksella tai vankalla työkokemuksella. |
Soveltamisohje: Työntekijällä on vastuuta tehtävän tai työn kokonaisuu- desta ja lopputuloksesta. Työn lopputulos on määritelty, mutta työn suorit- tamistapa voi vaihdella. Esimerkiksi se, miten ja missä järjestyksessä työ- tehtävät suoritetaan, on työntekijän itsensä päätettävissä ja perustuu hä- nen ammattitaitoonsa. Työntekijä havaitsee itsenäisesti mahdollisen ongel- man ja osaa ratkaista sen. | |||
Vaativuusryhmä 4 | Osatoiminnon hoi- toon tai asiantunte- muksen käyttöön liit- tyvät tehtävät. Tehtä- väratkaisut | Tehtävät suoritetaan it- senäisesti. Vastuu il- menee itsenäisiin rat- kaisuihin perustuvana ja siihen voi liittyä | Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan opisto- tai kor- keakoulutasoisella koulu- tuksella tai työkokemuk- sella. |
edellyttävät myös uu- sia ratkaisumalleja. | taloudellista ja esimies- vastuuta. | ||
Soveltamisohje: Osatoiminnon hoidolla tarkoitetaan esim. taloushallinto – kokonaisuuden osalta palkkahallintoa tai kirjanpitoa, keittiötoiminnot – ko- konaisuuden osalta lähinnä emännän tehtäviä, kiinteistöt – kokonaisuuden osalta kiinteistöjen huollosta ja ylläpidosta vastaamista käytännön tasolla. Esimiesvastuu on lähinnä käytännön työnjohto-oikeuden käyttämistä – määräämistä siitä, mitä tehdään ja kuka tekee. Taloudellinen vastuu tar- koittaa esim. sitä, että työntekijä vastaa hankinnoista ja niistä aiheutuvista kustannuksista annetun talousarvion puitteissa. Taloudelliseen vastuuseen liittyy myös raportointivelvollisuus. | |||
Vaativuusryhmä 5 | Osatoiminnon hoi- toon ja suunnitteluun sekä kehittämiseen tai teoreettisia tietoja edellyttävään asian- tuntemuksen käyt- töön liittyvät tehtävät. Tehtävät edellyttävät myös uusien ratkai- sujen suunnittelua ja kehittämistä. | Tehtävät suoritetaan it- senäisesti. Vastuu il- menee itsenäisiin rat- kaisuihin perustuvana ja siihen voi liittyä ta- loudellista ja henkilös- tövastuuta. | Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan korkeakouluta- soisella tai muulla soveltu- valla koulutuksella tai van- kalla työkokemuksella. |
Soveltamisohje: Tämän vaativuusryhmän tehtävissä henkilö ei pelkäs- tään sovella tietoa vaan pystyy luomaan uutta ja toimimaan kehittäjänä. Tehtävään voi liittyä henkilöstövastuuta esim. siten, että ko. henkilö osallis- tuu työhönottoon, mutta lopullinen päätösvalta rekrytoinneista voi olla muu- alla. | |||
Vaativuusryhmä 6 | Toiminnon tai osa- toiminnon johtami- seen ja kehittämi- seen tai syvällisiä teoreettisia tietoja edellyttävään asian- tuntemuksen käyt- töön liittyvät tehtävät. Tehtäväratkaisut edellyttävät sekä teo- rian että käytännön osaamisen pohjalta tehtävien ratkaisujen suunnittelua, kehittä- mistä ja toteutusta. | Tehtävät suoritetaan it- senäisesti. Vastuu il- menee itsenäisiin rat- kaisuihin perustuvana ja siihen liittyy taloudel- lista, henkilöstö- tai asi- antuntijavastuuta. | Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan ensisijaisesti kor- keakoulutasoisella tai muulla soveltuvalla koulu- tuksella ja vankalla työko- kemuksella. |
8 luku: Sopimus paikallisesta sopimisesta
1 § Työehtosopimuksen paikallinen soveltaminen
Tätä pykälää sovelletaan niiden määräysten osalta, joissa työehtosopimus sallii paikallisen soveltamisen työehtosopimuksessa määritellyissä rajoissa.
Osapuolet paikallisessa soveltamisessa ovat työehtosopimuksen sidottu työnan- taja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai yksittäinen työntekijä, jollei työeh- tosopimuksessa ole kyseisen määräyksen osalta toisin todettu.
2 § Työehtosopimuksen määräyksistä toisin sopiminen
Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön säätämissä rajoissa. Osapuo- let voivat sopia työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti, mikäli perusteltu syy sitä edellyttää. Paikallisella sopimuksella ei voida kuitenkaan syrjäyttää koko työehtosopimusta tai ylittää säännöllisen työajan tai opetusvelvollisuuksien keski- määräisiä enimmäismääriä tai poiketa työehtosopimuksen mukaan vähintään maksettavasta peruspalkasta, vuosiloman pituudesta, sairaus- ja raskaus- ja vanhempainvapaaetuuksia koskevista määräyksistä.
Sopijaosapuolina ovat työehtosopimuksen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai sopijajärjestöjen alainen rekisteröity työntekijöiden paikal- linen yhdistys.
Ennen neuvottelun alkamista todetaan neuvotteluosapuolet.
3 § Sopimuksen muodosta ja sisällöstä
Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti. Sopimuksesta tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:
- sopimuksen tarkoitus
- sopimuksen osapuolet
- kohteena oleva työehtosopimuksen määräys
- perusteet määräyksestä poikkeamiselle
- sopimuksen yksityiskohtainen sisältö
- sopimuksen voimassaolo ja irtisanomisehdot
- päiväys ja allekirjoitukset
4 § Paikallisen sopimuksen kesto ja päättyminen
Sopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Tä- män sopimuksen 6 §:n mukainen selviytymissopimus voidaan tehdä enintään kahden vuoden määräajaksi.
Jos toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisesta ei ole muuta sovittu, se voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.
Kestettyään vuoden tämän sopimuksen mukainen määräaikainen sopimus on irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Ennen irtisanomista osapuolten on tarkasteltava sopimuksen jatkamisen edellytyksiä ja mahdollisia muutostarpeita.
Paikallisen sopimuksen voimassaolon päätyttyä noudatetaan voimassa olevia työehtosopimuksen määräyksiä.
Selviytymissopimuksella alennetut etuudet palautetaan selviytymissopimuksen päättyessä sopimusta edeltäneelle tasolle huomioiden työehtosopimuksen mah- dolliset muutokset sopimuskauden aikana.
5 § Paikallisen sopimuksen oikeusvaikutukset ja tiedoksianto
Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopimuksella.
Tämän sopimuksen 2 ja 6 §:ien tarkoittama paikallinen sopimus on annettava tie- doksi työehtosopimuksen sopijajärjestöille.
Työehtosopimuksen palkkaa tai muita taloudellisia etuuksia koskevista vähim- mäismääräyksistä voidaan paikallisesti sopien poiketa siten, kuin tässä pykä- lässä on sovittu.
Sopijaosapuolina ovat työehtosopimuksen sidottu työnantaja tai tämän edustaja sekä luottamusmies tai sopijajärjestöjen alainen rekisteröity työntekijöiden paikal- linen yhdistys, jota asia koskee.
Sopimisen edellytyksenä on, että työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka voivat johtaa työvoiman käytön vähentämiseen.
Selviytymissopimus voidaan tehdä vain erittäin painavista taloudellisista syistä tilanteissa, joissa sopimus on tilapäisesti tarpeen ja välttämätön työnantajan toi- mintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi.
Selviytymissopimuksen käytön peruste, toimien tarve ja mitoitus on pystyttävä yksimielisesti toteamaan neuvotteluosapuolten kesken samoin kuin toimenpitei- den arvioitu vaikutus ja työpaikan muut toimet talouden tasapainottamiseksi ja kriisistä selviytymiseksi. Selviytymissopimuksessa sovittavien toimenpiteiden on oltava kohtuullisia tavoitteiden saavuttamiseksi.
Neuvoteltaessa tässä pykälässä tarkoitetusta sopimuksesta työnantaja noudat- taa neuvottelussa tarvittavien tietojen antamisessa yhteistoimintalakia.
Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita. Henkilöstön edusta- xxxxx annetaan ajankohtaiset tiedot oppilaitoksen taloudellisesta tilanteesta, esi- merkiksi tilinpäätös, talousarvio ja tarvittavassa laajuudessa muita työnantajan taloudellista tilannetta kuvaavia asiakirjoja.
7 § Sopimuksen tulkinta ja erimielisyydet
Tämän sopimuksen ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen erimieli- syydet.
Tämä sopimus on voimassa saman ajan kuin työehtosopimus, jonka perusteella se on tehty.
Tämän sopimuksen voimassaoloaikana tehdyt paikalliset sopimukset ovat kui- tenkin voimassa sen mukaan, mitä niiden voimassaolosta on sovittu.
9 luku: Sopimus lomarahan vaihtamisesta vapaaksi
Lomarahan vapaaksi vaihtamisesta on sovittava paikallisesti.
Sopimusta tehtäessä noudatetaan paikallista sopimista koskevan sopimuksen 2
§ - 5 §, 7 § ja 8 §:iä.
Työntekijä ja työnantaja laativat yhdessä kirjallisen suunnitelman lomarahan vaihtamisesta vapaaksi.
Vapaa on annettava viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun men- nessä, ellei toisin sovita tai vapaata liitetä osaksi vuosilomalain mukaista säästö- vapaata.
Työntekijälle annetaan vapaa viitenä oppilaitoksen työpäivänä viikkoa kohti siten, että vapaa-aikana ei olisi ollut keskimääräistä vähempää oppi- tai työtunteja.
4 § Sairastuminen vapaan aikana
Jos toimihenkilö sairastuu vapaan aikana, vapaa keskeytyy ja vapaa muuttuu seuraavan kalenteripäivän alusta sairauspoissaoloksi. Pitämättä jäänyt vapaa siirtyy annettavaksi myöhemmin sovittavana ajankohtana. Jos sairauspoissaolo päättyy ennen sovitun vapaan päättymistä, vapaa jatkuu sovitun mukaisena.
Soveltamisohje:
Sairastumisesta on ilmoitettava työnantajalle välittömästi (vrt. vuosilo- malain mukainen ilmoitus sairastumisesta), ellei ilmoitusvelvollisuuden täyttämiselle ole painavaa estettä. Todistus työkyvyttömyydestä toimite- taan työnantajalle työpaikan käytännön mukaisesti.
5 § Äitiys- tai isyysvapaa vapaan aikana
Jos työntekijän oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen alkaa sovitun loma- rahavapaan aikana, vapaa muuttuu raskaus- tai vanhempainvapaaksi.
Vapaa-aika lasketaan vuosilomaa, vuosisidonnaisia lisiä, kokemuslisiä ja vastaa- via etuuksia kartuttavaksi ajaksi kuten vuosilomapäivät.
Työntekijälle maksetaan vapaan ajalta saman suuruinen palkka, jonka hän olisi saanut työssä.
Työsuhteen päättyessä maksetaan siirretty, mutta maksamatta oleva lomaraha tai pitämättä olevaa palkallista vapaata vastaava lomaraha.
9 § Sopimuksen peruuntuminen (poistettu 9.8.2022) 10 § Määräaikaiset työsopimukset
Lomarahan vapaaksi vaihtamista koskevaa sopimusta ei tule tehdä koskemaan sellaista määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää, jonka työsopimuksen tiedetään päättyvän sopimuskauden aikana.
11 § Vaikutus eläkkeen määrään
Mikäli lomarahan vapaaksi vaihtamisella saattaa olla vaikutusta työntekijän alka- massa olevan eläkkeen määrään, tulisi tällainen työntekijä jättää vapaaksi vaih- tamista koskevan sopimuksen ulkopuolelle.
Vapaan pituus määräytyy niin, että jokaista vapaaksi vaihdettua työpäivää koh- den lomarahaa vähennetään 4,0 % laskettuna kuukausipalkasta.
Johdanto
Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoi- tuksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten asianmukaista to- teuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyritään ratkaisemaan työnantajan ja työntekijän välille sopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimieli- syydet tarkoituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuu- luvat myös työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopi- musjärjestelmän edellyttämällä tavalla.
Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvottelumenettely vä- hentää paikallisia kitkatekijöitä ja voi siten huomattavasti edistää sekä työnanta- jan tavoitteiden saavuttamista että työntekijöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämistä. Paikallinen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyödylliseksi molempiin suuntiin toimivaksi informaatiokanavaksi henkilöstökysymyksissä ja siten toimia osana työpaikan informaatio- ja osallistumisjärjestelää.
Tämä sopimus koskee Sivistystyönantajat ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa olevia työntekijöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuksen allekirjoittanee- seen työntekijäjärjestöön.
2 § Luottamusmiesjärjestelmä Luottamusmies
1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa kuhunkin allekirjoittajajär- jestöön järjestäytyneiden työntekijöiden keskuudestaan valitsemaa ja allekirjoit- tajajärjestönsä nimeämää luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.
2. Jokaiseen oppilaitokseen on oikeus valita 1. kohdassa tarkoitettu luottamus- mies.
Pääluottamusmies
3. Pääluottamusmies voidaan valita silloin, kun oppilaitoksessa on sovittu luotta- musmiesorganisaatiosta, johon kuuluu useita alue-, toimipaikka- tai osastokoh- taisia luottamusmiehiä.
Varaluottamusmies
4. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamus- miehen oikeudet ja velvollisuudet.
Vaalikelpoisuus
5. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen oppilaitoksen palveluksessa oleva työntekijä, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on työehtosopi- mukseen sidotun työntekijäjärjestön jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhtei- siin.
6. Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seuraavaa:
Soveltamisohje 1:
Jos saman työnantajan palveluksessa on useamman työehtosopi- muksen piiriin kuuluvia työntekijöitä, jotka kuuluvat samaan järjes- töön, voidaan sopia eri työehtosopimusalojen yhteisen luottamus- miehen valinnasta. Luottamusmiehen tulee työskennellä jollakin yhteisistä työehtosopimusaloista.
Soveltamisohje 2:
Jos samaa toimintaa harjoittavat samaan yhteisöön kuuluvat työn- antajat ovat saman työehtosopimuksen piirissä, voidaan sopia yh- teisen luottamusmiehen valinnasta.
3 § Luottamusmiesten valitseminen ja lukumäärä
Vaalit
1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille järjestäy- tyneille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestämi- nen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestet- tävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa vii- meistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Vaalin toimittamisesta huolehtii allekirjoittajajärjestö, pääsääntöisesti kuitenkin luottamusmies tai hä- nen estyneenä ollessaan mahdollinen varaluottamusmies. Vaalien toimittami- seen luottamusmieheltä tai varaluottamusmieheltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.
2. Oppilaitoksen luottamusmiehen valitsevat oppilaitoksen palveluksessa olevat työehtosopimuksen piiriin kuuluvat allekirjoittajajärjestöön järjestäytyneet työn- tekijät.
3. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näi- den eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjallisesti työnanta-
jalle asianomainen ammattiyhdistys, työhuonekunta tai vastaava tai työntekijä- järjestö.
Luottamusmiesten lukumäärä
4. Milloin paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alueelli- sesti hajautettuun oppilaitokseen voidaan valita useampia tämän sopimuksen tarkoittamia luottamusmiehiä oppilaitoksen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnalli- siin yksiköihin. Jos luottamusmiesjärjestelmästä tai luottamusmiesten lukumää- rästä ei paikallisesti päästä yksimielisyyteen, asia voidaan saattaa sopija- osapuolten neuvoteltavaksi.
5. Oppilaitoksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laa- jentuessa tai muuttuessa (esim. liikkeen luovutus, sulautuminen, yhtiöittämi- nen), muokataan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta.
4 § Luottamusmiehen työsuhde Velvollisuudet
1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuhteessaan työn- antajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työn- johdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.
Syrjintäkielto
2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa hei- kentää luottamusmiestehtävän takia.
3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamus- mieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähemmän vaati- vaan työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
4. Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, luottamusmies joutuu viimeiseksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaa- vaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.
Yksilösuoja
5. Luottamusmiehen työsopimusta ei saa irtisanoa henkilöön liittyvillä perusteilla selvittämättä työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentissa edellytettyä työnteki- jöiden enemmistön suostumusta. Suostumus selvitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan allekirjoittajajärjestön toimesta.
6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta työsopimus- lain 8 luvun 1 §:n purkuperusteillakaan noudattamatta irtisanomisaikaa.
7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.
Jälkisuoja
8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös pää- luottamusmiehenä tai oppilaitoksen luottamusmiehenä toimineeseen työnteki- jään kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.
Ilmoitus työsuhteen päättämisestä
9. Työsuhteen päättämisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmie- helle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättämisestä merkitään irtisanomi- sen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle, työhuonekunnalle tai vastaavalle taikka työntekijäjärjestölle.
Korvaukset
10. Jos luottamusmiehen työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään kolmen ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisää- vänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.
1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehto- sopimukseen sidottujen järjestäytyneiden työntekijöiden edustajana työehtoso- pimuksen soveltamista koskevissa asioissa.
2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja työntekijöitä työlainsäädännön sovel- tamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suh- teisiin ja oppilaitoksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.
Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia oppilaitoksen ja henki- löstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja
1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työ- suhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimieli- syyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
2. Luottamusmiehellä on oikeus saada ajantasaiset tiedot oppilaitoksen taloudelli- sesta tilasta sekä palkka- ja muista tiedoista yhteistoiminnasta yrityksissä an- netun lain 3 luvun mukaisesti.
3. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat tiedot edustamistaan oppilaitoksen työntekijöistä työsuhteen alka- essa ja muuttuneista tiedoista neljännesvuosittain:
- työntekijän nimi
- työsuhteen alkamisaika ja se, onko työsuhde kokoaikainen vai osa-aikai- nen
- määräaikaisen työsuhteen peruste ja sen kesto
- palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu.
Luottamusmiehellä on oikeus saada työnantajan kanssa sovittavalla tavalla tieto oppilaitoksessa oppisopimuskoulutettavista ja koulutussopimuksella ole- vista.
4. Luottamusmiehillä on oikeus saada kaksi kertaa vuodessa tieto oppilaitoksen koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärästä. Tämä koskee myös puolen vuo- den aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henki- löstöä.
Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.
5. Mikäli oppilaitoksessa on edellä 3 §:n perusteella valittu useampia luottamus- miehiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan.
6. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin työsuojeluvaltuutetulla perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.
7. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoita- mista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.
7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä
1. Luottamusmiehelle annetaan riittävästi vapautusta työstä luottamusmiestehtä- vien hoitamista varten. Vapautuksen määrästä sovitaan työnantajan kanssa. Vapautuksen määrää arvioitaessa otetaan huomioon edustettavien työntekijöi- den määrä, toimipisteiden lukumäärä ja maantieteellinen sijainti sekä henkilös- tön asemaan kohdistuvat muutokset.
2. Työnantaja ja luottamusmies sopivat siitä, milloin edellä tarkoitettu työstä va- pautus annetaan. Tällöin otetaan huomioon oppilaitoksen toiminnalliset edelly- tykset sekä mahdollisuus hoitaa luottamusmiestehtävät asianmukaisesti. Luot- tamusmiehelle järjestetään tehtäviensä hoitamista varten tarvittaessa tilapäi- sesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstä.
3. Paikallista sopimusta ja selviytymissopimusta neuvoteltaessa luottamusmies vapautetaan neuvottelujen ajaksi luottamustehtäviin 1. kohdassa todettujen pe- rusteiden mukaisesti.
8 § Ansionmenetyksen korvaaminen Ansionmenetys
1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin käytetystä ajasta säännöllisen työajan palkka.
Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perusteista ja määrästä.
Matkakulut
3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustan- nusten korvausta yrityksessä sovellettavan järjestelmän mukaisesti.
9 § Luottamusmiesten koulutus
1. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu järjestöjen välillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa. Paikallisen sopimisen edistämiseksi työnantajille ja henkilöstön edustajille järjestetään yhteistä koulutusta.
2. Työnantajan ja luottamusmiehen on selvitettävä luottamusmiestehtävän ai- kana, edellyttääkö luottamusmiehen ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai
vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjeste- tään myös muille työntekijöille.
10 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat
1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asia- kirjoille ja toimistovälineille. Oppilaitoskohtaisella ja alueellisen toimintayksikön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmies- tehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoi- tuksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luot- tamusmiehellä on oikeus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä luottamus- miestehtävien hoitamiseen.
2. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää luottamusmiestehtävänsä hoidossa ta- vanomaisia toimisto -yms. välineitä, mukaan lukien atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti) sekä puhelinta, jonka työnantaja on antanut työtehtävien hoitamista varten.
1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.
2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai työntekijän itsensä välillä.
3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.
4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista an- netaan yksi kummallekin osapuolelle.
5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi oppilaitoksessa paikallisissa neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjes- tystä.
6. Luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luotta- musmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimi- valtansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.
7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työ- suhteen päättämistä, on paikalliset ja järjestöjen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.
1. Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on liittojen välinen koulutustyöryhmä, johon nimetään tarpeellinen määrä edus- tajia sopijaosapuolten taholta.
2. Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voi- daan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.
3. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hy- väksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.
2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus
1. Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työn- tekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta työnteki- jälle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.
2. Osapuolet toteavat, että alan henkilöstön koulutukseen suositellaan käytettä- väksi valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti keskimäärin vähintään 3 päivää vuodessa ottaen huomioon mm. henkilöstön työtehtävät ja koulutus sekä työyhteisön toimintojen kehittämisvaihe.
Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työ- paikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.
4 § Ammattiyhdistyskoulutus Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
2. Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.
4. Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.
Varaluottamusmiesten ja varatyösuojeluvaltuutettujen ammattiyhdistyskoulutus
5. Osapuolet suosittelevat, että varaluottamusmiehille ja varatyösuojeluvaltuute- tuille varataan mahdollisuus tarpeen vaatiessa osallistua ammattiyhdistyskou- lutukseen ansiota menettämättä.
Varaluottamusmiehellä ja 1. varatyösuojeluvaltuutetulla, jotka edustavat vähin- tään 10 työntekijää, on oikeus osallistua kalenterivuoden aikana yhdelle perus- kurssille, josta enintään 3 työpäivää ansiota menettämättä. Koulutukseen osal- listumisen osalta tulee huolehtia siitä, ettei tehtävien hoitaminen ja oppilaitok- sen toiminta kohtuuttomasti häiriinny esimerkiksi sen takia, että useampi henki- löstön edustaja haluaisi osallistua koulutukseen samaan aikaan.
Korvaukset
6. Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua 1. kohdassa mainituille, koulutustyöryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta.
Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomai- nen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä ja että kurssi on to- dettu sellaiseksi työnantajan ja osallistujan välillä.
7. Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös liiton rekisteröityjen alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille sekä yhteistoimintaelin- ten jäsenille, jos kurssi on sellaiseksi hyväksytty.
Sivistystyönantajat • Eteläranta 10, 00130 Helsinki
p. 09 1728 5700 • xxx.xxxxxxx.xx