SOPIMUKSEN TYÖVERSIO:
LUONNOS 23.10.2019
SOPIMUKSEN TYÖVERSIO:
Sopimusneuvotteluissa 10.11. käsiteltyä versiota on käsitelty Tampereen kaupunkiseudun kuntajohtajakokouksessa
22.10. Tähän työversioon on tehty kuntajohtajakokouksen esittämät muutostarpeet samoin muokkauksia YM:n, LVM:n ja ELY:n toimittamien kommenttien pohjalta. Tätä työversiota käsitellään Tampereen kaupunkiseudun seutuhallituk- sessa 30.10. Keskeisimmät muutokset on korostettu.
Sisällys
MAL-SOPIMUSTEN TARKOITUS JA TAVOITTEET 2
MAL-SOPIMUSTEN 2020-23 KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA 3
1. KESTÄVÄ JA VÄHÄHIILINEN YHDYSKUNTARAKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ 4
1.1 Kestävä rakenne ja riittävä kaavavaranto 4
1.2 Joukkoliikennejärjestelmän, kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen sekä liikenteen kysynnän hallinta 6
1.3 Liikkumisen palvelut ja matkaketjujen kehittäminen 9
1.4 Seudun tieliikenne ja yksikköpäästöt 10
2. ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU 12
2.1 Riittävä ja monimuotoinen asuntotuotanto 12
2.2 Asuinympäristöjen laadun, sosiaalisen ja toiminnallisen monimuotoisuuden vaaliminen 14
3. SEUDUN JA SUOMEN ELINVOIMAISUUS 17
3.1 Kansallinen ja kansainvälinen saavutettavuus 17
Tampereen kaupunkiseudun maankäyttö ja asuminen- sekä liikennejärjestelmätyöryhmien esitys MAL-sopimuksen pohjaksi.
Valtio: Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiova- rainministeriö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskus (ELY-keskus), Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA).
Tampereen kaupunkiseudun kunnat: Lempäälä, Kangasala, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesi- lahti ja Ylöjärvi
Kuntayhtymät: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä vastaa kuntien välisestä yhteistyöstä.
Sopijaosapuolet sitoutuvat yhdessä edistämään sopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteu- tumista.
MAL-SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET
Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset perustuvat sopimusseudun kaikkien kuntien ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun kehittämisestä siten, että edistetään valtion, seudun ja sen kuntien tavoitteiden saavuttamista. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa kuntien keskinäistä yhteistyötä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta, kumppanuutta seudun kuntien ja valtion välillä sekä osapuolien sitoutumista seudun kehittämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Sopimuksen tar- koitus on varautua pitkäjänteiseen kehitykseen.
Sopimuksen tavoitteena on luoda edellytykset seudun kestävälle kasvulle, tarvetta vastaavalle mo- nipuoliselle tonttitarjonnalle ja asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän tarvetta vastaavalle kehittämiselle. Tavoitteena on edistää vähähiilistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta sekä rakenta- mista ja lisätä kestävää liikkumista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tavoitteena on mahdollis- taa sujuva, turvallinen ja terveellinen arki, työmarkkinoiden toimivuus sekä elinkeinoelämän elin- voimaisuus. Tavoitteena on torjua segregaatioita ja asunnottomuutta, sekä edistää asuinalueiden monimuotoisuutta ja alueiden asuntokannan monipuolisuutta.
Sopimuksessa on kuvattu tavoitetila vuodelle 2030 sekä kehityspolku, jolla tavoitteisiin pääsemi- selle luodaan maankäytön, asumisen ja liikenteen antamat edellytykset. Tavoitetilan ja kehityspo- lun toteutumista ja toimenpiteitä tarkastellaan ja täsmennetään rullaavasti eduskuntavaalikausit- tain. Tässä sopimuksessa on konkreettiset toimenpiteet vuosille 2020-2023. MAL -sopimukseen on sisällytetty vain keskeisimmät, vaikuttavimmat ja kuntien keskinäistä sekä kuntien ja valtion yhteis- työtä edellyttävät maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat toimenpi- teet. Sopimuksen toteutumisen sekä tavoitellun vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että kuntien tai valtion muut kehittämistoimet tukevat sopimuksen tavoitteiden toteutumista.
MAL-SOPIMUSTEN 2020-23 KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA
• Pääministeri Xxxxxxx hallitusohjelma (3.6.2019)
• Kansainväliset ilmastosopimukset ja niiden perustella laaditut Kansallisen energia- ja ilmas- tostrategia ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) ilmastonmuutoksen tor- junta koskevine tavoitteineen
• Eduskunnan kirjelmä asuntopolitiikan kehittämiskohteista (EK 26/2018 vp - O 61/2016 vp) tarkastusvaliokunnan mietinnön pohjalta
• Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
• 12-vuotiselle valtakunnalliselle liikennejärjestelmäsuunnitelmalle asetettavat tavoitteet.
• Tampereen kaupunkiseudun Rakennesuunnitelma 2040 (sis. Asuntopoliittinen ohjelma, seudun Liikennejärjestelmäsuunnitelma) sekä ja Seutustrategia 2027.
• Tampereen kaupunkiseudun MAL1-3 –sopimukset: Kaupunkiseudun kehittämisen ja kehi- tyksen seuranta ja vaikuttavuus
• Tampereen kaupunkiseudulla MAL4-sopimuksen valmistelua pohjustanut suunnittelupro- sessi 2019.
• Tampereen kaupunkiseudun ilmastotavoitteet, Hiilineutraali Tampereenseutu 2030
Valtakunnallisen liikennejärjestelmän tavoitteet määritellään liikennejärjestelmästä ja maanteistä an- netun lain mukaisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Suunnitelmaan on sisälly- tettävä 12 vuodeksi laadittava toimenpideohjelma, joka sisältää valtion ja kuntien toimenpiteitä. Suun- nitelman valmistelua ohjaa 2018 toimineen parlamentaarisen työryhmän yksimielinen loppuraportti ja sen mukaisesti eduskunnalle annettu VN:n selonteko (VNS 8/2018).
1. KESTÄVÄ JA VÄHÄHIILINEN YHDYSKUNTARAKENNE JA LIIKENNE- JÄRJESTELMÄ
Tavoitetila 2030: Seutu on kasvanut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Arjen sujuvuus ja kestävät valinnat on mahdollistettu; Asuminen, työvoima- ja palveluintensiiviset työ- paikat ja palvelut on suunnattu pääosin keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeelle, erityisesti ke- hitettäville asemanseuduille ja raitiotiekäytäviin.
Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämisen prosessit ja toimintamallit vastaavat tehokkaasti muuttuneen toimintaympäristön tarpeisiin. Kestävien liikkumismuotojen kilpailukyky suhteessa henkilöautoon on parantunut merkittävästi ja yksityisautoilun liikennesuorite vähenee. Keskusta-alueet ovat turvallisia, terveellisiä ja viihtyisiä ympäristöjä liikkua, asua, työskennellä ja viettää vapaa-aikaa. Tieverkko on ruuhkaton ja mahdollistaa sujuvan ja luotettavan liikenteen. Lii- kenteen digitalisaation, palveluistumisen ja yhteiskäytön mahdollisuudet on hyödynnetty tarkoi- tuksenmukaisesti, palvelemaan seudun ihmisiä, elinkeinoja ja tavoitteita. Liikenteen päästöttö- mien ja vähäpäästöisten käyttövoimien osuus on kasvanut merkittävästi.
Yhdyskuntarakenteen, liikennejärjestelmän ja autokannan kehittyminen kokonaisuutena on mah- dollistanut liikenneturvallisuudelle, päästöille ja saavutettavuudelle asetetut tavoitteet. Seudun matkoista vuonna 2030 vähintään 60% tehdään kestävillä kulkumuodoilla: kävellen 30 %, pyörällä 15 %, joukkoliikenteellä 15 %. Liikenteen kansallisen tavoitteen mukainen päästövähenemä, 50%:ia (n. 340 co2t-ekv) vuodesta 2005, mahdollistaa osaltaan seudun hiilineutraaliuden.
1.1 Kestävä rakenne ja riittävä kaavavaranto
Kaavoituksen ja yhdyskuntarakenteen eheytymisen kehityspolku tavoitetilan 2030 saavutta- miseksi:
Seudun liikennejärjestelmän kehittämistä jatketaan kestävää liikkumista suosivaksi. Kasvua ohja- taan rakenteen keskeisiin osiin, rakenteen hallintaa vahvistetaan seudullisen koordinoitumisen kautta. Seudun rakenteen keskeisiä osia vahvistetaan niin viihtyisän asumisen kuin hyvien palvelui- den ja työvoimaintensiivisten työpaikkojen osalta. Rakenteessa olevat kasvun tulpat poistetaan maankäytön muutoksen tieltä. Työpaikka-alueita kehitetään rakenteen toimivuuden kannalta tar- koituksenmukaisesti: työvoima- ja asiakasintensiiviset työpaikat hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle ja tavaravirrat rakenteen ulkokehälle.
Toimenpiteet 2020-2023: Kunnat ohjaavat kasvua kestävällä tavalla
1. Kunnat kaavoittavat asumisen uudistuotannon pääosin olemassa olevaan rakenteeseen. Uudesta asuinkerrosalasta vähintään 80 % sijoitetaan keskustoihin ja joukkoliikenne- vyöhykkeille. (liite: kartta)
2. Kunnat edistävät keskustavyöhykkeiden kehittymistä ja laajenemista sekä ohjaavat työ- voima- ja palveluintensiivistä työpaikkarakentamista keskustoihin ja joukkoliikennevyöhyk- keelle ja tavaraliikennettä tuottavaa työpaikkatoimintaa kehälle ja sisääntuloväylille Raken- nesuunnitelmaan 2040 pohjautuen.
3. Kunnat huolehtivat rakenteen keskeisien osien riittävästä kaavavarannosta, siten että kes- kustoissa ja joukkoliikennevyöhykkeellä asumisen, palveluiden ja työpaikkarakentamisen asemakaavavaranto vastaa viiden vuoden kehityksen tarvetta.
4. Kunnat jatkavat keskustojen ja asemanseutujen kehittämistä ja tiivistävät keskinäistä yh- teistyötään näiden alueiden kehittämisessä. Yhteistä käsitystä keskustaverkoston tilasta vahvistetaan seudullisilla tilannekuvilla.
5. Kunnat päivittävät Rakennesuunnitelman ja Asuntopoliittisen ohjelman ja toimeenpanevat seudullisesti sovitut määrälliset ja laadulliset tavoitteet sekä näiden pohjalta toteutetut seudulliset ohjelmat maapolitiikan, kaavoituksen, maankäytön toteutuksen ohjelmoinnin, tontinluovutuksen kautta.
6. Seutuyhteistyötä jatketaan yritysalueiden kehittämiseksi seudun elinvoiman ja rakenteen kannalta kestävään ja tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Business Tampereen, Tampereen kaupunkiseudun sekä Pirkanmaan liiton yhteisenä hankkeena luodaan paikkatietopohjai- nen seuranta tuottamaan tietoa yritysalueiden seudulliseen kehittämiseen ja kuntien omiin kehittämistoimiin. Rakennesuunnitelman päivittämisen yhteydessä vahvistetaan yritysalu- eiden keskeiset kehittämisperiaatteet rakenteen eri sijainneilla.
7. Seudun maankäyttö kehittyy maakunnassa ja kunnissa tehtyjen maankäytön linjausten mu- kaisesti. Seudun rakenteessa keskeisellä sijainnilla olevien alueiden käyttöönottoa ediste- tään aktiivisesti valtion ja kuntien yhteistyönä. Kestävää rakennetta edistävien potentiaa- lien (mm. Tampereen järjestelyratapiha, asemanseudut, Ylöjärven puuterminaali) tarkoi- tuksenmukaista hyödyntämistä edistetään yhteistyössä ja määrätietoisesti.
Tampereen asemakeskus
Osapuolet jatkavat yhteistyötä Tampereen asemakeskuksen kehittämisessä ja suunnitte- lussa sekä aloittavat hankkeen toteutuksen. Tavoitteena on toteuttaa kestävät matkaketjut yhdistävä palvelukeskus sekä kaupunkikeskustan vetovoimainen monipuoliset palvelut, työpaikat ja asumisen yhdistävä kokonaisuus. Osana hankkeen toteuttamista valtio käyn- nistää sopimuskaudella Tampereen henkilöratapihan uudistamisen toteuttamisen.
Tampereen järjestelyratapiha
Osapuolet jatkavat yhteistyötä ja suunnittelua Tampereen järjestelyratapihan siirtämiseksi pitkällä tähtäimellä maakuntakaavan mukaisesti Lempäälään. Mal4-sopimuskaudella osa- puolet suunnittelevat ja toteuttavat yhteistyössä toimenpiteitä, joilla järjestelyratapihan maankäytön kestävää kehittämistä rajoittavaa vaikutusta vähennetään.
Ylöjärven puuterminaali
Osapuolet jatkavat yhteistyötä ja suunnittelua Ylöjärven keskustassa sijaitsevan puuterminaalin siir- tämiseksi keskusta-alueen pohjoispuoliselle rataverkolle ja nykyisen terminaalialueen kehittä- miseksi Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaavan (KH 11.03.2019 § 79), käynnissä olevan raitoitien yleissuunnittelun ja Tampere-Seinäjoki tarveselvityksen 2019 johtopäätelmien pohjalta.
1.2 Joukkoliikennejärjestelmän, kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen sekä liikenteen kysyn- nän hallinta
Joukkoliikenteen kehityspolku tavoitetilan 2030 saavuttamiseksi:
MAL4-sopimuskaudella toteutettava raidepainotteinen joukkoliikennejärjestelmän kehittämi- nen mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen ja merkittävän kestävien kulkutapojen osuuden kasvun. Käynnistyvän Tampereen raitiotien liikennöinti ja sitä tukeva bussilinjasto sekä uudet nopeat bussiyhteydet ja liityntämahdollisuudet laajentavat joukkoliikenteen palve- lualuetta ja käyttäjäkuntaa. Bussiliikenteen palvelutaso paranee ja kaluston käyttövoimat puh- distuvat. Lähijunaliikenteen suosio kasvaa pilotin myötä ja asemanseutujen kehitys lisää junien kysyntää, mikä perustelee yhä suurempaa tarjontaa ja kehittämisinvestointeja. Sopimuskau- della toteutettava suunnittelu mahdollistaa raitiotien ja junaliikenteen pitkäjänteisen kehittä- misen. Raiteisiin liittyvät rakentamis- ja suunnittelupäätökset kiihdyttävät kestävän yhdyskun- tarakenteen syntymistä. Joukkoliikenteen solmut muodostavat kehityksen kuumia pisteitä.
Joukkoliikenneinfran ja -palvelujen kehittämisellä sekä kysyntää hallitsemalla voidaan joukkolii- kenteen kulkutapaosuutta nostaa nykyisestä 9%:sta (HLT 2016) n. 4%-yksikköä vuoteen 2030 mennessä ja pitää autosuorite lähellä nykytasoa. Liikennejärjestelmän ja maankäytön koko- naisvaltainen kehittäminen sekä tieliikenteen hinnoittelu mahdollistavat joukkoliikenteen kul- kutapaosuuden nostamisen n. 8% -yksikköä ja autosuoritteen merkittävän vähenemisen vuo- teen 2030 mennessä. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on, 15%.
Toimenpiteet 2020-2023: Joukkoliikennejärjestelmän määrätietoinen kehittäminen
8. Lähijunaliikenteen pilotti toteutetaan 15.12.2019-31.12.2020. Valtio rahoittaa pilottia MAL- sopimuskauden ajan ja varautuu liikenteen kehittämiseen pitkällä aikajänteellä yhteis- työssä seudun joukkoliikenneviranomaisen ja VR:n kanssa. Sopimuskohta on priorisoitu Tampereen kaupunkiseudulla keskeiseksi MAL-sopimuksella edistettäväksi toimenpiteeksi
9. Tampereen henkilöratapihalle suunnitellaan ja toteutetaan valtakunnallisen junaliikenteen ja asemakeskuksen kehittämisen edellyttämä välilaituri sekä siihen liittyvät raideratkaisut. Valtio vastaa raiteisiin liittyvän suunnittelun ja rakentamisen kustannuksista 100%:sti.
10. Junaliikenteen operoinnin ja käytettävyyden edellyttämät laiturien ja asema-alueiden ke- hittämistoimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan olemassa oleville asemille Nokialla (väli- laituri), Lempäälässä (laiturin pidennys) ja Orivedellä (aluekehitys). Valtio vastaa suunnitte- lun ja rakentamisen kustannuksista 100%:sti. Sopimuskohta on priorisoitu Tampereen kau- punkiseudulla keskeiseksi MAL-sopimuksella edistettäväksi toimenpiteeksi.
11. Tesoman junaseisake suunnitellaan ja rakennetaan. Valtio osallistuu suunnittelun ja raken- tamisen kustannuksiin 50 %:n osuudella. Sopimuskohta on priorisoitu Tampereen kaupun- kiseudulla keskeiseksi MAL-sopimuksella edistettäväksi toimenpiteeksi.
12. Junaliikenteen sekä siihen liittyvän maankäytön keskeiset potentiaalit ja niiden toteuttami- sen edellytykset selvitetään ja kuvataan seudun ja valtion yhteistyössä, hyödyntäen yh- teistä kehityskuvaa valtakunnallisen raidejärjestelmän sekä seudun kehityksestä. Selvityk- sellä mm. luodaan lähtökohdat ja perusteet potentiaalisten seisakkeiden sekä järjestelyra- tapihan kehittämiselle ja tarkemmalle suunnittelulle sekä seudun lähijunaliikenteen liiken- nöinnille. Tarkemman tason suunnittelu käynnistetään selvityksen pohjalta. Sopimuskohta on priorisoitu Tampereen kaupunkiseudulla keskeiseksi MAL-sopimuksella edistettäväksi toimenpiteeksi.
13. Raitiotien seudullisen laajenemisen yleissuunnitelma valmistuu Tampereen, Pirkkalan, Ylö- järven ja Kangasalan yhteistyössä. Raitiotien laajentamisen toteutussuunnittelu (kehitys- vaihe) käynnistetään seudulla tarkoituksenmukaisilla suunnilla. Raitiotien laajennusraken- taminen käynnistetään seudulla suunnitelmavalmiuden salliessa. Valtio osallistuu suunnit- telun ja toteutuksen kustannuksiin 30 %:n osuudella. Sopimuskohta on priorisoitu Tampe- reen kaupunkiseudulla keskeiseksi MAL-sopimuksella edistettäväksi toimenpiteeksi.
14. Joukkoliikenteen runkolinjoille suunnitellaan ja toteutetaan valtion ja kuntien yhteistyössä joukkoliikennettä nopeuttavia ja pysäkkien saavutettavuutta parantavia toimenpiteitä MAL4-hankerahalla. MAL4-hankerahoituksen kohdentaminen määritetään kaupunkiseu- dun liikennejärjestelmätyöryhmässä, yhdessä sovituilla periaatteilla, liitteen x mukaisesti. Sopimuskohta on priorisoitu Tampereen kaupunkiseudulla keskeiseksi MAL-sopimuksella edistettäväksi toimenpiteeksi.
15. Kunnat lisäävät rahoitusta joukkoliikenteen palveluihin ja markkinointiin joukkoliikenteen kulkutapaosuuden lisäämisen edellyttämällä tasolla.
16. Valtio osoittaa kaupunkiseudulle joukkoliikennetukea 20 M€/vuodessa. Lisättävällä tuella tasataan kuntien kustannuspaineita joukkoliikennejärjestelmän päästövähennystavoitteen edellyttämästä liikennöinnin lisäämisestä ja kaluston uudistamisesta. Sopimuskohta on priorisoitu Tampereen kaupunkiseudulla keskeiseksi MAL-sopimuksella edistettäväksi toi- menpiteeksi.
17. Seudun joukkoliikennejärjestelmän kehityskuva, sisältäen tavoiteltavan verkoston, palvelu- tason ja aikataulutetun yhteyden maankäytön kehitykseen, määritetään rakennesuunnitel- man päivityksen yhteydessä.
Kävelyn ja pyöräilyn kehityspolku tavoitetilan 2030 saavuttamiseksi:
MAL4-sopimuksen myötä laadittava kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma suuntaa seudun yhteistyötä kävelyn ja pyöräilyn kehittämisessä pitkäjänteisesti. Kävelyn ja erityisesti pyöräilyn kehittämiseen panostetaan kunnissa voimakkaasti ja suunnitelmavalmius paranee. Määrätie- toisesti toteutettavien hankkeiden myötä seudun kävelyn ja pyöräilyn laatutaso nousee kes- kuksissa ja niiden välillä. Kehittyvä infra vastaa jatkuvasti yleistyvien sähkötoimisiin kulkuneu- vojen tarpeisiin. Tiivistyvä maankäyttö ja sekoittunut rakenne mahdollistavat kävelyn ja pyöräi- lyn kulkutapaosuuden merkittävän nousun keskuksissa, joka vaikuttaa positiivisesti turvallisuu- teen ja vähentää merkittävästi liikenteestä aiheutuvia negatiivisia ulkoisvaikutuksia. Liikkumat- tomuudesta aiheutuvat kustannukset vähenevät merkittävästi.
Infran ja palvelujen kehittämisellä sekä kuntien toteuttamisvallassa olevilla kysynnän hallinnan keinoilla kävelyn kulkutapaosuuden nouseenykyisestä 27%:sta (HLJ2016) n. 1,5%-yksikköä. Lii- kennejärjestelmän ja maankäytön yhteiskehittäminen sekä tieliikenteen hinnoittelu mahdollis- tavat kävelyn kulkutapaosuuden nostamisen n. 6% -yksikköä ja pyöräilyn n. 1,5%-yksikköä Kan- nustimia ja hallintakeinoja hyödyntämällä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapojen tavoiteltu 11%- yksikön nousu saavutetaan.
Toimenpiteet 2020-2023: Kävelyn ja pyöräilyn infran ja palvelujen kehittäminen
18. Seudun kävelyn ja pyöräilyn infran sekä palvelujen kehittämistoimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan valtion ja kuntien yhteistyössä keskuksissa sekä niiden välisillä yhteyksillä MAL4-hankerahalla. MAL4-hankerahoituksen kohdentaminen määritetään seudun liiken- nejärjestelmätyöryhmässä, yhdessä sovituilla periaatteilla, liitteen x mukaisesti. Sopimus- kohta on priorisoitu Tampereen kaupunkiseudulla keskeiseksi MAL-sopimuksella edistettä- väksi toimenpiteeksi.
19. Tampereen kaupunkiseudulle laaditaan pitkän aikajänteen kehittämistarpeita vastaavat kä- velyn ja pyöräilyn tavoitetila ja kehittämisohjelma 2.0, jossa käsitellään mm. verkon, kun- nossapidon ja seurannan kehittämisen tarpeet sekä määritellään toimenpiteet.
20. Kunnat lisäävät rahoitusta kävelyn ja pyöräilyn kehittämistoimiin kävelyn ja pyöräilyn pal- velutason parantamisen ja kulkutapaosuuden lisäämisen edellyttämällä tasolla.
21. Valtio osallistuu seudun kävely ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämiseen MAL-rahoituksen lisäksi myös muulla kävelyn ja pyöräilyn investointituella, huomioiden seudun vaikutta- vuuspotentiaalin. Tuki mahdollistaa valtion osallistumisen myös katuverkolla tapahtuvaan kehittämiseen.
Liikenteen kysynnän hallinnan kehityspolku tavoitetilan 2030 saavuttamiseksi:
Laaditut pysäköintiperiaatteet jalkautetaan. Taloudellisia ohjauskeinoja selvitetään ja otetaan käyttöön tarkoituksenmukaisella tasolla. Tieliikenteen hinnoittelun käyttöönottamiseen luo- daan kannustimia. Seudulta tieliikenteen hinnoittelulla kerätyt maksut kohdennetaan seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen. Toimenpiteiden sosiaalisiin vaikutuksiin kiinnitetään eri- tyistä huomiota. Kestävään liikkumiseen ohjataan ja kannustetaan laajasti. Systemaattisesti hyödynnettävät liikenteen kysynnän hallinnan keinot mahdollistavat liikenteen turvallisuuteen, päästöihin ja sujuvuuteen liittyen tavoitteiden saavuttamisen kustannustehokkaasti.
Pysäköinnin hinnoittelu seudun keskuksissa vähentää yksityisautoilun kulkutapaosuutta n.3,5%-yksikköä nykytilasta. Pääväylillä ruuhkautuminen vähenee. Tieliikenteen hinnoittelu yh- dessä muun järjestelmän kehittämisen kanssa vähentää yksityisautoilun kulkutapaosuutta n.
15%-yksikköä (560 xxxx.xxx.xx/x) nykytilasta, pääasiassa keskuksissa ja joukkoliikennevyöhyk- keellä. Ruuhkautuminen poistuu. Hinnoittelu on edellytys päästövähennystavoitteen edellyttä- mälle suoritemuutokselle. Vähentynyt tienkäyttö vähentää henkilöonnettomuuksia 16% nyky- tilanteesta. Kehysalueiden matka-ajat keskuksiin lyhenevät.
Toimenpiteet 2020-2023: Kulkutapamuutoksia kysyntään vaikuttamalla
22. Kunnat ja valtio selvittävät yhteistyössä tieliikenteen hinnoittelun toteuttamismalleja ja vai- kutuksia seudulla.
23. Valtio säätää lain, joka mahdollistaa kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien ruuhkamaksujen käyttöönoton.
24. Valtio tukee liikenteen hinnoittelun käyttöönottoa kaupunkiseuduilla rahoitusohjelmalla, jolla mm. ehkäistään mahdollisia segregaatio- ja elinkeinovaikutuksia.
25. Liikkumisen ohjauksen jalkauttamiseksi laaditaan seudullinen suunnitelma.
26. Kunnat toimeenpanevat pysäköinnin seudullisia kehittämisperiaatteita ja edistävät toimen- piteiden toteutumista
27. Tampereen kaupunkiseudun liikenneturvallisuus-suunnitelma päivitetään kuntien ja valtion yhteistyössä.
1.3 Liikkumisen palvelut ja matkaketjujen kehittäminen
Liikkumisen palvelujen ja matkaketjujen kehittämisen kehityspolku tavoitetilan 2030 saavut- tamiseksi:
Liikkumisen uusien palvelujen ja toimintamallien pitkäjänteinen kehittäminen liitetään kiin- teämmin osaksi liikennejärjestelmän ja yhdyskuntarakenteen suunnittelua. Liittyminen seudun tehokkaaseen joukkoliikenneverkkoon ja matkaketjujen muodostamiseen helpottuu merkittä- västi liityntäpysäköinnin ja käyttäjäystävällisten palvelujen kehittämisen avulla. Teknologian hyödyntämiseksi tehdään jatkuvaa työtä ja mahdollisiin negatiivisiin vaikutuksiin varaudutaan suunnittelulla sekä sääntelyllä. Kerättävä data ja tietopohja sekä julkisen ja yksityisen sektorin tiivis yhteystyö mahdollistavat uudenlaisen liikennejärjestelmän ja -palvelujen kehittämisen.
Liikkumisen palveluihin ja teknologioihin liittyvät mahdollisuudet realisoituvat vaiheittain. Pai- kallisilla piloteilla kehitettävät toimenpiteet skaalautuvat seudullisiksi ja muodostavat seudun liikennejärjestelmästä käyttäjäystävällisen kokonaisuuden.
Auton ja pyörän hyödyntäminen vain osalla matkaa yleistyy voimakkaasti. Liikkumisen palvelujen ja matkaketjujen kehittäminen ehkäisee liikenneköyhyyttä ja mahdollistaa seudun ydinalueille kohdistuvan kehittämisen hyötyjen laajenemisen koko seutua ja laajempia alueita koskevaksi. Au- tottomien talouksien määrä kasvaa merkittävästi erityisesti joukkoliikennevyöhykkeillä ja keskuk- sissa. Nykyisin seudulla autottomia on 27%:ia asuntokunnista, kaksi tai useampi auto on 21%:lla asuntokunnista.
Toimenpiteet 2020 -2023: Systemaattinen palvelujen kehittäminen matkaketjujen mahdol- listamiseksi
28. Seudun liityntäpysäköintikohteita suunnitellaan ja toteutetaan keskeisten yhteyksien var- silla sekä joukkoliikenteen solmu- ja vaihtopisteissä. Valtio osallistuu seudun liityntä- pysäköinnin rakentamiseen MAL-rahoituksella ja Pirkanmaalla vuonna 2019 hyväksytyn kustannusjakosuosituksen mukaisesti. Valtion MAL-rahalla rahoittamat toimenpiteet mää- ritetään seudun liikennejärjestelmätyöryhmässä yhdessä sovituilla periaatteilla liitteen x mukaisesti. Sopimuskohta on priorisoitu Tampereen kaupunkiseudulla keskeiseksi MAL- sopimuksella edistettäväksi toimenpiteeksi.
29. Digitalisaation, teknologian ja liikkumispalvelujen kehittämiseksi, reguloimiseksi ja sovitta- miseksi osaksi yhdyskuntarakenteen kehittämistä laaditaan seudullinen kehittämisohjelma. Valtion ja seudun yhteistyössä tehtävä selvitys konkretisoi ja jäsentää tulevaisuuden mah- dollisuuksien realisoitumisen edellyttämiä toimenpiteitä ja toteutumisen aikajänteitä. Oh- jelmassa käsitellään mm. liikkumisen hubit, potentiaaliset liikkumispalvelut, älykäs opastus ja informaatio, autonomiseen ajamiseen varautuminen, liikkumispalvelujen rajapinnat ja niiden hyödyntäminen, kyytien yhdistämisen ja palveluliikenteen kehittämisen mahdolli- suudet, hankinnat sekä joukkoliikenteen lippu- ja informaatiokokonaisuus. Sopimuskohta on priorisoitu Tampereen kaupunkiseudulla keskeiseksi MAL-sopimuksella edistettäväksi toimenpiteeksi.
30. Kunnat ja valtio kehittävät yhdessä liikennettä koskevan tiedon keräämistä ja hyödynnettä- vyyttä suunnittelun, seurannan ja liikkumispalvelujen kehittämisen mahdollistamiseksi.
31. Valtio tukee ohjelman pohjalta toteutettavaa liikenteen digitalisaation ja palvelujen kehit- tämistä ja jalkauttamista xxx xxx eurolla vuodessa ja edistää liikenneverkon älykkyyttä val- takunnallisella verkolla.
1.4 Seudun tieliikenne ja yksikköpäästöt
Tieliikenteen ja yksikköpäästöjen kehityksen kehityspolku tavoitetilan 2030 saavuttamiseksi:
MAL4-sopimuksen myötä tieverkolta poistetaan maankäytön kehittämisen ja liikenneturvalli- suuden kannalta ongelmallisimmat pullonkaulat. Tieverkon ruuhkautumista, turvallisuuspuut- teita ja muita negatiivisia ulkoisvaikutuksia hallitaan erityisesti kestävän liikennejärjestelmän
kehittämisen kautta. Henkilöautoilun sujuvuutta lisäävät toimet kompensoidaan kestävän liik- kumisen kehittämisellä, kestävän liikkumisen kilpailukyvyn parantamiseksi ja autoliikenteen suoritteen kasvun ehkäisemiseksi. Vuoteen 2030 mennessä puhtaiden käyttövoimien jakelu- verkosto laajenee ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuus kasvaa merkittävästi. Seudun auto- kannan puhdistuminen mahdollistaa päästövähennystavoitteiden saavuttamisen.
Autokannan kehitys KAISU-strategian mukaisesti vastaa n. 75%:sta seudun liikenteen päästövä- hennyksistä. Infran ja palvelujen kehittämisellä sekä kuntien toteuttamisvallassa olevilla kysyn- nän hallinnan keinoilla voidaan tieverkon ruuhkautumista vähentää hieman nykytilanteesta.
Tilanteessa, jossa tieliikenteen hinnoittelu on voimassa, tieverkko on lähes ruuhkaton.
Toimenpiteet 2020-2023: Sujuvampaa, turvallisempaa ja puhtaampaa autoliikennettä
32. Vaitinaron eritasoliittymä ratkaisu suunnitellaan ja toteutetaan. Valtio osallistuu 50%:lla suunnittelun ja toteutuksen kustannuksiin.
33. Sarankulman lisäkaistajärjestelyt suunnitellaan ja toteutetaan. Valtio vastaa kustannuksista 100%:sti.
34. Kunnat mahdollistavat ja edistävät kaavoituksella puhtaiden käyttövoimien jakeluverkon kehittämistä.
35. Seutu ja valtio tekevät säännöllistä yhteistyötä liikenteen yksikköpäästöjen vähentämisen synergiaetujen mahdollistamiseksi. Sopimuskohta on priorisoitu Tampereen kaupunkiseu- dulla keskeiseksi MAL-sopimuksella edistettäväksi toimenpiteeksi.
36. Seudun joukkoliikenneviranomainen ja kunnat sitoutuvat puhtaampien käyttövoimien käyttöönottoon vähintään direktiivin mukaisesti.
37. Valtio edistää verotuksella ja hankintatuilla vähäpäästöisten autojen ostoa ja leviämistä.
38. Valtio edistää ja varmistaa biodieselin, ja muiden vähäpäästöisten käyttövoimien, saata- vuuden ja jakelun seudulla erityisesti raskaan liikenteen hyödynnettäväksi.
2. ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU
Tavoitetila 2030: Asuntokaavoitus, rakentamisen laadunohjaus ja asuntotuotanto on laadukasta ja määrällisesti riittävää ja mahdollistaa naapurustojen monipuolisen asuntojen koko- ja hallintamuo- tojakauman sekä erilaisten talotyyppien lomittumisen. Seudulle on rakennettu vuoteen 2030 men- nessä noin 33 500 asuntoa nykyisen rakennesuunnitelman mukaan. Valtion toive tavoitteen kas- vattamiseksi 45 000 asuntoon on huomioitu seudun asuntopoliittisen ohjelman valmistelussa ja joukkoliikennejärjestelmän edellytysten puitteissa.
Seudun asuntomarkkinat ovat toimivat ja mahdollistavat osaltaan työmarkkinoiden toimivuuden ja asumisen tulotasosta riippumatta. Asuntomarkkinat vahvistavat seudun sosiaalista kestävyyttä, heikoimmassakin asemassa oleville väestöryhmille on riittävästi tarpeita vastaavia asumisratkai- suja ja asunnottomuus on poistettu, sillä asunnottomuuden hoitoon on seudulla kehitetty vahvat välineet. Eriytymiskehitystä on opittu hillitsemään rakenteellisin, sosiaalisin ja kulttuurisin keinoin.
Elinympäristöt ovat terveellisiä ja turvallisia, ja asuinalueiden eriytymiskehitystä hallitaan. Moni- puoliset viher- ja virkistysalueet ovat jokaisen kohtuullisesti saavutettavissa. Maankäytön suunnit- telulla mahdollistetaan rakentamisen ja energiantuotannon hiilijalanjäljen pienentäminen. Puura- kentamisen osuutta rakentamisessa, erityisesti asunto- ja palvelurakentamisessa kasvatetaan.
2.1 Riittävä ja monimuotoinen asuntotuotanto
Asuntotuotannon kehityspolku tavoitetilan 2030 saavuttamiseksi: Tulevalla vuosikymmenellä ta- voitteena on seudun kestävän ja tasapainoisen kasvun varmistaminen sekä väestön tarpeisiin vas- taaminen. Asuntotuotanto on monipuolista ja laadukasta kaikissa seudun kunnissa. Tuotanto koh- dennetaan rakenteen toimivuuden ja asuinalueiden tasapainoisen kehityksen kannalta järkevästi. Valtio osallistuu seudun asuntomarkkinoiden kehittämiseen. Tulevassa asuntopolitiikassa tavoitel- laan kohtuuhintaisen asuntotuotannon suhteellisen osuuden nostamista ja perheasuntojen tarjon- nan monipuolistamista siten, että aktiivisesti mahdollistetaan seudulla riittävä väestön tarpeisiin soveltuva ja seudun elinvoimaa tukeva asuminen. Erityisryhmien asumistarpeet huomioidaan osana kohtuuhintaista asuntotuotantoa.
Toimenpiteet vuosien 2020-2023 aikana tavoitetilan saavuttamiseksi: Asuntorakentamista ohja- taan rakenteen sisään. Tuotantoa monipuolistetaan.
1. Seudun kunnissa tavoitteena on, että sopimuskauden aikana valmistuu 13 400 asun- toa Rakennesuunnitelman 2040 mukaisesti. Sopimuskaudella rakennetusta asuinker- rosalasta 80% sijoittuu keskusta- ja joukkoliikennevyöhykkeelle. Rakentamista seura- taan YKR 2017 vyöhykejakoa soveltaen. Asuntotuotannon kuntakohtaiset vähimmäis- tavoitteet kytketään joukkoliikenteen kehittämiseen. (liite)
2. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon osuus seudun asuntotuotantotavoitteesta on sopi- muskauden alussa 25 %. Tuotanto kohdennetaan pääosin keskustoihin ja joukkoliiken- nevyöhykkeelle. Sopimuskauden alussa kuntien osuus määräytyy Rakennesuunnitel- man 2040 jakotaulukon mukaan. (Liite)
Kohtuuhintaisen asuntotuotannon kokonaisvolyymi sekä kunkin kunnan osuus tuotan- nosta tarkistetaan seudulla vuoden 2020 aikana päivitettävässä Asuntopoliittisessa ohjelmassa. Tavoitteena on kohtuuhintaisen asuntotuotannon suhteellisen osuuden nostaminen.
Kohtuuhintaiseksi asuntotuotannoksi luetaan:
• ARA-rahoituksella toteutettavat tavalliset vuokra-asunnot (pitkä ja lyhyt korkotuki)
• ARA-rahoituksella toteutettavat erityisryhmäasunnot (pitkä korkotuki + investointiavus- tus):
o vanhusväestön asunnot
o asunnottomien asunnot
o kehitysvammaisten asunnot
o opiskelija- ja nuorisoasunnot
o muut erityisryhmät
• ARA-rahoituksella toteutettavat asumisoikeusasunnot
• ARA:n tukemat monimuotoisen asumisen kokeilut, kuten sekarahoitteiset kohteet, joilla mahdollistetaan kohdekohtainen monipuolinen asuntojen hallintamuoto
• kuntakonsernin oma ARA-vuokratasoa vastaava vuokra-asuntotuotanto (omakustannus- periaate)
3. Valtio osallistuu seudun kehittämiseen seuraavilla ARA:n rahoitusmalleilla ja muilla mainituilla tukitoimilla:
Valtio osoittaa keskusta- ja joukkoliikennevyöhykkeelle rakennettaville tavallisille 40-vuotisille korkotukivuokra-asunnoille x xxx euron asuntokohtaista käynnistysavustusta x milj. euroa vuo- sina 2020-23 ja puurakenteisille kerrostaloille x xxx ja perheasunnoille (yli 3h+k/>60 m2) x xxxx euroa käynnistysavustusta. Tuen määrässä ja kasvattamisessa huomioidaan Tampereen kau- punkiseudun 25 %:n tavoite ja sen nostaminen kohtuuhintaisen asuntotuotannon osuudessa.
• Valtio osoittaa seudun kunnille kunnallistekniikka-avustusta keskusta- ja joukkoliiken- nevyöhykkeillä sijaitseville kohdealueille. Painopiste avustusten kohdentamisessa on täydennysrakentamisen alueilla, joilla edistetään asuntotuotannon syntymistä ja joissa rakennetaan myös kohtuuhintaista ARA-vuokra-asuntotuotantoa.
• Valtio edistää kohtuuhintaista asuntorakentamista ottamalla käyttöön käyttötarkoituk- sen muutosavustuksen, jolla olemassa olevaa rakennuskantaa voidaan muuttaa ARA- asunnoiksi.
Valtio tukee asuntojen esteettömyyttä hissi- ja esteettömyysavustuksilla.
• Valtio-omisteinen A-Kruunu rakennuttaa omistukseensa tavallisia 40-vuotisia korkotuki- vuokra-asuntoja seudulla.
• Valtio luovuttaa kunnille maata myymällä, vaihtamalla ja tarvittaessa maankäyttösopi- muksia hyödyntäen. Tavoitteena on varmistaa kuntien ja kansalaisten tasavertainen kohtelu sekä valtion kokonaisetu. Valtio vaikuttaa omistajaohjauksessaan siihen, että valtion tarpeista vapautuvat asuntorakentamiseen soveltuvat alueet luovutetaan koh- tuuhintaisesti ensisijaisesti kunnille tai toissijaisesti muulle alueen lopulliselle asunto- tuotannon tarjoajalle.
2.2 Asuinympäristöjen laadun, sosiaalisen ja toiminnallisen monimuotoisuuden vaaliminen
Eriytymiskehityksen, asunnottomuuden ja elinympäristöjen laadun kehityspolku tavoitetilan 2030 saavuttamiseksi:
Tulevalla vuosikymmenellä asunnottomuuden syihin tartutaan ennakoivilla toimilla ja asunnotto- muuteen joutuneiden tarpeita käsitellään seudullisesti säännöllisesti. Asuinalueiden sosiaalinen eriytymiskehitys nostetaan tärkeäksi yhteistyökysymykseksi.
Asuinalueiden viihtyisyys, toiminnallinen ja sosiaalinen monimuotoisuus sekä tasalaatuisuus noste- taan seudulliseksi kilpailutekijäksi. Alueiden väestöllisen tasapainon ja asuinympäristöjen laadun varmistamiseksi kehitetään seudullisesti yhteneväiset menettelyt, joita kunnissa sovelletaan.
Toimenpiteet vuosien 2020-2023 aikana tavoitetilan saavuttamiseksi: Kunnat ohjaavat vahvasti asuinalueiden laatua, seudulliset suunnitelmat tasoittavat alueiden kehityseroja
4. Kunnat kehittävät rakentamisen laadunohjausta ja asumisen innovaatioita sekä moni- puolistavat alueidensa asuntokantaa, talotyyppejä ja asuntojakaumia täydennysraken- tamisella. Kaavoituksessa ja tontinluovutuksessa hyödynnetään aluekohtaisia laatu- ryhmiä ja tontinluovutukseen liittyviä konsepti- ja suunnittelukilpailuja ja arkkitehtikil- pailuja.
5. Kunnat tukevat asuinalueiden uusiutumista edistämällä mm. maapolitiikan ja kaavoi- tuksen keinoin alueiden täydentymistä, uusiutumista ja taloyhtiöissä tehtävää ener- giatehokkuutta kohentavaa työtä.
6. Kunnat luovat puitteita puurakentamiselle kaavoituksessaan sekä edistävät sitä ton- tinluovutusohjelmissaan.
7. Asuinalueiden kehitystä koordinoidaan seudun Rakennesuunnitelman ja Asuntopoliit- tisen ohjelman kautta, jotka päivitetään MAL-sopimuskaudella. Seudun kasvua, väes- tön sosiaalista tasapainoa ja rakenteen viihtyisyystekijöitä sekä energiatehokkuutta ryhdytään seutuyhteistyössä työstämään Rakennesuunnitelman ja Asuntopoliittisen ohjelman valmistelussa. Näissä dokumenteissa työstetään alla listattuja ja tarkemmin kuvattuja kokonaisuuksia.
8. Kuntien asuntotuotannon ohjelmointi sovitetaan selvitettyyn tarpeeseen. Seudulla luodaan yhtenäinen kuva tulevien vuosien väestön kehityksestä uusien asukkaiden ja seudulla olevan väestön osalta. Tilannekuvan pohjalta täsmennetään seudun Asunto- poliittista ohjelmaa ja Rakennesuunnitelmaa sekä kuntien kaavoitusta ja tontinluovu- tusta kysyntää ja asuinalueiden kehittämistarpeita vastaaviksi.
9. Osana Asuntopoliittisen ohjelman päivitystä kunnat laativat ohjelman asuinalueiden eriytymiskehityksen ehkäisemiseen ja alueiden monipuoliseen kehittämiseen. Kau- punkiseudulla otetaan käyttöön Tampereen kaupungin kehittämä paikkatietopohjai- nen asuinalueiden sosiaalisen eriytymiskehityksen seurantatyökalu. Tällä luodun tilan- nekuvan pohjalta seudun kunnat sopivat yhdessä periaatteet ja toimet asuinalueiden eriytymiskehityksen hillitsemiseen. Kunnat päivittävät kohtuuhintaisen vuokra-asun- totuotannon tontinluovutusohjelmat yhdessä määriteltyjen periaatteiden pohjalta.
10. Seudun kunnat sitoutuvat ehkäisemään ja vähentämään asunnottomuutta tavoit- teena asunnottomuuden puolittaminen sopimuskaudella. Kaupunkiseudulla toteute- taan tilannekuva asunnottomuuden nykytilasta, jonka pohjalta kunnat asettavat yh- dessä tavoitteet ja toimet asunnottomuuden poistamiseksi. Kunnat, joissa esiintyy eniten asunnottomuutta, osallistuvat vuosina 2020-2023 toteutettavaan hallitusoh- jelman mukaiseen asunnottomuuden yhteistyöohjelmaan, jonka toteuttamiseen osoitetaan valtion rahoitusta. Lisäksi valtion tukemiin asunnottomien asuntokohtei- siin on käytettävissä investointiavustus.
11. Osana Rakennesuunnitelman päivitystä kunnat laativat rakenteen energiatehokkuu- den kehitysohjelman. Kaupunkiseudulla otetaan käyttöön Tampereen kaupungin ke- hittämä paikkatietopohjainen yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutuksia seuraava työ- kalu, jonka avulla muodostetun tilannekuvan pohjalta seudun kunnat laativat raken- teen energiatehokkuuden kehittämisohjelman ja resursoivat tämän toteuttamisen.
12. Asuinalueiden kehittämisessä huomioidaan edellytykset liikenteen puhtaiden käyttö- voimien jakeluun.
13. Kaupunkiseudun kuntien virkistysverkon tasalaatuisuuden ja asuinalueiden lähivirkis- tysalueiden riittävyyden varmistamiseksi seutuyhteistyössä kehitetään seudullisten seurantavälineiden, kuten viherkertoimen käyttöönottoa.
14. Pilotoidaan ekologisen kompensaation käyttöä esimerkiksi isoissa infrastruktuuri- hankkeissa.
15. Valtio edistää edellä kuvailtuja kaupunkikehittämisen teemoja omissa valtakunnalli- sissa ohjelmissaan.
3. SEUDUN JA SUOMEN ELINVOIMAISUUS
Tavoitetila 2030: Seudun rooli kansallisena solmuna vahvistuu. Seutu on houkutteleva kohde niin työvoimalle kuin yrityksillekin. Ajallinen etäisyys erityisesti kestävillä kulkutavoilla lyhenee seudun sisäisillä ja ulkoisilla yhteyksillä. Seudun yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä mahdollistavat yrityksille työvoiman saatavuuden ja hyvän toimintaympäristön. Seudun vahvuudet, mm. luonto, yhteydet, osaaminen, lisäävät Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta ja luovat valinnanvaraa si- joitusten ja sijoittumisen kohdentumiselle.
3.1 Kansallinen ja kansainvälinen saavutettavuus
Kansallisen ja kansainvälisen saavutettavuuden kehityspolku
Seudullinen ja valtakunnallinen liikennejärjestelmä- sekä alueidenkäytön suunnittelu muodos- tavat saumattoman kehittämiskuvan ja etenemispolun seudun saavutettavuuden kehittä- miseksi. Valtion tason tavoitteet ja kansainväliset sitoumukset muodostavat strategiset lähtö- kohdat seudun suunnittelulle. Seudun suunnittelu ja MAL-sopimus muodostavat lähtökohtia valtakunnalliselle suunnittelulle ja rahoituksen kohdentamiselle. Eri suunnittelun tasoja päivi- tetään ja sovitetaan yhteen jatkuvassa yhteistyössä.
MAL4-sopimuksen myötä seudun kansallinen ja kansainvälinen saavutettavuus paranee erityi- sesti kaupunkirakenteessa kehitettävien yhteyksien ja kestävän liikennejärjestelmän kehittämi- sen myötä. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman myötä panostetaan pitkäjäntei- sesti seudulle saapuviin valtakunnallisiin yhteyksiin.
Kansallisen ja seudullisen liikenneverkon yhteentoimivuus paranee yhteistyön syventymisen ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun myötä. Kansallisesti ja kansainvälisesti merkit- tävien nopeiden raideyhteyksien suunnittelu etenee ja mahdollistaa EU:tuen hankkeen edel- leen edistämiseksi. Lentoliikenne ja lentokenttäalue palvelevat seudun kehittymistä kestävyys- tavoitteet huomioiden.
Pääradan kunnostamiseen ja kapasiteetin lisäämiseen tehtävät panostukset vähentävät päära- dan häiriöherkkyyttä ja lyhentävät merkittävästi Tampereen seudun ajallista etäisyyttä Helsin- gin seudusta ollen vuonna 2030 n. 1h 15 min. Nopean, matka-ajaltaan noin tunnin, raideyhtey- den suunnittelu etenee. Nopean raideyhteyksien toteuttamispäätökset ja valtakunnallinen lii- kennejärjestelmäsuunnitelma jäsentävät seudun pitkän aikajänteen kehitystä. Seudun maan- käytön, asumisen ja liikenteen kehittämissuunnitelmat huomioidaan lähtökohtana kaikissa kansallisen tason suunnitelmissa.
Toimenpiteet 2020-2023: Saavutettava Tampereen seutu
1. Pääradan kehittämissuunnitteluun sisällytetään seudun lähijunaliikenteen ja kaukolii- kenteen yhteen toimivuuden ja seudun maankäytön kehittämisen edellyttämien 3. ja 4.
lisäraiteen suunnittelu Tampere-Toijala välillä sekä 2. ja 3. lisäraiteen suunnittelu Tam- pere-Nokia välille. Suunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä seudun ja valtion välillä.
2. Pääradan tarvetta vastaavan kehittämisen ja kunnossapidon toimenpiteet käynniste- tään.
3. Suomiradan, Tampere-Helsinki nopean raideyhteyden, hankeyhtiö perustetaan ja suun- nittelu käynnistetään. Suunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä valtion ja seudun kun- tien yhteistyötä ja hyödynnetään seudun suunnitelmia lähtökohtina.
4. Valtio edistää määrätietoisesti pitkänmatkan henkilö- ja tavaraliikenteen sujuvuutta ke- hittämällä raideyhteyksiä ja valtatieverkostoa ( Vt3, Vt9 ja Vt12) vastaamaan asetusta runkoverkon palvelutasosta.
5. Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja valtio laativat yhteistyössä seudun eri toimijoi- den kanssa kaupunkiseudun keskeistä logistista asemaa hyödyntävän ja pitkää aikajän- nettä palvelevan solmustrategian palvelemaan seudun rakennesuunnitelman päivittä- mistä ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimista.
6. Valtio huomioi valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Tampereen kau- punkiseudun erityiset ominaispiirteet sekä roolin kansallisena solmupisteenä.
7. Kunnat ja valtio-osapuoli edistävät omistajaohjauksellaan yritysten ja asukkaiden kan- sainvälistä liikennettä kehittämällä Tampere-Pirkkalan lentoasemaa.
Muut sopimuksen toteuttamisen kannalta tärkeät valtion toimenpiteet
Uudistettu maankäyttö- ja rakennuslaki valmistellaan siten, että se tulee voimaan sopimus- kauden aikana. Valmistelussa otetaan huomioon kaupunkiseutujen ja kuntien erityiset suun- nittelutarpeet osana laajapohjaista sidosryhmäyhteistyötä.
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021-2032 valmistellaan valtioneu- voston hyväksyttäväksi vuoden 2021 aikana.
Valtio edistää rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamista. Valtio edistää sähköautojen ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuutta verotuksen ja hankintatukien avulla.
Laaditaan asuntopolitiikan pitkäjänteinen kehittämisohjelma vuoden 2020 aikana, ja siinä otetaan huomioon kaupunkiseutujen asuntomarkkinat.
Toteutetaan asunnottomuuden yhteistyöohjelma, lähiöohjelma ja Kestävä kaupunki –oh- jelma.
4. Sopimuksen seuranta ja indikaattorit
Sopimuksen seurannassa toteutetaan seuraavia periaatteita:
Seututasoisen seurannan ohella maankäytön, asumisen ja liikenteen hankkeiden edistymistä seurataan myös kuntakohtaisesti. Kuntien suoriutuminen sopimuksen toteuttamisessa huomioidaan MAL-rahan jaossa.
Sopimuksen vaikuttavuutta ja yhdyskuntarakenteen kehitystä seurataan pitkällä aikajänteellä hyö- dyntäen seuraavassa esitettyjä vaikuttavuusindikaattoreita
Kestävä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä
• Yhdyskuntarakenteen kehittyminen
• Asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittuminen maankäytöllisesti ja lii- kenteellisesti, yleiskaavojen ja asemakaavojen seurantalomakkeiden tarkas- telu
• Kestävien liikkumismuotojen (joukkoliikenne, kävely ja pyöräily) kulkutapa- osuuden, matkat ja suorite, kehittyminen suhteessa henkilöautoliikenteeseen
• Liikenteen päästöttömien ja vähäpäästöisten käyttövoimien osuuden kehitty- minen
• Ilmastopäästöjen kehittyminen
• Liikenneturvallisuuden kehittyminen kulkutavoittain
• Liikkumattomuudesta aiheutuvat suorat ja tuottavuuden vähenemisestä ai- heutuvat kustannukset.
• Autonomistus vyöhykkeittäin
• Tieverkon ruuhkaisuus
Puhtaiden käyttövoimien lataus- ja jakelupisteiden määrä
Asuminen ja elinympäristön laatu
• Asuntotuotannon määrä, laatu ja sijoittuminen rakenteeseen
• Puurakentamisen määrä
• Asunnottomuuden kehittyminen
• Segregaation kehittyminen
Yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten muutos
Seudun ja Suomen elinvoimaisuus
• Raideliikenteen matka-aikojen kehitys
• Kuntien, valtion ja yksityisten investointien kehitys seudulla
• Seudun vahvuuksien ja toiminnallisuuden kehitys [laadulliset arviot (Tampe- reen seudun ominaispiirteet)]