TALOTEKNIIKKA-ALAN


LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n ja

Rakennusliitto ry:n


TALOTEKNIIKKA-ALAN

LVI-toimialan TYÖEHTOSOPIMUS


2017–2018

(1.3.2017–28.2.2018)


Talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopimus 2017–2018

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Xxxxxxxxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxxx

Puh. 020 743 5750

xxx.xxx-xx.xx


Rakennusliitto ry

Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx

Puh. 000 000 000

xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx


Jakelu ja myynti: Rakennustieto Oy xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx


ISBN 978-952-267-184-4

ISBN 978-952-267-185-1 (pdf)

Taitto: DTPage Oy Painopaikka: XX

SISÄLLYSLUETTELO


TALOTEKNIIKKA-ALAN LVI-TOIMIALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 11

1 VOIMASSAOLO JA MUUTOKSET 11

2 PERUSTUNTIPALKAT 11

3 TYÖEHTOSOPIMUKSEN SUORITUSSIDONNAISET PALKAT 12

4 TYÖKOKEILUA KOSKEVA PAIKALLINEN SOPIMINEN 13

5 TUOTTAVAA JA KANNUSTAVAA PALKKAUSTA KOSKEVA

PAIKALLINEN SOPIMINEN 13

6 KORTTIMAAILMAN YKSINKERTAISTAMINEN -TYÖRYHMÄ 14

7 PUTKIERISTYSALAN ETUMIESLISÄ 15

8 KULUN SEURANTA JA VALVONTA 16

9 KÄYTÄNNÖSTÄ POIKKEAVAT TYÖAJAT 17

10 HÄIKÄISYVAARAN TORJUMINEN 17

11 TYÖRYHMÄT 17

12 PÖYTÄKIRJAN PÄTEVYYS JA ALLEKIRJOITTAMINEN 18

TYÖEHTOSOPIMUS 2017–2018 19

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA 19

2 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITTEIDEN NOUDATTAMINEN 19

3 § TYÖRAUHAVELVOITE 20

4 § PAIKALLINEN SOPIMINEN 20

5 § TYÖSUHDE 21

6 § TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 23

7 § ERITYISTILANTEISSA MAKSETTAVIA KORVAUKSIA 27

8 § YLITYÖLISÄT 28

9 § TYÖAJAN LYHENNYS (PEKKASPÄIVÄT) 31

10 § TYÖPALKAT 32

10.1 Palkkaustavat 32

10.2 Henkilökohtainen aikapalkka 32

10.3 Henkilökohtainen kokonaisansio 33

10.4 Henkilökohtaisen aikapalkan perusteena olevat perustuntipalkat 33

10.5 Kuukausipalkka 33

10.6 Nuoret työntekijät 34

10.7 Työntekijän työkyvyn vaikutus vähimmäispalkkoihin 34

11 § TALOTEKNIIKKA-ALAN AIKAPALKKAUSJÄRJESTELMÄ 34

11.1 Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen 34

11.2 Tehtävien vaativuusryhmittelyn ja palkkaryhmittelyn käytännön toteutus 35

11.3 Tehtävien vaativuusryhmittelyn määritelmät 36

11.4 Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen 37

11.5 Arviointimatriisin soveltaminen 38

11.6 Erityisiä määräyksiä 39

11.7 Ulkomaalaisen LVI-asentajan palkkaryhmittely 39

12 § KESKITUNTIANSIO 40

13 § ODOTUSAIKA JA SEN KORVAUS 40

14 § LISÄT JA NIIDEN MAKSUPERUSTEET 40

14.1 Näyttötutkintolisät 40

14.2 Erityistyölisä 41

14.3 Etumieslisä aikapalkkauksella tehtävissä töissä 42

15 § MATKAKUSTANNUKSET 42

15.1 Päivittäiset matkakustannukset 42

15.2 Matkatyöt ja päivärahat 44

16 § TYÖ ULKOMAILLA 46

17 § TUNTIKORTIT 48

18 § PALKANMAKSUPÄIVÄ 49

19 § VUOSILOMA 50

19.1 Vuosiloman alkaminen ja päättyminen 50

19.2 Vuosilomapalkka 50

19.3 Erityisiä säännöksiä työssäolon veroiseksi luettavasta ajasta 50

19.4 Vuosiloma ja keskeneräinen työkomennus 51

19.5 Lomaltapaluuraha 51

LOMAPALKKASOPIMUS 2005, Liite 1 53

20 § SAIRAUSAJAN PALKKAA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ 56

20.1 Sairausajalta maksettava palkka 56

20.2 Sairausajalta maksettavan palkan edellytykset 56

20.3 Sairausajan palkanmaksun karenssi 56

20.4 Sairaudesta ilmoittaminen 56

20.5 Todistus sairaudesta 57

20.6 Sairauspoissaolo työntekijän ilmoituksella 57

20.7 Sairauden uusiutuminen 59

20.8 Äitiys- ja isyysloman palkanmaksu 59

20.9 Väärinkäytösten ehkäisy 59

20.10 Sairauspoissaolojen seuranta 59

20.11 Lääkärintarkastukset 59

20.12 Lapsen sairaus 60

21 § ERINÄISIÄ KORVAUKSIA 61

21.1 Kunnallisista tehtävistä aiheutuneen ansion menetyksen korvaaminen 61

21.2 Henkilökohtaisten merkkipäivien viettäminen palkallisina

vapaapäivinä 61

21.3 Kutsunnasta aiheutuneen ansion menetyksen korvaaminen 61

21.4 Reserviharjoitusajan palkka 62

21.5 Omaisten kuolemantapaukset 62

21.6 Korvausten määrä ja korvausten saajat 62

21.7 Harjannostajaistilaisuudet 62

22 § TYÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET 62

23 § SUOJAVAATETUS JA TYÖVÄLINEET 64

24 § SOSIAALITILAT 64

25 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS 64

26 § AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERIMINEN 65

27 § KESKUSJÄRJESTÖJEN TEKEMÄT SOPIMUKSET 65

28 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN KEHITTÄMINEN SOPIMUSKAUDEN AIKANA 65

29 § MENETTELYTAPAMÄÄRÄYKSIÄ 65

30 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA 66

YLEISSOPIMUS, Liite 2 67

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 67

Lähtökohtia 67

Perusoikeudet 67

Työnjohto-oikeus 67

Ennakkoilmoitus työtaisteluista 67

Organisaatio- yms. muutokset 68

Lakiviittaukset 68

SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA SEKÄ TYÖNTEKIJÖIDEN JA TYÖNANTAJAN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA TALOTEKNIIKKA-ALAN YIRTYKSISSÄ 68

Yleisiä määräyksiä 68

1 § Työnantajan edustajat 68

2 § Työntekijöiden edustajat 69

3 § Työntekijöiden edustajien kelpoisuusvaatimukset 69

4 § Työntekijöiden edustajien alueellinen toimivalta ja toimikauden kesto 70

5 § Työntekijöiden edustajan valinta 70

6 § Työntekijöiden edustajan tehtävät 71

7 § Työntekijöiden edustajien vapautus ja ansionmenetyksen korvaus 71

8 § Toimitilat ja tarvikkeet 73

9 § Työmaakäynnit 73

10 § Oikeus osallistua koulutukseen 73

11 § Ammattitaidon kehittäminen 73

12 § Palkka ja siirtosuoja 73

13 § Luottamusmiehen töihin sijoittaminen 74

14 § Työsuhdeturva 74

15 § Työnantajan tiedottamisvelvoitteet 76

16 § Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vastuu 78

17 § Oikeudet ja velvollisuudet 79

18 § Neuvottelujärjestys 79

19 § Sopijapuolten vastuu 79

20 § Ammatillinen koulutus 79

21 § Yhteinen koulutus 80

22 § Ay-koulutus 80

23 § Korvaukset 81

24 § Sosiaaliset edut 81

25 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö 81

26 § Voimassaolo 83

SUORITUSPALKKAUSTYÖMÄÄRÄYKSET, Liite 3 84

Putkiala 84

1 § SUORITUSPALKAT 84

1. Suora urakka 84

2. Suora palkkio 84

3. Muut palkkiot 84

4. Ulosmaksu- ja takuupalkat 84

2 § SUORITUSPALKKAUSTYÖMÄÄRÄYKSET 85

Putkiala 85

A. Suorituspalkkaustyötä koskevat yleiset määräykset 85

B. Normiajoitettuja urakkatöitä koskevat lisämääräykset 87

3 § ETUMIESLISÄ 89

Etumiehen tehtävät työmaalla 90

Erikoisetumies 91

PUTKIASENNUSALAN URAKKAHINNOITTELU 2017–2018 92

PUTKIALAN NORMIAJAT RAKENNUSTYÖMAIDEN PUTKITÖILLE 92

1 § YHTEISET MÄÄRÄYKSET 92

Mom. 1. URAKKASUMMA SUORASSA URAKKAPALKKAUKSESSA 92

Mom. 2. YLEISET NORMIAIKARAJAT 92

Kohta 1 Normiaikoihin sisältyvät työt 92

Kohta 2 Normiaikoihin eivät sisälly seuraavat työt 93

Mom. 3. YLEISET MÄÄRÄYKSET 94

Kohta 1 Uudet ja vanhat rakennukset 94

Kohta 2 Vaativuus- ja olosuhdelisät 94

Kohta 3 Kytkennät 95

Kohta 4 *Purkutyöt 96

Kohta 5 Sarjatyöt 96

Kohta 6 Esivalmistelut 97

Kohta 7 Muut työt ja haittatekijät 97

Kohta 8 Normiaikalisän valinta 98

Mom. 4. MITTAUS 99

Kohta 1 Putkien mittaus 99

Kohta 2 Kojeiden mittaus 99

Kohta 3 Sprinklerilaitosten mittaus 99

2 § PUTKIASENNUS 99

Mom. 1. METALLIPUTKET JA HITSATTAVAT TERÄSPUTKET 100

Mom. 2. KUPARIPUTKET JA KOMPOSIITTIPUTKET 100

Mom. 3. TAIPUISAT PUTKET (KIEPPEINÄ TOIMITETUT) 101

Mom. 4. VALURAUTAISET VIEMÄRIPUTKET JA PAINEMUHVIPUTKET 101

Mom. 5. ERISTYSELEMENTIT JA SISÄPUTKET 102

Eristyskaivot 102

*Avattavien elementtien asennus (AS-elementit tai vast.) 104

Mom. 6. HST- JA RST-VIEMÄRIT MUHVILIITOKSIN SEKÄ MUOVISET VIEMÄRILIITOSTAVASTA RIIPPUMATTA, PAINEMUHVIPUTKET

JA *PÖLYNIMURIPUTKISTOT 105

Mom. 7. *MUOVIPUTKET EI VIEMÄRIKÄYTTÖÖN EIKÄ PÖLYNIMURI- KÄYTTÖÖN 106

Mom. 8. RAUTARAKENNETYÖT 106

Kiinto- ja ohjauspisteet 107

3 § KOJEIDEN ASENNUS 107

Mom. 1. *LÄMMINVESI- JA HÖYRYKATTILAT, LÄMMINILMAKEHITTIMET SEKÄ LAUHDUTTIMET 107

Mom. 2. LÄMMÖNSIIRTIMET JA VALMIIT LÄMMÖNJAKOKESKUKSET 108

Mom. 3. PAISUNTA-ASTIAT 109

Mom. 4. LÄMMITTIMET (*sähkö- tai IV-urakkaan kuuluvat) 109

*Normiajat lattialämmitysputkistoille 110

Mom. 5. *LÄMMINILMAKOJEET JA JÄÄHDYTYSPALKIT 110

Mom. 6. PUMPUT, *KOMPRESSORIT JA *KESKUSPÖLYNIMURI-

LAITTEET 111

Mom. 7. SÄÄTÖJÄRJESTELMÄT 111

Mom. 8. *LAUHDEVESISÄILIÖT, LÄMMINVESISÄILIÖT, LÄMMINVESI- VARAAJAT, LÄMMINVESIKOJEET, SUURTEHOVARAAJAT, KYLMÄVESISÄILIÖT, VEDEN SUODATTIMET, PAINESÄILIÖT 112

Mom. 9. KAATOALTAAT 113

Mom. 10. ASTIANPESUPÖYDÄT 113

Mom. 11. PESUALTAAT 113

Mom. 12. WC-LAITTEET JA KAATOKULHOT 113

Mom. 13. KYLPYAMMEET JA SUIHKUALTAAT 113

Mom. 14. PESUISTUIMET 113

Mom. 15. VIRTSALOT 113

Mom. 16. JUOMA-ALTAAT 113

Mom. 17. PESUKONEHANAT 113

Mom. 18. SEKOITTAJAT 114

Mom. 19. VESIMITTARIT, VESI- JA PALOPOSTIT SEKÄ VARUSTEET 114

Mom. 20. ”ALCUTERM” TAI VASTAAVA 114

Mom. 21. SAIRAALAKAASURASIOIDEN ULOSOTTOPISTEET 114

Mom. 22. *EROTUS- JA VENTTIILIKAIVOT, PUMPPAAMOT KAIVOINEEN, SAKOKAIVOT, LOKASÄILIÖT JA LATTIAKAIVOT VALUMISALTAIN 114

Mom. 23. ÖLJYLÄMMITYSLAITTEET 115

Öljypolttimet 115

*Öljysäiliöt 115

Mom. 24. SPRINKLERLAITOKSET 115

A. Putkistot 115

B. Kojeet ja varusteet 116

PUTKIERISTYSALA, Liite 4 117

1 § SUORITUSPALKAT 117

Ulosmaksu ja takuupalkat 117

Normiajoitetut putkieristysalan urakkatyöt 117

Muut työt (huolto- ja korjaustyöt, varastotyöt yms.) 117

Putkieristysala 118

PUTKIERISTYSALA 118

Urakkatyömääräykset 118

PUTKIERISTYSALAN URAKKAHINNOITTELU 119

I LVI-alan lämpöeristystyöt 119

I Y Yleiset määräykset 119

Mineraalivillakouruilla tehdyt eristystyöt 122

I A 1 Valmiiksi päällystettyjen kourujen kiinnitys langalla ja teippaamalla 122

I A 2 Mineraalikourut, päällystettynä ohuella (enintään 0,7 mm) muovilevyllä,

julkiset- ja teollisuusrakennukset 123

I B Mineraalivillamatoilla tehdyt eristystyöt 124

I B Y Yleiset määräykset 124

I B 2 Mineraalivillaverkkomaton kiinnitys Bb/Bc, kuutiopaino 100 kg/m3 saakka 124

I B 3 IImastointialumiinifoliomaton kiinnitys Ba/Be 125

I C a Xxx pintakäsittelystä maksettavat yksiköt 126

I D Erillishintoja 126

I D a Laippaventtiilin eristys 126

II Jäähdytyseristystyöt 127

II Y Yleiset määräykset 127

II A 1 Solukumieristys suljetuissa kuiluissa ja konehuoneissa letkusta tai

levystä liimattuna 127

II A 1 -taulukon solueristystä koskevat lisähinnoittelut 128

II A 2 Solukumieristys suljettujen kuilujen ja konehuoneiden ulkopuolella 128

II B II A 1- ja II A 2 –taulukoiden solueristystä koskevat lisähinnoittelut 129

Laippojen ja venttiilien eristys 129

LVI-TOIMIALAN IV-ALA, Liite 5 130

1 § Suorituspalkat 130

1. Suora urakka 130

2. Suora palkkio 130

3. Muut palkkiot 130

4. Ulosmaksu ja takuupalkat 130

2 § Suorituspalkkaustyömääräykset 131

IV-ala 131

A. Suorituspalkkaustyötä koskevat yleiset määräykset 131

B. Normiajoitettuja urakkatöitä koskevat lisämääräykset 133

3 § Etumieslisä 135

IV-ala 135

Etumiehen tehtävät työmaalla 135

Erikoisetumies 136

IV-ALAN NORMIAJAT RAKENNUSTYÖMAIDEN IV-TÖILLE 137

1 § Yhteiset määräykset 137

Mom. 1. URAKKASUMMA SUORASSA URAKKAPALKKAUKSESSA 137

Mom. 2. YLEISET NORMIAIKARAJAT 137

Kohta 1 Normiaikoihin sisältyvät työt 137

Kohta 2 Normiaikoihin eivät sisälly seuraavat työt 137

Mom. 3. YLEISET MÄÄRÄYKSET 138

Kohta 1 Uudet ja vanhat rakennukset 138

Kohta 2 Vaativuus- ja olosuhdelisät 138

IV-URAKAN NORMITUNTITAULUKKO 139

Mom. 1. PYÖREÄT KANAVAT JA OSAT 139

Mom. 2. SUORAKAIDEKANAVAT 141

Mom. 3. VENTTIILIT 143

Mom. 4. ILMANVAIHTOKONEET 144

Koneosien normituntitaulukko 144

Mom. 5. PIENKOJEET 145

*Lämminilmakojeet ja jäähdytyspalkit 145

Mom. 6. AKSIAALIPUHALTIMET 146

Mom. 7. OSIEN TEKO 148

IV-LYHENTEET 149

MATKALIPPUKORVAUKSEN PAIKKAKUNTAKOHTAISET RAJAT, Liite 6 150

MATKA-AIKAKORVAUKSEN PAIKKAKUNTAKOHTAISET RAJAT, Liite 7 156

LVI-ALAN AAKKOSELLINEN ASIAHAKEMISTO 158

TALOTEKNIIKKA-ALAN LVI-TOIMIALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA


Aika 16.12.2016

Paikka LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n toimisto, Helsinki

Läsnä Xxxxx Xxxxxxx LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Xxxx Xxxxxxx LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Xxx Xxxxxxxxxxx LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Xxxx Xxxxxx LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry,

Sihteeri

Xxxxx Xxxxxxxxxx Rakennusliitto ry, Puheenjohtaja Xxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxxxxxx ry

Xxxxx Xxxxxxx Rakennusliitto ry


1 VOIMASSAOLO JA MUUTOKSET


Työehtosopimusneuvottelujen lähtökohtana on ollut 20.10.2015 alle- kirjoitettu Talotekniikka – alan LVI – toimialan työehtosopimus, siinä liitteenä olevat putkialan suorituspalkkausmääräykset, iv – alan suoritus- palkkausmääräykset ja putkieristysalan urakkahinnoittelu.

Uusi sopimuskausi alkaa 1.3.2017 ja päättyy 28.2.2018. Työehtosopi- musratkaisu ei sisällä palkkojen korottamista.


2 PERUSTUNTIPALKAT


Voimassa olevat perustuntipalkat:


Pr

€/H

S

10,26

1

12,54

2

14,98

3

15,78

4

16,70

Keskituntiansion korotusprosentti

Korotusprosentti ajalla 1.4.2016 – 31.3.2017 on 0,43 %.

Korotusprosentti ajalla 1.4.2017 – 31.3.2018 on 0 %.


3 TYÖEHTOSOPIMUKSEN SUORITUSSIDONNAISET PALKAT


Putki- ja ilmastointialan normituntikerroin 16,13 €/NH. Putkieristysalan urakkahinnoittelun rahakerroin 3,57 €/yks.

Palkkiopalkkaustyöt

Työt, joista palkkiopalkkaussopimus on tehty ennen lähinnä 1.3.2016 al- kaneen palkanmaksukauden alkua, maksetaan tehdylle tunnille erillisenä lisänä 0,07 €/h tilikausittain seuraavan palkankorotusvaiheen alkuun saak- ka. Tätä erillistä lisää ei vähennetä suorituspalkkaussummasta.

Työehtosopimuksen lisät


Lisä

€/H

Iltavuorolisä

1,00

Yövuorolisä

2,03

Iltatyölisä

1,00

Yötyölisä

2,03

Työvuoron siirtoilmoituksen myöhästymislisä

2,37

Ammattitutkintolisä

0,49

Erikoisammattitutkintolisä

0,90


Putkieristysalan työkalukorvaus

Työkalukorvaus on 1,74 € päivältä.

Etumieslisä putkiala ja IV-alat

Etumieslisän taattu osa on 0,35 €/h.

Etumieslisä aikapalkkauksella tehtävissä töissä on 0,56 €/h.

Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettava erilliskorvaus

Korvaukset ovat seuraavat


Edustettavien työntekijöiden määrä

Euroa/kahden viikon tilijakso

10 – 50 työntekijää

32,19

51 – 100 työntekijää

40,23

yli 100 työntekijää

60,32

4 TYÖKOKEILUA KOSKEVA PAIKALLINEN SOPIMINEN


LVI-toimialalla voidaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa sopia yri- tyksessä noudatettavasta menettelystä rakennusalalle ensimmäistä kertaa tulevan henkilön työkokeilusta. Tämä yrityskohtainen sopimus on voi- massa työehtosopimuskauden loppuun asti.

Yrityskohtaisessa sopimuksessa on sovittava seuraavista ehdoista:

– Työkokeiluun osallistuvan työntekijän työkokeilusopimus tehdään kuudeksi kuukaudeksi. Työkokeilusopimus voidaan tänä aikana mo- lemmin puolin purkaa kuten koeaikainen työsopimus.

– Työkokeiluaikana työntekijän tuntipalkka voidaan sopia työehtoso- pimuksen aikapalkoista poiketen kuitenkin niin, että se on vähintään 6,00 euroa tunnilta. Tuntipalkan lisäksi työehtosopimuksessa makset- tavaksi määrätyt lisät maksetaan normaalisti työehtosopimuksen mu- kaan.

– Samalla kun yrityksessä työnantajan ja luottamusmiehen välillä so- vitaan yrityskohtaisesta työkokeilumenettelystä, nimetään myös ammattityöntekijä, jonka tehtävänä on työkokeilijan opastaminen ja perehdyttäminen. Samalla sovitaan miten opastaminen ja perehdyttä- minen toteutetaan.


5 TUOTTAVAA JA KANNUSTAVAA PALKKAUSTA KOSKEVA PAIKALLINEN SOPIMINEN

LVI-toimialalla voidaan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sopia tuottavasta ja kannustavasta palkkauksesta. Sopimuksessa voidaan sopia mm. seuraavista asioista:

– Sopimuksen kohteena olevan työn tavoiteaikataulu

– Työtä koskevista työaikajärjestelyistä;

• Työn sujuvuuden ja tuottavuuden parantamiseksi voidaan keskelle viikkoa osuvana arkipyhänä tehdä töitä. Pitämätön arkipyhä kor- vataan vapaa-aikana tai rahana työaikalain mukaisesti eikä erillistä arkipyhäkorvausta makseta.

• Tuottavaa ja kannustavaa palkkausta koskevassa sopimuksessa voidaan sopia työehtosopimuksen ja työaikalain mahdollistamista työajan joustoista kuten liukuvasta työajasta ja keskimääräisestä työajasta.

– Työn lopputulokselta edellytettävä laatu

– Työssä käytettävän materiaalin määrästä ja laadusta

– Palkkion suuruus ja em. tekijöiden vaikutus palkkion suuruuteen

– Palkkion maksamisen ajankohta

– Takuupalkasta, joka maksetaan siinäkin tapauksessa, että sovitut ta- voitteet tai työ ei valmistunut työntekijästä tai työntekijöistä riippu- mattomista syistä johtuen.

Työehtosopimusosapuolet ovat valmiita parantamaan alan tuottavuutta yhteisin toimenpitein, esimerkiksi yhteisin koulutustilaisuuksin, joissa opastetaan tuottavien ja kannustavien palkkausjärjestelmien sekä jousta- vien työaikojen käyttöön.


6 KORTTIMAAILMAN YKSINKERTAISTAMINEN -TYÖRYHMÄ


Osapuolet ovat sopineet seuraavista periaatteista, joiden saavuttamiseksi osapuolet perustavat tarvittaessa työryhmän tai muuten edistävät yhdessä tavoitteiden toteutumista:

– Valttikortin ja RL:n jäsenkortin yhdistäminen niin, että kaikki RL:n jäsenet ovat automaattisesti Valttikortin tietokannassa.

– Kansalaistilin tulon huomioon ottaminen niin, että valtti- ja jäsenkor- tilla voidaan automaattisesti siirtää tiedot tulorekisteriin ja automaatti- sesti olisi saatavissa työttömyyskassan edellyttämät asiakirjat.

– Osapuolet toimivat yhteisesti niin, että erilaisten pätevyyksien ylläpi- täminen taitorekisterissä helpottuu ja myös pätevyyksien edellyttämiä koulutuksia järkiperäistettäisiin.


7 PUTKIERISTYSALAN ETUMIESLISÄ


Putkieristysalan etumieslisäjärjestelmää jatketaan niissä kohteissa, joissa tilaajan ja urakoitsijan välinen urakkasopimus perustuu 1.1.2016 jälkeen annettuun ensimmäiseen urakkatarjoukseen.

Etumieslisä on voimassa kokeiluna 28.2.2018 asti, kuitenkin siten, että määräys koskee ennen 28.2.2018 alkaneita työmaita niiden päättymiseen saakka.

Etumieslisä

Mikäli eristystyöhön sisältyy ennakkoarvion mukaan yli 3000 yksikköä ja työmaalla työskentelee eristystyön kestäessä vähintään 3 eristäjää, on työryhmällä yksi etumies.

Eristäjälle, joka toimii työmaalla etumiehenä, maksetaan tilikausittain etumiestunneilta 0,35 €/h, joka on samalla taattu osa. Etumiestunneiksi katsotaan kaikki etumiehen tuntikirjanpidon urakkasarakkeeseen mer- kitsemät ja työnantajan hyväksymät urakkatunnit koko työmaan keston ajalta.

Etumieslisää ei vähennetä suorituspalkkaussummasta.

Tämän pykälän määräyksistä voidaan 4 §:n mukaisesti jäsenyrityksissä paikallisesti sopia toisin.

Putkieristysalan etumiestehtävät

1. Sopii ja allekirjoittaa työmaata koskevan suorituspalkkaustyösopi- muksen työnantajan edustajan kanssa.

2. Suorittaa suorituspalkkaustyön mittauksen yhdessä työnantajan edus- tajan kanssa.

3. Valvoo, että työmaalle toimitettavat tarvikkeet toimitetaan asennus- kohteiden välittömään läheisyyteen sekä huolehtii, että tarvikkeet va- rastoidaan niille varattuihin paikkoihin sekä käsitellään huolellisesti.

4. Tarkistaa saapuneet tarvikkeet hänelle luovutetun tavaraluettelon, kuormakirjan tai muiden työhön liittyvien asiakirjojen mukaan, sekä epäselvyyksien sattuessa ilmoittaa viipymättä työnantajan edustajalle.

5. Tekee työn kestäessä havaitut sellaiset lisätilaukset, joita tarvikeluet- teloa laadittaessa ei ole voitu edellyttää tarvittavan eristysliikkeen va- rastosta. Tilaus tehdään riittävän ajoissa, vuorokautta ennen tarvetta.

6. Valvoo, että ylijäämä tarvikkeet toimitetaan eristysliikkeen varastoon ja tekee ilmoituksen kuljetusta varten.

7. Tarkistaa suorituspalkkaustyöryhmään kuuluvien työntekijöiden tun- tilistat.

8. Xxxxxxxxx, että eristystyö suoritetaan annettujen piirustusten ja työ- se- litysten mukaan. Hoitaa työnantajan määräämien ylimääräisten töiden suorituksen siten, että laskutyölapulle merkitään käytetyt tarvikkeet ja työtunnit oikein sekä palauttaa ko. lomakkeen tilaajan hyväksymänä työnjohdolle.

9. Ottaa vastaan ja välittää työnjohdolle vastaavan rakennusmestarin an- tamat tiedotukset

10.Suorittaa itselle luovutuksen yhdessä työnantajan edustajan kanssa.


8 KULUN SEURANTA JA VALVONTA

Kulunseurantatietojen käyttö rakennusalalla

Verotusmenettelylaki ja Työturvallisuuslaki muuttuivat 1.7.2014. Muu- tokset koskevat erityisesti rakennusalaa. Päätoteuttaja on lakimuutoksen myötä velvollinen pitämään yhteisellä rakennustyömaalla (työmaa) työs- kentelevistä henkilöistä kirjallista luetteloa ja ilmoittamaan kuukausittain työntekijöiden tiedot Verohallinnolle. Jokaisen työmaan työnantajan on puolestaan ilmoitettava päätoteuttajalle omien työntekijöidensä tiedot.

Lakimuutosten johdosta työmailla tullaan ottamaan yhä laajemmin käyt- töön sähköisiä kulunvalvonta- ja -seurantavälineitä, joiden avulla sekä luetteloiden pitäminen että ilmoitusten teko helpottuu.

Otettaessa työmaalla käyttöön sähköinen kulunvalvonta- ja seurantajär- jestelmä, Rakennusteollisuus RT ry ja Rakennusliitto ry toteavat seuraa- vaa:

Työnantajalla ja päätoteuttajalla on lakiin perustuva velvollisuus kerä- tä, pitää hallussaan ja ilmoittaa Verohallinnolle sen edellyttämät tiedot. Verohallinto suosittelee ilmoittamaan myös työntekijöiden tuntitiedot. Työnantaja tai päätoteuttaja ei tarvitse tietojen keräämistä tai luovutta- mista varten työntekijältä tai tämän työnantajalta erillistä lupaa. Pää- toteuttajan tulee huolehtia siitä, että kerättyjä tietoja käsittelevät vain sellaiset henkilöt, joiden työtehtäviksi se on annettu.

Päätoteuttaja voi luovuttaa sähköisen kulunvalvonnan – tai seurannan tietoja työmaan ali- ja sivu-urakoitsijoille näiden työmaalla olevan työ- voiman osalta. Luovutettavia tietoja voivat olla mm. työntekijän nimi, työnantaja sekä töiden päivittäinen aloitus- ja päättymisaika. Päätoteut- tajan luottamusmiehillä, työsuojeluvaltuutetuilla sekä yhteysmiehillä on oikeus saada vastaavat tiedot toimialueensa urakoitsijoista, työvoimaa vuokraavista yrityksistä sekä näiden henkilöstöstä.

Tekninen valvonta kuten kulunvalvonta ja kulunseuranta kuuluvat yh- teistoimintalain tarkoittaman yhteistoimintamenettelyn piiriin ja sen käyttöönotossa on meneteltävä lain mukaisesti. Kun teknisen valvonnan yhteydessä kerätään työntekijöitä koskevia tietoja, yhteistoimintaneuvot- teluissa on käsiteltävä myös tietojen keräämisen periaatteet ja käytännöt. Sopijaosapuolet suosittelevat, että kulunvalvonnan ja kulunseurannan sekä työntekijöitä koskevien tietojen keräämisen periaatteista ja käytän- nöistä keskustellaan myös niissä yrityksissä, jotka kokonsa puolesta ei- vät kuulu YT-lain soveltamisalan piiriin.

Työmaan henkilöluettelon pitäminen ja Verohallinnolle tehtävä ilmoitus edellyttävät tietoa työmaalla olevista henkilöistä ja mahdollinen sähköi- nen järjestelmä on tarpeen työmaalle saapumisen ja sieltä poistumisen valvontaa varten. Työmaan sisällä tapahtuvan tai muun valvonnan tar- peellisuus on harkittava erikseen. Työntekijät ovat velvollisia kirjaamaan työmaalle saapumisensa ja poistumisensa sähköiseen kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmään. Kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmä on oltava käytössä aina kun työmaalla työskennellään, myös iltaisin ja viikonlop- puisin. Kesken työpäivän pidettävien taukojen kirjaaminen ei ole Vero- hallinnolle kerättävien tietojen kannalta tarpeellista.

Jos sähköinen kulunvalvonta- tai seurantajärjestelmä edellyttää henkilö- kohtaisten välineiden hankkimista, työnantaja maksaa niistä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset.

Kulunvalvontatietoja ei voida sellaisenaan käyttää yksinomaisena pal- kanmaksun perusteena. Osapuolet suosittelevat, että yrityksessä käsitel- lään etukäteen kulunvalvonnan käyttöä työaikaseurannassa ja sovitaan, miten menetellään mahdollisten työajan ylitysten ja alitusten suhteen.


9 KÄYTÄNNÖSTÄ POIKKEAVAT TYÖAJAT

Xxxxxx toimivien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsopi- muksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työntekijä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäivät ja työtunnit.


10 HÄIKÄISYVAARAN TORJUMINEN

Työnantaja hankkii optisesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työs- sään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida torjua (esim. asen- tamalla työkoneisiin häikäisysuojakalvot).


11 TYÖRYHMÄT

Matkakustannusten korvaukset

Sopijaosapuolet perustavat seurantatyöryhmän, jonka tarkoituksena on tarkastella matkamääräysten toimivuutta ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia niiden uudistamiseksi.

Putkiasennusalan urakkahinnoittelu

Sopijaosapuolet jatkavat työskentelyä työryhmässä, jonka tarkoituksena on uudistaa putkiasennusalan urakkahinnoittelua.

Sprinklerasennuksen urakkahinnoittelu

Sopijaosapuolet jatkavat työskentelyä työryhmässä, jonka tarkoituksena on uudistaa sprinklerasennusten urakkahinnoittelu kokonaisuudessaan

12 PÖYTÄKIRJAN PÄTEVYYS JA ALLEKIRJOITTAMINEN

Todettiin, että tällä pöytäkirjalla on sama voima kuin varsinaisella työ- ehtosopimuksella.

Helsingissä 16. joulukuuta 2016


LVI-TEKNISET URAKOITSIJAT LVI-TU ry

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxx


RAKENNUSLIITTO ry

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

TYÖEHTOSOPIMUS 2017–2018


1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan LVI-Tekniset Ura- koitsijat LVI-TU ry:n talotekniikka- tai rakennusalalla toimiviin jäsen- yrityksiin ja niiden työntekijöihin, jotka suorittavat lämpö-, vesi- ja il- mastointiasennustöitä sekä teknisiä eristystöitä edellä mainituissa töissä asennettujen laitteiden ja tarvikkeiden huoltoa ja kunnossapitoa sekä kunnostusta eri teknisin menetelmin.

Sopimusta voidaan soveltaa myös kylmä-, kaasu- ja muiden vastaavien laitteiden asennus-, huolto-, kunnossapito- ja ylläpitotöitä suorittaviin työntekijöihin.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:llä on työehtosopimuslain 8 §:n mukainen valvontavelvollisuus edellä tarkoitettujen, tämän työehtoso- pimuksen työehtosopimuslain mukaisessa sidottuisuuspiirissä olevien jäsenyritystensä osalta.

Tähän työehtosopimukseen lain mukaan sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan kaikkia tämän työehtosopimuksen määräyksiä sellaisi- naan.


2 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITTEIDEN NOUDATTAMINEN

Liitteenä olevat sopimukset ja sitovat asiakirjat ovat tämän työehtosopi- muksen osia.

Liite 1 Lomapalkkasopimus

Liite 2 Yleissopimus

Liite 3 Putkialan urakkahinnoittelu ja urakkatyömääräykset Liite 4 Putkieristysalan urakkahinnoittelu ja urakkamääräykset Liite 5 Iv-alan urakkahinnoittelu ja urakkatyömääräykset

Liite 6 Matkalippukorvauksen paikkakuntakohtaiset rajat Liite 7 Matka-aikakorvauksen paikkakuntakohtaiset rajat

3 § TYÖRAUHAVELVOITE

3.1 Sitovuus

Tämä työehtosopimus sitoo LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:tä ja niitä sen jäsenyrityksiä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet liiton jäseniä.

Tämä työehtosopimus sitoo Rakennusliitto ry:tä ja sen alayhdistyksiä sekä työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat ol- leet liiton jäseniä.

Tämän sopimuksen voimassa ollessa ei saa toimeenpanna työehtosopi- muksen määräyksiin kohdistuvia työehtosopimuslain tarkoittamia työ- taistelutoimenpiteitä.

3.2 Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopi- mus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvollisia välittömästi ryhtymään kaikin käytettävissä olevin keinoin toimenpiteisiin uhkaavan työtaistelun estämiseksi tai rikkoutuneen työrauhan palauttamiseksi.

Liitot ovat velvollisia ryhtymään heti työehtosopimusrikkomuksesta tai alkavasta rikkomisesta tiedon saatuaan kaikin käytettävissä olevin kei- noin toimenpiteisiin rikkomisen estämiseksi tai lopettamiseksi.

Rakennusliitto ry:n mahdollisesti hyväksymä lakko jollakin toisella sen toiminta-alalla ei koske allekirjoittaneiden työnantajajärjestöjen jäsenyri- tysten tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevia työntekijöitä.


4 § PAIKALLINEN SOPIMINEN

4.1 Sovittavat asiat

Tähän työehtosopimukseen sidotuissa järjestäytyneissä yrityksissä on mahdollista sopia paikallisesti asioista, joista työehtosopimukseen on otet- tu erillinen maininta ja viitattu tähän paikallisen sopimisen pykälään (4 §).

4.2 Sopimusosapuolet

Työntekijöitä yleisesti koskevista asioista sovitaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestelmän mukaisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken. Yksittäistä työntekijää tai työryhmää koskevista asioista sovitaan työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai työryhmän kesken.

Pääluottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita pääluottamusmiehen on katsottava edustavan. Yksittäisen työnteki- jän tai työryhmän tekemä sopimus ei voi olla ristiriidassa pääluottamus- miehen tekemän samaa asiaa koskevan sopimuksen kanssa

4.3 Sopimuksen muoto

Paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisesti.

4.4 Voimassaolo

Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva paikallinen sopimus voidaan irtisanoa kol- men kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu. Määräajaksi solmittu paikallinen sopimus voidaan työ- ehtosopimuksen lakattua irtisanoa kuukauden kuluessa uuden työehto- sopimuksen voimaantulon jälkeen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo on muutoin lakannut.


5 § TYÖSUHDE

Työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn joh- tamisesta.

5.1 Työsopimus

Työhönoton yhteydessä on osapuolten laadittava kahtena kappaleena kir- jallinen työsopimus, josta selviävät työsopimuslaissa tarkoitetut työsuh- teen ehdot, kuten:

– työntekijän henkilötiedot ja työnantajan tiedot

– työsuhteen alkamisajankohta

– työsuhteen luonne:

• toistaiseksi voimassa oleva

• määräaikainen (sopimuksessa mainittava määräaikaisen sopimuk- sen kesto ja sen peruste)

– koeaika

– työhönottopaikka

– tehtävä

– noudatettava työehtosopimus

– palkan määräytymisen peruste ja palkanmaksukausi

– säännöllinen työaika

– vuosiloman määräytyminen

– irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste

5.2 Koeaika

Koeajan pituus on toistaiseksi voimassaolevissa tai vähintään kuusi kuu- kautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa enintään kolme kuukaut- ta ellei työnantaja järjestä työntekijälle työsopimuslain 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua koulutusta. Kuusi kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta.

5.3 Annettavat tiedot

Työhön otettaessa työnantaja ilmoittaa työntekijälle pääluottamusmie- hen ja työsuojeluvaltuutetun nimet sekä tarvittavat yhteystiedot.

5.4 Työsuhdeturva

Allekirjoittaneet liitot ovat sopineet, että talotekniikka-alalla työsken- televien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät tämän sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin.

Työnantaja voi ottaa oppisopimusoppilaita työsuhteeseen omiin työnteki- jöihin kohdistuvan työn tarjoamisvelvollisuuden tai takaisinottovelvolli- suuden sitä estämättä, mikäli yrityksessä on näin YT-menettelyssä sovittu.

5.5 Lomauttaminen

Työnantaja voi lomauttaa työntekijän määräajaksi lomautusilmoitusai- kaa noudattamalla samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irti- sanoa tai purkaa työntekijästä johtuvasta syystä.

5.6 Lomautuksen peruuttaminen tai siirto

Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen tai siirtää kerran lomau- tuksen toimeenpanoa tarvitsematta noudattaa uutta lomautusilmoitusai- kaa. Ilmoitus peruutuksesta tai siirrosta on tehtävä viimeistään työn päät- tymispäivää edeltävänä työpäivänä ensisijaisesti kirjallisesti tai milloin se ei kohtuudella ole mahdollista, muuten todistettavasti.

5.7 Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tilapäisestä työstä lomautuksen kes- täessä, jolloin lomautus voi jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen ja ilman eri lomautusilmoitusaikaa.

Mikäli lomautettuna oleva työntekijä kutsutaan ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen ja hän suostuu siihen tulemaan, lomautuksen jat- kuessa koulutuksen jälkeen ei lomautuspäiviä lasketa uudelleen vuosi- lomalain 7 §:n 2 momentin 7-kohdan mukaisiksi (30 lomautuspäivää) työssäolopäivien veroisiksi päiviksi.

5.8 Irtisanominen

Ellei muuta ole sovittu, noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja: Työnantajan irtisanoessa

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

alle 1 vuosi – 14 vuorokautta

1 vuosi, mutta alle 3 vuotta 1 kk

3 vuotta, mutta alle 5 vuotta 2 kk

5 vuotta, mutta alle 10 vuotta 3 kk

10 vuotta tai enemmän 4 kk

Työntekijän irtisanoessa 14 vuorokautta

5.9 Irtisanomisajan palkka

Irtisanomisajanpalkkaa vahingonkorvausluonteisesti maksettaessa ja va- hingonkorvausten määrän laskemisessa perusteena käytetään työehtoso- pimuksen keskituntiansiota. Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain.

5.10 Vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuu- den määrään.

5.11 Työhönottopaikat

Työhönottopaikalla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaorganisaati- oon liittyvää pysyväisluontoista toimipaikkaa (pää- tai haaratoimistoa), jossa työntekijä on työhön otettu.


6 § TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja.

6.1 Työviikko ja työvuorokausi

Työviikko alkaa maanantaina. Työvuorokausi alkaa päivätyössä kello 00.00, ellei yrityksessä toisin sovita.

6.2 Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika voidaan järjestää seuraavasti:

– Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

– Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia viikossa enintään 2 viikon pituisena ajan- jaksona edellyttäen, että siitä on ilmoitettu vähintään 2 viikkoa ennen em. ajanjakson alkua.

– Paikallisesti voidaan 4 §:n mukaisesti sopia keskimääräisestä työajas- ta jäljempänä tässä pykälässä mainitulla tavalla.

6.3 Vuoro-, ilta- ja yötyö

Vuorotyö on työtä, joka on laissa tarkoitetulla tavalla järjestetty kahteen tai useampaan työvuoroon. Vuorotyöjärjestelmää tulee käyttää vain pa- kottavissa tapauksissa.

Iltatyötä on työ, jota tehdään yrityksessä käytössä olevasta työajasta poikkeavana työaikana.

Yötyötä on työ, joka tehdään klo 23.00 - 06.00 välisenä aikana. Yötyön teettäminen muissa kuin työaikalain 26 §:n tarkoittamissa tilanteissa edellyttää lisäksi työsuojeluviranomaisen lupaa.

6.4 Työajan säännönmukainen sijoitus

Työ alkaa päivätyössä yleensä aikaisintaan klo 07.00 ja päättyy viimeis- tään klo 17.00. Työajan sijoitus voidaan sopia muiden työmaalla työs- kentelevien ammattiryhmien työajan mukaiseksi.

Mikäli työntekijän ei ole ennen työn aloittamista välttämätöntä käydä työhönottopaikassa, alkaa ja loppuu vuorokautinen työaika työmaalla. Materiaalien ja työkalujen haku sekä palautus samoin kuin työstä mah- dollisesti johtuvat selvittelyt suoritetaan työaikana.

6.5 Vapaapäivät

Noudatettaessa 40 tunnin viikoittaista työaikaa työntekijällä tulee olla sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä, joka on lauantai, elleivät erityiset syyt vaadi työn tekemistä lauantaina. Erityisten syiden niin vaatiessa va- paapäivä voi olla myös liikkuva, jolloin sen tulee ilmetä etukäteen laadi- tusta työvuoroluettelosta. Edellä oleva ei kuitenkaan koske keskeytymä- töntä vuorotyötä.

Paikallisesti voidaan 4 §:n mukaisesti sopia muunlaisestakin vapaapäivi- en sijoittelusta. Arkipyhäviikolla lauantaipäivät ovat vapaapäiviä, ellei- vät erityiset syyt muuta vaadi.

6.6 Poikkeavasta työajasta maksettava korvaus

Vuorotyöstä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta vuorolisää seuraavasti:


Lisä

€/h

Iltavuorolisä klo 17-23


1,00

Yövuorolisä klo 23-06


2,03


Jos kyseessä on säännöllisen työajan ylittävä ylityö, josta maksetaan yli- työlisää, ei ilta- tai yötyölisää makseta.

6.7 Siirretty työaika

Säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohtia voidaan tilapäises- ti siirtää vain pakottavissa tapauksissa.

Säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdasta poikkeaminen tulee kohdistaa päivittäiseen työaikaan kokonaisuudessaan.

Siirretystä työajasta maksetaan ilta- ja yötyön osalta lisää seuraavasti:


Lisä

€/h

Iltatyölisä klo 17-23


1,00

Yötyölisä klo 23-06


2,03


6.8 Tauot

Kahdeksantuntisen työvuoron puoliväliin sijoitetaan tunnin kestävä ruo- kailutauko, jota ei lueta työajaksi. Yksivuoroisessa päivätyössä ruokailu- tauko on sijoitettava klo 11.00 - 13.00 väliseksi ajaksi. Yrityksessä voi- daan sopia puolen tunnin ruokatauosta.

Työntekijällä on oikeus pitää 8 tunnin työaikana työvuoron ensimmäi- sellä ja toisella puoliskolla yksi 12 minuutin pituinen tauko. Ne luetaan työajaksi.

Suoritettaessa yli-, ilta- ja yötyötä on työntekijälle annettava joka kahden tunnin kuluttua 12 minuutin pituinen tauko. Mikäli yli tunnin kestävä ylityö alkaa välittömästi tavallisen työajan päätyttyä, on työntekijällä oi- keus pitää 12 minuutin tauko jo ennen ylityön aloittamista. Edellä maini- tut tauot luetaan työajaksi.

6.9 Työvuoroluettelot, työajan siirtäminen

Etukäteen laadittavasta työvuoroluettelosta on käytävä ilmi työajan alka- minen ja päättyminen sekä päivittäiset ja viikoittaiset lepoajat. Poikkea- vaa työajan järjestelyä (vuoro-, ilta- tai yötyötä) varten on työvuoroluette- lot laadittava ja ilmoitettava kolme päivää ennen ensimmäistä työvuoroa.

Mikäli muutetun työajan noudattamisen ja sitä koskevan ilmoituksen vä- liin jää vähemmän kuin kolme työvuoroa, työntekijälle on maksettava ensimmäiseen viiteen vuoroon sijoittuvilta aiemmasta työajasta poikkea- vilta työtunneilta 2,37 €/h.

Ilta- ja yötyölisiä ei makseta yhtä aikaa edellä mainitun lisän kanssa.

Paikallisesti 4 §:n mukaisesti sovittua keskimääräiseksi järjestettyä työ- aikaa varten on työvuoroluettelo laadittava siten, että vähintään kolmen viikon työvuorot ovat tiedossa etukäteen. Edellä tarkoitettua työvuoro- luetteloa muutetaan ensisijaisesti sopimalla. Mikäli asiasta ei voida so- pia, työnantajalla on oikeus muuttaa työvuoroluetteloa töiden järjeste- lyyn liittyvästä painavasta syystä. Tällöin tulevat noudatettaviksi edellä olevat määräykset.

Mikäli työntekijälle maksetaan ansionmenetyksen korvausta yli sen ajan- jakson, jonka ajaksi työvuoroluettelo on laadittu, katsotaan yli menevien päivien työvuorojen olevan 8 tunnin mittaisia. Muulloin ansionmenetyk- sen korvaus maksetaan työvuoroluettelon mukaisesti.

6.10 Paikallinen sopiminen työajoista

Työajoista 4 §:n mukaisesti paikallisesti sovittaessa noudatetaan seuraa- via menettelytapoja:

– Paikallisen sopimuksen tulee olla aina kirjallinen.

– Sopimuksen työajoista on oikeutettu tekemään pääpääluottamusmies ja työryhmä. Työryhmän sopimus ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa pääpääluottamusmiehen tekemän sopimuksen kanssa. Työryhmäl- lä tarkoitetaan tässä yhteydessä yhtä tai useampaa työntekijää, jotka työskentelevät yhdessä samassa työkohteessa.

– Mikäli sopijapuolena on työryhmä, työnantajan on annettava sopimus viipymättä tiedoksi pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle.

– Työntekijä, joka ei itse ole ollut sopijana, on oikeutettu noudattamaan aikaisempaa työaikaansa, jos hän ilmoittaa siitä työnantajalle viimeis- tään kahta päivää ennen paikallisen sopimuksen soveltamista.

Paikallisesti voidaan 4 §:n mukaisesti sopia seuraavista työaikaan liitty- vistä asioista:

– Säännöllinen työaika voidaan sopia keskimääräiseksi siten, että se ta- soittuu enintään 26 viikon aikana samaan työtuntimäärään kuin päivä- työssä vastaavana aikana. Viikoittainen työaika voi tällöin olla enin- tään 50 tuntia ja päivittäinen enintään 10 tuntia.

– Vapaapäivien sijoittelusta.

– Poikkeavasta työajasta (ilta- ja yötyö) maksettavasta korvauksesta.

– Säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajoista.

– Työvuoroluettelon muuttamisesta työaikaa keskimääräistettäessä.

– Tasaavasta palkanmaksusta keskimääräistä työaikaa käytettäessä.

Sovittaessa säännöllinen työaika keskimääräiseksi on työtä varten en- nakolta määriteltävä aika, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään (= tasoittumisjärjestelmä).

Työntekijän lomautus ei voi alkaa ennen kuin työaika on tasoitettu sa- maan työtuntimäärään, kuin päivätyössä vastaavana aikana. Jos työnteki- jän työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä niin, ettei tasoittumisvapaata anneta ennen työsuhteen päättymistä, maksetaan sellaisilta tehdyiltä säännöllisiltä työtunneilta, jotka ylittävät päivätyössä vastaavana aikana kertyvän työtuntimäärän, 50 %:lla korotettu palkka keskituntiansion mukaan.


7 § ERITYISTILANTEISSA MAKSETTAVIA KORVAUKSIA

7.1 Arkipyhäkorvaus

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena keski- tuntiansion mukainen palkka seuraavilta arkipyhiltä: uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, jouluaatto, ensimmäinen ja toinen joulupäivä.

Mikäli työntekijä on mainittuna arkipyhänä työssä, maksetaan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntaityöltä eikä arkipyhä- korvausta suoriteta.

Korvausta ei kuitenkaan makseta seuraavissa tilanteissa:

– Työsuhde on kestänyt alle 6 viikkoa ennen arkipyhää.

– Työntekijä on luvatta poissa arkipyhää edeltävänä tai lähinnä seuraa- vana työpäivänä.

– Arkipyhä sijoittuu lauantaille tai sunnuntaille.

– Arkipyhä sijoittuu vanhempain-, perhe- tai kuntoutusvapaan sisään.

– Arkipyhä sijoittuu lomautusta seuranneen kahden ensimmäisen viikon ulkopuolelle.

– Arkipyhä jää sellaisen sairausjakson sisään, jolta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitetta.

7.2 Itsenäisyyspäivän palkka

Työpäiväksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä maksetaan lain mukaisin pe- rustein määräytyvä palkka, jolloin palkanmääräytymisperusteena sovel- letaan työehtosopimuksen keskituntiansiota.

Kun itsenäisyyspäivä sattuu työntekijän sairasloman sisään sille ajalle, jolta työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, maksetaan työntekijälle työpäiväksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä palkka.


8 § YLITYÖLISÄT

8.1 Vuorokautinen ylityö

Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan säännöllisen vuorokautisen työ- ajan 8 tunnin lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä. Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin työntekijän säännöllisen viik- kotyöajan pituinen, vuorokautista ylityötä on se työ, joka ylittää työvuo- roluettelon mukaisen vuorokautisen työajan.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suuruus kahdelta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

8.2 Viikoittainen ylityö

Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää säännöllisen vii- koittaisen 40 tunnin työajan. Viikoittaiseen ylityöhön ei lasketa mukaan saman työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä. Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin työntekijän säännöllisen viikko- työajan pituinen, viikoittaista ylityötä on se työ, joka ylittää työvuoro- luettelon mukaisen viikoittaisen työtuntimäärän.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisää, jonka suuruus kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tun- neilta 100 % keskituntiansiosta.

Itsenäisyyspäivän, joulun, uudenvuodenpäivän, loppiaisen, pääsiäisen, vapunpäivän ja helatorstain jälkeisenä lauantaina ja sunnuntaina kuten myös pääsiäislauantaina ja juhannuspäivänä tehtävästä työstä maksetaan palkkaa kuten viikoittaisesta ylityöstä.

8.3 Matkustusaika

Matkustusaikaa ei lueta varsinaiseksi työajaksi, mutta matkustaminen yrityksessä käytössä olevana työaikana rinnastetaan työaikaan vuorokau- tista ja viikoittaista työaikaa laskettaessa.

8.4 Osallistuminen koulutukseen

Mikäli työntekijä osallistuu työnantajan lähettämänä ammattiinsa liit- tyvään koulutukseen, katsotaan tähän säännöllisenä työaikana käytetty aika työaikaan rinnastettavaksi ajaksi viikoittaista ylityötä laskettaessa.

8.5 Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitaminen

Työntekijän säännöllisenä työaikana työnantajan kanssa sovittujen pää- luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen käyt- tämä aika rinnastetaan työaikaan ylityötä ja viikkolepokorvausta lasket- taessa.

8.6 Säännöllisen työajan lyhennys

Mikäli säännöllisen työajan lyhennys riippuu työnantajasta, maksetaan ylityöstä jota tehdään lyhentyneestä työpäivästä huolimatta, ylityölisä säännöllisen työajan päätyttyä, kuten muistakin ylityötunneista.

8.7 Ylityölisien korvausperuste

Ylityölisät samoin kuin sunnuntaityölisät ja viikkolepokorvaus makse- taan keskituntiansion perusteella.

8.8 Ylitöiden enimmäismäärät

Työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Tätä määräystä sovelletaan vain tähän työeh- tosopimukseen sidotuissa järjestäytyneissä yrityksissä.

8.9 Odottamattomat työt

Mikäli työntekijälle yrityksessä käytännössä olevana työaikana ilmoite- taan, että hänen tulisi työpaikalta välillä poistuttuaan palata työhön kello

18.00 - 06.00 välisenä aikana, maksetaan hänelle valmistautumis- ja pe- seytymiskorvauksena yhden tunnin henkilökohtainen aikapalkka. Varsi- naiselta työajalta maksetaan palkka työehtosopimuksen mukaan. Lyhy- emmältä kuin yhden tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka.

8.10 Hälytysluontoinen työ

Mikäli työntekijä kutsutaan takaisin työhön hänen jo työmaalta pois- tuttuaan, maksetaan hänelle valmistautumis- ja peseytymiskorvauksena kahden tunnin henkilökohtainen aikapalkka.

Varsinaiselta työajalta maksetaan 100 %:n lisä (sisältää ylityölisän) kui- tenkin enintään siihen asti, kunnes yrityksessä käytännössä oleva työaika seuraavana aamuna alkaa. Mikäli työ suoritetaan sunnuntaina tai muuna lepopäivänä, jatkuu em. 100 %:n lisä koko työn ajan päättyen kuiten- kin kuten edellä on sanottu. Em. palkan lisäksi suoritetaan työntekijälle lain ja tämän työehtosopimuksen kulloinkin määrittelemät sunnuntaityö- tms. lisät ja mahdollinen viikkolepokorvaus.

Hälytysluontoisessa työssä matkustusaika luetaan työaikaan. Lyhyem- mältä kuin yhden tunnin työajalta maksetaan tunnin palkka. Em. 100

%:n lisä maksetaan keskituntiansion perusteella.

8.11 Varallaolo

Varallaolosta on yrityksessä sovittava kirjallisesti ja sopimuksesta on käytävä ilmi varallaolon kesto ja sen luonne.

Varallaolosta sovittaessa on sovittava myös siitä suoritettavasta korvauk- sesta. Korvauksen määrässä on otettava huomioon varallaolosta työnte- kijän vapaa-ajan käytölle aiheutuvat rajoitukset. Jos työntekijä on varal- laolon aikana velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, varallaoloon käytetystä ajasta on vähintään puolet korvattava joko rahassa tai vastaavalla säännöllisenä työ-aikana annettavalla palkallisella vapaa-ajalla.

Jos työntekijällä ei ole varallaoloaikana velvollisuutta oleskella asunnos- saan, varallaoloon käytetystä ajasta on vähintään 20 % korvattava joko rahassa tai vastaavalla säännöllisenä työaikana annettavalla palkallisella vapaa-ajalla. Palkkaperuste on henkilökohtainen kokonaisansio. Yrityk- sessä voidaan paikallisesti sopia vastaavan tason takaavasta muustakin järjestelystä.

Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä.

8.12 Kehityskeskustelut

Kehityskeskusteluun käytetystä ajasta maksetaan työntekijälle palkkaa seuraavasti:

– Aikatyöstä tulevalle henkilökohtainen aikapalkka

– Urakkatyöstä tulevalle työmaalla käytävän kehityskeskustelun ajalta henkilökohtainen aikapalkka

– Urakkatyöstä tulevalle muualla kuin työmaalla käytävän kehityskes- kustelun ajalta keskituntiansio

9 § TYÖAJAN LYHENNYS (PEKKASPÄIVÄT)

9.1 Soveltamisala

Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan työntekijöihin, joiden sään- nöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että vuotuis- ta työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhan- nusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai. Työajan lyhennyskausi on kalenterivuosi.

9.2 Työajan lyhennyksen määrä

Työajan lyhennyksen määrä on 96 tuntia vuodessa.

9.3 Työajan lyhennysvapaan antaminen

Työajan lyhennysvapaa annetaan vapaapäivinä työnantajan määräämänä aikana. Vapaa voidaan antaa myös lyhentämällä päivittäistä työaikaa, jos työnantaja ja työntekijä siitä sopivat. Työnantajan tulee ilmoittaa kunkin lyhennysvapaan ajankohdasta vähintään 2 viikkoa ennen vapaata.

Jos työnantaja on ennakolta laatinut työajan käyttösuunnitelman, jossa lyhennysvapaiden ajankohdat on määritelty, työnantajalla on oikeus siir- tää käyttösuunnitelmassa ilmoitettuja lyhennysvapaita työajan lyhennys- kauden rajoissa ilmoittamalla siirrosta ja samalla uudesta vapaan ajan- kohdasta vähintään 1 viikko ennen vapaata.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen säästämisestä tai pitämättä jättämisestä. Työajan lyhennystä ei voida siirtää työsuhteen ulkopuolella pidettäväksi. Tämän sopimuksen perusteella annetut vapaa- päivät, jotka muutoin olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa.

9.4 Työajan lyhennysraha

Ansiokompensaatio työajan lyhennyksestä suoritetaan työajan lyhennys- rahalla. Työajan lyhennysrahan määrä on 5,5 % työssäolon ajalta makse- tusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä makset- tava korvaus mukaan lukien.

Työajan lyhennysrahaa ei makseta lomansa aikana työssä oleville koulu- laisille ja opiskelijoille. Mikäli työajan lyhennyksen määrää tämän sopi- muksen kohdan ”1 Soveltamisala” määräysten perusteella vähennetään, pienenee työajan lyhennysraha samassa suhteessa.

9.5 Työajan lyhennysrahan maksaminen

Työajan lyhennysraha maksetaan kunkin tilijakson mukaisena palkan- maksupäivänä. Jäsenyrityksissä voidaan edellisestä poiketen sopia toi- sin siten, että työajan lyhennysrahaa maksetaan lyhennysjaksoa vastaava osuus sen palkanmaksukauden yhteydessä, jolloin työajan lyhennys on annettu. Kaikki työajanlyhennysrahat tulee kuitenkin maksaa viimeis- tään sen palkanmaksun yhteydessä, jossa maksetaan palkka toukokuun

31. päivältä.

9.6. Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa

Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 tuntia ja vähin- tään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan 5.5 % suuruista erillistä palkanosaa. Palkanosaa maksetaan työssäolon ajalta maksetusta tai mak- settavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätäyöstä maksettava korvaus mukaan lukien.

Edellä mainittu määräys erillisestä palkanosasta tulee voimaan 1.9.2014 alkaen.


10 § TYÖPALKAT

10.1 Palkkaustavat

Tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevan työntekijän palk- kaa kutsutaan määräytymistavan mukaan aikapalkaksi tai urakkapalkak- si. Työstä käytetään vastaavasti nimitystä aikatyö tai urakkatyö. Palkkio- palkkaus sisältyy toimialakohtaisiin urakkatyömääräyksiin.

10.2 Henkilökohtainen aikapalkka

Jokaiselle työsuhteeseen tulevalle työntekijälle on määriteltävä henkilö- kohtainen aikapalkka.

Työntekijän henkilökohtainen aikapalkka muodostuu palkkaryhmän mu- kaisesta perustuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Työnte- kijän palkkaryhmään perustuva perustuntipalkka määräytyy vertaamalla työntekijän osaamista töiden vaatimusryhmittelyteksteihin. Palkkaryh- miä koskevat ryhmittelymääritelmät sekä henkilökohtaisen palkanosan yrityskohtaiseen muodostamiseen sovellettavat määräykset on esitetty tämän työehtosopimuksen kohdissa 11.3 ja 11.4.

Työntekijälle, jonka palkkauksessa sovelletaan kohdan 10.5 mukaista sovittua kuukausipalkkaa ja nuorelle työntekijälle, joita koskeva vähim- mäispalkka määräytyy kohdan 10.6 mukaan, ei kuitenkaan määritellä henkilökohtaista aikapalkkaa.

10.3 Henkilökohtainen kokonaisansio

Työntekijän henkilökohtaisen kokonaisansio muodostuu henkilökohtai- sesta aikapalkasta johon lisätään mahdolliset erityistyölisät ja näyttötut- kintolisä.

10.4 Henkilökohtaisen aikapalkan perusteena olevat perustuntipalkat

Perustuntipalkat



€/H

S

10,26

1

12,54

2

14,98

3

15,78

4

16,70


10.5 Kuukausipalkka

Jatkuvaa aikatyötä tekevän työntekijän palkka voidaan sopia maksetta- vaksi sovittuna kuukausipalkkana tai muunnettuna kuukausipalkkana.

Sovitun kuukausipalkan tulee vastata määrältään vähintään sen talo- tekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän mukaisen palkkaryhmän, jota työntekijään sovellettaisiin, jos hän tekisi työtä kysymyksessä olevan palkkausjärjestelmän mukaisella palkalla, perustuntipalkan ja luvun 175 tuloa.

Muunnettu kuukausipalkka muodostetaan siten, että työntekijälle koh- dan 10.2 määräysten mukaan määritelty henkilökohtainen aikapalkka kerrotaan luvulla 173.

Jos työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia, käytetään kertoimena

– sovitussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 175 ker- rotaan viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä

– muunnetussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 173 kerrotaan viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä.

Työajan lyhennysvapaat pidetään kertymän mukaisesti työnantajan mää- rääminä työpäivinä kuukausipalkkaa vähentämättä.

10.6 Nuoret työntekijät

Kohdan 10.2 palkkamääräyksiä ei sovelleta alle 18 vuotiaisiin, jotka ei- vät ole suorittaneet työsopimuksen mukaista ammattialaansa koskevaa ammatillista tutkintoa tai eivät ole oppisopimussuhteessa.

Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka nuorelle työntekijälle, joka ei edellä olevan mukaisesti ole tämän työehtosopimuksen yleisten palkkamääräysten piirissä on 80 % talotekniikka-alan aikapalkkausjär- jestelmän palkkaryhmän S mukaisesta perustuntipalkasta.

Edellä olevan vähimmäispalkan ohella nuorelle työntekijälle maksetaan tämän työehtosopimuksen määräysten mukaisilla edellytyksillä toimi- alakohtaiset erikoislisät. Henkilökohtaista palkanosaa ei makseta tässä tarkoitetun vähimmäispalkan yhteydessä.

10.7 Työntekijän työkyvyn vaikutus vähimmäispalkkoihin

Palkkamääräykset koskevat täysin työkykyisiä työntekijöitä. Mikäli työntekijän invaliditeetti vaikuttaa oleellisesti työkykyyn, voidaan työn- tekijän palkkauksessa työehtosopimuksen määräyksistä poiketen käyttää sopimuspalkkausta. Palkkauksesta tulee sopia kirjallisesti työsopimusta tehtäessä.


11 § TALOTEKNIIKKA-ALAN AIKAPALKKAUSJÄRJESTELMÄ


Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän tavoitteena on kannustaa työntekijöitä ammattitaitonsa kasvattamiseen ja luoda mahdollisuuksia yrityskohtaisen palkkapolitiikan kehittämiselle. Tavoitteiden saavutta- miseksi aikapalkkausjärjestelmä tulee ensisijaisesti toteuttaa yrityksessä työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa sopien ja pyr- kiä lopputulokseen, joka kohtelee työntekijöitä tasapuolisesti ja on työn- teon kannalta motivoiva.

11.1 Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen

Työsopimusta solmittaessa suoritetaan alustava palkkaryhmän määrittä- minen vertaamalla työntekijän osaamista jäljempänä oleviin talotekniik- ka-alan eri toimialoille yhteisiin (perusluokitus) sekä toimialakohtaisiin töiden vaativuusryhmittelyteksteihin.

Samassa yhteydessä määritetään työntekijälle henkilökohtainen palka- nosa, jota sovelletaan väliaikaisena siihen saakka, kunnes työntekijän palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yhteydessä hänen henkilökohtai- nen palkanosansa määritetään noudattaen samoja perusteita kuin yrityk- sen muiden työntekijöiden osalta.

Kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen solmimisesta tulee suorittaa tarkempi palkkaryhmän määrittely. Tässä yhteydessä työntekijän tulee esittää sellainen aikaisempi työhistoriansa, jolla voi olla vaikutusta mää- rittelyä tehtäessä. Tällöin on mahdollista, että alustavasti määritelty palk- karyhmä voi nousta tai laskea.

Palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yhteydessä määritetään työnteki- jän henkilökohtainen palkanosa jäljempänä esitettävän kehityskeskuste- lumenettelyn perusteella.

11.2 Tehtävien vaativuusryhmittelyn ja palkkaryhmittelyn käytännön toteutus

Työtehtävien osaamista koskeva vaativuusryhmittely tehdään työnanta- jan ja työntekijöiden edustajan (edustajien) kanssa yrityksessä sovitta- valla kokoonpanolla.

Työntekijän palkkaryhmän määrityksen tekevät työnantajan edusta- ja, joka on mahdollisimman hyvin perehtynyt yrityksen työntekijöiden palkkauksen ja henkilöstöpolitiikan kokonaishallintaan, ja asianomainen työntekijä. Mikäli ryhmittelystä tällöin syntyy erimielisyyttä työntekijä voi kutsua mukaan pääluottamusmiehen. Jos yrityksessä ei päästä ryh- mittelystä yksimielisyyteen, asia siirretään liitojen välillä ratkaistavaksi.

11.3 Tehtävien vaativuusryhmittelyn määritelmät

Talotekniikka-alan yleiset ja LVI-toimialakohtaiset töiden vaativuusryh- mittelytekstit


Perusluokitus

Putki

Eristys

Ilmastointi

Työssä perehdytään toimialan tavallisim- piin tarvikkeisiin ja asennustapoihin Perehtymisaika enintään 24 kk

Työ tehdään mallin mu- kaan toisen asentajan avustuksella. Työssä ei edellytetä itsenäistä työ- menetelmien osaamista.

Työ tehdään toisen eristäjän avustuksella. Työssä ei edellytetä itsenäistä työmenetelmi- en osaamista

Työ tehdään mallin mukaan asentajan avustuksella. Työssä ei edellytetä itsenäistä työmenetelmien osaa- mista.

1. Työssä vaaditaan perustietämys toimi- alan tavallisimmista tarvikkeista ja asen- nus tavoista.

1. Tehtävä koostuu toisen ohjauksessa tehtävistä LVV-asennuksista

1. Tehtävä koostuu toisen ohjauksessa tehtävistä eristystöistä

1. Tehtävä koostuu toisen ohjauksessa tehtävistä IV- asennuk- sista.

2. Työssä vaaditaan toimialan määräysten ja työpiirustusten ja asennustapojen hyvä osaaminen ja tunte- minen

2. Tehtävä koostuu työ- selityksen ja piirustusten mukaan tehtävistä LVV- asennuksista tai tehtävä käsittää LVV kunnossapi- totehtäviä.

2. Tehtävä koostuu työ- selitysten ja piirustusten mukaan tehtävistä LV- ja jäähdytyseristyksistä tai IV-eristyksistä.

2. Tehtävä koostuu työ- selityksen ja piirustus- ten mukaan tehtävistä IV- ja konesaennuksista tai tehtävä koostuu IV- kunnossapitotehtävistä.

3. Työssä vaaditaan toimialan kahden osaamisalueen hal- linta ja omatoiminen toteutusosaaminen projekti- ja kunnos- sapitotoiminnoissa

3. Tehtävä koostuu työse- lityksen ja -piirustusten mukaan tehtävistä LVV ja erikoisputkistoasennuk- sista tai tehtävä käsittää LVV- ja erikoisputkiston kunnossapitotehtävät.

3. a) Tehtävä koostuu työselitysten ja piirus- tusten mukaan tehtä- vistä LV- ja jäähdytys- eristyksistä sekä IV-eris- tyksestä tai valmiiden peltiosien asennuksista.

b) Tehtävä koostuu työ- selitysten ja piirustusten mukaan tehtävistä

IV-eristyksistä ja LV- ja jäähdytyseristyksistä tai valmiiden peltiosien

asennuksista.

3. Tehtävä koostuu työselityksen ja pii- rustusten mukaan tehtävistä IV- asen- nuksista ja vaativista koneasennuksista tai tehtävä käsittää IV- ja koneasennusten kun- nossapitotehtäviä.

4. Työssä vaaditaan itsenäinen kokonais- valtainen osaaminen toimialan raken-

nus- tai teollisuuden kone- ja laiteasen- nuksissa.

4 Tehtävä koostuu vaih- televien projektien kuten sairaaloiden, laboratori- oiden, rahti-terminaalien, autokorjaamoiden, meije- rien ja teollisuuslaitosten asennusten ja muutostöi- den tai kunnossapitotöi- den kokonaistoimintojen itsenäisestä osaamisesta.

4. Tehtävä koostuu vaihtelevien kuten kylmä-, palo-, ääni-, ja korkealämpöeristys- ja kunnossapitotöiden kokonaistoimintojen osaamisesta

4. Tehtävä koostuu vaihtelevien projek- tien kuten toimisto/ liikerakennusten isojen tuotantolaitosten, urhei- luhallien ja kalliosuojien asennusten- ja muu- tostöiden tai kunnossa- pitotöiden kokonaistoi- mintojen itsenäisestä osaamisesta.

11.4 Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen

Henkilökohtaisen palkanosan määrittelyssä tulee huomioida yrityksen kilpailukyvyn parantaminen ja työntekijöitä motivoivan palkkausjärjes- telmän yrityskohtainen luominen. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus ratkaistaan yrityksessä oheisen matriisin ja käytyjen kehityskeskustelu- jen perusteella. Jokaiselle työntekijälle on kuitenkin maksettava henkilö- kohtaista palkanosaa.

Kehityskeskustelun perusteella työntekijän on voitava kehittää itseänsä asetettujen tavoitteiden mukaan ja näin parantaa henkilökohtaista palk- kaustaan.

Työsuhteen kestäessä esimiehen ja työntekijän tulee vuosittain käydä ke- hityskeskustelu, jonka perusteella työntekijän henkilökohtainen palkan- osa määritetään. Vuoropuhelun on oltava avointa ja siinä on läpikäytävä työntekijän nykytilanne ammattitaidon, koulutuksen ja työyhteisöön so- peutumisen kannalta. Kehityskeskusteluista voidaan sopia paikallisesti TES:n 4 §:n mukaisesti.

Kehityskeskustelu voi johtaa vain henkilökohtaisen palkanosan parane- miseen tai pysymiseen ennallaan. Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa työnantajalla olisi oikeus päättää työntekijän työsuhde tämän käyttäyty- misen perusteella, voidaan kehityskeskustelun jälkeen matriisin yksittäi- seen kohtaan tai yksittäisiin kohtiin perustuvaa arviointia alentaa. Työn- tekijän henkilökohtainen palkanosa alenee tällöin samassa suhteessa.

Kehityskeskustelussa käydään läpi seuraavat seikat (matriisi):



TEKIJÄ

Tekijöiden kuvaus

1

2

3

4

5

1

Työmäärä

− on aikaansaapa työssään






2

Työn laatu

− sitoutuneisuus yrityksen laatujärjestelmiin ja/tai laatunormeihin

− joutuu harvoin korjaamaan huolimattomuu- desta tai ennakoitavista virheistä johtuvia puutteita






3

Yhteistyökyky

− kykenee työskentelemään onnistuneesti muiden kanssa






4

Asiakaslähtöisyys

− ottaa vastuun asiakkaasta

− edustaa yritystä myönteisellä tavalla






5

Kehityskyky

− halu ja kyky oppia uusia asioita, tehtäviä ja menetelmiä






6

Taloudellisuus

− kustannustietoisuus






7

Erikoisosaaminen

− ammatillisen erikoistehtäväalueen osaaminen, joka ei sisälly perusluokituksessa huomioituun ja joka tuo lisäarvoa yritykselle






8

Yrityskohtainen

− (joku työntekijän ominaisuus, jolla on merki- tystä työnteon kannalta)






9

Yrityskohtainen








11.5 Arviointimatriisin soveltaminen

Jollei yrityksessä ole muuta sovittu, arviointimatriisin pystysarakkeet ovat pisteitä ja kultakin vaakariviltä kertyvien pisteiden painoarvo on sama.

Riviltä kertyvä pisteluku kolme osoittaa, että työntekijän asianomainen ominaisuus vastaa keskimääräistä tasoa. Jos pisteluku on alhaisempi, työntekijän asianomainen ominaisuus on alle keskimääräisen tason. Kol- mea suurempi pisteluku osoittaa vastaavasti työntekijän asianomaisen ominaisuuden olevan yli keskimääräisen tason.

Jos yritys toimii useammalla paikkakunnalla tai useammassa toimipai- kassa, tulee kaikkiin työntekijöihin soveltaa samoja henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperusteita. Henkilökohtainen palkanosa voi kui- tenkin saman yrityksen eri paikkakunnilla olevissa toimipaikoissa olla erisuuruinen.

Työntekijän palkkaryhmän muuttuessa säilyy työntekijän henkilökohtai- nen palkanosa entisen suuruisena.

11.6 Erityisiä määräyksiä

Ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneet, oppisopimussuhtee- seen tulevat sekä 18 vuotta täyttäneet toimialan ammattikoulutusta vailla olevat sijoitetaan heidän työhön tullessaan palkkaryhmään S.

Heidän perehdyttämisensä on järjestettävä siten, että palkkaryhmä 1:n edellyttämä osaaminen saavutetaan:

– ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla 12 kk:n kuluttua.

– vailla ammattikoulutusta olevilla 24 kk:n kuluttua.

Talotekniikan perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneet työntekijät sijoitetaan palkkaryhmään 1.

Sisääntulopalkkaryhmän 24 kuukauden työssäoloa kertyy kesätöissä vain 18 vuotta täyttäneille.

Ammattitutkinnon suorittaneen ammattitaito rinnastetaan palkkaryhmän 3 vaativuusluokitukseen ja erikoisammattitutkinnon suorittaneen palkka- ryhmän 4 vaativuusluokitukseen.

Itsenäistä työtä tekevät varastomiehet ja autonkuljettajat sijoitetaan palk- karyhmään 2 ja toisen ohjauksessa työskentelevät varastomiehet ja au- tonkuljettajat sijoitetaan palkkaryhmään 1.

Sopijaosapuolet toteavat, että työssäoppijat eivät kuulu työehtosopi- muksen soveltamisalan piiriin. Työpaikkaohjaajaksi ryhtyminen on va- paaehtoista. Henkilön tulee olla tehtävään halukas ja motivoitunut. Työ- paikkaohjaustoiminnasta mahdollisesti johtuvien ansion tasomuutosten vaikutuksista tai muista palkkatekijöistä neuvotellaan paikallisesti.

11.7 Ulkomaalaisen LVI-asentajan palkkaryhmittely

Suomeen lähetetyn tai sellaisen Suomeen tilapäisesti töihin tulevan ulko- maalaisen LVI – asentajan, jonka vakituinen asuinpaikka sijaitsee Suo- men rajojen ulkopuolella, palkkaryhmäksi määritellään ensimmäiseksi kolmeksi kuukaudeksi palkkaryhmä 2. Mikäli työntekijän osaaminen sitä edellyttää, palkkaryhmä voidaan suoraan määritellä tätä korkeammaksi.

Mikäli kolmen kuukauden työskentelyn jälkeen todetaan, että ulkomaa- lainen työntekijä on sijoitettu ammattitaitoonsa nähden liian korkeaan palkkaryhmään, palkkaryhmä voidaan arvioida uudelleen. Tässä yhte- ydessä työnantajan on ilmoitettava yksilöidysti ne puutteet ammattitai- dossa, jotka ovat perusteina palkkaryhmän alentamiselle. Samalla on ilmoitettava se ajanjakso, jonka aikana työntekijä koulutetaan vähintään palkkaryhmän 2 edellyttämälle osaamistasolle.

12 § KESKITUNTIANSIO

Keskituntiansiona käytetään edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta lomapalkkasopimuksen mukaan laskettua vuosilomakeskituntiansiota, jota korotetaan liittojen sopimalla prosentilla.

Korotusprosentti ajalla 1.4.2016 – 31.3.2017 on 0,43 %.

Korotusprosentti ajalla 1.4.2017 – 31.3.2018 on 0 %.

Lomanmääräytymisvuoden viimeinen palkanmaksukausi on se, joka päättyy 31.3. tai lähinnä sitä ennen. Korotusprosentilla korjattu keski- tuntiansio astuu voimaan, kun liitot ovat sopineet korotusprosentin suu- ruuden.

Työntekijälle, jolle ei vielä ole laskettu edellä mainittua vuosilomakes- kituntiansiota, lasketaan keskituntiansio joka toinen palkanmaksukausi työsuhteen alusta lukien kuten lomapalkkasopimuksen 2 § edellyttää vuosilomakorvauksen laskettavaksi. Näin saatua keskituntiansiota käyte- tään sellaisenaan kaksi seuraavaa palkanmaksukautta. Työsuhteen alus- sa keskituntiansiotunnit korvataan takautuvasti ensimmäisellä lasketulla keskituntiansiolla kun se saadaan lasketuksi.

Keskituntiansion tulee olla vähintään henkilökohtaisen aikapalkan suu- ruinen.

Mikäli työntekijän palkkaryhmä muuttuu sopimuskauden aikana, tarkis- tetaan hänen keskituntiansionsa siten, että sitä korotetaan hänen perus- tuntipalkkojensa suhteessa.


13 § ODOTUSAIKA JA SEN KORVAUS

Työntekijälle, joka odottaa työtä verstaalla tai työpaikalla maksetaan odotusajan palkkana palkkaryhmän 1 mukainen perustuntipalkka, paitsi sisääntuloryhmässä S-palkkaryhmän mukaan.


14 § LISÄT JA NIIDEN MAKSUPERUSTEET

14.1 Näyttötutkintolisät

Näyttötutkinnolla tarkoitetaan Opetushallituksen vahvistamaa ammatil- lisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaista ammatti- ja erikoisam- mattitutkintoa, joka vastaa työntekijän talotekniikka-alan työtehtäviä.

Lisää maksetaan vain yhden hyväksytyn ammatti- tai erikoisammattitut- kinnon perusteella, eikä erikoisammattitutkinnon perusteella maksetta- van lisän ohella työntekijälle enää makseta lisää ammattitutkinnosta.

Ammattitutkinnon suorittaneelle työntekijälle maksetaan ammattitutkin- tolisää 0,49 euroa tunnilta.

Erikoisammattitutkinnon suorittaneelle työntekijälle xxxxxxxxx xxxxxxx- ammattitutkintolisää 0,90 euroa tunnilta.

Tällä hetkellä LVI-asennusalalla voimassaolevat ammatti- ja erikoisam- mattitutkinnot ovat seuraavat:

– Putkiasentajan ammattitutkinto

– Ilmastointiasentajan ammattitutkinto

– Teknisen eristäjän ammattitutkinto

– Putkiasentajan erikoisammattitutkinto

– Ilmastointiasentajan erikoisammattitutkinto

Aikaisemmin suoritetut ammattitutkinnot, joista edellä mainittu lisä on maksettu, kuuluvat lisän piiriin.

Lisää maksetaan työsuhteen alusta alkaen, jos työntekijä on esittänyt todistuksen suoritetusta tutkinnosta työsuhteen alkaessa. Muussa tapa- uksessa lisää aletaan maksaa tutkintotodistuksen esittämispäivää lähinnä seuraavan palkkakauden alusta lukien. Lisä maksetaan kaikissa palkka- usmuodoissa erillisenä, eikä sitä oteta huomioon jaettaessa yhteisurak- kaa urakkaan osallistuneiden työntekijöiden kesken.

Työntekijälle korvataan tutkintotilaisuuteen osallistumisesta aiheutunut ansionmenetys keskituntiansion mukaan ja suoranaiset kustannukset edellyttäen, että työntekijä on sopinut osallistumisestaan etukäteen työn- antajan kanssa. Korvaukset suoritetaan enintään yhteensä neljältä työ- päivältä.

Työntekijällä on oikeus saada vapautusta työstä tutkinnon tai sen osan uusimista varten ilmoitettuaan siitä vähintään viikkoa etukäteen työn- antajalle. Velvollisuutta maksaa edellä mainittuja korvauksia ei tässä tapauksessa ole.

14.2 Erityistyölisä

Edellä mainitun henkilökohtaisen aikapalkan lisäksi voidaan työntekijän kanssa sopia erillistä työkohdetta koskevasta erityistyölisästä. Erityis- työlisää koskeva sopimus on voimassa määräajan tai toistaiseksi. Tois- taiseksi voimassa oleva sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla, mikäli muusta irtisanomisajasta ei ole sovittu.

14.3 Etumieslisä aikapalkkauksella tehtävissä töissä

Mikäli putki- tai ilmastointityöhön sisältyy ennakkoarvion mukaan yli 100 normituntia, ja se sovitaan tehtäväksi aikatyönä, on työkohteessa yksi etumies. Putki- tai ilmastointiasentajalle, joka toimii työkohteessa etumiehenä, maksetaan etumieslisää. Lisän suuruudesta voidaan sopia paikallisesti, kuitenkin siten, että se on vähintään 0,56 € tunnilta. Etu- miehen tehtävät on määritelty osana tämän työehtosopimuksen putki- ja ilmastointialojen suorituspalkkausmääräyksiä.


15 § MATKAKUSTANNUKSET

Verovapaiksi katsottavien matkakustannusten korvaukset ja niiden pe- rusteet vuosina 2017 ja 2018 määräytyvät verohallinnon niitä koskevien päätösten mukaisesti.

15.1 Päivittäiset matkakustannukset

Kiinteä toimipaikka

Yrityksen kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan liikettä, konttoria, verstas- ta sekä varastoaluetta.

Ateriakorvaus

Yrityksen kiinteän toimipaikan ulkopuolella suoritettavasta työstä, joka päivässä kestää vähintään 4 tuntia, maksetaan ateriakorvaus, joka on 1/4 osa kotimaassa maksettavasta päivärahasta päivältä

1.1.2017 lukien 10,25 €

1.1.2018 lukien   €

Ateriakorvausta ei makseta autonkuljettajalle eikä tässä työehtosopimuk- sessa määrättyyn päivärahaan oikeuttavassa matkatyössä olevalle työn- tekijälle.

Asentajalle, jonka tehtäviin kuuluu yrityksen kiinteän toimipaikan ul- kopuolella suoritettavat korjaustyöt, lasketaan em. tilojen ulkopuolella suoritetuiksi työtunneiksi kaikki ne työtunnit, jotka tehdään sellaisen korjaustyömääräyksen perusteella, jonka suorittaminen vaatii, että osa työtunneista suoritetaan yrityksen kiinteän toimipaikan ulkopuolella.

Jos asentaja työskentelee tämän pykälän edellyttämissä olosuhteissa vä- hintään 4 tuntia yli normaalin työajan, maksetaan hänelle ateriakorvaus toiseen kertaan. Tähän aikaan ei lasketa matkustamiseen käytettyä aikaa.

Matkalippukorvaus

Työpäivää kohti maksetaan edestakainen matkalippu ateriakorvauksen lisäksi työntekijöille, jotka työskentelevät työmailla, jotka sijaitsevat tä- män työehtosopimuksen liitteenä olevassa pöytäkirjassa sovittujen paik- kakuntakohtaisten rajojen ulkopuolella.

Niillä paikkakunnilla, joita varten ei ole tehty sopijapuolten vahvistamia paikallisia rajasopimuksia, maksetaan matkalippukorvaus 5 km:n säteen ulkopuolella sijaitseville työmaille paikkakunnan 0-pisteestä lukien.

Mikäli työnantaja on järjestänyt työntekijöiden kuljetukset paikkakun- nan 0-pisteestä työmaalle, ei matkalippukorvausta suoriteta. Kuljetukset tapahtuvat työajan ulkopuolella ja työaika on tässä työehtosopimuksessa mainittu säännöllinen työaika. Kuljetukset on suoritettava henkilöliiken- teen tarkoitetuilla, lämmityslaitteilla varustetuilla ajoneuvoilla.

Työnantajalla on oikeus ostaa työntekijälle alennuslippu, jolla hän voi suorittaa työmatkansa. Mikäli työntekijä itse joutuu ostamaan matkali- pun, työnantajan on korvattava se hänelle kertalipun hinnan mukaisesti.

Matkalippukorvauksesta voidaan LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n jäsenyrityksessä sopia toisin.

Matka-aikakorvaus

Mikäli matka-aika paikkakunnan 0 -pisteestä työpaikalle aamuin ja illoin säännöllisiä kulkuvuoroja tai työnantajan järjestämää kuljetusta käyttä- en, odotusajan huomioon ottaen yhteensä ylittää 1 tunnin, maksetaan siitä sisääntuloryhmän mukainen tuntipalkka. Samaa maksuperiaatetta käyttäen maksetaan korvaus jokaiselta seuraavalta täydeltä tunnilta.

Edellisestä poiketen maksetaan matkaaikakorvaus tämän työehtosopi- muksen liitteenä olevassa pöytäkirjassa sovittujen paikkakuntakohtaisten rajojen ulkopuolella sijaitseville työmaille.

Matka-aika korvauksesta voidaan LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n jäsenyrityksessä sopia toisin.

Paikallisesti sovittava nollapiste

Yrityksessä voidaan paikallisen sopimisen muotomääräyksiä noudattaen sopia, että päivittäisten matkakustannusten (matkalippu ja matka-aika) korvausten laskennallisena lähtöpisteenä on yrityksen kiinteä toimipaikka.

Mikäli työmaa sijaitsee jäljempänä olevassa taulukossa paikkakuntakoh- taisesti määriteltyjen kilometrirajojen ulkopuolella yrityksen toimipai-

kasta, työntekijälle korvataan työpäivää kohden edestakainen matkalippu työmaalle ja takaisin. Mikäli työnantaja ja työntekijä sopivat, että työnte- kijä käyttää työmatkoihin hallinnassaan olevaa ajoneuvoa, siitä makset- tavasta korvauksesta sovitaan erikseen.

Matka mitataan yleisen liikenteen käytössä olevaa lyhintä reittiä myöten.


Paikkakunta

Kilometriä

Paikkakunta

Kilometriä

Paikkakunta

Kilometriä

Heinola

3

Kouvola

2



Helsinki

8

Kuopio

3

Rovaniemi

4

Hämeenlinna

3

Lahti

3

Savonlinna

3

Hyvinkää

7

Lappeenranta

3

Seinäjoki

5

Imatra

11

Mikkeli

4

Tampere

2

Joensuu

3

Nokia

2,5

Tornio

5,5

Jyväskylä

6,5

Oulu

6

Turku

3

Kajaani

3

Pieksämäki

5

Vaasa

2

Kemi

3

Pori

2

Vantaa

16

Kokkola

8

Raahe

6

Varkaus

3,5

Kotka

4

Rauma

3,5




Niillä paikkakunnilla, joita ei taulukossa mainita, kilometrimäärä on 6 km.

Matka-aika korvauksen osalta ei ole määritelty paikkakuntakohtaisia ra- joja. Matka-aika korvataan matka-aikakorvausta koskevan kohdan mukai- sesti niin, että laskennan lähtöpisteenä on yrityksen kiinteä toimipaikka.

15.2 Matkatyöt ja päivärahat

Kun työ suoritetaan vieraalla paikkakunnalla, josta työntekijä ei voi saa- pua yöksi kotiinsa, korvataan hänelle tästä aiheutuvat kustannukset seu- raavasti:

– kodin ja komennuspaikkakunnan välillä kaikki tarpeelliset matkakus- tannukset, joiksi luetaan rautatie ja laiva- ja matkalippujen hinnat II luokassa, matkatavarakustannukset sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, matkalippujen hinnat vastaavissa luokissa.

– komennuspaikkakunnalla asunnon ja työpaikan väliset matkakustan- nukset.

Matkustusaika

Matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan työntekijälle sisääntuloryh- män mukainen tuntipalkka. Milloin työntekijälle on järjestetty makuupaik- ka, ei kello 22.00–7.00 väliseltä ajalta tuntipalkan korvausta suoriteta.

Päiväraha

Kultakin vuorokaudelta, jonka työntekijä on matkalla tai paikkakunnalla, jolla työ suoritetaan, maksetaan päivärahaa.

Päivärahan suuruus on Verohallinnon päätöksen mukainen. 1.1.2017 lukien 41 €

1.1.2018 lukien   €

Matkaan liittyvistä vajaavuorokausista, jotka käsittävät enintään kuusi tuntia, maksetaan Verohallinnon päätöksen mukainen osapäiväraha.

1.1.2017 lukien 19 €

1.1.2018 lukien   €

Majoituskorvaus

Majoituskustannukset korvataan työnantajan hyväksymän selvityksen mukaisesti. Korvauksen suuruus vuorokautta kohti on enintään 1 1/2 kertaa päivärahan suuruinen.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Majoituskorvausta ei makseta, mikäli työnantaja on hankkinut joko itse tai muu- toin työntekijälle ilmaisen asunnon, jonka työntekijä hyväksyy.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Kahviaamiainen tai muut ateriat eivät sisälly majoituskustannuksina korvatta- viin kustannuksiin. Milloin majoituslaskuun sisältyy ilman kustannuserittelyä kahviaamiainen tai muita aterioita tai työntekijälle muutoin on järjestetty ilmai- set ateriat, suoritetaan päiväraha seuraavasti vähennettynä.

Kahviaamiaisen osalta vähennys on 15 % ja muiden aterioiden osalta kultakin 30 %.

Juhlapäiviä koskeva matkakorvaus

Xxxxxxx työntekijä ennen pääsiäis-, juhannus tai joulupäivää on vieraal- la paikkakunnalla yhtäjaksoisesti työssä, on hän mikäli työn laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä, oikeutettu mainituiksi juhlapäiviksi matkustamaan kotiinsa. Työnantaja korvaa hänelle edellisen mukaisesti matkakustannukset kotipaikkakunnalle ja sieltä takaisin työpaikalle sekä ateriakorvauksen ja palkan menetetyltä työajalta, kuitenkin enintään 8 tunnilta matkaajan vuorokaudelta, matkustusaikaa koskevan kohdan mu- kaisesti.

Pöytäkirjamerkintä 3:

Milloin työntekijä matkustaa muina kuin edellä mainittuina vapaapäivinä kotiin- sa, maksetaan näiltä päiviltä päiväraha.

Sairastuminen työkomennuspaikkakunnalla

Jos työntekijä sairauden tai tapaturman johdosta joutuu sairaalahoitoon vieraalla paikkakunnalla, maksetaan sairaalassaoloajalta vieraalla paik- kakunnalla päivärahana 4,40 euroa vuorokaudelta siltä ajalta, jona työn- antajalla on velvollisuus sairausajan palkan maksamiseen.


16 § TYÖ ULKOMAILLA

16.1 Noudatettavat säädökset

Milloin työkohde sijaitsee Suomen rajojen ulkopuolella, työsuhteessa noudatetaan Suomen työoikeutta ja työntekijäin sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä sekä Talotekniikka-alan LVI-toimialan kulloinkin voimas- sa olevaa työehtosopimusta niin kuin Suomen alueella suoritettavassa työssä, mikäli paikallisista olosuhteista tai niiden asettamista erityisvaa- timuksista ei muuta johdu.

16.2 Työtaistelut Suomessa

Suomen työmarkkinajärjestöjen mahdollisesti julistamat työtaistelutoi- menpiteet eivät koske Suomen rajojen ulkopuolella suoritettavia työkoh- teita.

16.3 Päiväraha

Työntekijällä on oikeus päivärahaan, jonka suuruus on vähintään koti- maan päivärahan suuruinen ja joka maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä.

16.4 Matkakustannukset

Työnantaja kustantaa työntekijälle matkat työkohteeseen ja takaisin työntekijän kotipaikkakunnalta työsuhteen alkaessa ja päättyessä. Muista työnantajan kustantamista kotimatkoista, matkustamisajan palkasta sekä matkakustannusten korvaamisesta työskentelypaikkakunnalla työnantaja ja työntekijä sopivat erikseen.

16.5 Majoitus

Työnantaja antaa työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olosuh- teet huomioon ottaen kohtuullisen asunnon.

16.6 Työaika

Suomen työaikamääräyksiä sovellettaessa työaika voidaan järjestää myös siten, että työtuntien määrä tasoittuu keskimäärin neljäänkymmeneen

(40) tuntiin viikossa enintään kuuden (6) kuukauden tasoittumisjaksolla. Mikäli ulkomaantyön kesto on alle kuusi (6) kuukautta, tasoittumisjak- son pituus voi olla kuitenkin enintään ulkomaantyön keston mittainen.

Työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia sellaisesta työaikajärjestelystä, joka on työntekomaan pakottavien työaikamääräysten vastainen.

Käytettäessä keskimääräistä neljänkymmenen (40) tunnin viikkotyöai- kaa työtuntijärjestelmä on laadittava etukäteen kirjallisesti koko tasoittu- misjakson ajaksi. Työtuntijärjestelmän muuttaminen kesken tasoittumis- jakson voi tapahtua vain molemminpuolisella sopimuksella.

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen 16 §:n kohdan ”Työ ulkomailla” määräyksiä sovelletaan myös niihin työntekijöihin, jotka komennusmiehinä tulleina siirtyvät suoraan toisen suomalaisen työn- antajan palvelukseen solmimalla uuden kirjallisen sopimuksen, vaikka sopimusta ei solmitakaan muodollisesti Suomessa.

16.7 Ylityö ja hätätyö

Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisen vuo- rokautisen työajan lisäksi, on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetta- va viidelläkymmenellä prosentilla ja seuraavilta tunneilta sadalla prosen- tilla korotettu palkka.

Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisen vii- koittaisen työajan lisäksi, on kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta mak- settava viidelläkymmenellä prosentilla ja seuraavilta tunneilta sadalla prosentilla korotettu palkka.

16.8 Työsopimus

Työsopimus on tehtävä aina kirjallisesti työnantajan ja työntekijän välillä liittojen yhteisesti hyväksymien periaatteiden mukaan ennen työntekijän lähtöä työntekomaahan. Työsopimuksesta tulee ilmetä työsopimuslain 2 luvun 4 §:n (HE55/2001) edellyttämien seikkojen lisäksi päivärahan suuruus ja sen määräytymisperuste (miltä päiviltä päiväraha maksetaan), työnantajan kustantamat kotimatkat, matkakustannusten korvaus työnte- komaassa ja palkanmaksutapa sekä majoitusjärjestelyt ja niiden arvioitu laatu.

16.9 Lainvalinta ja sosiaaliturva Pohjoismaissa sekä Euroopan Unionin jäsenmaissa

Milloin työkohde sijaitsee Pohjoismaassa tai toisessa Euroopan Unionin jäsenmaassa voivat työnantaja ja työntekijä työsopimuksella sopia työso- pimukseen sovellettavasta laista myös seuraavasti:

– Työsopimukseen sovelletaan työntekomaan lakia ja työntekomaassa noudatettavia yleisiä työehtoja.

– Työsopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja voimassa lainsäädäntöä sekä Talotekniikka-alan LVI-toimialan työehtosopimusta. Työaikojen ja työajasta johtuvien lisien osalta sovelletaan työntekomaan lakia ja työntekomaassa noudatettavia yleisiä työaikoja koskevia työehtoja.

Työntekijöiden sosiaaliturva määräytyy näissä maissa lakien ja kansain- välisten sopimusten perusteella.


17 § TUNTIKORTIT

17.1 Tuntikorttien täyttäminen

Työnantajan on annettava työntekijöiden käyttöön tuntikortit, joista työntekijä kortin täytettyään saa itselleen jäljennöksen. Tuntikortit voi- daan täyttää myös sähköisesti.

Tuntikorttien täyttäminen tapahtuu työaikana.

17.2 Tuntikortteihin merkittävät tiedot

Työntekijän on niin aika kuin urakkatöissäkin säännöllisesti merkittävä suorittamansa työn laatu, samoin kuin siihen käytetyt tuntimäärät, ateria- korvaukset, matkakulut, lisät jne. työnantajalle esitettävään tuntikorttiin. Urakan jako suoritetaan työehtosopimuksen mukaisesti niiden tietojen perusteella, mitä tuntikortteihin on merkitty.

17.3 Urakkaan kuulumattomien tuntien merkintä tuntikorttiin

Jos kyseinen työ ei kuulu tilaajan ja työnantajan väliseen urakkaan, on tuntikorttiin tai vastaavaan tositteeseen saatava tilaajan tai hänen edusta- jansa kirjallinen hyväksyminen. Sama koskee myös sellaisia töitä, jotka kokonaan suoritetaan ns. laskutyönä.

17.4 Tuntikorttien hyväksyminen

Työntekijälle on ennen työn aloittamista selvitettävä, mitä hyväksymis- menettelyä kulloinkin on noudatettava.

17.5 Tuntikortteihin tehtävät korjaukset

Tuntikortteihin tehtyjä merkintöjä ei palkanlaskennan yhteydessä saa korjata siten, että alkuperäistä merkintää ei myöhemmin saada selvite- tyksi. Jos tuntikorttiin tehtyjä merkintöjä joudutaan korjaamaan, on työn- tekijälle mahdollisimman pian ilmoitettava korjauksesta sekä sen syystä.


18 § PALKANMAKSUPÄIVÄ

18.1 Palkanmaksukausi

Palkanmaksukausi on kaksi (2) viikkoa, ellei kyseessä ole sovittu kuu- kausipalkka.

18.2 Palkanmaksupäivä

Palkanmaksupäivä on perjantai, ellei yrityksessä ole muusta sovittu. Jos perjantai on juhlapäivä, maksetaan palkka edellisenä päivänä. Palkan tu- lee olla nostettavissa palkanmaksupäivänä. Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille Suomessa toimivan rahalaitoksen välityksellä.

18.3 Palkanmaksu työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä palkanmaksu tapahtuu säännöllisen palkanmak- sun yhteydessä.

18.4 Palkanlaskenta-aika

Palkanlaskentaaika on pääsääntöisesti 7 työpäivää mutta enintään 9 työ- päivää.

Järjestelyt tulee toteuttaa siten, että sisällä olevan palkan ulosmaksu ei kohtuuttomasti viivästy tilikausien alkamis ja päättymisajankohdista ja palkkalaskentaa ja maksutoimenpiteisiin liittyvistä tekijöistä johtuen.

18.5 Palkkaerittely

Työntekijälle tulee antaa hänelle maksettavasta palkasta erittely pal- kanmaksukausittain, josta palkanmuodostusperusteet käyvät riittävän selvästi ilmi, kuten erikseen aika ja urakkatyö, ylityö ja sunnuntaityö, matkakorvaukset, ateriakorvaukset ja päivärahat, veronpidätykset jne. tarpeen mukaan.

19 § VUOSILOMA

Tämän työehtosopimuksen ohella noudatetaan vuosilomalain määräyk- siä.

19.1 Vuosiloman alkaminen ja päättyminen

Vuosiloma alkaa ja päättyy työntekijän työhönottopaikalla.

19.2 Vuosilomapalkka

Tuntipalkalla olevalle työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka ja kor- vaus tämän työehtosopimuksen liitteenä olevan keskusliittojen välisen lomapalkkasopimuksen mukaan (liite 1 tämän pykälän lopussa). Tulos- ja tuotantopalkkiot otetaan vuosilomalain 11 §:n laskusäännön mukai- sesti huomioon vuosilomapalkkaa laskettaessa.

19.3 Erityisiä säännöksiä työssäolon veroiseksi luettavasta ajasta

Ammattiliiton tilaisuuksiin osallistuminen

Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa edustajiston kokoukseen/ liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liit- tohallituksen/ liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen koko- ukseen sekä liittojen välisiin työehtosopimusneuvotteluihin osallistumis- ta varten.

Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK ry:n edustajako- koukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

Viikkotyöajan tasaaminen

Vuosiloman pituutta määrätessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, jona työntekijällä on työtuntijärjestelmän mukaan ollut työstä vapaa keski- määräisen viikkotyöajan tasaamisen vuoksi.

Työnantajan määräyksestä matkustaminen

Vuosiloman pituutta määrätessä työssäolon veroiseksi luetaan se aika, jona työntekijä on ollut estynyt suorittamaan työtä työnantajan määräyk- sestä tapahtuneen matkustamisen takia.

19.4 Vuosiloma ja keskeneräinen työkomennus

Ellei toisin sovita, on käynnissä oleva komennus keskeytettävä tai pää- tettävä ja työntekijä määrättävä palaamaan työhönottopaikkaansa ennen vuosiloman alkamista.

19.5 Lomaltapaluuraha

Lomaltapaluurahan määrä

Lakisääteiseltä vuosilomalta maksettavasta vuosilomapalkasta tai -kor- vauksesta suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % tämän vuosilomapalkan tai -korvauksen määrästä.

Oikeutta lomaltapaluurahaan ei ole silloin kun:

– työntekijä itse irtisanoo tai purkaa työsuhteensa,

– työnantaja irtisanoo tai purkaa työsuhteen työntekijän henkilöön liit- tyvällä perusteella tai

– määräaikainen työsuhde päättyy sopimuksen mukaisena ajankohtana siten, ettei työntekijä palaa töihin lomalta tai hänelle maksetaan kor- vausta pitämättä jääneestä vuosilomasta.

Lomaltapaluurahan maksaminen

Lomaltapaluurahan ennakko suoritetaan lomalle lähdettäessä vuosiloma- palkan maksamisen yhteydessä. Ennakko on puolet lomaltapaluurahasta. Lomaltapaluurahan ennakkoa eivät koske jäljempänä olevat lomaltapa- luurahan saamista koskevat edellytykset.

Lomaltapaluurahan jälkimmäinen puolikas suoritetaan sen palkanmak- sukauden yhteydessä, jolloin työntekijän palkka lomaltapaluupäivältä maksetaan tai olisi maksettu, mikäli hän on estynyt saapumasta työhön hyväksyttävästä syystä. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty. Paikallisesti voidaan työntekijäkoh- taisesti sopia koko lomaltapaluurahan maksamisesta viimeksi annettavan lomanosan yhteydessä.

Työsuhteen päättyessä ei lomaltapaluurahan saamiseen edellytetä vuosi- loman aloittamista.

Silloin kun työntekijä on pois töistä hoitovapaan tai asevelvollisuus- tai siviilipalvelulain mukaiseen palvelukseen astumisen vuoksi, maksetaan lomaltapaluuraha vasta, mikäli työntekijä palaa työhön vapaan tai palve- lusajan päätyttyä.

Hoitovapaalle jäävän työntekijän lomaltapaluuraha maksetaan vuosilo- malain mukaisesti pidetyltä vuosilomalta.

Palveluksen suorittamisen jälkeen työhön palatessa maksettavan lomal- tapaluurahan määrä lasketaan siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapaluuraha vastaavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä.

Yrityksessä voidaan sopia lomaltapaluuraha tai osa siitä korvattavaksi palkallisena työssäolon veroisena vastaavana vapaana.

LOMAPALKKASOPIMUS 2005, Liite 1


Allekirjoittaneet keskusliitot ovat vuosilomalain (162/2005) 30 §:n no- jalla tehneet vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta seuraa- van työehtosopimuksen:


1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Xxxxxxxxxxxxxxx keskusliiton jäsenyritysten palveluksessa oleviin, vuosilomalain 11 §:ssä tarkoitettuihin työntekijöi- hin, jos yritys on jäsenenä sellaisessa työnantajaliitossa, joka on ollut Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsen 31.12.2004. Sopimus ei kuitenkaan koske merimiestä, työntekijää metsä- ja uittotyössä tai las- taus- ja purkaustyössä eikä työntekijää sellaisella alalla, jolla vuosilo- mapalkkaa ja loman korvausta laskettaessa ja maksettaessa noudatetaan tämän sopimuksen allekirjoitusaikana rakennusalan työntekijäin vuosi- lomia koskevia työehtosopimuksia.

Edellä todettu soveltamisalan rajaus ei estä jäsenliittoja siinä tarkoitettu- jen sopimusalojen osalta ja muita Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenliit- toja liittymästä tähän sopimukseen.

Yrityksessä, joka liittyy edellä tarkoitetun työnantajaliiton jäseneksi kes- xxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx, tulee sopimus voimaan liittymistä seuraa- van lomanmääräytymisvuoden alusta.


2 § Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

1. Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperustee- na on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuon- na työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspal- kan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

2. Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1

§:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:


Lomapäivien lukumäärä

Kerroin

2

16,0

3

23,5

4

31,0

5

37,8

6

44,5

7

51,1

8

57,6

9

64,8

10

72,0

11

79,2

12

86,4

13

94,0

14

101,6

15

108,8

16

116,0

Lomapäivien lukumäärä

Kerroin

17

123,6

18

131,2

19

138,8

20

146,4

21

154,4

22

162,4

23

170,0

24

177,6

25

185,2

26

192,8

27

200,0

28

207,2

29

214,8

30

222,4


Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.


3 § Työssäolon veroinen aika

Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikunnan tai näi- tä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee va- pautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallis- tumiseen tarvitsemastaan ajasta.

4 § Voimaantulo

Tällä sopimuksella kumotaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suo- men Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n syyskuun 10. päivänä 1990 tekemä lomapalkkasopimus.

Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2005 siten, että sopi- musta sovelletaan voimassaoloajalta ansaittuun vuosilomaan, lomapalk- kaan ja lomakorvaukseen.

Sopimus voidaan irtisanoa päättymään vuosittain lomanmääräytymis- vuoden päättyessä. Irtisanominen on tällöin toimitettava viimeistään syyskuun loppuun mennessä.

Tämä sopimus sitoo kaikkia niitä sopimuksen 1 §:ssä tarkoitettuja Elin- keinoelämän keskusliiton jäsenliittoja ja SAK:n jäsenliittoja, jotka eivät ennen toukokuun 1. päivää 2005 ole ilmoittaneet sopijapuolina oleville keskusliitoille jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.

Helsingissä 21. maaliskuuta 2005

Vakuudeksi Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO

Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxx


SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry.

Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxx

20 § SAIRAUSAJAN PALKKAA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ

20.1 Sairausajalta maksettava palkka

Työntekijälle maksetaan ansionmenetyksen korvausta keskituntiansion mukaan sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden ajanjakson työpäivil- tä seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti ajanjakso

1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 kalenteripäivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 kalenteripäivää

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 kalenteripäivää

10 vuotta tai kauemmin 56 kalenteripäivää

Työtapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajanjaksolta maksetaan täysi palkka, vaikka työsuhde olisi kestänyt alle kuukauden.

Työnantaja on oikeutettu nostamaan työntekijälle tulevan sairausvakuu- tuslain mukaisen päivärahan vastaavalta ajanjaksolta.

20.2 Sairausajalta maksettavan palkan edellytykset

Palkanmaksun edellytyksenä on, että työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden ja ettei työkyvyttömyyttä ole aiheutettu omalla törkeällä tuottamuksella, kevytmielisellä elämällä, tai työkyvyttömyys ei ole ai- heutunut muualla tehdystä ansiotyöstä, eikä sairautta ole tieten salattu työsopimusta solmittaessa.

Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä mihin hä- nellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työantajalla oikeus vähentää sai- raus- tai synnytysloman palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työnteki- jän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

20.3 Sairausajan palkanmaksun karenssi

Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden eikä kyseessä ole työtapaturma, on työkyvyttömyyden alkamispäivä tai mikäli työkyvyttömyys on alkanut kesken työpäivän, sitä seuraava työpäivä palkaton. Mikäli sairauden aihe- uttama työkyvyttömyys jatkuu sairastumispäivän jälkeen vähintään kuusi arkipäivää, maksaa työnantaja palkan työkyvyttömyyden alusta alkaen.

20.4 Sairaudesta ilmoittaminen

Työkyvyttömäksi tultuaan työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoit- tamaan työnantajalleen siitä sekä sen arvioidun keston. Tähän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon.

Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolota- pauksessa työt sinä päivänä järjestetään.

20.5 Todistus sairaudesta

Lääkärintodistus

Työnantajan vaatiessa on työntekijän esitettävä työterveyslääkärin tai muun työnantajan hyväksymän lääkärin antama todistus sairaudestaan.

Perusteltu syy muun lääkärin käytölle voi olla esimerkiksi työterveysyk- sikön pitkä etäisyys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vas- taanottoajan kohtuuttoman pitkä odotus.

Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärinto- distusta siihen liittyvän epäselvyyden takia, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Taannehtiva lääkärintodistus

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuk- sen neuvottelu-järjestyksen mukaisesti.

Työterveyshoitajan todistus

Työkyvyttömyys voidaan flunssatyyppisissä, lyhytaikaisissa, enintään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa osoittaa yrityksen työter- veyshoitajan todistuksella. Perustellusta syystä myös muun terveyden- hoitajan antama todistus kelpaa todistukseksi työkyvyttömyydestä.

Sairauden uusiutumistapauksissa todistuksen antajan tulee olla sama ter- veydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolliseen lääkärinhoidon tarpeeseen.

20.6 Sairauspoissaolo työntekijän ilmoituksella

Paikallinen sopiminen menettelystä

Yrityksessä voidaan paikallisesti sopia menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työky- vyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa. Samalla voidaan sopia:

– ilmoituksen muodosta ja ajankohdasta, kenelle se tehdään ja miten se kirjataan

– rajoituksista työntekijän ilmoituksella hyväksyttävien poissaolojen määrään

– hyväksymisen edellytykseksi, että ilmoitus tehdään välittömästi tai viimeistään enne työvuoron alkua

– työnantajan oikeudesta aina vaatia lääkärintodistus

Soveltamisohje:

Töiden järjestelyjen vuoksi työntekijän on ilmoitettava sairaudestaan heti kun se on mahdollista. Mikäli työntekijä ilman perusteltua syytä jättää ilmoituksen tekemättä, käsitellään poissaoloa luvattomana poissaolona.

Mikäli työntekijän ilmoituksella hyväksytty poissaolo toistuu enintään 30 päi- vän kuluessa edellisestä hyväksytystä poissaolosta, sovelletaan siihen työkyvyt- tömyyden uusiutumisesta koskevia määräyksiä.

Tässä kohdassa tarkoitetulla sopimuksella sovitaan ainoastaan yrityksessä pai- kallisesti sovittavasta työkyvyttömyydestä koskevasta selvityksestä. Sopimus- kohdalla tai soveltamisohjeella ei puututa muualla työehtosopimuksessa oleviin sairausajan palkkaa koskeviin määräyksiin ja vakiintuneisiin tulkintoihin.

Mikäli lakisääteistä työterveyshuoltoa ei ole järjestetty

Mikäli työnantaja ei ole järjestänyt työterveyslain edellyttämää vähim- mäistasoista työterveyshuoltoa, selvitykseksi lyhytaikaisesta, enintään kolme vuorokautta kestävistä sairauspoissaoloista riittää työnantajalle tai tämän edustajalle tehty oma ilmoitus. Ilmoituksen saatuaan työnantaja voi osoittaa työntekijän menemään lääkärin vastaanotolle. Tästä aiheutu- vat kustannukset maksaa työnantaja.

Alle 10-vuotiaan lapsen sairaus

Edellä mainittuja määräyksiä sovelletaan myös alle 10-vuotiaan lapsen sairastumista koskeviin määräyksiin.

Xxxxxxx lapsen hoito ja poissaolo esimiehen hyväksymällä työntekijän ilmoituksella

Osapuolet suosittelevat, että yrityksissä sovitaan paikallisesti menette- lystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituk- sen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloista. Osapuolet suosittelevat li- säksi, että tähän paikalliseen sopimukseen sisällytetään menettelytavat lapsen tilapäisestä hoidosta aiheutuvista poissaoloista.

Työkyvyn ylläpito ja sairauspoissaolojen hallinta

Yrityksessä voidaan työterveyshuoltoa apuna käyttäen sopia menettely- tavoista, joilla ylläpidetään työntekijän terveyttä ja toimintakykyä. Ta- voitteena on työkyvyn ylläpitäminen, työssä jaksaminen ja sairauspois- saolojen vähentäminen.

20.7 Sairauden uusiutuminen

Jos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudel- leen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin sairausajan palkkaa, ei työntekijä ole oikeutettu uuteen edellä sanottuun sairausajan palkan ajanjaksoon.

20.8 Äitiys- ja isyysloman palkanmaksu

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen lapsen syntymää, maksetaan äitiysvapaan ajalta palkka 56 sairausvakuu- tuslain mukaisen arkipäivän pituisen kalenterijakson tuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä. Palkan määrä muodostuu työntekijän palkan ja äitiyspäivärahan erotuksesta. Palkka maksetaan työsopimuslain 4 luvun 1§:n mukaisen äitiysvapaan alkamispäivästä lukien.

Työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta ennen lapsen syntymää, maksetaan isyysvapaan ajalta palkka 6 päivän sairaus- vakuutuslain mukaisen arkipäivän pituisen kalenterijakson työtuntijär- jestelmän mukaisilta työpäiviltä. Isyysvapaan palkanmaksussa noudate- taan samoja säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.

20.9 Väärinkäytösten ehkäisy

Työnantajan ja pääluottamusmiesten tulee (yhdessä) ohjata työntekijöitä työehtosopimuksen säännösten oikeaan noudattamiseen ja pyrkiä (omal- ta osaltaan) ehkäisemään väärinkäytöksiä

Perehdyttämisen yhteydessä uusille työntekijöille tulee antaa asiaa kos- kevaa valistusta ja ohjausta.

20.10 Sairauspoissaolojen seuranta

Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sairauspois- saolojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi. On suositeltavaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sairauspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden ennalta ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

20.11 Lääkärintarkastukset

Lakisääteinen lääkärintarkastus

Työntekijä voi palkallisena työaikana käydä työhönsä liittyvässä työnan- tajan, lain tai viranomaispäätöksen edellyttämässä terveystarkastuksessa. Tällaiseen tarkastukseen, siitä seuraavaan tutkimukseen ja jälkitarkas- tukseen matkustaminen korvataan kuten työmatkat.

Muut lääkärintarkastukset

Työntekijän palkkaa ei vähennetä sairauden toteamiseksi välttämättö- män lääkärintarkastuksen ajalta, mikäli lääkärinhoidon tarve on akuutti, eikä vastaanottoaikaa ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella.

Palkkaa ei vähennetä myöskään, jos kysymys on:

– erikoislääkärin suorittamasta tarkastuksesta apuvälineen hankkimi- seksi

– työterveyslääkärin, erikoislääkärin tai erikoisalan poliklinikan suorit- tamasta tarkastuksesta kroonisen sairauden hoidon määrittelemiseksi

– korvattavaan lääkärintarkastukseen liittyvästä laboratorio- tai röntgen- tutkimuksesta

– sairausvakuutuslain mukaisesta äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevasta terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättö- mästä tarkastuksesta tai muista synnytystä edeltävistä lääketieteelli- sistä tutkimuksista

– hammaslääkärissä käynnistä, jos äkillinen hammassairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden, joka vaatii saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Kiireellisyystarve osoitetaan hammaslääkärin todistuksella.

– syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työky- vyttömyyden ajalta.

Lääkärintarkastuksiin liittyvät menettelytavat voidaan sopia myös 4 §:n mukaisesti pääpääluottamusmiehen kanssa paikallisten yrityskohtaisten tarpeiden mukaisesti.

20.12 Lapsen sairaus

Oikeus palkalliseen vapaaseen

Alle 10vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttä- mättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta. Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä 1, 2, 3 tai 4 päivää pidetään poissaoloa sopimukses- sa tarkoitettuna poissaolona.

Palkanmaksun edellytykset

Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta on lääkärin todistus ja että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksami- sesta koskevien määräysten mukainen selvitys. Palkalliset poissaolopäi- vät, jotka johtuvat lapsen sairastumisesta, rinnastetaan vuosilomalain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin ja samassa taloudessa asuviin puolison lapsiin. Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero tai avio- eropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen avio- tai avopuo- lisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoituksen vuoksi.

Samoin perustein maksetaan vastaava korvaus työntekijälle, mikäli toi- sella puolisolla ei sairauden, matkan, työskentelystä, opiskelusta tai kou- lutukseen osallistumisesta johtuvan, toisella paikkakunnalla asumisen tms. tilapäisen esteen vuoksi ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon eikä muuta hoitoa saada järjestetyksi tämän momentin mukaisesti. Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.

Oikeus palkattomaan vapaaseen

Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairasvakuutuslain 10 luvun 2 §:n tar- koittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sanotussa laissa tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.


21 § ERINÄISIÄ KORVAUKSIA

21.1 Kunnallisista tehtävistä aiheutuneen ansion menetyksen korvaaminen

Työnantaja maksaa kunnallisvaltuuston tai hallituksen jäsenenä toimi- valle työntekijälle valtuuston tai hallituksen kokouksesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen ja palkkion kanssa saa täydet palkkaedut.

Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnanta- jalle selvityksen kunnan maksamasta korvauksesta ja palkkiosta.

21.2 Henkilökohtaisten merkkipäivien viettäminen palkallisina vapaapäivinä

Työntekijälle, joka on yrityksen palveluksessa, on oikeus 50- ja 60-vuo- tispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työs- tä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

21.3 Kutsunnasta aiheutuneen ansion menetyksen korvaaminen

Työnantaja maksaa työsuhteessa olevalle työntekijälle varusmiespalve- luksen edellyttämän kutsunnan johdosta aiheutuneen ansionmenetyksen.

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle korva- taan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mu- kaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa säännöllisenä työaikanaan.

21.4 Reserviharjoitusajan palkka

Työnantaja maksaa työsuhteessa olevalle työntekijälle reservinharjoitus- ajalta palkkaa siten, että naimisissa oleva tai muuten huoltovelvollinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja ei- huoltovelvollinen 2/3 niistä. Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka re- serviläisinä on kutsuttu väestönsuojelukoulutukseen. Työnantajalla ei ole oikeutta vähentää reservinharjoitusajalta maksettavaa palkkaa lauantaina ja sunnuntaina maksettavan valtion reserviläispalkan osalta. Työnantajal- la ei ole myöskään oikeutta vähentää reservinharjoitusajalta maksettavaa lapsikorotusosaa.

21.5 Omaisten kuolemantapaukset

Työntekijälle annetaan oikeus palkalliseen vapaapäivään sellaisissa tapa- uksissa, joissa on kysymys työntekijäin vanhempien, puolison tai lasten kuolemantapauksesta.

Vastaava oikeus palkalliseen vapaapäivään annetaan hänelle myös niis- sä tapauksissa, joissa työntekijä joutuu henkilökohtaisesti suorittamaan veljensä, sisarensa tai aviopuolisonsa vanhempien kuolemantapauksesta johtuvat toimenpiteet.

21.6 Korvausten määrä ja korvausten saajat

Kohdissa 21.1 – 21.5 mainitut korvaukset suoritetaan keskituntiansion mukaan.

Kohdissa 21.1 – 21.5 mainitut etuudet koskevat vakinaisessa työsuhtees- sa olevien työntekijöiden lisäksi sellaisia tilapäisessä työsuhteessa olevia työntekijöitä, jotka ovat olleet välittömästi ennen ao. päiviä tai tapahtu- mia työsuhteessa vähintään yhden kuukauden ajan.

21.7 Harjannostajaistilaisuudet

Työntekijällä on oikeus osallistua työmaallaan järjestettävään harjan- nostajaistilaisuuteen säännöllisenä työaikana. Harjannostajaistilaisuuden palkka on asianomaisen työntekijän perustuntipalkka. Palkkaryhmissä 2-4 maksetaan palkkaryhmä 2 perustuntipalkan mukaan.


22 § TYÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET

22.1 Noudatettavat säännökset

Työtapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi ja työntekijöiden ter- veyden suojaamiseksi on työpaikoilla ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin. Tapaturmien välttämiseksi ei työntekijä ainoastaan ole oikeutettu, vaan hän on myös velvollinen vaatimaan, että ryhdytään kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin turvallisuuden aikaansaamiseksi.

Työnantajan tulee järjestää työt siten, että työssä noudatetaan työtur- vallisuuslakia, valtioneuvoston asetusta rakennustyön turvallisuudesta (205/2009), yleissopimuksen työsuojelua koskevia määräykset sekä vel- voittavaa työsuojelulainsäädäntöä.

22.2 Osallistuminen työsuojelukierrokseen

Työryhmän edustajan osallistuessa työnantajan kanssa sovitulla tavalla työkohteessa järjestettävään työsuojelukierrokseen, maksetaan hänelle tähän käytetyltä ajalta palkka keskituntiansion mukaan.

Tapaturmien välttämiseksi ei työntekijä ainoastaan ole oikeutettu, vaan hän on myös velvollinen vaatimaan, että ryhdytään kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin turvallisuuden aikaansaamiseksi.

22.3 Työstä kieltäytyminen

Jos työntekijä kieltäytyy suorittamasta työtä, jossa tarpeellisiin työtur- vallisuustoimenpiteisiin ei ole huomautuksesta huolimatta ryhdytty, ei tätä voida pitää työstä kieltäytymisenä.

22.4 Erityisiä määräyksiä

Liikenneväylät

Liikenneväylillä tms. paikoissa työskenneltäessä, missä liikenne aiheut- taa tapaturman vaaraa, on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vaaran välttämiseksi. Työntekijän pyynnöstä työnantajan on huolehdittava varti- oinnista. Xxxxxxx ei saa poistua vartiointipaikalta ennen työn päättymistä.

Kontaktiliimaus

Kontaktiliimaustöissä noudatetaan valmistajan ilmoittamia suojeluohjeita.

Hepatiittirokotus

Työnantaja kustantaa työntekijälle hepatiitti A- tai B-rokotuksen silloin, kun työterveyshuolto on todennut sen tarpeelliseksi.

Sopijapuolet suosittelevat seuraavaa:

Työnantaja kustantaa hepatiitti A-rokotuksen (rokotteen sekä rokotuksen kulut) sellaiselle työntekijöille, jotka altistuvat työssään jätevedelle.

Työnantaja kustantaa hepatiitti B-rokotuksen (rokotteen sekä rokotuk- sen kulut) niille työntekijöille, jotka joutuvat työskentelemään tervey- denhuoltoon, ravintolatoimintaan tai jäteveden puhdistukseen liittyvissä korjaus- tai saneerauskohteissa.

23 § SUOJAVAATETUS JA TYÖVÄLINEET

23.1 Suojavaatetus

Työsuhteessa olevalle työntekijälle annetaan omaksi tai käyttöön suoja- pukuja ja turvajalkineet. Suojapukuja annetaan keskimäärin kaksi ja tur- vajalkineita yksi pari vuodessa, elleivät olosuhteet tai käyttötarve muuta edellytä. Yrityksessä voidaan sopia muusta vastaavasta menettelystä sekä työvaatehuollosta.

Suojavaatetuksen järjestämisessä tulee lisäksi ottaa huomioon:

– työvaatetuksen paloturvallisuus

– kylmät sääolosuhteet, jolloin annetaan käyttöön tai omaksi asianmu- kainen lämpöhaalari tai vastaava sekä

– muut työvaatetukselle asetettavat erityisvaatimukset.

23.2 Optiset suojalasit

Tarkkuutta vaativissa tehtävissä työskenteleville, esim. hitsaustyöt, työn- antaja hankkii optisesti hiotut suojalasit silloin, kun työterveyshuolto on todennut ne tarpeellisiksi.

23.3 Työvälineet

Työnantaja on velvollinen pitämään korvauksetta työntekijän käytettä- vissä kunkin työn edellyttämät kunnolliset, ajanmukaiset ja turvalliset työvälineet putki- ja ilmastointiasentajille.


24 § SOSIAALITILAT

Milloin työmaan suuruus ja sen jatkuvuus edellyttävät, tulee työnantajan huolehtia siitä, että työntekijöillä on mahdollisuus Työturvallisuuslain 48§:ssä mainittujen sosiaalitilojen käyttöön. Työnantajan tulee huolehtia, että tarjolla olevat sosiaalitilat ovat siistit ja sisältävät kunnolliset pesu- mahdollisuudet ja että sosiaalitilat siivotaan päivittäin.

Milloin työntekijän työpaikka on liikkeen toimipaikalla tai sen välittö- mässä läheisyydessä (työpaja, varasto tms.) pätee edellä mainittu myös näihin työntekijöihin. Edellä mainittu työnantajan velvollisuus on riip- pumaton siitä, miten työnantajan suhteet rakennuttajaan (tilaajaan) on järjestetty.


25 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähen- kivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu. Va- kuutusehdot ovat saatavissa vakuutusyhtiöstä ja työnantajalta.

26 § AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERIMINEN

Työnantaja pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, ammattiliitoille tulevat ammattiyhdistysjäsenmaksut ja tilittää ne palkan- maksukausittain liittojen määräämille tileille.

Pidättäminen suoritetaan siten kuin Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välillä 13.1.1969 allekirjoi- tetussa pöytäkirjassa on erikseen sovittu.

Työntekijälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotus- ta varten todistus pidätetystä summasta. Mikäli työntekijä ei työsuhteen päättyessä tee jäsenmaksun perintäsopimuksen peruutusilmoitusta on työnantajan huomautettava hänelle tästä.


27 § KESKUSJÄRJESTÖJEN TEKEMÄT SOPIMUKSET

Jos keskusliitot sopimuskauden aikana sopivat muutoksista tai lisäyksis- tä niihin keskinäisiin sopimuksiin, jotka ovat tämän työehtosopimuksen liitteinä sellaisinaan, toteutetaan em. muutokset tai lisäykset myös tämän työehtosopimuksen piirissä keskusliittojen sopimasta ajankohdasta.

Mikäli keskusliitot edellisen asemasta sopivat muutoksista tai lisäyksis- tä sellaisiin tekemiinsä sopimuksiin, joiden perusteella allekirjoittaneet liitot ovat tehneet oman vastaavan sopimuksensa, ryhdytään välittömästi neuvottelemaan siitä, miten em. muutokset tai lisäykset saadaan liite- tyksi edellä mainittujen allekirjoittaneiden liittojen välisiin sopimuksiin.


28 § TYÖEHTOSOPIMUKSEN KEHITTÄMINEN SOPIMUSKAUDEN AIKANA

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työehtojen ja työehtosopimuksen kehittäminen ei saa pysähtyä sopimuskaudeksi. Osapuolet sitoutuvat so- pimuskauden aikana neuvottelemaan työehtosopimusmuutoksista, joilla pyritään yksinkertaistamaan ja selkeyttämään. Muutokset, joista ollaan yhtä mieltä, voidaan toteuttaa ennen sopimuskauden päättymistä.


29 § MENETTELYTAPAMÄÄRÄYKSIÄ

Vähentämisjärjestystä koskeva kanneaika on sama kuin työsopimuksen päättämistä koskevissa riita-asioissa.

Työsuhdeturvaan liittyvien menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakko- seuraamusta. Hyvityssakkoa ei voida tuomita työnantajalle myöskään

sellaisten velvollisuuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita vahin- gonkorvausta, korvausta taikka hyvitystä.

Allekirjoittaneet liitot pyrkivät työehtosopimuksen neuvottelujärjestyk- sen mukaisesti sopimaan viedäänkö erimieliseksi jäänyt työsuhdeturva- asia yleisen oikeuden tai työtuomioistuimen ratkaistavaksi.


30 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA

Tämän työehtosopimuksen määräykset tulevat voimaan 1.3.2017 ja ovat voimassa 28.2.2018 asti.


Helsingissä 16. joulukuuta 2016


LVI-TEKNISET URAKOITSIJAT LVI-TU ry RAKENNUSLIITTO ry

YLEISSOPIMUS, Liite 2


Tämän yleissopimuksen määräyksiä sovelletaan tähän työehtosopimuk- seen sidottujen järjestäytyneiden yritysten talotekniikka-alalla toimiviin työntekijöihin, jotka suorittavat rakennuksissa tai rakennelmissa tai nii- hin liittyen lämpö-, vesi- ja ilmastointiasennustöitä sekä teknisiä eristys- töitä, samoin kuin mainituissa töissä asennettujen laitteiden ja tarvikkei- den huoltoa ja kunnossapitoa sekä kunnostusta eri teknisin menetelmin.


YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Lähtökohtia

Sopijapuolet pyrkivät edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimin- taa työpaikoilla. Sopijapuolet pyrkivät näihin tavoitteisiin yhteistoimin- nan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopi- muksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaama- ton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuu- tensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen koh- telu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoite- taan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työn- tekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisem- min. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Organisaatio- yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liik- keen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaor- ganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työ- paikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yh- teistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (334/07) ja työsuojelun val- vonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta annettua lakia (44/06), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.


SOPIMUS TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJISTA SEKÄ TYÖNTEKIJÖIDEN JA TYÖNANTAJAN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA TALOTEKNIIKKA- ALAN YRITYKSISSÄ

Yleisiä määräyksiä

Yrityksen jatkuva toiminta ja sitä kautta henkilökunnan työsuhteiden py- syvyys edellyttää jatkuvaa yhteistyötä yrityksen johdon ja henkilöstön välillä. Yhteistyöllä voidaan tehostaa yrityksen kilpailukykyä ja kannat- tavuutta, mahdollistaa yrityksen sopeutuminen alati muuttuviin markki- noihin sekä edesauttaa työympäristön ja työmenetelmien kehittämistä.

Työturvallisuus työpaikoilla ja yrityksessä edellyttää työsuojelutoimin- nalle myönteistä ilmapiiriä, joka saavutetaan parhaiten työnantajan ja työntekijän välisellä yhteistyöllä.

Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin neuvottelusuhteisiin, joilla turva- taan osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnanta- jan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyys- ym. kysymysten nopea käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen työehtosopimusjärjestelmän edel- lyttämällä tavalla.

Edellä mainittujen päämäärien toteuttamiseksi LVI-TU ja Rakennusliit- to ovat tehneet sopimuksen työntekijöiden edustajista ja työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistyöstä talotekniikka-alan LVI-toimialan yrityksissä. Tätä sopimusta sovelletaan tähän työehtosopimukseen 1§:n mukaisesti sidotuissa jäsenyrityksissä.

1 § Työnantajan edustajat

Työnantajan edustajia ovat tämän sopimuksen tarkoittamassa yhteistyös- sä työnjohto ja työsuojelupäälliköt.

2 § Työntekijöiden edustajat

1. Työntekijät voivat valita keskuudestaan yrityksen toimipaikkaan pää- luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun. Toimipaikassa olevaan yksik- köön voidaan valita luottamusmies.

2. Toimipaikalla tarkoitetaan sellaista yrityksen toimintaorganisaatioon liittyvää pysyväisluonteista toimipaikkaa (pää- tai haaratoimistoa), jossa työntekijä on työhön otettu.

3. Pääluottamusmiehelle on valittava varamies ja työsuojeluvaltuutetul- le kaksi varamiestä.

Pääluottamusmiesten yhteysmies

Usealla paikkakunnalla pysyvästi toimivassa ja kooltaan merkittävässä talotekniikka-alan yrityksessä tai useamman talotekniikka-alan yritysten muodostamassa konsernissa voidaan sopia järjestelystä, jolla yritykseen tai konserniin valitaan talotekniikka-alan pääluottamusmiesten yhteysmies.

Sopimuksen yritys- tai konsernikohtaisesta pääluottamusmiesten yhteys- miehestä tekevät kirjallisesti työnantaja ja toimipaikkojen pääluottamus- miehet. Sopimuksessa on määriteltävä ainakin seuraavat asiat:

1. Valitaanko yhteysmieheksi joku toimipaikkojen pääluottamusmiehis- tä vai joku muu yrityksen tai konsernin työntekijä. Mikäli yhteysmiehek- si valitaan pääluottamusmies, on samalla sovittava, toimiiko hän tehtä- vän ohella pääluottamusmiehenä.

2. Suorittavatko yhteysmiehen valinnan toimipaikkojen pääluottamus- miehet vai osallistuvatko valintaan kaikki yrityksen tai konsernin talo- tekniikka-alan työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työntekijät.

3. Pääluottamusmiesten yhteysmiehen

– toimikauden kesto

– tehtävät ja työnjako pääluottamusmiesten kanssa

– tietojen saanti

– työstä vapautuksen määrä

– palkka tai korvausperusteet

4. Mikäli pääluottamusmiesten yhteysmieheksi valitaan joku muu kuin jonkin toimipaikan pääluottamusmies, yhteysmiehen muut oikeudet, vel- vollisuudet ja työsuhdeturva määräytyvät samoin kuin tämän yleissopi- muksen mukaan ne määräytyvät toimipaikan pääluottamusmiehelle.

3 § Työntekijöiden edustajien kelpoisuusvaatimukset

1. Pääluottamusmieheksi pysyväisluontoiseen toimipaikkaan voidaan valita yritykseen työsuhteessa ja työssä oleva henkilö, joka on Raken- nusliiton jäsen ja perehtynyt yrityksen olosuhteisiin.

2. Työsuojeluvaltuutetuksi yritykseen ja pysyväisluontoiseen toimipaik- kaan voidaan valita toimipaikan toiminta-alueella työssä oleva henkilö.

4 § Työntekijöiden edustajien alueellinen toimivalta ja toimikauden kesto

1. Pysyväisluontoisen toimipaikan pääluottamusmiehen ja työsuoje- luvaltuutetun toimialueena on toimipaikan alue ja toimikausi on kaksi vuotta.

2. Mikäli tehtävään valitun henkilön työsuhde päättyy tai hän luopuu tehtävästään kesken toimikauden, varamies hoitaa hänen tehtäviään toi- mikauden jäljellä olevan ajan. Muissa tapauksissa varamies hoitaa esty- neen työntekijöiden edustajan tehtäviä vain esteen ajan.

Työnantajalle on tehtävä ilmoitus siitä, että varamies ryhtyy hoitamaan työntekijän edustajan tehtäviä.

5 § Työntekijöiden edustajan valinta

1. Työntekijöiden edustajien vaalin toimittamista varten työnantajan on annettava käytettäväksi luettelo yrityksessä tai pysyväisluontoisessa toi- mipaikassa työskentelevistä työntekijöistä.

2. Työntekijöiden on saatava käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia tarkoitukseen soveltuvia tiloja vaalin toimittamiseen. Vaalista ei saa aiheutua tarpeettomasti häiriötä työpaikan toiminnalle.

3. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vaali on järjestettävä siten, että kaikilla yrityksen tai pysyväisluontoisen toimipaikan työnteki- jöillä on mahdollisuus osallistua siihen.

4. Vaalien ehdokasasettelusta sekä ajasta ja paikasta on sovittava enna- kolta työnantajan kanssa ja niistä on ilmoitettava kaikille työntekijöille toimitettavalla tiedonannolla vähintään 7 päivää ennen ehdokasasettelun alkamista.

5. Ehdokkaita ovat oikeutettuja asettamaan kaikki yrityksen tai pysy- väisluontoisen toimipaikan työntekijät ja ehdokasasettelulle on varattava aikaa 7 päivää. Ehdokasasettelun määräajan päättymisen ja vaalitoimi- tuksen välille tulee jäädä vähintään 7 päivää.

6. Mikäli yrityksen tai pysyväisluontoisen toimipaikan työntekijämäärä on vähäinen, vaalit voidaan järjestää edellä mainittuja määräaikoja nou- dattamatta. Kaikille yrityksen tai pysyväisluontoisten toimipaikkojen vaalioikeutetuille työntekijöille pitää kuitenkin pyrkiä antamaan mah- dollisuus osallistua vaaliin tai muuten järjestettyyn valintatapahtumaan.

7. Vaalin tai ilman vaalia tehdyn valinnan tuloksesta on ilmoitettava kir- jallisesti työnantajalle.

6 § Työntekijöiden edustajan tehtävät

Toimipaikan pääluottamusmies

– toimii toimipaikan työntekijöiden edustajana henkilöstöpolitiikkaan ja työsuhteisiin liittyvissä asioissa sekä tiedonvälittäjänä yrityksen ja edustamiensa työntekijöiden välillä

– edustaa työntekijöitä työehtosopimukseen perustuvassa paikallisessa sopimisessa

– valvoo työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudattamista sekä työ- rauhaa

– on Rakennusliiton edustaja suhteessa työnantajaan neuvottelujärjes- telmän mukaisesti ja pitää yhteyttä liiton ammattiosastoihin ja alue- organisaatioon

Toimipaikan työsuojeluvaltuutettu

– edustaa työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa toimi- paikkaa koskevien asioiden osalta ja toimii tiedonvälittäjänä työsuoje- luun liittyvissä asioissa

– tutustuu alkavien työkohteiden työsuojelua liittyviin suunnitelmiin

– seuraa toimipaikan työterveyshuoltoa

– hoitaa työsuojelulainsäädännön edellyttämiä työsuojeluvaltuutetulle kuuluvia tehtäviä

7 § Työntekijöiden edustajien työstä vapautus ja ansionmenetyksen korvaus

1. Työntekijöiden edustajalla on oikeus saada työstä vapautusta edus- tajatehtävien hoitamiseen tarpeen mukaan. Mikäli olosuhteet eivät anna aihetta muuhun, arvioidaan pysyväisluontoisten toimipaikkojen pääluot- tamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö seuraavasti:

Pääluottamusmies/luottamusmies

Toimipaikan/yksikön työntekijäin lukumäärän ollessa:

Työntekijöitä

tuntia/vuosi

5 – 9

52

10 – 14

80

15 – 19

110

20 – 29

150

30 – 39

200

40 – 79

260

80 – 139

340

140 –199

430

200 – 279

520

280 – 339

630

340 –

sovitaan erikseen

Matkustusaikaa työnantajan kanssa sovittuihin kohteisiin ei lueta perus- ajankäyttöön. Keskilukumäärä tarkistetaan kalenterivuoden alussa. Mi- käli henkilöstön lukumäärä muuttuu merkittävästi vuoden aikana, voi- daan tarkistus tehdä esimerkiksi neljännesvuosittain.

Mikäli pääluottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi mää- räajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa luottamusmiestehtävänsä sinä aikana. Kiireellisten asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kui- tenkin antaa pääluottamusmiehelle vapautusta työstä ja lupa poistua työmaalta.

Työsuosuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun vapautus tehtävien hoitamista varten lasketaan siten, että työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä kerrotaan luvulla 0,291 (TOL). Näin saatu luku ilmoittaa työstä vapau- tuksen tuntimäärän neljän viikon aikana, joka on kuitenkin aina vähin- tään neljä tuntia.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle sen ansion, jonka hän menettää työaikana luottamusmiestehtävien hoitami- seen liittyvissä tehtävissä. Ansionmenetys lasketaan keskituntiansion mukaan. Jos työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä suoritetaan säännölli- sen työajan ulkopuolella, maksetaan tähän käytetystä ajasta ylityökorva- us, jollei muusta lisäkorvauksesta ole sovittu.

Erilliskorvaukset

Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle, joka on Rakennusliitto ry:n jäsen, maksetaan erilliskorvausta sen mukaan, montako työntekijää hän edustaa.

Edustettavien työntekijöiden määrä Korvauksen määrä 10 – 50 työntekijää 32,19 € / 2 vko

51 – 100 ” 40,23 € / 2 vko

yli 100 ” 60,32 € / 2 vko

Edellä mainitut korvaukset ovat työssäoloajalta maksettua palkkaa, mutta sitä ei lasketa vuosilomakeskituntiansiota kerryttävään palkkasummaan.

Kun pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun vuosiloman, sairau- den tai vastaavan syyn takia varamies hoitaa edustajan tehtäviä vähintään kahden viikon ajan, maksetaan erilliskorvausta tältä ajalta hänelle.

8 § Toimitilat ja tarvikkeet

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tar- koituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyt- tämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoi- tamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yri- tyksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

9 § Työmaakäynnit

1. Pysyväisluontoisen toimipaikan pääluottamusmiehellä ja työsuojelu- valtuutetulla on oikeus käydä toimialueensa työkohteissa, milloin se on tehtävien suorittamisen kannalta tarpeellista. Työmaakäynneistä ja niihin liittyvistä pelisäännöistä sovitaan yrityksessä.

2. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tehtävien hoidosta aiheutuvista matkoista sovittua matkustustapaa käyt- täen syntyneet matkakustannusten korvaukset, työehtosopimuksen mu- kaiset ruoka- ja päivärahat sekä mahdollisen matka-ajan korvauksen.

10 § Oikeus osallistua koulutukseen

1. Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle varataan RL:n ja RT:n välisen koulutussopimuksen mukaisesti tilaisuus osallistua koulu- tukseen, mikä on omiaan lisäämään heidän pätevyyttään edustajatehtä- vien hoitamisessa.

2. Usealla toimipaikalla toimivilla yrityksen pääluottamusmiehillä tai työsuojeluvaltuutetuilla on oikeus järjestää koulutus- tai muu yhteinen tilaisuus vähintään kerran vuodessa.

11 § Ammattitaidon kehittäminen

Kokonaan tai pääosin työstä vapautetun pääluottamusmiehen tai työsuo- jeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jälkeen tulee yrityksessä selvittää, edellyttääkö työntekijän paluu entiseen tai sitä vastaavaan työhön amma- tillista koulutusta.

12 § Palkka ja siirtosuoja

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myös- kään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle

muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmie- hen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yritys- tai toi- mipaikkakohtaista ansiokehitystä.

Mikäli pääluottamusmiehen työsuhde on edellyttänyt työskentelyä sekä aika- että urakkatyössä, jatkuu hänen työsuhteensa tässä suhteessa en- nallaan eikä edellä mainitusta syystä johtuvia ansiovaihteluita katsota palkkauksessa tapahtuviksi huononnuksiksi.

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehitystä verrataan työhönottopaikan palkkatilaston saman palkkaryhmän säännöllisen työ- ajan keskituntiansion kehitykseen puolivuosittain ja mikäli jälkeenjää- neisyyttä havaitaan, on ryhdyttävä paikallisesti palkantarkistus- ja oikai- sutoimenpiteisiin.

13 § Luottamusmiehen töihin sijoittaminen

Töiden jaossa on noudatettava normaalia jakojärjestystä. Normaali jako- järjestys tarkoittaa sitä, että töiden jaossa otetaan huomioon asentajille asetettavat pätevyysvaatimukset alkavissa töissä ja että työt jaetaan siinä järjestyksessä kuin käynnissä olevat työtä päättyvät ja niistä vapautuvat asentajat seuraavia töitä varten. Työt on pätevyysvaatimusten tultua huo- mioonotetuksi jaettava asentajille siinä järjestyksessä kuin he vapautuvat vanhoista töistä.

Lisäksi jakojärjestykseen vaikuttavat sairauslomat, vuosilomat ja erilai- set kurssit, joille pääluottamusmies osallistuu.

Mikäli pääluottamusmies ohitetaan töiden jaossa, tulee työnantajan esit- tää asiasta kirjalliset perustelut. Normaalin jakojärjestyksen ohittamista- pauksissa ansionmenetyksen korvaus maksetaan KTA:n mukaan.

14 § Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa ir- tisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti to- detaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Varamiehen työsuhdeturva

Mikäli taloudellinen tai tuotannollinen irtisanominen tai lomautus koh- distuu pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun sijaisena ilmoituk- sen mukaan toimineeseen varamieheen, työnantajalla on velvollisuus selvittää, ettei toimenpide johdu henkilöstön edustajan tehtävien xxxxx- xxxxxxx.

Työntarjoamisvelvollisuus yrityskohtaista varaluottamusmiestä ja vara- työsuojeluvaltuutettua lomautettaessa tai irtisanottaessa määräytyy irti- sanomisesta ja lomauttamisesta sovittujen määräysten mukaan kuitenkin niin, että tarkastellaan onko heille mahdollisuutta tarjota työtä. Tarkaste- lusta annetaan kirjallinen selvitys. Tähän menettelyä koskevaan määrä- ykseen noudatetaan työehtosopimuksen 29 §:n määräyksiä

Yksilösuoja

Pääluottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 10 § 2 momentin mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päät- tyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Pääluottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa pur- kaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 § 1 momentin säännöksiä. Työsopi- muksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmää- räyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin velvoitteita.

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkupe- rusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Ehdokassuoja

Edellä olevaa työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös ehdokkaisiin pääluottamusmieheksi ja työsuojeluvaltuutetuksi, mikäli ehdokkuudesta on annettu työnantajalle tai työsuojelusta vastaavalle yh- teistoimintaelimelle kirjallinen ilmoitus. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamus- miehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluotta- musmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

Jos pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkau- tettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauk- sena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä työsopimuslain 12 luvun 2 § 2 momentin (laissa 55/2001) pe- rusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen pa- lauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erittäin painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksi- kössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, on edellä mainittu korvaus työsuojeluval- tuutetun osalta vähintään neljän (4) ja enintään kahdenkymmenen neljän

(24) kuukauden palkka.

Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työ- suojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.

15 § Työnantajan tiedottamisvelvoitteet

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot

Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmie- hellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada EK:n neljännesvuositilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi EK:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yritykses- tä kerättävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. An- siotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.

Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilas- toa, on pääluottamusmiehelle annettavista palkkatiedoista sovittava xxxx- xxxx.

Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus kirjallises- ti saada tieto toimialueensa työntekijöiden nimistä, palkkaryhmistä tai

vastaavista sekä työsuhteen alkamisajankohdista, ellei paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan heille aina pyydettäessä. Uusista työntekijöistä edellä mainitut tiedot ja työmaaosoite annetaan viikon kuluessa työsuh- teen alkamisesta.

Pääluottamusmiehelle annetaan palkkausjärjestelmästä tiedot yritys- tai toimipaikkakohtaisesti työntekijöiden palkkaryhmiin jakautumisesta, perustuntipalkan ja henkilökohtaisen palkanosan (PTP + HPO) suuruu- den palkkaryhmäkohtaisesta jakautumisesta keskimäärin ja mahdollisen pistepohjaisen järjestelmän muodostumisesta.

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkaus- muodoissa käytettävien olosuhdelisien määräytymis- ja laskentasääntöi- hin.

Tiedot työkannasta ja ulkopuolisesta työvoimasta

Pääluottamusmiehelle on pyydettäessä annettava tieto yrityksen työkan- nasta sopimuspaperien allekirjoittamisen jälkeen.

Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työ- paikalla olevasta työvoimasta.

Työaikakirjanpito

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen työsuojeluval- tuutetulla on lain mukaan oikeus.

Tietojen luottamuksellisuus

Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtä- viensä hoitamista varten.

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun ja muiden työsuojelutoiminta- elinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.

Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.

Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön mää- rässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.

Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 20, annetaan yhteistoimintalain 10 § 2 kohdan tarkoittamat yrityksen tilin- päätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.

Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstösuunnitelmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmu- kaista tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.

Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.

Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta kos- kevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.

Salassapitovelvollisuus

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopi- muksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salas- sapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassa- pitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henki- löstön edustajalle.

16 § Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vastuu

1. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ovat työsuhteessa työnan- tajaan samassa asemassa kuin muut työntekijät. Heillä on velvollisuus henkilökohtaisesti noudattaa yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä ja muita järjestysmääräyksiä.

2. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu vastaavat siitä, että työn- antajan hänelle antamia tietoja käytetään ainoastaan siihen tarkoituk- seen, jota varten ne on annettu.

17 § Oikeudet ja velvollisuudet

Edellä määritellyt oikeudet ja velvollisuudet koskevat pysyväisluonteis- ten toimipaikkojen pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja, 6 §:n mukaisia tehtävämäärittelyjä lukuun ottamatta.

18 § Neuvottelujärjestys

Yrityksessä syntynyt erimielisyys pyritään ratkaisemaan yritystasolla. Mikäli tässä ei onnistuta, asia siirretään tarvittaessa liittojen välisiin neu- votteluihin.

19 § Sopijapuolten vastuu

Työehtosopimuksen osapuolet sitoutuvat omalta ja edustamiensa jäsen- ten osalta noudattamaan työehtosopimusosapuolten välillä sekä tämän sopimuksen perusteella tehtyjä sopimuksia, noudattamaan työehtosopi- muksen mukaista työrauhaa sekä selvittämään erimielisyydet neuvotte- lujärjestelmän mukaisesti.

20 § Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työ- ajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan.

Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

Koulutusta annettaessa on koulutukseen halukkaista asentajista valittava työnantajan kannalta tarkoituksenmukaisimmat työntekijät. Koulutusta haluaville työntekijöille varataan vuorollaan mahdollisuus osallistua hä- nen tehtäviensä kannalta tarkoituksenmukaisimpaan koulutukseen.

Vaikka työajan ulkopuolella tapahtuvasta koulutuksen korvauksesta on sovittu, se ei saa johtaa siihen, että yritykset järjestävät koulutusta yksin- omaan työajan ulkopuolella.

Mikäli työntekijä osallistuu työnantajan järjestämään ammattiinsa liit- tyvään koulutukseen, katsotaan tähän säännöllisenä työaikana käytetty aika työaikaan rinnastettavaksi ajaksi laskettaessa sekä viikoittaista että vuorokautista ylityötä

21 § Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjär- jestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsen- liittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksen- mukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuh- teet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kan- nalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutus- ta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työ- suojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 21 §:ssä on mää- rätty eli keskituntiansion mukaan. Koulutukseen osallistumisesta sovi- taan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevas- sa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumis- järjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutuk- seen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustar- jonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulu- tustarjonnan toteutumista.

22 § Ay-koulutus

SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työ- suhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannol- le tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioita- essa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellai- nen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauk- sia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

23 § Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai muussa Rakennusliiton organisoimassa koulutustapahtumassa ja jon- ka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksa- maan pääluottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluval- tuutetulle, -varavaltuutetulle ja työsuojelutoimikunnan jäsenelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyk- sestä, edellä mainituille pääluottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjes- tettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työn- tekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Pöytäkirjamerkintä

Osapuolet toteavat, että Koulutussopimuksen tekstin muutoksella ei ole tarkoi- tettu lisätä työnantajan kustantamia kursseja nykyisestä, ainoastaan järjestää kursseja muuallakin kuin Siikarantaopistossa. Työnantajia edustavien tahojen osallistumista kurssien sisältöön pidetään molemmin puolin toivottavana.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssis- ta sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjärjes- töjen välillä sovittu ateriakorvaus.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksa- maan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulu- tustilaisuudesta.

24 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

25 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö

Ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan alihankintaa ja työvoiman vuok- rausta.

Alihankinnasta on kyse, kun tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä itse työsuorituk- sen kanssa.

Työvoiman vuokrauksesta on kyse, kun työvoimaa vuokraavan liikkeen toimittamat vuokramiehet tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän joh- don ja valvonnan alaisena.

Ulkopuolisen työvoiman käytön osalta sopijapuolet toteavat, että ulko- puolisen työvoiman käyttöä ei ole syytä estää, silloin kun se yrityksen toiminnan ja hoitamisen kannalta on perusteltua.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudat- tamaan Talotekniikka-alan LVI –toimialan työehtosopimusta sen 1 § tar- koittamissa töissä sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä. Normaalisti muuta työehtosopimusta noudattava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta.

Xxxxxxxxxxx tulee pyrkiä järjestämään siten, ettei yrityksen vakinaista työvoimaa jouduta vähentämään. Jos näin kuitenkin joudutaan menet- telemään yrityksen tulee sijoittaa ko. työntekijät yrityksen muihin tehtä- viin ja ellei se ole mahdollista kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvit- see työvoimaa, ottamaan kyseiset alihankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen ta- saamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettui- hin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitai- tovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritys- ten toimittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yritysten normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alai- sena pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pää- luottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysy- mykset.

Yrityksen pääluottamusmiehelle on selvitettävä ulkopuolisen työvoiman käyttöön liittyvät kysymykset siten, kuin tämän sopimuksen 16 §:ssä on mainittu ja kuten yhteistoiminta yrityksissä -lain 9 §:ssä edellytetään.

Työnantajan ja työntekijän väliselle työsopimukselle ei saa antaa sellais- ta muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yritysten kes- keinen urakkasopimus silloin, kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

Tilaajan selvitysvelvollisuus ja vastuu

Mikäli tilaaja on täyttänyt laissa tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vas- tuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006; jäljempänä ”ti- laajavastuulaki”) tilaajalle asetetun selvitysvelvollisuuden lain edellyt- tämällä tavalla, määräytyy tilaajan vastuu tilaajavastuulain mukaisesti. Palkkasaatavan synnyttyä, tilaajan on osoitettava, mitä selvityksiä ali- hankkijalta tai aliurakoitsijalta on hankittu tai millä tilaajanvastuulaissa mainitulla perustellulla syyllä tilaajan ei ole tarvinnut niitä pyytää.

Mikäli tilaaja on laiminlyönyt tilaajavastuulain mukaisen selvitysvel- vollisuutensa, vastaa tilaaja siitä, että lvi – työn toteuttamiseen liittyvän aliurakoitsijan tai –hankkijan työntekijän palkka, jonka työntekijä on an- sainnut tilaajan työmaalla, tulee maksetuksi.

Tilaaja vastaa niin ikään tilaajavastuulain laiminlyöntitilanteessa siitä, että aliurakoitsijan tai – hankkijan työntekijän tilaajan työmaalla ansait- sema lomakorvaus ja mahdolliset urakan pohjarahat tulevat maksetuiksi.

Tilaaja vastaa vain sellaisista saatavista, joista työntekijä tai luottamus- mies ilmoittaa tilaajalle tai tämän edustajalle viimeistään seitsemäntenä kalenteripäivänä siitä, kun saatava olisi työehtosopimuksen mukaan pitä- nyt työntekijälle maksaa. Ennen maksua tilaajalle on esitettävä saatavan peruste ja määrä selkeästi.

26 § Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.3.2017 ja on voimassa 28.2.2018 asti. Helsingissä 16. joulukuuta 2016

LVI-TEKNISET URAKOITSITSIJAT LVI-TU ry RAKENNUSLIITTO ry

SUORITUSPALKKAUSTYÖMÄÄRÄYKSET, Liite 3


Putkiala


1 § SUORITUSPALKAT


1. Suora urakka

Urakkasumma (US) saadaan kertomalla normituntien summa (NHS) normituntikertoimella (NHK).

US = NHS x NHK

Tähän sopimukseen liittyvä työmaiden putkitöiden normitunti (NH) ker- rotaan seuraavalla normituntikertoimella (NHK).

Suoran urakan normituntikerroin 16,13 €/NH

2. Suora palkkio

Palkkiosumma muodostuu työnantajan ja työryhmän etumiehen yhtei- sestä sopimuksesta. Sopimus tehdään ennen ko. työn aloittamista. Sovit- tua palkkiosummaa ei jälkikäteen muuteta, ellei työmääräysten muutos- ten johdosta työn laajuus muutu.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat, että sovittaessa suoran palkkion sopimuksia (ns. könttäurakoita) sopimusosapuolilla on riittävän pitkä aika perehtyä so- pimusasiakirjoihin.

3. Muut palkkiot

Työnantaja ja etumies tai etumiehen puuttuessa työntekijä voivat sopia myös muista palkkiotavoista ja -perusteista.

4. Ulosmaksu- ja takuupalkat Normiajoitetut putkityöt

Normiajoitettujen putkitöiden suorituspalkkaustyössä on jäljempänä mainittu perustuntipalkka taattu ja se maksetaan ennakkona tilikausit- tain.

Palkkaryhmässä S ja 1 on ulosmaksu- ja takuupalkka on taulukon mu- kaan, 2 – 4 palkkaryhmissä 3 palkkaryhmän mukaan

Perustuntipalkat:


Pr

€/H

S

10,26

1

12,54

2

14,98

3

15,78

4

16,70


Normiajoitettuja urakkatöitä koskevat lisämääräykset

Jollei muuta ole sovittu, 2 – 4 palkkaryhmien osalta maksetaan tilikausit- tain ulosmaksuna 3 palkkaryhmän palkka + 1,7 €/tunnilta.

Muut työt (huolto- ja korjaustyöt, varastotyöt yms.)

Mikäli muita kuin normiajoitettuja (hinnoiteltuja) töitä tehdään suori- tuspalkkauksella, käytetään takuupalkkana työntekijän henkilökohtaista kokonaisansiota, jollei muuta ole sovittu.


2 § SUORITUSPALKKAUSTYÖMÄÄRÄYKSET

Putkiala


A. Suorituspalkkaustyötä koskevat yleiset määräykset


1. Suorituspalkkaustavat

x. xxxxxxxxxxx

b. suora palkkio

c. muut palkkiot

2. Suorituspalkkojen valinta

1.-kohdassa mainittujen palkkaustapojen valinta perustuu työnantajan ja työryhmän etumiehen sopimukseen.

Jollei muusta ole sovittu, suoritetaan normiajoitettu työmääräyksen mu- kaan vähintään 24 NH:n työ pientalotyömaalla ja 100 NH:n työ muulla rakennustyömaalla suorituspalkkauksella. Ellei em. töiden suorituspalk- kaustavasta päästä yksimielisyyteen käytetään a) -kohdan mukaista suo- raa urakkapalkkausta. (Pientalotyömaat: Rakennusluokituksen 01, 02 ja 04 pääluokat)

Henkilökohtainen kokonaisansio maksetaan seuraavista töistä

Työnantajan antaman työmääräyksen perusteella suoritettavista muutos ja lisätöitä, jotka eivät kuulu urakkasopimukseen ja joita ei voida järjes- tää suorituspalkkaustyönä suoritettavaksi,

Mikäli normiajoittamatonta työtä ei sovita suorituspalkkaustyönä, suo- ritetaan se aikatyönä. Tämä määräys ei koske normiajoitettujen töiden yhteydessä olevien yksittäisten osien tai kappaleiden hinnoitteluerimie- lisyyksiä

Ellei muiden töiden suorituspalkkauksesta päästä yksimielisyyteen, työ suoritetaan työehtosopimuksessa määritellyllä ko. työn mukaisella aika- palkalla

3. Suorituspalkkaustyön perustana ovat sovitun palkkaustavan lisäksi mah- dollisesti työtä varten laaditut piirustukset ja työselitykset.

4. Muutostöitä, lisätöitä ja työmääräykseen kuulumattomia töitä saadaan tehdä vain työnantajan määräyksestä.

5. Suorituspalkkauksen sisältö ja työmääräyksen laajuus on ennen työn alkamista kirjattava käyttämällä tätä varten vahvistettuja lomakkeita. Xxxxxx laaditaan kaksin kappalein, ja se on etumiehen ja työnantajan allekirjoitettava.

6. Työnantajalla on, keskusteltuaan asiasta ensin urakkatyökunnan etumie- hen kanssa, oikeus tarvittaessa lisätä tai vähentää työvoimaa urakkatyö- kohteeseen määriteltyään ensin työn valmiusasteen. Lomanaikaisesta menettelystä työmaalla keskustellaan ennen etumiehen vuosilomaa.

7. Työntekijä tai työryhmä voidaan määrätä keskeyttämään jo aloitettu suo- rituspalkkatyö, mikäli suoritettu työ ei vastaa sitä summaa, mikä työstä on maksettu tai jos työntekijä rikkoo työmääräyksiä tahi laiminlyö sen, mikä kuuluu hyvään järjestykseen.

8. Xxxxxxx suorituspalkkaustyöryhmä työnantajan määräyksestä joutuu kes- keyttämään aloittamansa suorituspalkkaisen työn ja mikäli tällaista työtä ei aloiteta viimeistään 4 kuukauden kuluttua keskeytyksestä, maksetaan mahdollinen ylijäämä kokonaisuudessaan suorituspalkkaustyöryhmälle. Tämän kohdan tarkoittamalla tavalla keskeytynyt työ on tarjottava niiden työntekijöiden jatkettavaksi, jotka sen aloittivat ja nämä ovat velvolliset siihen ryhtymään, ellei uusi suorituspalkkaussopimus tai muu laillinen este heitä siitä estä.

9. Jollei muusta ole sovittu, viimeistään 7 vuorokauden kuluessa suoritus- palkkaustyön valmistumisesta on loppulaskenta suoritettava ja mahdolli- nen ylijäämä maksettava seuraavana palkanmaksupäivänä.

Suorituspalkkaustyö katsotaan valmistuneeksi silloin kun työnantajan edustajan ja etumiehen toimesta on suoritettu nk. itselle luovutus, ja mahdolliset viat ja puutteet on korjattu. Itselle luovutuksessa tarkaste- taan, että työt on suoritettu oikein ja suunnitelmien mukaisesti valmiiksi saakka. Mahdolliset puutteet todetaan ja korjataan viipymättä.

Itselle luovutus tehdään viipymättä kun etumies on ilmoittanut työnanta- jan edustajalle suorituspalkkaustyön valmistumisesta. Xxxxxx itselle luo- vutus työnantajan edustajasta johtuvasta syystä siirtyy yli 7 kalenteripäi- vää etumiehen tekemästä ilmoituksesta, katsotaan suorituspalkkaustyö valmistuneeksi.

Muistutukset palkkio- tai urakkalaskelman suhteen on tehtävä kahden kuukauden kuluessa palkkio- tai urakkavoiton maksamisesta lukien, ellei työntekijä voi todistettavasti osoittaa, ettei hänellä sairauden tai muun laillisen esteen vuoksi ollut mahdollisuutta tehdä muistutustaan määrä- ajassa.

10. Työntekijälle, jonka työsuhde päättyy suorituspalkkatyön ollessa kes- ken, maksetaan hänelle mahdollisesti tuleva jäljellä oleva suorituspalk- kaosuutensa samaan aikaan kuin 8. kohdassa on mainittu, edellyttäen, että hän on jättänyt palkanmaksuun tarvittavat tiedot.


B. Normiajoitettuja urakkatöitä koskevat lisämääräykset


1. Urakan välimittaus suoritetaan sovittuna aikana ennen asennuksen pii- loon jäämistä tai purkutyöhön ryhtymistä, ellei purkutyötä voida mitata piirustuksista.

2. Jollei muusta ole sovittu, suoritetaan välimittaus sopivien työvaiheiden valmistuttua noin 2–3 kuukauden välein ja työntekijöille maksetaan mit- taustuloksesta 90 %. Kunkin työntekijän osuus em. summasta lasketaan 5-kohdan mukaan. Tarkastelujaksoon sisältyy aina laskelma työn alusta mittaushetkeen.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot kehottavat urakan välimittauksissa kiinnittämään huomiota siihen, että mittaustulos on oikeassa suhteessa työn valmiusasteeseen.

3. Mikäli jokin pieni osa työmääräyksen mukaisesta urakasta puuttuu sen kuitenkaan estämättä laitoksen käyttöön ottoa ja sen valmistuminen siir- tyy yli 30 vrk:lla on urakkaryhmällä oikeus, jos niin haluaa, vaatia urak- ka katkaistavaksi ja mitattavaksi tehdyn työn osalta ja urakkaylijäämä maksettavaksi kokonaisuudessaan.

4. Sen jälkeen kun työ urakkatyömääräyksen mukaisesti mahdollisine lisä- ja muutostöineen on loppuun suoritettu, on sovittuna aikana työpaikalla suoritettava urakan mittaaminen, elleivät asianomaiset sovi siitä, että työ mitataan piirustusten perusteella.

Suorituspalkkaustyö todetaan valmistuneeksi kohdan 9. (itselle luovutus) määräysten mukaan. Lisätöiden, jotka käynnistyvät alkuperäisen urakan jo valmistuttua, palkkaustavoista sovitaan erikseen työehtosopimuksessa määritellyin keinoin.

Mittauksen tulos on oleva urakkahinnan laskemisen perusteena. Jos toi- nen osapuoli jää pois sovitusta mittaustoimituksesta, pätee toisen osa- puolen mittaustulos. Selvitys urakkalaskentaan liittyvistä laskelmista, tunneista sekä urakkapohjien jaosta annetaan kaikille, jotka ovat urakka- kunnassa työskennelleet.

5. Urakkavoiton jakaminen

Jollei muusta ole sovittu, palkkaryhmien 2-4 työntekijä saa suorituspalk- kasummasta osan, jonka suuruuden määrää palkkaryhmän 3 mukainen perustuntipalkka kerrottuna hänen työhön käyttämällään tuntimäärällä. Kunkin työntekijän kohdalla vähennetään hänen osuudestaan se summa, mikä on hänelle aiemmin jo ko. suorituspalkkaustyöstä maksettu (ulos- maksetut palkat ja välipohjat).

Jollei muuta ole sovittu, palkkaryhmän 1työntekijä saa suorituspalkka- summasta osan, jonka suuruuden määrää osuus, joka on 50 % palkka- ryhmä 3 perustuntipalkasta. Kunkin työntekijän kohdalla vähennetään hänen osuudestaan se summa, mikä hänelle aiemmin on jo ko. suoritus- palkkaustyöstä maksettu (ulosmaksetut palkat ja välipohjat).

Jollei muuta ole sovittu, palkkaryhmän S työntekijät eivät ole jakamassa urakkavoittoa.

a) Normiajoitettujen töiden urakkasopimus on kokonaisuus, eikä tä- hän työehtosopimukseen sidottu työnantaja saa erottaa eri työvaiheita rakennustyömaalla erilaisiksi urakoiksi seuraavia poikkeuksia lukuun ottamatta:

– työt, jotka suoritetaan muualla kuin rakennustyömaalla,

– työnantajan palveluksessa ei ole kaikkiin työvaiheisiin pystyviä työn- tekijöitä,

– kun ”putkijohtoalan normiajat rakennustyömaiden putkitöille” -osas- sa on merkitty *:llä, työ voidaan antaa muun kuin urakkaryhmän suo- ritettavaksi,

– erikoislaitteet ja niiden asennukseen liittyvät putkityöt,

– rakennuksen ulkopuolisten putkien asennukset myös silloin, kun ul- kopuolisten putkien asennus edellyttää asennustöitä rakennuksen si- säpuolella,

– pohjaviemärit enintään pohjalattiatason pintaan asti,

– vaiheittain suoritettavat urakat,

– laskutyöt,

– öljylämmityslaitokset,

– palonsammutuslaitokset,

– jäähdytyslaitokset,

– prosessilaitokset,

– paineastia-asetuksen (549/73) nojalla määritetyt A-ryhmään kuuluvien putkistojen asennukset,

– kaukolämpö-, vesilaitosten sekä niihin verrattavien laitosten hallin- taan kuuluvien laitteistojen asennukset,

– eri rakennukset useiden uudisrakennusten muodostamalla rakennus- työmaalla.

6. Xxxxxxxxxxxxx on suoritettava ottamansa urakkatyö loppuun saakka, ellei hänellä ole pätevää estettä. Xxxxxxx työntekijä työnantajan määräykses- tä joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun urakan ja hänet siirretään pois ko. urakkatyömaalta, eikä keskeytyksen aiheuttanutta työtä voida järjestää suorituspalkalla, maksetaan keskeytyksen ajalta, kuitenkin enintään kuudelta työpäivältä, työehtosopimuksen 8 §:n mukainen kes- kituntipalkka


3 § ETUMIESLISÄ

Mikäli putkityöhön sisältyy ennakkoarvion mukaan yli 100 normituntia, on rakennuksella tai yhtenäisellä rakennusryhmällä yksi etumies. Mikäli työryhmään kuuluu etumiehen lisäksi vähintään viisi muuta työntekijää, etumiesten lukumäärä on kaksi.

Putkiasentajalle, joka toimii rakennustyömaalla etumiehenä, maksetaan etumiestuntien suhteessa etumieslisänä 5,3 % suorituspalkkasumman ja maksetun työehtosopimuksen mukaisen takuupalkkasumman erotukses- ta. Mikäli työmaalla on kaksi etumiestä, jaetaan em. lisä näiden kesken etumiestuntien suhteessa.

Xxxxxxxx etumiehelle taataan etumieslisänä työtuntia kohti 0,35 €/h. Taattu etumieslisä maksetaan ennakkona tilikausittain.

Mikäli putkityöhön sisältyy ennakkoarvion mukaan 24–100 normitun- tia, on siinä yksi etumies, jolle maksetaan etumieslisänä työtuntia kohti 0,35 €/h. Etumieslisää ei vähennetä sovitusta suorituspalkkasummasta.

Tämän pykälän määräyksistä voidaan 4 §:n mukaisesti jäsenyrityksissä paikallisesti sopia toisin.

Etumiehen tehtävät työmaalla

1. Ottaa vastaan ja välittää työnjohdolle vastaavan rakennusmestarin anta- mat tiedotukset.

2. Putkiasennustyön alkaessa ovat asennusliikkeen työnjohto sekä työmaan etumies velvollisia neuvottelemaan rakennustyömaan vastaavan johdon kanssa putkiasennustyöhön liittyvien tarpeellisten pukeutumis-, ruokai- lu-, työ- ja varastointitilojen sekä purkutavaroiden kokoamispaikan jär- jestämisestä.

3. Etumiehen tulee valvoa työn alkaessa, että työmaalle saapuneet tarvik- keet toimitetaan asennuskohteitten välittömään läheisyyteen sekä huo- lehtia, että tarvikkeet varastoidaan niille varattuihin paikkoihin sekä kä- sitellään huolellisesti.

4. Tarkastaa saapuneet tarvikkeet hänelle luovutetun tavaraluettelon, kuor- makirjan tai muiden työhön liittyvien asiakirjojen mukaan, sekä epäsel- vyyksien sattuessa ilmoittaa viipymättä asennusliikkeeseen tai lähetys- paikkaan.

5. Työn kuluessa tarpeelliseksi havaittujen työkalujen, putkien, osien ja va- rusteiden, joita tarvikeluetteloa laadittaessa ei ole voitu edellyttää tar- vittavan, lisätilaus liikkeen varastosta. Etumiehen tulee riittävän ajoissa, mikäli työ suoritetaan liikkeen sijaintipaikkakunnalla vähintään 8 työ- tuntia ennen ja mikäli työ suoritetaan muulla kotimaan paikkakunnalla vähintään 16 työtuntia ennen, tehdä edellä mainittu tilaus.

6. Valvoa, että ylijäämätarvikkeet toimitetaan asennusliikkeen varastoon ja tehdä ilmoitus kuljetusta varten varastolle. Toimittaa välittömästi rikkou- tuneet ja vialliset tarvikkeet pois asennustyömaalta, ettei niitä vahingossa asennettaisi sekä valvoa, että purettavat tarvikkeet kootaan niille varat- tuun paikkaan.

7. Tarkistaa urakkaryhmään kuuluvien työntekijäin tuntilistat.

8. Huolehtia siitä, että kannakkeiden ja reikien merkitseminen suoritetaan oikein.

9. Huolehtia siitä, että asennustyö suoritetaan annettujen piirustusten mu- kaan. Hoitaa työnantajan määräämien ylimääräisten töiden suoritus si- ten, että laskutyölapulle merkitään käytetyt tarvikkeet ja työtunnit oikein sekä palauttaa ko. lomakkeet tilaajan hyväksyminä työnjohdolle.

Erikoisetumies

Tämän kohdan tarkoittamasta erikoisetumiestehtävästä sovitaan kirjalli- sesti erikseen työmaan alkaessa. Tässä tarkoitetut erikoisetumiestehtävät ovat vaativampia ja laajempia kuin muualla tässä työehtosopimuksessa tarkoitetut etumiestehtävät. Tehtävät ovat myös sellaisia, etteivät ne si- sälly normiaikoihin.

Erikoisetumiehen tehtävät voivat olla mm. seuraavia

– osallistuminen tilaajan ja urakoitsijan välisiin työmaakokouksiin yri- tyksen edustajana tai yhdessä työnjohdon kanssa

– osallistuminen tavanomaista laajemmin sovittavalla tavalla erilaisiin viranomaistarkastuksiin. Näitä voivat olla mm. rakennusvalvontavi- ranomaisten, kaukolämpölaitoksen tai Tukes:n tarkastukset

– osallistuminen työmaalla tapahtuviin katselmuksiin tai tarkastuksiin suorituspalkkausmääräysten ylittävässä määrin

– osallistuminen työmaalla pidettäviin urakoitsija-, aikataulu-, reikä- ja risteyspalavereihin ja kokouksiin suorituspalkkausmääräysten ylittä- vässä määrin

Tämän kohdan tarkoittamat erikoisetumiestehtävät edellyttävät erillis- tä sopimista ja niihin ryhtymisen tulee olla vapaaehtoista. Erikoisetu- miehen tehtävistä tehtävässä sopimuksessa tulee mainita ainakin tehtävien pääkohdat ja valtuudet, joilla erikoisetumiehen tehtävään sitoutunut työntekijä toimii. Jollei muusta ole sovittu, maksetaan eri- koisetumiehen tehtävien hoidosta työntekijälle henkilökohtaisen kes- kituntiansion mukainen palkka.

Erikoisetumiehen tehtäviin siirtyminen tai niissä toimiminen voi edel- lyttää ennakkokoulutusta tai tehtävän jatkuessa täydennyskoulutusta. Yrityksen tulee ottaa nämä koulutustarpeet huomioon.

PUTKIASENNUSALAN URAKKAHINNOITTELU 2017–2018 PUTKIALAN NORMIAJAT RAKENNUSTYÖMAIDEN PUTKITÖILLE

1 § YHTEISET MÄÄRÄYKSET


Mom. 1. URAKKASUMMA SUORASSA URAKKAPALKKAUKSESSA

Tämä kirja koskee mittaukseen perustuvia suoralla urakkapalkalla suori- tettavia putkitöitä rakennustyömailla. Kirja määrittelee ne perusteet, joi- den mukaan suoritettu työ mitataan ja muutetaan normiajoiksi.

Urakkasumma saadaan kertomalla tämän työehtosopimuksen perusteella määräytyvällä urakkatöiden normituntikertoimella normiaikojen summa.

Mom. 2. YLEISET NORMIAIKARAJAT

Kohta 1 Normiaikoihin sisältyvät työt

a. Normiajat sisältävät kaikki putkien ja kojeiden sekä niiden varusteiden myös mahdollisien kapillaarijohtojen ja kojeisiin valmiiksi asennettu- jen putkien asennuksiin ja purkuun tarvittavat työvaiheet työmäärä- yksen mukaisen työn valmiiksi suorittamista varten suunnitelmien ja LVI-RYL:n edellyttämällä tavalla.

b. Työn kuluessa tarpeelliseksi havaittujen työkalujen, putkien, osien ja varusteiden, joita tarvikeluetteloa laadittaessa ei ole voitu edellyttää tarvittavan, lisätilaus liikkeen varastosta. Urakkamiehen tulee riittä- vän ajoissa, mikäli työ suoritetaan liikkeen sijaintipaikkakunnalla, vä- hintään 8 työtuntia ennen ja mikäli työ suoritetaan muualla kotimaan paikkakunnalla vähintään 16 tuntia ennen, tehdä edellä mainittu ti- laus.

c. Muutostöitä, lisätöitä ja työmääräykseen kuulumattomia töitä saadaan tehdä vain työnantajan määräyksestä.


SANEERAUS

d. Purettujen tarvikkeiden kokoaminen jäljempänä kohdassa ”Purkutyöt” mainitulla tavalla.

Kohta 2 Normiaikoihin eivät sisälly seuraavat työt

a. Tarvikkeiden, veden ja työkalujen haku kauempaa kuin 30 metrin etäi- syydeltä siitä kulkuaukosta, josta tarvikkeet kuljetetaan

b. Jos työntekijän täytyy odottaa tarvikkeita, jotka hän on 1 b-kohdan mukaisesti tilannut tai jos muutoin ilmaantuu esteitä urakkatyön jatka- miselle ja asiasta on hyvissä ajoin ilmoitettu työnantajalle eikä muuta työtä järjestetä, on näin menetetty työaika korvattava odotusajan pal- kan mukaan

c. Telineiden teko ja purku

d. Putkien läpimenoja varten tarvittavien reikien teko ja niiden paikkaa- minen

e. Eristystyöt, lukuun ottamatta läpimenokohtiin tehtäviä hylsyjä

f. Kaivantojen teko ja täyttö

g. Merkitsemistyö silloin, kun viranomaisen vaatimat reikäkuvat puuttu- vat tai ovat puutteelliset, tai kun asentaja varta vasten lähetetään työ- maalle ainoastaan merkitsemistyöhön

h. Maalaustyöt, lukuun ottamatta paikkamaalauksia pohjamaalilla yh- teen kertaan

i. Varsinaiset talonrakennustyöt

viemäreiden kannakointiin liittyvät lankutukset ja siihen liittyvät työt

j. Palautusluettelon laatiminen

k. Työselityksessä vaadittu putkistojen putken osien ja laitteiden pesu puhdistusnesteellä ennen asennustyötä

l. Säätömittaukset ja -pöytäkirjan teko

m.Lisätilaus liikkeen varastosta, milloin tarvikeluettelo puuttuu tai on oleellisesti puutteellinen

n. Sykehuuhtelu


SANEERAUS

o. Asbestipitoisten eristeiden purku.

p. Erityistoimenpiteitä edellyttävä palosuojaus sekä palovartiointi silloin, kun työntekijä ei vartioinnin ohessa suorita samanaikaisesti muita työtehtäviä.

Mom. 3. YLEISET MÄÄRÄYKSET

Kohta 1 Uudet ja vanhat rakennukset

Normiajat ovat voimassa, kun työ tehdään uudisrakennustyömaalla tai vanhan rakennuksen työmaalla, ellei poikkeusta ole erikseen merkitty sanalla ”Saneeraus”.

Kohta 2 Vaativuus- ja olosuhdelisät Vaativuuslisät

Hitsattavat HST-putket

+ 10 %

metrinormiaikoihin

Hitsattavat RST-putket

+ 10 %

metrinormiaikoihin

Hitsattavat HST- ja RST-putket suojakaasulla hitsattaessa

+ 20 %

metrinormiaikoihin

Luokkahitsattavat teräsputket

+ 20 %

metrinormiaikoihin

Höyry- ja lauhdevesiputket

+ 10 %

metrinormiaikoihin

Sairaalakaasuputket

Sairaalakaasuputket koteloon asennettuina lisäkorotus

+ 10 %

+ 20 %

metrinormiaikoihin metrinormiaikoihin

Laboratoriokaasuputket

+ 10 %

metrinormiaikoihin

Hammaslääkärintuolin imu- ja kaasuputket

+ 10 %

metrinormiaikoihin

Sairaaloiden ja laboratorioiden di-ionivapaat, ionivapaat ja tislatun veden putket


+ 10 %


metrinormiaikoihin

Yksinomaan sairaala- ja laboratoriokalusteisiin liittyvät paineilma-, vesijohto- ja viemäriputket


+ 10 %


metrinormiaikoihin

Yksinomaan laitoskeittiölaitteisiin liittyvät vesijohto- ja viemäriputket


+ 15 %


metrinormiaikoihin

Olosuhdelisät


Työskentelytila kanavassa jonka leveys on alle 0,6 metriä ja syvyys yli 1,2 metriä

+ 25 %

Vapaan työskentelytilan korkeus 0,9 metriä

+ 50 %

Vapaan työskentelytilan korkeus 1,8 metriä

+ 25 %

Työskentelykorkeus lattiasta tai maasta putkeen yli 5,0 metriä

+ 25 %

Työskentelykorkeus lattiasta tai maasta putkeen yli 8,0 metriä

+ 50 %


Huomautus:

Työskentelykorkeus mitataan putken keskikorkeuteen tai kojeen alapintaan siitä lattian, katon tai maan pinnasta, jolle teline on pystytetty paitsi kuilujen kohdalla siitä tasosta, josta kuiluun voidaan siirtyä.

Asennettaessa 2 §:n putkia rakennuksen ulkopuolelle ns. putkisillalle, ulkoasen- nuksen metrinormiaikoja korotetaan 25 %.

Kohta 3 Kytkennät

Tähän ryhmään kuuluvat normiajat koskevat sellaisten kojeiden ja put- kien kytkentöjä, joita työmääräyksen saanut työryhmän jäsen ei ole asentanut.

Kytkentä viemärillä


Putken ulkohalkaisija DU

Kytkentä NH/kpl

- 75

0,15

- 110

0,25

- 160

0,35

- 200

0,45

201 -

0,50

Kylpyhuone-elementtien kytkentä + 50 %.

Valmiiksi eristettyjen pystyhormistojen kytkentä toisiinsa + 50 % SANEERAUS

Xxxxxxxx haaraan tekoa varten viemäriin, jos vanha viemäri joudutaan haaraan tekoa varten katkaisemaan ja uudelleen asentamaan.


Katkaistavan putken ulkohalkaisija Du

Kytkentä muoviviemäriin NH/haara

Kytkentä valurautaviemäriin NH/haara

- 75

0,50

0,80

- 110

0,80

1,40

- 160

1,10

2,40

- 200

1,40

3,90

200 -

1,90


Kytkentä muilla putkilla


Putken ulkohalkaisija DU

Kytkentä NH/kpl

- 22,0

0,15

- 35,0

0,25

- 63,0

0,35

- 88,9

0,55

- 114,3

0,70

- 139,7

0,85

139,8 -

1,00


Kylpyhuone-elementtien kytkentä + 50 %.

Valmiiksi eristettyjen pystyhormistojen kytkentä toisiinsa + 50 %

SANEERAUS

Kytkentä haaran tekoa varten muuhun putkeen, jos vanha putki joudu- taan haaran tekoa varten katkaisemaan ja uudelleen asentamaan.


Katkaistavan putken ulkohalkaisija DU

Kytkentä NH/kpl

- 22,0

0,50

- 35,0

0,70

- 63,0

0,90

- 88,9

1,10

- 114,3

1,30

- 139,7

1,50

139,8 -

1,70


Kohta 4 *Purkutyöt

Tähän ryhmään kuuluvat viallisten tarvikkeiden sekä suunnitelmien muutosten mahdollisesti aiheuttamat jo asennettujen putkistojen ja ko- jeiden purkutyöt.

PURKUTYÖLISÄT (lisät lasketaan tavallisen työn normiajasta) UUDET ASENNUKSET (tarvikkeita ei käytetä uudelleen):

– Kaikki rakennustyypit lisä 10 % (tarvikkeiden uudelleenkäyttöä ei tar-

vitse huomioida).

– Kaikki rakennustyypit lisä 20 % (kaikki tarvikkeet voidaan käyttää uudelleen).


SANEERAUKSESSA VANHOJEN ASENNUSTEN PURKUTYÖT:

– Kaikki rakennustyypit lisä 15–45 % (samalla työmaalla voi prosentti vaihdella purkutyön mukaan, mikäli purkutyöllä ei ole urakkatyön edellytyksiä niin se suoritetaan aikatyönä. Menettely sovitaan ennen työn aloitusta).

Työryhmän asennusvirheistä johtuvat purkutyöt kuuluvat normiaikoihin ilman lisäaikaa.

Kohta 5 Sarjatyöt

Jos putkiston osia voidaan tehdä sarjatyönä ilman asennuskohteessa suo- ritettavaa eri mittausta, tällaisten putkiston osien normiajat ovat:


Sarjatyön normiaika on tavallisen työn normiajasta 75 %

Huomautus:

Sprinkleriputkistojen haarajohtojen kohdalla sarjatyön normiajat lasketaan sprinklerisuuttimen normiajoista. Muissa sarjatöissä putkiston osat tulee voida tehdä mallikappaletta (jikiä) käyttäen tai mitoitettujen työpiirustusten mukaan.

Kohta 6 Esivalmistelut

Jos putkiston osia toimitetaan esivalmistettuina, tällaisten putkiston osien normiajat ovat:


Esivalmisteen asennustyön normiaika on tavallisen työn normiajasta 50 %

Huomautus:

Esivalmisteeksi ei katsota täysimittaisten putkikankien asennuksia, ellei niihin ole tehty taivutuksia, haaroituksia tai muita esivalmistelutöitä.

Esivalmistelut haaroitetut putkiston osat tulee voida asentaa käyttämällä asen- nuksen yhteydessä sovitustaivutuksia ja sovituskatkaisuja.

Esivalmistetut haaroittamattomat putkiston osat tulee voida asentaa käyttämällä asennuksen yhteydessä sovitustaivutuksia.

Sprinkleriputkistojen haarajohtojen kohdalla esivalmisteen normiajat lasketaan sprinklerisuuttimien normiajoista.

Mikäli esivalmistetta ei voida asentaa siten kuin edellä on mainittu, määräytyy kyseisen putkiston osan normiaika 1 § mom. 3 kohta 5 mukaan.


Kohta 7 Muut työt ja haittatekijät

Haittatekijä sekä sellaiset työt, jotka eivät välittömästi liity asennus- tai purkutyöhön, mutta kuuluvat silti välillisesti sovitun työn suorittamiseen, korvataan seuraavalla normiaikasummaan suoritettavalla lisällä:

Taulukosta valitsemasi rakennustyypin kohdalta löydät ko. tyypin mu- kaisen haittalisän.

Taulukosta valitsemasi rakennustyypin kohdalta löydät saneerauslisän rakennuksen käytön mukaisesti. Saneerauslisän osalta prosentti voi vaih- della samassa kohteessa käytön mukaisesti.


RAKENNUSTYYPPI

HAITTALISÄ

SANEERAUSLISÄ


Haittalisä

%

Rakennus poistettu käytöstä

%

Rakennus käytössä, työalue ei

%

Työalue käytössä

%

Asuinrakennukset (kerros, rivi- ja pientalot, vapaa-ajan asunnot, asuntolat ja vastaavat)

7

7

13

18

Palvelutalot, majoitusrakennukset, hotellit ja vastaavat

7

8

13

18

Varastorakennukset, parkkihallit, teollisuushallit, myymälä hallit, pysäköintitalot ja vastaavat

16

6

7

13

Sairaalat, hoitolaitokset ja vastaavat

16

13

20

23

Lasten päiväkodit, monitoimitalot, opetus- rakennukset ja vastaavat

16

7

13

21

Liikerakennukset, myymälät, toimisto- rakennukset ja vastaavat

16

7

13

22

Muut rakennukset

16

7

13

22

Sellaisissa tapauksissa, joissa työ on verrattavissa uudistyöhön

Rak.tyypin mukaan

0

0

0

Suojelukohde

Rak.tyypin mukaan

Suojelukohteissa saneeraustaulukko- lisiin lisätään 5 %-yksikköä

Haittalisä normaalitaloissa 7 % ja erikoistaloissa 16 %.


Kohta 8 Normiaikalisän valinta

A. Normaalitalojen normiaikalisiä sovelletaan seuraavissa rakennuksissa:

0 Asuinrakennukset

12 Majoitusliikerakennukset

13 Muut majoitusrakennukset

79 (Muut) varastorakennukset

911 Moottoriajoneuvosuojat

931 Asuinrakennusten saunarakennukset

941 Asuinrakennusten talousrakennukset

Kaikissa rakennuksen ulkopuolella tehtävissä asennuksissa.

Huomautus:

Rakennuksen tyypit määräytyvät talonrakennustilaston rakennusten käyttötarkoitusluokituksen mukaan. Viranomaiset suorittavat luokitukset Väestörekisterikeskuksen ylläpitämän rakennus- ja huoneistorekisterin päivitystietojen antamisen yhteydessä. Epäselvissä tapauksissa työnan- tajan on pyynnöstä annettava selvitys luokituksesta.

B. Erikoistalojen normiaikalisiä sovelletaan muissa kuin A-kohdassa maini- tuissa rakennuksissa.

Mom. 4. MITTAUS

Kohta 1 Putkien mittaus

Putkijohdot mitataan putken keskiviivan pituutena putkistovarusteineen. Putkistovarusteet, kuten venttiilit ja putkenosat, mitataan putkijohdon liitoskohdasta liitoskohtaan suoraviivaisesti koko rakennepituudeltaan. Kojeita ei oteta huomioon mittauksessa, ellei jäljempänä toisin määrätä.

Normiaikojen yhteydessä mainitut putkisuuruudet tarkoittavat nimel- lismittaa (DN), teoreettista ulkopuolista halkaisijaa (Du) tai teoreettista sisäpuolista halkaisijaa (Ds.) Putkiasennusta tai purkutyötä koskevat nor- miajat tarkoittavat metriä kohti kuluvaa normiaikaa.

Kohta 2 Kojeiden mittaus

Kojeiden normiaikoihin sisältyvät kojeiden asennusten tai purkutöiden lisäksi kojeiden putkikytkennät sekä venttiilien, hanojen ja varustimien asennukset tai purkutyöt riippumatta siitä, asennetaanko ne suoraan ko- jeisiin tai niihin liittyviin johtoihin tai puretaanko ne niistä (sekoittajien asennus tai purkutyö ei kuulu kojeiden normiaikoihin).

Niiden kojeiden, jotka on normiajoitettu painonsa perusteella, painoon otetaan mukaan kojeeseen valmiiksi asennetut normiajoitetut varusteet ja tällöin käytetään yhteispainoa kokonaisnormiajan määrittelyssä.

Kohta 3 Sprinklerilaitosten mittaus

Kohtia 1 ja 2 ei sovelleta sprinklerilaitosten mittauksiin niiltä osiltaan, joista 1 mom. 3 kohdissa 4,5, ja 6 sekä 3 § mom. 22:ssa on poikkeavat määräykset.


2 § PUTKIASENNUS

”Hallityömaat”

Rakennuksen käyttötarkoitusluokituksen koodien 111 myymäläraken- nukset, 691 teollisuushallit, 79 muut varastorakennukset ja 91 liikenteen rakennukset osalta alennetaan kolmen (3) tai useamman rinnakkaisten vaakatasoon asennettujen johtojen osalta 2 §:n mom. 1-3 ja 10 mukaisia normiaikoja 5-30 %. Prosentti sovitaan työmaalla työnantajan ja etumie- hen kesken. Jos em. prosentin suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen, se on 5 %.

Vuodonilmaisimien asennus:

Muovinen jälkiasennusmalli 0,10 NH/kpl Muut muoviset 0,20 NH/kpl

Kupariset 0,30 NH/kpl

Document Metadata

Filed: January 9th, 2017