KUMPPANUUSSOPIMUS

Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välinen Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitettu

KUMPPANUUSSOPIMUS

SISA¨ LLYS

Sivu

JOHDANTO .... .... ..... .... ..... .... .... ..... .... .... ..... .... ..... .... .... ..... .... ..... .... . 5

1. OSA: YLEISET MA¨ A¨ RA¨ YKSET .... .... .... ..... .... .... ..... .... ..... .... .... ..... .... 6

I osasto – Tavoitteet, periaatteet ja toimijat . . . .... .... ..... .... ..... .... .... ..... .... .... ... 6

1 luku: Tavoitteet ja periaatteet . . . .... ..... .... .... ..... .... .... ..... .... ..... .... .... .. 6

2 luku: Kumppanuuden toimijat . .... .... ..... .... .... ..... .... ..... .... .... ..... .... .. 7

II osasto – Poliittinen ulottuvuus . ..... .... ..... .... .... ..... .... .... ..... .... ..... .... .... 8

2. OSA: INSTITUTIONAALISET MA¨ A¨ RA¨ YKSET 11

3. OSA: YHTEISTYO¨ STRATEGIAT 13

I osasto – Kehitysstrategiat . .... ..... .... .... ..... .... .... ..... .... ..... .... .... ..... .... . 13

1 luku: Yleinen toimintakehys 13

2 luku: Tukialat 14

1jakso: Talouskehitys . . . .... ..... .... .... ..... .... ..... .... .... ..... .... ..... .... .... . 14

2 jakso: Sosiaalialan ja yksilön kehitys 16

3 jakso: Alueellinen yhteistyö ja yhdentyminen 17

4 jakso: Aihepiirikohtaiset ja läpileikkaavat kysymykset 18

II osasto – Taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö .... .... ..... .... ..... .... .... ..... .... .... . 20

1 luku: Tavoitteet ja periaatteet 20

2 luku: Uudet kauppajärjestelyt 20

3 luku: Yhteistyö kansainvälisissä yhteyksissä . . . ..... .... .... ..... .... ..... .... .... ..... . 22

4 luku: Palvelujen kauppa . . . .... ..... .... .... ..... .... ..... .... .... ..... .... .... ..... . 22

5 luku: Kauppaan liittyvät alat 23

6 luku: Yhteistyö muilla aloilla 26

4. OSA: KEHITYSRAHOITUSYHTEISTYO¨ 27

I osasto – Yleiset määräykset . . . .... ..... .... .... ..... .... ..... .... .... ..... .... .... ..... . 27

1 luku: Tavoitteet, periaatteet, suuntaviivat ja tukikelpoisuus 27

2 luku: Rahoituksen soveltamisala ja luonne 28

II osasto – Rahoitusyhteistyö 29

1 luku: Rahoitusvarat . . ..... .... .... ..... .... ..... .... .... ..... .... .... ..... .... ..... . 29

2 luku: Velka- ja rakennesopeutustuki 30

3 luku: Vientitulojen lyhytaikaisten vaihtelujen takia myönnettävä tuki 31

4 luku: Alakohtaisten politiikkojen tuki 32

5 luku: Pienhankkeet ja hajautettu yhteistyö 32

6 luku: Humanitaarinen ja hätäapu 33

7 luku: Investoinnit ja yksityisen sektorin kehitystuki 33

III osasto –	Xxxxxxxx yhteistyö .... .... .... ..... .... ..... .... .... ..... .... .... ..... .... ....	35
IV osasto –	Menettelyt ja hallintojärjestelyt . ..... .... .... ..... .... .... ..... .... ..... .... .... .	36
5. OSA:	VA¨ HITEN KEHITTYNEITA¨ AKT-VALTIOITA, AKT-SISA¨ MAAVALTIOITA JA AKT- SAARIVALTIOITA KOSKEVAT YLEISET MA¨ A¨ RA¨ YKSET .... ..... .... ..... .... .... .	37
1 luku:	Yleiset määräykset . . . .... ..... .... .... ..... .... ..... .... .... ..... .... .... ..... .	37
2 luku:	Vähiten kehittyneet AKT-valtiot . . . .... .... ..... .... ..... .... .... ..... .... .... ...	37
3 luku:	AKT-sisämaavaltiot .... .... .... ..... .... ..... .... .... ..... .... .... ..... .... ....	38
4 luku:	AKT-saarivaltiot . .... ..... .... .... ..... .... .... ..... .... ..... .... .... ..... .... .	38

6. OSA: LOPPUMA¨ A¨ RA¨ YKSET 38

JOHDANTO

OTTAVAT HUOMIOON Euroopan yhteisön perustamissopimuksen sekä Georgetownin sopimuksen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän, jäljempänä ’AKT-valtiot’, perustamisesta,

VAHVISTAVAT sitoumuksensa pyrkiä yhdessä köyhyyden poistamista, kestävää kehitystä ja AKT- valtioiden asteittaista integroitumista maailmantalouteen koskevien tavoitteiden saavuttamiseen,

VAKUUTTAVAT päättäväisyyttään osallistua yhteistyönsä kautta merkittävällä panoksella AKT-valtioiden talouden, yhteiskunnan ja kulttuurin kehittämiseen sekä niiden väestön hyvinvoinnin lisäämiseen, auttaen niitä vastaamaan globaalistumisen haasteisiin ja lujittaen AKT–EU-kumppanuutta pyrkiessään antamaan globaalistumiselle nykyistä vahvemman sosiaalisen ulottuvuuden,

VAHVISTAVAT uudelleen tahtonsa antaa uutta pontta erityissuhteelleen sekä soveltaa kattavaa ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa poliittiseen vuoropuheluun, kehitysyhteistyöhön sekä talous- ja kauppasuhteisiin perustuvan kumppanuuden vahvistamiseksi,

TUNNUSTAVAT, että rauhan, turvallisuuden ja vakauden, ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusval- tion periaatteen kunnioittamisen sekä hyvän hallintotavan takaava poliittinen toimintaympäristö on olennainen osa pitkän aikavälin kehitystä; ne tunnustavat, että tällaisen ympäristön luominen on ensisijaisesti asianomaisten maiden vastuulla,

TUNNUSTAVAT, että järkevä ja kestävä talouspolitiikka on kehityksen ennakkoedellytys,

VIITTAAVAT Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteisiin ja palauttavat mieleen ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, vuoden 1993 Wienin ihmisoikeuskonferenssin päätelmät, kansainväliset yleissopimukset kansalaisoikeuksista ja poliittisista oikeuksista sekä taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyk- sellisistä oikeuksista, yleissopimuksen lapsen oikeuksista, kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen, kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen, vuoden 1949 Geneven yleissopimukset ja muut kansainvälisen humanitaarisen oikeuden asiakirjat, valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevan vuoden 1954 yleissopimuksen, pakolaisten oikeusasemaa koskevan vuoden 1951 Geneven yleissopimuksen ja pakolaisten oikeusasemaa koskevan vuoden 1967 New Yorkin pöytäkirjan,

PITA¨ VA¨ T Euroopan neuvoston yleissopimusta ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi, ihmisoi- keuksia ja kansojen oikeuksia koskevaa afrikkalaista peruskirjaa (African Charter on Human and Peoples’ Rights) sekä ihmisoikeuksia koskevaa amerikkalaista yleissopimusta (American Convention on Human Rights) myönteisinä alueellisina panoksina ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi Euroopan unionissa ja AKT-valtioissa,

PALAUTTAVAT MIELEEN AKT-valtioiden ja niiden hallitusten päämiesten julistukset Librevillen ja Santo Domingon huippukokouksissa vuosina 1997 ja 1999,

KATSOVAT, että Yhdistyneiden Kansakuntien konferensseissa sovitut kehitystä koskevat tavoitteet ja periaatteet sekä OECD:n kehitysapukomitean asettama tavoite vähentää vuoteen 2015 mennessä äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä puoleen muodostavat selkeän tulevaisuudenkuvan, ja tähän sopimukseen perustuvan AKT–EU-yhteistyön on rakennuttava niille,

KIINNITTA¨ VA¨ T erityistä huomiota Yhdistyneiden Kansakuntien Rion, Wienin, Kairon, Kööpenhaminan, Pekingin, Istanbulin ja Rooman konferensseissa esitettyihin sitoumuksiin ja tunnustavat tarpeen toteuttaa lisätoimia tavoitteiden saavuttamiseksi ja kyseisissä konferensseissa laadittujen toimintaohjelmien täytän- töön panemiseksi,

PYRKIVA¨ T kunnioittamaan työntekijöiden perusoikeuksia Kansainvälisen työjärjestön asiaa koskevissa sopimuksissa vahvistetut periaatteet huomioon ottaen,

PALAUTTAVAT MIELEEN Maailman kauppajärjestössä tehdyt sitoumukset,

OVAT PA¨ A¨ TTA¨ NEET TEHDA¨ TA¨ MA¨ N SOPIMUKSEN:

1. OSA

YLEISET MA¨ A¨ RA¨ YKSET

I OSASTO

TAVOITTEET, PERIAATTEET JA TOIMIJAT

1LUKU kansalaisyhteiskunnan syntymisen edellytyksenä olevan toi- mielinjärjestelmän kehittäminen on olennainen osa tätä lähes- tymistapaa. Naisten asema ja sukupuolikysymykset otetaan

Tavoitteet ja periaattet

järjestelmällisesti huomioon kaikilla politiikan, talouden ja yhteiskunnan osa-aloilla. Luonnonvarojen ja ympäristön kestä- vän hallinnan ja hoidon periaatteita sovelletaan ja ne sisällyte- tään toiminnan osaksi kaikilla kumppanuuden eri tasoilla.

1 artikla

Ku mpp a nuu d en tav o itte et

Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot yhtäältä ja AKT-valtiot

2 artikla

Pe rus p er iaattee t

toisaalta, jäljempänä ’osapuolet’, tekevät tämän sopimuksen AKT–EY-yhteistyössä, jonka perustana on oikeudellisesti sitova AKT-valtioiden taloudellisen, kulttuurisen ja yhteiskunnallisen järjestelmä ja yhteiset toimielimet, sovelletaan seuraavia perus- kehityksen edistämiseksi ja jouduttamiseksi tavoitteen ollessa periaatteita:

rauhan ja turvallisuuden sekä vakaan ja demokraattisen poliitti-

sen toimintaympäristön edistäminen.

Kumppanuus rakentuu köyhyyden vähentämisen ja lopulta poistamisen tavoitteelle kestävää kehitystä ja AKT-valtioiden asteittaista integroitumista maailmantalouteen koskevien ta- voitteiden mukaisesti.

Nämä tavoitteet ja osapuolten kansainväliset sitoumukset ohjaavat kaikkia kehitysstrategioita, ja niihin sovelletaan koko- naisvaltaista lähestymistapaa, jossa otetaan samanaikaisesti huomioon kehityksen poliittiset, taloudelliset, yhteiskunnalli- set, kulttuuriset sekä ympäristöön liittyvät näkökohdat. Kump- panuus luo yhtenäisen tukikehyksen kunkin AKT-valtion omaksumalle kehitysstrategialle.

– kumppaneiden yhdenvertaisuus ja kehitysstrategioiden itsehallinta: kumppanuuden tavoitteiden toteuttamiseksi AKT-valtiot määrittelevät niiden talouden ja yhteiskun- nan kehitysstrategiat täysivaltaisesti jäljempänä 9 artik- lassa kuvatut olennaiset osat asianmukaisesti huomioon ottaen; kumppanuudella rohkaistaan sitä, että asianomai- set maat ja niiden kansalaiset ottavat kehitysstrategiat omaan hallintaansa,

– osallistuminen: vaikka pääasiallisena kumppanina onkin maan keskushallinto, kumppanuus on avoin muunkinlai- sille toimijoille kaikkien yhteiskuntaryhmien, myös yksi- tyissektorin ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, rohkai- semiseksi liittymään politiikan, talouden ja yhteiskunta- elämän valtavirtaan,

– vuoropuhelun avainasema ja keskinäisten velvoitteiden Kestävä talouskasvu, yksityissektorin kehittäminen, työllisyy- täyttäminen: osapuolten vuoropuhelunsa yhteydessä den edistäminen ja tuotantoresurssien saannin parantaminen omaksumat velvoitteet ovat keskeisellä sijalla niiden ovat kaikki osa tätä kehystä. Yksilön oikeuksien kunnioittamis- kumppanuus- ja yhteistyösuhteissa, ja

ta ja perustarpeiden tyydyttämistä tuetaan, samoin edistetään

yhteiskunnallista kehitystä ja edellytyksiä kasvun tulosten

oikeudenmukaiselle jaolle. Alueiden ja tätä pienempien yksik- – erilaistaminen ja alueellistaminen: yhteistyön järjestelyt ja

köjen yhdentymisprosesseja, jotka edistävät AKT-valtioiden painopisteet vaihtelevat kumppanin kehitystason, tarpei-

integroitumista maailmantalouteen kaupan ja yksityisinves- den, edistymisen ja pitkän aikavälin kehitysstrategian

tointien osalta, rohkaistaan ja tuetaan. Kehitystyön toimijoiden mukaan. Erityisesti alueellista ulottuvuutta painotetaan.

toimintaedellytysten vahvistaminen samoin kuin sosiaalisen Vähiten kehittyneille maille suodaan erityiskohtelu, ja

yhteenkuuluvuuden, demokraattisen yhteiskunnan ja markki- sisämaa- ja saarivaltioiden haavoittuvuus otetaan huo-

natalouden toiminnan sekä osallistuvan ja järjestäytyneen mioon.

3 artikla 5 artikla

Sopimu ksen ta voitteid en saa v utta mine n

Osapuolet toteuttavat tämän sopimuksen puitteissa kukin osaltaan tarvittavat yleiset tai erityiset toimenpiteet varmistaak- seen sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttymisen ja hel-

Ti e d o t us

Yhteistyöllä tuetaan toimia tietojen antamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi AKT–EU-kumppanuuden perustekijöistä. Lisäksi yhteistyöllä

tavoitteet.

pottaakseen sen tavoitteiden saavuttamista. Ne pidättyvät – tuetaan kumppanuutta ja luodaan yhteyksiä AKT-valtioi- kaikista toimenpiteistä, jotka ovat omiaan vaarantamaan nämä den toimijoiden ja EU:n toimijoiden välille sekä

– vahvistetaan verkottumista sekä asiantuntemuksen ja kokemusten vaihtoa toimijoiden kesken.

2 LUKU 6 artikla

Määr itelm ät

Kumppanuuden toimijat

1. Yhteistyön toimijoita ovat

a) hallinto (paikallinen, kansallinen ja alueellinen), ja

4 artikla b) valtiosta riippumattomat tahot eli Y l einen l äh es ty mi s t ap a – yksityissektori,

AKT-valtiot määrittelevät kehitystä koskevat periaatteet ja strategiat sekä talous- ja yhteiskuntamallinsa täysivaltaisesti.

– taloudelliset ja sosiaaliset kumppanit, myös ammat- tijärjestöt, sekä

kissa ilmentymissä.

– kansalaisyhteiskunta kansallisine piirteineen sen kai-

Ne laativat Euroopan yhteisön kanssa tässä sopimuksessa tarkoitetut yhteistyöohjelmat. Osapuolet kuitenkin tunnusta- vat valtiosta riippumattomien toimijoiden täydentävän roolin ja vaikutusmahdollisuudet kehitysprosessissa. Tästä syystä ja

tässä sopimuksessa määrätyin edellytyksin sekä milloin se on tarkoituksenmukaista, valtioista riippumattomille toimijoille

– tiedotetaan ja niitä kuullaan yhteistyöpolitiikoista ja

-strategioista, yhteistyön painopisteistä erityisesti niitä

2. Valtiosta riippumattomien toimijoiden tunnustaminen

osapuolten taholta riippuu siitä, miten kyseiset toimijat vastaa- vat väestön tarpeisiin, niiden erityisosaamisesta sekä siitä, onko ne järjestetty ja johdetaanko niitä demokraattisesti ja avoimesti.

7 artikla

koskevilla tai niihin suoraan vaikuttavilla aloilla sekä poliittisesta vuoropuhelusta,

– niille myönnetään tässä sopimuksessa määrätyin edelly-

To i m intae d el ly tysten k e hit t ämine n

tyksin rahoitusta paikallisen kehityksen tukemiseen, Kansalaisyhteiskunnan panosta kehitykseen voidaan edistää

– ne osallistuvat yhteistyöhankkeiden ja -ohjelmien täytän- töönpanoon aloilla, jotka koskevat niitä tai joilla niillä on suhteellinen etu,

vahvistamalla yhteiskunnallisia järjestöjä ja voittoa tavoittele- mattomia, valtiosta riippumattomia järjestöjä kaikilla yhteis- työn aloilla. Tämä edellyttää

– tällaisten järjestöjen perustamisen ja kehittämisen rohkai-

– niitä tuetaan suorituskyvyn lisäämisessä kriittisillä aloilla semista ja tukemista, sekä niiden edellytysten vahvistamiseksi erityisesti organisaa-

tion ja edustuksen sekä kuulemismekanismien, myös – järjestelyjen luomista tällaisten järjestöjen ottamiseksi

viestintä- ja vuoropuhelukanavien, luomisen osalta ja mukaan kehitysstrategioiden ja -ohjelmien suunnitteluun,

strategisten liittoutumien edistämiseksi. täytäntöönpanoon ja arviointiin.

II OSASTO

POLIITTINEN ULOTTUVUUS

8 artikla 6. Vuoropuhelua käydään joustavasti. Se on tarpeen mu- kaan joko virallista tai epävirallista, ja sitä käydään sekä

Poliittine n v uoropuh elu

toimielinjärjestelmän puitteissa että sen ulkopuolella tarkoituk- senmukaisessa muodossa ja tarkoituksenmukaisella tasolla, mukaan lukien alueellinen, tätä pienempien yksiköiden tai kansallinen taso.

1. Osapuolet käyvät säännöllisesti kattavaa, tasapainoista ja perusteellista poliittista vuoropuhelua, joka johtaa molemmin puolin tehtäviin sitoumuksiin.

7. Alueelliset ja tätä pienempiä yksiköitä edustavat organi- saatiot sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen edustajat otetaan mukaan vuoropuheluun.

2. Vuoropuhelun tavoitteena on vaihtaa tietoja, edistää keskinäistä ymmärtämystä ja helpottaa painopisteistä sopimis-

ta ja yhteisten asialistojen laatimista erityisesti tunnustamalla 9 artikla

Ol ennais et o s at ja peru so s a

olemassa olevat yhteydet osapuolten välisten suhteiden eri osatekijöiden ja tässä sopimuksessa määriteltyjen yhteistyön eri osa-alueiden välillä. Vuoropuhelulla helpotetaan osapuolten välisiä keskusteluja kansainvälisissä yhteyksissä. Vuoropuhelun tavoitteena on myös estää sellaisten tilanteiden syntyminen, joissa jokin osapuoli katsoisi tarpeelliseksi soveltaa sopimuk-

sen täyttämättä jättämistä koskevaa lauseketta.

3. Vuoropuhelu kattaa kaikki tässä sopimuksessa asetetut

1. Yhteistyö ohjataan yksilöön keskittyvään kestävään kehi-

tykseen, koska yksilö on kehityksen tärkein liikkeellepaneva voima ja hyödynsaaja; tämä edellyttää kaikkien ihmisoikeuk- sien kunnioittamista ja edistämistä.

rustuva demokratia sekä avoin ja vastuullinen hallintotapa

ulottuvuus. Vuoropuhelun kautta osapuolet edistävät rauhaa,

tavoitteet sekä kaikki kysymykset, joihin sisältyy yhteinen, Kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä myös sosi- yleinen, alueellinen tai alueita pienempiä yksiköitä koskeva aalisten perusoikeuksien kunnioittaminen, oikeusvaltiolle pe-

ovat olennainen osa kestävää kehitystä.

turvallisuutta, vakautta sekä vakaata ja demokraattista poliittis- ta toimintaympäristöä. Vuoropuhelua käydään yhteistyöstrate- gioista sekä yleisistä ja alakohtaisista politiikoista ympäristöön, sukupuoleen, maahanmuuttoon ja kulttuuriperintöön liittyvät kysymykset mukaan luettuina.

2. Osapuolet viittaavat ihmisoikeuksien kunnioittamista koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiinsa ja sitoumuksiinsa. Ne toistavat voimakkaan sitoutumisensa kunnioittaa ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia, joihin yksilöillä ja kansoilla on oikeus.

4. Vuoropuhelussa keskitytään muun muassa poliittisiin Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia, jakamattomia ja toi- erityiskysymyksiin, jotka askarruttavat molempia osapuolia tai siinsa sidoksissa. Osapuolet sitoutuvat edistämään ja suojele- joilla on yleistä merkitystä sopimuksen tavoitteiden saavutta- maan kaikkia perusvapauksia ja ihmisoikeuksia, olivatpa ne misen kannalta, kuten asekauppaan, kohtuuttomiin sotilasme- kansalaisuuteen liittyviä ja poliittisia tai taloudellisia, yhteis- noihin, huumeisiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai kunnallisia ja kulttuurisia. Osapuolet vahvistavat tässä yhtey- etniseen alkuperään, uskontoon tai rotuun perustuvaan syrjin- dessä uudelleen miesten ja naisten olevan tasa-arvoisia.

tään. Lisäksi vuoropuhelun osana arvioidaan säännöllisesti

tilanteen kehittymistä ihmisoikeuksien kunnioittamisen, de- mokratian periaatteiden ja oikeusvaltion periaatteen noudatta-

misen sekä hyvän hallintotavan osalta.

5. Laaja-alaiset politiikat, joilla edistetään rauhaa sekä eh-

Osapuolet vahvistavat, että demokratisointi, kehitys sekä pe-

rusvapauksien ja ihmisoikeuksien suojaaminen ovat toisiinsa sidoksissa ja toisiaan vahvistavia. Demokratian periaatteet tunnustetaan yleismaailmallisesti valtiokoneiston perustana oleviksi periaatteiksi, joilla varmistetaan valtiovallan käytön oikeutus, sen valtiosääntö-, lainsäädäntö- ja sääntelyjärjestel-

käistään, hallitaan ja ratkaistaan väkivaltaisia selkkauksia, ovat mässä ilmenemismuodon saavien toimien laillisuus sekä osal-

tärkeä osa tätä vuoropuhelua, samoin kuin tarve ottaa rauhan listumismekanismien olemassaolo. Kukin maa kehittää demok-

ja demokratiaan perustuvan vakauden tavoite täysimääräisesti raattisen kulttuurinsa yleismaailmallisesti tunnustettujen peri-

huomioon yhteistyön ensisijaisia aloja määriteltäessä. aatteiden pohjalta.

Xxxxxxxxx rakenne ja eri vallankäyttäjien valtaoikeudet perus- 10 artikla

tuvat oikeusvaltion periaatteelle, mikä käsittää erityisesti tehok-

kaat ja kaikkien ulottuvilla olevat oikeussuojakeinot, riippu- mattoman ja yhdenvertaisuuden lain edessä takaavan oikeus- järjestelmän sekä kaikilta osin lain alaisuudessa toimivan toimeenpanovallan käyttäjän.

AKT–EU-kumppanuuden perustana olevat ihmisoikeudet sekä

Poliittisen toimi ntaym pär i s t ön mu ut os a - tekijät

1. Osapuolet katsovat seuraavien tekijöiden edistävän va- kaan ja demokraattisen poliittisen toimintaympäristön säily- mistä ja vahvistumista:

demokratian ja oikeusvaltion periaate muodostavat osapuolten – kestävä ja oikeudenmukainen kehitys, johon kuuluu sisä- ja ulkopolitiikan perustan ja ovat tässä sopimuksessa muun muassa tuotantoresurssien ja olennaisten palvelu- tarkoitettuja olennaisia osia. jen saanti sekä oikeussuoja,

3. Poliittisessa ja institutionaalisessa ympäristössä, joka vaa- lii ihmisoikeuksia sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatet- ta, hyvä hallintotapa tarkoittaa luonnonvarojen, inhimillisten ja taloudellisten resurssien sekä rahoitusvarojen avointa ja vastuullista hallintaa osana oikeudenmukaista ja kestävää kehitystä. Se edellyttää viranomaisilta selkeitä päätöksenteko- menettelyjä, avoimia ja vastuullisia instituutioita, lain noudat- tamisen ensisijaisuutta resurssien hallinnassa ja jakamisessa sekä toimintaedellytysten kehittämistä erityisesti korruption ehkäisemiseen ja kitkemiseen tarkoitettujen toimien suunnitte- lemiseksi ja toteuttamiseksi.

AKT–EU-kumppanuuden perustana oleva hyvä hallintotapa muodostaa osapuolten sisä- ja ulkopolitiikan perustan ja tässä sopimuksessa tarkoitetun perusosan. Osapuolet sopivat, että ainoastaan jäljempänä 97 artiklassa määritellyt vakavat korrup- tiotapaukset, myös korruptioon johtava lahjonta, rikkovat kyseistä tekijää.

4. Kumppanuudella tuetaan aktiivisesti ihmisoikeuksien edistämistä, demokratisointia, oikeusvaltion vakiinnuttamista sekä hyvää hallintotapaa.

Nämä alat ovat tärkeitä poliittisen vuoropuhelun aiheita. Tässä vuoropuhelussa osapuolet kiinnittävät erityistä huomiota käynnissä oleviin muutoksiin ja saavutetun edistyksen jatkumi- seen. Tässä säännöllisessä arvioinnissa otetaan huomioon kunkin maan taloudellinen, yhteiskunnallinen, kulttuurinen ja historiallinen tausta.

– aktiivisen ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja yk- sityissektorin osallistuminen nykyistä enemmän.

2. Osapuolet tunnustavat, että markkinatalouden periaat- teet yhdessä avointen kilpailusääntöjen ja järkevän talous- ja sosiaalipolitiikan kanssa edistävät kumppanuuden tavoitteiden saavuttamista.

11 artikla

Rau h aa r a kent avat politiik at sekä s e l kka us- ten e h k äisem inen j a r atka is e m ine n

1. Osapuolet jatkavat osana kumppanuutta aktiivista, katta- vaa ja kokonaisvaltaista politiikkaa rauhan rakentamiseksi sekä selkkausten ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Tämä politiikka perustuu itsehallinnan periaatteelle. Siinä keskitytään erityisesti alueiden, tätä pienempien yksiköiden ja kansallisten toimintae- dellytysten kehittämiseen sekä väkivaltaisten selkkausten eh- käisemiseen varhaisessa vaiheessa ratkomalla niiden perussyitä kohdennetusti ja yhdistelemällä tarkoituksenmukaisesti kaik- kia käytettävissä olevia välineitä.

2. Rauhan rakentamisessa sekä selkkausten ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa tuetaan erityisesti poliittisten, taloudellisten, yhteiskunnallisten ja kulttuuristen osallistumismahdollisuuk- sien jakamista tasapuolisesti kaikkien yhteiskuntaryhmien kes- ken, hallinnon demokratiaan perustuvan oikeutuksen ja tehok- kuuden vahvistamista, tehokkaiden mekanismien luomista eri ryhmien etujen sovittamiseksi yhteen rauhanomaisesti, eri yhteiskuntaryhmiä erottavien kuilujen kuromista umpeen sekä aktiivista ja järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa.

Nämä alat ovat myös kehitysstrategioille annettavan tuen

3. Muita kyseeseen tulevia toimia ovat muuan muassa seuraavien toimien tukeminen: välitys-, neuvottelu- ja sovitte-

keskipisteessä. Yhteisö tukee poliittisia, institutionaalisia ja lutoimet, yhteisten ja niukkojen luonnonvarojen tehokas alu-

oikeudellisia uudistuksia sekä julkisten ja yksityisten toimijoi- eellinen hallinta, entisten taistelijoiden demobilisointi ja uudel-

den ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten kehittämistä leen sopeuttaminen yhteiskuntaan, lapsisotilasongelman rat-

osana asianomaisen valtion ja yhteisön kesken sovittuja strate- kaiseminen sekä tarkoituksenmukaiset toimet vastuullisten

gioita. rajojen asettamiseksi sotilasmenoille ja asekaupalle muun

muassa tukemalla sovittujen normien ja toimintasääntöjen 13 artikla

edistämistä ja noudattamista. Tässä yhteydessä korostetaan

erityisesti jalkaväkimiinojen vastaista toimintaa sekä käsiasei- Maah anmu utto den ja kevyiden aseiden liiallisen ja valvomattoman leviämisen,

laittoman kaupan ja keskittymisen estämistä.

4. Väkivaltaisissa selkkauksissa osapuolet toteuttavat kaikki tarkoituksenmukaiset toimet väkivallan voimistumisen ehkäi-

1. Maahanmuuttokysymyksestä käydään perusteellista vuo- ropuhelua osana AKT–EU-kumppanuutta.

semiseksi, sen alueellisen leviämisen rajoittamiseksi ja riitojen Osapuolet vahvistavat voimassa olevat, kansainvälisen oikeu- rauhanomaisen ratkaisun helpottamiseksi. Erityistä huomiota den mukaiset velvoitteensa ja sitoumuksensa ihmisoikeuksien kiinnitetään sen varmistamiseen, että yhteistyöhön tarkoitettu- kunnioittamiseksi ja kaikkinaisen alkuperään, sukupuoleen, ja rahoitusvaroja käytetään kumppanuuden periaatteiden ja rotuun, kieleen ja uskontoon perustuvan syrjinnän poistami- tavoitteiden mukaisesti ja että varoja ei käytetä sotilaallisiin seksi.

tarkoituksiin.

5. Selkkauksen jälkeisissä tilanteissa osapuolet toteuttavat kaikki tarkoituksenmukaiset toimet helpottaakseen paluuta väkivallattomaan, vakaaseen ja pysyvään tilanteeseen. Osapuo- let huolehtivat tarpeellisten yhteyksien luomisesta hätätoimien, ennalleensaattamisen ja kehitysyhteistyön välille.

12 artikla

2. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että kumppanuus tarkoittaa maahanmuuton osalta niiden alueella laillisesti asu- vien kolmannen maan kansalaisten oikeudenmukaista kohte- lua, kotouttamispolitiikkaa, jonka tavoitteena on oman maan kansalaisten oikeuksiin verrattavien oikeuksien myöntäminen ja velvollisuuksiin verrattavien velvollisuuksien edellyttäminen, syrjimättömyyden edistämistä talous-, yhteiskunta- ja kulttuu- rielämässä sekä rasismin ja muukalaisvihan vastaisten toimen- piteiden laatimista.

Y h teisö n p o l itiikk o jen j ohd o nm uka is u u s j a 3. Kunkin jäsenvaltion alueellaan laillisesti työssä oleville niide n v a iku t ustämä n s opimu k sen t äytä n- AKT-valtioiden työntekijöille myöntämään kohteluun ei saa töönp a noon sisältyä minkäänlaista kansallisuuteen perustuvaa syrjintää

työehtojen, palkkauksen ja irtisanomisen osalta suhteessa

sen omiin kansalaisiin. Kukin AKT-valtio myöntää lisäksi Jos yhteisö aikoo toimivaltaansa käyttäessään toteuttaa toi- vastaavanlaisen syrjimättömyyskohtelun työntekijöille, jotka menpiteen, jolla voi olla vaikutusta AKT-valtioiden tämän ovat jäsenvaltioiden kansalaisia.

sopimuksen tavoitteisiin liittyviin etuihin, se tiedottaa näille valtioille aikeistaan riittävän ajoissa, sanotun kuitenkaan rajoit- tamatta 96 artiklan soveltamista. Tätä tarkoitusta varten komis-

sio antaa AKT-valtioiden sihteeristölle yhtäaikaisesti tiedoksi tällaisia toimenpiteitä koskevan ehdotuksensa. AKT-valtiot voivat tarvittaessa esittää tiedonsaantia koskevan pyynnön myös omasta aloitteestaan.

4. Osapuolet katsovat, että köyhyyden vähentämiseen, elin-

ja työolosuhteiden parantamiseen, työpaikkojen luomiseen ja koulutuksen kehittämiseen pyrkivät strategiat tasoittavat osaltaan muuttovirtoja pitkällä aikavälillä.

Neuvottelut käydään AKT-valtioiden pyynnöstä viipymättä, jotta niiden huoli kyseisten toimenpiteiden vaikutuksista voi- daan ottaa huomioon ennen lopullisen päätöksen tekemistä.

Tällaisten neuvottelujen jälkeen AKT-valtiot voivat lisäksi

Osapuolet ottavat kehitysstrategioissa sekä kansallisessa ja alueellisessa suunnittelussa huomioon muuttovirtoihin liitty- vät rakenteelliset rasitteet voidakseen tukea niiden alueiden taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä, joista siirtolaiset ovat lähtöisin, ja vähentää köyhyyttä.

toimittaa huolenaiheensa mahdollisimman pian kirjallisina Yhteisö tukee kansallisten ja alueellisten yhteistyöohjelmien yhteisölle ja tehdä ehdotuksia muutoksiksi, joilla huolenaihei- kautta AKT-valtioiden kansalaisten koulutusta omassa maas-

siin olisi vastattava. saan, toisessa AKT-valtiossa tai jäsenvaltiossa. Jos koulutus

tapahtuu jäsenvaltiossa, sopimuspuolet huolehtivat siitä, että toimien tavoitteena on AKT-valtioiden kansalaisten ammattiin

Jos yhteisö ei suostu AKT-valtioiden ehdotuksiin, se antaa niille sijoittuminen omassa maassaan.

mahdollisimman pian asiasta tiedon ja perustelee kantansa.

Lisäksi AKT-valtioille annetaan riittävät tiedot tällaisten päätös-

Osapuolet laativat erityisesti uusia viestintätekniikoita käyttä- mällä yhteistyöohjelmia helpottaakseen AKT-valtioiden opis-

ten voimaantulosta, mahdollisuuksien mukaan edeltäkäsin. kelijoiden pääsyä koulutukseen.

5. a) Ministerineuvosto tarkastelee osana poliittista vuo- Euroopan unionin jäsenvaltioiden osalta tämän

ropuhelua laittomaan siirtolaisuuteen liittyviä kysy- alakohdan velvoitteita sovelletaan ainoastaan

myksiä luodakseen tarpeen mukaan keinot ennalta sellaisiin henkilöihin, joiden katsotaan yhteisön

ehkäisevälle politiikalle.

b) Tässä yhteydessä osapuolet sopivat huolehtivansa erityisesti siitä, että yksilön oikeuksia ja ihmisarvoa kunnioitetaan kaikissa laittomien siirtolaisten pa- lauttamista omaan maahansa koskevissa menette-

kannalta olevan niiden kansalaisia Euroopan yhteisön perustamissopimuksen julistuksessa N:o 2 esitetyn mukaisesti. AKT-valtioiden osal- ta tämän kohdan velvoitteita sovelletaan ai- noastaan sellaisiin henkilöihin, joiden katso- taan olevan niiden kansalaisia asianomaisen maan oikeusjärjestelmän mukaisesti.

lyissä. Tällöin asianomaiset viranomaiset soveltavat ii) Osapuolen pyynnöstä aloitetaan AKT-valtioi- tällaisiin henkilöihin heidän paluunsa helpottami- den kanssa neuvottelut sellaisten kahdenvälis- seksi välttämättömiä hallinnollisia järjestelyjä. ten sopimusten tekemiseksi, joilla säännellään

niiden kansalaisten takaisinottoa ja palautta-

c) Lisäksi osapuolet sopivat seuraavaa:

i) kukin Euroopan unionin jäsenvaltio hyväksyy niiden kansalaistensa palauttamisen ja takaisi- noton, jotka oleskelevat laittomasti jonkin AKT-valtion alueella, ja ottaa heidät vastaan kyseisen valtion pyynnöstä ilman lisämuodolli- suuksia, ja

kukin AKT-valtio hyväksyy niiden kansalais- tensa palauttamisen ja takaisinoton, jotka oles- kelevat laittomasti jonkin Euroopan unionin

mista koskevia erityisvelvoitteita; neuvottelut käydään hyvässä uskossa ja kansainvälisen oi- keuden asiaa koskevat säännöt asianmukaisesti huomioon ottaen. Näillä sopimuksilla säännel- lään myös kolmannen maan kansalaisten ja kansalaisuutta vailla olevien henkilöiden takai- sinottojärjestelyjä, jos jokin osapuoli katsoo sen tarpeelliseksi. Tällaisissa sopimuksissa vah- vistetaan kyseisten järjestelyjen piiriin kuuluvia henkilöryhmiä koskevat yksityiskohdat sekä niihin kuuluvien henkilöiden takaisinottoa ja palauttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

jäsenvaltion alueella, ja ottaa heidät vastaan AKT-valtioille annetaan tarkoituksenmukaista kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä ilman lisä- apua näiden sopimusten täytäntöön panemi- muodollisuuksia. seksi.

Jäsenvaltiot ja AKT-valtiot myöntävät kansalai- iii) Tässä c kohdassa ’osapuolella’ tarkoitetaan yh-

silleen näihin tarkoituksiin asianmukaiset hen- teisöä, mitä tahansa yhteisön jäsenvaltiota ja

kilöllisyystodistukset. mitä tahansa AKT-valtiota.

2. OSA

INSTITUTIONAALISET MA¨ A¨ RA¨ YKSET

14 artikla Neuvosto kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta yleensä kerran vuodessa ja aina tarvittaessa sekä käsiteltävien asioiden

Y h te is e t toimie lim e t kannalta tarkoituksenmukaisessa muodossa ja maantieteelli- sessä kokoonpanossa.

Tämän sopimuksen toimielimiä ovat ministerineuvosto, suur- lähettiläskomitea ja yhteinen edustajakokous.

2. Ministerineuvoston tehtävänä on

15 artikla a) johtaa poliittista vuoropuhelua, Ministerine uv o s to

1. Ministerineuvoston muodostavat Euroopan Unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission jäsenet sekä yksi jäsen kunkin AKT-valtion hallituksesta.

b) hyväksyä politiikan suuntaviivat ja tehdä tämän sopimuk- sen määräysten täytäntöön panemiseksi tarvittavat pää- tökset, erityisesti tämän sopimuksen erityisalojen tai minkä tahansa muun, merkitykselliseksi osoittautuvan alan kehitysstrategioiden sekä menettelyjen osalta,

Ministerineuvoston puheenjohtajana toimivat vuorotellen Eu- c) tarkastella kaikkia tämän sopimuksen tehokasta ja toimi-

roopan unionin neuvoston jäsen ja jonkin AKT-valtion halli- vaa täytäntöönpanoa tai sen tavoitteiden saavuttamista

tuksen jäsen. haittaavia kysymyksiä ja ratkaista ne, ja

d) huolehtia neuvottelumekanismien moitteettomasta toi- 3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä kuuden kuukauden

minnasta. kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

17 artikla

3. Ministerineuvosto tekee päätöksensä osapuolten yhteisel- lä sopimuksella. Ministerineuvoston päätökset katsotaan päte-

viksi ainoastaan, jos puolet Euroopan unionin neuvoston Y h teine n e d u stajakokous jäsenistä, yksi komission jäsen ja kaksi kolmasosaa AKT-

valtioiden hallituksia edustavista jäsenistä on läsnä. Jos jokin 1. Yhteinen edustajakokous muodostuu yhtä monesta EU:n ministerineuvoston jäsen on estynyt osallistumasta, hän voi ja AKT-valtioiden edustajasta. Yhteisen edustajakokouksen lähettää tilalleen edustajan. Edustajalla on kaikki edustamansa jäsenet ovat Euroopan parlamentin jäseniä ja kunkin AKT-

jäsenen oikeudet. valtion parlamentin jäseniä tai, jos tämä ei ole mahdollista,

Ministerineuvosto voi tehdä osapuolia sitovia päätöksiä ja antaa päätöslauselmia, suosituksia ja lausuntoja. Se tarkastelee yhteisen edustajakokouksen antamia päätöslauselmia ja suosi- tuksia ja ottaa ne huomioon.

Ministerineuvosto käy jatkuvaa vuoropuhelua sosiaalisten ja taloudellisten kumppaneiden edustajien sekä muiden AKT- valtioiden ja EU:n kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Tätä tarkoitusta varten voidaan sen kokousten ohessa järjestää kuulemisia.

4. Ministerineuvosto voi siirtää toimivaltaansa suurlähetti- läskomitealle.

5. Ministerineuvosto vahvistaa työjärjestyksensä kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

kunkin AKT-valtion parlamentin nimeämiä edustajia. Jos

maassa ei ole parlamenttia, asiaomaisen AKT-valtion edustajan osallistumiselle on saatava yhteisen edustajakokouksen enna- kolta antama hyväksyntä.

2. Yhteisen edustajakokouksen tehtävä neuvoa-antavana elimenä on

– edistää demokratiakehitystä vuoropuhelun ja kuulemisen kautta,

– lisätä Euroopan unionin ja AKT-valtioiden kansojen kes- kinäistä ymmärrystä sekä yleistä tietoisuutta kehitys- asioista,

– keskustella kehitykseen ja AKT–EU-kumppanuuteen liit- tyvistä kysymyksistä,

– antaa päätöslauselmia sekä suosituksia ministerineuvos-

16 artikla tolle tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Su urlä hettil äskomitea

1. Suurlähettiläskomitea muodostuu kunkin jäsenvaltion pysyvästä edustajasta Euroopan Unionissa ja komission edusta- jasta sekä kunkin AKT-valtion Euroopan Unionissa olevan edustuston päälliköstä.

Suurlähettiläskomitean puheenjohtajana toimivat vuorotellen yhteisön nimeämä jäsenvaltion pysyvä edustaja ja AKT-valtioi- den nimeämä AKT-valtion edustuston päällikkö.

2. Komitea avustaa ministerineuvostoa sen tehtävien hoi- dossa ja suorittaa neuvoston sille antamat toimeksiannot. Tähän liittyen se seuraa tämän sopimuksen täytäntöönpanoa ja siinä asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Suurlähettiläskomitea kokoontuu säännöllisesti, erityisesti val-

3. Yhteinen edustajakokous kokoontuu kahdesti vuodessa vuorotellen Euroopan unionin alueella ja jossain AKT-valtiossa järjestettävään täysistuntoon. EU:n jäsenvaltioiden ja AKT- valtioiden parlamenttien jäsenten välisiä kokouksia voidaan järjestää alueiden ja sitä pienempien yksiköiden tasolla alueelli- sen yhdentymisen vahvistamiseksi ja kansallisten parlament- tien välisen yhteistyön edistämiseksi.

Yhteinen edustajakokous pitää yllä säännöllisiä yhteyksiä AKT- valtioiden ja EU:n taloudellisten ja sosiaalisten kumppaneiden edustajien ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa saadakseen selville heidän näkemyksensä tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisesta.

4. Yhteinen edustajakokous vahvistaa työjärjestyksensä kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantu-

mistellakseen neuvoston istuntoja, ja aina tarvittaessa. losta.

3. OSA

YHTEISTYO¨ STRATEGIAT

18 artikla delliseen ja kaupalliseen yhteistyöhön, jotka ovat toisiinsa sidoksissa ja toisiaan täydentäviä. Osapuolet huolehtivat siitä, että molemmilla edellä mainituilla aloilla toteutettavat toimet

Yhteistyöstrategiat perustuvat kehitysstrategioihin sekä talou- ovat toisiaan vahvistavia.

I OSASTO

KEHITYSSTRATEGIAT

1 LUKU tukikehys AKT-valtioiden omille kehitysstrategioille, millä var- mistetaan eri tekijöiden välinen täydentävyys ja vuorovaikutus. Tätä taustaa vasten ja osana AKT-valtioiden kehityspolitiikkoja

Yleinen toimintakehys ja uudistuksia AKT–EY-yhteistyöstrategioilla pyritään

19 artikla a) saavuttamaan nopea ja kestävä, työpaikkoja luova talous- kasvu, kehittämään yksityissektoria, edistämään työlli-

Pe riaatte et ja t a voittee t syyttä, parantamaan tuottavaan taloudelliseen toimintaan pääsyä ja tuotantoresurssien saantia sekä edistämään alueellista yhteistyötä ja yhdentymistä,

ten tasa-arvoa,

oikeudenmukaisesti, samoin kuin edistämään sukupuol-

lehtimaan siitä, että kasvun tulokset jaetaan laajasti ja

b) edistämään yksilön ja yhteiskunnan kehitystä sekä huo-

1. AKT–EY-yhteistyön päätavoitteita ovat köyhyyden vä- hentäminen ja lopulta sen poistaminen, kestävä kehitys ja AKT- valtioiden asteittainen integroituminen maailmantalouteen. Tähän liittyen yhteistyön toimintakehys ja suuntaviivat määri- tellään kunkin AKT-valtion olosuhteiden mukaan, niillä ediste- tään talous- ja yhteiskuntauudistusten paikallistason itsehallin- taa sekä yksityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ottamista mukaan kehitysprosessiin.

2. Yhdistyneiden Kansakuntien konferenssien päätöslausel- mat sekä kansainvälisellä tasolla sovitut tavoitteet ja toimin- taohjelmat samoin kuin niiden jatkotoimet muodostavat kehi- tystä koskevien periaatteiden perustan yhteistyössä. Yhteis-

c) edistämään yhteisöjen kulttuuriarvoja ja niiden erityistä vuorovaikutusta eri taloudellisten, poliittisten ja yhteis- kunnallisten tekijöiden kanssa,

työssä otetaan huomioon myös kehitysyhteistyön kansainväli- d) edistämään institutionaalisia uudistuksia ja instituutioi- set tavoitteet erityisen huomion ollessa kehityksen laatua ja den kehittämistä, vahvistamaan demokratian, hyvän hal-

määrää osoittavien indikaattoreiden käyttöönotossa. lintotavan sekä tehokkaan ja kilpailukykyisen markkina-

talouden vakiinnuttamisen edellyttämiä instituutioita sekä parantamaan kehityksen ja kumppanuuden toimintaedel-

3. Kunkin AKT-valtion hallitukset ja valtiosta riippumatto- lytyksiä, ja mat toimijat käyvät keskusteluja maan kehittämisstrategioista

ja yhteiskunnan siihen antamasta tuesta.

20 artikla

Lähe s t y m i s tap a

e) edistämään ympäristön kannalta kestävää kehitystä, uudentumista ja parhaita toimintatapoja sekä luonnonva- rojen säilyttämistä.

1. AKT–EY-kehitysyhteistyön tavoitteisiin pyritään koko- 2. Seuraavat aihepiirit tai monialaiset aiheet otetaan järjes-

naisvaltaisten strategioiden avulla, joissa yhdistyvät taloudelli- telmällisesti huomioon kaikilla yhteistyöaloilla: sukupuoli- ja

set, yhteiskunnalliset, kulttuuriset, ympäristöön liittyvät ja ympäristökysymykset sekä instituutioiden ja toimintaedellytys-

institutionaaliset tekijät, joita on hallittava paikallisesti. Yhteis- ten kehittäminen. Näille aloille voidaan myös myöntää yhtei-

työllä luodaan siten yhtenäinen, toiminnan mahdollistava sön tukea.

3. Kehitysyhteistyön tavoitteita ja strategioita, erityisesti c) tukemalla instituutioita, ohjelmia, toimia ja aloitteita,

alakohtaisia politiikkoja ja strategioita koskevista yksityiskoh- joilla edistetään kaikkiin liikkeenjohdon osa-alueisiin liit-

taisista asiakirjoista laaditaan yhteenveto, jossa annetaan yh- tyvien teknologioiden, taitotiedon ja parhaiden käytäntei-

teistyön erityisaloja tai osa-alueita koskevia toimintaohjeita. Ministerineuvosto voi tarkistaa, tarkastella ja/tai muuttaa näitä asiakirjoja kehitysrahoitusyhteistyön AKT–EY-komitean teke-

den kehittämistä ja siirtoa.

män suosituksen perusteella. 3. Yhteistyöllä edistetään liiketoiminnan kehittämistä tar- joamalla rahoitusta, takuujärjestelyjä ja teknistä tukea, joiden tarkoituksena on rohkaista ja tukea dynaamisten, elinkelpois- ten ja kilpailukykyisten yritysten samoin kuin rahoituksen

2 LUKU välittäjien, kuten kehitysrahoitukseen ja pääomasijoittamiseen erikoistuneiden laitosten, sekä liisausyhtiöiden perustamista,

Tukialat

laajentamista, toiminnan monipuolistamista, tervehdyttämistä, rakenteen uudistamista, nykyaikaistamista tai yksityistämistä kaikilla talouselämän sektoreilla

1 JAKSO a) luomalla ja/tai vahvistamalla pääoman sijoittamiseen käy- tettäviä rahoitusvälineitä,

Talouskehitys

21 artikla

I n v e stoinnit ja y k sityissektorin keh ittämi - nen

b) parantamalla keskeisten panosten kuten liike-elämän tie- topalvelujen, neuvonnan ja teknisen avun saantia,

c) edistämällä vientitoimintaa erityisesti kehittämällä toi- mintaedellytyksiä kaikilla kauppaan liittyvillä aloilla, ja

d) rohkaisemalla yritysten välisiä, myös kansallisella, alueel-

1. Yhteistyöllä tuetaan tarvittavia taloudellisia ja institutio- lisella ja AKT–EU-tasolla tapahtuvaa teknologian ja taito- naalisia uudistuksia ja politiikkoja kansallisella ja/tai alueellisel- tiedon siirtoa edellyttäviä kytkentöjä, verkostoja ja yhteis- la tasolla, ja niillä pyritään luomaan yksityisinvestointeja työtä sekä AKT–EY-kehitysyhteistyön tavoitteiden ja suosiva toimintaympäristö ja tekemään yksityissektorista dy- suuntaviivojen mukaisia kumppanuuksia ulkomaisten yk- naaminen, elinkelpoinen ja kilpailukykyinen. Lisäksi yhteis- sityissijoittajien kanssa.

työllä tuetaan

a) julkisen ja yksityisen sektorin välisen vuoropuhelun ja 4. Yhteistyöllä tuetaan mikroyritysten kehittämistä paranta- yhteistyön edistämistä, malla rahoituspalvelujen ja muiden palvelujen saantia, niiden kehittämistä koskevan tarkoituksenmukaisen politiikan ja

b) yrittäjyyteen liittyvän osaamisen ja liiketoimintakulttuu- sääntelykehyksen avulla sekä tarjoamalla mikrorahoituksen

rin kehittämistä, parhaita käytänteitä koskevia koulutus- ja tietopalveluja.

c) yksityistämistä ja yritystoiminnan uudistamista, sekä

5. Investointeja ja yksityissektorin kehittämistä tuetaan yh-

d) sovittelu- ja välimiesmenettelyjen kehittämistä ja ajanmu- distämällä makro-, meso- ja mikrotaloustason toimia ja aloit- kaistamista. teita.

2. Yhteistyöllä tuetaan myös sekä virallisella että epäviralli- sella sektorilla toimiville yksityisyrityksille tarkoitettujen rahoi- tuspalvelujen ja muiden palvelujen laadun, tarjonnan ja saan- nin parantamista

a) ohjaamalla ja houkuttelemalla sekä koti- että ulkomaisten

22 artikla

M a kro t alo u d ell ise t j a ra kentee llis e t u ud is- tu kset ja p o l itiika t

toteuttamisessa:

tukemalla nykyaikaisen rahoitussektorin, myös pääoma-

yksityissäästöjen virtoja yksityisyritysten rahoittamiseen 1. Yhteistyöllä tuetaan AKT-valtioita seuraavien toimien

markkinoiden, rahoituslaitosten ja kestävien mikrorahoi- tustoimien, kehittämiseen tähtäävää politiikkaa,

b) kehittämällä ja lujittamalla liikealan instituutioita ja välit-

a) makrotalouden kasvu ja vakauttaminen harjoittamalla kurinalaista finanssi- ja rahapolitiikkaa, joka hidastaa

täjäorganisaatioita, yhdistyksiä, kauppakamareita ja yksi- inflaatiota, parantaa ulkoista tasapainoa ja julkisen talou-

tyissektorin paikallisia tarjoajia, jotka tukevat ja toimitta- den rahoitusasemaa, vahvistaa julkisen talouden hoidon

vat yrityksille muita kuin rahoituspalveluja, esimerkiksi kurinalaisuutta, lisää julkisen talouden avoimuutta ja

ammatillisia, teknisiä, liikkeenjohdollisia, koulutuksellisia tehokkuutta sekä parantaa finanssipolitiikan laatua, oi-

ja kaupallisia tukipalveluja, sekä keudenmukaisuutta ja rakennetta, ja

b) rakennepolitiikat, joiden tavoitteena on vahvistaa eri 23 artikla

toimijoiden, erityisesti yksityissektorin asemaa sekä kehit-

tää toimintaympäristöä yritysten ja investointien määrän T a lo ud en eri s e k t o r ien k ehitt ämine n sekä työllisyyden lisäämiseksi, samoin kuin

i) kaupan ja valuuttakurssijärjestelmien vapauttami- nen sekä vaihtotaseen erien vaihdettavuuden toteut- taminen kunkin maan erityisolosuhteet huomioon ottaen,

Yhteistyöllä tuetaan kestävän kehityksen politiikkaa, institutio- naalisia uudistuksia ja tarpeellisia investointeja, joilla varmiste- taan oikeudenmukaisuus tuotantotoimintaan pääsyssä ja tuo- tantoresurssien saannissa. Erityisesti tuetaan

ii) työ- ja tavaramarkkinoiden uudistusten tukeminen,

iii) sellaisten rahoitusjärjestelmiä koskevien uudistusten

a) sellaisten koulutusjärjestelmien kehittämistä, joiden avul- la tuottavuutta voidaan parantaa sekä virallisilla että epävirallisilla sektoreilla,

tukeminen, joiden avulla voidaan kehittää elinkel- b) pääomaa, luottoja ja maa-omaisuutta erityisesti omistus- poisia pankki- ja muita järjestelmiä, pääomamarkki- oikeuden ja maan käytön osalta,

noita ja rahoituspalveluja, myös mikrorahoitusta,

iv) yksityisten ja julkisten palvelujen laadun parantami- nen, ja

c) sellaisten maaseutustrategioiden laatimista, joilla pyritään luomaan kehys osallistuvalle ja hajautetulle suunnittelulle sekä resurssien jakamiselle ja hallinnalle,

v) alueellisen yhteistyön sekä talous- ja rahapolitiikko- jen asteittaisen yhdentymisen tukeminen.

2. Talouspolitiikan ja rakennesopeutusohjelmien suunnitte- lussa otetaan huomioon asianomaisten maiden yhteiskunnal-

d) maatalouden tuotantostrategioita, kansallisia ja alueellisia elintarviketurvapolitiikkoja, vesivarojen, kalatalouden ja meren luonnonvarojen kestävää kehitystä AKT-valtioiden yksinomaisilla talousvyöhykkeillä; yhteisön ja AKT-val- tioiden välillä mahdollisesti neuvoteltavissa kalastusalan sopimuksissa on otettava tämän alan kehitysstrategiat asianmukaisesti huomioon,

lis-poliittinen tausta ja institutionaaliset valmiudet, sillä varmis- e) talouden ja tekniikan infrastruktuuria ja palveluja, myös

tetaan ohjelmien köyhyyden vähentämistä ja sosiaalipalvelujen liikennettä, televiestintäjärjestelmiä ja viestintäpalveluja, saantia edistävä vaikutus, ja se perustuu seuraaville periaatteille: sekä tietoyhteiskunnan kehittämistä,

a) AKT-valtioilla on ensisijainen vastuu ratkaistavien ongel- f) kilpailukykyisen teollisuuden, kaivostoiminnan ja ener- mien analysoimisesta sekä uudistusten suunnittelusta ja gia-alan kehittämistä rohkaisemalla yksityissektorin osal- toteutuksesta, listumista ja kehittämistä,

b) tukiohjelmat mukautetaan kunkin AKT-valtion tilantee- seen, ja niissä otetaan huomioon näiden valtioiden yhteis- kuntaolot, kulttuuri ja ympäristö,

c) AKT-valtioiden oikeus määritellä kehitystä koskevien strategioiden ja painopisteiden suunta ja järjestys tunnus-

g) kaupan kehittämistä, myös oikeudenmukaisen kaupan edistämistä,

h) yritysten, rahoitus- ja pankkialan sekä puiden palvelualo- jen kehittämistä,

tetaan ja sitä kunnioitetaan, i) matkailun kehittämistä,

d) uudistusten tahdin on oltava realistinen sekä kunkin j) tieteen, tekniikan ja tutkimuksen infrastruktuurin ja pal- AKT-valtion edellytysten ja voimavarojen mukainen, ja velujen kehittämistä, myös uusien teknologioiden paran-

tamista, siirtoa ja käyttöönottoa, ja

e) vahvistetaan taloudellisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia

ja politiikkoja koskevaa, kansalaisille suunnattua tiedo- k) tuotannonalojen toimintaedellytysten vahvistamista eri-

tusta. tyisesti julkisella ja yksityisellä sektorilla.

24 artikla c) sisällyttämään väestökysymykset kehitysstrategioihin li- sääntymiseen liittyvän terveyden, perusterveydenhuollon

Matkail u

Yhteistyöllä pyritään matkailualan kestävään kehittämiseen AKT-valtioissa ja niiden alueita pienemmissä yksiköissä tun-

ja perhesuunnittelun parantamiseksi sekä naisten suku- puolielinten silpomisen ehkäisemiseksi,

d) edistämään HI-viruksen ja aidsin torjuntaa,

nustamalla matkailun kasvava merkitys AKT-valtioiden palve- e) parantamaan talousveden saatavuutta ja puhtaan veden lualan kasvulle ja niiden osuuden laajenemiselle maailmankau- saantia sekä huolehtimaan asianmukaisesta viemäröin- pasta, sen kyky vireyttää talouden muita sektoreita ja siihen nistä,

sisältyvät mahdollisuudet vaikuttaa köyhyyden poistamiseen.

Yhteistyöohjelmilla ja -hankkeilla tuetaan AKT-valtioiden pyr- kimyksiä oikeudellisen ja institutionaalisen kehyksen luomi- seksi ja kehittämiseksi, niiden edellytyksiä laatia ja panna

f) varmistamaan, että kaikille on tarjolla heidän maksuky- kynsä mukainen ja riittävä suoja tukemalla kustannuksil- taan alhaisia ja vähätuloisille tarkoitettuja asunto-ohjel- mia ja parantamalla kaupunkisuunnittelua, sekä

täytäntöön matkailualan kestävän kehityksen politiikkoja ja g) rohkaisemaan sosiaalisen vuoropuhelun tarjoamien osal- ohjelmia sekä muun muassa alan kilpailuaseman parantamista listumiskeinojen edistämistä ja sosiaalisten perusoikeuk- erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta, investointien sien kunnioittamista.

tukemista ja edistämistä, tuotekehitystä, myös AKT-valtioiden

alkuperäiskulttuurien kehittämistä, sekä matkailualan ja talou- den muiden sektorien välisten kytkentöjen vahvistamista.

2 JAKSO

2. Yhteistyöllä tuetaan myös sosiaalialan toimintaedellytys- ten kehittämistä, kuten sosiaalipolitiikan suunnittelua sekä sosiaalialan hankkeiden ja ohjelmien nykyaikaisia johtamisme- netelmiä koskevia koulutusohjelmia, tekniseen innovointiin ja tutkimukseen kannustavia politiikkoja, paikallisen asiantunte- muksen kehittämistä ja kumppanuuksien edistämistä sekä kansallisen ja/tai alueellisen tason pyöreän pöydän keskuste- luja.

Sosiaalialan ja yksilön kehitys

25 artikla

Sos i aalia lan k ehitt ämine n

3. Yhteistyöllä edistetään ja tuetaan sosiaaliseen suojeluun ja sosiaaliturvaan liittyvien politiikkojen ja järjestelmien kehit- tämistä ja täytäntöönpanoa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi sekä oman avun ja yhteisöllisen yhteisvastuun edistämiseksi. Tuen antamisessa keskitytään muun muassa taloudelliseen yhteisvastuuseen perustuvien aloitteiden kehittä- miseen erityisesti perustamalla paikalliset tarpeet ja toimijat huomioon ottavia sosiaalialan kehitysrahastoja.

1. Yhteistyöllä tuetaan AKT-valtioiden pyrkimyksiä kehittää 26 artikla

yleisiä ja alakohtaisia politiikkoja ja uudistuksia, joilla paranne-

taan perusinfrastruktuurin ja -sosiaalipalvelujen kattavuutta, Nuori s o laatua ja saantia sekä otetaan huomioon paikalliset tarpeet ja

yhteiskunnan kaikkein huono-osaisimpien erityistarpeet sekä

vähennetään siten eriarvoisuutta näiden palvelujen saannin osalta. Erityistä huomiota kiinnitetään sen varmistamiseen, että yhteiskunnan varoja käytetään riittävässä määrin sosiaalialalla.

Tässä yhteydessä yhteistyöllä pyritään

a) parantamaan yleissivistävää ja ammatillista koulutusta

Yhteistyöllä tuetaan myös johdonmukaisen ja kattavan politii- kan laatimista nuorten voimavarojen hyödyntämiseksi, jotta he yhteiskuntaan paremmin sopeutuneina voisivat hyödyntää kykyjään täysimääräisesti. Tässä yhteydessä yhteistyöllä tue- taan politiikkoja, toimenpiteitä ja toimintaa, joiden tavoitteena on

sekä kehittämään teknisiä toimintaedellytyksiä ja taitoja, a) suojella lasten ja nuorten, erityisesti tyttöjen oikeuksia,

b) parantamaan terveydenhoitojärjestelmiä ja ravitsemusta, b) edistää nuorten taitoja, energiaa, kekseliäisyyttä ja kykyjä

poistamaan nälkä ja aliravitsemus sekä huolehtimaan heidän taloudellisten, yhteiskunnallisten ja kulttuuristen

riittävästä elintarvikkeiden tarjonnasta ja elintarviketur- mahdollisuuksiensa vahvistamiseksi ja työllistymismah-

vasta, dollisuuksiensa lisäämiseksi tuotannollisella alalla,

c) auttaa yhteiskunnan instituutioita antamaan lapsille mah- d) nopeuttamaan AKT-valtioiden talouksien monipuolistu-

dollisuus kehittää fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja talou- mista sekä alueita ja sitä pienempiä yksiköitä koskevien

dellisia voimavarojaan, ja yhteistyöpolitiikkojen koordinointia ja yhdenmukaista- mista, ja

d) sopeuttaa selkkausten jälkeisissä olosuhteissa elävät lapset e) edistämään ja laajentamaan AKT-valtioiden sisäistä ja uudelleen yhteiskuntaan kuntoutusohjelmien avulla. niiden välistä kauppaa sekä kauppaa kolmansien maiden

kanssa.

27 artikla 29 artikla

Kul ttuuri n keh ittäm inen Alu eell inen t a l o u de lline n y hde ntym inen

Kulttuurialan yhteistyöllä pyritään

Alueellista taloudellista yhdentymistä koskevalla yhteistyöllä tuetaan

a) sisällyttämään kulttuuriulottuvuus kaikkiin kehitysyhteis- a) seuraavien tahojen toimintaedellytysten kehittämistä ja työn tasoihin, vahvistamista:

b) tunnustamaan, säilyttämään ja edistämään kulttuuriin perustuvia arvoja ja identiteettejä kulttuurien välisen vuoropuhelun mahdollistamiseksi,

c) tunnustamaan, säilyttämään ja edistämään kulttuuriperin- nön arvoa ja tukemaan alan toimintaedellytysten kehittä-

i) AKT-valtioiden alueellisen yhteistyön ja yhdentymi- sen edistämiseksi perustamat alueellista yhdentymis- tä toteuttavat instituutiot ja järjestöt, ja

ii) kansalliset hallinnot ja parlamentit alueellista yhden- tymistä koskevissa kysymyksissä,

mistä, ja b) vähiten kehittyneiden AKT-valtioiden osallistumista alu- eellisten markkinoiden luomiseen ja siitä saatavien hyöty-

d) kehittämään kulttuuriteollisuutta ja parantamaan kulttuu- rihyödykkeiden ja -palvelujen markkinoille pääsyä.

3 JAKSO

Alueellinen yhteistyö ja yhdentyminen

jen jakamista,

c) alakohtaisten uudistuspolitiikkojen täytäntöönpanoa aluetasolla,

d) kaupan ja maksujen vapauttamista,

e) rajat ylittävien, sekä kotimaisten että ulkomaisten inves- tointien sekä muiden alueiden tai tätä pienempien yksi- köiden taloudellista yhdentymistä koskevien aloitteiden edistämistä, ja

f) alueellisesta yhdentymisestä johtuvien siirtymäkauden

28 artikla nettokustannusten aiheuttamien vaikutusten huomioon ottamista julkisyhteisöjen tuloissa ja maksutaseessa.

Y l einen l äh es ty mi s t ap a

Yhteistyöllä tuetaan tehokkaasti niiden tavoitteiden ja paino- pisteiden toteutumista, jotka ATK-valtiot ovat asettaneet itsel- leen osana alueiden ja tätä pienempien yksiköiden yhteistyötä

30 artikla

A l ue elli nen y htei sty ö

ja yhdentymistä, alueiden välinen ja AKT-valtioiden keskinäi- 1. Alueellisen yhteistyön alalla tuetaan monia, hyvin erilai- nen yhteistyö mukaan luettuina. Alueelliseen yhteistyöhön sia toiminnallisia ja aihepiirikohtaisia aloja, joilla ratkotaan voivat osallistua myös merentakaiset maat ja alueet sekä erityisesti yhteisiä ongelmia ja hyödynnetään mittakaavaetuja, syrjäisimmät alueet. Tässä yhteydessä yhteistyötuella pyritään kuten

a) edistämään AKT-valtioiden asteittaista integroitumista maailmantalouteen,

b) nopeuttamaan taloudellista yhteistyötä ja kehitystä AKT-

a) infrastruktuuria, erityisesti liikenteen ja tietoliikenteen aloilla, sen käyttövarmuutta ja siihen liittyviä palveluja, myös alueellisten mahdollisuuksien kehittämistä tieto- ja viestintätekniikan alalla,

valtioiden alueilla ja niiden välillä, b) ympäristöä, vesivarojen hallintaa ja energia-alaa,

c) edistämään henkilöiden, tavaroiden, palvelujen, pää- c) terveyttä sekä yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, oman, työvoiman ja teknologian vapaata liikkuvuutta

AKT-valtioiden kesken, d) tutkimusta ja teknologista kehittämistä,

e) suuronnettomuuksiin varautumista ja niiden vaikutusten iv) tuotantoresurssien, erityisesti maaomaisuuden ja

lieventämistä koskevia alueellisia aloitteita, ja

f) muita aloja, kuten asevalvontaa sekä huumeiden, järjes- täytyneen rikollisuuden, rahanpesun, lahjonnan ja kor- ruption torjuntaa.

luoton saanti sekä työmarkkinoille pääsy, ja

v) naisten ottaminen erityisellä tavalla huomioon hä- täapu- ja jälleenrakennustoimissa.

32 artikla

2. Yhteistyöllä tuetaan myös AKT-valtioiden välisiä ja nii- Y m pär i s t ö j a l uonnonvar at den sisäisiä yhteistyöjärjestelyjä ja -aloitteita.

3. Yhteistyöllä helpotetaan alueellisen poliittisen vuoropu- helun edistämistä ja kehittämistä seuraavilla aloilla: selkkausten estäminen ja ratkaiseminen, ihmisoikeudet ja demokratisointi sekä kehityksen eri toimijoiden välinen vaihto, verkottuminen ja liikkuvuuden edistäminen erityisesti kansalaisyhteiskun- nassa.

4 JAKSO

Aihepiirikohtaiset ja läpileikkaavat kysymykset

31 artikla

S uku puo lik y s y m y k s e t

Yhteistyöllä autetaan vahvistamaan sellaisia politiikkoja ja

1. Yhteistyössä ympäristönsuojelun sekä luonnonvarojen kestävän käytön ja hallinnan aloilla pyritään

a) ottamaan huomioon ympäristön kestävä kehitys kaikilla kehitysyhteistyön osa-alueilla sekä eri toimijoiden toteut- tamissa tukiohjelmissa ja -hankkeissa,

b) kehittämään ja/tai vahvistamaan ympäristönhoidon tie- teellisiä, teknisiä, inhimillisiä ja institutionaalisia toimin- taedellytyksiä kaikkien ympäristöalan toimijoiden edun mukaisesti,

c) tukemaan erityistoimia ja -järjestelyjä, joilla ratkotaan kestävän kehityksen kannalta kriittisiä kysymyksiä, ja ottamaan huomioon nykyiset ja myöhemmin tehtävät, mineraali- ja luonnonvaroja koskevat alueelliset ja kan- sainväliset sitoumukset, jotka koskevat esimerkiksi

i) trooppisia metsiä, vesivaroja, rannikkojen ja meren luonnonvaroja sekä kalavaroja, luonnonvaraista kas- vistoa ja eläimistöä, maalajikerrostumia ja luonnon monimuotoisuutta,

ohjelmia, joilla parannetaan ja laajennetaan miesten ja naisten ii) herkästi haavoittuvien ekosysteemien (esim. koralli- yhdenvertaista osallistumista sekä pyritään varmistamaan se riuttojen) suojelua,

kaikilla politiikan, talouden, yhteiskunnan ja kulttuurin osa-

aloilla. Yhteistyöllä parannetaan kaikkien niiden resurssien

saantia, joita naiset tarvitsevat perusoikeuksiensa hyödyntämi- seksi täysimääräisesti. Yhteistyöllä luodaan erityisesti tarkoituk- senmukainen kehys

iii) uusiutuvia energialähteitä, erityisesti aurinkoener- giaa ja energiatehokkuutta,

iv) maaseudun ja kaupunkien kestävää kehittämistä,

v) aavikoitumista, kuivuutta ja metsien häviämistä,

a) sukupuolisensitiivisen lähestymistavan ja sukupuolikysy- mysten sisällyttämiseksi kaikkiin kehitysyhteistyön tasoi- hin, myös talouspolitiikkaan, strategioihin ja toimiin, sekä

b) naisia suosivien erityistoimenpiteiden käyttöönoton roh-

vi) innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä kaupunkien ympäristöongelmiin, ja

kaisemiseksi, esimerkiksi: vii) kestävään kehitykseen perustuvan matkailun edistä- mistä,

i) osallistuminen kansalliseen ja paikalliseen politii-

kantekoon, d) ottamaan huomioon vaarallisen jätteen kuljetus- ja käsit- telykysymykset.

ii) tuki naisjärjestöille,

iii) perussosiaalipalvelujen, erityisesti yleissivistävän ja

2. Yhteistyössä otetaan huomioon myös

ammatillisen koulutuksen, terveydenhoidon ja per- a) pienten AKT-saarivaltioiden haavoittuvuus erityisesti il-

hesuunnittelun saanti, mastonmuutoksen aiheuttaman uhan suhteen,

b) kuivuus- ja aavikoitumisongelman paheneminen erityi- a) julkishallinnon uudistamista ja ajanmukaistamista, sesti vähiten kehittyneissä ja sisämaavaltioissa, ja

c) instituutioiden ja toimintaedellytysten kehittäminen.

b) oikeudellisia uudistuksia ja oikeusjärjestelmien nykyai-

kaistamista,

c) julkistalouden hoidon parantamista ja vahvistamista,

d) pankki- ja rahoitusalan uudistusten nopeuttamista,

33 artikla e) julkisen varainhoidon parantamista ja julkisten hankinta- menettelyjen uudistamista, ja

I n s tit uutioid en ja toim intaed ell yty s te n f) politiikan, hallinnon, talouden ja rahoituksen hajautta- k e hittä mine n mista.

1. Yhteistyössä otetaan järjestelmällisesti huomioon institu- tionaaliset näkökohdat, ja sillä tuetaan AKT-valtioiden pyrki- myksiä kehittää ja vahvistaa sellaisia rakenteita, instituutioita ja menettelyjä, joiden avulla

4. Yhteistyöllä tuetaan myös julkisen sektorin kriittisten toimintaedellytysten palauttamista ja/tai vahvistamista sekä sellaisia instituutioita, joita markkinatalouden toiminta edellyt- tää. Erityisesti tuetaan

a) markkinatalouden toiminnan mahdollistavien oikeudel-

a) edistetään ja tuetaan demokratiaa, ihmisarvoa, sosiaalista listen ja sääntelyyn liittyvien valmiuksien kehittämistä, oikeudenmukaisuutta ja moniarvoisuutta yhteiskuntien kilpailu- ja kuluttajapolitiikka mukaan luettuina,

sisäistä ja keskinäistä monimuotoisuutta kunnioittaen,

b) edistetään ja tuetaan kaikkien ihmisoikeuksien ja perusva- pauksien yleismaailmallista ja ehdotonta kunnioittamista ja suojelua,

c) kehitetään ja vahvistetaan oikeusvaltiota ja parannetaan oikeussuojaa niin, että samanaikaisesti taataan oikeuslai-

b) politiikan analysointi-, suunnittelu-, muotoilu- ja täytän- töönpanovalmiuksien parantamista erityisesti talouden, yhteiskunnan, ympäristön, tutkimuksen, tieteen, teknolo- gian ja innovaatioiden aloilla,

c) rahoitus- ja rahalaitosten nykyaikaistamista, vahvistamis- ta ja uudistamista sekä menettelyjen kehittämistä,

tosten korkea taso ja riippumattomuus, ja d) niiden toimintaedellytysten kehittämistä paikallis- ja kun-

tatasolla, joita tarvitaan hajauttamispolitiikan täytäntöön

d) varmistetaan kaikkien julkisten laitosten avoin ja vastuul- panemiseksi ja kansalaisten osallistumiseksi kehityspro- linen hallinto. sessiin nykyistä enemmän, ja

e) toimintaedellytysten kehittämistä muilla kriittisillä aloilla,

2. Osapuolet tekevät yhteistyötä lahjonnan ja korruption

esimerkiksi:

torjumiseksi yhteiskunnissaan. i) kansainväliset neuvottelut, ja

ii) ulkoisen tuen hallinnointi ja yhteensovittaminen.

3. Yhteistyöllä tuetaan AKT-valtioiden pyrkimyksiä kehittää

julkisista laitoksistaan kasvua ja kehitystä edistäviä ja parantaa 5. Yhteistyö käsittää kaikki alat ja osa-alueet valtiosta

merkittävästi julkisten palvelujen tehokkuutta, koska niillä on riippumattomien toimijoiden mukaantulon edistämiseksi ja

vaikutusta tavallisten ihmisten elämään. Tässä yhteydessä niiden toimintaedellytysten kehittämiseksi sekä niiden ja kan-

yhteistyöllä tuetaan julkisen sektorin uudistamista, järkeistä- sallisten viranomaisten välisten tiedotus-, vuoropuhelu ja neu-

mistä ja nykyaikaistamista. Yhteistyöllä tuetaan erityisesti vottelumekanismien vahvistamiseksi myös aluetasolla.

II OSASTO

TALOUDELLINEN JA KAUPALLINEN YHTEISTYO¨

1 LUKU hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia keinoja edellä asetet- tujen tavoitteiden saavuttamiseksi kohdistamalla tarkastelu tarjonnan ja kysynnän ongelmiin. Tässä yhteydessä kiinnite-

Tavoitteet ja periaatteet tään erityistä huomiota kaupan kehittämistoimiin keinona

vahvistaa AKT-valtioiden kilpailukykyä. Yhteisön tukemissa AKT-valtioiden kehitysstrategioissa painotetaan sen vuoksi

34 artikla

T a voitteet

kaupan kehittämistä asian edellyttämällä tavalla.

2. Taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö rakentuu alueellis-

1. Taloudellisella ja kaupallisella yhteistyöllä pyritään edis- ta yhdentymistä koskeville AKT-valtioiden aloitteille, ja siinä tämään AKT-valtioiden sujuvaa ja asteittaista integroitumista otetaan huomioon, että alueellinen yhdentyminen on avainase- maailmantalouteen niin, että niiden poliittiset valinnat ja massa integroitaessa AKT-valtioita maailmantalouteen. ensisijaiset kehitystavoitteet otetaan asianmukaisesti huo-

mioon ja siten edistetään kestävää kehitystä ja köyhyyden poistamista AKT-valtioissa.

2. Taloudellisen ja kaupallisen yhteistyön perimmäisenä tavoitteena on mahdollistaa AKT-valtioiden täysipainoinen osallistuminen kansainväliseen kauppaan. Tässä yhteydessä otetaan erityisesti huomioon AKT-valtioiden tarve osallistua aktiivisesti monenvälisiin kauppaneuvotteluihin. AKT-valtioi- den nykyinen kehitystaso huomioon ottaen taloudellisessa ja kaupallisessa yhteistyössä pyritään siihen, että AKT-valtiot pystyvät hallitsemaan maailmanlaajuistumisen asettamia haas- teita ja mukautumaan asteittain kansainvälisen kaupan uusiin ehtoihin; näin helpotetaan niiden siirtymistä vapaaseen maail- mantalouteen.

3. Tästä varten taloudellisessa ja kaupallisessa yhteistyössä pyritään parantamaan AKT-valtioiden tuotanto-, toimitus- ja kaupankäyntivalmiuksia sekä niiden edellytyksiä houkutella investointeja. Lisäksi yhteistyöllä pyritään luomaan uutta kau- pankäyntidynamiikkaa sopimuspuolten välille, vahvistamaan AKT-valtioiden kauppa- ja investointipolitiikkaa sekä paranta- maan niiden valmiuksia käsitellä kaikkia kaupan alan kysy-

3. Taloudellisessa ja kaupallisessa yhteistyössä otetaan huo- mioon AKT-valtioiden ja alueiden erilaiset tarpeet ja kehitysta- so. Tässä yhteydessä osapuolet vahvistavat sitoumuksensa varmistaa kaikille AKT-valtioille erityis- ja erilliskohtelu, jatkaa vähiten kehittyneiden AKT-valtioiden erityiskohtelua ja ottaa pienten valtioiden, sisämaavaltioiden ja saarivaltioiden haavoit- tuva asema asianmukaisesti huomioon.

2 LUKU

Uudet kauppajärjestelyt

myksiä. 36 artikla

4. Taloudellisessa ja kaupallisessa yhteistyössä noudatetaan täysin WTO:n määräyksiä erityis- ja erilliskohtelu mukaan luettuina, osapuolten molemminpuoliset edut ja niiden kehi- tystaso huomioon ottaen.

35 artikla

Peri aattee t

Y k sity iskohtaiset s ää nnö t

1. Edellä esitetyt tavoitteet ja periaatteet huomioon ottaen osapuolet sopivat tekevänsä uusia Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjen mukaisia kaupankäyntijärjestelyjä, joilla pois- tetaan asteittain niiden välisen kaupan esteitä ja vahvistetaan yhteistyötä kaikilla kauppaan liittyvillä aloilla.

1. Taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö perustuu todelli-

seen, vahvistettuun ja strategiseen kumppanuuteen. Se perus- 2. Osapuolet sopivat, että uudet kaupankäyntijärjestelyt

tuu myös kattavaan lähestymistapaan, joka rakentuu aiempien otetaan käyttöön asteittain, ja tunnustavat, että valmisteluvaihe

AKT–EY-sopimusten vahvuuksille ja saavutuksille, ja jossa on näin ollen tarpeen.

3. Uusiin kaupankäyntijärjestelyihin siirtymiseen helpotta- 6. Yhteisö arvioi vuonna 2004 sellaisten muiden kuin

miseksi pidetään neljännen AKT–EY-yleissopimuksen nojalla vähiten kehittyneiden maiden tilannetta, jotka yhteisön kanssa

sovelletut ei-vastavuoroiset kauppaedut valmisteluvaiheen ajan neuvoteltuaan päättävät, että ne eivät ole valmiita tekemään

voimassa kaikkien AKT-valtioiden osalta tämän sopimuksen talouskumppanuussopimuksia, ja tarkastelee kaikkia vaihtoeh-

liitteessä V määritellyin ehdoin. toisia mahdollisuuksia luoda näitä maita varten uusi kaupan alan kehys, joka vastaa niiden senhetkistä tilannetta ja on WTO:n sääntöjen mukainen.

4. Tässä yhteydessä osapuolet vahvistavat tämän sopimuk- sen liitteeseen V liitettyjen perushyödykkeitä koskevien pöytä-

kirjojen merkityksen. Ne ovat yhtä mieltä tarpeesta tarkastella 7. Talouskumppanuussopimuksia koskevissa neuvotte- kyseisiä pöytäkirjoja uusien kaupankäyntijärjestelyjen yhtey- luissa pyritään erityisesti vahvistamaan aikataulu osapuolten dessä, erityisesti sitä, miten yhteensopivia ne ovat WTO:n välisen kaupan esteiden asteittaiselle poistamiselle WTO:n sääntöjen kanssa; tarkoituksena on suojata niiden tarjoamat asianomaisten sääntöjen mukaisesti. Yhteisön puolelta kaupan edut pitäen mielessä sokeria koskevan pöytäkirjan erityinen vapauttaminen perustuu yhteisön voimassa olevaan säännös- oikeusasema. töön, ja sen tavoitteena on AKT-valtioiden markkinoille pääsyn

parantaminen nykyisestään muun muassa alkuperäsääntöjä

tarkistamalla. Neuvotteluissa otetaan huomioon kehitystaso ja

37 artikla

Xxxxxxxx y t

kaupan alan toimenpiteiden sosio-ekonomiset vaikutukset AKT-valtioille sekä niiden edellytykset mukauttaa taloutensa vapauttamisprosessiin. Tästä syystä neuvottelut ovat mahdolli- simman joustavia vahvistettaessa riittävän siirtymäkauden kesto ja lopullinen tuotekate, ja niissä otetaan huomioon herkät alat sekä epäsymmetria tariffien poistamista koskevissa

1. Talouskumppanuussopimukset neuvotellaan valmistelu- aikatauluissa niin, että kulloinkin voimassa olevia WTO:n vaiheen aikana, joka päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta sääntöjä noudatetaan.

2007. Uusia kaupankäyntijärjestelyjä koskevat viralliset neu-

vottelut alkavat syyskuussa 2002, ja uudet järjestelyt tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008, paitsi jos osapuolet

sopivat aiemmasta ajankohdasta.

2. Kaikki tarvittavat toimenpiteet toteutetaan sen varmista- miseksi, että neuvottelut saadaan menestykselliseen päätökseen

8. Osapuolet tekevät tiivistä yhteistyötä WTO:ssa puolus- taakseen sovittuja järjestelyjä erityisesti käytettävissä olevan joustovaran osalta.

valmisteluvaiheen kuluessa. Tätä varten uusia kaupankäyntijär- 9. Yhteisö aloittaa vuoteen 2000 mennessä prosessin, jonka jestelyjä koskevien virallisten neuvottelujen alkamista edeltävä ansiosta monenvälisten kauppaneuvottelujen loppuun men- aika käytetään tehokkaasti neuvottelujen alkuvalmistelujen nessä ja viimeistään vuonna 2005 kaikista vähiten kehittyneistä tekemiseen. maista peräisin olevat lähes kaikki tuotteet saavat tullittoman

pääsyn markkinoille. Prosessi rakentuu neljännen AKT–EY-

yleissopimuksen voimassa oleviin kaupan alan määräyksiin, ja

3. Valmisteluvaihetta käytetään myös AKT-valtioiden julki- sen ja yksityisen sektorin toimintaedellytysten kehittämiseen kilpailukykyä vahvistavat toimenpiteet mukaan luettuina, alu- eellisten järjestöjen vahvistamiseen ja alueellista kaupallista yhdentymistä koskevien aloitteiden sekä tarvittaessa talousar- vion sopeuttamisen ja julkisen talouden uudistamisen tukemi-

sen avulla yksinkertaistetaan ja tarkistetaan vähiten kehittynei- den maiden vientiin sovellettavia alkuperäsääntöjä, myös ku- mulaatiomääräyksiä.

seen, infrastruktuurin nykyaikaistamiseen ja kehittämiseen 38 artikla

sekä investointien edistämiseen.

Y h te inen k aup a n a l a n m inisterikom itea

4. Osapuolet tarkastelevat säännöllisesti valmistelujen ja

rikomitea.

1. Perustetaan AKT:n ja EY:n yhteinen kaupan alan ministe-

neuvottelujen etenemistä ja suorittavat vuonna 2006 kaikille maille suunniteltujen järjestelyjen virallisen ja kattavan tarkas- telun sen varmistamiseksi, että valmisteluihin tai neuvottelui- hin ei tarvita lisäaikaa.

5. Talouskumppanuussopimuksia koskevat neuvottelut

2. Kaupan alan ministerikomitea kiinnittää erityistä huo- miota käytäviin monenvälisiin kauppaneuvotteluihin ja tarkas-

aloitetaan niiden AKT-valtioiden kanssa, jotka katsovat ole- telee pidemmälle menevien vapauttamista koskevien aloittei-

vansa siihen valmiita, niiden tarkoituksenmukaisena pitämällä den vaikutuksia AKT:n ja EY:n väliseen kauppaan sekä AKT-

tasolla ja AKT-valtioiden ryhmän sopimien menettelyjen mu- valtioiden talouskehitystä. Se tekee tarvittavia suosituksia

kaisesti AKT-valtioiden alueellinen yhdentymisprosessi huo- AKT–EY-kaupankäyntijärjestelyihin perustuvien etujen säilyt-

mioon ottaen. tämiseksi.

3. Kaupan alan ministerikomitea kokoontuu vähintään 2. Ne vahvistavat valmiutensa vauhdittaa keskinäisiä neu-

kerran vuodessa. Ministerineuvosto vahvistaa sen työjärjestyk- vottelujaan perushyödykkeitä käsittelevissä kansainvälisissä

sen. Komitea koostuu AKT-valtioiden ja yhteisön edustajista. yhteyksissä ja organisaatioissa.

3 LUKU

Yhteistyö kansainvälisissä yhteyksissä

39 artikla

Yl ei s e t m ää r ä yk se t

3. Tätä tarkoitusta varten vaihdetaan kumman tahansa osapuolen pyynnöstä näkemyksiä

– voimassa olevien kansainvälisten sopimusten tai hallitus- tenvälisten erityistyöryhmien toiminnasta niiden paranta- miseksi ja tehostamiseksi markkinoilla vallitsevien suun- tausten mukaisesti, ja

– silloin, kun ehdotetaan kansainvälisen sopimuksen teke- mistä tai uusimista tai hallitustenvälisen erityistyöryhmän perustamista.

1. Osapuolet korostavat, miten tärkeää on niiden aktiivinen toiminta WTO:ssa ja muissa asianmukaisissa kansainvälisissä järjestöissä, siten, että ne liittyvät järjestöjen jäseniksi ja seuraamalla tiiviisti niissä vireillä olevia asioita ja niiden toimintaa.

Tällaisen näkemysten vaihdon tavoitteena on kunkin osapuo- len etujen huomioon ottaminen, ja sitä voidaan tarvittaessa harjoittaa kaupan alan ministerikomiteassa.

2. Osapuolet sopivat tekevänsä tiivistä yhteistyötä yhteisten

4 LUKU

Palvelujen kauppa

etujensa määrittelemiseksi ja edistämiseksi kansainvälisessä talouden ja kaupan alan yhteistyössä, erityisesti WTO:ssa, muun muassa osallistumalla tulevien monenvälisten kauppa- neuvottelujen esityslistan laatimiseen ja käsittelyyn. Tässä

yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota AKT-valtioista pe- 41 artikla

räisin olevien tuotteiden yhteisön ja muille markkinoille pääsyn

edistämiseen. Yl ei s e t m ää r ä yk se t

3. Osapuolet ovat yksimielisiä myös siitä, että WTO:n 1. Osapuolet korostavat palvelujen kasvavaa merkitystä sääntöjen on oltava joustavia AKT-valtioiden kehitystason ja kansainvälisessä kaupassa ja niiden merkittävää osuutta talou- sen huomioon ottamiseksi, mitä vaikeuksia niillä on velvoittei- dellisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä.

densa täyttämisessä. Ne ovat yhtä mieltä myös siitä, että AKT-

valtiot tarvitsevat teknistä apua sitoumustensa täytäntöönpa-

noon. 2. Osapuolet vahvistavat palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) yhteydessä tekemänsä sitoumukset ja korostavat tar- vetta soveltaa palvelujen AKT-toimittajiin erityis- ja erilliskoh-

4. Yhteisö sopii auttavansa AKT-valtioita niiden pyrkimyk- sissä liittyä tämän sopimuksen määräysten mukaisesti kyseis- ten järjestöjen aktiivisiksi jäseniksi siten, että se kehittää

telua.

tarvittavia valmiuksia osallistua asianmukaisten sopimusten 3. Kaupan ja palvelujen asteittaista vapauttamista koske- neuvottelemiseen, tekemiseen, valvontaan ja täytäntöönpa- vissa neuvotteluissa yhteisö sitoutuu GATS-sopimuksen XIX noon. artiklan mukaisesti suhtautumaan myönteisesti AKT-valtioiden

ensisijaisiin, EY:n aikataulun kehittämistä koskeviin tavoittei-

siin niiden erityistarpeiden täyttämiseksi.

40 artikla

Per us hyö d ykk eet

1. Osapuolet tunnustavat tarpeen varmistaa perushyödyk-

4. Osapuolet sopivat tavoitteekseen laajentaa kumppanuut- taan talouskumppanuussopimusten mukaisesti ja sen jälkeen, kun ne ovat saaneet kokemusta GATS-sopimuksen mukaisen suosituimmuusvelvoitteen soveltamisesta, koskemaan palvelu- jen vapauttamista GATS-sopimuksen määräysten mukaisesti;

keiden kansainvälisten markkinoiden nykyistä parempi toi- erityisesti kyseeseen tulevat määräykset kehitysmaiden liittymi-

minta ja lisätä niiden avoimuutta. sestä vapauttamista koskeviin sopimuksiin.

5. Yhteisö tukee AKT-valtioiden pyrkimyksiä vahvistaa nii- 3. Lisäksi osapuolet sopivat osallistuvansa täysimääräisesti

den edellytyksiä tarjota palveluja. Erityistä huomiota kiinnite- ja aktiivisesti kaikkiin alalla jatkossa mahdollisesti käytäviin

tään työvoimaan, liiketoimintaan, jakeluun, rahoitukseen, mat- kansainvälisiin neuvotteluihin. kailuun, kulttuuriin ja rakentamiseen liittyviin palveluihin sekä

niihin liittyviin teknisiin palveluihin AKT-valtioiden kilpailuky-

vyn parantamiseksi ja sitä kautta AKT-valtioiden tavara- ja 4. Tätä varten osapuolet toteuttavat toimenpiteitä, joilla palvelukaupan arvon ja määrän lisäämiseksi. tieto- ja viestintätekniikoiden hyödyntäminen tehdään AKT-

valtioiden kansalaisille helpoksi, esimerkiksi

42 artikla

M xxxx u lj etu k se t

1. Osapuolet tunnustavat turvallisessa ja puhtaassa meriym- päristössä harjoitettavien, tehokkaiden ja kustannustehokkai-

– kehittämällä uusiutuvia ja kohtuuhintaisia energialähteitä ja edistämällä niiden käyttöä, ja

– kehittämällä ja hyödyntämällä kustannuksiltaan edullisia ja nykyistä laajempia langattomia verkkoja.

den merikuljetuspalvelujen merkityksen tärkeimpänä kuljetus- 5. Lisäksi osapuolet sopivat vauhdittavansa keskinäistä yh- muotona, jolla helpotetaan kansainvälistä kauppaa ja joka teistyötään tieto- ja viestintätekniikoiden sekä tietoyhteiskun- toimii siten yhtenä talouden ja kaupan kehittämisen taustavoi- nan aloilla. Yhteistyössä keskitytään erityisesti viestintäjärjestel- mista. mien nykyistä parempaan täydentävyyteen ja yhdenmukaisuu-

teen kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla sekä

niiden mukauttamiseen uuden teknologian vaatimuksiin.

2. Osapuolet sitoutuvat edistämään merikuljetusten vapaut- tamista ja tässä tarkoituksessa soveltavat tehokkaasti periaatet- ta, joka koskee syrjimätöntä ja rajoittamatonta pääsyä kansain-

välisille merikuljetusmarkkinoille kaupallisin perustein. 5 LUKU

3. Kukin osapuoli muun muassa myöntää toisen osapuolen kansalaisten tai yritysten liikennöimille laivoille ja jomman- kumman osapuolen alueella rekisteröidyille laivoille vähintään

Kauppaan liityvät alat

samat etuudet kuin omille laivoilleen satamiin pääsyn, sata- 44 artikla

mien infrastruktuurin ja muiden meriliikenteen oheispalvelu-

jen käytön, niihin liittyvien maksujen ja tullipalvelujen sekä lastaukseen ja purkuun tarkoitettujen ankkuripaikkojen ja muiden tilojen osoittamisen osalta.

4. Yhteisö tukee AKT-valtioiden pyrkimyksiä kehittää ja edistää tehokkaita ja kustannustehokkaita merikuljetuspalvelu- ja AKT-valtioissa niiden toimijoiden osuuden kasvattamiseksi kansainvälisissä laivauspalveluissa.

Yl ei s e t m ää r ä yk se t

1. Osapuolet tunnustavat uusien kauppaan liittyvien alojen kasvavan merkityksen pyrittäessä helpottamaan AKT-valtioi- den asteittaista integroitumista maailmantalouteen. Näin ollen ne sopivat vahvistavansa näiden alojen yhteistyötään osallistu- malla täysimääräisesti ja koordinoidusti asianomaisiin kansain- välisiin foorumeihin ja sopimuksiin.

2. Tämän sopimuksen määräysten ja osapuolten sopimien

43 artikla kehitysstrategioiden mukaisesti yhteisö tukee AKT-valtioiden pyrkimyksiä vahvistaa niiden valmiuksia toimia kaikilla kaup-

T i e t o - j a v i estintäte kniik at s e kä tie to y h - paan liittyvillä aloilla, mihin tarvittaessa sisältyy niiden institu- te iskunta tionaalisten puitteiden kehittäminen ja tukeminen.

45 artikla

1. Osapuolet tunnustavat tieto- ja viestintätekniikoiden tärkeän aseman sekä aktiivisen osallistumisen tietoyhteiskun-

taan ennakkoedellytyksiksi sille, että AKT-valtiot onnistuvat Kil p ailu politiik ka integroitumaan maailmantalouteen.

2. Näin ollen ne toistavat voimassa olevien monenvälisten

1. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tehokkaiden ja järkevien kilpailupolitiikkojen ja -sääntöjen laatiminen ja sovel-

sopimusten, erityisesti GATS-sopimukseen liitetyn perustele- taminen ovat ratkaisevassa asemassa pyrittäessä parantamaan

viestinnästä tehdyn pöytäkirjan, yhteydessä tekemänsä sitou- ja turvaamaan investointien kannalta suotuisa toimintaympä-

mukset ja kehottavat niitä AKT-valtioita, jotka eivät vielä ole ristö, kestävä teollistamisprosessi ja avoimuus markkinoille

kyseisten sopimusten osapuolia, liittymään niihin. pääsyssä.

2. Terveen kilpailun vääristymien poistamiseksi sekä kun- 4. Yhteisö, jäsenvaltiot ja AKT-valtiot voivat harkita sopi-

kin AKT-valtion kehitystaso ja erilaiset taloudelliset tarpeet musten tekemistä sellaisia tuotteita koskevien tavaramerkkien

asianmukaisesti huomioon ottaen osapuolet sitoutuvat pane- ja maantieteellisten merkintöjen suojelemiseksi, joilla on eri-

maan täytäntöön kansallisia ja alueellisia sääntöjä ja politiikko- ja. Tähän kuuluu sellaisten yritysten välisten sopimusten, yritysten yhteenliittymien päätösten ja yritysten yhteisten toimintatapojen valvonta ja määrätyissä tapauksissa kieltämi-

tyistä merkitystä jommallekummalle osapuolelle.

nen, joiden tavoitteena tai seurauksena on kilpailun estäminen, 5. Tässä sopimuksessa teollis- ja tekijänoikeuksien piiriin rajoittaminen tai vääristäminen. Edelleen osapuolet sopivat luetaan erityisesti tekijänoikeus mukaan luettuina tietokoneoh- kieltävänsä sen, että yksi tai useampi yritys käyttäisi määräävää jelmien tekijänoikeus ja lähioikeudet, myös taiteelliset mallit,

asemaansa väärin yhteisön markkinoilla tai AKT-valtioiden ja teollinen omaisuus, johon kuuluvat hyödyllisyysmallit,

alueella. patentit, myös bioteknisiä keksintöjä ja kasvilajikkeita tai muita tehokkaita erityisjärjestelmiä koskevat patentit, teollismallit, maantieteelliset merkinnät, myös suojatut alkuperänimitykset, tavaroiden tai palvelujen tavaramerkit, integroitujen piirien

3. Osapuolet sopivat myös vahvistavansa alan yhteistyötään tehokkaiden kilpailupolitiikkojen laatimiseksi ja tukemiseksi tarkoituksenmukaisten kansallisten kilpailuelinten toimesta, jotka asteittain varmistavat sen, että niin yksityiset kuin valtion yritykset soveltavat kilpailusääntöjä tehokkaasti. Tämän alan yhteistyöhön kuuluu erityisesti avustaminen tarkoituksenmu- kaisen lainsäädäntökehyksen laatimisessa ja sen hallinnolli- sessa toimeenpanossa, ottaen huomioon erityisesti vähiten

piirimallit sekä tietokantojen oikeudellinen suoja ja epäterveel-

tä kilpailulta suojautuminen, siten kuin on määrätty teollisuus- omistusoikeuden suojelemista koskevan Pariisin sopimuksen 10 a artiklassa, sekä taitotietoa koskevien julkaisemattomien tietojen suojelua.

kehittyneiden maiden erityistilanne. 6. Lisäksi osapuolet sopivat vahvistavansa alan yhteistyö- tään. Pyynnöstä ja yhteisesti sovituin ehdoin yhteistyö voidaan ulottaa muun muassa seuraaville aloille: teollis- ja tekijänoi- keuksien suojaa ja noudattamista koskevien lakien ja asetusten valmistelu, kyseisten oikeuksien oikeudenhaltijan toimesta tapahtuvan väärinkäytön ja kilpailijoiden toimesta tapahtuvan

46 artikla näiden oikeuksien rikkomisten estäminen, kansallisten ja alu- eellisten virastojen ja muiden elinten perustaminen ja vahvista-

T e o l lis- ja tekijänoike uksien s u o jaam inen

minen, myös tuki toimeenpanoon ja suojeluun osallistuville alueellisille teollis- ja tekijänoikeusjärjestöille henkilöstön kou- lutus mukaan luettuna.

1. Osapuolet tunnustavat tarpeen varmistaa teollis- ja teki- jänoikeuksien, kaupallisen omaisuuden oikeuksien sekä mui- den, teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökoh- dista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’TRIPS-sopimus’, sovelta-

47 artikla

misalaan kuuluvien oikeuksien, myös maantieteellisten mer- S t and a rd o inti ja sertifiointi kintöjen, riittävän ja tehokkaan suojan kansainvälisten

standardien mukaisesti kahdenvälisen kaupan vääristymien ja esteiden vähentämiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta osapuolten kannanottoja monenvälisissä neuvotteluissa.

2. Osapuolet korostavat tässä yhteydessä sitä, miten tärkeää on liittyä WTO-sopimukseen liittyvään teollis- ja tekijänoi- keuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehtyyn TRIPS-

1. Osapuolet sopivat tiivistävänsä yhteistyötään standar-

doinnin, sertifioinnin ja laadunvarmistuksen aloilla poistaak- seen tarpeettomia teknisiä esteitä ja vähentääkseen kyseisillä aloilla vallitsevia keskinäisiä eroavuuksia siten, että helpotetaan kauppaa.

sopimukseen ja biologista monimuotoisuutta koskevaan yleis- Tässä yhteydessä osapuolet vahvistavat WTO-sopimukseen sopimukseen (CBD-yleissopimus). liitetyn kaupan teknisistä esteistä tehdyn sopimuksen (TBT-

sopimus) nojalla tekemänsä sitoumuksen.

3. Ne ovat myös yksimielisiä tarpeesta liittyä kehitystasonsa

mukaisesti kaikkiin TRIPS-sopimuksen I osassa mainittuihin, 2. Yhteistyöllä standardoinnin ja sertifioinnin aloilla pyri-

teollis- ja tekijänoikeuksista sekä kaupallisen omaisuuden tään edistämään osapuolten välillä yhteensopivia järjestelmiä,

oikeuksista tehtyihin kansainvälisiin sopimuksiin. erityisesti:

– TBT-sopimuksen mukaisia, myös alakohtaisia toimenpi- 49 artikla

teitä kansainvälisten teknisten määräysten, standardien ja

vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen käytön lisäämiseksi AKT-valtioiden talouden kehitystaso huo- mioon ottaen,

– yhteistyötä laatujohtamisen ja laadunvarmistuksen aloilla tietyillä AKT-valtioiden kannalta merkittävillä aloilla,

– tukea AKT-valtioiden aloitteille toimintaedellytysten ke- hittämiseksi vaatimustenmukaisuuden arvioinnin, mit- taustoiminnan ja standardoinnin aloilla, ja

Kau ppa ja ym pär i stö

1. Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa edistää kansainvä- lisen kaupan kehittämistä niin, että varmistetaan ympäristön kestävä ja järkevä hoito alan kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten mukaisesti sekä osapuolten kehitystaso asianmu- kaisesti huomioon ottaen. Ne ovat yhtä mieltä siitä, että AKT-valtioiden erityistarpeet ja -vaatimukset olisi otettava huomioon ympäristöalan toimien suunnittelussa ja toteutuk- sessa.

– toimivien yhteyksien kehittämistä AKT-valtioiden sekä 2. Rio de Janeiron periaatteet mielessä pitäen ja sen edis- eurooppalaisten standardointi-, vaatimustenmukaisuu- tämiseksi, että kauppa ja ympäristö tukisivat toisiaan, osapuo- den arviointi- ja sertifiointilaitosten välille. let sopivat vahvistavansa yhteistyötään tällä alalla. Yhteistyön

erityisiä tavoitteita ovat johdonmukaisten kansallisten, alueel- listen ja kansainvälisten politiikkojen laatiminen, ympäristöön liittyvien tuotteiden ja palvelujen laadunvalvonnan vahvistami-

3. Osapuolet sopivat harkitsevansa ajallaan vastavuoroista tunnustamista koskevien sopimusten neuvottelemista aloilla, joilla on niille molemmille taloudellista merkitystä.

nen sekä ympäristöä säästävien tuotantomenetelmien kehittä- minen asianomaisilla aloilla.

50 artikla

48 artikla Kau ppa ja työ e l ä mää k o s kev a t n o r m i t

T e rv e y s- ja ka sv insu o je l u to ime t

1. Osapuolet tunnustavat kunkin osapuolen oikeuden ottaa käyttöön tai saattaa voimaan terveys- ja kasvinsuojelutoimia, jotka ovat tarpeen ihmisten, eläinten tai kasvien elämän tai terveyden suojelemiseksi, edellyttäen, että kyseiset toimet eivät yleisesti ottaen toimi mielivaltaisen syrjinnän tai kaupan peitellyn rajoittamisen muotona. Tätä tarkoitusta varten osa-

1. Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa keskeisimpiin kan- sainvälisesti tunnustettuihin, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) asianomaisissa sopimuksissa määriteltyihin työelämää koske- viin säännöksiin. Erityisesti kyseeseen tulevat järjestäytymisoi- keus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus, pakkotyön poistami- nen, lapsityövoiman pahimpien esiintymismuotojen poistami- nen sekä syrjimättömyys työhönotossa.

seuraavilla aloilla:

kasvinsuojelutoimista tehdyn sopimuksen (SPS-sopimus) yh-

puolet vahvistavat WTO-sopimukseen liitetyn, terveys- ja 2. Osapuolet sopivat vahvistavansa yhteistyötään erityisesti teydessä tekemänsä sitoumukset osapuolten kehitystaso huo-

xxxxx xxxxxx.

2. Edelleen osapuolet sitoutuvat SPS-sopimuksen mukai- sesti vahvistamaan koordinointia, kuulemista ja tiedottamista ehdotettuja terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevien ilmoitus- ten ja niiden soveltamisen osalta aina, kun kyseiset toimet

– asianomaista lainsäädäntöä ja työelämää koskevia sään- nöksiä koskevien tietojen vaihto,

– kansallisen työlainsäädännön laatiminen ja voimassa ole- van lainsäädännön vahvistaminen,

– kasvatukselliset ja tietoisuutta lisäävät ohjelmat, ja

voivat vaikuttaa jommankumman osapuolen etuihin. Ne myös sopivat ennalta järjestettävästä kuulemisesta ja koordinoinnista Codex Alimentariuksen, kansainvälisen eläintautiviraston ja

kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen yhteydessä yh- – kansallisen lainsäädännön ja työelämää koskevien sään- teisten etujensa edistämiseksi. nösten noudattamisesta huolehtiminen.

3. Osapuolet sopivat lujittavansa yhteistyötään AKT-valtioi- 3. Osapuolet sopivat, että työelämää koskevia säännöksiä

den julkisen ja yksityisen sektorin toimintaedellytysten vahvis- ei olisi käytettävä protektionistisiin tarkoituksiin kaupankäyn-

tamiseksi tällä alalla. nissä.

51 artikla 3. Mikään tässä sopimuksessa tai sen nojalla tehdyssä järjestelyssä ei voi estää osapuolten verolainsäädäntönsä asiaa

Kul uttaj a po liti ikka ja ku luttaj i en terv ey - koskevia säännöksiä soveltaessaan tekemästä eroa eri tilan-

de n s uo je lu teessa olevien veronmaksajien välillä erityisesti näiden asuin-

paikan osalta tai sen osalta, minne ne ovat sijoittaneet pää-

1. Osapuolet sopivat vauhdittavansa yhteistyötään kulutta- japolitiikan ja kuluttajien terveyden suojelun alalla niin, että

omansa.

kansallinen lainsäädäntö otetaan asianmukaisesti huomioon 6 LUKU

kaupan esteiden välttämiseksi.

2. Yhteistyöllä pyritään erityisesti parantamaan alan institu- tionaalisia ja teknisiä toimintaedellytyksiä, perustamaan keski-

Yhteistyö muilla aloilla

53 artikla

näiseen tiedotukseen tarkoitettuja, vaarallisia tuotteita koskevia Kal a stu s a l an s o pim uks et nopeita varoitusjärjestelmiä, vaihtamaan tietoja ja kokemuksia

alan sopimuksia, joiden tavoitteena on kestävien ja molempia

misen jälkeisen valvonnan käyttöönotosta ja toiminnasta,

tuotteita ja tuoteturvallisuutta koskevan, markkinoille saatta- 1. Osapuolet ilmoittavat valmiudestaan neuvotella kalastus-

den kalastustoiminnalle.

osapuolia tyydyttävien edellytysten takaaminen AKT-valtioi-

parantamaan kuluttajille annettavia tietoja hinnoista sekä tarjolla olevien tuotteiden ja palvelujen ominaisuuksista, kan- nustamaan riippumattomien kuluttajajärjestöjen ja kuluttajien edustajien välisten yhteyksien luomista, parantamaan kulutta-

japolitiikkojen ja -järjestelmien yhteensopivuutta, ilmoitta- maan lainsäädännön toimeenpanosta ja edistämään yhteistyötä haitallisten tai sopimattomien liiketapojen tutkimisessa sekä panemaan täytäntöön vientikieltoja osapuolten välisessä sel- laisten tavaroiden ja palvelujen kaupassa, joiden markkinoille saattaminen on kielletty niiden tuotantomaassa.

2. Tällaisia sopimuksia tehtäessä tai täytäntöön pantaessa AKT-valtiot eivät saa harjoittaa syrjintää yhteisöä kohtaan tai jäsenvaltioiden kesken, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kehitysmaiden välisiä erityisjärjestelyjä samalla maantieteelli- sellä alueella, vastavuoroiset kalastusalan järjestelyt mukaan luettuina. Myöskään yhteisö ei saa harjoittaa AKT-valtioita kohtaan syrjintää.

52 artikla 54 artikla

Ve r o t u st a k os ke v a p o i k ke u s l a us e k e

Elin t arv i ketu rva

1. Yhteisö sitoutuu saatavilla olevien maataloustuotteiden

1. Tämän sopimuksen määräysten mukaisesti myönnetty osalta huolehtimaan siitä, että vientituet voidaan vahvistaa suosituimmuuskohtelu tai mikä tahansa tämän sopimuksen nykyistä aiemmin kaikille AKT-valtioille sen tuotevalikoiman nojalla tehty järjestely ei koske nykyisiä tai tulevia veroetui- osalta, joka on määritelty kyseisten valtioiden ilmoittamien suuksia, joita osapuolet myöntävät kaksinkertaisen verotuksen elintarviketarpeiden perusteella.

välttämisestä tehtyjen sopimusten tai muiden verotusjärjestely-

jen tai kansallisen verolainsäädännön perusteella, sanotun 2. Ennakkovahvistus tehdään vuodeksi, ja sitä sovelletaan kuitenkaan rajoittamatta liitteessä IV olevan 31 artiklan mää- kunakin vuonna tämän sopimuksen voimassaolon ajan niin, räysten soveltamista. että tukitaso määritellään komission tavallisesti noudattamien

menetelmien mukaisesti.

2. Mikään tässä sopimuksessa tai sen nojalla tehdyssä järjestelyssä ei voi estää minkään sellaisen toimenpiteen käyt- töönottoa tai toteuttamista, jonka tarkoituksena on estää verojen kiertäminen kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä tehtyjen sopimusten tai muiden verotusjärjestelyjen tai kansal-

3. Niiden AKT-valtioiden, jotka sitä pyytävät osana elintar- viketurvapolitiikkaansa, kanssa voidaan sopia erityisjärjeste- lyistä.

lisen verolainsäädännön verotusta koskevien määräysten ja 4. Edellä 3 kohdassa tarkoitetut erityisjärjestelyt eivät saa

sääntöjen mukaisesti. vaarantaa AKT-valtioiden alueiden tuotantoa ja kauppavirtoja.

4. OSA

KEHITYSRAHOITUSYHTEISTYO¨

I OSASTO

YLEISET MA¨ A¨ RA¨ YKSET

1 LUKU 2. Yhteistyöllä varmistetaan vähiten kehittyneiden AKT- valtioiden erityiskohtelu ja otetaan asianmukaisesti huomioon sisämaa- ja saarivaltioiden haavoittuvuus. Lisäksi pyritään

Tavoitteet, periaatteet, suuntaviivat ja tukikelpoisuus

vastaamaan selkkausten jälkeisessä tilanteessa olevien maiden erityistarpeisiin.

55 artikla 57 artikla

T a voitteet Su untav iiv at

Kehitysrahoitusyhteistyön tavoitteena on riittäviä rahoitusva- roja ja tarkoituksenmukaista teknistä apua antamalla tukea ja edistää AKT-valtioiden pyrkimyksiä saavuttaa tässä sopimuk- sessa asetetut tavoitteet yhteisen edun mukaisesti ja keskinäisen riippuvuuden hengessä.

1. AKT-valtiot ja Euroopan yhteisö panevat tiiviissä yhteis- työssä täytäntöön tämän sopimuksen puitteissa rahoitettavat toimet ja tunnustavat kumppanien olevan yhdenvertaisia.

2. AKT-valtioiden vastuulla on

a) niiden tavoitteiden ja painopisteiden määrittely, joille

56 artikla maaohjelmat perustuvat,

Peri aattee t b) hankkeiden ja ohjelmien valinta,

c) hankkeita ja ohjelmia koskevien asiakirjojen valmistelu ja

1. Kehitysrahoitusyhteistyötä toteutetaan AKT-valtioiden esittely, vahvistamien kehitystä koskevien tavoitteiden, strategioiden ja

d) sopimusten valmistelu, neuvottelu ja tekeminen,

painopisteiden perusteella ja niiden mukaisesti sekä kansallisel- la että alueellisella tasolla. Niiden maantieteelliset, yhteiskun- nalliset ja kulttuuriset erityispiirteet samoin kuin niiden erityi-

set voimavarat otetaan huomioon. Lisäksi yhteistyöllä

e) hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpano ja hallinnointi,

ja

sin eri tasoilla,

a) edistetään paikallista itsehallintaa kaikilla kehitysproses- f) hankkeiden ja ohjelmien ylläpito.

b) ilmennetään keskinäisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin perustuvaa kumppanuutta,

c) korostetaan ennustettavuuden ja varmuuden merkitystä varojen jakamisessa, joka toteutetaan erittäin edullisin

3. Myös tukikelpoiset valtiosta riippumattomat toimijat voivat ehdottaa ja panna täytäntöön ohjelmia ja hankkeita niitä koskevilla aloilla sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellä mainittujen määräysten soveltamista.

ehdoin ja jatkuvasti, 4. AKT-valtiot ja yhteisö vastaavat yhdessä

d) pyritään joustavuuteen ja siihen, että kunkin AKT-valtion tilanne sekä asianomaisen hankkeen tai ohjelman erityis- luonne otetaan huomioon, ja

e) varmistetaan tehokkuus, koordinointi ja johdonmukai-

a) kehitysrahoitusyhteistyötä koskevien suuntaviivojen laa- timisesta yhteisissä toimielimissä,

b) maaohjelmien hyväksymisestä,

suus. c) hankkeiden ja ohjelmien ennakkoarvioinnista,

d) tarjouspyyntöihin ja sopimuksiin osallistumista koske- e) AKT-valtioista tai yhteisöstä peräisin oleville hajautetun

vien ehtojen yhdenvertaisuuden varmistamisesta,

e) hankkeiden ja ohjelmien vaikutusten ja tulosten seuran- nasta ja arvioinnista, ja

f) hankkeiden ja ohjelmien moitteettoman, nopean ja tehok- kaan toimeenpanon varmistamisesta.

yhteistyön toimijoille tai muille valtiosta riippumattomille toimijoille.

2 LUKU

Rahoituksen soveltamisala ja luonne

5. Yhteisö tekee hankkeita ja ohjelmia koskevat rahoitus- päätökset.

59 artikla

Asianomaisen yhden tai useamman AKT-valtion sekä kansalli-

sella että alueellisella tasolla asettamien painopisteiden puit- teissa tukea voidaan antaa sellaisille hankkeille, ohjelmille ja

6. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, kaikki jomman- muille toimintamuodoille, joilla edistetään tässä sopimuksessa kumman osapuolen hyväksyntää edellyttävät päätökset on asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

hyväksyttävä, tai ne katsotaan hyväksytyiksi, 60 päivän ku-

luessa siitä, kun toinen osapuoli on ilmoittanut niistä.

58 artikla

R a hoituske l poisuus

60 artikla

Rah o ituks en so ve ltam isa l a

Tarpeista ja kaikkien soveltuvimmiksi katsottavien toimien lajista riippuen rahoitusta voidaan antaa muun muassa seuraa- vien tukemiseen:

1. Seuraavat tahot tai elimet voivat saada tämän sopimuk- a) toimenpiteet AKT-valtioiden velkataakan ja maksutaseon- sen mukaista rahoitustukea: gelmien lieventämiseksi,

a) AKT-valtiot,

b) alueelliset tai valtioidenväliset elimet, joihin kuuluu yksi tai useampi AKT-valtio ja joilla on näiden valtioiden valtuutus, ja

b) makrotaloudelliset ja rakenteelliset uudistukset ja poli- tiikat,

c) vientitulojen epävakaudesta aiheutuvien haittavaikutus- ten lieventäminen,

d) alakohtaiset politiikat ja uudistukset,

c) AKT-valtioiden ja yhteisön yhteiset elimet, jotka ne ovat e) instituutioiden ja toimintaedellytysten kehittäminen, perustaneet tiettyjen erityistavoitteiden saavuttamiseksi.

2. Asianomaisen yhden tai useamman AKT-valtion suostu- muksella rahoitustukea voidaan myöntää myös

a) AKT-valtioiden kansallisille ja/tai alueellisille julkisille tai

f) tekniset yhteistyöohjelmat, ja

g) humanitaarinen ja hätäapu, myös pakolaisten ja kotiseu- dultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden auttaminen, lyhytkestoiset kunnostustoimet ja katastrofivalmius.

osittain julkisille virastoille, ministeriöille tai paikallisvi- 61 artikla

ranomaisille sekä erityisesti niiden rahoituslaitoksille ja

kehityspankeille, Rah o ituksen luonne

b) AKT-valtioiden yrityksille sekä muille yksityisille järjes- 1. Rahoitusta myönnetään muun muassa töille ja toimijoille,

a) hankkeisiin ja ohjelmiin,

seen,

panoksensa lisäksi sitoutua tuotannollisiin hankkeisiin

c) yhteisön jäsenvaltion yrityksille, jotta ne voisivat oman b) puiteluottoihin, vakuusjärjestelmiin ja pääomarahoituk- jonkun AKT-valtion alueella,

d) AKT-valtioista tai yhteisöstä peräisin oleville rahoituksen

c) talousarviotukeen joko suorana niille AKT-valtiolle, joi- den valuutat ovat vaihdettavia ja vapaasti siirrettävissä, tai

välittäjille, jotka tekevät, edistävät ja rahoittavat yksityissi- välillisenä yhteisön eri välineistä syntyvistä vastarahas-

joituksia AKT-valtioissa, ja toista,

d) hankkeiden ja ohjelmien tehokkaan hallinnon ja valvon- b) on olemassa maan itsensä laatimat ja sen tärkeimpien

nan edellyttämään henkilöstöön ja materiaaliin, ja

e) alakohtaisiin ja yleisiin tuontitukiohjelmiin, joita voivat olla

i) alakohtaiset tuontiohjelmat suorien hankintojen muodossa tuotantojärjestelmän panosten ja sosiaali-

rahoittajien hyväksymät, tarkoin määritellyt makrotalou- delliset tai alakohtaiset politiikat, ja

c) julkisissa hankinnoissa noudatetaan avoimuutta.

3. Samantyyppistä suoraa talousarviotukea aletaan asteit- tain myöntää alakohtaisille politiikoille yksittäisten hankkeiden sijaan.

palvelujen parantamiseen tarvittavien hankintojen 4. Tuontiohjelmien välineitä tai edellä määriteltyä talousar- rahoitus mukaan luettuna, viotukea voidaan käyttää myös tukikelpoisten AKT-valtioiden tukemiseen niiden toteuttaessa uudistuksia, joilla pyritään

ii) alakohtaiset tuontiohjelmat, joissa ulkomaista va- luuttaa vapautetaan erissä alakohtaisen tuonnin ra-

alueiden välisen talouden vapauttamiseen ja joista aiheutuu siirtymävaiheen nettokustannuksia.

hoittamiseksi, ja 5. Tämän sopimuksen puitteissa Euroopan kehitysrahaston, jäljempänä ’rahasto’, varoja, myös vastarahastoja, edellisten

iii) yleiset tuontiohjelmat, joissa ulkomaista valuuttaa rahastojen käyttämättömiä varoja, Euroopan investointipan- vapautetaan erissä yleisen, laajan tuotevalikoiman kin, jäljempänä ’pankki’, omia varoja ja tarvittaessa Euroopan kattavan tuonnin rahoittamiseksi. yhteisön talousarviosta myönnettäviä varoja käytetään sellais- ten hankkeiden, ohjelmien ja muiden toimintamuotojen ra-

hoittamiseen, joilla edistetään tämän sopimuksen tavoitteiden

2. Suoraa talousarviotukea myönnetään makrotaloudelli-

saavuttamista.

siin tai alakohtaisiin uudistuksiin edellyttäen, että 6. Tämän sopimuksen nojalla myönnettäviä varoja voidaan

käyttää hankkeiden ja ohjelmien niin paikallisten kuin ulko-

a) julkisten menojen hoito on riittävän avointa, vastuullista maistenkin kokonaiskustannusten kattamiseen toistuvat kus-

ja tehokasta, tannukset mukaan luettuina.

II OSASTO

RAHOITUSYHTEISTYO¨

1 LUKU 63 artikla

Rahoitusvarat Ra ho itus m uo d o t

62 artikla

Ko ko nai s m äärä

1. Yhteisön rahoitustuen kokonaismäärä tässä sopimuk- sessa määritettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi ja yhteisön

Asianomainen yksi tai useampi AKT-valtio vahvistaa yhdessä yhteisön kanssa kunkin hankkeen tai ohjelman rahoitusmuo- dot ottaen huomioon

rahoitustuen ehdot esitetään tämän sopimuksen liitteissä. a) asianomaisten valtioiden kehitystason, maantieteellisen

sijainnin sekä taloudellisen ja rahoituksellisen tilanteen,

2. Jollei jokin AKT-valtio ratifioi tätä sopimusta tai jos se sanoo sen irti, osapuolet sopeuttavat liitteessä I olevassa

rahoituspöytäkirjassa tarkoitetut varojen määrät. Sopeuttamis- b) hankkeen tai ohjelman luonteen, sen taloudellisen ja ta sovelletaan myös, jos rahoituksellisen kannattavuuden sekä sen yhteiskunnalli-

set ja kulttuuriset vaikutukset, ja

a) tähän sopimukseen liittyy uusia AKT-valtioita, jotka eivät ole osallistuneet sopimusneuvotteluihin, ja

b) yhteisö laajenee uusilla jäsenillä. c) lainojen osalta tekijät, joilla taataan lainanhoito.

64 artikla 4. Neuvottelu- ja yhteensovittamismenettelyä muiden avunantajien ja yhteisrahoittajien kanssa olisi tehostettava ja

Jäll eenl a inaustoimi nta kehitettävä tekemällä mahdollisuuksien mukaan yhteisrahoi-

tusta koskevia puitesopimuksia, ja yhteisrahoituspolitiikkaa ja siihen liittyviä menettelyjä olisi tarkasteltava uudelleen

1. Rahoitustukea voidaan myöntää asianomaisille AKT- valtioille taikka AKT-valtioiden tai tämän sopimuksen mää- räysten mukaisesti rahoituskelpoisten laitosten välityksellä tai suoraan mille tahansa muulle rahoituskelpoiselle edunsaajalle. Jos rahoitustukea myönnetään välittäjän kautta lopulliselle tuen vastaanottajalle tai suoraan yksityisen sektorin edunsaa- jalle,

a) kyseisen tuen myöntämistä välittäjän kautta tai suoraan lopulliselle tuen vastaanottajalle koskevat ehdot vahviste-

tehokkuuden ja parhaiden mahdollisten ehtojen varmistami- seksi.

2 LUKU

Velka- ja rakennesopeutustuki

taan rahoitussopimuksessa tai lainasopimuksessa, ja 66 artikla

b) taloudellinen hyöty, jonka välittäjä saa jälleenlainauksesta tai lainaamisesta suoraan yksityisen sektorin edunsaajalle,

V elk ahe l po tus t uki

käytetään kehitystarkoituksiin rahoitussopimuksessa tai 1. AKT-valtioiden velkataakan keventämiseksi ja maksuta- lainasopimuksessa edellytyksin sen jälkeen, kun on otettu seongelmien helpottamiseksi osapuolet sopivat, että tässä huomioon hallinnolliset kustannukset, valuutta- ja rahoi- sopimuksessa määrättyjä varoja käytetään kansainvälisesti hy- tusriskit sekä lopulliselle tuen vastaanottajalle annetun väksyttyihin velkahelpotusaloitteisiin AKT-valtioiden eduksi. asiantuntija-avun kustannukset. Lisäksi sellaisten varojen käyttöä, joita ei ole sidottu aiempiin

maaohjelmiin, nopeutetaan tapauskohtaisesti tässä sopimuk-

sessa määriteltyjen nopean käytön välineiden avulla. Yhteisö

2. Jos rahoitus tapahtuu AKT-maassa sijaitsevan ja/tai AKT- maissa toimivan jälleenlainaajan kautta, tämän tehtävänä on valita ja arvioida kukin hanke sekä hoitaa käyttöönsä annettuja varoja tässä sopimuksessa määrättyjen edellytysten mukaisesti ja osapuolten yhteisellä sopimuksella.

sitoutuu lisäksi selvittämään, miten muita kuin Euroopan kehitysrahaston varoja voidaan pitkällä aikavälillä käyttää kansainvälisesti hyväksyttyjen velkahelpotusaloitteiden tuke- miseen.

2. Yhteisö voi AKT-valtion pyynnöstä

65 artikla a) myöntää tukea velkaantumisen sekä velanhoito- ja mak- sutasevaikeuksien tutkimiseksi ja käytännön ratkaisujen

Y h te is r a hoitus löytämiseksi näihin ongelmiin,

1. Tämän sopimuksen mukaisia rahoitusvaroja voidaan AKT-valtioiden pyynnöstä osoittaa yhteisrahoitukseen erityi- sesti kehitysyhteistyöelinten ja -laitosten, yhteisön jäsenvaltioi-

b) järjestää velanhoitoa ja kansainvälisiä rahoitusneuvottelu- ja koskevaa koulutusta sekä antaa tukea näiden alojen kursseja ja seminaareja varten, ja

den, AKT-valtioiden, kolmansien maiden, kansainvälisten tai c) antaa apua joustavien velanhoitomenetelmien ja -välinei- yksityisten rahoituslaitosten, yritysten tai vientiluottoelinten den kehittämiseksi.

kanssa.

2. Yhteisrahoitusmahdollisuuteen kiinnitetään huomiota etenkin tapauksissa, joissa yhteisön osallistuminen rohkaisee muiden rahoituslaitosten osallistumista ja joissa tällä rahoitus- muodolla saadaan aikaan AKT-valtion kannalta edullinen rahoituspaketti.

3. Tässä artiklassa tarkoitettu rahoitus voi olla joko yhteis-

3. Edistääkseen pankin omista varoista peräisin olevista lainoista, erityislainoista ja riskipääomista johtuvan velan hoi- tamista AKT-valtiot voivat komission kanssa tapauskohtaisesti sovittuja yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen käyttää tässä sopimuksessa tarkoitettua käytettävissä olevaa ulkomaanva- luuttaa kyseisen velan hoitoon velan erääntymisestä riippuen ja siihen määrään asti, joka on tarpeen maksaa kansallisena valuuttana.

tai rinnakkaisrahoitusta. Kussakin tapauksessa etusijalla on 4. Osapuolet ottavat huomioon kansainvälisen velkaongel-

kustannustehokkuudeltaan sopivin rahoitusmuoto. Lisäksi man vakavuuden ja sen vaikutukset talouskasvuun ja julistavat

koordinoidaan ja yhdenmukaistetaan yhteisön ja muiden yh- olevansa valmiita jatkamaan kansainvälisen keskustelun yhtey-

teisrahoittajien toimia siten, että AKT-valtioiden suoritettaviksi dessä käytävää mielipiteenvaihtoa yleisestä velkaongelmasta,

tulevien menettelyjen määrä on mahdollisimman pieni ja että sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaan liittyvillä foorumeilla

nämä menettelyt ovat joustavia. käytäviä erityisiä keskusteluja.

67 artikla 6. Rakennesopeutusohjelmien valmistelu ja tarkastelu sekä rahoituspäätökset toteutetaan tämän sopimuksen täytäntöön-

Ra kenne so peu t us tuki panomenettelyjä koskevien määräysten mukaisesti. Samalla

otetaan asianmukaisella tavalla huomioon varojen nopean käytön periaate rakennesopeutusohjelmissa. AKT-valtioista tai

1. Tällä sopimuksella tuetaan AKT-valtioiden toteuttamia makrotaloudellisia ja alakohtaisia uudistuksia. Osapuolet var- mistavat tällöin, että sopeutus on taloudellisesti elinvoimaista sekä yhteiskunnallisesti ja poliittisesti hyväksyttävissä olevaa. Tukea myönnetään makrotaloudellisella tai alakohtaisella ta-

EY:stä peräisin olevan tuonnin rajoitetulle osalle voidaan tapauskohtaisesti myöntää lupa taannehtivaan rahoitukseen.

solla täytäntöön pantuihin tai suunniteltuihin uudistuksiin 7. Kunkin tukiohjelman täytäntöönpanossa on varmistetta- yhteisön ja asianomaisen AKT-valtion yhteisen arvioinnin va, että AKT-valtioiden taloudelliset toimijat saavat mahdolli- mukaisesti sekä uudistustoimien yleisen arvioinnin perusteella. simman laajasti ja avoimesti mahdollisuuden käyttää ohjelman Tukiohjelmien tärkeä ominaisuus on varojen nopea käyttö. varoja, ja että hankintamenettelyt ovat kyseisen valtion hallin-

nollisten ja kaupallisten käytäntöjen mukaisia. Samalla on varmistettava tuontitavaroiden paras mahdollinen hinta–laa-

2. AKT-valtiot ja yhteisö tunnustavat, että on välttämätöntä edistää aluetason uudistusohjelmia ja varmistaa, että kansallis- ten ohjelmien valmistelussa ja täytäntöönpanossa otetaan riittävällä tavalla huomioon alueelliset toimet, jotka vaikuttavat kansallisen tason kehitykseen. Tätä varten rakennesopeutus- tuen tavoitteena on myös

a) ottaa tilanteen määrittelyn alkamisesta lähtien mukaan toimia, joilla edistetään alueellista yhdentymiskehitystä sekä ottaa huomioon valtioiden rajat ylittävän sopeutuk- sen vaikutukset,

b) tukea makrotaloudellisen ja alakohtaisen politiikan yh- denmukaistamista ja koordinointia, mukaan luettuna verotus- ja tulliasiat, alueellisen yhdentymiskehityksen ja

tusuhde ja tarvittava johdonmukaisuus rakennesopeutuksen tukimenettelyissä saavutetun kansainvälisen kehityksen kanssa.

3 LUKU

Vientitulojen lyhytaikaisten vaihtelujen takia myönnettä- vä tuki

kansallisen tason rakenneuudistuksen kahtalaisen tavoit- 68 artikla

teen saavuttamiseksi, ja

c) ottaa yleisten tuontiohjelmien tai talousarviosta maksetta-

van tuen kautta huomioon alueellisen yhdentymiskehi- 1. Osapuolet tunnustavat, että vientitulojen epävakaus, eri- tyksen väliaikaiset nettokustannukset, jotka kohdistuvat tyisesti maatalous- ja kaivosalalla, voi vaikuttaa haitallisesti talousarviotuloihin ja maksutaseeseen. AKT-valtioiden kehitykseen ja vaarantaa niiden kehitysvaati- musten täyttymisen. Siksi luodaan pitkän aikavälin kehitykseen

suunnatun rahoituksen piiriin kuuluva lisärahoitusjärjestelmä,

3. Rakennesopeutustukea voivat saada sellaiset AKT-valtiot, jotka toteuttavat tai harkitsevat makrotaloudellisia tai alakoh- taisia uudistuksia. Huomioon otetaan alueelliset näkökohdat, uudistusten tehokkuus ja niiden todennäköiset vaikutukset taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja poliittiseen kehitykseen sekä suhteessa valtioiden taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin vaikeuksiin.

jonka tarkoituksena on lieventää vientitulojen epävakauden haittavaikutuksia, maatalous ja kaivostoiminta mukaan luet- tuina.

2. Vientitulojen lyhytaikaisten vaihtelujen takia myönnettä- vän tuen tarkoituksena on turvata makrotaloudelliset ja ala- kohtaiset uudistukset ja politiikat, joiden toteuttaminen vaa- rantuu tulojen vähenemisen takia, sekä lieventää erityisesti

4. AKT-valtioiden, jotka toteuttavat ainakin pääasiallisten maatalouden ja kaivostoiminnan tuotteiden viennistä saatavien monenvälisten rahoittajien hyväksymiä ja tukemia uudistusoh- tulojen epävakauden haittavaikutuksia.

jelmia tai uudistusohjelmia, joista on sovittu näiden rahoitta-

jien kanssa, mutta joita nämä rahoittajat eivät välttämättä tue taloudellisesti, katsotaan ilman eri toimenpiteitä täyttävän

sopeutustuen saamisen ehdot. 3. AKT-valtioiden taloudet ovat erittäin riippuvaisia erityi- sesti maatalouden ja kaivostoiminnan tuotteiden viennistä. Tämä otetaan huomioon osoitettaessa varoja soveltamisvuon-

5. Rakennesopeutustuki pannaan täytäntöön joustavalla na. Tässä suhteessa AKT-valtiot, jotka ovat vähiten kehittyneitä

tavalla alakohtaisina tai yleisinä tuontiohjelmina tai talousar- tai sisämaa- tai saarivaltioita, saavat muita edullisemman

viotukena. kohtelun.

4. Lisävarat myönnetään tukimekanismia koskevien yksi- a) paikallistason pienhankkeita, joilla on taloudellista ja

tyiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Nämä esitetään rahoitus- yhteiskunnallista vaikutusta ihmisten elämään, jotka vas-

ehtoja koskevassa liitteessä II. taavat osoitettuja ja havaittuja ensisijaisia tarpeita, jotka toteutetaan paikallisyhteisön aloitteesta ja joihin paikallis-

5. Yhteisö tukee myös markkinaehtoisia vakuutusjärjestel- miä, jotka on tarkoitettu AKT-valtioille, jotka haluavat suojau-

yhteisö osallistuu aktiivisesti ja joista se hyötyy, sekä

tua vientitulojen vaihteluilta. b) hajautettua yhteistyötä varsinkin silloin, kun tällaisella toiminnalla voidaan yhdistää AKT-valtioiden hajautetun yhteistyön toimijoiden ja vastaavien yhteisön toimijoiden

4 LUKU

Alakohtaisten politiikkojen tuki

panos ja resurssit. Tällaisen yhteistyön tarkoituksena on saada hajautetun yhteistyön toimijoiden kyvyt, innovatii- viset toimintatavat ja resurssit valjastettua AKT-valtioiden kehittämiseen.

69 artikla

71 artikla

1. Yhteistyö perustuu sopimuksessa määriteltyihin välinei- siin ja sääntöihin, ja sen avulla tuetaan

a) yhteiskunnallisia ja taloudellisia alakohtaisia politiikkoja ja uudistuksia,

b) toimenpiteitä tuottavien taloudenalojen toiminnan ja vientikilpailukyvyn edistämiseksi,

c) toimenpiteitä sosiaalialan palvelujen laajentamiseksi, ja

d) aihekohtaisia ja läpileikkaavia pyrkimyksiä.

1. Pienhankkeita ja hajautettua yhteistyötä voidaan tukea tämän sopimuksen mukaisista rahoitusvaroista. Tällaiseen yh- teistyöhön kuuluvat hankkeet tai ohjelmat voivat liittyä tai olla liittymättä maaohjelmien painopistealueilla toteutettaviin ohjelmiin, mutta niiden avulla voidaan saavuttaa maaohjel- mien erityistavoitteita tai saada tuloksia paikallisyhteisöjen tai hajautetun yhteistyön toimijoiden aloitteista.

2. Tukea annetaan soveltuvin keinoin, joita ovat

a) alakohtaiset ohjelmat, 2. Rahasto osallistuu pienhankkeiden ja hajautetun yhteis-

b) talousarviosta maksettava tuki,

c) investoinnit,

d) kunnostaminen,

e) koulutus,

f) tekninen apu, ja

g) institutionaalinen tuki.

5 LUKU

Pienhankkeet ja hajautettu yhteistyö

70 artikla

Yhteistyön avulla tuetaan kehittämistoimia, joiden avulla voi- daan vastata paikallisyhteisöjen kehitystarpeisiin sekä rohkaista kaikkia hajautetun yhteistyön toimijoita, jotka voivat antaa

työn rahoitukseen, jolloin sen rahoitusosuus ei tavallisesti ylitä kolmea neljäsosaa kunkin hankkeen kokonaiskustannuksista, eikä se voi ylittää maaohjelmassa määriteltyä rajaa. Jäljellä oleva määrä saadaan

a) pienhankkeisiin kyseiseltä paikallisyhteisöltä (joko luon- toissuorituksena tai palveluina tai rahana yhteisön osallis- tumiskyvyn mukaisesti),

b) hajautetun yhteistyön toimijoilta sillä edellytyksellä, että näiden toimijoiden hankkeeseen tuomien rahoitusvarojen sekä teknisten, materiaalisten ja muiden resurssien arvo ei yleensä alita 25 prosenttia hankkeen tai ohjelman arvioiduista kustannuksista, ja

c) poikkeustapauksissa kyseiseltä AKT-valtiolta rahoitus- osuutena, julkisten välineistön käyttönä tai palveluina.

panoksensa AKT-valtioiden itsenäiseen kehittymiseen sekä 3. Pienhankkeina tai hajautettuna yhteistyönä rahoitettaviin

esittämään ja toteuttamaan aloitteita. Yhteistyö tapahtuu AKT- hankkeisiin ja ohjelmiin sovelletaan sopimuksessa määriteltyjä

valtioiden kansallisen lainsäädännön ja sääntöjen sekä maaoh- menettelyjä, varsinkin niitä, joita tarkoitetaan monivuotisissa

jelmien säännösten puitteissa. Yhteistyöllä tuetaan ohjelmissa.

6 LUKU 4. Edellä mainitun kaltaista apua voidaan antaa myös AKT- valtioille, jotka ottavat vastaan pakolaisia tai kotimaahansa palaavia, sellaisten akuuttien tarpeiden täyttämiseksi, joita

Humanitaarinen ja hätäapu

hätäapu ei kata.

72 artikla

1. Humanitaarista apua ja hätäapua annetaan AKT-valtioi- den väestölle, jolla on poikkeuksellisen vakavia taloudellisia ja

5. Koska tämän artiklan nojalla annettava apu on luonteel- taan kehitysapua, sitä voidaan asianomaisen valtion pyynnöstä käyttää poikkeuksellisesti yhdessä maaohjelman kanssa.

yhteiskunnallisia ongelmia luonnononnettomuuksien, ihmisen 6. Humanitaarista tai hätäapua annetaan kriisitilanteesta aiheuttamien kriisien, kuten sotien ja muiden selkkausten, kärsivän AKT-valtion, komission, kansainvälisten järjestöjen tai vaikutuksiltaan vastaavien poikkeusolosuhteiden vuoksi. tai paikallisten tai kansainvälisten valtioista riippumattomien Humanitaarista apua ja hätäapua annetaan niin kauan kuin järjestöjen pyynnöstä. Avun antamista hallinnoidaan ja toteu- näiden tilanteiden aiheuttama tarve kestää. tetaan siten, että toiminta on nopeaa, joustavaa ja tehokasta.

Yhteisö toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet, jotta toiminta

olisi nopeaa, mikä on välttämätöntä niiden välittömien tarpei-

2. Humanitaarista ja hätäapua annetaan yksinomaan hätäti- lanteen uhrien tarpeiden ja edun mukaisesti sekä kansainväli- sen humanitaarisen oikeuden perusteella. Uhreja ei missään tapauksessa saa syrjiä rodun, kansallisen alkuperän, uskonnon,

den täyttämiseksi, joita varten apua tarvitaan.

sukupuolen, iän, kansallisuuden tai poliittisen suuntautumisen 73 artikla

vuoksi. Vapaa pääsy uhrien luokse ja heidän suojelunsa sekä humanitaaristen järjestöjen henkilöstön ja laitteiston turvallisuus on taattava.

1. Yhteisö voi tämän sopimuksen mukaisesti tukea hätävai-

heen jälkeisiä toimia, joiden tavoitteena on luonnononnetto- muuksien tai muiden vaikutuksiltaan vastaavien erityisolosuh-

3. Humanitaarisen avun ja hätäavun tarkoituksena on teiden vuoksi tarvittava aineellinen ja yhteiskunnallinen kun-

nostaminen. Nämä toimet toteutetaan tehokkain ja joustavin

a) suojella ihmishenkiä luonnonmullistusten, selkkausten ja sodan aiheuttamissa kriiseissä ja niiden jälkitilanteissa,

b) osallistua humanitaarisen avun rahoitukseen ja toimitta- miseen ja kaikin käytettävissä olevin logistisin keinoin sen varmistamiseen, että apu menee suoraan sitä tarvitseville,

menetelmin, ja niiden on helpotettava siirtymistä hätävaiheesta kehitysvaiheeseen, edistettävä kriisistä kärsineen väestön sosio- ekonomista integroitumista, poistettava kriisin syyt niin pitkäl- le kuin mahdollista sekä vahvistettava instituutioita ja paikallis- ten ja kansallisten toimijoiden omaa roolia kestävän kehityspo- litiikan laatimisessa kyseiselle AKT-valtiolle.

c) suorittaa lyhyen aikavälin kunnostus- ja jälleenrakennus- 2. Lyhytaikaista hätäapua voidaan vain poikkeuksellisesti toimia, joilla autetaan kriisistä kärsineitä väestönosia rahoittaa rahastosta, jos apua ei voida rahoittaa yhteisön sosioekonomisessa integroitumisessa ja luodaan mahdol- talousarviosta.

lisimman pian olosuhteet kehityksen jatkumiselle kysei- sen AKT-valtion määrittelemien pitkän aikavälin tavoittei- den mukaisesti,

d) huolehtia luonnonmullistusten tai ihmisen aiheuttamien 7 LUKU

onnettomuuksien takia siirtymään joutuvien ihmisten (pakolaisten, kotiseudultaan siirtymään joutuneiden hen-

kilöiden ja kotimaahansa palaavien) tarpeista niin kauan Investoinnit ja yksityisen sektorin kehitystuki

kuin on tarpeellista, pakolaisten ja kotiseudultaan siirty-

mään joutuneiden kaikista tarpeista (riippumatta siitä, missä he ovat) sekä helpottaa heidän vapaaehtoista kotiut-

tamistaan ja kotoutumistaan alkuperämaahansa, ja 74 artikla

e) avustaa AKT-valtiota suuronnettomuuksien ennaltaeh-

käisyn ja niihin varautumisen järjestelmien, kuten ennak- Yhteistyöllä tuetaan rahoitusavun ja teknisen avun kautta tässä

kovaroitusjärjestelmien luomisessa onnettomuuksien sopimuksessa määriteltyjä investointeja sekä yksityissektorin

seurausten lieventämiseksi. kehittämistä koskevia politiikkoja ja strategioita.

75 artikla ii) analysoida ja toimittaa säännöllisin väliajoin asian- omaisille tahoille tietoa kaikista AKT-valtioiden ja

I n ve s t ointie n e d i s t ä m ine n

AKT-valtiot sekä yhteisö ja sen jäsenvaltiot, jotka tunnustavat yksityisten investointien merkityksen kehitysyhteistyönsä edis- tämisen kannalta sekä näiden investointien edistämiseksi toteu-

EU:n yksityisen sektorin suhteisiin liittyvistä kysy- myksistä tämän sopimuksen puitteissa tai yleisem- min yhteisön ja AKT-valtioiden taloussuhteita kos- kevista kysymyksistä, ja

tettavien toimenpiteiden välttämättömyyden, kukin toimival- iii) analysoida ja toimittaa säännöllisin väliajoin asiano- tansa puitteissa maisille tahoille tietoa erityisistä alakohtaisista ongel- mista, jotka liittyvät esimerkiksi tuotannonhaaroihin

tai tuotelajeihin alueiden tai sitä pienempien yksiköi-

a) panevat täytäntöön toimenpiteitä sellaisten yksityisten den tasolla. investoijien rohkaisemiseksi osallistumaan kehityspyrki-

myksiin, jotka toimivat AKT-valtioiden ja EY:n kehitysyh- teistyön tavoitteiden ja painopisteiden sekä omissa val- tioissaan sovellettavien lakien ja asetusten mukaisesti,

76 artikla

b) toteuttavat toimenpiteitä, jotka ovat omiaan luomaan ja

säilyttämään ennakoitavat ja vakaat investointiolosuhteet I n vestointien r ah o i t t amine n j a t uk emi n en sekä neuvottelevat sopimuksista näiden olosuhteiden

parantamiseksi,

c) rohkaisevat EU:n yksityissektoria investoimaan ja avusta- 1. Yhteistyön avulla saadaan käyttöön pitkän aikavälin maan vastaavia yrityksiä AKT-valtioissa keskinäisen yh- rahoitusresursseja, myös riskipääomaa, joka auttaa edistämään teistyön ja kumppanuuksien puitteissa, kasvua yksityisellä sektorilla, sekä hankitaan kotimaista ja

ulkomaista pääomaa tähän tarkoitukseen. Tätä tarkoitusta

d) helpottavat kumppanuuksien ja yhteisyritysten muodos- tamista rohkaisemalla yhteisrahoituksen käyttöä,

e) tukevat alakohtaisia investointifoorumeja kumppanuuk- sien muodostamisen ja ulkopuolisten investointien edis- tämiseksi,

f) tukevat AKT-valtioiden pyrkimyksiä houkutella varsinkin yksityisrahoitusta infrastruktuuri-investointeihin sekä tuloa tuottavaan infrastruktuuriin, jotka ovat elintärkeitä yksityissektorille,

varten hankitaan yhteistyön avulla erityisesti

a) rahoitukselliseen ja tekniseen apuun suunnattuja avustuk- sia, joilla tuetaan poliittisia uudistuksia, henkilöresurssien kehittämistä, instituutioiden toimintaedellytysten kehittä- mistä tai muuta tiettyyn investointiin liittyvää institutio- naalista tukea, yritysten kilpailukyvyn lisäämiseen ja yksityisten välittäjien (rahoituksen ja muun) toimintaedel- lytysten kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä, investoin- tien helpottamista ja edistämistä sekä kilpailukyvyn pa- rantamista,

b) neuvonta- ja konsultointipalveluja, jotka auttavat luo-

g) tukevat kotimaisten investointitoiminnan edistämiselin- maan suotuisan investointiympäristön ja tietopohjan, ten ja ulkomaisia investointeja edistävien ja helpottavien jotka ohjaavat ja edistävät pääomavirtoja,

laitosten toimintaedellytysten kehittämistä,

h) jakavat tietoa investointimahdollisuuksista ja liiketoimin- taolosuhteista AKT-valtioissa, ja

i) edistävät yksityisten yritysten vuoropuhelua, yhteistyötä ja kumppanuuksien perustamista alueellisella ja kansalli- sella tasolla sekä AKT-valtioiden ja EU:n välillä erityisesti

c) riskipääomaa oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin ja välirahoitukseen, takuita kotimaisille ja ulkomaisille yksi- tyisille investoinneille sekä lainoja tai luottojärjestelyjä tämän sopimuksen rahoitusehtoja koskevassa liitteessä II määritellyin edellytyksin, ja

AKT-alueen ja EU:n välisen yksityissektorin yritysfooru- d) lainoja pankin omista varoista. min kautta. Yritysfoorumin toimintaa tuetaan tavoitteena

i) helpottaa vuoropuhelua AKT-valtioiden ja EU:n yksi-

tyisen sektorin välillä sekä AKT:n ja EU:n yksityisen 2. Lainoja pankin omista varoista myönnetään pankin

sektorin ja tämän sopimuksen nojalla perustettujen perussäännön ja tämän sopimuksen liitteessä II määriteltyjen

elinten välillä, edellytysten mukaisesti.

77 artikla tukseen, joiden avulla vähennetään investoijien kaupallista riskiä. (Tällaisia ovat esimerkiksi takuurahastot, sääntelyelimet,

I n ve s t ointita kuut

sovittelumekanismit ja oikeudelliset järjestelmät, joiden avulla parannetaan investointien suojaa ja vientiluottojärjestelmiä.)

1. Investointitakuut ovat yhä tärkeämmäksi käyvä väline 4. Yhteistyön avulla annetaan tällaista tukea, joka täydentää kehitysrahoituksessa, sillä niiden avulla voidaan vähentää yksityisiä ja/tai julkisia aloitteita ja tuo niihin lisäarvoa ja jota hankkeiden riskiä ja houkutella yksityistä pääomaa. Yhteistyöl- annetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä yksityisten ja lä varmistetaan, että riskivakuutuksia on saatavilla ja että julkisten organisaatioiden kanssa. Kehitysrahoitusyhteistyön niitä käytetään entistä enemmän riskien vähentämiseksi, jotta AKT–EY-komiteassa AKT-valtiot ja EY tutkivat yhdessä ehdo- investoijien luottamus AKT-valtioita kohtaan lisääntyisi. tusta perustaa AKT-valtioiden ja EY:n takauslaitos, joka järjes-

täisi ja hallinnoisi investointitakausohjelmia.

78 artikla

2. Yhteistyön avulla tarjotaan takuita ja avustetaan toimin- taa sellaisten takuurahastojen kautta, jotka kattavat vaatimuk-

set täyttävien investointien riskit. Yhteistyön avulla tuetaan I n v e stointisuoj a erityisesti

a) jälleenvakuutusjärjestelmiä, joilla turvataan kelpoisuuseh- dot täyttävien sijoittajien ulkomaiset suorat sijoitukset oikeudellisten epävarmuustekijöiden sekä pakkolunastuk- sen, valuutansiirtorajoitusten, sodan ja kansalaislevotto- muuksien sekä sopimusrikkomusten varalta. Sijoittajat voivat vakuuttaa hankkeet näiden neljän riskityypin kaik- kien yhdistelmien varalta,

b) takausohjelmia, joilla katetaan riskejä velkarahoituksen osatakausten muodossa; käytettävissä on sekä riskien että luottojen osatakaukset, ja

c) kansallisia ja alueellisia takuurahastoja, joihin osallistuu erityisesti kotimaisia rahoituslaitoksia tai investoijia ja joiden avulla voidaan edistää rahoitussektorin kehittä-

1. AKT-valtiot sekä yhteisö ja sen jäsenvaltiot, kukin toimi- valtansa puitteissa, vahvistavat, että on tarpeen edistää ja suojata investointeja kunkin osapuolen omalla alueella, ja ne vahvistavat tässä yhteydessä, että on tärkeätä tehdä sellaisia keskinäisen edun mukaisia investointien edistämistä ja suojelua koskevia sopimuksia, jotka voivat myös muodostaa vakuutus- ja takausjärjestelmien perustan.

2. Rohkaistakseen eurooppalaisten investointien tekemistä AKT-valtioiden kannalta erityisen tärkeisiin kehityshankkeisiin, joita AKT-valtiot tukevat, yhteisö ja jäsenvaltiot toisaalta ja AKT-valtiot toisaalta voivat myös tehdä sopimuksia keskinäi- sen edun mukaisista erityishankkeista, joiden rahoittamiseen yhteisö ja eurooppalaiset yritykset osallistuvat.

mistä. 3. Osapuolet sopivat myös, että talouskumppanuussopi- musten puitteissa otetaan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden toimivallan mukaisesti käyttöön yleisiä periaatteita investoin-

3. Yhteistyön avulla tuetaan myös toimintaedellytysten tien suojasta ja edistämisestä. Näiden periaatteiden avulla

parantamista, annetaan institutionaalista tukea ja osallistutaan vahvistetaan parhaat tulokset, joita on saavutettu toimivaltaisil-

sellaisten kansallisten ja/tai alueellisten aloitteiden perusrahoi- la kansainvälisillä foorumeilla tai kahdenvälisesti.

III OSASTO

TEKNINEN YHTEISTYO¨

79 artikla tarkoitettu. Yhteistyön on myös edistettävä taitotiedon siirtoa sekä parannettava kansallista ja alueellista toimintakykyä. Teknisen yhteistyön avulla on tuettava hankkeen ja ohjelman

1. Teknisen yhteistyön avulla autetaan AKT-valtioita kehit- tämään kansallisia ja alueellisia henkilöstövoimavarojaan sekä kehittämään kestävällä tavalla instituutioitaan, joilla on keskei- nen asema kehityksen onnistumisessa. Tähän sisältyy mm. AKT-valtioiden konsulttiyritysten vahvistaminen sekä konsult- tien vaihto AKT-valtioiden ja EU:n yritysten välillä.

tavoitteiden saavuttamista sekä pyrittävä vahvistamaan kansal- listen ja alueellisten valtuuttavien viranomaisten johtamisky- kyä. Teknisen avun on

2. Teknisen yhteistyön on lisäksi oltava kustannustehokasta

a) perustuttava kysyntään niin, että sitä annetaan vain kyseisen AKT-valtion tai kyseisten AKT-valtioiden pyyn-

ja sen on vastattava niihin tarpeisiin, joita varten se on nöstä ja että se on sovitettu vastaanottajan tarpeisiin,

b) täydennettävä ja tuettava AKT-valtioiden pyrkimyksiä h) edistettävä toimintaohjelmien laatimista instituutioiden ja

omien tarpeidensa yksilöimiseen,

c) sisällettävä seuranta ja jälkitoimenpiteet tehokkuuden

henkilöstön kehittämiseksi pitkällä aikavälillä hanke- ja ohjelmasuunnittelun kiinteänä osana siten, että tarpeelli- set rahoitusvaatimukset otetaan huomioon,

varmistamiseksi, i) tuettava järjestelyjä, joiden avulla parannetaan AKT- valtioiden kykyä parantaa omaa asiantuntemustaan, ja

vioinnissa sekä varainhoidon alalla.

suuksia hankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja ar-

tysten sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten osallistumista

d) rohkaistava AKT-valtioiden asiantuntijoiden, konsulttiyri- j) kehitettävä erityisesti AKT-valtioiden toimintamahdolli- rahastosta tuettuihin sopimuksiin sekä pyrittävä työllistä-

mään pätevää kansallista ja paikallista henkilöstöä rahas-

ton hankkeissa,

3. Teknistä apua voidaan antaa kaikilla yhteistyön alueilla tämän sopimuksen toimeksiannon rajoissa. Kysymykseen tule-

e) rohkaistava AKT-valtioiden virkamiesten lähettämistä ti- va toiminta on luonteeltaan ja laajuudeltaan vaihtelevaa, ja se lapäisesti konsulteiksi oman maansa tai naapurivaltion sovitetaan AKT-valtioiden tarpeisiin.

laitokseen taikka alueelliseen organisaatioon,

f) edistettävä tietojen kokoamista kansallisista ja alueellisista työvoimaan liittyvistä rajoituksista ja mahdollisuuksista sekä luotava rekisteri AKT-valtioiden asiantuntijoista,

4. Tekninen yhteistyö voi kohdistua erityiskysymyksiin tai olla yleisluonteista. Kehitysrahoitusyhteistyön AKT–EY- komitea laatii suuntaviivat teknistä yhteistyötä varten.

80 artikla

konsulteista ja konsulttiyrityksistä, joita voidaan käyttää rahastosta rahoitetuissa hankkeissa ja ohjelmissa,

g) tuettava AKT-valtioiden välistä teknistä apua ja edistettävä

AKT-valtioista tapahtuvan aivoviennin lopettamiseksi yhteisö auttaa sitä pyytäviä AKT-valtioita näiden pyrkimyksissä helpot-

teknisen, johtamistaidon ja ammatillisen asiantuntemuk- taa teollisuusmaissa asuvien ammattitaitoisten kansalaistensa

sen vaihtoa AKT-valtioiden välillä, paluuta asianmukaisten paluuohjelmien avulla.

IV OSASTO

MENETTELYT JA HALLINTOJA¨ RJESTELYT

81 artikla 83 artikla

Xxxxxxxx y t Keh itysrah oitusyh t eistyön A K T – E Y - komi- te a

Hallintomenettelyjen on oltava avoimia ja helposti sovelletta- via, ja niiden on mahdollistettava tehtävien ja vastuualueiden hajauttaminen suoritusportaaseen. AKT-valtioiden ja EU:n ke- hitysyhteistyön on oltava avointa valtioista riippumattomille toimijoille niitä koskevilla aloilla. Rahoitusyhteistyön ja tekni- sen yhteistyön suunnittelun, valmistelun, toteutuksen ja hallin- noinnin menettelyjä koskevat yksityiskohtaiset määräykset esitetään täytäntöönpano- ja hallintomenettelyjä koskevassa liitteessä IV. AKT–EU-ministerineuvosto voi tarkastella xxxxx- xxxx, tarkistaa ja muuttaa näitä määräyksiä kehitysrahoitusyh- teistyön AKT–EY-komitean suosituksesta.

1. Ministerineuvosto kokoontuu vähintään kerran vuodessa tarkastelemaan kehitysrahoitusyhteistyön tavoitteiden saavut- tamista ja yhteistyön toteuttamisessa ilmenneitä yleisiä ja erityisiä ongelmia. Tätä varten ministerineuvoston yhteyteen perustetaan kehitysrahoitusyhteistyön AKT–EY-komitea, jäl- jempänä ’AKT–EY-komitea’.

82 artikla 2. AKT–EY-komitean tehtävänä on muun muassa

T ä y t äntöönpanosta v as ta ava t h e nki l öt j a

toimie lime t a) varmistaa, että kehitysrahoitusyhteistyön tavoitteet ylei- sesti saavutetaan ja sen periaatteita noudatetaan sekä

Tämän sopimuksen mukaisen rahoitusyhteistyön ja teknisen yhteistyön toteuttajiksi nimetään täytäntöönpanosta vastaavat henkilöt ja toimielimet. Täytäntöönpanosta vastaavien henki- löiden ja toimielinten velvollisuuksia koskevat yksityiskohtai-

laatia yleisiä suuntaviivoja tehokasta ja oikea-aikaista toteuttamista varten,

set määräykset esitetään täytäntöönpano- ja hallintomenettely- b) tarkastella kehitysrahoitusyhteistyön toteuttamisessa il-

jä koskevassa liitteessä IV. meneviä ongelmia ja ehdottaa aiheellisia toimenpiteitä,

c) tarkastella sopimuksen liitteitä niiden jatkuvan asianmu- aina, kun jokin osapuoli sitä pyytää ja vähintään kerran

kaisuuden varmistamiseksi ja ehdottaa tarvittavia muu- toksia ministerineuvoston hyväksyttäväksi, sekä

d) tarkastella sopimuksen osana toteutettuja toimia, joiden tarkoituksena on yksityisen sektorin kehittämiseen ja investointien edistämiseen liittyvien tavoitteiden saavutta- minen, sekä investointijärjestelyn toimintaa.

3. AKT–EY-komitea kokoontuu neljännesvuosittain, ja se

vuodessa.

4. Ministerineuvosto vahvistaa AKT–EY-komitean työjär- jestyksen ja erityisesti edustusta koskevat edellytykset ja komi- tean jäsenten määrän sekä päätöksentekoa koskevat yksityis- kohtaiset säännöt ja puheenjohtajuuden edellytykset.

5. AKT–EY-komitea voi kutsua koolle asiantuntijoiden ko- kouksia niiden mahdollisten rajoitusten tai esteiden syiden tutkimiseksi, jotka haittaavat kehitysyhteistyön tehokasta täy-

muodostuu AKT-valtioiden ja yhteisön edustajista tai heidän täntöönpanoa. Nämä asiantuntijat antavat komitealle suosituk-

valtuuttamistaan henkilöistä, ja molemmat osapuolet ovat sia kyseisten rajoitusten tai esteiden poistamisen mahdollista-

yhtäläisesti edustettuina. Komitea kokoontuu ministeritasolla vista keinoista.

5. OSA

VA¨ HITEN KEHITTYNEITA¨ AKT-VALTIOITA, AKT-SISA¨ MAAVALTIOITA JA AKT-SAARIVAL- TIOITA KOSKEVAT YLEISET MA¨ A¨ RA¨ YKSET

1 LUKU e) elintarvikestrategioiden ja yhtenäisten kehitysohjelmien täytäntöönpano.

Yleiset määräykset

84 artikla

2 LUKU

Vähiten kehittyneet AKT-valtiot

85 artikla

1. Jotta vähiten kehittyneet sekä sisämaa- ja saarivaltiot voisivat täysin hyödyntää tämän sopimuksen tarjoamat mah- dollisuudet kehitysvauhtinsa nopeuttamiseksi, yhteistyössä myönnetään erityiskohtelu vähiten kehittyneille AKT-valtioille ja otetaan tarvittavalla tavalla huomioon sisämaa- ja saarival-

tioiden haavoittuvuus. Yhteistyössä otetaan myös huomioon selkkauksen jälkitilanteessa olevien maiden tarpeet.

1. Vähiten kehittyneille AKT-valtioille myönnetään erityis-

kohtelu niiden auttamiseksi selviytymään kehitystään hidasta- vista vakavista taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikeuksista siten, että ne voivat nopeuttaa kehitysvauhtiaan.

2. Riippumatta tämän sopimuksen eri luvuissa olevista

vähiten kehittyneitä valtioita ja sisämaa- sekä saarivaltioita 2. Vähiten kehittyneiden AKT-valtioiden luettelo esitetään koskevista erityismääräyksistä, näiden ryhmien sekä selkkauk- liitteessä VI. Luetteloa voidaan muuttaa neuvoston päätöksellä, sen jälkitilanteessa olevien maiden osalta kiinnitetään erityistä jos

huomiota seuraaviin seikkoihin:

a) alueellisen yhteistyön vahvistaminen,

a) vastaavassa asemassa oleva kolmas valtio liittyy sopimuk- seen, tai

b) jonkin AKT-valtion taloudellinen tilanne muuttuu huo-

b) liikenne- ja viestintäinfrastruktuurit, mattavasti ja pysyvästi niin, että se on otettava mukaan luetteloon, tai jos sen kuuluminen tähän luokkaan ei ole enää perusteltua.

c) meren luonnonvarojen tehokas hyödyntäminen ja kyseis-

ten tuotteiden markkinointi sekä sisämaavaltioiden osalta sisävesikalastus,

d) rakennesopeutuksen osalta kyseisten maiden kehitystaso

86 artikla

ja samoin täytäntöönpanovaiheessa sopeutuksen yhteis- Vähiten kehittyneitä AKT-valtioita koskevat määräykset sisälty-

kunnallinen ulottuvuus, ja vät seuraaviin artikloihin: 2, 29, 32, 35, 37, 56, 68, 84 ja 85.

3 LUKU 4 LUKU

AKT-sisämaavaltiot AKT-saarivaltiot

87 artikla 89 artikla

1. AKT-sisämaavaltioiden tukemiseksi annetaan erityismää- 1. AKT-saarivaltioiden tukemiseksi annetaan erityismää-

räyksiä ja toteutetaan erityistoimenpiteitä niiden pyrkiessä räyksiä ja toteutetaan erityistoimenpiteitä niiden pyrkiessä

voittamaan maantieteelliset vaikeudet ja muut kehitystään voittamaan maantieteelliset vaikeudet ja muut kehitystään

hidastavat esteet siten, että ne voivat nopeuttaa kehitysvauh- hidastavat esteet siten, että ne voivat nopeuttaa kehitysvauh-

tiaan. tiaan.

2. AKT-sisämaavaltioiden luettelo esitetään liitteessä VI. 2. AKT-saarivaltioiden luettelo esitetään liitteessä VI. Luette-

Luetteloa voidaan muuttaa neuvoston päätöksellä, jos vastaa- loa voidaan muuttaa neuvoston päätöksellä, jos vastaavassa

vassa asemassa oleva kolmas valtio liittyy sopimukseen. asemassa oleva kolmas valtio liittyy sopimukseen.

88 artikla 90 artikla

AKT-sisämaavaltioita koskevat määräykset sisältyvät seuraa- AKT-saarivaltioita koskevat määräykset sisältyvät seuraaviin

viin artikloihin: 2, 32, 35, 56, 68, 84 ja 87. artikloihin: 2, 32, 35, 56, 68, 84 ja 89.

6. OSA

LOPPUMA¨ A¨ RA¨ YKSET

91 artikla 2. Ratifioimiskirjat tai sopimuksen hyväksymistä koskeva asiakirja talletetaan AKT-valtioiden osalta Euroopan unionin

Täm ä n s op imuk se n j a m uid e n s o p imus ten neuvoston pääsihteeristöön sekä yhteisön ja jäsenvaltioiden v ä liset r is t i riid at osalta AKT-valtioiden sihteeristöön. Sihteeristöt ilmoittavat

tästä viipymättä allekirjoittajavaltioille ja yhteisölle.

Mitkään yhden tai useamman yhteisön jäsenvaltion ja yhden

tai useamman AKT-valtion välillä tehdyt sopimukset, yleissopi- 3. Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan mukset tai järjestelyt eivät saa estää tämän sopimuksen sovelta- toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona jäsenvaltioiden mista. sekä AKT-valtioista ainakin kahden kolmasosan ratifioimiskir-

jat sekä yhteisön tämän sopimuksen hyväksymistä koskeva

asiakirja on talletettu.

92 artikla

A l ue ellin e n s o v el tamine n

4. Allekirjoittajana oleva AKT-valtio, joka ei ole saattanut päätökseen 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä 3 kohdas- sa määrättyyn tämän sopimuksen voimaantulopäivään men-

Jollei tähän sopimukseen kuuluvista AKT-valtioiden ja Ranskan nessä, voi tehdä sen ainoastaan kyseistä päivää seuraavan merentakaisten departementtien suhteita koskevista erityis- 12 kuukauden kuluessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta määräyksistä muuta johdu, tätä sopimusta sovelletaan alueilla, 6 kohdan määräyksiä.

joilla sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta mainitussa perustamissopimuksessa määrätyin edellytyksin, ja

AKT-valtioiden alueilla.

Näiden valtioiden osalta tätä sopimusta sovelletaan näiden

menettelyjen loppuun saattamista seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä. Nämä valtiot tunnustavat kaikkien niiden tämän sopimuksen täytäntöönpanotoimenpiteiden pä-

93 artikla tevyyden, jotka on toteutettu tämän sopimuksen voimaantulo-

päivän jälkeen.

R a tifiointi ja voima a ntulo

1. Allekirjoittajaosapuolet ratifioivat tai hyväksyvät tämän

5. Tämän sopimuksen nojalla perustettujen yhteisten toi- mielinten työjärjestyksissä on määrättävä, millä ehdoilla

sopimuksen valtiosääntönsä asettamien sääntöjen ja menette- 4 kohdassa tarkoitettujen allekirjoittajavaltioiden edustajat voi-

lyjen mukaisesti. vat osallistua tarkkailijoina näiden toimielinten toimintaan.

6. Ministerineuvosto voi päättää erityistuen myöntämisestä Euroopan unionin uusista jäsenvaltioista tulee tämän sopimuk-

sellaisille AKT-valtioille, jotka ovat allekirjoittaneet aikaisem- sen osapuolia liittymispäivästä lähtien liittymisasiakirjaan sisäl-

man AKT–EY-yleissopimuksen, mutta jotka eivät normaalin tyvän lausekkeen perusteella. Jos unionin liittymisasiakirjassa

hallintorakenteen puuttumisen takia ole voineet allekirjoittaa ei määrätä jäsenvaltion ilman eri toimenpiteitä tapahtuvasta

tai ratifioida tätä sopimusta. Tämä tuki voi koskea instituutioi- liittymisestä tähän sopimukseen, kyseinen jäsenvaltio liittyy

den kehittämistä sekä talouden ja yhteiskunnan kehittämiseen siihen tallettamalla liittymisasiakirjan Euroopan unionin neu-

liittyviä toimia. Huomiota kiinnitetään erityisesti kaikkein voston pääsihteeristöön, joka toimittaa oikeaksi todistetun

huono-osaisimpien väestöryhmien tarpeisiin. Tällaiset valtiot jäljennöksen AKT-sihteeristölle ja ilmoittaa asiasta jäsenval-

voivat saada rahoitusta tämän sopimuksen neljännen osan tioille. mukaisista rahoitusyhteistyön ja teknisen yhteistyön varoista.

Edellä esitetyn 4 kohdan määräyksistä poiketen tällaiset sopi- muksen allekirjoittajavaltiot voivat saattaa ratifiointimenette- lyn päätökseen kahdentoista kuukauden kuluessa hallintora- kenteiden palauttamisesta.

Osapuolet tarkastelevat uusien jäsenvaltioiden sopimukseen liittymisen vaikutuksia. Ministerineuvosto voi päättää tarvitta- vista siirtymävaiheen toimista tai muutoksista.

95 artikla

Asianomaiset valtiot, jotka eivät ole allekirjoittaneet eivätkä So pi muk s e n kes t o j a t ar kis t us lau s e k e ratifioineet sopimusta, voivat liittyä siihen 94 artiklassa määrä-

tyn liittymismenettelyn mukaisesti.

94 artikla

Liitty minen

1. Tämä sopimus tehdään kahdeksikymmeneksi vuodeksi 1 päivästä maaliskuuta 2000.

2. Rahoituspöytäkirjat vahvistetaan kutakin viisivuotiskaut- ta varten.

1. Tähän sopimukseen liittymistä koskeva hakemus, jonka 3. Viimeistään 12 kuukautta ennen ensimmäisen viisivuo- tekee itsenäinen valtio, joka rakenteellisilta piirteiltään sekä tiskauden päättymistä yhteisö ja jäsenvaltiot toisaalta ja AKT- taloudelliselta ja yhteiskunnalliselta tilanteeltaan vastaa AKT- valtiot toisaalta ilmoittavat toiselle osapuolelle, mitä määräyk- valtioita, esitetään ministerineuvostolle. siä ne haluavat tarkistaa sopimuksen mahdollista muuttamista

varten. Tätä ei kuitenkaan sovelleta talouteen ja kauppaan

Jos ministerineuvosto hyväksyy hakemuksen, asianomainen valtio liittyy tähän sopimukseen tallettamalla liittymisasiakirjan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön, joka toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen AKT-valtioiden sihteeristölle ja ilmoittaa siitä jäsenvaltioille. Ministerineuvosto voi päättää tarpeellisista muutosten tekemisestä.

Kyseisellä valtiolla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin AKT-valtioilla. Liittyminen ei saa vahingoittaa tämän sopimuk- sen allekirjoittaneille AKT-valtioille kehitysrahoitusyhteistyötä koskevista määräyksistä johtuvia etuja. Ministerineuvosto voi määrätä yksittäisen valtion liittymisen ehdoista ja erityisjärjes-

liittyvää yhteistyötä koskeviin määräyksiin, joita koskee erilli- nen tarkistusmenettely. Tämän määräajan estämättä, jos toinen osapuoli pyytää sopimuksen määräysten tarkistamista, toisella osapuolella on kaksi kuukautta aikaa pyytää, että tämä tarkistus laajennetaan koskemaan myös muita alkuperäisen pyynnön kohteena oleviin määräyksiin liittyviä määräyksiä.

Osapuolet aloittavat kymmenen kuukautta ennen tämän viisi- vuotiskauden päättymistä neuvottelut niihin määräyksiin mah- dollisesti tehtävien muutosten tutkimiseksi, joihin ilmoitus kohdistuu.

telyistä erityispöytäkirjassa, joka on erottamaton osa sopi- Sopimuksen 93 artiklaa sovelletaan myös tehtyihin muutok- musta. siin.

2. Ministerineuvostolle ilmoitetaan kaikista kolmansien maiden hakemuksista liittyä jäseneksi AKT-valtioista koostu- viin talousryhmittymiin.

Ministerineuvosto hyväksyy muutettuihin määräyksiin liittyvät siirtymävaiheen toimenpiteet, joita mahdollisesti tarvitaan ennen muutettujen määräysten voimaantuloa.

4. Osapuolet aloittavat 18 kuukautta ennen koko sopimus-

3. Ministerineuvostolle ilmoitetaan kaikista kolmansien kauden päättymistä neuvottelut tutkiakseen määräyksiä, jotka maiden hakemuksista liittyä jäseneksi Euroopan unioniin. sen jälkeen säätelevät niiden suhteita.

Unionin ja hakijavaltion välisten neuvottelujen aikana yhteisö

ilmoittaa AKT-valtioille kaikki asiaankuuluvat tiedot, ja AKT-

valtiot puolestaan ilmoittavat yhteisölle omat näkökantansa, Ministerineuvosto hyväksyy siirtymävaiheen toimenpiteet,

jotta ne voidaan ottaa täysin huomioon. Yhteisö ilmoittaa joita mahdollisesti tarvitaan ennen kuin uusi sopimus on tullut

AKT-sihteeristölle liittymisistä Euroopan unioniin. voimaan.

96 artikla va ne, jotka vähiten haittaavat tämän sopimuksen soveltamista. Sopimuksen soveltamatta jättämistä

Olenna is e t o s at: n e u v o tte lum e xxxxx xx ja ai- pidetään viimeisenä keinona. hee lliset t oim e npi t eet, j o t k a li ittyv ä t i h-

mis o ikeu ksi i n s ek ä d em o k ratian j a o i k eus -

v a ltio n p eria a ttees ee n

1. Tässä artiklassa käsitteellä ’osapuoli’ tarkoitetaan toisaalta yhteisöä ja Euroopan unionin jäsenvaltioita ja toisaalta kutakin AKT-valtiota.

Toimenpiteistä, joihin ryhdytään erityisen kiireelli- sissä tapauksissa, on ilmoitettava viipymättä toiselle osapuolelle ja ministerineuvostolle. Kyseisen osa- puolen pyynnöstä voidaan sitten käynnistää neuvot- telut tilanteen perusteelliseksi selvittämiseksi ja rat- kaisujen löytämiseksi mahdollisuuksien mukaan. Nämä neuvottelut käydään a alakohdan toisen ja kolmannen alakohdan mukaisesti.

2. a) Jos osapuolten välillä säännöllisesti käytävästä poliit- tisesta vuoropuhelusta huolimatta jokin osapuoli katsoo, että toinen osapuoli ei ole täyttänyt velvoitet- ta, joka liittyy 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteen kunnioittamiseen, sen on, paitsi erityisen kiireellisissä tapauksissa, toimitettava toiselle osa- puolelle ja ministerineuvostolle tiedot, joita tarvitaan

97 artikla

Korrup tiota kos k eva n euv o tte lum e xxxxx xx j a aihee llis e t t o i menp iteet

perusteellisen selvityksen tekemiseen tilanteesta osa- 1. Osapuolet katsovat, että kun yhteisö myöntää merkittä- puolten hyväksymän ratkaisun löytämiseksi. Tätä vää rahoitustukea talouteen liittyville ja toimialakohtaisille tarkoitusta varten osapuoli kutsuu toisen osapuolen politiikoille ja ohjelmille, olisi vakavissa korruptiotapauksissa neuvotteluihin, joissa keskitytään toimenpiteisiin, käynnistettävä neuvottelut osapuolten välillä.

joihin asianomainen osapuoli on ryhtynyt tai aikoo

ryhtyä tilanteen korjaamiseksi.

Neuvottelut käydään tasolla ja kokoonpanossa, joka katsotaan soveliaimmaksi sopivan ratkaisun löytä- mistä varten.

2. Tällaisissa tapauksissa kumpi tahansa osapuoli voi kutsua toisen neuvotteluihin. Neuvottelut on aloitettava viimeistään 21 päivän kuluttua kutsusta, ja ne saavat kestää enintään 60 päivää.

Neuvottelut on aloitettava 15 päivää kutsun jälkeen

ja ne jatkuvat rikkomuksen luonteen ja vakavuuden 3. Jos neuvottelut eivät johda molempien osapuolten hy- mukaan määräytyvän yhteisesti sovitun ajan. Neu- väksyttävissä olevaan ratkaisuun tai jos toinen osapuoli kieltäy- vottelut eivät missään tapauksessa saa kestää 60 tyy neuvotteluista, osapuolet toteuttavat aiheelliset toimenpi- päivää kauemmin. teet. Kaikissa tapauksissa on ennen muuta sen osapuolen,

jossa korruptiotapauksia on ilmennyt, tehtävänä toteuttaa

Jos neuvottelut eivät johda molempien osapuolten hyväksymään ratkaisuun, jos osapuoli kieltäytyy neuvotteluista tai jos kyse on erityisen kiireellisestä tapauksesta, voidaan toteuttaa aiheelliset toimenpi- teet. Nämä toimenpiteet lopetetaan heti, kun niiden toteuttamisen syyt ovat poistuneet.

b) Käsitteellä ’erityisen kiireellinen tapaus’ tarkoitetaan poikkeuksellisia tilanteita, joissa jotakin 9 artiklan

2 kohdassa tarkoitettua olennaista osaa rikotaan erityisen räikeästi ja joka edellyttää välitöntä toi- mintaa.

toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi välittömästi. Kummankin osapuolen toimenpiteiden on oltava oikeassa suhteessa tilan- teen vakavuuteen. Näitä toimenpiteitä valittaessa etusijalle on asetettava ne, jotka vähiten haittaavat tämän sopimuksen soveltamista. Sopimuksen soveltamatta jättämistä pidetään viimeisenä keinona.

4. Tässä artiklassa käsitteellä ’osapuoli’ tarkoitetaan toisaalta yhteisöä ja Euroopan unionin jäsenvaltioita ja toisaalta kutakin AKT-valtiota.

Osapuolen, joka turvautuu erityisen kiireellisen ti- 98 artikla

lanteen mukaiseen menettelyyn, on ilmoitettava siitä

erikseen toiselle osapuolelle ja ministerineuvostolle, Xx xxx jen r atka is u paitsi jos sillä ei ole tähän aikaa.

c) Tässä artiklassa ’aiheellisilla toimenpiteillä’ tarkoite- 1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat

taan toimenpiteitä, jotka ovat kansainvälisen oikeu- riidat toisaalta yhden tai useamman jäsenvaltion tai yhteisön

den mukaisia ja oikeassa suhteessa rikkomukseen. sekä toisaalta yhden tai useamman AKT-valtion välillä viedään

Näitä toimenpiteitä valittaessa etusijalle on asetetta- ministerineuvoston ratkaistaviksi.

Ministerineuvoston kokousten välillä tällaiset riidat viedään e) Tämän menettelyn soveltamisen osalta yhteisöä ja

suurlähettiläskomitean ratkaistaviksi. sen jäsenvaltioita pidetään yhtenä riidan osapuolena.

2. a) Jos ministerineuvosto ei onnistu ratkaisemaan riitaa, 99 artikla

jompikumpi osapuoli voi pyytää sen ratkaisemista

välimiesmenettelyssä. Tätä varten kukin osapuoli nimeää välimiehen 30 päivän kuluessa välimiesme-

Irt i sa n o m i sl a u s e ke

nettelyä koskevan pyynnön tekemisestä. Jos väli- Yhteisö ja sen jäsenvaltiot voivat irtisanoa tämän sopimuksen miestä ei nimetä, kumpikin osapuoli voi pyytää kunkin AKT-valtion osalta ja kukin AKT-valtio yhteisön ja sen Pysyvän välitystuomioistuimen pääsihteeriä nimeä- jäsenvaltioiden osalta ilmoittamalla asiasta kuusi kuukautta mään toisen välimiehen. edeltäkäsin.

b) Kaksi välimiestä nimeävät puolestaan kolmannen

välimiehen 30 päivän kuluessa. Jos tätä välimiestä

100 artikla

Te k s tie n a se m a

ei nimetä, kumpikin osapuoli voi pyytää Pysyvän välitystuomioistuimen pääsihteeriä nimeämään kol-

mannen välimiehen. Tähän sopimukseen liitetyt pöytäkirjat ja liitteet ovat sopimuk-

c) Jolleivät välimiehet toisin päätä, sovelletaan menette- lyä, josta on säädetty Kansainvälisten järjestöjen ja valtioiden asioita käsittelevän pysyvän välitystuo- mioistuimen valinnanvaraista välitysmenettelyä kos- kevassa toimintaohjeessa. Välimiesten päätökset on tehtävä äänten enemmistöllä kolmen kuukauden kuluessa.

d) Kunkin riidan osapuolen on toteutettava välimiesten

sen erottamaton osa. Ministerineuvosto voi tarkistaa, tarkastel- la uudelleen ja/tai muuttaa liitteitä II, III, IV ja VI kehitysrahoi- tusyhteistyön AKT–EY-komitean suosituksen perusteella.

Ta¨ma¨ sopimus, joka on laadittu kahtena kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruot- sin, saksan, suomen ja tanskan kielella¨ kaikkien na¨ iden tekstien ollessa yhta¨ todistusvoimaiset, talletetaan Euroopan unionin neuvoston pa¨a¨sihteeristo¨ n seka¨ AKT-valtioiden sihteeristo¨ n

päätösten täytäntöönpanon edellyttämät toimenpi- arkistoon. Na¨ista¨ kumpikin toimittaa oikeaksi todistetun ja¨ljen-

teet. no¨ ksen kunkin allekirjoittajavaltion hallitukselle.

Hecho en Cotonu´, el veintitrés de junio del an˜o dos mil. Udfærdiget i Cotonou den treogtyvende juni to tusind. Geschehen zu Cotonou am dreiundzwanzigsten Juni zweitausend. 'Εγινε στην Κοτονου΄, στις ε΄ικοσι τρεις Ιουν΄ιου δυ΄ο χιλια΄δες.

Done at Cotonou on the twenty-third day of June in the year two thousand. Fait à Cotonou, le vingt-trois juin deux mille.

Fatto a Cotonou, add`ı ventitré giugno duemila.

Gedaan te Cotonou, de drieëntwintigste juni tweeduizend. Feito em Cotonu, em vinte e três de Junho de dois mil.

Tehty Cotonoussa kahdentenakymmenentenäkolmantena päivänä kesäkuuta vuonna kaksituhatta. Som skedde i Cotonou den tjugotredje juni tjugohundra.

Pour Sa Majesté le Roi des Belges

Voor Zijne Majesteit de Koning der Belgen Für Seine Majestät den König der Belgier

Cette signature engage également la Communauté française, la Communauté flamande, la Communauté germanophone, la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.

Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brusselse Hoofdstedelijke Gewest.

Diese Unterschrift bindet zugleich die Deutschsprachige Gemeinschaft, die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft, die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.

For Hendes Majestæt Danmarks Dronning

Für den Präsidenten der Bundesrepublik Deutschland

Για τον Προ΄εδρο της Ελληνικη΄ς ∆ηµοκρατ΄ιας

Por Su Majestad el Rey de Espan˜a

Pour le Président de la République française

Thar ceann Uachtara´n na hE´ireann For the President of Ireland

Per il Presidente della Repubblica italiana

Pour Son Altesse Royale le Grand-Duc de Luxembourg

Voor Hare Majesteit de Koningin der Nederlanden

Für den Bundespräsidenten der Republik O¨ sterreich

Pelo Presidente da Repu´blica Portuguesa

Suomen Tasavallan Presidentin puolesta För Republiken Finlands President

På svenska regeringens vägnar

For Her Majesty the Queen of the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

Por la Comunidad Europea For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Για την Ευρωπαι¨κη΄ Κοινο΄τητα

For the European Community Pour la Communauté européenne Per la Comunità europea

Voor de Europese Gemeenschap Pela Comunidade Europeia Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapens vägnar

Pour le Président de la République d’Angola

For Her Majesty the Queen of Antigua and Barbuda

For the Head of State of the Commonwealth of the Bahamas

For the Head of State of Barbados

For the Government of Belize

Pour le Président de la République du Bénin

For the President of the Republic of Botswana

Pour le Président du Burkina Faso

Pour le Président de la République du Burundi

Pour le Président de la République du Cameroun

Pour le Président de la République du Cap-Vert

Pour le Président de la République Centrafricaine

Pour le Président de la République Fédérale Islamique des Comores

Pour le Président de la République démocratique du Congo

Pour le Président de la République du Congo

For the Government of the Cook Islands

Pour le Président de la République de Côte d’Ivoire

Pour le Président de la République de Djibouti

For the Government of the Commonwealth of Dominica

For the President of the Dominican Republic

For the President of the State of Eritrea

For the President of the Federal Republic of Ethiopia

For the President of the Sovereign Democratic Republic of Fiji

Pour le Président de la République gabonaise

For the President and Head of State of the Republic of The Gambia

For the President of the Republic of Ghana

For Her Majesty the Queen of Grenada

Pour le Président de la République de Guinée

Pour le Président de la République de Guinée-Bissau

Pour le Président de la République de Guinée équatoriale

For the President of the Republic of Guyana

Pour le Président de la République d’Haïti

For the Head of State of Jamaica

For the President of the Republic of Kenya

For the President of the Republic of Kiribati

For His Majesty the King of the Kingdom of Lesotho

For the President of the Republic of Liberia

Pour le Président de la République de Madagascar

For the President of the Republic of Malawi

Pour le Président de la République du Mali

For the Government of the Republic of the Marshall Islands

Pour le Président de la République Islamique de Mauritanie

For the President of the Republic of Mauritius

For the Government of the Federated States of Micronesia

Pour le Président de la République du Mozambique

For the President of the Republic of Namibia

For the Government of the Republic of Nauru

Pour le Président de la République du Niger

For the President of the Federal Republic of Nigeria

For the Government of Niue

For the Government of the Republic of Palau

For Her Majesty the Queen of the Independent State of Papua New Guinea

Pour le Président de la République Rwandaise

For Her Majesty the Queen of Saint Kitts and Nevis

For Her Majesty the Queen of Saint Lucia

For Her Majesty the Queen of Saint Vincent and the Grenadines

For the Head of State of the Independent State of Samoa

Pour le Président de la République démocratique de Sa˜o Tomé et Prı´ncipe

Pour le Président de la République du Sénégal

Pour le Président de la République des Seychelles

For the President of the Republic of Sierra Leone

For Her Majesty the Queen of the Solomon Islands

For the President of the Republic of South Africa

For the President of the Republic of the Sudan

For the President of the Republic of Suriname

For His Majesty the King of the Kingdom of Swaziland

For the President of the United Republic of Tanzania

Pour le Président de la République du Tchad

Pour le Président de la République togolaise

For His Majesty King Xxxxx’xxxx Xxxxx XX of Tonga

For the President of the Republic of Trinidad and Tobago

For Her Majesty the Queen of Tuvalu

For the President of the Republic of Uganda

For the Government of the Republic of Vanuatu

For the President of the Republic of Zambia

For the Government of the Republic of Zimbabwe

SOPIMUKSEN LIITTEET

SISA¨ LLYS

Sivu

LIITE I: RAHOITUSPO¨ YTA¨ KIRJA . .... ..... .... .... ..... .... .... ..... .... ..... .... .... ..... .... . 67

LIITE II: RAHOITUSEHDOT 69

1 luku: Investointien rahoitus 69

2 luku: Erityistoimet 71

3 luku: Vientituloissa lyhyellä aikavälillä tapahtuvan vaihtelun rahoitus 71

4 luku: Muut määräykset ..... .... .... ..... .... .... ..... .... ..... .... .... ..... .... .... ..... .... . 72

5 luku: Investointisuojasopimukset 73

LIITE III: INSTITUTIONAALINEN TUKI – CDE JA CTA 74

LIITE IV: TA¨ YTA¨ NTO¨ O¨ NPANO- JA HALLINTOMENETTELYT 76

1 luku: Kansallinen ohjelmointi . . . .... ..... .... .... ..... .... ..... .... .... ..... .... ..... .... .... . 76

2 luku: Alueellinen ohjelmointi ja valmistelu 78

3 luku: Hankkeiden täytäntöönpano . . . .... ..... .... .... ..... .... ..... .... .... ..... .... .... ..... . 80

4 luku: Kilpailu ja etuudet 82

5 luku: Xxxxxxxx ja jälkiarviointi . . . .... ..... .... .... ..... .... ..... .... .... ..... .... ..... .... .... . 86

6 luku: Hallinto- ja täytäntöönpanoelimet 86

LIITE V: 37 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOIETTUN VALMISTELUVAIHEEN AIKANA SOVEL- LETTAVA KAUPPAJA¨ RJESTELMA¨ 90

1 luku: Yleiset kauppajärjestelyt . . . .... ..... .... .... ..... .... ..... .... .... ..... .... ..... .... .... . 90

2 luku: Sokeria ja naudanlihaa koskeva erityissitoumus 92

3 luku: Loppumääräykset 93

PO¨ YTA¨ KIRJA 1 KA¨ SITTEEN ”ALKUPERA¨ TUOTTEET” (”PERA¨ ISIN OLEVAT TUOTTEET”) MA¨ A¨ RITTELYSTA¨

JA HALLINNOLLISEN YHTEISTYO¨ N MENETELMISTA¨ 94

I Osasto – Yleiset määräykset . . ..... .... .... ..... .... ..... .... .... ..... .... .... ..... .... ..... . 95

II Osasto – Käsitteen ”alkuperätuotteet” määrittely 96

III Osasto – Alueeseen liittyvät vaatimukset 99

IV Osasto – Alkuperäselvitys 100

V Osasto – Hallinnollisen yhteistyön menetelmät 105

VI Osasto – Ceuta and Melilla 108

VII Osasto – Loppumääräykset 108

Pöytäkirjan 1 liite I – Alkuhuomautukset liitteessä II olevaan luetteloon 109

Pöytäkirjan 1 liite II – Luettelo ei-alkuperäaineksiin sovellettavista valmistus- tai käsittelytoimista, jotka on tehtävä, jotta valmistettu tuote voi saada alkuperäaseman 115

Pöytäkirjan 1 liite III – Merentakaiset maat ja alueet 187

Pöytäkirjan 1 liite IV – Tavaratodistuslomake 188

Pöytäkirjan 1 liite V – Kauppalaskuilmoitus 193

Pöytäkirjan 1 liite VI A – Hankkijan ilmoitus tuotteista, joilla on etuuskohtelualkuperäasema 195

Pöytäkirjan 1 liite VI B – Hankkijan ilmoitus tuotteista, joilla ei ole etuuskohtelualkuperäasemaa 196

Pöytäkirjan 1 liite VII – Tiedotustodistus 197

Pöytäkirjan 1 liite VIII – Poikkeushakemuslomake 201

Pöytäkirjan 1 liite IX – Luettelo valmistus- ja käsittelytoimista, joiden suorittaminen tämän pöytäkirjan 6 artiklan 11 kokhdassa tarkoitettujen kehitysmaiden alkuperätuotteita oleville tekstiiliai-

xxxxxx antaa valmiille tuotteelle AKT-alkuperäaseman 203

Pöytäkirjan 1 liite X – Xxxxxxxxx tämän pöytäkirjan 6 artiklan 11 kohdassa mainittujen kehitysmaiden kumulaatiiomenettelyn ulkopuolelle jätetyt tekstiilituotteet 209

Pöytäkirjan 1 liite XI – Tuotteet, joihin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja Etelä-Afrikkaa koskevia kumulaatiomääräyksiä sovelletaan kolmen vuoden kuluttua Euroopan yhteisön ja Etelä-

Afrikan tasavallan kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta 210

Pöytäkirjan 1 liite XII – Tuotteet, joihin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja Etellä-Afrikkaa koskevia kumulaatiomääräyksiä sovelletaan kuuden vuoden kuluttua Euroopan yhteisön ja Etelä-

Afrikan tasavallan kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta 234

Pöytäkirjan 1 liite XIII – Tuotteet, joihin 6 artiklan 3 kohtaa ei sovelleta 244

Pöytäkirjan 1 liite XIV – Kalastustuotteet, joihin 6 artiklan 3 kohtaa ei väliaikaisesti sovelleta 261

Pöytäkirjan 1 liite XV – Yhteinen julistus kumulaatiosta 265

PO¨ YTA¨ KIRJA 2 9 ARTIKLAN TA¨ YTA¨ NTO¨ O¨ NPANOSTA 266

PO¨ YTA¨ KIRJA 3 267

Pöytäkirjan N:o 3 liite – Pöytäkirjaa N:o 3 koskevat julistukset 269

Pöytäkirjan N:o 3 liite – Kirjeenvaihdot 270

PO¨ YTA¨ KIRJA 4 NAUDANLIHASTA 275

PO¨ YTA¨ KIRJA 5 TOINEN BANAANIPO¨ YTA¨ KIRJA 276

LIITE VI: VA¨ HITEN KEHITTYNEIDEN AKT-VALTIOIDEN, AKT-SISA¨ MAA- VALTIOIDEN JA AKT- SAARIVALTIOIDEN LUETTELO 277

PO¨ YTA¨ KIRJAT 279

PO¨ YTA¨ KIRJA 1 YHTEISTEN TOIMIELINTEN TOIMINTAKULUISTA 280

PO¨ YTA¨ KIRJA 2 ERIOIKEUKSISTA JA VAPAUKSISTA 281

1 luku: Sopimuksen yhteydessä tehtävään työhön osallistuvat henkilöt 281

2 luku: AKT-ministerineuvoston omaisuus ja varat 281

3 luku: Virallinen viestintä 282

4 luku: AKT-valtioiden sihteeristön henkilöstö 282

5 luku: Komission lähetystöt AKT-valtioissa 282

6 luku: Yleiset määräykset 283

PO¨ YTA¨ KIRJA 3 ETELA¨ -AFRIKASTA 284

LIITE I

RAHOITUSPO¨ YTA¨ KIRJA

1. Yhteisön AKT-valtioille tässä sopimuksessa vahvistettuihin tarkoituksiin antaman rahoitustuen kokonaismäärä on viiden vuoden aikana 1 päivästä maaliskuuta 2000 alkaen 15 200 miljoonaa euroa.

2. Yhteisön rahoitustuesta enintään 13 500 miljoonaa euroa rahoitetaan yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta (EKR).

3. Yhdeksäs EKR:sta rahoitettava osuus jaetaan yhteistyövälineiden kesken seuraavasti:

a) 10 000 miljoonaa euroa varataan avustuksina pitkän aikavälin kehityksen tukemiseen. Tätä määrärahaa käytetään maaohjelmien rahoittamiseen täytäntöönpano- ja hallintomenettelyjä koske- van tämän sopimuksen liitteessä IV olevan 1–5 artiklan mukaisesti. Pitkän aikavälin kehityksen tukemiseen varatuista määrärahoista

i) 90 miljoonaa euroa varataan yritystoiminnan kehittämiskeskuksen (CDE) talousarvion rahoitta- miseen,

ii) 70 miljoonaa euroa varataan maatalouden ja maaseudun kehittämiskeskuksen (CTA) talousar- vion rahoittamiseen, ja

iii) enintään 4 miljoonaa euroa varataan tämän sopimuksen 17 artiklassa määrättyihin tarkoituksiin (yhteinen edustajakokous).

b) 1 300 miljoonaa euroa varataan avustuksina AKT-valtioiden alueellisen yhteistyön ja yhdentymiselle annettavan tuen rahoitukseen täytäntöönpano- ja hallintomenettelyjä koskevan tämän sopimuksen liitteessä IV olevan 6–14 artiklan mukaisesti.

c) 2 200 miljoonaa euroa myönnetään investointikehyksen rahoittamiseen rahoitusehtoja koskevassa tämän sopimuksen liitteessä II esitetyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen liitteessä II olevassa 2–4 artiklassa määrättyjen korkotukien rahoittamista tämän liitteen 3 kohdan a alakohdassa mainituista varoista.

4. Euroopan investointipankki myöntää enintään 1 700 miljoonaa euroa lainoina, jotka se kattaa omista varoistaan. Varat myönnetään rahoitusehtoja koskevassa tämän sopimuksen liitteessä II määrättyi- hin tarkoituksiin pankin perussäännössä esitetyin ehdoin ja kyseisessä liitteessä vahvistettujen investoin- tien rahoitusehtoja koskevien määräysten mukaisesti. Pankki voi hallinnoimistaan varoista osallistua alueellisten hankkeiden ja ohjelmien rahoitukseen.

5. Varat, jotka tämän rahoituspöytäkirjan voimaantulopäivänä ovat jääneet edellisistä EKR:istä käyttämättä, samoin kuin käynnissä olevista, kyseisistä rahastoista rahoitettavista hankkeista myöhemmin mahdollisesti vapautuvat varat siirretään yhdeksänteen EKR:ään ja käytetään tässä sopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti. Yhdeksänteen EKR:ään näin siirretyt varat, jotka aiemmin oli osoitettu jonkin AKT-valtion maa- tai alueohjelmaan, osoitetaan jatkossakin kyseiselle maalle tai alueelle. Tämän rahoituspöytäkirjan kokonaismäärärahat edellisistä EKR:istä siirretyillä käyttämättömillä varoilla täydennettyinä kattavat jakson 2000–2007.

6. Euroopan investointipankki hallinnoi omista rahoitusvaroistaan antamiaan lainoja sekä investointi- kehyksestä rahoitettavia toimia. Kaikkien muiden tämän sopimuksen varojen hallinnoinnista vastaa komissio.

7. Osapuolet arvioivat ennen tämän rahoituspöytäkirjan voimassaolon päättymistä sitä, miten sitoumukset ja maksut ovat toteutuneet. Arvio muodostaa perustan varojen kokonaismäärän uudelleenar- vioinnille sekä sen arvioinnille, tarvitaanko tämän sopimuksen nojalla toteutettavan rahoitusyhteistyön tukemiseksi uusia varoja.

8. Jos jostakin sopimuksen välineestä myönnettävät varat loppuvat ennen tämän rahoituspöytäkirjan voimassaolon päättymistä, AKT–EY-ministerineuvosto toteuttaa aiheelliset toimenpiteet.

LIITE II

RAHOITUSEHDOT

1 LUKU b) osakkuuslainoina, joiden hoito ja/tai kesto on sidoksissa hankkeen taloudellisiin tuloksiin, ja

INVESTOINTIEN RAHOITUS

1 artikla

c) toissijaisina lainoina, jotka maksetaan takaisin vasta sen jälkeen, kun muut saatavat on hoidettu.

Tässä luvussa vahvistetaan investointikehyksen alaisia toimia,

Euroopan investointipankin (EIP) omista varoista myöntämiä 4. Kunkin toimen korvaukset eritellään lainan myöntämi- lainoja sekä erityistoimia koskevat rahoitusehdot. Nämä varat sen yhteydessä. Kuitenkin

voidaan ohjata tukikelpoisille yrityksille joko suoraan tai

välillisesti hyväksyttyjen sijoitusrahastojen ja/tai rahoituksen

välittäjien kautta. a) ehdollisen lainan tai osakkuuslainan osalta korvaus käsit- tää yleensä enintään kolmen prosentin kiinteän koron sekä hankkeen tuloksiin liittyvän muuttuvan maksuosan,

2 artikla ja

Investointikehyksen varat

1. Investointikehyksestä myönnettäviä varoja voidaan käyt- tää muun muassa

b) toissijaisen lainan korkoprosentti on markkinaperus- teinen.

a) riskipääoman muodostamiseen seuraavasti: 5. Takuut hinnoitellaan niin, että niissä otetaan huomioon

i) pääomaosakkuuksiin AKT-valtioiden yrityksissä, myös rahoituslaitoksissa,

katettavat riskit ja toimenpiteen erityispiirteet.

ii) kvasipääomatuki AKT-valtioiden yrityksille, myös 6. Tavallisten lainojen korko käsittää viitekoron, jota EIP rahoituslaitoksille, ja soveltaa vastaaviin, vapaavuosia ja takaisinmaksuaikoja koske-

iii) sekä ulkomaisille että paikallisille investoijille ja lainanantajille tarkoitetut takuut ja muut luottokel- poisuutta lisäävät järjestelyt, joita voidaan käyttää kattamaan investointeihin liittyviä poliittisia tai

vilta ehdoiltaan samanlaisiin lainoihin, sekä EIP:n määrittele- män lisän.

muita riskejä, sekä 7. Tavallisia lainoja on myönnettävä edullisin ehdoin seu- raavissa tapauksissa:

b) tavallisten lainojen myöntämiseen.

2. Pääomaosakkuus koskee yleensä vähemmistöosakkuut- ta, joka ei johda määräysvallan syntymiseen, ja siitä maksetaan korvausta asianomaisen hankkeen tulosten perusteella.

a) yksityissektorin kehityksen kannalta välttämättömiin in- frastruktuurihankkeisiin vähiten kehittyneissä tai selk- kauksista toipuvissa maissa; tällöin lainan korkoa alenne- taan kolmella prosentilla, ja

3. Kvasipääomatuki voi muodostua osakkaiden ennakko- b) hankkeisiin, joihin sisältyy rakenneuudistustoimia osana maksuista, vaihtovelkakirjoista, ehdollisista lainoista, toissijai- yksityistämistä tai joiden sosiaaliset tai ympäristöön liitty- sista lainoista ja osakkuuslainoista tai muista vastaavista tuki- vät edut ovat merkittäviä ja selvästi osoitettavissa; tällöin

muodoista. Tällaista tukea voidaan antaa erityisesti lainoille voidaan myöntää korkotukea, jonka määrä ja

a) ehdollisina lainoina, joiden hoito ja/tai kesto on sidoksissa tiettyjen, hankkeen tulokseen liittyvien ehtojen täyttymi- seen; jos ehdollista lainaa myönnetään investointia edeltä- viin selvityksiin tai hankkeeseen liittyvään muuhun tekni-

muoto määritellään hankkeen erityispiirteiden perusteel- la; korkotuki on kuitenkin enintään kolme prosenttia.

seen apuun, lainanhoidosta voidaan vapauttaa, jos inves- Lopullinen korko on joka tapauksessa aina vähintään

tointi ei toteudu, 50 prosenttia viitekorosta.

8. Varat näihin edullisin ehdoin rahoitettaviin tarkoituksiin c) vahvistaa yhteistyössä asianomaisen AKT-valtion kanssa

saadaan investointikehyksestä, ja ne ovat määrältään enintään järjestelyt ja menettelyt kehitysrahoitusyhteistyön täytän-

viisi prosenttia investointien rahoitukseen investointikehykses- töönpanemiseksi tässä sopimuksessa esitetyn mukaisesti

tä osoitettavasta ja EIP:n omista varoistaan osoittamasta koko- ja tarvittaessa hankkeiden ja ohjelmien luonteen huo-

naismäärästä. mioon ottamiseksi ja toimiakseen tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti pankin perussään- nössä vahvistettuja menettelyjä noudattaen.

9. Korkotuet voidaan kapitalisoida tai käyttää avustuksina hankkeisiin liittyvän, erityisesti AKT-valtioiden rahoituslaitok- sille annettavan, teknisen avun tukemiseen.

2. EIP:n omista varoistaan rahoittamia lainoja myönnetään seuraavin ehdoin:

a) viitekorko on se, jota EIP soveltaa sopimuksen allekirjoi-

3 artikla tuspäivänä tai maksun suorituspäivänä valuuttaa ja takai-

sinmaksuaikoja koskevien ehtojen osalta samanlaisiin

Investointikehyksen alaiset toimet lainoihin,

1. Investointikehys koskee kaikkia talouden osa-alueita, ja

b) kuitenkin niin, että

soveltaa kolmen prosentin korkotukea,

i) periaatteessa julkisen sektorin hankkeisiin voidaan

sillä tuetaan yksityissektorin ja kaupallisesti johdettujen julki- sen sektorin toimijoiden investointeja, myös yksityissektorille välttämätöntä ja tuloja tuottavaa talouden ja tekniikan alan infrastruktuuria.

a) Kehystä hallinnoidaan uudistuvana rahastona, ja sen on tarkoitus olla taloudellisesti kestävä. Sen alaisiin toimiin sovelletaan markkinaperusteisia ehtoja, ja niissä pyritään välttämään paikallisten markkinoiden vääristyminen ja yksityisten rahoituslähteiden syrjäyttäminen, ja sillä

b) pyritään aikaansaamaan katalyyttinen vaikutus kannusta- malla pitkäaikaisten paikallisten varojen käyttöönottoa ja houkuttelemalla yksityisiä ulkomaisia investoijia ja lainanantajia mukaan AKT-valtioissa toteutettaviin hank- keisiin.

2. Rahoituspöytäkirjan voimassaolon päättyessä ja jos mi- nisterineuvosto ei ole tehnyt asiassa erityistä päätöstä, inves- tointikehykseen tehtävät kumulatiiviset nettotakaisinmaksut siirretään seuraavaan pöytäkirjaan.

ii) tämän liitteen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitetuiksi hankkeiksi katsottaviin yksityissekto- rin hankkeisiin voidaan soveltaa korkotukia samoin ehdoin kuin kyseisessä kohdassa tarkoitettuihin hankkeisiin.

Lopullinen korko on joka tapauksessa aina vähintään 50 prosenttia viitekorosta.

c) korkotuen määrä, jonka arvo lasketaan lainan suoritus- ajankohtina, vähennetään investointikehyksen korkotuki- määrärahasta 2 artiklan 8 ja 9 kohdassa määritellyn mukaisesti ja maksetaan suoraan EIP:lle, ja

d) EIP:n omista varoistaan rahoittamien lainojen takaisin- maksuaika määräytyy hankkeen taloudellisten ja rahoi- tuksellisten ominaisuuksien perusteella, mutta on enin- tään 25 vuotta. Lainoihin sisältyy tavallisesti aika, jona lyhennyksiä ei peritä ja joka vahvistetaan hankkeen rakentamisjakson perusteella.

1. EIP

4 artikla

EIP:n omista varoista rahoitettavat lainat

3. EIP:n omista varoistaan rahoittamien julkisen sektorin yrityksiin tehtävien investointien osalta asianomaiselta AKT- valtiolta voidaan vaatia hankekohtaisia erityistakuita tai sitou- muksia.

a) edistää kansallisella ja alueellisella tasolla AKT-valtioiden

5 artikla

Valuuttakurssiriskiä koskevat säännöt

talouden ja teollisuuden kehitystä hallinnoimiensa varo- jen avulla ja rahoittaa tässä tarkoituksessa ensisijaisesti tuottavia hankkeita ja ohjelmia tai muita yksityissektorin

edistämiseen tähtääviä investointeja kaikilla talouden osa- Valuuttakurssivaihtelujen vaikutusten minimoimiseksi valuut- aloilla, takurssiriskiin liittyvät ongelmat ratkaistaan seuraavasti:

b) luo tiiviit yhteistyösuhteet kansallisten ja alueellisten a) pääomaosakkuudessa, jonka tavoitteena on yrityksen

kehityspankkien sekä AKT-valtioiden ja EU:n pankkien ja omien varojen vahvistaminen, valuuttakurssiriski kate-

rahoituslaitosten kanssa, ja taan yleensä investointikehyksestä,

b) pienten ja keskisuurten yritysten riskipääomarahoituk- c) toimintaedellytysten kehittämistä yksityissektorin tosi-

sessa valuuttakurssiriski jaetaan yleensä yhteisön ja mui- asiallisen, yhteiskunnan ja talouden kehittämiseen osallis-

den osapuolten kesken; keskimäärin valuuttakurssiriski tumisen lisäämiseksi ja helpottamiseksi. jaetaan tasan, ja

c) investointijärjestelyyn perustuvat lainat pyritään aina, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, varsinkin kansantalouden ja rahoitustilanteen osalta epävakaissa maissa, myöntämään AKT-valtioiden kansallisessa valuu- tassa, jolloin valuuttakurssiriski katetaan tosiasiallisesti investointikehyksestä.

2. AKT–EY-ministerineuvosto päättää tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ja kehitysrahoitusyhteistyön AKT– EY-komitean ehdotuksesta niitä varoja koskevista yksityiskoh- taisista säännöistä ja määristä, joita pitkän aikavälin kehityksen määrärahoista myönnetään näiden tavoitteiden saavuttami- seksi.

6 artikla 3 LUKU

Valuuttasiirtoja koskevat säännöt VIENTITULOISSA LYHYELLA¨ AIKAVA¨ LILLA¨ TAPAHTUVAN

VAIHTELUN RAHOITUS

Tähän sopimukseen perustuvissa toimissa, jotka ne ovat tämän sopimuksen puitteissa kirjallisesti hyväksyneet, asianomaiset

AKT-valtiot 8 artikla

a) myöntävät asianomais(t)en AKT-valti(oide)n lainsäädän-

nön nojalla vapautuksen kaikista erääntyvien lainojen 1. Osapuolet tunnustavat, että lyhyen aikavälin vaihtelusta koroista, provisioista ja kuoletuksista perittävistä kansalli- johtuvat vientitulojen menetykset voivat vaarantaa kehitysra- sista ja paikallisista maksuista ja veroista, hoituksen sekä makrotaloudellisten ja alakohtaisten politiikko-

jen täytäntöönpanon. Tietyn AKT-valtion talouden riippuvuus

b) antavat edunsaajien käyttöön erääntyvien lainojen korko- jen, provisioiden ja kuoletusten maksamiseen tarvittavan valuutan niiden alueella toteutettavien hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpanemiseksi tehtyjen rahoitussopi- musten mukaisesti, ja

tavaroiden, erityisesti maataloustuotteiden ja kaivannaisten viennistä on näin yksi peruste jaettaessa varoja pitkän aikavälin kehitystyöhön.

2. Maan pitkän aikavälin kehittämiseen ohjelmoiduista va- roista voidaan 9 ja 10 artiklan perusteella myöntää ylimääräistä

c) antavat EIP:n käyttöön sen kansallisena valuuttana saa- rahoitustukea vientitulojen epävakaudesta johtuvien haittavai- mien rahamäärien siirtoon tarvittavan ulkomaisen valuu- kutusten lieventämiseksi ja tulojen laskun vaarantaman kehi- tan euron tai muiden siirtovaluuttojen ja kansallisen tysohjelman turvaamiseksi.

valuutan välillä siirtopäivänä sovellettavalla vaihtokurssil-

la; näitä ovat kaikenlaiset niiden alueella toteutettavien hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpanemiseksi tehtyjen

rahoitussopimusten mukaisesti maksettavat suoritukset,

9 artikla

Tuensaantiperusteet

kuten korot, osingot, provisiot ja muut palkkiot sekä lainojen kuoletukset ja osakkeiden myyntitulot.

1. Ylimääräisiä varoja myönnetään seuraavin perustein:

2 LUKU a) vientitulojen kymmenen prosentin (vähiten kehittyneiden maiden tapauksessa kahden prosentin) menetys tavara-

ERITYISTOIMET

7 artikla

1. Yhteistyöllä tuetaan avustusmäärärahoista

a) pienituloisille tarkoitettujen asuntojen tuotantoa, myös toissijaisia asuntolainajärjestelyjä, asuntorakentamisen kehittämiseksi pitkällä aikavälillä,

b) pk- ja mikroyritysten mikrorahoitusta, ja

viennissä soveltamisvuotta edeltävien neljän vuoden jak- son kolmen ensimmäisen vuoden vientitulojen aritmeetti- seen keskiarvoon verrattuna,

tai

vientitulojen kymmenen prosentin (vähiten kehittyneiden maiden tapauksessa kahden prosentin) menetys maata- loustuotteiden tai kaivannaisten kokonaisviennissä sovel- tamisvuotta edeltävien neljän vuoden jakson kolmen ensimmäisen vuoden vientitulojen aritmeettiseen keskiar- voon verrattuna niiden maiden osalta, joissa maatalous- tuotteiden tai kaivannaisten osuus on yli 40 prosenttia tavaroiden kokonaisvientituloista, ja

b) kymmenen prosentin kasvu joko kyseiselle vuodelle 2. Osapuolet sitoutuvat siihen, että ne eivät rajoita millään

lasketussa tai seuraavalle vuodelle ennustetussa julkisen tavalla maksutaseen pääomaa koskevien suoritusten osalta

talouden alijäämässä. pääoman vapaata liikkuvuutta sellaisten yhtiöiden suorissa investoinneissa, jotka on perustettu vastaanottavan maan lainsäädännön mukaisesti, eivätkä investoinneissa, jotka on

2. Ylimääräistä tukea myönnetään enintään neljänä peräk- tehty tämän sopimuksen mukaisesti, eivätkä näiden investoin- käisenä vuotena. tien ja niistä saatujen voittojen rahaksi muuttamista ja kotiutta-

mista.

3. Ylimääräiset varat otetaan huomioon asianomaisen maan kansantalouden tilinpidossa. Ne käytetään ohjelmointia koskevien sääntöjen ja menetelmien sekä täytäntöönpano- ja

hallintomenettelyjä koskevan liitteen IV määräysten mukaisesti 3. Jos yksi tai useampi AKT-valtio tai yksi tai useampi yhteisön ja asianomaisen AKT-valtion kesken ennakkoon yhteisön jäsenvaltio joutuu tai on vaarassa joutua merkittäviin laadittujen sopimusten perusteella soveltamisvuotta seuraava- maksutasevaikeuksiin, kyseinen AKT-valtio, jäsenvaltio tai na vuonna. Molempien osapuolten suostumuksella varoja yhteisö voi GATT-sopimuksessa, GATS-sopimuksessa ja Kan- voidaan käyttää kansalliseen talousarvioon sisältyvien ohjel- sainvälisen valuuttarahaston perustamissopimuksen VIII ja XIV mien rahoittamiseen. Osa ylimääräisistä varoista voidaan kui- artiklassa vahvistetuin edellytyksin ottaa käyttöön juokseviin tenkin varata erityisaloja varten. valuuttatoimiin määräaikaisesti sovellettavia rajoituksia, jotka voivat olla voimassa ainoastaan siihen asti, kunnes maksutase-

tilanne on korjaantunut. Toimenpiteet toteuttava osapuoli

10 artikla

ilmoittaa niistä viipymättä muille osapuolille ja toimittaa niille kyseisten toimenpiteiden lakkauttamista koskevan aikataulun

Ennakot mahdollisimman pian.

Ylimääräisten varojen myöntämisjärjestelmästä myönnetään ennakkoa yhdistettyjen kauppatilastojen valmistumisen mah- dollisesta viivästymisestä aiheutuvien haittojen kattamiseksi ja

sen varmistamiseksi, että kyseiset varat voidaan sisällyttää 13 artikla

soveltamisvuotta seuraavan vuoden talousarvioon. Ennakot

pannaan maksuun asianomaisen valtion toimesta laadittujen

väliaikaisten vientitilastojen perusteella, jotka toimitetaan ko- missiolle ennen virallisten ja lopullisten, yhdistettyjen tilastojen valmistumista. Ennakko on enintään 80 prosenttia soveltamis- vuodelle arvioidusta ylimääräisten varojen määrästä. Näin käyttöön otettujen varojen määrää mukautetaan komission ja asianomaisen valtion yhteisellä suostumuksella lopullisten yhdistettyjen vientitilastojen ja julkisen talouden lopullisen alijäämän perusteella.

11 artikla

Tämän luvun määräyksiä tarkastellaan uudelleen viimeistään kahden vuoden kuluttua ja sen jälkeen kumman tahansa osapuolen pyynnöstä.

Liiketoimintayksikköjen säätely ja kohtelu

Sijoittautumiseen ja palvelujen tarjoamiseen sovellettavien järjestelyjen osalta AKT-valtiot ja yhteisön jäsenvaltiot kohtele- vat toistensa kansalaisia ja yrityksiä syrjintää harjoittamatta. Jos jokin AKT-valtio tai yhteisön jäsenvaltio ei kuitenkaan pysty määrätyn toiminnan osalta soveltamaan mainitunlaista kohtelua, kyseinen AKT-valtio tai yhteisön jäsenvaltio ei ole velvollinen myöntämään kyseisen toiminnan osalta mainitun- laista kohtelua asianomaisen maan kansalaisille ja yrityksille.

14 artikla

4 LUKU ”Yritysten” määritelmä

MUUT MA¨ A¨ RA¨ YKSET

12 artikla

Juoksevat maksut ja pääomanliikkeet

1. Osapuolet sitoutuvat siihen, että ne eivät rajoita millään

1. Tätä sopimusta sovellettaessa ”jäsenvaltion tai AKT- valtion yrityksillä” tarkoitetaan siviili- tai kauppaoikeuden nojalla perustettuja yrityksiä, joihin luetaan julkiset ja muut yhtiöt, osuuskunnat ja muut oikeushenkilöt sekä julkis- tai yksityisoikeuden alaan kuuluvat yhdistykset lukuun ottamatta niitä, jotka ovat voittoa tavoittelemattomia, ja jotka ovat

tavalla yhteisön ja AKT-valtioiden asukkaiden välisten vaihto- jonkin jäsenvaltion tai AKT-valtion lainsäädännön mukaisesti

taseeseen perustuvien maksujen suorittamista vapaasti vaihdet- muodostettuja ja joiden sääntömääräinen kotipaikka, hallin-

tavassa valuutassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäljempä- nollinen päätoimipaikka tai pääasiallinen toimipaikka on jossa-

nä 3 kohdan soveltamista. kin jäsenvaltiossa tai AKT-valtiossa.

2. Jos ainoastaan yrityksen sääntömääräinen kotipaikka e) kunkin neuvotellun sopimuksen voimaantuloajankoh-

sijaitsee jäsenvaltiossa tai AKT-valtiossa, kyseisen yrityksen dan, riitojen ratkaisua koskevien määräysten ja asian-

toiminnalla on oltava tosiasiallinen ja jatkuva yhteys asian- omaisten investointien ajankohdan välinen suhde määri-

omaisen jäsenvaltion tai AKT-valtion talouteen.

5 LUKU

INVESTOINTISUOJASOPIMUKSET

tellään mainitussa sopimuksessa edellä esitetyt määräyk- set huomioon ottaen. Osapuolet vahvistavat, että taan- nehtivuutta ei sovelleta pääsääntöisesti, elleivät sopimusvaltiot toisin sovi.

2. Investointien edistämisestä ja suojaamisesta tehtäviä kah- denvälisiä sopimuksia koskevien neuvottelujen helpottamisek- si osapuolet sopivat selvittävänsä suojasopimuksista tehdyn mallin tärkeimpiä lausekkeita. Selvitystyö perustuu sopimus- valtioiden välillä tehtyjen, voimassa olevien kahdenvälisten

15 artikla sopimusten määräyksiin, ja siinä kiinnitetään erityistä huomio- ta seuraaviin näkökohtiin:

1. Pannessaan täytäntöön tämän sopimuksen 78 artiklan a) oikeudelliset takeet, joilla varmistetaan ulkomaisten in- määräyksiä osapuolet ottavat huomioon seuraavat periaatteet: vestoijien tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu ja

suoja,

a) sopimusvaltio voi tarvittaessa pyytää neuvottelujen aloit-

tamista investointien edistämistä ja suojaamista koskevan b) investoijien suosituimmuuskohtelua koskeva lauseke, sopimuksen tekemiseksi toisen sopimusvaltion kanssa,

b) aloittaessaan neuvottelut investointien edistämistä ja suo-

c) suoja pakkolunastuksen ja kansallistamisen yhteydessä,

jaamista koskevien kahden- tai monenvälisten sopimus- d) pääoman ja voittojen siirto, ja ten tekemiseksi, soveltamiseksi ja tulkitsemiseksi kyseis-

ten sopimusten osapuolet eivät syrji tämän sopimuksen e) kansainvälinen välitysmenettely investoijan ja vastaanot- osapuolina olevia valtioita tai toisiaan suhteessa kolman- tajavaltion välisissä riidoissa.

siin maihin,

c) sopimusvaltioilla on oikeus pyytää edellä tarkoitetun syrjimättömyyskohtelun muuttamista tai mukauttamista, jos kansainväliset velvoitteet tai muuttuneet olosuhteet sitä edellyttävät,

d) edellä tarkoitettujen periaatteiden soveltamisen tarkoituk-

3. Osapuolet sopivat selvittävänsä takuujärjestelmien tar- joamia mahdollisuuksia voidakseen vastata myönteisesti pien- ten ja keskisuurten yritysten erityistarpeisiin varmistaa AKT- valtioihin tekemänsä investoinnit. Selvitystyö aloitetaan mah- dollisimman pian sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Selvi- tystyön tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kehitysrahoi-

sena tai tuloksena ei voi olla minkään tämän sopimuksen tusyhteistyön AKT–EY-komitealle tarkasteltaviksi ja aiheellis-

osapuolen suvereniteetin loukkaaminen, ja ten toimien toteuttamiseksi.

LIITE III

INSTITUTIONAALINEN TUKI – CDE JA CTA

1 artikla d) tukee aloitteita, joilla edistetään kaikkiin liikkeenjohdolli- siin näkökohtiin liittyvien tekniikkojen, taitotiedon ja parhaiden käytänteiden kehittämistä ja siirtämistä.

Yhteistyön avulla tuetaan institutionaalisia järjestelyjä, joilla

tuetaan yrityksiä sekä edistetään maatalouden ja maaseudun

kehittämistä. Tässä yhteydessä yhteistyön avulla 3. Lisäksi CDE tiedottaa

a) vahvistetaan yritystoiminnan kehittämiskeskuksen (CDE) asemaa, jotta AKT-valtioille voidaan antaa niiden tarvitse- maa tukea yksityissektorinsa kehittämistoimien edistämi-

a) AKT-valtioiden yksityissektorille tämän sopimuksen mää- räyksistä,

seksi, ja b) AKT-valtioiden yksityissektorin paikallistason toimijoille ulkomaan markkinoilla vaadittavista tuotelaadusta ja

b) vahvistetaan maatalouden kehittämiskeskuksen (CTA) asemaa AKT-valtioiden institutionaalisten toimintaedelly- tysten, erityisesti tiedonhallinnan kehittämisessä maata- louden tuottavuutta lisäävän teknologian hyödyntämisek- si sekä markkinoinnin, elintarviketurvan ja maaseudun kehittämiseksi.

2 artikla

-standardeista, ja

c) eurooppalaisille yrityksille ja yksityissektorin organisaa- tioille yritystoimintaa AKT-valtioissa koskevista mahdolli- suuksista ja säännöistä.

4. CDE tukee yrityksiä pätevien ja toimivaltaisten kansallis- ten ja/tai alueellisten palvelunvälittäjien kautta.

CDE 5. CDE:n toiminta perustuu yhteensovittamiseen, täydentä- vyyteen ja lisäarvoon kaikissa julkisten tai yksityisten tahojen tekemissä aloitteissa yksityissektorin kehittämiseksi. CDE har-

1. CDE tukee yksityissektorin kehitysstrategioiden täytän- töönpanoa AKT-valtioissa tarjoamalla AKT-valtioiden yrityk- sille muita kuin rahoituspalveluja ja tukemalla yhteisön ja

joittaa valikoivuutta tehtäviään suorittaessaan.

AKT-valtioiden talouden toimijoiden yhteisaloitteita. 6. Suurlähettiläskomitea toimii keskuksen valvontaviran-

omaisena. Tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen se

2. CDE pyrkii auttamaan AKT-valtioiden yksityisyrityksiä niiden kilpailukyvyn parantamisessa kaikilla talouden osa- aloilla. Erityisesti se

a) helpottaa ja edistää AKT-valtioiden ja EU:n yritysten välistä yhteistyötä ja kumppanuutta,

a) vahvistaa keskuksen, myös sen valvontaelinten perus- säännöt ja työjärjestyksen,

b) vahvistaa henkilöstöä koskevat perussäännöt sekä varain- hoitoa ja henkilöstöä koskevat säännöt ja määräykset,

c) valvoo keskuksen eri elinten työskentelyä, ja

b) auttaa liike-elämän tukipalvelujen kehittämisessä tuke- d) vahvistaa toimintasäännöt ja keskuksen talousarvion hy- malla yksityissektorin omistamien organisaatioiden toi- väksymismenettelyt.

mintaedellytysten kehittämistä tai teknisten, ammatillis-

ten, liikkeenjohdollisten, kaupallisten tai koulutukseen

liittyvien tukipalvelujen toimittajia, 7. Suurlähettiläskomitea nimittää keskuksen eri elinten jäse- net vahvistamiaan menettelyjä ja perusteita noudattaen.

c) tukee investointien edistämistoimia, kuten investointien edistämiseen erikoistuneita organisaatioita, investointi-

alan konferenssien järjestämistä, koulutusohjelmia, strate- 8. Keskuksen talousarvio rahoitetaan tässä sopimuksessa

giatyöryhmiä sekä investointien edistämistoimien seuran- vahvistettujen, kehitysrahoitusyhteistyötä koskevien sääntöjen

taa, ja mukaisesti.

3 artikla iii) edistää tehokasta toimielinten sisäistä tiedon ja vies- tinnän hallintaa toimien seurannan varmistamiseksi

CTA

1. CTA:n tehtävänä on vahvistaa AKT-valtioiden maatalou-

sekä yhteenliittymien perustamista alueellisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa,

iv) edistää hajautettua tiedon ja viestinnän hallintaa paikallisella ja kansallisella tasolla,

v) tukee aloitteita alueellisen yhteistyön avulla, ja

den ja maaseudun kehittämisjärjestöjen poliittisten ja institu- tionaalisten toimintaedellytysten kehittämistä sekä tiedottami-

sen ja viestinnän hallintavalmiuksia. Se avustaa kyseisiä järjes- vi) laatia lähestymistapoja politiikan maatalouteen ja töjä sellaisten politiikkojen ja ohjelmien laadinnassa ja täytän- maaseudun kehittämiseen kohdistuvien vaikutusten töönpanossa, joilla vähennetään köyhyyttä, edistetään kestävää arvioimiseksi.

elintarviketurvaa, säilytetään luonnonvaroja ja lisätään näin

AKT-valtioiden itsenäisyyttä maaseudun ja maatalouden kehit-

tämisessä.

2. CTA

a) kehittää ja toimittaa tietopalveluja ja varmistaa, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen alan tutkimus-

3. Keskus tukee alueellisia aloitteita ja verkostoja ja jakaa toimintavalmiuksien kehittämisohjelmat asteittain soveltuvien AKT-valtioiden organisaatioiden kanssa. Tässä tarkoituksessa keskus tukee hajautettuja alueellisia tietoverkkoja. Tällaiset verkot luodaan asteittain ja tehokkaasti.

4. Suurlähettiläskomitea toimii keskuksen valvontaviran- omaisena. Tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen se

ja koulutusmahdollisuuksia parannetaan ja innovaatioita a) vahvistaa keskuksen, myös sen valvontaelinten perus- hyödynnetään maatalouden ja maaseudun kehittämisen säännöt ja työjärjestyksen,

edistämiseksi, ja

b) kehittää ja vahvistaa AKT-valtioiden valmiuksia

b) vahvistaa henkilöstöä koskevat perussäännöt sekä varain- hoitoa ja henkilöstöä koskevat säännöt ja määräykset,

c) valvoo keskuksen eri elinten työskentelyä, ja

i) parantaa maataloutta ja maaseudun kehittämistä d) vahvistaa toimintasäännöt ja keskuksen talousarvion hy- koskevien politiikkojen ja strategioiden laatimista ja väksymismenettelyt.

hallintaa kansallisella ja alueellisella tasolla, tietojen-

nen mukaan luettuna,

keruuseen sekä politiikan tutkimukseen, analysoin- 5. Suurlähettiläskomitea nimittää keskuksen eri elinten jäse- tiin ja laatimiseen liittyvien valmiuksien parantami- net vahvistamiaan menettelyjä ja perusteita noudattaen.

ii) kehittää tiedon ja viestinnän hallintaa erityisesti

6. Keskuksen talousarvio rahoitetaan tässä sopimuksessa vahvistettujen, kehitysrahoitusyhteistyötä koskevien sääntöjen

osana kansallista maatalousalan strategiaa, mukaisesti.

LIITE IV

TA¨ YTA¨ NTO¨ O¨ NPANO- JA HALLINTOMENETTELYT

1 LUKU c) kuvaus muiden maassa toimivien avunantajien olennaisis- ta suunnitelmista ja toimista, erityisesti kahdenvälisinä

KANSALLINEN OHJELMOINTI

avunantajina toimivien EU:n jäsenvaltioiden avustustoi- mista,

1 artikla d) yksityiskohtaiset strategiat, joiden avulla EU voi vastata tarpeisiin. Näiden strategioiden on mahdollisuuksien mu-

Tämän sopimuksen puitteissa avustuksin rahoitettavien toi- mien toteutus ohjelmoidaan rahoituspöytäkirjan kattaman jakson alussa. Ohjelmoinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä

kaan voitava täydentää AKT-valtion itsensä ja muiden maassa toimivien avunantajien rahoittamia toimia, ja

e) edellä mainittujen strategioiden täytäntöönpanemiseksi

a) maakohtaisen tukistrategian laatimista ja kehittämistä parhaiten soveltuvien tukimekanismien luonteen ja sovel- maan omien keskipitkän aikavälin kehitystavoitteiden ja tamisalan määritelmä.

-strategioiden perusteella,

b) selkeää ilmoitusta yhteisöltä saatavista varoista, jotka

kyseiselle maalle voidaan myöntää viisivuotisjakson aika- 3 artikla

na, sekä mahdollisia muita olennaisia tietoja,

c) maakohtaisen tukistrategian täytäntöönpanemiseksi tar- koitetun maaohjelman laatimista ja hyväksymistä, ja

d) tarkistusmenettelyä, joka koskee maakohtaista tukistrate- giaa, maaohjelmaa ja siihen kohdennettujen varojen määrää.

2 artikla

Maakohtainen tukistrategia

Maakohtaisen tukistrategian laativat kyseinen AKT-valtio ja EU lukuisten kehitysyhteistyöalan toimijoiden kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta, ja sen laatimisessa otetaan huomioon aiemmat kokemukset ja parhaat toimintatavat. Kukin maakoh- tainen tukistrategia mukautetaan asianomaisen AKT-valtion

Varojen kohdentaminen

1. Varojen kohdentaminen perustuu tarpeisiin ja suoriutu- miseen, siten kuin tässä sopimuksessa määritellään. Tässä yhteydessä

a) tarpeiden arvioimisessa käytetään perusteina tuloja asu- kasta kohti, väestömäärää, sosiaalisia mittareita ja vel- kaantuneisuusastetta, vientitulojen menetystä ja riippu- vuutta vientituloista erityisesti maatalouden ja kaivosteol- lisuuden aloilla. Vähiten kehittyneille AKT-valtioille anne- taan erityiskohtelu, ja saarivaltioiden ja sisämaavaltioiden haavoittuvuus otetaan asianmukaisesti huomioon. Lisäksi otetaan huomioon selkkauksista toipuvien valtioiden erityisvaikeudet; ja

tarpeisiin ja erityisolosuhteisiin. Maakohtainen tukistrategia on b) suoriutumista arvioidaan objektiivisella ja avoimella taval- väline, jolla toimet asetetaan tärkeysjärjestykseen ja jolla la seuraavien muuttujien perusteella: edistyminen institu- korostetaan paikallista vastuuta yhteistyöohjelmissa. Mahdolli- tionaalisten uudistusten toteuttamisessa, maan tehokkuus set erot maan oman tilannearvion ja yhteisön tekemän arvion voimavarojen käytössä, nykyisten toimien tehokas toteu- välillä kirjataan. Maakohtainen tukistrategia sisältää seuraavat tus, köyhyyden lievittäminen tai vähentäminen, kestävän

vakio-osat: kehityksen toimenpiteet sekä makrotaloudellinen ja ala-

a) analyysi maan poliittisesta, taloudellisesta ja yhteiskunnal- lisesta tilanteesta, rajoitteista, toimintaedellytyksistä ja näkymistä, mukaan luettuna arvio perustarpeista kuten

kohtainen edistyminen.

tuloista asukasta kohti, väestön määrästä ja sosiaalisista 2. Myönnettävät varat jakautuvat kahteen osaan: mittareista sekä haavoittuvuudesta,

b) yksityiskohtainen kuvaus maan keskipitkän aikavälin a) osuus, jolla katetaan makrotaloudellinen tuki, alakohtai-

kehitysstrategiasta, selkeästi määritellyt painopisteet ja set politiikat sekä ohjelmat ja hankkeet yhteisön avun

odotetut rahoitustarpeet, keskeisten tai muiden alojen tukemiseksi, ja

b) osuus, jolla katetaan ennakoimattomat tarpeet kuten 3. Maaohjelmaluonnoksesta vaihdetaan näkemyksiä asian-

hätäapu, jollei tällaista tukea voida rahoittaa EU:n yleisestä omaisen AKT-valtion ja yhteisön kesken. Maaohjelma hyväksy-

talousarviosta, maksuosuudet kansainvälisesti sovituille tään yhteisön ja asianomaisen AKT-valtion yhteisellä sopimuk-

velkahelpotussaloitteille ja tuki vientitulojen epävakauden sella. Tultuaan hyväksytyksi se sitoo sekä yhteisöä että kyseistä

haittavaikutusten lievittämiseksi. valtiota. Maaohjelma liitetään maakohtaiseen tukistrategiaan, ja lisäksi siihen on sisällyttävä

joihin voidaan sitoutua ennen seuraavaa tarkistusta,

omaiselle maalle antaman avun pitkän aikavälin ohjelmointia.

3. Tällä ohjeellisella määrällä helpotetaan yhteisön asian- a) erityiset ja selkeästi määritellyt toimet, etenkin sellaiset, Nämä maksuosuudet ovat perustana asianomaista maata kos-

kevaa ohjelmaa laadittaessa yhdessä maalle aiemmasta EKR:stä

myönnettyjen varojen kanssa, joista ei ole tehty sitoumuksia, b) aikataulu maaohjelman täytäntöönpanemiseksi ja tarkis- ja mahdollisuuksien mukaan yhdessä yhteisön talousarviova- tamiseksi, sitoumukset ja varojen maksut mukaan luettui- rojen kanssa. na, ja

4. Niiden maiden osalta varaudutaan toimiin, jotka eivät c) tarkastelun yhteydessä huomioon otettavat muuttujat ja voi poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi saada tavanomaisia arviointiperusteet.

ohjelmoitavia varoja.

4 artikla

Maaohjelman laatiminen ja hyväksyminen

1. Edellä mainitut tiedot saatuaan kukin AKT-valtio toimit- taa yhteisölle maakohtaisessa tukistrategiassa esitettyjen kehi- tystavoitteiden ja painopisteiden perusteella laaditun maaohjel- maluonnoksen, joka on johdonmukainen kyseisten tavoittei- den ja painopisteiden kanssa. Maaohjelmaluonnokseen on sisällyttävä

a) yksi tai useampi keskeinen ala tai alueet, jolle tai joille tuki olisi keskitettävä,

4. Yhteisö ja asianomainen AKT-valtio toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ohjelmointi saadaan päätökseen mahdollisimman lyhyessä ajassa ja poik- keuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta kahdentoista kuu- kauden kuluessa rahoituspöytäkirjan allekirjoittamisesta. Maa- kohtaisen tukistrategian ja maaohjelman laatimisen on oltava osa jatkuvaa prosessia, joka johtaa yhtenäisen asiakirjan hyväk- symiseen.

5 artikla

Tarkistusmenettely

b) parhaiten soveltuvat toimenpiteet ja toimet tavoitteiden

ja päämäärien saavuttamiseksi yhdellä tai useammalla 1. AKT-valtion ja yhteisön välisen rahoitusyhteistyön on keskeisellä alalla tai alueilla, oltava riittävän joustavaa sen varmistamiseksi, että toimet pysyvät jatkuvasti tämän sopimuksen tavoitteita vastaavina ja

c) yhden tai useamman keskeisen alan ulkopuolisille hank- keille ja ohjelmille varatut varat ja/tai tällaisten toimien pääpiirteet sekä viite näitä kutakin osatekijää varten käytettävistä varoista,

että otetaan huomioon mahdolliset muutokset asianomaisen AKT-valtion taloudellisessa tilanteessa, painopisteissä ja tavoit- teissa. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä ja lähetystön päällikkö

d) tukikelpoisten valtiosta riippumattomien toimijoiden yk- a) tarkistavat maaohjelman toimintaa vuosittain, ja silöiminen ja niille kohdennetut varat,

e) ehdotuksia alueellisiksi hankkeiksi ja ohjelmiksi, ja

f) varauma vakuutuksen ottamiseksi mahdollisten korvaus- vaatimusten sekä kustannusten kasvun ja ennakoimatto- mien menojen varalta.

b) tarkistavat maakohtaista tukistrategiaa ja maaohjelmaa tukijakson puolivälissä ja lopussa senhetkisten tarpeiden ja suoriutumisen perusteella.

2. Humanitaarista ja hätäapua koskevissa määräyksissä tar- koitetuissa poikkeuksellisissa olosuhteissa tarkistus voidaan

2. Maaohjelmaluonnoksen on sisällettävä tarpeen mukaan toteuttaa kumman tahansa osapuolen pyynnöstä. varat, jotka on varattu AKT-valtioiden inhimillisten, materiaa-

listen ja institutionaalisten toimintaedellytysten vahvistamiseen maaohjelman ja alueohjelman laatimiseksi ja täytäntöönpane-

miseksi sekä AKT-valtioiden julkisten investointihankkeiden 3. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä ja lähetystön

hallinnon parantamiseksi. päällikkö

a) toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet maaohjelman 7. Tukijakson puolivälissä ja lopussa tehtävien tarkistusten

noudattamisen varmistamiseksi, mukaan luettuna sen päättämisen jälkeen yhteisö voi tarkistaa varojen kohdentamis-

varmistaminen, että ohjelmointivaiheessa sovittua sitou- ta senhetkisten tarpeiden ja asianomaisen AKT-valtion edisty-

muksia ja maksuja koskevaa aikataulua noudatetaan, ja

b) määrittävät mahdolliset täytäntöönpanon viivästymisen syyt ja ehdottavat soveltuvia toimenpiteitä tilanteen kor- jaamiseksi.

misen perusteella.

2 LUKU

4. Maaohjelman toiminnan vuosittaisessa tarkistuksessa ar- vioidaan yhdessä ohjelman täytäntöönpanoa ja otetaan huo-

ALUEELLINEN OHJELMOINTI JA VALMISTELU

6 artikla

Osallistuminen

mioon olennaisten seuranta- ja arviointitoimien tulokset. Tar- kastelu tehdään paikallisella tasolla, ja se viimeistellään kansal- lisen tulojen ja menojen hyväksyjän ja lähetystön päällikön kesken 60 päivän kuluessa. Tarkasteluun sisältyy erityisesti arvio

1. Alueellinen yhteistyö kattaa toimet, joista hyötyy ja joissa

a) yhdellä tai useammalla keskeisellä alalla saavutetuista on mukana tuloksista yksilöityihin tavoitteisiin, vaikusta koskeviin

muksiin verrattuna,

osoittimiin ja eri alakohtaisia politiikkoja koskeviin sitou- a) vähintään kaksi AKT-valtiota tai ne kaikki ja/tai

b) yhden tai useamman keskeisen alan ulkopuolisista ja/tai monivuotisten ohjelmien osana toteutetuista hankkeista ja ohjelmista,

c) valtiosta riippumattomille toimijoille myönnettyjen varo- jen käytöstä,

d) nykyisten toimien täytäntöönpanon tehokkuudesta ja siitä, miten hyvin sitoumuksia ja maksuja koskevaa aikataulua on noudatettu, ja

e) ohjelmoinnin ulottamisesta tuleviin vuosiin.

b) alueellinen elin, jonka jäseninä on vähintään kaksi AKT- valtiota.

2. Alueelliseen yhteistyöhön voi osallistua myös merenta- kaisia maita ja alueita sekä syrjäisimpiä alueita. Näiden alueiden osallistumista varten annettava rahoitus on tämän sopimuksen nojalla AKT-valtioille myönnettävien varojen lisäksi annet- tavaa.

7 artikla

Alueohjelmat

5. Kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän ja lähetystön Asianomaiset AKT-valtiot päättävät maantieteellisten alueiden päällikön on toimitettava kertomus vuosittaisen tarkistuksen määrittelemisestä. Alueellisen yhdentymisen ohjelmien olisi päätelmistä kehitysrahoitusyhteistyön komitealle 30 päivän vastattava mahdollisimman pitkälti sellaisten nykyisten alueel-

kuluessa tarkistuksen päättämisestä. Komitea tarkastelee kerto- listen järjestöjen ohjelmia, joiden päämääriin taloudellinen

musta sille tämän sopimuksen nojalla kuuluvien vastuiden ja yhdentyminen kuuluu. Jos useiden alueellisten järjestöjen valtuuksien mukaisesti. jäsenyys on päällekkäistä, alueellisen yhdentymisen ohjelman olisi periaatteessa vastattava näiden järjestöjen yhdistettyä

jäsenkuntaa. Yhteisö antaa alueellisista ohjelmista erityistä

6. Vuosittaisen tarkastelun perusteella kansallinen tulojen tukea AKT-valtioiden ryhmittymille, jotka ovat sitoutuneet ja menojen hyväksyjä ja lähetystön päällikkö voivat tukijakson neuvottelemaan talouskumppanuussopimuksia EU:n kanssa. puolivälissä ja lopussa ja edellä mainitussa määräajassa tarkis-

taa ja mukauttaa maakohtaista tukistrategiaa

a) jos toiminnan tarkistuksessa paljastuu erityisiä ongelmia

8 artikla

ja/tai Alueellinen ohjelmointi

b) AKT-valtion muuttuneiden olosuhteiden perusteella.

Nämä tarkistukset on tehtävä 30 päivän kuluessa tukijakson

1. Ohjelmointi toteutetaan aluekohtaisesti. Ohjelmointi on tulosta näkemysten vaihdosta komission ja asianomaisen asianmukaisesti valtuutetun yhden tai useamman alueellisen

puolivälissä ja lopussa tehtävien tarkistusten päättämisestä. järjestön tai, jos tällaista valtuutusta ei ole, kyseisen alueen

Rahoituspöytäkirjan lopputarkistukseen on sisällyttävä myös maiden kansallisten tulojen ja menojen hyväksyjien välillä.

mukauttaminen uutta rahoituspöytäkirjaa varten sekä varojen Tarvittaessa ohjelmointiin voi sisältyä neuvotteluja tukikelpois-

kohdentamisen että seuraavan ohjelman laatimisen osalta. ten valtiosta riippumattomien toimijoiden kanssa.

2. Ohjelmoinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä 10 artikla

a) alueellisen tukistrategian laatimista ja kehittämistä maan omien keskipitkän aikavälin kehitystavoitteiden ja -strate- gioiden perusteella,

b) selkeää ilmoitusta yhteisöltä saatavissa olevista varoista, jotka kyseiselle alueelle voidaan myöntää viisivuotisjak- son aikana, sekä mahdollisia muita olennaisia tietoja,

c) alueellisen tukistrategian täytäntöönpanemiseksi tarkoite-

Alueohjelma

1. Alueohjelman luonnoksen laatii asianmukaisesti valtuu- tettu yksi tai useampi alueellinen järjestö, tai jos tällaista valtuutusta ei ole, kyseisen alueen maiden kansalliset tulojen ja menojen hyväksyjät edellä ilmoitetun varojen kohdentamisen perusteella. Ohjelmaluonnoksessa on täsmennettävä erityisesti

tun alueohjelman laatimista ja hyväksymistä, ja a) yhteisön avun keskeiset alat ja aihepiirit,

d) tarkistusmenettelyä, joka koskee alueellista tukistrategiaa,

alueohjelmaa ja kullekin alueelle myönnettyjen varojen määrää.

3. Alueellisen tukistrategian laativat komissio ja asianmu- kaisesti valtuutettu yksi tai useampi alueellinen järjestö yhteis- työssä asianomaisen alueen AKT-valtioiden kanssa. Alueellinen tukistrategia on väline, jolla toimet asetetaan tärkeysjärjestyk- seen ja jolla korostetaan paikallista vastuuta tukiohjelmissa. Alueellinen tukistrategia sisältää seuraavat vakio-osat:

a) analyysi maan poliittisesta, taloudellisesta ja yhteiskunnal- lisesta tilanteesta,

b) parhaiten soveltuvat toimenpiteet ja toimet kyseisiä aloja ja aihepiirejä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi, ja

c) hankkeet ja ohjelmat, joiden avulla kyseiset tavoitteet voidaan saavuttaa, sikäli kuin ne on selkeästi yksilöity, sekä ilmoitus näitä kutakin osatekijää varten käytettävistä varoista ja aikataulu toimien toteuttamiseksi.

2. Alueohjelmat hyväksytään yhteisön ja asianomaisen AKT-valtion yhteisellä sopimuksella.

b) arvio alueellisen taloudellisen yhdentymisen tilasta ja

näkymistä sekä yhdentymisestä maailmantalouteen, 11 artikla

c) kuvaus alueellisista strategioista ja painopisteistä sekä odotetut rahoitustarpeet,

Tarkistusmenettely

d) kuvaus muiden ulkopuolisten alueelliseen yhteistyöhön osallistuvien kumppaneiden olennaisista toimista, ja

Kunkin AKT-alueen ja yhteisön välisen rahoitusyhteistyön on oltava riittävän joustavaa sen varmistamiseksi, että toimet

pysyvät jatkuvasti tämän sopimuksen tavoitteita vastaavina ja että otetaan huomioon mahdolliset muutokset asianomaisen

e) kuvaus EU:n panoksesta alueellisen yhteistyön ja yhdenty- alueen taloudellisessa tilanteessa, painopisteissä ja tavoitteissa.

misen päämäärien saavuttamiseksi; EU:n toimien olisi Alueellisia maaohjelmia tarkistetaan niiden voimassaolojakson täydennettävä mahdollisimman hyvin AKT-valtioiden puolivälissä ja lopussa niiden mukauttamiseksi muuttuviin itsensä ja muiden ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden, olosuhteisiin ja sen varmistamiseksi, että niiden täytäntöönpa- erityisesti EU:n jäsenvaltioiden, rahoittamia toimia. no on asianmukaista. Väli- ja lopputarkistuksen perusteella

yhteisö voi tarkistaa varojen kohdentamista senhetkisten tar-

peiden ja suoriutumisen mukaan.

9 artikla

Varojen kohdentaminen

12 artikla

Rahoituspöytäkirjan kattaman jakson alussa yhteisö ilmoittaa AKT-valtioiden välinen yhteistyö

kullekin alueelle, paljonko varoja tämä voi saada viisivuotisjak-

son aikana. Tämä viitteellinen varojen kohdentaminen perus- tuu arvioon tarpeista sekä suoriutumisesta alueellisessa yhteis-

työssä ja yhdentymisessä sekä tulevaisuuden näkymistä. Riittä- Rahoituspöytäkirjan voimassaolojakson alussa yhteisö ilmoit-

vän suuruusluokan saavuttamiseksi ja tehokkuuden lisäämisek- taa AKT-ministerineuvostolle, mikä osa alueellisiin toimiin

si voidaan alueellisia ja kansallisia varoja yhdistää sellaisten varatuista varoista on varattava toimiin, joista hyötyvät useat

alueellisten toimien rahoittamiseksi, joihin liittyy selvä kansalli- tai kaikki AKT-valtiot. Näiden toimien ei tarvitse olla maantie-

nen tekijä. teelliseen sijaintiin sidottuja.

13 artikla

3 LUKU

Rahoitushakemukset HANKKEIDEN TA¨ YTA¨ NTO¨ O¨ NPANO

1. Alueellisen ohjelman rahoitusta koskevan hakemuksen esittäjän on oltava

a) asianmukaisesti valtuutettu alueellinen elin tai järjestö, tai

b) asianmukaisesti valtuutettu pienaluetta edustava elin tai järjestö taikka ohjelmointivaiheessa mukana oleva asian- omaisen alueen AKT-valtio, edellyttäen että kyseinen toimi on yksilöity alueohjelmassa.

15 artikla

Hankkeiden yksilöinti, valmistelu ja ennakkoarviointi

1. AKT-valtion esittämistä hankkeista ja ohjelmista on tehtävä yhteinen ennakkoarviointi. Kehitysrahoitusyhteistyön AKT–EY-komitea laatii yleiset suuntaviivat ja perusteet hank- keiden ja ohjelmien ennakkoarviointia varten.

2. AKT-valtioiden välisiä ohjelmia koskevien hakemusten esittäjinä on oltava

2. Rahoituksen hakemista varten laadituissa ja esitetyissä hanke- tai ohjelma-asiakirjoissa on oltava kaikki tarvittavat tiedot hankkeiden tai ohjelmien ennakkoarviointia varten tai, jos hankkeita ja ohjelmia ei ole määritelty kokonaan, asiakirjoissa on esitettävä niiden ennakkoarvioinnin päälinjat.

a) vähintään kolme valtuutettua alueellista elintä tai järjes- AKT-valtioiden tai muiden tämän sopimuksen mukaisesti töä, jotka kuuluvat eri maantieteellisiin alueisiin, tai tukikelpoisten edunsaajien on toimitettava kyseiset asiakirjat tällaisten alueiden kansalliset tulojen ja menojen hyväksy- yhteisölle virallisesti.

jät, tai

b) AKT-ministerineuvosto tai erityisellä valtuutuksella AKT- suurlähettiläskomitea, tai

c) kansainvälisiä järjestöjä, jotka toteuttavat alueellista yh- teistyötä ja yhdentymistä edistäviä toimia, edellyttäen että AKT-suurlähettiläskomitea antaa etukäteen asiaa koske- van suostumuksen.

14 artikla

Täytäntöönpanomenettelyt

1. Alueelliset ohjelmat panee täytäntöön hakijana toimiva elin tai muu asianmukaisesti valtuutettu elin.

3. Hankkeiden ja ohjelmien ennakkoarvioinnissa on otetta- va asianmukaisesti huomioon inhimillisiä voimavaroja koske- vat kansalliset rajoitteet ja varmistettava sellaisen strategian laatiminen, jolla edistetään kyseisiä voimavaroja. Ennakkoar- vioinnissa on myös otettava huomioon kullekin AKT-valtiolle ominaiset piirteet ja rajoitteet.

16 artikla

Rahoitusehdotus ja -päätös

1. Ennakkoarvioinnin päätelmistä tehdään yhteenveto ra- hoitusehdotuksessa, jonka yhteisö laatii läheisessä yhteistyössä asianomaisen AKT-valtion kanssa. Rahoitusehdotus annetaan komission päätöksentekoelimen hyväksyttäväksi.

2. AKT-valtioiden väliset ohjelmat panee täytäntöön hakija- na toimiva elin tai sen asianmukaisesti valtuutettu edustaja. Jos asianmukaisesti valtuutettua täytäntöönpanoelintä ei ole, AKT- valtioiden välisten toimien täytäntöönpanosta vastaa komissio, sanotun kuitenkaan rajoittamatta AKT-valtioiden sihteeristön hallinnoimien yksittäisten hankkeiden ja ohjelmien toteutta-

2. Rahoitusehdotuksessa on oltava aikataulu hankkeen tai ohjelman teknistä ja rahoituksellista täytäntöönpanoa varten, mukaan luettuina monivuotiset ohjelmat ja yleiset avustus- osuudet kustannuksiltaan vähäisiä toimia varten, ja niissä on ilmoitettava täytäntöönpanon eri vaiheiden kesto. Rahoituseh- dotuksessa on

mista. a) otettava huomioon asianomaisen yhden tai useamman AKT-valtion huomautukset, ja

3. Toteutettaviin toimiin sovelletaan soveltuvin osin kehi- b) rahoitusehdotus on toimitettava samanaikaisesti asian-

tysrahoitusyhteistyötä varten vahvistettuja menettelyjä ottaen omaiselle yhdelle tai useammalle AKT-valtiolle ja yhtei-

huomioon alueellisen yhteistyön tavoitteet ja ominaispiirteet. sölle.

3. Komissio viimeistelee rahoitusehdotuksen ja toimittaa työn toimijat tai muut tukikelpoiset edunsaajat, kansalli-

sen mahdollisin muutoksin yhteisön päätöksentekoelimelle. nen tulojen ja menojen hyväksyjä ja lähetystön päällikkö

Asianomaiselle yhdelle tai useammalle AKT-valtiolle on annet- kantavat rahoitusvastuun ja huolehtivat toimien säännöl-

tava tilaisuus esittää huomautuksia mahdollisista merkittävistä lisestä seurannasta muun muassa noudattaakseen velvoit-

muutoksista, jotka komissio aikoo tehdä asiakirjaan. Huomau- teitaan. tukset otetaan huomioon muutetussa rahoitusehdotuksessa.

9. Kunkin vuoden lopussa kansallinen tulojen ja menojen

4. Yhteisön päätöksentekoelin ilmoittaa päätöksensä hyväksyjä toimittaa lähetystön päällikköä kuultuaan komissiol-

120 päivän kuluessa edellä mainitun rahoitusehdotuksen le kertomuksen monivuotisten ohjelmien toteutuksesta. tiedoksi antamisesta.

5. Jollei yhteisö hyväksy rahoitusehdotusta, asianomaiselle

17 artikla

yhdelle tai useammalle AKT-valtiolle ilmoitetaan välittömästi Rahoitussopimus

päätöksen syistä. Tällöin asianomaisen yhden tai useamman

AKT-valtion edustajat voivat 60 päivän kuluessa pyytää, että:

a) asia annetaan tämän sopimuksen nojalla perustetun kehi- tysrahoitusyhteistyön AKT–EY-komitean käsiteltäväksi, tai

b) näille valtioille annetaan tilaisuus tulla kuulluiksi yhteisön päätöksentekoelimessä.

1. Jollei tässä sopimuksessa rahastosta myönnettävällä avustuksella rahoitettavan hankkeen tai ohjelman osalta toisin määrätä, rahoitussopimus laaditaan komission ja asianomaisen yhden tai useamman AKT-valtion välillä. Jos suora edunsaaja ei ole AKT-valtio, komissio virallistaa rahoituspäätöksen kir- jeenvaihtona asianomaisen edunsaajan kanssa.

2. Rahoitussopimus laaditaan komission ja asianomaisen yhden tai useamman AKT-valtion välillä 60 päivän kuluessa

6. Kuulemisen jälkeen yhteisön päätöksentekoelin tekee yhteisön päätöksentekoelimen päätöksestä. Sopimuksessa lopullisen päätöksen rahoitusehdotuksen hyväksymisestä tai

hylkäämisestä. Asianomainen yksi tai useampi AKT-valtio voi

toimittaa yhteisön päätöksentekoelimelle ennen päätöksen a) on täsmennettävä erityisesti rahastosta tehtävän rahoitus- tekemistä kaikki tarpeellisina pitämänsä tiedot päätöksenteko- sitoumuksen yksityiskohdat sekä rahoitusjärjestelyt ja elimellä olevien tietojen täydentämiseksi. -ehdot, asianomaista hanketta tai ohjelmaa koskevat yleiset ja yksityiskohtaiset määräykset, ja siihen on sisäl-

lyttävä myös rahoitusehdotukseen sisältyvän hankkeen tai ohjelman teknistä täytäntöönpanoa koskeva alustava

7. Monivuotisilla ohjelmilla rahoitetaan muun muassa kou- aikataulu, ja

lutusta, hajautettuja toimia, pienhankkeita, kaupan edistämistä

ja kehittämistä, pienimuotoisia toimia tietyllä alalla, hankkei-

den ja ohjelmien hallinnon tukemista ja teknistä yhteistyötä. b) on varauduttava riittävin määrärahoin kustannusten kas-

vuun ja ennakoimattomiin menoihin.

8. Edellä mainituissa tapauksissa asianomainen AKT-valtio

voi toimittaa lähetystön päällikölle monivuotisen ohjelman, 3. Kun rahoitussopimus on allekirjoitettu, maksut suorite- jossa esitetään ohjelman päälinjat, kaavailtujen toimien luonne taan siinä sovitun rahoitussuunnitelman mukaisesti. Hankkeita ja ehdotus rahoitussitoumukseksi, jolloin ja ohjelmia koskevien tilien sulkemisen jälkeen mahdollisesti käyttämättä jääneet määrärahat saa asianomainen AKT-valtio,

mikä on ilmoitettava rahaston kirjanpidossa. Kyseiset määrära-

a) kutakin monivuotista ohjelmaa koskevan rahoituspäätök- hat voidaan käyttää tässä sopimuksessa määrätyllä tavalla sen tekee johtava tulojen ja menojen hyväksyjä, jonka hankkeiden ja ohjelmien rahoittamiseen.

päätöksestä ilmoittava kirje kansalliselle tulojen ja meno-

jen hyväksyjälle muodostaa rahoitussopimuksen, ja

b) näin hyväksyttyjen monivuotisten ohjelmien puitteissa

18 artikla

Kustannusten ylittyminen

kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä tai tarvittaessa hajautetun yhteistyön toimija, jolle on tätä varten siirretty toimivaltaa, tai tarvittaessa muu tukikelpoinen edunsaaja toteuttaa kunkin toimen tämän sopimuksen määräysten

ja edellä mainitun rahoitussopimuksen määräysten mu- 1. Jos näyttää siltä, että kustannukset todennäköisesti ylittä-

kaisesti. Kun toteutuksesta vastaavat hajautetun yhteis- vät rahoitussopimuksessa asetetun rajan, kansallisen tulojen ja

menojen hyväksyjän on ilmoitettava lähetystön päällikön i) AKT-valtioiden ja jäsenvaltioiden luonnolliset henki-

välityksellä johtavalle tulojen ja menojen hyväksyjälle asiasta sekä toimenpiteistä, jotka se aikoo toteuttaa kattaakseen

löt, yritykset taikka julkiset tai puolijulkiset virastot,

myönnetyt määrärahat ylittävät kustannukset joko supistamal- ii) jäsenvaltioiden ja/tai AKT-valtioiden osuuskunnat ja la hanketta tai ohjelmaa taikka turvautumalla kansallisiin tai muut julkis- tai yksityisoikeuden soveltamisalaan muihin yhteisön ulkopuolisiin varoihin. kuuluvat oikeushenkilöt, ja

2. Jos yhteisön kanssa tehtävällä sopimuksella päätetään iii) AKT-valtioiden yritysten ja/tai jäsenvaltioiden yritys- olla supistamatta hanketta tai ohjelmaa tai jos ei ole mahdollis- ten yhteisyritykset tai ryhmittymät.

ta kattaa kustannusten ylittymistä muilla varoilla, asianomaista

hanketta tai ohjelmaa koskevan rahoitussitoumuksen enintään b) Tuotteiden on oltava peräisin yhteisöstä ja/tai AKT- 20 prosentilla ylittävät kustannukset voidaan rahoittaa maaoh- valtioista. Tässä yhteydessä ’peräisin olevien tuotteiden’ jelmasta. määritelmää arvioidaan asiaa koskevien kansainvälisten

sopimusten perusteella, ja yhteisöstä peräisin oleviin

tuotteisiin katsotaan kuuluviksi myös merentakaisista

19 artikla maista ja merentakaisilta alueilta peräisin olevat tuotteet.

Taannehtiva rahoitus

1. Jotta varmistetaan hankkeiden nopea käynnistyminen,

21 artikla

vältetään tauot toisiaan seuraavien hankkeiden välillä ja ehkäis- Osallistuminen tasapuolisin ehdoin

tään viivästyksiä, AKT-valtiot voivat yhteisymmärryksessä ko-

mission kanssa hankkeen ennakkoarvioinnin jälkeen ja ennen AKT-valtiot ja komissio toteuttavat tarvittavat toimenpiteet

rahoituspäätöksen tekemistä varmistaakseen mahdollisimman laajan osallistumisen raken-

a) esittää kaikentyyppisiä sopimuksia koskevia tarjouspyyn- töjä, joihin liittyy lykkäysehto, ja

b) rahoittaa etukäteen ohjelmien käynnistämiseen liittyviä toimia, alustavia ja kausittaisia töitä, laitetilauksia, joissa on pitkä toimitusaika, ja joitakin meneillään olevia toi- mintoja. Tällaisten menojen on oltava sopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisia.

2. Näillä määräyksillä ei rajoiteta yhteisön päätöksentekoeli- men valtuuksia.

3. Tämän artiklan mukaiset AKT-valtion menot rahoitetaan hankkeen tai ohjelman määrärahoista taannehtivasti sitten, kun rahoitussopimus on allekirjoitettu.

4 LUKU

KILPAILU JA ETUUDET

nusurakoita sekä toimitus- ja palvelusopimuksia koskeviin tarjouspyyntöihin tasapuolisin ehdoin; näihin toimenpiteisiin sisältyy tarvittaessa se, että

a) varmistetaan tarjouspyyntöjen julkaiseminen Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä, Internetissä ja kunkin AKT-valtion virallisessa lehdessä sekä mahdollisesti muissa asianmukaisissa viestimissä,

b) poistetaan syrjivät käytännöt tai tekniset määräykset, jotka voisivat ehkäistä laajaa osallistumista tasapuolisin ehdoin,

c) rohkaistaan yhteistyötä jäsenvaltioiden yritysten ja AKT- valtioiden yritysten välillä,

d) varmistetaan, että kaikki sopimuksen myöntämisperus- teet yksilöidään tarjouspyyntöasiakirjassa,

e) varmistetaan, että valittu tarjous vastaa tarjouspyyntöasia- kirjan vaatimuksia sekä siinä mainittuja sopimuksen myöntämisperusteita.

20 artikla

Tukikelpoisuus

Jollei 28 artiklassa tarkoitettujen sopimuksia koskevien yleisten

22 artikla

Poikkeukset

määräysten tai 22 artiklan mukaisesti ole myönnetty poikkeus- 1. Järjestelmän parhaan mahdollisen kustannustehokkuu- ta, sovelletaan seuraavaa: den varmistamiseksi AKT-valtioiden ulkopuolisten kehitysmai- den luonnollisten tai oikeushenkilöiden voidaan antaa osallis-

a) Tarjouskilpailuihin voivat osallistua ja EKR:n rahoittamia tua yhteisön rahoittamiin sopimuksiin asianomaisen AKT-

sopimuksia voivat saada tasapuolisin ehdoin valtion pyynnöstä. Asianomaisten AKT-valtioiden on kussakin

tapauksessa toimitettava lähetystön päällikölle tiedot, jotka d) suora sopimus, jota koskeva menettely on yksinkertaistet-

yhteisö tarvitsee päättääkseen tällaisesta poikkeuksesta, ja tu niin, ettei hankintailmoitusta julkaista, vaan hankinta-

erityistä huomiota on kiinnitettävä viranomainen pyytää rajoitettua joukkoa palvelujen tar- joajia esittämään tarjouksensa, ja

a) asianomaisen AKT-valtion maantieteelliseen sijaintiin,

b) jäsenvaltioiden ja AKT-valtioiden urakoitsijoiden, tavaroi- den ja palvelujen toimittajien sekä konsulttien kilpailuky- kyyn,

c) tarpeeseen välttää sopimuksen täytäntöönpanosta aiheu- tuvien kustannusten liiallista nousua,

d) kuljetusvaikeuksiin tai viivästyksiin toimitusaikojen tai muiden vastaavien ongelmien vuoksi, ja

e) paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvaan teknolo- giaan.

2. Kolmansien maiden osallistuminen yhteisön rahoitta-

e) yhden tarjouksen perusteella tehtävä sopimus, jossa to- teutuksesta vastaavat asianomaisten edunsaajavaltioiden julkiset tai puolijulkiset virastot ja yksiköt.

2. Rahastosta rahoitettavat sopimukset tehdään seuraavien määräysten mukaisesti:

a) rakennusurakat, joiden arvo on

i) yli 5 000 000 euroa, ratkaistaan avoimen kansainvä- lisen tarjouspyynnön perusteella,

ii) 300 000–5 000 000 euroa, ratkaistaan avoimen paikallisen tarjouspyynnön perusteella, ja

miin sopimuksiin voidaan sallia myös, jos iii) alle 300 000 euroa, myönnetään suoralla sopimuk- sella, jota koskevassa yksinkertaistetussa menette-

a) yhteisö osallistuu kyseisiä maita koskevien alueellisten tai alueiden välisten järjestelyjen rahoittamiseen,

b) kyse on yhteisrahoitetuista hankkeista ja ohjelmista, ja

lyssä hankintailmoitusta ei julkaista;

b) toimitussopimukset, joiden arvo on

i) yli 150 000 euroa, ratkaistaan avoimen kansainväli-

c) kyse on hätäavusta. sen tarjouspyynnön perusteella,

ii) 30 000–150 000 euroa, ratkaistaan avoimen paikal-

3. Poikkeustapauksissa ja yhteisymmärryksessä komission lisen tarjouspyynnön perusteella, ja kanssa palvelusopimuksiin voi osallistua konsulttiyrityksiä,

joissa on asiantuntijoina kolmansien maiden kansalaisia.

23 artikla

Kilpailu

iii) alle 30 000 euroa, myönnetään suoralla sopimuksel- la, jota koskevassa yksinkertaistetussa menettelyssä hankintailmoitusta ei julkaista;

c) palvelusopimukset, joiden arvo on

i) yli 200 000 euroa, ratkaistaan rajoitetun kansainvä-

1. EKR:n rahoittamiin toimiin sovellettavien, kilpailua ja lisen tarjouspyynnön perusteella hankintailmoituk- etuuksia koskevien yleisten sääntöjen ja määräysten yksinker- sen julkaisemisen jälkeen,

taistamiseksi sopimuksia tehdään avoimin ja rajoitetuin menet-

telyin sekä puitesopimusten ja suorien sopimusten muodossa ii) alle 200 000 euroa, myönnetään suoralla sopimuk- sekä yhden tarjouksen perusteella seuraavasti: sella, jota koskeva menettely on yksinkertaistettu, tai

puitesopimuksella.

a) avoin kansainvälinen tarjouspyyntö, jota koskeva hankin- tailmoitus julkaistaan tämän sopimuksen määräysten

mukaisesti, 3. Rakennusurakat sekä toimitus- ja palvelusopimukset, joiden arvo on alle 5 000 euroa, voidaan myöntää suoraan

b) avoin paikallinen tarjouspyyntö, jota koskeva hankintail- ilman kilpailua.

moitus julkaistaan ainoastaan edunsaajana olevassa AKT- valtiossa,

c) rajoitettu kansainvälinen tarjouspyyntö, jonka yhteydessä

4. Rajoitetussa tarjouspyynnössä asianomaisen yhden tai useamman AKT-valtion on laadittava yhteisymmärryksessä

hankintaviranomainen pyytää rajoitettua joukkoa ehdok- lähetystön päällikön kanssa tarvittaessa luettelo mahdollisista

kaita osallistumaan tarjouspyyntöön ennakkoilmoituksen tarjoajista hankintailmoituksen julkaisemisen perusteella suori-

julkaisemisen jälkeen, tetun tarjousten esivalinnan jälkeen.

5. Kun on kyse suorista sopimuksista, AKT-valtio voi a) rakennusurakoissa, joiden arvo on alle 5 000 000 euroa,

käydä vapaasti asianmukaisiksi katsomiaan keskusteluja niiden AKT-valtioiden tarjoajille myönnetään 10 prosentin hin-

mahdollisten tarjoajien kanssa, jotka se on valinnut laati- taetuus taloudellisesti, teknisesti ja hallinnollisesti vastaa-

maansa luetteloon 20–22 artiklassa olevien määräysten mukai- van tasoisiin tarjoajiin verrattuna, edellyttäen että vähin-

sesti, ja myöntää sopimuksen valitsemilleen tarjoajille. tään neljännes yrityksen osakepääomasta ja sen johtohen-

kilöstöstä on yhdestä tai useammasta AKT-valtiosta,

6. AKT-valtiot voivat pyytää komissiota neuvottelemaan, b) toimitussopimuksissa, riippumatta toimitusten arvosta, laatimaan, tekemään ja panemaan täytäntöön palvelusopimuk- AKT-valtioiden tarjoajille, joiden toimitusten sopimusar- set puolestaan suoraan tai sen asiasta vastaavan virastonsa vosta vähintään 50 prosenttia on peräisin AKT-valtioista, kautta. myönnetään 15 prosentin hintaetuus taloudellisesti, tek-

nisesti ja hallinnollisesti vastaavan tasoisiin tarjoajiin

verrattuna,

24 artikla

c) palvelusopimuksissa annetaan vaadittu asiantuntemus

Julkisoikeudellisten laitosten toteuttamat toimet huomioon ottaen etusija

1. Kun on kyse yhden tarjouksen perusteella tehtävistä sopimuksista, hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpanijoina ovat asianomaisen valtion tai asianomaisten valtioiden julkiset

i) AKT-valtioiden asiantuntijoille, instituutioille tai konsulttiyrityksille taloudellisesti, teknisesti ja hallin- nollisesti vastaavan tasoisiin tarjoajiin verrattuna,

tai puolijulkiset virastot tai yksiköt taikka toiminnon toteutuk- ii) tarjouksille, jotka AKT-valtion yritys tekee yhteenliit- sesta vastaava henkilö. tymässä eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden

kanssa, ja

2. Yhteisö osallistuu toteutuksesta vastaavan yksikön kus- tannuksiin antamalla sen käyttöön siltä puuttuvia laitteita ja/tai materiaaleja ja/tai varoja, jotta se voisi hankkia tarvittavaa lisähenkilöstöä eli asiantuntijoita asianomaisista tai muista

iii) tarjouksille, joiden esittäjä on eurooppalainen ja jolla on alihankkijoita tai asiantuntijoita AKT-valtioista;

AKT-valtioista. Yhteisön osallistuminen kattaa ainoastaan täy- d) alihankintaa kaavailtaessa valitun tarjoajan on annettava dentävistä toimenpiteistä ja väliaikaisista menoista aiheutuvat etusija AKT-valtioiden luonnollisille henkilöille ja yrityk- kustannukset, jotka liittyvät puhtaasti kyseisen hankkeen vaati- sille, jotka pystyvät hoitamaan sopimuksessa edellytetyt muksiin. tehtävät vastaavin ehdoin, ja

25 artikla

e) AKT-valtio voi ehdottaa tarjouspyynnössä mahdollisille tarjoajille muiden AKT-valtioiden yritysten tai yhteisellä sopimuksella valittujen kansallisten asiantuntijoiden tai

Hätäapusopimukset konsulttien apua. Tämä yhteistyö voi tapahtua yhteisyri- tyksen, alihankintasopimuksen tai työharjoittelun muo-

Hätäapua koskevat sopimukset on tehtävä tilanteen kiireelli- syyden edellyttämällä tavalla. Tätä varten AKT-valtio voi sallia yhteisymmärryksessä lähetystön päällikön kanssa kaikkien hätäapuun liittyvien toimintojen osalta

a) suorien sopimusten tekemisen,

dossa.

27 artikla

Sopimusten myöntäminen

b) julkisoikeudellisten laitosten toteuttamat toimet, 1. Rajoittamatta edellä olevan 24 artiklan soveltamista,

AKT-valtion on myönnettävä sopimus tarjoajalle,

c) täytäntöönpanon erityisvirastojen välityksellä, ja

a) jonka tarjouksen katsotaan vastaavan hyvin tarjouspyyn-

d) suoran täytäntöönpanon komission toimesta. töasiakirjoja,

26 artikla

Etuudet

AKT-valtioiden luonnollisten ja oikeushenkilöiden mahdolli-

b) rakennusurakan tai toimitussopimuksen osalta tarjoajalle, jonka tarjous on paras arvioituna muun muassa seuraavin perustein:

i) hinta sekä toiminta- ja ylläpitokustannukset,

simman laajan rahastosta rahoitettujen sopimusten täytän- ii) tarjoajien pätevyys ja tarjoamat takuut sekä tarjouk-

töönpanoon osallistumisen kannustamiseksi toteutetaan toi- sen tekniset ominaisuudet, mukaan luettuna toimi-

menpiteitä, joilla pyritään optimoimaan kyseisten valtioiden tuksen jälkeisten palvelujen tarjoaminen AKT-val-

fyysisten ja inhimillisten voimavarojen käyttö. Tätä varten tiossa, ja

iii) sopimusten täytäntöönpanon luonne, ehdot ja mää- b) yhteisrahoitettujen hankkeiden ja ohjelmien osalta, tai

räaika sekä mukautuminen paikallisiin olosuhteisiin;

c) palvelusopimuksen osalta tarjoajalle, jonka tarjous on paras ottaen huomioon muun muassa hinta, xxxxxxxxxx

jos kolmansille osapuolille on myönnetty poikkeus tai nopeutetuissa menettelyissä tai muissa soveltuvissa ta- pauksissa, asianomainen AKT-valtio ja yhteisö voivat sopia muista yleisistä ehdoista kuten

tekninen arvo, palvelujen toimittamisen organisointi ja i) asianomaisen AKT-valtion kansallisessa lainsäädän- menetelmät sekä ehdotetun henkilöstön pätevyys, riippu- nössä säädetyistä sopimuksia koskevista yleisistä mattomuus ja saatavuus. ehdoista tai sen vakiintuneista kansainvälisiä sopi-

muksia koskevista käytännöistä, tai

2. Jos kahta tarjousta pidetään edellä mainituin perustein ii) mistä tahansa muista sopimuksia koskevista yleisistä samanarvoisina, etusija annetaan kansainvälisistä ehdoista.

a) AKT-valtion tarjoajalle, tai

30 artikla

b) sellaisen puuttuessa tarjoajalle, joka Riitojen ratkaisu

i) mahdollistaa AKT-valtioiden fyysisten ja inhimillis- AKT-valtion viranomaisten ja urakoitsijan, toimittajan tai ten voimavarojen mahdollisimman hyvän käytön, palvelujen tarjoajan väliset mahdolliset riidat rahaston rahoitta-

man sopimuksen täytäntöönpanon aikana ratkaistaan,

ii) tarjoaa parhaat alihankintamahdollisuudet AKT-val- a) jos kyse on kansallisesta sopimuksesta, asianomaisen tioiden yrityksille tai luonnollisille henkilöille, tai AKT-valtion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja

iii) on AKT-valtioiden ja yhteisön luonnollisten henki- b) jos kyse on kansainvälisestä sopimuksesta, joko löiden ja yritysten yhteenliittymä.

28 artikla

Sopimuksia koskevat yleiset määräykset

1. Rahaston varoin rahoitettavien sopimusten myöntämi- seen sovelletaan tämän liitteen määräyksiä ja menettelyjä, jotka hyväksytään ministerineuvoston päätöksellä sen ensimmäi- sessä kokouksessa tämän sopimuksen allekirjoittamisen jäl- keen kehitysrahoitusyhteistyön AKT–EY-komitean suosituk-

i) asianomaisen AKT-valtion kansallisen lainsäädän- nön tai sen vakiintuneiden kansainvälisten käytäntö- jen mukaisesti, jos osapuolet näin sopivat, tai

ii) välimiesmenettelyllä niiden menettelysääntöjen mu- kaisesti, jotka hyväksytään ministerineuvoston pää- töksellä sen ensimmäisessä kokouksessa tämän sopi- muksen allekirjoittamisen jälkeen kehitysrahoitus- yhteistyön AKT–EY-komitean suosituksesta.

31 artikla

sesta. Kyseisten menettelyjen on oltava tämän liitteen määräys- Vero- ja tullijärjestelyt

ten ja kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä koske-

vien yhteisön hankintasääntöjen mukaisia.

2. Ennen näiden menettelyjen hyväksymistä sovelletaan nykyisiä EKR:n sääntöjä, jotka sisältyvät nykyisiin sopimuksia koskeviin yleisiin määräyksiin ja ehtoihin.

29 artikla

1. AKT-valtioiden on sovellettava yhteisön rahoittamiin sopimuksiin vero- ja tullijärjestelyjä, jotka ovat vähintään yhtä edullisia kuin järjestelyt, joita ne soveltavat suosituimmuusase- massa oleviin valtioihin tai kansainvälisiin kehitysyhteistyöjär- jestöihin, joihin niillä on suhteita. Suosituimmuuskohtelun määrittämisessä ei oteta huomioon asianomaisen AKT-valtion muihin AKT-valtioihin tai muihin kehitysmaihin soveltamia järjestelyjä.

Sopimuksia koskevat yleiset ehdot 2. Jollei edellä toisin määrätä, yhteisön rahoittamiin sopi-

muksiin sovelletaan seuraavaa:

Rahaston varoin rahoitettavien rakennusurakka-, toimitus- ja a) sopimukseen ei sovelleta edunsaajana olevassa AKT- palvelusopimusten täytäntöönpanoon sovelletaan: valtiossa leima- tai rekisteröintiveroa tai muita vaikutuk-

seltaan vastaavia maksuja, riippumatta siitä, ovatko kysei-

a) rahaston rahoittamiin sopimuksiin sovellettavia yleisiä set maksut jo käytössä vai onko ne tarkoitus ottaa

ehtoja, jotka hyväksytään ministerineuvoston päätöksellä käyttöön tulevaisuudessa; tällaiset sopimukset on kuiten-

sen ensimmäisessä kokouksessa tämän sopimuksen alle- kin rekisteröitävä AKT-valtiossa voimassa olevien lakien

kirjoittamisen jälkeen kehitysrahoitusyhteistyön mukaisesti, ja rekisteröinnistä voidaan periä palvelua

AKT–EY-komitean suosituksesta; tai vastaava maksu,

b) sopimusten täytäntöönpanosta saatavat voitot ja/tai tulot 33 artikla

ovat verotettavia asianomaisen AKT-valtion kansallisten

verosäännösten mukaisesti edellyttäen, että kyseiset voitot Yksityiskohtaiset säännöt

tehneen tai tulot saaneen luonnollisen tai oikeushenkilön pysyvä kotipaikka on kyseisessä valtiossa tai että sopi- muksen täytäntöönpano kestää yli kuusi kuukautta,

c) yrityksille, joiden on tuotava maahan rakennusurakoita varten tarvittavia ammattilaitteita, annetaan niiden pyyn- nöstä oikeus edunsaajana olevan AKT-valtion kansalli- sessa lainsäädännössä kyseisten laitteiden osalta säädet- tyyn väliaikaiseen maahantuontiin,

d) palvelusopimuksessa määriteltyjen tehtävien suorittami- seksi tarvittavien ammattilaitteiden väliaikainen tuonti edunsaajana olevaan AKT-valtioon tai edunsaajina oleviin AKT-valtioihin sallitaan sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti ilman veroja, tuontitulleja tai muita vaikutuk- seltaan vastaavia maksuja, jos nämä tullit ja maksut eivät ole korvaus annetuista palveluista,

e) toimitussopimusten alainen tuonti edunsaajana olevaan AKT-valtioon sallitaan ilman veroja, tuontitulleja tai muita vaikutukseltaan vastaavia maksuja. Asianomaisesta

1. AKT-valtio(t) ja yhteisö toteuttavat seurannan ja jälkiar-

vioinnin yhdessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta AKT- valtioiden tai komission tekemiä jälkiarviointeja. Kehitysrahoi- tusyhteistyön AKT–EY-komitea varmistaa, että yhteiset seuran- ta- ja jälkiarviointitoimet toteutetaan yhdessä. Kehitysrahoitus- yhteistyön AKT–EY-komitean avustamiseksi komissio ja AKT- valtioiden sihteeristö valmistelevat yhteiset seuranta- ja jälkiar- viointitoimet ja panevat ne täytäntöön sekä laativat niistä kertomuksen komitealle. Komitea vahvistaa ensimmäisessä kokouksessaan sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen toimin- taa koskevat yksityiskohtaiset säännöt, joilla pyritään varmista- maan toimien toteuttaminen yhteisesti, ja se hyväksyy vuosit- tain työohjelman.

2. Seuranta- ja jälkiarviointitoimien on

ton toimista vertaamalla tuloksia tavoitteisiin, ja siten

tehdään tuotteiden vapaasti tehtaalla -hinnan perusteella,

AKT-valtiosta peräisin olevia tuotteita koskeva sopimus a) tarjottava säännöllisiä ja riippumattomia arvioita rahas- johon voidaan lisätä kyseisiin tuotteisiin asianomaisessa

AKT-valtiossa mahdollisesti sovellettavat kansalliset

xxxxx, b) autettava AKT-valtioita, komissiota ja yhteisiä toimielimiä

f) polttoaineen, voiteluaineen ja hiilivetysideaineen sekä yleisesti ottaen kaikkien rakennusurakkaan sisältyvien tuotteiden ostot katsotaan suoritetuiksi paikallisilla mark- kinoilla, ja ne ovat edunsaajana olevassa AKT-valtiossa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti sovellettavan verotusjärjestelmän alaisia, ja

g) palvelusopimuksessa määriteltyjen tehtävien toteuttamis- esta vastuussa olevien luonnollisten henkilöiden, paikal- lista henkilöstöä lukuun ottamatta, sekä näiden perheen- jäsenten henkilökohtaisten ja kotitaloustavaroiden tuonti vapautetaan edunsaajana olevassa AKT-valtiossa voi- massa olevan lainsäädännön rajoissa tuontitulleista, ve-

hyödyntämään saatuja kokemuksia tulevien toimintalin- jojen ja toimien suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

6 LUKU

HALLINTO- JA TA¨ YTA¨ NTO¨ O¨ NPANOELIMET

roista ja muista vaikutukseltaan vastaavista maksuista. 34 artikla

3. Asianomaisen AKT-valtion lainsäädäntöä sovelletaan kaikkiin niihin kysymyksiin, joihin ei sovelleta edellä olevia vero- ja tullijärjestelyjä koskevia määräyksiä.

5 LUKU

SEURANTA JA JA¨ LKIARVIOINTI

Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä

1. Komissio nimittää rahaston johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän, joka vastaa rahaston varojen hallinnoinnista. Joh- tava tulojen ja menojen hyväksyjä vastaa rahaston menoja koskevista sitoumuksista, niiden hyväksymisestä, kirjanpidosta ja tarkastamisesta.

32 artikla 2. Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä

Tavoitteet

a) tekee sitoumukset, hyväksyy menot sekä pitää kirjaa Seurannan ja jälkiarvioinnin tavoitteena on arvioida säännölli- sitoumuksista ja menojen hyväksymisistä,

sesti kehitysyhteistyötoimia (valmistelu, täytäntöönpano ja

myöhempi toiminta), jotta parannettaisiin meneillään olevien

ja tulevien kehitysyhteistyötoimien tehokkuutta. b) varmistaa, että rahoituspäätökset pannaan täytäntöön,

c) tekee läheisessä yhteistyössä kansallisen tulojen ja meno- e) toimittaa tarjousten käsittelyn tulokset ja sopimuksen

jen hyväksyjän kanssa päätökset sitoumuksista ja tarvitta- myöntämistä koskevan ehdotuksen lähetystön päällikön

vat rahoitusjärjestelyt sen varmistamiseksi, että hyväksy- hyväksyttäväksi 36 artiklassa asetetussa määräajassa, tyt toimet toteutetaan taloudelliselta ja tekniseltä kannalta

asianmukaisesti,

f) hyväksyy menot osoitettujen varojen rajoissa, ja

d) valmistelee tarjouspyyntöasiakirjat ennen tarjouspyyntö-

jen esittämistä g) tekee toimien täytäntöönpanon aikana mahdollisesti tar- vittavat mukautukset sen varmistamiseksi, että hyväksyt-

i) avointen kansainvälisten tarjouspyyntöjen osalta, ja

ii) sellaisten rajoitettujen kansainvälisten tarjouspyyn-

tyjen hankkeiden tai ohjelmien täytäntöönpano on talou- dellisesti ja teknisesti asianmukaista.

töjen osalta, joihin liittyy esivalinta, 2. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä päättää toimien

täytäntöönpanon aikana seuraavista asioista ja antaa kyseiset

e) hyväksyy sopimusten myöntämistä koskevat ehdotukset, päätökset lähetystön päällikön tiedoksi: jollei lähetystön päällikön 36 artiklan nojalla käyttämistä

valtuuksista muuta johdu,

f) varmistaa kansainvälisten tarjouspyyntöjen julkaisemisen hyvissä ajoin.

3. Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä toimittaa kunkin vuoden lopussa rahaston yksityiskohtaisen taseen, josta käy

a) teknisistä mukautuksista ja muutoksista yksityiskohtia koskevissa asioissa, kunhan ne eivät vaikuta hyväksyttyyn tekniseen ratkaisuun vaan pysyvät mukautuksia koskevan varauman rajoissa,

b) arvioita koskevista muutoksista täytäntöönpanon aikana,

c) määrärahojen siirroista arvion kohdasta toiseen,

ilmi jäsenvaltioiden rahastoon maksamien osuuksien ja kuta- kin rahoitusotsaketta koskevien kokonaismaksujen tase.

35 artikla

Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä

1. Kunkin AKT-valtion hallitus nimittää kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän edustamaan itseään kaikissa toimissa,

d) moniosaisten hankkeiden tai ohjelmien toteutuspaikan muutoksista, jos se on perusteltua teknisistä, taloudellisis- ta tai sosiaalisista syistä,

e) viivästyssakkojen käyttöönotosta tai niistä vapauttami- sesta,

jotka rahoitetaan komission ja EIP:n hallinnoiman rahaston f) vastuuvapauden myöntämisestä takaajille, varoista. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä voi luovut-

taa osan tehtävistään toisaalle, mutta sen on ilmoitettava tästä

johtavalle tulojen ja menojen hyväksyjälle. Kansallinen tulojen g) tuotteiden hankkimisesta paikallisilta markkinoilta niiden ja menojen hyväksyjä alkuperästä riippumatta,

a) vastaa läheisessä yhteistyössä lähetystön päällikön kanssa h) sellaisten rakennusvälineiden ja -koneiden käytöstä, jotka hankkeiden ja ohjelmien valmistelusta, esittämisestä ja eivät ole peräisin jäsenvaltioista tai AKT-valtioista, edellyt- ennakkoarvioinnista, täen että vastaavia välineitä ja koneita ei valmisteta

jäsenvaltioissa tai AKT-valtioissa,

i) alihankinnasta,

b) julkaisee läheisessä yhteistyössä lähetystön päällikön kanssa avoimia paikallisia tarjouspyyntöjä koskevat il- moitukset, ottaa vastaan sekä paikalliset että kansainväli- set tarjoukset (avoimet ja rajoitetut), toimii puheenjohtaja-

na tarjousten käsittelyssä, vahvistaa käsittelyn tulokset, j) lopullisesta hyväksymisestä, edellyttäen että lähetystön allekirjoittaa sopimukset ja niiden lisäykset sekä hyväksyy päällikkö on läsnä alustavan hyväksymisen yhteydessä, menot, hyväksyy asian käsittelyä koskevan pöytäkirjan ja on

tarvittaessa läsnä lopullisen hyväksymisen yhteydessä

c) toimittaa ennen avointen paikallisten tarjouspyyntöjen julkaisemista tarjouspyyntöasiakirjat lähetystön päälliköl- le, jonka on annettava hyväksyntänsä 30 päivän kuluessa,

erityisesti, jos alustavan hyväksymisen yhteydessä kirjat- tujen varaumien laajuus edellyttää huomattavaa lisätyötä, ja

d) arvioi tarjoukset niiden voimassaoloajan kuluessa ottaen k) konsulttien ja muiden teknisen avun asiantuntijoiden

huomioon sopimusten hyväksymiseksi vaadittavan ajan, palkkaamisesta.

36 artikla ii) valittu tarjous täyttää kaikki tarjouspyyntöasiakir- joissa mainitut valintaperusteet, ja

Lähetystön päällikkö

1. Komissiota edustaa asianomaisen yhden tai useamman

iii) valittu tarjous ei ylitä sopimusta varten varattua rahamäärää;

kaisun,

tarvittavan rahoitussitoumuksen hyväksyessään rat-

rahamäärän, johtava tulojen ja menojen hyväksyjä tekee

valitun tarjouksen hinta ylittää sopimusta varten varatun

siitä, kun hän on saanut sen lähetystön päälliköltä. Jos

väksyjälle, joka päättää ehdotuksesta 60 päivän kuluessa

toimittaa ehdotuksen johtavalle tulojen ja menojen hy-

h) jolleivät edellä olevan g alakohdan edellytykset täyty,

AKT-valtion suostumuksella kussakin AKT-valtiossa tai alueel- lisessa ryhmittymässä, joka nimenomaisesti sitä pyytää, päälli- kön johdolla toimiva lähetystö. Jos lähetystön päällikkö on nimitetty komission edustajaksi AKT-valtioiden ryhmittymään, toteutetaan tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että lähetystön päällikköä edustaa paikan päällä asuva varaedustaja kussakin sellaisessa valtiossa, jossa lähetystön päällikkö ei asu. Lähetystön päällikkö edustaa komissiota kaikilla sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla ja sen kaikissa toimissa.

i) hyväksyy julkisoikeudellisten laitosten toteuttamia toimia koskevat sopimukset ja arviot ja niiden lisäykset sekä

2. Tätä varten ja läheisessä yhteistyössä kansallisen tulojen kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän valtuuttamat

ja xxxxxxx hyväksyjän kanssa lähetystön päällikkö xxxxxx,

a) osallistuu asianomaisen AKT-valtion pyynnöstä hankkei- den ja ohjelmien valmisteluun ja teknistä apua koskevien sopimusten neuvottelemiseen ja antaa niihin liittyviä neuvoja,

b) osallistuu hankkeiden ja ohjelmien ennakkoarviointiin ja tarjouspyyntöasiakirjojen valmisteluun sekä etsii keinoja yksinkertaistaa hankkeiden ja ohjelmien ennakkoarvioin-

j) varmistaa, että komission hallinnoiman rahaston varoista rahoitettavien hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpano on rahoituksellisesti ja teknisesti asianmukaista,

k) toimii yhteistyössä toimien säännöllisessä arvioimisessa sen AKT-valtion kansallisten viranomaisten kanssa, jossa hän edustaa komissiota,

tia ja täytäntöönpanoa koskevia menettelyjä, l) toimittaa AKT-valtiolle kaikki tiedot ja olennaiset asiakir-

jat kehitysrahoitusyhteistyön täytäntöönpanoa koskevista

c) valmistelee rahoitusehdotukset,

menettelyistä, erityisesti ennakkoarviointiperusteista ja tarjousten arviointiperusteista, ja

d) hyväksyy avoimia paikallisia tarjouspyyntöjä ja hätäapu- m) tiedottaa säännöllisesti kansallisille viranomaisille yhtei- sopimuksia koskevat asiakirjat 30 päivän kuluessa siitä, sön toimista, jotka voivat koskea suoraan yhteisön ja kun kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä on toimitta- AKT-valtioiden välistä yhteistyötä.

nut ne hänelle, ennen kuin kansallinen tulojen ja menojen

hyväksyjä julkaisee ne,

3. Lähetystön päälliköllä on oltava tarvittavat ohjeet ja

e) on läsnä tarjousten avaamisessa ja saa jäljennökset niistä valtuudet tämän sopimuksen mukaisten toimien helpottami- sekä niiden käsittelyn tuloksista, seksi ja jouduttamiseksi. Tässä artiklassa kuvattua laajemmasta hallinnollisten ja/tai rahoitukseen liittyvien valtuuksien antami-

sesta lähetystön päällikölle on ilmoitettava kansallisille tulojen

f) hyväksyy 30 päivän kuluessa kansallisen tulojen ja meno- ja menojen hyväksyjille ja ministerineuvostolle. jen hyväksyjän ehdotuksen sellaisten avointen paikallisten

tarjouskilpailujen ratkaisemisesta sekä suorien sopimus- ten, hätäapusopimusten, palvelusopimusten ja rakennus-

urakkasopimusten tekemisestä, joiden arvo on alle 5 mil- 37 artikla

joonaa euroa, ja sellaisten toimitussopimusten tekemises-

tä, joiden arvo on alle 1 miljoona euroa, Maksut ja valtuutetut maksajat

g) hyväksyy 30 päivän kuluessa kansallisen tulojen ja meno- jen hyväksyjän ehdotuksen kaikkien muiden sopimusten osalta, joita ei ole mainittu edellä, jos seuraavat edellytyk- set täyttyvät:

i) valittu tarjous on alhaisin tarjouspyyntöasiakirjojen

1. Maksujen suorittamiseksi AKT-valtioiden kansallisissa valuutoissa kuhunkin AKT-valtioon avataan kansallisen julki- sen tai puolijulkisen, AKT-valtion ja komission välisellä sopi- muksella valitun rahoituslaitoksen yhteyteen komission ni- missä olevat tilit jäsenvaltioiden valuutoissa tai euromääräisinä. Kyseinen rahoituslaitos toimii kansallisena valtuutettuna mak-

vaatimukset täyttävistä tarjouksista, sajana.

2. Kansallinen valtuutettu maksaja ei saa palkkiota palve- 5. Valtuutetut maksajat suorittavat kansallisen tulojen ja

luistaan eikä se maksa talletuksille korkoa. Komissio siirtää menojen hyväksyjän tai tilanteen mukaan johtavan tulojen ja

paikallisille tileille varoja jonkin jäsenvaltion valuutassa tai menojen hyväksyjän valtuuttamat maksut tileillä käytettävissä

euroissa tulevia rahantarpeita koskevien arvioiden perusteella; olevien varojen rajoissa tarkastettuaan, että toimitetut tositteet

arviot laaditaan riittävän hyvissä ajoin, jotta AKT-valtioiden ei ovat asianmukaiset ja järjestyksessä ja että maksuvaltuutus on

tarvitsisi antaa ennakkorahoitusta ja jotta vältettäisiin maksu- jen viivästyminen.

voimassa.

6. Menojen hyväksymistä ja maksamista koskevat menette-

lyt on saatettava päätökseen 90 päivän kuluessa maksun eräpäivästä. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä käsitte-

3. Maksujen suorittamiseksi euroissa jäsenvaltioissa oleviin lee maksujen hyväksymiset ja toimittaa ne lähetystön päälliköl- rahoituslaitoksiin avataan komission nimissä olevat euromää- le viimeistään 45 päivää ennen eräpäivää.

räiset tilit. Nämä rahoituslaitokset toimivat valtuutettuina

maksajina Euroopassa.

4. Euroopassa olevilta tileiltä voidaan suorittaa komission määräyksestä tai sen puolesta toimivan lähetystön päällikön

7. Maksuviivästyksiä koskevista vaatimuksista vastaa asian- omainen AKT-valtio tai asianomaiset AKT-valtiot tai komissio omista varoistaan siltä viivästyksen osalta, josta kukin sopi- muspuoli on vastuussa edellä olevien menettelyjen mukaisesti.

toimesta maksuja, jotka liittyvät kansallisen tulojen ja menojen 8. Valtuutetut maksajat, kansallinen tulojen ja menojen

hyväksyjän valtuuttamiin menoihin tai johtavan tulojen ja hyväksyjä, lähetystön päällikkö ja asiasta vastaavat komission

xxxxxxx hyväksyjän valtuuttamiin menoihin, jos tämä on yksiköt kantavat taloudellisen vastuun, kunnes komissio hy-

saanut niille etukäteen hyväksynnän kansalliselta tulojen ja väksyy lopullisesti toimet, joiden täytäntöönpanosta ne vas-

menojen hyväksyjältä. taavat.

LIITE V

37 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUN VALMISTELUVAIHEEN AIKANA SOVELLETTAVA KAUPPAJA¨ RJESTELMA¨

1 LUKU Kuitenkin, jos yhteisö tänä aikana:

YLEISET KAUPPAJA¨ RJESTELYT

1 artikla

AKT-valtioiden alkuperätuotteita yhteisöön tuotaessa ei sovel- leta tulleja tai vaikutuksiltaan vastaavia maksuja.

– sisällyttää yhden tai useamman tuotteen yhteisen markkinajärjestelyn tai yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoon liittyvien erityisten sääntöjen so- veltamisalaan, se varaa oikeuden mukauttaa AKT- valtioista peräisin olevien samojen tuotteiden tuonti- kohtelua neuvoteltuaan siitä ministerineuvostossa. Näissä tapauksissa sovelletaan a alakohdan mää- räyksiä,

a) Niiden AKT-valtioiden alkuperätuotteiden osalta, – mukauttaa tietyn tuotteen yhteistä markkinajärjeste-

lyä tai yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpa-

– jotka on lueteltu Euroopan yhteisön perustamissopi- muksen liitteessä I, jolloin niitä koskee perustamisso- pimuksen 34 artiklassa tarkoitettu yhteinen markki- najärjestely, tai

– joihin sovelletaan yhteisöön tuotaessa erityisiä sään- töjä, jotka on otettu käyttöön yhteisen maatalouspo- litiikan täytäntöönpanon vuoksi,

yhteisö toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen niille suotuisamman kohtelun kuin mitä on kolmansille maille myönnetty suosituimmuuskohtelua koskevan lau- sekkeen nojalla samojen tuotteiden osalta.

b) Jos AKT-valtiot pyytävät tämän liitteen soveltamisen kuluessa, että tällaisten järjestelyjen soveltamisalaan olisi

noon liittyviä erityisiä sääntöjä, se varaa oikeuden mukauttaa AKT-valtioiden alkuperätuotteita koske- via järjestelyjä neuvoteltuaan siitä ministerineuvos- tossa. Näissä tapauksissa yhteisö varmistaa, että AKT-valtioiden alkuperätuotteet saavat edelleen vas- taavan edun kuin ne saivat aikaisemmin suhteessa sellaisista kolmansista maista peräisin oleviin tuottei- siin, jotka hyötyvät suosituimmuuskohtelulausek- keesta.

e) Jos yhteisö aikoo tehdä etuuskohtelusopimuksen kolman- sien maiden kanssa, se ilmoittaa siitä AKT-valtioille. Neuvotteluja käydään AKT-valtioiden sitä pyytäessä nii- den etujen turvaamiseksi.

sisällytettävä uusia maataloustuotannon aloja tai maata- 2 artikla

loustuotteita, joita erityisjärjestelyt eivät koske tämän

liitteen tullessa voimaan, yhteisö tarkastelee näitä pyyntö-

jä kuullen AKT-valtioita. 1. Yhteisö ei sovella AKT-valtioiden alkuperätuotteiden tuontiin määrällisiä rajoituksia tai vaikutukseltaan vastaavia

c) Xxx estämättä, mitä edellä määrätään, yhteisö tarkastelee toimenpiteitä. AKT–EY-yhteistyön erityissuhteisiin ja erityislaatuun liit-

tyen tapauskohtaisesti AKT-valtioiden maataloustuottei-

densa etuuskohteluun perustuvaa pääsyä yhteisön mark- 2. Edellä oleva 1 kohta ei estä sellaisia tuontia, vientiä tai kinoille koskevia pyyntöjä ja ilmoittaa päätöksensä näi- tavaroiden kauttakuljetusta koskevia kieltoja tai rajoituksia, den perusteltujen pyyntöjen osalta mahdollisuuksien mu- jotka ovat perusteltuja yleisen moraalin, toimintapolitiikan kaan neljän kuukauden kuluessa ja joka tapauksessa tai turvallisuuden kannalta, ihmisten, eläinten tai kasvien enintään kuuden kuukauden kuluessa niiden esittämi- terveyden ja elämän suojelemiseksi, taiteellisten, historiallisten sestä. tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi, uusiutu-

mattomien luonnonvarojen suojelemiseksi, jos näitä toimenpi-

Yhteisö tekee a alakohtaan liittyvät päätöksensä erityisesti teitä toteutetaan yhdessä kansallisten tuotanto- tai kulutusrajoi- pitäen mielessään kehitysmaita oleville kolmansille maille tusten kanssa, tai teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojele- tehdyt myönnytykset. Se ottaa huomioon markkinoiden miseksi.

kausivaihtelun tarjoamat mahdollisuudet.

d) Edellä a alakohdassa tarkoitetut järjestelyt tulevat voi- 3. Nämä kiellot tai rajoitukset eivät kuitenkaan saa olla

maan yhtä aikaa kuin tämä sopimus, ja niitä sovelletaan keino mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään tai kaupan

valmisteluvaiheen ajan. peiteltyyn rajoittamiseen yleisesti.

Jos 2 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden täytäntöönpano b) Edellä a alakohdassa tarkoitettua suosituimmuuskohtelua

vaikuttaa yhden tai useamman AKT-valtion etuihin, neuvotte- ei sovelleta AKT-valtioiden keskinäisen tai yhden tai

xxxx käydään niiden sitä pyytäessä tämän sopimuksen 12 artik- useamman AKT-valtion ja muiden kehitysmaiden kaupan

lan määräysten mukaisesti tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi. tai taloussuhteiden osalta.

3 artikla

1. Jos uusilla toimenpiteillä tai yhteisön hyväksymissä ohjel- missa säädetyillä toimenpiteillä, joilla lähennetään lainsäädän- töä tavaroiden liikkuvuuden helpottamiseksi, on todennäköisiä vaikutuksia yhden tai useamman AKT-valtion etuihin, yhteisö ilmoittaa niistä ministerineuvoston välityksellä AKT-valtioille ennen niiden hyväksymistä.

6 artikla

Kukin osapuoli toimittaa tullitariffinsa ministerineuvostolle kolmen kuukauden kuluessa tämän liitteen voimaantulosta. Kukin osapuoli ilmoittaa myös kaikista myöhemmistä tarif- finsa muutoksista niiden tullessa voimaan.

7 artikla

1. ’Alkuperätuotteen’ käsite määritellään tämän liitteen täy-

2. Jotta yhteisö voi ottaa huomioon kyseisen AKT-valtion täntöönpanoa varten liitteenä olevassa pöytäkirjassa 1; siinä edut, neuvotteluja käydään viimeksi mainitun sitä pyytäessä määritellään myös täytäntöönpanoon liittyvän hallinnollisen tämän sopimuksen 12 artiklan määräysten mukaisesti tyydyt- yhteistyön menetelmät.

tävän ratkaisun löytämiseksi.

4 artikla

1. Jos tavaroiden liikkuvuuden helpottamiseksi annetut, voimassa olevat yhteisön säännöt tai asetukset vaikuttavat yhden tai useamman AKT-valtion etuihin tai jos tällaisten sääntöjen tai asetusten tulkinta, soveltaminen tai hallinnointi vaikuttaa kyseisiin etuihin, neuvotteluja käydään kyseisten AKT-valtioiden sitä pyytäessä tyydyttävän ratkaisun löytämi- seksi.

2. Ministerineuvosto voi hyväksyä muutoksia pöytäkir- jaan 1.

3. Jos ’alkuperätuotteen’ käsitettä ei ole vielä määritelty tietyn tuotteen osalta 1 tai 2 kohdan mukaisesti, kukin osapuoli jatkaa omien sääntöjensä noudattamista.

8 artikla

1. Jos tiettyä tuotetta tuodaan yhteisöön sellaisina lisäänty- neinä määrinä ja sellaisin edellytyksin, että se aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa kansallisille tuottajille, joiden

2. AKT-valtiot voivat tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi tuotteet ovat samankaltaisia tai suoraan keskenään kilpailevia, tuoda ministerineuvostossa esiin myös muita tavaroiden liik- tai vakavia häiriöitä jollakin talouden alalla taikka vaikeuksia, kuvuuteen liittyviä ongelmia, joita voi syntyä jäsenvaltioiden jotka saattavat johtaa jonkin alueen taloudellisen tilanteen toteuttamista tai suunnittelemista toimenpiteistä. huomattavaan heikentymiseen, yhteisö voi toteuttaa aiheelliset

toimenpiteet 9 artiklassa määrättyjen edellytysten ja menettely- jen mukaisesti.

3. Yhteisön asianomaiset toimielimet ilmoittavat mahdolli-

xxxxxx laajasti ministerineuvostolle tällaisista toimenpiteistä 2. Yhteisö sitoutuu olemaan käyttämättä muita suojakeino- neuvottelujen tehokkuuden varmistamiseksi. ja tai haittaamatta rakenteellista kehitystä. Yhteisö pidättäytyy

vaikutukseltaan vastaavien suojatoimenpiteiden käytöstä.

5 artikla 3. Suojatoimenpiteet rajoittuvat tämän yleissopimuksen ta- voitteiden täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin, jotka haittaavat vähiten sopimuspuolten välistä kauppaa, ja

1. AKT-valtioita ei velvoiteta yhteisön alkuperätuotteiden tuonnin osalta vastaaviin velvoitteisiin kuin mihin yhteisö on sitoutunut tässä liitteessä AKT-valtioiden alkuperätuotteiden tuonnin osalta.

a) AKT-valtiot eivät syrji yhteisön kanssa käymässään kau-

ne eivät saa olla laajempia kuin ilmenneiden vaikeuksien ratkaisemiseksi on ehdottoman tarpeen.

4. Suojatoimenpiteitä sovellettaessa otetaan huomioon ky- seisen yhteisöön suuntautuvan AKT-viennin senhetkinen määrä ja sen vaikutus kehitykseen. Erityistä huomiota kiinnite-

passa mitään jäsenvaltiota ja ne myöntävät yhteisölle tään niiden AKT-valtioiden etuihin, jotka ovat vähiten kehitty-

vähintään suosituimmuuskohtelua vastaavan kohtelun. neitä valtioita, sisämaavaltioita tai saarivaltioita.

9 artikla Niiden tapausten lisäksi, joita koskevista neuvotteluista on erityisesti määrätty tämän liitteen 2–9 artiklassa, neuvotellaan yhteisön tai AKT-valtioiden pyynnöstä tämän sopimuksen

1. Suojalausekkeen soveltamisesta neuvotellaan ennen kuin tällaisista toimenpiteistä ensimmäisen kerran päätetään sekä ennen kuin niitä laajennetaan. Yhteisö toimittaa AKT-valtioille

12 artiklan menettelyä koskevien määräysten mukaisesti lisäksi erityisesti seuraavissa tapauksissa:

kaikki näitä neuvotteluja varten tarvittavat tiedot sekä ne 1) jos osapuolet aikovat toteuttaa sellaisia kauppatoimenpi- tiedot, joiden perusteella määritellään, missä määrin tietyn teitä, joilla on vaikutusta yhden tai useamman tämän tuotteen tuonnilla jostakin AKT-valtiosta on ollut 8 artiklan liitteen osapuolen etuihin, ne ilmoittavat siitä ministeri- 1 kohdassa tarkoitettuja vaikutuksia. neuvostolle. Neuvotteluja käydään kyseisten osapuolten

sitä pyytäessä niiden etujen huomioon ottamiseksi;

2. Suojatoimenpiteet tai yhteisön ja asianomaisten AKT- 2) jos AKT-valtiot katsovat tämän liitteen voimassaoloaika- valtioiden yhdessä sopimat järjestelyt tulevat voimaan neuvot- na, että muiden 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan sovelta- telujen jälkeen. misalaan kuuluvien maataloustuotteiden kuin niiden, joihin sovelletaan erityiskohtelua, olisi päästävä osallisiksi

tällaisesta kohtelusta, neuvotteluja voidaan käydä ministe-

3. Edellä 1 ja 2 artiklassa määrätyt etukäteisneuvottelut eivät estä yhteisöä tekemästä 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti

rineuvostossa;

välittömiä päätöksiä erityisten seikkojen sitä edellyttäessä. 3) jos jokin osapuoli katsoo, että toisen osapuolen voimassa

olevat säännöt tai niiden tulkinta, soveltaminen tai hallin- nointi aiheuttavat esteitä tavaroiden liikkuvuudelle;

4. Markkinahäiriöitä mahdollisesti aiheuttavien tekijöiden

tutkimisen helpottamiseksi perustetaan mekanismi AKT-val- 4) jos yhteisö toteuttaa suojatoimenpiteitä tämän liitteen tioiden tiettyjen tuotteiden yhteisöön tuonnin tilastoseurantaa 8 artiklan määräysten mukaisesti, ministerineuvostossa varten. voidaan neuvotella kyseisistä toimenpiteistä, jos asian-

omaiset osapuolet sitä pyytävät, erityisesti 8 artiklan 3 kohdan noudattamisen varmistamiseksi.

5. Osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan säännöllisesti tyy-

dyttävien ratkaisujen löytämiseksi ongelmiin, joita voi syntyä Tällaiset neuvottelut on saatettava päätökseen kolmen kuukau- suojalausekkeen soveltamisesta. den kuluessa.

2 LUKU

6. Edellä 1–5 kohdassa tarkoitetut etukäteisneuvottelut sekä säännölliset neuvottelut ja seurantamekanismi pannaan täytäntöön liitteenä olevan pöytäkirjan 2 mukaisesti.

10 artikla

Ministerineuvosto tarkastelee minkä tahansa asianomaisen osapuolen pyynnöstä suojalausekkeen soveltamisen taloudelli- sia ja sosiaalisia vaikutuksia.

11 artikla

SOKERIA JA NAUDANLIHAA KOSKEVA ERITYISSITOUMUS

13 artikla

1. Yhteisö on sitoutunut Loméssa 28 päivänä helmikuuta 1975 allekirjoitetun AKT–ETY-yleissopimuksen 25 artiklan sekä sen liitteenä olevan pöytäkirjan 3 mukaisesti määräämät- tömäksi ajaksi ostamaan ja tuomaan takuuhintaan tietyn määrän ruokosokeria tuottavista ja vievistä AKT-valtioista peräisin olevaa raakaa tai valkoista ruokosokeria, jonka kyseiset

Päätettäessä suojatoimenpiteistä tai muutettaessa taikka pois- valtiot ovat sitoutuneet toimittamaan, sanotun kuitenkaan tettaessa niitä kiinnitetään erityisesti huomiota niiden AKT- rajoittamatta tämän liitteen muiden määräysten soveltamista. valtioiden etuihin, jotka ovat vähiten kehittyneitä valtioita,

sisämaavaltioita tai saarivaltioita.

12 artikla

2. Mainitun 25 artiklan täytäntöönpanon edellytykset mää- ritellään 1 kohdassa tarkoitetussa pöytäkirjassa 3. Kyseisen pöytäkirjan teksti on tähän liitteeseen liitetyssä pöytäkirjassa 3.

Osapuolet sopivat tämän liitteen tehokkaan täytäntöönpanon 3. Tämän liitteen 8 artiklaa ei sovelleta kyseisen pöytäkirjan

varmistamiseksi tiedottavansa toisilleen ja kuulevansa toisiaan. yhteydessä.

4. Kyseisen pöytäkirjan 8 artiklaa sovellettaessa voidaan 14 artikla

tämän sopimuksen voimassaoloaikana käyttää tällä sopimuk-

sella perustettuja elimiä. Liitteenä olevassa pöytäkirjassa 4 määriteltyä naudanlihaa koskevaa erityissitoumusta sovelletaan.

5. Jos tämän sopimuksen voimassaolo päättyy, sovelletaan

kyseisen pöytäkirjan 8 artiklan 2 kohtaa.

6. Loméssa 28 päivänä helmikuuta 1975 allekirjoitetun

3 LUKU

LOPPUMA¨ A¨ RA¨ YKSET

AKT–ETY-yleissopimuksen päätösasiakirjan liitteisiin XIII, XXI ja XXII sisältyvät julistukset vahvistetaan ja niiden määräysten soveltamista jatketaan. Julistukset on liitetty sellaisinaan pöytä- kirjaan 3.

15 artikla

7. Tätä artiklaa ja pöytäkirjaa 3 ei sovelleta AKT-valtioiden

ja Ranskan merentakaisten departementtien välisiin suhteisiin. Tähän liitteeseen liitetyt pöytäkirjat ovat sen erottamaton osa.

PO¨ YTA¨ KIRJA 1

Käsitteen ’alkuperätuotteet’ (”peräisin olevat tuotteet”) määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä

SISA¨ LLYS

I OSASTO: YLEISET MA¨ A¨ RA¨ YKSET

Artikla 1: Määritelmät

II OSASTO: KA¨ SITTEEN ”ALKUPERA¨ TUOTTEET” MA¨ A¨ RITTELY

Artikla 2: Yleiset vaatimukset

Artikla 3: Kokonaan tuotetut tuotteet

Artikla 4: Riittävästi valmistetut tai käsitellyt tuotteet Artikla 5: Riittämättömät valmistus- tai käsittelytoimet Artikla 6: Alkuperäkumulaatio

Artikla 7: Kelpuuttamisen yksikkö Artikla 8: Tarvikkeet varaosat ja työkalut Artikla 9: Sarjat

Artikla 10: Neutraalit tekijät

III OSASTO: ALUEESEEN LIITTYVA¨ T VAATIMUKSET

Artikla 11: Alueperiaate Artikla 12: Suora kuljetus Artikla 13: Näyttelyt

IV OSASTO: ALKUPERA¨ SELVITYS

Artikla 14: Yleiset vaatimukset

Artikla 15: EUR.1-tavaratodistuksen antamismenettely Artikla 16: Jälkikäteen annetut EUR.1-tavaratodistukset

Artikla 17: EUR.1-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen antaminen

Artikla 18: EUR.1-tavaratodistuksen antaminen aikaisemmin annetun tai laaditun alkuperäselvityksen perusteella Artikla 19: Kauppalaskuilmoituksen laatimista koskevat edellytykset

Artikla 20: Valtuutettu viejä

Artikla 21: Alkuperäselvityksen voimassaolo Artikla 22: Kauttakuljetusmenettely

Artikla 23: Alkuperäselvityksen esittäminen Artikla 24: Tuonti osalähetyksinä

Artikla 25: Poikkeukset alkuperäselvityksen esittämisestä Artikla 26: Kumulaatiota koskeva tiedotusmenettely Artikla 27: Todistusasiakirjat

Artikla 28: Alkuperäselvityksen ja todistusasiakirjojen säilyttäminen Artikla 29: Poikkeavuudet ja muotovirheet

Artikla 30: Euroina ilmaistut määrät

V OSASTO: HALLINNOLLISEN YHTEISTYO¨ N MENETELMA¨ T

Artikla 31: Keskinäinen avunanto

Artikla 32: Alkuperäselvityksen tarkastaminen Artikla 33: Hankkijan ilmoituksen tarkastaminen Artikla 34: Riitojen ratkaiseminen

Artikla 35: Seuraamukset

Artikla 36: Vapaa-alueet

Artikla 37: Tulliyhteistyökomitea

Artikla 38: Poikkeukset

VI OSASTO: CEUTA JA MELILLA

Artikla 39: Erityisedellytykset

VII OSASTO: LOPPUMA¨ A¨ RA¨ YKSET

Artikla 40: Alkuperäsääntöjen tarkistus Artikla 41: Liitteet

Artikla 42: Pöytäkirjan täytäntöönpano

LIITTEET

Pöytäkirjan 1 liite I: Alkuhuomautukset liitteessä II olevaan luetteloon

Pöytäkirjan 1 liite II: Luettelo ei-alkuperäaineksiin sovellettavista valmistus- tai käsittelytoimista, jotka on tehtävä, jotta valmistettu tuote voi saada alkuperäaseman

Pöytäkirjan 1 liite III: Merentakaiset maat ja alueet Pöytäkirjan 1 liite IV: Tavaratodistushakemus Pöytäkirjan 1 liite V: Kauppalaskuilmoitus

Pöytäkirjan 1 liite VI A: Hankkijan ilmoitus tuotteista, joilla on etuuskohtelualkuperäasema Pöytäkirjan 1 liite VI B: Hankkijan ilmiotus tuotteista, joilla ei ole etuuskohtelualkuperäasemaa Pöytäkirjan 1 liite VII: Tiedotustodistus

Pöytäkirjan 1 liite VIII: Poikkeushakemuslomake

Pöytäkirjan 1 liite IX: Luettelo valmistus- ja käsittelytoimista, joiden suorittaminen tämän pöytäkirjan 6 artiklan 11 kohdassa tarkoitettujen kehitysmaiden alkuperätuotteita oleville tekstiiliaineille antaa valmiille tuotteelle AKT-alkuperäaseman

Pöytäkirjan 1 liite X: Xxxxxxxxx tämän pöytäkirjan 6 artiklan 11 kohdassa mainittujen kehitysmaiden kumulaatiome- nettelyn ulkopuolelle jätetyt tekstiilituotteet

Pöytäkirjan 1 liite XI: Tuotteet, joihin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja Etelä-Afrikkaa koskevia kumulaatiomää- räyksiä sovelletaan kolmen vuoden kuluttua Euroopan yhteisön ja Etelä-Afrikan tasavallan kauppa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen väliaikaisesta soveltamista

Pöytäkirjan 1 liite XII: Tuotteet, joihin 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja Etelä-Afrikkaa koskevia kumulaatiomää- räyksiä sovelletaan kuuden vuoden kuluttua Euroopan yhteisön ja Etelä-Afrikan tasavallan kauppa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen väliaikaisesta soveltamista

Pöytäkirjan 1 liite XIII: Tuotteet, joihin 6 artiklan 3 kohtaa ei sovelleta

Pöytäkirjan 1 liite XIV: Kalastustuotteet, joihin 6 artiklan 3 kohtaa ei väliaikaisesti sovelleta Pöytäkirjan 1 liite XV: Yhteinen julistus kumulaatiosta

I OSASTO c) ’tuotteella’ valmista tuotetta, vaikka se olisi tarkoitettu käytettäväksi myöhemmin toisessa valmistustoimessa;

YLEISET MA¨ A¨ RA¨ YKSET

d) ’tavaroilla’ sekä aineksia että tuotteita;

1 artikla e) ’tullausarvolla’ tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopi-

Määritelmät

Tätä pöytäkirjaa sovellettaessa tarkoitetaan:

a) ’valmistuksella’ kaikenlaista valmistusta tai käsittelyä, myös kokoamista tai erityistoimia;

b) ’aineksella’ kaikkia aineosia, raaka-aineita, komponentte-

muksen VII artiklan soveltamisesta 1994 tehdyn sopi- muksen (WTO:n sopimus tullausarvosta) mukaisesti mää- ritettyä arvoa;

f) ’vapaasti tehtaalla -hinnalla’ sille valmistajalle, jonka yri- tyksessä viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu, tuotteesta maksettua vapaasti tehtaalla -hintaa, johon sisältyy kaikkien valmistuksessa käytettyjen ainesten arvo ja josta on vähennetty sisäiset verot, jotka palautetaan tai

ja, osia jne., joita käytetään tuotteen valmistuksessa; voidaan palauttaa valmista tuotetta vietäessä;

g) ’ainesten arvolla’ valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäai- Alkuperätuotteita, jotka on valmistettu kahdessa tai useam-

nesten tullausarvoa maahantuontihetkellä tai, jos sitä ei massa AKT-valtiossa kokonaan tuotetuista tai riittävästi valmis-

tiedetä tai voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa tetuista tai käsitellyistä aineksista, pidetään sen AKT-valtion

aineksista kyseisellä alueella maksettua hintaa;

h) ’alkuperäainesten arvolla’ tällaisten ainesten arvoa määri- teltynä soveltuvin osin sovelletun g alakohdan mukaisesti;

i) ’arvonlisäyksellä’ vapaasti tehtaalla -hintaa, josta on vä-

alkuperätuotteina, jossa viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu, jos niitä on siellä valmistettu tai käsitelty enemmän kuin tämän pöytäkirjan 5 artiklassa tarkoitetaan.

3 artikla

hennetty yhteisöön, AKT-valtioihin tai merentakaisiin Kokonaan tuotetut tuotteet

maihin ja alueille tuotujen kolmansien maiden ainesten

tullausarvo;

1. Seuraavia tuotteita pidetään AKT-valtioissa, yhteisössä tai liitteessä III luetelluissa merentakaisissa maissa ja alueilla,

j) ’ryhmillä’ ja ’nimikkeillä’ harmonoidun tavarankuvaus- jäljempänä ’MMA:t’, kokonaan tuotettuina:

ja koodausjärjestelmän, jäljempänä tässä pöytäkirjassa

’harmonoitu järjestelmä’ tai ’HS’, muodostavan nimikkeis-

tön ryhmiä ja nimikkeitä (nelinumeroiset koodit);

a) niiden maaperästä tai merenpohjasta louhitut kivennäis- tuotteet;

tiettyyn nimikkeeseen;

k) ilmaisulla ’luokitellaan’ tuotteen tai aineksen luokittelua b) siellä korjatut kasvituotteet;

l) ’lähetyksellä’ tuotteita, jotka lähetetään samanaikaisesti yhdeltä viejältä yhdelle vastaanottajalle tai kuljetetaan

c) siellä syntyneet ja kasvatetut elävät eläimet;

yhdellä kuljetusasiakirjalla taikka, jos tällaista asiakirjaa ei d) siellä kasvatetuista elävistä eläimistä saadut tuotteet; ole, yhdellä kauppalaskulla viejältä vastaanottajalle;

m) ’alueilla’ myös aluevesiä.

II OSASTO

KA¨ SITTEEN ’ALKUPERA¨ TUOTTEET’ MA¨ A¨ RITTELY

2 artikla

Yleiset vaatimukset

1. Liitteessä V esitettyjä kaupallista yhteistyötä koskevia

e) siellä metsästämällä tai kalastamalla saadut tuotteet;

f) niiden alusten aluevesien ulkopuolelta pyytämät merika- lastustuotteet ja muut niiden merestä saamat tuotteet;

g) niiden tehdasaluksilla ainoastaan f alakohdassa tarkoite- tuista tuotteista valmistetut tuotteet;

h) siellä kerätyt yksinomaan raaka-aineiden talteenottoon soveltuvat käytetyt tavarat, myös yksinomaan uudelleen pinnoitettaviksi tai jätekäyttöön soveltuvat käytetyt ulko- renkaat;

i) siellä suoritetuista valmistustoimista syntyneet jätteet ja romu;

määräyksiä sovellettaessa seuraavia tuotteita pidetään AKT- j) niiden aluevesien ulkopuolisesta merenpohjasta tai me- valtioiden alkuperätuotteina: renpohjan alaisista kerrostumista saadut tuotteet, jos

niillä on yksinoikeus hyödyntää tätä merenpohjaa tai sen

a) tämän pöytäkirjan 3 artiklan mukaiset AKT-valtioissa kokonaan tuotetut tuotteet;

b) AKT-valtioissa tuotetut tuotteet, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin siellä kokonaan tuotettuja aineksia,

alaisia kerrostumia;

k) siellä yksinomaan a–j alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistetut tavarat.

jos näille aineksille on suoritettu AKT-valtioissa tämän 2. Edellä 1 kohdan f ja g alakohdassa käytettyjä ilmaisuja pöytäkirjan 4 artiklan mukainen riittävä valmistus tai ”niiden alukset” ja ”niiden tehdasalukset” sovelletaan ainoas- käsittely. taan aluksiin ja tehdasaluksiin:

2. Edellä 1 kohtaa sovellettaessa AKT-valtioiden alueita a) jotka on merkitty tai ilmoitettu EY:n jäsenvaltion, AKT-

pidetään yhtenä alueena. valtion tai MMA:n alusrekisteriin;

b) jotka purjehtivat EY:n jäsenvaltion, AKT-valtion tai Siten jos tuotetta, joka on saanut alkuperäaseman siten, että

MMA:n lipun alla;

c) jotka vähintään puoliksi ovat sopimukseen kuuluvien valtioiden tai MMA:n kansalaisten tai sellaisen yhtiön omistuksessa, jonka kotipaikka sijaitsee jossakin näistä

se täyttää luettelossa määrätyt edellytykset, käytetään toisen tuotteen valmistuksessa, siihen ei sovelleta sitä tuotetta koske- via edellytyksiä, jonka valmistuksessa sitä käytetään, eikä sen valmistuksessa mahdollisesti käytettyjä ei-alkuperäaineksia oteta huomioon.

sessa, saa kuitenkin käyttää, jos:

kansalaisia ja jonka pääomasta lisäksi henkilöyhtiöiden ja

valtioista tai MMA:ista ja jonka hallituksen tai hallintoneu- 2. Sen estämättä, mitä edellä 1 kohdassa säädetään, ei- voston puheenjohtaja ja näiden elinten jäsenten enemmis- alkuperäaineksia, joita tiettyä tuotetta koskevien luettelon tö ovat sopimukseen kuuluvien valtioiden tai MMA:n edellytysten mukaan ei saisi käyttää tämän tuotteen valmistuk-

yhtiöiden, joiden osakkaiden vastuu on rajoitettu, osalta

vähintään puolet kuuluu näille valtioille tai niiden tai

MMA:n julkisille laitoksille tai kansalaisille; a) niiden yhteisarvo on enintään 15 prosenttia tuotteen

vapaasti tehtaalla -hinnasta;

d) joiden miehistöstä, päällystö mukaan lukien, vähintään b) mitään niistä prosenttimääristä, jotka luettelossa annetaan puolet on sopimukseen kuuluvien valtioiden tai MMA:n ei-alkuperäainesten enimmäisarvoksi, ei ylitetä tätä koh- kansalaisia. taa sovellettaessa.

3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa määrätään, yhteisö hyväksyy AKT-valtion pyynnöstä, että sen vuokraamia tai leasing-sopimuksella hankkimia aluksia kohdellaan sen yksin- omaisella talousvyöhykkeellä kalastukseen käytettävinä ”niiden

3. Edellä 1 ja 2 kohtaa sovelletaan, jollei 5 artiklassa toisin määrätä.

aluksina”, jos 5 artikla

Riittämättömät valmistus- tai käsittelytoimet

– AKT-valtio on tarjonnut yhteisölle tilaisuuden neuvotella

kalastussopimuksen, mutta yhteisö ei ole hyväksynyt 1. Seuraavia valmistus- tai käsittelytoimia pidetään riittä- tarjousta, mättöminä antamaan alkuperäasema riippumatta siitä, täytty-

vätkö 4 artiklan vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta

– miehistöstä, päällystö mukaan lukien, vähintään puolet on sopimukseen kuuluvien valtioiden tai MMA:n kansa-

2 kohdan soveltamista:

laisia, a) toimenpiteet tuotteiden kunnon säilymisen varmistami- seksi kuljetuksen ja varastoinnin aikana (tuuletus, ripus- tus, kuivaus, jäähdytys, suolaveteen, rikkihapokkeeseen

– AKT–EY-tulliyhteistyökomitea on hyväksynyt, että vuok- ra- tai leasing-sopimus tarjoaa asianmukaiset mahdolli- suudet kehittää AKT-valtion kykyä kalastaa omaan lu-

tai muuhun liuokseen upottaminen, vahingoittuneiden osien poistaminen ja niiden kaltaiset toimet);

kuunsa ja erityisesti että se antaa AKT-valtiolle vastuun b) pelkkä pölyn poisto, seulonta, lajittelu, laatuluokittelu, sen käyttöön huomattavan pitkäksi ajaksi asetetun aluk- yhteensovitus (myös tavaroiden järjestäminen sarjoiksi), sen merenkulkua koskevasta ja kaupallisesta hallinnosta. pesu, maalaus, paloittelu;

4 artikla

Riittävästi valmistetut tai käsitellyt tuotteet

1. Tätä pöytäkirjaa sovellettaessa pidetään tuotteita, jotka eivät ole kokonaan tuotettuja, AKT-valtioissa, yhteisössä tai MMA:issa riittävästi valmistettuina tai käsiteltyinä, jos liitteessä II olevassa luettelossa määrätyt edellytykset täyttyvät.

Näissä edellytyksissä ilmoitetaan kaikkien tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden osalta valmistus tai käsit- tely, joka on suoritettava valmistuksessa käytetyille ei-alkupe-

c) i) uudelleen pakkaaminen ja kollien jakaminen ja yhdistäminen;

ii) pelkkä pullotus, pussitus, koteloihin tai rasioihin pakkaaminen, kartongille tai laudoille jne. kiinnittä- minen ja kaikki muut yksinkertaiset pakkaustoimen- piteet;

d) merkkien, nimilappujen tai muiden vastaavanlaisten tun- nusten kiinnittäminen tuotteisiin tai niiden pakkauksiin;

e) erilaistenkin tuotteiden pelkkä sekoittaminen, jos yksi tai useampi seoksen aineosista ei täytä tässä pöytäkirjassa määrättyjä edellytyksiä, jotta niitä voitaisiin pitää AKT- valtion, yhteisön tai MMA:iden alkuperätuotteina;

räaineksille, ja niitä sovelletaan ainoastaan tällaisiin aineksiin. f) osien pelkkä yhdistäminen kokonaiseksi tuotteeksi;

g) kahden tai useamman a–f alakohdassa mainitun toimen- 6. Sen estämättä, mitä 5 kohdassa määrätään, 3 kohdassa

piteen toteuttaminen yhdessä;

määrättyä kumulaatiota voidaan AKT-valtioiden pyynnöstä

soveltaa liitteissä XI ja XII lueteltuihin tuotteisiin. AKT–EY- suurlähettiläskomitea päättää AKT-valtioiden pyynnöistä tuo-

h) eläinten teurastus. tekohtaisesti AKT–EY-tulliyhteistyökomitean laatiman kerto-

muksen perusteella 37 artiklan mukaisesti. Pyyntöjä tutkit- taessa kiinnitetään huomiota siihen, ettei Euroopan yhteisön

2. Kaikki tietylle tuotteelle joko AKT-valtioissa, yhteisössä tai MMA:issa suoritetut toimenpiteet on otettava kokonaisuute- na huomioon määritettäessä, pidetäänkö tälle tuotteelle suori- tettua valmistusta tai käsittelyä 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla

ja Etelä-Afrikan tasavallan kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen kauppaa koskevia määräyksiä kierretä.

riittämättömänä. 7. Edellä 3 kohdassa määrättyä kumulaatiota sovelletaan liitteessä XIV lueteltuihin tuotteisiin vasta sitten, kun näiden tuotteiden tullit on poistettu Euroopan yhteisön ja Etelä- Afrikan tasavallan kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan

6 artikla sopimuksen mukaisesti. Euroopan komissio julkaisee Euroopan

yhteisöjen virallisessa lehdessä (C-sarja) päivämäärän, jona tämän

Alkuperäkumulaatio

kohdan mukaiset edellytykset on täytetty.

Kum ulaa tio MM A : id en ja y h te is ön kanss a 8. Edellä 3 kohdassa määrättyä kumulaatiota sovelletaan

ainoastaan, jos käytetyt Etelä-Afrikan ainekset ovat saaneet alkuperäaseman sovellettaessa samanlaisia alkuperäsääntöjä

1. Yhteisön ja MMA:iden alkuperäaineksia pidetään AKT- kuin ne, jotka on esitetty tässä pöytäkirjassa. AKT-valtiot valtioiden alkuperäaineksina, jos ne sisältyvät niissä valmistet- toimittavat yhteisölle Etelä-Afrikan kanssa tehtyjä sopimuksia tuun tuotteeseen. Näiden ainesten ei tarvitse olla riittävästi ja niiden vastaavia alkuperäsääntöjä koskevat yksityiskohtaiset valmistettuja tai käsiteltyjä, jos niitä on valmistettu tai käsitelty tiedot. Euroopan komissio julkaisee Euroopan yhteisöjen viralli- enemmän kuin 5 artiklassa tarkoitetaan. sessa lehdessä (C-sarja) päivämäärän, jona AKT-valtiot ovat

täyttäneet tässä kohdassa määrätyt velvoitteet.

2. Yhteisössä tai MMA:issa suoritettua valmistusta tai käsit-

telyä pidetään AKT-valtioissa suoritettuna, jos aineksia myö- 9. Etelä-Afrikassa suoritettua valmistusta tai käsittelyä pide- hemmin valmistetaan tai käsitellään AKT-valtioissa. tään jossakin muussa Eteläisen Afrikan Tulliliiton, jäljempänä

”SACU”, jäsenvaltiossa suoritettuna, jos aineksia myöhemmin

valmistetaan tai käsitellään kyseisessä SACU:n jäsenvaltiossa, Kum ulaa tio Etel ä-A f r i kan k ans s a sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 ja 7 kohdan soveltamista.

3. Jollei 4, 5, 6, 7 ja 8 kohdan määräyksistä muuta 10. AKT-valtioiden pyynnöstä Etelä-Afrikassa suoritettua johdu, Etelä-Afrikan alkuperäaineksia pidetään AKT-valtioiden valmistusta tai käsittelyä pidetään AKT-valtioissa suoritettuna, alkuperäaineksina, jos ne sisältyvät niissä valmistettuun tuot- jos aineksia myöhemmin valmistetaan tai käsitellään AKT-

teeseen. Näiden ainesten ei tarvitse olla riittävästi valmistettuja valtiossa alueellisen taloudellista yhdentymistä koskevan sopi-

tai käsiteltyjä. muksen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 ja 7 kohdan soveltamista.

4. Edellä 3 kohdan mukaan alkuperäaseman saaneita tuot- teita pidetään edelleen AKT-valtioiden alkuperätuotteina ai- noastaan, jos niissä syntynyt arvonlisäys on suurempi kuin käytettyjen Etelä-Afrikan alkuperäainesten arvo. Jos näin ei ole, kyseisiä tuotteita pidetään Etelä-Afrikan alkuperätuotteina. Etelä-Afrikan alkuperäaineksia ei oteta huomioon alkuperää määritettäessä, jos niille on suoritettu riittävä valmistus tai käsittely AKT-valtioissa.

5. Edellä 3 kohdassa määrättyä kumulaatiota sovelletaan liitteessä XI lueteltuihin tuotteisiin vasta kolmen vuoden ja liitteessä XII lueteltuihin tuotteisiin vastaavasti vasta kuuden

Jos kumpikaan sopimuspuoli ei erityisesti pyydä, että asia saatetaan AKT–EY-ministerineuvoston päätettäväksi, AKT–EY- tulliyhteistyökomitea päättää AKT-valtioiden pyynnöistä 37 artiklan mukaisesti.

Kum ulaa tio naa pure ina o l ev ien k ehi t ys- maid en k a nss a

vuoden kuluttua Euroopan yhteisön ja Etelä-Afrikan tasavallan 11. AKT-valtioiden pyynnöstä sellaisen naapurina olevan

kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen väliai- kehitysmaan alkuperäaineksia, joka ei ole AKT-valtio ja joka

kaisesta soveltamisesta. Edellä 3 kohdassa määrättyä kumulaa- kuuluu yhtenäiseen maantieteelliseen kokonaisuuteen, pide-

tiota ei sovelleta liitteessä XIII lueteltuihin tuotteisiin. tään AKT-valtioiden alkuperäaineksina, jos ne sisältyvät niissä

valmistettuun tuotteeseen. Näiden ainesten ei tarvitse olla 8 artikla

riittävästi valmistettuja tai käsiteltyjä, jos

Tarvikkeet, varaosat ja työkalut

– niitä on AKT-valtioissa valmistettu tai käsitelty enemmän

kuin 5 artiklassa tarkoitetaan. Harmonoidun järjestelmän Tarvikkeiden, varaosien ja työkalujen, jotka toimitetaan yh- 50–63 ryhmän tuotteille on AKT-valtiossa kuitenkin dessä laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa, jotka lisäksi suoritettava vähintään sellainen valmistus tai käsit- kuuluvat tavanomaisena varustuksena tähän laitteistoon, ko-

tely, jonka johdosta valmis tuote luokitellaan eri nimik- neeseen, laitteeseen tai ajoneuvoon ja jotka sisältyvät sen

van kyseisen laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa

kuulumattoman kehitysmaan alkuperäainekset. Tämän

keeseen kuin sen valmistukseen käytetyt AKT-valtioihin hintaan taikka joita ei laskuteta erikseen, katsotaan muodosta-

yhden kokonaisuuden.

pöytäkirjan liitteessä IX lueteltuihin tuotteisiin sovelletaan ainoastaan sarakkeessa 3 tarkoitettua käsittelyä tai valmis- tusta riippumatta siitä, muuttuuko nimike vai ei.

– AKT-valtiot, yhteisö ja muut asianomaiset valtiot ovat 9 artikla

tehneet sopimuksen asianmukaisista hallinnollisista me-

nettelyistä, joilla varmistetaan tämän kohdan moitteeton Sarjat

soveltaminen.

Harmonoidun järjestelmän 3 yleisen tulkintasäännön mukaisia Tätä kohtaa ei sovelleta harmonoidun järjestelmän 3 tai sarjoja pidetään alkuperätuotteina, jos kaikki sarjaan kuuluvat 16 ryhmään luokiteltuihin tonnikalatuotteisiin, HS-nimikkee- tuotteet ovat alkuperätuotteita. Jos sarja koostuu sekä alkuperä- seen 1006 kuuluviin riisituotteisiin eikä tämän pöytäkirjan tuotteista että ei-alkuperätuotteista, sitä on kuitenkin kokonai- liitteessä X lueteltuihin tekstiilituotteisiin. suutena pidettävä alkuperätuotteena, jos ei-alkuperätuotteiden arvo on enintään 15 prosenttia sarjan vapaasti tehtaalla

Määritettäessä, ovatko tuotteet AKT-valtioihin kuulumattoman kehitysmaan alkuperätuotteita, sovelletaan tämän pöytäkirjan määräyksiä.

-hinnasta.

10 artikla

Neutraalit tekijät

Jos kumpikaan sopimuspuoli ei erityisesti pyydä, että asia saatetaan AKT–EY-ministerineuvoston päätettäväksi, AKT–EY- tulliyhteistyökomitea päättää AKT-valtioiden pyynnöistä

37 artiklan mukaisesti. Määritettäessä, onko tuote alkuperätuote, ei ole tarpeen todeta seuraavien tuotteen valmistuksessa käytettyjen tuotteiden alku- perää:

7 artikla

Kelpuuttamisen yksikkö

1. Kelpuuttamisen yksikkö tämän pöytäkirjan määräyksiä sovellettaessa on se tuote, jota pidetään perusyksikkönä luoki- teltaessa nimike harmonoidun järjestelmä nimikkeistön mu- kaan.

Tästä seuraa, että:

a) energia ja polttoaineet;

b) laitokset ja laitteistot;

c) koneet ja työkalut;

d) tavarat, jotka eivät sisälly ja joiden ei ole tarkoitus sisältyä tuotteen lopulliseen koostumukseen.

– kun tavararyhmästä tai -yhdistelmästä koostuva tuote

luokitellaan harmonoidun järjestelmän mukaan yhteen III OSASTO

ainoaan nimikkeeseen, tämä kokonaisuus muodostaa

kelpuuttamisen yksikön; ALUEESEEN LIITTYVA¨ T VAATIMUKSET

– kun lähetys koostuu useasta samanlaisesta tuotteesta, jotka luokitellaan samaan harmonoidun järjestelmän ni-

mikkeeseen, tämän pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan kuhunkin tuotteeseen erikseen.

2. Jos harmonoidun järjestelmän 5 yleisen tulkintasäännön

11 artikla

Alueperiaate

mukaan pakkausta pidetään tuotteeseen kuuluvana luokitel- 1. Edellä II osastossa alkuperäaseman saamiselle määrätty-

taessa, sitä on pidettävä tuotteeseen kuuluvana myös alkuperää jen edellytysten on täytyttävä keskeytyksettä AKT-valtioissa,

määritettäessä. jollei 6 artiklassa toisin määrätä.

2. Jos AKT-valtioista, yhteisöstä tai MMA:ista johonkin 13 artikla

muuhun maahan viedyt alkuperätuotteet palautetaan, niitä on,

jollei 6 artiklassa toisin määrätä, pidettävä ei-alkuperätuotteina, jollei tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla voida osoittaa, että:

a) palautetut tavarat ovat samoja kuin maastaviedyt tavarat; ja

b) niille ei ole suoritettu kyseisessä maassa tai viennin aikana muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavia

Näyttelyt

1. Alkuperätuotteille, jotka on lähetetty AKT-valtiosta muu- hun kuin 6 artiklassa tarkoitetussa maassa pidettävään näytte- lyyn ja jotka myydään näyttelyn jälkeen yhteisöön tuotaviksi, myönnetään tuonnissa liitteessä V esitettyjen määräysten mu- kaiset etuudet, jos tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoit- etaan, että:

toimenpiteitä. a) viejä on lähettänyt nämä tuotteet AKT-valtiosta maahan, jossa näyttely pidetään, ja pitänyt niitä siellä näytteillä;

b) kyseinen viejä on myynyt tai luovuttanut tuotteet yhteis-

12 artikla

Suora kuljetus

1. Liitteessä V esitettyjen kaupallista yhteistyötä koskevien määräysten mukaista etuuskohtelua sovelletaan ainoastaan tämän pöytäkirjan vaatimukset täyttäviin tuotteisiin, joiden kuljetus 6 artiklaa sovellettaessa tapahtuu suoraan AKT-valtioi- den, yhteisön, MMA:iden tai Etelä-Afrikan alueen välillä kulke-

össä olevalle vastaanottajalle;

c) tuotteet on lähetetty näyttelyn aikana tai välittömästi sen jälkeen siinä tilassa, jossa ne lähetettiin näyttelyä varten; ja

d) sen jälkeen kun tuotteet on lähetetty näyttelyyn, niitä ei ole käytetty muihin tarkoituksiin kuin tässä näyttelyssä esittelyyn.

matta muun alueen kautta. Yhden lähetyksen muodostavat 2. Alkuperäselvitys on annettava tai laadittava IV osaston tuotteet voidaan kuitenkin kuljettaa muiden alueiden kautta, määräysten mukaisesti ja esitettävä tavanomaisella tavalla tarvittaessa uudelleenlastaten tai väliaikaisesti varastoiden näil- tuojamaan tulliviranomaisille. Siinä on ilmoitettava näyttelyn lä alueilla, jos tuotteet pysyvät kauttakuljetus- tai varastointi- nimi ja osoite. Tarvittaessa voidaan vaatia kirjallinen lisäselvitys maan tulliviranomaisten valvonnassa ja niille ei suoriteta muita olosuhteista, joissa tuotteita on pidetty näytteillä. toimenpiteitä kuin purkaus tai uudelleenlastaus tai niiden

kunnon säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Alkuperätuotteet voidaan kuljettaa putkijohdoissa muun kuin AKT-valtion, yhteisön tai MMA:n alueen kautta.

2. Edellä 1 kohdassa määrättyjen edellytysten täyttyminen

3. Edellä 1 kohtaa sovelletaan kaikkiin kaupan, teollisuu- den, maatalouden ja käsiteollisuuden näyttelyihin, messuihin tai niiden kaltaisiin julkisiin esittelytilaisuuksiin, joita ei ole järjestetty yksityisiin tarkoituksiin kaupoissa tai liiketiloissa ulkomaisten tuotteiden myymiseksi ja joiden aikana tuotteet pysyvät tullivalvonnassa.

osoitetaan tuojamaan tulliviranomaisille esittämällä: IV OSASTO

a) yksi ainoa kuljetusasiakirja, jolla tavarat on kuljetettu ALKUPERA¨ SELVITYS

viejämaasta kauttakuljetusmaan kautta; tai

b) kauttakuljetusmaan tulliviranomaisten antama todistus,

14 artikla

jossa: Yleiset vaatimukset

i) on tarkka kuvaus tuotteista, 1. AKT-valtioiden alkuperätuotteet saavat yhteisöön tuo- taessa liitteen V mukaiset etuudet, jos niistä esitetään joko:

tus; tai

tauksen päivämäärät ja tarvittaessa käytettyjen alus-

ii) ilmoitetaan tuotteiden purkamisen ja uudelleenlas- a) liitteessä IV esitetyn mallin mukainen EUR.1-tavaratodis- ten nimet tai muut kuljetusvälineet, ja

iii) vahvistetaan ne olosuhteet, joissa tavarat ovat olleet kauttakuljetusmaassa; tai

c) jos edellä mainittuja ei ole, muita asian kannalta olennai- sia asiakirjoja.

b) jäljempänä 19 artiklan 1 kohdassa eritellyissä tapauksissa ilmoitus, jonka teksti on esitetty tämän pöytäkirjan liitteessä V ja jonka viejä antaa kauppalaskussa, lähetys- luettelossa tai muussa sellaisessa kaupallisessa asiakirjassa, jossa tuotteiden kuvaus on riittävän yksityiskohtainen niiden tunnistamiseksi (jäljempänä ’kauppalaskuil- moitus’).

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, tämän pöytä- 7. Tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen, ja se

kirjan mukaiset alkuperätuotteet saavat 25 artiklassa eritellyissä annetaan viejän käyttöön heti, kun vienti on tosiasiallisesti

tapauksissa liitteen V mukaiset etuudet ilman, että on tarpeen tapahtunut tai varmistunut. esittää mitään edellä tarkoitetuista asiakirjoista.

15 artikla

EUR.1.-tavaratodistuksen antamismenettely

1. Viejämaan tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodis- tuksen viejän tai tämän valtuuttaman edustajan viejän vastuulla

16 artikla

Jälkikäteen annetut EUR.1-tavaratodistukset

1. Sen estämättä, mitä 15 artiklan 7 kohdassa säädetään, EUR.1-tavaratodistus voidaan poikkeuksellisesti antaa siihen merkittyjen tuotteiden viennin jälkeen, jos:

tekemästä kirjallisesta hakemuksesta. a) sitä ei ole annettu vientihetkellä erehdysten, tahattomien laiminlyöntien tai erityisolosuhteiden vuoksi; tai

2. Tätä varten viejä tai tämän valtuuttama edustaja täyttää b) tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että liitteessä IV esitettyjen mallien mukaiset EUR.1-tavaratodistuk- EUR.1-tavaratodistus on annettu, mutta sitä ei ole tuon- sen ja hakemuslomakkeen. Nämä lomakkeet täytetään tämän nissa hyväksytty teknisistä syistä.

pöytäkirjan määräysten mukaisesti. Jos ne täytetään käsin, ne

on täytettävä musteella painokirjaimin. Tuotteiden kuvaus on

merkittävä sille varattuun kohtaan jättämättä väliin tyhjiä 2. Edellä 1 kohtaa sovellettaessa viejän on ilmoitettava

suljettava viivalla.

rivejä. Jos kohtaa ei täytetä kokonaan, kuvauksen viimeisen hakemuksessaan EUR.1-tavaratodistukseen merkittyjen tuot- rivin alle on vedettävä vaakasuora viiva ja täyttämätön tila on teiden vientipaikka ja -päivä sekä perusteet pyynnölleen.

3. Tulliviranomaiset voivat antaa EUR.1-tavaratodistuksen

3. EUR.1-tavaratodistusta hakevan viejän on oltava valmis jälkikäteen vasta todettuaan viejän hakemuksessa annettujen milloin tahansa sen vievän AKT-valtion tulliviranomaisten tietojen olevan vastaavien asiakirjojen mukaisia.

pyynnöstä, jossa EUR.1-tavaratodistus annetaan, esittämään

kaikki tarvittavat asiakirjat, joilla todistetaan tuotteiden alkupe-

räasema sekä tämän pöytäkirjan muiden vaatimusten täytty- 4. Jälkikäteen annettuihin EUR.1-tavaratodistuksiin on teh- minen. tävä jokin seuraavista merkinnöistä:

4. Vievän AKT-valtion tulliviranomaiset antavat EUR.1- ”NACHTRA¨ GLICH AUSGESTELLT”, ”DE´LIVRE´ A POSTERIO- tavaratodistuksen, jos kyseisiä tuotteita voidaan pitää AKT- RI”, ”RILASCIATO A POSTERIORI”, ”AFGEGEVEN A POSTE- valtioiden tai jonkin muun 6 artiklassa tarkoitetun maan RIORI”, ”ISSUED RETROSPECTIVELY”, ”UDSTEDT EFTER- alkuperätuotteina ja jos ne täyttävät tämän pöytäkirjan muut FØLGENDE”, ”ΕΚ∆ΟΘΕΝ ΕΚ ΤΩΝ ΥΣΤΕΡΩΝ”, ”EXPEDIDO vaatimukset. A POSTERIORI”, ”EMITIDO A POSTERIORI”, ”ANNETTU

JA¨ LKIKA¨ TEEN”, ”UTFA¨ RDAT I EFTERHAND”.

tavaratodistuksen kohtaan ”Huomautuksia”.

5. Edellä 4 kohdassa tarkoitettu merkintä tehdään EUR.1-

5. Tavaratodistuksen antavien tulliviranomaisten on toteu- tettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tuotteiden alkuperäase- man ja tämän pöytäkirjan muiden vaatimusten täyttymisen tarkastamiseksi. Tätä tarkoitusta varten ne voivat vaatia mitä tahansa todistusaineistoa ja tarkastaa viejän tilejä tai tehdä muita tarpeellisina pitämiään tarkastuksia. Tavaratodistuksen

antavien tulliviranomaisten on valvottava myös, että 2 koh- 17 artikla

EUR.1.-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen antaminen

dassa tarkoitetut lomakkeet täytetään asianmukaisesti. Ne tarkastavat erityisesti, että tuotekuvaukselle varattu kohta on täytetty siten, että siihen on mahdotonta tehdä vilpillisiä lisäyksiä.

6. EUR.1-tavaratodistuksen antamispäivä merkitään tavara-

1. Jos EUR.1-tavaratodistus varastetaan tai se katoaa tai tuhoutuu, viejä voi pyytää todistuksen antaneilta tulliviran- omaisilta kaksoiskappaleen, joka laaditaan niiden hallussa

todistuksen 11 kohtaan. olevien vientiasiakirjojen perusteella.