PRO GRADU-TUTKIELMA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO
School of Business and Management Laskentatoimi
PRO GRADU-TUTKIELMA
IFRS 16-Vuokrasopimukset-standardin vaikutus eurooppalaisten lentoyhtiöiden ti- linpäätöksiin ja tunnuslukuihin
IFRS 16-Leases standard’s impact on European airlines’ financial statements and financial ratios
Työn tarkastaja 1: Xxxx Xxxxxxx Työn tarkastaja 2: Xxxx Xxxxxxxx
Xxxx Xxxxxxxxx
2018
Tekijä: Otsikko:
Tiedekunta: Maisteriohjelma: Vuosi:
Pro-gradu -tutkielma: Ohjaajat: Avainsanat:
Xxxx Xxxxxxxxx
IFRS 16-Vuokrasopimukset-standardin vaikutus euroop- palaisten lentoyhtiöiden tilinpäätöksiin ja tunnuslukuihin School of Business and Management
Laskentatoimi 2018
Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto 91 sivua, 5 kuviota, 20 taulukkoa, 1 liite KTT, Tutkijaopettaja Xxxx Xxxxxxx Tutkijatohtori Xxxx Xxxxxxxx
Vuokrasopimukset, leasing, IFRS-standardit, IAS 17, IFRS 16, lentoyhtiöt, tilinpäätös, tunnusluvut
Yritys- ja sijoitustoiminnan nopea kansainvälistyminen on aiheuttanut paineita eri maiden välisten tilinpäätöskäytäntöjen harmonisoinnille. Tämä on kansainvälisten IFRS-standardien tavoite. IFRS-tilinpäätösnormisto onkin käytössä jo yli 150 maassa. Yksi tuoreimmista IFRS-standardeista on 1.1.2019 voimaanastuva IFRS 16-Vuokrasopimukset standardi. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää uuden standardin tuomia muutoksia vuokralle ottajien tilinpäätöskäytäntöihin. Tutkimuk- sessa tarkastellaan kolmen eurooppalaisen lentoyhtiön avulla näiden muutoksien vaikutusta yhtiöiden tilinpäätöksiin ja tunnuslukuihin. Tutkimus on otteeltaan laadul- linen ja tutkimusaineistona on käytetty kohdeyhteisöjen tilinpäätöksiä. Tutkimuk- sessa on hyödynnetty Xxxxxxxx et al. (1991;1997) kehittämää Constructive capitali- zation-mallia taseen ulkopuolisten vuokrasopimusvastuiden arvioinnissa.
Tulosten mukaan IFRS 16-standardi voi vaikuttaa vuokralle ottajien tilinpäätöksiin merkittävästi. Kun aiemmin taseen ulkopuoliset vuokravastuut aktivoidaan taseisiin varoiksi ja veloiksi, yhteisöjen taseiden loppusummat ja velkojen määrä voivat kas- vavaa merkittävästi. Lisäksi taseaktivoinneilla voi olla merkittävä vaikutus yhteisöjen etenkin pääomarakenteen, maksuvalmiuden sekä kannattavuuden tunnuslukuihin.
Author:
Title:
Faculty:
Master’s program: Year:
Master’s thesis: Supervisors: Keywords:
Xxxx Xxxxxxxxx
IFRS 16-Leases standard’s impact on European airlines’ financial statements and financial ratios
School of Business and Management Accounting
2018
Lappeenranta University of Technology 91 pages, 5 figures, 20 tables, 1 appendix X.Xx. Xxxx Xxxxxxx
X.Xx. Xxxx Xxxxxxxx
Leases, leasing, IFRS-standards, IAS 17, IFRS 16, airli- nes, financial statements, financial ratios
Globalization of business and investing has caused pressure to harmonize accoun- ting practices between countries. This is the aim of the IFRS-standards. The IFRS- standards are already in use in more than 150 countries. One of the most recent standards is the IFRS 16-Leases standard which is effective from January 1, 2019. The objective of this thesis is to find out the changes introduced by the new standard to the lessees’ accounting policies. This research examines the impact of these changes on three European airlines’ financial statements and financial ratios. The research has been conducted as a qualitative study and the empirical material used in the study consists of the financial statements of the airline companies. For the assessment of off-balance sheet lease payments this study utlizes the Constructive capitalization method developed by Xxxxxx et al. (1991;1997).
According to the results the IFRS 16 standard can significantly affect the lessees’ financial statements. When previously off-balance sheet leases are capitalized the amount of assets and liabilities of the lessees can increase considerably. In addition balance sheet capitalizations can cause a significant impact on the lessees’ financial ratios, in particular on capital structure, liquidity and profitability.
Kirjoittaessani näitä sanoja, tulee mieleen paljon erilaisia kokemuksia ja muistoja opiskeluvuosilta. Reiluun viiteen vuoteen on mahtunut kaikenlaista ja oppirahojakin on maksettu. Nyt on minun vuoroni sanoa hyvästit opiskeluille monta kokemusta, ystävyyttä ja oppia rikkaampana. Haluankin kiittää ja kumartaa tasapuolisesti kaik- kia osapuolia yhteisestä matkastamme.
Ensimmäiseksi täytyy kiittää Lappeenrannan Teknillistä Yliopistoa ja yliopiston hen- kilökuntaa. Erityiskiitos kuuluu etenkin laskentatoimen maisteriohjelman professo- reille ja opettajille, jotka ovat olleet jakamassa oppeja niin minulle kuin muillekin opiskelijoille. Lisäksi haluan kiittää graduohjaajiani Xxxx Xxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxx hy- vistä kommenteista ja korjausehdotuksista sekä erityisesti nopeista vastauksista.
Vaikka sainkin graduni kirjoitettua melko nopeasti, ei se ollut helppoa. Xxxx ajoin tuli eteen vaikeita hetkiä ja tuntui, ettei mikään etene toivotulla tavalla. Haluan kiittää perhettäni ja läheisiäni, jotka olette olleet tukenani koko opiskelujeni ajan ja työntä- neet minua eteenpäin silloin, kun sisäinen motivaationi on ollut nollassa. Xxxxxx myös opiskelijatovereilleni vertaistuesta opinnoissa sekä erityisesti niiden ulkopuolella. On ollut kunnia ja etuoikeus saada tutustua teihin ja kokea unohtumattomia hetkiä teidän kanssa. Nyt on aika siirtyä seuraaviin tavoitteisiin ja haasteisiin, joita (työ)elämä tarjoaa. Mennään eteenpäin!
Helsingissä 21. joulukuuta 2018 Xxxx Xxxxxxxxx
1.2. Tutkimuksen tavoitteet, ongelmanasettelu ja rajaukset 13
1.3. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys 15
1.4. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto 16
2. VUOKRASOPIMUSTEN TILINPÄÄTÖSKÄSITTELY 19
2.1.1 Rahoitusleasingsopimukset 20
2.1.2 Operatiiviset vuokrasopimukset 21
2.2.1 Standardin tavoite, soveltamisala ja kirjaamista koskevat helpotukset .22
2.2.2 Vuokrasopimuksen määritelmä ja yksilöiminen 23
2.2.3 Vuokrasopimusten kirjaaminen, arvostaminen ja esittämistapa 25
2.2.4 Standardin käyttöönotto 27
2.3. Keskeiset erot IAS 17:n ja IFRS 16:n välillä 28
2.4. Esimerkki IAS 17:n ja IFRS 16:n kirjaustapojen eroista 30
3. OPERATIIVISTEN VUOKRASOPIMUSTEN AKTIVOINTI TASEESEEN 36
3.1. Aiempien tutkimusten esittely 36
3.2. Operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivointimalli 40
3.3. Taloudelliset tunnusluvut 45
3.4. Aiempien tutkimusten keskeisimmät tulokset 46
4. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 51
4.1. Tutkimusmenetelmä- ja aineisto ja toteutus 51
4.2. Kohdeyhteisöjen valinnat 53
4.3. Yhteisökohtaiset laskennalliset tekijät 55
4.4. Tulosten analysoinnissa käytetyt tunnusluvut 56
5. TASEAKTIVOINNIN VAIKUTUKSET KOHDEYHTEISÖISSÄ 58
5.1. Vuokrasopimusvelan määrän arviointi 58
5.2. Käyttöoikeusomaisuuserän määrän arviointi 61
5.3. Taseen oman pääoman ja velkojen oikaisut 62
5.4. Vuokrasopimusten aktivointi taseeseen 62
5.5. Taseaktivoinnin tulosvaikutus 66
5.6. Tunnuslukujen tarkastelu 69
6. TULOSTEN POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 74
6.2. Vastaukset tutkimuskysymyksiin 76
6.3. Reliabiliteetti ja validiteetti 81
6.4. Tutkimuksen rajoitteet ja jatkotutkimusehdotukset 82
Liite 1. Tunnuslukujen laskentakaavat
KUVIOLUETTELO
Kuvio 1 – Teoreettinen viitekehys 15
Kuvio 2 Onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus? 24
Kuvio 3 Vuokrasopimusvelkaan sisällytettävät maksut 25
Kuvio 4 Vuokrasopimusvelka ja käyttöoikeusomaisuuserä taseessa 43
Kuvio 5 Tilikauden kulut operatiivinen vuokra- vs. rahoitusleasingsopimus 44
TAULUKKOLUETTELO
Taulukko 1 Standardien väliset keskeiset erot 29
Taulukko 2 Vuokrasopimusvelan arvostaminen sen nykyarvoon 31
Taulukko 3 IFRS 16:n mukainen vuokrasopimusvelan tilinpäätöskäsittely 32
Taulukko 4 IFRS 16:n mukainen käyttöoikeusomaisuuserän tilinpäätöskäsittely .33 Taulukko 5 IAS 17:n ja IFRS 16:n väliset erot tuloslaskelmassa 34
Taulukko 6 Finnair, Operatiivisten vuokrasopimusvelkojen arvostaminen nykyarvoon 58
Taulukko 7 Norwegian, Operatiivisten vuokrasopimusvelkojen arvostaminen nykyarvoon 59
Taulukko 8 Air France-KLM Group, Operatiivisten vuokrasopimusvelkojen arvostaminen nykyarvoon 60
Taulukko 9 Finnair, käyttöoikeusomaisuuserän aktivointi varoihin 63
Taulukko 10 Norwegian, käyttöoikeusomaisuuserän aktivointi varoihin 63
Taulukko 11, Air France-KLM Group, käyttöoikeusomaisuuserän aktivointi varoihin
.............................................................................................................................. 64
Taulukko 12 Finnair, vuokrasopimusvelan aktivointi ja oikaisut omaan pääomaan ja velkoihin 65
Taulukko 13 Norwegian, vuokrasopimusvelan aktivointi ja oikaisut omaan pääomaan ja velkoihin 65
Taulukko 14 Air France-KLM Group, vuokrasopimusvelan aktivointi ja oikaisut omaan pääomaan ja velkoihin 66
Taulukko 15 Finnair, tulosvaikutus tilikaudella 2017 67
Taulukko 16 Norwegian, tulosvaikutus tilikaudella 2017 68
Taulukko 17 Air France-KLM Group, tulosvaikutus tilikaudella 2017 68
Taulukko 18 Kohdeyhteisöjen kannattavuuden tunnusluvut 70
Taulukko 19 Kohdeyhteisöjen velkaantuneisuuden tunnusluvut 71
Taulukko 20 Kohdeyhteisöjen maksuvalmiuden tunnusluvut 72
LYHENNELUETTELO
EY Ernst & Young
FASB Financial Accounting Standards Board IAS International Accounting Standards
IASB International Accounting Standards Board IASC International Accounting Standards Committee
IFRIC International Financial Reporting Interpretations Committee IFRS International Financial Reporting Standards
PwC PricewaterhouseCoopers
SIC Standard Interpretations Committee USD US Dollar
US GAAP United States Generally Accepted Accounting Principles
1. JOHDANTO
Tässä luvussa tutustutaan tutkimuksen aihealueeseen ja perehdytään sen taus- taan. Lisäksi luvussa esitellään tutkimuksen tavoitteet, tutkimuskysymykset ja tut- kielman rajaukset sekä kuvaillaan teoreettinen viitekehys. Lopuksi kuvaillaan tutki- musmenetelmää ja -aineistoa sekä kerrotaan tutkielman rakenteesta.
1.1. Tutkimuksen taustaa
Viime vuosikymmenten aikana yritystoiminnasta on tullut nopealla tahdilla yhä kan- sainvälisempää. Nykyään pääomat liikkuvat eri kansantalouksien välillä vapaasti. Tällöin on erityisen tärkeää, että sijoittajat ja muut sidosryhmät pystyvät vertaile- maan luotettavasti keskenään eri yhtiöiden tilinpäätöksiä ja niistä laskettavia talou- dellisia tunnuslukuja olematta riippuvaisia yhtiöiden maantieteellisestä sijainnista. On selvää, että tilinpäätösraportoinnin globaalille harmonisoinnille on pakottava tarve, jotta sijoittajat pystyisivät hankkimaan luotettavaa ja vertailukelpoista infor- maatiota taloudellisen päätöksenteon tueksi. (Beke 2010)
Jo vuonna 1973 Australian, Kanadan, Ranskan, Saksan, Japanin, Meksikon, Alan- komaiden, Yhdistyneiden Kuningaskuntien ja Yhdysvaltojen kirjanpitoviranomaiset lähtivät yhteistyössä harmonisoimaan tilinpäätöskäytäntöjään muodostamalla IASC:n (International Accounting Standards Committee). Vuonna 2001 perustettiin kansainvälisen tilinpäätösnormisto IFRS:n (International Financial Reporting Stan- dards) kehittämisestä vastaava itsenäinen standardien asetusorganisaatio IASB (International Accounting Standards Board). IASB:n tavoitteena on kehittää IFRS- standardeja, joiden avulla niitä noudattavat kirjanpitovelvolliset yhteisöt tuottavat luotettavaa, vertailukelpoista ja tehokasta informaatiota globaaleille rahoitusmarkki- noille. (IFRS Foundation 2018) IFRS-standardit muodostavat maailmanlaajuisesti merkittävän tilinpäätösraportoinnin viitekehyksen. Tästä kertoo esimerkiksi se, että niiden käyttö sallitaan yli 150 maassa ja näistä valtioista 84% vaatii kyseisten
standardien käytön kaikissa tai ainakin suurimassa osassa julkisesti noteeratuissa yhtiöissä ja rahoituslaitoksissa (IFRS Foundation 2017).
Yksi IASB:n pitkäaikaisimmista standardien kehittämisprosesseista on leasing- eli vuokrasopimusten standardiuudistus, joka lähti liikkeelle vuonna 2004. Tuolloin IASB:n ja Yhdysvaltain tilinpäätösstandardien asetusorganisaatio FASB:n (Finan- cial Accounting Standards Board) myönsivät tarpeen vuokrasopimusten tilinpää- töskäsittelyn parantamiselle. (Xx Xxxxxxx 2011) Lopullisen IFRS 16-Vuokrasopi- mukset standardin IASB julkaisi tammikuussa 2016 ja tämä tulee pakolliseksi sovel- taa kaikille IFRS-standardeja noudattaville kirjanpitovelvollisille 1.1.2019 alkaen. IFRS 16-standardi korvaa nykyisin voimassa olevan IAS 17-standardin (Internati- onal Accounting Standards) sekä IFRIC:n (International Financial Reporting In- terpretations Committee) ja SIC:n (Standards Interpretations Committee) antamat standardin soveltamisohjeistukset IFRIC 4:n, SIC-15:n ja SIC-27:n. Uuden standar- din tavoitteena on varmistaa, että sekä vuokralle ottajat että vuokralle antajat esit- tävät tilinpäätöksissään riittävät tiedot koskien vuokrasopimuksia (IFRS 16.1).
Leasingrahoitusta käytetään yrityksissä keskipitkän tai pitkän aikavälin rahoitus- muotona. Leasingrahoituksessa omistusoikeus ei siirry vuokralle ottajalle, vaan vuokralle ottaja hankkii käyttöoikeuden tuotannontekijään vuokrasopimuksessa eri- tellyksi ajanjaksoksi sovittua vastiketta vastaan. (Xxxxx & Xxxxxxxx 1985) De Mar- tino (2011) kuvaa leasingtransaktion tarkoitusta vuokralle ottajalle tuotannontekijän hankkimisena ja sen käyttämisen liiketoiminnallisiin tarkoituksiin ilman omistusoi- keutta. Lisäksi käyttöoikeuskohde tuo vuokralle antajalle mahdollisuuden liiketoi- minnallisiin tuottoihin taloudellisia resursseja vuokraamalla. White Clark Groupin (2018) raportin mukaan vuonna 2016 Top 50 maat ovat raportoineet lähes 1100 miljardin USD:n (US Dollar) edestä uusia vuokrasopimuksia. Tämä uusien leasing- sopimusten dollarimääräinen arvo on kasvanut viimeiset kuusi vuotta. Leasingtoi- minta on suosittua etenkin Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian maissa ja yli 95% koko maailman vuokrasopimuskannasta muodostuukin näissä maanosissa. Täten
voidaan todeta, että vuokrasopimukset ovat tärkeä yritystoiminnan rahoitusmuoto ympäri maailman.
Nykyisin voimassa olevassa IAS 17-standardissa vuokrasopimukset luokitellaan nii- den ominaisuuksien perusteella rahoitusleasingsopimuksiin ja operatiivisiin vuokra- sopimuksiin. Näiden kahden vuokrasopimustyypin kirjaustavat ja tilinpäätöskäsitte- lyt vuokralle ottajan kannalta eroavat toisistaan siten, että ainoastaan rahoitus- leasingsopimukset aktivoidaan taseeseen varoina ja velkoina. Operatiivisten vuok- rasopimusten vuokrat taas näkyvät vain tuloslaskelmassa vuokrakuluina (IAS 17.8- 33). Vuonna 2014 IFRS- tai US GAAP- (US Generally Accepted Accounting Princi- ples) standardeja käyttävien listattujen yhtiöiden osalta taseen ulkopuolisia vuokra- sopimusvastuita ja -velkoja oli lähes 3 biljoonan USD:n arvosta. Operatiivisten vuok- rasopimusten määrä suhteessa raportoituihin varoihin ja velkoihin oli merkittävä suuressa osassa näissä yhtiöissä (IFRS Foundation 2016a).
Taseen ulkopuolisten varojen ja velkojen määrän yhtiöissä voidaan nähdä aiheutta- neen osaltaan sen, että vuokralle ottajien tilinpäätöksien todelliset varat ja velat eivät ole olleet luotettavasti ja tehokkaasti raportoituna. IASB on arvioinut, että yli 85 pro- senttia kaikista vuokrasopimuksista on luokiteltu operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi ja näin ne ovat yhteisöjen taseen ulkopuolisia varoja ja velkoja (IFRS Foundation 2016b). IFRS 16-Vuokrasopimukset standardi on tuomassa tähän ongelmaan rat- kaisun, kun se korvaa aiemman IAS 17-standardin. Vuokralle ottajien kannalta stan- dardimuutos tarkoittaa sitä, että kaikki merkittävät vuokrasopimukset tulevat näky- mään näiden yhteisöjen taseessa käyttöoikeusomaisuuserinä ja vuokrasopimusvel- koina (IFRS Foundation 2016a). Käyttöoikeusomaisuuserien ja vuokrasopimusvel- kojen aktivointi taseeseen auttaa sijoittajia ja muita tilinpäätöksien käyttäjiä arvioi- maan paremmin yhteisöjen taloudellista asemaa ja tulosta (Xxxxxx, Xxxx & Xxxxxx 1991).
Uuden IFRS 16-standardin vaikutus tulee olemaan vuokralle ottajien kannalta mer- kittävä, sillä taseen ulkopuoliset käyttöoikeusomaisuuserät ja niitä vastaavat
vuokrasopimusvelat siirretään taseen varoihin ja velkoihin. Nykyään tilinpäätöksen käyttäjät voivat etsiä nämä tiedot yhteisöjen tilinpäätösten liitetiedoista. Nämä ta- seaktivoinnit aiheuttavat vuokralle ottajien taseiden loppusummien kasvun, minkä lisäksi myös tilinpäätöksistä laskettavat ja sijoittajien taloudelliseen päätöksen te- koon vaikuttavat tunnusluvut saattavat muuttua merkittävästi. Leasingvarojen ja vel- kojen kapitalisointi vuokralle ottajien taseisiin on ollut alan tutkijoiden keskuudessa suosittu aihe. Jo 1960-luvulla Xxxxxx (1963) tutki leasingsopimusten taseaktivoinnin vaikutuksia eri yritysten tilinpäätöksiin ja taloudellisiin tunnuslukuihin. Xxxxxx et al. (1991;1997) kehittivät mallin, jonka avulla voidaan arvioida operatiivisten vuokraso- pimusten taseeseen varoihin ja velkoihin aktivoitavia määriä. Tätä mallia on myö- hemmin käytetty joko suoraan tai hieman muokattuna useissa eri tutkimuksissa. Esimerkiksi Xxxxxxx, Edwards & Xxxxxxxx (1998) muokkasivat mallia vastaamaan paremmin brittiläisiin verotus- ja kirjanpitokäytäntöihin. Aiheesta tehtyjen tutkimus- ten tulokset eivät ole täysin linjassa toisiinsa, mikä luo tilaa uusille tutkimuksille ope- ratiivisten vuokrasopimusten taseaktivointien vaikutuksista tilinpäätöksiin ja tunnus- lukuihin. Lisäksi tutkimuksissa on keskitytty tiettyihin maantieteellisiin alueisiin, mikä on saattanut vaikuttaa osaltaan tutkimustulosten eroihin. Tutkimukset ovat tehty en- nen IFRS 16-standardin julkaisua, joten tämä jättää erityisesti tilaa uusille tutkimuk- sille aiheesta.
1.2. Tutkimuksen tavoitteet, ongelmanasettelu ja rajaukset
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää IFRS 16-vuokrasopimusten standardiuu- distuksen mukanaan tuomia muutoksia vuokrasopimusten kirjanpitoon ja tilinpää- töskäsittelyyn vuokralle ottajien kannalta nykyisin käytössä oleviin käytäntöihin ver- rattuna. Lisäksi tutkimuksessa pyritään selvittämään sitä, millainen vaikutus vuok- rasopimusten tilinpäätöskäsittelyn muutoksella tulee olemaan vuokralle ottajien ti- linpäätöksistä laskettaviin tunnuslukuihin.
Tutkimuksen tavoitteena on vastata seuraavaan päätutkimuskysymykseen:
- Miten IFRS 16-standardi vaikuttaa vuokrasopimusten tilinpäätöskäsittelyyn vuok- ralle ottajien kannalta?
Päätutkimuskysymystä täydentävinä alakysymyksinä ovat:
- Miten operatiivisten vuokrasopimusten aktivointi taseeseen vaikuttaa kohdeyhtei- söjen tilinpäätöksiin?
- Miten operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivointi vaikuttaa kohdeyhteisöjen ta- loudellisiin tunnuslukuihin?
Tässä tutkielmassa tutkimuksen kohteena on vuokrasopimusten uusi IFRS 16-stan- dardi ja sen vaikutus vuokralle ottajien vuokrasopimusten kirjanpitoon ja tilinpää- töskäsittelyyn. Aiheena kokonainen standardiuudistus on melko laaja, joten tutki- mukseen on ollut syytä tehdä rajauksia, jotta voidaan tuottaa syvällisempää infor- maatiota valitusta aiheesta. Tutkimuksessa ensimmäinen rajaus kohdistetaan stan- dardiuudistusta koskeviin muutoksiin ainoastaan vuokralle ottajan kannalta. Tämä rajaus on valittu siksi, että vuokralle ottajan kannalta standardiuudistus tuo merkit- täviä muutoksia vuokrasopimusten tilinpäätöskäsittelyyn, kun taas vuokralle antajan näkökulmasta muutokset ovat vain marginaalisia eivätkä muuta niiden tilinpäätös- käytäntöjä ratkaisevasti (IFRS Foundation 2016a). Tutkimuksen kannalta on oleel- lista rajata tutkimuksessa käytettäviä kohdeyhteisöjä ja niiden tilinpäätöksiä. Tutki- muksen empiiriseen osaan kohdeyhteisöiksi on valittu eurooppalaisia lentoyhtiöitä, jotka laativat tilinpäätöksensä IFRS-standardeja noudattaen. Lentoyhtiöiden kalus- tosta merkittävä määrä on hankittu käyttämällä leasingrahoitusta eli näin ollen stan- dardiuudistus vaikuttaa niiden tilinpäätöksiin ja taloudellisiin tunnuslukuihin olennai- sesti. Juuri siksi lentoyhtiöt ovat hyvä kohderyhmä havainnollistamaan IFRS 16:n tuomia muutoksia vuokrasopimusten tilinpäätösraportointiin. Tutkimusaineistoksi päädyttiin valitsemaan kolme yhtiötä, joiden liiketoiminnan laajuus eroaa toisistaan. Tutkimusaineisto pidettiin tarkoituksella pienenä, jotta pystytään syvällisemmin ana- lysoimaan uuden standardin tuomia muutoksia kohdeyhteisöissä. Lisäksi
kohdeyhtiöiksi valikoitui kolme erisuuruista yhtiötä. Tämä auttaa leasingrahoituksen käytön suhteellisessa vertailussa liiketoiminnan laajuuteen. Tutkimuksen kohdeyh- tiöt ovat Finnair Oyj, Norwegian Air Shuttle ASA (myöhemmin Norwegian) ja Air France-KLM Group.
1.3. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys
Tutkimuksessa käsitellään kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja eli IFRS-standar- deja. Tarkempana teemana on leasing- eli vuokrasopimukset ja niiden kirjanpito- ja tilinpäätöskäsittely vuokralle ottajayhteisöissä. Tutkimus keskittyy IAS 17-standar- diin sekä uuteen IFRS 16-standardiin ja sen tuomiin muutoksiin vuokralle ottajien leasingsopimusten tilinpäätöskäsittelyssä. Lisäksi teoreettiseen viitekehykseen si- sältyy vuokrasopimusten taseaktivoinnin vaikutus tilinpäätöksiin ja tunnuslukuihin vuokralle ottajien osalta. Kuviossa yksi on kuvattu tutkielman teoreettinen viiteke- hys.
IFRS-standardit
Vuokrasopimukset ja niiden tilinpäätöskäsittely
IAS 17-standardi ja IFRS 16-standardi
Vuokrasopimusten taseaktivoinnin vaikutus tilinpäätöksiin ja tunnuslukuihin
Kuvio 1 – Teoreettinen viitekehys
Teoriaosuuden lähteet koostuvat IAS 17- ja IFRS 16-standardeihin liittyvistä julkai- suista sekä laskentatoimen tieteellisestä kirjallisuudesta. Edellä mainittuihin stan- dardeihin liittyviä julkaisuja ovat IAS 17- ja IFRS 16-standardit sekä näihin liittyvät julkaisut.
1.4. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto
Tämä tutkimus on tehty hyödyntäen laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetel- mää. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkija voidaan nähdä osana tutkimusta, mistä johtuen sillä katsotaan olevan vaikutusta tutkimuksessa syntyviin tuloksiin. Laadul- lisessa tutkimuksessa pyritään analysoimaan mahdollisimman tarkasti tutkittavia ta- pauksia, mistä johtuen tyypillisesti siinä keskitytään vain pieneen määrään tapauk- sia (Hirsijärvi, Remes & Sarjavaara 2008).
Tutkimuksen aineistona on hyödynnetty tarkastelun kohteeksi valikoitujen lentoyh- tiöiden tilinpäätöksiä ja niiden liitetietoja tilikaudelta 2017. Tutkielmassa käytettyä aineistoa voidaan luonnehtia sekundääriaineistoksi, joka on yksi kvalitatiivista tutki- musotetta käyttävissä tutkimuksissa hyödynnetyistä aineistonkeruumenetelmistä. Sekundääriaineisto auttaa esimerkiksi vertailemaan paremmin tiettyjä teemoja kes- kenään (Eskola & Suoranta 1998). Tutkimukseen valittiin kolme eurooppalaista len- toyhtiötä Finnair, Norwegian ja Air France-KLM Group. Tutkimukseen valittiin kolme eurooppalaista lentoyhtiötä Finnair, Norwegian ja Air France-KLM Group. Tarkas- teltavien yhteisöjen valinnassa on käytetty kriteerinä IFRS-standardien noudatta- mista ja vuokrasopimusten käyttöä liiketoiminnan rahoittamisessa. Lisäksi nämä yh- teisöt ovat erisuuruisia liiketoiminnan laajuudella mitattuna, mikä auttaa paremmin vertailemaan suhteellisesti IFRS 16-standardin vaikutuksia kohdeyhteisöjen tilin- päätöksiin.
Tutkimuksessa muokataan kohdeyhteisöjen tilinpäätöksiä hyödyntäen Imhoffin et al. (1991;1997) käyttämiä metodeja operatiivisten vuokrasopimusten taseen varoi- hin ja velkoihin aktivoitavien määrien arvioimiseen. Lisäksi tilinpäätöksien muokkaa- misessa on otettu huomioon yhtiökohtaiset erityispiirteet, kuten leasingrahoitusten korkokanta, efektiivinen verokanta ja operatiivisten vuokrasopimusten keskimääräi- nen jäljellä oleva aika.
1.5. Tutkielman rakenne
Tutkimus koostuu kuudesta luvusta. Ensimmäisessä luvussa esitellään tutkimuksen tausta, tavoitteet, tutkimuskysymykset sekä rajaukset. Lisäksi luvussa kuvaillaan teoreettinen viitekehys sekä kerrotaan lyhyesti tutkimuksessa käytetyistä menetel- mistä ja tutkimusaineistosta. Luvun lopuksi esitetään tutkimuksen rakenne. Luvut kaksi ja kolme muodostavat tutkielman teoriaosuuden. Teoriaosiossa tarkastellaan nykyisin voimassa olevaa IAS 17-vuokrasopimukset standardia ja 1.1.2019 voi- maan astuvaa ja aikaisemman standardin kumoavaa IFRS 16-Vuokrasopimukset standardia. Lisäksi teoriaosuudessa tarkastellaan aikaisempien tutkimusten kontri- buutiota taseen ulkopuolisten vuokrasopimusten aktivointien vaikutuksista eri yhtei- söjen tilinpäätöksiin ja niistä laskettujen tunnuslukujen muutoksiin. Kolmannessa lu- vussa esitellään Xxxxxxxx et. al (1991;1997) kehittämä Constructive Capitalization- malli.
Tutkimuksen empiirinen osuus koostuu luvuista neljä, viisi ja kuusi. Luvussa neljä käydään aluksi tarkemmin läpi tutkimusmenetelmä ja käytetty aineisto. Empiirisessä osuudessa käytetään hyväksi Imhoffin et al. (1991;1997) alun perin kehittämää mal- lia kohdeyhteisöjen taseen ulkopuolisten vuokrasopimusvastuiden ja -velkojen ta- seeseen aktivoitavien määrien arviointiin. Lisäksi tarkastellaan taseaktivointien vai- kutusta kohdeyhteisöjen tilinpäätöksissä ja tunnusluvuissa tapahtuviin muutoksiin. Tutkielman viidennessä luvussa esitetään tutkimuksen tuottamia tuloksia. Kuuden- nessa luvussa pohditaan tutkimuksen tuloksia ja vertaillaan niitä aikaisempiin tutki- muksiin. Kuudes luku sisältää myös vastaukset tutkimuskysymyksiin. Lisäksi
arvioidaan tutkimuksen reliabiliteettia ja validiteettia sekä pohditaan tutkimuksen ra- joitteita ja mielenkiintoisia aiheita mahdollisille jatkotutkimuksille aihealueesta.
2. VUOKRASOPIMUSTEN TILINPÄÄTÖSKÄSITTELY
Tässä luvussa keskitytään vuokrasopimusten nykyiseen ja tulevaan tilinpäätöskäsit- telyyn. Ensin perehdytään nykyisin voimassa olevaan IAS 17-standardiin, jonka jäl- keen esitellään uusi IFRS 16-standardi. Luvussa tuodaan esille näiden kahden stan- dardin eroavaisuuksia ja se, miten vuokrasopimusten tilinpäätöskäsittely tulee stan- dardiuudistuksen myötä muuttumaan. Lisäksi luvussa käydään läpi esimerkki IAS 17:n ja IFRS 16:n eroista operatiivisten vuokrasopimusten tilinpäätöskäsittelyssä.
2.1. IAS 17-standardi
Vielä vuoden 2018 ajan IFRS-tilinpäätösnormistoa noudattavat yhteisöt soveltavat vuokrasopimusten tilinpäätöskäsittelyssään IAS 17-standardia, joka alun perin jul- kaistiin vuonna 1982. Tämän jälkeen XXXX on julkaissut päivitetyn standardin vuo- sina 1997 ja 2003. Jälkimmäinen astui voimaan 2005 vuoden alusta ja tämän jäl- keen se on pysynyt lähes muuttumattomana yli 15 vuotta. (Deloitte 2018a)
IAS 17-standardin tavoitteena on määrätä vuokrasopimusosapuolia koskevista tar- koituksenmukaisista tilinpäätösperiaatteista sekä vuokrasopimuksien osalta tilin- päätöksessä esitettävistä tiedoista. Standardia tulee soveltaa yhteisöjen kaikkien vuokrasopimusten kirjanpidolliseen käsittelyyn lukuun ottamatta uusiutumattomiin luonnonvarojen etsintään ja käyttöön liittyviä vuokrasopimuksia sekä lisenssisopi- muksiin, jotka koskevat esimerkiksi elokuvia, näytelmiä, patentteja ja tekijänoikeuk- sia. Lisäksi standardia ei tule soveltaa arvostusperusteena vuokralle ottajien hal- lussa oleviin kiinteistöihin, jotka on luokiteltu IAS 40-standardin mukaisiksi sijoitus- kiinteistöiksi tai IAS 41-standardin alaisiin rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuihin biologisiin hyödykkeisiin. (IAS 17.1-2)
Standardi määrittelee vuokrasopimukseksi sellaisen sopimuksen, jonka perusteella vuokralle antaja antaa vuokralle ottajalle sovituksi ajanjaksoksi käyttöoikeuden
omaisuuserään maksua tai toistuvia maksuja vastaan. Nykyisen standardin mukai- nen vuokrasopimusten tilinpäätöskäsittely eroaa sen mukaan, miten ne luokitellaan. Vuokrasopimukset tulee luokitella sopimuksen syntymisajankohtana rahoitus- leasingsopimuksiksi tai operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi. Sopimuksen muoto ei it- sessään määritä sitä, onko kyseessä rahoitusleasing- vai operatiivinen vuokrasopi- mus, vaan se on ennemminkin riippuvainen liiketoimen tosiasiallisesta sisällöstä. Luokittelu perustuu siihen, kuinka vuokratun omaisuuserän omistamiselle ominaiset riskit ja edut jakautuvat sopimusosapuolten kesken. Mahdollisia riskejä ovat muun muassa käyttämättömästä kapasiteetista johtuvat tappiot ja taloudellisista olosuh- teiden muutoksista johtuvat tuoton vaihtelut. Eduiksi sen sijaan voidaan katsoa esi- merkiksi omaisuuserän taloudellisena kokonaisvaikutusaikana kannattavaan liike- toimintaan liittyvät odotukset ja jäännösarvon realisoinnista odotettavissa oleva tuotto. Mikäli riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin vuokralle ottajalle, luokitellaan sopimus rahoitusleasingsopimukseksi. Riskien ja etujen jäädessä vuokralle anta- jalle on kyseessä operatiivinen vuokrasopimus. (IAS 17.7-8)
2.1.1 Rahoitusleasingsopimukset
Standardissa käytetyn määritelmän mukaan rahoitusleasingsopimuksen olennaisin ominaisuus on siinä yksilöityyn omaisuuserään liittyvien riskien ja etujen siirtyminen vuokralle ottajalle. Mikäli sopimus luokitellaan rahoitusleasingsopimukseksi, pitää vuokralle ottajan esittää se taseessaan varoina ja velkoina vuokra-ajan alkamisajan- kohdasta lähtien. Vuokralle ottajan on arvostettava varat ja velat joko vuokratun hyödykkeen käyvän arvon tai vähimmäisvuokrien nykyarvon määräiseksi riippuen siitä, kumpi näistä on alhaisempi. Käyvällä arvolla tarkoitetaan yksinkertaistettuna sitä rahamäärää, johon omaisuuserä voitaisiin vaihtaa toisistaan riippumattomien osapuolten välillä. Vähimmäisvuokra koostuu vuokra-ajalle kohdistuvista maksuista, jotka vuokralle ottajan tulee suorittaa vuokralle antajalle pois lukien muuttuvat vuok- rat ja palveluihin liittyvät maksut. Vähimmäisvuokrien nykyarvo lasketaan diskont- taamalla tulevat vuokraerät vuokrasopimuksen sisäisellä korolla, jos se on määritel- tävissä. Mikäli sisäistä korkoa ei ole mahdollista määrittää, tulee vuokralle ottajan käyttää ns. lisäluoton korkoa. Tällä tarkoitetaan sitä korkoa, jolla vuokralle ottaja
saisi markkinoilta rahoitusta vastaavanlaisen omaisuuserän hankkimiseen sekä sa- manlaisin vakuuksin. Lisäksi nykyarvoa laskettaessa vuokralle ottajan täytyy lisätä kirjattavaan omaisuuserään sille syntyneet mahdolliset välittömät kulut. (IAS 17.20)
Vuokramaksut jaetaan IAS 17-standardin mukaan rahoitusmenoksi ja velan pää- oman lyhennykseksi. Rahoitusmenot kohdistetaan koko sopimusajanjaksolle siten, että sen sisäinen korkokanta säilyy vakiona. Mahdolliset muuttuvat vuokrat on kir- jattava kuluina toteutumisajankohtana. Taseeseen kirjatusta käyttöomaisuuserästä on tehtävä poistoja IAS 16:n ja IAS 38:n standardien mukaisesti samoilla periaat- teilla kuin ne olisivat vuokralle ottajayhteisön omistuksessa. Lisäksi mahdolliset ar- vonalentumiset tulee testata IAS 36:n soveltamisohjeistuksen mukaisesti. Omai- suuserä tulee poistaa kokonaan vuokra-ajan tai taloudellisen vaikutusajan kuluessa, jos ei voida kohtuullisella todennäköisyydellä olettaa, että vuokralle ottaja saa omis- tusoikeuden vuokra-ajan päättymiseen mennessä. Omaisuuserästä kauden aikana tehtävät poistot ja siitä syntyvien rahoituskulujen yhteismäärä on harvoin yhtä suuri kuin kauden aikana maksetut vuokrat. Siitä johtuen ei ole asianmukaista kirjata mak- settuja vuokria ainoastaan yhtenä vuokrakulueränä. Lisäksi taseessa omaisuuserä ja siihen liittyvä vuokravelka eivät suurella todennäköisyydellä ole yhtä suuria enää vuokra-ajan alkamisen jälkeen. (IAS 17.25-29)
2.1.2 Operatiiviset vuokrasopimukset
Operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi luokitellaan nykyisen standardin mukaan kaikki muut vuokrasopimukset, jotka eivät täytä rahoitusleasingsopimuksen ominaisuuk- sia. Tällaisten operatiivisten vuokrasopimusten tilinpäätöskäsittely on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin rahoitusleasingsopimuksien. Vuokrasopimuksessa määri- tellyt vuokramaksut tulee kirjata vuokrakuluina tasasuuruisina erinä vuokra-ajanjak- son aikana. Koska näitä vuokrasopimuksia ei aktivoida taseeseen, tulee sopimuksia koskevia tietoja esittää tilinpäätöksen liitetiedoissa. Liitetiedoissa on esitettävä ei purettavissa olevien operatiivisten vuokrasopimuksien vähimmäisvuokrien koko- naismäärä eriteltyinä alle vuoden, 1-5 vuoden ja yli viiden vuoden ajanjaksoille.
Lisäksi kauden aikana kuluiksi kirjatut vähimmäisvuokrat ja mahdolliset muuttuvat vuokrat tulee esittää erikseen. (IAS 17.33-35)
2.2. IFRS 16-standardi
Uuden leasingstandardin kehitysprosessi alkoi virallisesti vuonna 2006, jolloin IASB nimesi IFRS 16-projektille työryhmän (IASB 2009). Standardin kehitysprosessin ai- kana IASB julkaisi yhden keskustelupaperin (Discussion Paper) sekä kaksi standar- diluonnosta (Exposure Draft) vuosien 2009-2013 välillä. Keskustelupaperin ja stan- dardiluonnoksien jälkeen järjestettiin kommenttikirjekierroksia, joissa annettiin pa- lautetta työryhmän esityksistä uutta standardia varten. Lopulta vuoden 2016 tammi- kuussa julkaistiin lopullinen IFRS 16-Vuokrasopimukset standardi keskustelupape- rin ja standardiluonnoksien sekä laajojen kommenttikirjekierrosten ja muun konsul- toinnin perusteella. (IFRS Foundation 2016b) Uusi standardi tulee IFRS-tilinpäätös- normistoa noudattavien yhteisöjen osalta pakolliseksi soveltaa 1.1.2019 alkaen. Standardia on voinut alkaa soveltamaan aikaisemminkin, mutta tällöin vaaditaan myös samanaikaisesti IFRS 15-Myyntituotot asiakassopimuksista-standardin sovel- taminen (IFRS 16.C1).
2.2.1 Standardin tavoite, soveltamisala ja kirjaamista koskevat helpotukset
XXXX on määritellyt IFRS 16:n tavoitteeksi varmistaa, että vuokralle ottajat ja vuok- ralle antajat esittävät tilinpäätöksissään merkityksellistä informaatiota, joka kuvaa todenmukaisesti kyseisiä liiketoimia. Tuotetun informaation avulla tilinpäätösten käyttäjät voivat paremmin arvioida, millaisia vaikutuksia vuokrasopimuksilla on vuokralle ottajayhteisön taloudelliseen asemaan, tulokseen ja rahavirtoihin. (IFRS 16.1)
Standardin soveltamisalaan luetaan kaikki vuokrasopimukset lukuun ottamatta uu- siutumattomien varantojen etsintää tai käyttöä koskevat ja IAS 41:n kuuluvia
biologisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset. Lisäksi standardin ulkopuolelle jää IFRIC 12:n mukaiset palvelutoimilupajärjestelyt sekä IFRS 15:n mukaiset vuok- ralle antajan myöntämät henkistä omaisuutta koskevat lisenssit. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi vuokralle ottaja saa halutessaan soveltaa IFRS 16-standardia ai- neettomia hyödykkeitä koskeviin sopimuksiin lukuun ottamatta IAS 38:n soveltamis- alaan kuuluvia lisenssisopimuksia koskien esimerkiksi elokuvia, näytelmiä, patent- teja ja tekijänoikeuksia. (IFRS 16.3) Soveltamisala ei ole olennaisesti muuttunut ver- rattuna IAS 17:ään.
Standardissa on annettu lyhytaikaisille vuokrasopimukselle sekä arvoltaan vähäi- sille vuokrasopimuksille niiden kirjaamista koskevia helpotuksia. Lyhytaikaiseksi vuokrasopimukseksi määritellään vuokrasopimus, jonka vuokra-aika on sopimuk- sen alkamisajankohtana enintään 12 kuukautta. Kohdeomaisuuden arvo arvioidaan absoluuttisella perusteella eli vuokralle ottajayhteisön koko, luonne tai olosuhteet eivät vaikuta arviointiin. Lisäksi kohdeomaisuuden arvon määrittää se, mikä sen arvo on uutena, vaikka se vuokrattaisiinkin käytettynä. Standardissa ei anneta suo- raan mitään numeerista arvoa, mikä on arvoltaan vähäinen omaisuuserä, mutta esi- merkkeinä mainitaan tablettitietokoneet, puhelimet ja henkilökohtaiset tietokoneet. Vuokralle ottaja voi olla soveltamatta IFRS 16:n vaatimuksia alle kahdentoista kuu- kauden sekä arvoltaan vähäisiin vuokrasopimuksiin. Tällöin vuokralle ottajan tulee kirjata kyseisien vuokrasopimusten vuokramaksut kuluiksi joko tasaerinä tai jollakin muulla systemaattisella tavalla, jos tämä kuvaa paremmin vuokralle ottajan saaman hyödyn jakautumista. Valinnat lyhytaikaisista sopimuksista tehdään kohdeomai- suuseräluokittain, kun taas arvoltaan vähäisten sopimusten osalta valinnat tehdään vuokrasopimuskohtaisesti. (IFRS 16.5-8; B3-8)
2.2.2 Vuokrasopimuksen määritelmä ja yksilöiminen
Vuokralle ottajan tulee arvioida sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen sellainen. Vuokrasopimus määritellään standar- dissa sopimukseksi tai sopimuksen osaksi, joka antaa oikeuden yksilöidyn
kohdeomaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajaksi vastiketta vastaan. Omaisuuserän käyttöä koskevalla määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta saada ohjata sen käyttöä sekä saada kaikilta olennaisilta osin tämän käytöstä syn- tyvä taloudellinen hyöty koko käyttöajaksi. Standardin mukaan vuokra-aika on se ajanjakso, jona sopimus ei ole purettavissa, jolloin vuokralle ottajalla on käyttöoi- keus kohdeomaisuuserään. Lisäksi vuokra-ajassa tulee ottaa huomioon sopimuk- sen jatkamis- ja päättämisoptiot, jos option käyttämisestä tai käyttämättä jättämi- sestä on kohtuullinen varmuus. Sopimukseen sisältyy vuokrasopimus, jos omai- suuserän käyttöä koskeva määräysvalta siirtyy vuokralle ottajalle vain osaksi aikaa koko sopimuksen voimassaolosta. (IFRS 16.9;B9-31) Kuviossa kaksi on havainnol- listettu sitä, kuinka voidaan arvioida, onko jokin sopimus vuokrasopimus tai sisäl- tääkö se sellaisen.
Kuvio 2 Onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus? (mukaillen IFRS 16.B31)
Tyypillisesti omaisuuserä yksilöidään sopimuksella nimenomaisesti. Vaikka sopi- muksella olisikin määritelty yksilöity omaisuuserä, ei se suoraan tarkoita, että vuok- ralle ottajalla olisi tämän käyttöoikeus. Mikäli toimittajaosapuolella on koko
käyttöajan tosiasiallinen oikeus korvata omaisuuserä toisella hyötyen siitä taloudel- lisesti, ei vuokralle ottajalla voida katsoa olevan sen käyttöoikeutta ja kyseessä ei ole tällöin vuokrasopimus. Vuokralle ottajalla tulee olla oikeus saada olennaisilta osin koko käyttöaikana syntyvä taloudellinen hyöty, jotta voidaan katsoa omaisuus- erän käytön määräysvallan olevan vuokralle ottajalla. Tämä voi esimerkiksi tarkoit- taa yksinoikeutta käyttää omaisuuserää. Ollakseen vuokrasopimus, tulee sopimuk- sen perusteella vuokralle ottajalla olla koko käyttöajan oikeus ohjata omaisuuserän käyttötapaa ja päättää, mihin sitä käytetään. Kuten kuviosta kaksi tulee esille, vuok- ralle ottajalla voidaan katsoa olevan oikeus ohjata omaisuuserän käyttöä, vaikka sen käyttötapa ja -tarkoitus olisikin ennalta määrätty. Tällöin vuokralle ottajan tulee olla suunnitellut omaisuuserä tai siihen liittyviä seikkoja tai vaihtoehtoisesti sillä tulee olla oikeus sen operointiin. (IFRS 16.B13-30)
2.2.3 Vuokrasopimusten kirjaaminen, arvostaminen ja esittämistapa
IFRS 16:n mukaan kaikki vuokrasopimukset tulee esittää vuokralle ottajayhteisön taseessa varoina ja velkoina. Tämä vuokrasopimusten tilinpäätöskäsittely vastaa pitkälti nykyisen käytännön mukaista rahoitusleasingsopimusten tilinpäätöskäsitte- lyä. Vuokralle ottajan tulee kirjata sopimuksen alkamisajankohtana käyttöoikeus- omaisuuserä ja vuokrasopimusvelka. Taseessa esitettävä vuokrasopimusvelka määritetään diskonttaamalla maksamattomat vuokrat vuokrasopimuksen sisäisellä korolla. Jos sisäistä korkoa ei voida helposti määrittää, tulee käyttää lisäluoton kor- koa. Lisäluoton korolla tarkoitetaan sitä korkokantaa, jolla yhteisö saisi vuokraus- hetkellä kohdeomaisuuserän ostamiseen vaadittavan rahamääräisen lainan samoin vakuuksiin. (IFRS 16.22-28) Standardin mukaisiin vuokramaksuihin kuuluvat erät on esitetty kuviossa kolme.
Kiinteät maksut
Osto-option toteutushinta
Muuttuvat vuokrat
Jäännösarvotakuut
Päätämisoption sanktiot
Kuvio 3 Vuokrasopimusvelkaan sisällytettävät maksut (EY 2016)
Kuviosta kolme voidaan huomata, että vuokrasopimusvelkaan sisällytetään kiinteät maksut, osto-option toteutushinta tai päättämisoption sanktiot. Osto-option ja päät- tämisoption osalta niiden toteutushinta ja sanktio otetaan huomioon vuokrasopimus- velassa vain, jos optioiden käyttö on kohtuullisen varmaa. Lisäksi vuokrasopimus- velassa tulee huomioida mahdollisista jäännösarvotakuista vuokralle ottajalle koitu- vat odotetut maksut. Jäännösarvotakuulla tarkoitetaan vuokralle antajan lähipiiriin kuulumattoman osapuolen antamaa takuuta kohdeomaisuuserän vähimmäisar- vosta vuokrasopimuksen päättyessä. Muuttuvat vuokrat, jotka ovat riippuvaisia in- deksistä tai viitekorosta on myös lisättävä vuokrasopimusvelkaan. Käyttöoikeus- omaisuuserä on arvostettava sen hankintamenoon, johon sisällytetään alkuperäi- sen vuokrasopimusvelan nykyarvon mukainen määrä. Tähän lisätään alkuvaiheen välittömät menot ja ennen sopimuksen alkamisajankohtaa mennessä maksetut vuokrat, joista on vähennetty mahdolliset saadut kannustimet. Lisäksi käyttöoikeus- omaisuuserään sisällytettävään määrään on arvioitava purkamis-, poistamis- ja pa- lauttamiskustannukset tai omaisuuserän ennallistamiskustannukset. (IFRS 16.23- 28)
Alkuperäisestä taseeseen kirjatusta käyttöoikeusomaisuuserästä on tehtävä IAS 16:n mukaisesti poistot kuin se olisi yhteisön omistama. Sijoituskiinteistöihin IAS 40:n käyvän arvon mallia soveltavien yhteisöjen tulee käyttää tätä myös käyttöoi- keusomaisuuseriin. Vuokralle ottajan tulee lisäksi määrittää mahdolliset arvonalen- tumiset IAS 36:n perusteella. Käyttöoikeusomaisuuserät tulee esittää joko erillään muista varoista tai sisällyttää siihen erään, jossa se esitettäisiin vuokralle ottajan omistamana. Mikäli sitä ei esitetä erillään muista varoista, on liitetiedoissa annettava tieto siitä, mihin taseen eriin käyttöoikeusomaisuuserät on sisällytetty. (IFRS 16.31- 35)
Taseessa esitettävästä vuokrasopimusvelasta vähennetään tilikaudelle kuuluneet vuokramaksut, joista on vähennetty koron osuus. Yksittäisen vuokramaksun sijaan vuokralle ottaja kirjaa tuloslaskelmassaan käyttöoikeusomaisuuserän poistot sekä vuokrasopimusvelan mukaisen koron. Lisäksi sellaiset muuttuvat vuokrat, joita ei
ole sisällytetty alkuperäiseen vuokrasopimusvelkaan, on kirjattava tulosvaikuttei- sesti niiden toteutumishetkillä. Myös vuokrasopimusvelat tulee lähtökohtaisesti esit- tää erillään muista veloista. Mikäli se sisällytetään johonkin muuhun erään, on siitä annettava tieto liitetiedoissa. (IFRS 16.36-38)
2.2.4 Standardin käyttöönotto
IFRS 16-Vuokrasopimukset standardi tulee pakolliseksi soveltaa IFRS-tilinpäätös- normistoa noudattavien yhteisöjen osalta 1.1.2019 alkaen. Standardin on voinut ot- taa jo aiemmin käyttöön sillä ehdolla, että yhteisö soveltaa samanaikaisesti myös IFRS 15-standardia. Standardin aikaisemmasta soveltamisen aloittamisesta on an- nettava tieto. (IFRS 16.C1) Siirtymissäännöissä yhteisöille on annettu muutamia vaihtoehtoisia apukeinoja aloittaa standardin soveltaminen.
Standardin käyttöönoton aloittamisajankohtana yhteisön ei esimerkiksi tarvitse arvi- oida uudelleen sitä, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen sellainen. Yhteisö voi soveltaa standardin ohjeistuksia niihin sopimuksiin, jotka se on IAS 17:n mukaisesti tunnistanut vuokrasopimuksiksi. Lisäksi se voi olla soveltamatta IFRS 16-standardia niihin sopimuksiin, joita ei ole aiemmin katsottu vuokrasopimuksiksi tai sisältävän sellaista. Näiden käyttöönottoa helpottavien apukeinojen käyttämi- sestä on annettava tieto ja näitä apukeinoja on sovellettava kaikkiin sopimuksiin. (IFRS 16.C3-4)
Vuokralle ottajan on valittava kahdesta eri lähestymistavasta, joilla voidaan soveltaa standardia siirtymävaiheessa. Yhteisön on käytettävä valittua lähestymistapaa kai- kissa vuokrasopimuksissa. Vuokralle ottaja voi soveltaa standardia täysin takautu- vasti IAS 8:n mukaisesti, jolloin sen täytyy esittää vertailutiedot käyttöönottoa edel- tävän tilikauden alusta lähtien. Toisin sanoen, jos yhteisö ottaa standardin käyttöön 1.1.2019, on 2018 tilikauden osalta tehtävä IFRS 16:n mukaiset korjaukset vuokra- sopimusten kirjanpidossa. Vuokralle ottaja voi kuitenkin päättää soveltaa
yksinkertaisempaa lähestymistapaa, jossa vertailutietoja ei tarvitse esittää edelli- seltä tilikaudelta. Jos yhteisö valitsee edellisen mukaisen soveltamisen, sen on kir- jattava standardin soveltamisen aloittamisesta aiheutunut kertynyt vaikutus oikaise- malla kertyneet voittovarat tällä määrällä. Vuokralle ottajan tulee yksinkertaistetussa lähestymistavassa arvostaa vuokrasopimusvelka diskonttaamalla jäljellä olevat vuokrat niiden nykyarvoon käyttäen lisäluoton korkoa. Käyttöoikeusomaisuuserä voidaan arvostaa suoraan vuokrasopimusvelan määrään oikaistuna etukäteen mak- setuilla tai siirtyvillä vuokrilla. Toinen vaihtoehto on soveltaa takautuvaa laskentaa, jossa käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan sen kirjanpitoarvoon niin kuin standar- dia olisi sovellettu sopimuksen alkamisajankohdasta lähtien. Tämä arvo on diskon- tattava käyttäen lisäluoton korkoa. (IFRS 16.C5-13)
2.3. Keskeiset erot IAS 17:n ja IFRS 16:n välillä
Nykyisin sovellettavan IAS 17-standardin ja IFRS 16-standardiuudistuksen välillä on paljon pieniä yksityiskohtaisia eroavaisuuksia, mutta erityisesti uudistus tuo muka- naan merkittäviä muutoksia vuokralle ottajan vuokrasopimusten tilinpäätöskäsitte- lyyn. Taulukossa yksi on tiivistettynä keskeisimmät erot nykyisen standardin ja stan- dardiuudistuksen välillä.
Aihe | IAS 17 | IFRS 16 |
Vuokra-sopimuksen määritelmä | Yleisellä tasolla kuten IFRS 16:ssa, mutta yksityiskohdissa eroja | Xxxxxx käyttää omaisuuserää: yksilöity omaisuuserä ja mää- räysvalta sen käytöstä |
Helpotukset | ||
Lyhytaikainen sopimus | Ei | Vuokra-aika alle 12kk |
Arvoltaan vähäinen omaisuuserä | Ei | Esim. tablettitietokoneet, pu- helimet ja henkilökohtaiset tie- tokoneet |
Vuokralle ottajan kir- janpito | ||
Tase | Operatiivinen vuokrasopimus: Ei näy taseessa Rahoituslea- singsopimus: vuokrattu omai- suuserä ja vuokrasopimus- velka | Käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimusvelka kaikista vuokrasopimuksista lukuun ot- tamatta helpotuksia |
Tuloslaskelma | Operatiivinen vuokrasopimus: vuokrat tulosvaikutteisesti ta- saerinä Rahoitusleasingsopi- mus: vuokratusta omaisuus- erästä poistot, vuokrasopimus- velasta vähennetään vuokra- maksut, joissa huomioitu korko | Poistot käyttöoikeusomaisuus- erästä, vuokrasopimusvelan vuokramaksujen korko-osuus, muuttuvat vuokrat, jotka eivät sisälly vuokrasopimusvelkaan |
Muuttuvat vuokrat | Eivät ole vuokrasopimusvelkaa | Sisällytetään vuokrasopimus- velkaan, jos riippuvaisia indek- sistä tai viitekorosta |
Taulukko 1 Standardien väliset keskeiset erot (mukaillen PwC 2016)
Kuten taulukosta yksi nähdään, vuokrasopimuksen määritelmä on säilytetty yleisellä tasolla IAS 17:n mukaisena. IFRS 16-standardissa lisäyksenä aikaisempaan on, että kyseessä on oltava yksilöity omaisuuserä ja sen käyttöä koskevan määräysval- lan on siirryttävä vuokralle ottajalle vuokrasopimuskauden ajaksi. Lisäksi yksi kes- keisimmistä uudistuksessa sovellettavista ohjeistuksista on kirjaamista koskevat helpotukset, joiden myötä vuokralle ottajan ei tarvitse noudattaa standardin mu- kaista ohjeistusta alle 12 kuukauden mittaisiin eikä arvoltaan vähäisiin vuokrasopi- muksiin.
Keskeisin ero standardien välillä on vuokralle ottajien vuokrasopimusten tilinpää- töskäsittelyssä. Nykyinen vuokrasopimusten luokittelu rahoitusleasingsopimuksiin ja operatiivisiin vuokrasopimuksiin poistuu ja kaikki vuokrasopimukset tulee käsitellä
yhdenmukaisesti yhteisön kirjanpidossa uutta standardia soveltaen. Kaikista vuok- rasopimuksista tulee esittää taseessa käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimus- velka. Käyttöoikeusomaisuuserästä tehdään IAS 16:n mukaisesti poistot ja vuokra- sopimusvelasta vähennetään kauden aikana maksetuista vuokrista velkapääomaa vähentävä osuus. Tulosvaikutteisesti vuokrasopimuksista kirjataan käyttöoikeus- omaisuuserän poistot ja vuokrasopimusvelan mukaiset korkokulut. Edellä mainittu- jen lisäksi sellaiset muuttuvat vuokrat, joita ei ole huomioitu alkuperäisessä vuokra- sopimusvelassa, tulee kirjata kuluiksi tapahtuma-ajankohtana. IAS 17:ssä vuokra- sopimukset operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi luokitelluista sopimuksista kirjattiin ainoastaan tulosvaikutteisesti vuokrakulu tasaerinä ja niitä ei esitetty vuokralle otta- xxx xxxxxxxx. Lisäksi nykyisessä standardissa muuttuvia vuokria ei ole sisällytetty lainkaan vuokrasopimusvelkaan.
2.4. Esimerkki IAS 17:n ja IFRS 16:n kirjaustapojen eroista
Esimerkissä esitetään, miten operatiivisten vuokrasopimusten kirjaaminen eroaa nykyisen ja tulevan standardin välillä. Esimerkissä on käytetty yksinkertaistettuja lu- kuja, jotta havainnollistaminen olisi helpompaa. Aluksi esitellään uuden standardin IFRS 16:n mukainen vuokrasopimusvelan ja käyttöoikeusomaisuuserän arvostami- nen taseeseen. Tämän jälkeen tarkastellaan, kuinka vuokrasopimusvelka vähenee ja käyttöoikeusomaisuuserää poistetaan taseesta ajan kuluessa. Koska IAS 17:n mukaisesti operatiivisia vuokrasopimuksia ei aktivoida taseeseen, vasta lopuksi ha- vainnollistetaan näiden kahden standardin väliset erot leasingmaksujen käsittelyssä tuloslaskelmassa.
Oletetaan, että yhtiö X vuokraa käyttöomaisuuserän viideksi vuodeksi vuoden 2019 ensimmäisenä päivänä. Vuokraerän suuruus on 50 000 euroa ja tämä maksetaan vuokralle antajalle vuosittain tilikauden viimeisenä päivänä eli yhteensä vuokralle ottajalle tulee maksettavaksi 250 000 euroa. Vuokrasopimuksen sisäinen korko- kanta on 5 prosenttia. Oletuksena on lisäksi, että vuokrasopimukseen ei sisälly
muuttuvia vuokria. Taulukossa kaksi on esitetty esimerkin mukaisen vuokrasopi- musvelan arvostaminen nykyarvoon.
Vuosi | Tilikausi | Vuokraerä | Diskonttaustekijä | Vuokraerien nykyarvo |
1 | 2019 | 50 000 | 0,952 | 47 619 |
2 | 2020 | 50 000 | 0,907 | 45 351 |
3 | 2021 | 50 000 | 0,864 | 43 192 |
4 | 2022 | 50 000 | 0,823 | 41 135 |
5 | 2023 | 50 000 | 0,784 | 39 176 |
Yhteensä | 250 000 | 216 474 |
Taulukko 2 Vuokrasopimusvelan arvostaminen sen nykyarvoon (mukaillen IFRS 16.26-38)
Jotta vähimmäisvuokrista saadaan niiden nykyarvo, on vuosittainen vuokraerä ker- rottava vuosittaisella diskonttaustekijällä. Lopuksi saadut eri vuosien vuokraerien nykyarvot summataan yhteen. Tämä summa on se, jonka vuokralle ottaja arvostaa taseeseen vuokrasopimusvelaksi. Taulukossa kaksi vuosittaisten vähimmäisvuok- rien nykyarvoksi on saatu 216 474 euroa. Vuokraerien nykyarvo on laskettu seuraa- valla kaavalla:
𝑛
𝑥𝑖
𝑃𝑉𝑥 = ∑ (1 + 𝑟)𝑖
𝑖=0
, 𝑗𝑜𝑠𝑠𝑎 𝑥 = 𝑣𝑢𝑜𝑘𝑟𝑎𝑒𝑟ä, 𝑟 = 𝑘𝑜𝑟𝑘𝑜 𝑗𝑎 𝑖 = 𝑣𝑢𝑜𝑠𝑖
Vuokrasopimusmaksut jakautuvat tuloslaskelmassa korkoon ja pääoman lyhennyk- seen. Alkuvaiheessa vuokraerän korko-osuus on suurempi, mutta vähitellen tämä osuus laskee ja vuosi vuodelta pääomaa lyhennetään enemmän. Taulukossa kolme on esitetty IFRS 16-standardin mukainen tilinpäätöskäsittely vuokrasopimusvelan osalta alkuvaiheesta velan viimeiseen vuokraerään asti.
Vuosi | Tilikausi | Vuokrasopimusvelka tilikauden alussa(A) | Vuokraerä | korko (B=A*2%) | Lyhennys vuokrasopi- musvelasta (C=50000- B) | Vuokrasopimusvelka tilikauden lopussa (D=A-C) |
1 | 2018 | 216 474 | 50 000 | 10 824 | 39 176 | 177 298 |
2 | 2019 | 177 298 | 50 000 | 8 865 | 41 135 | 136 162 |
3 | 2020 | 136 162 | 50 000 | 6 808 | 43 192 | 92 971 |
4 | 2021 | 92 971 | 50 000 | 4 649 | 45 351 | 47 619 |
5 | 2022 | 47 619 | 50 000 | 2 381 | 47 619 | 0 |
Yhteensä | 250 000 | 33 526 | 216 474 |
Taulukko 3 IFRS 16:n mukainen vuokrasopimusvelan tilinpäätöskäsittely (IFRS 16.26-38)
Taulukossa kolme vuokrasopimusvelka on arvostettu sen nykyarvoon sopimuksen alkamisajankohtana vuoden 2019 ensimmäisenä päivänä. Vuokraeräksi on sovittu 50 000 euroa viiden vuoden ajaksi eli yhteensä käyttöomaisuuserän vuokraami- sesta maksetaan 250 000 euroa. Vuokraerä jakautuu korko-osuuteen ja pääoman lyhennykseen. Vuokrasopimuksen alkuvaiheessa koron osuus on suurempi, koska se lasketaan aina jäljellä olevan vuokrasopimusvelan perusteella. Korko-osuus kir- jataan tilikauden kuluksi tuloslaskelmaan. Sitä vastoin pääoman lyhennys on sopi- muksen alkuvaiheessa pienempi, kun taas viimeisessä erässä valtaosa vuokra- erästä koostuu pääoman lyhennyksestä. Pääoman lyhennys taas pienentää ta- seessa olevaa vuokrasopimusvelkaa tilikauden lopussa, sillä esimerkissä vuokraerä maksetaan aina tilikauden viimeisenä päivänä. Vuokrasopimusvelka kunkin tilikau- den lopussa esitetään taulukon kolme viimeisessä sarakkeessa.
Oletetaan esimerkin paremman havainnollistamisen takia, että käyttöoikeusomai- suuserä on arvostettu vuokrasopimusvelkaa vastaavaksi. Käyttöoikeusomaisuus- erä tulee poistaa sen taloudellisen vaikutusajan aikana, joka esimerkin tapauksessa tarkoittaa vuokra-ajanjaksoa. Käyttöoikeusomaisuuserän osalta esimerkin mukai- nen tilinpäätöskäsittely on kuvattu taulukossa neljä.
Vuosi | Tilikausi | Käyttöoikeusomaisuuserä ti- likauden alussa(A) | Poistot (B) | Käyttöoikeusomaisuuserä ti- likauden lopussa (C=A-B) |
1 | 2019 | 216 474 | 43 295 | 173 179 |
2 | 2020 | 173 179 | 43 295 | 129 884 |
3 | 2021 | 129 884 | 43 295 | 86 590 |
4 | 2022 | 86 590 | 43 295 | 43 295 |
5 | 2023 | 43 295 | 43 295 | 0 |
Yhteensä | 216 474 |
Taulukossa neljä käyttöoikeusomaisuuserä on arvostettu vuokrasopimusvelan kanssa samanarvoiseksi sopimuksen alkamisajankohtana. Käyttöoikeusomaisuus- erästä tulee tehdä poistot ja se tulee poistaa kokonaisuudessaan vuokrasopimus- ajan puitteissa (IFRS 16.31-32). Poistot kirjataan tilikaudelle tulosvaikutteisesti. Esi- merkissä poistomenetelmänä käytetään viiden vuoden tasapoistoa, jolloin vuosit- taiseksi poistoksi saadaan 43 295 euroa. Vertailemalla taulukon kolme vuokrasopi- musvelan ja taulukon neljä käyttöoikeusomaisuuserän arvoja eri tilikausilla huoma- taan, että käyttöoikeusomaisuuserän arvo on pienempi jokaisen tilikauden lopussa ennen vuokrasopimusjakson loppua. Tämä johtuu siitä, että vuokrasopimusvelasta tehtävä pääoman lyhennys ylittää käyttöoikeusomaisuuserästä tehtävän poisto- määrän vasta vuokrasopimuksen neljäntenä vuonna.
Nykyisen IAS 17-standardin mukaan operatiivisten vuokrasopimusten vuokramak- sut kirjataan kokonaisuudessaan tilikauden kuluksi (IAS 17.33). IFRS 16:n mukai- sesti taas tilikauden kulua ovat vuokrasopimusmaksun korko-osuus sekä käyttöoi- keusomaisuuserästä tehtävä poisto (IFRS 16.49). Näillä kahdella vuokrasopimus- ten tilinpäätöskäsittelytavalla on erilainen vaikutus yhtiön tuloslaskelmaan. Taulu- kossa viisi on esitetty, kuinka yhtiön X tuloslaskelmat eroavat IAS 17- ja IFRS 16- standardien välillä.
Vuosi | IAS17 | IFRS 16 | Vaikutus tulok- seen/OPO:an (E=D-A) | |||
Tilikausi | Vuokrakulu (A) | Korko (B) | Poistot (C) | Yhteensä (D=B+C) | ||
1 | 2017 | 50 000 | 10 824 | 43 295 | 54 118 | 4 118 |
2 | 2018 | 50 000 | 8 865 | 43 295 | 52 160 | 2 160 |
3 | 2019 | 50 000 | 6 808 | 43 295 | 50 103 | 103 |
4 | 2020 | 50 000 | 4 649 | 43 295 | 47 943 | -2 057 |
5 | 2021 | 50 000 | 2 381 | 43 295 | 45 676 | -4 324 |
Yhteensä | 250 000 | 33 526 | 216 474 | 250 000 | 0 | |
Taulukko 5 IAS 17:n ja IFRS 16:n väliset erot tuloslaskelmassa
Taulukossa viisi IAS 17-standardin mukaisesti operatiivisen vuokrasopimuksen vuokravastuut eivät näy yhtiön X taseessa, vaan vuokramaksut kirjataan ainoastaan tulosvaikutteisesti tasaerin 50 000 euron suuruisina vuokrakuluina tuloslaskelmaan. IFRS 16-standardin mukaisessa vuokrasopimusten tilinpäätöskäsittelyssä vuokra- sopimuksen tilikauden kulut jakautuvat kahteen osaan. Vuokrasopimusvelasta mak- setaan korkoa, joten vuokramaksun korko-osuus on tällöin tilikauden kulu, jonka li- säksi käyttöoikeusomaisuuserästä tehdään poistot vuosittain. Tilikauden kuluksi tu- lee siis kahden edellisen summa. Taulukosta 5 voidaan huomata, että IAS 17:n mu- kainen vuokrakulu ei vastaa yhdelläkään tilikaudella IFRS 16:n mukaista tilikauden kokonaiskulua. Koska vuokrasopimusvelan alkuvaiheessa vuokramaksun korko- osuus on suurempi, tilikauden kulu ylittää kolmella ensimmäisellä vuodella vuokra- maksun suuruuden. Toisaalta kahdella viimeisellä tilikaudella IFRS 16:n mukaiset vuokrakulut alittavat 50 000 euroa, jolloin yhtiö X:n tulos on parempi kuin, jos vuok- rasopimus olisi käsitelty IAS 17:n mukaisesti. Taulukon viisi viimeisessä sarak- keessa on esitetty näiden kahden standardin kirjaamistapojen tulosvaikutteinen ero. Koko vuokra-ajanjakson aikana molempien standardien mukaisten tapojen koko- naiskulut ovat kuitenkin samat, joten ainoastaan vuosittaiset tulosvaikutukset eroa- vat toisistaan.
Kuten esimerkin taulukoista nähdään, IAS 17:n ja IFRS 16:n mukaiset tilinpäätöskä- sittelyt operatiivisten vuokrasopimusten osalta eroavat selkeästi toisistaan. IAS 17:ssä operatiivisia vuokrasopimuksia ei esitetä lainkaan taseessa käyttöoikeus- omaisuuserinä ja vuokrasopimusvelkoina, kuten IFRS 16:ssa tehdään. IFRS 16:n
mukaisesti vuokrasopimusvelka ja käyttöoikeusomaisuuserä on esitetty esimer- kissä vuokrasopimusajanjakson alussa samansuuruisina. Taulukoista kolme ja neljä huomataan, että nämä vähenevät taseesta eri tahtiin. Tämä johtuu siitä, että vuokrasopimusvelka lyhenee aluksi hitaammin kuin käyttöoikeusomaisuuserää poistetaan. Vuokrasopimuksen alkuvuosina vuokrasopimusvelan korko-osuus on suurempi ja näin pääoman lyhennykseen jäänyt määrä alittaa käyttöoikeusomai- suuserästä tehtävän vuosittaisen poistomäärän. Toisaalta vuokrasopimusajanjak- son lopussa tämä kääntyy päinvastaiseksi ja vuokrasopimusvelka ja käyttöoikeus- omaisuuserä poistuu samanaikaisesti viimeisen vuokraerän yhteydessä yhtiön ta- seesta.
Nykyisin voimassa olevan IAS 17:n perusteella operatiivisista vuokrasopimuksista kirjataan ainoastaan tasaerinä vuokrakulu, kun taas IFRS 16-standardiuudistuk- sessa tilikauden kulut jaotellaan vuokramaksun korko-osuuteen sekä käyttöoikeus- omaisuuserästä tehtäviin poistoihin. Esimerkin taulukosta viisi voidaan havaita, että näillä kahdella tavalla on erilainen tulosvaikutus kullakin tilikaudella. Vuokrasopi- muksen alkuvuosina IAS 17:n mukainen käytäntö aiheuttaa sen, että yhtiö pystyy näyttämään parempaa tulosta kuin, jos se menettelisi IFRS 16:n mukaisesti. Tämä johtuu siitä, että vuokrasopimusvelan korko-osuus ja käyttöoikeusomaisuuserästä tehtävä poisto ylittää alkuvaiheessa todellisen vuokramaksun määrän. Tulosvaiku- tus tasoittuu kuitenkin vuokrasopimusajanjakson päättymistä kohden, kun korko- osuus laskee vuosittain selkeästi.
3. OPERATIIVISTEN VUOKRASOPIMUSTEN AKTIVOINTI TASEESEEN
Tässä luvussa perehdytään aiempiin tutkimuksiin operatiivisten vuokrasopimusten taseeseen aktivoinnin vaikutuksista vuokralle ottajayhteisöjen tilinpäätöksiin ja tun- nuslukuihin. Lisäksi luvussa kuvaillaan Imhoffin et al. (1991;1997) kehittämä Const- ructive Capitalization-malli, jonka avulla voidaan arvioida taseeseen aktivoitavien käyttöoikeusomaisuuserien ja vuokrasopimusvelkojen määrät. Kaikissa tässä kirjal- lisuuskatsauksessa käsitellyissä tutkimusartikkeleissa on hyödynnetty tätä mallia. Luvun lopuksi esitellään tutkimusten keskeisimmät tulokset.
3.1. Aiempien tutkimusten esittely
Xxxxxx (1963) tarkasteli tutkimuksessaan yhdysvaltalaisten yritysten tilinpäätöksiä ja vertaili 15 eri tunnuslukua ennen leasingsopimusten taseaktivointia ja sen jälkeen. Otokseen saatiin valittua ainoastaan yksitoista yritystä, sillä vain ne antoivat tutkijan mukaan riittävät tiedot tilinpäätöksissään taseen ulkopuolisista leasingsopimuksis- taan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää auttaako leasingsopimusten taseakti- vointi taloudellisten tunnuslukujen merkityksellisyyden parantamisessa. Yhtiöt oli järjestetty paremmuusjärjestykseen tunnusluvuittain ennen leasingvastuiden ta- seaktivointia ja tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka tämä ranking muuttui taseakti- vointien jälkeen. Tärkeimpiä tunnuslukuja tutkimuksessa olivat current ratio, velan suhde omaan pääomaan (D/E-luku) ja velan suhde koko yrityksen pääomaan (debt to total liabilities).
Xxxxxx et al. (1991) toteavat tutkimuksessaan, että yhtiöt käyttävät merkittävästi enemmän tuotannontekijöitä tuottaakseen voittoa kuin, mitä taseesta voi päätellä ja yhtiöillä on myös todellisuudessa raportoitua enemmän velkaa suhteessa koko ta- seen pääomaan. He kehittivät mallin (constructive capitalization), jonka avulla he pystyvät arvioimaan taseen ulkopuolisten leasingsopimusten varoihin ja velkoihin aktivoitavia määriä. Tämän metodin avulla tutkijoiden mukaan pystytään tarkastele- maan yhtiöiden taloudellisia tunnuslukuja, niin kuin leasingsopimukset olisivat
aktivoitu taseeseen jo sopimusten alkamisajankohtana. Tutkimus keskittyy yhdys- valtalaisiin yhtiöihin ja otokseen on valittu seitsemältä toimialalta yhtiöparit eli yh- teensä 14 yhtiötä. Nämä parit olivat kooltaan yhtä suuria, mutta leasingvastuiden osalta ne erosivat selkeästi toisistaan. Otokseen valitut toimialat keskittyivät sellai- siin toimialoihin, joissa käytetään leasingrahoitusta keskimääräistä enemmän. Lea- singvastuiden taseaktivoinnin vaikutuksia tarkasteltiin kahden tunnusluvun osalta, jotka olivat kokonaispääoman tuottoprosentti (ROA) ja velan suhde omaan pää- omaan (D/E-luku).
Xxxxxx et al. (1997) kyseenalaistivat myöhemmin oman tutkimuksensa tuloksia uu- dessa tutkimuksessaan, sillä siinä ei oltu huomioitu lainkaan tulosvaikutuksia. Uu- demmassa tutkimuksessaan on otettu huomioon tarkemmin myös leasingsopimus- ten taseaktivoinnin vaikutuksia tuloslaskelmaan. Tutkimuksen kohdeyrityksenä on lentoyhtiö Southwest Airlines, jonka tilinpäätöslukuja muokataan aktivoimalla tasee- seen yhtiön taseen ulkopuoliset leasingvastuut. Lisäksi tutkimuksessa vertaillaan K- Mart yhtiön operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinnin vaikutuksia yhtiön tun- nuslukuihin vuosien 1994 ja 1995 välillä. Tutkimuksessa tehtiin myös tunnusluku- vertailu kahden elintarvikeyhtiön, Weis Marketsin ja National Convenience Storen välillä. Tunnuslukutarkasteluun valittiin liiketulos, liikevoitto, kokonaispääoman tuot- toprosentti (ROA) sekä oman pääoman tuottoprosentti (ROE).
Xxxxxxx et. al (1998) hyödynsivät Imhoffin et al (1991) kehittämää constructive capi- talization-mallia omassa tutkimuksessaan, joka kohdistui 232 brittiläiseen yhtiöön. Tutkijat muokkasivat mallia hieman, jotta se vastaisi paremmin Isossa-Britanniassa vallitsevia kirjanpito- ja verotuskäytäntöjä. Poiketen Imhoffin et al. (1991) tutkimuk- sesta, Beattie et al. (1998) arvioivat yhtiökohtaisesti vuokrasopimusten jäljellä ole- van ajan, käyttöomaisuuserän määrän suhteessa vuokrasopimusvelkaan sekä efektiivisen verokannan. Xxxxxx et al. (1991) olivat käyttäneet tutkimuksessaan kai- kille yhtiöille samoja arvoja. Xxxxxxxx et al. (1998) tutkimuksessa tarkasteltaviksi tun- nusluvuiksi valittiin yhdeksän eri tunnuslukua, joiden muutosta katsottiin leasingso- pimusten aktivoinnin jälkeen. Myös Goodacren (2003) tekemä tutkimus sijoittuu Iso-
Britanniaan ja tarkastelun kohteeksi on valittu vähittäiskauppayhtiöitä. Tutkimuksen otoksena on 102 yhtiötä ja aineistona käytetään aikavälin 1994-1999 tilinpäätöksiä. Tutkimuksessa tarkastellaan yhdeksää avaintunnuslukua, kuten pääoman tuottoas- teita (ROA, ROE) sekä pääomarakenteen tunnuslukuja.
Myös Xxxxxxx & Xxxxxxxx (2003) hyödyntävät tutkimuksessaan Imhoffin et al. (1991) kehittämää taseaktivointimallia operatiivisille vuokrasopimuksille. Bennettin & Bradburyn (2003) tutkimus sijoittuu Oseaniaan ja otokseen on valikoitunut 38 uu- siseelantilaista pörssiyhtiötä, joilla on operatiivisia vuokrasopimuksia. Yksi mielen- kiintoinen ero verrattuna yhdysvaltalaisiin tutkimuksiin oli se, että uusiseelantilaisten yritysten vuokrasopimusten jäljellä olevan ajan mediaani on noin 5 vuotta, kun taas yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa käytetty aika on ollut 15-20 vuotta. Tutkimuksessa tarkastellaan leasingsopimusten taseaktivoinnin vaikutusta vuoden 1995 tilinpää- töksien tunnuslukuihin, joista huomio kohdistuu erityisesti current ratioon, kokonais- pääoman tuottoprosenttiin (ROA) sekä rahoitusrakenteen tunnuslukuihin. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan analyytikoiden käyttämää metodia vuokrasopimusten taseeseen aktivoimiseksi.
Xxxxxxxxx et al. (2008) tutkimus toteutettiin 90 saksalaisen pörssiyrityksen otoksella. Tutkimusaineisto sijoittuu vuosien 2003 ja 2004 välille ja tutkimuksessa käytetään hyväksi lähtökohtaisesti Imhoffin et al. (1991) kehittämää mallia, mutta myös vertai- lukohtana Standard & Poor’s:n CreditStats-mallia. Taseen ulkopuolisten vuokraso- pimuksien taseaktivoinnin vaikutuksia tilinpäätöksiin on tutkittu myös kanadalaisten yhtiöiden osalta. Xxxxxxxx (2008) käyttää otoksenaan liikevaihdoltaan 100 suurinta pörssiyritystä Kanadassa vuosina 2002 ja 2003. Lopulliseen tutkimukseen näistä valikoitui 68, sillä kaikkien yhtiöiden osalta ei ollut saatavilla kaikkea tarpeellista in- formaatiota. Tunnusluvuiksi valittiin velan suhde koko pääomaan, current ratio, ko- konaispääoman tuottoprosentti, oman pääoman tuottoprosentti sekä osakekohtai- nen tulos (EPS).
Duke et al. (2009) tutkivat 366 yhdysvaltalaista yhtiötä S&P 500-indeksistä ja näiden yhtiöiden taseen ulkopuolisten leasingvastuiden aktivoinnin vaikutusta tilinpäätök- siin ja tunnuslukuihin. Tarkasteluun oli valittu viisi tunnuslukua, jotka olivat velan suhde omaan pääomaan (D/E-luku), Velan suhde koko pääomaan, kokonaispää- oman tuottoprosentti (ROA), koron ja vuokrakulujen suhdeluku ja current ratio. Branswijck et al. (2011) tutkivat operatiivisten leasingsopimusten taseaktivoinnin vaikutusta tilinpäätöksiin alankomaalaisten ja belgialaisten yhtiöiden osalta. Tutki- joiden otokseen valikoitui 128 yhtiötä Belgian ja 116 Alankomaiden pörsseistä.
Kaikille tutkimuksille, paitsi Xxxxxxxx (1963), yhteisenä kivijalkana on toiminut Im- hoffin et al. (1991) kehittämä taseen ulkopuolisten operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivointimalli. Toisaalta tutkimuskohtaisia eroja mallin hyödyntämisestä löytyy kaikista tutkimuksista. Esimerkiksi Xxxxxxxx (2008) arvioi yrityskohtaisesti käytettä- vän korkokannan, leasingsopimusten jäljellä olevan ajan ja efektiivisen verokannan, kuten myös Xxxxxxx & Xxxxxxxx (2003) ja Xxxxxxx et al. (1998). Tutkimukset ovat myös jakautuneet ajallisesti hyvin pitkälle jaksolle. Ensimmäisen tässä kirjallisuus- katsauksessa käsitellyn tutkimuksen (Nelson 1963) ja tuoreimman (Branswijck et al. 2011) tutkimuksen välissä on kulunut lähes 50 vuotta. Lisäksi tutkimukset kohdistu- vat moneen eri maantieteelliseen alueeseen, joissa on vallinnut tai vallitsee eri kir- janpitokäytännöt. Lisäksi otoskoko vaihtelee tutkimusten välillä suuresti. Esimerkiksi Xxxxxx et al. (1997) käyttävät tutkimuksessaan ainoastaan neljää yhtiötä, kun taas Duken et al. (2009) otos koostuu 366 yhtiöstä. Tutkimusten välillä on myös eroja otokseen valittujen yhtiöiden valintatavasta. Beattie et. al (1998) ja Xxxxxxxx (2008) ovat käytännössä ainoita tutkimuksia, joihin yhtiöt olivat valittu sattumanvaraisesti. Toki edellä mainituissakin on ollut kriteerinä maantieteellinen alue. Näillä tekijöillä voidaan nähdä olevan potentiaalisesti merkittävä vaikutus tulosten vertailukelpoi- suuteen varsinkin eri tutkimusten tulosten välillä.
3.2. Operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivointimalli
Xxxxxx et al. (1991) kehittivät tutkimustansa varten mallin, (Constructive Capitaliza- tion) jonka avulla he pystyvät arvioimaan taseen ulkopuolisten leasingsopimusten varoihin ja velkoihin aktivoitavia määriä. Tämän metodin avulla heidän mukaan pys- tytään tarkastelemaan yhtiöiden taloudellisia tunnuslukuja, niin kuin leasingsopi- mukset olisivat aktivoitu taseeseen jo sopimusten alkamisajankohtana. Koska kaik- kea tarvittavaa informaatiota yhtiöiden vuokrasopimuksista ei ole usein saatavilla, on tehtävä tiettyjä oletuksia ja arvioita tilinpäätöksessä annettujen tietojen perus- teella. Seuraavissa kappaleissa esitellään vaiheittain Imhoffin et al. (1991;1997) ke- hittämä malli.
Vuokrasopimusvelan arvioimiseksi tarvitaan erittely tulevien vähimmäisvuokrien ko- konaismäärästä ja niiden maksuaikataulusta (Xxxxxx et al. 1991). Nykyinen IAS 17- standardi vaatii vuokralle ottajia esittämään nämä tiedot operatiivista vuokrasopi- muksista tilinpäätöksen liitetiedoissa (IAS 17.35). Seuraavaksi vuokrasopimusvelan vähimmäisvuokrien kokonaismäärä on diskontattava sen nykyarvoon. Jotta vähim- mäisvuokrat saadaan arvostettua niiden nykyarvoon, on diskonttauskorosta ja lea- singsopimusten jäljellä oleva kestosta tehtävä arviot. Taseeseen aktivoitava vuok- rasopimusvelan määrä on diskonttauksen kautta saatu operatiivisten vuokrasopi- musten vähimmäisvuokrien nykyarvo. Kun vuokrasopimusvelan määrä on saatu ar- vioitua, arvioidaan sitä vastaava poistamatta oleva osuus käyttöoikeusomaisuus- erästä. (Xxxxxx et al. 1991)
Käytettävän diskonttokoron pitäisi olla yhtiön operatiivisten vuokrasopimusten sisäi- nen korkokanta (Xxxxxx et al 1997; IFRS 16.26). Xxxxxx et al. (1997) esittävät kaksi vaihtoehtoista tapaa arvioida tätä korkokantaa. Ensimmäinen tapa on arvioida yh- tiön rahoitusleasingsopimusten sisäistä korkoa annettujen liitetietojen avulla. Vä- hentämällä seuraavan tilikauden rahoitusleasing vähimmäisvuokrasta sen pää- oman lyhennyksen saadaan tilikauden korko-osuus. Tämä korko-osuus jaetaan vä- himmäisvuokrien nykyarvolla, jolloin tuloksena on arvio
rahoitusleasingsopimuskannan painotetusta keskimääräisestä sisäisestä korosta. Xxxxxx et al. (1997) arvioivat, että operatiivisten vuokrasopimusten korko on hieman rahoitusleasingsopimuksia korkeampi, sillä kohteen omistukseen liittyvät riskit jää- vät vuokralle antajalle. Toinen vaihtoehto arvioida diskonttokorkoa on tarkastella ko- rollisista veloista yhtiön korollisten velkojen ja korkokulujen suhdetta. Arvio yhtiön kaikkien velkojen painotetusta keskimääräisestä korkokannasta saadaan jakamalla korkokulut korollisten velkojen kirjanpitoarvolla.
Imhoffin et al. (1991;1997) mukaan tulevien vuokramaksujen duraation arvioiminen on hieman enemmän tulkinnanvaraista kuin sisäisen korkokannan arviointi. Opera- tiivisten vuokrasopimusten osalta liitetiedoissa on annettava niitä koskevat velvoit- teet alle vuoden, 1-5 vuoden ja yli 5 vuoden ajoilta. Tulevien kassavirtojen duraation arvioimisessa saattaa auttaa omaisuuserien taloudellisen vaikutusajan tietäminen, mutta tutkijat huomauttavat, että operatiiviset vuokrasopimukset sisältävät usein maa-alueiden ja rakenteiden vuokrausta yhdistettynä koneisiin ja kalustoon. Näiden kategorioiden taloudelliset vaikutusajat saattavat siis erota merkittävästi toisistaan, mikä tekee molempia näitä sisältävien vuokrasopimusten vuokramaksujen duraa- tion vaikeaksi arvioida. Xxxxxx et al. (1991) esittävät, että jakamalla viidennen vuo- den jälkeen maksettavaksi tulevat leasingvelvoitteet viidennen vuoden vähimmäis- vuokrien määrällä, saadaan arvio siitä, kuinka monta vuotta leasingmaksut jatkuisi- vat viidennen vuoden määräisinä. Tämä luku pyöristetään lähimpään täyteen vuo- teen. Tutkijat ehdottavat, että tähän lisätään vielä yksi tai kaksi vuotta, koska tyypil- lisesti vuosittaiset kassavirrat ovat laskevia. He havaitsivat myös, että lievät virheet viidennen vuoden jälkeisissä vuokrasopimusten duraatiossa eivät vaikuta olennai- sesti arvioon vähimmäisvuokrien nykyarvosta. Kun arviot vuokrasopimusten sisäi- sestä korosta ja niiden viidennen vuoden jälkeisten kassavirtojen duraatiosta on tehty, voidaan laskea vähimmäisvuokrien nykyarvo. Vähimmäisvuokrien nykyarvo on vuosittaisten diskontattujen kassavirtojen summa. Tutkijat arvioivat alle viiden prosentin virhemarginaalin tälle metodille.
Käyttöoikeusomaisuuserän arviointi riippuu vuokrasopimusvelan määrittämisessä käytetyistä kassavirtojen aikatauluista, sisäisestä korkokannasta sekä jäljellä ole- vasta leasingvelvoitteiden arvioidusta kestosta. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserän arviointi vaatii arvion vuokrasopimusten painotetusta keskimääräisestä kokonais- vuokra-ajasta ja oletetusta poistomenetelmästä. Tutkijoiden mukaan useimmille pit- käaikaisille varoille käytetään tasapoistoja, joten vuokrasopimusten painotetun kes- kimääräisen kokonaisvuokra-ajan arviointi on tässä avainasemassa. Koska käyttö- oikeusomaisuuserän arvioimiseen liittyy enemmän epävarmuutta kuin vuokrasopi- musvelan arviointiin, saattaa virhemarginaali ylittää 5 prosenttia. Heidän mukaan virhemarginaali säilyy kuitenkin hyvin todennäköisesti kohtuullisena ja arviointia voi- daan pitää suhteellisen luotettavana. (Xxxxxx et al. 1991) Käyttöoikeusomaisuus- erän arvioitu osuus vuokrasopimusvelasta saadaan kertomalla jäljellä olevan vuokra-ajan ja alkuperäisen vuokra-ajan suhde alkuperäisen vuokra-ajan annuiteet- titekijän ja jäljellä olevan vuokra-ajan välisellä suhteella. Annuiteettitekijät saadaan laskemalla yksittäisten vuosien annuiteettitekijät yhteen. Laskutoimituksen tulok- sena syntyy siis käyttöoikeusomaisuuserän prosentuaalinen osuus vähimmäisvuok- rien nykyarvosta.
Xxxxxx et al. (1991) käyttävät kolmea oletusta käyttöoikeusomaisuuserän arvioin- nissa. Ensimmäisenä on, että kaikille omaisuuserille käytetään tasapoistomenetel- mää. Toiseksi vuokrasopimuksen alkamisajankohtana taseeseen aktivoitava vuok- rasopimusvelka ja käyttöoikeusomaisuuserä vastaavat 100 prosenttia vähimmäis- vuokrien nykyarvosta. Kolmas oletus on, että viimeisen vuokraerän jälkeen sekä vuokrasopimusvelka että käyttöoikeusomaisuuserä ovat nolla. Tutkijoiden mallin mukaan käyttöoikeusomaisuuserä on aina alle 100 prosenttia vuokrasopimusve- lasta, sillä ensimmäisen maksetun vuokraerän jälkeen vuokrasopimusvelka lyhenee leasingsopimusten alkuvaiheessa hitaammin kuin käyttöoikeusomaisuuserää pois- tetaan. Kuviossa neljä on havainnollistettu käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokraso- pimusvelan elinkaarta taseessa.
Kuvio 4 Vuokrasopimusvelka ja käyttöoikeusomaisuuserä taseessa (Xxxxxx et al. 1991)
Kuten kuviosta neljä voidaan havaita, vuokrasopimusvelka vähenee taseesta sel- keästi hitaammin vuokrasopimuksen alkuvaiheessa. Käyttöoikeusomaisuuserää taas poistetaan ajan kuluessa tasaisesti. Vuokrasopimusajanjakson loppua kohden vuokrasopimusvelka alkaa vähenemään taseesta kiihtyvällä tahdilla. Tämä johtuu siitä, että alkuvaiheessa vuokrasopimusmaksun korko-osuus on korkeampi ja näin ollen pääoman lyhennys pienempi. Korko-osuus pienenee vuosi vuodelta ja tällöin pääoman lyhennys vastaavasti kasvaa. Kuviossa neljä vuokrasopimuksen päätty- misajankohtana sekä käyttöoikeusomaisuuserä että vuokrasopimusvelka on koko- naan poistunut taseesta.
Käyttöomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan määrien eroista johtuen taseen velko- jen puolelle pitää tehdä oikaisuja verovelkoihin sekä kertyneisiin voittovaroihin. Ve- rovelat saadaan kertomalla vuokrasopimusvelan ja käyttöoikeusomaisuuserän ero- tus efektiivisellä verokannalla. Vastaavasti kertyneisiin voittovaroihin tehtävä oikaisu saadaan kertomalla tuo sama erotus 1-efektiivisen verokannan erotuksella. Loppu- tuloksena saadaan oikaistua taseen molemmat puolet täsmäämään keskenään. (Xxxxxx et al. 1991;1997)
Kuten edellä jo havaittiin kuviossa neljä, käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopi- musvelka vähenevät taseesta eri tahdilla. Tämä johtaa siihen, että myös tulosvaiku- tus täytyy huomioida, kun operatiiviset vuokrasopimukset aktivoidaan taseeseen. Xxxxxx et al. (1991;1997) havaitsivat, että tulosvaikutuksen suuruus riippuu siitä, kuinka paljon vuokrasopimusajanjaksosta ollaan arvioitu kuluneen. Kuviossa viisi on kuvailtu operatiivisten vuokrasopimusten ja rahoitusleasingsopimusten välistä kuluvaikutusta.
Poisto käyttö-
oikeus-omai- suus-erästä
Kuvio 5 Tilikauden kulut operatiivinen vuokra- vs. rahoitusleasingsopimus (Xxxxxx et al. 1991)
Kuviosta viisi nähdään, että vuokrasopimusajanjakson alussa poistot ja korkokulut ylittävät vuokramaksun suuruuden, jolloin tulos on pienempi kuin silloin, kun opera- tiivisesta vuokrasopimuksesta kirjattaisiin vain vuokrasopimusmaksun mukainen ta- saeräkulu. Toisaalta tutkijat tekivät huomion, että silloin, kun käyttöoikeusomaisuus- erän ja vuokrasopimusvelan ero on suurimmillaan, poistojen ja korkokulun määrä on yhtä suuri kuin vuokramaksu. Tämän jälkeen vuokramaksut ovat suurempia kuin tuloslaskelmassa näkyvät poistot ja korkokulut, jolloin tulos olisi parempi kuin nykyi- sen vuokrasopimusten tilinpäätöskäytännön mukainen tulos. (Xxxxxx et al. 1991)
Tilikauden nettotulokseen tehtävä oikaisu saadaan laskettua siten, että nettotulok- seen lisätään ensin operatiivisen vuokrasopimuksen verovaikutus. Tämä saadaan kertomalla vuokramaksut 1-efektiivisellä verokannalla. Tämän jälkeen vähennetään verojen jälkeinen poistokulu. Lopuksi vähennetään vielä verojen jälkeinen korkokulu ja lopputuloksena on nettotulos kuin kyseessä olisi ollut rahoitusleasingsopimus. (Xxxxxx et al. 1997)
Tiivistettynä Xxxxxxxx et al. (1991;1997) operatiivisten vuokrasopimusten taseakti- vointimalli voidaan esittää neljässä vaiheessa. Ensimmäiseksi on arvioitava tasee- seen aktivoitava vuokrasopimusvelka. Tämän jälkeen on arvioitava käyttöoikeus- omaisuuserän suhteellinen osuus vuokrasopimusvelasta, joka riippuu arvioidusta vuokrasopimusten jäljellä olevasta ajasta. Kolmanneksi on tehtävä oikaisut taseen velkojen puolelle verovelkoihin sekä kertyneisiin voittovaroihin. Viimeisessä vai- heessa tehdään oikaisut tilikauden nettotulokseen, jonka jälkeen voidaan alkaa tar- kastelemaan operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinnin vaikutuksia tilinpää- töksiin ja tunnuslukuihin.
3.3. Taloudelliset tunnusluvut
Taloudellisia tunnuslukuja on hyödynnetty jo pitkään ja ne ovat hyödyllinen työkalu sekä yhteisön sisäisille että ulkoisille sidosryhmille. (Altman 1968) Ulkoisesti monet sidosryhmät, kuten esimerkiksi sijoittajat sekä pankit ja rahoituslaitokset käyttävät niitä arvioidakseen yhteisöjen taloudellista tilaa, luottokelpoisuutta ja ennustaak- seen niiden tulevaisuuden taloudellisia muuttujia taseessa ja tuloslaskelmassa. Tunnusluvut antavat mahdollisuuden verrata eri yhteisöjä suhteellisten lukujen pe- rusteella absoluuttisten sijasta (Xxxxxx 1987). Rapachin & Woharin (2005) mukaan tilinpäätökset eivät anna objektiivista kuvaa yhtiöiden taloudellisesta tilasta ja, siksi taloudelliset tunnusluvut ovat tärkeä työkalu yhtiön analysointiin ja sen suorituksen mittaamiseen. Sijoittajat pystyvät vertailemaan julkisesti noteerattujen yhtiöiden
taloudellista tilaa ja saamaan informaatiota sijoituspäätöksien tueksi tunnuslukujen avulla (Xxxxx, Xxxxxxxxx & Xxxxxx 1997).
Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltavissa tutkimuksissa on hyödynnetty taloudellisia tunnuslukuja kuvailemaan operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinnin vaiku- tuksia yhtiöiden taloudelliseen tilaan. Tutkimuksissa käytetään monipuolisesti muun muassa kannattavuuden, velkaantuneisuuden ja maksuvalmiuden tunnuslukuja. Xxxxxx (1999) toteaa, että erityisesti kannattavuuden tunnusluvut ovat oleellisia si- joittajien määrittäessä yhtiöiden arvoa. Velkaantuneisuuden tunnuslukujen nousu viittaa yhteisön korkeammasta taloudellisesta riskistä ja saattaa vaikuttaa yhteisön mahdollisuuksiin saada rahoitusta. Kannattavuuden tunnusluvuista erityisesti koko- naispääomantuottoa (ROA) on käytetty kirjallisuuskatsauksessa käsiteltävissä tut- kimuksissa. Lisäksi velkaantuneisuutta kuvaavia suhdelukuja, joita tutkimuksissa on käytetty, ovat velkaantumisaste (D/E-luku) ja velkojen suhde kokonaispääomaan.
3.4. Aiempien tutkimusten keskeisimmät tulokset
Kaikissa kirjallisuuskatsauksessa käsitellyissä tutkimuksissa päädyttiin pääasiassa samankaltaisiin tuloksiin. Tulosten mukaan yhtiöiden taseen loppusumma ja velko- jen määrä kasvavat merkittävästi operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinnin seurauksena. Tällöin on myös selvää, että taseesta laskettaviin tunnuslukuihin tuli selkeitä muutoksia. Tutkimuksissa havaittiin merkittävät negatiiviset vaikutukset net- tovelkaantumisasteeseen (D/E-luku) sekä maksuvalmiuteen (current ratio). Toi- saalta kokonaispääoman tuottoprosentin (ROA) osalta tutkijat saivat ristiriitaisia tu- loksia. Esimerkiksi Xxxxxx et al. (1991) sekä Bennett & Xxxxxxxx (2003) havaitsivat negatiivisen vaikutuksen ROA-luvussa, kun taas Imhoffin et al (1997) tulosten mu- kaan ROA kehittyi molempiin suuntiin kohdeyrityksissä. Toisaalta Xxxxxxx et al. (2008) ja Branswijck et al. (2011) eivät havainneet merkittäviä muutoksia tunnuslu- vun osalta. Erot tutkimusten välillä saattavat selittyä osaltaan sillä, että kaikissa tut- kimuksissa muokattiin hieman Imhoffin et al. (1991) kehittämää operatiivisten vuok- rasopimusten taseaktivointimallia. Lisäksi maantieteellisten alueiden käytännöt,
kuten vuokrasopimusten luokittelu on yksi mahdollinen tekijä tutkimusten välisiin eroihin (Branswijck et al. 2011). Yhteisenä tekijänä tutkimusten välillä oli myös se, että ne todistivat tarpeen operatiivisten vuokrasopimusten tilinpäätöskäytännöiden muuttamiselle. Taseen ulkopuolisten leasingvastuiden aktivointi johti vertailukelpoi- sempaan ja luotettavampaan informaatioon yhtiöiden taloudellisesta asemasta, pääomarakenteesta ja likviditeetistä.
Nelsonin (1963) tutkimuksessa yhtiöt asetettiin paremmuusjärjestykseen tunnuslu- vuittain. Tulokset osoittavat taseen ulkopuolisilla leasingvastuilla olevan merkittävä vaikutus yhtiöiden taseiden loppusummaan, velan suhteeseen omasta ja koko pää- omasta sekä maksuvalmiuteen. Tutkimuksessa vertailtiin 15 tunnuslukua ennen ja jälkeen leasingsopimusten taseaktivoinnin. Tuloksien perusteella niiden yhtiöiden, joilla oli suhteellisesti enemmän leasingvastuita, tunnuslukujen muutokset olivat merkittävämpiä. Yritys A:lla oli eniten leasingrahoituksia ja sen sijoitus tippuikin 12 tunnusluvun osalta. Yritys A:n velan suhde omaan pääomaan nousi 55 prosentista lähes 220 prosenttiin ja velan suhde kokonaispääomaan 35,5 prosentista liki 69 pro- senttia. Current ratio laski lähes yhdellä 2,78:sta 1,85:en. Vastaavasti vähiten lea- singrahoitusta käyttäneen yrityksen K:n tunnuslukuihin leasingsopimusten taseakti- voinnilla oli vain pieni vaikutus. Sen sijoitus nousi kuitenkin kymmenen tunnusluvun osalta. Kokonaisuutena leasingsopimusten taseeseen aktivoinnin jälkeen yritysten sijoitukset muuttuivat kahden tai useamman tunnusluvun osalta 56 prosentissa ta- pauksista. Yleisesti tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että leasingvastui- den taseaktivointi parantaa tunnuslukujen merkityksellisyyttä eli ne kuvaavat parem- min yhtiöiden kykyä suoriutua veloistaan ja niiden rahoitusrakennetta.
Xxxxxxxx (1963) tapaan myös Xxxxxx et al. (1991) huomasivat leasingvastuiden ta- seaktivoinnin vaikutuksen yhtiöiden tilinpäätöksiin ja tunnuslukuihin olevan merkit- tävä. Tutkimuksessa vertailtiin seitsemältä toimialalta yrityspareja ja niiden tunnus- lukuja. Yritysparit olivat liiketoiminnan laajuudella mitattuna samaa suurusluokkaa, mutta leasingrahoituksen käyttöaste oli eri luokkaa. Tutkimuksessa käsiteltiin aino- astaan kahta tunnuslukua, jotka olivat kokonaispääoman tuottoaste (ROA) ja velan
suhdetta omaan pääomaan (D/E-luku). Korkean leasingasteen yhtiöiden osalta ROA laski 34 prosenttia, kun taas matalan leasingasteen yhtiöissä lasku oli vain 10 prosenttia. Vielä merkittävämpi muutos ja selkeämpi ero syntyi D/E-luvulla mitat- tuna. Niiden yhtiöiden, joilla oli suhteellisesti vähemmän leasingvastuita D/E-luku nousi keskimäärin 47 prosenttia ja vastaavasti enemmän leasingrahoitusta käyttä- vien yhtiöiden jopa 191 prosenttia. Tutkijat totesivat vuokrasopimusvastuiden ta- seaktivoinnin vaikutuksen vaihtelevan sekä toimialojen sisällä että niiden välillä. Myöhemmin Xxxxxx et al. (1997) kritisoivat aikaisempaa tutkimustaan, sillä siinä yh- tenä oletuksena käytettiin, että taseaktivoinnin tulosvaikutus on nolla. Myöhem- mässä tutkimuksessa käsiteltiin tarkemmin taseaktivoinnin vaikutusta tulokseen. Tutkimustulokset osoittivat, että Southwest Airlinesin oman pääoman tuotto (ROE) ja ROA laskivat, mutta vertailun vuoksi ROA ei laskenut yhtä voimakkaasti kuin, mitä se olisi laskenut Xxxxxx et al (1991) mallin mukaan. ROE-luvun osalta tulosvaikutuk- sen poissulkeminen olisi nostanut tunnuslukua, mutta Xxxxxxxx et al. (1997) mallin mukainen taseaktivoinnin aiheuttama negatiivinen tulosvaikutus laski tunnuslukua alkuperäisestä.
Xxxxxx et al. (1997) vertailivat operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinnin vai- kutusta myös K-Xxxxxx XXX- ja ROE-lukuja vuosien 1994 ja 1995 välillä. Ennen taseaktivointia vuoden 1995 tunnusluvut näyttivät selkeästi heikommilta kuin, mitä ne olivat olleet vuonna 1994. Taseaktivointien jälkeen erot kuitenkin supistuivat sel- keästi. Vuoden 1995 ROE-luku oli noussut 4,29 prosentista 5,99 prosenttiin, kun taas vastaavasti vuoden 1994 luku oli laskenut 7,06 prosentista 5,51 prosenttiin. Tulosten mukaan taseaktivointi käänsi siis 39 prosentin laskun tunnusluvussa 9 pro- sentin kasvuksi edellisvuoteen verrattuna. Myös ROA-luvun osalta tilanne muuttui 35 prosentin laskusta vain 6 prosentin laskuun. Leasingsopimusten taseaktivointi kasvatti liikevoittoa, mutta tutkimuksessa havaittiin nettotuloksen laskevan taseakti- voinnin vaikutuksesta. Tutkijoiden tekivät havainnon, että taseaktivoinnin vaikutus nettotulokseen on negatiivinen, kun alle kaksi kolmasosaa vuokrasopimuksien pai- notetusta keski-iästä on erääntynyt. Tutkijoiden mukaan useimmiten tilanne on tämä eli odotusarvona on, että yhtiön nettotulos laskee operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinnin seurauksena.
Xxxxxxx et al. (1998) havaitsivat tutkimuksessaan, että taseen ulkopuoliset leasing- vastuut muodostivat kohdeyritysten pitkäaikaisesta velasta 39 prosenttia ja koko- naispääomasta 6 prosenttia. Tutkimuksessa tarkasteltiin yhdeksää tunnuslukua, joista kuuteen oli tulosten mukaan merkittävä vaikutus taseen ulkopuolisten leasing- vastuiden taseaktivoinnilla. Nämä tunnusluvut, joihin havaittiin merkittäviä vaikutuk- sia, olivat liikevoittoprosentti, kokonaispääoman tuotto (ROA), pääoman kiertono- peus ja kaikki kolme tutkimuksessa käytettyä gearing-lukua. Gearing-luvuista netto- velkaantumisaste (Net debt to equity ratio) kasvoi kohdeyrityksissä jopa 260 pro- senttia. Toimialojen välisessä tarkastelussa tulosten mukaan palvelusektorin yritys- ten tunnusluvut muuttuivat eniten, mikä johtui korkeasta operatiivisten vuokrasopi- musten määrästä. Goodacren (2003) tutkimuksesta selvisi, että vähittäiskaupan yri- tyksien keskuudessa leasing on erittäin keskeinen rahoituksen lähde. Taseen ulko- puoliset vuokrasopimukset muodostivat jopa 28 prosenttia raportoidusta kokonais- pääomasta. Myös Goodacre (2003) havaitsi tutkimuksessaan operatiivisten vuokra- sopimusten taseaktivoinnin merkittävän vaikutuksen tunnuslukuihin. Voimakkaim- mat muutokset tapahtuivat nettovelkaantumisasteeseen (D/E-luku), liikevoittopro- senttiin, ROA- ja ROE-lukuihin sekä pääoman kiertonopeuteen. Tutkijan mukaan yhtiöt saattavat jopa tarkoituksella yrittää minimoida leasingrahoitusten vaikutusta tunnuslukuihin suosimalla lyhyitä ja joustavia vuokrasopimuksia.
Myös Xxxxxxx & Bradbury (2003) havaitsivat uusiseelantilaisten yhtiöiden osalta ta- seen ulkopuolisten vuokrasopimusten merkittävän vaikutuksen velkojen kokonais- määrään ja taloudellisiin tunnuslukuihin. Tulosten mukaan yhtiöiden velkaantumis- asteet nousevat merkittävästi, kun taas maksuvalmius ja kannattavuus laskevat. Yhtiöiden keskimääräinen velkojen kasvu oli 23% ja kokonaispääoma kasvoi keski- määrin 9 prosenttia. ROA laski keskimäärin noin prosenttiyksiköllä ja current ratio laski lähes 15 prosenttia. Xxxxxxxxx & Bradburyn (2003) mukaan analyytikoiden käyttämät metodit leasingvastuiden taseaktivointiin johtavat käyttöoikeusomaisuus- erän ja vuokrasopimusvelan yliarvostukseen. Tutkijoiden mukaan tämä menetelmä saattaa johtaa vääriin johtopäätöksiin. Xxxxxxxxxx (2008) tutkimustulokset osoittivat myös operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinnin merkittävän vaikutuksen
kanadalaisten yhtiöiden velkaantumisasteeseen ja velan suhteeseen kokonaispää- omasta sekä maksuvalmiuden (current ratio) heikentymiseen kaikilla toimialoilla. Kannattavuuden luvuissa negatiivinen vaikutus oli merkittävä vain osalla toimi- aloista, kuten kaupan-, öljy ja kaasu- sekä finanssialalla. Fülbier et al. (2008) havait- sivat leasingvastuiden taseaktivoinnin vaikutusten kohdistuvan voimakkaasti ta- seperustaisiin tunnuslukuihin, kuten velkaantumisasteeseen ja maksuvalmiuteen. Toisaalta kannattavuuden tunnuslukuihin (ROA) ja markkinakertoimille (P/E-luku) vaikutukset olivat vähäisiä. Toimialojen välisessä vertailussa havaittiin, että suurim- mat vaikutukset olivat vähittäiskaupan ja muodin aloilla. Tutkijoiden toisen käyttä- män metodin (CreditStats) tulokset eivät antaneet poikkeavia tuloksia.
Duke et al. (2009) esittivät, kuinka yhtiöt voivat piilottaa velkojaan operatiivisten vuokrasopimusten avulla miljardien dollarien edestä taseen ulkopuolelle ja tätä kautta näyttämään parempia tunnuslukuja. Tulosten mukaan tutkimuksen kohdeyri- tyksissä oli keskimäärin taseen ulkopuolista velkaa yli 580 miljoonaa dollaria, joka vastaa yli 11 prosenttia raportoidusta velkojen määrästä. 91 eniten leasingrahoi- tusta käyttäneiden yhtiön osalta vastaavat luvut olivat keskimäärin yli miljardi dolla- ria ja 34 prosenttia veloista. Tutkijat havaitsivat merkittäviä negatiivisia vaikutuksia velkaantumisasteeseen, maksuvalmiuteen sekä kannattavuuden tunnuslukuihin. 215 yhtiöllä 366 yhtiön otoksesta havaittiin negatiivisia tulosvaikutuksia. Tutkijat ar- vioivat, että näiden yhtiöiden keskimääräinen nettotulos oli 3,6% korkeampi kuin operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinnin jälkeen. Lisäksi 91 eniten taseen ulkopuolista käyttävien yhtiöiden osalta kertyneet voittovarat olivat yli 7 prosenttia korkeammat ennen niiden aktivointia taseeseen. Branswijckin et al. (2011) tulosten mukaan belgialaisten ja alankomaalaisten yhtiöiden velkaantumisaste ja current ra- tio muuttuivat merkittävästi taseen ulkopuolisten leasingvastuiden aktivoinnin seu- rauksena. Toisaalta ROA-luku pysyi muuttumattomana keskimäärin 9 prosentissa. Toimialojen välisessä vertailussa havaittiin selkeitä eroja. Etenkin valmistavien teol- lisuusalojen, vähittäiskaupan ja kuljetusalan yhtiöihin vaikutukset olivat merkittä- vämpiä. Tulosten mukaan vaikutukset alankomaalaisiin yhtiöihin olivat suuremmat kuin belgialaisiin. Tätä tulosta perusteltiin kansallisilla eroilla leasingsopimusten luo- kittelussa.
4. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN
Tässä luvussa esitellään tutkimuksessa hyödynnetty tutkimusmenetelmä sekä siinä käytetty aineisto. Lisäksi luvussa kuvaillaan tutkimuksen toteutustapaa ja perehdy- tään tarkemmin kohdeyhteisöihin. Luvussa kuvaillaan tutkimuksessa tehdyt arviot yhteisökohtaisista laskennallisista tekijöistä sekä esitellään tutkimuksessa käytetyt tunnusluvut.
4.1. Tutkimusmenetelmä- ja aineisto ja toteutus
Tämä tutkimus on toteutettu hyödyntäen laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta. Kvalitatiivinen tutkimus keskittyy tyypillisesti vain pieneen määrään tutkittavia ta- pauksia, joita pyritään analysoimaan kokonaisvaltaisesti Eskola & Suoranta 1998). Laadullinen tutkimus on sopiva valinta tutkimusmenetelmä juuri tähän tutkimuk- seen, sillä kohteena on kolme saman toimialan yhteisöä. Näistä kolmesta yhteisöstä pyritään saamaan tutkimuksen kannalta mahdollisimman syvällistä informaatiota ta- seen ulkopuolisista vuokrasopimuksista ja niiden taseaktivoinnin vaikutuksista tilin- päätöksiin. Tutkimus voidaan nähdä tapaustutkimuksena, jossa on kolme tapausta. Luonteeltaan tapaustutkimukseen kuuluu tutkittavan tapauksen syvällinen ymmär- täminen ja siitä pyritään kokoamaan monipuolisesti ja eri tavoin informaatiota (Met- sämuuronen 2008). Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran (2008) mukaan tapaustut- kimus tuottaa yksityiskohtaista tietoa yksittäisestä tapauksesta tai pienestä joukosta tapauksia. Tutkimuksen aineistona on käytetty kohdeyhteisöjen vuoden 2017 tilin- päätöksiä ja niiden liitetietoja. Ainestoa voidaan kuvailla sekundääriaineistoksi, joka on yksi laadullisessa tutkimuksessa hyödynnetyistä aineistonkeruumenetelmistä. Sekundääriaineiston avulla pystytään vertailemaan teemoja keskenään (Eskola & Suoranta 1998).
Tutkimus on toteutettu perehtymällä ensin kohdeyhteisöihin ja niiden tilinpäätöksiin. Tilinpäätösten liitetiedoista kävi ilmi, että lentoyhtiöillä on merkittävä määrä taseen ulkopuolisia operatiivisia vuokrasopimuksia ja, siksi IFRS 16-standardiuudistuksella
tulee olemaan huomattava vaikutus kohdeyhteisöjen tilinpäätöksiin ja taloudellisiin tunnuslukuihin. Norwegian julkaisee tilinpäätöksensä Norjan kruununmääräisinä (NOK), joten tarvittavien erien luvut muunnettiin euroiksi käyttämällä Euroopan Kes- kuspankin julkaisemaa tilinpäätöspäivän NOK-EUR-kurssia. NOK-EUR-kurssi oli vuoden 2017 viimeisenä noteerauspäivänä 1 NOK= 0,1016 EUR (ECB 2018). Nor- wegianin tilinpäätösluvut olivat tuhansissa Norjan kruunuissa, joten ne kerrottiin 0,1016:lla ja jaettiin tuhannella, jotta saatiin luvut miljooniksi euroiksi. Lisäksi Air France-KLM Group on esittänyt lentokalustonsa operatiivisten vuokrasopimusten vähimmäisvuokrat USD-määräisinä. Myös nämä vuokrat muunnettiin euromääräi- siksi kertomalla ne tilinpäätöshetken EUR-USD-kurssilla, joka oli 1 EUR= 1,1993 USD (ECB 2018b).
Operatiivisten vuokrasopimusten vähimmäisvuokrien aktivointi taseeseen suoritet- tiin soveltamalla luvussa 3.2 kuvattua Imhoffin et al. (1991;1997) kehittämää mallia. Kaikessa laskennassa käytettiin apuna Microsoft Excel-taulukkolaskentaohjelmaa. Kohdeyhteisöjen vähimmäisvuokrat arvostettiin nykyarvoon diskonttaamalla vuosit- taiset kassavirrat ja laskemalla nämä yhteen. Diskonttokorot määriteltiin yhteisökoh- taisesti, kuten myös ne vuosittaiset vähimmäisvuokrat, joiden jakautumista eri vuo- sille ei ollut eritelty yhteisöjen liitetiedoissa. Lisäksi vuokrasopimusten jäljellä ole- vasta ajasta tehtiin arvio. Vuokrasopimusten keskimääräisestä kestosta tehtiin arvio liitetiedoista saadun informaation perusteella ja efektiivinen verokanta laskettiin yh- tiöittäin viimeisen kahden tilikauden keskiarvona. Edellä mainituista yhtiökohtaisista tekijöistä keskimääräisten vuokra-aikojen, diskonttokoron ja efektiivisen verokannan arvioiminen esitetään tarkemmin luvussa 4.4. Vuokrasopimusten jäljellä olevan ajan ja vuokraerien vuosittaisten erien määrät on kuvailtu luvussa 5.1 vuokrasopimusve- lan määrittämisen yhteydessä.
Taseeseen aktivoitavat vuokrasopimusvelat ovat vuosittaisten vähimmäisvuokrien nykyarvojen summa. Käyttöoikeusomaisuuserän osuus vuokrasopimusvelasta las- kettiin kertomalla jäljellä olevan ja keskimääräisen vuokra-ajan suhde keskimääräi- sen vuokra-ajan ja jäljellä olevan vuokra-ajan annuiteettitekijöiden suhteella. Xxxxx
taseeseen aktivoitavat varat ja velat ovat tässä vaiheessa erisuuruisia, on omaan pääomaan ja vieraaseen pääomaan tehty oikaisuja. Nämä oikaisut kuvastavat men- neiden tilikausien kumulatiivisia tulosvaikutuksia ja verovaikutuksia. Kun kaikki edel- tävät vaiheet oli suoritettu, siirryttiin itse operatiivisten vuokrasopimusten käyttöoi- keusomaisuuserien ja vuokrasopimusvelkojen sekä oikaisujen taseaktivointiin. Ti- linpäätökseen tehtiin myös tuloslaskelmaoikaisut. Tuloksen muodostumisessa otet- tiin huomioon leasingmaksujen lisäys ja poistojen sekä korkokulujen vähennys tu- loksesta. Myös verovaikutus otettiin huomioon. Edellä mainitut vaiheet ovat esitetty yksityiskohtaisemmin viidennessä luvussa.
4.2. Kohdeyhteisöjen valinnat
Tutkimuksen kohteiksi valikoitui kolme eurooppalaista lentoyhtiötä, jotka ovat Finn- air, Norwegian ja Air France-KLM Group. Kohdeyhteisöt ovat kaikki samalta toimi- alalta, sillä tutkimuksessa pyritään vertailemaan näiden yhteisöjen operatiivisten vuokrasopimusten hyödyntämistä liiketoiminnassaan. Kaikki kolme yhtiötä ovat lii- ketoiminnan laajuudella mitattuna erisuuruisia. Kokoluokaltaan Finnair on yhtei- söistä pienin ja Air France-KLM Group suurin. Yhtiöt on valittu tarkoituksenmukai- sesti, jotta voidaan vertailla suhteellisesti eri kokoluokan yhteisöjä ja niiden operatii- visten vuokrasopimusten taseaktivoinnin vaikutuksia tilinpäätöksiin ja niistä lasket- taviin tunnuslukuihin.
4.2.1 Finnair Oyj
Finnair perustettiin vuonna 1923 ja oli alkuperäiseltä nimeltään Aero. Vasta vuonna 1968 yhtiön nimi muutettiin nykyiseksi Finnairiksi, vaikka markkinoinnissa sitä käy- tettiin jo vuodesta 1953 alkaen. (Finnair 2018b) Nykyisin yhtiö keskittyy pääasiassa Aasian ja Euroopan väliseen matkustaja- ja rahtiliikenteeseen, mutta kohteita on myös Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Finnairin liikevaihto oli vuonna 2017 yli 2,5 mil- jardia euroa ja se työllisti vuoden lopussa lähes 6000 henkilöä. Vaikka yhtiö on jul- kisesti noteerattu Helsingin pörssissä, on Suomen valtio sen suurin
osakkeenomistaja yli 55%:n omistusosuudella (Finnair 2018c). Finnairin laivastoon kuuluu yli 70 lentokonetta, joista 40 on yhtiön omistamia, 7 rahoitusleasingsopimuk- silla ja 32 operatiivisilla vuokrasopimuksilla vuokrattuja. Lentokaluston operatiivisten vuokrasopimusten vähimmäisvuokrien määrä oli vuonna 2017 lähes 1,2 miljardia euroa. Yhtiön taseen loppusumma oli vuonna 2017 noin 2,9 miljardia euroa (Finnair 2018a).
4.2.2 Norwegian
Norwegian on nykyisin maailman viidenneksi suurin halpalentoyhtiö. Yhtiö perustet- tiin 1993, mutta halpojen lentojen strategia aloitettiin vasta vuonna 2002. Norwegian tarjoaa lentoja yli 150 kohteeseen ympäri maailmaa ja tilikaudella 2017 yhtiön len- toja käytti yli 33 miljoonaa matkustajaa. (Norwegian 2018b) Yhtiöllä oli vuoden 2017 lopussa 144 lentokonetta, joista 78 konetta on vuokrattu. Lentokoneiden operatiivi- sia vuokravastuita yhtiöllä oli lähes 3,9 miljardin euron edestä, mikä on lähes 88% taseen loppusummasta (Norwegian 2018a). Norwegianin liikevaihto oli vuonna 2017 noin 31 miljardia norjan kruunua, mikä tarkoittaa euroissa yli 3,1 miljoonaa euroa. Yhtiö on noteerattu Oslon pörssissä (Norwegian 2018a).
4.2.3 Air France-KLM Group
Air France-KLM Group syntyi, kun ranskalainen lentoyhtiö Air France ja alankomaa- lainen KLM päättivät yhdistää voimansa vuonna 2003. Molempien yhtiöiden juuret ovat kuitenkin 1910-20 luvuilta. Vuonna 2017 yhtiön lentoja käytti lähes 99 miljoonaa matkustajaa. Yhtiön laivastoon kuuluu 545 lentokonetta, joiden avulla se tarjoaa len- toja yli 300 kohteeseen. (Air France-KLM Group 2018b) Tilikauden 2017 lopussa yhtiöllä oli lentokaluston taseen ulkopuolisia vuokravastuita lähes 6 miljardin euron edestä (Air France-KLM Group 2018a). Air France-KLM Groupin liikevaihto oli tili- kaudella 2017 lähes 26 miljardia euroa ja yhtiö on noteerattu sekä Pariisin että Ams- terdamin pörsseissä (Air France-KLM Group 2018a).
4.3. Yhteisökohtaiset laskennalliset tekijät
Ennen kuin taseeseen aktivoitavien vuokrasopimusvelan ja käyttöoikeusomaisuus- erän määrä voidaan arvioida, pitää tehdä arviot yhteisöjen operatiivisten vuokraso- pimusten sisäisestä korkokannasta, efektiivisestä verokannasta sekä keskimääräi- sestä jäljellä olevasta ja kokonaisvuokra-ajasta. Arvio sisäisestä korosta on tehty kaikkien kohdeyhteisöjen osalta suhteuttamalla tilikauden aikaiset korkokulut korol- lisen vieraan pääoman kanssa. Kuten Xxxxxx. et al (1991;1997) olettivat, myös tässä tutkimuksessa tehdään oletus siitä, että operatiiviset vuokrasopimukset ovat riski- sempiä, jolloin niiden korko on keskimääräistä korkeampi. Saatuihin vieraan pää- oman keskimääräisiin korkokantoihin lisätään noin 1-prosenttiyksikköä. Efektiivinen verokanta on arvioitu keskiarvona kahden viimeisen tilikauden verokannoista.
Vuokrasopimusten keskimääräinen vuokra-aika on arvioitu liitetietojen perusteella annetuista vuokrasopimusten kestoista sekä rakennusten taloudellisten vaikutus- aikojen perusteella. Suurin osa vuokrasopimuksista koostuu lentokaluston vuok- rauksista, mutta myös mainittava osuus rakennusten vuokrauksesta. Norwegian (2018a) ilmoittaa tilinpäätöksessään, että valtaosa lentokalustosta on vuokrattu 12- vuotisilla vuokrasopimuksilla. Finnair ja Air France-KLM Group eivät ilmoita tilinpää- töksissään vuokrasopimusten kestoja, joten niiden osalta on oletettu myös, että suu- rin osa lentokaluston leasingsopimuksista ovat 12-vuotisia Oletuksien perustana on lisäksi yhtiöiden käyttämät taloudelliset vaikutusajat, jotka ovat lentokalustolla 10- 20 ja rakennuksilla 10-50 vuotta (Finnair 2018a;Norwegian 2018a;Air France-KLM Group 2018a). Täten kaikkien yhtiöiden osalta keskimääräinen vuokrasopimusten kesto on arvioitu 15 vuoteen.
Finnairin rahoituskulut tilikaudella olivat 13,4 miljoonaa euroa ja korollista vierasta pääomaa oli 718,6 miljoonaa euroa. Tästä saadaan keskimääräiseksi vieraan pää- oman korkokannaksi noin 1,9%. Finnairin operatiivisten vuokrasopimusten keski- määräiseksi sisäiseksi korkokannaksi arvioidaan 3%. Yhtiön efektiivinen verokanta
on ollut kahdella viimeisellä tilikaudella noin 20%, joten taseaktivointimallissa käy- tetään tätä verokantaa. (Finnair 2018a)
Norwegianin operatiivisten vuokrasopimusten keskimääräiseksi sisäiseksi korko- kannaksi arvioidaan 4,5%. Yhtiön tilikauden aikana syntyneet korkokulut olivat 97,4 miljoonaa euroa ja korollista vierasta päomaa oli noin 2,7 miljardia euroa. Keski- määräinen vieraan pääoman korkokanta oli näin laskettuna noin 3,6%. Norwegianin efektiiviset korkokannat olivat 30% ja 25%, joten keskiarvoksi saadaan pyöristettynä 28%. (Norwegian 2018a)
Air France-KLM Groupilla oli tilikaudenaikaisia korkokuluja 249 miljoonaa euroa ja korollista vierasta pääomaa noin 7,4 miljardia euroa. Näistä saadaan arvioiduksi keskimääräiseksi korkokannaksi noin 3,3%. Operatiivisten vuokrasopimusten kor- kokannaksi arvioidaan 4%. Tilikausien 2017 ja 2016 efektiiviset verokannat olivat 44,3% ja 35,8% eli keskimäärin noin 40%. (Air France-KLM Group 2018a)
4.4. Tulosten analysoinnissa käytetyt tunnusluvut
Tutkimustulosten analysoinnissa on hyödynnetty taloudellisia tunnuslukuja havain- nollistamaan suhteellisia muutoksia tilinpäätösluvuissa. Analysointia varten on va- littu sellaisia kannattavuuden, velkaantuneisuuden ja maksuvalmiuden tunnuslu- kuja, joihin operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinnilla on ennakoidusti suu- rimmat vaikutukset. Tähän tutkimukseen on valittu pääosin sellaisia tunnuslukuja, joita kirjallisuuskatsauksen tutkimuksissa on käytetty. Tätä voidaan perustella sillä, että tällöin pystytään vertailemaan paremmin tämän tutkimuksen tuloksia aiempiin tutkimuksiin. Kannattavuuden tunnusluvuista on valittu tarkasteltavaksi käyttökate-, liikevoitto-, nettotulos- ja kokonaispääoman tuotto-%. Yhteisöjen velkaantuneisuutta kuvaavia suhdelukuja, joita tutkimuksessa tarkastellaan, ovat nettovelkaantumis- aste ja velan suhde kokonaispääomaan. Current ratio on valittu kuvailemaan
yhteisöjen maksuvalmiudessa tapahtuneita muutoksia. Tunnuslukujen laskentakaa- vat ovat esitelty liitteessä yksi.
5. TASEAKTIVOINNIN VAIKUTUKSET KOHDEYHTEISÖISSÄ
Tässä luvussa esitellään vaiheittain operatiivisten vuokrasopimusten vuokrasopi- musvelkojen ja käyttöoikeusomaisuuserien aktivointi kohdeyhteisöjen taseisiin. Li- säksi luvussa kuvaillaan taseaktivointien tulosvaikutuksia. Luvun lopuksi tarkastel- laan tilinpäätöslukujen suhteellisia muutoksia eri tunnuslukujen avulla.
5.1. Vuokrasopimusvelan määrän arviointi
Kohdeyhteisöjen operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivointi aloitetaan laske- malla tulevien vuokraerien nykyarvo. Laskennassa käytetään yhtiökohtaisesti arvi- oituja sisäisiä korkokantoja sekä vuokrasopimusten arvioituja keskimääräisiä jäljellä olevia aikoja. Seuraavassa on esitetty kohdeyhtiöittäin vuokrasopimusvelan ja käyt- töoikeusomaisuuserän määrän arviointi. Taulukoissa kuusi, seitsemän ja kahdek- san on esitetty kunkin yhtiön operatiivisten vuokrasopimusten vähimmäisvuokrien arvostaminen nykyarvoon. Taulukoissa luvut on pyöristetty lähimpään tasalukuun, mutta laskutoimitukset on suoritettu tarkoilla luvuilla.
Operatiiviset vuokrasopimukset (Milj. EUR) | ||||
Vuosi | Tilikausi | Vuokraerä | Diskonttaustekijä 3% | Vuokraerien nykyarvo |
1 | 2018 | 176 | 0,971 | 171 |
2 | 2019 | 159 | 0,943 | 150 |
3 | 2020 | 159 | 0,915 | 146 |
4 | 2021 | 159 | 0,888 | 142 |
5 | 2022 | 159 | 0,863 | 138 |
6 | 2023 | 123 | 0,837 | 103 |
7 | 2024 | 123 | 0,813 | 100 |
8 | 2025 | 123 | 0,789 | 97 |
9 | 2026 | 123 | 0,766 | 94 |
10 | 2027 | 123 | 0,744 | 92 |
Yhteensä | 1 430 | 1 233 | ||
Taulukko 6 Finnair, Operatiivisten vuokrasopimusvelkojen arvostaminen nykyarvoon (Finnair 2018a)
Taulukossa kuusi on esitetty Finnairin operatiivisten vuokrasopimusten tulevien vuokraerien nykyarvojen määrittäminen. Finnair (2018a) on esittänyt tilinpäätöksen liitetiedoissa operatiivisista vuokrasopimuksista vähimmäisvuokrat, jotka erääntyvät alle vuoden, 1-5 vuoden ja yli viiden vuoden päätä. Alle vuoden päästä maksettavia vuokria on 176,4 miljoonan euron, 1-5 vuoden päästä 637,9 miljoonan euron ja yli viiden vuoden päästä 615,3 miljoonan euron edestä. Vuosien 2019-2022 vuok- raerien määrää ei olla tarkemmin eritelty liitetiedoissa, joten ne on jaettu tasaisesti näille vuosille. Vuodesta 2023 eteenpäin vuokravastuita on 615,3 miljoonaa euroa. Arvio siitä monelle vuodelle tämä summa jakautuu, saadaan jakamalla 615,3 mil- joonaa viidennen vuoden vuokraerällä eli 159,48 miljoonalla. Tuloksena on 3,86 vuotta, joka pyöristetään lähimpään tasavuoteen. Tähän lisätään yksi vuosi, sillä tyypillisesti vuokraerät ovat laskevia suhteessa aikaan. Xxx vuodesta 2023 alkaen vuokraerät jakautuvat tasaisesti noin 123 miljoonan euron suuruisiksi viiden vuoden ajalle. Yhteensä tämä tarkoittaa, että kaikki vuokraerät maksetaan kymmenen vuo- den kuluessa. Diskonttaustekijät on laskettu 3% korolla. Taulukon kuusi vuokraerien nykyarvot on saatu kertomalla vuosittaiset vuokraerät niitä vastaavilla diskonttaus- tekijöillä. Yhteensä operatiivisten nykyarvoksi saadaan yli 1,2 miljardia euroa.
Operatiiviset vuokrasopimukset (Milj. EUR) | ||||
Vuosi | Tilikausi | Vuokraerä | Diskonttaustekijä 4,5% | Vuokraerien nykyarvo |
1 | 2018 | 470 | 0,957 | 449 |
2 | 2019 | 421 | 0,916 | 386 |
3 | 2020 | 421 | 0,876 | 369 |
4 | 2021 | 421 | 0,839 | 353 |
5 | 2022 | 421 | 0,802 | 338 |
6 | 2023 | 351 | 0,768 | 270 |
7 | 2024 | 351 | 0,735 | 258 |
8 | 2025 | 351 | 0,703 | 247 |
9 | 2026 | 351 | 0,673 | 236 |
10 | 2027 | 351 | 0,644 | 226 |
Yhteensä | 3 912 | 3 134 | ||
Taulukko 7 Norwegian, Operatiivisten vuokrasopimusvelkojen arvostaminen nykyarvoon (Norwegian 2018a)
Taulukossa seitsemän on esitetty Norwegianin taseeseen aktivoitavan vuokrasopi- musvelan määrittäminen. Yhtiön operatiivisten vuokrasopimusvelkojen
vähimmäisvuokrat olivat 2017 tilinpäätöshetkellä lähes 4 miljardia euroa. Finnairin tapaan myös Norwegianin operatiivisten vuokrasopimusten kassavirrat ovat vuo- sien 2019-2022 välillä 1685,6 miljoonaa euroa, josta saadaan 421,4 miljoonaa eu- roa jakamalla se neljällä. Taulukossa seitsemän tätä on käytetty vuosittaisena vuok- raeränä 2019-2022 vuosien aikana. 2023 ja sen jälkeen erääntyviä vuokria on yh- teensä 1756,5 miljoonaa euroa. Jakamalla 1756,5 neljällä saadaan arvio siitä, kuinka monta vuotta vuokramaksut jatkuisivat viidennen vuoden tasolla vuodesta 2023 eteenpäin. Tulokseksi saadaan 4,17 vuotta, joka pyöristettiin lähimpään tasa- lukuun. Tähän lisättiin vielä vuosi eli arvioksi saatiin, että 1756,5 miljoonaa euroa jakautuu vuodelle 2023 ja sen jälkeiselle neljälle vuodelle tasaisesti 351,3 miljoonan suuruisina vuokraerinä. Kaikki vuokravastuut tulevat siis maksetuksi kymmenen seuraavan tilikauden aikana. Yhtiön operatiivisten vuokrasopimusten keskimää- räiseksi sisäiseksi koroksi arvioitiin aikaisemmin 4,5%. Norwegianin diskontattujen vähimmäisvuokrien summaksi saatiin yli 3,1 miljardia euroa.
Operatiiviset vuokrasopimukset (Milj. EUR) | ||||
Vuosi | Tilikausi | Vuokraerä | Diskonttaustekijä 4% | Vuokraerien nykyarvo |
1 | 2018 | 1 635 | 0,962 | 1 572 |
2 | 2019 | 1 454 | 0,925 | 1 344 |
3 | 2020 | 1 161 | 0,889 | 1 032 |
4 | 2021 | 938 | 0,855 | 802 |
5 | 2022 | 690 | 0,822 | 567 |
6 | 2023 | 377 | 0,790 | 298 |
7 | 2024 | 377 | 0,760 | 286 |
8 | 2025 | 377 | 0,731 | 275 |
Yhteensä | 7 008 | 6 177 | ||
Taulukossa kahdeksan on esitetty Air France-KLM Groupin operatiivisten vuokra- sopimusten vuokravastuut ja niiden arvostaminen nykyarvoon. Yhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa operatiiviset vuokravastuut on eritelty vuosikohtaisesti aina vuoteen 2022 asti, joten vain vuodesta 2023 eteenpäin maksettavaksi tulevien vuokrasopi- musten määrästä on tehtävä arvio. Yhteensä näitä vuokramaksuja yhtiö on esittänyt olevan 1026,5 miljoonaa euroa. Kun tämä luku jaetaan viidennen vuoden
vuokraerän määrällä, saadaan 1,74 vuotta. Pyöristettynä tämä on 2 vuotta, johon vielä lisätään yksi vuosi. Lopullinen arvio on, että vuodesta 2023 eteenpäin 1026,5 miljoonaa euroa jakautuu tasaisesti kolmelle vuodelle. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki vuokraerät tulee suoritetuiksi kahdeksan vuoden kuluessa. Diskonttokorkona on käytetty 4%, jolla saadaan vuokraerien nykyarvojen summaksi lähes 6,2 miljardia euroa.
5.2. Käyttöoikeusomaisuuserän määrän arviointi
Käyttöoikeusomaisuuserän osuuden arvioimiseen tarvitaan arviot yhteisöjen keski- määräisistä vuokrasopimusten vuokra-ajoista, jäljellä olevasta vuokra-ajoista, dis- konttokoroista sekä vuosittaiset diskonttaustekijät keskimääräiseen vuokra-aikaan asti. Kaikkien yhtiöiden osalta tehtiin jo aiemmin arvio, että keskimääräinen vuokra- aika on 15 vuotta. Jäljellä olevat vuokra-ajat olivat Finnairin ja Norwegianin osalta kymmenen vuotta ja Air France-KLM Groupilla kahdeksan vuotta. Diskonttokoroista tehdyt arviot olivat Finnairilla 3%, Norwegianilla 4,5% ja Air France-KLM Groupilla 4%. Arvio käyttöoikeusomaisuuserän suhteesta vuokrasopimusvelkaan saadaan kertomalla jäljellä olevan vuokra-ajan ja keskimääräisen vuokra-ajan suhde keski- määräisen vuokra-ajan annuiteettitekijän ja jäljellä olevan vuokra-ajan annuiteettite- kijän suhteella. Annuiteettitekijät saadaan laskemalla yhteen kunkin vuoden diskont- taustekijät. Finnairin osalta 15 vuoden annuiteettitekijä 3% diskonttokorolla on 11,94 ja kymmenen vuoden 8,53. Norwegianilla vastaavat luvut ovat 4,5% korolla lasket- tuna 10,74 ja 7,91 ja Air France-KLM Groupilla 4% korolla 11,12 ja kahdeksan vuo- den annuiteettitekijä 6,73. Finnairin arvioitu käyttöoikeusomaisuuserän määrä on siis (10/15) x (11,94/8,53) = 93,30% vuokrasopimusvelasta eli noin 1150,31 miljoo- naa euroa. Norwegianilla käyttöoikeusomaisuuserän määräksi saatiin 2835,53 mil- joonaa euroa eli 90,48% vuokrasopimusvelasta ja Air France KLM Groupilla taas 88,07% eli 5440,07 miljoonaa euroa.
5.3. Taseen oman pääoman ja velkojen oikaisut
Koska käyttöoikeusomaisuuserä on kaikissa tapauksissa alhaisempi kuin vuokraso- pimusvelka, on taseen omaan pääomaan ja velkoihin tehtävä oikaisuja. Omasta pääomasta vähennetään kertyneistä voittovaroista menneiden tilikausien tulosvai- kutus. Veloista tehdään taas oikaisu veroihin liittyen. Oikaisujen jakautuminen oman pääoman ja velkojen välillä riippuu yhteisön efektiivisesta verokannasta. Esimerkiksi Finnairin efektiivisen verokannan ollessa 20%, suurempi osa oikaisuista tehdään omaan pääomaan. Vastaavasti Air France-KLM Groupin efektiivinen verokanta on 40%, joten oikaisut jakautuvat tasaisemmin oman ja vieraan pääoman välillä. Oi- kaisu omaan pääomaan saadaan kertomalla vuokrasopimusvelan ja käyttöoikeus- omaisuuserän välinen erotus 1-efektiivisellä verokannalla. Vastaavasti verovelkojen oikaisu saadaan kertomalla vuokrasopimusvelan ja käyttöoikeusomaisuuserän vä- linen erotus efektiivisellä verokannalla. Finnairilla taseeseen aktivoitava vuokraso- pimusvelka oli 82,61 miljoonaa euroa suurempi kuin käyttöoikeusomaisuuserä. Omaan pääomaan tehtävä oikaisu on siis (1-0,2) x 82,61 = 66,09 miljoonaa euroa. Tällöin verovelkoja oikaistaan 16,52 miljoonan euron edestä. Norwegianilla oman pääoman oikaisu oli 214,72 miljoonaa euroa ja verovelkojen 83,50 miljoonaa euroa. Air France-KLM Groupilla velkoja oikaistiin 294,65 ja omaa pääomaa 441,97 miljoo- naa euroa.
5.4. Vuokrasopimusten aktivointi taseeseen
Kun vuokrasopimusvelan ja käyttöoikeusomaisuuserän määrät sekä omaan pää- omaan ja velkoihin tehdyt oikaisut ovat saatu arvioitua, voidaan tarkastella taseen muutoksia. Alla on esitetty ensin muutokset varojen osalta yhteisöittäin, jonka jäl- keen on kuvailtu oman pääoman ja velkojen muutokset.
5.4.1 Varat
Käyttöoikeusomaisuuserien aktivointi taseeseen aiheuttaa yhteisöjen taseiden lop- pusummien selkeän kasvun. Taulukoissa 9-11 on esitetty yhtiökohtaisesti varoihin aktivoitavien käyttöoikeusomaisuuserien lisäysten vaikutus pitkäaikaisiin varoihin ja taseen loppusummaan suhteutettuna.
Varat (Milj. EUR) | |||
Ennen aktivointia | Aktivoinnin jälkeen | Muutos | |
Käyttöoikeusomaisuuserät | 0 | 1 150 | |
Pitkäaikaiset varat | 1 446 | 2 596 | 79,6 % |
Taseen loppusumma | 2 887 | 4 037 | 39,8 % |
Taulukko 9 Finnair, käyttöoikeusomaisuuserän aktivointi varoihin
Finnairin taseeseen aktivoitavien käyttöoikeusomaisuuserien määrä arvioitiin aikai- semmin noin 1,15 miljardin euron suuruisiksi. Taulukosta yhdeksän voidaan nähdä, että ennen taseaktivointia yhtiön pitkäaikaiset varat olivat 1446 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma lähes 2,9 miljardia euroa. Operatiivisten vuokrasopimusten ta- seaktivoinnin seurauksena Finnairin pitkäaikaiset varat kasvavat lähes 80% eli lä- hes 2,6 miljardiin euroon. Vastaavasti taseen loppusumma nousee yli 4 miljardiin, mikä tarkoittaa lähes 40% muutosta.
Varat (Milj. EUR) | |||
Ennen aktivointia | Aktivoinnin jälkeen | Muutos | |
Käyttöoikeusomaisuuserät | 2 836 | ||
Pitkäaikaiset varat | 3 488 | 6 323 | 81,3 % |
Taseen loppusumma | 4 422 | 7 257 | 64,1 % |
Taulukko 10 Norwegian, käyttöoikeusomaisuuserän aktivointi varoihin
Taulukossa kymmenen on esitetty Norwegianin taseen varojen muutokset pitkäai- kaisiin varoihin ja taseen loppusummaan operatiivisten vuokrasopimusten taseakti- vioinnin seurauksena. Ennen taseaktivointeja yhtiön pitkäaikaiset varat olivat vajaa 3,5 miljardia euroa ja taseen loppusumma noin 4,4 miljardia euroa. Kun arvioitu käyttöoikeusomaisuuserien määrä lisätään pitkäaikaisiin varoihin, kasvavat ne yli
80%. Myös taseen loppusumma kasvaa jopa 64% ja selkeästi yli 7,2 miljardiin eu- roon.
Varat (Milj. EUR) | |||
Ennen aktivointia | Aktivoinnin jälkeen | Muutos | |
Käyttöoikeusomaisuuserät | 5 440 | ||
Pitkäaikaiset varat | 15 357 | 20 797 | 35,4 % |
Taseen loppusumma | 24 408 | 29 848 | 22,3 % |
Taulukko 11, Air France-KLM Group, käyttöoikeusomaisuuserän aktivointi varoihin
Air France-KLM Groupin taseen loppusumma oli ennen käyttöoikeusomaisuuserien aktivointia noin 24,4 miljardia euroa ja pitkäaikaisia varoja oli reilut 15,3 miljardia euroa, kuten taulukossa 11 on havainnollistettu. Operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinnin myötä pitkäaikaiset varat ja taseen loppusumma nousivat yli 5,4 mil- jardilla eurolla. Tämä tarkoittaa yli 35% muutosta pitkäaikaisiin varoihin sekä noin 22% kasvua taseen loppusummaan.
5.4.2 Oma pääoma ja velat
Operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivointi aiheuttaa enemmän muutoksia omaan pääomaan ja velkoihin kuin varoihin. Koska vuokrasopimusvelan määrät ovat suurempia kuin käyttöoikeusomaisuuserien määrät, on sekä omaan että vie- raaseen pääomaan tehty oikaisuja. Nämä oikaisut kuvaavat edellisten tilikausien voittovaroihin ja veroihin tehtäviä vähennyksiä johtuen suuremmista kuluista vuok- rasopimusten osalta. Taulukoissa 12-14 on esitetty vuokrasopimusvelkojen akti- voinnin ja oman pääoman sekä velkojen oikaisujen vaikutukset yhteisöjen omaan pääomaan ja velkoihin. Niissä on eriteltynä myös vuokrasopimusvelkojen pitkäai- kaiset ja lyhytaikaiset osuudet. Taulukoista voidaan havaita merkittäviä muutoksia yhtiöiden velkoihin sekä omaan pääomaan.
OPO ja Velat (Milj. EUR) | |||
Ennen aktivointia | Aktivoinnin jälkeen | Muutos | |
Oma pääoma | 1 016 | 950 | -6,5 % |
Oman pääoman oikaisu | -66 | ||
Vuokrasopimusvelka, pitkäaikainen | 1 062 | ||
Pitkäaikaiset velat | 747 | 1 808 | 142,2 % |
Vuokrasopimusvelka, lyhytaikainen | 171 | ||
Lyhytaikaiset velat | 1 125 | 1 279 | 13,8 % |
Verojen oikaisu | -17 | ||
Velat yhteensä | 1 871 | 3 088 | 65,0 % |
Taseen loppusumma | 2 887 | 4 037 | 39,8 % |
Taulukko 12 Finnair, vuokrasopimusvelan aktivointi ja oikaisut omaan pääomaan ja velkoihin
OPO ja Velat (Milj. EUR) | |||
Ennen aktivointia | Aktivoinnin jälkeen | Muutos | |
Oma pääoma | 213 | -2 | -100,7 % |
Oman pääoman oikaisu | -215 | ||
Vuokrasopimusvelka, pitkäaikainen | 2 664 | ||
Pitkäaikaiset velat | 2 543 | 5 207 | 104,8 % |
Vuokrasopimusvelka, lyhytaikainen | 470 | ||
Lyhytaikaiset velat | 1 666 | 2 052 | 23,2% |
Verojen oikaisu | -84 | ||
Velat yhteensä | 4 209 | 7 259 | 72,5 % |
Taseen loppusumma | 4 422 | 7 257 | 64,1 % |
Taulukko 13 Norwegian, vuokrasopimusvelan aktivointi ja oikaisut omaan pääomaan ja velkoihin
Norwegianin oman pääoman ja velkojen muutokset on kuvattu taulukossa 13. Ker- tyneiden voittovarojen oikaisun myötä yhtiön oma pääoma kääntyy negatiiviseksi. Lisäksi velkojen määrä nousee huomattavasti operatiivisten vuokrsopimusten
taseaktivoinnin myötä. Pitkäaikaiset velat nousevat yli kaksinkertaisiksi ja lyhytaikai- set velat noin 23%. Velkoihin tehty verojen oikaisu vähentää velkojen määrää 84 miljoonalla eurolla, mutta velkojen määrä yhteensä kasvaa yli 70% noin 4,2 miljar- dista eurosta yli 7,2 miljardiin euroon.
OPO ja Velat (Milj. EUR) | |||
Ennen aktivointia | Aktivoinnin jälkeen | Muutos | |
Oma pääoma | 3 015 | 2 573 | -14,7 % |
Oman pääoman oikaisu | -442 | ||
Vuokrasopimusvelka, pitkäaikainen | 4 605 | ||
Pitkäaikaiset velat | 10 348 | 14 953 | 44,5 % |
Vuokrasopimusvelka, lyhytaikainen | 1 572 | ||
Lyhytaikaiset velat | 11 045 | 12 322 | 11,6% |
Verojen oikaisu | -295 | ||
Velat yhteensä | 21 393 | 27 275 | 27,5 % |
Taseen loppusumma | 24 408 | 29 848 | 22,3% |
Air France-KLM Groupin osalta taseen oma pääoma ja velat on esitetty taulukossa 14 ennen operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivointia ja sen jälkeen. Oma pää- oma laskee noin 15% taseaktivoinnin myötä. Vuokrasopimusvelan lyhytaikainen osa on yli 1,5 miljardia euroa, kun pitkäaikaisiin velkoihin lisätään noin 4,6 miljardia euroa. Yhtiön taseen velat kasvavat lähes 28% ja pitkäaikaiset velat lähes 45%. Myös lyhytaikaisten velkojen osuus kasvaa noin 12%.
5.5. Taseaktivoinnin tulosvaikutus
Operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivointi aiheuttaa myös muutoksia menneen tilikauden tulokseen. Tuloslaskelmaan tehtäviä oikaisuja varten täytyy määrittää käyttöoikeusomaisuuserästä tehtävät poistot sekä vuokrasopimusvelan korko- osuus. Oikaisut tehdään lisäämällä tulokseen tilikauden aikana suoritetut leasing- maksut ja vähentämällä poistot sekä korkokulut huomioiden lisäksi verovaikutus. Nettotulokseen siis lisätään leasingmaksut kerrottuna 1-efektiivisellä verokannalla ja vähennetään poistot ja korkokulut kerrottuna 1-efektiivisellä verokannalla. Käyt- töoikeusomaisuuserästä tehtävät poistot ovat laskettu tasapoistoina jäljellä olevan
vuokra-ajan perusteella. Korkokulujen laskennassa vuokrasopimusvelkaan on li- sätty tilikauden leasingmaksut, jonka jälkeen saatu summa on kerrottu arvioidulla sisäisellä korkokannalla. Taulukoissa 15-17 on esitetty muutokset eräkohtaisesti ti- likauden 2017 tuloslaskelmiin jokaisen kohdeyhtiön osalta.
Tuloslaskelma | |||
(Milj. EUR) | Ennen aktivointia | Aktivoinnin jälkeen | muutos |
Leasingmaksut | 137 | 0 | -100 % |
Käyttökate | 300 | 436 | 46 % |
Poistot | 129 | 244 | 89 % |
Liikevoitto | 170 | 192 | 13 % |
Rahoituskulut | 13 | 54 | 307 % |
Nettotulos | 169 | 154 | -9 % |
Taulukko 15 Finnair, tulosvaikutus tilikaudella 2017
Taulukossa 15 on esitetty Finnairin operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinnin vaikutukset tilikauden 2017 tuloslaskelmaan. Poistot käyttöoikeusomaisuuserästä ovat laskettu 10 vuoden tasapoistoina eli 1150,31 miljoonaa euroa / 10 vuotta = 115,03 miljoonaa euroa / vuosi. Tilikauden korkokulut vuokrasopimusvelasta on saatu yhtälöstä (1232,93 + 136,6) x 3% = 41,09 miljoonaa euroa. Taulukosta 15 voidaan havaita, että leasingmaksujen ja poistojen lisäyksen myötä yhtiön käyttö- kate on noussut noin 136 miljoonalla eurolla. Poistot vastaavasti lähes tuplaantuivat taseaktivoinnin jälkeen 244 miljoonaan euroon. Lisäksi liikevoiton määrä kasvoi sel- keästi 170 miljoonasta 192 miljoonaan euroon. Kaikista suurin suhteellinen kasvu tapahtui kuitenkin yhtiön korkokulujen osalta, jotka kasvoivat yli nelinkertaisiksi vuokrasopimusvelan korkokulujen erittelyn johdosta. Finnairin nettotulos laski 15 miljoonalla eurolla operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinnin jälkeen, mikä tarkoittaa lähes 10% negatiivista muutosta.
Tuloslaskelma | |||
(Milj. EUR) | Ennen aktivointia | Aktivoinnin jälkeen | muutos |
Leasingmaksut | 395 | 0 | -100 % |
Käyttökate | 6 | 401 | 6609% |
Poistot | 143 | 426 | 199% |
Liikevoitto | -203 | -92 | 55 % |
Rahoituskulut | 97 | 256 | 163 % |
Nettotulos | -182 | -216 | -19 % |
Taulukko 16 Norwegian, tulosvaikutus tilikaudella 2017
Norwegianin tilikauden 2017 tulosvaikutukset on esitetty taulukossa 16. Tilikauden- aikaiset leasingmaksut olivat 395 miljoonaa euroa. 10 vuoden tasapoistoa käyttä- mällä 2835 miljoonan euron käyttöoikeusomaisuuserästä tehtävät vuosittaiset pois- tot ovat noin 283,5 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa sitä, että kokonaisuudessa pois- tot lähes kolminkertaistuvat operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinnin jäl- keen. Lisäämällä leasingmaksut käyttökate muuttuu 6 miljoonasta 401 miljoonaan euroon. Myös liikevoitto muuttuu selkeästi kasvaen 55%. Tilikauden korkokulut ope- ratiivisista vuokrasopimuksista olivat lähes 159 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 163% lisäystä korkokulujen määrään ennen taseaktivointia. Korkokulut saatiin ker- tomalla vähimmäisvuokrien nykyarvon ja menneen tilikauden leasingmaksujen summa arvioidulla vuokrasopimusten sisäisellä korolla eli 4,5%:lla. Norwegianin nettotulos laski lähes 20% aktivointien seurauksena.
Tuloslaskelma | |||
(Milj. EUR) | Ennen aktivointia | Aktivoinnin jälkeen | muutos |
Leasingmaksut | 1 088 | 0 | -100,0 % |
Käyttökate | 3 264 | 4 352 | 33,3% |
Poistot | 1 776 | 2 456 | 38,3 % |
Liikevoitto | 1 488 | 1 896 | 27,4 % |
Rahoituskulut | 249 | 540 | 116,7 % |
Nettotulos | 275 | 345 | 25,6 % |
Taulukko 17 Air France-KLM Group, tulosvaikutus tilikaudella 2017
Taulukossa 17 on esitetty Air France-KLM Groupin tilikauden 2017 tuloslaskelman muutokset operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinnin vaikutuksesta. Yhtiön taseeseen aktivoitava käyttöoikeusomaisuuserä oli 5440,07 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa kahdeksan vuoden tasapoistoilla noin 680 miljoonaa euroa vuositasolla. Kun tilikauden leasingmaksut otetaan huomioon lisäämällä niiden määrä
käyttökatteeseen, saadaan uudeksi käyttökatteeksi 4352 miljoonaa euroa. Myös lii- kevoitto kasvaa yhtiön osalta yli 27% aikaisemmasta. Rahoituskulut nousevat noin 291 miljoonalla eurolla. Korkokulut saatiin yhtälöstä (5440,07 + 1088) x 0,04 = 290,59. Vaikka korkokulut ja poistot kasvoivat huomattavasti, oli tilikauden leasing- maksut vieläkin korkeammat. Tästä johtuen Air France-KLM Groupin nettotulos kas- voi 275 miljoonasta noin 345 miljoonaan euroon.
5.6. Tunnuslukujen tarkastelu
Taloudellisten tunnuslukujen perusteella voidaan asettaa kohdeyhteisöt paremmin vertailtaviksi keskenään. Tarkasteltaviksi tunnusluvuiksi on valittu sellaiset suhdelu- vut, joihin operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinnilla tulee olemaan potenti- aalisesti suurimmat vaikutukset. Leasingrahoitus on luonteeltaan velkaa, joten luon- nollisesti taseeseen aktivoituna ne kasvattavat yhteisöjen velkaantuneisuutta ja hei- kentävät maksuvalmiutta. Aiemmin havaittiin vuokrasopimusten taseaktivoinnilla olevan myös vaikutusta kohdeyhteisöjen tulokseen. Tästä syystä tunnuslukutarkas- teluun on otettu mukaan tasepohjaisten tunnuslukujen lisäksi tulospohjaisia kannat- tavuuden tunnuslukuja. Seuraavissa alaluvuissa esitetään kohdeyhteisöjen talou- dellisia tunnuslukuja kannattavuuden, velkaantuneisuuden ja maksuvalmiuden osalta.
5.6.1 Kannattavuus
Kohdeyhteisöjen liiketoiminnan suhteellista kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja valittiin tarkasteltaviksi neljä kappaletta. Käyttökate-, liiketulos- ja nettotulos-% ker- tovat eri tuloserien suhdetta liiketoiminnan tuottoihin. ROA-luku taas kuvaa yhteisön tuloksentuottokykyä yritystoimintaan sitoutuneelle pääomalle. Taulukossa 18 on esitetty kohdeyhteisöjen tunnusluvut ennen ja jälkeen vuokrasopimusten aktivointia.
Finnair | Ennen aktivointia | Aktivoinnin jälkeen |
Käyttökate-% | 11,3 % | 20,8 % |
Liiketulos-% | 6,4 % | 11,6 % |
Nettotulos-% | 6,4 % | 5,8 % |
ROA (%) | 8,3 % | 7,5 % |
Norwegian | ||
Käyttökate-% | 0,2 % | 12,8 % |
Liiketulos-% | -6,5 % | -2,9 % |
Nettotulos-% | -5,8 % | -6,9 % |
ROA (%) | -0,2 % | 2,4 % |
Air France-KLM | ||
Käyttökate-% | 12,7 % | 16,9 % |
Liiketulos-% | 5,8 % | 7,4 % |
Nettotulos-% | 1,1 % | 1,3 % |
ROA (%) | 3,2 % | 4,4 % |
Taulukko 18 Kohdeyhteisöjen kannattavuuden tunnusluvut
Käyttökate-%:n osalta taulukosta 18 voidaan havaita yhtiöiden tunnusluvuissa sel- keä positiivinen kehitys operatiivisten vuokrasopimusten aktivoinnin jälkeen. Finnai- rin käyttökate-% nousi yli yhdeksän %-, Air France-KLM:n yli neljä %- ja Norwegia- nin yli kaksitoista %-yksikköä. Tunnusluvun kasvu johtuu siitä, että vuokrakulun si- jasta operatiivisista vuokrasopimuksista eritellään tilikaudelle poisto- ja rahoituskulu. Ennen aktivointia vuokrakulu laski käyttökatteen määrää, mutta aktivoinnin jälkeen käyttökate taas kasvaa vuokrakulujen määrällä. Myös liiketulos-%:ssa voidaan nähdä parannusta kaikkien yhteisöjen osalta. Käyttöoikeusomaisuuserästä tehtävät poistot ovat tällöin pienemmät kuin vuokrakulu, mikä johtaa liiketuloksen nousuun. Finnairin liiketulos-% nousi vuokrasopimusten taseaktivoinnin myötä yli viisi %-yk- sikköä. Norwegianin liiketulos-% pysyi negatiivisena, mutta parani yli kolme %-yk- sikköä. Air France-KLM:n osalta liiketulos-% nousi vain reilut 1,5%-yksikköä, vaikka se absoluuttisesti tarkasteltuna nousikin yli 400 miljoonaa. Liiketoiminnan tuottoihin suhteutettuna kasvu onkin selkeästi pienempi. Nettotulos-%:n osalta taulukosta 18 voidaan nähdä Finnairin ja Norwegianin nettotulosten laskeneen suhteessa liiketoi- minnan tuottoihin. Air France-KLM:n nettotulos-% taas nousi 0,2 prosenttiyksiköllä aktivoinnin jälkeen. Myös ROA-luvun kanssa kohdeyhteisöjen tunnusluvut muuttui- vat osittain eri suuntiin. Finnairin kokonaispääomantuottoprosentti laski hieman ak- tivoinnin vaikutuksesta, kun taas Air France-KLM:n kasvoi 1,2 prosenttiyksikköä.
Myös Norwegianin ROA nousi selkeästi, vaikka sen nettotulos laski. Tämä johtuu siitä, että operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivointi nosti rahoituskuluja yli 150 miljoonalla eurolla.
5.6.2 Velkaantuneisuus
Operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinnin myötä kohdeyhteisöjen pääoma- rakenne muuttui selkeästi. Taulukossa 19 on esitetty, kuinka yhtiöiden velkaantu- neisuutta kuvaavat tunnusluvut muuttuivat taseeseen lisättyjen vuokrasopimusvel- kojen jälkeen.
Finnair | Ennen aktivointia | Aktivoinnin jälkeen |
D/A | 65 % | 76 % |
Net gearing | -0,26 | 1,02 |
Norwegian | ||
D/A | 95 % | 100 % |
Net gearing | 10,61 | -3 542,80 |
Air France-KLM | ||
D/A | 88 % | 91 % |
Net gearing | 0,50 | 2,99 |
Taulukko 19 Kohdeyhteisöjen velkaantuneisuuden tunnusluvut
Jo ennen vuokrasopimusvelkojen lisäystä nämä lentoyhtiöt olivat rahoittaneet liike- toimintaansa pitkälti velkarahoituksella. Finnairin velkojen suhde kokonaispää- omaan oli kolmesta lentoyhtiöistä pienin ja silläkin oli lähes kaksi kolmasosaa vie- rasta pääomaa taseen loppusummasta. Finnairin velkojen suhde kokonaispää- omasta nousi yli kymmenen prosenttiyksikköä. Norwegianin oma pääoma oli vaivoin positiivinen ja vuokrasopimusvelkojen lisäyksen jälkeen se muuttuikin negatii- viseksi. Air France-KLM:n velkojen määrä suhteessa kokonaispääomaan nousi noin 88 prosentista noin 91 prosenttiin.
Nettovelkaantumisasteen osalta kohdeyhteisöjen suhdeluvut muuttuivat radikaa- listi. Finnairin net gearing-luku oli negatiivinen ennen aktivointia, sillä sen rahat ja rahoitusarvopaperit ylittivät korollisen vieraan pääoman määrän. Tässä tapauk- sessa negatiivinen nettovelkaantumisaste voidaan tulkita positiiviseksi, koska korol- lista vierasta pääomaa on suhteellisesti melko vähän verrattuna taseen likvideihin varoihin. Toisaalta aktivoinnin jälkeen korollisen vieraan pääoman määrä kasvoi sel- keästi nostaen yhtiön nettovelkaantumisasteen yli yhden. Norwegianin net gearing oli jo ennen aktivointia yli kymmenen, mikä tarkoittaa sitä, että sillä on nettovelkaa yli kymmenen kertaa enemmän kuin omaa päomaa tilinpäätöshetkellä. Operatiivis- ten vuokrasopimusten taseaktivoinnin seurauksena yhtiön oma pääoma kääntyi ne- gatiiviseksi ja korollinen vieraspääoma kasvoi yli kolmella miljardilla eurolla. Akti- voinnin jälkeiseksi net gearing-arvoksi saatiin noin -3543. Myös Air France-KLM:n nettovelkaantumisaste muuttui arvosta 0,5 selkeästi lähes kolmeen.
5.6.3 Maksuvalmius
Maksuvalmiuden tunnusluvuilla voidaan arvioida yhtiön kykyä suoriutua lyhytaikai- sen vieraan pääoman maksuista tilinpäätöshetkellä. Tarkasteltavaksi tunnusluvuksi valittiin current ratio, joka ottaa rahoitusomaisuuden lisäksi huomioon myös yhtiön vaihto-omaisuuden. Näillä kolmella lentoyhtiöllä vaihto-omaisuuden määrät eivät vaikuta olennaisesti tunnusluvun arvoihin. Taulukossa 20 on esitetty kohdeyh- teisöittäin current ratio-arvot ennen aktivointia ja sen jälkeen.
Finnair | Ennen aktivointia | Aktivoinnin jälkeen |
Current ratio | 1,27 | 1,11 |
Norwegian | ||
Current ratio | 0,56 | 0,46 |
Air France-KLM | ||
Current ratio | 0,82 | 0,73 |
Taulukko 20 Kohdeyhteisöjen maksuvalmiuden tunnusluvut
Taulukosta 20 voidaan nähdä, että jo ennen aktivointia kohdeyhteisöjen lyhytaikai- set maksuvalmiudet eivät ole hyvällä tasolla. Yritystutkimuksen (2011) mukaan tun- nusluvun arvot ovat heikkoja, jos ne ovat alle yhden ja yhden ja kahden välissä olevat arvot ovat tyydyttäviä. Current ratiolla mitattuna vain Finnairin maksuvalmiu- den voidaan katsoa olevan edes tyydyttävällä tasolla. Finnairin current ratio laskee kohdeyhteisöistä absoluuttisesti eniten, mutta vuokrasopimusten taseaktivointien jälkeenkin se pysyy yli yhden. Norwegianin ja Air France-KLM:n current ratiot tilin- päätöshetkellä 2017 olivat selkeästi alle yhden. Alle yhtä voidaan pitää jo heikkona arvona (Yritystutkimus 2011). Operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivointi ai- heuttaa myös näiden yhtiöiden osalta lyhytaikaisen vieraan pääoman kasvua ja näin vaikutus current ratioon on negatiivinen. Norwegianin ja Air France-KLM:n arvot las- kivat molempien yhtiöiden osalta noin 0,1:llä. Suhteellisesti mitattuna Norwegianin maksuvalmius laskee kuitenkin enemmän kuin muiden yhteisöjen.
6. TULOSTEN POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Tässä luvussa pohditaan tutkimuksen tuottamia tuloksia reflektoimalla niitä aiem- pien tutkimuksiin operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinnista. Luvussa esite- tään myös vastaukset tutkimuskysymyksiin. Vastaukset käydään läpi käänteisessä järjestyksessä aloittaen alatutkimuskysymyksistä. Lisäksi luvussa arvioidaan tutki- muksen reliabiliteettia ja validiteettia. Luvun lopuksi pohditaan, millaisia rajoitteita tutkimuksella on sekä esitetään potentiaalisia jatkotutkimusaiheita IFRS 16:sta.
6.1. Tulosten pohdinta
Tässä luvussa reflektoidaan tämän tutkimuksen tuloksia aiempiin tutkimuksiin ai- heesta ja pohditaan kuinka hyvin aiemmat tutkimustulokset tukevat saatuja tuloksia. Tulosten pohdinnassa korostetaan päällimmäisiä havaintoja tuloksista ja pyritään yhdistämään niitä aiemmissa tutkimuksissa saatuihin tuloksiin. Tämän tutkimuksen tulokset voivat olla hyödyllisiä kaikille tilinpäätösten käyttäjille. Esimerkiksi sijoittajat pystyvät tulosten perusteella paremmin huomioimaan taseen ulkopuoliset vuokra- vastuut tehdessään taloudellisia päätöksiä.
Tutkimusaineistona käytettiin kolmea lentoyhtiötä, kun taas aikaisemmissa tutki- muksissa kohdeyhtiöt ovat olleet usealta toimialalta ja tutkimusten otoskoko on ollut keskimäärin huomattavasti suurempi. Koska leasingsopimusten käyttöasteet vaih- televat toimialoittain ja toimialojen sisällä, voi aiempien tutkimusten otoksiin valituilla yhtiöillä olla eroja operatiivisten vuokrasopimusten määrissä. Tähän tutkimukseen on valittu tarkoituksella sellaisia lentoyhtiöitä, joilla on suhteellisesti paljon taseen ulkopuolisia vuokravastuita. Lisäksi aiemmat tutkimukset ovat kohdistuneet eri maantieteellisiin sijainteihin, jolla saattaa olla heikentävä vaikutus tutkimustulosten vertailukelpoisuuteen. Näistä tekijöistä johtuen tutkimustulokset eivät ole täysin ver- tailukelpoisia. Aiempien tutkimusten tulokset ovat kuitenkin antaneet pääasiassa sa- mansuuntaisia tuloksia, joten niiden ja tämän tutkimuksen tuloksia voidaan verrata yleisellä tasolla toisiinsa.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että operatiivisten vuokra- sopimusten taseaktivoinnin seurauksena kohdeyhteisöjen taseiden loppusummat ja vieraan pääoman määrä taseessa kasvavat merkittävästi. Tämä tulos tukee aiem- pien tutkimusten tuloksia, sillä kaikissa kirjallisuuskatsauksessa käsitellyissä tutki- muksissa päädyttiin samankaltaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Goodacren (2003) tutki- muksen tulosten perusteella kohdeyritysten taseen ulkopuoliset vuokravastuut oli- vat 28% niiden kokonaispääoman määrästä. Lisäksi Xxxxxx et al. (1991) totesivat, että operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinnin seurauksena tilinpäätöstiedot antavat todellisemman kuvan yhteisöjen taloudellisesta asemasta. Tämän tutkimuk- sen tulosten perusteella arvioidut käyttöoikeusomaisuuserien ja velkojen lisäykset taseeseen olivat merkittäviä. Tästä syystä voidaan tehdä johtopäätös siitä, että ope- ratiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinnin jälkeen lähtökohdat kohdeyhteisöjen taloudellisen aseman arviointiin on paremmat kuin ennen aktivointia.
Tutkimuksessa käsiteltiin kannattavuuden, pääomarakenteen ja maksuvalmiuden tunnuslukuja ja niiden kehitystä operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinnin jäl- keen. Tutkimustulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että taseen ulkopuo- listen vuokrasopimusvastuiden taseaktivointien vaikutus kohdeyhteisöjen pääoma- rakenteen ja maksuvalmiuden tunnuslukuihin oli negatiivinen. Kaikilla kolmella yhti- öllä velkojen määrä nousi merkittävästi suhteessa kokonaispääomaan ja nettovel- kaantumisaste (net gearing) kasvoi merkittävästi tai jopa kääntyi negatiiviseksi oman pääoman laskettua alle nollan. Aiempien tutkimusten tuloksiin peilaten voi- daan todeta, että ne ovat olleet samansuuntaisia. Kaikissa aiemmissa tutkimuksissa löydettiin samankaltainen merkittävä vaikutus yhteisöjen velkaantumisasteiden kas- vuun ja maksuvalmiuden heikkenemiseen. Xxxxxxx et al. (1998) havaitsivat tutkimuk- sessaan, että nettovelkaantumisaste nousi keskimäärin jopa 260%. Maksuvalmiu- den osalta muun muassa Xxxxxxx & Bradbury (2003) sekä Fülbier et al. (2008) ha- vaitsivat merkittävän negatiivisen vaikutuksen current ratio-tunnusluvun kehityk- sessä, mikä tukee tämän tutkimuksen tuloksia.
Kannattavuuden osalta aiempien tutkimusten tulokset olivat puolestaan ristiriitaisia. Xxxxxx et al. (1997) havaitsivat tutkimuksessaan, että operatiivisten vuokrasopimus- ten taseaktivoinnin myötä kannattavuuden tunnusluvut voivat joko heikentyä tai pa- rantua. Tutkijoiden mukaan tämä riippuu leasingsopimusten elinkaaren vaiheesta. Mitä pidemmälle leasingsopimuksen elinkaaressa mennään, kääntyy tulosvaikutus positiivisempaan suuntaan. Duke et al. (2009) taas havaitsivat, että taseen ulkopuo- listen vuokravastuiden aktivointi laski nettotulosta keskimäärin 3,6%. Myös Bennet- tin & Bradburyn tutkimustulokset osoittivat, että taseaktivoinnilla oli negatiivinen vai- kutus ROA-lukuun. Xxxxxxxx (2008), Xxxxxxx et al. (2008) sekä Branswijck et al. (2011) taas eivät saaneet operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivointien jälkeen merkittäviä vaikutuksia kohdeyritystensä kannattavuuteen. Toisaalta tutkijat havait- sivat eroja toimialojen välillä kannattavuuden tunnusluvuissa. Durocherin (2008) tu- losten perusteella esimerkiksi kaupan- ja finanssialan yritysten kannattavuuden tun- nusluvut kehittyivät negatiiviseen suuntaan. Tämän tutkimuksen tulokset olivat kan- nattavuuden tulosten osalta myös vaihtelevat. Finnairin ja Norwegianin nettotulok- set ja sitä myötä nettotulos-% laskivat, kun taas Air France-KLM Groupin osalta ta- seaktivoinneilla oli päinvastainen vaikutus. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kannattavuuden tunnusluvut voivat muuttua kumpaan suuntaan tahansa riippuen siitä missä kohdassa elinkaarta vuokrasopimusten arvioidaan olevan.
6.2. Vastaukset tutkimuskysymyksiin
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia IFRS 16-standardin tuomia muutoksia operatiivis- ten vuokrasopimusten tilinpäätöskäsittelyyn vuokralle ottajan näkökulmasta. Tutki- muksessa tutkittiin myös kolmen lentoyhtiön osalta taseen ulkopuolisten vuokravas- tuiden aktivoinnin vaikutuksia niiden tilinpäätöksiin ja taloudellisiin tunnuslukuihin. Tutkimusaineistoksi valittiin Finnair, Norwegian ja Air France-KLM Group. Operatii- visten vuokrasopimusten aktivointi taseeseen suoritettiin hyödyntämällä Imhoffin et al. (1991;1997) kehittämää Constructive Capitalization-mallia. Tutkimuksessa saa- tiin vastaukset kaikkiin tutkimuskysymyksiin. Seuraavassa esitetään vastaukset yk- sitellen tutkimuskysymyksittäin. Vastaukset esitetään käänteisessä järjestyksessä aloittaen alatutkimuskysymyksistä ja päätyen lopulta päätutkimuskysymykseen.
Ensimmäisenä alatutkimuskysymyksenä oli: Miten operatiivisten vuokrasopimusten aktivointi taseeseen vaikuttaa kohdeyhteisöjen tilinpäätöksiin?
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että operatiivisten vuokrasopimusten ta- seaktivoinnilla on merkittävä vaikutus kohdeyhteisöjen tilinpäätöksiin. Tulokset osoittivat, että kohdeyhteisöt rahoittavat etenkin lentokalustostaan merkittävän osan taseen ulkopuolisilla vuokrasopimuksilla. Näiden vuokrasopimusten taseaktivoinnit kasvattavat kohdeyhteisöjen taseiden loppusummia ja vieraan pääoman määriä merkittävästi. Lisäksi käytetyn taseaktivointimallin perusteella yhteisöjen kertyneihin voittovaroihin ja verovelkoihin tuli oikaisuja. Tarkasteltavan tilikauden tuloslaskel- man osalta vaikutukset ovat myös merkittävät.
Tutkimuksesta saadut tulokset todistavat, että valituilla kohdeyhteisöillä on huomat- tava määrä taseen ulkopuolisia varoja ja velkoja. Absoluuttisesti eniten näitä käyt- töoikeusomaisuuseriä ja vuokrasopimusvelkoja on Air France-KLM Groupilla ja Finnairilla vähiten. Toisaalta suhteellisesti tarkasteltuna Air France-KLM Groupin tase kasvavat kohdeyhteisöistä vähiten. Norwegian käyttää suhteellisesti eniten operatiivisia vuokravastuita, joten sen taseen loppusummassa aktivoinnit vaikutta- vat kaikista eniten. Myös Finnairin osalta tase kasvaa suhteellisesti tarkasteltuna selkeästi enemmän kuin Air France-KLM Groupin, mutta vähemmän kuin Norwe- gianin.
Koska vuokrasopimukset voidaan nähdä vuokralle ottajan kannalta vieraan pää- oman vastuina, on näiden taseen ulkopuolisten vastuiden aktivoinnilla merkittävä vaikutus vieraaseen pääomaan. Tutkimustuloksista voidaan havaita, että taseen loppusumman lisäksi kohdeyhteisöjen velkapääomien määrät nousevat olennai- sesti. Absoluuttisesti mitattuna Air France-KLM Groupin velat kasvavat eniten, mutta suhteellisesti tarkasteltuna taas vähiten. Norwegianin ja Finnairin vieras pää- oma kasvaa taas selkeästi enemmän. Molemmilla yhteisöillä pitkäaikainen vieras- pääoma kasvaa yli kaksinkertaiseksi ja myös velat kokonaisuudessaan kasvavat yli
puolitoistakertaisiksi. Air France-KLM Groupilla taas velkapääoma kasvaa suhteel- lisesti alle 1,3-kertaiseksi.
Operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinnilla on myös vähentävä vaikutus omaan ja vieraaseen pääomaan. Tehtävien oikaisujen määrät riippuvat esimerkiksi yhteisöjen vuokrasopimusten elinkaaren vaiheesta sekä efektiivisestä verokan- nasta. Tutkimustulosten perusteella kohdeyhteisöjen kertyneet voittovarat ja täten myös oman pääoman määrä laskivat merkittävästi. Tulosten mukaan Norwegianin oma pääoma kääntyy jopa negatiiviseksi. Myös Air France-KLM Groupin ja Finnairin omat pääomat laskevat merkittävästi. Koska kertyneet voittovarat edellisiltä tilikau- silta ovat laskeneet, on selvää, että verot ovat myös laskeneet. Verojen lasku johtaa siihen, että kohdeyhteisöjen vieraan pääoman määrä laskee. Toisaalta myöhem- pinä tilikausina nämä vaikutukset tasaantuvat, sillä tilikauden kulut ovat aktivoinnin jälkeen laskevia suhteessa aikaan. Tällöin mitä pidemmällä ollaan vuokrasopimus- ten elinkaarella, sitä vähemmän kuluja syntyy.
Taseen ulkopuolisten vuokrasopimusten aktivoinnilla on tutkimustulosten perus- teella myös vaikutus viimeisimmän tilikauden tulokseen. Koska leasingmaksut ovat harvoin yhtä suuria kuin käyttöoikeusomaisuuserästä tehtävä poisto ja vuokrasopi- musvelan korkokulu, syntyy tilikauden tulokseen muutoksia. Tutkimustuloksista voi- daan havaita, että tulos voi muuttua sekä negatiiviseen että positiiviseen suuntaan. Tämäkin muutos on riippuvainen vuokrasopimusten elinkaaren vaiheesta. Eli mitä aikaisemmassa vaiheessa ollaan, sitä suurempi negatiivinen vaikutus aktivoinnilla on tulokseen.
Toisena alatutkimuskysymyksenä oli: Miten operatiivisten vuokrasopimusten ta- seaktivointi vaikuttaa kohdeyhteisöjen taloudellisiin tunnuslukuihin?
Tutkimustulokset osoittavat operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivoinneilla ole- van olennainen vaikutus kohdeyhteisöjen taloudellisiin tunnuslukuihin. Taseen
ulkopuolisten vuokravastuiden lisääminen taseeseen vaikuttaa esimerkiksi yhteisö- jen tilinpäätöshetken pääomarakenteeseen, maksuvalmiuteen ja kannattavuuteen. Taseaktivointien vaikutus yhteisöjen pääomarakenteeseen ja maksuvalmiuteen on negatiivinen, mutta kannattavuuden osalta tunnusluvut voivat kehittyä molempiin suuntiin.
Operatiivisten vuokrasopimusten aktivointi taseeseen vaikuttaa negatiivisesti koh- deyhteisöjen pääomarakenteeseen lisäämällä niiden velkaantuneisuutta. Tutkimuk- sessa tarkastellut yhteisöt olivat jo alun perin enimmäkseen rahoitettu vieraan pää- oman ehtoisesti. Finnairilla oli suhteellisesti vähiten vierasta pääomaa suhteessa kokonaispääomaan ja silläkin suhdeluku oli lähes kaksi kolmasosaa. Kun taseen ulkopuolisten vuokrasopimusten tulevaisuuden vuokravastuut lisätään taseeseen, suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa kaikkien yhteisöjen osalta merkittävästi. Li- säksi taseaktivoinneilla on huomattavan negatiivinen vaikutus yhteisöjen nettovel- kaantumisasteeseen.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kohdeyhteisöjen likviditeetti eli ly- hyen aikavälin maksuvalmius heikkenee myös operatiivisten vuokrasopimusten ta- seaktivointien jälkeen. Tutkimuksen lyhyen aikavälin maksuvalmiuden mittarina on käytetty current ratio-tunnuslukua. Kohdeyhteisöjen lyhytaikainen vieras pääoma nousee ja likvidit varat pysyvät samoina. Tämä johtaa siihen, että likvidien varojen suhde lyhytaikaisiin vieraan pääoman vastuisiin heikkenee. Current ration muutok- set ovat samansuuntaisia kaikkien kohdeyhteisöjen osalta.
Kohdeyhteisöjen kannattavuuden tunnuslukujen osalta tutkimustulokset antavat ris- tiriitaisia signaaleja. Tulospohjaisista tunnusluvuista voidaan kuitenkin todeta, että käyttökate-% ja liiketulos-% nousevat aikaisemmista arvoistaan. Käyttökate-% las- ketaan välituloserästä, jossa leasingmaksut vähentävät kyseistä erää. Taseaktivoin- tien seurauksena leasingmaksuja ei enää huomioida tuloslaskelmassa, vaan tilikau- den kuluiksi tulee käyttöoikeusomaisuuserästä tehtävät poistot ja vuokrasopimus- velasta tilikaudelle kuuluvat korkokulut. Nämä erät eivät vähennä käyttökatetta,
jolloin käyttökate-% nousee selkeästi. Lisäksi myös liiketulos-% paranee, vaikka yh- teisöjen poistot kasvavat. Poistot eivät kuitenkaan kasva enemmän kuin, mitä tili- kauden leasingmaksut ovat, joten liiketuloskin on korkeampi kuin ennen taseakti- vointeja. Toisaalta nettotulos ja täten myös nettotulos-% voivat muuttua kumpaan suuntaan tahansa. Tämä riippuu enimmäkseen siitä, missä vaiheessa elinkaarta vuokrasopimukset ovat. Se määrittää, kuinka suuret tilikauden poistojen ja korkoku- lujen määrät ovat suhteessa todellisiin leasingmaksuihin. Myös yhteisöjen kokonais- pääoman tuottoprosentti eli ROA-luku voi muuttua joko positiivisesti tai negatiivi- sesti. Esimerkiksi tulosten mukaan Norwegianin osalta korkokulut ja tilikauden verot kasvavat enemmän kuin nettotulos laskee ja näin ROA-luku nousee.
Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä oli: Miten IFRS 16-standardi vaikuttaa vuok- rasopimusten tilinpäätöskäsittelyyn vuokralle ottajien kannalta?
IFRS 16-Vuokrasopimukset standardi tulee kaikkia IFRS-tilinpäätösnormistoa nou- dattavien yhteisöjen osalta pakolliseksi soveltaa 1.1.2019 alkaen. Uusi leasingstan- dardi tuo mukanaan merkittäviä muutoksia aikaisemmin operatiivisina vuokrasopi- muksina käsiteltyjen vuokrasopimusten tilinpäätöskäsittelyyn. Suurin ja merkittävin yksittäinen muutos IAS 17:n ja IFRS 16:n välillä on se, että vuokrasopimusten luo- kittelu operatiivisiin vuokrasopimuksiin ja rahoitusleasingsopimuksiin poistuu. Nykyi- sen IAS 17-käytännön mukaan operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi luokiteltujen sopi- musten osalta kirjataan vain vuokrakulut tilikaudelle eikä vuokravastuut näy ta- seessa varoina ja velkoina. Rahoitusleasingsopimuksiksi luokiteltavat sopimukset esitetään taseessa käyttöomaisuuserinä ja vuokrasopimusvelkoina. Käyttöomai- suuserästä tehdään poistot niin kuin se olisi yhteisön omistuksessa ja vuokrasopi- muksesta tilikauden kulua on vuokrasopimuksen korot tilikauden ajalta. Uuden IFRS 16:n mukaan lähes kaikki vuokrasopimukset käsitellään yhdenmukaisesti nykyisen rahoitusleasingsopimusten käsittelyn mukaisesti. Poikkeuksena ovat alle 12 kuu- kauden sekä arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset, jotka voi jättää esittämättä ta- seessa. Uusi leasingstandardi tuo mukanaan myös muita muutoksia vuokrasopi- musten tilinpäätöskäsittelyyn. Esimerkiksi vuokrasopimuksen määritelmää on
muutettu hieman. Lisäksi muuttuvien vuokrien osalta IFRS 16:n ohjeistusten mukai- sesti vuokrasopimusvelkaan sisällytetään muuttuvat vuokrat, jotka ovat riippuvaisia indeksistä tai viitekorosta. IAS 17:n mukaan nämä eivät ole vuokrasopimusvelkaa, vaan kirjataan kuluksi tapahtumakaudelle.
Aiemmin havaittiin, että uuden standardin muutokset operatiivisten vuokrasopimus- ten tilinpäätöskäsittelyyn vaikuttavat merkittävästi vuokralle ottajien taseisiin ja tu- loslaskelmaan. Tutkimustulosten perusteella taseiden loppusummat kasvavat mer- kittävästi paljon operatiivisia vuokrasopimuksia käyttävien yhteisöjen osalta. Tällais- ten yhteisöjen velat nousevat myös huomattavasti aiempaan verrattuna. Taseen ja erityisesti velkaantuneisuuden lisääntyminen aiheuttaa merkittäviä muutoksia yhtei- söjen taloudellisissa tunnusluvuissa. Suurimmat muutokset syntyvät tasepohjaisiin tunnuslukuihin, kuten velkaantuneisuusasteeseen ja nettovelkaantumisasteeseen. Pääomarakenteen lisäksi uuden standardin mukainen vuokrasopimusten tilinpää- töskäsittely heikentää vuokralle ottajien maksuvalmiutta. Tutkimustulosten perus- teella kannattavuuden tunnuslukujen osalta muutos saattaa olla joko negatiivinen tai positiivinen riippuen leasingsopimusten elinkaaren vaiheesta.
6.3. Reliabiliteetti ja validiteetti
Kun puhutaan tutkimuksen reliabiliteetista, tarkoitetaan sillä tutkimuksen toistetta- vuutta. Reliabiliteetti tarkoittaa siis tutkimuksen kykyä tuottaa tuloksia, jotka eivät ole sattumanvaraisia. Käytännössä sen voi määritellä siten, että kahdessa samaa ai- hetta käsittelevää tutkimuksessa saadaan samankaltaisia tuloksia. (Hirsjärvi et al. 2008) Aiheesta on tehty useita tutkimuksia jo 1960-luvulta lähtien. Jos peilataan tä- män tutkimuksen tuloksia aiempien tutkimusten tuloksiin, voidaan todeta, että tulok- set ovat samankaltaisia. Lisäksi on hyvin todennäköistä, että kaksi eri tutkijaa pää- tyisivät samankaltaisiin lopputuloksiin tutkimuksessa hyödynnettyjä menetelmiä käyttämällä. Toisaalta kohdeyhteisöjen tilinpäätöksiin tehdyissä muokkauksissa ja johtopäätöksissä on käytetty tutkijan omaa harkinnanvaraisuutta, jotka heikentävät
tämän tutkimuksen reliabiliteettia. Nämä arviot perustuvat tutkijan omiin näkemyk- siin tutkittavasta kohteesta.
Validiteetti tarkoittaa tutkimusmenetelmän sekä mittarin tarkoituksenmukaisuutta. Käytännössä sillä tarkoitetaan valitun menetelmän sopivuutta mitata juuri niitä asi- oita, joita on haluttukin mitata. (Hirsjärvi et al. 2008) Tämän tutkimuksen validiutta lisää tutkimusaineistoon kohdistetut rajaukset. Tutkimukseen valittiin kolme euroop- palaista lentoyhtiötä, jotka noudattavat IFRS-tilinpäätösnormistoa ja hyödyntävät lii- ketoiminnan rahoittamiseen operatiivisia vuokrasopimuksia. Valitut kohdeyhteisöt tukevat tutkimuksen tarkoitusta, jonka perusteella tätä tutkimusta voidaan pitää suh- teellisen validina.
6.4. Tutkimuksen rajoitteet ja jatkotutkimusehdotukset
On huomioitava, että tällä tutkimuksella on ja täten myös saaduilla tuloksilla on joi- takin rajoituksia. Operatiivisten vuokrasopimusten taseaktivointimallissa on jouduttu relevantin informaation puuttumisen johdosta tekemään arvioita esimerkiksi yhtei- söjen diskonttokoroista ja leasingsopimusten kestoista. Nämä arviot perustuvat tut- kijan omaan harkintaan ja heikentävät tutkimuksen luotettavuutta. Muutokset näissä arvioissa vaikuttaisivat selkeästi saatuihin tuloksiin. Lisäksi tutkimusaineistona on käytetty vain kolmea lentoyhtiötä. Tulokset olisivat todennäköisesti olleet erilaisia, jos kohdeyhteisöiksi olisi valittu joitain muita lentoyhtiöitä tai muun toimialan yhtei- söjä. Tuloksia ei siis voi yleistää koskemaan koko toimialaa tai muita toimialoja. IFRS 16-standardi tuo mukanaan muutoksia esimerkiksi vuokrasopimuksen määri- telmään ja muuttuviin vuokriin. Standardi sisältää myös helpotuksia tietynlaisille vuokrasopimuksille. Lisäksi käyttöönotossa yhteisöt voivat valita eri vaihtoehdoista lähestymistavan, joiden perusteella standardia sitten sovelletaan. Edellä mainitut seikat voivat vaikuttaa tulosten tarkkuuteen ja luotettavuuteen. Saadut tulokset ovat kuitenkin suuntaa-antavia ja linjassa aiempien tutkimusten tuloksiin. Tutkimustulok- set antavat lukijalle kuitenkin käsityksen uuden leasingstandardin vaikutuksista koh- deyhteisöjen tilinpäätöksiin.
Mahdollisia jatkotutkimusaiheita voisi löytyä esimerkiksi uusi IFRS 16-standardi ti- lintarkastuksen näkökulmasta. Olisi mielenkiintoista tutkia uuden standardin aiheut- tamia ongelmia tilintarkastukseen. Lisäksi potentiaalinen tutkimusaihe voisi liittyä siihen, onko uudella standardilla vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien taloudelliseen päätöksentekoon. Yksi mahdollinen jatkotutkimusaihe voisi koskea sitä, millaisia muutoksia yhteisöt ovat joutuneet tekemään standardin implementoinnissa ja mil- laisia ongelmakohtia implementointiprosessissa on syntynyt.
LÄHDELUETTELO
Air France-KLM Group (2018a) Annual Report. Paris, Air France-KLM Group.
Air France-KLM Group (2018b) Air France-KLM Group – Group. [Verkkodoku- mentti]. [Viitattu 10.11.2018]. Saatavilla: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxx.xxx/xx/xxxxx
Xxxxxx, X. X. (1968) Financial ratios, discriminant analysis and the prediction of cor- porate bankruptcy, Journal of Finance, 23(4), pp.589-609
Xxxxxx, X. X. (1999) The role of dividends in valuation models used by analysts and fund managers, European Accounting Review, 8, pp.195-218.
Xxxxxx, X. (1987) The analysis and use of financial ratios: A review article, Journal of Business, Finance and Accounting, 14, pp.449-461.
Xxxxxxx, X., Xxxxxxx, X. & Goodacre, X. (1998) The Impact of Constructive Opera- ting Lease Capitalization on Key Accounting Ratios, Accounting and Business Re- search, 28, pp.233-254
Xxxx, X. (2010) International Accounting Harmonization: Evidence from Europe. In- ternational Business and Management, Vol. 1(1), pp.48-61
Xxxxxxx, X. & Xxxxxxxx, X. (2003) Capitalizing Non-Cancelable Operating Leases,
Journal of International Financial Management & Accounting Vol. 41, pp.75-103
Xxxxx, G.G., Xxxxxxxxx, X. and Xxxxxx, X. (1997) Earnings and stock returns: evi- dence from Germany, European Accounting Review, 6, pp.489-603
Branswijck, D., Xxxxxxxxxxx, X., & Xxxxxxxx, P. (2011) The Financial Impact of the Proposed Amendments to IAS 17: Evidence from Belgium and the Netherlands. Journal of Accounting and Management Information Systems, 10(2), pp.275-294
Deloitte (2018a) IAS 17 – Leases. [verkkodokumentti]. [Viitattu 2.10.2018]. Saata- villa: xxxxx://xxx.xxxxxxx.xxx/xx/xxxxxxxxx/xxx/xxx00
De Xxxxxxx, X. (2011) Considerations on the Subject of Lease Accounting. Advan- ces in Accounting, 27(2), pp.355-365
Xxxx, J., Xxxxx, S. & Xx, X. (2009) Operating and Synthetic Leases: Exploiting Fi- nancial Benefits in the Post-Enron Era, Advances in Accounting, 25(1), pp.28-39
Xxxxxxxx, X. (2008) Canadian evidence on the constructive capitalisation of opera- ting leases, Accounting Perspectives, 7(3), pp.227–256
EY (2016) Leases: a summary of IFRS 16. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 5.10.2018]. Saatavilla. xxxxx://xxx.xx.xxx/Xxxxxxxxxxx/xxXXXxxxxx/xx-xxxxxx-x-xxxxxxx-xx- ifrs-16/$FILE/ey-leases-a-summary-of-ifrs-16.pdf
ECB (2018a) ECB Euro Reference Exchange Rate: Norwegian krone (NOK). [Verk- kodokumentti]. [Viitattu 7.11.2018]. Saatavilla: xxxxx://xxx.xxx.xxxxxx.xx/xxxxx/xx- licy_and_exchange_rates/euro_reference_exchange_rates/html/eurofxref-graph- nok.en.html
ECB (2018b) ECB Euro Reference Exchange Rate: US dollar (USD). [Verkkodoku- mentti]. [Viitattu 7.11.2018]. Saatavilla: xxxxx://xxx.xxx.xxxxxx.xx/xxxxx/xx- licy_and_exchange_rates/euro_reference_exchange_rates/html/eurofxref-graph- usd.en.html
Xxxxxx, X. & Xxxxxxxx, X. (1998) Johdatus Laadulliseen Tutkimukseen. 3. Painos. Vastapaino, Tampere.
Finnair (2018a) Vuosikertomus. Helsinki, Finnair Oyj.
Finnair (2018b) Finnairin historia. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 10.11.2018]. Saata- villa: xxxxx://xxxxxxx.xxxxxxx.xxx/xx/xxxxxxx-xxxxxxxxxx/xxxxxxxx
Finnair (2018c) Finnair lyhyesti. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 10.11.2018]. Saata- villa: xxxxx://xxxxxxx.xxxxxxx.xxx/xx/xxxxxxx-xxxxxxxxxx/xxxxxxx-xxxxxxxx
Xxxxxxx, X., Xxxxx, X. & Xxxxxxxxxx, M. (2008) Impact of lease capitalisation on financial ratios of listed German companies, Xxxxxxxxxxxx Business Review, 60, pp.122– 144
Goodacre, A. (2003) Operating Lease Finance in the UK Retail Sector, International Review of Retail, Distribution and Consumer Research, 13(1), pp.99-125
Hirsjärvi, S., Xxxxx, P., Xxxxxxxxx, P. (2008) Tutki ja Kirjoita. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.
IAS 17-Leases.
IFRS 16-Leases.
IFRS Foundation 2016a) Project Summary and Feedback Statement: IFRS 16-Lea- ses. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 2.10.2018]. Saatavilla: xxxxx://xxxx00xxx.xx- xxx.xxxxxxxxx.xxx/0000/00/xxxx_00_xxxxxxx-xxxxxxx.xxx
IFRS Foundation (2016b) Investor Perspectives: A New Lease of Life. [Verkkodoku- mentti]. [Viitattu 2.10.2018]. Saatavilla: xxxxx://xxxx00xxx.xx- xxx.xxxxxxxxx.xxx/0000/00/xxxxxxxx-xxxxxxxxxxxx_x-xxx-xxxxx-xx-xxxx.xxx
IFRS Foundation (2017) Pocket guide to IFRS standards: the global financial repor- ting language. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 1.10.2018]. Saatavilla: xxxxx://xxx.xxxx.xxx/xxxx-xxx-xxxxxx/0000/00/0-xxxxxx-xxxxx-xx-xxxx-xxxxxxxxx- the-global-financial-reporting-language/
IFRS Foundation (2018) Who we are. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 1.10.2018]. Saa- tavilla: xxxxx://xxx.xxxx.xxx/xxxxx-xx/xxx-xx-xxx/#xxxxxxx
Xxxxxx, X., Xxxx X. & Xxxxxx, X. (1991) Operating leases: Impact of Constructive Capitalization. Accounting Horizons, 5(1), pp.51–63
Xxxxxx, X. Xxxx, X. Xxxxxx, X. (1997) Operating Leases: Income Effects of Constructive Capitalization. Accounting Horizons, 11(2), pp.12–32
Xxxxxxxxxxxxx, X. (2008) Laadullisen Tutkimuksen Perusteet. 3. Uud. Painos. In- ternational Methelp Oy, Helsinki.
Xxxxxx, X. X. (1963) Capitalizing Leases – The Effect on Financial Ratios. Journal of Accountancy, pp.49-58
Norwegian (2018a) Annual Report. Oslo, Norwegian Air Shuttle ASA.
Norwegian (2018b) Norwegian – Our Story. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 10.11.2018]. Saatavilla: xxxxx://xxx.xxxxxxxxx.xxx/xx/xxxxx/xxx-xxxxx/
PricewaterhouseCoopers (2016) IFRS 16 – Uusi aikakausi vuokrasopimusten kir- janpitokäsittelyssä. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 7.10.2018]. Saatavilla: xxxxx://xxx.xxx.xx/xx/xxxx-xxxxxxxxx/xxxxxxxxx/xx-xxxxx-xxxx-00-xxxxxxxxxxxxxxxxxx- 022016.pdf
Xxxxxx, D. E. and Xxxxx, M. E. (2005) Valuation ratios and long-horizon stock price predictability, Journal of Applied Econometrics 20, pp.327-344
Xxxxx, X. & Xxxxxxx, X. (1985) Determinants of Corporate Leasing Policy. Journal of Finance 40, pp.895-908
White Clarke Group (2018) Global Leasing Report. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 2.10.2018]. Saatavilla: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xxx/xxxxxxx/xxxxxx-xxxxxxx-xx- port-2018
Yritystutkimus (2011) Yritystutkimuksen Tilinpäätösanalyysi. Hakapaino Oy, Hel- sinki
LIITTEET
Liite 1. Tunnuslukujen laskentakaavat (Yritystutkimus 2011)
KANNATTAVUUS
𝑲ä𝒚𝒕𝒕ö𝒌𝒂𝒕𝒆 − % =
𝑲ä𝒚𝒕𝒕ö𝒌𝒂𝒕𝒆
𝑳𝒊𝒊𝒌𝒆𝒕𝒐𝒊𝒎𝒊𝒏𝒏𝒂𝒏 𝒕𝒖𝒐𝒕𝒐𝒕
𝑳𝒊𝒊𝒌𝒆𝒕𝒖𝒍𝒐𝒔 − % =
𝑳𝒊𝒊𝒌𝒆𝒕𝒖𝒍𝒐𝒔
𝑳𝒊𝒊𝒌𝒆𝒕𝒐𝒊𝒎𝒊𝒏𝒏𝒂𝒏 𝒕𝒖𝒐𝒕𝒐𝒕
𝑵𝒆𝒕𝒕𝒐𝒕𝒖𝒍𝒐𝒔 − % =
𝑵𝒆𝒕𝒕𝒐𝒕𝒖𝒍𝒐𝒔
𝑳𝒊𝒊𝒌𝒆𝒕𝒐𝒊𝒎𝒊𝒏𝒏𝒂𝒏 𝒕𝒖𝒐𝒕𝒐𝒕
𝑹𝑶𝑨 (𝑹𝒆𝒕𝒖𝒓𝒏 𝒐𝒏 𝒂𝒔𝒔𝒆𝒕) =
𝑵𝒆𝒕𝒕𝒐𝒕𝒖𝒍𝒐𝒔 + 𝒓𝒂𝒉𝒐𝒊𝒕𝒖𝒔𝒌𝒖𝒍𝒖𝒕 + 𝒗𝒆𝒓𝒐𝒕
𝑻𝒂𝒔𝒆𝒆𝒏 𝒍𝒐𝒑𝒑𝒖𝒔𝒖𝒎𝒎𝒂 𝒌𝒆𝒔𝒌𝒊𝒎ää𝒓𝒊𝒏
PÄÄOMARAKENNE
𝑫/𝑨(𝑽𝒆𝒍𝒌𝒂𝒂𝒏𝒕𝒖𝒏𝒆𝒊𝒔𝒖𝒖𝒔𝒂𝒔𝒕𝒆) =
𝑽𝒆𝒍𝒂𝒕 𝒚𝒉𝒕𝒆𝒆𝒏𝒔ä
𝑲𝒐𝒌𝒐𝒏𝒂𝒊𝒔𝒑ää𝒐𝒎𝒂
𝑵𝒆𝒕 𝒈𝒆𝒂𝒓𝒊𝒏𝒈 =
𝑲𝒐𝒓𝒐𝒍𝒍𝒊𝒏𝒆𝒏 𝒗𝒊𝒆𝒓𝒂𝒔 𝒑ää𝒐𝒎𝒂 − 𝒓𝒂𝒉𝒂𝒕 𝒋𝒂 𝒓𝒂𝒉𝒐𝒊𝒕𝒖𝒔𝒂𝒓𝒗𝒐𝒑𝒂𝒑𝒆𝒓𝒊𝒕
𝑶𝒎𝒂 𝒑ää𝒐𝒎𝒂
MAKSUVALMIUS
𝑪𝒖𝒓𝒓𝒆𝒏𝒕 𝒓𝒂𝒕𝒊𝒐 =
𝑽𝒂𝒊𝒉𝒕𝒐 − 𝒐𝒎𝒂𝒊𝒔𝒖𝒖𝒔 + 𝒓𝒂𝒉𝒐𝒊𝒕𝒖𝒔𝒐𝒎𝒂𝒊𝒔𝒖𝒖𝒔
𝑳𝒚𝒉𝒚𝒕𝒂𝒊𝒌𝒂𝒊𝒏𝒆𝒏 𝒗𝒊𝒆𝒓𝒂𝒔𝒑ää𝒐𝒎𝒂