Valtio: Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministe- riö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kus ja Asumisen rahoitus-...

Valmisteluryhmän ehdotus sopimukseksi 9.9.2024

<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen musta, pimeys Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>

Jyväskylän kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2024–2035

Sopijaosapuolet

Valtio: Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministe- riö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kus ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA

Jyväskylän kaupunkiseutu: Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Ääne- koski

Sopimus on luonteeltaan aiesopimus. Sopijaosapuolet sitoutuvat yhdessä edistämään sopimuksen tavoittei- den ja toimenpiteiden toteutumista.

Sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet

Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus (jäljempänä MAL-sopimus) perustuu Jyväskylän kaupunkiseu- dun kahdeksan kunnan ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun kehittämisestä. Sopimuksella vahvistetaan kuntien keskinäistä yhteistyötä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta, kumppanuutta seudun kuntien ja val- tion välillä sekä osapuolien sitoutumista seudun kehittämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Sopimuksella varaudutaan pitkäjänteiseen kehitykseen.

Sopimuksen toimenpiteet luovat edellytyksiä seudullisesti tarvetta vastaavalle monipuoliselle asuntotuo- tannolle sekä liikennejärjestelmän ja -investointien ja maankäytön yhteensovittamiselle. MAL-sopimuksella edistetään Jyväskylän seudun kestävää kasvua kehittämällä valtion ja kuntien yhteistyönä vähäpäästöistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, seudun elinvoi- maisuutta, liikenneturvallisuutta, liikennejärjestelmän digitalisaatiota sekä tarpeita vastaavaa asuntokaavoi- tusta ja -tuotantoa. Tavoitteena on myös torjua segregaatiota ja asunnottomuutta sekä edistää asuinaluei- den monimuotoisuutta ja alueiden asuntokannan monipuolisuutta.

Sopimuksessa on kuvattu tavoitetilat vuodelle 2035, kehityspolut tavoitetilan saavuttamiseksi ja tarvittavat toimenpiteet vuosille 2024–2027 tavoitteisiin pääsemiseksi. Sopimus päivitetään neljän vuoden välein. So- pimukseen on sisällytetty keskeisimmät ja vaikuttavimmat maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat toimenpiteet, jotka edellyttävät kuntien keskinäistä tai kuntien ja valtion yhteistyötä. Sopimuksen toteutumisen kannalta on tärkeää, että myös kuntien ja valtion muut kehittämistoimet tukevat sopimuksen tavoitteiden toteutumista.

Sopimuksen lähtökohdat

Jyväskylän seudun MAL-sopimuksen keskeisiä lähtökohtia ovat:

• Kansainväliset ilmastosopimukset

• Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

• Pääministeri Xxxxxxx Xxxxx hallituksen ohjelma 20.6.2023

• Kansallinen energia- ja ilmastostrategia ja ilmastolain mukainen suunnittelujärjestelmä (pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma, sopeutumissuunnitelma, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ja maankäyt- tösektorin ilmastosuunnitelma)

• Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

• Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032 (Liikenne 12 -suunnitelma)

• Liikenneturvallisuusstrategia 2022–2026

• Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva

• Jyväskylän seudun MAL-sopimus 2021–2031

• Linkki tulevaisuuteen 2030-kehittämisohjelma

• Seurantakatsaus MAL-sopimusten vaikuttavuudesta

Seudullisen suunnittelun ja tietopohjan kehittäminen

Tavoitetila 2035+

Kaupunkiseudun kuntien keskinäinen ja valtion välinen yhteistyö on vahvistunut tulokselliseksi MAL-kump- panuudeksi, jonka myötä Jyväskylän seutu on vahvistanut asemaansa suurten kaupunkiseutujen joukossa. Yhteistyö yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän hallinnassa perustuu tiedolla johtamiseen. Tavoit- teena on ylläpitää kokonaiskuvaa kaupunkiseudun nykytilasta, ennakoida tulevaa kehitystä ja vaikuttaa sii- hen yhdessä sovituilla tavoitteilla, periaatteilla ja toimenpiteillä. Ajantasaiseen tietopohjaan, jatkuvaan seu- rantaan ja tulevaisuuden ennakointiin perustuva suunnittelu on mahdollistanut nopean varautumisen hitai- siin ja äkillisiin sekä ennakoituihin ja ennakoimattomiin muutoksiin.

Kehityspolut tavoitetilan saavuttamiseksi

Jyväskylän kaupunkiseudulla jatketaan seudullista maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän yhteenso- vittavaa ja jatkuvaa suunnitteluyhteistyötä. Sopimusosapuolet sitoutuvat neljän vuoden välein päivitettä- vän 12-vuotisen MAL-sopimuksen toimenpiteisiin ja tunnistavat pitkäjänteisen kaupunkikehityksen ja sopi- musmenettelyn merkityksen.

Kaupunkiseudun kuntien, maakuntaliiton ja valtion yhteistyöllä sekä samansuuntaisilla tavoitteilla ja toi- menpiteillä varmistetaan, että kaupunkiseudullinen, maakunnallinen ja valtakunnallinen suunnittelu on yh- densuuntaista ja vaikuttavaa. Seudun yhdyskuntarakenteen, liikennejärjestelmän ja viherrakenteen kestä- vyyttä ohjataan ja seurataan vuonna 2023 hyväksytyn Jyväskylän seudun MAL-kehityskuvan mukaisesti.

Kaupunkiseudun kehittämisessä vältetään seudun yhteisen edun kannalta haitallista osaoptimointia.

Suunnittelun, seurannan, vaikutusten arvioinnin, osallistumisen ja vuorovaikutuksen menetelmiä kehite- tään. Vaikutusten arviointia tehdään ajantasaisimpiin ohjeisiin tukeutuen. Jyväskylän seudun MAL-paikka- tietoalustaa kehitetään seudulliseksi tiedolla johtamisen välineeksi. Kaupunkiseudun kehityksen seuraa- miseksi ja suunnittelun tietopohjan muodostamiseksi jatketaan ja kehitetään edelleen seudullista ja valta- kunnallista MAL-sopimusten toimenpiteiden ja vaikuttavuuden seurantaa. Seurannassa otetaan huomioon Euroopan laajuisia liikenneverkkoja (TEN-T) koskevan lainsäädännön vaatimukset. Kaupunkiseudun suunnit- telun kannalta keskeisten sidosryhmien riittävä ja oikea-aikainen osallistuminen suunnitteluun varmiste- taan.

Seudullista liikennejärjestelmää kehitetään vuorovaikutteisesti valtakunnallisen ja maakunnallisen liikenne- järjestelmän kanssa. MAL-sopimusmenettelyä ja Liikenne 12-suunnitelman prosesseja yhteensovitetaan ja vahvistetaan sekä lisätään tavoitteiden ja toimenpiteiden 12-vuotisuutta. Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma (SUMP, sustainable urban mobility plan) sisällytetään osaksi seudullista suunnittelua.

Suunnittelun hyväksyttävyyttä ja suunnitelmaan sitoutumista kehitetään jatkuvalla vuorovaikutuksella luot- tamushenkilöiden kanssa koko suunnitteluprosessin ajan.

Toimenpiteet vuosille 2024–2027

1. Seudun kunnat yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen ja muiden liikennejärjestelmätoimijoiden kanssa varmistavat, että seudun liikennejärjestelmää suunnitellaan Euroopan laajuisia liikenneverk- koja (TEN-T) koskevan asetuksen mukaisesti ja täyttäen kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitel- man (SUMP) velvoitteet vuoden 2027 loppuun mennessä. Seudun liikennejärjestelmäsuunnitte- lussa hyödynnetään Liikenne- ja viestintäviraston opasta alueellisten liikennejärjestelmäsuunnitel- mien vaikutusten arvioinnista.

2. Seudun kunnat kehittävät yhteistä paikkatietoinfrastruktuuria ja rajapintaratkaisuja laadukkaan tie- topohjan ja seurannan tueksi. Seudun MAL-paikkatietoalustaa kehitetään yhteiseksi tiedolla johta- misen välineeksi, jonka kautta ylläpidetään ajantasaista MAL-tilannekuvaa ja kootaan yhteen seu- dullisessa suunnittelussa tarvittavaa tietovarantoa.

3. Valtio toteuttaa valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen vuonna 2025, johon seudun kunnat osallistuvat. Seudun kunnat ja Keski-Suomen ELY-keskus vastaavat Jyväskylän seutua koskevan lisä- otoksen rahoituksesta.

4. Valtio ja seutu kehittävät yhteistyössä valtakunnallista MAL-sopimusten vaikuttavuuden seurantaa. Kehittämisessä huomioidaan TEN-T-asetuksen täytäntöönpanoasetus mm. tietojen toimittamisesta Euroopan komissiolle. Lisäksi kehitetään mm. MAL-sopimusten rahoituksen seurantaa.

Kestävä ja vähäpäästöinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä

Tavoitetila 2035+

Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä muodostavat eheän, toisiaan tukevan ja ilmas- tonmuutosta hillitsevän kokonaisuuden. Asukkaiden mahdollisuudet tehdä kestäviin kulkumuotoihin perus- tuvia liikkumisvalintoja ovat kasvaneet ja liikkuminen on turvallista. Etenkin keskustojen sekä hyvien kävely-

, pyöräily- ja joukkoliikennereittien varsilla olevien alueiden väestö- ja työpaikkamäärät ovat kasvaneet.

Kestävien kulkutapojen osuus kaikkien matkojen määrästä on kasvanut Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen alueella 55 prosenttiin ja koko seudulla 45–50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, jonka jälkeen kasvu on jatkunut vuoteen 2035. Vuonna 2021 osuus oli valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan koko seudulla 41 %. Joukkoliikenteen toimivalta-alueen matkamäärät ovat kasvaneet seudun uuden päivitetyn Linkki Tulevaisuuteen -kehittämisohjelman mukaisesti. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet ovat parantuneet seudullisella pyöräilyn pääverkolla ja erityisesti keskustoissa ja niiden läheisyydessä, mikä tukee asukkaiden omaehtoista, terveyttä edistävää arkiliikkumista.

Vähäpäästöisten käyttövoimien jakeluverkko on laajentunut tukien ajoneuvokannan käyttövoimamuutosta. Seudulla on kattava vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfra henkilö- ja tavaraliikenteen tarpeisiin ja lo- gistisesti toimiva raskaan liikenteen taukopaikkaverkko.

Kehityspolut tavoitetilan saavuttamiseksi

Seudun yhdyskuntarakennetta tiivistetään kestävän liikkumisen edellytysten kasvamista tukevasti Jyväsky- län seudun MAL-kehityskuvan mukaisiin tiivistyviin ja täydentyviin taajamiin hyviin kävely-, pyöräily- ja jouk- koliikenneyhteyksiin tukeutuen. Kaavoituksessa painotetaan erityisesti keskustojen, aluekeskusten ja taaja- mien täydennysrakentamista, mikä luo edellytyksiä asukasmäärän kasvulle, keskustojen palvelujen ja elin- voiman kehittymiselle sekä palvelujen saavutettavuuden turvaamiselle. Seudun kunnat kehittävät tiivisty- vien keskusten houkuttelevuutta huolehtimalla niiden viihtyisyydestä sekä turvallisesta ja toimivasta liikku- misympäristöstä.

Seudun joukkoliikenteen toimivalta-alue on laajentunut vuoden 2024 alusta kattamaan Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen lisäksi Hankasalmen, Petäjäveden, Toivakan ja Äänekosken. Laajemmalle toimivalta-alueelle tuotetaan yhtenäisemmällä suunnittelulla kustannustehokkaammin parempia joukkoliikennepalveluja sekä lisätään matkustamisen sujuvuutta ja helppoutta. Joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteillä vahvistetaan työpaikkojen ja palveluiden saavutettavuutta sekä tuetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Toimi- valta-alueen laajentumisen myötä päivitetään Linkki Tulevaisuuteen -kehittämisohjelma. Seudun joukkolii- kenteen kehittämisessä huomioidaan myös lähijunaliikenteen mahdollisuudet.

Fossiilisille polttoaineille vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon laajentumiselle luodaan edellytyksiä kuntien, valtion ja markkinaehtoisten toimijoiden yhteistyöllä siten, että TEN-T- ja AFIR-asetusten mukaiset tavoitteet saavutetaan. Kunnat varautuvat selvittämään, onko seudulla tarvetta multimodaaliselle rahtiter- minaalille.

Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvulle luodaan edellytyksiä jatkamalla seudullisen pyöräilyn pää- verkon toteuttamista. Erityisesti käytetyimpien väylien laatutasoa parannetaan mm. investointien ja talvi- kunnossapidon avulla. Erityishuomio on kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuden lisäämisessä. Kävely- ja pyöräily- yhteyksien sekä liityntäpysäköinnin kehittäminen nivotaan joukkoliikenteen kehittämistyöhön, millä ediste- tään asukkaiden mahdollisuuksia sujuviin matkaketjuihin kestävillä kulkutavoilla. Seudun liikennejärjestel- mäsuunnittelussa ja kuntien liikennesuunnittelussa huomioidaan liikennepalveluiden kehittyminen, digitali- saation ja automaation mahdollisuudet sekä hyödynnetään liikennettä koskevaa tietoa.

Toimenpiteet vuosille 2024–2027

5. Kunnat ohjaavat kaavoituksella asumisen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumista siten, että yhdys- kuntarakenne tiivistyy hyviin kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuen.

Vähintään 90 % uusien asemakaavojen asumisen kerrosalasta sijoittuu Jyväskylän seudun MAL-ke- hityskuvan mukaisiin tiivistyviin ja täydentyviin taajamiin. Työpaikkarakentamista ohjataan siten, että vähintään 90 % seudun työpaikoista sijoittuu tiivistyviin ja täydentyviin taajamiin.

6. Seudun kunnat ja valtio edistävät vähäpäästöisten käyttövoimien jakeluverkon laajentumista.

Toimenpiteet:

i. Seudun kunnat ja valtio mahdollistavat maankäytön suunnittelussa edellytykset TEN-T ja AFIR-asetusten mukaisen jakeluinfran ja raskaan liikenteen taukopaikkojen toteutukselle.

Seudulle toteutetaan kaksi ydinverkon (Vt 4) raskaan liikenteen korkeatasoista taukopaik- kaa, joissa vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelu. Toinen sijoittuu kaupunkiseudun keskus- taajaman pohjoispuolelle ja toinen eteläpuolelle.

Vuoteen 2025 mennessä seudulla on vähintään 1 alue raskaan kaluston sähkön latausase- malle ja vuoteen 2030 mennessä 1 alue vedyn tankkausaseman tarpeisiin.

Sähkön jakeluverkon kapasiteetin osalta raskaalle liikenteelle osoitettavilla alueilla huomi- oidaan, että AFIR-asetuksen mukaisesti vuoden 2025 loppuun mennessä latauspisteiden yhteenlaskettu antoteho tulee olla vähintään 900 kilowattia ja vuoden 2030 loppuun men- nessä 1 800 kilowattia.

ii. Kunnat ja valtio edistävät määränpäälatausta hallinnassaan olevilla pysäköintipaikoilla, ku- ten liikuntapaikkojen ja liityntäpysäköintien yhteydessä. Kunnat edistävät kadunvarsilatauk- sen edellytyksiä kysynnän mukaisesti.

iii. Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen käyttövoimamuutosta ennakoiden Jyväskylän kaupunki selvittää mahdollisuuksia kehittää latausinfraa Jyväskylän Matkakeskuksen alueella. Selvi- tyksen ja sen mukaisten toimenpiteiden tulee olla valmiina vuoteen 2030 mennessä.

iv. Valtio edistää kuntien välistä tiedonvaihtoa jakeluinfran kehittämisestä MAL-verkoston vuonna 2024 käynnistämässä hankkeessa.

7. Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka ja Äänekoski jatkavat Jyväskylän seu- dun tieliikenteen toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-aluetta koskevan Linkki Tulevaisuuteen 2030 -kehittämisohjelman toimenpiteiden toteuttamista:

i. Joukkoliikennepalveluiden palvelutason kehittäminen tarjontaa lisäämällä resurssien mu- kaan. Aikatauluvapaan matkustamisen alue laajenee, palvelujen saavutettavuutta paranne- taan ja asuinalueiden välinen liikkuminen helpottuu.

ii. Informaatio-, lippu- ja maksujärjestelmien kehittäminen. Määritetään maksuvyöhykkeet ja otetaan Waltti-lippu- ja maksujärjestelmä käyttöön koko uudella viranomaisalueella.

iii. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden edistäminen. Joukkoliikenteen asiakaskokemusta pa- rannetaan tehokkaan ja ymmärrettävän viestinnän ja markkinoinnin sekä sähköisten palve- lujen keinoin.

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka ja Äänekoski päivittävät Linkki Tule- vaisuuteen 2030 -kehittämisohjelman.

8. Valtio laatii linjaukset henkilöjunaliikenteen tulevaisuudesta. Osana kokonaisuutta tarkastellaan yhteistyössä seudun kuntien kanssa lähijunaliikenteen lisäämismahdollisuuksia kaupunkiseuduilla. Yhteisrahoitteisuus on lähtökohtana alueellisen junaliikenteen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa. Työn tulokset toimivat lähtötietoina Linkki Tulevaisuuteen 2030 -kehittämisohjel- man päivitykselle.

9. Valtio avustaa Jyväskylän seudun julkisen henkilöliikenteen palveluita sopimuskaudella 2024–2027 8,2 miljoonalla eurolla. Valtio tukee Jyväskylän seudun tieliikenteen viranomaisalueen laajentu- mista siirtymäajan vuosien 2024–2027 aikana 800 000 eurolla / vuosi, mikä sisältyy edellä esitet- tyyn kokonaisrahoitukseen. Valtionavustuksen edellytyksenä on, että kaupunkiseutu toteuttaa tässä sopimuksessa esitettyjä joukkoliikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteitä.

10. Valtio selvittää katuverkkoa koskevien valtioavustuskäytäntöjen kehittämistä. Tavoitteena on mm. selvittää, olisiko nykyisten raitiotiehankkeisiin kohdistuvien avustusten ohella mahdollista avustaa myös esimerkiksi bussiliikenteen infrastruktuuria kuntien katuverkolla.

11. Jyväskylän seudun kunnat voivat hakea valtionavustusta kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteiden parantamiseen kunnan katuverkolla. Traficom toteuttaa valtionavustushaun ja myöntää rahoituk- sen.

12. Valtio osoittaa yhteensä 0,5 miljoonaa euroa vuosina 2025–2028 valtion väyläverkon pieniin paran- tamishankkeisiin. Painopiste on liikenneturvallisuutta, kestävää liikkumista, elinkeinoelämän toi- mintaedellytyksiä sekä muita MAL-sopimuksen tavoitteita palvelevien liikennehankkeiden suunnit- teluvalmiuden edistämisessä. Rahoitusta voidaan kohdentaa valtion maanteiden ja rautateiden pa- rantamisinvestointien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä valtion liikenneväylien yhteydessä ole- vien liityntäpysäköintialueiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hankekokonaisuus rahoitetaan valtion ja kuntien kesken kustannusjaolla 50/50. Edistettävistä hankkeista sovitaan jatkuvassa lii- kennejärjestelmätyössä seudun kuntien, Väyläviraston ja ELY-keskuksen yhteistyönä osana MAL- sopimuksen toimeenpanoa.

13. Jyväskylän kaupunki jatkaa yhteistyötä valtion liikennehallinnon sekä muiden MAL-seutujen kanssa yhteentoimivien toimintamallien ja ratkaisuiden kehittämiseksi digitaalisen liikennetiedon hallin- noimiseksi ja jakamiseksi. Yhteistyössä määritellään olennaiset liikennetiedot sekä laaditaan suun- nitelma siitä, miten tietoja kerätään ja jaetaan kansalliseen yhteyspisteeseen. Suunnitelman tulee varmistaa käytettyjen toimintamallien, keräystapojen ja tietojärjestelmien yhteensopivuus sekä alan sääntelyn mukaisten standardien käyttö. Valtio mahdollistaa avoimen yhteistyöfoorumin, jonka kautta kuntasektorin toimijat pyritään kytkemään tiiviimmin mukaan liikenteen digitaalisen toimintaympäristön kehittämiseen. Yhteistyössä hyödynnetään MAL-seuduilla jo laadittuja selvityk- siä.

14. Valtio tuottaa tietoa digitalisaation ja automaation mahdollistamien uusien liikkumis- ja kuljetusta- pojen huomioimista katutilojen suunnittelussa yhdyskuntarakentamislain valmistelun yhteydessä. Kunnat edistävät liikenteen digitalisaation ja automaation mahdollistamien uusien liikkumis- ja kul- jetustapojen huomioon ottamista kaavoituksessa, liikennesuunnittelussa ja katutilojen suunnitte- lussa.

15. Kunnat ja valtio kehittävät asema-alueita liikenteen solmupisteenä matkaketju- sekä matkustajapal- veluiden näkökulmasta. Toimenpiteitä toteutettaessa huomioidaan läpileikkaavasti asemien esteet- tömyyden ja saavutettavuuden parantaminen esimerkiksi asemien opastukseen ja talvikunnossapi- toon liittyen ja niillä toteutetaan osaltaan kansallista esteettömyysvisiota. Asemanseutujen kehittä- misessä huomioidaan pitkämatkaisen bussiliikenteen tilatarpeet sekä muiden liikkumispalveluiden tilatarpeet (liityntäpysäköinti, yhteiskäyttöautot ja -pyörät, taksipalvelut, mikroliikkumisen palve- lut).

Asuminen ja elinympäristön laatu

Tavoitetila 2035+

Jyväskylän seudulla harjoitetaan pitkäjänteistä ja kestävää asumisen politiikkaa, jonka tavoitteena on huo- mioida asuntotuotannon riittävyyden ja asuntomarkkinoiden toimivuuden lisäksi myös elinympäristön laatu, viihtyisyys ja palveluiden saavutettavuus. Asuntokanta tarjoaa kysyntää vastaavia asumisen mahdolli- suuksia kaikille väestöryhmille ja tukee seudun työmarkkinoiden toimivuutta. Vähäpäästöisten materiaalien ja puurakentamisen osuus rakentamisessa on kasvanut merkittävästi. Riittävällä ja kysyntää vastaavalla asuntotuotannolla mahdollistetaan seudun kasvu. Seudun kuntien tavoitteena on 15 000 uutta asuntoa.

Sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi jakaantuu tasaisesti eri asuinalueiden välillä. Myös heikommassa asemassa oleville väestöryhmille on riittävästi asuntoja ja kasvavan ikääntyvän väestön asumistarpeisiin on löydetty yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia ratkaisuja. Asunnottomuutta ei esiinny seudulla.

Yhtenäisen viherrakenteen säilyminen sekä viher- ja virkistysalueiden hyvä saavutettavuus on turvattu. Seudun viherrakenne ja lähiliikuntaverkosto tukevat asukkaiden omaehtoista, terveyttä edistävää arkiliikku- mista ja ne nähdään myös seudullisena vetovoimatekijänä.

Kehityspolut tavoitetilan saavuttamiseksi

Huolehditaan, että asuntotuotantoon soveltuva asemakaavavaranto vastaa viiden vuoden asuntotuotanto- tarvetta. Kaavoituksessa painotetaan erityisesti keskustojen, aluekeskusten ja taajamien täydennysrakenta- mista, mikä luo edellytyksiä asukasmäärän kasvulle, kestävän liikkumisen edistämiselle sekä palvelujen saa- vutettavuuden turvaamiselle.

Seudun kunnat käyttävät ja kehittävät maa- ja asuntopoliittisia ohjauskeinoja. Asuntotuotannossa huomioi- daan muuttuvat asumisen preferenssit ja seudun kunnat edistävät uudenlaisia asumisen muotoja, innovaa- tioita, hallintamuotoja ja hybridihankkeita kaavoituksen ja tontinluovutuksen keinoin. Erityisryhmien asu- mistarpeet huomioidaan varmistamalla riittävä tonttitarjonta. Tunnistetaan seudun asumisen kehittämisen ongelmakohdat ja etsitään keinoja edistää vuokra-asuntokannan uusiutumista myös seudun pienemmissä keskuksissa.

Edistetään vähäpäästöistä asuntorakentamista ja asumista tukemalla muun muassa puurakentamista ja muiden vähäpäästöisten materiaalien käyttöä kaavoituksen ja tontinluovutuksen keinoin, kehittämällä il- mastoviisasta kaavoitusta sekä laatimalla ilmastosuunnitelmia. Olemassa olevan asuntokannan ja asuinalu- eiden omaleimaisuutta ja elinvoimaisuutta edistetään monipuolisesti rakennetun ympäristön kehittämisellä huomioiden poikkihallinnolliset toimintatavat segregaation ehkäisemisessä erityisesti lähiöissä. Vähenne- tään asunnottomuutta ja ehkäistään sen uusiutumista.

Asuinympäristöjen kehittämisessä varmistetaan lähivirkistysalueiden saavutettavuus sekä yhteydet laajem- mille viheralueille sekä edistetään aktiivista arkiliikuntaa. Väestön ikääntymisen myötä kehitetään ikäystä- vällisiä asuinympäristöjä.

Toimenpiteet vuosille 2024–2027

16. Seudun kuntien tavoitteena on 5 000 valmistunutta asuntoa kauden 2024–2027 aikana suhdanneti- lanne huomioiden.

17. Seudun kunnat varmistavat seudun asuntotuotantotarvetta vastaavan kaavavarannon vastaamaan viiden vuoden kehityksen tarvetta ja varmistavat kestäviin kulkutapoihin tukeutuvien asemakaavo- jen toteuttamisedellytykset ja tonttien käyttöön saamisen.

18. Kaupunkiseudun kunnat huolehtivat maapolitiikassa ja asemakaavoituksessa siitä, että asuntotuo- tannon käynnistämisen edellytykset turvataan huomioiden rakentamisen kustannuskehitys ja kil- pailu. Kunnat raportoivat asuntotuotannon käynnistymistä vauhdittavat toimet osana vuosittaista MAL-sopimusten toteutumisen seurantaa.

19. Valtio kohdentaa valtion tukemaa asuntotuotantoa pääosin Jyväskylän seudun MAL-kehityskuvan mukaisiin tiivistyviin taajamiin.

20. Xxxxxx jatkaa tukea kuntien järjestämään asumisneuvontaan talousarviossa myönnettyjen määrära- hojen puitteissa.

Seudun elinvoimaisuus

Tavoitetila 2035+

Jyväskylän kaupunkiseutu on vähintään 217 000 asukkaan edelleen kasvava, saavutettava ja elinvoimainen yliopistokaupunkiseutu sekä vahva teollisuuden ja digitaalisten teknologioiden keskus. Kestävä yhdyskunta- rakenne, toimiva liikennejärjestelmä, monipuoliset asumis- ja koulutusmahdollisuudet, luonnonläheisyys sekä laadukas elinympäristö liikuntamahdollisuuksineen ovat seudullisia vetovoimatekijöitä. Eurooppalai- sen TEN-T-verkon kaupunkisolmukohtana Jyväskylän kaupunkiseutu on saavutettavuudeltaan ja tunnettuu- deltaan kiinteä osa suurten kaupunkiseutujen verkkoa.

Valtakunnallista liikennejärjestelmää on kehitetty Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti. Jyväskylän seutua halkovien liikenneväylien, erityisesti valtatien 4:n, kehittäminen on tukenut alueen vahvaa asemaa TEN-T- verkon logistisena kaupunkisolmukohtana sekä turvannut elinkeinoelämälle tärkeiden kuljetusten sujuvuu- den ja elinkeinoelämän kasvun Jyväskylän seudulla ja sen ulkopuolella. Liikenneverkon kehittämisellä on vahvistettu seudun keskusten kytkeytymistä toisiinsa ja osaksi kansallista ja kansainvälistä liikenneverkkoa sekä vastattu liikennetarpeen kasvuun. Liikenteen sujuvuus on parantunut valtakunnallisesti, seudullisesti ja paikallisesti. Investoinnit ovat tukeneet liikennejärjestelmän ja yhdyskuntarakenteen kestävää yhteenso- vittamista. Tampere–Jyväskylä-radan kehittyminen yhdessä seudun tehokkaasti toimivan joukkoliikenteen kanssa ovat parantaneet seudun saavutettavuutta ja laajentaneet seudun kestävän liikkumisen työssäkäyn- tialuetta.

Valtio ja seutu ovat vahvistaneet kumppanuuttaan. Seudulla on löydetty tuloksellisia ratkaisuja liikenteellis- ten tarpeiden ja keskusten maankäytön yhteensovittamiseksi mm. Jyväskylän asemanseudun, valtatie 9:n ja ratapihan kehittämisen tavoitteiden yhteensovittamisessa sekä valtatien 4 kehittämisessä Jyväskylän koh- dalla. Jyväskylän ratapihan siltakorttelit ovat toteutuneet.

Vuoteen 2035 mennessä seudulla on 94 000 työpaikkaa. Vähintään 90 % seudun työpaikoista sijoittuu Jy- väskylän seudun MAL-kehityskuvan mukaisiin tiivistyviin ja täydentyviin taajamiin, erityisesti kaupunki- ja kuntakeskuksiin hyvien kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

Kehityspolku tavoitetilan saavuttamiseksi

Jyväskylän keskustaa kehitetään seudun vetovoimaisena ja väestömäärältään kasvavana keskuksena. Jyväs- kylän kaupunki ja valtio edistävät ydinkeskustaa ja Lutakkoa yhdistävän siltakorttelin, Vt 9:n ja radan kehit- tämisen tavoitteiden yhteensovittamista siten, että hankkeen toteuttaminen voi käynnistyä 2030-luvun al- kupuolella.

Työpaikkarakentamisen ohjaamisella tuetaan seudun keskustojen asemaa elinvoimaisina työpaikka- ja asi- ointikeskittyminä. Ensisijaiset työpaikkarakentamisen laajentumisalueet sijoittuvat Jyväskylän seudun MAL- kehityskuvan mukaisiin tiivistyviin ja täydentyviin taajamiin (vyöhykkeet I ja II) sekä näiden välittömään lä- heisyyteen, joilla joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun hyvä palvelutaso tukee työ- ja asiointimatkojen kestävyyttä. Raskasta liikennettä tuottavia ja paljon tilaa vaativia teollisuus- ja logistiikkapainotteisia työ- paikka-alueita kehitetään tiivistyvien ja täydentyvien taajamien ulkopuolella valtakunnallisesti merkittäviin pääväyliin ja muihin valtateihin tukeutuen. Kunnat varmistavat yritystonttien riittävän tarjonnan.

Jyväskylän seudun asemaa TEN-T-asetuksen mukaisena kaupunkisolmukohtana vahvistetaan kuntien ja val- tion yhteistyöllä eurooppalaisten liikennekäytävien toteutuksessa ja EU-rahoituksen hyödyntämisessä. Jy- väskylän seudun valtateitä ja ratoja kehitetään pääasiassa nykyisessä sijainnissaan siten, että valtion väylä- verkon palvelutaso- ja turvallisuustavoitteet sekä alue- ja kaupunkikehityksen tavoitteet toteutuvat valta- kunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. Liikenne 12 -suunnitelma sekä liikenneverkon stra- tegisessa tilannekuvassa tunnistetut kehittämistarpeet ohjaavat väyläverkon kehittämistä ja suunnittelua. Liikenneverkon strategisessa tilannekuvassa on tunnistettu Jyväskylän seudun osalta seuraavat pääväyliä koskevat puutteet: TEN-T-ydinverkon Vt 4 Vaajakosken kohdalla, Vt 4 Vehniä–Äänekoski, Vt 4 Jyväskylän kohdalla sekä kattavan verkon Vt 9 Pumperi–Aholaita, Vt 9 Jyväskylä–Korpilahti, Vt 9 Kanavuori–Lieves- tuore ja Tampere–Jyväskylä-rata.

Toimenpiteet vuosille 2024–2027

21. Vt 4 Palokan kohta (Jyväskylä)

Toteutetaan Jyväskylän Palokassa hankekokonaisuus, joka muodostuu tiesuunnitelmien valtatien 4 parantaminen Palokan eritasoliittymän kohdalla ja maantie 16685 (Palokanorren) parantaminen välillä Saarijärventie–Ritopohjantie-sisällöstä sekä nykyisten maanteiden 16685 (Ruokkeentie) ja 16687 (Saarenmaantie) parantamisesta. Hankkeella parannetaan liikenteen sujuvuutta, valtatien ramppien liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytyksiä. Hanke on edellytys Palokan maankäytön kehittämiselle ja alueen asuntotuotannon lisäämiselle. Paranta- mistoimien jälkeen Ruokkeentie ja Saarenmaantie siirtyvät hallinnollisesti valtion maanteistä Jyväs- kylän kaupungin kaduiksi.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 26,5 milj. euroa ja se toteutetaan valtion ja Jyväskylän kau- pungin yhteishankkeena. Valtion rahoitusosuus koko hankkeen kustannuksista on 15,5 milj. euroa ja Jyväskylän kaupungin 11 milj. euroa. Hankkeesta laaditaan erilliset suunnittelu- ja toteutussopi- mukset osapuolten kesken.

Hankekokonaisuus käynnistetään vuonna 2025 ja se toteutetaan vuoden 2027 loppuun mennessä edellyttäen, että Jyväskylän kaupunki on laatinut vuoden 2025 loppuun mennessä Ruokkeentien ja Saarenmaantien katusuunnitelmat.

22. Jyväskylän asemanseudun kehittäminen – Vt 9, rata ja ratapihan siltakorttelit

Jyväskylän kaupunki ja valtio sitoutuvat kehittämään yhteistyössä Jyväskylän ratapihaa, valtatietä 9 ja kaupunkitilallisia yhteyksiä Jyväskylän ydinkeskustasta Lutakkoon. Tavoitteena on edistää radan, valtatien ja kaupungin katuverkon liikenteellistä kehittämistä sekä kaupunkikehitystä siten, että ra- tapihan ja valtatien estevaikutus vähenee. Ydinkeskustan ja Lutakon välille rakennetaan alueita yh- distävä kansirakenne. Tavoitteena on suunnitelmavalmiuden edistäminen siten, että hankkeen to- teuttaminen voisi käynnistyä 2030-luvun alkupuoliskolla. Osapuolet edistävät tavoitteen toteutu- mista sopimuskauden aikana yhteistyössä seuraavasti:

• Valtio laatii aluevaraussuunnitelman Vt 9 parantamisesta välillä Pumperi–Aholaita.

• Kaupunki laatii kustannuksellaan konseptisuunnitelman kaupungin keskustan ja Lutakon kaupunkitilallisten yhteyksien kehittämisestä.

• Valtion ratasuunnittelun asiantuntemus on aktiivisesti mukana kokonaisuutta koskevan ta- voitteen edistämistyössä.

• Osapuolet muodostavat yhteisen näkemyksen asemanseudun kehittämisen tavoitteista ja toteutuspolusta, kun tarvittavat selvitykset ovat valmistuneet.

23. Valtio kehittää valtakunnallista liikennejärjestelmää Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti. Valtion väyläverkon kehittämisessä huomioidaan mm. eurooppalaisten liikennekäytävien vaatimukset TEN- T-asetuksen mukaisesti.

24. Jyväskylän kaupunkiseudun prioriteetit valtakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämisessä ovat:

- TEN-T ydinverkon valtatie 4 kehittäminen:

- Vaajakosken kohta välillä Aholaita-Haapalahti-Kanavuori

- Jyväskylän kohta välillä Aholaita-Lohikoski

- Vehniä-Äänekoski

- TEN-T kattavan verkon valtatie 9 kehittäminen:

- Pumperi-Aholaita

- Korpilahti-Muurame-Pumperi

- Kanavuori-Lievestuore

- TEN-T kattavan verkon Tampere-Jyväskylä-raideyhteyden parantaminen

Muut sopimuksen toteuttamisen kannalta tärkeät valtion toimenpiteet

• Alueidenkäytön lainsäädäntöä uudistetaan pääministeri Xxxxxxx Xxxxx hallituksen ohjelman mukai- sesti. Tämä koskee alueidenkäyttölakia, yhdyskuntakehittämislakia ja yhdyskuntarakentamislakia.

• Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelma laaditaan pääministeri Xxxxxxx Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti. Pitkäaikaisasunnottomuusohjelman puitteissa tuetaan hankkeita, joilla vä- hennetään asunnottomuutta ja kehitetään ohjelmakaupunkien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä.

• Energia- ja ilmastostrategia ja Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma KAISU päivitetään hallitus- ohjelman mukaisesti.

• Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistellaan vuosille 2025–2036.

• Markkinaehtoisen henkilöjunaliikenteen markkinat avataan tosiasialliselle kilpailulle pääministeri Xxxxxxx Xxxxx hallitusohjelman mukaisesti. Henkilöjunaliikenteen kilpailua lisätään mahdollista- malla kunnille, kuntayhtymille ja alueille ostoliikenteen järjestäminen.

• Valtion maaomaisuuden luovuttamista kaupunkien ja kuntien kehitettäväksi selvitetään vuoden 2026 loppuun mennessä Valtion kiinteistöasioiden neuvottelukunnassa yhteistyössä kaupunkien ja kuntien kanssa.

• Vuosina 2024–2026 laadittavassa kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa määritellään kansalli- set keinot EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä kaupunkivihreän ja puus- ton latvuspeitteisyyden tyydyttävä taso. Jatkotoimenpiteistä sovitaan kaupunkiseutujen kanssa erikseen.

• Sopimuksellisen kaupunkipolitiikan osana ja sen toteuttamiseksi kaupunkien roolia vahvistetaan Xxxxxxx Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti. MAL-sopimusten lisäksi kumppanuusperusteista yhteistyötä tehdään Helsingin, Espoo, Vantaa, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkien kanssa stra- tegisessa yhteistyöallianssissa sekä Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kanssa elinvoimakumppanuuk- silla. Lisäksi valtio toimeenpanee yliopisto-, yliopistokeskus- ja pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa innovaatiotoimintaa vahvistavia ekosysteemisopimuksia (2021–2027). Sopimuksen toimen- piteillä voidaan soveltuvin osin täydentää ja tukea kaupunkiseudun MAL-sopimuksen elinvoimata- voitteita.

Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa x.x.2024–31.12.2035. Sopimus päivitetään 2027–2028 siten, että tämän sopi- muksen tavoitetila ja toimenpidepolku tarkistetaan ja täsmennetään suhteessa kansainvälisiin, kansallisiin ja seudullisiin tavoitteisiin. Samalla sovitaan vuosille 2028–2031 ajoittuvista konkreettisista toimenpiteistä, joilla edistetään tavoitetilojen toteutumista. Liikenteen toimenpiteiden lähtökohtana on Liikenne 12 –suun- nitelma vuosille 2025–2036. Konkreettisia toimenpiteitä valittaessa otetaan huomioon tämän sopimuksen toteutuminen ja toimien vaikuttavuus. Valtio-osapuolten sitoutuminen sopimukseen määritellään valtio- neuvoston periaatepäätöksellä, jossa linjataan valtion tahtotila ja tuki julkisen talouden suunnitelman ja talousarvioiden puitteissa. Valtion rahoitustoimenpiteet edellyttävät eduskunnan päätöstä. Valtion ehtona tähän sopimukseen sitoutumiselle ja siihen sisältyvien rahoitustoimenpiteiden toteuttamiselle on, että seu- dun kunnat ovat omalta osaltaan toteuttaneet sopimukseen sisältyvät ja kuntien toimivallassa olevat toi- menpiteet. Seudun kuntien sitoutuminen sopimukseen edellyttää vastaavasti, että valtio on toteuttanut sopimuksessa sovitut toimenpiteet.

Sopimuksen toteutumisen seuranta

Seurattaviin asioihin kuuluvat tässä sopimuksessa sovittujen toimenpiteiden sekä määrällisten ja laadullis- ten tavoitteiden toteutuminen. Seutu vastaa seurantatiedon tuottamisesta ja seurantaraportin valmiste- lusta. Seurantaraportti käsitellään vuosittain sopimusosapuolten yhteisessä seurantakokouksessa ja seuran- taraportti hyväksytään yhteisesti. Sopimusten vaikuttavuutta seurataan valtakunnallisesti kahden vuoden välein.

Allekirjoitukset

Helsingissä x.x.2024

Ympäristöministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö

Xxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxx

Ympäristö- ja ilmastoministeri Liikenne-, viestintä- ja sisäministeri

Valtiovarainministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö

Xxxxxx Xxxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxxx

Valtiovarainministeri Kunta- ja alueministeri

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Liikenne- ja viestintävirasto Traficom

Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxx

Ylijohtaja Pääjohtaja

Keski-Suomen ELY-keskus Väylävirasto

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx

Ylijohtaja Pääjohtaja

Jyväskylän kaupunki Hankasalmen kunta

Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Kaupunginjohtaja Kunnanjohtaja

Laukaan kunta Muuramen kunta

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxx

Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja

Petäjäveden kunta Toivakan kunta

Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx

Kunnanjohtaja Vt. kunnanjohtaja

Uuraisten kunta Äänekosken kaupunki

Xxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Kunnanjohtaja Kaupunginjohtaja