PERHEHOIDON KÄSIKIRJA

Tämä toimintaohje on hallinnollinen ohje koskien toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa (jatkossa Xxxxxx). Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona (Perhehoitolaki 3§ 20.3.2015/263).

Perhehoidon tavoitteena on turvata asiakkaalle perheenomainen ja asiakkaan tarpeiden mukainen yksilöllinen perhehoito. Perhehoidossa olevalle asiakkaalle annetaan mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistetään hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteita.

Päätoimisella perhehoitajalla tarkoitetaan perhehoitajaa, joka ei ole perhehoitoperheen ulkopuolella ansiotyössä eikä siten työterveyshuollon piirissä.

Hoito ja huolenpito perhehoidossa voidaan järjestää osa- tai ympärivuorokautisena. Kuntayhtymä tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa.

Omaishoito ja perhehoito eroavat siten, että perhehoitaja ei ole läheisessä sukulaissuhteessa asiakkaaseen. Xxxxxx ei sijoita asiakasta perhehoitoon silloin, kun kyse on omaishoidosta eli hoitajana toimisi oma lapsi, vanhempi, avo- tai aviopuoliso.

Ammatillinen perhehoito

Ammatillinen perhehoito on perhehoitoa, jota annetaan yksityisten sosiaalipalveluiden luvan perusteella ammatillisessa perhekodissa (Perhehoitolaki 4§). Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan, joka jatkuvasti tuottaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on saatava lupaviranomaiselta lupa palvelujen tuottamiseen ennen toiminnan aloittamista ja olennaista muuttamista (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 7§). Ammatillinen perhehoito on yritystoimintaa eikä perustu toimeksiantosuhteiseen perhehoidon toimintaan. Tämä toimintaohje ei koske edellä kuvattua ammatillista perhehoitoa.

1.1 Perhehoitoon soveltuvuus

Perhehoitoon asiakkaat valitaan yksilöllisesti ja yksilölliset toiveet huomioiden. Perhehoito soveltuu henkilöille, jotka:

▪ eivät tarvitse säännöllistä ympärivuorokautista hoitoa

▪ kokevat turvattomuutta

▪ ovat hauraita

▪ ovat masentuneita tai heillä on mielenterveydellisiä ongelmia

▪ sairastavat alkavaa /keskivaikeaa muistisairautta

▪ selviävät yöt ilman säännöllistä avun tarvetta

▪ ovat yhden henkilön autettavissa

▪ tarvitsevat jatkohoitoa sairaalasta kotiutumiselle

▪ omaishoidon vapaata

Palveluun pääsyn kriteerit

▪ pääsääntöisesti paljon apua ja hoitoa tarvitseville asiakkaille

▪ toimintakyky on alentunut iän tai sairauden vuoksi niin merkittävästi, että asiakas ei tule enää kotona toimeen

▪ täyttää vähintään säännöllisen tai tilapäisen kotihoidon asiakkaan palveluntarpeen

Xxxxxxxxx perhehoitoa toteutetaan toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitona. Perhehoitajan ja Xxxxxxx välisen toimeksiantosopimuksen tekemisestä vastaa tilapäishoidon palveluesimies. Asiakaskohtainen toimeksiantosopimus tehdään yhdessä perhehoitajan kanssa.

1.2 Perhehoidon muodot

A. Pitkäaikainen perhehoito on ympärivuorokautista ja toistaiseksi voimassaolevaa perhe- hoitoa tai hoitoaika vähintään 12 h / vrk. Jatkuvaa perhehoitoa voidaan tarjota silloin, kun ikäihmisen toimintakyky on alentunut ja hän tarvitsee läsnäoloa yöaikaan, mutta hän ei tarvitse ympärivuorokautista valvontaa, ohjausta ja hoitoa.

B. Lyhytaikainen perhehoito (vuorohoito) käsittää ennalta sovitun hoitojakson, millä on alkupäivämäärä ja loppupäivämäärä. Lyhytaikainen hoito voi kestää 13 vrk/ kuukausi. Perhehoito voi olla ennakkoon sovittua tai äkilliseen tarpeeseen perustuvaa perhehoitoa. Hoitoaika on ympärivuorokautista tai hoitoaika on vähintään 12 h/vrk. Mikäli lyhytaikainen perhehoito muuttuu pitkäaikaiseksi, tehdään siitä uusi asiakaspäätös ja uusi asiakaskohtainen toimeksiantosopimus.

Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan tarjota mm.:

• omaishoidon vapaan järjestelyissä

• perhehoitajan vapaan järjestelyissä

• tukemaan asiakkaan kotona asumista

• välimuotoisena palveluna asiakkaan kotiutuessa tilapäishoidon tai laitoshoidon jaksolta

C. Osavuorokautinen perhehoito on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee perhehoidon palvelua osavuorokautisesti (hoitoaika vähintään 6-10 tuntia päivähoitona tai alle 12 tuntia yöhoitona). Se sisältää valtakunnallisen ikäihmisten ravintosuosituksen mukaisen ateriarytmin mukaiset ateriat. Osavuorokautinen perhehoito voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista.

2. PERHEKOTI

Perhekodilla tarkoitetaan perhehoitajalaissa tarkoitettua kunnan tai kuntayhtymän hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa (Sosiaalihuoltolaki 26 §).

2.1 Perhekodille asetetut vaatimukset

▪ perhekodin tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan sopiva, esteetön siellä annettavalle hoidolle

▪ perhekodin tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan, varustetasoltaan turvallinen ja annettavalle hoidolle sopiva

▪ perhehoitaja vastaa perhekodin turvallisuudesta ja hän on velvollinen tekemään viranomaisten esittämät mahdolliset turvallisuuteen liittyvät korjaustoimenpiteet sovitun ajan puitteissa

▪ palvelunjärjestäjällä on velvollisuus tehdä kotikäynti, jolla tarkistetaan ja varmistetaan lainmukaiset perhekodin vaatimukset

Perhekodin sopivuutta harkittaessa erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että

▪ kodin ihmissuhteet kunnossa

▪ asiakkaan tarpeisiin pystytään vastaamaan

▪ asiakkaan tasavertaiseen asemaan perhekodissa

▪ hyväksyvätkö muut perheen jäsenet perhehoitoon tulevan asiakkaan

▪ perheen talous on vakaa

▪ perheessä ei ole erityisen vaativaa hoitoa tarvitsevaa perheenjäsentä

Perhehoidossa asiakkaalla tulee olla:

▪ mahdollisuus tutustua ennakkoon perhehoitokotiin ja sen hoitajiin

▪ mahdollisuus yksityisyyteen

▪ oma huone

▪ mahdollisuus kalustaa ja sisustaa oma huoneensa

▪ käytössä kaikki kodin yhteiset tilat

▪ xxxxxxxxxxxxxx asema muiden perhekodin jäsenten kanssa

2.2 Hoidettavien määrä perhehoidossa

Hoidettavien määrä suhteutetaan perhehoitajien lukumäärään, asiakkaan tarvitsemaan hoitoon ja toiminnan luonteeseen.

Perhehoidossa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää (4) henkilöä, huomioiden hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset tai muut erityistä huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuna.

Perhekodissa voidaan hoitaa samanaikaisesti enintään kuutta (6) henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta ja huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista molemmilla tulee olla perhehoitolain (6§ 1 mom. ja 3 mom.) mukainen kelpoisuus ja ennakkovalmennus.

2.3 Perhehoitajan kelpoisuus

Toimeksiantosopimussuhteiseksi perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa, valmiuksiensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksien ja terveydentilan perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa.

Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä lakisääteinen ennakkovalmennus, johon kuuluu soveltuvuusarviointi ja kotikunnan antama lausunto soveltuvuudesta perhehoitajaksi. Ennakkovalmennus sisältää myös kotikäynnin perheeseen.

Perhehoitajalta edellytettävät valmiudet

1) Asiakkaan hyvinvoinnista huolehtimien Perhehoitaja

▪ Perustaa toimintansa ikäihmisten hyvän hoidon arvoihin ja eettisiin periaatteisiin.

▪ Tarjoaa ikäihmiselle hoivaa ja huolenpitoa sekä perushoitoa, mikä tukee hänen terveyttään sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

▪ Tietää ikäihmisten yleisimmät sairaudet ja ymmärtää lääkehoidosta huolehtimisen merkityksen.

▪ Tarjoaa ikäihmiselle turvallisen ja viihtyisän elinympäristön.

▪ Tekee huomioita ikäihmisen terveydentilasta sekä tunnistaa tilanteita, jotka edellyttävät ammattihenkilön tekemää arviointia tai hoitoa.

2) Ylläpitää asiakkaan voimavaroja ja toimintakykyä

Perhehoitaja

▪ Ymmärtää ikäihmisen elämänhistorian tuntemisen merkityksen.

▪ Ymmärtää ja hyväksyy ikääntymisen mukanaan tuomat muutokset.

▪ Ymmärtää ikäihmisen fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten ja henkisten voimavarojen hyödyntämisen merkityksen ja kartoittaa ne yhteistyössä ikäihmisen, läheisten ja muiden tahojen kanssa.

▪ Osaa huomioida ikäihmisen yksilölliset tarpeet ja toiveet.

▪ Mahdollistaa ikäihmiselle osallistumisen arjen toimiin ja antaa tukea ja ohjausta tarvittaessa.

▪ Osaa kuunnella ikäihmistä ja olla vuorovaikutuksessa hänen kanssaan.

▪ Edistää ikäihmisen itsemääräämisoikeutta turvallisuutta vaarantamatta.

3) Mahdollistaa ja tukee asiakkaan ja läheisten yhteydenpitoa Perhehoitaja

▪ Ymmärtää ikäihmisen perhe- ja ystävyyssuhteiden merkityksen.

▪ Mahdollistaa läheisten vierailut ja muun yhteydenpidon.

▪ On taitava tukemaan ikäihmisen suhteita ja käytännön yhteydenpitoa hänen läheisiinsä.

4) Tekee yhteistyötä Perhehoitaja

▪ Omaa tietoa, taitoa ja halua tehdä yhteistyötä muiden ikäihmisen asioita hoitavien tahojen kanssa.

▪ Tietää ja ymmärtää erilaisten palveluja ja hoitoa koskevien suunnitelmien merkityksen.

▪ Tietää perhehoitajan tehtävät, oikeudet ja vastuut jatkuvassa ja lyhytkestoisessa perhehoidossa.

▪ Ymmärtää salassapitovelvollisuuden merkityksen ja toimii sen mukaisesti.

▪ Tunnistaa omat voimavaransa ja on valmis ottamaan vastaan tukea ja ohjausta tarvittaessa.

5) Sitoutuu perhehoitajan tehtävään Perhehoitaja

▪ Ymmärtää pysyvyyden ja jatkuvuuden merkityksen ikäihmisen elämässä.

▪ Ymmärtää, mitä pitkäaikaiseen perhehoitoon sitoutuminen merkitsee.

▪ Edellyttää tietoa ja taitoa arvioida perhehoidon jatkumisen tarkoituksenmukaisuus ikäihmisen kannalta.

▪ Tukee ikäihmistä perhehoidon päättyessä.

▪ Ymmärtää ja hyväksyy perhehoidon valvonnan merkityksen.

3. PERHEHOITOON HAKEUTUMINEN

Perhehoitoa haetaan kotihoidon palveluhakemuksella, joka on saatavissa kotihoidon palveluneuvonnasta (puhelin 044 4196 5541) tai Peruspalvelukuntayhtymä Kallion www- sivulta. (xxx.xxxxxxxx.xx)

Ennen perhehoidon aloittamista kartoitetaan asiakkaan toimintakyky, palveluntarve ja soveltuvuus perhehoitoon. Palvelutarpeen arvioinnin perhehoitoon tekee perhehoidosta vastaava palveluesimies yhteistyössä asiakkaan ja asiakkaan suostumuksella hänen omaistensa tai läheistensä kanssa.

Perhehoidon myöntämisen perusteena on pääasiassa asiakkaan alentunut toimintakyky, jonka arvioinnissa käytetään apuna luotettavia arviointimittareita.

Mikäli asiakas hakee jatkuvaa perhehoitopaikkaa, suosituksesta vastaa Kallion SAP-työryhmä kuultuaan asiakasta ja hänen omaisiaan tai läheisiään.

Viranhaltijapäätöksen perhehoidosta tekee palveluesimies.

4. PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVÄT SUUNNITELMA JA SOPIMUKSET Perhehoidon hoito- ja palvelusuunnitelma

Jokaiselle perhehoidon asiakkaalle tehdään hoito-, kuntoutumis- ja palvelusuunnitelma, joka

arvioidaan ja päivitetään tarpeen mukaan tai vähintään kaksi kertaa vuodessa. Hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään ja tarkistetaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähiomaisten, perhehoitajan, perhehoidosta vastaavan palveluesimiehen sekä muiden perhehoitoon osallistuvien kanssa.

Toimeksiantosopimus

Toimeksiantosopimus on asiakirja, jossa perhehoitaja ja Xxxxxx sopivat hoitosuhteeseen liittyvät velvollisuudet ja oikeudet. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoidon asiakkaan osalta erikseen. Toimeksiantosopimus tehdään ennen perhehoitosijoitusta. Sopimus tarkistetaan tilanteen muuttuessa ja sitä ei voi muuttaa yksipuolisesti.

Toimeksiantosopimuksen tarkistamisesta käydään neuvottelu, jos toinen osapuoli sitä vaatii. Jatkuvan perhehoidon toimeksiantosopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevana. Lyhytaikaisen perhehoidon toimeksiantosopimus tehdään aina määräaikaisena. Mikäli asiakkaan siirtyminen perhehoitoon peruuntuu, niin tehty jatkuvan tai lyhytaikaisen perhehoidon toimeksiantosopimus kumoutuu tämän asiakkaan osalta. Tämä koskee myös tilannetta, jossa toimeksiantosopimus on tehty perhehoidon sijaisen kanssa ja sijaistarve peruuntuu.

4.1 Toimeksiantosopimuksen sisältö

Perhehoitajan ja kuntayhtymän välisessä toimeksiantosopimuksessa sovitaan:

1. Perhehoitajan salassapitovelvollisuudesta ja muista velvoitteista.

2. Perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta; kenelle palkkio maksetaan, perhehoidon valmennuksen suorittamisesta.

3. Hoitopalkkion maksamisesta perhehoidon keskeytyksen ajalta.

4. Perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta (sekä mahdollisesta takaisinperinnästä) sekä perhehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta.

5. Perhehoidossa olevan yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta; kirjataan yksilöidysti tarvittavat hankinnat erilliseen suunnitelmaan.

6. Hoidon arvioidusta kestosta; perhehoidon muodosta ja voimaantulosta.

7. Perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta; (hoidettavien sijaishoidon järjestäminen, muut perhehoitoon osallistuvat henkilöt)

8. Perhehoitajalle annettavasta tuesta, valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta;

9. Kallion tapaturmavakuutuksesta toimeksiantosopimussuhteiselle perhehoitajalle. Mikäli molemmat avo-/aviopuolisot sitoutuvat vastaamaan yhdessä perhehoitoon sijoitettujen hyvinvoinnista, ovat molemmat vakuutettuja.

10. Toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta; purkamisen ehdoista.

11. Tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista; (kodin hyväksyminen perhekodiksi, perhekotiin liittyvät korjaukset)

12. Yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken.

13. Sopimus hyväksytään allekirjoituksella (palveluesimies, perhehoitajat); toimeksiantosopimuksen allekirjoittavat molemmat avio- tai avopuolisot, mikäli he yhdessä vastaavat perhehoidossa asiakkaan hyvinvoinnista.

14. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi ja silloin, kun sen tarkistamiseen on muutoin aihetta.

15. Perhehoitajan kanssa sovitaan hyvinvointi- ja terveystarkastuksesta.

16. Perhehoitajan ja kuntayhtymän välisessä toimeksiantosopimuksessa sovitaan kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta. Kustannuskorvaus lasketaan seuraavasti: perhehoitajan bruttotulot jaettuna hoitopäivien lukumäärällä = yhden hoitopäivän keskiarvo kerrottuna kahdella (2 vapaapäivää). Kustannuskorvaus maksetaan takautuvasti kerran vuodessa kesäkuussa. (ajanjaksolta 1.6. - 31.5.)

Toimeksiantosopimuksen tehnyt ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntayhtymään.

4.2 Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen

Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan se irtisanoa päättymään irtisanomisesta seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Mikäli perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi tulee asiaan saada korjaus sovittuun määräaikaan mennessä. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi.

5. PERHEHOIDON HOITOPALKKIOT JA KULUKORVAUS

Perhehoitajalle maksetaan kutakin perhehoidossa olevaa asiakasta kohden hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Jos avio- tai avopuolisot toimivat yhdessä perhehoitajina, perhehoidon palkkioiden ja korvausten jakamisesta puolisoiden kesken sovitaan erikseen. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa ja se kartuttaa eläkettä. Myös kulukorvaus on veronalaista tuloa, mutta se voidaan esittää vähennettäväksi verotuksessa tulonhankkimiskuluna.

5.1 Hoitopalkkio

Lyhytaikaisen perhehoidon palkkiota maksetaan 1-13 vrk ja 14. vrk:sta eteenpäin jatkuvan perhehoidon palkkiota.

Hoitopalkkiota ei makseta perhehoitajan omasta alle 18-vuotiaasta lapsesta tai lähisukulaisesta. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi myös vähimmäismäärää pienempänä.

Mikäli perhehoidon asiakkaan hoito on erittäin vaativaa ja/tai asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuu oleellista heikentymistä, voidaan palveluesimiehen harkinnalla ottaa käyttöön hoitopalkkion erityisperusteltu lisäosa, joka on korkeintaan 200,28 € /kk.

Perhehoitolain mukaisen hoitopalkkion vähimmäismäärä on 1.1.2018 alkaen 785,16 euroa kuukaudessa. Toimeksiantosopimuksessa sovittua hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.

Jatkuvan perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus

Perhehoito on toistaiseksi voimassa olevaa ja hoitoaika yli 12 h / vrk. Kulukorvauksia ei korvata hoidettavan kotona tapahtuvan hoidon ajalta.

Hoitopalkkio €/ kk / asiakas	Kulukorvaus €/ kk/asiakas
1043,51	561,64

Taulukko 1. Jatkuvan perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaukset perhehoitajalle

Viranhaltija voi erityisharkinnallaan korottaa hoitopalkkioita, mikäli asiakkaan hoitoisuus on tavanomaista suurempi. Esimerkiksi tilanteessa, jossa perhehoidon katsotaan korvaavan laitoshoidon, tällöin enimmäispalkkio on 1201,68 €/kk/hlö ja enimmäiskulukorvaus on 603,42 €/kk/hlö.

Lyhytaikaisen perhehoidon (vuorohoito) hoitopalkkio ja kulukorvaus

Lyhytaikaisen perhehoidon palkkiota maksetaan 13 vrk asti. Erityistapauksissa sitä voidaan harkinnalla jatkaa 21 vuorokauteen saakka. Hoitopalkkiota maksetaan sekä hoitajan kotona että asiakkaan kotona tapahtuvasta perhehoidosta. Kulukorvauksia ei korvata asiakkaan kotona tapahtuvan hoidon ajalta.

Hoitopaikka

Hoitopalkkio

€/ vrk/ asiakas

Kulukorvaus

€/ vrk / asiakas

Perhehoitajan kotona

63,28

21,00

Asiakkaan kotona

82,47

Taulukko 2. Lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaukset perhehoitajalle

Viranhaltija voi erityisharkinnallaan korottaa hoitopalkkioita. Esimerkiksi tilanteessa, jossa perhehoidon katsotaan korvaavan raskaan laitoshoidon, jolloin lyhytaikaisessa perhehoidossa hoitopalkkio on maksimissaan 82,47 €/vrk ja kulukorvaus 25,14 €/vrk.

Osa-vuorokautisen perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus

Osa-vuorokautinen perhehoito voi olla määräaikaista tai toistaiseksi voimassa olevaa. Hoitoaika vähintään 6 tuntia ja enintään 10h/ hoitopäivä tai alle 12 h kestävä yöhoito.

Hoitopaikka

Hoitopalkkio

€/ vrk

Kulukorvaus

€/ vrk

Perhehoitajan kotona

37,70

15,43

Asiakkaan kotona

53,07

Taulukko 3. Osa-vuorokautisen perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaukset perhehoitajalle

Osa-vuorokautisen hoidon tulee sisältää ateriarytmin mukaiset ateriat. Osapäiväisen perhehoidon hoitopalkkion suuruus on sama perhehoitajan kotona tapahtuvan hoidon aikana sekä hoidettavan kotona tapahtuvan hoidon aikana. Kulukorvauksia ei korvata hoidettavan kotona tapahtuvan hoidon ajalta.

Perhehoidon alkaminen ja päättyminen

Mikäli jatkuva perhehoito tai jatkuva osavuorokautinen perhehoito päättyy (esim. asiakas siirtyy palveluasumisen tai laitoshoidon piiriin, asiakkaan kuolema) kesken kalenterikuukauden, noudatetaan lain mukaista 2 kk:n irtisanomisaikaa. Hoitopalkkiota irtisanomisajalta ei makseta, jos perhehoitaja kieltäytyy hoitamasta irtisanomisajan hoidettavaa.

Kuoleman kohdalla hoitopalkkio maksetaan 21 vrk:n ajalta, ellei tilalle tule uutta henkilöä.

Perhehoitojakson keskeytyminen

Asiakkaan perhehoitojakson keskeytyessä maksetaan 100 % palkkio ja kulukorvaus jakson loppuun, kuitenkin enintään 7 vuorokaudelta, ellei tilalle sijoiteta toista asiakasta. Koko jakson peruuntumisesta on yleisesti käytössä: Jos perhehoitaja saa tiedon sovitun jakson peruuntumisesta vähintään 3 vuorokautta ennen jakson alkamista, perhehoitajalle ei makseta hoitopalkkiota eikä kulukorvausta. Jos perhehoitaja saa tiedon jakson peruuntumisesta alle 3 vuorokautta ennen jakson alkamista, perhehoitajalle maksetaan 100 % palkkio ja kulukorvaus suunnitellun jakson mukaisesti, kuitenkin enintään 3 vuorokaudelta, ellei tilalle sijoiteta toista asiakasta.

5.2 Kulukorvaus

Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhehoitajalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus (kulukorvaus), kuitenkin vähintään 413,87 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu. Kulukorvaus voidaan erityisestä syystä maksaa myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä.

Kulukorvaukseen sisältyvät:

▪ asuminen perhehoitokodissa ja asunnon käytöstä aiheutuvat menot: jätehuolto, sähkö, lämmitys, vesi, kodin kiinteistön korjaus, kodin puhtaanapito ja irtaimiston kuluminen

▪ päivittäiset ravintomenot perhehoitokodissa sisältäen erikoisruokavaliot

▪ harrastukset ja henkilökohtaiset tavanomaiset tarpeet

▪ tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset (kuten laastarit, särkylääkkeet), joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata

▪ perhehoidossa yhteiskäytössä olevat ihon- ja hiustenpesuaineet

▪ asiakkaan vaatteiden ja liinavaatteiden pyykkihuolto

▪ perhehoidosta perhehoitajalle aiheutuneet puhelinkulut

▪ omalla autolla ajettujen perhehoitoon kuuluvien ajojen matkakuluvähennykset, eli tavanomainen liikkuminen esim. apteekkiasiointi, hoitotarvikkeiden haku ja kaupassa käynnit.

5.3 Käynnistämiskorvaus

Perhehoitajalle maksetaan perhehoidon aloittamisvaiheessa käynnistämiskorvaus, joka on kertakorvaus. Käynnistämiskorvauksen tarkoituksena on kattaa hoidon ja perhekodin käynnistämisen kannalta välttämättömät muutoskustannukset. Käynnistämiskorvauksen määrä arvioidaan ennen hoidon alkamista. Hankinnoista sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Käynnistämiskorvaus on perhehoidossa olevaa henkilöä kohti enintään 2939,26 euroa.

Osavuorokautisessa perhehoidossa ei makseta käynnistämiskorvauksia, vaan hoidossa olevien henkilöiden erityistarpeet huomioidaan jo perhehoitoa suunniteltaessa. Osavuorokautisen perhehoidon käynnistyskorvauksen maksaminen harkitaan aina tapauskohtaisesti.

Korvattavia kohteita voivat olla mm. asuntoon kohdistuvat välttämättömät muutostyöt, asiakkaan tarpeisiin liittyvä välttämätön kalustaminen, vuodevaatteet. Hankinnoista tehdään kustannuslaskelma ja ne todennetaan hankinnan jälkeen tositteilla, kuiteilla. Käynnistämiskorvauksella maksetuista hankinnoista täytetään lomake. Jos perhehoitaja lopettaa toimintansa lyhyehkön ajan kuluessa tai perhehoito päättyy muusta syystä, voidaan osa käynnistämiskorvauksesta periä takaisin.

Käynnistämiskorvauksena tehdyt kaluste-, väline ja muut vastaavat hankinnat ovat Kallion omaisuutta. Poistoaika on neljä (4) vuotta siten ja kunakin vuonna poistuu neljäsosa (25 %) hankinnan arvosta. Mikäli perhehoito lakkaa lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan sopia jäljellä olevan osan takaisinmaksusta (esim. pyytää perhehoitajalta ostotarjous) tai välineiden luovuttamisesta Kalliolle. Näihin hankintoihin eivät kuulu kulutustavarat, joiden käyttöikä on 3 – 5 vuotta.

Kulukorvausten, käynnistämiskorvausten ja toimeksiantosopimuksessa sovittujen kulukorvausten määrät tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta. Tarkistus pohjautuu edellisen vuoden lokakuun elinkustannusindeksin (lokakuu 1931 =100) mukaiseen vuosimuutoksen.

5.4 Oman auton käyttö ja matkakorvaukset

Matkakorvausta saa, kun on kysymyksessä palveluesimiehen kanssa ennalta sovittu matka. Perhehoitajalle maksetaan oman auton käytöstä kilometrikorvaus, joka käsittää Kallion perhehoitajalle järjestämiin ja myöntämiin tilaisuuksiin, vertaistapaamisiin, koulutuksiin sekä asiakkaan siirtoihin toiseen perhekotiin, palveluasumiseen tai laitoshoitoon aiheutuneet matkakulut. Kilometrikorvaus on Kelan oman auton käytöstä korvaaman kilometrikorvauksen suuruinen 0,21 €/ km.

Asiakkaan luona tapahtuvan perhehoidon tosiasialliset kilometrikorvaukset perhehoitajan kodin ja asiakkaan kodin välillä korvataan perhehoitajalle ennalta sovitun perhehoitojakson mukaisesti 0,44€/km.

Yli kuuden (6) kuukauden vanhoja matkakorvauksia ei korvata. Xxxxxx ei vakuuta perhehoidossa olevaa henkilöä matkalla sattuneiden tapaturmien varalta.

6. PERHEHOITAJAN VAPAAN TAI MUUN POISSAOLON JÄRJESTELYT

6.1 Perhehoitajan oikeus vapaisiin ja korvaukset vapaan ajalta

Perhehoidossa perhehoitajalle syntyy oikeus vapaaseen. Vapaata kertyy kaksi (2) täyttä kalenterivuorokautta kutakin sellaista kalenterikuukautta kohti, jolloin perhehoitaja on toiminut toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitajana vähintään 14 vrk. Perhehoidossa olevien asiakkaiden määrä ei vaikuta kertyneiden vapaiden määrään.

Vapaat voi pitää vapaan kertymisen jälkeen. Vapaakausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.12. Vapaita voi myös kerätä puolen vuoden ajalta ja pitää ne yhtäjaksoisesti. Vapaat on kuitenkin pidettävä viimeistään seuraavan kalenterivuoden helmikuun loppuun mennessä. Perhehoitajalla on itsellään vastuu siitä, että hän käyttää oikeutensa vapaaseen. Perhehoitajan tulee aina sopia hyvissä ajoin palveluesimiehen kanssa vapaiden toteuttamisesta.

Vapaapäiviksi luetaan ne kalenterivuorokaudet, jolloin perhehoitaja on täysin vapaa tehtävästään. Asiakkaan siirtyessä vapaan ajaksi muuhun yksikköön, kotiin tai toiseen perhekotiin, ei asiakkaan tulo- tai lähtöpäivää lasketa perhehoitajan vapaaksi. Mikäli perhehoitajan vapaat toteutetaan perhehoidon sijaisen avulla, ei sijaisen tulo- tai lähtöpäivää lasketa perhehoitajan vapaaksi. Vapaa kuluu täysiltä vuorokausilta, lähtö/tulopäivä ei kuluta vapaata.

6.2 Perhehoitajan vapaan järjestelyt ja palkkiot

Kallion järjestäessä varahoidon perhehoitajan vapaan ajalle muussa yksikössä tai perhekodissa, maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkiot täysimääräisenä sekä 50 % kulukorvauksista.

Kallion järjestäessä perhehoidon vapaat sijaisen avulla perhehoitajan kotiin, maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus täysimääräisenä.

Jos perhehoitajalla on ainoastaan lyhytaikaisen perhehoidon asiakkaita, perhehoitajalle kertyy vapaata kaksi (2) kalenterivuorokautta kutakin sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on toiminut perhehoitajana vähintään 14 vrk.

Mikäli perhehoitaja järjestää ja kustantaa varahoidon itse, maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus täysimääräisenä. Perhehoitajan itsensä hankkimalla sijaishoitajalla tulee olla perhehoidon valmennuskurssi suoritettuna.

6.3 Sijaishoitaja

Toimeksiantosopimussuhteinen perhehoidon sijainen perhehoidon vapaissa

Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen Kallion kuntayhtymään. Tämä tarkoittaa, että myös sijaishoitajien tulee käydä kunnan järjestämä ennakkovalmennus ja sijaishoitajaa koskevat samat eläkelait ja tapaturmavakuutuslait kuin muitakin perhehoitajia. Sijaishoitajia rekrytoidaan ja koulutetaan samassa yhteydessä kuin muitakin perhehoitajia.

Perhehoitajan vapaisiin ja sairaslomiin Kallio voi tarjota toimeksiantosopimussuhteista valmennettua perhehoidon sijaista, joka toimii perhehoitokodissa sijaisena perhehoitajan vapaiden ja sairaslomien ajan. Toimeksiantosopimussuhteiselle sijaiselle laaditaan asiakaskohtaiset toimeksiantosopimukset. Xxxxxx perhehoidon asiakas siirtyy toisaalle sijaistamisen aikana, perhehoidon toimeksiantosopimus raukeaa. Perhehoidon sijaiselle ei kerry perhehoidon vapaita sijaistamisen ajalta, ellei sijaisuus kestä 14 vrk/kk. Sijaishoitajan kustannuskorvaus vapaasta korvataan rahana.

Perhehoidon sijaiselle maksetaan hoitopalkkio ja mahdolliset erilliskulut perhehoidon hoitopalkkion ja kulukorvausten mukaisesti.

Toimeksiantosopimussuhteisen perhehoidon sijainen perhehoidon poikkeustilanteissa

Poikkeustilanteissa palveluesimiehen erityisellä harkinnalla voidaan perhekotiin tarjota toimeksiantosopimussuhteista valmennettua perhehoidon sijaista lisäavuksi perhehoitajalle. Poikkeustilanne voi syntyä tilanteissa, joissa perhehoitoon joudutaan tilapäisesti sijoittamaan asiakas/asiakkaita ylipaikalle. Poikkeustilanne voi syntyä myös tilanteissa, joissa perhekotiin sijoitetun asiakkaan/asiakkaiden hoidon tarve lisääntyy väliaikaisesti (mm. epidemia).

Poikkeustilanteessa perhehoidon sijaiselle maksetaan sama hoitopalkkio ja erilliskulut niistä asiakkaista, jotka perhekodissa ovat tilapäisesti ylipaikalla tai joiden hoidon tarve edellyttää lisäapua taulukon 2. mukaisesti.

6.4 Perhehoitajan sairastuminen ja korvaukset sairasloman ajalta

Perhehoitajan sairastuessa niin, että työkyvyttömyys kestää enintään 3 kalenteripäivää, riittää oma ilmoitus palveluesimiehelle sairastumisesta. Mikäli sairaus jatkuu yli 3 kalenteripäivää, on

perhehoitajan toimitettava palveluesimiehelle lääkärin tai terveydenhoitajan/ sairaanhoitajan todistus työkyvyttömyydestä.

Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan perhehoitoon sijoitettua asiakasta ja Kallion järjestäessä sijaishoidon muualla kuin ko. perhekodissa, maksetaan perhehoitajalle täysimääräinen hoitopalkkio ja kulukorvaus jatkuvan perhehoidon asiakkaista sairastumispäivältä ja seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä. Mikäli sairaus jatkuu pidempään, kulukorvausta ja hoitopalkkiota ei makseta. Sairausajan korvausten maksaminen edellyttää vähintään yhden kuukauden mittaisen ajan toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitajana toimimisen.

Lyhytaikaisen perhehoidon asiakkaista ei synny oikeutta edellä mainittuihin sairausajan korvauksiin. Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan perhehoitoon sijoitettua asiakasta ja Kallion järjestäessä sijaishoidon perhekotiin perhehoidon sijaisen avulla, maksetaan perhehoitajalle täysimääräinen hoitopalkkio ja kulukorvaus jatkuvan perhehoidon asiakkaista sairastumispäivältä ja seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä. Mikäli sairaus jatkuu pidempään, kulukorvaus maksetaan täysimääräisenä, mutta hoitopalkkiota ei makseta.

Mikäli asiakkaan/asiakkaiden hoito jatkuu perhekodissa perhehoitajan sijaisen avulla, esimerkiksi perhehoitajan puolison tai muun perheenjäsenen avulla, ja tällöin hoito on sijaisen vastuulla sairasloman ajan, on perhehoitaja oikeutettu saamaan sairauspäivärahan sekä täysimääräisen hoitopalkkion ja kulukorvauksen hoitamistaan perhehoidon asiakkaista.

Perhehoitaja on oikeutettu saamaan Kelan sairauspäivärahaa omavastuuajan (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairausvakuutuspäivärahan suuruisena. (Sairausvakuutuslaki 1963, 1 §). Sairauspäivärahaa haettaessa tarvitaan työkyvyttömyydestä lääkärintodistus. Kela arvioi ja päättää kuitenkin sairauspäivärahan maksamisesta.

Perhehoitajan sijaisen sairastuessa niin, että työkyvyttömyys kestää enintään 3 kalenteripäivää, riittää oma ilmoitus palveluesimiehelle sairastumisesta. Mikäli sairaus jatkuu yli 3 kalenteripäivää, on perhehoitajan sijaisen toimitettava palveluesimiehelle lääkärin tai terveydenhoitajan/ sairaanhoitajan todistus työkyvyttömyydestä.

Perhehoitajan sijaisen ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan perhehoitoon sijoitettua asiakasta ja Kallion järjestäessä sijaishoidon muualla kuin ko. perhekodissa, maksetaan perhehoitajan sijaiselle täysimääräinen hoitopalkkio ja kulukorvaus jatkuvan perhehoidon asiakkaista sairastumispäivältä ja seuraavilta yhdeksältä arkipäivältä. Mikäli sairaus jatkuu pidempään, kulukorvausta ja hoitopalkkiota ei makseta. Sairausajan korvausten maksaminen edellyttää vähintään yhden kuukauden mittaisen ajan toimimisen toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitajan sijaisena.

6.5 Perhehoitajan koulutus, valmennus ja vertaistapaamiset

Perhehoitajan osallistuessa esimerkiksi koulutukseen, täydennyskoulutukseen, valmennukseen tai vertaisryhmätapaamiseen, tulee poissaolo aina sopia erikseen palveluesimiehen kanssa. Poissaolo ei vaikuta maksettavan hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrään vähentävästi ja poissaoloja em. syistä voidaan hyväksyä korkeintaan viisi (5) pv/kalenterivuosi. Varahoitojärjestelyistä sovitaan erikseen.

Kallion toimeksiantosopimussuhteisille perhehoitajille järjestetään tarvittavaa täydennyskoulutusta ja työnohjausta. Perhehoitajille koulutusta suunniteltaessa otetaan huomioon perhehoitajan koulutustarpeet hyödyntäen ensisijaisesti jo tarjolla olevaa Kallion omaa koulutusta. Kallion järjestämä/hyväksymä koulutus on perhehoitajalle maksutonta.

Kallio korvaa kalenterivuosittain perhehoitajan koulutuksesta aiheutuvia koulutus- ja matkakuluja, korkeintaan 200 €/perhekoti sekä sijaistamiskulut. Sen lisäksi korvataan palveluesimiehen hyväksymiin Xxxxxxx omiin tai muihin koulutuksiin osallistumisista Kelan kilometrikorvauksen mukainen matkakorvaus.

Perhehoidon sijaisille Kallio järjestää tarvittavaa täydennyskoulutusta palveluesimiehen harkinnan mukaan. Perhehoidon sijaisen osalta koulutuskulut voivat olla korkeintaan 100 €/kalenterivuosi.

6.6 Perhehoitajan oikeus omiin henkilökohtaisiin vapaisiin

Pääsääntöisesti hyväksytään vain toimeksiantosopimuksen mukaan kertyneet vapaat, sairausloma sekä käsikirjan (koulutus, valmennus, vertaistapaaminen) mukaiset vapaat. Perustellusta syystä palveluesimies voi myöntää oikeuden muun henkilökohtaisen vapaan pitämiseen korkeintaan seitsemän (7) vuorokautta/kalenterivuosi, mikäli asiakkaiden hoito saadaan järjestymään.

Lupa oman vapaan käyttämiseen ja sijaisjärjestelyihin on aina sovittava palveluesimiehen kanssa hyvissä ajoissa etukäteen ja sen myöntäminen harkitaan tapauskohtaisesti. Sijaisen hankinnasta ja sijaiskuluista vastaa ensisijassa perhehoitaja itse, tai oma vapaa on pyrittävä sijoittamaan jo kertyneen vapaan pitämisen jatkeeksi (asiakasnäkökulma).

Oman vapaan ajalta perhehoitajalle ei makseta hoitopalkkiota ja kulukorvausta mikäli asiakas on ko. ajan muualle sijoitettuna. Hoitopalkkio ja kulukorvaus tältä kuukaudelta lasketaan jakamalla hoitopalkkio ja kulukorvaus kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä ja kertomalla saatu osamäärä toteutuneiden perhehoitopäivien määrällä.

Vapaan alkamispäivä katsotaan perhehoitopäiväksi, josta maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus, vapaan päättymispäivää ei katsota perhehoitopäiväksi ja hoitopalkkiota ja kulukorvausta ei tältä päivältä makseta. Mikäli perhehoidon asiakkaat eivät siirry muualle perhehoitajan oman vapaan ajaksi, edellisestä poiketen kulukorvaus maksetaan täysimääräisenä.

7. PERHEHOIDON TUKI JA OHJAUS

Perhehoitajan oikeuksista ja hänen asemaansa koskevista asioista säädetään Perhehoitolaissa ja niistä sovitaan lähemmin toimeksiantosopimuksessa. Palveluesimies tekee perhekotiin säännöllisiä ohjaus-, tuki- ja valvontakäyntejä, muu yhteydenpito tapahtuu puhelimitse. Ohjaus- ja valvontakäynneillä voidaan päivittää tehty toimeksiantosopimus ja perhehoidon hoito- ja palvelusuunnitelma, mikäli asiakkaan hoitoisuus on muuttunut. Ohjauskäynneillä huomioidaan myös perhehoitajan työssä jaksamisen tuki ja täydennyskoulutustarpeet.

7.1 Perhehoitajan eläketurva ja vakuutukset

Perhehoitajan eläketurva määräytyy aina peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään julkisten alojen eläkelaki 81/2016. Eläkkeelle siirtymisestä on perhehoitajan tiedotettava hyvissä ajoin palveluesimiehelle.

Xxxxxx on vakuuttanut perhehoitajat työssä tapahtuvan tapaturman varalta. (Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015 ja Perhehoitolaki 263/2015) Perhehoitoon sijoitetun asiakkaan aiheuttamiin vahinkoihin Kalliolla ei ole lakisääteistä velvoitetta ottaa erillistä vahingonkorvausvastuuvakuutusta. Vahingonkorvaus on vahingontekijän ja vahingon kärsijän välinen asia. Vahingon sattuessa tulee asiasta ilmoittaa välittömästi palveluesimiehelle. On suositeltavaa, että perhehoitaja hankkii itse laajennetun kotivakuutuksen, jossa on huomioitu myös perhehoidettavat henkilöt.

Perhehoidossa olevan henkilön perhekodissa oleva omaisuus sisältyy lähtökohtaisesti perhehoitajan koti-irtaimiston vakuutukseen. Perhehoitajan on hyvä vakuutussopimusta tehdessään selvittää vakuutuksen ehdot mahdollisimman tarkasti omasta vakuutusyhtiöstään. Kotivakuutuksen osalta perhehoitajan täytyy selvittää, miten kaikki perheenjäsenet luetellaan vakuutussopimuksessa koskien myös perhehoidettavaa.

7.2 Perhehoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastukset

Perhehoitolain 15 a§ säädetään perhehoitajan maksuttomista (sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 734/ 1992 5§ 1 kohta) hyvinvointi- ja terveystarkastuksista vähintään joka toinen vuosi, jotka ovat perhehoitajalle vapaaehtoisista. Hyvinvointi- ja terveystarkastuksista sovitaan perhehoitajan toimeksiantosopimuksessa.

Lisäksi perhehoitajan hyvinvointia voidaan tukea sosiaali- ja terveyspalveluilla.

7.3 Yhteistyö

Peruspalvelukuntayhtymä Xxxxxxx ja perhehoitajan yhteistyöstä sovitaan toimeksiantosopimuksessa johon kirjataan perhehoidon vastuutyöntekijä Xxxxxxxxx ja yhteydenpitotavoista, -kerroista ja muusta tarvittavasta tuesta perhehoitajalle.

Perhehoitaja tekee yhteistyötä perhehoidossa olevan asiakkaan, asiakkaan lähiomaisten, palveluesimiehen ja muiden ennalta sovittujen yhteistyötahojen kanssa.

Perhehoitajan tulee pitää palveluesimies ajan tasalla perhekodin tilanteesta ja ilmoittaa palveluesimiehelle:

1. asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset

2. asiakkaan poissaolot perhekodista

3. asiakkaan menehtyminen perhekodissa

4. perhehoitajan sairastumiset tai muut esteet perhehoitajana toimimiseen

5. perhehoitajan vapaat ja vapaiden järjestelyt

6. perhehoitajan aikomus oman auton käyttöön asiakasajossa

7. muutokset perhekodissa ja muut mahdolliset tärkeät perhehoitoon vaikuttavat seikat

7.4 Salassapito ja vaitiolovelvollisuus

Perhehoitajalla on vaitiolovelvollisuus mikä tarkoittaa sitä, että asiakkuuden perusteella saatuja tietoja ei saa ilmaista sivullisille. Xxxxxxx pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Xxxxxxx pidettävistä tiedoista voi sivullisille antaa tietoa asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään. Jos asiakkaalla ei ole edellytyksiä arvioida suostumuksensa merkitystä, tietoja voi antaa hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 sisältää tarkemmat säädökset salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta.

8. PERHEHOIDON ASIAKASMAKSUT

Jatkuvassa perhehoidossa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksutaksaa (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734)

8.1 Jatkuvan perhehoidon asiakkaan kuukausimaksu

Xxxxxx perii asiakkailta asiakasmaksua enintään 85 % henkilökohtaisista nettokuukausituloista, kun kysymyksessä on yksinäinen henkilö. Jos hoidettavan henkilön tulot ovat suuremmat kuin kotiin

jäävän puolison xxxxx xxxxx on 42,5 % puolisoiden yhteen lasketuista kuukausituloista. Perhehoidon asiakasmaksuun otetaan tuloina huomioon myös vammaistuki, hoitotuki, veteraanilisä ja ylimääräinen rintamalisä.

Perhehoitoon sijoitetun käyttövara on tarkoitettu hänen yksityiseen käyttöön hänen toiveensa ja mieltymysten mukaan. Mikäli asiakkaan käytössä olevat varat annetaan perhehoitajan valvontaan, tulee varojen käytöstä ja käyttöä koskevista periaatteista sopia palveluesimiehen ja asiakkaan asioiden hoitajana olevan lähiomaisen tai edunvalvojan kanssa. Asiakkaalle on jätettävä käyttövaroiksi vähintään 15 prosenttia nettotuloista, kuitenkin vähintään 108 €/kk (Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta, annettu 21.11.2013). Jos palvelun saaja on kunnallisessa laitoshoidossa, ei perhehoidon asiakasmaksua ko. ajalta peritä.

Maksun periminen poissaolon ajalta

Maksun periminen poissaolon ajalta on säädetty asiakasmaksuasetuksen 32 §:ssä. 2 - 5 momentit:

− jos perhehoito keskeytyy yhtäjaksoisesti yli viideksi vuorokaudeksi, ei kuukausimaksua peritä viisi vuorokautta ylittävältä ajalta. Yhtäjaksoisuuteen ei vaikuta se, osuuko keskeytys laskutuskauteen tai kalenterikauteen. Jos poissaolo kestää koko kuukauden (kuukauden mittaisen ajanjakson), maksua ei peritä lainkaan. Jatkuvan perhehoidon asiakasmaksun määräytyminen perhehoidon tulo- ja lähtöpäivältä taulukko 4.

Perhehoitoon tulopäivä	Asiakas maksaa tulopäivältä perhehoidon asiakasmaksun
Perhehoidosta lähtöpäivä kotiin tai omaisen luo (perhehoito päättyy)	Asiakas maksaa lähtöpäivältä perhehoidon asiakasmaksun
Perhehoidosta lähtöpäivä laitoshoitoon tai palveluasumiseen	Asiakas ei maksa lähtöpäivältä perhehoidon asiakasmaksua

Taulukko 4. Jatkuvan perhehoidon asiakasmaksun määräytyminen

Jatkuvan perhehoidon asiakkaan kuukausimaksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Jatkuvan perhehoidon asiakkaan kuukausimaksu osakuukauden ajalta

Kun jatkuva perhehoito alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden määräytyy maksu tältä osakuukaudelta seuraavasti:

perhehoidon kk-maksu x toteutuneet perhehoidon vuorokaudet kk – kalenteripäivät

Taulukko 5. Jatkuvan perhehoidon asiakkaan kuukausimaksu osakuukaudelta

Perhehoitoon tulopäivä ja perhehoidosta lähtöpäivä katsotaan perhehoitovuorokaudeksi. Poikkeuksena, jos asiakas siirtyy jatkuvasta perhehoidosta suoraan laitoshoitoon tai palveluasumiseen, ei lähtöpäivää lasketa mukaan toteutuneisiin perhehoidon vuorokausiin.

8.2 Lyhytaikaisen ja osa-vuorokautisen perhehoidon (vuorohoito) asiakasmaksu

Lyhytaikaisesta ympärivuorokautisesta ja osavuorokautisesta perhehoidosta olevilta asiakkailta peritään Peruspalvelukuntayhtymä Kallion yhtymähallituksen vahvistama asiakasmaksu. Lyhytaikaishoito sisältää asiakkaan tarvitseman huolenpidon, hoidon ja tarvitseman ateriapalvelun. Asiakas maksaa itse omat terveydenhuoltomenot, lääkkeet ja kuljetuksen.

Lyhytaikaisessa perhehoidossa peritään asiakkaalta:

▪ ympärivuorokautista lyhytaikaishoidosta 32,50 euroa/vrk

▪ omaishoitajan vapaapäivästä 11,40 euroa/vrk

▪ osavuorokautinen perhehoidosta 23,60 euroa/ vrk

Lyhytaikaiseen perhehoitoon tulopäivä ja perhehoidosta lähtöpäivä katsotaan perhehoito- vuorokaudeksi. Poikkeuksena, jos asiakas siirtyy lyhytaikaisesta perhehoidosta suoraan laitoshoitoon tai palveluasumiseen, ei lyhytaikaisen perhehoidon asiakasmaksua peritä lähtöpäivältä.

Mikäli perhehoidettavan omat varat eivät riitä, on hän oikeutettu asiakasmaksujen alentamiseen ja perimättä jättämiseen (asiakasmaksulaki 11 §).

Perhehoidon asiakasmaksuun sisältyy päivittäinen hoiva ja huolenpito, asuminen perhekodissa, ravintomenot, kodinhoito, pyykkihuolto, liinavaatteet, yhteiskäytössä olevat ihon- ja hiustenpesuaineet. Perhehoidossa asiakas maksaa itse omat terveydenhuollon menonsa, mm. lääkärin vastaanottokäynnit, hammashoidon, sairaalahoidon, yksilöfysioterapian ja reseptilääkkeet sekä Kelan korvaaman sairaanhoitoon tai kuntoutukseen liittyvän matkan omavastuuosuuden sekä muut henkilökohtaiset hankintansa ja menonsa.

Perhehoidon asiakkaalta ei peritä päällekkäin muita Kallion avohuollon asiakasmaksuja. Perhehoidon asiakasmaksuun/palveluun sisältyy tarvittaessa Kallion fysioterapian suorittama apuvälinearviointikäynti, oma päivätoiminta kuljetuksineen sekä asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaiset kotihoidon käynnit.

Mikäli jatkuvan perhehoidon asiakas siirtyy potilaaksi Xxxxxxx omaan toimintaan, peritään asiakkaalta toteutuneista laitoshoidon päivistä pitkäaikaisen laitoshoidon maksu. Mikäli asiakkaan tulot eivät riitä perhehoidon maksuihin, Kallion sosiaalityöntekijä selvittää asiakkaan taloudellisen tilanteen, joka voi johtaa perhehoidon maksun tarkistamiseen

9. PERHEHOIDON ASIAKASPALVELUUN LIITTYVIÄ OHJEITA

9.1 Perhehoitoasiakkaan kuljetus

Perhehoitaja voi kuljettaa perhehoidossa olevaa asiakasta, mikäli kyseessä on palveluesimiehen kanssa ennalta sovittu matka kuten perhehoitajan lomasta tai sairastumisesta johtuva perhehoitoasiakkaan siirto toiseen perhekotiin, palveluasumiseen tai laitoshoitoon Kallion maksamana. Muut matkat esim. kotilomat, omaisen luona käynnit, lääkärin vastaanotto- ja poliklinikkakäynti tulee asiakkaan ensisijaisesti kustantaa itse. Asiakkaan ja perhekodin muista yhteisistä matkoista esim. ostoksille ja virkistystilaisuuksiin sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa yhdessä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa. Xxxxxx ei vakuuta perhehoidossa olevaa henkilöä matkalla sattuneiden tai muiden tapaturmien varalta.

9.2 Asiakkaan lääkehoito perhekodissa

Perhehoidossa noudatetaan Kallion käytössä olevaa lääkehoidon ohjeistusta. Perhekodissa lääkehoito hoidetaan yhteistyössä kotihoidon kanssa. Perhehoitajille tarjotaan Kallion toimesta

lääkehoitoon liittyvää koulutusta tarpeen mukaan. Lääkehoitoon kouluttamattoman perhehoitajan lääkehoidon osaaminen varmistetaan perehdyttämisellä ja tarpeen mukaisilla näytöillä, joiden perusteella perhehoitajalle myönnetään oikeus antaa valmiiksi annosteltuja lääkkeitä luonnollista reittiä käyttäen (lukuun ottamatta PKV-lääkkeitä). Perehdytyksen ja näytön jälkeen voidaan myöntää myös lupa ihonalaisen injektion (Klexane ja insuliini) pistämiseen. Lääkehoitoon koulutetulle perhehoitajalle (mm. lähihoitaja) lääkehoidon luvat myönnetään Xxxxxxx lupakäytäntöjä noudattaen.

Perhehoidon asiakas on oikeutettu saamaan hoitotarvikejakelun tarvikkeita Kallion hoito- tarvikejakelun ohjeen mukaan. Mikäli asiakas on uusi asiakas eikä aikaisemmin saanut tarvikkeita, tehdään lähete hoitotarvikejakeluun.

9.3 Perhehoidon asiakkaan yksityisvarat ja omaisuusluettelo

Perhehoidon asiakkaan varoista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti hänelle itselleen tai hänen omaiselleen/edunvalvojalleen. Jos asiakkaalla on edunvalvoja, tulee perhehoitajan neuvotella asiakkaan varojen käyttöä koskevista periaatteista edunvalvojan kanssa.

Jatkuvan perhehoidon asiakkaan perhehoitokodissa olevasta kiinteästä omaisuudesta on pidettävä omaisuusluetteloa. Omaisuusluettelo laaditaan perhehoidon alkaessa ja perhehoitaja päivittää omaisuusluetteloa yhdessä omaisen, edunvalvojan tai palveluesimiehen kanssa.

9.4 Asiakkaan edunvalvonta

Perhehoidossa olevalle henkilölle nimetään tarvittaessa edunvalvoja, mikäli henkilö ei kykene itse valvomaan etuaan ja huolehtimaan itsestään. Perhehoitaja ei voi toimia perhehoitoon sijoitetun edunvalvojana tai yksityisvarojen hoitajana.

9.5 Asiakkaan valitus ja vaikutusmahdollisuudet

Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi pyytää sosiaaliasiamiestä toimimaan sovittelijana. Sosiaaliasiamies seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä.

9.6 Asiakkaan kuolema perhekodissa

Jos henkilön kuolema on odottamaton tai yllättävä, eikä tiedetä johtuvan sairaudesta, siitä on ilmoitettava poliisille, koska lain mukaan poliisin on tällaisessa tapauksessa suoritettava asiasta tutkimus. (Xxxx kuolemansyyn selvittämisestä 459/1973). Tällaisessa tilanteessa perhehoitaja soittaa 112:en ja toimii hätäkeskuslaitoksen ohjeiden mukaan. Perhehoitajan tulee ilmoittaa asiasta omaisille ja perhehoidosta vastaavalle palveluesimiehelle. Palveluesimies järjestää perhehoitajalle tarvittavan tuen tai on itse perhehoitajan tukena asiakkaan poisnukkumisen johdosta

10. PERHEHOIDON LAINSÄÄDÄNTÖ

10.1 Valvonta

Xxxxxxx tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu lain mukaisesti ja hoidettava saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet. Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Tarkastaja on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana.

Palvelujen valvontaan ja toimenpiteisiin valvonnan yhteydessä havaittujen puutteiden korjaamiseksi sovelletaan ammatillisten perhekotien ja muiden yksityisten perhehoidon palveluntuottajien osalta, mitä yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 4 luvussa säädetään.

10.2 Asiakirjojen säilyttäminen

Perhehoitaja sitoutuu noudattamaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 luvussa säädettyä salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta. Tähän sisältyy muun muassa se, että salassa pidettävää asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi.

Perhehoitaja sitoutuu säilyttämään perhehoidettavaa koskevat asiakirjat asiakaskohtaisissa kansioissa perhekodissa, lukitussa kaapissa. Perhehoidon päättyessä hoidettavaa koskevat asiakirjat palautetaan Peruspalvelukuntayhtymä Kalliolle.

10.3 Perhehoitoa määrittävät säädökset

Perhehoitolaki (263/2015) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Julkisten alojen eläkelaki 81/2016

Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015 Hallintolaki 434/03) ja Hallintolain käyttölaki (586/1996)

Laki omaishoidon tuesta 4A§(937/2005) ja muutos (318/2011) Tietosuojalaki (516/04)

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/00)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (28.12.2012/980)

Laki (734/92) ja asetus (912/92)sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuista Henkilötietolaki (523/99)

Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (603/96) Sairausvakuutuslaki (2001/1224)

STM:n opas 2005:32 Turvallinen lääkehoito

STM:n julkaisuja 2008:3 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus

Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010: Ravitsemussuositukset ikääntyneille Xxxxxxx: Valvontaohjelmat

Valvira 7/2013 Lääkehoidon toteuttaminen sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä

Document Metadata

Table of Contents

PERHEHOIDON KÄSIKIRJA

Document Metadata