TUUSULAN KUNNAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013–2016
TUUSULAN KUNNAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013–2016
versio I
30.1.2014
POSTIOSOITE: PL 60, 04301 TUUSULA; KÄYNTIOSOITE: HYRYLÄNTIE 16, TUUSULA
PUHELIN: (09) 87181; FAKSI: (00) 0000 0000; XXX.XXXXXXX.XX
Sisällysluettelo
3
4
1. Sopimuksen lähtökohdat ja perusteet
5
1.2 Toimintasuunnitelman suhde kunnan muihin johtamisjärjestelmiin 5
2. Sopimuksen rajaukset ja toimintasuunnitelman kattavuus
7
3. Energiatehokkuussopimuksen tavoite
7
4. Xxxxxx toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet
9
4.1 Energiansäästön välitavoitteet ja varhaistoimet 9
4.2 Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet 10
4.3 Energiatehokkuuden huomioon ottava suunnittelun ohjaus 11
4.3.1 Maankäytön ja liikenteen suunnittelu 12
4.3.2 Uudis- ja peruskorjausrakentaminen 13
4.4 Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen 15
4.5 Uusien säästötakuu- ja/tai rahoitusmenettelyjen käyttö investointien toteutuksessa 17
4.6 Kulutusseuranta ja energiatehokkuutta kuvaavat tunnusluvut 18
4.8 Koulutus- ja tiedotustoiminta 22
4.9 Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto 23
24
6. Energiatehokkuussopimuksen mukaisen toiminnan raportointi
25
26
27
Alkusanat
Tuusulan kunta on solminut 13.2.2013 energiatehokkuussopimuksen Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa (liite 1).
Kuntien energiatehokkuussopimus on laadittu sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joita Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteet edellyttävät. Energia- ja ilmastostrategian yksi keskeinen kulmakivi on Kioton pöytäkirjan kasvihuonekaasujen rajoittamisvelvoitteen täyttäminen. Suomen tulee täyttää kansainväliset ympäristövelvoitteensa siten, että energiapolitiikka tukee kansantalouden tasapainoista kasvua ja työllisyyden kehitystä, ylläpitää energiahuollon varmuutta ja monipuolista energianhankinnan rakennetta sekä myötävaikuttaa osaltaan kansantalouden kilpailukyvyn kehitykseen.
Kuntien energiatehokkuussopimuksilla toimeenpannaan myös Euroopan yhteisön direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista, nk. energiapalveludirektiivi. Energiapalveludirektiivi asettaa jäsenvaltioille ohjeellisen yhdeksän prosentin energiansäästötavoitteen jaksolla 2008–2016 ja velvoittaa varmistamaan, että julkisella sektorilla on direktiivin mukaisessa energiansäästön edistämisessä esimerkillinen rooli.
Tuusulan kunnalle energiatehokkuussopimukseen liittyminen antaa eväitä oman energiankäytön hallinnalle. Koko toiminnan huomioiminen energiansäästössä on keino parantaa yhteistyötä eri toimialojen välillä ja mahdollistaa tavoitteisiin pääsyn entistä paremmin.
Tuusulan kunnan ja työ- ja elinkeinoministeriön välisessä energiatehokkuussopimuksessa edellytetään, että Tuusulan kunta laatii energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelman keskeinen sisältö on kartoittaa energiansäästöpotentiaalit ja kuvata, mitä kunta tulee tekemään saavuttaakseen ohjeellisen yhdeksän prosentin energiansäästötavoitteen sopimusjaksolla 2013–2016. Lisäksi suunnitelmassa esitetään tavoitteiden toteutumisen seuranta ja tarkistaminen.
Tämä Tuusulan kunnan energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma on laadittu Tuusulan kunnan tilakeskuksessa hyödyntäen kunnan energiatehokkuustyöryhmän asiantuntemusta.
Tuusulassa 30.1.2014
Yhteyshenkilöt:
Xxxxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx
Energia-asiantuntija, DI Isännöitsijä
xxxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxx.xx xxxxx.xxxxxxxxxx@xxxxxxx.xx
Lyhenteet
EPBD | Energy Performance of Buildings Directive, |
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi 2010/31/EU | |
ESCO | Energy Service Company |
EU | Euroopan unioni |
KASSI | Kasvatus- ja sivistystoimi |
KETS | Kuntien energiatehokkuussopimus |
XXXX | Xxxxxxxx- ja terveystoimi |
TEM | Työ- ja elinkeinoministeriö |
TETO | Tekninen toimi |
Tukuki Oy | Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy |
1. Sopimuksen lähtökohdat ja perusteet
1.1 Toiminnan organisointi
Tuusulan kunta on liittynyt energiatehokkuussopimukseen 13.2.2013. Tuusulan kunta ei ole ollut mukana nykyistä sopimusjärjestelmää edeltäneessä kuntien energiansäästösopimuksessa.
Energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden mukaisesti vuoden kuluessa sopimukseen liittymisestä Tuusulan kunta laatii toimintasuunnitelman, jossa esitetään toimet kunnan energiankäytön tehostamiseksi. Toimintasuunnitelma laaditaan sopimuksen vaatimusten pohjalta.
Tuusulan kunnan energiatehokkuussopimuksen yhteyshenkilöksi on nimetty tilakeskuksen energia-asiantuntija Xxxxxxxx Xxxxxxxx. Kuntaan on nimetty myös energiatehokkuustyöryhmä, joka vastaa sopimusmenettelyn toteutuksesta. Energiatehokkuustyöryhmässä on edustettuna kunnan eri toimialat ja tulosalueet sekä kunnan kokonaan omistama vuokrataloyhtiö Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy (Tukuki Oy). Energiatehokkuustyöryhmän jäsenet ovat vastuussa omien toimialojensa/tulosalueidensa osalta energiatehokkuustoimenpiteiden toteutuksesta, raportoinnista ja tiedottamisesta. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa kunnan energiatehokkuustyöryhmään kuuluvat liitteessä 2 esitetyt jäsenet.
Energiatehokkuustyöryhmä kokoontuu kolme kertaa vuodessa, jolloin kukin työryhmän jäsen raportoi toimintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden etenemisestä oman vastuualueensa osalta. Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan energiatehokkuustyöryhmässä vuosittain, jolloin se tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään. Toimintasuunnitelman versiot esitetään asianmukaisesti toimintasuunnitelman kansilehdessä. Myös muutokset energiatehokkuustyöryhmän kokoonpanossa päivitetään tähän asiakirjaan.
Toimintasuunnitelman toteutumista seuraa myös kunnan johtoryhmä, jolle energiatehokkuustyöryhmä raportoi osavuosikatsausten yhteydessä kunnan energiankäytön tehostamisen tuloksista.
Energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaa on käsitelty energiatehokkuustyöryhmässä marraskuussa 2013. Tämän jälkeen toimintasuunnitelma on hyväksytty kunnan johtoryhmässä 28.1.2014 sekä kunnanhallituksessa 10.2.2014.
1.2 Toimintasuunnitelman suhde kunnan muihin johtamisjärjestelmiin
Tuusulan kuntastrategia vuoteen 2020
Energiatehokkuussopimuksen liittymispäätöksen (13.2.2013) aikainen Tuusulan kuntastrategia koostui visiosta vuoteen 2020, neljästä näkökulmasta, 13 kriittisestä menestystekijästä, valtuustokauden tavoitteista sekä vuositavoitteista. Kuntastrategiasta päätettiin edellisen valtuustokauden ensimmäisenä vuotena 2009, valtuustokauden tavoitteista vuonna 2010 ja vuositavoitteita asetettiin vuosittain.
4. kriittisen menestystekijän (Ympäristö ja liikenne) mukaan rakentamista, liikennesuunnittelua ja alueiden käyttöä on tarkasteltava hyvän ympäristön säilyttämisen ja kehittämisen näkökulmasta. Myös kestävän kehityksen periaatetta pidetään suunnittelun keskeisenä lähtökohtana.
Menestystekijän yhtenä tavoitteena on ilmastonmuutoksen ehkäisyn ottaminen osaksi kunnan päätöksentekoa. Tässä toimintasuunnitelmassa suunnitellut energiansäästön toimenpiteet edistävät osaltaan 4. kriittisen menestystekijän toteutumista.
Kuntastrategian 12. kriittisen menestystekijän (Vahva ja vakaa kuntatalous) yhtenä tavoitteena on kulutetun energian määrän vähentäminen kunnan kiinteistöissä 1 %:lla vuosittain. Toimintasuunnitelmassa on otettu tämä vähennystavoite huomioon vuoden 2013 energiansäästötavoitteen asettamisessa.
Tuusulan kuntastrategia vuosille 2013–2017
Vuoden 2013 aikana Tuusulan kunnassa käytiin läpi strategiaprosessi, johon osallistuivat kunnan luottamushenkilöt sekä työntekijät, ja jonka tuloksena koottiin uusi kuntastrategia vuosille 2013– 2017. Xxxxxxxxxx mukaan Xxxxxxxx visiona on palveleva, kestävästi kehittyvä kotikunta.
Uudessa strategiassa Tuusulan arvoiksi määritettiin muun muassa kestävä kehitys, kehitysmyönteisyys sekä suunnitelmallisuus. Kestävä kehitys tarkoittaa sitä, että kunnassa huomioidaan kaikilla päätöksenteon tasoilla kestävän kehityksen eri muodot ja kestävä kehitys nähdään mahdollisuutena, ei uhkana. Kehitysmyönteisyyttä ylläpidetään huolehtimalla siitä, että Tuusulan kunnassa on innovatiivinen ilmapiiri ja uusiin ideoihin suhtaudutaan myönteisesti. Kunnassa ollaan valmiita ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja ja arvioimaan toimintaa. Myös jostain vanhasta on pystyttävä luopumaan. Suunnitelmallisuudella tarkoitetaan sitä, että uskalletaan katsoa pitkällekin tulevaisuuteen ja asioihin perehdytään ennen päätöksentekoa. Kunnassa päätetään asioista kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti ja tehtyihin päätöksiin sitoudutaan. Tämä energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma tukee omalta osaltaan näitä kuntastrategian arvoja, edistäen kestävää kehitystä, kehitysmyönteisyyttä sekä suunnitelmallisuutta kunnan toiminnassa.
Keski-Uudenmaan strateginen ilmasto-ohjelma
Kuntastrategian ohella toimintasuunnitelman laadinnan taustalla vaikuttaa KUUMA-kuntien strateginen ilmasto-ohjelma. Tuusulan kunta on osa KUUMA-seutua, joka koostuu Hyvinkäästä, Järvenpäästä, Keravasta, Kirkkonummesta, Mäntsälästä, Nurmijärvestä, Pornaisesta, Sipoosta, Tuusulasta ja Vihdistä. Tuusulan kunta on osallisena KUUMA-kuntien strategisessa ilmasto- ohjelmassa, joka on hyväksytty KUUMA-hallituksessa 23.3.2010. Keski-Uudenmaan kuntien yhteiseksi tavoitteeksi on esitetty KUUMA -alueen asukasta kohti laskettujen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen neljänneksellä vuoden 2006 tasosta vuoteen 2020 mennessä, keskimäärin 6,0 tonnia hiilidioksidia/asukas. Tämä tarkoittaa 33 %:n päästövähennystä vuoden 1990 tasosta. Kuntien tärkeimmiksi päästöjen vähennyskeinoiksi on ilmasto-ohjelmassa todettu energiatehokkuuden lisääminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen.
2. Sopimuksen rajaukset ja toimintasuunnitelman kattavuus
Energiatehokkuussopimus koskee kunnan hallinnassa olevien rakennusten, myös asuinrakennusten, katu- ja muun ulkovalaistuksen, vesihuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäyttöä siltä osin, kuin nämä toiminnot eivät ole jonkin muun sopimuksen piirissä. Kunnan ulosvuokratut tilat kuuluvat suunnitelman piiriin, mikäli kunta maksaa energiankulutuksen ja hoitaa kulutusseurannan. Myös kunnan vuokratut tilat, joiden energiakustannukset kunta maksaa itse, kuuluvat sopimuksen piiriin. Kunnan täysin omistamat yhtiöt, mikäli eivät ole muussa sopimuksessa, kuuluvat myös tämän sopimuksen piiriin. Tuusulan kunnan täysin omistama yhtiö on Tuusulan kunnan kiinteistöt Oy. Ostettuja palveluita sopimus koskee vain hankintamenettelyjen soveltamisen kautta.
Tämän suunnitelman ulkopuolella ovat energiantuotanto ja joukkoliikenne, joille on olemassa omat erilliset sopimukset. Tuusulan kunnassa myös jätehuolto on suunnitelman ulkopuolella, sillä siitä vastaa Kiertokapula Oy, joka on usean kunnan omistama alueellinen jätehuoltoyhtiö, ja ei näin ollen ole täysin kunnan omistama yhtiö. Samoin jätehuollon kuljetukset ovat suunnitelman ulkopuolella, sillä ne hankitaan ostopalveluna.
Energiansäästö, joka on seurausta kunnan toteuttamista toimenpiteistä, mutta ei koske kunnan omaa energiankäyttöä, voidaan laskea kunnan hyväksi, ellei säästö kuulu muun sopimusalan piiriin.
3. Energiatehokkuussopimuksen tavoite
Tuusulan kunnan allekirjoittaman energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuosina 2008–2016. Kunnan energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 4 389 MWh:n energiamäärä (laskettu vuoden 2008 kunnan lämmön, sähkön ja polttoaineiden energiankulutuksesta), joka pyritään saavuttamaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Taulukossa
1 on esitetty koonti kunnan eri tulosalueiden vuoden 2008 energiankulutuksesta sekä energiansäästötavoitteista vuodelle 2016. Kunkin tulosalueen vuoden 2016 energiansäästötavoite on 9 % vuoden 2008 energiankulutuksestaan.
Taulukko 1. Tuusulan kunnan eri tulosalueiden vuoden 2008 energiankulutus sekä energiansäästötavoite vuodelle 2016.
Rakennus- tilavuus [rm3] | Osto- lämpö [MWh] | Sähkö [MWh] | Poltto- aineet [MWh] | Energiankulutus yhteensä 2008 [MWh] | Energiansäästö- tavoite 2016 [MWh] | |
Tilakeskus | 589 259 | 18 838 | 10 973* | 3 070 | 32 881 | 2 959 |
Tukuki Oy | 142 161 | 6 556 | 758** | 7 314 | 658 | |
Ympäristötekniset palvelut | 7 308 | 625 | 7 933 | 714 | ||
Vesihuoltolaitos | 501 | 93 | 594 | 53 | ||
Liikuntapalvelut | 47 | 47 | 4 | |||
Yhteensä | 731 420 | 25 394 | 19 540 | 3 835 | 48 769 | 4 389 |
*) Sähkölämmitteisissä rakennuksissa sähkölämmityksen energiankulutus on laskettu sähkön energiankulutukseen.
**) Asuntojen kiinteistösähkö (muu kuin asukkaiden huoneistokohtainen sähkönkulutus).
Tilakeskuksen energiankulutus koostuu palvelukiinteistöjen lämmön- ja sähkönkulutuksesta ja Tukuki Oy:n energiankulutus koostuu vastaavasti asuinkiinteistöjen lämmön- ja sähkönkulutuksesta. Ympäristöteknisten palvelujen energiankulutus muodostuu katu- ja tievalaistuksen sekä liikennevalojen sähkönkulutuksesta sekä omien työkoneiden ja ajoneuvojen polttoaineen kulutuksesta. Vesihuoltolaitoksen energiankulutus koostuu pumppaamoiden sähkönkulutuksesta sekä omien ajoneuvojen polttoaineen kulutuksesta. Liikuntapalveluiden energian kulutus muodostuu omien ajoneuvojen polttoaineen kulutuksesta.
Kuvassa 1 on esitetty kunnan vuoden 2008 energiankulutuksen jakautuminen eri kulutuskohteille.
2 % 1 %
palvelukiinteistöt
15 %
asuinkiinteistöt
15 %
katu‐ ja tievalaistus
sekä liikennevalot
työkoneet ja ajoneuvot
67 %
vesihuolto
Kuva 1. Tuusulan kunnan vuoden 2008 energiankulutuksen jakautuminen.
Energiansäästöksi lasketaan toimet, joilla vähennetään nykyistä energiankulutusta. Lisäksi energiansäästöksi luokitellaan myös ns. laskennallista säästöä, jolla tarkoitetaan sellaisen tulevan kulutuksen estämistä ja/tai alentamista, joka aiheutuisi ilman toimenpiteitä. Säästöihin lasketaan
Tuusulan kunta on energiatehokkuussopimuksen myötä sitoutunut myös toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä sekä levittämään aktiivisesti tietoa tällaisesta toiminnasta ja sen tuloksista. Tämä näkyy käytännössä muun muassa uusien asuinalueiden energiaratkaisujen suunnittelussa. Näin kunta voi osaltaan vaikuttaa myös kuntalaistensa asenteisiin ja käyttäytymiseen sekä Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.
4. Xxxxxx toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet
Tässä luvussa kuvataan Tuusulan kunnan energiansäästön välitavoitteet ja varhaistoimet sekä energiatehokkuussopimuksen toimeenpanemiseksi toteutettavat energiansäästön toimenpiteet. Yhteenveto kaikista toimenpiteistä on esitetty liitteessä 3.
4.1 Energiansäästön välitavoitteet ja varhaistoimet
Välitavoite
Tuusulan kunta on liittyessään sopimukseen asettanut energiansäästön välitavoitteeksi 488 MWh vuodelle 2013, mikä on 1/9 kokonaistavoitteesta. Loput 8/9 on tarkoitus saavuttaa aikajaksolla 2014–2016. Tuusulan kunnan eri tulosalueiden energiansäästön välitavoite vuodelle 2013 on esitetty taulukossa 2.
Taulukko 2. Tuusulan kunnan eri tulosalueiden energiansäästön välitavoite vuodelle 2013.
Energiankulutus 2008 [MWh] | Energiansäästön välitavoite 2013 [MWh] | Energiansäästötavoite 2016 [MWh] | |
Tilakeskus | 32 881 | 329 | 2 959 |
Tukuki Oy | 7 314 | 73 | 658 |
Ympäristötekniset palvelut | 7 933 | 79 | 714 |
Vesihuoltolaitos | 594 | 6 | 53 |
Liikuntapalvelut | 47 | 0,5 | 4 |
Yhteensä | 48 769 | 488 | 4 389 |
Varhaistoimet
Tuusulan kunnan energiansäästön varhaistoimina esitetään taulukon 3 aiemmin toteutettuja energiansäästötoimenpiteitä.
Taulukko 3. Tuusulan kunnan varhaistoimet.
Energiansäästötoimenpide | Toimenpiteen toteutuksen ajoittuminen | Vuosittainen energiansäästö [MWh] | Vastuutaho |
Energiakatselmusten perusteella kunnan palvelurakennuksille saavutettu energiansäästö, kun laskennassa on huomioitu pitkäaikaisten investointien vaikutus. | 1994–2011 | 454 | Tilakeskus |
Kunnan ulkovalaistuksen kesäajan sammuttamisen aikaansaama energiansäästö. | 2007–2012 | 1 460 | Ympäristötekniset palvelut |
Taloteknisten järjestelmien säätöjen ja optimointien avulla saavutettu energiansäästö. | 2007–2012 | 824 | Tukuki Oy |
Yhteensä | 2 737 |
Varhaisilla säästötoimenpiteillä on saavutettu laskennallinen 2 737 MWh:n energiansäästö. Esitettyjen toimien huomioiminen edellyttää työ- ja elinkeinoministeriön hyväksyntää ennen kuin ne voidaan laskea osaksi kunnan energiansäästön kokonaistavoitetta.
4.2 Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet
Hankituilla tuotteilla ja palveluilla on aina välittömiä tai välillisiä ympäristövaikutuksia. Hankintapäätöksillä on suuri vaikutus siihen kuinka paljon tuotteiden ja palvelujen elinkaaren aikana kuluu energiaa ja syntyy kasvihuonekaasupäästöjä. [1]
Energiatehokkaita hankintoja tekemällä Tuusulan kunta voi osaltaan vähentää ympäristökuormitusta. Energiatehokas hankinta on myös kustannustehokas, kun tarkastellaan hankinnan elinkaaren aikaisia kustannuksia. Suurempikin alkuinvestointi kannattaa kun rahaa säästetään alentuneina käyttökustannuksina. Ympäristöä säästäviä tavaroita ja palveluja hankkimalla edistetään samalla ympäristöystävällisten tuotteiden kehittämistä ja markkinoille pääsyä. [1]
Tuusulan kunnan hankinnoista vastaavat kunnan toimialat. Yhteisiä hankintoja hoitaa ja hankinta- asiantuntijana toimii Seudullinen hankintapalvelukeskus. Hankintapalvelukeskusta isännöi Nurmijärven kunta ja mukana on Tuusulan ja Nurmijärven lisäksi myös Mäntsälän kunta. Vuoden 2014 alusta hankintapalvelukeskuksen toiminnassa on mukana ainoastaan Tuusula ja Mäntsälä. Hankintapalvelukeskuksen toimialaan kuuluvat mm. yhteisesti sovittujen tuotteiden ja palveluiden kilpailuttaminen, yleinen neuvonta hankinta-asioissa sekä tiedottaminen hankinta-asioihin liittyen.
[2] Tuusulan kunnan yhdyslinkkinä seudulliseen hankintapalvelukeskukseen toimii lakimies Xxx Xxxxxx-Xxxxxxxxxxx.
Tuusulan kunta asettaa energiatehokkuuden yhdeksi kriteeriksi kaikkiin niihin julkisiin hankintoihin, joissa energiatehokkaamman laitteen, järjestelmän tai hankintakokonaisuuden valinta johtaa kokonaistaloudellisesti edullisempaan lopputulokseen.
Xxx tavoitteen mukaan hankinnoissa ei turvauduta halvimpaan ostohintaan, vaan selvitetään todelliset, koko elinkaaren aikaiset kustannukset, ja valitaan kokonaistaloudellisesti paras ratkaisu.
Tavoitteen saavuttamiseksi Tuusulan kunta toteuttaa seuraavat toimenpiteet.
Toimenpide 1. TEM:n julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeen hyväksyttäminen suositukseksi | |
Kuvaus | Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema julkisten hankintojen energiatehokkuusohje (”Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa”, 2011) hyväksytetään kunnanhallituksessa suositukseksi ja viedään tämän jälkeen esille esimerkiksi kunnan intranetiin Santraan. Ohjeesta myös tiedotetaan esimerkiksi sähköisessä henkilöstötiedotteessa Kulkusessa. |
Aikataulu | 2014 |
Vastuutaho | Päätöksenteon tuki ja lainopilliset palvelut |
Mittarit | Hankintojen energiatehokkuusohje hyväksytetty suositukseksi: kyllä/ei Ohjeesta tiedotettu: kyllä/ei |
Toteutumisen seuranta | |
Toimenpide 2. Hankinnoista vastaavan henkilöstön ohjeistaminen hankintojen energiatehokkuusohjeen käyttöön | |
Kuvaus | Kunnan hankintavastaavat perehtyvät julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeeseen. Hankintavastaaville järjestetään myös Motivan kanssa yhteistyössä hankintakoulutus, jotta he osaavat soveltaa energiatehokkuusohjetta käytännössä. |
Aikataulu | 2014 |
Vastuutaho | Päätöksenteon tuki ja lainopilliset palvelut |
Mittarit | Hankintakoulutus pidetty: kyllä/ei |
Toteutumisen seuranta | |
4.3 Energiatehokkuuden huomioon ottava suunnittelun ohjaus
Tavoite
Tuusulan kunnassa otetaan rakentamiseen, maankäyttöön ja liikennejärjestelyihin liittyvässä päätöksenteossa huomioon toteutusvaihtoehtojen energiatehokkuus ja elinkaarikustannukset.
Tässä toimintasuunnitelmassa energiatehokkuuden huomioivan suunnittelun ohjauksen tavoitteiden saavuttaminen on jaettu maankäytön ja liikenteen suunnittelun sekä uudis- ja peruskorjausrakentamisen keinoihin.
4.3.1 Maankäytön ja liikenteen suunnittelu
Maankäytön ja liikenteen ratkaisuilla on huomattava merkitys alueiden energiatehokkuuteen. Maankäytön ja liikenteen suunnittelulla vaikutetaan siihen, millainen yhdyskuntarakenne Tuusulan kuntaan muodostuu. Eheä yhdyskuntarakenne mahdollistaa henkilöautoriippuvuuden vähenemisen, parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia käyttää kevyttä liikennettä lähiliikkumisessa sekä minimoi energia-, vesi- ja viemäriverkostojen pituudet.
Tuusulassa yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuteen on vaikutettu aktiivisesti jo ennen energiatehokkuussopimuksen solmimista kaavoitus- ja liikennesuunnittelulla. Tavoitteen saavuttamiseksi Tuusulan kunta jatkaa seuraavien toimenpiteiden toteuttamista.
Toimenpide 3. Noudatetaan energiatehokkaan yhdyskuntarakenteen periaatteita kaavasuunnittelussa | |
Kuvaus | Tiivistetään olevia taajamia joukkoliikenteen käytettävyyden ja lähipalveluiden saatavuuden parantamiseksi. Joukkoliikenteen toimivuuden parantamiseksi tiivistetään taajamia erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varressa ja huomioidaan kaavoissa liityntäpysäköintitarve. Kevyen liikenteen kulkutapaosuutta pyritään kasvattamaan suunnittelemalla kevyen liikenteen laatukäytävät yleissuunnittelun tasolla ja varaten tilaa toteutukseen asemakaavoissa. Arvioidaan laadittavien kaavavaihtoehtojen eko- tai energiatehokkuudet ratkaisun energiatehokkuuden varmistamiseksi. Huomioidaan energiantuotanto ja –jakelu kaavoissa painottaen uusiutuvaa energiantuotantoa. Edellytetään mahdollisuuksien mukaan puun käyttöä rakennusmateriaalina kaavoissa ja rakentamisohjeissa. |
Aikataulu | Jatkuva |
Vastuutaho | Kaavoitus |
Mittarit | Eko- tai energiatehokkuusmittari käytössä kaavavaihtoehtojen arvioinnissa: kyllä / ei Seurataan yhdyskuntarakenteen kehitystä vuosittain: Asukasmäärä ja -tiheys asemakaava-alueella (hlö/ha) Asukasmäärä ja -tiheys asemakaava-alueen ulkopuolella (hlö/ha) Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennevyöhykkeiden asukkaat (as, %) Lähipalvelujen saavutettavuus: lähikauppa (väestö %, etäisyys) koulu (väestö %, etäisyys) päiväkoti (väestö %, etäisyys) Keskustoihin sijoittuva kerrosala (kem2, %) Työpaikkaomavaraisuus (%) |
Toteutumisen seuranta | |
Toimenpide 4. Energiatehokkaiden ratkaisujen korostaminen tontinluovutuksessa | |
Kuvaus | Arvioitaessa tontinluovutuskilpailuja huomioidaan yhtenä kriteerinä rakennusten käytönaikainen energiankulutus, rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset ja materiaalitehokkuus sekä suunniteltu uusiutuva energiantuotanto. |
Aikataulu | Jatkuva |
Vastuutaho | Tontinluovutuskilpailujen järjestäjä |
Mittarit | Energiatehokkuusluokkaan A tai B sijoittuvien tontinluovutuskilpailuvoittojen osuus (kpl, %) |
Toteutumisen seuranta | |
Toimenpide 5. Vesihuollon suunnittelun ohjaus | |
Kuvaus | Vesihuollon näkökanta tuodaan esille jo alueen kaavoitusvaiheessa. Vältetään pumppaamoihin perustuvia ratkaisuja. |
Aikataulu | 2013- |
Vastuutaho | Kunnallistekniikka, Vesihuoltolaitos, Kaavoitus |
Mittarit | Säästetty pumppaamoiden sähköenergian kulutus (MWh/a) |
Toteutumisen seuranta | |
Toimenpide 6. Katuvalaistuksen suunnittelun ohjaus | |
Kuvaus | Katuvalaistuksessa siirrytään käyttämään energiatehokkaampia valaisimia ja mahdollisuuksien mukaan myös LED-valaisimia. |
Aikataulu | 2011- |
Vastuutaho | Kunnallistekniikka, Ympäristötekniset palvelut |
Mittarit | Uusien katuvalaisimien valotehokkuus (lm/W) |
Toteutumisen seuranta | |
4.3.2 Uudis- ja peruskorjausrakentaminen
Energiatehokkuus on noussut keskeiseksi tavoitteeksi niin uudis- kuin peruskorjausrakentamisessakin. EU:n uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) velvoittaa jäsenmaitaan edistämään energiatehokkuutta sekä uudisrakentamisessa että jo olemassa olevassa rakennuskannassa. Kaikkien uusien rakennusten tulee olla vuoteen 2021 menneessä lähes nollaenergiarakennuksia. Julkisia rakennuksia vaatimus koskee jo vuoden 2019 alusta. Lähes nollaenergiarakennus on rakennus, jonka energiantarpeesta katetaan merkittävä osa rakennuksessa tai sen läheisyydessä tuotettuna uusiutuvana energiana.
Vaiheittainen siirtyminen kohti EU-direktiivin edellyttämään lähes nollaenergiarakentamista on toteutettu Suomessa kansallisella tasolla. Suomen rakentamismääräyskokoelmassa energiatehokkuutta koskevia määräyksiä ja ohjeita on tiukennettu vuosina 2003, 2007, 2010 ja viimeksi vuoden 2012 kesällä. Vuoden 2012 tiukennus tarkoittaa keskimäärin 20 prosentin parannusta edeltävien määräysten vaatimaan energiatehokkuustasoon. Vuoden 2012 määräysten tuoma keskeinen muutos on siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun. Kokonaisenergiatarkastelun myötä on siirrytty käyttämään eri energiamuotojen kertoimia, jolloin energiamuodoista suositaan kaukolämpöä sekä erityisesti uusiutuvia energialähteitä. [3]
EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä toteutetaan Suomessa kansallisella tasolla myös korjausrakentamisen osalta. Ympäristöministeriö on antanut vuoden 2013 alussa asetuksen rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä. Asetusta sovelletaan, kun kyse on rakennuksen luvanvaraisesta korjaamisesta, käyttötarkoituksen muuttamisesta tai teknisten järjestelmien uusimisesta. Soveltamisessa on kolme vaihtoehtoa energiatehokkuuden parantamiseen. Ensimmäinen vaihtoehto on parantaa korjattavien tai uusittavien rakennusosien lämmönpitävyyttä vaatimusten mukaisiin arvoihin. Toisena vaihtoehtona on tuoda rakennuksen energiankulutus kyseiselle rakennustyypille määritellylle tasolle. Kolmantena vaihtoehtona on laskea rakennukselle E-luku ja pienentää sitä kyseiselle rakennustyypille asetetun tason mukaisesti. [4]
Näiden kansallisten ja kansainvälisten velvoitteiden ja tämän toimintasuunnitelman tavoitteen saavuttamiseksi Tuusulan kunta toteuttaa seuraavat toimenpiteet.
Toimenpide 7. Suunnittelun ja rakentamisen ohjaus kohti matalaenergiarakentamista | |
Kuvaus | Tehokas keino rakennusten energiankulutuksen vähentämiseksi on ottaa matalaenergiarakentaminen yleiseksi suunnittelun ja rakentamisen käytännöksi. Matalaenergiarakentamisen vaatimukset on tärkeä huomioida jo hankesuunnitteluvaiheesta lähtien ja varmistaa vaatimusten toteutuminen aina rakennuksen käyttöönotto- ja ylläpitovaiheeseen saakka. Tuusulan kunnassa matalaenergiarakennus määritellään siten, että sen E-luku on 15–20 % alhaisempi, kohteesta riippuen, kuin vuoden 2012 rakentamismääräysten mukainen E-luku. Laaditaan matalaenergiarakentamisen suunnitteluohjeet sekä sovelletaan niitä suunnittelun ja rakentamisen ohjauskeinona niin uudis- kuin mahdollisuuksien mukaan myös peruskorjausrakentamisessa. Matalaenergiarakentamisen todentaminen tapahtuu energialaskennan avulla. Energialaskenta, ja sen pohjalta tehtävä energiaselvitys, suoritetaan rakennushankkeen neljässä vaiheessa: hankesuunnittelu-, luonnossuunnittelu-, toteutussuunnittelu- sekä vastaanottovaiheessa. |
Aikataulu | Tilakeskus: 2013–; Tukuki Oy: 2014– |
Vastuutaho | Tilakeskus, Tukuki Oy |
Mittarit | Matalaenergiarakentamisen suunnitteluohjeet laadittu: kyllä / ei Uudisrakennukset, jotka täyttävät matalaenergiarakennuksen määritelmän / kaikki uudisrakennukset (%, kpl) |
Toteutumisen seuranta | |
4.4 Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen
Tavoite
Tuusulan kunta sitoutuu energiakatselmusten suunnitelmalliseen toteuttamiseen palvelurakennusten ja muun toiminnan taloudellisesti kannattavien energiansäästömahdollisuuksien selvittämiseksi.
Määrälliset tavoitteet
1) 80 %:ssa kunnan palvelurakennuksista on tehty energiakatselmus vuoden 2016 loppuun mennessä.
2) Toteutetaan energiakatselmuksissa todetut toimenpiteet, jotka ovat rakennuksen nykyinen ja tuleva käyttö huomioon ottaen tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita.
3) Käyttöönottokatselmus tehdään pinta-alaltaan vähintään 1 000 m2:n uusissa palvelurakennuksissa ja palvelurakennuksissa, joissa on tehty laaja peruskorjaus tai joiden käyttötarkoitus on oleellisesti muuttunut.
4) Kunnan muun kuin rakennusten energiankäytön osalta tehdään selvitys energiansäästömahdollisuuksien kartoittamiseksi, keskittyen niihin toiminnan osa- alueisiin, joiden energiankäyttö tai energiansäästön potentiaali on merkittävä.
4.4.1 Rakennukset
Energiakatselmustoiminnan tavoitteena on analysoida katselmoitavan kiinteistön energian käyttö, selvittää energiansäästöpotentiaali ja esittää ehdotettavat säästötoimenpiteet kannattavuuslaskelmineen [5]. Tuusulan kunnassa on tehty 1990-luvulla 24 kappaletta energiakatselmuksia. Tuolloin katselmukset suoritettiin ulkopuolisen katselmoijan ja tilakeskuksen henkilöstön yhteistyönä. 1990-luvun jälkeen katselmuksia ei Tuusulan kunnan kiinteistöissä ole tehty. Näin ollen kunnalla ei ole ns. voimassaolevia katselmuksia ja katselmoitava laajuus on 80 % kunnan rakennustilavuudesta.
Työ- ja elinkeinoministeriö ei myönnä energiatukea asuinrakennusten energiakatselmuksiin, joten sopimuksen 80 %:n katselmointitavoite koskee muita kuin kunnan omistamia asuinrakennuksia.
Tavoitteen saavuttamiseksi Tuusulan kunta toteuttaa seuraavat toimenpiteet.
Toimenpide 8. Energiakatselmusten tekeminen | |
Kuvaus | Katselmoidaan 80 % kunnan palvelurakennuksista rakennustilavuudella mitattuna vuosien 2013–2015 aikana. Katselmointi aloitetaan vuonna 2013 kahdeksalla kohteella, joista saatavia kokemuksia hyödynnetään myöhemmin muissa kohteissa. Tämän jälkeen edetään taulukossa 4 olevan suunnitelman mukaisesti. Taulukkoa 4 päivitetään katselmustoiminnan edetessä. |
Aikataulu | 2013–2015 |
Vastuutaho | Tilakeskus |
Mittarit | Katselmoitu rakennustilavuus / kunnan koko rakennustilavuus (%) |
Toteutumisen seuranta | |
Taulukko 4. Kiinteistöjen katselmointisuunnitelma.
Vuosi | Suunnitelma | Toteutus | Investointi | Säästö | TMA | |||
kpl | m³ | kpl | m³ | € | MWh/a | €/a | a | |
2013 | 8 | 196 734 | 8 | 196 734 | 38 759 | |||
2014 | 24 | 220 016 | ||||||
2015 | 23 | 218 083 | ||||||
Yhteensä | 56 | 634 833 | 8 | 196 734 | 38 759 | |||
Toimenpide 9. Energiakatselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden toteuttaminen ja seuranta | |
Kuvaus | Energiakatselmusten valmistuttua valitaan ehdotetuista energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä sellaiset, jotka ovat sekä kustannustehokkaita että tarkoituksenmukaisia. Valituille toimenpiteille laaditaan toteutusaikataulu ja toimenpiteet toteutetaan viimeistään kahden vuoden kuluessa energiakatselmuksen tekemisestä. Toteutuksen jälkeen seurataan toimenpiteillä aikaansaatuja säästövaikutuksia. |
Aikataulu | 2014–2016 |
Vastuutaho | Tilakeskus |
Mittarit | Toimenpiteiden toteutusaikataulu laadittu: kyllä / ei Toteutetut toimenpiteet / ehdotetut toimenpiteet (%) Toteutettujen toimenpiteiden energiansäästövaikutus: lämpö (MWh/a), sähkö (MWh/a) |
Toteutumisen seuranta | |
Toimenpide 10. Käyttöönottokatselmus liitetään rakennuttamisprosessiin. Sisällytetään toisen vuoden takuutarkastuksiin energiankulutuksen seuranta. | |
Kuvaus | Tehdään käyttöönottokatselmus kaikkiin pinta-alaltaan vähintään 1000 m2:n uusiin palvelurakennuksiin ja palvelurakennuksiin, joissa on tehty laaja peruskorjaus tai joiden käyttötarkoitus on oleellisesti muuttunut. Uusien ja peruskorjattujen palvelurakennusten toisen vuoden takuutarkastuksen yhteydessä suoritetaan energiankulutuksen muutoksen tarkastelu. Uudisrakennuksissa toisen vuoden takuutarkastuksen yhteydessä verrataan todellista energiankulutusta energiatodistuksen mukaiseen kulutukseen. |
Aikataulu | 2014– |
Vastuutaho | Tilakeskus |
Mittarit | Käyttöönottokatselmusten lukumäärä / uudisrakennusten ja peruskorjattujen palvelurakennusten lukumäärä (%) Energiankulutuksen muutoksen tarkastelujen lukumäärä / toisen vuoden takuutarkastusten lukumäärä (%) |
Toteutumisen seuranta | |
Kunnan muusta kuin rakennusten energiankulutuksesta merkittävin on ulkovalaistuksen energiankulutus. Ulkovalaistus kulutti vuonna 2008 7 308 MWh, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin esimerkiksi Tukuki Oy:n rakennusten energiankulutus. Ulkovalaistuksen energiankulutuksen vähentämiseksi toteutetaan seuraavat toimenpiteet.
Toimenpide 11. Laaditaan ulkovalaistuksen saneeraussuunnitelma | |
Kuvaus | Suunnitellaan elohopealampullisten ulkovalaisimien vaihto toteutusaikatauluineen. Tällä hetkellä kunnan ulkovalaisimista noin puolet on elohopealampullisia valaisimia. Uuden lainsäädännön myötä elohopealamput poistuvat markkinoilta vuonna 2015. |
Aikataulu | 2013–2014 |
Vastuutaho | Ympäristötekniset palvelut |
Mittarit | Saneeraussuunnitelma laadittu: kyllä/ei |
Toteutumisen seuranta | |
Toimenpide 12. Ulkovalaistuksen saneeraussuunnitelman toteuttaminen | |
Kuvaus | Vaihdetaan elohopealampulliset ulkovalaisimet saneeraussuunnitelman mukaisesti. Vaihdon jälkeen seurataan toimenpiteellä aikaansaatuja säästövaikutuksia. |
Aikataulu | 2014–2018 |
Vastuutaho | Ympäristötekniset palvelut |
Mittarit | Vaihdettujen valaisimien lukumäärä / alkuperäinen elohopealampullisten ulkovalaisimien lukumäärä (%, kpl) Toimenpiteellä saavutettu vuotuinen energiansäästö (MWh/a) |
Toteutumisen seuranta | |
4.5 Uusien säästötakuu- ja/tai rahoitusmenettelyjen käyttö investointien toteutuksessa
Tavoite
Tuusulan kunta osaa ja voi käyttää investointien toteuttamiseen uusia menettelyjä (mm. ESCO-palvelu), joilla energiatehokkaiden järjestelmien ja laitteiden hankinta voidaan uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeissa tarvittaessa tehdä kokonaan tai osittain muusta investointibudjetista riippumattomasti.
ESCO-lyhenne tulee sanoista Energy Service Company. ESCO-palvelu on sellaista palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian säästämiseksi. XXXX-toimija kartoittaa energiansäästöpotentiaalin ja toteuttaa energiansäästötoimenpiteet yhtenä kokonaisuutena sekä antaa säästötakuun. ESCO-palvelun kustannukset, energiansäästöinvestointi mukaan luettuna, maksetaan säästöillä, jotka syntyvät alentuneista energiakustannuksista. [6]
Toimintasuunnitelman tavoitteen saavuttamiseksi Tuusulan kunta toteuttaa seuraavat toimenpiteet.
Kuvaus | Hankitaan osaamista ESCO-palvelun käyttämiseksi investointien toteutukseen. Selvitetään mahdolliset ESCO-palvelun käyttöä rajoittavat esteet kunnan omissa hallinto- ja päätöksentekoprosesseissa ja pyritään poistamaan nämä esteet. |
Aikataulu | 2013–2014 |
Vastuutaho | Tilakeskus |
Mittarit | ESCO-palveluihin on tutustuttu: kyllä / ei ESCO-palvelun mahdolliset esteet tunnistettu: kyllä / ei |
Toteutumisen seuranta | |
Toimenpide 14. ESCO-palvelun käyttäminen tarvittaessa | |
Kuvaus | ESCO-palvelun käyttö huomioidaan erityisesti silloin, kun rahoituksen puute on esteenä kustannustehokkaaksi arvioidun investoinnin toteutumiselle. Energiakatselmuksissa esitetyt, kannattavat energiansäästötoimenpiteet, toteutetaan harkinnanvaraisesti joko itse tai ESCO-palvelua hyödyntäen. Mahdollisen ESCO-palvelun käytön yhteydessä harkitaan myös korjausvelan lyhentämistä samassa ESCO-hankkeessa. |
Aikataulu | 2014–2016 |
Vastuutaho | Tilakeskus |
Mittarit | Käyty keskustelua ESCO-palvelun hyödyntämisestä investoinnin vaihtoehtona: kyllä / ei Investoinnin vaihtoehtona on käytetty ESCO-palvelua: kyllä / ei |
Toteutumisen seuranta | |
4.6 Kulutusseuranta ja energiatehokkuutta kuvaavat tunnusluvut
Tavoite
Tuusulan kunta organisoi energiankäytön seurantansa siten, että seurantatietoja hyödynnetään suunnitelmallisesti energiatehokkuuden hyvän tason ylläpitämiseksi ja tarpeettoman energiankulutuksen välttämiseksi.
Määrälliset tavoitteet
1) kuukausitasoisen seurannan kattavuus vähintään 80 % kunnan omistamien palvelurakennusten energiankäytöstä
2) vuositasoisen seurannan kattavuus vähintään 90 % kunnan koko energiankäytöstä
Energiatehokkuussopimuksen asettama tavoite kuukausitasoisen seurannan kattavuudesta täyttyy Tuusulan kunnassa, sillä Tukuki Oy:n hallinnoimista kiinteistöistä 100 % ja tilakeskuksen omistamista kiinteistöistä 80 % on kuukausitasoisen kulutusseurannan piirissä. Sen sijaan kunnan omistamien työkoneiden ja ajoneuvojen polttoaineen energiankulutus (Ympäristötekniset palvelut, Vesihuoltolaitos, Liikuntapalvelut) sekä katu- ja ulkovalaistuksen (Ympäristötekniset palvelut) ja vesihuoltolaitoksen sähköenergiankulutus eivät vielä tällä hetkellä kuulu tavoitteelliseen vuositasoisen seurannan piiriin.
Toimintasuunnitelman muiden tavoitteiden saavuttamiseksi Tuusulan kunta toteuttaa seuraavat toimenpiteet.
Toimenpide 15. Vuositason kulutusseuranta | |
Kuvaus | Seurataan ulkovalaistuksen sekä vesihuoltolaitoksen toimintaan liittyvää vuosittaista sähköenergiankäyttöä sähkön siirtoyhtiön kulutusraporttien avulla. |
Aikataulu | 2014- |
Vastuutaho | Ympäristötekniset palvelut, Vesihuoltolaitos |
Mittarit | Vuositason kulutusraportti saatavilla: kyllä/ei Vuositasoisessa seurannassa oleva ulkovalaistuksen sähkönkäyttö / ulkovalaistuksen sähkönkäyttö kokonaisuudessaan (%) Vuositasoisessa seurannassa oleva vesihuoltolaitoksen toimintaan liittyvä sähkönkäyttö / vesihuoltolaitoksen toimintaan liittyvä sähkönkäyttö kokonaisuudessaan (%) |
Toteutumisen seuranta | |
Toimenpide 16. Kiinteistöjen kulutusseurannan tietojen hyödyntäminen | |
Kuvaus | Hyödynnetään aktiivisesti kiinteistöjen kulutusseurannan tietoja toimenpidetarpeiden tunnistamiseksi ja korjattaviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi. Reagoidaan kuukausittain mm. kulutuspoikkeamiin, seurataan ominaiskulutusten kehitystä ja analysoidaan kulutuksia sekä verrataan niitä edellisten vuosien kulutuksiin. |
Aikataulu | 2013- |
Vastuutaho | Tilakeskus, Tukuki Oy |
Mittarit | Valittu seurattavat tunnusluvut (esim. ominaiskulutukset, poikkeamat edellisvuoden kulutuksiin jne.) ja otetaan ne käyttöön kulutusseurannassa: kyllä / ei |
Toteutumisen seuranta | |
4.7 Uudet toimintamallit
Tavoite
Tuusulan kunta käynnistää energiansäästöä edistäviä kokeiluhankkeita ja osallistuu tarkoituksenmukaisiksi arvioimiinsa sopimuskuntien yhteisiin kehityshankkeisiin.
Lisäksi kunta ottaa käyttöön kustannustehokkaita toimintamalleja energiankäyttönsä tehostamiseksi.
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Tuusulan kunta toteuttaa seuraavat toimenpiteet.
Toimenpide 17. Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke | |
Kuvaus | Tuusulan kunta on lähtenyt mukaan KUUMA-kuntien yhteiseen Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja saavuttaa taloudellisia säästöjä parantamalla energia- ja materiaalitehokkuutta kunnan omistamissa kiinteistöissä. Hankkeen toteutusta varten kuntakiinteistöihin koulutetaan ekotukihenkilöitä. Ekotukihenkilöiden tehtävänä on omalla toiminnalla ja työkavereiden ohjauksella edistää työpaikan energia- ja materiaalitehokkuutta. Lisäksi on valittu pilottikiinteistöjä. Pilottikiinteistöissä aletaan seurata energian ja kopiopaperin kulutusta ja kulutuskustannuksia sekä syntyvien jätteiden määriä ja jätehuoltokustannuksia. Energiankulutuksen ja -kustannusten osalta tavoitellaan 8 % säästöjä vuoteen 2016. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on saada energia- ja materiaalitehokkuuden parantamisesta pysyvä käytäntö koko KUUMA-seudulle. Tavoitteen toteutusta varten pyritään luomaan kuntien ja eri organisaatioiden välinen toimiva ekotukihenkilöiden yhteistyöverkosto. Hankkeen käytännön toteuttajana toimii Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. |
Aikataulu | 2013–2015 |
Vastuutaho | Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Tilakeskus, KASSI, SOTE, Tukuki Oy |
Mittarit | Koulutettujen ekotukihenkilöiden lukumäärä Pilottikiinteistöissä saavutettu energiansäästö (MWh/a) |
Toteutumisen seuranta | |
Toimenpide 18. Alikulkutunneleiden rikkoutuneiden ulkovalaisimien korvaaminen LED-valaisimilla | |
Kuvaus | Tällä hetkellä alikulkutunneleissa on käytössä 58 W loisteputkivalaisimet. Kunnalla on noin 50 alikulkutunnelia, joissa on yhteensä 464 kpl valaisimia. Alikulkutunnelit ovat herkkiä ilkivallalle. Sen myötä kun valaisimia joudutaan vaihtamaan, niin jatkossa ne korvataan 24 W LED-valaisimilla. |
Aikataulu | 2013- |
Vastuutaho | Ympäristötekniset palvelut |
Mittarit | LED-valaisimien lukumäärä / kaikkien tunnelivalaisimien lukumäärä (%) Toimenpiteellä saavutettu vuotuinen energiansäästö (MWh/a) |
Toteutumisen seuranta | |
Toimenpide 19. Huoltokirjajärjestelmän hankinta ja käyttöönotto | |
Kuvaus | Panostetaan suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen kiinteistönpitoon, jossa oleellisena osana käyttöä ja ylläpitoa sekä laajamittaisten korjaustoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta on rakennuksen energiatehokkuuden parantamisen näkökulma. Suunnitelmallisen kiinteistönpidon työkaluksi hankitaan sähköinen huoltokirjajärjestelmä, joka pitää sisällään myös energiankulutusseurannan. Huoltokirjajärjestelmän yhtenä tavoitteena on parantaa tilakeskuksen ja kiinteistöjen käyttäjien tiedonvaihtoa. Esimerkiksi energiankulutusseurannan tiedot välitetään kuukausittain huoltokirjan avulla kiinteistöjen käyttäjille. Näin käyttäjät voivat seurata, mikä vaikutus esim. energiansäästötoimilla on oman kiinteistön energiankulutukseen. |
Aikataulu | 2013–2014 |
Vastuutaho | Tilakeskus |
Mittarit | Huoltokirjajärjestelmä hankittu: kyllä/ei Huoltokirjajärjestelmä käyttöönotettu: kyllä/ei |
Toteutumisen seuranta | |
Toimenpide 20. Energiansäästön palkitsemismallin kehittäminen | |
Kuvaus | Kehitetään energiansäästön palkitsemismalli, jolla voidaan kulutusseurannan tietoja hyödyntäen palkita kiinteistöjen käyttäjiä energiankäytön tehostumisesta siten, että saavutetut säästöt saadaan kiinteistöjen/yksiköiden omaan käyttöön. |
Aikataulu | 2014–2016 |
Vastuutaho | Tilakeskus, KASSI, SOTE, kunnan johtoryhmä |
Mittarit | Palkitsemismalli kehitetty: kyllä / ei Palkitsemismalli otettu käyttöön: kyllä / ei |
Toteutumisen seuranta | |
Toimenpide 21. Kunnan työaseman käyttäjän yleisten ja tietoturvaohjeiden päivittäminen | |
Kuvaus | Päivitetään kunnan työaseman käyttäjän yleisiä ja tietoturvaohjeita, minkä myötä ohjeissa huomioidaan ainakin seuraavat energiansäästöön tähtäävät toimet: tietokoneiden sulkeminen viikonlopuksi ja työpäivän päätteeksi, näyttöjen sammutus virtanapista, virransäästötilan asetukset, tulostus-asetukset (2-puolinen tulostus), huonekohtaiset tulostimet. Hyväksytyistä ohjeista tiedotetaan koko kunnan henkilöstölle. Ohjeiden päivityksen jälkeen kunnan työntekijöitä motivoidaan huomioimaan työasemien energiankäyttö julkaisemalla työasemien energiankulutus kuukausittain Santrassa. |
Aikataulu | 2014 |
Vastuutaho | Xxxx Xxxxxxxx |
Mittarit | Energiansäästön asiat sisällytetty työaseman käyttäjän yleisiin ja tietoturvaohjeisiin: kyllä/ei Päivitetyt ohjeet hyväksytetty kunnanjohtajan päätöksellä: kyllä/ei Päivitetyt ohjeet julkaistu Santrassa: kyllä/ei Työasemien energiankulutuksen julkaiseminen kuukausittain Santrassa: kyllä / ei |
Toteutumisen seuranta | |
Kuvaus | Liikuntapaikkojen energiankäytön optimointi ja olosuhteiden hallinta (LEKO) – tutkimushanke on osa Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittamia tutkimuksia ”Uimahallien energiankäytön ja kosteudenhallinnan malliasiakirjat” sekä ”Liikuntahallien kosteudenhallinta ja energiatalous”. Tuusulan kunta osallistui hankkeeseen ja Tuusulan uimahalli oli yksi hankkeessa tutkittavista pilottikohteista. LEKO-tutkimushanke perustuu kenttäkohteissa tehtyihin rakennusfysikaalisiin mittauksiin ja energiatehokkuuden teoreettisen mallintamiseen. Tavoitteena oli löytää olemassa olevien hallien kohtuuhintaiset energiatehokkuuden parantamiskonseptit. Tutkimushankkeen johtoryhmään on kuulunut eri kuntien uima- ja jäähallien edustajia, urheiluyhdistysten edustajia, Ely-keskusten edustajia sekä Aalto-yliopiston edustajia. Xxxxx loppuu helmikuussa 2014 ja hankkeen tutkimusryhmä, yhdessä tilakeskuksen kanssa, esittää Tuusulan uimahallille viisi energiatehokkuutta ja olosuhteita parantavaa toimenpidettä toteutettavaksi. Tuusulan kunta hakee näille toimenpiteille valtionavustusta Ely-keskukselta vuoden 2013 loppuun mennessä, minkä jälkeen toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa. |
Aikataulu | 2013–2014 |
Vastuutaho | Tilakeskus, Tuusulan uimahalli |
Mittarit | Valtionavustusta haettu: kyllä / ei Toimenpiteet toteutettu: kyllä / ei Toimenpiteillä saavutettu vuotuinen energiansäästö (MWh/a) |
Toteutumisen seuranta | |
4.8 Koulutus- ja tiedotustoiminta
Tavoite
Tuusulan kunnan palveluksessa olevilla on omiin tehtäviinsä ja toimintaansa liittyen tarpeelliset tiedot ja valmiudet energian tehokkaaseen käyttöön ja energiansäästöön.
Tuusulan kunta toimii esimerkillisesti energiansäästöä ja energiatehokkuutta koskevissa asioissa, sekä tämän osoittamiseksi tiedottaa toimistaan aktiivisesti sekä organisaation sisällä että organisaatiosta ulospäin.
Koulutus ja tiedotus ovat tärkeitä välineitä, kun halutaan varmistaa energiankäytön tehostamistoimien läpivienti ja onnistuminen. Koulutuksella ja tiedotuksella voidaan motivoida ja ylläpitää kiinnostusta energiatehokkuustoimintaan. Kouluttamalla ja opastamalla omaa henkilöstöä energiankäytössä ja energiaa säästävien hankintojen tekemisessä varmistetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Tehtävistä toimista ja niiden tavoitteista tulee tiedottaa myös oman organisaation ulkopuolelle. [7]
Tällä hetkellä Tuusulan kunnan energiatehokkuusasioiden pääasiallisena viestintäkanavana toimii kunnan energiatehokkuustyöryhmä. Työryhmän jäsenet ovat vastuussa energiatehokkuusasioiden viestimisestä omalla toimialallaan/tulosalueellaan. Energiatehokkuusasioista viestitään kunnan henkilöstölle myös sähköisen henkilöstötiedotteen, Kulkusen, kautta. Kuntalaisille on viestitty KETS:n solmimisesta ja toimeenpanemisesta kunnan nettisivujen ja Keski-Uusimaa -
Viestintäkanavien lisäämiseksi ja toimintasuunnitelman tavoitteen saavuttamiseksi Tuusulan kunta toteuttaa seuraavat toimenpiteet.
Toimenpide 23. Kunnan energiatehokkuuden viestintäsuunnitelman laatiminen | |
Kuvaus | Laaditaan koko kuntaa koskeva viestintäsuunnitelma energiatehokkuusasioiden viestimiseksi kunnan henkilöstölle, johdolle, koululaisille ja kuntalaisille. |
Aikataulu | 2013–2014 |
Vastuutaho | Xxxxxxxx Xxxxxxxx |
Mittarit | Viestintäsuunnitelma laadittu: kyllä/ei |
Toteutumisen seuranta | |
Toimenpide 24. Energiatodistusten laadinta ja esillepano | |
Kuvaus | Energiatodistukset laaditaan ja laitetaan selvästi näkyville vähintään niissä kiinteistöissä, joissa tarjotaan julkisia palveluja suurelle joukolle ihmisiä ja joiden pinta-ala ylittää 250 m2. |
Aikataulu | Tilakeskus: 2013–2014; Tukuki Oy: 2014– |
Vastuutaho | Tilakeskus, Tukuki Oy |
Mittarit | Tilakeskus: Energiatodistusten lukumäärä / kiinteistöt, joiden pinta-ala on yli 250 m2 ja joissa tarjotaan julkisia palveluja suurelle joukolle ihmisiä (%) Tukuki Oy: Energiatodistusten lukumäärä / kaikkien kiinteistöjen lukumäärä (%, kpl) |
Toteutumisen seuranta | |
4.9 Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto
Tavoite
Tuusulan kunta edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä kunnan alueella ja erityisesti kunnan omassa toiminnassa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotolla tarkoitetaan puusta ja muusta biomassasta, biokaasusta, vesivoimasta, auringosta, tuulesta, maalämmöstä, jätepolttoaineen biohajoavasta osasta ja muista uusiutuvista energialähteistä saatavan energian hyödyntämistä kunnan omassa toiminnassa.
Tuusulan kunnan käyttämästä kaukolämpöenergiasta noin 85 % tuotetaan Fortumin uudella biopolttoainetta hyödyntävällä voimalaitoksella, joka valmistui vuoden 2013 keväällä Järvenpäähän. Biopolttolaitos tuottaa lämmön lisäksi myös sähköä prosessin sivutuotteena, toimien näin yhteistuotantolaitoksena. Uusi voimalaitos korvaa maakaasulla ja raskaalla polttoöljyllä toimivia lämpökeskuksia, joista osasta uuden voimalaitoksen myötä luovuttiin. Biopolttolaitos käyttää normaalisti pelkästään biopolttoainetta, lähinnä metsätähdehaketta ja metsäteollisuuden sivutuotteita, kuten purua ja kuorta. Tarvittaessa laitoksessa voidaan polttaa
Tuusulan kunnassa on toteutettu myös maalämmön pilottihanke leirikeskus Metsäpirtissä. Vuoden 2010 peruskorjauksen yhteydessä kohteeseen asennettiin maalämpöpumppujärjestelmä entisen suoran sähkölämmitysjärjestelmän tilalle. Metsäpirtin lämmitysenergiasta tuotetaan nyt noin 70 % maalämmöllä, ja loput 30 % katetaan ostosähköllä.
Muista uusiutuvista energialähteistä Tuusulan kunnassa käytetään puuenergiaa Vanhankylän koulussa. Kouluun ostetaan läheiseltä maanviljelijäyrittäjältä hakkeella tuotettua aluelämpöä.
Toimintasuunnitelman tavoitteen saavuttamiseksi Tuusulan kunta toteuttaa seuraavat toimenpiteet.
Toimenpide 25. Uusiutuvan energian kuntakatselmus | |
Kuvaus | Kunta kartoittaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet uusiutuvan energian kuntakatselmuksella koko kunnan alueella. Kuntakatselmuksessa kartoitetaan mahdollisuudet lisätä uusiutuvan energian käyttöä kunnan kiinteistöissä (mm. öljy- ja sähkölämmityskiinteistöt) sekä muissa energiaa kuluttavissa kohteissa. Kuntakatselmuksessa ehdotetuista toimenpiteistä valitaan kannattavimmat, jotka toteutetaan laaditun aikataulun mukaisesti. |
Aikataulu | 2014–2016 |
Vastuutaho | Tilakeskus |
Mittarit | Uusiutuvan energian kuntakatselmus tehty: kyllä / ei Kannattavimpien toimenpide-ehdotusten toteutusaikataulu laadittu: kyllä / ei Kannattavimmat toimenpide-ehdotukset tehty: kyllä / ei Toimenpiteiden myötä lisääntynyt uusiutuvan energian käyttö: MWh/a |
Toteutumisen seuranta | |
Toimenpide 26. Aurinkoenergian käyttömahdollisuuksien selvittäminen | |
Kuvaus | Selvitetään mahdollisuutta toteuttaa pilottihanke, jossa tutkittaisiin aurinkoenergian käyttömahdollisuuksia joko lämmön- tai sähkönlähteenä soveltuvassa kiinteistössä. |
Aikataulu | 2014–2016 |
Vastuutaho | Tilakeskus |
Mittarit | Selvitys tehty: kyllä / ei |
Toteutumisen seuranta | |
5. Ministeriön toimenpiteet
Energiatehokkuussuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö sitoutuu, ottaen huomioon vuosittain käytettävissä olevat määrärahat, seuraaviin toimenpiteisiin:
⎯ tukemaan kuntien energiansäästöä ja uusiutuvan energian käyttöä koskevia energiakatselmuksia. Avustuksen suuruutta määrättäessä otetaan myönteisenä tekijänä huomioon kunnan sitoutuminen pitkäjänteiseen energiansäästöön ja uusiutuvien energialähteiden edistämistoimiin.
⎯ tukemaan kunnan energiakatselmuksissa tai vastaavissa selvityksissä todettuja, energiatuen yleiset ehdot täyttäviä, energiansäästöön ja uusiutuviin energialähteisiin liittyviä investointeja. Etusijalla ovat uusien teknologioiden ja toimintatapojen käyttöönottoa edistävät hankkeet.
⎯ osallistumaan yhteisiin kehittämishankkeisiin, joiden tavoitteena on tukea tämän sopimuksen toimeenpanoa ja sopimuskuntien toimia energiansäästön kokonaistavoitteen saavuttamiseksi.
⎯ osoittamaan Motiva Oy:lle resursseja, jotta Motiva Oy voi osallistua sopimusjärjestelmän kehittämiseen, sopimusseurannan toteuttamiseen, vuosiraportin kokoamiseen sekä kunnille soveltuvan tiedotus- ja koulutusmateriaalin tuottamiseen ja koulutuksen toteuttamiseen.
6. Energiatehokkuussopimuksen mukaisen toiminnan raportointi
Tuusulan kunta raportoi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energiankäytöstä, sopimuksen mukaisista toimenpiteistä sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Motiva Oy:lle sen ohjeiden mukaan. Raportoinnista vastaa KETS-yhteyshenkilö, Xxxxxxxx Xxxxxxxx. Motiva Oy laatii vuosittaisten raportointien perusteella yhteenvedon koko sopimusalueen toiminnasta ja tuloksista.
Tämän lisäksi kukin energiatehokkuustyöryhmän jäsen raportoi vuosittain saavutetuista energiansäästöistä sekä toimintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden etenemisestä oman vastuualueensa osalta. Raportoinnin yhteydessä tarkistetaan sekä tarvittaessa myös päivitetään suunnitelma seuraavalle toimintavuodelle. Työryhmän jäsenet sisällyttävät toimialansa/tulosalueensa osavuosikatsauksiin myös energiatehokkuuden ja kulutusseurannan raportoinnin.
Edellisen vuoden energiankäyttö sekä toteutunut energiansäästö raportoidaan vuosittain myös kunnan johtoryhmälle, joka seuraa toimintasuunnitelman toteutumista.
Lähteet
1. Motiva Oy. Julkiset hankinnat. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 4.1.2013]. Saatavissa: xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxxxxx_xxxxxxx/xxxxxxxx_xxxxxxxxx
2. Nurmijärven kunta. Seudullinen hankintapalvelukeskus. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 4.1.2013]. Saatavissa:
xxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xxx_xx_xxxxxxxxxxx/xxxxxxxxx_xx_xxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxx_xxxxxx tapalvelukeskus
3. Ympäristöministeriö. Uudet rakentamisen energiamääräykset annettu. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 9.1.2013]. Saatavissa: xxxx://xxx.xxxxxxxxx.xx/xxxxxxx.xxx?xxxxxxxxxx000000&xxxxxx
4. Rakennuslehti. Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat voimaan syyskuussa. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 8.11.2013]. Saatavissa: xxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxx/00000.xxxx
5. Motiva Oy. Energiakatselmukset. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 10.1.2013]. Saatavissa: xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxxxxx_xxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxx
6. Motiva Oy. ESCO-palvelu. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 16.1.2013]. Saatavissa: xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxx
7. Motiva Oy. Koulutus ja tiedotus energiatehokkuuden parantamisessa. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 24.1.2013]. Saatavissa: xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxxxxx_xxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxx/xxxxxxxx_xx_xxxxxxxx_x nergiatehokkuuden_parantamisessa
8. Fortum Oyj. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Suomessa. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 18.11.2013]. Saatavissa:
xxxx://xxx.xxxxxx.xxx/xx/xxxxxxxxxxxxxxxx/x%X0%X0xx%X0%X0x-xx- l%C3%A4mm%C3%B6n-yhteistuotanto/suomessa/pages/default.aspx
Edellisten lähteiden lisäksi tämän toimintasuunnitelman laadinnassa on hyödynnetty seuraavien kaupunkien energiatehokkuuden toimintasuunnitelmia esimerkkinä.
Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Kouvolan kaupunki Kuopion kaupunki Hyvinkään kaupunki
Liitteet
LIITE 1. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Tuusulan kunnan energiatehokkuussopimus LIITE 2. Energiatehokkuustyöryhmän jäsenet
LIITE 3. Yhteenveto toimenpiteistä
LIITE 1. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Tuusulan kunnan energiatehokkuussopimus
LIITE 2. Energiatehokkuustyöryhmän jäsenet
Jäsen | Toimiala, tulosalue / yhtiö |
Xxxxx Xxxxx, tekninen johtaja, työryhmän puheenjohtaja | Xxxxxxxx toimi |
Zaitseva Katerina, energia-asiantuntija, työryhmän sihteeri, KETS-yhteyshenkilö | Tekninen toimi, Tilakeskus |
Haahtikivi Xxxxx, isännöitsijä | Xxxxxxxx toimi, Tilakeskus |
Xxxxxx Xxxxx, suunnittelupäällikkö | Xxxxxxxx toimi, Kunnallistekniikka |
Xxxxxxxxx Xxxxx, vesihuoltopäällikkö | Xxxxxxxx toimi, Vesihuoltolaitos |
Xxxxxxxx Xxxx, kunnossapitopäällikkö | Xxxxxxxx toimi, Ympäristötekniset palvelut |
Xxxx Xxxx, kehittämis- ja hallintopäällikkö | Xxxxxxxx- ja sivistystoimi, Kehittämis- ja hallintoyksikkö |
Xxxxx Xxxxx, hallinto- ja kehittämispäällikkö | Xxxxxxxx- ja terveystoimi, Kehittämis- ja hallintopalvelut |
Honkanen Asko, kaavoituspäällikkö | Xxxxxxxxxxxxxxxx, Xxxxxxxxxxxx |
Xxxxxxxxxx Outi, toimitusjohtaja | Xxxxxx Xx |
Hänninen Tapani, projektikoordinaattori | Keski-Uudenmaan ympäristökeskus |
LIITE 3. Yhteenveto toimenpiteistä
KETS:n sitoumus | Nro | Energiansäästötoimenpide | Aikataulu | Vastuutaho |
Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet | 1 | TEM:n julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeen hyväksyttäminen suositukseksi | 2014 | Päätöksenteon tuki ja lainopilliset palvelut |
Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet | 2 | Hankinnoista vastaavan henkilöstön ohjeistaminen hankintojen energiatehokkuusohjeen käyttöön | 2014 | Päätöksenteon tuki ja lainopilliset palvelut |
Energiatehokkuuden huomioon ottava suunnittelun ohjaus | 3 | Noudatetaan energiatehokkaan yhdyskuntarakenteen periaatteita kaavasuunnittelussa | Jatkuva | Kaavoitus |
Energiatehokkuuden huomioon ottava suunnittelun ohjaus | 4 | Energiatehokkaiden ratkaisujen korostaminen tontinluovutuksessa | Jatkuva | Tontinluovutuskilpailujen järjestäjä |
Energiatehokkuuden huomioon ottava suunnittelun ohjaus | 5 | Vesihuollon suunnittelun ohjaus | 2013- | Kunnallistekniikka, Vesihuoltolaitos, Kaavoitus |
Energiatehokkuuden huomioon ottava suunnittelun ohjaus | 6 | Katuvalaistuksen suunnittelun ohjaus | 2011- | Kunnallistekniikka, Ympäristötekniset palvelut |
Energiatehokkuuden huomioon ottava suunnittelun ohjaus | 7 | Suunnittelun ja rakentamisen ohjaus kohti matalaenergiarakentamista | 2013/2014- | Tilakeskus, Tukuki Oy |
Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen | 8 | Energiakatselmusten tekeminen | 2013–2015 | Tilakeskus |
Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen | 9 | Energiakatselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden toteuttaminen ja seuranta | 2014–2016 | Tilakeskus |
Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen | 10 | Käyttöönottokatselmus liitetään rakennuttamisprosessiin. Sisällytetään toisen vuoden takuutarkastuksiin energiankulutuksen seuranta. | 2014- | Tilakeskus |
Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen | 11 | Laaditaan ulkovalaistuksen saneeraussuunnitelma | 2013–2014 | Ympäristötekniset palvelut |
Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen | 12 | Ulkovalaistuksen saneeraussuunnitelman toteuttaminen | 2014–2018 | Ympäristötekniset palvelut |
Uusien säästötakuu- ja/tai rahoitusmenettelyjen käyttö investointien toteutuksessa | 13 | ESCO-palveluun tutustuminen | 2013–2014 | Tilakeskus |
Uusien säästötakuu- ja/tai rahoitusmenettelyjen käyttö investointien toteutuksessa | 14 | ESCO-palvelun käyttäminen tarvittaessa | 2014–2016 | Tilakeskus |
Kulutusseuranta ja energiatehokkuutta kuvaavat tunnusluvut | 15 | Vuositason kulutusseuranta | 2014- | Ympäristötekniset palvelut, Vesihuoltolaitos |
Kulutusseuranta ja energiatehokkuutta kuvaavat tunnusluvut | 16 | Kiinteistöjen kulutusseurannan tietojen hyödyntäminen | 2013- | Tilakeskus, Tukuki Oy |
Uudet toimintamallit | 17 | Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen - hanke | 2013–2015 | Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Tilakeskus, KASSI, SOTE, Tukuki Oy |
Uudet toimintamallit | 18 | Alikulkutunneleiden rikkoutuneiden ulkovalaisimien korvaaminen LED- valaisimilla | 2013- | Ympäristötekniset palvelut |
Uudet toimintamallit | 19 | Huoltokirjajärjestelmän hankinta ja käyttöönotto | 2013–2014 | Tilakeskus |
Uudet toimintamallit | 20 | Energiansäästön palkitsemismallin kehittäminen | 2014–2016 | Tilakeskus, KASSI, SOTE, kunnan johtoryhmä |
Uudet toimintamallit | 21 | Kunnan työaseman käyttäjän yleisten ja tietoturvaohjeiden päivittäminen | 2014 | Xxxx Xxxxxxxx |
Uudet toimintamallit | 22 | LEKO-tutkimushankkeessa todettujen uimahallin energiansäästötoimenpiteiden toteuttaminen | 2013–2014 | Tilakeskus, Tuusulan uimahalli |
Koulutus- ja tiedotustoiminta | 23 | Kunnan energiatehokkuuden viestintäsuunnitelman laatiminen | 2013–2014 | Xxxxxxxx Xxxxxxxx |
Koulutus- ja tiedotustoiminta | 24 | Energiatodistusten laadinta ja esillepano | 2013– 2014/ 2014- | Tilakeskus, Tukuki Oy |
Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto | 25 | Uusiutuvan energian kuntakatselmus | 2014–2016 | Tilakeskus |
Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto | 26 | Aurinkoenergian käyttömahdollisuuksien selvittäminen | 2014–2016 | Tilakeskus |