METSÄKONEALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2024-31.1.2026

1 §

SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

1.1 Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan Koneyrittäjät ry:n ja sen jäsenyh- distysten jäsenyritysten (jäljempänä jäsenyritykset) ja näiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin metsäkonealan töissä.

1.2 Tässä työehtosopimuksessa luetaan metsäkonealan töiksi seuraavat työt: 1)

- puun korjuu, puun käsittely ja energiapuun talteenotto sekä sen

urakointikuljetukset muualla kuin teollisuuslaitosten yhteydessä

- puutavaran ja hakkeen purkaus, kuljetus, kuormaus sekä muu käsittely teollisuuslaitoksissa, varastoilla, satamissa tai hake- ja puutavaraterminaaleissa

- suometsien hoito ja muu metsäojien kaivu sekä kunnossapito ja soiden ennallistaminen

- metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito

- metsänviljely ja maan muokkaus sekä kasvinsuojelu- ja torjunta-ai- neiden sekä lannoitteiden levitys

- puun haketus ja murskaus

- metsurityöt em. jäsenyrityksissä

- kausi- tai tilapäisluontoisesti suoritettavat muut työt

2) 1-kohdan töissä käytettävän kaluston asennus-, huolto- ja korjaustyöt sekä mainitun kaluston siirtokuljetukset

3) työntekijöiden, jotka pääasiassa suorittavat edellä määriteltyä metsä- konealan työtä tai muuta metsätyötä tai näitä palvelevaa suunnittelu- , tai avustavaa työtä, suorittamat työt.

1.3 Sopijapuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tähän sopimukseen sidotut työnantajat ja työntekijät noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä.

1.4 Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan sopijaosapuolten välistä :

1 Luottamusmiessopimusta

2 Pöytäkirjaa työajoista puutavaraterminaaleissa

2 §

TYÖSUHDE JA JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS

Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.

3 §

TYÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN JA PÄÄTTYMINEN

Työsopimuksen tekeminen

3.1 Työnantajalla on oikeus ottaa työhön, erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Työsopimus tehdään kirjallisesti tai sähköisesti joko määräajaksi, määrättyä työtä varten tai toistaiseksi jatkumaan tarkoitetuksi. Määräaikaisen työsopimuksen käyttö työnantajan aloitteesta edellyttää perusteltua syytä, ellei laista muuta johdu.

Mikäli työsopimus tehdään suullisesti on riittävän selkeästi todettava, onko sopimus määräaikainen, määrättyä työtä varten vai toistaiseksi jatkumaan tarkoitettu.

Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, työsuhteen keskeisistä ehdoista kirjallinen selvitys viimeistään ensimmäiseen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta.

Koeajan pituus on enintään kuusi kuukautta; vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla kuitenkin enintään puolet työsopimuksen kestosta ja muilta osin noudatetaan työsopimuslain säännöksiä. Työnantajan on ilmoitettava koeaikamääräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.

Työsopimuksen päättyminen

3.2 Työsuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa, mikäli työsopimus on tehty määräajaksi tai jos työntekijä on otettu suorittamaan määrätty työ, mistä hänelle on selvästi ilmoitettu työhön otettaessa.

Toistaiseksi jatkumaan tarkoitetun työsopimuksen irtisanomisajat ovat työnantajan irtisanoessa seuraavat:

Työsuhde jatkunut irtisanomisaika keskeytyksettä

enintään yhden vuoden 2 viikkoa

yli yhden vuoden, mutta 1 kuukautta enintään 5 vuotta

yli 5 vuotta, mutta 2 kuukautta

enintään 8 vuotta

yli 8 vuotta 4 kuukautta

Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi, kun työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta. Enintään 5 vuoden työsuhteessa irtisanomisaika on kaksi viikkoa.

Työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijä täyttää eroamisiän, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta. Työntekijän saadessa täyden työkyvyttömyyseläkkeen työsuhde raukeaa seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun eläkepäätös on eläkelaitoksen toimesta postitettu.

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, taloudellisin ja tuotannollisin perustein irtisanotulla työntekijällä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitetun työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen.

Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti:

1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi

Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta.

Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa. Täydellä palkalla tarkoitetaan henkilökohtaista aikapalkkaa työssä oltaessa.

Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet

Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta työn- tekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purka- minen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oi- keutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä. Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.

Työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä.

Työntekijää ei voida irtisanoa työsopimuslain 7 luvun 2 § 2 momentissa todetuilla perusteilla.

Muutoinkin työsopimuksen päättämisessä noudatetaan sen perusteiden ja menettelytapojen osalta työsopimuslain määräyksiä.

Lomautus

3.3 Työsopimuslain 5 luvun 2 §1 momentissa säädettyjen perusteiden täyttyessä työnantajalla on oikeus kahden viikon ilmoitusaikaa noudattaen lomauttaa työnteki- jä siten, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työ- suhteen muutoin pysyessä voimassa.

Työn suorittamisen estyessä pakkasen, metsäpalovaroituksen määrittämän kuivuuden tai urapainautumia synnyttävän märkyyden aiheuttaman luonnonolosuhteen takia työnantaja voi lomauttaa työntekijän ilman edellä sanottua ilmoitusaikaa. Noudatettavat pakkasraja tai vastaavat reunaehdot tulee jäsenyrityksessä määritellä etukäteen. Tällöin voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia jäsenyrityksessä työajan lyhennyspäivien käytöstä ilman ennakkoilmoitusaikaa

Työnantaja voi antaa palkatonta vapaata työntekijälle määräajaksi erityistä ilmoitusaikaa noudattamatta samoilla perusteilla, joilla työsopimus voitaisiin irtisanoa tai purkaa.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi lomautuksen syy, alkamisaika sekä lomautuksen kesto tai arvioitu kesto.

Mikäli lomautuksen kestäessä työnantaja voi tarjota työntekijälle lyhytaikaisesti työtä, työnantaja voi keskeyttää lomautuksen kahden päivän ilmoitusajalla.

Lomautus jatkuu tällaisen työn päätyttyä ilman uutta lomautusilmoitusta. Ellei työntekijä lomautuksen kestäessä ottamansa satunnaisen työn tai muun pätevän esteen takia voi ottaa vastaan tarjottua lyhytaikaista työtä, tulee hänen ilmoittaa esteestä välittömästi. Tällöin lomautus voi jatkua keskeytyksettä.

Lyhytaikaisena on pidettävä enintään kaksi viikkoa kestävää työtä.

Lomautusta voidaan siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa, mistä työnantaja saa vähentää työntekijän hyväkseen saaman kahden viikon lomautusilmoitusajan palkan. Samoin menetellään työntekijän irtisanoessa työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti yli työsopimuslain 5 luvun 7 §:ssä todetun ajan.

Muutoin lomautuksen perusteiden sekä menettelytapojen osalta noudatetaan työsopimuslain määräyksiä.

Työvoiman vähentämisjärjestys

3.4 Muusta kuin työntekijöistä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lo- mauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että näiden lisäksi otetaan huomioon työntekijän työsuhteen kestoaika ja

huoltovelvollisuuden määrä. Viimeksi irtisanottaviin tai lomautettaviin ammat- tityöntekijöihin luetaan myös työntekijät, jotka käyttävät tai kuljettavat työkoneita, jotka työnantaja viimeksi voi pitää työllistettynä.

Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut

3.5 Silloin, kun kyseessä on 3.3 § mukaiset luonnonolosuhteista johtuvat lomautukset, ne eivät kuulu yhteistoimintalain mukaisten eivätkä työsopimuslain 5 luvun 3 §:n ja 9 luvun 3 §:n mukaisten selvitysvelvoitteiden piiriin.

Pöytäkirjamerkintä. Yksittäistä työntekijää koskevan asian osalta voidaan aina menetellä työsopimuslain 9 luvun 2 ja 3 §: n säännöksiä noudattaen.

4 § TYÖAIKA

4.1 Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Pöytäkirjamerkintä: Työaikamääräyksistä on Koneyrittäjät ry:n jäsenyritysten osalta sovittu erilliset Etelä- ja Pohjois-Suomea koskevat sopimukset jaksotyöjärjestelmästä, jotka eivät ole osa tätä valtakunnallista työehtosopimusta.

Työaika alkaa erityisellä työntekemispaikalla.

Mikäli työntekijä työmatkaansa liittyen suorittaa työmaan huoltoon, koneiden korjaamiseen tai siirtoon liittyvää kuljetusta tai muita tehtäviä, joita ei voida katsoa tavanomaiseen työmatkaan liittyviksi, luetaan näihin käytetty aika työaikaan.

Työaikaan luetaan myös työnantajan määräyksestä tehdyt poikkeamat normaalilta työmatkareitiltä siltä osin kuin ne pidentävät työmatkaan käytettävä aikaa.

4.2 Säännöllisen vuorokautisen työajan ylittävältä 2 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 prosentilla korotettu ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Vii- koittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Samana työpäivänä tehdyn kahdeksan viikottaisen ylityötunnin lisäksi tehdystä ylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

Työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa kuuden kuukauden ajanjakson aikana.

4.3 Kun on sovittu työskentelystä sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä työntekijöille lain mukaan kuuluvina vapaapäivinä, maksetaan näinä päivinä tehdyil- tä työtunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

4.4 Aikapalkkaisissa töissä ylityö- ja 4.3 kohdan mukaiset korotukset lasketaan 6.2 kohdan mukaisesta henkilökohtaisesta aikapalkasta palkanmaksukaudella, jonka aikana aikana kyseinen työ on tehty.

Suoritepalkkaisissa töissä ylityö- ja 4.3 kohdan mukaiset korotukset lasketaan edellisen palkanmaksukauden keskituntiansiosta, jonka aikana aikana kyseinen työ

on tehty.

Jäsenyrityksessä voidaan sopia edellisen kappaleen mukaisten korvausten laskemisesta toisin. Sopimus tehdään kirjallisesti ja on irtisanottavissa kuukauden irtisanomisajalla. Perusteen tulee kuitenkin täyttää 6.2 §:n mukainen henkilökohtaisen aikapalkan määritelmä.

4.5 Työviikko alkaa maanantaina kello 06.00, ellei jäsenyrityksessä toisin sovita. Vii- kottainen keskeytymätön vapaa-aika on 35 tuntia viikossa, mikä on pyrittävä si- joittamaan sunnuntain yhteyteen ja mistä voidaan poiketa työaikalaissa määritellyin tavoin.

4.6 Vuorotyössä vuorot vaihtuvat viikottain. Vuorojen vaihtumisesta voidaan työnan- tajan ja työntekijän välillä sopia toisin, mikäli se töiden järjestelyjen tai työmaa- olosuhteiden kannalta on tarkoituksenomaista.

4.7 Varsinaisen työajan, työhöntulojärjestyksen sekä tarpeelliset väliajat työssä mää- rää työnantaja tämän työehtosopimuksen sallimissa rajoissa.

Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, työntekijälle on annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Muista tauoista voidaan sopia jäsenyrityksessä.

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika varallaoloaikana tehtyä työtä lukuun ottamatta. Jaksotyössä vuorokausilepo saadaan kuitenkin työn järjestelyihin liittyvistä syistä lyhentää yhdeksään tuntiin. Tästä voidaan poiketa vain työaikalais- sa mainituissa tapauksissa ja mainituin määrin.

4.8 Muutoin noudatetaan työaikalakia (872/2019).

4.9 Työnantajan tulee kertoa työntekijälle noudatettavana oleva työaikajärjestely ja sen keskeinen sisältö kuten työajan tasoittumisjakson pituus ja palkanmaksu.

5 §

VUOTUISEN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN

5.1 Työntekijä ansaitsee vapaata kahdeksan (8) tuntia jokaista tehtyä 20 työpäivää kohti, kuitenkin enintään 11 vapaapäivää kalenterivuodessa.

Näitä vapaapäiviä koskevia määräyksiä sovelletaan niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Tehdyiksi työpäiviksi luetaan niiden lisäksi ne poissaolopäivät, jotka aiheutuvat osallistumisesta Teollisuusliiton liittovaltuuston tai hallituksen kokouksiin sekä met- säkonealan tes-neuvottelukunnan ja sen asettamien yhteisten työryhmien kokouk- siin.

5.2 Työnantaja antaa 5.1-kohdan mukaan kertyneet vapaapäivät ilmoitettuaan siitä vähintään viikon etukäteen, elleivät työnantaja ja työntekijä ole vapaapäivien ajankohdasta tai pitämisestä muuta sopineet. Kerrallaan vapaata annetaan vähintään yksi päivä.

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia, että vapaapäiviä voidaan käyttää myös ammattitaidon kehittämiseen tai ylläpitämiseen tähtäävään koulutukseen sekä työkykyä ylläpitävään toimintaan.

Vapaapäivät annetaan viimeistään niiden kertymävuotta seuraavan kalenterivuo- den toukokuun loppuun mennessä, minkä jälkeen pitämätön vapaa mitätöityy.

5.3 Ansaitut vapaapäivät maksetaan kunkin ansaitun vapaapäivän osalta seuraavan normaalin palkanmaksun yhteydessä siitä riippumatta, milloin vapaapäivä pidetään. Palkka lasketaan henkilökohtaisen aikapalkan mukaan.

Jäsenyrityksessä sopien ansionmenetys voidaan korvata maksamalla annetulta vapaapäivältä kahdeksan tunnin henkilökohtaisen aikapalkan mukainen palkka sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin vapaa pidetään.

Jos 5.2-kohdan mukaisesti työntekijälle annettujen vapaapäivien määrä ylittää 5.1- kohdan mukaan kertyneiden vapaapäivien määrän, vähennetään ylitys seuraavana kalenterivuonna kertyvien vapaapäivien määrästä tai, jos niin sovitaan, vä- hennetään ylitystä vastaavien vapaapäivien palkka seuraavan palkanmaksukauden tilistä.

Työsuhteen päättyessä työnantaja pidättää työntekijän lopputilistä palkan tämän pykälän tarkoittamilta liikaa annetuilta vapaapäiviltä.

5.4 Pidetyt työajanlyhennyspäivät ovat tehtyjen työpäivien veroisia vuosiloman pituutta määrättäessä.

6 § PALKAT

Metsäkonealan peruspalkat määräytyvät työn vaativuuden ja työntekijän ammattikokemuksen perusteella, missä huomioidaan täydet työskentelykuukaudet tehtävänään olevassa työssä. Toisen työnantajan palveluksessa olon huomioimiseksi työntekijän tulee esittää siitä hyväksyttävä selvitys työsuhteen alkaessa, jotta se voidaan ottaa huomioon.

Ammattiin opiskelevat ja työhön harjaantuvat työntekijät:

Palkkaryhmään A kuuluvat metsäkonealan ammattiin harjoittelevat ja oppisopimusoppilaat sekä alalle tuleva työntekijä, jolla ei ole työkokemusta tehtävänään olevasta työstä ja riittäviä valmiuksia täysin itsenäiseen työhön.

Ensimmäisen vuoden osalta palkka on aina vähintään 80 % palkkaryhmän A mukaisesta palkasta, Toisen vuoden osalta se on palkkaryhmä A.

Työskentely palkkaryhmässä A ei kerrytä ammattikokemuskuukausia 1.2.2024 jälkeen.

Metsäkonealan ammattitutkinnon suorittaneet työntekijät

Metsäkonealan ammattitutkinnon suorittanut työntekijä voi kuulua palkkaryhmään A enintään puolen vuoden ajan, minkä jälkeen hän kuuluu palkkaryhmään I enintään vuoden ajan.

6.1

Palkkaryhmät 1.2.2024 lukien

A Oppisopimuskoulutuksessa olevat, ammattiin opiskelevat ja

työhön harjaantuvat työntekijät

I Työt, jotka eivät edellytä ammatillista koulutusta ja joissa työ on vastuultaan

ja kuormituksiltaan normaalia. Työt ovat hyvin samansisältöisinä toistuvia. Palkkaryhmään I kuuluu tavanomaisesti varastointialueella tapahtuva puutavaran

lastaus, lumenauraus ja muu teiden kunnossapito.

II Työt, jotka edellyttävät ammatillista koulutusta tai pitkähköä työkokemusta tästä työstä. Työt ovat tyypillisesti

sellaisia, jotka edellyttävät yksintyöskentelyä ja itsenäisten ratkaisujen tekoa sekä vastuuta niistä Työ on luonteeltaan itsenäistä

ja vastuullista. Palkkaryhmään II kuuluu tavanomaisesti metsäkuljetus, puuenergian korjuu, kaivinkonetyöt, haketus, koneellinen istutus ja taimikonhoito sekä miestyönä tehtävä

hakkuu- ja metsänhoitotyöt.

III Työt, jotka vaativat erityisen pitkän oppimisajan sekä sisältävät erittäin

suuren vastuun. Työt ovat tyypillisesti sellaisia, jotka edellyttävät yksintyöskentelyä ja monipuolisten ratkaisujen

itsenäistä tekemistä sekä vastuuta niistä. Työn kuormittavuus on suurta. Palkkaryhmään III kuuluu tavanomaisesti, hakkuukonetyö,

metsäkoneiden erityisammattitaitoa vaativat asennustyöt, teollisuuslaitoksen jatkuvan puunsyötön työt edellyttäen niiden monipuolista hallitsemista sekä työt, joissa edellytetään yhdistelmäajoneuvon ajokorttia.

Perustuntipalkat (€/h) 1.2.2024

Ammattikokemus

yli 2 v yli 4v				yli 6 v	yli 8v	yli 10v
Palkkaryhmä
A	10,57
I	11,97	12,38	12,77	13,18	13,58	13,98
II	13,30	13,75	14,19	14,65	15,09	15,54
III	14,29	14,77	15,24	15,73	16,20	16,70

Perustuntipalkat (€/h) 1.5.2024

Ammattikokemus

yli 2 v yli 4v				yli 6 v	yli 8v	yli 10 v
Palkkaryhmä
A	11.00
I	12,47	12,89	13,30	13,73	14,14	14,56
II	13,85	14,32	14,78	15,25	15,71	16,18
III	14,88	15,38	15,87	16,39	16,88	17,39

Perustuntipalkat (€/h) 1.5.2025

Ammattikokemus

yli 2 v yli 4v				yli 6 v	yli 8v	yli 10 v
Palkkaryhmä
A	11,40
I	12,99	13,35	13,78	14,22	14,65	15,09
II	14,35	14,84	15,31	15,81	16,28	16,77
III	15,42	15,94	16,45	16,98	17,49	18,02

Työn ohjaajana toiminen

Työssäoppijoiden, oppisopimusoppilaiden sekä perehdytettävien työn ohjaamisesta sovitaan työnantajan ja perehdyttävän työntekijän kesken. Samassa yhteydessä selvitetään työpaikkaohjaajan mahdollisuudet tehtävän suorittamiseen, perehdyttämisen tavoitteet, vaikutus hänen omien työtehtäviensä hoitamiseen ja tehtävän vaikutus hänen palkkaukseensa.

Ammattitutkintoraha

Kun työntekijä työsuhteensa aikana suorittaa metsäkonealan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon, ja toimittaa työnantajalle siitä todistuksen, maksaa työnantaja hänelle kertakorvauksena ammattitutkinnosta 275 euron suuruisen ja erikoisammattitutkinnosta 375 euron suuruisen ammattitutkintorahan.

6.2

Henkilökohtainen aikapalkka

Työntekijän henkilökohtainen aikapalkka on hänen 6.1 kohdan mukainen perustuntipalkka ammattikokemus huomioiden. Mikäli työntekijän säännöllisen työajan käytännön tuntipalkka on tätä korkeampi sovelletaan kuitenkin tätä korkeampaa vaihtoehtoa.

Siirtyminen tehtävästä toiseen

Työntekijän työkohtainen peruspalkka määräytyy kulloinkin tehtävän työn vaativuuden mukaisesti.

Mikäli työntekijä siirretään aikapalkkaisessa työssä muutoin kuin tilapäisesti toiseen työhön, määritetään hänen henkilökohtainen aikapalkkansa tässä työssä. Alle 4 viikon siirto katsotaan tilapäiseksi.

6.3

Tuotantopalkkio

Työssä voidaan sopia maksettavasta tuotantopalkkiosta, jonka suuruus määräytyy esimerkiksi tehdyn työsuoritteen määrän ja/tai laadun, saavutetun kustannussäästön tai muun jäsenyrityksessä sovitun tekijän perusteella.

Tuotantopalkkio voidaan maksaa palkanmaksukausittain tai muutoin sovittuina ajankohtina. Tuotantopalkkiota ei oteta huomioon työehtosopimuksen 8.6 kohdan mukaisen keskituntiansion laskennassa.

6.4

Kannustava palkka

Työantaja ja työntekijä voivat sopia työn tekemisestä kannustavalla palkalla. Tällöin palkan suuruus määräytyy työtuntien sekä tehdyn

työsuoritteen määrän ja/tai laadun taikka muun jäsenyrityksessä sovitun tekijän perusteella.

Työntekijän näin muodostuvan kokonaistuntipalkan tulee ylittää työntekijän henkilökohtainen aikapalkka kalenterikuukausittain tarkasteltuna.

Kannustavaan palkkaan sovelletaan aikapalkkaukseen sovellettavia sopimusmääräyksiä.

Ellei kannustavan palkkauksen käytöstä päästä sopimukseen tai työnantaja taikka työntekijä on irtisanonut siitä tehdyn sopimuksen noudattaen kuukauden irtisanomisaikaa, tehdään työ henkilökohtaisella aikapalkalla.

6.5

Suoritepalkat

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työn tekemisestä suoritepalkalla. Suoritepalkkauksen käytön tulee olla tehtävänä olevaan työhön ja olosuhteisiin soveltuva sekä perustua tekijöihin, joihin työntekijä voi itse vaikuttaa. Työntekijän suoritepalkan tulee ylittää työntekijän henkilökohtainen aikapalkka kalenterikuukausittain tarkasteltuna. Ellei suoritepalkkauksen käytöstä päästä sopimukseen tai työnantaja taikka työntekijä on irtisanonut siitä tehdyn sopimuksen noudattaen kuukauden irtisanomisaikaa, tehdään työ henkilökohtaisella aikapalkalla.

Työntekijän ja työnantajan on sovittava ennen työn aloittamista työstä maksettava palkka tai palkkaperusteet. Edellä mainitut tiedot on työntekijän sitä vaatiessa ilmoi- tettava hänelle kirjallisesti. Huomautukset palkanmaksuperustetta vastaan on tehtävä viipymättä aiheen ilmaantuessa ja viimeistään työtä koskevan tilinmaksun yhteydes- sä.

Jos suoriteperusteista työtä suorittava työntekijä joutuu työnantajasta johtuvasta syystä keskeyttämään työnsä, järjestetään hänelle keskeytyksen ajaksi muuta työtä, josta hänelle maksetaan joko ko. työn edellyttämä suoritepalkka, mikäli työ

suoritetaan suoritetyönä, tai työehtosopimuksen 6 §:ssä määritelty henkilökohtai- nen aikapalkka kysymykseen tulevine lisineen, mikäli työ suoritetaan aikapalkalla.

7 §

VUOROTYÖLISÄT 1.2.2024 lukien

Iltavuorossa työskentelevälle työntekijälle maksetaan vuorotyölisänä 1,11 euroa jokaiselta iltavuorossa tehdyltä työtunnilta ja yövuorossa vuorotyölisänä 2,22 euroa tunnilta jokaiselta yövuorossa tehdyltä työtunnilta.

Vuorotyölisät 1.5.2024 lukien

Iltavuorolisä 1,15 euroa/h

Yövuorolisä 2,30 euroa/h

8 §

PALKAN MAKSAMINEN

8.1 Palkka maksetaan kahdesti kuukaudessa. Palkanmaksu tapahtuu kuukauden 15. ja viimeinen päivä, ellei jäsenyrityksessä ole toisin sovittu. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia palkan maksamisesta tiettynä palkkapäivänä kerran kuu- kaudessa tapahtuvaksi.

Palkanlaskenta-aika on pääsääntöisesti 5 työpäivää mutta enintään 7 työpäivää.

Käytettäessä jaksotyöaikaa tavoitteena on tasainen palkanmaksu, mitä koskevat määräykset löytyvät erillisistä jaksotyöjärjestelmää koskevista sopimuksista.

Ylitöiden korotusosat maksetaan jaksotyössä tasoittumisjakson päättymistä lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Työntekijälle annetaan kirjallinen selvitys hänelle maksetuista palkoista ja kor- vauksista.

8.2 Muistutukset palkanmaksusta on tehtävä välittömästi aiheen ilmaannuttua, kui- tenkin viimeistään seuraavaan palkanmaksutapahtumaan mennessä sekä nostetun rahamäärän osalta palkanmaksutilaisuudessa.

8.3 Mikäli palkka on työnantajasta johtuvasta syystä työsuhteen kestäessä työntekijän käytettävissä myöhemmin kuin edellä 1. kohdassa on sovittu, maksaa työnantaja työntekijälle korvauksena maksamatta olevalle määrälle viivästysajalta korkolain mukaisen viivästyskoron.

8.4 Työntekijän työsuhteen päättyessä lopputili erääntyy maksettavaksi työsuhteen päättymistä lähinnä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä.

8.5 Jos edellä mainittua palkanmaksujärjestystä ei voida noudattaa suoritepalkkatyön kestäessä yhtä palkanmaksukautta kauemmin, maksetaan työntekijälle kultakin palkanmaksukaudelta ennakkoa arvioitua työmäärää vastaava määrä.

Työn valmistuttua lopputilitys tehdään edellä 1. kohdassa olevaa määräystä noudattaen.

8.6 Keskituntiansio

Työntekijän keskituntiansio lasketaan jakamalla työntekijän edellisen kahden palkanmaksukauden tehdyn työajan palkka ilman yli – ja sunnuntaityökorotuksia sekä 6.3 kohdan mukaisia tuotantopalkkioita ko. palkanmaksukausiin sisältyvillä tehdyillä työtunneilla. Vaihtoehtoisesti voidaan keskituntiansio laskea kalenterivuosittain jakamalla edellisen kalenterivuoden tehdyn työajan palkka ilman yli – ja sunnuntaityökorotuksia sekä 6.3 kohdan mukaisia tuotantopalkkioita ko. kalenterivuoden tehdyillä työtunneilla ja lisäämällä näin saatuun mahdollinen työehtosopimuksen mukainen tuntipalkan yleiskorotus.

9 §

MATKAKUSTANNUS- JA TYÖVÄLINEKORVAUS 1.2.2024 lukien

9.1 Työnantaja määrittää, miten työmatkat kuljetaan. Työntekijän tulee ilmoittaa asuinpaikkansa työsopimusta solmittaessa, mikä paikka on päivittäisten työmatkojen alkamispaikka ja mitä pitemmältä matkalta matkakustannusten korvauksia ei suoriteta asuinpaikan myöhemmin muuttuessa, ellei toisin sovita.

Mikäli työntekijä, jolla ei ole varsinaista työpaikkaa, sovittuaan siitä työnantajan kanssa kulkee työmatkat hallinnassaan olevalla autolla hänelle maksetaan kilometrikorvauksena auton käytöstä 0,53 euroa kilometriltä ja kultakin kyydissä olevalta lisähenkilöltä 0,04 euroa/km.

Mikäli työntekijä suorittaa koneen korjaukseen liittyviä varaosien hankinta- yms. huoltoajoja omalla autollaan, hänelle maksetaan korvauksena tällöin kilometri- korvaus korotettuna 0,04 eurolla/km. Huoltoajoksi katsotaan autoa likaavien tai kooltaan hankalien koneenosien tai voiteluaineiden kuljetus.

9.2 Kun työntekijä sovittuaan siitä työnantajan kanssa yöpyy vakituisen asuinpaikkansa ulkopuolella asianmukaisessa työmaamajoituksessa taikka työmaata varten järjestetyssä asunnossa, maksetaan hänelle ylläpitokorvausta 39,50 euroa/yöpymisvuorokausi.

Ylläpitokorvaus sisältää ateriakorvauksen.

Pöytäkirjamerkintä: Sovittiin, että työehtosopimuksen 9 §:n 2 kohdassa

sanotussa asianmukaisessa majoituksessa on lämpö, valaistus ja vesi, makuusija vuodevaatteineen, mahdollisuus ruoan valmistukseen sekä peseytymismahdollisuus saunassa tai suihkussa.

9.3 Mikäli työntekijän yhdensuuntainen työmatka hänen vakituiselta asunnoltaan työmaalle on yli 35 kilometriä ja työpäivän pituus edellyttää ruokailua työpaikalla, hänelle maksetaan ateriakorvausta 12 euroa päivässä.

Mikäli työntekijän yhdensuuntainen työmatka hänen vakituiselta asunnoltaan työmaalle kestää yli 75 minuuttia tai on yli 75 kilometriä ja työpäivän pituus ruokailutauot huomioon ottaen ylittää 11 tuntia, maksetaan korotettuna ateriakorvauksena 21,05 euroa päivässä.

Matkakustannusten korvaukset 1.3.2024 lukien

Henkilöauto 0,57 euroa/km

Lisähenkilö 0,04 euroa/km

Huoltoajo 0,61 euroa/km

Ylläpitokorvaus 42 euroa/yöpymisvrk

Ateriakorvaus 12,75 euroa/pvä Korotettu ateriakorvaus 22,35 euroa/pvä

9.4 Kun työntekijä käyttää työssään omaa moottori- tai raivaussahaa, suoritetaan tästä työvälinekorvauksena 5,30 euroa käyttötunnilta.

10 §

ARKIPYHÄKORVAUS JA ITSENÄISYYSPÄIVÄ

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden ennen pitkäperjantaita, toista pääsiäispäivää, vapunpäivää, juhannusaattoa, itsenäisyyspäivää tai jouluaattoa, maksetaan arkipyhäkorvauksena henkilökohtaisen aikapalkan mukainen palkka kahdeksalta tunnilta, kuitenkin vain, mikäli mainittu arkipyhä muutoin olisi ollut hänen työpäivänsä.

Mikäli arkipyhäviikolla työntekijä työskentelee esityksestään ja sovittuaan siitä työnantajan kanssa siten, että arkipyhä on työpäivä, arkipyhältä ei makseta sunnuntaityökorotusta.

11 § VUOSILOMA

Oikeus vuosilomaan ja lomapalkka

Työntekijän oikeus vuosilomaan, lomapalkkaan ja lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain (162/2005) mukaan. Työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäi- vää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän maaliskuun 31. päivään mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Työntekijän vuosilomapalkka on hänen keskimääräinen päiväpalkkansa kerrottuna lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella. Työntekijän keskimääräinen päiväpalkka on hänen lomanmääräytymisvuoden tai edellisen kalenterivuoden keskituntiansionsa mukainen palkka kahdeksalta tunnilta.

Koneyrittäjät ry:n jäsenyrityksissä voidaan ~~jäsenyrityksessä~~ sopia vuosilomapalkan laskemisesta toisin. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Laskentatavan tulee kuitenkin täyttää vuosilomalain 9 §:n yleissäännös, jonka mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Tällainen sopimus tulee olla irtisanottavissa kuukauden irtisanomisajalla päättymään irtisanomista seuraavan lomanmääräytymisvuoden alussa.

Lomapäivien lukumäärä	Kerroin
2	1,8
3	2,7
4	3,6
5	4,5

6	5,4
7	6,3
8	7,2
9	8,1
10	9,0
11	9,9
12	10,8
13	11,8
14	12,7
15	13,6
16	14,5
17	15,5
18	16,4
19	17,4
20	18,3
21	19,3
22	20,3
23	21,3
24	22,2
25	23,2
26	24,1
27	25,0
28	25,9
29	26,9
30	27,8

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 0,9 lomapäivää kohden.

Osa-aikaeläkkeellä olevien osalta vuosilomapalkkaetuudet määräytyvät siinä suhteessa, kun työsopimuksessa sovittu säännöllinen työaika on kokoaikaisen työn säännölliseen työaikaan.

Muutoin noudatetaan vuosilomalain määräyksiä. Lomaltapaluuraha

Vuosilomalain mukaiselta vuosilomalta työhön palanneelle työntekijälle maksetaan lomaltapaluurahana puolet hänen lomapalkastaan työhönpaluuta seuraavan ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä.

Mikäli lomautus alkaa tai jatkuu välittömästi vuosiloman päätyttyä, lomaltapaluuraha maksetaan työntekijälle lomautuksen päättyessä välittömästi tapahtunutta työhön palaamista seuraavan ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä.

Lomaltapaluuraha maksetaan työhön palanneelle työntekijälle myös, mikäli työntekijä välittömästi vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai lomautuksen, sairauden taikka tapaturman takia.

12 §

RESERVIN KERTAUSHARJOITUKSET SEKÄ VÄESTÖNSUOJELUKOULUTUS

12.1 Reservin kertausharjoituksiin sekä väestönsuojelulain mukaan koulutettavaksi kutsutuille työntekijöille työnantaja maksaa henkilökohtaisen aikapalkan mukaisen palkan kertausharjoituksiin tai väestönsuojelukoulutukseen käytetyltä päivältä, joka muuten olisi ollut työntekijän työpäivä.

12.2 Palkan maksamisen edellytyksenä on, että

- työntekijä on ollut vähintään yhden kuukauden työsuhteessa ko. työnantajaan ennen kertausharjoituksen tai väestönsuojelukurssin alkamista,

- työntekijä ilmoittaa työnantajalleen hyvissä ajoin heti kutsun saatuaan kertausharjoituksiin lähdöstään,

- työntekijä palaa kertausharjoitusten jälkeen entiseen työpaikkaansa.

12.3 Työnantaja voi vähentää edellä 1 kohdassa mainitusta, työntekijälle maksettavasta palkasta valtion maksaman reserviläispalkan.

12.4 Työntekijän osallistuessa ensimmäisen kerran varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan tai valintatilaisuuteen, työnantaja maksaa hänelle henkilökohtaisen aikapalkan mukaisen palkan kutsuntapäivältä, joka muuten olisi ollut työntekijän työpäivä.

13 §

HENKILÖKOHTAISET MERKKIPÄIVÄT JA LÄHIOMAISEN HAUTAJAISET

Työntekijälle myönnetään vapaapäivä hänen avioliittoon vihkimispäivänään, lähiomaisen hautajaispäivänä sekä työntekijän täyttäessä 50 tai 60 vuotta, milloin edellä mainittu päivä sattuu hänen työpäiväkseen. Edellä mainitulta päivältä maksetaan henkilökohtaisen aikapalkan mukainen palkka.

Lähiomaisena pidetään työntekijän puolisoa, lasta ja xxxxxxxxx, vanhempia, veljiä ja sisaria sekä aviopuolison vanhempia.

14 §

TAPATURMA- JA SAIRAUSTAPAUKSET

14.1

Ensiapu

Tapaturma- ja sairaustapauksesta on niin pian kuin se on mahdollista tehtävä ilmoitus työnantajalle.

Puunkorjuutyömaalla on oltava asianmukainen ensiapuvalmius. Lisäksi työntekijällä on moottorisahatyössä oltava mukanaan tarpeellinen ensisidepakkaus.

Työnantajan on varmistettava, että työntekijällä on riittävä ensiaputaito ja tiedot avunsaantimahdollisuuksista onnettomuus- ja sairaustapauksissa.

Kun puunkorjuutyötä tehdään syrjäisissä olosuhteissa, on erityisesti huolehdittava siitä, että ensiapu- ja hoitopaikalle on asianmukainen kuljetusmahdollisuus.

Tällaisen ensiavun ja kuljetuksen kustantaa työnantaja. Milloin kuljetus joudutaan järjestämään työnantajan voimatta todeta sen tarpeellisuutta, tulee työntekijän työnantajan sitä vaatiessa kuljetuskorvauksen saadakseen esittää asianmukainen lääkärintodistus sairaudestaan. Tällaisen lääkärintodistuksen hankinnasta aiheutuvat lääkärinkulut suorittaa työnantaja.

Menettelytavoista

Sairausajan palkan maksaminen edellyttää työntekijän viivyttelemättä työnantajalle toimittamaa ja työnantajan hyväksymää selvitystä sairaudesta tai tapaturmasta, joka estää työntekijän työnteon.

Hyväksyttävänä selvityksenä työkyvyttömyydestä pidetään työntekijän omaa ilmoitusta lyhytkestoisissa (esimerkiksi flunssa tai ripuli ) enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa, ellei ole työntekijän ja työnantajan kesken ole toisin sovittu.

Tällöin voidaan sopia myös:

– ilmoituksen muodosta ja ajankohdasta, kenelle se tehdään ja miten se kirjataan

– rajoituksista työntekijän ilmoituksella hyväksyttävien poissaolojen määrään

– hyväksymisen edellytykseksi, että ilmoitus tehdään välittömästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua

– työnantajan oikeudesta aina vaatia lääkärintodistus

Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.

Työnantajan järjestämän työterveyshuollon käyttö on ensisijaista. Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää selvitystä tai lääkärintodistusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

14.2

Sairausajan palkanmaksu

Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden, työkyvyttömyysajalta sairausajan palkkaa seuraavin edellytyksin alla mainituilta työsuhteen yhdenjaksoisesta kestosta riippuvilta ajanjaksoilta:

Työsuhteen kesto Ajanjakson pituus

Vähintään 1 kuukauden 10 päivää

Vähintään 1 vuosi 28 päivää

Vähintään 5 vuotta 42 päivää

Vähintään 10 vuotta 56 päivää

Sairausajan palkkaa maksetaan yllämainittuihin ajanjaksoihin sisältyviltä työ-

päiviltä. Sairausajan palkkaa maksetaan toisen sairauspäivän alusta tai, mikäli työ- kyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta ensimmäisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu niin kauan, että sairausvakuutus- lain mukainen oikeus sairauspäivärahaan on alkanut, maksetaan sairausajan palk- ka myös ensimmäiseltä sairauspäivältä.

Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kaksi vuotta, sairausajan palkka maksetaan ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä.

Xxxxxxx työntekijän työsuhde työkyvyttömyyden alkaessa on kestänyt vähemmän kuin kuukauden, maksaa työnantaja hänelle 50% edellä määritellystä sairausajan palkasta niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sitä seuraavien yhdeksän arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä, lukuunottamatta ajanjakson ensimmäistä työpäivää, joka on työntekijän omavastuupäivä.

Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluustaan maksetaan sairausajan palkka laskemalla poissaolojaksot yhteen ja maksamalla palkka siten kuin kyseessä olisi ollut yksi sairastumisjakso.

14.3 Milloin työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia korvausta ansion mene- tyksestä sairausvakuutuslain, tapaturmavakuutuslain, työntekijän eläkelain tai liikennevakuutuslain nojalla, vähennetään korvaus samalta ajalta maksettavasta sairausajan palkasta. Jos palkka on jo maksettu, työnantajalla on oikeus saada ja nostaa palautuksena enintään maksettua palkkaa vastaava osa samalta ajalta saadusta korvauksesta.

Pöytäkirjamerkintä:

Sopijapuolet toteavat 14 §:n 3- kohdan osalta meneteltäväksi siten, että työnantaja maksaa työntekijälle hänelle kuuluvan täyden sairaus- ajan palkan ja perii sitten itselleen työntekijän antaman valtakirjan no- jalla tälle 3 kohdan mukaan mahdolliset tulevat muut korvaukset.

Mikäli korvaus työntekijästä johtuvasta syystä evätään tai maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairausajan palkasta se, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

14.4 Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai vamman tahallisesti tai aiheuttanut sen rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla tuottamuksella.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansiotyöstä.

14.5 Työntekijän sairausajan palkka määräytyy hänen henkilökohtaisen aikapalkkansa mukaan.

Suoritepalkalla työskentelevien osalta sairausajan palkka maksetaan keskituntiansion mukaan.

14.6

Lääkärintarkastukset

Työterveydenhuoltolain (1383/2001) 3 luvun 12 § 1 momentin 2-kohdan mukaisiin työhöntulo- ja määräaikaistarkastuksiin sekä niistä johtuviin lääkärin määräämiin, työssä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista tekijöistä johtuviin valtioneu- voston asetuksen (1485/2001) 4 §:n mukaisiin lisätarkastuksiin työaikana osal- listuvalle työntekijälle maksetaan menetetyltä työajalta ansionmenetys kuten sairausajan palkka.

Työhöntulotarkastuksen tapahtuessa ennen työsuhteen alkamista suoritetaan ansionmenetyskorvaus tarkastuspäivältä työkohtaisen peruspalkan mukainen palkka.

Tarkastuksiin osallistumisesta aiheutuvat matka- ja muut välittömät kustannukset maksaa työnantaja.

14.7

Alle 10 vuotiaan lapsen hoito

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus hänen huollettavanaan olevan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta, kuitenkin enintään kolmelta työpäivältä.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen huoltajat ovat ansiotyössä ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan sekä, että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään yhden kuukauden. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin ja samassa taloudessa asuvan puolison lapsiin.

Tätä kohtaa sovellettaessa opiskelu toisella paikkakunnalla rinnastetaan ansiotyöhön. Saman sairastumisen takia korvausta maksetaan vain yhdelle lapsen huoltajalle.

Sopijapuolet suosittelevat, että tämän kohdan mukaisessa työstä poissaolon jär- jestelyssä otetaan huomioon metsäkonealan työntekijän työstä poissaolon mah- dollisesti tuotannolle aiheuttamat haittavaikutukset. Tämä koskee erityisesti työntekijää, joka toimii metsäkoneen ainoana käyttäjänä.

14.8

Vaikeasti sairaan lapsen hoito

Työntekijällä, jonka lapsella on sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2 § 2 momentin 2 kohdan mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen lapsensa hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

14.9

Perhevapaat

Työntekijän raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen vanhempainvapaata, maksetaan työsopimuslain 4 luvun 1 §:n tarkoittamalta vanhempainvapaan ajalta henkilökohtainen aikapalkka enintään kuuden päivän ajanjaksolta.

Vapaan pitämisestä on ilmoitettava työnantajalle vähintään kahta kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi.

Maksamismenettelyn osalta noudatetaan soveltuvin osin sairausajanpalkanmaksua koskevia määräyksiä.

15 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuu- tuksen siten kuin siitä on työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä sovittu.

16 §

TYÖTURVALLISUUS JA SUOJAVAATETUS

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työturvallisuuslakia ja muita työturvalli- suuteen ja ammattitautien torjuntaan liittyviä lakeja, asetuksia ja viranomaisten päätöksiä noudatetaan. Työntekijän velvollisuutena on noudattaa annettuja ohjeita. Työnantaja antaa työntekijälle hänen käytettäväkseen henkilökohtaisen suojapu- vun, suojakypärän tarvittavine varusteineen, turvajalkineet, turvakäsineet ja lämpösuojapuvun.

Raivaus- tai moottorisahatyöt

Mikäli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva työntekijä työskentelee vain moottori- ja raivaussahatöissä, hankkii työnantaja hänen käyttöönsä seuraavat turva- ja suojavarusteet:

- moottorisahatöissä CE-hyväksytty metsuripuku 1-2 kpl

- raivaussahatöitä tekevälle työntekijälle raivaus-

sahatyöntekijän housut ja metsuripusero 1 kpl

- moottori- ja raivaussahatöissä CE-hyväksytty kypäräpaketti sisältäen kypärän, kuulosuojaimet,

silmäsuojan, alusmyssyn ja niskasuojan 1 kpl

- moottorisahatöissä CE-hyväksytyt metsurin

turvajalkineet: kumi- ja nahkajalkineet 1+1 pr

- muissa töissä muut jäsenyrityksessä sovittavat

työhön soveltuvat suojajalkineet 1 pr

- sadeviitta ja sadeasu 1 kpl

- suojakäsineet 3 pr

- välipuku 1 kpl

- hakkuutöissä konkeloliina 1 kpl

Määräaikaisesti tai muutoin tilapäisesti raivaus- tai moottorisahalla työskentelevän työntekijän käyttöön työnantaja hankkii tarvittavat edellä mainitun luettelon mukaiset turva- ja suojavarusteet.

Mikäli jokin edellä mainittu varuste tulee käyttökelvottomaksi tavanomaisessa käytössä korvaa työnantaja vaurioituneen varusteen uudella vastaavalla varusteella tai korjauttaa sen.

Kasvinsuojelu- ja torjunta-aineita käsiteltäessä ja levitettäessä työnantaja hankkii työntekijän käyttöön työsuojelumääräysten mukaiset henkilönsuojaimet.

Jäsenyrityksessä sopien voidaan ottaa käyttöön muitakin tarkoituksenmukaisia tehtävien töiden edellyttämiä turva- ja suojavarusteita. Tällaiset varusteet ovat vaihtoehtoisia edellä mainituille varusteille.

Työnantaja hankkii toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan työntekijän käyttöön taukotakin.

Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän käyttöön työnantaja hankkii taukotakin sää- tai työmaaolosuhteiden sitä edellyttäessä.

Mikäli taukotakki tulee tavanomaisessa käytössä käyttökelvottomaksi korvaa työnantaja käyttökelvottoman takin uudella tai korjauttaa sen.

Tämän pykälän määräykset vastaavat Valtioneuvoston asetuksen puunkorjuutyön turvallisuudesta säädöksiä taukovarustuksesta.

Jos työ on lyhytaikaista ja työntekijällä on edellä mainitut asianmukaiset varusteet, voidaan jäsenyrityksessä sopia niiden käyttämisestä näissä töissä 2,50 euroa/työpäivä suuruista varustekorvausta vastaan.

17 §

TYÖSUOJELUVALTUUTETTU

Työsuojeluvaltuutetun osalta noudatetaan lakia työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) ja tämän palkkio on samansuuruinen ja suoritetaan samoin edellytyksin kuin luottamusmiehen palkkio työajan ulkopuolella tehtävästä työstä. Työsuojeluvaltuutetun palkkio sisältyy työsuojeluvaltuutettuna toimivalle luottamusmiehelle maksettavaan palkkioon, mistä voidaan jäsenyrityksessä sopia toisin ottaen huomioon tehtävien vaatima ajankäyttö.

18 §

TYÖMAAOHJEITA

Työntekijän tulee suorittaa työnsä ahkerasti ja huolellisesti sekä noudattaa työn- johdon antamia ohjeita.

Työnantajan työntekijän käytettäväksi luovuttamia työkoneita ja muita työvälineitä tulee hoitaa ja säilyttää huolellisesti.

Työnantajan ja työntekijän etujen mukaista on molemminpuolisella siivolla ja inhimillisellä esiintymisellä välttää riitaisuuksia.

19 § LUOTTAMUSMIEHET

Luottamusmiesten osalta noudatetaan, mitä siitä on osapuolten välillä erikseen sovittu.

20 § ASIAMIEHET

Tämän sopimuksen täytäntöönpanon paikallista valvontaa sekä sopimusta sovel- lettaessa ehkä syntyvien erimielisyyksien selvittelyä varten asettaa kumpikin sopijapuoli erikseen määrättävillä alueilla toimivia asiamiehiä.

Asiamiehillä on oikeus tarvittaessa käydä työmaalla ilmoitettuaan siitä ensin työnantajalle.

Työnantajan tulee pyydettäessä näyttää ja selostaa asiamiehille palkkaukseen liittyviä asioita, jollaisiksi on katsottava palkkauksen perusteet, keskimääräinen an- siotaso ja palkkalistat.

21 §

ERIMIELISYYKSIEN KÄSITTELY

21.1 Mikäli työntekijällä on muistutettavaa tämän sopimuksen tai siihen liittyvien muiden sopimusten tulkintaa tai soveltamista vastaan, tulee hänen viipymättä ilmoittaa siitä työnantajalle.

21.2 Erimielisyydet on pyrittävä selvittämään jäsenyrityksessä työntekijän, mahdollisen luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Selvittelyssä yhteisesti todetut virheet on oikaistava.

Jäsenyrityksessä ratkaisematta jäänyt erimielisyys voidaan saattaa sopijapuolten asettamien asiamiesten käsiteltäväksi.

21.3 Mikäli asiamiehet pääsevät yksimielisyyteen asian ratkaisemisesta, jättävät he esityksensä osapuolille. Palkkausta koskevasta paikallisesta erimielisyydestä näin annettu ratkaisu on molempia osapuolia sitova. Jos kyseessä on muu erimielisyys eikä jompikumpi osapuoli esitystä hyväksy, saatetaan asia sopijapuolten käsitel- täväksi. Samoin on meneteltävä, milloin asiamiehet eivät pääse yksimielisyyteen. Asiamiehet laativat asiasta muistion, jossa kerrotaan lyhyesti erimielisyyden aihe sekä osapuolten kannat asiassa.

Sopijapuolten väliset erimielisyysneuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja vii- meistään kahden viikon kuluessa niitä koskevan esityksen tekemisestä.

21.4 Edellä tarkoitettujen neuvottelujen kestäessä ei asian johdosta saa ryhtyä työtaiste- lutoimenpiteisiin.

21.5 Sopijapuolten välisestä erimielisyysneuvottelusta on laadittava kummallekin muis- tio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimieli-

syyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta.

21.6 Sopijapuolet toteavat, ettei työntekijän tässä pykälässä tarkoitettu toiminta saa olla aiheena hänen työsuhteensa huonontamiseen.

22 §

JÄSENYRITYKSISSÄ TAPAHTUVA SOPIMINEN

Koneyrittäjät ry:n jäsenyrityksessä voidaan sopia tässä työehtosopimuksessa erikseen mainituista määräyksistä niissä sovituin tavoin.

Sopiminen on tehtävä ensisijaisesti kirjallisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä. Sopimus on oltava irtisanottavissa enintään kahden kuukauden irtisanomisajalla, ellei sopimus ole tehty määräaikaiseksi.

23 § TYÖRAUHA

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun, joukkoirtisanomiseen ja -sanoutumi- seen tai muuhun näihin verrattavaan työn kulkua estävään toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi tai lisäyksen saamiseksi siihen, on sen voimassaolo- aikana kielletty.

24 §

SOPIMUKSEEN YHTYMINEN

Työnantaja tai työnantajayhdistys, joka tämän sopimuksen voimassa ollessa tahtoo yhtyä siihen ilmoittakoon siitä kirjallisesti käsittelyä ja päätöksentekoa varten Koneyrittäjät ry:lle ja Teollisuusliitolle.

Sopimukseen yhtyneeseen työnantajaan tai työnantajayhdistykseen sekä työnanta- jan taikka työnantajayhdistyksen jäsenten palveluksessa oleviin työntekijöihin nou- datetaan sopimuksen määräyksiä yhtymisilmoituksen allekirjoituspäivämäärästä lukien.

25 §

VOIMASSAOLO JA IRTISANOMINEN

25.1 Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2024 ja päättyy 31.1.2026, minkä jälkeen se on voimassa edelleen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota viimeistään kahta kuu- kautta ennen päättymisaikaa.

25.2 Jos tämä sopimus kokonaisuudessaan tai joiltakin osiltaan irtisanotaan, on irtisano- van puolen esitettävä vastapuolelle täydellinen muutosehdotus viimeistään sopimuksen voimassaolon päättyessä tai ensimmäisessä uutta sopimusta koske- vassa neuvottelussa silloin, kun neuvottelut uudesta sopimuksesta aloitetaan aikaisemmin.

25.3 Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän sopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

25.4 Tämän sopimuksen alaan kuuluvien liitepöytäkirjojen voimassa oloon ja irtisano- miseen nähden on voimassa, mitä niissä on erikseen määrätty.

Helsingissä, 21. helmikuuta 2024

Koneyrittäjät Teollisuusliitto

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1 §

Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala

1 Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omalta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työntekijän välillä syn- tyvien erimielisyyskysymysten tarkoituksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

2 Tätä sopimusta sovelletaan sellaisissa metsäkonealan työehtosopimuksen piiriin kuuluvissa yrityksissä, joiden palveluksessa on vähintään kymmenen mainitun työehtosopimuksen piiriin kuuluvaa työntekijää.

2 §

Luottamusmiehen valitseminen

1 Jäsenyrityksen palveluksessa olevat työntekijät valitsevat loka-marraskuussa kahdeksi vuodeksi kerrallaan keskuudestaan luottamusmiehen. Luottamusmiesvaali ja sen ehdokasasettelu on järjestettävä siten, että kaikilla yrityksen työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen.

2 Luottamusmiehen, joka on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työssä oleva Teollisuusliiton ammattiosaston jäsen, tulee olla perehtynyt yrityksen olosuh- teisiin sen työntekijänä.

3 Ammattiosaston on vahvistettava valinta ja saatettava se kirjallisesti työnantajan tietoon, minkä jälkeen luottamusmies saavuttaa tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiesaseman.

4 Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teollisuusliiton rekisteröityä jäsenyhdistystä.

3 §

Luottamusmiehen työsuhde

1 Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa kuin muut työntekijät. Luottamusmies on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2 Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3 Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen täh- den saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4 Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehi- tystä.

5 Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannol- lisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei

yrityksen toimintaa keskeytetä kokonaan luottamusmiehen normaalilla työnteko- alueella. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

6 Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamusmiestä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

7 Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun säännöksiä.

8 Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan luottamusmiehelle suoritettava korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun säännösten mukaisesti.

9 Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

4 §

Luottamusmiehen tehtävät

1 Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2 Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä.

3 Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

5 §

Luottamusmiehelle annettavat ansio-, yms. tiedot

1 Luottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada seuraavat yrityksen tämän sopimuksen piirissä olevia työntekijöitä koskevat tiedot:

- Työntekijän suku- ja etunimet sekä osoite

- Palkkausperusteet

- Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä

Tiedot on annettava työnantajan saatua tiedon luottamusmiehen valinnasta ja työntekijämäärän muuttuessa. Tiedot on annettava tarvittaessa kirjallisesti. Luotta- musmiehelle annetaan kaikista yrityksen tämän sopimuksen piirissä olevista työntekijöistä palvelukseentuloaikatieto irtisanomis- ja lomauttamistapauksissa.

Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä yrityksen tämän sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden kulloinkin voimassa oleviin palkkausperusteisiin.

2 Luottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.

6 §

Luottamusmiestehtävien hoitaminen

1 Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa vapau- tusta työstään.

Arvioitaessa vapaa-ajan tarvetta on huomiota kiinnitettävä mm.

- yrityksen tämän sopimuksen piirin kuuluvien työntekijöiden lukumää- rään, toiminnan luonteeseen ja alueelliseen laajuuteen

- yrityksessä tämän sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osalta käytössä olevien palkkausjärjestelmien sekä niiden edellyttämään neuvottelutarpeeseen

- muiden luottamusmiehelle tämän sopimuksen mukaan kuuluvien tehtävien määrään.

2 Jäsenyrityksessä voidaan sopia työnantajan yhteydenpitovälineiden käytöstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten.

7 §

Ansiomenetyksen korvaaminen

1 Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2 Työnantaja korvaa luottamusmiehelle myönnetystä vapautuksesta johtuvan an- siomenetyksen. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityö- korvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Luottamusmiehelle maksetaan korvauksena työajan ulkopuolella tehtävistä töistä 40 €/kk, mikäli luottamusmiehen työpaikalla on yli 50 vakituista työntekijää 80 €/kk, sopimuskauden ajan.

3 Ansiomenetyksen korvaus suoritetaan sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaan.

4 Työnantajan kanssa sovittujen luottamustehtävien yhteydessä tehdyistä matkoista suoritetaan korvaus metsäkonealan työehtosopimuksen 9.1, 9.2 ja 9.3-kohtien mu- kaan.

8 §

Luottamusmiehen koulutus

1 Luottamusmiehellä on tilaisuus osallistua, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle käy päinsä, osapuolten hyväksymälle työsuhdeasioita käsit- televälle, enintään 5 työpäivän mittaiselle kurssille, jolta ajalta työnantaja korvaa hänen ansiomenetyksensä tämän sopimuksen 7.3 kohdassa määritellyllä tavalla.

2 Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on annettava työnantajalle vähintään 4 viikkoa ennen kurssin alkua. Mikäli työnantaja epää luottamusmiehen osallistu- misen kurssille, niin hänen on ilmoitettava luottamusmiehelle viimeistään 2 viikkoa ennen kurssin alkamista epäämisen syy.

9 § Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2024 ja on voimassa 31.01.2026 saakka, minkä jälkeen edelleen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota viimeistään kahta kuukautta ennen päättymisaikaa. Muutoin noudatetaan osapuolten välillä tehdyn metsäkonealan työehtosopimuksen sopimuksen irtisanomista koskevia määräyk- siä.

Helsingissä 21. helmikuuta 2024

Koneyrittäjät Teollisuusliitto

PÖYTÄKIRJA TYÖAJOISTA PUUTAVARATERMINAALEISSA

1 § Soveltamisala

Tätä pöytäkirjaa sovelletaan Koneyrittäjät ry:n ja sen jäsenyhdistysten jäsenyritysten puutavaraterminaaleissa työskentelevien työntekijöiden työssä.

2 § Työaika

2.1 Työaikaan nähden noudatetaan voimassaolevaa metsäkonealan työehtosopimusta liitepöytäkirjoineen ja työaikalakia, ellei jäljempänä toisin määrätä tai Koneyrittäjät ry:n jäsenyrityksissä ole toisin sovittu.

Käytettäessä jaksotyöaikaa jakson pituus voi olla enintään 26 viikkoa.

Vuorokautista työaikaa voidaan työnantajan ja työntekijän kesken sopien pidentää työaikalain 11§:n 1 momentissa todetulla tavoin.

2.2 Työaika jatkuvassa kaksivuorotyössä ja keskeytyvässä

kolmivuorotyössä on keskimäärin enintään 36,6 tuntia viikossa ja 1720 tuntia vuodessa. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työaika on keskimäärin enintään 34,5 tuntia viikossa ja 1621 tuntia vuodessa.

Jäsenyrityksessä käytettävä työaikajärjestelmä voidaan sopia vastaamaan tehdaslaitoksen osastossa, jota terminaali palvelee, noudatettavaa työaikajärjestelmää.

Työajan tasoittumisjakso on enintään yksi vuosi.

2.3 Työajan lyhentämisestä johtuva ansion vähentyminen jatkuvassa kaksivuorotyössä, keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä korvataan työntekijälle maksamalla työntekijälle annetulta vapaapäivältä palkka kahdeksalta tunnilta. Palkka lasketaan keskituntiansion mukaan.

Jatkuvasa kaksivuorotyössä (2/7) tämä tarkoittaa seuraavaa:

Työaika- muoto	Viikkotyöaika keskimäärin	Vuosityöaika	Korvattava työajan lyhentäminen	Vuosiloma
2/7	36,6, tuntia	1720 tuntia	20 päivää	30 päivää
2/7	36,6 tuntia	1757 tuntia	20 päivää	24 päivää

Keskeytyvässä kolmivuorotyössä (3/5) tämä tarkoittaa seuraavaa:

Työaika- muoto	Viikkotyöaika keskimäärin	Vuosityöaika	Korvattava työajan lyhentäminen	Vuosiloma
3/5	36,6 tuntia	1720 tuntia	20 päivää	30 päivää

3/5	36,6 tuntia	1757 tuntia	20 päivää	24 päivää

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (3/7) tämä tarkoittaa seuraavaa:

Työaika- muoto	Viikkotyöaika keskimäärin	Vuosityöaika	Korvattava työajan lyhentäminen	Vuosiloma
3/7	34,5 tuntia	1621 tuntia	32,5 päivää	30 päivää
3/7	34,5 tuntia	1656 tuntia	32,5 päivää	24 päivää

Korvattava työajan lyhentäminen pitää sisällään metsäkonealan työehtosopimuksen 5 ja 10 §:ien mukaiset vapaapäivät.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellä todettu vapaapäivien lukumäärä voi vaihdella vuodesta toiseen johtuen vuotuisten työpäivien kokonaismäärästä ilman, että se johtaisi erilliskorvauksiin.

Jos työntekijälle työajan lyhentämiseksi annettujen vapaapäivien määrä ylittää 2.5- kohdan mukaan kertyneiden vapaapäivien määrän, vähennetään ylitys seuraavana kalenterivuonna kertyvien vapaapäivien määrästä tai, jos niin sovitaan, vä- hennetään ylitystä vastaavien vapaapäivien palkka seuraavan palkanmaksukauden tilistä.

Vapaapäivät annetaan viimeistään niiden kertymävuotta seuraavan kalenterivuo- den toukokuun loppuun mennessä, minkä jälkeen pitämätön vapaa mitätöityy.

Työsuhteen päättyessä työnantaja pidättää työntekijän lopputilistä palkan tämän pykälän tarkoittamilta liikaa annetuilta vapaapäiviltä. Työsuhteen päättyessä työnantaja maksaa työntekijälle palkan tämän pykälä tarkoittamilta antamatta jää- neiltä vapaapäiviltä.

2.4 Työajan määräytyessä kohdan 2.2 mukaan maksetaan säännöllisen vuorokautisen työajan ylittävältä 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettu ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Keskimääräisen viikkotyöajan ylittäessä 40 tuntia viikossa, maksetaan kuudelta ensimmäiseltä keskimääräiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Työajan määräytyessä kohdan 2.2 mukaan maksetaan työntekijälle hänen juhannusaattona, juhannuspäivänä, jouluaattona, ensimmäisenä joulupäivänä tai toisena joulupäivänä tekemiltään työtunneilta muutoin maksettavan palkan lisäksi korvauksena 50 prosenttia hänen henkilökohtaisesta aikapalkastaan.

Työajan ylittäminen toistuvasti 10 tuntia vuorokaudessa taikka 50 tuntia viikossa edellyttää työntekijän suostumusta.

2.5 Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia annettavaksi osaksi tai kokonaan va- paa-aikana työntekijän säännöllisenä työaikana noudattaen rahakorvauksesta sovittua laskentasääntöä.

2.6 Kun on sovittu työskentelystä sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä työntekijöille lain mukaan kuuluvina vapaapäivinä, tehdyiltä työtunneilta maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

2.7 Työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa kahdentoista kuukauden ajanjakson aikana.

2.8 Tämän pöytäkirjan mukaiset korotetut palkat lasketaan keskituntiansion mukaan.

Jäsenyrityksessä voidaan sopia tämän kohdan mukaisten korvausten laskemisesta toisin. Sopimus tehdään kirjallisesti ja on irtisanottavissa kuukauden

irtisanomisajalla. Perusteen tulee kuitenkin täyttää metsäkonealan työehtosopimuksen 6.2 §:n mukainen henkilökohtaisen aikapalkan määritelmä.

2.9 Puutavaraterminaaleissa työskenteleville työntekijöille suoritetaan lauantaityökorotuksena 1,04 euroa/h säännöllisen työajan lauantaityötunneilta.

3 Muut työaika- ja palkanmaksumääräykset

3.1 Varsinaisen työajan ja työhöntulojärjestyksen määrää työnantaja tämän työehtosopimuksen ja työaikalain puitteissa.

3.2 Työviikko alkaa maanantaina kello 06.00 ja työvuorokausi vaihtuu kello 06.00. Viikoittainen keskeytymätön vapaa-aika on 35 tuntia viikossa, mikä on pyrittävä sijoittamaan sunnuntain yhteyteen ja mistä voidaan poiketa työaikalaissa määritellyin tavoin. Säännöllisen vuorokausilevon on oltava vähintään 11 tuntia.

3.3 Vuorotyössä vuorot vaihtuvat viikoittain. Vuorojen vaihtumisesta voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia toisin, mikäli se töiden järjestelyn kannalta on tarkoituksenmukaista.

3.4 Pysyvästä työtuntijärjestelmän tai työaikamuodon muutoksesta on ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään seitsemän vuorokautta aikaisemmin ja tilapäiseksi tarkoitetusta muutoksesta kahta työvuoroa aikaisemmin, mikäli se on mahdollista.

3.5 Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, työntekijälle on annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Muista tauoista voidaan sopia jäsenyrityksessä.

Työntekijälle annetaan kaksi 10 minuutin pituista, työaikaan luettavaa taukoa, toinen työvuoron alku- ja toinen työvuoron loppupuolella, ellei jäsenyrityksessä ole sovittu muuta käytäntöä.

3.6 Palkan maksaminen ja matkakustannusten korvaukset

Palkka maksetaan tasoittumisjakson kestäessä palkanmaksukausittain keskimää- räisen 40 tuntia/viikko mukaan riippumatta palkanmaksukaudella tehtyjen viikkotyö- tuntien määrästä, mistä aiheutuva mahdollinen poikkeama oikaistaan tasoittumis- jakson päättymistä lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä, ellei jäsenyrityksessä ole toisin sovittu.

Työnantaja määrittää, miten työmatkat kuljetaan. Kiinteällä työpaikalla puutavaraterminaalissa työskentelevän työntekijän työnantajan määräyksestä erityiselle työntekemispaikalle suorittama työmatka korvataan kulloinkin voimassa olevan verohallituksen verovapaista matkakustannusten korvauksista antaman päätöksen mukaisesti.

3.7 Koneyrittäjät ry:n jäsenyrityksessä voidaan sopia tässä pöytäkirjassa erikseen mainituista määräyksistä niissä sovituin tavoin.

Sopiminen on tehtävä ensisijaisesti kirjallisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä. Sopimus on oltava irtisanottavissa enintään kahden kuukauden irtisanomisajalla, ellei sopimus ole tehty määräaikaiseksi.

4 § Voimassaolo

Pöytäkirja tulee voimaan 1.2.2024 ja on voimassa kuten metsäkonealan työehtosopimus 1.2.2024-31.1.2026.

5 § Pöytäkirjan tarkastus

Sovittiin pöytäkirja tarkastettavaksi siten, että osapuolet tarkistavat sen allekir- joittaessaan.

Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi samansanaista kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Helsingissä, 21. helmikuuta 2024

Koneyrittäjät Teollisuusliitto

Sopimus metsäkonealan jaksotyöjärjestelmästä Etelä-Suomessa 1 § Soveltamisala ja määritelmä

Tätä sopimusta sovelletaan Koneyrittäjät ry:n jäsenyhdistykseen kuuluvissa jäsenyrityksissä, joiden kotipaikka on Ahvenanmaan maakunnassa taikka manner- Suomessa poislukien Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat.

Jaksotyöllä tarkoitetaan työaikalain (872/2019) mukaista jaksotyötä. Jaksotyössä työntekijän viikoittainen työaika voi ylittää 40 tuntia viikossa ja työaika tasoitetaan sovitun jakson aikana keskimääräiseen 40 tuntiin viikossa. Tämä tapahtuu antamalla 40 tuntia/viikossa ylittäneet työtunnit palkallisena vapaana jakson aikana (tasoittumisvapaa).

2 § Sopimismenettely

Jaksotyön käytöstä sovitaan työsopimuksella tai työsuhteen aikana muutoin. Mikäli jaksotyöajan käytöstä ei sovita, työnantaja voi ottaa jaksotyön käyttöön ilmoittamalla siitä työntekijälle vähintään kahden viikon ilmoitusaikaa noudattaen.

3 § Tasoittumisjakso

Työnantaja voi päättää enintään 26 viikon mittaisen tasoittumisjakson käytöstä. Mikäli tasoittumisjakson pituudesta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä, niin tällöin jakson pituus voi olla perustellusta syystä enintään 52 viikkoa.

4 § Työaika, sen sijoittaminen ja lepoajat

Työaika alkaa erityisellä työntekemispaikalla. Mikäli työntekijä työmatkaansa liittyen suorittaa työmaan huoltoon, koneiden korjaamiseen tai siirtoon liittyvää kuljetusta tai muita tehtäviä, joita ei voida katsoa tavanomaiseen työmatkaan liittyviksi, luetaan näihin käytetty aika työaikaan. Työmatkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei jäsenyrityksessä muuta sovita.

Vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituudesta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Sovittaessa on otettava huomioon, että työaikalain mukaiset jaksotyötä koskevat vuorokautista ja viikoittaista lepoaikaa koskevat määräykset toteutuvat.

Mikäli työajan pituudesta ei sovita, voi työantaja ottaa omalla päätöksellään käyttöön enintään kymmenen tunnin vuorokautisen ja enintään 50 tunnin viikoittaisen työajan huomioiden, että työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa kahdentoista kuukauden ajanjakson aikana.

Työviikko alkaa maanantaina kello 06.00, ellei jäsenyrityksessä toisin sovita. Vii- kottainen keskeytymätön vapaa-aika on 35 tuntia viikossa, mikä on pyrittävä si- joittamaan sunnuntain yhteyteen ja mistä voidaan poiketa työaikalaissa määritellyin tavoin.

Vuorotyössä vuorot vaihtuvat viikottain. Vuorojen vaihtumisesta voidaan työnan- tajan ja työntekijän välillä sopia toisin, mikäli se töiden järjestelyjen tai työmaa- olosuhteiden kannalta on tarkoituksenmukaista.

Varsinaisen työajan, työhöntulojärjestyksen sekä tarpeelliset väliajat työssä mää-

rää työnantaja tämän työehtosopimuksen sallimissa rajoissa.

Jos vuorokautinen työaika on kuutta (6) tuntia pidempi, työntekijälle on annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Muista tauoista voidaan sopia jäsenyrityksessä.

Tasoittumisjakson ei katsota katkeavan työaikalain 20 §:ssä tarkoitetulla tavalla, jos työntekijä ei ole voinut olla työssä loman, sairauden, työajan lyhentämisvapaan taikka muun hyväksyttävän syyn vuoksi. Näitä aikoja ennaltasuunniteltuja vapaa- päiviä lukuun ottamatta ei kuitenkaan lueta tasoittumisjaksoon kuuluvaksi ajaksi.

5 § Työajan kirjaaminen ja palkanmaksu

Työntekijän tulee kirjata työaikansa jäsenyrityksessä tarkemmin sovitulla tavalla. Työntekijälle maksetaan palkka säännöllisen työajan (40 h/viikko) mukaan ja säännöllisen työajan ylittävät tunnit tasoitetaan vapaapäivinä joilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava palkka.

Mikäli työtä on tehty sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä, itsenäisyyspäivänä tai jouluaattona, maksetaan näiden mukaiset korotusosat normaalin palkanmaksun yhteydessä. Vuorotyössä vuorotyölisät maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä.

Työajan tasoittamisen määrä lasketaan jakamalla jakson aikana keskimääräisen 40 h/vko ylittäneet työtunnit luvulla kahdeksan jolloin saadaan tasoittamiseen käytettävien työpäivien määrä.

Työajan tasoittamiseen käytetään arkipäiviä maanantaista perjantaihin mainitut päivät mukaan lukien. Mikäli tasoittumisjaksoon sisältyvissä arkipäivissä (ma-pe) on lain tai työehtosopimuksen mukaan palkallisia päiviä, maksetaan niistä palkka sen mukaan, mitä niistä on sovittu eikä näitä päiviä käytetä työajan tasoittamiseen.

6 § Työajan tasoittaminen

Työajan tasoittumisesta jakson aikana sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Mikäli asiasta ei ole sovittu, voi työnantaja määrätä tasoittumisvapaan pidettäväksi viikon ilmoitusaikaa noudattaen. Tasoittuminen voidaan toteuttaa yhdessä tai useammassa erässä, pyrkien siihen, että tasoittumisjakso on kuitenkin vähintään yhden työvuoron mittainen. Mikäli työt joudutaan keskeyttämään luonnonolosuhteen takia, voidaan keskeytysjaksoon käyttää kertynyttä jaksotyöaikaa ilman edellä sanottua ilmoitusaikaa.

7 § Tasoittumisvapaan suhde työssäoloon, sairausaikaan ja lomauttamiseen Tasoittumisvapaa on kaikilta osin työssäolon veroista aikaa.

Jos työntekijä sairastuu tasoittumisvapaan aikana ja työkyvyttömyys jatkuu

yhtäjaksoisesti yli seitsemän kalenteripäivää, tämän ajan ylittävää osaa samalle tasoittumisvapaajaksolle ajoittuvasta työkyvyttömyysajasta ei pidetä tasoittumisvapaana, jos työntekijä pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä.

Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Työnantaja ei voi lomauttaa työntekijää ennen kuin kaikki tasoittumisvapaat on käytetty, ellei tästä erikseen työnantajan ja työntekijän välillä sovita.

8 § Palkanmaksu

Ylitöiden korotusosat maksetaan jaksotyössä tasoittumisjakson päättymistä lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Tasoittumisvapaata pidettäessä palkka määräytyy vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan säännöllisen työajan palkan mukaisesti ja maksetaan yrityksen normaalin palkanmaksujärjestelmän mukaisesti.

9 § Tasoittumaton työaika

Mikäli työaikaa ei ole tasoitettu tasoittamisjakson aikana, maksetaan keskimääräisen 40 h/vko ylittävät työtunnit 50 %:lla korotetulla palkalla tasoittumisjakson päättymistä lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

10 § Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumisjakson

Mikäli työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson, niin tällöin myös tasoittumisjakso päättyy. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 40 tuntiin viikossa, lasketaan, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti 40 tuntia pidempi, ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus

11 § Muut sopimusmääräykset

Työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa kahdentoista kuukauden ajanjakson aikana.

Suoritepalkkaisissa töissä ylityö- ja 5 §:n mukaiset korotukset lasketaan edellisen palkanmaksukauden keskituntiansiosta, minkä aikana kyseinen työ on tehty.

Jäsenyrityksessä voidaan sopia edellisen kappaleen mukaisten korvausten laskemisesta toisin. Sopimus tehdään kirjallisesti ja on irtisanottavissa kuukauden irtisanomisajalla. Perusteen tulee kuitenkin täyttää metsäkonealan työehtosopimuksen 6.2 §:n mukainen henkilökohtaisen aikapalkan määritelmä.

Jäsenyrityksessä voidaan sopia yötyöstä muuna kuin jakso- tai vuorotyönä.

Pöytäkirjamerkintä: Aiemman kaltainen, 18.11.1996 käytössä ollut urakalla tehtävi- en töiden ylityökorvauksia koskeva paikallinen sopimus voidaan tehdä noudattaen työehtosopimuksen 21 §:n määräyksiä. Sopimuksesta tulee käydä selville ylityökor- vausten laskentatapa sekä työajoista on pidettävä kirjaa työaikalain edellyttämällä tavalla.

Pöytäkirjamerkintä: Vuorolisiä taikka tuotantopalkkioita ei oteta huomioon laskettaessa työaikapöytäkirjan mukaisia korotettuja palkkoja.

Tämän sopimuksen soveltamiseen oikeutettu työnantaja saa soveltaa tätä sopimusta myös Suomen ulkopuolella, ulkomailla tehtävässä työssä.

Muutoin noudatetaan työaikalain (872/2019) säännöksiä.

12 § Voimaantulo

Tämä työehtosopimus korvaa Koneyrittäjien ja Teollisuusliiton välillä 08.03 allekirjoitetun sopimuksen metsäkonealan työaikamääräyksistä Koneyrittäjät ry:n jäsenyrityksissä Etelä-Suomessa ja tulee voimaan 1.2.2024.

Helsingissä 21.02.2024

Koneyrittäjät Teollisuusliitto

Sopimus metsäkonealan jaksotyöjärjestelmästä Pohjois-Suomessa 1 § Soveltamisala ja määritelmä

Tätä sopimusta sovelletaan Koneyrittäjät ry:n jäsenyhdistykseen kuuluvissa jäsenyrityksissä, joiden kotipaikka on Kainuun, Lapin tai Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

2 § Sopimismenettely

3 § Tasoittumisjakso

Työnantaja voi päättää enintään 28 viikon mittaisen tasoittumisjakson käytöstä. Mikäli tasoittumisjakson pituudesta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä, niin tällöin jakson pituus voi olla perustellusta syystä enintään 52 viikkoa.

4 § Työaika, sen sijoittaminen ja lepoajat

Varsinaisen työajan, työhöntulojärjestyksen sekä tarpeelliset väliajat työssä mää- rää työnantaja tämän työehtosopimuksen sallimissa rajoissa.

Tasoittumisjakson ei katsota katkeavan työaikalain 20 §:ssä tarkoitetulla tavalla, jos työntekijä ei ole voinut olla työssä loman, sairauden, työajan lyhentämisvapaan taikka muun hyväksyttävän syyn vuoksi. Näitä aikoja ennaltasuunniteltuja vapaa- päiviä lukuunottamatta ei kuitenkaan lueta tasoittumisjaksoon kuuluvaksi ajaksi.

5 § Työajan kirjaaminen ja palkanmaksu

6 § Työajan tasoittaminen

Työajan tasoittumisesta jakson aikana sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Mikäli asiasta ei ole sovittu, voi työnantaja määrätä tasoittumisvapaan pidettäväksi viikon ilmoitusaikaa noudattaen. Tasoittuminen voidaan toteuttaa yhdessä tai useammassa erässä, pyrkien siihen että tasoittumisjakso on kuitenkin vähintään yhden työvuoron mittainen. Mikäli työt joudutaan keskeyttämään luonnonolosuhteen takia, voidaan keskeytysjaksoon käyttää kertynyttä jaksotyöaikaa ilman edellä sanottua ilmoitusaikaa.

7 § Tasoittumisvapaan suhde työssäoloon, sairausaikaan ja lomauttamiseen Tasoittumisvapaa on kaikilta osin työssäolon veroista aikaa.

Jos työntekijä sairastuu tasoittumisvapaan aikana ja työkyvyttömyys jatkuu

Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Työnantaja ei voi lomauttaa työntekijää ennen kuin kaikki tasoittumisvapaat on käytetty, ellei tästä erikseen työnantajan ja työntekijän välillä sovita.

8 § Palkanmaksu

Ylitöiden korotusosat maksetaan jaksotyössä tasoittumisjakson päättymistä lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

9 § Tasoittumaton työaika

10 § Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumisjakson

11 § Muut sopimusmääräykset

Työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa kahdentoista kuukauden ajanjakson aikana.

Suoritepalkkaisissa töissä ylityö- ja 5 §:n mukaiset korotukset lasketaan edellisen palkanmaksukauden keskituntiansiosta, minkä aikana kyseinen työ on tehty.

Jäsenyrityksessä voidaan sopia edellisen kappaleen mukaisten korvausten laskemisesta toisin. Sopimus tehdään kirjallisesti ja on irtisanottavissa kuukauden irtisanomisajalla. Perusteen tulee kuitenkin täyttää metsäkonealan työehtosopimuksen 6.2 §:n mukainen henkilökohtaisen aikapalkan määritelmä.

Jäsenyrityksessä voidaan sopia yötyöstä muuna kuin jakso- tai vuorotyönä.

Pöytäkirjamerkintä: Vuorolisiä taikka tuotantopalkkioita ei oteta huomioon laskettaessa työaikapöytäkirjan mukaisia korotettuja palkkoja.

Tämän sopimuksen soveltamiseen oikeutettu työnantaja saa soveltaa tätä sopimusta myös Suomen ulkopuolella, ulkomailla tehtävässä työssä.

Muutoin noudatetaan työaikalain (872/2019) säännöksiä.

12 § Voimaantulo

Tämä työehtosopimus korvaa Koneyrittäjien ja Teollisuusliiton välillä 08.03.2022 allekirjoitetun sopimuksen metsäkonealan työaikamääräyksistä Koneyrittäjät ry:n jäsenyrityksissä Pohjois-Suomessa ja tulee voimaan 1.2.2024.

Helsingissä 21.02.2024

Koneyrittäjät Teollisuusliitto

Document Metadata

Table of Contents

METSÄKONEALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2024-31.1.2026

Document Metadata