Ulkomaanliikenteen matkustaja- alussopimus

1. Tämä työehtosopimus koskee kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilö- kunnan palkkaus- ja työehtoja ulkomaanliikenteessä olevissa perinteisissä mat- kustaja-aluksissa. Sopimus ei koske ns. ro-pax-aluksia eikä niihin rinnastettavia aluksia, ellei toisin ole sovittu.

2. Tästä työehtosopimuksesta ilmeneviä ehtoja noudatetaan silloinkin, kun ul- komaanliikenteeseen katsastettu alus tekee matkoja Suomen satamien välillä.

3. Työntekijän on suoritettava tehtävänsä kunnollisesti lain ja hyvän merimies- tavan mukaisesti. Laivapalveluksessa on noudatettava raittiutta, hyvää järjes- tystä ja kuria sekä käyttäydyttävä kohteliaasti. Alusta ja sen kuntoa on hoidet- tava huolellisuudella. Aluksen kulutustarvikkeiden ja muonan käytössä on nou- datettava säästäväisyyttä.

2 YLEISET SOPIMUKSET

1. Sen lisäksi, mitä tässä sopimuksessa on määrätty, tämän sopimuksen sovel- tamisalaan kuuluvissa aluksissa noudatetaan myös osapuolten välillä voimassa olevia yleisiä sopimuksia, jotka on painettu erillisessä niteessä.

3 MÄÄRITELMÄT

1. Tässä työehtosopimuksessa tarkoitetaan:

matkustaja-aluksella alusta, joka on katsastettava voimassa olevien määräys- ten mukaan matkustaja-alukseksi;

takuupalkalla palkkaa, joka sisältää korvauksen säännöllisenä työaikana teh- dystä työstä ja sovitusta määrästä ylityötä sekä kokemuslisät ja jonka työntekijä on oikeutettu saamaan joka palkanmaksukausi siitä riippumatta, teetetäänkö hänellä sovittua ylityömäärää vai ei;

kuukausiansiolla palkkaa, joka sisältää takuupalkan ja tämän sopimuksen pe- rusteella maksettavat muut lisät sekä korvaukset;

päiväpalkalla palkkaa, joka saadaan jakamalla takuupalkka 30:llä;

työjaksosuunnitelmalla suunnitelmaa, josta ilmenevät työ- ja vapaajaksojen alkaminen ja päättyminen;

työvuoroluettelolla merityöaikalain mukaista luetteloa, josta ilmenevät takuu- palkkaan sisältyvien päivittäisten työ ja lepoaikojen alkamis- ja päättymisajat;

vuorotyöntekijällä työntekijää, jonka työ on jaettu vahtivuoroihin;

päivätyöntekijällä työntekijää, jonka työtä ei ole jaettu vahtivuoroihin ja joka ei ole taloustyöntekijä;

taloustyöntekijällä työntekijää, joka on otettu työsuhteeseen laivaväen tai mat- kustajien muonitusta tahi muita tällaiseen työhön liittyviä tehtäviä varten taikka toimistotyöhön tai muuhun sen kaltaiseen tehtävään, joka ei ole kansi- tai ko- nepalvelua;

vuorokaudella kello 00:n ja kello 24:n välistä aikaa;

viikolla aikaa maanantaista kello 00 sunnuntaihin kello 24; sekä

pyhäpäivällä sunnuntaita tai muuta kirkollista juhlapäivää sekä itsenäisyyspäi- vää ja vapunpäivää.

4 YLEISTÄ

4.1 Työhönotto

1. Palkatessaan työntekijöitä ulkomaanliikenteessä oleviin suomalaisiin matkus- taja-aluksiin, varustamoiden on käytettävä ensisijaisesti valtion tarjoamia työvoi- mapalveluja. Työntekijä voidaan kuitenkin ottaa ohi valtion työnvälityksen silloin, kun työnantajan tiedossa on jo uusi työntekijä tai kun työnvälityksen käyttäminen ei ole mahdollista tai kun menettelyyn on muu painava peruste.

2. Jokaisella aluksen kansi- ja konemiehistöön ja taloushenkilökuntaan kuulu- valla on oltava laivaväen lääkärintarkastuksista annetun lain (1171/2010) mu- kainen todistus siitä, että hän on kelpoinen meripalvelukseen sekä hänellä on oltava laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta (1687/2009) annetun lain vaatimusten mukainen pätevyystodistus sekä muut lainsäädännön ja viran- omaisten määräysten edellyttämät todistukset.

3. Jos työntekijän kanssa on sovittu työhön ottamisesta mutta hänen kanssaan ei kuitenkaan tehdä työnantajasta johtuvasta syystä työsopimusta, hän on oi- keutettu saamaan vahingonkorvauksen kuten sopimuksen rikkomisesta.

4.2 Miehityssopimus

1. Varustamon on sovittava aluksiin otettavan laivaväen lukumäärästä ja päte- vyydestä Suomen Merimies-Unionin kanssa. Ennen miehityssopimuksen teke- mistä varustamon on neuvoteltava miehityksestä pääluottamusmiehen kanssa. Varustamon ja Suomen Merimies-Unionin välinen miehityssopimus on oltava nähtävänä aluksen ilmoitustaululla. Miehityssopimuksessa sovitut toimet on miehitettävä toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa olevilla työn- tekijöillä.

2. Aluskohtaiset miehityssopimukset sovitaan seuraavien periaatteiden mukai- sesti:

1) kansi- ja koneosaston osalta lähtökohtana on Liikenteen turvallisuusviras- ton antamasta miehitystodistuksesta ilmenevä vähimmäismiehitys. Miehi- tysmääriä sovittaessa on kuitenkin otettava huomioon se, että vahtia käy- ville työntekijöille taataan riittävä lepo;

2) taloushenkilökunnan osalta sovitaan miehitysmääristä, joissa on otettu huomioon matkustajamäärät, palvelutaso sekä turvallisuusmääräykset;

3) mahdollistetaan taloushenkilökunnan joustava käyttäminen osastojen si- sällä ja kesken; sekä

4) miehitys on voitava sopeuttaa joustavasti muuttuneisiin toimintaedellytyk- siin.

3. Miehityssopimuksen tekeminen tai muuttaminen ei saa johtaa kenenkään työntekijän irtisanomiseen tai työsuhteen päättämiseen. Mahdolliset muutokset miehityksen määrissä toteutetaan luonnollisen poistuman kautta.

4.3 Ulkopuolinen työvoima

1. Ulkopuolisen työvoiman käyttämiseen turvaudutaan vasta, kun on ensin sel- vitetty, onko aluksen oman henkilökunnan käyttäminen töiden suorittamiseen mahdollista ja miten ulkopuolisen työvoiman käyttäminen tulee vaikuttamaan oman henkilökunnan työllisyyteen ja työtehtäviin.

4.4 Määräaikainen työsopimus

1. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä merityösopimuslain 1 luvun 4 §:n säännöksistä ilmenevien tarkoitusperien mukaisesti, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka on siihen syynä, tai jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai suo- ritettavaan työhön liittyvä perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen tekemi- seen. Tämän kohdan tarkoituksena on estää työntekijän irtisanomissuojan ja työntekijälle työsuhteen kestosta johtuvien etujen kiertäminen. 1)

2. Tätä kohtaa koskeva soveltamisohje on työehtosopimuksen liitteenä. (liite 3)

3. Määräaikaisten työntekijöiden työ- ja vapaapäivien laskennan sekä lomakor- vauksen laskennan soveltamisohjeet ovat työehtosopimuksen liitteinä. (liitteet 15.1 ja 15.2)

1) SMU/SV ptk 1.9.2017. Merityösopimuslain (756/2011) 1 luvun 4 §:n mukaan työsopimus on voi- massa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Hallituksen esityksen (174/2010 s. 44) mukaan perusteltu syy määräaikaisen sopimuksen tekemiselle on esimerkiksi sijai- suus. Kyseisen hallituksen esityksen kohdan mukaan sijaisuuden tulee olla yksilöitävissä.

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että määräaikaisen sopimuksen tekemiseen tulee olla lain edellyt- tämä perusteltu syy ja sijaisuus tulee olla hallituksen esityksen mukaisesti yksilöitävissä. Tämän vuoksi osapuolet toteavat, että kyseisen lain ja hallituksen esityksen pohjalta määräaikaisia sopimuk- sia tehtäessä työnantajan tulee kirjata työsopimukseen kenen henkilön sijaisena määräaikainen työn- tekijä on. Määräaikaisuuden perusteeseen ei kuitenkaan tarvitse kirjata, mikä sijaistettavan työnteki- jän poissaolon syy. Osapuolet toteavat, että tällä varmistetaan lain edellyttämä perusteltu syy ja sijai- suuden riittävä yksilöitävyys.

Määräaikainen työsuhde (esim. sijaisuus) lakkaa normaalisti sopimuksessa sovitun määräajan pää- tyttyä, jollei muusta sovita.

4.5 Osa-aikatyö

1. Merimieseläkelain mukaiseen osa-aikaeläkkeeseen ja osatyökyvyttömyys- eläkkeeseen liittyvä osa-aikatyö sekä merityösopimuslain mukainen osittainen hoitovapaa sekä osittainen vanhempainvapaa toteutetaan liitteen 5.2 mukai- sesti.

2. Mikäli työntekijä on oikeutettu merimieseläkelain mukaiseen osittaiseen var- hennettuun vanhuuseläkkeeseen ja mikäli hän on sopinut työnantajan kanssa työajan lyhentämisestä 50 %:lla, häneen noudatetaan liitteen 5.2 määräyksiä.

4.6 Harjoittelijat

1. Harjoittelijoiden käyttö ei saa johtaa vakituisen työvoiman korvaamiseen.

4.7 Asuntopiirustukset

1. Varustamon on esitettävä Suomen Merimies-Unionille, pääluottamusmie- helle, erityistyösuojeluvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle uudisrakennuksia ja muita uusia aluksia koskevat asuntopiirustukset sekä piirustukset asuintiloihin tehtävistä, miehistön asumiseen olennaisesti vaikuttavista muutoksista ja kor- jauksista.

2. Asuintilat on järjestettävä ja suunniteltava siten, että kaikilla toistaiseksi voi- massa olevassa työsopimussuhteessa olevilla työntekijöillä ja heidän sijaisillaan on mahdollisuus yksinasumiseen, ellei kohdan 4.2 tarkoittamalla sopimuksella toisin sovita.

3. Työnantajan on järjestettävä työssä oleville työntekijöille aluksen telakoinnin ajaksi laivaolosuhteita vastaava asianmukainen asuminen. Yksityiskohtaisista järjestelyistä sovitaan pääluottamusmiehen kanssa.

4.8 Järjestysmiestä koskevat erityismääräykset

1. Järjestysmies toimii työtehtäväänsä hoitaessaan merityösopimuslain 13 luvun 18 §:n mukaisena päällikköä avustavana henkilönä.

2. Järjestysmiehelle on mahdollisuuksien mukaan ja ainakin uusissa laivoissa varattava mahdollisuus yksinmajoittumiseen.

5 TYÖAIKA JA VUOROTTELU

5.1 Työaikamääräysten suhde merityöaikalakiin

1. Työaika järjestetään voimassa olevan merityöaikalain mukaan, ellei tässä so- pimuksessa ole toisin määrätty.

5.2 Takuupalkkaan sisältyvä työaika

1. Takuupalkkaan sisältyvä vuorokautinen työaika on 9,5 tai 10 tai 10,5 tuntia kalenterivuorokaudessa ja se voidaan sijoittaa siten, että se tasaantuu työjakson aikana keskimäärin 9,5:een tai 10:een tai 10,5:een tuntiin vuorokaudessa, mutta kuitenkin siten, että se on vähintään kahdeksan (8) tuntia ja enintään 12 tuntia vuorokaudessa.

2. Takuupalkkaan sisältyvä vuorokautinen työaika voidaan järjestää poikkeus- tapauksissa, esimerkiksi kausiliikenteessä, lyhyessä linjassa tai silloin, kun on kyse liikennettä rajoittavasta erityisestä syystä siten, että se on kahdeksan (8) tuntia kalenterivuorokaudessa.

3. Takuupalkkaan työjakson aikana sisältyvä työaika saadaan kertomalla takuu- palkkaan sisältyvä vuorokautinen työaika työjaksoon kuuluvien päivien luku- määrällä.

4. Takuupalkkaan työjakson aikana sisältyvä työaika on annettava kokonaisuu- dessaan työjakson kuluessa eikä sitä tai osaa siitä voida siirtää seuraavaan työ- jaksoon.

5.3 Takuupalkkaan sisältyvän työajan jakaminen

1. Takuupalkkaan sisältyvä työaika on järjestettävä siten, että vältetään työajan tarpeetonta jakamista useampaan kuin kolmeen (3) osaan. Päivätyöntekijöiden ja järjestysmiehiä sekä vahtia käyvien osalta noudatetaan heitä koskevia erillisiä määräyksiä ja säännöksiä.

5.4 Vaihtopäivinä tehtävä työ

1. Työjaksosuunnitelmaan merkittyinä työjakson aloittamis- ja lopettamispäivinä tehty työ voidaan lukea yhdeksi (1) työpäiväksi, kun aloittamis- ja lopettamispäi- viksi järjestetty työ ei tosiasiallisesti vähennä vapaajaksoihin sisältyvien vapaa- päivien lukumäärää ja kun aloittamis- ja lopettamispäiviin sijoitettu takuupalk-

kaan sisältyvä työaika on yhteensä vähintään kahdeksan (8) tuntia ja enintään 12 tuntia.

2. Tällaisessa tapauksessa tehty muu kuin työvuoroluetteloon merkitty ja takuu- palkkaan sisältyvä työ korvataan ylityönä.

5.5 Lepoajat ja -tauot

1. Työntekijälle on annettava jokaisen 24 tunnin aikana vähintään kymmenen

(10) tunnin lepoaika (vuorokausilepo) ja jokaisen seitsemän (7) päivän jakson aikana yhteensä vähintään 77 tunnin lepoaika.

2. Vuorokautinen lepoaika voidaan jakaa enintään kahteen (2) jaksoon siten, että toisen jaksoista on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään kuusi (6) tuntia. Pe- räkkäisten lepoaikojen väli ei saa olla 14 tuntia pidempi.

3. Lepoaikojen merkitsemisestä ao. luetteloihin on säädetty merityöaikalaissa. 2)

4. Pelastus- ja palonsammutus- sekä muilla turvallisuusvälineillä pidettävät har- joitukset on pyrittävä sijoittamaan takuupalkkaan sisältyvän työajan ulkopuolelle ja toteutettava siten, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän työntekijän lepo- aikoja ja siten, että ne eivät aiheuta väsymystä.

5. Jos työntekijän lepoaika häiriintyy työkutsujen tai pelastus- ja palonsammu- tus- sekä muilla turvallisuusvälineillä pidettävien harjoitusten vuoksi, hänelle on annettava riittävä korvaava lepoaika.

6. Alle 30 minuutin taukoa ei lueta edellä tarkoitettuihin lepoaikoihin.

7. Jos työntekijällä teetetään työtä, joka on yhtäjaksoisesti kuormittavaa tai yh- täjaksoista paikallaoloa vaativaa, työn lomaan on järjestettävä tarvittaessa mah- dollisuus sellaisiin taukoihin, jotka sallivat lyhytaikaisen poistumisen työpis- teestä. Mikäli työtä tehdään sellaisena vuorokaudenaikana, että työntekijällä ei ole mahdollisuutta käyttää hyväkseen kohdassa 5.6 tarkoitettuja ruokailu- ja kahvitaukoja, hänelle on annettava viimeistään jokaisen kahden (2) tunnin jäl- keen 10 minuutin lepotauko, joka luetaan työajaksi, ja jokaisen neljän (4) tunnin työjakson jälkeen puolen tunnin kahvitauko, jota ei lueta työaikaan. Tämä ei koske hätä- ja turvallisuuspalvelua.

2) SMU/SV ptk 1.9.2017. Osapuolet toteavat yhteisenä näkemyksenään, että merityöaikalain (296/1976) 19 a §:n mukaan työvuoroluettelosta on käytävä ilmi merityöaikalain 9 a §:ssä (vähimmäislepoaika) tarkoitettujen lepoaikojen ajankohdat ja tätä tulee noudattaa työvuoro- luetteloita laadittaessa.

5.6 Ruoka ja ruokailutauot

1. Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijälle päivittäin kolme (3) ate- riaa välipaloineen. Ruuan on oltava ravinto-opillisesti oikein valmistettua, vaih- televaa, maukasta ja määrältään riittävää sekä laadukasta.

2. Alukselle on laadittava tarkoituksenmukainen ja mahdollisimman häiritsemä- tön ruokailujärjestelmä, joka on asetettava näkyvälle paikalle ruokailutiloihin. Tarpeen vaatiessa aluksella on järjestettävä vuororuokailu (puolen tunnin vuo- rot). Jos jostakin syystä, esimerkiksi sataman erikoisolosuhteista johtuen on pakko poiketa tavanomaisesta ruokailujärjestelmästä, tästä on ilmoitettava mah- dollisimman pian keittiöhenkilökunnalle ja niille, jotka lähinnä hoitavat eri henki- lökuntaryhmien työnjohtoa.

3. Ennen kuin aluksen päällikkö vahvistaa ruokailujärjestelmän, asiasta on neu- voteltava yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain tarkoittamalla tavalla laiva- väen edustajien kanssa.

4. Ruokailu- ja kahvitauot on pyrittävä järjestämään seuraavien aikarajojen vä- lillä, elleivät erityiset syyt sitä estä:

aamiainen/kahviaamiainen 06.30 - 08.30

lounas 11.00 - 13.00

iltapäiväkahvi 15.00 - 16.30

päivällinen 16.30 - 18.30

5. Ruokailutauko voidaan lyhentää siten, että se on vähintään puoli tuntia ja sen alkamisajankohtaa voidaan siirtää enintään tunnilla.

5.7 Vuorottelujärjestelmä

1. Vuorottelujärjestelmällä tarkoitetaan sellaista järjestelmää, jossa työ- ja va- paajaksot toistuvat mahdollisimman säännönmukaisesti.

2. Niin sanotulla 1:1 – vuorottelujärjestelmällä tarkoitetaan järjestelyä, jossa työ- ja vapaajaksot toistuvat yhtä pitkinä ja 2:1-vuorottelujärjestelmällä järjestelmää, jossa työjakso on kaksi (2) kertaa niin pitkä kuin vapaajakso.

3. Siitä, miten jäljempänä luetelluista vuorottelujärjestelmää (A, B, C ja D) toteu- tetaan aluksella sen ollessa tietyllä linjalla, sovitaan varustamon ja Suomen Me- rimies-Unionin kesken. Samassa yhteydessä on sovittava myös siitä, miten vuo- rottelujärjestelmiin B ja C sisältyvien yhdenjaksoisten pitempien vapaajaksojen

järjestäminen on huomioitava vuorottelussa ja siitä, millaisia muutoksia tämä ai- heuttaa työ- ja vapaajaksojen pituuksiin.

4. Työ- ja vapaajaksot tulisi toteuttaa siten, että ne ovat keskimäärin enintään kahden (2) viikon pituisia jaksoja (2 viikkoa työtä ja 2 viikkoa vapaata), ellei asi- anosaisten työntekijöiden kesken toisin sovita. Työnantajan edustajan on xxx- xxxxxx vahvistettava tällainen järjestely.

5. Vuorottelujärjestelmästä pidetään kirjanpitoa samalla tavalla kuin merityöai- kalaissa on määrätty työaikapäiväkirjanpidosta. Vuorottelujärjestelmä on asetet- tava sopivaan paikkaan, jossa se on helposti nähtävillä.

6. Vapaa- ja työjaksojen tasaamiseksi alukselle otetaan tarvittaessa lisätyövoi- maa. Tämä voi tulla kysymykseen esimerkiksi loma-, kurssi- ja sairaustapauk- sissa.

7. Työntekijällä on oikeus pitää vapaana ne vuorottelujärjestelmän mukaisesti ansaitut vapaapäivät, jotka ovat syntyneet kahden (2) perättäisen lomanmää- räytymiskauden aikana ja joita ei ole käytetty vuorottelujärjestelmän toteutumi- seen. Vapaa on annettava työntekijän esittämänä ajankohtana edellyttäen, että se tapahtuu vuorottelujärjestelmän toteutumisen ja muiden töiden kannalta tar- koituksenmukaisena ajankohtana

5.8 Työjaksosuunnitelma

1. Vuorottelujärjestelmää koskeva työjaksosuunnitelma on laadittava kuudeksi

(6) kuukaudeksi kerrallaan. Vuorottelujärjestelmän toteuttamiseen liittyvistä yk- sityiskohdista sekä lyhyempää tai pidempää kuin kuutta (6) kuukautta koske- vasta työjaksosuunnitelmasta sovitaan erikseen työnantajan ja laivaväkeä edus- tavan luottamusmiehen kanssa. Ellei näissä neuvotteluissa päästä yhteisym- märrykseen, asia siirretään ratkaistavaksi varustamon ja Suomen Merimies- Unionin kesken.

2. Työnantaja ja laivaväkeä edustava luottamusmies voivat sopia myös työjak- sosuunnitelman tilapäisestä muuttamisesta edellyttäen, että tähän on olemassa painava syy. Muutos voi koskea enintään neljän (4) viikon pituista ajanjaksoa. Mikäli muuttamisesta ei päästä sopimukseen, asia siirretään ratkaistavaksi va- rustamon ja Suomen Merimies-Unionin kesken.

3. Työntekijää ei voida velvoittaa jäämään vastoin suostumustaan töihin työjak- sosuunnitelmaan merkityn vapaajakson ajaksi.

5.9 Eri vuorottelujärjestelmät

5.9.1 Järjestelmä A (1:1):

1. Takuupalkkaan sisältyvä vuorokautinen työaika: 10,5 tuntia.

2. Työpäivien lukumäärä vuodessa: 165.

3. Vuosiloma: kahden (2) peräkkäisen lomanmääräytymiskauden aikana 36 päi- vää.

4. Vapaajaksot ja lomat annetaan siten, että työntekijä saa kahden peräkkäisen lomanmääräytymiskauden aikana vähintään kaksi yhdenjaksoista lomaa.

5.9.2 Järjestelmä B (1:1):

1. Takuupalkkaan sisältyvä vuorokautinen työaika: 10 tuntia

2. Työpäivien lukumäärä vuodessa: 173,5

3. Vuosiloma: kahden (2) peräkkäisen lomanmääräytymiskauden aikana 36 päi- vää, joista vuorotteluun voidaan käyttää 18 päivää.

4. Vapaajaksot ja vuosiloma annetaan siten, että työntekijä saa kahden (2) pe- räkkäisen lomanmääräytymiskauden aikana vähintään yhden (1) yhdenjaksoi- sen loman.

5.9.3 Järjestelmä C (1:1):

1. Takuupalkkaan sisältyvä vuorokautinen työaika: 9,5 tuntia.

2. Työpäivien lukumäärä vuodessa: 182,5

3. Vuosiloma: kahden (2) peräkkäisen lomanmääräytymiskauden aikana 36 päi- vää, jotka voidaan käyttää vuorotteluun.

5.9.4 Järjestelmä D (2:1)

1. Takuupalkkaan sisältyvä vuorokautinen työaika: 8 tuntia.

2. Työpäivien lukumäärä vuodessa: 220.

3. Vuosiloma: 36 päivää.

4. Vapaajaksot ja vuosilomat annetaan siten, että työntekijä saa kahden (2) pe- räkkäisen lomanmääräytymiskauden aikana vähintään kaksi (2) yhdenjaksoista lomaa.

5.10 Pidemmän vapaajakson antaminen lomakautena

1. Yksi (1) yllä mainittuihin vuorottelujärjestelmiin sisältyvistä vapaajaksoista tai vuosilomista on annettava 2.5.–30.9., xxxxx xxxxxxxxxxx ja työntekijän kesken muuta sovita.

5.11 Vuorottelujärjestelmän toteuttaminen kausiliikenteessä

1. Kausiliikennealuksessa vuorottelujärjestelmä voidaan toteuttaa varustamon ja Suomen Merimies-Unionin välisellä sopimuksella siten, että osa vapaajak- soista siirretään annettavaksi vapaa-aikana purjehduskauden ulkopuolella heti kauden päätyttyä ja siten, että se pidentää työsuhteen kestoa.

5.12 Työvuoroluettelo ja sen muuttaminen

1. Työvuoroluettelo on laadittava hyvissä ajoin etukäteen kuitenkin siten, että työntekijä saa sen viimeistään työjakson alkaessa hänen palatessaan vapaajak- solta töihin. Takuupalkkaan työjakson aikana sisältyvä työaika on merkittävä työvuoroluetteloon kokonaisuudessaan.

2. Työvuoroluettelo voidaan muuttaa työjaksoon sisältyvän vuorokauden aikana siten, että työajan alkamishetkeä aikaistetaan tai myöhennetään kahdella (2) tunnilla taikka siten, että työvuoroluetteloon merkittyjen vuorokautisten työaiko- jen väliin sijoitetaan enintään kaksi (2) tuntia. Muutos voidaan toteuttaa ainoas- taan kerran vuorokaudessa ja siitä on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen. Mi- käli muutos koskee työjaksoon sisältyvän työpäivän ensimmäistä työrupeamaa, muutoksesta on ilmoitettava viimeistään edellisenä päivänä ennen kuin työnte- kijä lopettaa työt.

5.13 Päivätyöntekijän ja järjestysmiehen työajan järjestämistä koskevat erityismääräykset

1. Päivätyöntekijän takuupalkkaan sisältyvä vuorokautinen työaika on sijoitet- tava ruokailu- ja kahvitaukojen aiheuttamaa keskeytystä ja aluksen kiinnittämis- ja irrottamistöitä lukuun ottamatta yhdenjaksoisesti kello 07.00 ja 22.00 väliselle ajalle.

2. Päivätyöntekijää ei voida velvoittaa osallistumaan vahtiin ilman suostumus- taan.

3. Järjestysmiehen takuupalkkaan sisältyvä työaika voidaan sijoittaa enintään kahteen (2) jaksoon vuorokaudessa.

6 PALKKAEHDOT

6.1 Palkanmaksu

1. Palkka maksetaan sen päivän alusta, jolloin työntekijä saapuu työhön, taikka jos hänen täytyy tehdä matka sopimuksentekopaikalta päästäkseen alukselle, sen päivän alusta, jolloin hän lähtee matkalle, taikka aluksen myöhästyessä siitä päivästä, jona työntekijän oli varustamon ohjeen mukaan saavuttava alukseen.

2. Työsuhteen kestäessä työntekijälle maksetaan palkka kerran kuukaudessa, myös niiltä kuukausilta, jolloin työntekijä on ollut kokonaan tai osaksi palkallisella vapaalla maissa. Työsuhteen päättyessä maksettavan viimeisen palkan on ol- tava työntekijän käytettävissä tai nostettavissa viipymättä, kuitenkin viimeistään kuudentena (6) arkipäivänä työsuhteen päättymisestä. Sellaisissa poikkeusta- pauksissa, joissa palkkaa ei pidetä selvänä esimerkiksi siksi, että kaikki palkan osan suuruuden laskemista varten tarvittavat tiedot eivät ole vielä tiedossa työ- suhteen päättyessä, viimeisen palkan on oltava työntekijän käytettävissä tai nostettavissa viimeistään kymmenentenä (10) arkipäivänä työsuhteen päättymi- sestä.

3. Kun työsuhde alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden, palkka lasketaan tällaisen kuukauden osalta jakamalla takuupalkka 30:llä ja kertomalla tulos tä- män kuukauden työsuhdepäivien lukumäärällä.

4. Työsuhteen päättyessä pitämättä olevat vuorottelujärjestelmän mukaisesti ansaitut vapaapäivät korvataan työntekijälle siten, että yksi (1) vapaapäivä oi- keuttaa yhden (1) päivän palkkaa vastaavaan rahakorvaukseen.

5. Muutoin palkan maksamisessa noudatetaan mitä merityösopimuslain 2 lu- vussa ja merimiesten vuosilomalain 15 §:n 1 momentissa on säädetty.

6. Työnantajan on annettava maksaessaan palkan tai tehdessään palkkaan kor- jauksia työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräyty- misen perusteet.

7. Merityösopimuslain tai muun vastaavan lain mukaisella täydellä palkalla tar- koitetaan edellä kohdassa kolme (3) määriteltyä kuukausiansiota.

6.2 Takuupalkat

1. Takuupalkat ilmenevät liitteestä 1.

2. Työsopimusta tehtäessä on käytettävä työehtosopimuksen mukaisia ammat- tinimikkeitä. 3)

3. Mikäli sopimuskauden aikana katsotaan tarpeelliseksi lisätä ammattinimik- keitä, joita ei ole mainittu sopimuksessa, nimikkeeseen liittyvistä palkka- ym. eh- doista on ensin sovittava allekirjoittajaosapuolten kesken.

4. Mikäli työntekijän kanssa on sovittu tai sovitaan työsopimuksella korkeam- masta palkasta tai paremmista eduista kuin mitä tässä työehtosopimuksessa on määrätty, nämä edut ovat voimassa tämän työehtosopimuksen määräyksistä huolimatta, ellei työsopimuksen määräyksistä muuta johdu tai elleivät työsopi- muksen osapuolet toisin sovi.

6.3 Kokemuslisät

1. Työntekijällä on oikeus kokemuslisään 3, 5, 8, 11 ja 14 vuoden palvelun jäl- keen. Yksi kokemuslisä vastaa aina 3 % takuupalkasta.

2. Työntekijälle, jolle on kertynyt ennen 1.3.2001 voimassa olleen sopimuksen mukaan 20, 25 tai 30 %:n kokemuslisät, saa, kun hän vaihtaa varustamoa uuden sopimuksen aikana, uuden varustamon palveluksessa 20 %:n kokemuslisän.

3. Kokemuslisään oikeutettava aikaa laskettaessa pidetään varustamoja, jotka ovat yhteisen johdon alaisina, yhtenä varustamona.

4. Työntekijän on esitettävä työsuhteen alkaessa asianmukaiset todistukset edellä mainittujen työsuhteiden osalta, jotta nämä ajat huomioitaisiin.

5. Kokemuslisiin oikeuttava aika on hankittava sisäliikennettä kaukaisemmassa liikenteessä (= rannikko- tai sitä kaukaisemmassa liikenteessä). Varustamosta

3) SMU/SV ptk 1.9.2017. Osapuolet toteavat yhteisenä kantanaan, että merenkulkijan työso- pimukseen on aina merkittävä merityösopimuslain edellyttämä, työehtosopimuksen mukai- nen ammattinimike riippumatta siitä, käytetäänkö jossakin muussa yhteydessä työsuhteen aikana työstä, työtehtävästä tai toimesta jotakin muuta nimeä tai nimikettä.

Mikäli kuitenkin katsotaan tarpeelliseksi lisätä työehtosopimukseen ammattinimikkeitä, joita ei ole mainittu työehtosopimuksessa, nimikkeeseen liittyvistä palkka- ja ym. ehdoista on ensin sovittava allekirjoittajaosapuolten kesken.

Mikäli palvelujen tuottaminen varustamossa edellyttää sellaisissa pysyväisluonteisia toimia, joita ei ole määritelty työehtosopimuksessa tai jotka eivät sovi perinteisiin toimenkuviin, näi- den perustamisesta on neuvoteltava pääluottamusmiehen kanssa ja näihin liittyvästä palk- kauksesta varustamon ja Merimies-Unionin välillä.

riippumattomiin kokemuslisiin luetaan hyväksi myös ulkomaalaisella aluksella hankittu palveluaika.

6. Kokemuslisään oikeuttavaan aikaan luetaan myös aika, jolloin työntekijä on ollut vuosilomalla tai vuorottelun mukaisella vapaajaksolla 4) sekä myös aika, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on ollut estynyt suorittamasta työtä:

1) työpaikan muiden työntekijöiden vuosilomien takia;

2) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen takia, jos hän on palan- nut työhön välittömästi tällaisen esteen lakattua;

3) merimiesten vuosilomalain 3 § 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun kes- keytyksen johdosta;

4) työterveyshuoltolaissa (1383/2001) tai laivaväen lääkärintarkastuksista annetussa laissa (1171/2010) tarkoitetun tai työnantajan määräämän tahi sairaudesta taikka tapaturmasta johtuvan lääkärintarkastuksen vuoksi;

5) merityösopimuslaissa säädetyn raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempain- vapaan aikana;

6) sellaisen kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka todista- jana kuulemisen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella;

7) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen ta- kia;

8) työnsä edellyttämän matkustamisen takia, mikäli tällaisia matkustuspäiviä ei muuten luettaisi hänen työpäivikseen;

9) muusta syystä, mikäli työnantaja lain mukaan on ollut velvollinen maksa- maan työntekijälle poissaolosta huolimatta tällaiselta päivältä palkan;

10) työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistumi- sen vuoksi, kuitenkin siten, että työssäolopäivien veroisiksi voidaan sopia luettavaksi vain 30 päivää kerrallaan.

7. Kausiliikenteessä olevan matkustaja-aluksen työntekijälle lasketaan hyväksi se aika, jonka hän on peräkkäisinä purjehduskausina ollut työsuhteessa kausi- liikenteen matkustaja-aluksissa. Tällöin katsotaan kokemuslisiä laskettaessa 11 kuukautta yhdeksi vuodeksi.

8. Jos työntekijän työsuhde päättyy hänestä riippumattomista syistä, joita ovat varustamon konkurssi, varustamon lopettaminen sekä liikkeen luovutus ja me- rityösopimuslain12 luvun 4 §:ssä mainitut syyt, hän on seuraavassa työsuhtees- saan oikeutettu laskemaan hyväkseen ne kokemuslisät, jotka hänellä edellisen työsuhteen päättyessä oli.

4) Kokemuslisään oikeuttavaan aikaan luetaan myös aika, jonka työntekijä on ollut ennen 1.3.2001 vastikevapaalla.

6.4 Ylityö ja sen korvaaminen

1. Ylityökorvaus maksetaan työstä, jota tehdään työvuoroluetteloon merkityn ta- kuupalkkaan sisältyvän vuorokautisen työajan tai takuupalkkaan työjakson ai- kana sisältyvän työajan ulkopuolella.

2. Ylityökorvaus tunnilta lasketaan takuupalkasta käyttäen jakajana lukua 100.

3. Ylityö korvataan rahana tai työntekijän esityksestä vapaana siten, että kolme

(3) ylityötuntia vastaa yhtä (1) vapaapäivää. Ylityön korvauksena annetut va- paapäivät kuluvat siitä huolimatta, sattuuko vapaan ajaksi lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä. Mikäli vapaa annetaan hiljaisen kauden aikana ja mikäli työ- tilanne se sallii, vapaalle olevan työntekijän tilalle ei tarvitse ottaa sijaista. Va- paan pitämistä koskeva pyyntö on esitettävä viimeistään neljä (4) viikkoa ennen vapaan ajankohtaa. Mikäli työnantaja ei anna työntekijän vaihtaa ylityötä va- paaksi, sen on ilmoitettava syyt, joihin epääminen perustuu.

4. Työjaksosuunnitelmaan merkityn ja takuupalkkaan sisältyvän työajan ulko- puolelle sijoittuviin pelastus- ja palonsammutus- sekä muilla turvallisuusväli- neillä pidettäviin harjoituksiin käytettävältä ajalta on maksettava vähintään yh- den (1) ylityötunnin palkka.

6.5 Eräinä pyhäpäivinä tehdyn työn korvaaminen

1. Joulupäivänä, pitkäperjantaina, vapun päivänä ja juhannuspäivänä tehdystä muusta kuin ylityönä korvattavana tehdystä työstä maksetaan 1,5 kertainen päi- väpalkka.

6.6 Varallaolokorvaus

1. Jos työntekijä määrätään vapaa-aikanaan jäämään alukselle varallaoloa var- ten merityösopimuslain 4 luvun 6 §:n perusteella tai muun siihen liittyvän tärkeän syyn vuoksi, hänelle korvataan jokaiselta alkaneelta tunnilta 1/260 takuupal- kasta.

2. Varallaoloaikana tehdystä työstä maksetaan varallaolokorvauksen asemasta ylityökorvaus. Työntekijälle on pyrittävä antamaan ilmoitus varallaolosta hyvissä ajoin ennen säännöllisen työajan päättymistä.

3. Jos työntekijä määrätään vapaa-aikanaan saapumaan alukselle työhön jonkin tehtävän suorittamista varten, siitä maksetaan kahta (2) arkiylityötuntia vastaava korvaus siinä tapauksessa, ettei hän edellä ensimmäisessä kappaleessa mää- rätyn perusteella ole oikeutettu varallaolokorvaukseen.

4. Jos työntekijä on velvollinen kantamaan mukanaan hakulaitetta tai muuta tek- nistä apuvälinettä, jolla hänet voidaan tavoittaa ja kutsua työhönsä takuupalk- kaan sisältyvän työajan ulkopuolella, hänelle maksetaan apuvälineen kantami- seen käytetyltä ajalta palkkaliitteen mukaista korvausta jokaiselta vuorokau- delta, jonka aikana hakulaitetta tai apuvälinettä on kannettu. 5)

6.7 Lastinkäsittelykorvaus

1. Mikäli aluksen miehistön jäsen osallistuu poikkeustapauksessa lastinkäsitte- lyyn, kiinnitykseen ja/tai irrotukseen aluksessa, hänelle maksetaan tavanomai- sen palkan ohella jokaiselta lastinkäsittelyyn käytetyltä tunnilta 6) korvaus, jonka suuruus on 1/164 takuupalkasta. Vinssimiehelle suoritetaan lastinkäsittelykor- vaus, kun hän ajaa vinssiä lastauksen ja purkauksen yhteydessä.

2. Jos aluksen miehistön jäsen osallistuu ennakkoon ostettujen (preorder) ja/tai aluksella ostettujen tuotteiden toimittamiseen ja kuljettamiseen aluksen auto- kannelle tai muuhun vastaavaan paikkaan, hänelle maksetaan takuupalkkaan sisältyvän työajan osalta tavanomaisen palkan lisäksi jokaiselta työhön käyte- tyltä alkavalta tunnilta korvaus, jonka suuruus on 1/475 takuupalkasta.

5) SMU/SV ptk 21.1.2016. Todettiin, että osapuolilla on yhteneväinen näkemys siitä, että matkustaja- alussopimuksen 6.6 kohdan 4. kappaleen mukaista korvausta maksetaan, jos hakulaitetta yms. xxx- xxxxxx kantamaan työajan ulkopuolella työhön kutsumisen varalta. Sen sijaan, jos laitetta joudutaan kantamaan turvallisuuskaaviossa olemisen ja siihen liittyvien hälytyskutsujen vuoksi, pelkästään tästä ei makseta varallaolokorvausta.

Tilanteissa, joissa samaan hakulaitteeseen voi tulla kutsuja sekä työhön että edellä mainittui- hin hälytystehtäviin, työntekijä on oikeutettu varallaolokorvaukseen, mikäli hänet on määrätty oleman työajan ulkopuolella valmiudessa ryhtymään työhön, eli esimerkiksi kun hän on päi- vystysvuorossa. Mikäli hakulaitetta kannetaan vain hälytyskutsujen vuoksi eikä työntekijää ole määrätty olemaan valmiudessa ryhtymään työhön, korvausta ei makseta. Selvyyden vuoksi osapuolet toteavat, että tällaiseen hälytyksen johdosta suoritetut tehtävät, kuten esi- merkiksi pelastushelikopterin vastaanottaminen ja sairaankuljetuksiin valmistuminen sekä mies yli laidan -tilanteet, korvataan ylityönä, ellei niitä suoriteta takuupalkkaan sisältyvänä työaikana.

6) Soveltamisohje: osapuolet toteavat yhteisenä näkemyksenään, että lastinkäsittelykorvaus maksetaan aina täysiltä tunneilta. (30.5.2016)

6.8 Tarjoilukorvaus

1. Henkilökunnan kokille ja talousapulaiselle maksetaan, ellei varustamon ja Suomen Merimies-Unionin kesken ole toisin sovittu, kun laivaväen messeissä tarjotaan varustamon suostumuksella tilapäisesti ruokaa muille kuin laivaväkeen kuuluville, liitteen 1 mukainen korvaus tilapäistä ruokailijaa ja päivää kohden ruokailukertojen lukumäärästä riippumatta. Korvausta ei kuitenkaan makseta luotseista, tulli- ja vartiomiehistä eikä myöskään laivaväen perheenjäsenistä, mi- käli tarjoilu on heille ilmainen.

6.9 Palveluraha

1. Palvelurahapotin suuruus on, ellei toisin ole sovittu, 4 % kaikesta sekä aluk- sella tapahtuneesta että ennakkoon ostetusta tarjoilusta ja myynnistä lukuun ot- tamatta myymälässä pulloittain myytävää alkoholia.

2. Palvelurahapotti jaetaan varustamon ja Suomen Merimies-Unionin erikseen sopimalla tavalla. Ellei jakotavasta päästä yhteisymmärrykseen, asia siirretään ratkaistavaksi tämän työehtosopimuksen osapuolten kesken.

3. Palveluraha maksetaan vain Suomen Merimies-Unionin jäsenille.

4. Palvelurahan vähimmäismäärä ilmenee liitteestä 1.

5. Niiden päivien osalta, kun alus on poissa liikenteestä telakoinnin tai muun odottamattoman tai ennakoimattoman syyn johdosta ja kun sillä ei ole myyntiä, palvelurahan vähimmäismäärä muuttuu liikenteestä poissaolon ja liikenteessä olon mukaisessa suhteessa. Siten, jos alus on esimerkiksi poissa liikenteestä 10 päivää kuukaudessa ja liikenteessä 20 päivää kuukaudessa, palvelurahan vähimmäismäärä on 2/3 matkustaja-alussopimuksen palkkaliitteen kohdan 6.9 tarkoittamasta kulloinkin voimassa olevasta palvelurahan vähimmäismäärästä.

6. Sairausajalta maksettava palveluraha ei vähennä palvelurahapottia.

6.10 Luontoisetukorvaus

1. Luontaisetukorvauksen suuruus työ- ja vapaajakson ajalta sekä vuosiloma- ja sairausajalta ilmenee liitteestä 1.

6.11 Korvaus työntekijälle, jolle ei ole varattu ravintoa ja/tai asuntoa aluksessa

1. Jos työntekijälle ei ole varattu ravintoa ja/tai asuntoa aluksessa, työnantajan on järjestettävä hänelle vastaavat edut maissa tai suoritettava hänelle näitä etuja vastaava kohtuullinen korvaus. Kohtuulliseksi ravintokorvaukseksi katso- taan liitteestä 1 ilmenevät määrät.

2. Asialliset kulut asunnosta korvataan laskun mukaan

6.12 Sairausloma, raskausvapaa ja vanhempainvapaa

1. Työntekijällä, joka on sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi estynyt teke- mästä työtään, on oikeus saada työnteon estymisen ajalta sairausajan palkka enintään 60 päivältä. Jos työntekijä on työsuhteen päättyessä kykenemätön työ- hönsä sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi, hänellä on oikeus sairausajan palkkaa vastaavaan korvaukseen, mikäli hänellä olisi työsuhteen jatkuessa ollut oikeus saada sairausajan palkkaa.

2. Työntekijällä on oikeus saada täysi palkka myös siltä ajalta, kun hänellä on oikeus merityösopimuslain mukaan saada sairausajan palkkaa, ellei jäljempänä ole toisin määrätty.

3. Raskausrahaan oikeutetulla työntekijällä on oikeus saada palkka raskausva- paan ja vanhempainvapaan aikana yhteensä 78 arkipäivältä raskausrahakau- den alkamisesta lukien. Palkka muodostuu työntekijän henkilökohtaisesta ta- kuupalkasta kokemuslisineen, 0,5-kertaisesta palvelurahasta seitsemän (7) ras- kausrahapäivän jälkeen sekä työsuhteen jatkuttua keskeytymättä vähintään kuusi (6) kuukautta ennen raskausrahakauden alkamista sairausajan luon- toisetukorvauksesta enintään 42 päivältä.

4. Vanhempainvapaalla olevalle työntekijälle, joka ei ole oikeutettu raskausra- haan, maksetaan palkan ja sairausvakuutuslain mukaisen vanhempainrahan erotus 12 päivän ajalta. Vertailtava palkka muodostuu työntekijän henkilökohtai- sesta takuupalkasta kokemuslisineen, palvelurahasta sekä työ- ja vapaajakson ajalta maksettavasta luontoisetukorvauksesta.

Oikeutta palkalliseen vanhempainvapaaseen ei ole työntekijällä, jolle on sai- rausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n mukaisesti luovutettu vanhempainrahapäiviä.

5. Sairauden tai vamman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta palveluraha maksetaan 0,5-kertaisena ja sitä aletaan maksaa vasta seitsemän (7) sairaus- päivän jälkeen, ellei työkyvyttömyyden voida selvästi osoittaa aiheutuneen

työstä johtuvista olosuhteista, jolloin palvelurahaa maksetaan työkyvyttömyyden alkamispäivästä lukien. Luontoisetukorvausta maksetaan sairasloman ajalta enintään 42 päivältä, vaikka työntekijä palaa tänä aikana kotiinsa.

6.13 Likaisen työn korvaus

1. Työntekijällä on oikeus saada liitteestä 1 ilmenevä korvaus likaisesta työstä joka kerralta, kun hän joutuu siivoamaan tai työssään käsittelemään tavanomai- sesta poikkeavassa määrin oksennusta, ulosteita tai muita vastaavia eritteitä taikka verta. Työstä, joka tehdään jätevesisäiliöiden ja –kuilujen sekä putkistojen puhdistamiseksi, avaamiseksi ja korjaamiseksi ja jossa joudutaan käsittelemään edellä mainittuja eritteitä tai verta, maksetaan liitteessä 1 ilmenevä korvaus jo- kaiselta alkavalta tunnilta.

2. Edellä tarkoitetuissa tilanteissa on otettava yhteyttä työnjohtoon, jolloin sa- malla todetaan, onko kysymyksessä em. erikseen korvattava työ.

6.14 Xxxxxxx harjoittelijan ohjaamisesta

1. Mikäli aluksella työskentelee harjoittelija, hänen välittömästä ohjaamisestaan vastaavaksi on nimettävä miehistön jäsen, jolle maksetaan tavanomaisen pal- kan ohella jokaiselta ohjaamiseen käytettävältä vuorokaudelta palkkaliitteen mukaista korvausta.

6.15 Sodanvaaralisä

1. Mikäli alus kulkee sodanvaara-alueella tai sodanvaaran kaltaiseksi määrite- tyllä alueella, noudatetaan mitä sodanvaarasopimuksessa on määrätty. (liite 14)

6.16 E-koulutus

1. Mikäli työntekijä osallistuu e-koulutukseen, noudatetaan mitä e-koulutussopi- muksessa (liite 12.1) on määrätty.

7 VUOSILOMA

7.1 Vuosilomamääräysten suhde merimiesten vuosilomalakiin

1. Vuosiloma määräytyy kulloinkin voimassa olevan merimiesten vuosilomalain mukaisesti, ellei tässä sopimuksessa ole toisin määrätty.

2. Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siir- rettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Siirto-oikeus koskee myös työehtosopimuk- seen perustuvia vuosilomapäiviä.

3. Jos loman pituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, päi- vän osa on annettava täytenä lomapäivänä. Jos työntekijälle maksetaan työsuh- teen päättyessä vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus ja jos lomapäivien lu- kumääräksi ei tule kokonaisluku, päivän osa on laskettava täydeksi lomapäi- väksi.

7.2 Vuosilomapalkka ja lomaraha vuosiloman aikana

1. Vuosilomapalkka lasketaan sen palkan mukaan, jonka työntekijä saa vakinai- sesta työstään vuosiloman alkamisajankohtana. Jos työntekijä on ollut loman- määräytymiskauden aikana tilapäisesti yhteensä vähintään yhden (1) kuukau- den sellaisessa työssä, josta maksetaan korkeampaa palkkaa, hänen vuosilo- mapalkkansa tai lomakorvauksensa laskemisen perusteena olevaa takuupalk- kaa korotetaan samassa suhteessa.

2. Vuosilomapalkka saadaan jakamalla takuupalkka tai, mikäli työntekijälle on maksettu tämän sopimuksen edellyttämiä lisiä ja korotuksia, näillä korotettu ta- kuupalkka 30:lla ja kertomalla näin saatu tulos lomapäivien lukumäärällä sekä lopuksi kertoimella 1,18.

3. Vuosilomaan oikeutetulla työntekijällä on oikeus saada lomarahana 50 % hä- nen vuosilomapalkastaan. Lomarahaa laskettaessa huomioon ei oteta luon- toisetuja. Lomaraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, kun työnteki- jälle maksetaan vuosilomapalkka. Jos vuosiloma on jaettu, kunkin loman osan alkaessa maksetaan sitä vastaava osa lomarahasta.

4. Kausiliikenteen aluksessa koko purjehduskauden työsuhteessa ollut työnte- kijä on oikeutettu saamaan lomarahan työsuhteensa päättyessä.

7.3 Vuosilomakorvaukseen sisältyvä ravinto- ja asuntokorvaus lyhyissä työsuhteissa

1. Alle 14 vuorokauden mittaisissa työsuhteissa vuosilomakorvaukseen sisäl- tyvä ravinto- ja asuntokorvaus suoritetaan seuraavasti:

1-3 vrk:n työsuhde 0,5 x ravinto- ja asuntokorvaus

4-6 vrk:n työsuhde 1 x ravinto- ja asuntokorvaus

7-9 vrk:n työsuhde 1,5 x ravinto- ja asuntokorvaus 10-13 vrk:n työsuhde 2 x ravinto- ja asuntokorvaus

8 MATKAKORVAUKSET

8.1 Yleistä matkakorvauksista

1. Työnantaja korvaa työsuhteen alkaessa työntekijän matkakustannukset Suo- messa kotoa alukselle.

2. Sijaisena toimivan työntekijän työsuhteen alkamisesta ja päättymisestä ai- heutuvat matkat Suomessa ja ulkomailla työnantaja korvaa koti-alus-koti – peri- aatteen mukaisesti. Kotimatka on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä.

3. Työntekijä voi käyttää työmatkaan omaa autoaan. Oman auton käyttö korva- taan verohallinnon voimassa olevan ohjeen mukaisesti kuitenkin siten, että kor- vaus kilometriltä on 2/3 verohallinnon määräämästä enimmäismäärästä. Mikäli työmatkan pituus on yli 350 kilometriä, on oman auton käytöstä sovittava etukä- teen työnantajan kanssa.

8.2 Matkakorvaus työtehtävien hoidon johdosta

1. Kun työntekijä lähetetään palveluksen takia alukselle tai aluksesta, työnanta- jan on maksettava matkakulut ja huolehdittava siitä, että työntekijä saa matkan kestäessä kohtuullisen ravinnon yli kuusi (6) tuntia kestäviltä matkoilta. Tällöin asialliset matkakulut korvataan laskun mukaan.

2. Jos työntekijän on matkustettava laivassa tai rautateillä yöaikaan, hän on oi- keutettu korvaukseen II luokan makuupaikasta tai, ellei II luokkaa ole, turisti- tai sitä vastaavan luokan makuupaikasta, jos makuupaikka on saatavissa ja jos sitä on tosiasiallisesti käytetty.

3. Varustamon laskuun tehtävillä matkoilla talousosaston esimies on oikeutettu matkustamaan rautateillä tai laivassa I:ssä tai sitä vastaavassa luokassa ja len- tokoneessa turisti- tai säästöluokassa. Jos matka tapahtuu ulkomailla, hän on oikeutettu matkustamaan luokassa, joka vallitseviin olosuhteisiin nähden vastaa edellä mainittua luokkaa. Asialliset matkakulut korvataan laskun mukaan.

4. Taksia voidaan käyttää kohtuullisessa määrin - esimerkiksi liitteessä 1 mai- nittuun euromäärään asti - linja-auto- tai rautatie- tai lentoaseman ja sataman välillä, kun:

- linja-autoyhteyttä ei ole;

- työntekijää on pyydetty palaamaan alukselle sellaisena vuorokauden aikana, jolloin yleiset kulkuneuvot eivät ole liikenteessä; tai

- taksin käytöstä on sovittu ennakolta aluksen päällikön tai varustamon ja työntekijän kesken.

5. Taksikulut korvataan vain esitetyn tositteen tai poikkeustapauksissa muun luotettavan selvityksen perusteella.

8.3 Matkakorvaukset lomamatkojen johdosta

1. Vuosilomalta tai vuorottelujärjestelmän tarkoittamalta vapaajaksolta taikka sairaslomalta työhön palaava työntekijä on oikeutettu saaman työnantajalta Suomessa olevan kodin tai, jos työntekijä asuu ulkomailla, Suomessa olevan rajanylityspaikan ja aluksen välisestä paluumatkasta johtuvat todelliset kustan- nukset.

2. Mikäli vuorottelujärjestelmän mukainen vaihto tapahtuu sellaisena ajankoh- tana, että kotimatkaa tai töitä ei voida aloittaa välittömästi, työnantaja maksaa työntekijälle hänen yöpymisestään tai jos niin on erikseen sovittu, taksin käy- töstä aiheutuneet kustannukset. Mikäli matka joudutaan keskeyttämään siksi, että sitä ei voida suorittaa liikenneyhteyksien puuttumisen vuoksi yhdenjaksoi- sesti, ja mikäli työntekijä joutuu tämän vuoksi yöpymään matkan aikana, työn- antaja maksaa yöpymisestä johtuvat kustannukset.

8.4 Matkakorvaukset kokousmatkojen johdosta

1. Matkakulut, jotka aiheutuvat osallistumisesta Suomen Merimies-Unionin edustajakokoukseen edustajana, valtuuston kokoukseen sen jäsenenä tai halli- tuksen kokoukseen sen jäsenenä, korvaa Suomen Merimies-Unioni.

9 POISSAOLO

9.1 Poissaolo 50- ja 60-vuotispäivän johdosta

1. Työntekijä, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kolme (3) vuotta, on oikeutettu yhteen (1) ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään 50- ja 60-vuotispäivänsä johdosta. Sama etuus voidaan myöntää työntekijälle, jolla on meripalvelusta Suomen kauppalaivastossa vähintään kymmenen (10) vuotta edellyttäen, että hänen työsuhteensa on jatkunut keskeytymättä merkkipäivää välittömästi edeltäneet kuusi (6) kuukautta.

9.2 Poissaolo vihkipäivän, äkillisen sairaustapauksen tai hau- tauspäivän johdosta

1. Työntekijällä on oikeus saada hänen perheensä piirissä sattuneen äkillisen sairaustapauksen johdosta lyhyt tilapäinen palkallinen vapautus työstä, kuiten- kin enintään kolmeksi (3) päiväksi.

2. Työntekijällä on niin ikään oikeus vastaavaan vapautukseen työstä hänen lä- heisen omaisensa hautauspäivänä sekä hänen omana vihkipäivänään, kuiten- kin enintään kahdeksi (2) päiväksi.

3. Vapautuksen myöntämisen edellytyksenä on, että se on asianomaisen työn- tekijän työtehtävän luonne huomioon ottaen kussakin tapauksessa mahdollista.

4. Läheisellä omaisella tarkoitetaan työntekijän avio- ja avopuolisoa, rekiste- röidyn xxxxxxxxxxx puolisoa, lapsia, xxxx- ja avopuolison lapsia, rekisteröidyn xxxxxxxxxxx puolison lapsia, työntekijän vanhempia ja isovanhempia ja hänen avio- ja avopuolisonsa ja rekisteröidyn parisuhteen puolison vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria.

5. Avopuolisolla tarkoitetaan avioliiton omaisessa suhteessa yhteisessä talou- dessa eläviä henkilöitä.

9.3 Poissaolo vaikeasti sairaan lapsen hoidon johdosta

1. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksen 1315/89 tar- koittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen pää- töksessä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolostaan etukäteen työnantajan kanssa.

9.4 Poissaolo järjestötoimintaan osallistumisen johdosta

1. Suomen Merimies-Unionin edustajakokouksen edustajaksi, valtuuston tai hal- lituksen jäseneksi valitulla työntekijällä on oikeus saada, milloin se ilman koh- tuutonta haittaa käy päinsä ja ellei jäljempänä määrätystä muuta johdu, palka- tonta vapautusta työstä tarpeellisten kokousmatkojen suorittamiseksi.

2. Myönnetty vapaa voidaan tapaus tapaukselta sopia asianomaisen työntekijän kanssa vähennettäväksi aikaisemmin hankituista vapaa-ajoista. Myös vuosilo- mapäivien käyttö on mahdollista.

9.5 Poissaolon suhde vuorotteluun

1. Kun työntekijä on työjakson aikana kykenemätön tekemään työtä sairauden tai vamman johdosta ja on tämän vuoksi poissa työstä, työpäivien lukumäärää vähennetään yhdellä (1) päivällä jokaista poissaolopäivää kohden. Jos sairau- desta tai vammasta johtuva työkyvyttömyys ajoittuu vapaajaksolle, vapaajak- solla olopäivien lukumäärää vähennetään yhdellä (1) päivällä jokaista sairaus- päivää kohden.

2. Mitä edellä on määrätty sairauden tai vamman aiheuttaman työkyvyttömyy- den osalta, sovelletaan vastaavasti muihin lakiin tai sopimukseen perustuviin poissaoloihin, joiden osalta työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle palkkaa.

3. Jos työntekijä joutuu osallistumaan työnantajan puolesta todistajana oikeu- denkäyntiin tai poliisikuulusteluun, tähän käytetty aika luetaan työajaksi.

4. Mikäli työntekijä osallistuu työnantajan osoittamaan koulutukseen tai kurssille vapaajaksonsa aikana, hänellä on oikeus pitää näin menettämänsä vapaa-aika myöhemmin. Koulutukseen tai kurssille osallistumisaika luetaan työpäiväksi. Koulutukseen tai kurssille osallistumisen vuoksi pitämättä jääneiden vapaapäi- vien antamiseen sovelletaan lisäksi, mitä kohdassa 6.4 on määrätty vapaan an- tamisen yleisistä edellytyksistä. Tämä ei koske kansainvälisesti tai kansallisesti pakolliseksi säädettyä koulutusta tai kurssittamista. Tällöin työntekijällä on kui- tenkin oikeus pitää menettämänsä vapaa-aika myöhemmin.

5. Mikäli työntekijä on ollut kahden viimeisen vuorottelujärjestelmän kattaman ajanjakson, kuitenkin enintään viimeisen vuoden, aikana pois töistä edellä mai- nittujen syiden johdosta siten, että työpäivien lukumäärä on pienempi kuin va- paajaksolla oltujen vapaapäivien lukumäärä, työnantajalla ei ole oikeutta

vähentää työntekijän palkasta vuorottelujärjestelmän mukaisesti kertymätöntä vapaata.

10 MUUT MÄÄRÄYKSET

10.1 Suojavaatetus

1. Aluksissa on varattava työntekijän käyttöön tarpeellinen määrä asianmukaisia suojapukuja ja -jalkineita sekä muita suojavälineitä.

2. Lastitiloissa työskenteleville työntekijöille on hankittava työnantajan kustan- nuksella yhtenäiset suojahaalarit, jotka on varustettu heijastavilla nauhoilla.

3. Työnantajan työntekijän käyttöön hankkimat/varaamat suojavaatteet pesete- tään työnantajan kustannuksella tai vaatteet pestään työaikana. Ruiskumaa- lauksessa ja vaarallista lastia sisältäneiden säiliöiden puhdistuksessa sekä muissa niihin verrattavissa töissä työntekijöiden on käytettävä työnantajan hank- kimia suojanaamareita ja muita suojavälineitä.

10.2 Taloushenkilökunnan työvaatteet

1. Jos työnantaja vaati talousosaston työntekijöiltä erityisten varustamon ohjei- den mukaisesti valmistettujen työvaatteiden käyttämistä, työnantajan on hankit- tava vaatimansa vaatteet.

2. Taloushenkilökuntaan kuuluvalla on oikeus pesettää työnantajan hänen käyt- töönsä luovuttamat työvaatteet työnantajan kustannuksella tai suorittaa vaattei- den pesu työaikana. Tämä koskee myös keittiöhenkilökunnan omia erityisiä työ- takkeja, työhousuja, esiliinoja sekä kokin myssyjä.

3. Työnantaja kustantaa keittiöhenkilökunnan työtakit, työhousut ja lakit, mikäli se edellyttää, että niitä myös käytetään.

10.3 Siivous

1. Ruokailuastioiden ja -välineiden pesu sekä ruokailutilojen järjestäminen ja puhdistaminen on toimitettava jokaisen ruokailun jälkeen. Puhdistamistyö teh- dään takuupalkkaan sisältyvällä työajalla.

2. Makuuhytit on järjestettävä ja puhdistettava päivittäin. Lisäksi makuuhytit ja ruokailutilat on puhdistettava ja pestävä perusteellisesti kerran viikossa. Nämä työt tehdään takuupalkkaan sisältyvällä työajalla.

3. Ellei edellä tarkoitettuja töitä voidaan suorittaa takuupalkkaan sisältyvällä työ- ajalla, ne on tehtävänä ylityönä.

4. Työntekijän on pyrittävä edistämään omalta osaltaan siisteyttä ja viihtyisyyttä siten, että hän sijaa oman vuoteensa.

5. Taloushenkilökunnan suorittama siivoustyö kuuluu talousosaston esimiehen valvontaan.

10.4 Vapaa-ajan vakuutus

1. Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijän vapaa-aikana ja lai- vaurheilutoiminnan puitteissa sattuvan tapaturman varalta samoin ehdoin kuin työtapaturman varalta on laissa säädetty. Vapaa-ajaksi katsotaan tällöin myös ylityön korvauksena annettava vapaa sekä merimiesten vuosilomalain mukai- nen loma.

2. Työnantaja on myös velvollinen järjestämään laivaväen vapaa-ajan lisäva- kuutuksen, jolla korvataan sivullisen työntekijälle tahallisesti aiheuttama vamma edellyttäen, että vahingoittunut ei ole omalla menettelyllään ratkaisevasti myö- tävaikuttanut vamman aiheuttaneeseen tapahtumaan.

3. Jos työnantaja on laiminlyönyt nämä velvollisuudet, hän vastaa kuitenkin siitä, että työntekijä tai hänen oikeudenomistajansa saa hyväkseen edellä määrätyt tapaturmakorvaukset.

4. Kun työntekijää kohtaa tapaturma, hänen on ilmoitettava siitä heti työnanta- jalle tai tämän edustajalle, jonka on vaadittaessa annettava työntekijälle todistus ilmoituksen vastaanottamisesta. Laivan päällikön tai varustamon on lähetettävä tapaturmailmoitus viipymättä tapaturman tapahduttua asianomaiselle vakuutus- laitokselle.

5. Jos laivan päällikkö tai varustamo laiminlyö tapaturmailmoituksen ajoissa lä- hettämisen vakuutuslaitokselle, varustamo vastaa siitä, että työntekijä kuitenkin saa hyväksensä lain mukaisen tapaturmakorvauksen.

6. Työntekijälle merityösopimuslain mukaan sairauden sattuessa kuuluvat edut taataan hänelle myös tapaturmatapauksissa.

10.5 Kuolleen kotiinkuljetus

1. Ulkomaanliikenteessä kuolleen työntekijän ruumiin kotiinkuljetuksen hoitaa ja kustantaa varustamo merityösopimuslain mukaisesti.

10.6 Muusikoita, solisteja ja musiikkijuontajia koskevat lisämää- räykset:

1. Takuupalkkaan sisältyvä esiintymis-/äänityöaika (äänen tarkkailu) on enin- tään 6,5 tuntia. Tämän ylittävältä esiintymisajalta suoritetaan korotettu palkka, jonka suuruus on ensimmäisen tunnin ajalta 1/200 takuupalkasta ja tämän jäl- keen 1/100 takuupalkasta.

2. Säännöllinen työaika järjestetään enintään kolmeen (3) jaksoon vuorokau- dessa lähtien klo 00.00.

3. Jos työjaksojen välinen aika on lyhyempi kuin kaksi (2) tuntia, tauko lasketaan työajaksi.

4. Jokaista esiintymis-äänityötuntia kohden pidetään 15 minuutin tauko, joka luetaan työajaksi.

5. Muusikolle maksetaan pukuraha liitteen 1 mukaisesti.

6. Jos työkunnan/työntekijän esiintyminen radioidaan tai televisioidaan, työkun- nalle/työntekijälle suoritetaan tältä ajalta ylimääräisenä korvauksena palkkiota radio- ja televisioalaa koskevien työehtosopimusten mukaan.

7. Muusikot ovat oikeutettuja kutakin ohjelmanumeroa kohden vähintään kah- den (2) tunnin palkalliseen harjoitteluun.

8. Rahtikustannukset korvataan soveltuvin osin kuten kotimatkat.

9. Työkunnan/työntekijän esittämää musiikkia ei saa siirtää äänensiirtolaittei- den/television välityksellä toiseen osaan laivaa ilman työkunnan/työntekijän suostumusta.

10. Muusikon hytin tulee sijaita mahdollisimman meluttomassa paikassa.

10.7 Satamassa julistettu lakko, sulku tai saarto

1. Jos jossakin satamassa, johon alus saapuu tai jossa se on, on laillisella ta- valla päätetty ja kuulutettu lakko, sulku tai saarto, työntekijöitä ei saa määrätä suorittamaan riidanalaista työtä enempää kuin mikä on välttämätöntä laivan va- rustamiseksi elintarvikkeilla, polttoaineella ja muulla, jota ehdottomasti tarvitaan satamasta lähtöä varten.

10.8 Jatkuvan neuvottelun periaate

1. Mikäli toinen tämän työehtosopimuksen osapuolista haluaa tehdä aloitteen sopimuksen muuttamisesta taikka täydentämisestä, on tämän tehtävä siitä toi- selle osapuolelle perusteltu kirjallinen esitys, johon tämän on viipymättä vastat- tava samalla tavalla kirjallisesti.

2. Mikäli osapuolet pääsevät sopimukseen sopimuksen muuttamisesta taikka täydentämisestä, muutos voidaan saattaa voimaan osapuolten sopimalla tavalla siitä riippumatta, että työehtosopimuksen voimassaolokausi ei ole päättynyt.

3. Muutoin osapuolten väliseen neuvottelumenettelyyn sovelletaan, mitä tässä sopimuksessa on määrätty neuvottelujärjestyksestä.

4. Edellä olevalla ei ole muutettu osapuolten välillä työehtosopimuslain perus- teella voimassa olevaa työrauhavelvoitetta. Näin ollen, mikäli jatkuvan neuvot- telun periaatteen mukaisesti käydyissä neuvotteluissa ei saavuteta tulosta, tämä ei tarkoita sen työehtosopimuksen määräyksen, johon muutosehdotus on koh- distunut, voimassa olon lakkaamista, saati tähän liittyvän työrauhavelvoitteen kumoutumista.

10.9 Yksittäisiin riitakysymyksiin liittyvä neuvottelujärjestys

1. Mikäli erimielisyyksiä tämän työehtosopimuksen soveltamisesta ei ole voitu paikallisesti selvittää, luottamusmiessopimuksen tarkoittamassa järjestyksessä, tai Merimies-Unionin ja varustamon välisissä neuvotteluissa, on, milloin jommal- takummalta puolelta sitä pyydetään, tämän sopimuksen allekirjoittaneiden jär- jestöjen pyrittävä neuvotteluteitse selvittämään erimielisyydet. Sen puolen jär- jestö, joka katsoo selvittelyn tarpeelliseksi, tehköön siitä toiselle perustellun kir- jallisen esityksen, johon on samalla tavoin viipymättä ja viimeistään yhden (1) kuukauden kuluessa ja perustellusti vastattava.

2. Jos jompikumpi sopimuspuoli katsoo toisen ilmeisesti rikkoneen tätä sopi- musta tai merimiestä koskevia säännöksiä, sen vuoksi ei saa ryhtyä mihinkään muuhun toimenpiteeseen ennen kuin asianomaiset sopimusosapuolet ovat yrit- täneet neuvotteluin päästä yhteisymmärrykseen paitsi, jos toinen osapuoli ei ole vastannut perustellusti toisen kirjalliseen esitykseen viipymättä tai viimeistään yhden (1) kuukauden kuluessa.

3. Jos riitaisuutta, joka on syntynyt tämän sopimuksen soveltamisesta tai tulkin- nasta, ei ole saatu neuvotteluteitse selvitetyksi, se voidaan jättää työtuomiois- tuimen ratkaistavaksi.

4. Mikäli tällainen kysymys ei kuuluisi työtuomioistuimen ratkaistavaksi, se voi- daan jättää viisimiehisen alempana mainitulla tavalla kokoonpannun välimiesoi- keuden käsiteltäväksi ja lopullisesti ratkaistavaksi.

10.10 Välimiesoikeus

1. Tämän työehtosopimuksen osapuolet valitsevat erikseen jokaista riita-asiaa varten kaksi jäsentä kumpikin. Puheenjohtajana toimii välimiesoikeuden valit- sema henkilö tai mikäli valinnasta ei päästä yksimielisyyteen, valtakunnansovit- telijan määräämä henkilö. Välimiehet määräävät kussakin asiassa erikseen, onko jommankumman riitapuolen kokonaan tai yhdessä toisen kanssa makset- tava välimiesten kokoontumisesta ja asian käsittelystä aiheutuneet kustannuk- set sekä onko riitapuoli velvoitettava ja kuinka suurella määrällä korvaamaan toisen puolen oikeudenkäyntikulut.

2. Välimiesten on tätä sopimusta ja työehtosopimuslakia soveltaen käsiteltävä ja ratkaistava asia noudattaen mitä kulloinkin voimassa oleva laki välimiesme- nettelystä säätää.

10.11 Työhuonekunnat ja ammattiosastot

1. Suomen Merimies-Unionin jäsenten perustamilla työhuonekunnilla on oikeus järjestää työpaikoilla kokouksia, kuitenkin niin, että ne eivät häiritse työntekoa.

2. Ammattiosastojen valituilla toimihenkilöillä on oikeus käydä jäsenasioissa aluksilla.

3. Ammattiosastojen ilmoitukset, kokouskutsut ja tiedotteet saadaan laittaa luot- tamusmiessopimuksen tarkoittamalle ilmoitustaululle aluksella.

10.12 Suomen Merimies-Unionin asiamiehet

1. Suomen Merimies-Unionin asiamiehillä on oikeus käydä aluksissa ammatilli- sissa ja Merimies-Unionin asioissa. Asiamiehellä on oltava Unionin antama val- takirja ja käynti ei saa häiritä laivaväen työntekoa.

2. Jos syntyy epäselvyyttä työntekijän palkasta tai muista työsuhteeseen liitty- vistä asioista, Suomen Merimies-Unionin asiamiehelle on annettava kaikki ta- pauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

10.13 Aluksen luovuttaminen ja lipun vaihto

1. Mikäli varustamo luovuttaa aluksen tai vaihtaa sen lippuvaltiota ja mikäli toi- menpide johtaa tilanteeseen, jossa työnantajalla on merityösopimuslain 8 luvun 3 §:n mukainen peruste työsopimuksen irtisanomiseen, varustamon ja sen työn- tekijöiden välisissä yt-neuvotteluissa on pyrittävä sopimaan riittävän pitkästä, työntekijöiden uudelleen työllistymisen mahdollistavasta siirtymäajasta.

2. Jos näissä neuvotteluissa ei päästä varustamoa ja työntekijöitä tyydyttävään lopputulokseen, asia siirretään ratkaistavaksi työehtosopimusosapuolten kes- ken.

3. Työehtosopimusosapuolet voivat myös neuvotella varustamon kannatta- vuutta parantavista toimenpiteistä, joilla aluksen luovuttaminen tai sen lippuval- tion vaihtaminen voidaan välttää, jos jompikumpi yt-neuvottelujen osapuolista edellä kuvatussa tilanteessa sitä pyytää.

4. Jos alus jatkaa luovutuksen tai lipun vaihdon jälkeen liikennöintiä samassa liikenteessä ja jos työntekijä jatkaa työskentelyä aluksella luovutuksen tai lipun vaihdon jälkeen, luovuttaja vastaa siitä, että työntekijälle maksetaan vähintään osapuolten välisen työehtosopimuksen suuruista palkkaa irtisanomisajalta.

5. Jos työntekijä ei jatka työskentelyä aluksella luovutuksen tai lipun vaihdon jälkeen ja jos luovuttajalla ei ole tarjota työntekijälle hänen ammattiaan vastaa- vaa työtä irtisanomisajaksi sekä jos työntekijä siirtyy irtisanomisaikana kolman- nen työnantajan palvelukseen eikä hän enää tämän johdosta ole työnanta- jan/luovuttajan käytettävissä, hän on kuitenkin oikeutettu saamaan hyväkseen palkan koko irtisanomisajalta edellyttäen, että hän on ilmoittanut siirtymisestä ennen kuin luovuttaja on ilmoittanut mahdollisesta korvaavasta työstä.

10.14 Työehtosopimusten nähtävänäpito ja kääntäminen

1. Työnantajan on pidettävä työehtosopimus työntekijöiden vapaasti saatavilla aluksen ilmoitustaululla.

2. Työsopimukseen osallisen työnantajajärjestön on yhden (1) kuukauden kulu- essa sopimuksen allekirjoittamisesta toimitettava se jäljennöksenä sekä sähköi- sesti työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaavalle ministeriölle.

3. Ulkomaanliikenteessä toimivissa aluksissa työehtosopimuksen on oltava näh- tävillä myös englanninkielisenä. Työnantajajärjestö huolehtii riittävin osin työeh- tosopimuksen kääntämisestä englanniksi tai muulle aluksen työkielelle.

11 VOIMASSAOLOAIKA

1. Tämä sopimus on voimassa 1.3.2024 lukien helmikuun 28. päivään 2026.

PUITESOPIMUS

1 Yleistä

Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetussa laissa (1277/2007) on asetettu eräitä edellytyksiä sille, että valtiovalta omalta osaltaan taloudellisen avustuksen muodossa tukee pyrkimyksiä säilyttää suo- malainen tonnisto ja merimieskunta. Tuen edellytyksenä on, että kauppa-alus- luetteloon merkittyihin aluksiin kohdistuvat työvoimakustannukset on saatettu työmarkkinaosapuolten sopimalla tavalla sellaiselle tasolle, että ne huomioon ottaen valtion tuki mahdollistavat toiminnan kansainvälisessä liikenteessä.

2 Kauppa-alusluetteloon ensimmäistä kertaa merkittävät muut kuin mat- kustaja-alukset

Edellä kohdassa 1 tarkoitetut työvoimakustannussäästöt toteutetaan kauppa- alusluetteloon ensimmäistä kertaa merkittävien muiden kuin matkustaja-alus- ten osalta ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevan työehtosopimuksen (ulkomaanliikenteen sopimus) kohdassa 3.2 tar- koitetuilla aluskohtaisilla laivahenkilökunnan lukumäärää ja pätevyyttä koske- villa sopimuksilla sekä samassa kohdassa tarkoitetuilla takuupalkkasopimuk- silla (aluskohtaiset sopimukset), jotka kaikki solmitaan Suomen Varustamot ry:n jäsenvarustamoiden ja Suomen Merimies-Unionin välillä.

Säästöistä sovittaessa huomiota kiinnitetään ensisijaisesti seuraaviin ky- symyksiin:

- palkkaehdot niihin liittyvine lisineen ja korvauksineen;

- palkkarakenne;

- työaikasäännökset mukaan lukien vuorottelujärjestelmä (1:1) ja ylityön korvaaminen;

- vuosilomasäännökset, mukaan lukien vuosilomapalkka; sekä

- merihenkilöstön määrä ja muut miehitykseen sekä laivaväkeen vaikuttavat kysymykset.

Elleivät työvoimakustannussäästöneuvottelut johda tulokseen, kummallakin osapuolella on oikeus irtisanoutua ulkomaanliikenteen sopimuksen määräyk- sistä kyseessä olevalla aluksella tehtävän työn osalta, jolloin ulkomaanliiken- teen sopimuksen soveltaminen lakkaa kolmen (3) kuukauden kuluttua irtisano- misesta.

3 Kauppa-alusluetteloon merkittävät matkustaja-alukset

Osapuolet toteavat, että edellä kohdassa 1 tarkoitetut työmarkkinaosapuolten välillä sovittavaksi tarkoitetut työvoimakustannussäästöt on jo toteutettu 1.3.2001 voimaan tulleella ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimuksella.

4 Työvoimakustannussäästöjen uudelleen kohdentaminen

Mikäli lastialuksia koskevan aluskohtaisen sopimuksen osapuoli tai matkustaja- alussopimukseen sidottu esittää tämän puitesopimuksen tai ulkomaanliikenteen so- pimuksen taikka aluskohtaisten sopimusten taikka matkustaja-alussopimuksen voi- massa ollessa säästöjen uudelleen kohdentamista tai uudelleen mitoittamista, tästä on neuvoteltava noudattaen niitä periaatteita, jotka puitesopimuksen osapuolten vä- lillä on erikseen sovittu ns. jatkuvan neuvottelumenettelyn osalta.

5 Suhde muihin työehtosopimuksiin

Sinä aikana, kun tämä puitesopimus on voimassa, siihen tai ulkomaanliikenteen so- pimukseen tahi aluskohtaiseen sopimukseen taikka matkustaja-alussopimukseen osallinen tai muutoin sidottu työnantajaosapuoli ei saa tehdä muun työntekijäyhdis- tyksen kanssa ulkomaanliikenteen sopimuksen tai aluskohtaisten sopimusten taikka matkustaja-alussopimuksen soveltamisalalle työntekijän kannalta epäedullisempaa uutta työehtosopimusta kuin ulkomaanliikenteen sopimus ja siihen perustuvat alus- kohtaiset sopimukset tai matkustaja-alussopimus. Mikäli yllä mainittu työnantaja- osapuoli tekee edellä mainittujen sopimusten voimassa ollessa niiden soveltamis- alalle työehtosopimuksen korkeammista palkantarkistuksista tai muista työntekijän kannalta edullisemmista eduista, ulkomaanliikenteen sopimusta ja matkustaja-alus- sopimusta täydennetään vastaavilta osin.

Mikäli työnantajaosapuoli olisi ennen tämän puitesopimuksen voimaantuloa ol- lut aikaisemmin sidottu ulkomaanliikenteen sopimuksen tai lastialuksia koske- van aluskohtaisen sopimuksen taikka matkustaja-alussopimuksen kanssa risti- riidassa olevaan työehtosopimukseen, noudatettavaksi tulee kuitenkin se työeh- tosopimus, joka on työntekijän kannalta edullisempi. Mikäli siitä, mikä työehto- sopimus on edullisempi, syntyy erimielisyyttä, asia ratkaistaan tämän puitesopi- muksen allekirjoittaneiden järjestöjen toimesta.

6 Voimassaolo

Tämä puitesopimus on voimassa ulkomaanliikenteen sopimuksen ja matkus- taja-alussopimuksen osana kuten ulkomaanliikenteen sopimus ja matkustaja- alussopimus.

LUETTELO LIITESOPIMUKSISTA

(liitteet julkaistaan erillisenä vihkona)

LIITE 1 PALKKALIITE

LIITE 3 Määräaikaiset työsopimussuhteet

LIITE 4 Merenkulkualan ulkomaanliikenteen sopimus irtisanomisen ja lomauttamisen perusteista

LIITE 5.2 Osa-aikatyö (matkustaja-alus) LIITE 7 Puuttuvan miehen palkka

LIITE 8 Sopimus työsuojelusta työpaikoilla merenkulun alalla

LIITE 9 Työsuojelusopimuksen tarkoittaman työalatoimikunnan toimintamalli

LIITE 10 Merenkulkualan terveydenhuoltosopimus

LIITE 10.1 Päihteetön työpaikka

LIITE 10.2 Alkoholi- ja päihdeaineiden väärinkäyttäjiä koskeva hoitoonohjaussopimus

LIITE 11 Ulkomaanliikenteen luottamusmiessopimus

LIITE 11.1 Luottamusmiessopimuksen liite, malli pääluottamusmies- sopimuksesta

LIITE 12 Koulutustoimintaa koskeva sopimus soveltamisohjeineen sekä merialan sovellutuksineen

LIITE 12.1 E-KOULUTUSSOPIMUS

LIITE 13 Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli

LIITE 14 SODANVAARASOPIMUS

LIITE 15.1 Määräaikaisten työntekijöiden työ- ja vapaapäivien laskenta LIITE 15.2 Määräaikaisten työntekijöiden lomakorvauksen laskenta LIITE 17 Epäasiallinen kohtelu työpaikalla

Muistiinpanoja:

TAKUUPALKKATAULUKKO 1.3.2024

PALKKARYHMÄ 1 2 180,72

Keittiöapulainen, kylmäkönapulainen Myymäläapulainen, varastoapulainen Nisse, annostelija, talousapulainen, siivooja Lastenhoitaja

Tarjoilijaharjoittelija, baarioppilas

PALKKARYHMÄ 2 2 335,55

Tarjoilija, myyjä, kassatyöntekijä Hyttisiivoojat / -emännät

Saunaemäntä, ylisiivooja, SPA-työntekijä Konferenssisihteeri, ATK-harjoittelija

PALKKARYHMÄ 3 2 399,31

Kokit ja kylmäköt

PALKKARYHMÄ 4 2 435,74

Muonavarastonhoitaja

Pääsiivooja / emäntä, sairaanhoitaja Ohjelmaemäntä / -isäntä

Vastaava tarjoilija

Viinikassa, croupier, muusikko Purserinapulainen / ATK-hoitaja

PALKKARYHMÄ 5 2 545,28

Hovimestari, baarimestari, cafeterian esimies Pääkokki ja pääkylmäkkö, myymälän- / varastonhoitaja Konferenssiemäntä / -isäntä

Risteilyemäntä / -isäntä, AV-teknikko

PALKKARYHMÄ 6 2 732,70

Siivouspäällikkö, hotellipäällikkö Keittiöpäällikkö, myymäläpäällikkö Xxxxxxxxxxxxxxxxxx, purseri Pääbaarimestari, päähovimestari

PALKKARYHMÄ 7 2 924,17

Intendentti

KANSI- JA KONEOSASTO

Puolimatruusi, konevahtimies	2 262,69
Matruusi, moottorimies	2 344,67
Järjestysmiesten esimies	2 610,92
Järjestysmies	2 417,52
Korjausmies, pursimies	2 473,98
Sähkömies	2 589,73

Autokansilla tapahtuva ajoneuvojen ja konttien sekä irtoperien ja muiden vastaavien kiinnit- täminen, irrottaminen ja tukeminen on lastinkäsittelytyötä, joka korvataan lisäämällä tätä työtä tekevien takuupalkkoihin 16,91 € / kk.

ERINÄISET LISÄT JA KORVAUKSET 1.3.2024

TES-kohta Peruste €uro

6.2 Päiväpalkka työsuhteen aikana		1/30 takuupalkasta
6.4 Ylityökorvaus / tunti		1/100 takuupalkasta
6.6 Varallaolokorvaus / tunti		1/260 takuupalkasta
Varallaolokorvaus / vuorokausi		1/475 takuupalkasta
(kun työntekijä on velvollinen kantamaan hakulaitetta tai teknistä apuvälinettä)
6.7.1 Lastinkäsittelykorvaus / tunti		1/164 takuupalkasta
6.7.2 Lastinkäsittelykorvaus / tunti (preorder)		1/475 takuupalkasta
6.8 Tarjoilukorvaus		/ruokavieras/päivä	0,64 €
6.9 Palvelurahan vähimmäismäärä 1)		/kuukausi	237,66 €
6.10 Luontoisetukorvaus 2)		/päivä
- vuosiloman aikana			26,92 €
(ravintokorvausosuus)			18,02 €
(asuntokorvausosuus)			8,90 €
- työ- ja vapaajakson aikana		/päivä	13,46 €
- sairauden aikana		/päivä	26,92 €
(kun työntekijää ei hoideta sairaalassa)
6.11	Korvaus työntekijälle, jolle ei ole varattu ravintoa ja/tai asuntoa aluksessa 2)
	- ravintokorvaus	/päivä
	- Suomessa		36,72 €
	- ulkomailla		69,13 €
	- asuntokorvaus	laskun mukaan
6.13	Likaisen työn korvaus	/kerta	16,00 €
6.14	Xxxxxxx harjoittelijan ohjaamisesta/päivä	1/475 takuupalkasta
6.16	E-koulutuskorvaus/tunti	1/200 takuupalkasta
8.2	Taksikulut	enintään	47,88 €
10.6	Muusikon pukuraha	/kuukausi	21,88 €

1) 1/30 osa siitä/pv, mikäli työntekijä ei ole työsuhteessa koko kuukautta.

2) kohdat 6.10 ja 6.11 vahvistetaan vuosittain ja ne tulevat voimaan vuoden alusta lähtien

Takuupalkkataulukko 1.10.2024

PALKKARYHMÄ 1 2 204,71

Keittiöapulainen, kylmäkönapulainen Myymäläapulainen, varastoapulainen Nisse, annostelija, talousapulainen, siivooja Lastenhoitaja

Tarjoilijaharjoittelija, baarioppilas

PALKKARYHMÄ 2 2 361,24

Tarjoilija, myyjä, kassatyöntekijä Hyttisiivoojat / -emännät

Saunaemäntä, ylisiivooja, SPA-työntekijä Konferenssisihteeri, ATK-harjoittelija

PALKKARYHMÄ 3 2 425,70

Kokit ja kylmäköt

PALKKARYHMÄ 4 2 462,53

Muonavarastonhoitaja

Pääsiivooja / emäntä, sairaanhoitaja Ohjelmaemäntä / -isäntä

Vastaava tarjoilija

Viinikassa, croupier, muusikko Purserinapulainen / ATK-hoitaja

PALKKARYHMÄ 5 2 573,28

Hovimestari, baarimestari, cafeterian esimies Pääkokki ja pääkylmäkkö, myymälän- / varastonhoitaja Konferenssiemäntä / -isäntä

Risteilyemäntä / -isäntä, AV-teknikko

PALKKARYHMÄ 6 2 762,76

Siivouspäällikkö, hotellipäällikkö Keittiöpäällikkö, myymäläpäällikkö Xxxxxxxxxxxxxxxxxx, purseri Pääbaarimestari, päähovimestari

PALKKARYHMÄ 7 2 956,34

Intendentti

KANSI- JA KONEOSASTO

Puolimatruusi, konevahtimies	2 287,58
Matruusi, moottorimies	2 370,46
Järjestysmiesten esimies	2 639,64
Järjestysmies	2 444,11
Korjausmies, pursimies	2 501,19
Sähkömies	2 618,22

Erinäiset lisät ja korvaukset 1.10.2024

TES-kohta Peruste €uro

6.2 Päiväpalkka työsuhteen aikana		1/30 takuupalkasta
6.4 Ylityökorvaus / tunti		1/100 takuupalkasta
6.6 Varallaolokorvaus / tunti		1/260 takuupalkasta
Varallaolokorvaus / vuorokausi		1/475 takuupalkasta
(kun työntekijä on velvollinen kantamaan hakulaitetta tai teknistä apuvälinettä)
6.7.1 Lastinkäsittelykorvaus / tunti		1/164 takuupalkasta
6.7.2 Lastinkäsittelykorvaus / tunti (preorder)		1/475 takuupalkasta
6.8 Tarjoilukorvaus		/ruokavieras/päivä	0,65 €
6.9 Palvelurahan vähimmäismäärä 1)		/kuukausi	240,27 €
6.10 Luontoisetukorvaus 2)		/päivä
- vuosiloman aikana			26,92 €
(ravintokorvausosuus)			18,02 €
(asuntokorvausosuus)			8,90 €
- työ- ja vapaajakson aikana		/päivä	13,46 €
- sairauden aikana		/päivä	26,92 €
(kun työntekijää ei hoideta sairaalassa)
6.11	Korvaus työntekijälle, jolle ei ole varattu ravintoa ja/tai asuntoa aluksessa 2)
	- ravintokorvaus	/päivä
	- Suomessa		36,72 €
	- ulkomailla		69,13 €
	- asuntokorvaus	laskun mukaan
6.13	Likaisen työn korvaus	/kerta	16,18 €
6.14	Xxxxxxx harjoittelijan ohjaamisesta/päivä	1/475 takuupalkasta
6.16	E-koulutuskorvaus/tunti	1/200 takuupalkasta
8.2	Taksikulut	enintään	48,41 €
10.6	Muusikon pukuraha	/kuukausi	22,12 €

1) 1/30 osa siitä/pv, mikäli työntekijä ei ole työsuhteessa koko kuukautta.

2) kohdat 6.10 ja 6.11 vahvistetaan vuosittain ja ne tulevat voimaan vuoden alusta lähtien

Voimassaoloaika 1.3.2023 – 28.2.2026 45/45

Ulkomaanliikenteen matkustaja-alussopimus

Document Metadata

Table of Contents

Ulkomaanliikenteen matkustaja- alussopimus

Document Metadata