hyvä sopimus ratkaisee monta ongelmaa
Yhteisomistuksessa
hyvä sopimus ratkaisee monta ongelmaa
Target Hoss, Xxxxxxxx Xxxxxx, Hullumies, Xx Xxxxxxxxx, Up-Date Hoss. Siinä muutama kimppaomistuksessa oleva huippuravuri, ja lista jatkuu. Kimppaomistaminen on nykyään yhä suositumpaa. Eikä ihme, sillä ravi- hevosen omistaminen on kallis harrastus, mutta antaa toisaalta mahtavia elämyksiä. Kimppaomistamisen resepti kuulostaa järkeenkäyvälle: pienellä panoksella pääsee mukaan laadukkaaseen hevoseen, kulut ja vastuu vähenevät, ja ilo moninkertaistuu. Näin se parhaimmassa tapauksessa meneekin. Yhteisomistukseen liittyy kuitenkin myös riskitekijöitä. Tässäkään asiassa hyvin laaditun sopimuksen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Kirjallinen yhteisomistussopimus pelastaa monelta hankaluudelta.
Tämä artikkeli käsittelee ravihevosen kimppaomistamista. Ratsuhevosen kimppaomistus on sekin var- teenotettava vaihtoehto ratsastusharrastukseen, mutta vaatii erityispiirteidensä vuoksi kokonaan oman artikkelinsa.
R
avihevosen omistaminen on muut- tunut. Hevosenomistajat asuvat yhä useammin kaupungeissa, ei-
vätkä enää valmenna hevosiaan itse, vaan jättävät hevosten päivittäisen hoidon am- mattivalmentajien vastuulle. Koko raviur- heilun kannalta uusien hevosenomistajien löytyminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä ravivalmentajat ovat riippuvaisia valmen- nukseen tuoduista hevosista, kasvattajat taas hevosten ostajista. Hevosen ammat- tivalmennuksessa pitäminen on suhteelli- sen hintavaa, ja hevosen kanssa voi tulla eteen myös muita yllättävän isoja kuluja. Tämä yhtälö tarkoittaa käytännössä sitä, että kilpailevan ravihevosen omistami- nen ei enää välttämättä ole mahdollista tavallisille työssäkäyville perheenisille ja
-äideille.
Yhteisomistus ratkaisee monta hevo- senomistamiseen liittyvää rahahuolta. Parilla tonnilla ei todennäköisesti vielä 75-tason kilpuria saa, mutta jos kym- menen henkeä laittaa pottiin sen 2000 euroa, voidaan hevosta katsella jo aivan eri hintaluokasta. Tonni kuussa hevosen kuluihin lohkaisee tavallisen työnteki- jän palkasta norsunosan, mutta satanen kuussa ei vielä heilauta perheen taloutta. Eläinlääkärikulujen osuessa kohdalle on helpompi löytää 60 euroa ylimääräistä kuin 600. Ja niin edelleen. Yhteisomis- tus on hyvä tapa päästä mukaan hevo- senomistamisen elämyksiin pienellä pa-
noksella. Se on ratkaisu myös monelle sellaiselle henkilölle, joka ei välttämättä ymmärrä juurikaan hevosen päivittäises- tä hoidosta, mutta jota kiinnostaa he- vonen hienona eläimenä ja raviurheilun mukanaan tuomat elämykset.
Ei siis ole ihme, että hevosten kimp- paomistus kasvattaa suosiotaan koko ajan. On kuitenkin olemassa sekä hyviä, että huonosti toimivia kimppoja. Hyväs- sä kimpassa hevosenomistamisen ilo moninkertaistuu, huono kimppa taas ai- heuttaa lähinnä harmaita hiuksia ja kar- vaita pettymyksiä. Hyvä kimpanvetäjä ja hyvin tehty yhteisomistussopimus ovat avainasemassa kimpan onnistumisessa. Vaikka sopimus ei estä ongelmia synty- mästä, se kuitenkin helpottaa huomatta- vasti niiden ratkaisemista.
Hyvä sopimus on toimivan kimpan A&O
Kun hevosen omistaa joukko ihmi- siä, voidaan omistajien muodostamaa kokonaisuutta kutsua yhtymäksi. Jonkin verran kimppahevosia on myös yritysten nimissä, mutta tässä artikkelissa keski- tytään nimenomaan yhtymien omista- miin hevosiin. Tällaisessa lailla säätele- mättömässä yhtymässä omistajat voivat yhdessä sopia yhteisomistuksen peli- säännöistä. Ellei sopimusta tehdä, eräis-
tä yhteisomistussuhteista annettu laki (yhteisomistuslaki) sääntelee tilannetta, jossa kaksi tai useampi henkilö omistaa tietyn kohteen yhdessä. Kysymys on niin sanotusta jaollisesta yhteisomistuksesta. Hyvin toimivia kimppoja yhdistääkin karkeasti yksi asia: hyvin tehty kirjalli- nen sopimus. Suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinenkin, mutta kirjalli- nen sopimus on paljon yksiselitteisempi ja helpompi todistaa. Kimppahevosen kohdalla on paljon asioita, joista yhty- mää perustettaessa pitää sopia, ja on kaikille helpointa kun asiat on kerralla sovittu paperille kaikkia tyydyttävästi. SHKL:n jäsenet voivat pyytää Keskuslii- ton toimistolta käyttöönsä yhteisomis- tussopimuspohjia, joita voi muokata kimpan tarpeisiin soveltuvaksi. Näitä so- pimuspohjia saavat käyttöönsä myös ei-
jäsenet 20 euron hintaan.
Hyvässä yhteisomistussopimuksessa on otettu huomioon kaikki mahdolliset tilanteet, joita kimppahevosen kanssa voi eteen tulla, ja kaikki sovitut asiat on laitettu paperille. Näitä ovat esimerkiksi:
- Yhtymän osakkaat sekä heidän osuuksiensa luku- ja äänimäärät.
- Kuinka yhtymä tarvittaessa pure- taan.
- Kuinka yhtymän sääntöjä tarvittaes- sa muutetaan ja missä käräjäoikeudessa erimielisyydet ratkotaan.
- Kenellä on yhtymän nimenkirjoitus-
oikeus, xxxx toimii rahastonhoitajana ja kuka pitää yhteyttä valmentajaan ja mui- hin kimpan osakkaisiin (yleensä sama henkilö, ns. kimpan vetäjä).
- Xxxxx xxxxx ja tulot jaetaan.
- Varsinaisten kokousten ajankohdat ja niissä päätettävät asiat (yleensä ke- vät- ja syyskokous).
- Kuinka osuusmaksu suoritetaan.
- Kuinka toimia, jos joku kimpan osa- kas ei maksa osuusmaksua eräpäivään mennessä.
- Kuinka toimia, jos joku haluaa myy- dä osuutensa, tai jos osuus myydään yh- tymästä erottamisen seurauksena.
Kimpan perustamiskokouksessa al- lekirjoitetaan yhteisomistussopimus, ja tehdään tarvittaessa peitenimihakemus Suomen Hippokselle. Hevosesta tehdään normaali omistajanvaihdosilmoitus kim- pan nimiin. Omistajanvaihdosilmoituk- sen allekirjoittaa se kimpan jäsen, jolla on nimenkirjoitusoikeus. Omistajanvaih- doksen ja peitenimihakemuksen voi toi- mittaa Hippokselle yhtäaikaisesti. Peite- nimen rekisteröinti maksaa tällä hetkellä 74 euroa, ja maksu peritään postiennak- kona rekisterikortista. Peitenimi on voi- massa viisi vuotta, jonka jälkeen sen voi uusia. Uusintamaksu on tällä hetkellä 26 euroa.
Kuten aina hevoskaupoissa, tulee myös yhteisomistukseen tulevasta hevo- sesta tehdä normaali kauppakirja, jossa yhtymä on hevosen ostajana. Kauppakir- jan laatimisesta ja hevoskaupan ongel- mista on julkaistu artikkeli Hevosenomis- taja –lehdessä 3/08 ja se on luettavissa myös SHKL:n nettisivuilla lehden juttu- arkistossa (xxxx://xxx.xxxx.xxx/xxxxxxx. php).
Kimpan perustamiskokouksessa pää- tetään osuusmaksun suuruus, ja käytän- teet sen maksamisesta. Toiset yhtymät keräävät osuusmaksun esim. neljä ker- taa vuodessa, toiset kerran kuukaudes- sa. Osuusmaksun suuruuteen vaikuttaa valmennusmaksun lisäksi se, mihin en- nakkomaksullisiin kilpailuihin hevonen maksetaan, kuinka paljon hevosen va- kuutus maksaa ja miten muihin juokse- viin kuluihin varaudutaan. Usein yhtymät keräävät pientä ”puskurirahastoa” esim. yllättävien eläinlääkärikulujen tai mui- den rahareikien varalle, jotta rahaston- hoitajan ei tarvitse jokaisen pienen las- kun tullessa tehdä soittorinkiä ja pyytää osakkaita maksamaan muutamaa euroa kerrallaan.
Luonnollisesti perustamiskokouksessa päätetään myös hevosen tilin perustami-
sesta, valmentajasta ja sijoituspaikasta, sekä tulevien ennakkomaksullisten kil- pailujen osallistumismaksujen maksami- sesta.
Jatkossa yhtymän kannattaa pitää kaksi varsinaista kokousta vuodessa. Kevätkokouksessa käsitellään yhtymän tiliasiat, eli vahvistetaan tilinpäätös, päätetään kuluvarauksen suuruudesta, päätetään yhtymän voiton tai tappion ai- heuttamista toimenpiteistä ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivel- vollisille. Lisäksi kevätkokouksessa vali- taan vuosittain yhtymän vastuuhenkilö/ edustaja ja tilintarkastaja sekä pääte- tään hevosen valmentajasta.
Syyskokouksessa taas yleensä pääte- tään kuluvarauksen ylittävän pääoman jaosta, mahdollisista asianhoitajien palkkioista ja muista kuluista, hevosen vakuuttamisesta, ikäkausikilpailujen osallistumismaksujen maksamisesta, osuusmaksun suuruudesta ja mahdollis- ten esinepalkintojen arvontamenetelmis- tä.
Rahastonhoitajan tulee vuosittain teh- dä yhtymästä verottajalle ilmoitus, jossa luetteloidaan osuuksia omistavien jäsen- ten nimet, henkilötunnukset ja yhteys- tiedot sekä omistusosuudet, ja yhtymän tulot ja menot. Vapaamuotoinen ilmoitus riittää. Tarkempia ohjeita kannattaa pyy- tää omasta verotoimistosta.
Päätöksissä ratkaisee enemmistön tahto
Jos yhtymän osakkaat eivät ole yksi- mielisiä hevosta koskevista päätöksistä, ratkaistaan toimintatapa demokraatti- sesti yksinkertaisella äänten enemmistöl- lä, elleivät yhteisomistajat ole sopimuk- sessaan muuta sopineet. Erimielisyyksiä saattaa tulla esimerkiksi valmentajan vaihtamisesta tai ennakkomaksukilpai- luihin maksamisesta. Jos äänet menevät tasan, pidetään kiinni siitä sopimuksesta, minkä enemmistö on viimeksi hyväksy- nyt. Esimerkiksi jos 50% kimpasta xxxx- xx vaihtaa valmentajaa, ja 50% ei, pysyy hevonen vanhan valmentajan xxxxxx- xxxxxxxx, sillä sen valmentajan enem- mistö viimeksi on hyväksynyt.
Tili asioiden hoitoa varten
Raha-asioiden hoitoa varten yhtymälle perustetaan tili. Tilin perustamisoikeus ja
–menettely kannattaa kirjata kirjalliseen sopimukseen. Tilin avaamiseen on useita
vaihtoehtoja. – Tili avataan pankissa aina jonkun henkilötunnuksen tai yrityksen y- tunnuksen alle. Hevoselle ei siis varsinai- sesti voi tiliä avata, Xxxxxxxxxx Xxxxxxx Hämeenlinnan Seudun Osuuspankista kertoo.
Jos hevosella on vain muutama omis- taja (esim. viisi omistajaa tai alle sen) voivat osakkaat avata yhteisen tilin. Tällöin tili avataan kaikkien osakkaiden henkilötunnuksien alle, eli kaikki osak- kaat omistavat tilin. Osakkaiden niin ha- lutessa kaikille osakkaille on mahdollista myöntää tiliin laajat käyttöoikeudet, jol- loin jokainen näkee tilin ja pystyy vaikka maksamaan laskuja omilla nettipankki- tunnuksillaan. Yleensä käyttöoikeus tiliin on kuitenkin vain rahastonhoitajalla ja hänen lisäkseen turvallisuussyistä yhdel- lä tai kahdella muulla henkilöllä. Tässä mallissa lisävaivaa tuo tilin omistussuh- teiden muuttaminen jonkun osakkaan halutessa luopua osuudestaan. Myös tilin avaaminen on jonkin verran järjestelyjä vaativaa, sillä kaikkien osakkaiden tulisi käydä tilin avaavassa pankissa tilinavaus allekirjoittamassa – Joissain pankeissa hyväksytään tilinavaukseen myös pöy- täkirja, jossa pöytäkirjalla valtuutetaan yksi henkilö avaamaan tili muiden puo- lesta, Xxxx Xxxxxxx huomauttaa. Jos hevosella on useampia omistajia, kan- nattaa tilin avaukseen kuitenkin harkita muita vaihtoehtoja.
Kaiken kokoisissa kimpoissa paljon käytetty vaihtoehto on se, että yhty- män rahastonhoitajana toimiva henkilö yksinkertaisesti avaa tilin oman henki- lötunnuksensa alle. Tämän vaihtoehdon hyötyjä on se, että tilin avaus on hyvin yksinkertaista, ja rahastonhoitaja voi hoitaa hevosen raha-asioita omiensa ohella samoilla nettipankkitunnuksilla. Yhteisomistussopimuksessa kannattaa määritellä rahastonhoitajan velvollisuu- deksi esittää osakkaille tilinpäätös vuosi- kokouksessa. Sopimukseen suositellaan kirjattavaksi myös määräys vuosittaises- ta tilintarkastuksesta. Väärinkäytöksen riskit ovat siis hyvin pienet, mikäli kimp- pa vaan muuten toimii hyvin ja tilintar- kastukset todella suoritetaan.
Riskejä ja hankaluuksiakin tässä vaih- toehdossa on. Mikäli rahastonhoitaja ha- luaa kesken hevosen omistuskauden luo- pua rahastonhoidosta, täytyy hevoselle avata uusi tili ja muistaa ilmoittaa uusi tilinumero eri yhteyksiin. Erittäin pieni, joskin olemassa oleva riski, joka liittyy vain yhden yhtymän osakkaan omista- maan tiliin, on kyseisen henkilön äkilli- nen sairastuminen tai kuolema. Mikäli ti-
xxx omistajalle sattuu jotain, voi hevosen raha-asiat jäädä ainakin hetkeksi aikaa hoitamatta.
Esimerkiksi äkillinen sairastuminen, joka vie tilin omistajan pitkäksi aikaa sai- raalaan, on tilanne, joka kannattaa aina- kin miettiä läpi. Jos rahastonhoitaja on avannut tilin kotipankkiinsa, ja käyttää sitä omilla nettipankkitunnuksillaan, ei hän varmasti mielellään anna tiliä kenen- kään muun henkilön käyttöön, näkyyhän tunnuksilla samalla säästö- ja sijoitustili ja asuntolainan määrä. Nettipankkitun- nuksetkin ovat henkilökohtaiset, eikä niitä missään tapauksessa saa luovuttaa ulkopuoliselle. Yksi vaihtoehto on tietysti avata tili pankkiin, jossa tilinavaajalla ei aikaisempia tilejä ole; näin hevosen tiliin saa omat tunnukset, jotka pysyvät eros- sa henkilökohtaisesta pankkiasioinnista. Tässäkään tapauksessa pankkitunnuksia ei kuitenkaan saa luovuttaa ulkopuolisel- le.
Rahastonhoitajan äkillinen kuolema mutkistaa tilannetta myös. Jos tili on henkilökohtaisesti rahastonhoitajan ni- missä, jää tili perikunnan haltuun, sa- moin kuin kuolleen osakkaan osuus hevosesta. Tällöin on tärkeää voida so- pimuksella osoittaa, että tilin rahat eivät olleet vainajan henkilökohtaista omai- suutta, vaan perikunnalle kuuluu ainoas-
silloin, mikäli vainajan perillinen on ala- ikäinen lapsi. Tällaisessa tapauksessa lapselle määrätään edunvalvoja, ja hevo- sen sekä tilin omistussuhteiden selvittely voi olla hyvin hankalaa jos tilanne pape- rilla näyttää erilaiselta kuin mikä käytän- tö on ollut.
Xxxxxxxxxx Xxxxxxx Hämeenlinnan Seu- dun Osuuspankista kertoo, että kaikkein riskittömin tilivaihtoehto hevoskimpoille on ns. ryhmän yhteistili, jota käytetään esim. koululuokkien luokkaretkivarojen keräystileinä. Tilistä tehdään ryhmän tilinavauspöytäkirja, johon pankilta on saatavissa valmis pohja. Tili on silloin kaikkien yhtymän osakkaiden omistuk- sessa, ja tilinavauspöytäkirjalla määritel- lään henkilöt, joilla on tilin käyttöoikeus.
– Jos yhtymässä tapahtuu henkilöstö- muutoksia, on pankki pidettävä niistä ajan tasalla. Pankissa toimitaan viimei- simmän pöytäkirjan mukaan, jos muuta tietoa ei ole toimitettu, Vehkala painot- taa. Tilisopimusta on ylläpidettävä yhty- män puolelta, jotta käytänteet toimisivat moitteettomasti. Pankille on toimitettava kerran vuodessa kokouspöytäkirja, josta selviää henkilöt, joilla tilinkäyttöoikeus on.
Ryhmän tilinavauspöytäkirjan hanka- luutena on se, että jokaisen tilinomis-
tajan on käytävä pankissa tunnistau- tumassa ennen tilin avausta. – Omasta pankista kannattaa kysyä neuvoa tilin avaukseen, Vehkala vinkkaa. – Jokainen pankki toimii omalla hyväksi katsomal- laan tavalla, joten yleispäteviä ohjeita on mahdotonta antaa.
Osuudesta luopuminen
Ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat, ja joskus tulee eteen osakkuudesta luo- puminen kesken kaiken. Yhteisomistus- sopimukseen on erittäin tärkeää kirjata tarkasti kuinka menetellä, jos ja kun joku kimpan jäsenistä haluaa luopua osuudes- taan. Yleensä kimpan muille osakkaille tarjotaan sopimuksessa etuosto-oikeutta samaan markkinahintaan, kuin mitä ul- kopuolinen taho hevosesta maksaisi, mutta tämä täytyy kirjata sopimukseen. Ellei kukaan osakkaista halua käyttää lu- nastusoikeuttaan, voidaan osuus myydä ulkopuoliselle. Käytännössä tässä toi- mitaan seuraavasti: osuutta tarjotaan myyntiin ulkopuolisille ja pyydetään osuudesta kirjallinen tarjous. Xxxxxxx- xxx saamisen jälkeen osuutta tarjotaan tarjouksen hintaan myytäväksi kimpan sisällä, ja kimpan osakkaista kuka tahan-
taan vainajan omistusosuuden mukainen osa. Ongelmia on odotettavissa etenkin
Omistajatalli Target In Mind Stablen riemua Target Hossin derbyvoiton jälkeen vuonna 2009. Kuva: Hippola / Xxxxx Xxxxxxxx
Hullumies, valmentaja Xxxxx Xxxxxxx ja Talli Hullumiehen takaa löyty- vät omistajat juhlivat Suur-Hollola-voittoa vuonna 2009.
Kuva: Hippola/Xxxxx Xxxxxxxx
sa voi lunastaa osuuden tietyn ennalta määrätyn ajan sisään (esim. viikko). Jos kukaan osakkaista ei halua ostaa osuutta, myydään osuus ulkopuoliselle tarjoajalle. Myyjän täytyy selit- tää ulkopuoliselle ostajalle yhteisomistussopimuksen sisältö ja kimpan käytänteet, sillä ostaja sitoutuu sopimukseen ostaes- saan osuuden yhtymästä. Epäselvyyksien välttämiseksi myös uuden osakkaan allekirjoitus on hyvä ottaa yhteisomistusso- pimukseen. Samoin täytyy muistaa tarvittaessa ilmoittaa pan- kille ja Suomen Hippokseen hevosen vaihtuneista omistajuus- suhteista.
Hevosen arvo saattaa nousta tai laskea ajan kuluessa, joten osuuden myynnistä ei välttämättä saa samaa rahaa takaisin, minkä siihen on aiemmin sijoittanut. Toisaalta jos hevosen arvo nousee kilpailusuoritusten perusteella, eivät muut kimpan jä- senet voi olettaa ostavansa osuutta pois samaan (halvempaan) hintaan kuin minkä ovat osuuksista maksaneet kimpan perus- tamisen yhteydessä. Hevosen markkina-arvon määrittäminen on käytännössä hankalaa, mutta kirjallinen tarjous yhtymän ulkopuoliselta jäseneltä on hyvä mittari.
Jos hevosen tilille on kertynyt palkintorahoja tai sinne on kerätty ”puskurirahastoa” pahan päivän varalle, kuuluu myy- välle osakkaalle toki omistusosuuden mukainen osa rahoista. Tiliin ei kuitenkaan välttämättä kannata kajota, koska siinä tapauksessa osuuden ostajan olisi laitettava tilille välittömästi puuttuvan osuuden mukainen summa. Yksinkertaisempaa on- kin, että osuuden myyjä myy osuutensa ja osuuteen sisältyvät rahavarat ostajalle tiettyyn kokonaishintaan. Kauppakirjaan tulee merkitä, minkä suuruinen osuus hevosesta kauppaan si- sältyy. Kauppakirjaan tulee lisäksi tarkasti erotella, mikä osuus kauppasummasta kattaa hevosen arvon, ja mikä tilillä olevien rahojen arvon. Epäselvyyksien välttämiseksi kauppakirjaan voi liittää vaikkapa kopion yhtymän tilin tiliotteesta, josta ilme- nee tilin kokonaissaldo. Myyjän on hyvä myös muistaa merkitä kauppakirjaan koska osuusmaksu tulee maksaa, mikä se on suuruudeltaan ja niin edelleen.
Jos osuuden omistaja kuolee, siirtyy hänen osuutensa pe- rillisille. Tällaisessa tapauksessa tulee kimpan vetäjän ottaa yhteyttä vainajan perillisiin, ja selvittää hevosen kulut sekä yh- tymän käytänteet mm. osuusmaksun maksuaikataulusta. Pe- rilliset voivat halutessaan jäädä osaksi yhtymää. Jos perilliset
eivät ole hevosihmisiä ja haluavat luopua osuudestaan, on kimpanvetäjän hyvän ta- van mukaista auttaa osuuden myynnissä.
Osakkaan erottaminen
Sopimukseen kannattaa tarkasti kirjata, kuinka toimitaan, mikäli joku osakas jättää maksunsa maksamatta. Jos yksi ei hoida asioitaan, joutuvat muut maksumiehik- si. Asia kannattaa hoitaa nopeasti, ennen kuin velka kasvaa ylitsepääsemättömäksi. Osakkaalle tulee ilmoittaa maksun viiväs- tymisestä seuraavista toimista todisteelli- sesti. Sopimukseen voi kirjata esimerkiksi, että yhtymän edustaja ilmoittaa osuus- maksun maksamatta jättäneelle osapuo- lelle kirjatulla kirjeellä, että hänet tullaan erottamaan yhtymästä, ellei osuusmaksua
lisättynä mahdollisella sakkomaksulla ole suoritettu seuraavan kuukauden loppuun mennessä.
Jos maksu tulee ajoissa, jatketaan kuten ennenkin. Jos osuusmaksu jää edelleen maksamatta ja osakas pitää erottaa yhtymästä, tarjotaan osuutta ostettavaksi ensin yhtymän muil- le jäsenille. Korkein tarjous voittaa. Mikäli yhtymän osakkaat eivät tee tarjousta, tarjotaan osuutta seuraavaksi yhtymän ulkopuolisille. Saadusta myyntihinnasta vähennetään myynti- kustannukset ja yhtymän saatavat (sakko- ja viivästyskorkoi- neen), ja tämän jälkeen mahdollinen ylijäämä tilitetään erote- tulle osakkaalle.
Hyvän ja huonon kimpan erot tiivistyvät vetäjään
Kimpan toimivuus riippuu hyvin paljon kimpan vetäjästä. Hyvässä kimpassa on aktiivinen vetäjä, joka tiedottaa hevosen asioista muille yhtymän osakkaille, hoitaa tiliasiat esimerkilli- sesti ja kutsuu yhtymän kokoukset koolle säännöllisesti. Kim- pat saattavat järjestää keskenään retkiä seuraamaan hevosen juoksuja, pikkujouluja tai saunailtoja, miten vaan osakkaat haluavat keskenään toimia. Mikään pakko ei yhteistoimintaa tietenkään ole järjestää. Yksi yleisimmistä ongelmista xxxxxx- xxx kohdalla on kuitenkin huono tiedotus, joten kimpan vetä- jäksi kannattaa joka tapauksessa valita henkilö, jolla on sekä aikaa että halua pitää muut yhtymän osakkaat ajan tasalla he- vosen kuulumisista. Valmentajan kannalta hyvä kimpanvetäjä on myös kullanarvoinen, sillä monelle eri omistajalle samojen asioiden raportoiminen veisi kohtuuttomasti valmentajan työ- aikaa. Xxxxxxxxxx on, että kimpanvetäjä hoitaa yhteydenpidon valmentajaan, ja raportoi muille osakkaille hevosen kuulumi- sista esimerkiksi sähköpostitse, nettisivujen kautta tai perintei- semmin puhelimitse.
Jos kimppa on tyytymätön vetäjän toimintaan, kannattaa asiasta mainita reilusti. Kimpan vetäjäkin saattaa olla yh- teisomistuksessa mukana ensimmäistä kertaa, eivätkä kaikki käytänteet ole tuttuja. Tarvittaessa osakkaat voivat äänestää seuraavassa kokouksessa jonkun toisen henkilön kimpan ve- täjäksi.
Xxxxxxx Xxxxxxxx
Asiantuntijoina käytetty Minnaliisa Vehkalaa Hämeenlinnan Seudun Osuuspankista sekä Etelä-Savon käräjäoikeuden tuomaria Xxxx Xxxxxxx