Sisällysluettelo
1.9.2021–28.2.2022 voimassa olevan SOTE-sopimuksen määräykset
Sisällysluettelo
Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksen
1.9.2021–28.2.2022 allekirjoituspöytäkirja 2
Luku I Yleinen osa 4
Luku II Palkkaus 7
Luku III Työaika 31
Luku IV muut määräykset 64
Liite 1 65
Liite 2 69
Liite 3 74
Liite 4 76
Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksen 1.9.2021–28.2.2022
allekirjoituspöytäkirja
1 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisa- nominen
Tämä työ- ja virkaehtosopimus on voimassa 1.9.2021–28.2.2022. Sopimuksen voimas- saolo jatkuu 28.2.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeis- tään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.
Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhtei- sesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.
2 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen
Työntekijät
Ammattiyhdistyksiin kuuluvien työntekijöiden jäsenmaksujen perinnässä noudatetaan 9.4.1997 annettuja ohjeita (Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 11/1997).
3 § Jatkuva neuvottelumenettely
Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn pe- riaatteita osapuolten esille ottamissa työ- ja virkaehtosopimusasioissa.
4 § Sopimuskaudella toimivat työryhmät
Sopimuskauden työryhmistä ja toimeksiannosta tarkemmin ks. virka- ja työehtosopimus kunnallisen pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä (27.5.2020). Työ- ryhmät ja niiden toimeksiannot jatkuvat. Sopimusryhminä toimivat pysyvä SOTE-ryhmä ja sen lisäksi palkkaus- ja työaikaryhmät. Elokuussa 2021 aloitetaan myös palkkahin- noitteluliitteiden neuvottelut. Palkkahinnoitteluliitteitä on alustavasti sovittu olevan aina- kin viisi. SOTE-ryhmä päättää liitteiden neuvottelukokoonpanosta. Jollei asiasta päästä yhteisymmärrykseen 31.8.2021 mennessä liitteet neuvotellaan SOTE-palkkaustyöryh- mässä.
Palkkaustyöryhmän tehtävänä on kehittää palkkausjärjestelmää ja palkkausmääräyksiä. Työryhmä voi simuloida ja pilotoida erilaisia palkkausmalleja ja – määräyksiä. Työaika- työryhmän tehtävänä on kehittää työaikajärjestelmiä ja - määräyksiä sosiaali- ja terveys- alan toimintoja ja palveluja sekä henkilöstön terveyttä ja työhyvinvointia tukeviksi.
Työryhmä voi simuloida ja pilotoida erilaisia työaikamalleja ja – määräyksiä. Työryhmä seuraa uusien määräysten toimivuutta ja kartoittaa työvuorosuunnittelun ja toteuttami- sen kokonaistilannetta SOTE-työnantajilla. Työryhmä selvittää myös mahdollisuudet vä- hentää erimielisyystilanteita päivittäisen lepotauon osalta siten, että ratkaisuvaihtoeh- doissa huomioidaan myös työntekijöiden / viranhaltijoiden mahdollisuus ruokailla joutui- sasti työajalla.
Helsingissä 9. kesäkuuta 2021 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY
JULKISEN ALAN UNIONI JAU RY
SOSIAALI - JA TERVEYSALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ SOTE RY
I luku
1 mom. Tätä työ- ja virkaehtosopimusta (jäljempänä SOTE-sopimus) sovelletaan kun- nan tai kuntayhtymän palveluksessa olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä työskentelevään henkilöstöön, ellei tässä tai muussa kunnallisessa työ- tai virkaehtosopimuksessa ole toisin määrätty.
SOTE-sopimuksen soveltamisalaan kuuluu myös johto-, esimies- ja asiantun- tijatehtäviä (ns. hinnoittelemattomat SOTE-sopimuksen liitteen 1 ja 2 mukaiset tehtävät) sekä sairaaloiden sairaala- ja laitoshuoltajat.
Ks. myös pöytäkirjamerkintä.
Siirrettäessä 1 §:n mukainen henkilöstö Kunnallisen yleisen virka- ja työ- ehtosopimuksen piiristä (jäljempänä KVTES) SOTE-sopimukseen 1.9.2021 noudatetaan virka- ja työehtosopimusta kunnallisen pääsopimuk- sen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä (27.5.2020).
Sopimuksen mukaan SOTE-sopimukseen siirretään KVTES liitteiden 3 ja 4 henkilöstö (ml. sairaaloiden sairaala- ja laitoshuoltajat), sosiaali- ja ter- veydenhuollon hinnoittelemattomat ryhmät, ml. hinnoittelemattomat esi- miehet.
Asiasta tarkemmin yleiskirje 6 /2021.
2 mom. Jos työntekijä/viranhaltija tekee sekä SOTE-sopimuksen että jonkin toisen kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksen piiriin kuuluvia tehtäviä, tehtävä kuuluu SOTE-sopimuksen piiriin, kun yli 50 % tehtävästä on SOTE-sopi- muksen soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä.
1 mom. Palvelussuhteen ehtojen määräytyminen
Sopimuksen piiriin kuuluvien palvelussuhteen ehdot määräytyvät tämän sopimuksen ja sen liitteiden 1–4 määräysten sekä kulloinkin voimassa ole- van KVTES:n määräysten mukaan siten kuin jäljempänä on tarkemmin määrätty.
2 mom. KVTES:n määräysten soveltaminen
Tässä sopimuksessa tai sen liitteessä oleva erityismääräys syrjäyttää KVTES:n vastaavan yleisen määräyksen.
Viranhaltijat
1 mom. Tähän virkaehtosopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muutta- miseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.
Viranhaltijat
2 mom. Sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko 1 momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä val- vontavelvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyjä työtaistelutoimenpiteitä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettami- seen.
Työntekijät
3 mom. Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu mää- räytyy lain mukaan (viittausmääräys).
1 mom. Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin, kuin sen määräyksistä on poikettu kunnallisen pääsopimuksen 13 §:ssä tarkoitetulla paikallisella sopimuk- sella. Paikallisella sopimuksella ei kuitenkaan saa sopia tämän sopimuk- sen mukaan vähintään maksettavaa pienemmästä peruspalkasta eikä poi- keta tämän sopimuksen säännöllisen työajan keskimääräistä pituutta, vuo- siloman pituutta eikä sairaus- ja äitiysvapaaetuuksia koskevista määräyk- sistä.
Jos kunnan/kuntayhtymän ylläpidettäväksi siirretään toisen kunnan/kun- tayhtymän, valtion tai yksityisen yhteisön ylläpitämä laitos tai toimintayk- sikkö, siirtyvän henkilöstön vuosiloman pituudesta voidaan sopia vuosilo- mamääräyksistä poikkeavasti.
Pääsopimuksen 13 §:n 1 momentin mukaan siinä olevia määräyksiä toisin sopimisesta ei noudateta, mikäli valtakunnallisessa virka- tai työehtosopi- muksessa on sovittu omilla erityismääräyksillä paikallisesta sopimisesta. Tällöin sovelletaan näitä valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen eri- tyismääräyksiä. Tällaisia erityismääräyksiä on mm. tämän sopimuksen työ- aikaluvun 3 §:ssä (työaikajärjestelyt). Näissäkin tapauksissa sovelletaan pääsopimuksen 13 §:n 2–4 momentin määräyksiä, jollei esimerkiksi työai- kaluvun 3 §:ssä ole erikseen toisin määrätty.
Ks. virka- ja työehtosopimus kunnallisen pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä (27.5.2020).
2 mom.
Paikallisesti voidaan tehdä sopimus työn vaativuuden arviointiin perustu- vasta palkkausjärjestelmästä, joka poikkeaa edellä 1 momentin määräyk- sistä edellyttäen, että Kunnallinen työmarkkinalaitos ja asianomaiset pää- sopijajärjestöt antavat valtuutuksen sopimuksen tekemiseen.
Paikalliset sopimukset, jotka on sovittu SOTE-sopimuksen soveltamis- alaan kuuluvan henkilöstön osalta ennen 1.9.2021, ovat edelleen voi- massa paikallisen sopimuksen irtisanomismääräyksen ja muiden ehtojen mukaisesti. Uusissa paikallisissa sopimuksissa on huomioitava pääsopi- muksen lisäksi SOTE-sopimuksen I luvun 4 §:n rajoitukset.
II luku
1 § Viranhaltijan ja työntekijän oikeus palkkaan
1 mom. Kunnan/kuntayhtymän palvelukseen otetulla on oikeus saada palkka siitä lukien, kun hän on aloittanut virantoimituksen tai tehtävien hoitamisen. Soveltamisohje
Virantoimitus on määritelty KVTES:n yleisen osan 7 §:ssä. Mikäli vi- rantoimitus tai työssäolo ei ole vielä alkanut (ei ehdi olla päivääkään töissä esim. sairauden tai raskauden vuoksi), ei viranhaltija/työntekijä saa palkkaetuja. Toimivaltainen viranomainen päättää viranhaltijan virantoimituksen alkamisesta.
Viranhaltija on määräaikaisena viranhaltijana 31.3. saakka. Hänet on valittu saman kunnan toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ja virantoimitus on määrätty alkamaan 1.4. lukien. Viranhaltija on työ- kyvytön 1.4. Hänelle maksetaan sairausajan palkka.
2 mom. Jos viranhaltijan virantoimitus on määrätty alkamaan kuukauden en- simmäisenä päivänä, joka ei ole säännönmukainen työpäivä, katso- taan palkkaoikeuksien alkaneen sanotun kuukauden alusta, mikäli virkaan valittu on edellä mainitun päivän jälkeisenä ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänään aloittanut virantoimituksen ja jos virkaa aikaisemmin hoitanut viranhaltija ei ole edellä tarkoitettuna ajankohtana ollut enää virantoimituksessa. Edellä sanottu koskee myös työntekijää, joka on työsopimuksen mukaan otettu palveluk- seen kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien ja ko. päivät eivät ole kuuluneet edellisen työntekijän työsuhteeseen.
3 mom. Jos viranhaltija/työntekijä on ilman pätevää syytä poissa työstä, hänelle ei makseta palkkaa tältä ajalta.
4 mom. Palvelussuhteen päättyessä maksetaan, jollei tästä sopimuksesta muuta johdu,
1 palkka palvelussuhteen päättymispäivään asti, mainittu päivä mukaan luet- tuna
2 jos viranhaltija tai työntekijä on kuollut, palkka kuolinpäivään asti, jolloin mahdollisesti etukäteen maksettua kuukausipalkkaa kuukauden jäl- jellä olevalta osalta ei peritä takaisin.
2 § Palkkaukseen liittyviä keskeisiä peruskäsitteitä
Palkkausjärjestelmä perustuu tehtäväkohtaiseen palkkaan, henkilökohtaiseen lisään, työkokemuslisään ja tulospalkkioon. Lisäksi voidaan maksaa kertapalk- kiota sekä muita tässä sopimuksessa erikseen mainittuja lisiä, korvauksia ja palkkioita. Katso 6 §.
Täysin työkykyisen 17 vuotta täyttäneen täyttä työaikaa tekevän säännöllisen työajan vähimmäispalkka kuukaudessa luontoisetuineen. Katso 3 §.
Osa-aikaisen palkka on samassa suhteessa alempi kuin työaika on täyttä sään- nöllistä työaikaa lyhyempi. Katso 4 §.
Varsinaiseen palkkaan kuuluvat mm. tehtäväkohtainen palkka, henkilökohtainen lisä ja työkokemuslisä. Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan laskettaessa mm. tuntipalkkaa, päiväpalkkaa, vuosiloma-ajan palkkaa sekä sairausajan palkkaa. Katso 5 §.
Tehtävä sijoitetaan palkkahinnoittelun soveltuvaan palkkahinnoittelukohtaan (esim. 03HOI030 01HOI030). Jos soveltuvaa palkkahinnoittelukohtaa ei ole, niin tehtävä on palkkahinnoittelun ulkopuolinen. Katso 7 § ja 8 §.
Peruspalkalla tarkoitetaan ko. palkkahinnoittelukohdan mukaista tehtäväkoh- taista vähimmäispalkkaa. Katso 9 §.
Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan/ työn- tekijän tehtävien vaativuus. Katso 9 §.
Tehtävän vaativuuden arviointi (TVA)
Tehtävän vaativuuden arviointi perustuu tehtäväkuvaukseen ja paikalliseen tehtä- vien vaativuuden arviointijärjestelmään. Katso 9 §.
Henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteena ovat ammattihallinta, työssä suoriutu- minen ja muut mahdolliset paikallisesti määritellyt kriteerit. Katso 11 §.
Työsuorituksen arviointi (TSA)
Henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu pääsääntöisesti työsuorituksen arvi- ointiin. Katso 11 §.
Työkokemuslisä perustuu palvelusaikaan. Katso 12 §.
Tulospalkkio perustuu kuntapalvelujen tuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tai ylittämiseen. Katso 13 §.
Kertapalkkiota voi käyttää yksilön tai ryhmän palkitsemiseen. Kertapalkkiota voi- daan maksaa myös muusta erityisestä syystä. Katso 14 §.
Päiväpalkka saadaan, kun varsinainen palkka jaetaan kalenterikuukauden päi- vien lukumäärällä. Katso 19 §.
Tuntipalkkaa voidaan maksaa vain KVTES:n SOTE-sopimuksen palkkausluvun 19 §:n mukaisessa tilanteessa. Tuntipalkka saadaan, kun varsinainen palkka jaetaan työaika- muodon mukaisella tuntipalkkajakajalla. Työaikakorvausten laskennassa tarvitaan tun- tipalkkakäsitettä. Katso 19 §.
Palkkaukseen liittyviä keskeisiä peruskäsitteitä on kuvattu lyhyesti yllä olevassa luette- lossa. Varsinainen sopimusmääräys löytyy asianomaisista pykälistä, joihin luettelossa viitataan.
1 mom. Täysin työkykyisen 17 vuotta täyttäneen täyttä työaikaa tekevän säännöllisen työajan vähimmäispalkka kuukaudessa luontoisetui- neen on 1.4.2019 lukien 1 611,53 euroa, 1.8.2020 lukien 1 637,53 eu-
roa ja 1.4.2021 1.9.2021 lukien 1 653,91 euroa.
Määräystä sovelletaan harjoittelijaan tai tähän rinnastettavassa ase- massa olevaan vasta palvelussuhteen kestettyä asianomaiseen kun- taan/kuntayhtymään kolme kuukautta.
Harjoittelijalla tarkoitetaan henkilöä, joka työsopimussuhteessa työnan- tajan tai hänen edustajansa johdolla suorittaa tietyissä tehtävissä tarvit- tavien tietojen, taitojen ja kokemuksen hankintaan tähtäävää käytännöl- listä työtä.
Harjoittelu voi olla laadultaan
1 ennakkoharjoittelua, millä tarkoitetaan sitä työkokemusta, jota on hankittava ennen oppilaitokseen pyrkimistä
2 koulutukseen sisältyvää harjoittelua (esim. oppisopimus)
3 erikoistumisharjoittelua, joka tapahtuu ammatillisen perustutkinnon jälkeen
4 työharjoittelua.
Työharjoittelijaksi katsotaan mm. henkilö, jolla ei ole ao. alan am- mattikoulutusta eikä aikaisempaa työkokemusta ja joka esimerkiksi tekee erilaisia suhteellisen helposti ja nopeasti omaksuttavia töitä enimmäkseen yhdessä muiden työntekijöiden kanssa totutellakseen työelämään.
Jos harjoittelija käytännössä tekee itsenäisesti työnkuvaansa ja ko. palkkahinnoittelukohtaan kuuluvia tehtäviä, ei työnantajalla yleensä ole perusteita maksaa harjoittelijalle ko. tehtävän peruspalkkaa
pienempää palkkaa, ottaen kuitenkin huomioon mahdollinen puuttu- van koulutuksen perusteella tehtävä peruspalkan alennus. Jos har- joittelijan tehtävät eivät vaativuudeltaan vastaa palkkahinnoittelukoh- dassa tarkoitettuja tehtäviä, voidaan hänelle harjoittelun ajan maksaa vähimmäispalkkaa.
2 mom. Kesätyöntekijän vähimmäispalkka on vähintään 50 % virka- ja työehto- sopimuksen mukaan asianomaisesta työstä maksettavasta peruspal- kasta. Kesätyöntekijällä tarkoitetaan lomakautena 2.5.–30.9. kesä- työntekijäksi määräajaksi palvelukseen otettua koululaista, opiskelijaa tai muuta nuorta, jolta puuttuu alan ammattitutkinto tai ammattitaito.
Määräyksen tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia kesätyö- paikkojen järjestämiseksi. Määräystä ei sovelleta opiskelijaan, joka on otettu oman ammattialansa viranhaltijan tai työntekijän sijaiseksi.
1 mom. Osa-aikatyössä tehtäväkohtainen palkka ja euromääräiset lisät ovat samassa suhteessa alempia kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.
Jos osa-aikatyön työaika muuttuu esim. kokoaikaiseksi, tehtäväkohtai- nen palkka ja euromääräiset lisät suurenevat samassa suhteessa, ellei esim. henkilökohtaisen lisän osalta ole muuta päätetty tai edellytetty.
2 mom. Edellä 1 momentin määräykset eivät muuta ennen 1.1.1998 alka- neen osa-aikatyön palkkausperusteita työajan säilyessä ennallaan ja palvelussuhteen jatkuessa keskeytyksettä.
Viranhaltijan/työntekijän varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat:
1 tehtäväkohtainen palkka tai vastaavanluonteinen palkka (lukuun ottamatta luontoisetua)
2 henkilökohtainen lisä
3 työkokemuslisä ja määrävuosilisä
4 syrjäseutulisä (31.12.2011 mennessä myönnetty KVTES 2010–2011 palkkausluvun 10 §:n mukainen)
5 kielilisä
6 rekrytointilisä
7 luottamusmieskorvaus ja
8 työsuojeluvaltuutetun korvaus.
Soveltamisohje Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan laskettaessa mm. tuntipalkkaa, päiväpalk- kaa, vuosiloma-ajan palkkaa sekä sairausajan palkkaa.
Pöytäkirjamerkintä määrävuosilisästä
31.8.2004 maksettu määrävuosilisä säilyy 1.9.2004 lukien samansuuruisena niin kauan kuin palvelussuhde jatkuu keskeytymättä samaan kuntaan/kuntayhtymään, ellei tämän luvun 4 §:n määräyksestä muuta johdu.
Pöytäkirjamerkintä syrjäseutulisästä
Viranhaltijalle/työntekijälle, jolle on 31.12.2011 voimassa olleiden Kunnallisen ylei- sen virka- ja työehtosopimuksen määräysten mukaisesti maksettu syrjäseutulisää, maksetaan syrjäseutulisää edelleen KVTES 2010–2011 palkkausluvun 10 §:n mää- räysten mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä työsuojeluvaltuutetun korvauksesta
(Tämä pöytäkirjamerkintä ei ole osa KVTES 2020–2021SOTE-sopimusta 2021.)
Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta tehdyn virka- ja työehtosopimuksen 2 §:n 1 momentissa määrätty kuukausipalkkai- sen varsinaisen työsuojeluvaltuutetun korvaus on 1.5.2018 alkaen 94 €, 1.8.2020 alkaen 95 € ja 1.4.2021 alkaen 96 €.
Mikäli työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden ja viranhaltijoiden määrä on 700 tai enemmän edellä mainittu korvaus on kuitenkin 1.4.2020 alkaen 260 €, 1.8.2020 alkaen 263 € ja 1.4.2021 alkaen 266 €. Tämä korotettu korvaus on voi- massa määräajan 1.4.2020–28.2.2022.
Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta- alan palkkojen kilpailukyky. Palkkausjärjestelmä tukee toimintastrategiaa, vaikut- taa myönteisesti organisaation tavoitteisiin ja on kiinteä osa johtamista. Tavoit- teeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena on
1 tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka)
2 ammatinhallinta ja työssä suoriutuminen (henkilökohtainen lisä)
3 palvelusaika (työkokemuslisä)
4 tuloksellinen toiminta (tulospalkkio)
Lisäksi voidaan maksaa muita tässä sopimuksessa erikseen mainittuja lisiä, palkkioita tai korvauksia.
Kunnassa/kuntayhtymässä käytössä olevan palkkausjärjestelmän on täytettävä hyvälle ja toimivalle palkkausjärjestelmälle asetetut tavoitteet. Palkkausjärjes- telmä on tarkistettava säännöllisin väliajoin.
Työnantajan muutostilanteissa uudelle työnantajalle kehitetään oma palkkaus- järjestelmä, jolla korvataan entiset palkkausjärjestelmät. Uusi palkkausjärjes- telmä voi olla jo käytössä ollut palkkausjärjestelmä.
Entisten palkkausjärjestelmien mukaiset palkat yhteensovitetaan mahdollisuuk- sien mukaan valitun uuden palkkausjärjestelmän mukaisiin palkkoihin. Yhteen- sovittaminen aloitetaan tehtäväkohtaisista palkoista. Uusi palkkataso määräytyy uuden palkkausjärjestelmän tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän mukai- sesti. Jos tehtäväkohtainen palkka on alempi kuin uusi palkkausjärjestelmä edel- lyttää, tarkoituksena on nostaa palkat asteittain uuden palkkausjärjestelmän edellyttämälle tasolle. Siirtymäajan pituus riippuu palkkaeroista, kustannuksista ja työnantajan taloudellisesta tilasta. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta ja palkkojen yhteensovittamisesta uuteen palkkausjärjestelmään on laadittava suunnitelma aikatauluineen ja kustannusarvioineen.
Jos vanha tehtäväkohtainen palkka ylittää uuden palkkausjärjestelmän mukaisen vastaavan palkan, eivätkä tehtävät ole olennaisesti muuttuneet, säilyy tehtäväkohtai- nen palkka ennallaan, jollei paikallisesti toisin sovita. Palkkausjärjestelmien erilaisuu- desta johtuva palkkaero supistuu uuden palkkausjärjestelmän tehtäväkohtaisen pal- kan noustessa. Palkkaero ja sen peruste (kuntajakolain kuntarakennelain tai liikkeen luovutusta koskevat pakottavat säännökset) on syytä dokumentoida. Tavoitteena on tasapuolinen palkka yhtä vaativissa tehtävissä.
Yhdistymistilanteissa henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysy- myksessä on tehtävien olennaisesta muuttumisesta aiheutuva palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai henkilöstä itsestään johtuva työsuorituksen huomattava huo- nontuminen, ellei paikallisesti muuta sovita.
Edellä mainituista asioista ja niiden toteuttamisesta neuvotellaan paikallistasolla uuden työnantajan ja pääsopijajärjestöjen edustajien kesken. Neuvottelujen to- teuttamistavasta ja menettelytavoista sovitaan tarkemmin paikallisesti.
Pöytäkirjamerkintä kokonaispalkkaisesta projektityöntekijästä/-viranhaltijasta Viranhaltijalle/työntekijälle, jolle on maksettu 31.12.2011 voimassa olleen Kunnalli- sen yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES 2010–2011 palkkausluvun 15 §:n
määräyksen mukaista kokonaispalkkaa, maksetaan palkka edelleen ko. määräyk- sen mukaan palvelussuhteen voimassaoloajan.
1 mom. Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan vähintään liitteissä 1–8 1–2 ole- vien palkkahinnoittelujen asianomaisen palkkahinnoittelukohdan mukai- nen peruspalkka tai liitteen 12 mukaan määräytyvä peruspalkka, jollei tämän sopimuksen määräyksistä muuta aiheudu. Palkkahinnoittelukohta ja tehtäväkohtainen palkka määräytyvät viranhaltijan/työntekijän tehtä- vien ja asianomaisissa palkkamääräyksissä mainittujen muiden edelly- tysten perusteella.
1. Palkkahinnoittelukohdan määrittäminen
Kunnan/kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen toteaa palkkahinnoit- telun piiriin kuuluvaan viranhaltijaan/työntekijään sovellettavan palkka- hinnoittelukohdan.
Mikäli palkkamääräys koskee esim. vain tietyn kokoisia kuntia, ei täl- laista palkkahinnoittelukohtaa sovelleta muissa kunnissa.
Peruspalkalla tarkoitetaan ko. palkkahinnoittelukohdan tehtäväkoh- taista vähimmäispalkkaa.
Viranhaltijan/työntekijän luontoisedun arvo ja tehtäväkohtaisen pal- kan luonteiset lisät katsotaan tehtäväkohtaiseksi palkaksi arvioita- essa sitä, onko tehtäväkohtainen palkka sopimuksen mukainen. Ve- rovapaata ateriaetua, työsuhdematkalipun verovapaata osaa tai työ- tehtäviin liittyvää matkapuhelinetua ei kuitenkaan katsota tehtävä- kohtaiseksi palkaksi, jollei siitä ole erikseen toisin sovittu viranhalti- jan/työntekijän kanssa.
Palkkahinnoittelun ulkopuolisten palkan määräytymisestä ks. palkkausluvun 8 §.
2. Hinnoittelussa käytettyjä koulutusilmaisuja
Liitteiden 1–8 1–2 palkkahinnoittelujen määräyksiä sovelletaan seuraa- vasti:
1 Ilmaisulla ”viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään” tarkoitetaan sitä, että ko. tutkinto tai koulutus on ainakin yhtenä viran/toimen kelpoisuusehtona ja että henkilöllä on tämä tutkinto tai koulutus. Vaikka viranhaltijalta/ työntekijältä puuttuu vaadittu koulutus, hä- neen sovelletaan ko. palkkahinnoittelukohtaa 9 § 2 momentin mukaisesti.
2 Ilmaisulla ”pätevyys: määrätty tutkinto tai koulutus” tarkoitetaan sitä, että ko. palkkahinnoittelukohtaa sovelletaan niihin, joilla on em. tutkinto. Vaikka viranhaltijalta/työntekijältä puuttuu vaadittu koulutus, häneen sovelletaan ko. palkkahinnoittelukohtaa 9 § 2 momentin mukaisesti.
3 Ilmaisulla ”tehtävässä edellytetään yleensä … tutkintoa” pyritään kuvaamaan tehtävän vaativuustasoa, eikä määräys rajoita mää- räyksen soveltamista vain em. tutkinnon suorittaneisiin.
Palkkahinnoittelussa mainittu pätevyys ei ole viran tai toimen kelpoi- suusehto vaan palkkausperuste. Kelpoisuusehdot on määrätty ta- pauksesta riippuen laissa, asetuksessa, johtosäännössä, ao. viran- omaisen päätöksessä tai muutoin tehtävään otettaessa.
Korkeakoulututkinnot (ylemmät korkeakoulututkinnot, alemmat kor- keakoulututkinnot, ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammat- tikorkeakoulututkinnot) on määritelty korkeakoulututkintojen järjes- telmästä annetun asetuksen (464/98) 1 §:ssä. Korkeakoulututkin- noista on säädetty tarkemmin yliopistolaissa (558/09) ja laissa am- mattikorkeakoulututkinnoista (351/03) ammattikorkeakoululaissa (932/14).
Ammatillisista perustutkinnoista on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta (630/98) ja ammattitutkinnoista ja erikoisammattitut- kinnoista laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/98).
Ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja xxxxxxxxx- xxxxxxxxxxxxxxxxx on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta (531/17).
Ulkomailla suoritetut tutkinnot rinnastetaan Suomessa suoritettuun tutkintoon vain laissa säädetyssä tai lain nojalla todetuissa tapauk- sissa.
8 § Palkkahinnoittelun ulkopuoliset viranhaltijat/työntekijät
1 mom. Jollei palkkahinnoittelusta löydy tehtävään sopivaa palkkahinnoittelukoh- taa, toimivaltainen viranomainen päättää tehtäväkohtaisesta palkasta ottaen huomioon tehtävien vaativuus ja sellaiset palkkahinnoittelukoh- dat, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää apuna tehtäväkoh- taista palkkaa määrättäessä.
Kun laaditaan tehtäväkuvauksia tehtävän vaativuuden arviointia varten, huomioidaan, mitä 9 § 1 mom. soveltamisohjeen 1–3 kohdissa on to- dettu. Kaikissa hinnoittelun ulkopuolisissa ryhmissä ei kuitenkaan ole mahdollista käyttää samoja vaativuustekijöitä, joita palkkahinnoitteluissa olevien osalta käytetään. Työnantajan on tehtäväkohtaisesta palkasta päättäessään käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaati- vuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon. Tehtäväkohtai- sen palkan tasoon vaikuttavat tehtävien vaativuuden lisäksi mm. paikka- kunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan noudat- tamat palkkapoliittiset periaatteet.
Työnantajan pitää huolehtia siitä, että palkkahinnoittelun ulkopuolisten tehtäväkohtaiset palkat ovat oikeassa suhteessa niihin palkkahinnoitte- lukohtiin kuuluvien tehtäväkohtaisten palkkojen kanssa, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää ns. viiteryhmänä.
Palkkahinnoittelun ulkopuolisista viranhaltijoista ja työntekijöistä voi- daan tarvittaessa muodostaa omia ryhmiä tehtävien vaativuuden ar- viointia silmällä pitäen silloin, kun kyseessä on samankaltainen työ.
Palkkahinnoittelun ulkopuolinen voi olla myös esim. viranhaltija/työn- tekijä, joka osittain tekee palkkahinnoitteluliitteen 1 tehtäviä ja osit- tain palkkahinnoitteluliitteen 2 tehtäviä.
toimistoalan palkkahinnoittelukohdan 01TOI060 tehtäviä ja osittain palkkahinnoittelukohdan 01ASI040 tehtäviä.
Tätä määräystä voidaan soveltaa myös 17 §:n mukaiseen työnantajan edustajaan.
Hinnoittelemattomien tehtävien tilastointitunnuksista. ks. tämän sopi- muksen liite 3.
1 mom. Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä tai siitä sovittaessa tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus.
1 Tehtäväkuvaus tehtävän vaativuuden arviointia varten
Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perustua tehtäväkuvaukseen. Se kuvaa tehtävän tarkoitusta, olennaista sisältöä ja keskeisiä tehtä- väkokonaisuuksia. Tehtävänkuvaus on rakenteeltaan selkeä ja yksin- kertainen.
Tehtäväkuvaukset laaditaan yhteistyössä työnantajan edustajan ja asianomaisen viranhaltijan/työntekijän tai, mikäli kyse on mallitehtä- väkuvauksen laatimisesta, asianomaisen ammattiryhmän edustajan kanssa.
Tehtäväkuvauksen vahvistaa työnantaja. Se ei ole työsopimuksen osa ja työnantaja voi siten tarvittaessa tarkistaa sitä. Vahvistetusta tehtävänkuvauksesta annetaan kopio ao. viranhaltijalle/työntekijälle hänen pyynnöstään. Työntekijän tehtävien olennaisesta muuttami- sesta ks. KVTES I luvun 10 § ja viranhaltijan tehtävien olennai- sesta muuttamisesta, ks. laki kunnallisesta viranhaltijasta 23 § (viit- tausmääräys).
Tehtäväkuvausten pitää olla yhteismitallisia, jotta objektiivinen arvi- ointi on mahdollista. Tehtäväkuvausta ei tarvitse tehdä kaikille hen- kilöille erikseen silloin, kun henkilöt tekevät samanlaisia tehtäviä.
Tällöin voidaan tehdä esim. mallitehtäväkuvaus ja täydentää sitä tar- vittaessa.
Työntekijöiden/viranhaltijoiden tehtäväkuvaukset pidetään ajantasai- sena. Kun työntekijän/viranhaltijan tehtäväkuvauksessa määriteltyä tehtäväkokonaisuutta muutetaan tai se on muuttunut vähäistä mer- kittävämmin, tarkistetaan myös ko. henkilön tehtävänkuvaus muuttu- neen tilanteen mukaiseksi. Samalla arvioidaan tehtävän vaativuus
uudelleen tehtävän kokonaisvaativuudessa tapahtuneiden muutos- ten selvittämiseksi. Sen jälkeen arvioidaan muutosten mahdolliset vaikutukset tehtäväkohtaisiin palkkoihin. (ks. palkkausluvun 10 § Olennainen muutos tehtävässä).
Tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon työn edellyt- tämä osaaminen (tiedot, taidot, harkinta), työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin) sekä työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus, ihmissuhde- vaatimukset) ja työolosuhteet, jollei toimivaltainen viranomainen päätä käyttää arvioinnissa ennalta määriteltyjä muita objektiivisia vaativuustekijöitä.
Osaaminen kuvaa työn edellyttämien koulutuksella ja työkokemuksella hankittujen keskeisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta ja moni- puolisuutta sekä työn edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä. Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta (ammatillinen perus- koulutus, jatko- ja täydennyskoulutus) ja ammatinhallinnan edellyttä- mää uuden tiedon hankkimista. Taitojen osalta arvioidaan työn edellyt- tämää työkokemuksella saavutettua osaamisen syvyyttä ja monipuoli- suutta sekä erityisosaamista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Työn edellyttämien taitojen vaativuuteen vaikuttaa myös se, missä määrin työ edellyttää useiden eri tehtäväalueiden hallintaa tai monien asioi- den yhtäaikaista hallintaa taikka toisistaan poikkeavien tietojen ja tai- tojen hallintaa. Harkinnan osalta arvioidaan työn edellyttämää itsenäi- sen harkinnan tasoa, johon vaikuttaa ohjeiden määrä ja laatu. Har- kinta kuvaa myös tavoitteenasettelun itsenäisyyttä ammattialan ja or- ganisaation arvoista ja tavoitteista.
Työn vaikutukset ja vastuu kuvaavat niitä vaikutuksia ja sitä merkitystä, joka työllä on kuntalaisten/asiakkaiden ja työyhteisön fyysisiin, psyykki- siin, sosiaalisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin. Vaikutuksia arvioidaan kohteiden laajuuden (erilaisuus, määrä) ja vaikutusten pysyvyyden (pit- käkestoisuus, muutettavuus) kannalta. Asiantuntija-, johtamis- ja esi- miestyössä korostuvat toimintaedellytyksiä, tuloksellisuutta, vaikutta- vuutta sekä työyhteisöjen toimivuutta koskeva vaikuttaminen ja vastuu. Toimintaedellytyksiin vaikuttamista ilmenee kaikilla organisaatiotasoilla.
Yhteistyötaidot kuvaavat asiakassuhteissa ja työyhteisössä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdevaatimuksia. Vuorovaikutuksen osalta arvioidaan työn edellyttämää viestinnän ja kommunikoinnin oma- aloitteisuutta ja tavoitteellisuutta. Ihmissuhdevaatimusten osalta arvioi- daan työn edellyttämää vaatimusta asettua toisen ihmisen tilantee- seen.
Työolosuhteilla tarkoitetaan työhön kiinteästi liittyviä tavanomaisesta poikkeavia henkisiä ja fyysisiä työolosuhdetekijöitä, joita ei voida työsuo- jelutoimenpitein poistaa.
3 Tehtävien vaativuuden arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja
Viranhaltijalla tai työntekijällä oleva koulutus tai kokemus ei ratkaise työn vaativuutta, vaan vaativuustarkastelu tehdään aina tosiasiallis- ten tehtävien perusteella. Palkkahinnoittelukohdan soveltamisedelly- tykseksi on kuitenkin usein määritelty tietty koulutustaso, jolla on py- ritty kuvaamaan osaltaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtä- vien tiedollista vaativuustasoa. Mikäli palkkahinnoittelukohtaan kuu- luvalta edellytetään korkeampaa koulutustasoa kuin mitä palkkahin- noittelukohdassa on todettu tai tämän lisäksi alan erikoistumiskoulu- tusta tai ammatillista jatkokoulutusta, on tämä yleensä osoitus siitä, että myös tehtävien vaativuus edellyttää selvästi peruspalkkaa kor- keampaa tehtäväkohtaista palkkaa. Vaikka kelpoisuusehdoissa ei edellytettäisikään em. lisäpätevyyttä tms., voi viranhaltijan tai työnte- kijän lisäpätevyys tai kokemuksen kautta hankitut taidot johtaa käy- tännössä siihen, että hänelle annetaan tavanomaista vaativuustasoa vaativampia tehtäviä, mikä on otettava huomioon tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä. Viranhaltijan tai työntekijän tavanomaista laaja-alaisempi koulutus voi merkitä sitä, että vaikka ao. henkilön tehtävät eivät tämän vuoksi olekaan muita vaativampia, ao. henkilön erityisosaamista voidaan käyttää hyväksi tietyissä tilanteissa ja tästä potentiaalisesta käytettävyydestä saattaa olla perusteltua maksaa henkilölle henkilökohtaista lisää.
Ks. myös 9 § 2 mom.
Viranhaltijalle tai työntekijälle voidaan määrätä hänen tavanomaisten tehtäviensä lisäksi lisätehtäviä ja -vastuita, mikä osaltaan vaikuttaa tehtävien vaativuuteen ja sitä kautta tehtäväkohtaisen palkan mää- rään. Mikäli lisätehtävä tai -vastuu on määräaikainen, voidaan tästä aiheutuva tehtäväkohtaisen palkan korotustarve tarvittaessa määri- tellä määräaikaisena korotuksena (10 §:ssä ovat määräykset olen- naisen tehtävämuutoksen vaikutuksesta tehtäväkohtaiseen palk- kaan). Esimerkkinä tällaisista lisätehtävistä ja vastuista voidaan mai- nita jonkin yksikön tai vastuualueen määräaikainen päällikkyys, jon- kin yksikön tai ryhmän vetovastuu, johtajan tai esimiehen varamie- henä toimiminen tai vastuu vaativasta tehtäväkokonaisuudesta, jota muilla samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvilla ei ole.
Vaikka tehtävien vaativuuksien vertailu tehdään samaan palkkahin- noittelukohtaan kuuluvien välillä, joudutaan arvioinnin yhteydessä toisinaan tarkastelemaan samanaikaisesti muitakin palkkahinnoitte- lukohtia. Esimerkkinä voidaan mainita se, että esimiesten ja alaisten tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa
nähden siitä riippumatta, kuuluvatko he samaan vai eri palkkahin- noittelukohtaan. Esimiesasemassa olevan tehtäväkohtaisen palkan pitää pääsääntöisesti olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisensa, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Johto- tai esimiestehtävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa harkittaessa on otettava huomioon mm. johdettavan yksikön koko, vastuualueen tai johdettavan yksikön palvelutarjonnan laajuus ja moninaisuus, eri- koispalveluiden tuottaminen sekä muut erityispiirteet, yhteistyövaati- mus muiden hallinnonalojen ja palvelujen tuottajien kanssa, sekä esimiestyön merkitys toiminnan tuloksellisuudessa ja toimintaedelly- tysten luomisessa.
4 Arviointijärjestelmä ja arviointi
Vaativuustekijöiden pohjalta tehdään arviointijärjestelmä, jonka avulla tehtävien vaativuuden arviointi voidaan suorittaa.
Suositeltavaa on käyttää tehtävien vaativuuden kokonaisarviointia, joka perustuu ennalta määriteltyihin objektiivisiin vaativuustekijöihin.
Eri vaativuustekijöillä voi olla erilaiset painoarvot. Työn edellyttämällä osaamisella on suurin painoarvo.
Tehtävien vaativuuden arvioinnin kohteena ovat samanaikaisesti saman työnantajan samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvat tehtävät ja näi- den tehtävien keskinäinen vertailu. Tehtävien vaativuuden arviointi voi- daan ulottaa koskemaan kunkin palkkaliitteen eri palkkahinnoittelukoh- dassa olevia tehtäviä, jotka ovat vertailukelpoisia keskenään, esim. ruo- kapalveluhenkilöstön palkkahinnoittelukohdissa 06RUO020–06RUO060. Paikallisesti voidaan kuitenkin käyttää myös laajempaa vertailua, mikäli sitä yhteisesti pidetään tarkoituksenmukaisena.
Ennen uuden arviointijärjestelmän käyttöönottoa tai arviointijärjestelmää muutettaessa asiasta neuvotellaan niiden luottamusmiesten kanssa, joi- den edustamiin viranhaltijoihin/työntekijöihin arviointijärjestelmää tullaan soveltamaan. Arviointijärjestelmästä päättää viime kädessä työnantaja. Arviointijärjestelmästä tehdään kirjallinen kuvaus ja sen sisällöstä tiedo- tetaan viranhaltijoille/työntekijöille.
Arviointijärjestelmän toimivuutta on arvioitava säännöllisesti.
Kokonaisarviointi suoritetaan mahdollisimman yhteismitallisesti ja yh- denmukaisin perustein.
Kokonaisarviointi perustuu
• kirjalliseen tehtävän vaativuuden arviointia varten tehtyyn tehtäväkuvaukseen (ks. kohta 1),
• vaativuustekijöihin (ks. kohta 2),
• tehtävän vaativuuden arvioinnissa huomioon otettaviin seikkoihin (koulutus, lisätehtävä ja -vastuu, esimiesasema) (ks. kohta 3),
• arviointijärjestelmään (ks. kohta 4).
Tehtäväkohtainen palkka määritellään kokonaisarvioinnin perusteella (ks. kohta 5).
Toimivaltainen viranomainen voi rajata palkkausluvun 17 §:n mukai- set työnantajan edustajat arviointijärjestelmän ulkopuolelle.
Tarkoituksena on, että tehtävien vaativuuden arviointia ja arviointijär- jestelmää koskevat soveltamiskysymykset ratkaistaan paikallisesti.
5 Tehtäväkohtaisesta palkasta päättäminen
Työnantajan on tehtäväkohtaisesta palkasta päättäessään käytet- tävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mah- dollisimman objektiivisesti huomioon.
Tavoitteena on, että samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien teh- täväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suh- teessa toisiinsa.
Se, että samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävien vaati- vuusvertailussa ei löydy olennaisia vaativuuseroja, ei merkitse sitä, että käytetään automaattisesti palkkahinnoittelukohdan peruspalk- kaa. Työnjako on voitu tehdä siten, että kaikille kyseiseen palkkahin- noittelukohtaan kuuluville on määrätty vaativampia ja vähemmän vaativia tehtäviä, kokonaisvaativuuden ollessa suunnilleen sama.
Tällöin kaikkien tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla suunnilleen samalla tasolla, mutta taso voi ylittää selvästikin peruspalkan. Toi- saalta samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävien vaati- vuuksissa voi olla merkittäviäkin eroja, minkä seurauksena myös tehtäväkohtaisessa palkassa voi olla merkittäviä suuruuseroja.
Tehtäväkohtaisen palkan tasoon vaikuttavat tehtävien vaativuuden lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan noudattamat palkkapoliittiset periaatteet.
Toimivaltainen viranomainen päättää tehtäväkohtaisen palkan ta- sosta. Työntekijän osalta tehtäväkohtaisesta palkasta sovitaan työ- sopimuksella. Tehtäväkohtainen palkka voidaan määritellä uudelleen uutta viranhoitomääräystä annettaessa ja uutta työsopimusta tehtä- essä esim. sijaisuuksia jatkettaessa.
Palkkahinnoittelun ulkopuolisten viranhaltijoiden/työntekijöiden palkka määritellään palkkausluvun 8 §:n mukaisesti. Työnantajan edustajien palkka määritellään palkkausluvun 17 §:n mukaisesti.
6 Tehtäväkohtaisen palkan alentaminen
Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa vain 10 §:ssä tarkoitetuissa ta- pauksissa.
2 mom. Riippumatta siitä täyttääkö viranhaltija/työntekijä tehtä- vään edellytetyt lakisääteiset tai toimivaltaisen viranomaisen päättämät kelpoisuusvaatimukset on tehtäväkohtainen palkka ensisijaisesti määri- teltävä tehtävän vaativuuden perusteella. Mikäli viranhaltija/työntekijä ei täytä em. kelpoisuusvaatimuksia voi tehtäväkohtainen palkka kuitenkin olla enintään 10 % alempi kuin palkkahinnoittelun ao. palkkausmääräys edellyttää.
Ks. palkkausluvun 7 § 1 mom. soveltamisohjeen hinnoittelussa käytet- tyjä koulutusilmaisuja 1 ja 2 kohdat.
Mikäli viranhaltija/työntekijä saavuttaa em. kelpoisuuden, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan vähintään palkkahinnoittelukohdan peruspalkkaan seu- raavan kuukauden alusta lukien siitä, kun hän on esittänyt selvityksen päte- vyyden saavuttamisesta.
10 § Olennainen muutos tehtävissä
1 mom. Jos viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muut- tuu vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siir- tymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.
Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat:
1 tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi
2 kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi
3 tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos työntekijä hakeutuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siirtämistä on tarjottu lomauttamisen vaihtoehtona tai
4 toiseen virkaan siirtymishetki.
2 mom. Vuosilomasijaisuuksissa tehtäväkohtaista palkkaa ei alenneta ja teh- täväkohtaisen palkan korottaminen koskee vain vähintään kaksi viik- koa kestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen.
Soveltamisohje (1 mom. ja 2 mom.)
Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla mm. siirto toi- seen virkaan tai tehtävään, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttaminen olennaisesti vaativammaksi tai vähemmän vaativaksi. Jos tehtäviä muutetaan määräajaksi ja uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi, tehtäväkohtainen palkka alenee välittömästi em. määräajan päätyttyä.
Tehtäväkohtaista palkkaa ei muuteta, jos tilapäinen siirto toiseen virkaan tai tehtävään tai tilapäiset tehtävämuutokset on otettu huo- mioon tehtäväkohtaisen palkan määrässä, esim. toimiminen tila- päisesti esimiehen sijaisena tai muu sijaisuusjärjestely.
Tehtävämuutoksella tarkoitetaan myös virantoimitusvelvollisuuden muut- tamista.
Lomauttamisen vaihtoehtona työnantajan tulee ensisijaisesti tarjota mahdollisimman samanlaista työtä kuin työsopimuksen mukainen työ on. Mikäli tällaista työtä ei ole, voi työ olla muuta työtä, jota voidaan pi- tää työntekijälle soveltuvana ottaen huomioon hänen koulutuksensa, yleinen ammattitaitonsa ja kokemuksensa. Tarjotusta työstä makse- taan tarjotun työn mukainen palkka tehtävään siirtymisestä lukien.
Lomautettaessa viranhaltijaa noudatetaan vastaavia periaatteita.
1 mom. Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa euromääräistä henkilökohtaista lisää. Toimivaltainen viran- omainen päättää henkilökohtaisesta lisästä.
Soveltamisohje
Henkilökohtainen lisä myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi, mutta myös määräaikainen lisä voi olla mahdollinen.
Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa tai poistaa vain tässä pykälässä mainituissa tilanteissa.
2 mom. Henkilökohtaista lisää maksetaan pääsääntöisesti viranhaltijan/työn- tekijän työsuorituksen arvioinnin perusteella.
Soveltamisohje
Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet määritellään paikallisesti. Perusteet ja niiden painoarvot voivat vaihdella eri yksiköissä.
Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat ammatinhallinnan ja työssä suoriutumisen lisäksi olla esimerkiksi
• tuloksellisuus
• monitaitoisuus ja luovuus
• erityistiedot ja -taidot
• yhteistyökyky
• vastuuntunto
• oma-aloitteisuus ja kehityshakuisuus.
Arvioinnin perusteista tehdään kirjallinen kuvaus ja sen sisällöstä tiedo- tetaan viranhaltijoille/työntekijöille.
Henkilön työsuorituksen arviointi suoritetaan esim. vuosittain kehityskeskus- telun yhteydessä.
3 mom. Henkilökohtaisia lisiä maksettaessa on eri viranhaltija-/työntekijäryh- miä kohdeltava tasapuolisesti.
4 mom. Viranhaltijalle/työntekijälle on pyydettäessä ilmoitettava häntä koskevan henkilökohtaisen lisän maksamisen perustelut.
5 mom. Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on tehtävien olennaisesta muuttumisesta aiheutuva palkkausperustei- den uudelleen arviointi tai viranhaltijasta/työntekijästä itsestään johtuva työsuorituksen huomattava huonontuminen.
Viranhaltijalle/työntekijälle annetaan tilaisuus parantaa työsuoritustaan. Mahdollisista tukitoimenpiteistä keskustellaan esim. kehityskeskuste- lussa.
6 mom. Viranhaltijoiden/työntekijöiden työsuorituksen arvioinnin ja henkilö- kohtaisen lisän maksamisen perusteista neuvotellaan paikallisesti pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa.
Neuvottelu tapahtuu pääsopimuksen 14 §:n 2 momentin määräyksen mukaisesti, jollei pääsopimuksen 13 §:n määräyksen mukaisesti toisin sovita. Tavoitteena on, että henkilökohtaisen lisän perusteista on mah- dollisimman laaja yksimielisyys työnantajan ja henkilöstön kesken.
Henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta. Kannusta- valla palkkauksella pyritään parantamaan toiminnan tuloksellisuutta ja tukemaan johtamista. Kannustavuus perustuu siihen, että jokai- nen voi työsuorituksellaan vaikuttaa palkkaukseensa. Henkilökoh- taisten tulosten palkitseminen on keskeinen tekijä motivaation syn- tymisessä. Tästä syystä henkilökohtaisen lisän perusteiden on tär- keää olla henkilöstön tiedossa.
Työnantajan on käytettävä henkilökohtaisiin lisiin 1.2.2013 mennessä vähintään 1,3 % laskettuna kunnan/kuntayhtymän palveluksessa ole- van KVTES:n piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Jos palkkahinnoitteluliitteen soveltamispiiriin kuuluu vähintään 30 henkilöä, työnantajan on käytettävä tämän henkilöstön harkinnanvaraisiin henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,3 % 1.2.2013 mennessä, heidän yhteenlasketusta tehtäväkohtaisten palkkojen palk- kasummasta. Tarkistus suoritetaan vuosittain.
7 mom. Työnantajan on käytettävä henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,3 % las- kettuna kunnan/kuntayhtymän palveluksessa olevan SOTE-sopimuksen piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Jos palkkahinnoitteluliitteen soveltamispiiriin kuuluu vähintään 30 henki- löä, työnantajan on käytettävä tämän henkilöstön harkinnanvaraisiin henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,3%, heidän yhteenlasketusta tehtävä- kohtaisten palkkojen palkkasummasta. Tarkistus suoritetaan vuosittain.
Pöytäkirjamerkintä
SOTE-sopimuksessa vuosittainen tarkistus tehdään ensimmäisen kerran 31.12.2021 mennessä, ellei vuosittaista tarkistusta ole jo tehty vuonna 2021 KVTES:ia sovellettaessa.
1 mom. Työkokemuksen perusteella maksettava työkokemuslisä on 3 % teh- täväkohtaisesta palkasta, kun viranhaltija/työntekijä on ollut vähin- tään 5 vuotta, ja 8 % tehtäväkohtaisesta palkasta, kun viranhaltija/ työntekijä on ollut vähintään 10 vuotta
1 virka-/työsuhteessa asianomaiseen kuntaan/kuntayhtymään,
2 muun työnantajan palveluksessa virka-/työsuhteessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä tai
3 yritystoiminnassa muussa kuin virka-/työsuhteisessa tehtävässä, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä, enintään yh- teensä 5 vuotta.
Edellä mainitusta ajasta vähennetään lakossa oloaika ja muu luva- ton poissaoloaika.
Samasta ammattialasta katsotaan olevan olennaista hyötyä (kohta 2). Pelkästä omistussuhteesta tai osakkuudesta ei kat- sota olevan olennaista hyötyä (kohta 3). Olennaisen hyödyn ar- viointiin sisältyy toimivaltaisen viranomaisen harkintaa. Olennai- nen hyöty ratkaistaan tapauskohtaisesti. Samankaltaisissa ta- pauksissa noudatetaan yhtenäistä käytäntöä.
Työkokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi hyväksytään sama ajanjakso korkeintaan yhden kerran.
2. kohdan ja 3. kohdan muutoksia sovelletaan 1.1.2012 tai sen jäl- keen alkaviin palvelussuhteisiin.
Työntekijän/viranhaltijan siirtyessä toiseen virkasuhteeseen tai työn- tekijän tehtävien muuttuessa olennaisesti samalla työnantajalla voi- daan työkokemuslisään oikeuttavan ajan arviointi tehdä uudelleen (1 mom. 2 ja 3 kohta).
Mikäli työntekijällä/viranhaltijalla on vähintään 5 vuotta/vähintään 10 vuotta KVTES 2010–2011 palkkausluvun 6 § 4 mom. mukaista henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa aikaa 31.12.2011, niin henkilökohtaisesta lisästä siirtyy osuus, joka vas- taa 5 prosenttia/10 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkasta, uudeksi 3 prosentin/8 prosentin työkokemuslisäksi 1.1.2012 lukien sekä mahdollinen muu henkilökohtaisen lisän euromäärä jää edelleen henkilökohtaiseksi lisäksi.
2 mom. Työkokemuslisä maksetaan palvelusajan täyttymistä seuraavan ka- lenterikuukauden alusta lukien. Muun kuin oman kunnan/kuntayhty- män palvelusta sekä yritystoiminnasta on esitettävä luotettava kirjal- linen selvitys. Selvitys tulisi esittää kuukauden kuluessa palvelus- suhteen alkamisesta. Mikäli selvitys palvelusta esitetään takautu- vasti, tähän palvelukseen perustuvaa lisää maksetaan enintään kah- den vuoden ajalta takautuvasti selvityksen esittämisestä.
1 mom. Kunta/kuntayhtymä voi ottaa käyttöön tulospalkkiojärjestelmän, jonka perusteella työntekijälle/viranhaltijalle voidaan maksaa tulospalk- kiota. Tulospalkkio perustuu palvelujen tuloksellisuuden paranta- miseksi asetettujen tavoitteiden todettuun saavuttamiseen tai ylittä- miseen.
2 mom. Tulospalkkiojärjestelmän piiriin kuuluvalle työntekijälle/viranhaltijalle maksetaan jälkikäteen seurantajaksolta ennakolta vahvistettujen pe- rusteiden mukainen erillinen euromääräinen tulospalkkio. Vuosilo- maa ja äitiysvapaata lukuun ottamatta tulospalkkion seurantajaksoon kohdistuva virantoimituksen/työnteon keskeytysaika vähentää vas- taavassa suhteessa tulospalkkion määrää, jollei ao. viranomainen toisin päätä.
3 mom. Tulospalkkio ei ole varsinaista palkkaa ja se maksetaan erillään var- sinaisesta kuukausipalkasta.
Tulospalkkion perusteena olevien tavoitteiden asettaminen Tulospalkkion perusteeksi valitaan asianomaisessa tulosyksikössä yleensä kaksi tai useampia tavoitteita, jotka kuvaavat toiminnan on-
nistumista mahdollisimman monipuolisesti. Näiden palkkion perus-
teeksi valittujen tavoitteiden saavuttamista tai ylittämisestä riippuu tulospalkkion maksaminen ja määrä siten kuin siitä on ennalta pää- tetty.
Tavoitteet on määräajoin asetettava uudelleen ottaen huomioon ta- pahtunut kehitys ja sen hetkiset mahdolliset ongelmat. Tavoitteiden taso ei saa olla liian matala eikä toisaalta epärealistisen korkea.
Tarkoitus on, että sekä työntekijät/viranhaltijat että työnantaja hyöty- vät tulospalkkiojärjestelmän käyttöön ottamisesta.
Hyötyä voi syntyä mm. työprosessien sujuvuuden lisääntymisestä, palvelun laadun parantumisesta, kustannussäästöistä, suorite- määrän muutoksista, henkilöstön osaamisen kasvamisesta tai hyödyntämisestä.
Tulospalkkion perusteena olevan seurantajakson pituus voi olla esi- merkiksi vuosi, puoli vuotta tai neljännesvuosi. Mikäli seurantajakso on puoli vuotta tai pitempi, olisi henkilöstön motivoinnin kannalta pe- rusteltua antaa henkilöstölle seurantajakson aikana väliaikatietoja tulostavoitteiden saavuttamisesta. Yleensä on tarkoituksenmukaista käyttää vuoden pituista seurantajaksoa.
Henkilöstön osallistuminen asian valmisteluun
Kun tulospalkkiojärjestelmää ja tulospalkkion käyttöönottoa on alustavasti valmisteltu, asia käsitellään henkilöstön/henkilöstön edustajien kanssa. Tavoitteena on henkilöstön sitoutuminen tulokselliseen toimintaan.
Toimivaltainen viranomainen päättää mm. seuraavista tulospalkkiota koskevista asioista:
• tulosyksikön määrittely
• tulospalkkion piiriin kuuluva henkilöstö
• palkkion perusteena olevat tavoitteet
• seurantajakson pituus
• mikä osa hyödystä jaetaan henkilöstölle
• tulospalkkion enimmäismäärän määrittely
• jaetaanko palkkiot samansuuruisina vai esimer- kiksi tehtäväkohtaisten palkkojen suhteessa.
• todeta, miten asetetut tavoitteet ovat toteutu- neet
• jaettavan tulospalkkioerän suuruuden
• viranhaltijan/työntekijän mahdollisesti saaman tulospalkkion suuruuden.
Tulospalkkio voidaan maksaa myös henkilöstörahastoon henkilöstörahas- tonlain edellytysten täyttyessä. Henkilöstörahastoista säädetään henkilös- törahastolaissa (934/2010, viittausmääräys; katso KT:n yleiskirje 23/2011).
1 mom. Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa kertapalkkio, mikäli kun- nan/kuntayhtymän asianomainen viranomainen harkitsee sen suorit- tamisen perustelluksi. Kertapalkkiota voidaan käyttää esim. silloin, kun työnantaja haluaa palkita yksilöä tai ryhmää.
Soveltamisohje
Palkkausjärjestelmän perusteista ks. palkkausluvun 6 §. Toimival-
tainen viranomainen päättää kertapalkkioiden suuruudesta.
2 mom. Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa kertapalkkio myös muusta erityisestä syystä, mikäli kunnan/kuntayhtymän asianomai- nen viranomainen harkitsee sen perustelluksi.
Soveltamisohje
Erityisenä syynä voi olla esim. viranhaltija/työntekijän osallistuminen toimielimen kokoukseen toimivaltaisen viranomaisen määräyksen nojalla. Kertapalkkiota ei makseta viranhaltijalle/työntekijälle, joka saa kokouksen ajalta lisä-, yli-, ilta-, yö- tai sunnuntaityökorvauksen tai eri palkan tai palkkion kokouksessa suoritettavasta tehtävästä.
Soveltamisohje (1 ja 2 mom.) Jos kertapalkkiota käytetään yleisesti, sen maksamisperusteet on tar- koituksenmukaista selvittää yhteisesti henkilöstön kanssa. Kertapalk- kion luonteen vuoksi asiasta ei käydä virallisia paikallisneuvottelu- ja
viranhaltija- ja työntekijäjärjestöjen kanssa (katso pääsopimuksen 14 §).
1 mom. Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa rekrytointilisää, mikäli kunnan/kuntayhtymän asianomainen viranomainen harkitsee lisän suorittamisen perustelluksi. Rekrytointilisän maksamispe- rusteet ja voimassaolo tulee ilmetä viranhaltijan/työntekijän li- sän myöntämistä koskevasta päätöksestä. Työntekijän kanssa asiasta sovitaan esim. työsopimuksessa.
Rekrytointilisän perusteluna voi olla mm. henkilöstön saatavuu- teen liittyvät ongelmat.
Rekrytointilisä on luonteensa vuoksi pääsääntöisesti määräaikainen.
Mikäli työnantaja käyttää yleisesti rekrytointilisää, selvitetään lisän maksamisperusteet henkilöstön edustajien kanssa, ku- ten kertapalkkioidenkin kohdalla.
Rekrytointilisä on varsinaista palkkaa.
Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa kieli- lisää, jos tehtävissä edellytetään äidinkielen lisäksi toisen kotimaisen kielen, saa- men kielen tai viittomakielen hallintaa ja jollei kielitaitovaatimusta ole otettu huo- mioon tehtäväkohtaisessa palkassa.
Viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimuksiin kuuluva kielitaito voidaan ottaa huo- mioon tehtäväkohtaisessa palkassa ja muu kielitaito henkilökohtaisessa lisässä, jolloin erillistä kielilisää ei makseta.
Kunnan/kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen harkitsee, missä tehtävässä kielilisää maksetaan ja millainen näyttö kielitaidosta vaaditaan.
17 § Työnantajan edustajan palkka
Sen estämättä, mitä tässä sopimuksessa muutoin on määrätty, kunnan/kun- tayhtymän asianomainen viranomainen voi harkintansa mukaan päättää työn- antajaa edustavien viranhaltijoiden/työntekijöiden palkasta ja sen määräyty- misperusteesta. Työntekijöiden osalta tämä edellyttää, että työnantajan oikeu- desta määrätä palkasta on sovittu työsopimuksessa.
Työnantajan edustajaksi katsotaan viranhaltija/työntekijä, joka vastaa kunnan/ kuntayhtymän tai sen merkittävän osan johtamisesta ja kehittämisestä. Esim. kunnan/kuntayhtymän ylin johto katsotaan tällaisiksi työnantajan edustajiksi.
Työnantajan edustajia ovat mm. johtavassa asemassa oleva viranhaltija/työnte- kijä, joka vastaa suuresta hallinnonalasta ja sen kehittämisestä samoin sellainen, jonka tehtävänä on vastata kunnan/kuntayhtymän yleisestä hallinnosta, talou- desta tai suunnittelusta ja niiden kehittämisestä sekä henkilöstöjohtaja, -päällikkö tai vastaavassa asemassa oleva viranhaltija/työntekijä.
Edellä tarkoitetun viranhaltijan/työntekijän kuulumisen tämän pykälän piiriin rat- kaisee tarvittaessa Kunnallinen työmarkkinalaitos.
Kunta/kuntayhtymä voi vapaasti päättää yllä mainittujen viranhaltijoiden/työnte- kijöiden palkoista ja niiden tarkistamisesta sekä tarkistuksen voimaantuloajan- kohdasta.
Palkan määräytymisperusteena voi olla esim. kokonaispalkka. Mikäli viranhaltijan/ työntekijän palkka on määritelty kokonaispalkaksi, niin hänelle ei makseta muita palkkausluvussa tarkoitettuja palkanosia, jollei viranhaltijaa/työntekijää koske- vassa kunnan/kuntayhtymän toimivaltaisen viranomaisen päätöksessä xxx xxxx- seen muuta todettu tai työsopimuksessa erikseen muuta sovittu. Tarvittaessa voi- daan määrätä esim. kunnanjohtajan palkka kokonaispalkkana ilman työkokemus- lisää tms. lisiä.
Palkanmaksuun liittyvät määräykset
1 mom. Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan palkka tai palkkio kultakin kalen- terikuukaudelta viimeistään sen 16. päivänä, jollei tässä sopimuksessa ole toisin määrätty tai palkan suoritusperusteista muuta johdu taikka toi- mivaltainen viranomainen työntekijän palkanmaksun osalta toisin mää- rää.
Jos rahapalkka erääntyy maksettavaksi pyhäpäivänä tai arkilauantaina taikka arkipäivänä, jona pankkien yleisesti keskinäisissä maksuissaan käyttämät maksujärjestelmät eivät säädöskokoelmassa julkaistavan Suomen Pankin ilmoituksen mukaan ole Euroopan keskuspankin tai Suomen Pankin tekemän päätöksen vuoksi käytössä, pidetään lähinnä edellistä muuta arkipäivää erääntymispäivänä.
Määräaikaiselle viranhaltijalle voidaan maksaa palkka tai palkkio kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen viimeisenä arkipäivänä, ei kuiten- kaan lauantaina.
Jos palkkion maksaminen edellyttää laskulla esitettävää selvitystä suoritetuista toimenpiteistä, palkkio maksetaan viimeistään lasku- tusta seuraavan kalenterikuukauden aikana.
Työntekijän palkka on maksettava työsopimuslain mukaisesti työ- suhteen päättyessä, ellei työntekijän kanssa ole toisin sovittu.
Jos palkanmaksu viivästyy, työnantaja voi joutua maksamaan ns. odotusajan palkkaa. Työsopimuslain säännökset ns. odotusajan pal- kasta eivät koske viranhaltijoita.
Virkasuhteen päättyessä palkka tulee pyrkiä maksamaan viivytyk- settä, vaikka sopimuksessa ei olekaan tästä erityismääräyksiä. Myös työaikamääräyksiin perustuvat palkanlisät ja korvaukset on pyrittävä maksamaan välittömästi. Mikäli lisät ja korvaukset yms. eivät ole sel- villä virkasuhteen päättyessä, tätä varten tulee olla käytettävissä kohtuullinen selvitys- ja laskenta-aika.
Työaikamääräyksiin perustuvien palkanlisien ja korvausten maksuajankoh- dista määrätään ao. erityismääräyksissä.
2 mom. Viranhaltijan/työntekijän palkka maksetaan hänen osoittamalleen rahalaitoksen tilille. Palkka voidaan maksaa käteisenä vain työ- sopimuslain 2 luvun 16 §:ssä tarkoitetusta pakottavasta syystä (viittausmääräys).
3 mom. Työnantajan on annettava viranhaltijalle/työntekijälle palkanmaksun yhteydessä laskelma ja tarvittaessa tämän pyynnöstä muulloinkin viipymättä palkkatodistus. Laskelmasta ja palkkatodistuksesta pitää käydä ilmi viranhaltijalle/työntekijälle maksetun palkan suuruus, palkan määräytymisen perusteet ja palkanpidätys eri tarkoituksiin.
19 § Palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta
1 mom. Osalta kalenterikuukautta maksetaan kuukausipalkkaiselle viranhalti- jalle/työntekijälle palkka siten, että lasketaan jokaista virantoimitus- päivää tai keskeytyksen ulkopuolista kalenteripäivää kohden niin mones osa kalenterikuukauden varsinaisesta palkasta kuin siinä kuukaudessa on kalenteripäiviä. Muusta kuin varsinaisesta palkasta maksetaan ansaittu määrä.
Jos esimerkiksi viranhaltijalla/työntekijällä on palkatonta virkavapaata/ työvapaata 28.6.–8.7., maksetaan kesäkuulta 27/30 ja heinäkuulta 23/31 viranhaltijan/työntekijän varsinaisesta palkasta.
Työntekijä on hoitovapaalla omasta työstään. Työntekijä sopii työnantajansa kanssa tulevansa tekemään kuuden tunnin työpäivän maaliskuussa, jolloin hänen hoitovapaansa keskeytetään kalenteripäivän ajaksi. Työntekijälle maksetaan tältä työpäivältä hänen varsinaisesta palkastaan laskettu päivä- palkka (1/31). Vuosiloman kertymisestä ks. KVTES:n vuosilomaluvun 3 §.
2 mom. Jäljempänä mainituissa tapauksissa kuukausipalkkaisen viranhaltijan virantoimitusajalta/työntekijän työssäolon ajalta maksettava palkka las- ketaan kuitenkin tuntipalkan mukaan käyttäen työaikaluvun 23 §:ssä mainittuja jakajalukuja.
1. Palvelussuhde kestää enintään 12 kalenteripäivää.
Palvelussuhde on kestänyt 10 kalenteripäivää niin, että siitä 4 päivää on ollut sairauslomaa, jolta maksetaan päiväpalkka ja varsinainen vi- rantoimitus-/työssäoloaika jää 6 päivän pituiseksi, jolta maksetaan tuntipalkka.
Kalenterikuukauden vaihtuminen ei aiheuta palkan laskemista kuukauden osalta tuntipalkan mukaan, jos palvelussuhde kokonaisuudessaan on kes- tänyt tai tulee yhtäjaksoisesti kestämään enemmän kuin 12 kalenteripäi- vää.
2. Palkkaa maksetaan enintään 12 kalenteripäivän pituiselta kuukauden osalta ja palkanmaksu on keskeytynyt viranhaltijasta riippumattoman virantoimituksen keskeytymisen tai työntekijästä riippumattoman työ- suorituksen estymisen vuoksi.
Työntekijä on lomautettu 1.10.–16.10. ja 24.10.–31.10. Palkka maksetaan tuntipalkkana työssäolon ajalta 17.10.–23.10.
3 mom. Jos työpäivä viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä tai muutoin hänestä johtuvasta syystä jää satunnaisesti vajaaksi eikä vajausta ole tehty takaisin muuna aikana, vähennetään kuukausipalkasta edellä tarkoi- tettu tuntipalkka kultakin poissaolotunnilta.
20 § Saatavan kuittausoikeus ja palkan takaisinperintä
1 mom. Työnantajan oikeudesta kuitata työntekijän palkkasaamista vasta- saamisellaan säädetään työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä (viittaus- määräys).
Kuittaamista rajoittavat ulosottokaaren säännökset suojaosuudesta ym.
2 mom. Työnantajan oikeudesta aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan etuuden takaisinperintään ja takaisinperinnän suorittamisesta viranhaltijan palkasta sääde- tään kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 56 §:ssä (viit- tausmääräys).
Soveltamisohje
Palkasta suoritettavaa perintää rajoittavat ulosottokaaren säännökset suoja- osuudesta ym. KVhL:n 56 §:n säännös ei koske muun kuin palvelussuhteesta johtuvan saatavan perimistä palkasta.
21 § Palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta
Jos viranhaltija on pidätetty virantoimituksesta lain säännösten nojalla, hänen palkkansa on pidätettävä virantoimituksesta pidättämisen ajalta.
Jos virantoimituksesta pidättämisen syynä on rikoksesta epäily, eikä viranhaltijaa tuomita lainvoimaisella tuomiolla sakko- tai vankeusrangaistukseen, viranhalti- jalle maksetaan saamatta jäänyt säännöllisen työajan ansio vähennettynä sa- malta ajalta muissa palvelussuhteissa, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä ansai- tulla vastaavalla ansiolla, jota viranhaltija ei olisi saanut virkaa hoitaessaan.
Jos syyte- tai tuomioistuinmenettely on virkasuhteen päättymisen johdosta rau- ennut tai menettelyssä on sovellettu rikoslain 3 luvun 4 §:n säännöksiä, pidätet- tyä palkkaa ei kuitenkaan makseta takaisin, mikäli viranhaltija on syyllistynyt sel- laiseen tekoon tai laiminlyöntiin, että hänelle olisi voitu tuomita sakko tai van- keusrangaistus.
Edellä olevia määräyksiä sovelletaan myös silloin, kun viranhaltija on rikoksesta epäiltynä pidätetty kuulusteluja varten tai häntä pidetään tutkintavankeudessa. Tällöin virantoimituksesta pidättäminen ei yleensä ole tarpeen, koska virantoimi- tus on muutenkin keskeytynyt (merkitään jälkikäteen virkavapaaksi).
Vähennys ei koske virantoimituksen pidättämisen ajalta saatuja työttömyysetuja. Vi- ranhaltija on velvollinen esittämään työnantajalle viipymättä luotettavan selvityksen saamistaan muista ansiotuloista.
KVTES 2018–2019 mukaisia säännöllisiä työaikoja sekä lisä- ja ylityörajoja noudate- taan 30.8.2020 saakka. Katso KT:n yleiskirje 8/2020.
III luku
1 § Työajan tehokkaan käytön periaate
Viranhaltijan/työntekijän työaikojen pituudet määräytyvät jäljempänä mainitulla tavalla työtehtävien laadun ja määrän mukaan sekä huomioon ottaen työajan tehokas käyttö ja se, mitä palkkausta vahvistettaessa on edellytetty.
2 § Työaikalain alaiset viranhaltijat/työntekijät
1 mom. Työaikalain alaisiin viranhaltijoihin/työntekijöihin sovelletaan tämän luvun määräysten lisäksi seuraavia työaikalain säännöksiä, jollei niistä ole sovittu toisin tämän sopimuksen liitteessä tai muulla virka- tai työehtosopimuksella:
4 § 3 momentti (viranhaltijan velvollisuus suorittaa varallaoloa),
6 § (vuorotyö), 8 § (yötyö ja yövuorot jaksotyössä), 8 a § (yötyötä tekevän oikeus työmatkakuljetukseen), 9 § (moottoriajoneuvon kul- jettajan vuorokautinen työaika), 10 § (työehtosopimukseen perus- tuva säännöllinen työaika), 12 § 1 ja 3 momentti (liukuva työaika),
13 § (joustotyöaika), 14 § (työaikapankki), 15 § (lyhennetty työaika), 17 § (työntekijän suostumus), 18 § (työajan enimmäismäärä),
19 § (hätätyö), 22 § (työsopimuksen päättyminen kesken tasoittu- misjakson), 25 § (vuorokausilepo), 26 § (moottoriajoneuvon kuljetta- jan vuorokausilepo), 32 § (työaikakirjanpito), 39 § (poikkeuslupa), työaikalain 8 (säännösten pakottavuus) ja 9 luku (erinäiset säännök- set).
2 mom. Edellä 1 momentin määräyksellä työaikalain säännöksiä ei ole otettu tämän virka- ja työehtosopimuksen osaksi.
Soveltamisohje
Alle 18-vuotiaaseen työntekijään sovelletaan lisäksi nuorista työnteki- jöistä annetun lain (998/93) säännöksiä.
3 § Työaikamääräyksistä poikkeaminen
1 mom. Jos säännöllinen työaika on tarpeen järjestää tässä sopimuksessa määrätyistä yleisistä työajoista poikkeavasti, on asiasta sovittava vi- ranhaltijan/työntekijän kanssa. Jos poikkeava työaikajärjestely kos- kee vähintään viittä viranhaltijaa/työntekijää, asiasta on sovittava asi- anomaisen luottamusmiehen tai paikallisesti asianomaisen sopijajär- jestön kanssa. Tässä tarkoitetussa työaikajärjestelyssä säännöllisen työajan pituuden tulee tasoittua keskimäärin tämän luvun mukaiseksi enintään vuoden aikana.
Soveltamisohje
Työaikajärjestelyistä voidaan sopia poikkeavasti joko tilapäisesti tai pysyväisluonteisesti. Tarvittaessa voidaan sopia esim. pyhien väliin jäävän työpäivän sisään tekemisestä muuna aikana tai sopia arkipy- häjärjestelyistä tästä sopimuksesta poikkeavasti, kunhan keskimää- räinen työaika on tämän sopimuksen mukainen enintään vuoden ta- soittumisaikana. Jos poikkeavista työaikajärjestelyistä sovitaan pai- kallisesti asianomaisen sopijajärjestön (pääsopijajärjestön tai niiden alayhdistysten, joiden jäseniä asia koskee) kanssa, palkansaajien sopijaosapuolena on ko. viranhaltijoita/työntekijöitä edustavan sopija- järjestön esimerkiksi valtakirjalla valtuuttama edustaja/ edustajat.
Muodollisesti paikallinen sopiminen voi tapahtua esim. osapuolen al- lekirjoittamalla pöytäkirjalla.
Poikettaessa paikallisesti yleisistä työaikamääräyksistä on selvitettävä järjestelyn vaikutukset esim. työvuorosuunnitteluun sekä lisä- ja ylityö- rajoihin.
2 mom. Jos järjestelyn tarkoituksena on jonkin työpäivän ”sisääntekeminen” muuna aikana, voidaan sopia, että sisääntekoajalta ei makseta mah- dollisia työaikakorvauksia.
3 mom. Muuksi kuin määräajaksi tehty edellä tarkoitettu paikallinen sopimus voidaan milloin tahansa irtisanoa päättymään kolmen kuukauden ku- luttua, minkä jälkeen noudatetaan valtakunnallisen virka- ja työehto- sopimuksen määräyksiä.
Työajaksi luettava aika 4 § Työaika
1 mom. Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka viranhaltija/ työntekijä on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käy- tettävissä.
2 mom. Eräitä erityistilanteita
1 Lepoajat
Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työaikaan, jos viranhaltija/työntekijä saa näinä aikoina esteettömästi poistua työpaikalta.
Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena. Kuitenkin kulkeminen tai kuljetus
toimivaltaisen viranomaisen tai esimiehen määräämästä lähtöpaikasta virka- tai työtehtävän suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaami- nen luetaan työaikaan.
Virkamatkaan käytetystä ajasta luetaan työajaksi vain virkatehtävien/ työtehtävien suorittamiseen kulunut aika. Mikäli viranhaltija/työntekijä on käyttänyt työaikaansa matkustamiseen, ei hänen työaikaansa tämän vuoksi pidennetä.
Työmatkoja asunnosta työpaikalle ja takaisin ei lueta työajaksi.
Virantoimitusmatkoilla matkustaminen työpisteestä toiseen työpäivän ku- luessa luetaan työajaksi edellyttäen, että matkustetaan kustannuksiltaan edullisimmalla tavalla suorinta ja nopeinta reittiä. Virka- ja virantoimitus- matka on määritelty KVTES:n liitteen 16 1 §:ssä.
Esimerkiksi potilaan saattaminen luetaan työajaksi, mutta viranhalti- jan/työntekijän ilman potilasta tapahtuvaa paluumatkaa ei lueta työ- ajaksi.
Potilaiden tai huollettavien virkistysmatkojen ajaksi on laadittava työvuo- roluettelo myös virkamatkan ajaksi. Matka-aikaa, jota ei ole työvuoroluet- telossa määrätty työajaksi, ei lueta työajaksi lukuun ottamatta hoito-tms. tehtäviin käytettyä aikaa.
Työajaksi luetaan koulutus, johon työnantaja määrää työntekijän/ vi- ranhaltijan osallistumaan.
Mikäli kyseessä on koulutus, johon työnantaja ei ole määrännyt ja jota ei siis lueta työajaksi, työnantaja voi myöntää koulutustilaisuuteen osallistumista varten viranhaltijalle/työntekijälle virka-/työvapaata.
Koska koulutustilaisuus tiedetään yleensä ennalta, tulee tämä ottaa huomi- oon esimerkiksi työvuoroluetteloa laadittaessa.
4 Työnantajan määräämät terveydenhoidolliset tutkimukset ja tarkastukset
Työnantajan määräämiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkas- tuksiin taikka viranhoidon/työn edellyttämiin lakimääräisiin tarkastuk- siin kulunut aika luetaan työajaksi silloinkin, kun se tapahtuu vapaa- aikana. Niihin liittyvää mahdollista matka-aikaa ei lueta työajaksi.
Mikäli matka-aika ajoittuu viranhaltijan/työntekijän varsinaiseen työ- aikaan, työaikaa ei tästä syystä pidennetä.
Viranhaltijan/työntekijän pitää tarvittaessa esittää tutkimuksen tai tar- kastuksen suorittaneen henkilön tai laitoksen antama todistus varsinai- seen tutkimukseen tai tarkastukseen kuluneesta ajasta.
5 Lääkärin määräämät tutkimukset
Lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin, kuten erikoislääkärin, laboratorio- tai röntgentutkimukseen kulunutta aikaa ei lueta työ- ajaksi, mutta mikäli viranhaltija/työntekijä todellisen tarpeen vaa- tiessa joutuu työaikanaan em. tutkimuksiin, järjestetään niitä varten vapautus työstä. Sama koskee synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia, mikäli tällainen tutkimus on suoritettava työaikana.
Viranhaltijalle/työntekijälle järjestetään vastaava vapautus työstä äkillisen hammassairauden johdosta työajalle sattuvan hoitotoimen- piteen ajaksi, jos äkillinen hammassairaus vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa eikä viranhaltija/työnte- kijä voi saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
Mikäli tutkimus tai edellisessä kappaleessa mainittu hoitotoimenpide matka-aikoineen ajoittuu viranhaltijan/työntekijän varsinaiseen työai- kaan, työaikaa ei tästä syystä pidennetä.
Todellisella tarpeella tarkoitetaan tässä sitä, että tutkimus ei ole teh- tävissä työajan ulkopuolella tai että kysymyksessä on äkillinen tutki- mustarve.
Sopimusmääräys ei koske oma-aloitteista lääkärissä, hammaslääkä- rissä ja hoidossa käyntiä, useamman päivän kerrallaan kestäviä tut- kimuksia eikä tutkimuksia, jotka on suoritettu viranhaltijan/työntekijän oma-aloitteisen lääkärissäkäynnin yhteydessä.
Synnytystä edeltävillä lääketieteellisillä tutkimuksilla tarkoitetaan sekä lääkärin että muun terveydenhoitohenkilökunnan suorittamaa tutkimusta taikka tällaiseen tutkimukseen perustuvan laboratorio- tai muun vastaavan kokeen suorittamista, joka perustuu selvitystarpee- seen raskaana olevan viranhaltijan/työntekijän tai sikiön terveydenti- lasta.
Mikäli raskaana olevan on käytävä tutkimuksissa työaikana, tulee tästä ilmoittaa työnantajalle niin pian kuin se on mahdollista. Työnan- taja voi tällöin osoittaa viranhaltijalle/työntekijälle toisen ajankohdan tutkimusta varten huomioon ottaen tutkimuksen kiireellisyys ja ajan- kohta, jolloin tutkimuksia tehdään. Hyvissä ajoin tapahtuva ilmoittami- nen mahdollistaa myös sen, että työvuorojärjestelyjä tehtäessä voi- daan etukäteen ottaa huomioon tutkimuksissa käynnin tarve siten, että se voi pääsääntöisesti tapahtua työajan ulkopuolella.
1 mom. Varallaololla tarkoitetaan sitä, että viranhaltijan/työntekijän on oltava tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Varallaoloksi ei katsota velvollisuutta olla työpaikalla työvalmiudessa paitsi silloin, kun viranhaltijalle/työntekijälle on annettu lupa olla va- ralla valintansa mukaan joko työpaikalla tai määrätyin ehdoin sen ul- kopuolella. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti viranhalti- jan/ työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Viranhaltijalla varallaolovelvolli- suus perustuu sopimukseen tai määräykseen ja työntekijällä sopi- mukseen.
Varallaolokorvauksen määrän tai sen määräytymisperusteiden sekä varallaolon ehtojen on oltava viranhaltijan/työntekijän tiedossa varal- laolosta sovittaessa. Viranhaltijan velvollisuudesta olla varalla on säädetty työaikalain 4 §:n 3 momentissa (viittausmääräys).
Varallaolosta tulee antaa sellaiset kirjalliset ohjeet, että viranhaltija/ työntekijä tietää varallaoloon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet (esi- merkiksi missä ajassa työpaikalle on viimeistään saavuttava).
Mikäli viranhaltija/työntekijä kutsutaan varallaolosta työhön, työnte- koon käytetty aika luetaan työajaksi eikä tältä ajalta suoriteta varalla- olokorvausta. Varallaolossa työpaikalle ja takaisin matkustamiseen ku- luvaa aikaa ei lueta työajaksi.
Jos työnantaja on järjestänyt varallaoloa varten asunnon, jota ei voida pitää viranhaltijan/työntekijän varsinaisena asuntona, mutta jossa työn- antaja on velvoittanut hänet olemaan varalla, tällaisessa asunnossa oleskeluvelvollisuus luetaan työajaksi eikä kyseessä ole varallaolo.
2 mom. Varallaolosta on ilmoitettava viranhaltijalle/työntekijälle vähintään kol- mea vuorokautta aikaisemmin paitsi ennalta arvaamattomissa kii- reellisissä tapauksissa. Viranhaltijaa/työntekijää ei saa vastoin suos- tumustaan velvoittaa olemaan varalla 24 §:n 1 ja 2 momentissa tar- koitetun viikkoleponsa aikana.
Varallaolon korvaus
3 mom. Kultakin varallaolotunnilta, jona viranhaltija/työntekijä on velvoitettu olemaan varalla, maksetaan rahakorvauksena 20–30 % korottamat- tomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika. Korvausta määrättäessä otetaan huomioon varallaolon aiheuttamat rajoitukset viranhaltijalle/työntekijälle kuten esimerkiksi liikkumisalueen laajuus ja työpaikalle saapumisen enimmäisaika.
4 mom. Jos työnantaja on poikkeuksellisesti määrännyt viranhaltijan/työnteki- jän olemaan asunnossaan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, kultakin varallaolotunnilta, jona viranhal- tija/työntekijä on velvoitettu olemaan varalla, maksetaan rahakor- vauksena 50 % korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vas- taava vapaa-aika. Edellä tarkoitettu kello 24.00–06.00 suoritettu va- rallaolo korvataan ainoastaan työaikalain alaiselle viranhaltijalle/työn- tekijälle. Työaikalain ulkopuoliselle maksetaan ko. aikana työhön kut- sumisesta aiheutuvasta häiriöstä erillinen kohtuullinen korvaus.
5 mom. Varallaolokorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että viranhal- tija/ työntekijä on ollut varalla työnantajan määräajaksi antaman kir- jallisen määräyksen tai laatiman työvuoroluettelon nojalla.
Korvausmuodosta (raha vai vapaa) päättää työnantaja.
Tämän luvun 21 §:ssä on varallaolon korvaamista rajoittavia määräyk- siä.
Matkakustannusten korvaaminen
6 mom. Viranhaltijalle/työntekijälle, jolle varalla ollessa aiheutuu kustannuk- sia työpaikalle saapumisesta tai sieltä poistumisesta, suoritetaan vähimmäiskustannuksista korvaus.
Mikäli viranhaltija/työntekijä jää työvuoroon, ei paluumatkasta suoriteta kor- vausta.
Säännölliset työajat
1 mom. Viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika määräytyy häneen so- vellettavan työaikamuodon mukaan siten kuin tässä työaikaluvussa tai liitteiden erityismääräyksissä on tarkemmin määrätty. Yleiset työ- aikamuodot ovat:
1 yleistyöaika (7 §)
2 toimistotyöaika (8 §)
3 jaksotyöaika (9 §)
Osa-aikaisiin viranhaltijoihin/työntekijöihin sovelletaan tämän luvun työaikamääräyksiä sellaisenaan, jollei jäljempänä toisin määrätä.
KVTES 2020–2021 -sopimuksen mukaisia säännöllisiä työaikoja, mu- kaan lukien liitteen 18 mukainen säännöllinen työaika, noudatetaan 31.8.2020 lukien tai lähinnä kyseistä ajankohtaa alkavan työaikajakson alusta lukien.
2 mom. Seuraavien viranhaltija- ja työntekijäryhmien työajasta on erityis- määräyksiä:
1 talonmiehet (liite 11)
2 viranhaltijat/työntekijät, joiden säännöllinen työaika on järjestetty työaikalain nojalla annetun erityisen luvan perusteella (10 §)
3 viranhaltijat/työntekijät, joiden säännöllinen työaika on järjestetty tämän työaikaluvun määräyksistä poikkeavasti (3 §)
4 Varhaiskasvatuksen johto-, opetus- ja kasvatushenkilöstö (liite 5)
5 Viranhaltijat/ työntekijät, joihin sovelletaan liitettä 18 (liite 18) Työntekijät
6 perhepäivähoitajat (liite 12) 7 maatalouslomittajat (liite 13)
8 kunnallisten teattereiden tekninen henkilökunta (liite 14)
Säännöllinen työaika
1 mom. Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enin- tään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa (täysi työaika). Säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin 38 tuntia 15 minuuttia enintään 6 viikon ajanjaksossa.
Viikkoa pitempää tasoittumisjaksoa on perusteltua käyttää vain silloin, kun se on toiminnan kannalta tarpeen. Tällöinkin 2–4 viikon tasoittu- misjakso on yleensä riittävä. Työvuoroluettelo on pääsääntöisesti laa- dittava koko tasoittumisjaksoksi ja sitä on noudatettava siten kuin 28
§:ssä on tarkemmin määrätty. Työajan tasoittumissuunnitelmasta on määräykset 27 §:ssä. 7 ja 8 §:ssä tarkoitetussa työssä noudatetaan myös tasoittumisjaksossa vuorokautisia ja viikoittaisia lisä- ja ylityöra- joja (ks. tarkemmin 13 ja 14 §), jollei paikallisesta sopimuksesta muuta aiheudu.
Xxxxxxx suunnitellun poissaolon vaikutus säännölliseen työaikaan ja työvuorosuunnitteluun
2 mom. Sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, jolla on vuosiloma tai virka-/ työvapaa tai muu hyväksyttävä poissaolo, säännöllinen työaika lyhe- nee jokaista tällaista poissaolopäivää kohden, joka olisi ollut työ- päivä, 7 tuntia 39 minuuttia, kuitenkin enintään 38 tuntia 15 minuuttia kalenteriviikossa.
Osa-aikatyöaikaa lyhennetään tällaisella viikolla tai tasoittumisjak- solla kutakin edellä mainittua poissaolopäivää kohti vastaavalla osuudella 7 tunnista 39 minuutista kuin viranhaltijan/työntekijän osa- aikatyöaika on täyttä työaikaa tekevän työajasta.
Mikäli työpäivät eivät ole tiedossa, työpäiviksi katsotaan maanantai- perjantai.
Säännöllinen työaika suunnitellaan 7 § 2 momentin mukaan, mikäli poissaolo on tiedossa viimeistään seitsemän päivää ennen viikon tai tasoittumisjakson alkua.
Ennalta suunnitellun sekä muun kuin ennalta suunnitellun poissaolon vaiku- tuksesta lisä- ja ylityöhön ks. 13 § ja 14 § 1 mom.
Arkipyhäviikon säännöllinen työaika
3 mom. Sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, johon sisältyy pitkäperjan- tai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto tai muuksi päi- väksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä (työaikaa lyhentävä arkipyhä), säännöllinen viik- kotyöaika (lisätyöraja) on kutakin edellä lueteltua päivää kohti 7 tuntia 39 minuuttia lyhyempi kuin 1 momentissa on määrätty.
Osa-aikatyöaikaa lyhennetään sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla kutakin edellä mainittua työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla osuudella 7 tunnista 39 minuutista kuin asianomaisen viranhaltijan/työn- tekijän osa-aikatyöaika on 1 momentin mukaisesta täydestä työajasta.
Arkipyhälyhennys annetaan kokonaisena vapaapäivänä saman vii- kon tai tasoittumisjakson kuluessa.
Päällekkäisten arkipyhien osalta työajan lyhennys tehdään ainoastaan ker- ran.
Liukuva työaika
4 mom. Yleistyöaika voidaan järjestää myös liukuvana työaikana.
Säännöllinen työaika
1 mom. Pääasiallisesti toimistotyössä toimivan säännöllinen työaika on enin- tään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 tuntia 15 minuuttia vii- kossa (täysi työaika). Säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjestää
myös siten, että se on keskimäärin 36 tuntia 15 minuuttia enintään 6 viikon ajanjaksossa.
Toimistotyöaikajärjestelmän soveltamisedellytyksiä harkittaessa rat- kaisevaa ei ole se, miten suuri osa työstä tapahtuu toimisto-olosuh- teissa, vaan viranhaltijan/työntekijän työn luonne ja laatu.
Toimistotyöaikaa sovelletaan esim. niihin viranhaltijoihin/työntekijöihin, joi- den työt ovat luonteeltaan hallinnollisia, suunnittelu- ja laskentatehtäviä. Sen sijaan ns. kenttätyössä työaika määräytyy 7 §:n mukaan.
Toimistotyöaikajärjestelmää sovelletaan myös perhepäivähoidon ohjaajiin ja kirjastohenkilöstöön.
Tasoittumisjaksosta ks. 7 §:n 1 momentin soveltamisohje. Toimisto- työajassa viikkoa pitempi tasoittumisjakso on tarpeen lähinnä kirjas- toissa ja eräissä sosiaalihuollon tehtävissä. Liukuvan tai porrastetun työajan käyttö antaa joustoa työajan järjestelyssä.
Ennen kuin keskimäärin 36 tunnin 15 minuutin tasoittumissuunnitelma otetaan käyttöön, tulee asiasta neuvotella luottamusmiehen tai ao. henkilön kanssa siten kuin tämän luvun 27 §:n 2 ja 3 momentissa on määrätty.
Xxxxxxx suunnitellun poissaolon vaikutus säännölliseen työaikaan ja työvuorosuunnitteluun
2 mom. Sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, jolla on vuosiloma tai virka-/ työvapaa tai muu hyväksyttävä poissaolo, säännöllinen työaika lyhe- nee jokaista tällaista poissaolopäivää kohden, joka olisi ollut työ- päivä, 7 tuntia 15 minuuttia, kuitenkin enintään 36 tuntia 15 minuuttia kalenteriviikossa.
Osa-aikatyöaikaa lyhennetään tällaisella viikolla tai tasoittumisjak- solla kutakin edellä mainittua poissaolopäivää kohti vastaavalla osuudella 7 tunnista 15 minuutista kuin viranhaltijan/työntekijän osa- aikatyöaika on täyttä työaikaa tekevän työajasta.
Mikäli työpäivät eivät ole tiedossa, työpäiviksi katsotaan maanantai- perjantai.
Säännöllinen työaika suunnitellaan 8 § 2 momentin mukaan, mikäli poissaolo on tiedossa viimeistään seitsemän päivää ennen viikon tai tasoittumisjakson alkua.
Ennalta suunnitellun sekä muun kuin ennalta suunnitellun poissaolon vaiku- tuksesta lisä- ja ylityöhön ks. 13 § 2 mom. ja 14 § 2 mom.
Arkipyhäviikon säännöllinen työaika
3 mom. Sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, johon sisältyy edellä 7 §:n 3 momentissa mainittu työaikaa lyhentävä arkipyhä tai aattopäivä, säännöllinen viikkotyöaika (lisätyöraja) on kutakin tällaista päivää kohti 7 tuntia 15 minuuttia lyhyempi kuin 1 momentissa on määrätty.
Osa-aikatyöaikaa lyhennetään sellaisella viikolla tai tasoittumisjak- solla kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla
osuudella 7 tunnista 15 minuutista kuin asianomaisen viranhaltijan/ työntekijän osa-aikatyöaika on 1 momentin mukaisesta täydestä työ- ajasta.
Ks. 7 § 3 mom. soveltamisohje.
Liukuva työaika
4 mom. Toimistotyöaika voidaan järjestää myös liukuvana työaikana.
Säännöllinen työaika
1 mom. Työaikalain 7 §:ssä tarkoitetussa työssä, jossa työaika on järjestetty jaksotyöksi, säännöllinen täysi työaika on 2 viikon pituisena työaika- jaksona enintään 76 tuntia 30 minuuttia, 3 viikon pituisena työaika- jaksona enintään 114 tuntia 45 minuuttia ja 4 viikon pituisena työai- kajaksona enintään 153 tuntia.
Jaksotyöaikaa koskevia määräyksiä voidaan soveltaa vain 31.12.2019 saakka voimassa olleen työaikalain (605/1996) 7 §:ssä mainituissa töissä ja toimintayksiköissä, joita ovat mm. sairaalat, huoltolaitokset, terveyskeskukset, ympäri vuorokauden toimivat las- ten päiväkodit mukaan luettuna ryhmäperhepäiväkodit ja vammais- ten asuntolat, kesäsiirtolat, pakolaiskeskukset, vanhusten palvelu- talot sekä kotipalvelu (TAL 7 § 1 mom. 7 kohta). Lisäksi jaksotyöai- kaa voidaan soveltaa kotisairaanhoidossa sekä kotihoidossa.
Henkilöstön työaikaa järjestettäessä on valittavissa kaksi vaihto- ehtoista työaikajärjestelmää:
1 työaikalain 7 §:n mukainen järjestelmä, josta on määräykset tässä pykälässä, tai
2 työaikalain 5 §:n mukainen järjestelmä, josta on määräykset tämän työaikaluvun 7 §:ssä.
Kunta/kuntayhtymä valitsee sen työaikajärjestelmän, joka kunnan/ kuntayhtymän toiminnan ja virkatehtävien/työtehtävien suorittamisen kannalta on tarkoituksenmukaisin. Työvuoroluettelosta ks. 28 §.
Jaksotyössä vuorokautista ja viikoittaista työaikaa ei ole määritelty eikä vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön erotteleminen ole mahdol- lista.
Kolmea viikkoa pitempää työaikajaksoa on perusteltua käyttää vain silloin, kun se on toiminnan kannalta tarpeen. Tarve jatkuvan neljän viikon työaikajakson käyttämiseen voi olla esimerkiksi osa-aikatyötä tai pääsääntöisesti yötyötä tekevän työntekijän/viranhaltijan kohdalla.
Kun työaikajaksoon sisältyy enemmän kuin yksi arkipyhä, jaksotyössä voidaan käyttää tilapäisesti yhtä neljän viikon työaikajaksoa. Työnteki- jälle/viranhaltijalle annetaan arkipyhälyhennyksenä ainakin yksi
keskimääräisen työpäivän pituinen vapaapäivä kyseisen tasoittumisjak- son aikana.
2 mom. Mikäli palvelussuhde ei kestä koko työaikajaksoa, säännöllinen työ- aika on kalenteripäivää kohden keskimäärin 7 tuntia 39 minuuttia, kuitenkin enintään 38 tuntia 15 minuuttia kalenteriviikkoa kohden.
Tätä määräystä sovelletaan, kun palvelussuhde alkaa tai päättyy kes- ken työaikajakson sekä silloin, kun palvelussuhde on lyhyempi kuin työaikajakso.
Arkipyhäjakson työaika
3 mom. Niillä työaikajaksoilla, joihin sisältyy edellä 7 §:n 3 momentissa mai- nittu työaikaa lyhentävä arkipyhä tai aattopäivä, työaikajakson sään- nöllinen työaika on kutakin edellä lueteltua päivää kohden 7 tuntia 39 minuuttia lyhyempi kuin 1 ja 2 momentissa on määrätty. Osa-aikatyö- aikaa lyhennetään tällaisilla työaikajaksoilla kutakin työaikaa lyhentä- vää arkipyhää kohden vastaavalla osuudella 7 tunnista 39 minuutista kuin viranhaltijan/työntekijän osa-aikatyöaika on 1 ja 2 momentin mu- kaisesta täydestä työajasta.
Esimerkki
Palvelussuhde kestää maanantaista seuraavan viikon keskiviikkoon (10 kalenteripäivää) ja sen aikana on yksi arkipyhä. Arkipyhästä joh- tuva suhteellinen lyhennys on 10/14 (10 kalenteripäivää/2 viikon työ- aikajakso) x 7,65 = 5,46 tuntia. Ylityöraja on 55 t 44 min.
Laskenta: (5 x 7,65 + 3 x 7,65) - 5,46 = 38,25 + 22,95 - 5,46 = 55,74 t
eli 55 t 44 min.
Jaksotyön soveltamisalarajoitus
4 mom. Tätä pykälää ei sovelleta työaikalain (605/1996) 7 §:n 1 momentin
3 kohdassa tarkoitetuissa tehtävissä olevaan viranhaltijaan/työnteki- jään muutoin kuin liikennelaitoksissa eikä yleensä myöskään työai- kalain 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainittujen laitosten rakennus- töissä tai niiden kone- ja korjauspajoissa työskentelevään viranhalti- jaan/työntekijään. Tässä momentissa tarkoitettuun liikennehenkilö- kuntaan edellytetään luettavaksi vain se henkilökunta, jonka työaika tähänkin asti on järjestetty jaksotyöksi.
Vuorokausilepo jaksotyössä 5 mom.
Työntekijälle/viranhaltijalle on jaksotyössä annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika varallaolo- aikana tehtyä työtä lukuun ottamatta.
Jaksotyössä vuorokausilepo saadaan kuitenkin työn järjestelyihin liittyvistä syistä ly- hentää yhdeksään tuntiin työaikalain 25 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla (viit- tausmääräys).
Jaksotyössä voidaan sopia vuorokausilevon lyhentämisestä 9 tuntiin pääsopimuksen 13 §:n ja tämän sopimuksen 1 luvun 4 §:n mukaisesti. Paikallisen sopimuksen mää- räysten soveltaminen työntekijään / viranhaltijaan edellyttää lisäksi työntekijän/viran- haltijan suostumusta. Tästä edellytyksestä ei voida poiketa paikallisella sopimuk- sella.
Työntekijälle/viranhaltijalle on annettava yhdeksään tuntiin lyhennetyn vuorokausi- levon korvaavat lepoajat seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai jos se ei ole työn järjestelyistä johtuvista painavista syistä mahdollista, niin pian kuin se on mah- dollista, kuitenkin 14 vuorokauden kuluessa. Korvaava lepoaika on annettava yh- denjaksoisena, eikä sitä saa sijoittaa varallaoloajalle.
Muilta osin sovelletaan työaikalain 25 §:ää (viittausmääräys).
Pöytäkirjamerkintä
Tämä määräys on voimassa 1.9.2021 - 28.2.2022. Ko. momentin määräaikaisuuden estämättä voidaan tehdä myös toistaiseksi voimassa olevia paikallisia sopimuksia. Paikalliset työ- ja virkaehtosopimukset pysyvät voimassa irtisanomismääräysten mu- kaisesti myös 28.2.2022 jälkeen riippumatta valtakunnallisen sopimusmääräyksen määräaikaisuudesta.
Vapaapäivien sijoittelu jaksotyössä 6 mom.
Xxxxxx toimintojen luonne muuta vaadi, työntekijän/viranhaltijan säännöllinen työaika sijoitetaan viidelle työpäivälle viikossa. Työvuorot suunnitellaan siten, että työnteki- jälle/viranhaltijalle annetaan vähintään kaksi vapaapäivää viikkoa kohden. Vapaapäi- vät pyritään antamaan peräkkäisinä päivinä viikon aikana.
Soveltamisohje
Jaksotyössä viikkolepo annetaan jäljempänä 24 §:ssä määrätyllä tavalla. Vapaapäi- vät sijoittuvat tämän momentin mukaisesti.
Työvuorot suunnitellaan siten, että työntekijälle/viranhaltijalle annetaan vähintään kaksi peräkkäistä vapaapäivää kolmen viikon aikana. Kaksi peräkkäistä vapaapäi- vää tarkoittaa kahta peräkkäistä kalenteripäivää.
Työvuorot suunnitellaan siten, että sunnuntai ja lauantai ovat mahdollisuuksien mu- kaan vapaapäiviä.
Pöytäkirjamerkintä
Tämä määräys on voimassa 1.9.2021–28.2.2022.
10 § Poikkeuksellinen säännöllinen työaika
Kun viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika on työaikalain 39 §:n nojalla järjestetty lain 5 §:n säännöksistä poikkeavasti, noudatetaan erityislupaan sisälty- viä määräyksiä tai asianomaisen virka- tai työehtosopimuksen määräyksiä tämän luvun määräysten sijasta niiltä osin kuin erityisluvassa tai asianomaisessa virka- tai työehtosopimuksessa on nimenomaisesti mainittu. Muilta osin noudatetaan tämän luvun määräyksiä.
Erityislupa tai asianomainen virka- tai työehtosopimus voi koskea poikkeamista säännöllisestä vuorokautisesta ja viikoittaisesta työajasta. Poikkeuslupiin ja asian- omaisiin sopimuksiin sisältyvät myös ylityön ja yleensä sunnuntaityön korvaamista koskevat määräykset. Esimerkiksi lepotaukoja koskevista tämän sopimuksen mää- räyksistä ei voida saada poikkeuslupia.
11 § Työpäivän yhtäjaksoisuus ja työvuoron pituus
1 mom. Viranhaltijan/työntekijän työpäivän tai työvuoron yhtäjaksoisuutta päi- vittäisestä lepoajasta aiheutuvin poikkeuksin pidetään yleisesti tavoi- teltavana käytäntönä paitsi niissä töissä, joissa on erityinen syy jär- jestää työvuoro toisin. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät viranhaltijan/työntekijän tarpeet tai toimiannan kan- nalta perusteltu syy tätä edellytä.
Työvuoron pituus ja peräkkäisten työvuorojen määrä jaksotyössä
2 mom. Jaksotyössä työvuoro on säännönmukaisesti enintään 10 tunnin pitui- nen, jolleivät viraston tai laitoksen toiminnan kannalta välttämättömät lyhytaikaiset poikkeukset muuta aiheuta tai toimivaltainen viranomainen ja asianomainen sopijajärjestö paikallisesti toisin sovi. Yövuoro voi kui- tenkin olla 11 tunnin pituinen.
Työvuoroja saa työvuoroluettelon mukaan teettää peräkkäin enintään seitsemän.
Yövuorojen määrä ks. TAL 8 § (viittausmääräys)
Paikallisessa sopimuksessa ao. sopijajärjestön kanssa noudatetaan 3 §:n määräyksiä soveltamisohjeineen. Mikäli asiasta ei ole sovittu paikallisesti ja kysymyksessä on järjestäytymätön viranhaltija/työnte- kijä, hänen suostumuksensa korvaa paikallisen sopimisen.
Säännöllisen työajan ylittäminen ja työaikakorvaukset
12 § Vuorokauden, työviikon ja työaikajakson alkaminen
Vuorokauden katsotaan alkavan kello 00.00 ja työviikon ja työaikajakson sunnun- tai- ja maanantaivuorokauden vaihteesta, jollei vuorokautta ole paikallisesti mää- rätty alkavaksi työvuoron alkamisaikana.
13 § Lisätyön määritelmä ja korvaaminen
1 mom. Lisätyötä on työnantajan aloitteesta viranhaltijan/työntekijän säännöl- lisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.
Yleistyöajassa voi lisätyötä muodostua täyttä työaikaa tekevälle vain sillä viikolla, jolla arkipyhälyhennys on annettu.
Toimistotyöajassa täyttä työaikaa tekevälle lisätyötä on säännöllisen työ- ajan lisäksi tehty työ ylityörajaan saakka.
Yleistyöajassa ja toimistotyöajassa osa-aikatyössä säännöllisen työ- ajan lisäksi tehty työaika on lisätyötä yleistyöajassa 14 §:n 1 momen- tin ja toimistotyöajassa 14 §:n 2 momentin mukaiseen ylityörajaan saakka. Osa-aikatyössä säännöllisellä työajalla tarkoitetaan myös vuosiloman, virka-/työvapaan tai muun hyväksyttävän poissaolon ul- kopuolelle työvuoroluetteloon merkittyä työaikaa.
Yleistyöajassa ja toimistotyöajassa osa-aikatyössä säännöllinen työ- aika/lisätyöraja alenee poissaolon ajalle suunniteltujen tuntien ver- ran, kun kysymyksessä on muu kuin ennalta suunniteltu poissaolo.
Jaksotyössä voi lisätyötä muodostua vain osa-aikaiselle työntekijälle. Täydessä työaikajaksossa lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyöajan lisäksi tehty työ ylityörajaan saakka.
2 mom. Toimistotyössä suoritetaan täyttä työaikaa tekevälle lisätyökorvaus enintään kahdelta tunnilta viikossa muulloin kuin 7 §:n 3 momentissa tarkoitetuilla arkipyhäviikoilla.
Xxxxxxx suunnitellun ja muun kuin ennalta suunnitellun poissaolon vai- kutus ylityörajaan toimistotyöajassa ks. 14 § 2 momentti.
3 mom. Lisätyö korvataan työnantajan harkinnan mukaan joko rahakorvauksena maksamalla korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai anta- malla vastaava vapaa-aika.
Lisätyökorvauksen suorittamisedellytykset käyvät ilmi 20 §:stä. Vapaa-aikakorvauksen antamisesta ks. 23 § 5 ja 6 momentti.
14 § Ylityön määritelmä ja korvaaminen
1 mom. Yleistyöaika (7 §)
Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää sekä työ- vuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan että seuraavat ylityö- rajat:
Vuorokautinen ylityöraja:
8 tuntia tai tätä korkeampi työvuoroluetteloon merkitty tuntimäärä, kuitenkin enintään 9 tuntia.
Viikoittainen ylityöraja:
Yleistyöaika, täysi työaika:
Yleistyöajassa viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia. Viik- koa pitemmässä tasoittumisjaksossa yleistyöajassa viikoittainen yli- työraja on kuitenkin työvuoroluetteloon kullekin viikolle merkitty säännöllinen työaika lisättynä kullekin viikolle mahdollisesti merkityllä vapaa-aikakorvauksen tuntimäärällä.
Poissaolon vaikutus viikoittaiseen ylityörajaan
Sellaisella viikolla, jolla on vuosiloma, virka- tai työvapaa tai muu hyväksyttävä poissaolo, viikoittainen ylityöraja on poissaolon ulko- puolelle työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen viikkotyöaika lisät- tynä poissaolon ulkopuolelle merkityllä mahdollisella vapaa-aikakor- vauksen tuntimäärällä.
Ylityöraja määräytyy edellä sanotun mukaisesti riippumatta siitä, onko kyseessä 7 § 2 momentissa tarkoitettu ennalta suunniteltu tai muu kuin ennalta suunniteltu poissaolo.
Viikoittainen ylityöraja arkipyhän sisältävällä tasoittumisjaksolla
Jos tasoittumisjaksoon sisältyy 7 §:n 3 momentin mukainen työai- kaa lyhentävä arkipyhä, ylityöraja on työvuoroluetteloon merkitty viikko työaika lisättynä yleistyöajassa 7 tunnilla 39 minuutilla kuta- kin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti ja kullekin viikolle mahdolli- sesti merkityllä vapaa-aikakorvauksen tuntimäärällä. Arkipyhästä johtuva lisäys tehdään sillä viikolla, jolla ylimääräinen vapaa on an- nettu.
Jos tasoittumisjaksoon sisältyy 7 §:n 3 momentin mukainen työaikaa lyhentävä arkipyhä, viikoittainen ylityöraja on työvuoroluetteloon pois- saolon ulkopuolelle kullekin viikolle merkitty säännöllinen työaika lisät- tynä poissaolon ulkopuolelle merkityllä mahdollisella vapaa-aikakor- vauksen tuntimäärällä ja lisättynä yleistyöajassa 7 tunnilla 39 minuu- tilla kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti. Arkipyhästä johtuva lisäys tehdään sillä viikolla, jolla ylimääräinen vapaa on annettu.
Yleistyöaika, osa-aikatyö:
Yleistyöajassa viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia. Viikkoa pitemmässä tasoittumisjaksossa ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia kerrottuna tasoittumisjakson viikkojen määrällä.
Poissaolon vaikutus viikoittaiseen ylityörajaan
Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, jossa on 7 § 2 momentin mukaisessa tilanteessa vuosiloma, virka- tai työvapaa tai muu hyväksyttävä poissaolo, ylityöraja alenee jokaista tällaista poissaolopäivää kohden, joka olisi ollut työpäivä 7 tuntia 39 minuuttia kuitenkin enintään 38 tuntia 15 minuuttia kalenteriviikossa.
Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, jossa on muu kuin 7 § 2 momentissa tarkoitettu ennalta suunniteltu poissaolo, ylityöraja alenee poissaolon ajalle suunniteltujen tuntien verran lisät- tynä poissaolon ulkopuolelle merkityllä mahdollisella vapaa-aikakor- vauksen tuntimäärällä.
Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, jossa on sekä 7 § 2 momentissa tarkoitettu ennalta suunniteltu poissaolo että muu kuin ennalta suunniteltu poissaolo, ylityöraja alenee lisäksi poissaolon ajalle suunniteltujen tuntien verran lisättynä poissaolon ulkopuolelle merkityllä mahdollisella vapaa-aikakorvauksen
tuntimäärällä.
Osa-aikaisella, jonka säännöllinen työaika on 50 % täyttä työ- aika tekevän työajasta, neljän viikon tasoittumisjakson työvuoro- luetteloa laadittaessa on tiedossa yksi ennalta tiedetty vuosilo- mapäivä. Säännöllinen työaika on 72,68 tuntia = ((38,25 x 4) - 7,65) x 50 %. Tämä on samalla lisätyöraja. Ylityöraja on 145,35 tuntia = (38,25 x 4) - 7,65 t.
Tasoittumisjakson aikana tietoon tulee yksi muu poissaolopäivä sai- rastumisen vuoksi. Kyseiselle päivälle oli suunniteltu 8 työtuntia.
Säännöllinen työaika ja samalla lisätyöraja on 64,68 tuntia = 72,68 t
- 8 t. Ylityöraja on 137,35 t = 145,35 t - 8 t.
Työvuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikakorvaus ei ole työaikaa. Jos sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, jolle on suunniteltu työ- aikakorvauksia annettavaksi vapaana, tehdään suunniteltua enem- män tunteja, siirtyy vastaava määrä vapaa-aikakorvauksia annetta- vaksi vapaana myöhemmin tai suoritetaan rahakorvaus.
Yleistyöajassa voidaan erotella vuorokautinen ja viikoittainen ylityö. Vii- koittaisella ylityöllä tarkoitetaan viikoittaisen ylityörajan lisäksi tehtyä työtä, joka ei ole vuorokautista ylityötä. Ylityö korvataan joko vuoro- kautisena tai viikoittaisena ylityönä, mutta ei molempina. Viikossa teh- dystä työajasta vähennetään ensin mahdollinen vuorokautinen ylityö. Jos viikkoylityöraja tämän jälkeenkin ylittyy, ylimenevä aika on viikoit- taista ylityötä.
2 mom. Toimistotyöaika (8 §)
Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää sekä työ- vuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan että seuraavat ylityö- rajat:
Vuorokautinen ylityöraja:
8 tuntia tai tätä korkeampi työvuoroluetteloon merkitty tuntimäärä, kuitenkin enintään 9 tuntia.
Viikoittainen ylityöraja:
Toimistotyöaika, täysi työaika:
Toimistotyöajassa viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia. Viikkoa pitemmässä tasoittumisjaksossa toimistotyöajassa viikoittai- nen ylityöraja on kuitenkin työvuoroluetteloon kullekin viikolle mer- kitty säännöllinen työaika lisättynä kahdella tunnilla ja kullekin vii- kolle mahdollisesti merkityllä vapaa-aikakorvauksen tuntimäärällä.
Poissaolon vaikutus viikoittaiseen ylityörajaan
Sellaisella viikolla, jolla on vuosiloma, virka- tai työvapaa tai muu hy- väksyttävä poissaolo, viikoittainen ylityöraja on poissaolon ulkopuo- lelle työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen viikkotyöaika lisättynä työpäivää kohden 24 minuutilla (0,4 tunnilla) kuitenkin enintään
Soveltamisohje
Ylityöraja määräytyy edellä sanotun mukaisesti riippumatta siitä, onko kyseessä 8 § 2 momentissa tarkoitettu ennalta suunniteltu tai muu kuin ennalta suunniteltu poissaolo.
Viikoittainen ylityöraja arkipyhäviikolla:
Sellaisella viikolla, johon ei sisälly ennalta suunniteltua tai muuta kuin ennalta suunniteltua poissaoloa, viikoittainen ylityöraja on
38 tuntia 15 minuuttia. Viikkoa pitemmässä tasoittumisjaksossa toi- mistotyöajassa viikoittainen ylityöraja on kuitenkin työvuoroluetteloon kullekin viikolle merkitty säännöllinen työaika, johon lisätään:
– kaksi tuntia,
– kullekin viikolle merkitty arkipyhälyhennys ja
– mahdollisesti merkitty vapaa-aikakorvauksen tuntimäärä.
Viikko tai tasoittumisjakso, johon sisältyy ennalta suunniteltu, muu kuin ennalta suunniteltu poissaolo tai molemmat poissa- olot
Jos viikkoon tai tasoittumisjaksoon sisältyy 7 §:n 3 momentin mukai- nen työaikaa lyhentävä arkipyhä, viikoittainen ylityöraja on työvuoro- luetteloon poissaolon ulkopuolelle kullekin viikolle merkitty säännölli- nen työaika, johon lisätään:
– työpäivää kohden 24 minuuttia (0,4 tuntia) kuitenkin enintään 2 tuntia viikossa,
– 7 tuntia 15 minuuttia kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti sillä viikolla, jolla arkipyhälyhennys on annettu ja
– poissaolon ulkopuolelle merkitty mahdollinen vapaa-aika- korvauksen tuntimäärä.
24 minuutin lisäys tehdään vain sellaisilta työpäiviltä, joihin sisältyy säännöl- listä työaikaa. Arkipyhä, vapaa-aikakorvauspäivä ja työajantasauspäivä kat- sotaan tällaiseksi työpäiväksi ylityörajaa laskettaessa.
Toimistotyöaika, osa-aikatyö:
Toimistotyöajassa viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia. Viikkoa pitemmässä tasoittumisjaksossa ylityöraja on 38 tuntia
15 minuuttia kerrottuna tasoittumisjakson viikkojen lukumäärällä.
Poissaolon vaikutus viikoittaiseen ylityörajaan
Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, jossa on hy- väksyttävä poissaolo, ylityöraja lasketaan seuraavasti:
– 36 tuntia 15 minuuttia viikossa tai 36 tuntia 15 minuuttia kertaa tasoittumisjakson viikkojen lukumäärä,
– josta vähennetään 8 § 2 momentissa mainittujen poissaolopäivien lukumäärä kerrottuna 7 tuntia 15 minuutilla,
– josta vähennetään muun kuin ennalta suunnitellun poissaolopäivän ajalle suunniteltu tuntimäärä,
– johon lisätään työpäivää kohden 24 minuuttia (0,4 tuntia) kuitenkin enintään 2 tuntia tasoittumisjakson kalenteriviikkoa kohden.
Työvuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikakorvaus ei ole työaikaa. Jos sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, jolle on suunniteltu työ- aikakorvauksia annettavaksi vapaana, tehdään suunniteltua enem- män tunteja, siirtyy vastaava määrä vapaa-aikakorvauksia annetta- vaksi vapaana myöhemmin tai suoritetaan rahakorvaus.
Toimistotyöajassa voidaan erotella vuorokautinen ja viikoittainen ylityö. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan viikoittaisen ylityörajan lisäksi tehtyä työtä, joka ei ole vuorokautista ylityötä. Ylityö korvataan joko vuoro- kautisena tai viikoittaisena ylityönä, mutta ei molempina. Viikossa teh- dystä työajasta vähennetään ensin mahdollinen vuorokautinen ylityö. Jos viikkoylityöraja tämän jälkeenkin ylittyy, ylimenevä aika on viikoit- taista ylityötä.
3 mom. Jaksotyö (9 §)
Jaksotyössä (9 §) ylityöraja on 9 §:ssä mainittu tuntimäärä ja keskey- tyneessä työaikajaksossa 15 §:n mukainen tuntimäärä.
4 mom. Ylityöksi ei lueta työaikalain ulkopuolella olevan viranhaltijan/työn- tekijän osallistumista kokoukseen, josta suoritetaan kertapalkkio.
5 mom. Ylityö korvataan viranhaltijalle/työntekijälle työnantajan harkinnan mukaan joko rahakorvauksena tai vapaana säännöllisenä työaikana siten kuin jäljempänä tai asianomaisessa liitteessä on tarkemmin määrätty.
6 mom. Vapaa-aikakorvauksen määrä ja sijainti tulee eriteltynä käydä ilmi vahvistetusta työvuoroluettelosta. Mikäli viranhaltijan/työntekijän vah- vistettuun työvuoroluetteloon on merkitty ylityötä korvattavaksi va- paana ja viranhaltija/työntekijä sairastuu ennen vapaa-aikakorvauk- sen alkamista, siirtyy sairausloman ajalle merkitty ylityön vapaa-aika- korvaus annettavaksi myöhemmin 23 §:n 5 momentin mukaisena ajankohtana tai siitä suoritetaan työnantajan harkinnan mukaan edellä tässä momentissa tarkoitettu rahakorvaus. Mikäli viranhal- tija/työntekijä sairastuu ylityökorvausvapaan aikana, vapaa-aikakor- vaus siirtyy sairastumista seuraavan päivän alusta lukien annetta- vaksi myöhemmin tai korvattavaksi rahana kuten edellä on mää- rätty.
Muu virka-/työvapaa ei siirrä työvuoroluetteloon vahvistettua ylityö- vapaata myöhemmin annettavaksi.
Muut tässä luvussa tarkoitetut vapaa-aikakorvaukset eivät siirry myöhemmin annettavaksi.
15 § Lisä- ja ylityö jaksotyössä keskeytyneellä työaikajaksolla
Työvuoroluetteloon ennalta suunniteltu keskeytys
1 mom. Mikäli työaikajakso keskeytyy vuosiloman tai virka-/työvapaan tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, säännöllinen työaika lyhenee (yli- työraja) jokaista tällaista poissaolopäivää kohden, joka olisi ollut työ- päivä, 7 tuntia 39 minuuttia, kuitenkin enintään 38 tuntia 15 minuuttia kalenteriviikossa.
Osa-aikaisen säännölliseksi työajaksi (lisätyöraja) katsotaan osa- aikatyön suhteellinen osuus täyttä työaikaa tekevän ylityörajasta.
Mikäli työpäivät eivät ole tiedossa, työpäiviksi katsotaan maanantai- perjantai. Keskeytysaikaan sisältyvä arkipyhä katsotaan työpäiväksi, jolloin säännöllistä työaikaa ei lyhennetä 9 § 3 momentin mukaisella arkipyhälyhennyksellä. Arkipyhä lyhentää säännöllistä työaikaa 9 § 3 momentin mukaisesti silloin, kun se on keskeytyksen ulkopuolella.
Mikäli työntekijä on poissa koko kalenteriviikon, lyhenee työaika- jakson säännöllinen työaika 38 tuntia 15 minuuttia.
Osa-aikatyössä ylityöraja on sama kuin täyttä työaikaa tekevän.
Muut keskeytykset
2 mom. 1 Jos edellä 1 momentissa tarkoitetusta syystä aiheutunut keskey- tys ei ole ollut tiedossa viikkoa ennen työaikajakson alkua, se työ- aika, joka tehdään poissaolon ulkopuolelle hyväksytyssä työvuoro- luettelossa suunnitellun säännöllisen työajan lisäksi, on täydessä työajassa ylityötä.
Mikäli keskeytys on tiedossa viimeistään 7 päivää ennen työaikajakson alkua, säännöllinen työaika suunnitellaan 1 momentin mukaan. Mikäli keskeytys ei ole ollut tiedossa (7 päivää ennen jakson alkua), ylityöra- jan osoittaa 2 momentin tuntimäärä.
2 Osa-aikatyössä säännöllisen työajan lisäksi tehty työaika on lisätyötä ylityörajaan (9 §:n mukainen täysi työaika) saakka.
Mikäli työaikajaksoon sisältyy sekä ennalta suunniteltu että muu kes- keytys, ylityöraja on edellä 15 § 1 momentissa sovittu tuntimäärä.
3 Jos työvuoroluetteloon on suunniteltu annettavaksi vapaa-aikakor- vausta tai työaika alittaa säännöllisen työajan muun vastaavan syyn vuoksi, niin edellä 1 kohdan tapauksessa ovat ylityötä ja
2 kohdan tapauksessa lisätyötä ne työtunnit, jotka ylittävät työvuoro- luetteloon muulle kuin keskeytysajalle merkityn työajan ja etukäteen suunnitellun säännöllisen työajan vajauksen yhteenlasketun määrän.
1 mom. Ylityöstä maksetaan rahakorvauksena
1 50 %:lla korotettu tuntipalkka kahdelta ensimmäiseltä vuorokauti- selta ylityötunnilta ja 100 %:lla korotettu tuntipalkka kultakin seu- raavalta vuorokautiselta ylityötunnilta sekä 50 %:lla korotettu tun- tipalkka viikoittaisen ylityön 5 ensimmäiseltä tunnilta ja 100
%:lla korotettu palkka kultakin seuraavalta viikoittaiselta ja vuoro- kautiselta ylityötunnilta
2 jaksotyössä 50 %:lla korotettu tuntipalkka kahden viikon työaika- jakson 12 ensimmäiseltä ylityötunnilta, kolmen viikon työaikajak- son 18 ensimmäiseltä ylityötunnilta ja neljän viikon työaikajak- son 24 ensimmäiseltä ylityötunnilta sekä 100 %:lla korotettu tun- tipalkka kultakin seuraavalta ylityötunnilta
3 tai annetaan vastaava vapaa-aika.
2 mom. Jaksotyön keskeytyneessä työaikajaksossa sekä silloin, kun palve- lussuhde alkaa tai päättyy kesken työaikajakson, ylityö korvataan maksamalla kahdelta ensimmäiseltä työpäivää kohden lasketulta keskimääräiseltä ylityötunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka ja seu- raavilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaava va- paa-aika.
100 %:lla korotettu tuntipalkka maksetaan tai vastaava vapaa-aika annetaan kuitenkin tunneilta, jotka ylittävät edellä 1 momentissa mai- nitut ylityötunnit.
Työpäiväksi katsotaan myös työntasauksesta tai vapaa-aikakorvauk- sesta johtuvat kokonaiset vapaapäivät.
17 § Hätätyö
Työaikalain 19 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa ja edellytyksin saadaan säännölli- siä työaikoja pidentää. Ylityönä tehty hätätyö korvataan tämän sopimuksen yli- työkorvausmääräysten mukaisesti.
18 § Sunnuntai- ja lauantaityö- sekä aattokorvaus
Sunnuntaityökorvaus
1 mom. Sunnuntaina, itsenäisyyspäivänä, vapunpäivänä, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, helatorstaina, juhannuspäivänä, pyhäinpäi- vänä, uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, joulupäivänä ja tapaninpäi- vänä sekä kello 18.00–24.00 lauantaina ja vastaavalta ajalta edellä lueteltujen juhlapäivien aattona tehdystä työstä maksetaan varsinai- sen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka kultakin työtunnilta tai annetaan vastaava vapaa-aika.
Lauantaityökorvaus
2 mom. Arkilauantaina, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita tai lauantaiksi sattuvaa jouluaattoa, kello 06.00–18.00 tehdystä työstä maksetaan rahakorvauksena 20 % korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika
1 jaksotyössä ja
2 muussa työaikajärjestelmässä säännöllisenä työaikana tehdyiltä työ- tunneilta.
Aattokorvaus
3 mom. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin sun- nuntaiksi sattuvana jouluaattona klo 00.00–18.00 tehdyiltä työtun- neilta maksetaan aattokorvauksena varsinaisen palkan lisäksi ko- rottamaton tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika.
19 § Ilta-, yö- ja vuorotyökorvaus
Iltatyö
1 mom. Iltatyöllä tarkoitetaan kello 18.00–22.00 tehtyä työtä. Iltatyöstä mak- setaan rahakorvauksena 15 % korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika.
Yötyö
2 mom. Yötyöllä tarkoitetaan kello 22.00–07.00 tehtyä työtä. Yötyöstä mak- setaan rahakorvauksena 30 % korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika. Jaksotyössä vapaa-aikakorvaus on 24 minuuttia yötyötunnilta tai rahakorvaus 40 % korottamattomasta tuntipalkasta.
Vuorotyölisää ja ilta- tai yötyökorvausta ei suoriteta samanaikaisesti.
Palohenkilöstön yötyön korvaamisesta on erityismääräyksiä teknisten sopimuksessa.
3 mom. Yötyön vapaa-aikakorvaus annetaan aikaisintaan yötyön suoritta- mista seuraavalla työaikajaksolla ja viimeistään tämän luvun 23 §:n 5 momentin mukaisessa määräajassa.
Soveltamisohje
Jos työaikajaksossa on suunniteltu annettavaksi kahdeksan tuntia yö- työn aikahyvitystä, mutta jaksoon tuleekin neljä todellista työtuntia li- sää, suunnitellusta yötyön aikahyvityksestä on neljä tuntia siirrettävä annettavaksi myöhemmin tai niistä maksetaan rahakorvaus.
4 mom. Vuorotyöllä tarkoitetaan 7 §:n mukaisesti järjestettyä kaksivuorotyötä tai Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen liit- teiden 5 ja 6 mukaista kolmivuorotyötä, jossa vuorot vaihtuvat sään- nöllisesti ja muuttuvat ennakolta määrätyin ajanjaksoin ja jossa viran- haltijat/työntekijät suorittavat samankaltaista työtä. Yleisten teiden ja katujen puhtaanapitotöissä sekä uima- ja urheiluhalleissa ja muissa niiden kaltaisissa laitoksissa sekä urheilukentillä vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti silloinkin, kun ne menevät osittain päällek- käin, kuitenkin enintään yhden tunnin. Kaksivuorotyössä liikennelai- toksessa tai yleisten teiden ja katujen kunnossa- ja puhtaanapito- työssä vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti silloinkin, kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika. Viranhaltijaa/työnteki- jää voidaan tilapäisesti pitää samassa vuorossakin, jos niin sovitaan. Edellä mainitun mukaisesti järjestetyssä kaksivuorotyössä ja Kunnal- lisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen liitteissä 5 ja 6 tarkoitetussa kolmivuorotyössä suoritetaan rahakorvauksena ilta- vuorossa 15 % ja yövuorossa 30 % korottamattomasta tuntipalkasta.
Työvuorojen vaihtuminen tarkoittaa sitä, että ensimmäisen vuoron päätyttyä toinen alkaa ja vastaavasti kolmivuorotyössä toisen vuoron päätyttyä kolmas alkaa. Vuorot eivät saa mennä osittainkaan pääl- lekkäin eikä vuorojen väliin saa jäädä taukoa, lukuun ottamatta tässä pykälässä erikseen mainittuja työpisteitä tai töitä. Vuorojen muuttu- minen tarkoittaa sitä, ettei ketään jatkuvasti pidetä samassa vuo- rossa vaan aamuvuorolaiset siirtyvät iltavuoroon tai yövuoroon jne.
Mikäli työ on järjestetty siten, että se esim. viitenä päivänä viikossa (ma– pe) on järjestetty em. edellytykset täyttäväksi vuorotyöksi ja laitoksen käyttöajoista johtuen viikonloppuna (la–su) yksivuoro- eli päivätyöksi, vuorotyölisät maksetaan vain niiltä päiviltä, jolloin vuorotyötä tehdään (ma–pe). Iltavuorolisän tai yövuorolisän suorittaminen ei ole sidottu tiet- tyihin kellonaikoihin kuten ilta- ja yötyökorvaukset, vaan lisä maksetaan kaikilta ilta- ja yövuoron tunneilta. Vuorotyölisää ei suoriteta jaksotyössä.
20 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset
Lisä-, yli-, ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityökorvauksen sekä aattokorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että
1 työ on tehty työpaikalla tai erityisestä syystä esimiehen määräämällä muulla paikalla
2 työhön käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitetty
3 työ on suoritettu toimivaltaisen viranomaisen antaman kirjallisen määräyksen perusteella paitsi silloin, kun kysymyksessä on säännöllinen vuorotyö tai jak- sotyö.
Jos viranhaltija/työntekijä tekee kotona ylityötä, ylityön korvaaminen edellyttää kirjallisen ylityömääräyksen lisäksi esimiehen lupaa. Ylityön tekeminen kotona tulee kysymykseen vain poikkeustapauksessa.
Tämän luvun 18 §:n ja 19 §:n mukaiset ns. epämukavan työajan korvaukset mak- setaan vain tosiasiallisesti tehdyltä työajalta. Ne maksetaan myös lisä- ja ylityöajalta (poikkeus lauantaityö, ks. 18 § 2 momentin 2 kohta).
21 § Työaikakorvausten suorittamista koskevat rajoitukset
1 mom. Lisä-, yli-, ilta-, yö-, vuoro-, lauantai- ja sunnuntaityön sekä varalla- olon korvaamista koskevia tämän sopimuksen määräyksiä ei sovel- leta viranhaltijaan/työntekijään
1 jonka säännöllistä työaikaa ei ole määrätty
2 jolle on myönnetty oikeus pitää muuta ansiotointa, jonka hoitaminen vaatii säännöllisen työajan käyttämistä, jollei kunnan/kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen harkitse sitä kohtuulliseksi
3 jonka palkkaus on tässä momentissa tarkoitettujen korvausten osalta työ-/virkaehtosopimuksen erityismääräyksillä järjestetty toisin
2 mom. Edellä 1 mom. tarkoitettuja korvauksia ei suoriteta
1 kunnanjohtajalle, apulaiskunnanjohtajalle tai vastaavassa asemassa olevalle
2 kuntayhtymän johtavalle viranhaltijalle (Kuntalain 64 §)
1 kunnan/kuntayhtymän johtoryhmän jäsenelle, virastopäällikölle, tulosalueen johtajalle tai vastaavassa asemassa olevalle
2 kunnan tai kuntayhtymän liikelaitoksen tai toimialan/viraston/ tulosalueen johtoryhmän jäsenelle
3 tulosyksikön johtajalle, joka hoitaa pääasiallisesti hallinnollisia tehtäviä, tai tulosyksikön hallinto- tai talousjohtajalle
jollei kunnan/kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen harkitse sitä kohtuulliseksi.
Johtavassa asemassa olevan viranhaltijan/työntekijän tehtävien luonne on sellainen, ettei työajan käyttöä yleensä voida valvoa tai työajan käytön tarkka valvonta ei ole tarkoituksenmukaista.
Toimivaltainen viranomainen päättää, milloin kyseessä on sellainen kunnan/kuntayhtymän toimialan, tulosalueen tai viraston johtoryhmä, jonka jäsenelle ei suoriteta tässä pykälässä tarkoitettuja työaikakor- vauksia. Päätöksessä tulee ottaa huomion toimialan/tulosalueen/ vi- raston koko, johtoryhmän jäsenten asema työnantajan organisaa- tiossa ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Muita asiaan vaikuttavia seikkoja ovat esimerkiksi kunnan asukasmäärä ja sitä kautta kunta- organisaation koko. Tarvittaessa asiasta neuvotellaan paikallisesti asianomaisten viranhaltija- ja työntekijäjärjestöjen edustajien kanssa ja asiassa pyritään yhteisymmärrykseen.
Kohta 1
Johtoryhmän jäseniksi ei katsota varajäseniä eikä niitä, joilla on ko- kouksissa läsnäolo-oikeus, mutta jotka eivät virka- tms. asemansa perusteella kuulu varsinaiseen johtoryhmään.
Virastopäälliköitä ja vastaavassa asemassa olevia on yleensä vain suurissa kaupungeissa. Vastaavassa asemassa olevia voivat olla esim. henkilöstöjohtaja ja johtavassa asemassa oleva kaupunginlaki- mies.
Kuntayhtymän johtoryhmän jäsenet jäävät korvausmääräysten ulko- puolelle. Lisäksi kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää viime kädessä, milloin kyseessä on sellainen kuntayhtymän toimialan johtoryhmä tai muun yksikön johtoryhmä, jonka jäsenelle ei suoriteta tässä pykälässä tarkoitettuja työaikakorvauksia.
Kohta 3
Tulosyksikkö määritellään työnantajakohtaisesti. Tulosyksiköllä tar- koitetaan kunnallista organisaatiota tai sen osaa, joka on hallinnol- lisesti ja taloudellisesti vastuussa tehtäviensä hoitamisesta. Esi- merkiksi liikelaitos, ammattioppilaitos tai pelastuslaitos voi olla tässä tarkoitettu organisaatiokokonaisuus.
Työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan 7,61 euron hälytysraha, mikäli viranhaltija/työntekijä kutsutaan (hälytetään) työnantajan toimesta työhön vapaa-aikanaan hänen poistuttuaan työpaikalta ilman, että hänet on määrätty olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä. Xxxxxx pitää edellyttää enintään viiden tunnin kuluessa tapahtuvaa työhön saapumista. Mikäli työhön kutsu tapahtuu enintään tuntia ennen työvuoroluettelon mukaista työhön saapumista, hälytysrahaa ei makseta. Viranhaltijalle/ työntekijälle makse- taan vähimmäiskorvaus hälytysluonteisen työn edellyttämistä matkakuluista.
23 § Tuntipalkan laskeminen sekä raha- ja vapaa-aikakorvausten suorittamisajankohta
Tuntipalkan laskeminen
1 mom. Lisä-, yli-, ilta-, yö-, vuoro-, lauantai-, sunnuntai- ja aattotyön sekä varallaolon rahakorvauksen laskemiseksi tarvittava tuntipalkka saa- daan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka
1 luvulla 152, mikäli työaika määräytyy 8 §:n mukaan
2 luvulla 163, mikäli työaika määräytyy 7 tai 9 §:n tai Teknisten sopimuksen liitteen 6 mukaan
3 luvulla 158, mikäli työaika määräytyy Teknisten sopimuksen liitteen 5 mukaan,
jollei työaikalain 39 §:n nojalla annetussa poikkeusluvassa tai teh- dyssä virka- tai työehtosopimuksessa ole vahvistettu toisin työaika- lain alaisen viranhaltijan/työntekijän tuntipalkan laskemisperusteita.
Työntekijät
2 mom. Työntekijällä vuorotyölisä lasketaan mukaan tuntipalkkaan, jota koro- tetaan 50 tai 100 prosentilla, mikäli yli- ja sunnuntaityötä suoritetaan sellaisena ajankohtana, jolta maksetaan vuorotyölisää.
Tuntipalkassa ei oteta huomioon mm. ilta- ja yötyökorvausta, lauan- taityökorvausta eikä aattokorvausta yli- ja sunnuntaityökorotusosuuk- sia laskettaessa.
Viranhaltijoiden vuorotyölisää ei oteta huomioon tuntipalkassa yli- ja sun- nuntaityökorvauksia maksettaessa.
Tuntipalkan laskeminen osa-aikatyössä
3 mom. Osa-aikatyötä tekevän tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka (osa- aikapalkka) luvulla, joka lasketaan siten, että osa-aikai- sen säännöllinen työaika (osa-aikatyöaika) jaetaan täy- dellä työajalla ja kerrotaan 1 momentin mukaisella, täyttä työaikaa tekevän kuukausipalkan jakajalla.
Tuntipalkan laskukaava:
Tuntipalkka = osa-aikapalkka : ( kk-palkan jakaja x
osa–aikatyöaika
)
täysi työaika
Jos viikkotyöaika toimistotyössä on esimerkiksi 25 tuntia, on kuukausi- palkan (osa-aikapalkan) jakaja 104,8 = (152 x 25:36,25).
4 mom. Muissa kuin 1 ja 3 momenteissa tarkoite- tuissa tapauksissa saadaan tarvittava tuntipalkka jaka- malla varsinainen palkka kuukauden aikana säännölli- seen työhön käytettävää tuntimäärää vastaavalla lu- vulla.
Korvausten suorittamisajankohta
5 mom. Rahakorvaus on maksettava ja vapaa-ai- kakorvaus annettava viimeistään korvaukseen oikeutta- van työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden ai- kana, paitsi jos säännöllinen työaika on vahvistettu viik- koa pitemmäksi työaikajaksoksi, tällaisen työaikajakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Vi- ranhaltijan/työntekijän kanssa sovittaessa voidaan va- paa-aikakorvaus kuitenkin antaa vielä neljän seuraavan kalenterikuukauden aikana. Samoin rahakorvaus saa- daan maksaa edellä mainittua myöhemmin, milloin tar- koitettua vapaa-aikakorvausta ei ole voitu virantoimituk- sen/työnteon keskeytyksen vuoksi antaa edellä määrät- tynä aikana.
Määräykset kolmivuorotyössä pitämättä olevilta vuorovapailta makset- tavan rahakorvauksen suorittamisesta ovat Xxxxxxxxxxx Teknisen hen- kilöstön virka- ja työehtosopimuksen liitteissä 5 ja 6.
Vapaa-aikakorvaus
6 mom. Ilman viranhaltijan/työntekijän suostumusta ei voida käyttää lyhy- empää kuin yhden työpäivän kestävää vapaa-aikakorvausta paitsi yötyön aikahyvityksessä.
Lepoajat
1 mom. Työaika on järjestettävä niin, että viranhaltija/työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa- ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokau- den ajanjakson aikana. Viikkolevon tulee olla kuitenkin vähintään 24
tuntia viikossa. Jos työntekijän vuorokautinen työaika on enintään kolme tuntia, työntekijälle saadaan antaa 35 tunnin sijasta vähintään 24 tunnin yhdenjaksoinen vapaa viikossa.
Tarvittaessa työvuoroluetteloon merkittyä viikkolepoa voidaan muut- taa. Mikäli viranhaltija/työntekijä ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. vuosiloman, tai muun virka-/työvapaan vuoksi siten, että poissaolo on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 35 tuntia, katsotaan viikkolepo annetuksi.
Jaksotyössä tulisi kussakin työpisteessä pyrkiä antamaan viranhalti- joille/työntekijöille sama määrä vapaapäiviä viikonloppuna tietyn ajan-
jakson kuluessa.
2 mom. Keskeytymättömässä vuorotyössä viikkolepo voidaan järjestää kes- kimäärin 35 tunniksi, enintään 12 viikon aikana. Viikkolevon tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden ja työn järjestelyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos siihen on viranhaltijan/työntekijän suostumus.
3 mom. Edellä tässä pykälässä säädetystä voidaan poiketa,
1 jos viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään kolme tuntia
2 maatalouden kotieläinten hoitotyössä ja kiireellisessä kylvö- ja sadonkorjuutyössä
3 työaikalain 19 §:ssä tarkoitetussa hätätyössä
4 jos työn tekninen laatu ei salli viranhaltijan/työntekijän täydellistä vapauttamista työstä
5 jos viranhaltijaa/työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen va- paa-aikanaan kunnassa/kuntayhtymässä suoritettavan työn sään- nöllisen kulun ylläpitämiseksi tai
6 jos viranhaltija/työntekijä suostuu varallaoloon viikkolevon aikana.
4 mom. Xxxxxxx työaikalain alaista viranhaltijaa/työntekijää tarvitaan tilapäi- sesti työhön edellä 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa 1 tai 2 momentissa tarkoitetun viikkoleponsa aikana, viranhaltijan/työnteki- jän säännöllistä työaikaa lyhennetään yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut 1 ja 2 momentissa määrättyä viikkolepoa viimeistään kol- men kuukauden kuluessa työn tekemisestä tai viranhaltijan/työnteki- jän suostumuksella tilapäisestä työstä maksetaan työhön käytetyltä ajalta yksinkertainen tuntipalkka.
Muille kuin työaikalain alaisille ei tarvitse korvata mahdollisesti saa- matta jäänyttä viikkolepoa.
5 mom. Xxxxxx toimintojen luonne muuta vaadi, viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika sijoitetaan viidelle työpäivälle viikossa. Työ- vuorot suunnitellaan siten, että viranhaltijalle/työntekijälle pyritään antamaan kaksi peräkkäistä vapaapäivää viikon aikana.
Työvuorot suunnitellaan siten, että sunnuntai ja lauantai ovat mahdolli- suuksien mukaan vapaapäiviä. Jaksotyön osalta ks. 9 § 6 mom.
1 mom. Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pitempi eikä viranhaltijan/ työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle on annettava työvuoron aikana vähintään puolen tunnin lepoaika (ruokailutauko), jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana viranhaltija/työn- tekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta. Lepoaika voidaan viranhalti- jan/työntekijän pyynnöstä antaa edellä mainittua lyhyemmissäkin työ- vuoroissa, ellei tehtävien järjestely ole esteenä. Lepoaikaa ei saa sijoit- taa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun. Jos työaika ylittää vuoro- kaudessa 10 tuntia, viranhaltijalla/ työntekijällä on niin halutessaan oi- keus pitää enintään puoli tuntia kestävä työaikaan kuulumaton lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen. Jollei lepoaikaa voida virka- tai työtehtävien laadun vuoksi järjestää, viranhaltijalle/työntekijälle on an- nettava tilaisuus aterioida työpaikalla työaikana.
Lepoaikaa (ruokailutaukoa) ei ole välttämätöntä määrätä pidettä- väksi tiettynä kellonaikana, vaan voidaan menetellä esimerkiksi si- ten, että lepoaika pidetään tiettyjen kellonaikojen välisenä aikana sil- loin kun se on virka-/työtehtävien kannalta tarkoituksenmukaisinta, jolloin tarkan ajankohdan määrää asianomainen esimies tai viranhal- tija/ työntekijä itse.
Määräys työaikana ruokailusta tulee sovellettavaksi vain niissä poik- keuksellisissa tapauksissa, joissa ruokailutauon järjestäminen ei ole toiminnallisista syistä mahdollista.
2 mom. Jaksotyötä tekeville viranhaltijoille/työntekijöille on annettava sairaa- loissa, terveyskeskuksissa sekä hoito- ja huoltolaitoksissa 1 mo- mentissa tarkoitettu lepotauko taikka viranhaltijan/työntekijän niin halutessa tilaisuus joutuisaan ateriointiin työaikana työpaikalla tai
työnantajan osoittamassa asianomaisen laitoksen ruokalassa tai vastaavassa ruokailupaikassa edellyttäen ettei järjestelystä aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille ja että ruokailusta aiheutuva poissaolo työstä kestää enintään 15–20 minuuttia.
Määräystä sovelletaan myös kotisairaanhoidossa ja kotihoidossa.
26 § Kahvitauko Palautumistauko
Viranhaltijalle/työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen tauko (kahvitauko), joka luetaan työaikaan ja jonka aikana viranhaltija/työntekijä ei saa poistua työpaikalta. Tauko järjestetään tarvittaessa vuoroittain ja muutoinkin si- ten, ettei tauosta aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritettaville palveluksille.
Taukoa ei saa sijoittaa työvuoron/työpäivän alkuun tai loppuun.
Työaika-asiakirjat ja yötyö
27 § Työajan tasoittumissuunnitelma
1 mom. Jos 7–9 §:n tai liitteen 18 mukainen säännöllinen työaika on järjes- tetty keskimääräiseksi, on työtä varten ennakolta laadittava työai- kalain alaisista töistä työajan tasoittumissuunnitelma vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu määrättyyn keskimäärään.
Työajan tasoittumissuunnitelmasta on erotettava työvuoroluettelo, josta on määräykset 28 §:ssä.
Tasoittumissuunnitelmasta pitää käydä ilmi tasoittumisjakso ja kunkin vii- kon säännöllinen työaika ja mahdollisuuksien mukaan vapaapäivät. Jos koko tasoittumisjaksoksi on mahdollista laatia työvuoroluettelo, työvuo- roluettelo korvaa tässä pykälässä tarkoitetun tasoittumissuunnitelman.
2 mom. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumissuunni- telmaa työnantajan on varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika.
3 mom. Työajan tasoittumissuunnitelman muutoksista on ilmoitettava viran- haltijalle/työntekijälle hyvissä ajoin.
28 § Työvuoroluettelo
1 mom. Työaikalain alaisia töitä varten on työnantajan laadittava työvuorolu- ettelo, josta käy ilmi viranhaltijan/työntekijän säännöllisen työajan al- kamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat. Työvuorolu- ettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumis- suunnitelma, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeaa. Työvuoroluet- telo on kuitenkin laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. Työvuoroluetteloa laadittaessa on viranhaltijan/työntekijän tai luotta- musmiehen vaatimuksesta noudatettava, mitä 27 §:n 2 momentissa on määrätty.
Työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat tu- lee ilmoittaa täsmällisin kellonajoin. On kuitenkin mahdollista laatia liukuva työvuoroluettelo, jossa viranhaltija/työntekijä tietyissä rajoissa saa itse määrätä em. ajankohdat. Esimerkiksi voidaan merkitä, että päivittäinen lepotauko pidetään kello 11.00 ja 13.00 välisenä aikana.
2 mom. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti viranhaltijoiden/työntekijöi- den tietoon, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain viran- haltijan/työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä. Työtun- tien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoroluettelon työ- tuntien alittuminen ei sinänsä ole tässä tarkoitettu perusteltu syy.
Työvuoroluettelo voidaan antaa myös sähköisesti tiedoksi, mikäli tämä on teknisesti mahdollista. Viranhaltijan/työntekijän suostumuksella työ- vuoroluetteloa voidaan aina muuttaa. Mikäli muutoksesta ei päästä yk- simielisyyteen, tulisi työvuoroluetteloon tehdä vain ne muutokset, jotka ovat toiminnan kannalta välttämättömiä. Perustellun syyn olemassaolo harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Perusteltuna syynä työvuo- roluettelon muuttamiseen voidaan pitää mm. toiminnallisia syitä, esim. ennalta arvaamattomia poissaoloja. Perusteltu syy työvuoroluettelon muuttamiseen on aina silloin, kun luettelo on laadittu virheellisesti.
Muutoksesta on joka tapauksessa ilmoitettava mahdollisimman pian
sille, jota muutos koskee.
3 mom. Jos viranhaltija/työntekijä pakottavan esteen vuoksi ei voi saa- pua vuorollaan työhön, hänen on mahdollisimman pian ilmoitet- tava esteestä esimiehelleen.
Työsuojelulliset ja tehokkuusnäkökohdat puoltavat sitä, että työvuo- rosta pois jäävän tai jääneen tilalle pyritään saamaan ensisijaisesti
muu kuin työvuoronsa juuri lopettanut viranhaltija/työntekijä.
Sen lisäksi mitä työaikalain (872/2019) 8 §:n 1 momentissa on säädetty yötyön teettämisestä, yötyötä voidaan teettää työssä, jota on tarpeen tehdä kello 23:n ja 6:n välisenä aikana lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi.
Työaikapankki
1 mom. Kunnassa tai kuntayhtymässä voidaan ottaa käyttöön työaika- pankki sopimalla sen käyttöönotosta ja ehdoista kunnallisen pääso- pimuksen 13 §:n mukaisella paikallisella työ-/ ja virkaehtosopimuk- sella.
2 mom. Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestel- mää, joilla vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää pidettäväksi vapaana pidemmällä aikavälillä.
3 mom. Paikallisessa sopimuksessa tulee määritellä ainakin sopimuksen pii- riin kuuluva henkilöstö, pankkiin siirrettävät erät ja korvaukset, työai- kapankin vapaa-aikasaldon enimmäismäärät, työaikapankkivapaan pitämisen ehdot, pankkiin kertyneen vapaan korvaaminen rahassa sekä menettelytavat työaikapankkiin liityttäessä ja irtauduttaessa siitä.
Sopijaosapuolet ovat antaneet tarkemmat työaikapankkia koskevat ohjeet. Nämä ohjeet eivät ole osa kunnallista yleistä työ- ja virkaehtosopimusta.
Liukuva työaika
1 mom. Liukuvalla työajalla tarkoitetaan säännöllisen työajan järjestämistä siten, että työntekijä voi kiinteän työajan ulkopuolella annetuissa ra- joissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- japäättymisajankohdan.
2 mom. Työnantaja voi ottaa käyttöön toiminnan kannalta tarkoituksen mu- kaisen liukuvan työajan järjestelmän tässä pykälässä määrätyin ehdoin ja rajoituksin työaikaluvun 7 §:n mukaisessa yleistyöajassa ja
8 §:n mukaisessa toimistotyöajassa. Työnantaja voi myös lakkauttaa järjestelmän kokonaan tai osittain.
Työnantaja päättää liukuvan työajan ehdoista ja käyttöönotosta sekä siitä, mihin henkilöstöryhmiin järjestelmää sovelletaan. Ellei viranhaltija/työnte- kijä nimenomaisesti ilmoita jättäytyvänsä järjestelmän ulkopuolelle, työnan- tajan ja työntekijän/viranhaltijan kesken katsotaan sovitun liukuvasta työ- ajasta. Työnantaja voi muuttaa tai lakkauttaa liukuvan työajan järjestelmän irtisanomalla järjestelmän päättymään kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Työnantaja tai työntekijä/viranhaltija voi irtisanoa sopimuksen päättymään kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.
32 § Liukuvan työajan ehdot
1 mom. Työnantaja määrittää liukuvassa työaikajärjestelmässä olevan kiinteän työajan, jonka aikana viranhaltijan/työntekijän on oltava työpaikalla tai työnantajan muussa hyväksymässä paikassa työnantajan käytettävissä. Työnantaja määrittää myös liukuma-ajat. Liukuma-aika ja kiinteä työaika yhdessä voivat muodostaa enintään 12 tunnin pituisen ajanjakson ruoka- tauko mukaan lukien.
Vuorokausilevosta ks. viittausmääräys TAL 25 §
Xxxxxxx-aikana viranhaltija/työntekijä voi pääsääntöisesti itse päät- tää työhön tulo- ja lähtöaikansa. Työnantajalla on työnjohto-oikeu- tensa nojalla oikeus tarvittaessa yksittäistapauksessa päättää, että viranhaltijan/työntekijän on oltava työssä tiettynä esimerkiksi liu- kuma-ajaksi sattuvana aikana. Työnantaja ei saa käyttää työnjohto- oikeutta ko. asiassa säännönmukaisesti liukuvan työajan tarkoitus huomioon ottaen. Lisäksi työnantaja voi tarvittaessa antaa lisä- ja yli- työmääräyksen.
Määräyksen mukaan liukuma-ajan enimmäismäärä voi olla esim. klo 7–9 sekä 15–19. Kiinteän työajan on oltava vähintään 5 tuntia, jollei työnantaja toisin päätä.
2 mom. Työaikaluvun 25 § 1 momentin mukainen päivittäinen lepoaika sijoi- tetaan kiinteän työajan keskelle. Päivittäinen lepoaika voidaan jär- jestää liukuvaksi siten, että viranhaltija/työntekijä voi itse päättää päivittäisen lepoajan ajankohdan annetuissa rajoissa.
33 § Säännöllisen työajan ylittävän tai alittavan kertymän ra- jat (saldokertymät)
Liukuvassa työajassa säännöllinen työaika voi ylittyä enintään 50 tuntia (+saldo) tai alittua enintään 6 tuntia (-saldo).
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään työntekijälle annettavalla palkallisella vapaa-ajalla. Työnantajan on työntekijän sitä pyytäessä pyrittävä antamaan vapaa-aika kokonaisina työpäivinä.
34 § Lisä- ja ylityö liukuvassa työajassa
1 mom. Lisätyönä korvataan työ, jota viranhaltija/työntekijä tekee työnanta- jan nimenomaisen aloitteen perusteella säännöllisen työajan lisäksi, mutta joka ei ole ylityötä.
2 mom. Ylityönä korvataan työ, jota viranhaltija/työntekijä suorittaa työnanta- jan nimenomaisen aloitteen perusteella ja joka ylittää tämän sopi- muksen työaikaluvun 14 §:n 1 momentin ja 2 momentin mukaisen vuorokautisen ja/tai viikoittaisen ylityörajan.
Lisä- tai ylityömääräyksen voimassaoloaikana ei sovelleta liukuvan työajan määräyksiä.
Lisä- ja ylityö liukuvassa työajassa määräytyy sen mukaisesti mitä on mää- rätty 13 §:n 1–2 momentissa ja 14 §:n 1–2 momentissa.
35 § Palvelussuhteen päättyminen liukuvassa työajassa
1 mom. Mikäli liukuvassa työajassa säännöllinen työaika jää vajaaksi virka- tai työsuhteen päättyessä, vähennetään palkasta vajaaksi jäänei- den työtuntien osuus korottamattoman tuntipalkan mukaan.
2 mom. Mikäli liukuvassa työajassa säännöllinen työaika ylittyy virka- tai työsuhteen päättyessä, korvataan säännöllisen työajan ylittäneet työtunnit korottamattoman tuntipalkan mukaan.
Muut määräykset
36 § Työajan enimmäismäärän seurantajakso
Työaikalain 18 §:n 1 momentissa tarkoitettuna työajan enimmäismäärän tarkas- telujaksona käytetään 12 kuukautta.
Työaikalain 18 §:ssä on säädetty työajan enimmäismäärästä.
IV luku
1 § KVTES:n muut sovellettavat määräykset
Lisäksi sovelletaan seuraavia KVTES:n lukuja ja liitteitä:
Luku I Yleinen osa 2 §, 5–10 § Luku IV Vuosiloma
Luku V Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat Luku VI Kustannusten korvaukset
Luku VII Luottamusmiehet
Xxxx XXXX Xxxxxxxxxxxxx, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättäminen Liite 16 Matkakustannusten korvaukset
Liite 3 1
Terveydenhuollon hoitohenkilöstö
Tätä liitettä sovelletaan terveydenhuollon hoitotyötä pääasiassa tekeviin sekä em. työtä johtaviin terveydenhuollon ammattihenkilöihin hallintokunnasta tai toimintayksiköstä riippumatta.
Esimerkiksi hoitoalan koulutuksen omaavan vanhainkodin osastonhoitajan, joka toimii hoitohenkilöstön esimiehenä osallistuen mahdollisesti myös itse potilastyö- hön, palkkaus määräytyy liitteen 3 1 mukaan. Sen sijaan vanhainkodin johtajan, jonka pääasiallinen tehtävä on vanhainkodin toiminnan johtaminen, palkkaus määräytyy liitteen 4 2 mukaan, vaikka hänellä olisi hoitoalan koulutus. Sairaa- lassa tai terveyskeskuksessa toimivat lastenhoitajat ovat liitteen 3 1 piirissä ja päivähoidossa toimivat liitteen 5 piirissä.
Kunnan/kuntayhtymän hoitotyön hallinnollinen ylin johto on palkkahinnoittelun ulkopuolinen. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi johtavat hoitajat, johtavat yli- hoitajat ja hallintoylihoitajat.
Terveydenhuollon asiantuntijatehtävät
Tähän ryhmään kuuluvien päätehtävät muodostuvat itsenäisestä alan teoreetti- seen hallintaan ja käytännön asiantuntemukseen perustuvasta terveydenhuol- lon tutkimus-, suunnittelu- ja kehittämistyöstä.
Asiantuntijatehtävät voivat koskea myös rajattua erikoisalaa tai ao. ammattialan osa-aluetta, joka kohdentuu omaa työyksikköä laajempaan toimintaympäristöön ja palvelee koko organisaatiota, jolloin viranhaltijan/työntekijän päätehtävät muodos- tuvat esimerkiksi konsultoinnista, koordinoinnista, toiminnan kehittämisestä, koulut- tamisesta ja julkaisutoiminnasta (esim. kliiniset asiantuntijat kuten hygienia-, diabe- tes-, kipu-, tules-, yms. asiantuntija). Terveydenhuollon asiantuntijatehtävissä toimi- vat ovat palkkahinnoittelun ulkopuolisia, jolloin viiteryhmänä voidaan yleensä käyt- tää hoitoalan johto- ja esimiestehtävissä toimivien palkkausta. Hinnoittelun ulko- puolisen palkkauksen määrittämisestä, ks. KVTES:n SOTE-sopimuksen palkkaus- luvun 8 § soveltamisohjeineen.
Hoitotyön johtava esimies määrätyllä toimialueella tai laitoksessa/yksikössä. Päätehtävänä on johtaminen, kehittäminen ja koordinointi. Johtaa työtä pää- sääntöisesti alaistensa esimiesten välityksellä.
Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään korkeakoulututkintoa.
Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi sairaaloiden/terveyskeskusten yli- hoitajat.
03HOI010 01HOI010 Peruspalkka | 1.4.2019 | 1.8.2020 | 1.4.2021 | 1.9.2021 |
2 963,30 € | 2 999,45 € | 3 029,44 € | 3 029,44 € |
Tähän ryhmään kuuluvien päätehtävänä on henkilöstön työn johtaminen ja suun- nittelu sekä omaa yksikköä koskeva päätöksenteko ja päätöksenteon valmistelu. Suuremmissa yksiköissä alaisena voi olla myös esimiesasemassa olevia. Tehtä- viin kuuluu myös välitöntä potilas-/asiakastyötä.
Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään sosiaali- ja terveysalan ammatti- korkeakoulututkintoa tai aikaisempaa opistoasteista alan tutkintoa.
Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi osastonhoitaja sekä apulaisosaston- hoitaja/vastaava hoitaja/vastaava terveydenhoitaja, kun kyseessä on yksikön koko ja organisaatio huomioon ottaen selkeästi esimiesasemassa toimiva viran- haltija/työntekijä.
03HOI020 01HOI020 Peruspalkka | 1.4.2019 | 1.8.2020 | 1.4.2021 | 1.9.2021 |
2 595,00 € | 2 626,66 € | 2 652,93 € | 2 652,93 € |
Vaativat hoitoalan ammattitehtävät
Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään sosiaali- ja terveysalan am- mattikorkeakoulututkintoa tai terveydenhuoltoalan aikaisempaa opistoasteista tutkintoa.
Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi apulaisosastonhoitaja, vastaava sai- raanhoitaja ym. vastaavana toimivat, erikoishammashoitaja, hammashuoltaja/ suuhygienisti, erikoissairaanhoitaja, ym. erikoisnimikkeet, fysioterapeutti, lääkin- tävoimistelija, kuntoutusohjaaja, kuulontutkija, kätilö, laboratoriohoitaja, röntgen- hoitaja, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja toimintaterapeutti.
03HOI030 01HOI030 Peruspalkka | 1.4.2019 | 1.8.2020 | 1.4.2021 | 1.9.2021 |
2 323,84 € | 2 352,19 € | 2 375,71 € | 2 375,71 € |
Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään sosiaali- ja terveysalan perus- tutkintoa tai alan aikaisempaa kouluasteista ammatillista tutkintoa.
Tähän ryhmään voivat kuulua esim. lähihoitaja ja vastaavat aiemmat koulutus- nimikkeet, lääkintävahtimestari, sairaankuljettaja sekä vastaava hoitaja ja muut em. vastaavana toimivat.
Tätä hinnoittelukohtaa sovelletaan myös vastaanottohoitajaan, terveyskeskus-, vastaanotto- tai osastoavustajaan ja osastonsihteeriin, joilta edellytetään sosi- aali- tai terveydenhuoltoalan tai muun alan ammatillista perustutkintoa tai aikai- sempaa ammatillista tutkintoa.
03HOI040 01HOI040 Peruspalkka | 1.4.2019 | 1.8.2020 | 1.4.2021 | 1.9.2021 |
2 017,41 € | 2 043,41 € | 2 063,84 € | 2 063,84 € |
Lähihoitajaa vastaavia aiempia koulutusnimikkeitä ovat apuhoitaja, perushoitaja, lastenhoitaja, päivähoitaja, hammashoitaja, mielenterveyshoitaja, mielisairaan- hoitaja, lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, kehitysvammaisten hoitaja, kunto- hoitaja, jalkojenhoitaja ja kodinhoitaja.
Palkkahinnoittelun soveltamisohje
Palkkahinnoittelun soveltamisesta ja tehtäväkohtaisen palkan määrittelystä, ks. myös KVTES:n SOTE-sopimuksen palkkausluvun 7, 8 ja 9 § sovelta- misohjeineen.
Mikäli työnantaja on edellyttänyt viranhaltijalta/työntekijältä palkkahinnoittelua korkeampaa pätevyystasoa (esim. ylempää korkeakoulututkintoa) tai lisäkoulu- tusta (esim. erikoistumisopintoja), tämä otetaan vastaavasti huomioon tehtävä- kohtaista palkkaa määriteltäessä. Ks. KVTES:n SOTE-sopimuksen palkkaus- luvun 9 § 1 momentin soveltamisohjeen kohta 3.1 Koulutus.
Esimiesasemassa olevien tehtäväkohtaisen palkan määrittämisestä, ks. KVTES:n SOTE-sopimuksen palkkausluvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 3.3. Esimiesasema. Esimiestehtävissä “vastuu laajasta ja vaativasta teh- tävä-/toimintakokonaisuudesta” on yleensä kyse silloin, kun johdettava yksikkö muodostuu useista erikoisaloista, yksiköiden useista toimipisteistä tai yksiköiden erilaisista toiminnoista taikka useista eri henkilöryhmistä.
Esimerkkinä lisätehtävästä ja -vastuusta on esimiehen varamiehenä toimiminen, yksikön/ryhmän vetovastuu (esim. yksiköstä tai osatoiminnasta vastaava sairaan- hoitaja/vastaava terveydenhoitaja/vastaava lähi-/perushoitaja) taikka vastuu laa- jasta ja vaativasta tehtävä-/ toimintakokonaisuudesta, jota muilla samaan palkka- ryhmään kuuluvilla ei ole tai on selvästi vähäisemmässä määrin (esim. vastuu vaa- tivasta erikoisalasta [esimerkiksi hygienia-, diabetes-, kipu- ja dementia- tms. vas- taavana toimiminen], vastuu potilasryhmän hoidon kehittämisestä tai opiskelijatyön vastuutehtävä taikka erillistehtävänä määrätty laite-/ välinevastuu tms.). Osatoimin- nalla ei tarkoiteta viranhaltijoiden/työntekijöiden välisen työnjaon toteuttamista, vaan tietyn suurehkon toimintakokonaisuuden antamista jonkun viranhaltijan/työn- tekijän vastattavaksi.
Vaativampina tehtävinä voidaan yleensä esimerkiksi pitää tehtäviä, jotka ulottuvat oman yksikön ulkopuolelle ja ovat koko toimintaympäristöön/asiakaspiiriin/ väestöön heijastuvia, itsenäistä toimintaa ja ratkaisuja edellyttäviä tehtäviä ja joihin sisältyy vaihtelua, harkintaa ja vastuuta vaikutusten arvioinnissa tai kun on kyse laaja-alai- sesta väestövastuutoiminnasta. Vaativampina tehtävinä voidaan yleensä pitää myös sellaisia yksikön tehtäviä, joihin liittyy suurimmaksi osaksi ennakoimatonta, ei-suun- niteltua toimintaa (esim. päivystystoiminta, teho, sydän- valvonta, synnytyssali).
Toimintojen uudelleenjärjestelyt ja tehtäväjaon muutokset
Palkkahinnoittelun soveltamisen yhteydessä seurataan ja tuetaan palkkauksellisesti niitä tavoitteita, joita seudullisissa tai paikallisissa toimintojen uudelleenorganisoin- neissa ja yhteistyön kehittämisessä toteutetaan ja joiden seurauksena terveydenhuol- lon ammattihenkilöiden keskinäistä tehtävänjakoa kehitetään ja uudistetaan kunkin osaamisen hyödyntämiseksi työyhteisössä entistä paremmin ja laaja-alaisemmin (esim. lääkärien/hammaslääkärien ja hoitohenkilöstön välistä ja hoitohenkilöstön kes- kinäistä tehtävänjakoa muutetaan). Henkilön tehtäväkuvaus tulee tarkistaa muuttunei- den tehtävien mukaiseksi ja arvioida muutosten vaikutukset tehtävän vaativuuteen ja palkkaukseen.
Liite 4 2
Tätä liitettä sovelletaan sosiaalihuollon henkilöstöön, sosiaali- ja terveyden- huollon peruspalveluhenkilöstöön ja lääkehuollon henkilöstöön.
Ks. KVTES:n SOTE-sopimuksen liitteen 3 1 1 §:n soveltamisohje terveyden- huollon hoitotyötä pääasiassa tekeviin sovellettavasta liitteestä.
Hinnoittelun ulkopuoliset
Sosiaalihuollon hallinnollinen johto (esim. sosiaalijohtaja, osastopäällikkö) ja lääkehuollon johtotehtävissä toimivat (esim. sairaala-apteekkari, proviisori) ovat hinnoittelun ulkopuolisia.
Viranhaltija/työntekijä, jonka päätehtävänä on sosiaalihuollon suunnittelu-, kehit- tämis- yms. asiantuntijatehtävät (esim. sosiaalihuollon suunnittelija) on hinnoit- telun ulkopuolinen, jolloin viiteryhmänä voidaan yleensä käyttää sosiaalihuollon johto- ja esimiestehtävissä toimivien palkkausta.
Myös johtavat sosiaalityöntekijät ovat hinnoittelun ulkopuolisia, mikäli he ovat verrattavissa asemansa ja tehtäviensä puolesta sosiaalijohtajaan.
Hinnoittelun ulkopuolisen palkkauksen määrittämisestä ks. KVTES:n SOTE-sopi- muksen palkkausluvun 8 § soveltamisohjeineen.
2 § Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön palkkahinnoittelu
Alue- ja palvelusyksiköiden johto- ja esimiestehtävät
Tähän ryhmään kuuluvien päätehtävänä on sosiaalihuollon toimintayksikön tai
-alueen johtaminen tai asiantuntijatehtävissä toimivien ja muun henkilöstön työn johtaminen ja suunnittelu sekä johdettavanaan tai vastuullaan olevan yksikön tai alueen toimintaa koskeva päätöksenteko ja päätöksenteon valmistelu. Tehtäviin voi kuulua myös alan asiantuntijatehtävien hoitamista ja osallistumista asiakastyöhön.
Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään korkeakoulututkintoa tai aikai- sempaa opistoasteista tutkintoa.
04SOS030 02SOS030 Peruspalkka | 1.4.2019 | 1.8.2020 | 1.4.2021 | 1.9.2021 |
2 507,83 € | 2 538,43 € | 2 563,81 € | 2 563,81 € |
Tähän ryhmään voivat kuulua esim. vanhustyön johtaja, vanhainkodin johtaja, lastensuojeluyksikön johtaja, päihdehuollon yksikön johtaja, avopalvelun oh- jaaja, kotipalvelun ohjaaja, xxxxxxxxxxxxx ohjaaja ja viriketoiminnan johtava ohjaaja.
Sosiaalityön asiantuntijatehtävät
Tähän ryhmään kuuluvien päätehtävät muodostuvat itsenäisestä alan teoreetti- seen hallintaan ja käytännön asiantuntemukseen perustuvasta sosiaalityön ke- hittämis-, suunnittelu- ja asiakastyöstä.
Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa.
04SOS04A 02SOS04A Peruspalkka | 1.4.2019 | 1.8.2020 | 1.4.2021 | 1.9.2021 |
2 730,49 € | 2 763,80 € | 2 791,44 € | 2 791,44 € |
Tähän ryhmään voivat kuulua esim. erityissosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijä, lastenvalvoja ja koulukuraattori ja johtava-/vastaava sosiaalityöntekijä.
Ks. erikoistumiskoulutuksen vaikutuksesta viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtai- seen palkkaan palkkausluvun 9 § 1 momentin soveltamisohjeen kohta 3.1 Koulu- tus. Erikoistumiskoulutuksella tarkoitetaan 30–60 opintopisteen koulutuksia, joita järjestävät ammattikorkeakoulut ja yliopistot, sekä lisensiaattitutkintoon sisältyvää erikoistumiskoulutusta.
Sosiaalihuollon vaativat ammattitehtävät
Tähän ryhmään kuuluvien päätehtävät muodostuvat sosiaalisen tuen, ohjauksen, kasvatuksen ja kuntoutuksen tehtävistä.
Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään korkeakoulututkintoa tai aikai- sempaa opistoasteista tutkintoa.
04SOS050 02SOS050 Peruspalkka | 1.4.2019 | 1.8.2020 | 1.4.2021 | 1.9.2021 |
2 246,62 € | 2 274,03 € | 2 296,77 € | 2 296,77 € |
Tähän ryhmään voivat kuulua esim. sosionomi (AMK), jota edeltäviä koulutus-
nimikkeitä ovat olleet sosiaalialan ohjaaja, sosiaaliohjaaja, sosiaalikasvattaja ja kehitysvammaisten ohjaaja, sekä sosiaalityön palveluohjaaja, koulun kasvatus- ohjaaja, lastensuojelun perhetyöntekijä, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja ja johtava/vastaava ohjaaja.
Sosiaalihuollon ammattitehtävät
Tähän ryhmään kuuluvien päätehtävät muodostuvat hoidon-, huolenpidon-, kasvatuksen- ja kuntoutuksen tehtävistä.
Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään ammatillista perustutkintoa tai alan aikaisempaa kouluasteista ammatillista tutkintoa.
04SOS06A 02SOS06A Peruspalkka | 1.4.2019 | 1.8.2020 | 1.4.2021 | 1.9.2021 |
2 017,41 € | 2 043,41 € | 2 063,84 € | 2 063,84 € | |
on hinnoittelukohdan | ||||
Tähän ryhmään voivat kuulua esim. lähihoitaja ja vastaavat aiemmat koulutus- nimikkeet, perhetyöntekijä, vanhustyöntekijä ja työn-, askartelun- ja viriketoimin- nan ohjaaja.
Ks. vastaavista aiemmista koulutusnimikkeistä KVTES:n SOTE-sopimuksen liitteen 3 1 hinnoittelukohdan 03HOI040 01HOI040 soveltamisohje.
Palkkahinnoittelun soveltamisohje
Palkkahinnoittelun soveltamisesta ja tehtäväkohtaisen palkan määrittelystä, ks. KVTES:n SOTE-sopimuksen palkkausluvun 7, 8 ja 9 § soveltamisohjei- neen.
Esimiesasema
Esimiesasemassa olevan palkkauksen määrittämisestä ks. KVTES:n SOTE- sopimuksen palkkausluvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 3.3 Esi- miesasema.
Toimintojen uudelleenjärjestelyt ja tehtäväjärjestelyt
Palkkahinnoittelun soveltamisen yhteydessä seurataan ja tuetaan palkkaukselli- sesti niitä tavoitteita, joita sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisissa projekteissa (esim. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositus, STM:n julkaisuja 2007:14) asetetaan ja joiden seurauksena sosiaalihuollon henkilöstön tehtävärakenteita kehitetään ja uudistetaan kunkin osaamisen hyödyntämiseksi työyhteisössä entistä paremmin.
Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkuvaus tulee tarkistaa muuttuneiden tehtävien
mukaiseksi ja arvioida työn vaativuus uudelleen tehtävämuutosten yhteydessä. Ks. KVTES SOTE-sopimuksen palkkausluvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 1 Tehtäväkuvaus tehtävän vaativuuden arviointia varten.
3 § Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelutehtävien palkkahinnoittelu
04PER010 02PER010 Peruspalkka | 1.4.2019 | 1.8.2020 | 1.4.2021 | 1.9.2021 |
1 770,73 € | 1 796,73 € | 1 814,70 € | 1 814,70 € |
Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi asuntolanhoitaja, kotiavustaja, asuntola- apulainen, erityisavustaja/henkilökohtainen avustaja, hoiva-avustaja, hoito-
/osastoapulainen, kylvettäjä, laitosapulainen, sairaala-apulainen, tutkimusapulai- nen, välinehuoltaja, laitoshuoltaja, sairaalahuoltaja, vanhustyöntekijä ja yöval- voja/-vartija.
Palkkahinnoittelun soveltamisohje
Katso lisäksi 2 §:n lopussa oleva soveltamisohje.
4 § Lääkehuollon henkilöstön palkkahinnoittelu
Eräät johtamis- ja esimies- sekä näihin rinnastettavat tehtävät
Johtava/vastaava farmaseutti
Tätä hinnoittelukohtaa sovelletaan myös ns. yksin toimivaan farmaseuttiin, jolla ei ole farmasian koulutuksen omaavaa esimiestä, sekä sairaala-apteekin vas- taavana farmaseuttina, sairaala-apteekin sivuapteekin hoitajana, keskuslääke- varaston hoitajana tai lääkekeskuksen hoitajana toimivaan farmaseuttiin.
Pätevyys: Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään laillistetun farmaseutin päte- vyyttä.
04FAR01B 02FAR01B Peruspalkka | 1.4.2019 | 1.8.2020 | 1.4.2021 | 1.9.2021 |
2 487,82 € | 2 518,17 € | 2 543,35 € | 2 543,35 € |
Vaativat ammattitehtävät
Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään laillistetun farmaseutin pätevyyttä.
04FAR020 02FAR020 Peruspalkka | 1.4.2019 | 1.8.2020 | 1.4.2021 | 1.9.2021 |
2 392,22 € | 2 421,41 € | 2 445,62 € | 2 445,62 € |
Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi farmaseutti, osastofarmaseutti ja osa- toiminnasta vastaava farmaseutti.
Ammattitehtävät
Viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään lääkealan perustutkintoa tai alan aikai- sempaa kouluasteista ammatillista tutkintoa.
04FAR03A 02FAR03A Peruspalkka | 1.4.2019 | 1.8.2020 | 1.4.2021 | 1.9.2021 |
1 974,51 € | 2 000,51 € | 2 020,52 € | 2 020,52 € |
Tähän ryhmään voivat kuulua esimerkiksi lääketyöntekijä (nykyiset tutkintonimik- keet farmanomi ja lääketeknikko).
Peruspalvelutehtävät
04FAR03B 02FAR03B Peruspalkka | 1.4.2019 | 1.8.2020 | 1.4.2021 | 1.9.2021 |
1 770,72 € | 1 796,72 € | 1 814,69 € | 1 814,69 € |
Tähän ryhmään voi kuulua esimerkiksi apteekkiapulainen.
Palkkahinnoittelun soveltamisohje
Palkkahinnoittelun soveltamisesta ja tehtäväkohtaisen palkan määrittelystä, ks. KVTES:n SOTE-sopimuksen palkkausluvun 7, 8 ja 9 § soveltamisohjeineen.
Johdon ja lääkehuollon muun henkilöstön tehtäväkohtaisia palkkoja määriteltä- essä otetaan huomioon mm. tuotettavien farmasian palvelujen luonne, kuten eri laitostyypeistä, erikoisaloista ja omasta lääkevalmistuksesta johtuva laaja-alaisen ja monipuolisen osaamisen tai syvällisen erityisosaamisen vaatimus ja farma- seuttiryhmissä sairaala-apteekissa työskentelyn asettamat erityisvaatimukset.
Erikoiskoulutus
Ks. erikoiskoulutuksen tai muun erityispätevyyden vaikutuksesta palkkaukseen palk- kausluvun 9 §:n 1 momentin soveltamisohjeen kohta 3.1 Koulutus. Erikoistumiskoulutuk- sella tarkoitetaan Kuopion yliopistossa suoritettua sairaala- ja terveyskeskusfarmasian erikoistumiskoulutusta.
Liite 9 3
Neuvotteluosapuolten suositus KVTES:n SOTE-sopimuksen palkkatilastoinnin edistämiseksi
Tilastotunnuksen käyttö palkkahinnoittelun ulkopuolisten tehtävien merkitsemiseksi KVTES:ssa SOTE-sopimuksessa
Jokaiselle palkkahinnoittelun ulkopuoliselle työntekijälle/viranhaltijalle suositellaan ilmoitettavan tehtävien mukaan määräytyvä tilastotunnus. Tilastotunnuksen tar- koitus on helpottaa näiden työntekijöiden/viranhaltijoiden ryhmittelyä.
Tilastotunnus ei tarkoita, että ko. työntekijät/viranhaltijat muodostavat oman palk- kahinnoittelukohdan, vaan kyse on edelleen palkkahinnoittelun ulkopuolisista työntekijöistä/viranhaltijoista. Tilastotunnuksen käyttö ei myöskään tarkoita sitä, että nämä ammattiryhmät olisivat mukana henkilökohtaisen lisän vähimmäismää- rän liitekohtaisessa tarkastelussa (KVTES SOTE-sopimus II luku palkkaus 11 § 6 mom. pöytäkirjamerkintä 7 momentti).
Tilastotunnus laitetaan palkanlaskentajärjestelmissä samaan kohtaan kuin palk- kahinnoittelutunnus. Tilastokeskus kerää vuosittain kuntasektorin palkkatilaston (ns. lokakuun tilaston), johon työnantaja jatkossa ilmoittaa palkkahinnoittelutun- nusten lisäksi myös palkkahinnoittelun ulkopuolisten työntekijöiden/viranhaltijoi- den tilastotunnukset.
Palkkahinnoitteluliitteiden 1–8 2 soveltamisalakohdissa on kuvattu, mitkä tehtävät ovat ko. palkkahinnoitteluliitteen ulkopuolisia tehtäviä. Tätä määrittelyä käytetään hyödyksi tilastotunnuksen muodostamisessa.
Palkkahinnoittelun ulkopuolisten työntekijöiden/viranhaltijoiden tilastotunnukset KVTES:n SOTE-sopimuksen palkkahinnoittelu- liitteissä 1–8 2
01999999
01SOTE99
02999999
02SOTE99
Lixxxxxx 0 xalkkahinnoittelun ulkopuolinen tehtävä Liitteen 2 palkkahinnoittelun ulkopuolinen tehtävä
03999999 Liitteen 3 palkkahinnoittelun ulkopuolinen tehtävä
04999999 | Liitteen 4 palkkahinnoittelun ulkopuolinen tehtävä |
05999999 | Liitteen 5 palkkahinnoittelun ulkopuolinen tehtävä |
06999999 | Liitteen 6 palkkahinnoittelun ulkopuolinen tehtävä |
07999999 | Liitteen 7 palkkahinnoittelun ulkopuolinen tehtävä |
08999999 | Liitteen 8 palkkahinnoittelun ulkopuolinen tehtävä |
Jos tehtävää ei voida sijoittaa em. KVTES:n SOTE-sopimuksen palkkahin- noitteluliitteiden 1–8 2 palkkahinnoittelun ulkopuoliseksi tehtäväksi, käyte- tään tilastotunnusta
99999999
99SOTE99
Muu palkkahinnoittelun ulkopuolinen tehtävä
KVTES:n SOTE-sopimuksen palkkausluvun 17 §:n mukaiset tehtävät merkitään seuraavilla tilastotunnuksilla
99TAE010 SOTETAE1
99TAE020 SOTETAE2
KVTES:n SOTE-sopimuksen17 §:n mukainen työnan-
tajan edustaja, palkkarakenne palkkausluvun 9 § – 16
§ mukainen
KVTES:n SOTE-sopimuksen 17 §:n mukainen työnan- tajan edustaja, kokonaispalkka
KVTES 2018–2019 mukaisia säännöllisiä työaikoja sekä lisä- ja ylityörajoja noudatetaan 30.8.2020 saakka. Ks. KT:n yleiskirje 8/2020.
Liite 18 4
Työaika 37 tuntia 45 minuuttia
1 § Työaika 37 tuntia 45 minuuttia
Säännöllinen työaika
1 mom. Seuraavien viranhaltijoiden/työntekijöiden säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37 tuntia 45 minuuttia viikossa (täysi työaika). Säännöllinen viikkotyöaika voidaan järjes- tää myös siten, että se on keskimäärin 37 tuntia 45 minuuttia enin- tään 6 viikon ajanjaksossa.
1 sairaalafyysikot, -kemistit ja -mikrobiologit
2 sairaalassa, mielenterveystoimistossa, terveyskeskuksessa, kasvatusneuvolassa, kehitysvammalaitoksessa sekä muussa hoito- ja huoltolaitoksessa työskentelevät psykologit
3 koulupsykologit
4 terveyskeskuksen johtavat hoitajat
5 ylihoitajat (ei koske apulaisylihoitajia)
6 sosiaalityöntekijät ja sosiaaliterapeutit
7 koulukuraattorit
8 terveystarkastajat sekä pääasiassa terveys- ja ympäristöolo- jen valvontatehtävissä toimivat kemistit, laborantit ja maidon- katsastajat (näytteidenottaja, mikroskopisti, maidontarkastaja)
9 mielenterveystoimistossa työskentelevä hoitohenkilökunta.
Tasoittumisjaksosta ks. III luvun 7 §:n 1 momentin soveltamisohjeet. KVTES 2020–2021 sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa
noudatetaan 31.8.2020 lukien tai lähinnä kyseistä ajankohtaa alkavan työai- kajakson alusta lukien.
Xxxxxxx suunnitellun poissaolon vaikutus säännölliseen työaikaan ja työvuorosuunnitteluun
2 mom. Sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, jolla on vuosiloma tai virka-/ työvapaa tai muu hyväksyttävä poissaolo, säännöllinen työaika lyhe- nee jokaista tällaista poissaolopäivää kohden, joka olisi ollut työ- päivä, 7 tuntia 33 minuuttia, kuitenkin enintään 37 tuntia 45 minuut- tia kalenteriviikossa.
Osa-aikatyöaikaa lyhennetään tällaisella viikolla tai tasoittumisjak- solla kutakin edellä mainittua poissaolopäivää kohti vastaavalla osuudella 7 tunnista 33 minuutista kuin viranhaltijan/työntekijän osa- aika- työaika on täyttä työaikaa tekevän työajasta.
Mikäli työpäivät eivät ole tiedossa, työpäiviksi katsotaan maanantai- perjantai.
Säännöllinen työaika suunnitellaan 1 § 2 momentin mukaan, mikäli poissaolo on tiedossa viimeistään seitsemän päivää ennen viikon tai tasoittumisjakson alkua.
Ennalta suunnitellun sekä muun kuin ennalta suunnitellun poissaolon vaikutuksesta lisä- ja ylityöhön ks. 2 § ja 3 §.
Arkipyhäviikon säännöllinen työaika
3 mom. Sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, johon sisältyy pitkäper- jantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuoden- päivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulu- päivä tai tapaninpäivä (työaikaa lyhentävä arkipyhä), säännöllinen viikkotyö- aika (lisätyöraja) on kutakin edellä lueteltua päivää kohti 7 tuntia 33 minuuttia lyhyempi kuin 1 momentissa on määrätty.
Osa-aikatyöaikaa lyhennetään sellaisella viikolla tai tasoittumisjak- solla kutakin edellä mainittua työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla osuudella 7 tunnista 33 minuutista kuin asianomaisen viranhaltijan/työntekijän osa-aikatyöaika on 1 momentin mukaisesta täydestä työajasta.
Arkipyhälyhennys annetaan kokonaisena vapaapäivänä saman vii- kon tai tasoittumisjakson kuluessa.
Päällekkäisten arkipyhien osalta työajan lyhennys tehdään ainoastaan kerran.
Liukuva työaika
4 mom. Työaika voidaan järjestää myös liukuvana työaikana.
2 § Lisätyön määritelmä ja korvaaminen
1 mom. Lisätyötä on työnantajan aloitteesta viranhaltijan/työntekijän sään- nöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä.
Täyttä työaikaa tekevälle lisätyötä on säännöllisen työajan lisäksi tehty työ ylityörajaan saakka.
Osa-aikatyössä säännöllisen työajan lisäksi tehty työaika on lisätyötä 3 §:n mukaiseen ylityörajaan saakka. Osa-aikatyössä säännöllisellä työajalla tarkoitetaan myös vuosiloman, virka-/työvapaan tai muun hyväksyttävän poissaolon ulkopuolelle työvuoroluetteloon merkittyä työaikaa.
Osa-aikatyössä säännöllinen työaika/lisätyöraja alenee poissaolon ajalle suunniteltujen tuntien verran, kun kysymyksessä on muu poissa- olo.
2 mom. Täyttä työaikaa tekevälle suoritetaan lisätyökorvaus enintään puo- lelta tunnilta viikossa muulloin kuin 1 §:n 3 momentissa tarkoitetuilla arkipyhäviikoilla.
Xxxxxxx suunnitellun ja muun kuin ennalta suunnitellun poissaolon vai- kutus ylityörajaan ks. 3 §.
3 mom. Lisätyö korvataan työnantajan harkinnan mukaan joko rahakorvauksena maksamalla korottamaton tuntipalkka kultakin lisätyötunnilta tai an- tamalla vastaava vapaa-aika.
Lisätyökorvauksen suorittamisedellytykset käyvät xxxx XXX luvun 20 §:stä. Vapaa-aikakorvauksen antamisesta ks. III luvun 23 § 5 ja 6 momentti.
3 § Ylityön määritelmä ja korvaaminen
Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää sekä työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan että seuraavat ylityörajat:
Vuorokautinen ylityöraja:
8 tuntia tai tätä korkeampi työvuoroluetteloon merkitty tuntimäärä, kuitenkin enin- tään 9 tuntia.
Viikoittainen ylityöraja:
Täysi työaika:
Ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia. Viikkoa pitemmässä tasoittumisjaksossa viikoittainen ylityöraja on kuitenkin työvuoroluetteloon kullekin viikolle merkitty säännöllinen työaika lisättynä puolella tunnilla ja kullekin viikolle mahdollisesti merkityllä vapaa-aikakorvauksen tuntimäärällä.
Poissaolon vaikutus viikoittaiseen ylityörajaan
Sellaisella viikolla, jolla on vuosiloma, virka- tai työvapaa tai muu hyväksyttävä poissaolo, viikoittainen ylityöraja on poissaolon ulkopuolelle työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen viikkotyöaika lisättynä työpäivää kohden 6 minuutilla (0,1 tunnilla) kuitenkin enintään puolella tunnilla ja poissaolon ulkopuolelle merkityllä mahdollisella vapaa-aikakorvauksen tuntimäärällä.
Ylityöraja määräytyy edellä sanotun mukaisesti riippumatta siitä, onko kyseessä 1 § 2 momentissa tarkoitettu ennalta suunniteltu tai muu kuin ennalta suunniteltu poissaolo.
Viikoittainen ylityöraja arkipyhäviikolla:
Sellaisella viikolla, johon ei sisälly ennalta suunniteltua tai muuta kuin ennalta suunniteltua poissaoloa, viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia. Viikkoa pitemmässä tasoittumisjaksossa viikoittainen ylityöraja on kuitenkin työvuoro- luetteloon kullekin viikolle merkitty säännöllinen työaika, johon lisätään:
– puoli tuntia,
– kullekin viikolle merkitty arkipyhälyhennys ja
– mahdollisesti merkitty vapaa-aikakorvauksen tuntimäärä.
Viikko tai tasoittumisjakso, johon sisältyy ennalta suunniteltu, muu kuin ennalta suunniteltu poissaolo tai molemmat poissaolot:
Jos viikkoon tai tasoittumisjaksoon sisältyy 1 §:n 3 momentin mukainen työaikaa lyhentävä arkipyhä, viikoittainen ylityöraja on työvuoroluetteloon poissaolon
ulkopuolelle kullekin viikolle merkitty säännöllinen työaika, johon lisätään:
– työpäivää kohden 6 minuuttia (0,1 tuntia) kuitenkin enintään puoli tun- tia viikossa,
– 7 tuntia 33 minuuttia kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti sillä vii- kolla, jolla arkipyhälyhennys on annettu ja
– poissaolon ulkopuolelle merkitty mahdollinen vapaa-aikakorvauksen tunti- määrä.
6 minuutin lisäys tehdään vain sellaisilta työpäiviltä, joihin sisältyy säännöllistä työ- aikaa. Arkipyhä, vapaa-aikakorvauspäivä ja työajantasauspäivä katsotaan täl- laiseksi työpäiväksi ylityörajaa laskettaessa.
Osa-aikatyö:
Viikoittainen ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia. Viikkoa pitemmässä tasoittumis- jaksossa ylityöraja on 38 tuntia 15 minuuttia kerrottuna tasoittumisjakson viikko- jen lukumäärällä.
Poissaolon vaikutus viikoittaiseen ylityörajaan
Osa-aikatyössä sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, jossa on hyväksyttävä poissaolo, ylityöraja lasketaan seuraavasti:
– 37 tuntia 45 minuuttia viikossa tai 37 tuntia 45 minuuttia kertaa tasoittu- misjakson viikkojen lukumäärä,
– josta vähennetään 1 § 2 momentissa mainittujen poissaolopäivien luku- määrä kerrottuna 7 tuntia 33 minuutilla,
– josta vähennetään muun kuin ennalta suunnitellun poissaolopäivän ajalle suunniteltu tuntimäärä,
– johon lisätään työpäivää kohden 6 minuuttia (0,1 tuntia) kuitenkin enin- tään puoli tuntia tasoittumisjakson kalenteriviikkoa kohden.
Työvuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikakorvaus ei ole työaikaa. Jos sellaisella viikolla tai tasoittumisjaksolla, jolle on suunniteltu työaikakorvauksia annettavaksi vapaana, tehdään suunniteltua enemmän tunteja, siirtyy vastaava määrä vapaa- aikakorvauksia annettavaksi vapaana myöhemmin tai suoritetaan rahakorvaus.
Ylityölaskennassa voidaan erotella vuorokautinen ja viikoittainen ylityö. Viikoittai- sella ylityöllä tarkoitetaan viikoittaisen ylityörajan lisäksi tehtyä työtä, joka ei ole vuorokautista ylityötä. Ylityö korvataan joko vuorokautisena tai viikoittaisena yli- työnä, mutta ei molempina. Viikossa tehdystä työajasta vähennetään ensin mah- dollinen vuorokautinen ylityö. Jos viikkoylityöraja tämän jälkeenkin ylittyy, ylime- nevä aika on viikoittaista ylityötä.
3 mom. Ylityöksi ei lueta työaikalain ulkopuolella olevan viranhalti- jan/työn- tekijän osallistumista kokoukseen, josta suoritetaan ker- tapalkkio.
4 mom. Ylityö korvataan viranhaltijalle/työntekijälle työnantajan harkinnan mukaan joko rahakorvauksena tai vapaana säännöllisenä työai- kana siten kuin jäljempänä tai asianomaisessa liitteessä on tarkem- min määrätty.
5 mom. Vapaa-aikakorvauksen määrä ja sijainti tulee eriteltynä käydä ilmi vahvistetusta työvuoroluettelosta. Mikäli viranhaltijan/työntekijän vahvistettuun työvuoroluetteloon on merkitty ylityötä korvattavaksi vapaana ja viranhaltija/työntekijä sairastuu ennen vapaa-aikakor- vauksen alkamista, siirtyy sairausloman ajalle merkitty ylityön va- paa-aikakorvaus annettavaksi myöhemmin III luvun 23 §:n 5 mo- mentin mukaisena ajankohtana tai siitä suoritetaan työnantajan harkinnan mukaan edellä tässä momentissa tarkoitettu rahakor- vaus. Mikäli viranhaltija/työntekijä sairastuu ylityökorvausvapaan aikana, vapaa-aikakorvaus siirtyy sairastumista seuraavan päi- vän alusta lukien annettavaksi myöhemmin tai korvattavaksi ra- hana kuten edellä on määrätty.
Muu virka-/työvapaa ei siirrä työvuoroluetteloon vahvistettua ylityöva- paata myöhemmin annettavaksi.
Muut tässä luvussa tarkoitetut vapaa-aikakorvaukset eivät siirry myöhemmin annettavaksi.
4 § Tuntipalkan laskeminen
Lisä-, yli-, ilta-, yö-, vuoro-, lauantai-, sunnuntai- ja aattotyön sekä varallaolon rahakorvauksen laskemiseksi tarvittava tuntipalkka saadaan jakamalla kalenteri- kuukauden varsinainen palkka luvulla 162.
Tuntipalkan jakaja määräytyy tämän §:n mukaan, muilta osin sovelletaan III luvun 23 §:n määräyksiä tuntipalkan laskemisen sekä raha- ja vapaa-aikakorvausten suorittamisajankohdan osalta.