PERUSSOPIMUS 1.6.2017
Hallitus 3.5.2017
LIITE 7
Valtuusto 31.5.2017
LIITE 7
PERUSSOPIMUS 1.6.2017
Kemijärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt 19.12.2016 Ranuan kunnanvaltuusto hyväksynyt 16.1.2017 Rovaniemen kaupunginvaltuusto hyväksynyt 23.1.2017 Sodankylän kunnanvaltuusto hyväksynyt 22.3.2017 Kittilän kunnanvaltuusto hyväksynyt 24.4.2017
Kolarin kunnanvaltuusto hyväksynyt 26.4.2017
I LUKU - YLEISET MÄÄRÄYKSET
§ 1 Nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Rovaniemen kaupunki.
§ 2 Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Rovaniemen kaupunki, Kemijärven kaupunki, Kittilän kunta, Ranuan kunta ja Sodankylän kunta.
§ 3 Sopimusperusteiset kunnat
Sopimusperusteisena kuntana kuntayhtymässä on Kolarin kunta.
Sopimusperusteisen kunnan asemasta sovitaan erikseen tämän perussopimuksen VII lu- vussa.
§ 4 Tehtävät
Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää ammatillisesta koulutuksesta, ammatillisesta aikuis- koulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien mukaista koulutusta, kehittämis- toimintaa ja oheispalveluja.
Järjestämällä liikunnan ammatillista peruskoulutusta ja ylläpitämällä valtakunnallista liikunta- keskusta sekä tarjoamalla vapaa-ajanpalveluja ja muuta maksullista palvelutoimintaa kunta- yhtymä turvaa Lapin Urheiluopiston toiminnan jatkumisen ja kehittymisen Lapin liikuntakes- kuksena.
Koulutuskuntayhtymä voi järjestää osan toiminnastaan kunnallisina liikelaitoksina tai yhtiö- muotoisena.
II LUKU – KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET YHTYMÄKOKOUS
§ 5 Kokoonpano
Yhtymäkokouksessa jokaisella jäsenkunnalla on yksi edustaja, joka käyttää kunnan äänival- taa.
Yhtymäkokouksen puheenjohtaja on Rovaniemeltä ja varapuheenjohtajat muista jäsenkun- nista.
Yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai jä- senkunnan valtuuston päättämä muu kunnan toimielin.
§ 6 Äänivallan perusteet
Äänivaltaosuudet jakautuvat jäsenkuntien asukasluvun mukaisessa suhteessa. Äänivalta- osuuksia voidaan muuttaa, mikäli kuntien asukaslukujen suhteissa tapahtuu muutoksia.
Tämän perussopimuksen voimaantullessa äänet jakautuvat seuraavasti: Rovaniemi 16 ääntä
Sodankylä 4 ääntä
Kemijärvi 3 ääntä
Kittilä 3 ääntä
Ranua 2 ääntä
Kolari 1 ääni
Yhteensä 29 ääntä
§ 7 Tehtävät ja kokoontuminen
Kuntayhtymän jäsenkunnat käyttävät päätösvaltaansa kuntayhtymän asioissa kuntayhtymän yhtymäkokouksessa. Yhtymäkokous käyttää kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa.
Yhtymäkokous päättää mm.:
- kuntayhtymän talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisestä,
- kuntayhtymän tilinpäätöksen hyväksymisestä,
- toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä tai alijäämä antaa aihetta,
- vastuuvapaudesta tilivelvollisille,
- kuntayhtymän hallituksen, johtokuntien jäsenten ja puheenjohtajien valinnasta,
- tilintarkastajien ja tarkastuslautakunnan valinnasta,
- kuntayhtymän johtajan valinnasta ja johtajasopimuksen hyväksymisestä, mikäli johtajaso- pimuksessa sovitaan kuntayhtymän johtajalle maksettavasta erokorvauksesta,
- hallintosäännön hyväksymisestä.
Yhtymäkokouksia pidetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Keväällä mm. kuntayhtymän tilinpäätöksen hyväksymisestä päättävä yhtymäkokous pidetään viimeistään 30.6. mennessä ja syksyllä mm. talousarviosta ja -suunnitelmasta päättävä yhtymäkokous viimeistään 31.12. mennessä. Tarvittaessa voidaan pitää ylimääräisiä yhtymäkokouksia. Yhtymäkokouksen toi- minnasta määrätään tarkemmin yhtymäkokouksen työjärjestyksessä ja hallintosäännössä.
Yhtymäkokous voi hallintosäännössä siirtää toimivaltaansa kuntayhtymän muille toimielimille, luottamushenkilöille ja viranhaltijoille ja se voi hallintosäännössä antaa näille viranomaisille oikeuden siirtää niille siirrettyä toimivaltaa edelleen.
YHTYMÄHALLITUS
§ 8 Kokoonpano
Kuntayhtymällä on hallitus, johon kuuluu yksitoista (11) jäsentä ja heille henkilökohtaiset va- rajäsenet. Yhtymähallituksen jäsenistä yhden on oltava Kemijärven kaupungista, yhden Kitti- län kunnasta, yhden Ranuan kunnasta, yhden Sodankylän kunnasta, yhden Kolarin kunnasta ja kuuden Rovaniemen kaupungista.
Hallituksen puheenjohtaja on Rovaniemeltä ja varapuheenjohtajat muista jäsenkunnista.
§ 9 Hallituksen tehtävät ja koollekutsuminen
Hallitus valvoo kuntayhtymän etua, käyttää puhevaltaa, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset sekä päättää kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta.
Hallitus päättää niistä asioista, joita ei kuntalain tai tämän perussopimuksen mukaan ole mää- rätty yhtymäkokouksen päätettäväksi.
Hallitus antaa selityksen yhtymäkokouksen päätöksestä tehdyn valituksen johdosta.
Yhtymähallituksen kutsuu koolle hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsu on toimitettava vähintään 3 päivää ennen kokousta.
Hallitus voi siirtää sille siirrettyä toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranomaiselle. Päätös- valtaa käytettäessä on noudatettava yhtymäkokouksen antamia yleisiä ohjeita.
§ 10 Esittely
Hallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan viranhaltijan esittelystä. Esittelijöistä määrätään hallintosäännössä.
§ 11 Toimintakertomuksen antaminen
Hallituksen on laadittava kultakin kalenterivuodelta kertomus kuntayhtymän toiminnasta ja hallinnosta. Toimintakertomus on annettava yhtymäkokoukselle asianomaisen vuoden tilin- päätöksen yhteydessä.
§ 12 Lapin Urheiluopiston hallinto
Lapin Urheiluopiston toiminta tai sen osa voidaan järjestää kuntayhtymässä tulosalueena, kuntalain mukaisena kunnallisena liikelaitoksena tai kuntayhtymän omistamana osakeyh- tiönä.
III LUKU - KUNTAYHTYMÄN TALOUS
§ 13 Peruspääoma
Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista ja jakaantuu jäsenkunta-osuuk- siin.
Peruspääomaa voidaan korottaa yhtymäkokouksen päätöksellä oman pääoman muusta erästä tapahtuvalla siirrolla. Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättä- vät jäsenkunnat yhtäpitävin päätöksin.
Peruspääoman jakaantuminen jäsenkuntaosuuksiin tarkistetaan kuntayhtymän perustamis- hankkeeseen saaman valtionosuuden johdosta.
Peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää vuosittain yhtymäkokous.
§ 14 Jäsenkuntien osuudet ja vastuut
Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa.
Kuntayhtymässä pidetään rekisteriä peruspääoman ja mahdollisen sijoituspääomarahaston jäsenkuntaosuuksista.
§ 15 Talousarvio ja -suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille varataan tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudel- lisiin mahdollisuuksiin sekä kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Merkittävistä kuntayhty- män toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä jäsenkuntien lausunnot.
Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kuntayhtymän taseeseen ker- tynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seu- raavan vuoden alusta lukien. Kuntayhtymän tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.
Mikäli kuntayhtymä on kuntalain 119 §:n mukaisen arviointimenettelyn kohteena ja jäsenkun- nat eivät ole hyväksyneet selvityshenkilön ehdotusta kuntayhtymän talouden tasapainotta- mista koskevaksi kuntayhtymän ja jäsenkuntien väliseksi sopimukseksi, katetaan alijäämä § 14 mukaisesti jäsenkuntaosuuksien suhteessa.
Talousarvio ja -suunnitelmaehdotus on toimitettava jäsenkunnille viimeistään lokakuun 31. päivään mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma viimeistään joulukuun 31. päi- vään mennessä.
Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.
§ 16 Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä ja raportointi jäsenkun- nille
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai poikkeaminen.
Yhtymähallitus raportoi 4 kuukauden välein toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkun- nille.
IV LUKU – KUNTAYHTYMÄN RAHOITUS
§ 17 Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy yhtymäkokous.
§ 18 Toiminnan rahoitus
Koulutuksen ja kuntayhtymän muun toiminnan rahoitus perustuu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaiseen sekä muuhun tulorahoitukseen. Muun tulorahoituksen hinnoittelupe- riaatteista päättää yhtymäkokous talousarviokäsittelyn yhteydessä. Suoritehinnoittelun pe- rustana on omakustannushinta, joka sisältää suoritteen tuottamisesta aiheutuneet välittömät kustannukset, hallinnon kustannukset ja pääomakustannukset.
Kuntayhtymä ei palauta jäsenkunnille saamiaan alv-palautuksia eikä peri jäsenkunnilta mak- suosuuksia toiminnan rahoitukseen ilman niiden yhtäpitävin päätöksin tapahtuvaa hyväksy- mistä.
§ 19 Investoinnit ja pitkäaikaisen vieraan pääoman rahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena tai lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Jäsenkuntalainan ehdoista päättää kuntayhtymän osalta yhtymäkokous.
Perustamishankkeen arvioitu kustannus jaetaan jäsenkuntakohtaisen valtionosuuden mää- räämiseksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Jäsen- kuntaosuuden lisäyksen merkitsemisestä sijoituspääomarahastoon päättävät jäsenkuntien valtuustot.
§ 20 Rahastojen perustaminen
Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymäkokous.
§ 21 Viivästyskorko
Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisen viivästyskoron.
§ 22 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen
Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja kuntayhtymän johtaja sekä hallin- tosäännössä mahdollisesti määrätty esittelijä.
Kuntayhtymän tilinpäätös tulee toimittaa jäsenkunnille 1.3. mennessä konsernitaseen laati- mista varten.
§ 23 Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema
Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä tai vähentää jäsenkuntaosuuttaan, suoritetaan jä- senkunnalle sen jäsenkuntaosuus tai osa siitä yhtymäkokouksen päätöksellä. Mikäli muut jäsenkunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan jäsenkuntaosuutta, alennetaan peruspää- omaa. Korvaus jäsenkuntaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä kolmen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
Jäsenkunnat sopivat erikseen kunkin muutostilanteen yhteydessä siitä, miten eläkemenope- rusteinen KVTEL-maksu jaetaan jäsenkuntien kesken.
V LUKU - HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTAMINEN
§ 24 Hallinnon ja talouden tarkastaminen
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan kuntalain säännöksiä ja kuntayhtymän tarkastussäännön määräyksiä.
Tarkastuslautakuntaan kuuluu seitsemän (7) jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtainen vara- jäsen siten, että jokaisesta jäsenkunnasta on vähintään yksi jäsen tai varajäsen edustettuna tarkastuslautakunnassa. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja on Rovaniemeltä.
VI LUKU - KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN
§ 25 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallitus huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat päätä muusta järjestelystä.
Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Mikäli kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat suorittavat erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Ennen kuntayhtymän varojen jakamista jäsenkunnille jäsenkuntaosuuksien suhteessa suori- tetaan Rovaniemelle, Sodankylälle, Kittilälle ja Ranualle 57,42 % osuus nettovaroista, ei kui- tenkaan enempää kuin 30.655.540,64 euroa, seuraavassa suhteessa:
Rovaniemi 65,61 %
Kittilä 11,82 %
Ranua 10,62 %
Sodankylä 11,96 %
Jäljelle jäävät kuntayhtymän varat jaetaan jäsenkunnille jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Yllä sanottu koskee myös mahdollista kuntayhtymän koko toiminnan yhtiöittämistä.
Jäsenkunnat sopivat erikseen loppuselvityksen yhteydessä siitä, miten eläkemenoperustei- nen KVTEL-maksu jaetaan jäsenkuntien kesken.
VII LUKU - SOPIMUSPERUSTEISET JÄSENKUNNAT
§ 26 Sopimusperusteisten kuntien asema kuntayhtymässä
Luvun VII määräyksissä sovitaan Rovaniemen koulutuskuntayhtymän perussopimuksen 3
§:n nojalla määräytyvien sopimusperusteisten kuntien asemasta ja oikeuksista.
Sopimusperusteiset kunnat tekevät sijoituksen kuntayhtymän sijoituspääomarahastoon. So- pimusperusteisilla kunnilla ei ole jäsenkuntaosuutta kuntayhtymän peruspääomaan. Sopi- musperusteisen kunnan sijoituksen määrästä päättää yhtymäkokous.
§ 27 Osallistuminen päätöksentekoon
Sopimusperusteisilla kunnilla on oikeus osallistua kuntayhtymän päätöksentekoon yhtymä- kokouksessa.
§ 28 Vastuu varoista ja veloista
Sopimusperusteisen kunnan oikeus kuntayhtymän varoihin ja vastuu kuntayhtymän veloista on sopimusperusteisen kunnan sijoituspääomarahastoon tekemän sijoituksen suuruinen.
§ 29 Osuudet investointimenoihin
Sopimusperusteisten kuntien osallistumisesta kuntayhtymän investointien rahoitukseen sovi- taan tapauskohtaisesti jäsenkuntien ja sopimusperusteisten kuntien kesken.
§ 30 Sopimusperusteisen kunnan eroaminen tai liittyminen kuntayhtymän täysjäseneksi
Sopimusperusteisen kunnan eroamiseen sovelletaan 23 §:ää siten, että sopimuskunnan ero- tessa päätöksen sijoituspääomarahastoon tehdyn sijoituksen palauttamisesta tekee yhtymä- kokous ja palautuksen maksu suoritetaan 23 § mukaisella maksuajalla ja -tavalla ellei toisin sovita. Sopimusperusteisen kunnan erotessa kuntayhtymästä maksetaan sopimusperustei- selle kunnalle takaisin sen sijoituspääomarahastoon tekemä sijoitus huomioiden kuitenkin kuntayhtymän taloudellinen tilanne erohetkellä (kuntayhtymän velat).
Sopimusperusteisen kunnan liittymisestä kuntayhtymän täysjäseneksi päätetään erikseen perussopimuksen muutoksella.
§ 31 Sopimusperusteisen kunnan asema kuntayhtymän purkamisessa
Kuntayhtymän purkaminen tapahtuu perussopimuksen 25 §:n mukaisesti. Sopimusperustei- sen kunnan sijoituspääomarahastoon tekemä sijoitus palautetaan kunnalle siltä osin kuin kuntayhtymällä on varoja kustannusten ja velkojen suorittamisen jälkeen. Sopimusperustei- nen kunta on vastuussa kuntayhtymän velkojen kattamisesta purkamisessa vain sijoituspää- omarahastoon tekemänsä sijoituksen määrällä.
§ 32 Muut määräykset
Sopimusperusteisiin kuntiin sovelletaan muilta osin perussopimuksen jäsenkuntia koskevia määräyksiä soveltuvin osin.
VIII LUKU - VOIMAANTULO
§ 33 Voimaantulo
Tämä perussopimus tulee voimaan 1.6.2017 ja sillä kumotaan 1.1.2016 voimaantullut perus- sopimus.