Contract
Luonnos
Liikenne- ja viestintäviraston, Pohjois-Savon ELYn ja Kuopion kaupungin toimivaltaisen viranomaisen välinen aiesopimus joukkoliikenteen kehittämisestä ja rahoituksesta vuosille 2019-2020
Sisällysluettelo
2.2 Sopimusosapuolten roolit joukkoliikenteen järjestäjinä ja rahoittajina 3
3 JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN SOPIMUSKAUDELLA 4
3.1 Valtakunnalliset kehittämishankkeet 4
3.1.1 National access point, NAP 4
3.1.2 Joukkoliikenteen koontikanta, Digitransit ja xxxxx.xx -palvelu 4
3.1.4 Liikkumispalveluiden kysynnän ja tarjonnan seuraaminen 5
3.1.5 Liikkumispalveluiden kehittämisen yhteensovittaminen 5
3.1.6 Rahoitusohjelma keskisuurille kaupunkiseuduille 6
3.2 Kuopion kaupungin joukkoliikenne ja kehittämishankkeet 6
3.2.2 Liikenteen yhteensovittaminen 7
3.2.3 Lippu- ja maksujärjestelmä 8
3.2.4 Informaatiojärjestelmä 8
3.2.5 Kaupungin muut kehittämishankkeet 8
4.1 Kaupungin rahoituksen tilanne 9
5 VALTIONAVUSTUKSEN RAPORTOINTI JA MAKSATUS 10
6 AIESOPIMUKSEN VOIMASSAOLO, TARKISTAMINEN JA YHTEISTYÖ 10
1 SOPIMUSOSAPUOLET
1. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus)
2. Kuopion kaupunki toimivaltaisena joukkoliikenneviranomaisena Kuopion ja Siilinjärven seu- dulla (jäljempänä Kuopion kaupunki)
3. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom (jäljempänä Liikenne- ja viestintävirasto)
2 LÄHTÖKOHTA
Tämän sopimuksen lähtökohtana on laatia Kuopion kaupungin liikennejärjestelmäsuunnitteluun kyt- ketty joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma sekä sopia joukkoliikenteen valtionrahoituksesta.
Valtion talousarvion mukaan joukkoliikenteen valtionavustusta on mahdollista myöntää keskisuurille kaupunkiseuduille, jos ne ovat tehneet aiesopimuksen joukkoliikenteen kehittämisohjelman toteutta- misesta. Lisäksi valtioneuvoston asetuksen liikenteen palveluiden valtionavustuksista (509/2018) mu- kaan niiden on osallistuttava vähintään 50 prosentilla palvelusopimusasetuksen mukaisen liikenteen ostoihin, julkisen palvelun velvoitteista ja liikenteen palveluiden kehittämiseen valtionavustukseen hyväksyttävistä kustannuksista.
Joukkoliikenteen aiesopimus sisältää keskeisiä joukkoliikenteen kehittämistoimia joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamiseksi ja matkustajamäärien lisäämiseksi. Aiesopimuksessa sovitaan lä- hivuosien joukkoliikenteen palvelutasoa parantavat kehittämistoimenpiteet sekä joukkoliikenteen valtionrahoituksen periaatteet. Aiesopimuksella sovitetaan yhteen valtion ja kaupunkiseudun joukko- liikenteen kehittämistä, edistetään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä sekä rahoituksen suunnitte- lua. Aiesopimukset solmitaan kymmenen keskisuurten kaupunkiseutujen toimivaltaisten viranomais- ten kanssa.
Tämä aiesopimus on voimassa vuosina 2019-2020.
2.1 Aiesopimuksen tarkoitus
Tämän sopimuksen tarkoituksena on edistää Kuopion kaupungin ja valtion joukkoliikenteen kehittä- mistoimien toteutumista.
Tällä aiesopimuksella sopimusosapuolet sopivat vuosien 2019-2020 Liikenne- ja viestintäviraston, ELY-keskuksen ja Kuopion kaupungin joukkoliikenteen keskeisten kehittämishankkeiden edistämi- sestä sekä joukkoliikenteen valtionrahoituksesta. Kehittämishankkeiden ja valtionrahoituksen edelly- tyksenä on sekä valtion että Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan vuosittaisissa talousarvioissa on tarkoitukseen osoitettu tarvittavat määrärahat.
Valtion rahoitusosuus tulee Liikenne- ja viestintäviraston myöntämästä keskisuurten kaupunkiseutu- jen joukkoliikennemäärärahakiintiöstä (talousarviomomentti 31.30.63.11) ja määrärahan käyttöön sovelletaan laki liikenteen palveluista III osan 4. luvun 2 § 2 momenttia sekä liikenteen palveluiden
valtionavustuksista annettua asetusta (509/2018). Valtion rahoituksen tarkoituksena on siirtyä jouk- koliikenteen kehittämisessä pitkäjänteiseen rahoituksen suunnitteluun, lisätä joukkoliikenteen mark- kinaosuutta nostamalla palvelutasoa ja tukea Kuopion kaupunkiseutua sen joukkoliikennettä koske- vissa linjauksissa ja päätöksissä vahvistettujen seudun joukkoliikenteen kehittämistavoitteiden to- teuttamisessa. Tämän aiesopimuksen lähtökohtana on, että määräraha pysyy vähintään nykyisellä tasolla 2019-2020. Valtion ja kuntien rahoitusosuus on riippuvainen määrärahan tasosta vuosittain ja niihin voi vaikuttaa poliittiset päätökset lyhyelläkin aikavälillä.
Aiesopimusmenettelyssä tarkennetaan yhteisesti asetettuja lyhyemmän aikavälin tavoitteita ja luo- daan kehittämispolku, johon niin valtion kuin kaupunginkin rahoitusta on tarkoitus kohdentaa. Valti- onrahoituksen jakokriteerinä tullaan käyttämään Selvitys joukkoliikenteen valtion rahoituksesta -ra- portin (Liikennevirasto 43/2015) mukaisia kriteereitä.
Aiesopimuksen tavoitteena on sopimusosapuolten yhteinen tahtotila joukkoliikenteen kehittämista- voitteista sekä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten joukkoliikenteen kehittämistavoitteiden yhteensovittaminen. Osapuolten tulee huomioida joukkoliikenteen suunnittelu ja kehittäminen myös liikennejärjestelmätasolla.
2.2 Sopimusosapuolten roolit joukkoliikenteen järjestäjinä ja rahoit- tajina
Liikenne- ja viestintävirasto vastaa joukkoliikenteen valtionavustusten myöntämisestä sekä sovittaa yhteen liikkumispalveluiden kehittämistä. Sen vastuulla on joukkoliikenteen valtakunnallisten kehit- tämishankkeiden rahoittaminen ja joukkoliikenteen valtionavustusten myöntäminen sille valtion ta- lousarviossa osoitettujen määrärahojen puitteissa. Liikennepalvelulain voimaan tulon myötä 1.7.2018 alkaen Liikenne- ja viestintäviraston keskeisimpiä tehtäviä on
• tarjota rajapintaluettelo ja digitointityökalu olennaisten tietojen avaamiseksi
• seurata liikkumispalveluiden kysyntää ja tarjontaa sekä
• sovittaa yhteen liikkumispalveluiden kehittämistä.
Liikenne- ja viestintävirasto tukee valtakunnallista liikkumisen ohjausta valtionavustushankkeilla. Liik- kumisen ohjauksen valtionavustushankkeilla kannustetaan kestäviin liikkumistapoihin. Avustusta voi- vat saada kunnat, kuntayhtymät tai muut yleishyödylliset yhteisöt.
Kuopion kaupunki vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä ja paikallisista kehitystoimenpiteistä toi- mivalta-alueellaan. Se vastaa alueensa joukkoliikennerahoituksesta ja voi lisäksi hakea Liikenne- ja viestintävirastolta keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea joukkoliikenteen valtionavus- tusasetuksen mukaisesti. Valtionavustusmenettelystä on tarkemmin sovittu kohdassa 5.
ELY-keskus vastaa Kuopion kaupungin toimivalta-alueen ylittävästä palvelusopimusasetuksen mukai- sesta liikenteestä. Tämä liikenne palvelee myös Kuopion kaupungin sisäisiä yhteyksiä ja Kuopion kau- pungin tulee osallistua sen rahoitukseen yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Yksityiskoh-
taisemmin liikenneasioiden hoidon yhteistyöstä sovitaan aina tapauskohtaisesti tai erikseen solmitta- vassa Kuopion kaupungin ja ELY-keskuksen yhteistyösopimuksessa. ELY-keskuksen joukkoliikenneteh- tävät siirtyvät perustettaville maakunnille maakunta- ja sote-uudistuksessa. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021 alkaen.
3 JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN SOPIMUSKAUDELLA
3.1 Valtakunnalliset kehittämishankkeet
Valtakunnallisten kehittämishankkeiden kehittämisvaiheen rahoituksesta vastaa Liikenne- ja viestin- tävirasto. Alla keskeisimpiä Liikenne- ja viestintäviraston joukkoliikennetehtäviä vuosille 2019-2020.
3.1.1 National access point, NAP
Laki liikenteen palveluista edellyttää, että liikkumispalveluiden tarjoajat avaavat olennaiset tiedot sekä lippu- ja maksujärjestelmän myyntirajapinnan avoimien rajapintojen kautta. Tietojen avaamista varten Liikenne- ja viestintävirasto on toteuttanut rajapintaluettelona toimivan NAP-palvelun (Na- tioal access point).
NAP on palveluiden kehittäjille tarkoitettu liikkumispalvelukatalogi, josta nämä pystyvät löytämään tarvitsemiaan tietoja ja rajapintoja. NAP-palvelun kautta avattavia tietoja tullaan käyttämään muun muassa nykyistä laajempien reittioppaiden ja liikennepalveluiden kehittämiseen. Reittioppaiden ja liikennepalveluiden kehittäminen on tähän sopimukseen kuulumattomien kolmansien osapuolien vastuulla.
Olennaisten tietojen rajapintojen avaamiseen Liikenne- ja viestintävirastolla on käytössä RAE-työkalu (reitti- ja aikataulueditori).
Liikenne- ja viestintävirasto kehittää NAP-palvelua siten, että sen kautta toimivaltaiset viranomaiset saavat markkinaehtoisen joukkoliikenteen muutostiedot sekä näkymän markkinaehtoisen joukkolii- kenteen tarjontaan.
3.1.2 Joukkoliikenteen koontikanta, Digitransit ja xxxxx.xx -palvelu
Liikenne- ja viestintäviraston ja liikennehallinnon tavoitteena on antaa tilaa markkinaehtoisille toimi- joille matkustajille suunnattujen palveluiden, kuten reittioppaiden ja MaaS-palveluiden kehittämi- sessä.
Digitransit on avoimeen lähdekoodiin perustuva tuote, joka tarjoaa alustan valtakunnallisten reittiop- paiden kehittämiselle. Digitransit on Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL), Liikenne- ja vies- tintäviraston ja TVV LMJ Oy:n (Waltti-kaupunkien) rahoittama palvelu (xxx.xxxxxxxxxxx.xx) Digitransi- tia hyödyntävät rahoittajien lisäksi myös ulkopuoliset palveluiden kehittäjät.
Liikenne- ja viestintävirasto toimittaa tiettyä reitti- ja aikataulutietoa Digitransit-palveluun ainakin siirtymäajalla 2020 loppuun. Tämä tarkoittaa, että kaupunkien ja Ely-keskusten sopimusliikenne sekä RAE-työkalulla digitoitu liikenne edelleen tallentuu koontikantaan ja välittyy Digitransitiin ja xxxxx.xx:hin siltä osin kuin kyseinen tieto ei siirry Digitransitiin muista lähteistä.
Liikenne- ja viestintävirasto tarjoaa xxxxx.xx reittiopaspalvelun toistaiseksi PSA:n mukaisen liikenteen osalta. Xxxxx.xx –palvelu sisältää vain viranomaisten liikenteen ja sitä on mahdollista käyttää viran- omaisen tarjoaman liikenteen reittioppaana. Mahdollisista muutoksista palveluun tiedotetaan xxxx- xxxx.
JUKU-järjestelmä on joukkoliikenteen rahoitus-, kustannus- ja suoritetietojen keräys- ja seurantajär- jestelmä. JUKU-järjestelmän avulla digitalisoidaan nykyisiä joukkoliikenteen rahoitukseen, sekä kus- tannus- ja suoritetietoihin liittyviä prosesseja.
JUKU-järjestelmää käytetään suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen osalta joukkoliikenteen valti- onavustusten hakemus- ja maksatusprosessissa sekä toimivaltaisten viranomaisten tunnuslukutieto- jen keräämisessä. Tavoitteena on edistää tunnuslukujen sähköistä julkaisua ja raportointia, käytettä- vyyttä sekä eri toimivaltaisten viranomaisten vertailtavuutta.
JUKU-järjestelmän kautta kerätään myös tietoa kaupunkiseutujen tulevista kilpailutuksista (kilpailu- tusrekisteri). Rekisteri hyödyttää joukkoliikenneviranomaisia kilpailutusten suunnittelussa, liikenteen- harjoittajia oman liiketoimintansa suunnittelussa, valtakunnallisia toimijoita markkinatilanteen seu- rannassa ja kuntia omien liikennepalveluidensa suunnittelussa.
Kuopion kaupunki käyttää JUKU-järjestelmää kulloinkin voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti.
3.1.4 Liikkumispalveluiden kysynnän ja tarjonnan seuraaminen
Liikenne- ja viestintävirasto seuraa liikkumispalveluiden kysyntää ja tarjontaa. Liikkumispalveluiden seurannan tavoitetila 2022 on määritelty Liikenneviraston tutkimuksia - ja selvityksiä julkaisussa 12/2018. Kysyntää ja tarjontaa seurataan vuosittaisella tilastoinnilla sekä erillisselvityksin.
Liikenne- ja viestintävirasto julkaisee vuosittain julkisen liikenteen suoritetilastoa. Julkisen liikenteen suoritetilaston kehittämistyö valmistuu vuoden 2018 aikana. Toimivaltaisten viranomaisten kilpailut- taman liikenteen kysyntä- ja tarjontatiedot tulee pitää yllä JUKU-järjestelmässä.
3.1.5 Liikkumispalveluiden kehittämisen yhteensovittaminen
Liikenne- ja viestintävirasto tekee sidosryhmäyhteistyötä liikkumispalveluiden keskeisten toimijoiden ja joukkoliikenneviranomaisten verkostoissa ja yhteistyöryhmissä. Tämän sidosryhmäyhteistyön yh- tenä tavoitteena on yhteensovittaa liikkumispalvelujen kehittämistä siten, että huomioiduksi tulee
kaikkien henkilökuljetusten yhteensovittaminen, joukkoliikenteen ja muiden liikkumispalveluiden yh- teensovittaminen, julkisesti rahoitetun ja markkinaehtoisen liikenteen yhteensovittaminen sekä lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus.
Liikenne- ja viestintävirasto tekee myös tutkimuksia ja selvityksiä edistääkseen liikkumispalveluiden kehittämisen yhteensovittamista. Vuoden 2019 alussa Liikenne- ja viestintävirasto julkaisee oppaan joukkoliikenteen toimivaltaisille viranomaisille, jossa esitetään suosituksia joukkoliikenteen strategi- sen tason suunnitteluun lain suunnittelutavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi esitetään käytännön esi- merkkejä siitä, kuinka joukkoliikennepalvelut ja muut liikkumisen palvelut voidaan kytkeä kokonai- suudeksi sekä PSA-liikenne ja markkinaehtoinen liikenne sovittaa yhteen.
Liikennevirasto on julkaissut julkisen liikenteen sanaston. Julkisen liikenteen sanastoa tullaan ylläpitä- mään ja päivittämään. Julkisen liikenteen sanaston tarkoituksena on luoda alalle yhtenäinen sanasto sekä määritelmiä tukemaan joukkoliikennetyötä.
3.1.6 Rahoitusohjelma keskisuurille kaupunkiseuduille
Liikenne- ja viestintävirasto järjestää keskisuurille kaupunkiseuduille valtionavustushaun joukkoliiken- teen kehittämiseen. Lisärahoitushaulla tuetaan keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen digi- talisaatioon ja palveluistumiseen liittyviä hankkeita. Rahoituksella voi kehittää esimerkiksi lippu- ja maksujärjestelmiä, matkustajainformaatiota sekä muita joukkoliikenteen kehittämishankkeita.
Rahoitus vuodelle 2019 on noin 0,5 – 1 miljoona euroa ja rahoitushaku julkaistaan alkuvuonna 2019. Liikenne- ja viestintävirasto pyrkii tarjoamaan lisärahoitushaun myös vuodelle 2020.
3.2 Kuopion kaupungin joukkoliikenne ja kehittämishankkeet
Kuopion kaupunkiseudun kehittämishankkeiden rahoituksesta vastaavat seudun kunnat itse. Kau- punki voi hakea valtionavustusta joukkoliikenteen valtionavustusasetuksen mukaisiin kehittämis- hankkeisiin tämän sopimuksen ja vuosittaisten aiesopimuspalaverien pohjalta. Lisäksi tähän sopimuk- seen on kirjattu muulla rahoituksella suunniteltavia tai toteutettavia kehittämishankkeita, jotka tuke- vat joukkoliikenteen palvelutason parantamistavoitteita.
3.2.1 Taustatiedot
Kuopion kaupunkiseutuun kuuluvat Kuopio kaupunki ja Siilinjärven kunta. Asukkaita alueella on vuo- den 2017 lopussa 139 866.
Kuopion kaupungin järjestämä joukkoliikenne sisältää paikallisliikennettä ja maaseutuliikennettä, joita liikennöidään tällä hetkellä vielä pääosin kannusteurakkasopimusten pohjalta. Sopimusmallissa siirrytään kilpailutusten myötä bruttoliikennesopimuksiin. Ensimmäiset bruttosopimuksiin perustuvat liikenteet käynnistyivät kesäkauden 2018 alussa. Viimeinen kannusteurakkasopimus umpeutuu 31.12.2020, jos sopimuksen sisältämiä optiovuosia (1+1) ei oteta käyttöön.
Kuopion järjestämässä, pääosin keskustan kautta kulkevista heilurilinjoista muodostuvassa paikallislii- kenteessä linjakilometrejä kertyy vuosittain noin viisi miljoonaa ja maaseutuliikenteen runkolinjoilla reilut miljoona. Kuopion pinta-alasta noin neljännes on vesistöä, jonka vuoksi yhdyskuntarakenne eri- tyisesti maaseutualueilla on rikkonaista ja asutus hajallaan. Maaseutuliikenteen matkustajista noin 90 % on koululaisia, koska lakisääteiset koulukuljetukset maaseudulla hoidetaan pitkälti avoimella joukkoliikenteellä. Päätieverkostolla liikennöivän ELY-keskuksen järjestämän liikenteen hyödyntämis- mahdollisuudet ovat vähäiset, minkä vuoksi maaseutuliikenteen kustannuksista vastaa suurelta osin yksin kaupunki.
Vuoden 2018 kokonaismatkustajamäärä on noin 6,8 miljoonaa. Paikallisliikenteen osuus tästä oli 6,5 miljoonaa, joka oli 4,1 % suurempi kuin vuonna 2017. Maaseutuliikenteen matkustajamäärä väheni vuonna 2018 vajaa 5 %.
Joukkoliikenneyksikköön kuulunut Pohjois-Savon matkojenyhdistelykeskus siirtyi keväällä 2018 San- sia Oy:lle. Samalla siirtyi Kuopion keskeisellä kaupunkialueella, Nilsiän keskustassa ja Siilinjärvellä toi- mivien palveluliikenteiden sekä vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten järjestä- misvastuu Sansia Oy:lle. Koulukuljetusten järjestämisvastuu on edelleen joukkoliikenneyksiköllä.
Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikenneohjelma 2025 valmistui keväällä 2017 strategiaksi jatkosuun- nittelulle. Siinä asetettiin tavoitteeksi, että matkustajamäärä kasvaa 20 % vuoteen 2025 mennessä ja että vuonna 2025 seudulla liikennöi 10 sähköbussia. Jotta tavoitteet saavutettaisiin, käynnistettiin ohjelman jatkotöinä linjastosuunnitelman tarkistus ja käyttövoimaselvityksen laatiminen. Linjasto- suunnitelman tarkistus valmistui alkuvuodesta 2018 ja käyttövoimaselvitys loppuvuodesta 2018.
Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyyttä paikallisliikenteessä seurataan joukkoliikenneohjelman mukai- sesti säännöllisillä tyytyväisyyskyselyillä. Asiakkaat ovat antaneet yleisarvosanaksi joukkoliikenteelle yli neljä arvoasteikolla 1-5 jokaisessa kyselyssä. Joukkoliikenteen yhteiskunnallinen merkitys koetaan erittäin suureksi ja joukkoliikenteen hinta-laatu –suhde hyväksi.
Loppuvuodesta 2016 käynnistyneessä EU –rahoitteisessa Kuopion kaupunkiseudun viisaan liikkumi- sen –hankkeessa on toteutettu seudulle reaaliaikainen informaatiojärjestelmä ja siihen pohjautuvia reaaliaikapalveluja. Hankkeessa luotiin joukkoliikenteelle myös Vilkku –ulkoasu, jonka mukaisesti tei- pattuja busseja on katuverkolla ollut joulukuusta 2018 alkaen. Hanke päättyy syksyllä 2019.
3.2.2 Liikenteen yhteensovittaminen
Liikennepalvelulain (IV osa, 1 luku, 4§) tavoitteet
Joukkoliikenteen palvelutaso Kuopion kaupunkiseudulle on määritelty vuonna 2017 joukkoliikenne- ohjelmassa 2025. Palvelutasoa toteutetaan kaupungin järjestämien liikenteiden lisäksi yhteishankin- noilla Pohjois-Savon ELY –keskuksen kanssa sekä osallistumalla ELY –keskuksen hankintakustannuk- siin kuntaosuuksilla. Lisäksi kaupunki on solminut nousukorvaussopimuksia Waltti –lippujen hyväksy- miseksi maksuvälineenä markkinaehtoisessa liikenteessä.
Markkinaehtoisen liikenteen rooli kaupunkiseudun kokonaisjärjestelmässä jää täydentäväksi liiken- teeksi. Sen yhteensovittaminen pysyvään peruspalveluun on vaikeaa, koska tieto sen muutoksista tu- lee viranomaisille liian lyhyellä varoitusajalla korvaavien palvelujen hankkimiseksi avoimella kilpai- lulla. Jotta viranomaisen kustannukset pysyisivät kohtuullisina, ei välttämättömiä palveluja voi perus- taa tässä vaiheessa markkinaehtoisen liikenteen varaan.
Koululaisten lakisääteiset kuljetukset järjestetään mahdollisimman pitkälti avoimella joukkoliiken- teellä. Erillisesti järjestettävät kuljetukset ovat avoimia eli kyytiin pääsee koululaisten lisäksi myös muita matkustajia, jos autoon sopii.
Kuopion kaupungin järjestämän liikenteen sopimuskaudet on viety JUKU-järjestelmään.
3.2.3 Lippu- ja maksujärjestelmä
Kuopiossa on käytössä Waltti –lippu- ja maksujärjestelmä, jonka kehittämisvastuu on TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy:llä. Seuraavina kehityskohteina ovat järjestelmän tunnistepohjaisuus, mobiili- maksamisen kehittäminen sekä EMV –maksaminen.
Kuopiossa on käytössä mobiiliset kerta- ja vuorokausiliput avoimen rajapinnan kautta. Liikennepalve- lulain sisältämän puolesta-asioinnin vaatimukset kaupunkiseuduille ovat vielä määrittelemättä.
Kuopio on mukana Digitransit –hankkeessa. Kuopiossa otettiin käyttöön lokakuussa 2018 LMJ:n yh- teishankintaan perustuva reaaliaikainen matkustajainformaatiojärjestelmä, joka korvasi aiemmin seudulla käytössä olleen reaaliaikajärjestelmän. Reaaliaikatietoa hyödynnetään reittioppaan ja reaali- aikapalveluiden (bussit kartalla, pysäkkiaikataulut) lisäksi myös liikennevaloetuuksissa ja häiriönhal- linnassa.
Reitti- ja aikataulutiedot sekä reaaliaikatiedot ovat haettavissa avoimen rajapinnan kautta ja ne ovat saatavissa myös mm. Google Maps - ja Nokia Here –karttapalveluista.
Viisaan liikkumisen hankkeessa uusittiin Kuopion seudun joukkoliikenteen, Vilkun, verkkosivut. Vilkku
-ulkoasua noudattavien sivujen toteutus perustuu avoimeen lähdekoodiin.
3.2.5 Kaupungin muut kehittämishankkeet
Älykäs kaupunkipyöräjärjestelmä osana joukkoliikennejärjestelmää otetaan käyttöön keväällä 2019. Järjestelmä toteutetaan ensimmäisenä järjestelmänä Suomessa täysin sähköavusteilla pyörillä ja en- simmäisenä Pohjoismaista asemattomana ja sähköavusteisena.
Kuopiossa on käynnistynyt joukkoliikenteen toimintaympäristöä oleellisesti parantavat Aseman- seutu- ja Savilahti –hankkeet. Asemanseudulle toteutetaan matkakeskus vuoteen 2021 mennessä. Linja-autojen liikennealue toteutettiin jo vuonna 2014. Savilahteen rakentuu 36 000 toimijan osaa- miskeskittymä, jonka liikenne perustuu kestäviin liikkumismuotoihin. Alue on joukkoliikenteen tärkeä solmupiste, jonka vuoksi sinne rakennetaan korkeatasoiset terminaalipysäkit sekä joukkoliikenteen sujuvuutta parannetaan joukkoliikennekaistoilla ja liikennevaloetuuksilla.
Käyttövoimaselvityksessä selvitettiin uusien käyttövoimien soveltuvuutta kaupunkiseudulle. Vaihto- ehtoinen käyttövoima otettiin esille ensimmäisen kerran kesäkauden 2019 alussa käynnistyvän liiken- teen kilpailussa, kun biodieselin käytöstä oli mahdollista saada lisäpisteitä laadun arvioinnissa. Käyt- tövoimaselvityksen jatkotyössä selvitellään vaihtoehtoisten käyttövoimien edellyttämien infrastruk- tuurin rakentamista ja siihen liittyviä vastuukysymyksiä.
Siilinjärvellä on käynnissä 2019-2020 hanke, jossa sovitetaan yhteen kevyttä liikennettä ja joukkolii- kennettä parantamalla kevyen liikenteen olosuhteita joukkoliikennereittien varrella. Tavoitteena on parantaa liityntäliikenteen turvallisuutta ja sitä kautta lisätä joukkoliikenteen käyttöä.
4 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS
Alla olevaan taulukkoon on koottu aiesopimuskauden hintavelvoitteet, ostoliikenne ja kehittämis- hankkeet yhteensä.
TVV | Valtio | Valtion osuus | ||||
Vuosi | Liikenteen ostot | Lipputulot | Kehittäminen | Nettokustannuk- set yhteensä | Tuki € | % |
2019 | 16 230 700 | 9 160 000 | 550 000 | 6 850 000 | 1 030 000 | 15 |
2020 | 16 300 000 | 9 000 000 | 000 000 | 7 650 000 | 1 040 000 | 14 |
Tässä esitetyt eurosummat kuvaavat sitä suuntaa, johon valtion ja kaupungin rahoitus sopimuskau- della kehittyy. Ne eivät kuitenkaan sido sopimusosapuolia, vaan rahoituksesta päätetään talousarvio- menettelyn mukaisesti aina vuodeksi kerrallaan.
Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (43/2015) määritteli keskisuurille kaupunkiseuduille kriteerit, joiden mukaan valtionavustus jaetaan. Keskisuurten kaupunkiseutujen osalta valtionavus- tukset jaetaan asukasluvun (painoarvo 70%) ja kunnan oman joukkoliikennerahoituksen mukaan (pai- noarvo 30%). Kunnan oma rahoitus koostuu edellisen vuoden valtionapukelpoisista nettokustannuk- sista.
Yksityiskohtaiset rahoitukseen liittyvät tiedot ylläpidetään JUKU-järjestelmässä.
4.1 Kaupungin rahoituksen tilanne
Kuopion kaupunkiseudulla on lisätty joukkoliikennerahoitusta viime vuosina merkittävästi. Vuodelle 2019 avoimen joukkoliikenteen ostoihin on varattu 16,2 miljoonaa euroa, joka on 18 % enemmän kuin vuonna 2016. Tällä määrärahalla hankitaan tiheävuoroista paikallisliikennettä, pääosin koululais- liikenteestä muodostuvaa maaseutuliikennettä sekä asiointiyhteyksiä maaseututaajamiin. Vuoden 2019 lipputuloiksi arvioidaan 9,2 miljoonaa euroa, joka tulee suurelta osin paikallisliikenteestä.
5 VALTIONAVUSTUKSEN RAPORTOINTI JA MAKSATUS
Valtionavustuksien myöntämistä säätelee valtionavustuslaki (688/2001). Tämä aiesopimus ei yksi- nään oikeuta Kuopion kaupunkia saamaan joukkoliikenteen valtionavustusta, vaan kaupunki hakee erikseen Liikenne- ja viestintäviraston ohjeiden mukaan valtionavustusta vuosittain tässä sopimuk- sessa mainittuihin kohteisiin.
Joukkoliikenteen valtionavustuksen hakeminen, päätökset ja maksatus toteutetaan JUKU-järjestel- mässä. Liikenne- ja viestintävirasto maksaa keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen valtion- avustuksen Kuopion kaupungille sekä hintavelvoitteiden, ostoliikenteen että kehittämishankkeiden osalta kunkin vuoden kuudelta ensimmäiseltä ja viimeiseltä kuukaudelta sen jälkeen, kun se on vas- taanottanut kulloinkin voimassa olevien ohjeiden mukaiset seurantatiedot sekä muut mahdolliset valtionavustuspäätöksessä vaaditut tiedot JUKU-järjestelmän kautta määräaikaan mennessä.
Kuopion kaupunki sitoutuu käyttämään JUKU-järjestelmää kulloinkin voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti.
6 AIESOPIMUKSEN VOIMASSAOLO, TARKISTAMINEN JA YHTEISTYÖ
Sopimus on voimassa vuoden 2020 loppuun asti. Sopimuksen seurantaa varten järjestetään vuosit- tain syyskuun loppuun mennessä sopimusosapuolten välinen seurantapalaveri, jossa käydään läpi sopimuksen toteutuminen sekä päivitetään kehityshankkeiden ja valtionrahoituksen tilanne.
7 ALLEKIRJOITUKSET
. .2019
Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx
apulaiskaupunginjohtaja joukkoliikennepäällikkö
Kuopion kaupunki Kuopion kaupunki
. .2019
NIMI NIMI
TITTELI TITTELI
ELY ELY
. .2019
NIMI NIMI
TITTELI TITTELI
Liikenne- ja viestintävirasto Liikenne- ja viestintävirasto