SISÄLLYS

Tämä opas on tarkoitettu henkilökohtaisten avustajien työnantajille Helsingissä. Oppaassa on pyritty huomioimaan keskeisimmät asiat, jotka henkilökohtaisen avustajan työnantajan tulisi tietää voidakseen toimia vastuullisena työnantajana. Oppaassa on ohjeita avustajan etsimiseen ja työsopimuksen laadintaan. Lisäksi siinä on tärkeää tietoa yleisistä työnantajavelvoitteista sekä avustajan palkan ja muiden henkilökohtaisen avun korvausten määräytymisestä ja maksamisesta.

Tähän oppaaseen liittyvää palautetta voi antaa vammaisten sosiaalityöhön joko omalle sosiaalityöntekijälle tai henkilökohtaisen avun sosiaaliohjaajille. Otamme mielellämme vastaan tätä opasta ja henkilökohtaisen avun toteuttamista koskevia kehittämisehdotuksia.

Tämän oppaan uusin versio on aina luettavissa vammaistyön internet-sivulla (xxx.xxx.xx -> sosiaali- ja terveyspalvelut ->vammaisten palvelut ->tukea arkeen -

>henkilökohtainen apu -> työnantaja). Paperimuotoisen oppaan voi tarvittaessa pyytää omasta vammaisten sosiaalityön toimipisteestä.

Kun vaikeavammainen asiakas toimii henkilökohtaisen avustajan työnantajana, jär- jestetään palkanmaksu ns. maksuapulaisjärjestelmän avulla. Tällöin kunta huolehtii henkilökohtaisen avustajan palkanmaksusta työnantajan ilmoittamien tietojen pe- rusteella. Vaikeavammainen asiakas toimii henkilökohtaisen avustajan työnanta- jana ja avustaja on työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa vaikeavammaiseen henkilöön, ei kuntaan.

Vaikeavammaisen henkilön ja hänen avustajansa/avustajiensa välinen työsopimus/ työsopimukset perustuvat vammaistyön sosiaalityöntekijän tekemään päätökseen henkilökohtaisen avun tuntimäärästä ja mahdollisista työaikakorvauksista. Avus- tustunteja voi teettää sosiaalityöntekijän tekemän päätöksen asettamissa rajoissa. Jos työnantaja teettää tunteja enemmän, hän vastaa kustannuksista tältä osin itse.

Poikkeustapauksissa, esimerkiksi jos avustettava on lapsi tai kehitysvammainen aikuinen, hänen huoltajansa tai laillinen edunvalvojansa voi toimia henkilökohtaisen avustajan sijaistyönantajana. Sosiaalityöntekijä kirjaa tämän tiedon henkilökohtai- sen avun päätökseen.

Koska maksuapulaisjärjestelmässä on voimassa vaikeavammaisen henkilön ja hä- nen avustajansa välinen yksityinen työsuhde, siihen ei sovelleta kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä. Avustaja ei voi esittää työsuhteesta joh- tuvia vaatimuksia kaupungille, vaan työnantaja vastaa työsuhteen ehdoista.

Työsuhdetta määrittää työlainsäädäntö kuten työsopimuslaki, työaikalaki, työter- veyshuoltolaki, työturvallisuuslaki, laki nuorista työntekijöistä, vuosilomalaki ja laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä. Ajantasainen lainsää- däntö löytyy oikeusministeriön ylläpitämästä tietokannasta: xxx.xxxxxx.xx -ajanta- sainen lainsäädäntö.

Jos työnantaja kuuluu Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liittoon (HETA ry), määräytyvät avustajan palkka ja työehdot HETA ry:n ja Julkisten ja Hyvinvoin- tialojen Liitto JHL ry:n valtakunnallisen, henkilökohtaisia avustajia koskevan työeh- tosopimuksen mukaisesti. Kaikkia työehtosopimuksessa mainittuja korvauksia tai lisiä ei makseta automaattisesti, vaan maksaminen perustuu aina vammaisten so- siaalityöntekijän tekemään yksilölliseen päätökseen. Työehtosopimuksen tulkin- nassa ja ongelmatilanteissa Heta-liittoon kuuluvien työnantajien kannattaa olla yh- teydessä kyseisen ammattiliiton jäsen- ja neuvontapalveluihin (xxxx://xxx.xxxx- xxxxxx.xx).

Mikäli työnantaja ei ole Heta ry:n jäsen, määräytyvät avustajan työehdot ja palkka työlainsäädännön ja Helsingin sosiaali- ja terveystoimen tekemien päätösten mu- kaisesti. Tällöin avustajan työsuhteessa ei sovelleta mitään työehtosopimusta.

2. TYÖNANTAJUUDEN ALOITTAMINEN ‌

Vammainen henkilö saa postitse sosiaalityöntekijän tekemän päätöksen työnanta- jamallilla toteutettavasta henkilökohtaisesta avusta. Päätöksen mukana lähetetään uudelle työnantajalle valtakirja Xxxx.xx -palveluun liittämistä varten. Helsinki käyt- tää henkilökohtaisten avustajien palkanmaksussa Xxxx.xx –palvelua.

Uuden työnantajan ensimmäinen henkilökohtainen avustaja voi aloittaa työn vasta sitten, kun työnantajan täyttämä valtakirja on palautunut vammaisten sosiaalityön toimipisteeseen, ja työnantajalle on otettu Oima.fi-palvelun kautta lakisääteiset va- kuutukset. Työnantajan lähettämän valtakirjan vastaanotosta ja vakuutusten voi- massaolosta tiedotetaan työnantajalle joko puhelimitse tai kirjeitse. Avustaja voi aloittaa työn vasta tämän tiedon saamisen jälkeen.

Jos sosiaalityöntekijän päätöksessä työnantajuus on määrätty sijaistyönantajalle (esimerkiksi alaikäinen henkilökohtaisen avun käyttäjä), tulee sijaistyönantajan toi- mittaa valtakirjan omilla tiedoillaan.

Jotta työnantajalle voidaan luoda omat käyttäjätunnukset Xxxx.xx -palveluun, tulee valtakirjassa olla hänen sähköpostiosoitteensa, joka toimii palvelun käyttäjätun- nuksena. Jos työnantajalla ei ole sähköpostiosoitetta, toimitetaan valtakirja ilman sitä. Tällöin avustajan tekemät työtunnit on ilmoitettava tunti-ilmoituslomakkeella

Taloushallintopalveluun palkanmaksuaikataulun mukaisesti. Palkkasihteeri syöttää tehdyt tunnit työnantajan ilmoituksen mukaisesti Oima-järjestelmään.

Valtakirjan palautuksen jälkeen vammaisten sosiaalityön toimistosihteeri luo työn- antajalle asiakuuden Oima-järjestelmään. Tästä lähtee työnantajalle henkilökohtai- nen rekisteröitymislinkki hänen ilmoittamaansa sähköpostiosoitteeseen. Rekiste- röitymisvaiheessa käyttäjän tulee luoda itselleen salasana ja valita käyttäjärooli.

Oima-järjestelmässä työnantajan rooli on kotitalous ja henkilökohtaisen avustajan rooli on työntekijä. Rekisteröitymiseen kuuluu vielä vahva tunnistautuminen verk- kopankkitunnuksilla. Ilmoitettu sähköpostiosoite toimii työnantajan käyttäjätunnuk- sena. Rekisteröitymisen jälkeen palveluun voi kirjautua verkko-osoitteessa xxxxx://xxxxx.xxxx.xx/.

Ohjeita Oima-järjestelmän käyttöön löytyy vammaistyön verkkosivulta xxxxx://xxx.xxx.xx/xxxxxxxxx/xx/xxxx/xxxxxxxxxxxxxxxx-xxx/xxxxxxxx-xxxxxxxxxx- tus/

Ohjeissa käytetään toistaiseksi Xxxx.xx –palvelun aiempaa nimitystä Xxxxxxxx.xx

Mikäli työnantaja ei halua ilmoittaa avustajan tekemiä työtunteja sähköisesti Oima- palvelussa, tulee tästä ilmoittaa henkilökohtaisen avun sosiaaliohjaajille. Tällöin työnantajan ei tarvitse tehdä edellä mainittua rekisteröitymistä, ja hän ilmoittaa henkilökohtaisen avustajan tekemät työtunnit paperisella tunti-ilmoitus lomak- keella. Muussa tapauksessa palkanlaskenta olettaa, että työnantaja toimii sähköi- sessä ympäristössä. Tähän liittyvissä ongelmatilanteissa voi olla yhteydessä henki- lökohtaisen avun sosiaaliohjaajiin sähköpostiosoitteella xxxxxxxx@xxx.xx .

3. AVUSTAJAN ETSIMINEN ‌

Vammaispalvelulain mukaan henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavam- maisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Tarvittaessa oi- keutta tähän on haettava omalta sosiaalityöntekijältä ennen avustajan työsuhteen alkua. Omaisen tai läheisen voi palkata avustajaksi, jos sosiaalityöntekijä on tehnyt asiaa koskevan myönteisen päätöksen. Riittäviä perusteita omaisen toimimiselle avustajana voivat olla esimerkiksi kommunikoinnin erityisluonne tai muut vammaan liittyvät erityiset syyt. Omainen ei kuitenkaan voi toimia avustajana, jos hän on vam- maisen henkilön edunvalvoja tai sijaistyönantaja.

Omaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä vaikeavammaisen henkilön puolisoa, lasta, sisarusta, vanhempaa tai isovanhempaa. Muulla läheisellä henkilöllä tarkoite- taan avopuolisoa tai samaa sukupuolta olevaa elämänkumppania. Henkilöt, jotka

eivät kuulu edellä mainittujen joukkoon, voivat toimia henkilökohtaisena avusta- jana.

Myönnetyn avustajatuntimäärän puitteissa työnantaja voi jakaa tunnit myös usealle työntekijälle.

Avustajaa voi etsiä itsenäisesti esimerkiksi TE-toimiston (= työvoimatoimiston) työnvälityksestä. Palvelut ovat maksuttomia ja puhelut normaalihintaisia (operaat- torikohtainen lankapuhelimeen soiton hinta).

TE-toimistoon voi jättää ilmoituksen sähköisesti: mene TE-toimiston etusivulle xxx.xxxxxxxxxx.xx > valitse etusivulta kohta ”työnantaja ja yrittäjä” ja alakohta ”il- moita avoin työpaikka”. Sieltä löytyvät tarkemmat ohjeet nettipalvelun käytöstä.

Voit ilmoittaa tiedot avoimesta työpaikasta myös puhelimitse paikalliseen TE-palve- luun tai avoimella verkkolomakkeella. Tämän jälkeen TE-toimisto ottaa yhteyttä ja sopii tarkemmin toimeksiannosta.

Uudenmaan TE-toimiston työnantajapalveluiden neuvontanumero on 0295 040 002 (ma – pe klo 9.00–16.15).

Rekrytointiin voi käyttää myös avustajakeskus Sentteri ry:n palveluja. Sosiaali- ja terveystoimen järjestöavustuksen turvin toimiva Sentteri ylläpitää aktiivista henki- lökohtaisten avustajien rekisteriä ja avustaa työnantajia avustajan etsimistilan- teessa. Sentterin kautta löytyy avustajia sekä pitkäaikaisiin työsuhteisiin että lyhyi- siin sijaisuuksiin. Sentteri antaa myös avustajille ohjausta avustajana toimimisessa. Sentterin palvelut ovat maksuttomia ja tarvittaessa voi sopia henkilökunnan kanssa myös henkilökohtaisen tapaamisajan.

Sentterin (xxx.xxxxxxxx.xx) henkilökunta pyrkii vastaamaan puheluihin arkipäivisin klo 9.00 – 16.00 välisenä aikana. Sentterin puhelinnumero on 045 7732 4381. Li- säksi voit jättää soittopyyntösi Sentterin vastaajapalveluun.

Yhteyttä Sentteriin voi ottaa sähköpostilla osoitteessa; xxxxxxxx@xxxxxxxx.xx.

4. TYÖSOPIMUS ‌

4.1. Työsopimuksen tekeminen‌

Vaikeavammaisen henkilön ja hänen avustajansa välinen työsuhde perustuu työso- pimuslain (xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000 ) mukaiseen työ- sopimukseen. Työsopimuksessa työnantaja ja työntekijä tekevät sopimuksen työn tekemisestä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena korvausta vastaan.

Työsopimus tehdään kirjallisesti kolmena samanlaisena kappaleena vammaistyön internet-sivulla olevalla lomakkeella. Uudelle työnantaja-asiakkaalle lähetetään työ- sopimuslomake työnantajaoppaan mukana. Lomakkeita voi tarvittaessa pyytää käyttöön myös oman vammaissosiaalityön toimipisteen toimistosihteeriltä tai hen- kilökohtaisen avun sosiaaliohjaajilta.

Yksi sopimuskappale annetaan työntekijälle ja toinen jää työnantajalle. Työnantaja lähettää kolmannen sopimuskappaleen Taloushallintopalvelun palkanlaskentaan osoitteella: Talpa, Henkilökohtainen apu, PL 231, 00099 Helsingin kaupunki. Riittä- vän selkeä ja kattava kirjallinen työsopimus ehkäisee ristiriitojen ja ongelmatilantei- den syntymistä.

Työsopimusta ei voi tehdä Oima-järjestelmässä.

Työsopimukseen on työsopimuslain mukaan kirjattava vähintään seuraavat seikat:

• työsopimuksen osapuolet

• työn alkamisajankohta

• mahdollisesti sovellettava työehtosopimus

• määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste

• koeaika ja sen pituus

• työntekijän pääasialliset työtehtävät ja työn suorittamispaikat

• säännöllinen työaika

• palkan määrä, määräytymisperusteet ja mahdolliset työaikakorvaukset)

• vuosiloman määräytyminen

• irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste

4.2. Työsopimuksen osapuolet‌

Työsopimuksen osapuolet ovat työntekijä (henkilökohtainen avustaja) ja työnantaja (vaikeavammainen henkilö tai hänen sijaistyönantajansa). Jos avustettava henkilö

on alaikäinen, työsopimukseen merkitään myös työntekijän rikosrekisteriotteen antopäivä.

Ulkomaalaisten avustajien osalta on työnantajan (=vaikeavammainen henkilö tai hänen sijaistyönantajansa) varmistuttava siitä, että työhön otetulla henkilöllä on Suomessa työntekoon oikeuttava oleskelulupa tai että hän ei tarvitse oleskelulu- paa. Työnantajan velvollisuus on varmistua siitä, että palveluksessa olevalla henki- löllä on voimassa oleva työlupa. Jos lupa-asioissa on epäselvyyttä, tarkempia tie- toja voi kysyä maahanmuuttovirastosta (p. 0295 419 600). Palkan maksamista var- ten työntekijän työsopimukseen on kirjattava suomalainen henkilötunnus ja suoma- lainen pankkitili.

Jos avustaja on alle 18-vuotias, on otettava huomioon nuorista työntekijöistä anne- tun lain asettamat rajoitukset ja ennen työsopimuksen tekoa perehdyttävä lain- määräyksiin (laki nuorista työntekijöistä, xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxx- tasa/1993/19930998 ).

Lisäksi työsopimuksessa tulee mainita, että työsuhteen päättyessä palkka makse- taan Helsingin kaupungin palkanmaksujärjestelmän mukaisesti seuraavana palkka- ajopäivänä sen jälkeen, kun päättymisilmoitus on saapunut palkkasihteerille (mai- ninta on vammaistyön työsopimuslomakkeessa).

4.3. Työsopimuksen kesto ja koeaika‌

Työsopimus on useimmiten voimassa toistaiseksi. Työsopimus voi olla perustel- lusta syystä määräaikainen. Tällainen syy voi olla esimerkiksi työtehtävän luonne, kuten sijaisuus, yksittäiseen tapahtumaan tarkoitettu apu tai muu työn määräaikai- suutta edellyttävä seikka. Määräaikaisuuden syy voi olla myös työntekijän oma pyyntö.

Työsopimusta ei voi tehdä määräaikaiseksi yksinomaan sillä perusteella, että hen- kilökohtaisen avun päätös on määräaikainen. Jos määräaikaiseen henkilökohtaisen avun päätökseen ei ole tehty jatkopäätöstä, on avustaja tarvittaessa irtisanottava tuotannollistaloudellisten syiden perusteella.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteen alkaessa enintään kuuden kuukau- den pituisesta koeajasta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksi- neen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta.

Koeajan kirjaaminen henkilökohtaisen avustajan työsopimukseen on suositeltavaa. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan purkaa puolin ja toisin päättymään heti il-

man irtisanomisaikaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä eikä epä- asiallisilla perusteilla. Työntekijää on aina kuultava ennen kuin työsopimus pure- taan koeajalla.

4.4. Työtehtävien määrittely ja työn suorituspaikat‌

Työsopimuksessa on syytä määritellä työntekijän pääasialliset työtehtävät työsuh- teen alkaessa. Tarvitaan lyhyt kuvaus siitä, minkälaisia työtehtäviä työ sisältää (esi- merkiksi avustaminen pukeutumisessa ja peseytymisessä, siivous, postin luku, avustaminen ulkoilussa) ja missä työ suoritetaan (työnantajan kotona, kaupungilla, uimahallissa). Työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia yksityiskohtaisem- min henkilökohtaisen avun piiriin kuuluvista töistä ja tarvittaessa tilapäisesti myös tehtävistä, jotka eivät sisälly työsopimukseen. Useimmiten on syytä sisällyttää työ- tehtävien kuvaukseen maininta ”ja muut työnantajan määräämät tehtävät”.

Työtehtävien on kuitenkin oltava kunnan vammaispalvelussa vaikeavammaisen henkilön kanssa tehdyn palvelusuunnitelman ja henkilökohtaisen avun myöntämis- päätöksen mukaisia. Esimerkiksi harrastuksiin, vapaa-aikaan, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen myönnettyjä tun- teja on käytettävä juuri näihin tarkoituksiin.

4.5. Työajan määrittely‌

Työaika on määriteltävä työsopimuksessa. Tässä yhteydessä on tärkeää valita se, onko avustajan työn tarkoitus olla säännöllistä vai tarpeen mukaan vaihtelevasti toistuvaa. Työsopimukseen säännölliseksi kirjattu tuntimäärä (esimerkiksi 30 tun- tia/viikko) on sitova ja avustajalla on aina oikeus saada työtä työsopimuksella sovi- tun tuntimäärän verran. Jos tarvittavien työtuntien määrä vaihtelee kuukausittain, on tärkeää sopia työn vähimmäis- ja enimmäismäärästä (esimerkiksi 20 – 30 tun- tia/viikko). Tällöin vähimmäismäärä on sitova. Yhden työntekijän säännöllinen työ- aika voi olla enintään 40 tuntia viikossa.

4.6. Palkan suuruus‌

Henkilökohtaisten avustajien palkka maksetaan tuntipalkkana. Tammikuussa v. 2021 henkilökohtaisen avustajan tuntipalkka on 10,35 euroa/tunti. Heta-liittoon kuuluvien työnantajien osalta palkan suuruus määräytyy Heta-liiton ja JHL:n solmi- man työehtosopimuksen perusteella.

Ennen 1.2.2016 tehty henkilökohtaisen avustajan työsopimus on voinut olla myös kuukausipalkkaan perustuva. Näiden työsopimusten kohdalla kuukausipalkan mak- saminen jatkuu edelleen.

4.7. Irtisanomisajan määräytyminen‌

Työsopimuslain mukaiset irtisanomisajat määräytyvät seuraavalla tavalla:

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

1) 14 päivää jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden;

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;

3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta;

4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta;

5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

Heta ry:n ja JHL:n välisessä työehtosopimuksessa on omat määräykset irtisano- misajoista.

4.8. Salassapitovelvollisuus ja tietosuoja‌

Työntekijä sitoutuu noudattamaan täydellistä vaitiolovelvollisuutta avustettavaa ja hänen perhettään koskevissa henkilökohtaisissa asioissa. Tämä sitoumus on sisäl- lytetty tämän oppaan liitteenä olevaan työsopimuslomakkeeseen.

4.9. Rikosrekisteriote‌

Jos avustettava on alaikäinen ja työsuhde kestää yhden vuoden aikana yli kolme kuukautta, työntekijän tulee esittää työnantajalle voimassa oleva rikosrekisteriote. Työntekijä voi tilata otteen oikeusrekisterikeskuksesta, joko sähköisesti: xxxx://xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xx/xxxxx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxx- lontiedonsaantioikeus/rikostaustaote.html

(sivulla on ohjeet hakemisesta ja xxxxxx sähköiseen lomakkeeseen) tai kirjallisesti osoitteesta: Oikeusrekisterikeskus PL 157, 13101 Hämeenlinna, tällöinkin on käytet- tävä oikeusrekisterikeskuksen sivuilta tulostettavaa lomaketta. Oikeusrekisteri- keskuksen puhelinneuvonta, puh. 029 56 65650. Rikosrekisteriote on maksullinen ja sen maksaa työntekijä.

5. VAKUUTUSTEN OTTAMINEN JA VAHINKOTILANTEET ‌

5.1. Pakolliset vakuutukset‌

Pakollisia vakuutuksia ovat työeläkevakuutus, sairausvakuutus, työttömyysvakuu- tus ja tapaturmavakuutus. Kaupunki huolehtii kaikkien näiden vakuutusten ottami- sesta Xxxx.xx –palvelun avulla. Lisäksi kaupunki ottaa työnantajien puolesta avus- tajalle ryhmähenkivakuutuksen. Vakuutukset otetaan Eläkevakuutusyhtiö Ilmari- selta ja Pohjola Vakuutukselta.

Työnantajamallin sijaismaksajapalvelu on kaupungin tuottamaa ja näin ollen kau- pungilla on oikeus päättää, minkä vakuutusyhtiön kautta työnantajan pakolliset va- kuutukset hoidetaan. Työnantajamallissa toimiessaan työnantaja ei siis itse voi va- lita muita vakuutusyhtiöitä.

Oima.fi-palvelusta lähetetään Tulorekisteriin työnantajan puolesta henkilökohtai- sen avustajan palkan maksamista koskeva ilmoitus. Työnantaja voi havaita Oma- Vero-palvelun kautta tähän liittyvän sairausvakuutusmaksuvelvoitteen. Verottaja joutuu lähettämään sairausvakuutusmaksuista tiedon työnantajalle. Henkilökohtai- sen avun työnantajan ei tarvitse tehdä asiassa mitään. Xxxx.xx sijaismaksajapalvelu maksaa henkilökohtaisen avun sairausvakuutusmaksut työnantajan puolesta kuta- kin palkanmaksua seuraavan kuukauden 12. päivänä. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle ei jää mitään tähän liittyviä maksuvelvoitteita eikä työnantajan tar- vitse tehdä muitakaan tähän liittyviä toimenpiteitä.

5.2. Matkavakuutus‌

Matkustustilanteissa on työnantajan syytä varautua ennalta mahdollisiin matkan muutoksiin, myöhästymisiin, peruuntumisiin sekä matkalla tapahtuviin matkatava- ravahinkoihin. Työnantajan on tärkeää selvittää, että hänen itsensä lisäksi myös mukaan lähtevällä henkilökohtaisella avustajalla on voimassa oleva matkavakuutus, jossa on matkan peruutusturva.

Jos työntekijällä ei ole voimassa peruutusturvan sisältävää matkavakuutusta, työn- antaja voi hakea avustajalle otettavan matkavakuutuksen kustannuksia korvatta- vaksi vammaispalvelulain perusteella. Hakemus tehdään omalle sosiaalityönteki- jälle.

5.3. Vastuu vahinkotilanteissa‌

Vahingonkorvauslain mukaan vaikeavammainen henkilö on työnantajana velvolli- nen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä aiheuttaa työssä virheellään tai laimin- lyönnillään (ns. isännän vastuu). Työnantaja voi puolestaan hakea vahingosta kor- vausta työntekijältä, mikäli kyseessä on muu kuin lievä tuottamus.

Työntekijän, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö työsopimuslaista tai työsopimuksesta johtuvien velvollisuuksien täyttämisen, tulee korvata työnanta- jalle aiheuttamansa vahinko vahingonkorvauslain mukaan. Vastaavasti työnantajan tulee korvata työntekijälleen aiheuttamansa vahinko.

6. TYÖTERVEYSHUOLTO ‌

Työnantajan tulee järjestää lakisääteinen työterveyshuolto henkilökohtaiselle avus- tajalle. Lakisääteinen työterveyshuolto kattaa ainoastaan ehkäisevän terveyden- huollon palvelut. Akuuteissa sairaustapauksissa tai tapaturmissa avustajan tulee hakeutua lääkärin vastaanotolle tai päivystykseen kunnalliseen terveydenhuoltoon tai yksityisille lääkäriasemille omakustanteisesti.

Työterveyshuollon tarkoituksena on edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapa- turmien ehkäisyä, työntekijöiden terveyttä sekä työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Korvattaviin henkilökohtaisen avun työterveyshuollon palveluihin kuuluvat työhöntulotarkastus, työpaikkaselvitys sekä yksilöllisesti välttämättömät työntekijän määräaikaistarkastukset ja työtapaturmien ennaltaehkäisyyn liittyvä neuvonta. Tarkempia tietoja saa AITO Työterveydestä, joka Helsingissä järjestää henkilökohtaisten avustajien lakisääteisen työterveyshuollon.

AITO Työterveyshuolto tekee työnantajan kanssa sopimuksen työterveyshuolto- palvelujen järjestämisestä henkilökohtaiselle avustajalle. Sopimuksen tekemistä varten voi ottaa yhteyttä

• sähköpostiosoitteella xxxx.xxxxxxxxxx@xxxxxx.xx tai

• puhelimitse 050 3124374 tai

• tekemällä sähköisen pyynnön osoitteessa: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxx- xxxx.xx/xxxxxxxxxxx/xxxx-xxxxxx/

AITO työterveyden neuvonta- ja ajanvarausnumero on 09 839 22012. Toimipisteitä on useissa paikoissa pääkaupunkiseudulla (Helsingissä Pasilassa, Vantaalla Tikku- rilassa sekä Espoossa Tapiolassa). Yleensä asioinnin voi sopia avustajan työpaik- kaa tai kotia lähimpänä olevaan toimipisteeseen. Postiosoite on:

AITO Työterveys Xxxxxxxxxxxxxxx 0

01300 Vantaa

Mikäli työnantaja haluaa, että työterveyshuolto laskuttaa kustannukset suoraan Helsingin kaupungilta, hän voi ottaa yhteyttä henkilökohtaisen avun sosiaaliohjaa- jiin ennen työterveyshuollon sopimuksen tekoa. Tällöin käytetään ns. valtakirja- menettelyä, jossa työnantaja valtuuttaa Helsingin kaupungin maksamaan työter- veyshuollon kustannukset yhdessä Kelan kanssa. Työnantajalle lähetetään postitse esitäytetty Kelan valtakirja, joka tulee täyttää loppuun ja palauttaa vammaisten so- siaalityön toimipisteeseen. Tämän jälkeen työterveyshuollon laskut ohjautuvat suo- raan Helsingin kaupungille.

Ilman valtakirjamenettelyä AITO työterveyshuolto laskuttaa työnantajaa työter- veyshuollon palveluista. Kustannukset korvataan työnantajalle Kelasta ja vammais- työstä jälkikäteen kalenterivuosittain. Kela maksaa pääsääntöisesti 50-60% kus- tannuksista ja sosiaali- ja terveystoimi loppuosan. Vuoden alussa työterveyshuolto lähettää työnantajalle esitäytetyn korvaushakemuksen edellisen vuoden työter- veyskuluista. Työnantaja täyttää hakemuksen loppuun ja toimittaa sen liitteineen Kelaan. Kelan korvauksen saatuaan työnantajan on haettava korvauksen loppuosa vammaispalvelusta. Työnantaja lähettää laskun ja KELAn korvauspäätöksen siihen vammaisten sosiaalityön toimipisteeseen (itäinen, eteläinen tai länsi-pohjoinen), jossa päätös henkilökohtaisesta avusta on tehty.

7. PALKAN MAKSAMINEN ‌

7.1. Palkan maksamiseen vaadittavat tositteet‌

Avustajan palkan maksamista varten työnantajan tulee toimittaa palkanlaskentaan avustajan kanssa solmittu työsopimus ja avustajan verokortti.

Työnantaja ilmoittaa tehdyt avustustunnit joko sähköisesti Oima-palvelun kautta tai paperisilla tunti-ilmoituslomakkeilla.

Sähköinen palkkajaksojen vahvistaminen vastaa paperisten lomakkeiden allekirjoi- tusta. Sähköisissä palkkajaksoissa ja paperisissa tuntilomakkeissa on oltava vähin- tään työnantajan vahvistus/allekirjoitus. Suositeltavaa on, että lomakkeissa tai jär- jestelmässä on sekä työntekijän, että työnantajan vahvistus/allekirjoitus sillä alle- kirjoitukset palvelevat luotettavuusvaatimusta ja ovat tarkistus- ja hyväksymisme- nettely esimerkiksi riitaisuuksien selvittämistä varten. Sähköisesti ilmoitetut avus- tamistunnit tulee Oima-palvelussa kohdistaa kyseisen avustamistyön tekoon tar- koitetulle henkilökohtaisen avun päätökselle.

Paperimuotoisiin lomakkeisiin työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit palkkajak- soittain ja työntekijöittäin. Tunti-ilmoituslomakkeeseen tulee kirjata, mille henkilö-

kohtaisen avun päätökselle tehdyt tunnit kohdistuvat (päätöksen numero). Paperi- muotoisen tunti-ilmoituslomakkeen voi tulostaa vammaistyön internet-sivulta. Lo- makkeen voi pyytää käyttöön myös vammaissosiaalityön toimipisteen toimistosih- teeriltä.

Jos työnantaja on hyväksynyt henkilökohtaisen avun päätöksen kanssa ristiriitai- sen tai muutoin virheellisen tunti-ilmoituksen ja palkka on jo ehditty maksaa avus- tajalle, on liikaa maksetut palkkakustannukset mahdollista periä takaisin työnanta- jalta.

Palkka maksetaan tuntipalkkana jälkikäteen. Palkanmaksupäiviä on kaksi kertaa kuukaudessa. Työnantaja voi sopia avustajan kanssa palkan maksettavaksi joko kerran kuukaudessa tai kaksi kertaa kuukaudessa. Maksupäivä riippuu siitä, missä vaiheessa kuukautta tunti-ilmoitus saapuu palkanlaskentaan. Palkanmaksun aika- taulu on nähtävissä vammaistyön internet-sivulla.

Ennen 1.2.2016 tehty henkilökohtaisen avustajan työsopimus on voinut olla myös kuukausipalkkaan perustuva. Näiden työsopimusten mukaisten työsuhteiden koh- dalla kuukausipalkan maksaminen jatkuu edelleen. Jos aiemmin kuukausipalkkai- sen työsuhteen ehdot muuttuvat, on uusi työsopimus aina tehtävä tuntipalkkai- sena. Kuukausipalkkaisen avustajan paperiset tunti-ilmoitukset (työaikakirjanpito) on toimitettava palkanlaskentaan kuukausittain jälkikäteen palkanlaskennan aika- taulun mukaisesti. Aikataulu on nähtävissä vammaistyön verkkosivulla. Sähköisesti sijaismaksajapalvelun kautta ilmoitettava työaikakirjanpito tulee olla kirjattuna ja vahvistettuna järjestelmässä aina seuraavan kuukauden 3. päivään mennessä. Jos kuukausipalkkaisen avustajan tunti-ilmoitusta ei toimiteta palkanlaskentaan ajoissa, joudutaan palkanmaksu keskeyttämään asian selvittämisen ajaksi.

Heta-liittoon kuuluvien työnantajien tulee edellä mainittujen tositteiden lisäksi toi- mittaa palkanlaskentaan vuosittain tositteet (lasku ja maksutosite) Heta ry:n jäsen- maksun maksamisesta. Tällöin avustajan palkka lasketaan Heta-liiton ja JHL:n te- kemän työehtosopimuksen mukaisesti. Heta-liiton jäsenmaksu ei ole sellainen me- noerä, joka voitaisiin korvata asiakkaalle vammaispalvelulain perusteella.

7.2. Työaikakorvaukset‌

Työaikakorvauksia voidaan maksaa sunnuntai-, lauantai-, ilta- ja yötyöstä vain, jos ne on myönnetty henkilökohtaisen avun päätöksessä.

Työaikalain mukaista sunnuntaityökorvausta maksetaan sunnuntaina tai kirkolli- sena juhlapäivänä sekä itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä tehdystä työstä. Sun- nuntaityökorvaus on 100 % korottamattomasta tuntipalkasta. Kirkollisia juhlapäiviä ovat joulupäivä, toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai,

pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäin- päivä.

Sosiaali- ja terveystoimen maksamat muut työaikakorvaukset henkilökohtaiselle avustajalle ovat:

• iltatyölisä, 15 % korottamattomasta tuntipalkasta, maksetaan klo 18 - 23 vä- lillä tehdystä työstä

• lauantaityölisä, 20 % korottamattomasta tuntipalkasta, maksetaan arkilau- antaina, juhannusaattona sekä muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuvana jouluaattona tehdystä työstä

• yötyölisä, 30 % korottamattomasta tuntipalkasta klo 23 - 6 välillä tehdystä työstä. Henkilökohtaista apua ei pääsääntöisesti myönnetä yöajaksi. Erityi- sen painavista syistä vammaisten sosiaalityöntekijä voi tehdä päätöksen henkilökohtaisen avustajan yötyökorvauksista, jos säännöllistä avuntar- vetta ei voida kohtuullisesti turvata muilla tavoin. Tällöin päätöksessä mai- nitaan hyväksyttyjen yötyötuntien enimmäismäärä.

Vaikeavammaisen työnantajan on ilmoitettava säännöllisesti teettämästään yö- työstä työsuojeluviranomaiselle, jos tämä sitä pyytää. Työsuojeluviranomaisen yh- teystiedot:

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Ratapihantie 9 / PL 110

00521 Helsinki

Puhelinvaihde: 0295 016 000 sähköpostiosoite: xxxxxxxxxx.xxxxx@xxx.xx

Heta-liittoon kuuluvien työnantajien avustajien työaikakorvaukset määräytyvät Heta-liiton ja JHL:n välisen työehtosopimuksen määräysten mukaisesti edellyttäen, että kyseiset työaikakorvaukset on myönnetty henkilökohtaisen avun päätöksessä. Heta-liiton työehtosopimus: xxxx://xxx.xxxx-xxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxx .

7.3. Työkokemuslisän hakeminen‌

Työnantaja voi hakea avustajan palkkaan työkokemuslisää, jos avustaja on aikai- semmin toiminut henkilökohtaisena avustajana tai hänellä on avustajan työhön ver- rattavaa työkokemusta yhteensä vähintään 5 vuotta. Työnantaja tekee hakemuk- sen työkokemuslisästä ja lähettää hakemuksen sekä tarvittavat avustajan työtodis- tuskopiot palkkasihteerille. Työtodistuskopioista tulee käydä ilmi tehdyn työn si- sältö ja työaika, jotta työkokemuslisän alkamisajankohta voidaan laskea. Kun työn- antaja on ensimmäisen kerran tehnyt avustajalle työkokemuslisähakemuksen, ei jatkossa tarvitse lähettää uusia hakemuksia, sillä palkanlaskentaohjelma seuraa

kokemuskuukausien kertymistä. Mikäli kokemuslisää koskevaan ratkaisuun halu- taan hakea muutosta, tulee palkanlaskentaan toimittaa uusi työkokemuslisähake- mus.

Myös henkilökohtaisina avustajina toimiville omaisille voidaan myöntää kokemus- lisä. Alle 18-vuotiaana tehtyä työtä ei oteta huomioon edellä mainittua työkokemus- lisään oikeuttavaa aikaa laskettaessa. Eläkkeellä oleville henkilökohtaisille avusta- jille ei työkokemuslisää korvata.

Heta-liittoon kuuluvien työnantajien avustajien kokemuslisien maksamisessa nou- datetaan Heta-liiton ja JHL:n välisessä työehtosopimuksessa sovittuja määräyksiä. Tällöinkin työnantajan on tehtävä asiassa hakemus ja lähetettävä palkanlaskentaan hakemuksen mukana kopiot työntekijän työtodistuksista työaikoineen.

8. TYÖAIKOJEN SUUNNITTELU ‌

Avustajan työvuorot on suunniteltava ja merkittävä työvuoroluetteloon etukäteen. Työvuoroluettelo on saatettava avustajalle tiedoksi viimeistään viikkoa ennen kun- kin työvuorosuunnittelujakson alkamista. Työvuoroluettelo on tärkeä esimerkiksi sairauspoissaolojen tai työtapaturmien varalta. Vammaistyön internet-sivulla on lomakepohja, jota voi käyttää työvuorosuunnittelun apuna.

Työvuoroja laadittaessa tulee noudattaa työaikalakia (xxxx://xxx.xxx- xxx.xx/xx/xxxx/xxxxxxxx/0000/00000000), josta löytyvät yksityiskohtaiset määräykset eri tilanteisiin.

Työaikalain mukaan yhden avustajan säännöllinen työaika saa olla enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. Työvuorojen välissä on oltava vähin- tään yhdentoista tunnin vuorokausilepo ja viikossa vähintään yksi vapaapäivä, joka tarkoittaa vähintään 35 tunnin keskeytymätöntä vapaa-aikaa.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuorokautisen säännöllisen työajan pidentä- misestä enintään kahdella tunnilla. Säännöllisen työajan tulee tällöin tasoittua kes- kimäärin 40 tunniksi viikossa enintään neljän kuukauden ajanjakson aikana. Viikoit- tainen työaika saa olla enintään 48 tuntia.

Jos työvuoro on yli kuusi tuntia, työntekijälle on annettava sen aikana vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työaikana. Jos lepoaikana saa esteittä poistua työpaikalta, sitä ei lueta työaikaan.

Heta-liittoon kuuluvien työnantajien avustajien työsuhteisiin sovelletaan Heta-liiton ja JHL:n välistä työehtosopimusta. Työehtosopimus antaa työaikalain mukaisiin

määräyksiin verrattuna enemmän mahdollisuuksia työaikojen joustavaan suunnit- teluun. Tämä korostuu erityisesti matkustustilanteissa.

Ylityökorvauksia ei pääsääntöisesti makseta. Ylityötä aiheuttavia työvuoroja ei voi etukäteen suunnitella. Jos avustajan työaika venyy jonkin poikkeustilanteen vuoksi, se tulee ensisijaisesti huomioida hänen työvuoroissaan mahdollisimman pian vas- taavana työajan lyhennyksenä.

Ylityöt korvataan avustajalle vain, jos ylityön teettäminen on ollut avustettavan ar- jen sujumisen kannalta täysin välttämätöntä, eikä vapaa-aikaa ole mahdollista an- taa avustajalle tämän säännöllisenä työaikana. Työnantajan on tällaisessa tilan- teessa haettava ylityökorvausta sosiaalityöntekijältä ja esitettävä työvuoroluettelo ja muut tarvittavat selvitykset. Ylityökorvausten maksaminen edellyttää, että sosi- aalityöntekijä on tehnyt asiasta myönteisen päätöksen.

9. AVUSTAMINEN MATKOILLA JA MUISSA ERITYISTILANTEISSA ‌

9.1. Avustustuntien käyttäminen matkustettaessa‌

Muualla kuin avustettavan tavanomaisessa elinympäristössä tapahtuvaa, yleensä yöpymistä edellyttävää avustamista varten (esimerkiksi työ- tai lomamatkat, kurs- sit tai kilpaurheilumatkat) voidaan joissain tilanteissa myöntää asiakkaan yksilölli- sen, välttämättömän tarpeen perusteella henkilökohtaisen avun lisätunteja. Lisä- tuntien määrää arvioitaessa otetaan huomioon esimerkiksi ympäristön esteellisyys sekä välttämättömien omien apuvälineiden tai kunnallisen kotihoidon palvelujen puuttuminen kohteessa.

Tällaisesta henkilökohtaisen avun lisätarpeesta on syytä olla yhteydessä vammais- ten sosiaalityöntekijään ja tehdä hyvissä ajoin hakemus tarvittavista lisätunneista, työaikakorvauksista ja mahdollisista avustajasta aiheutuvista lisäkustannuksista.

Vaikeavammaisella henkilöllä ei ole subjektiivista oikeutta henkilökohtaiseen apuun Suomen rajojen ulkopuolella. Aiemmin myönnettyjä tunteja voi kuitenkin lyhytaikai- sesti käyttää myös ulkomailla esimerkiksi tavanomaisilla lomamatkoilla.

Jos ulkomaanmatkaa varten haetaan lisää avustajatunteja tai muita avustajasta aiheutuvia kustannuksia, käytetään myöntämisessä kohtuullisuusharkintaa. Tällöin katsotaan, että ulkomaanmatkojen kohtuullinen enimmäiskesto voi olla yhteensä enintään 14 vuorokautta /kalenterivuosi. Laivaristeilyä, jolla ei käydä maissa, ei kat- sota ulkomaanmatkaksi. Edellä mainittu matkojen keston rajoitus ei koske välttä- mättömiksi katsottavia työmatkoja eikä järjestäytyneen vammaisurheilun piirissä tapahtuvia kilpailumatkoja.

9.2. Avustajasta johtuvien ylimääräisten kulujen korvaaminen‌

Juniin, uimahalleihin, useisiin näyttelyihin ja teattereihin avustaja pääsee mukaan maksutta. Joihinkin liikennevälineisiin, esityksiin ja useimpiin yöpymispaikkoihin myös avustajasta pitää maksaa. Jos avustaja on välttämätön, avustajan työnteosta johtuvat kohtuulliset ylimääräiset kulut voidaan korvata. Tarpeellisiksi voidaan kat- soa ne työnantajalle aiheutuneet kustannukset, joita ilman avustaminen ei olisi ollut mahdollista. Korvausta avustajan käytöstä aiheutuviin ylimääräisiin kuluihin vaikea- vammaisen henkilön tulee hakea erillisellä hakemuksella, josta vammaisten sosiaa- lityöntekijä tekee päätöksen.

10. AVUSTAJAN LOMAT JA SIJAISTUKSET ‌

10.1. Loman määräytyminen‌

Vuosilomalaki määrittelee avustajan lomat ja niiden pituuden. Avustaja on oikeu- tettu saamaan vuosilomaa kaksi arkipäivää jokaista täyttä lomanmääräytymiskuu- kautta kohti. Työsuhteen jatkuttua keskeytymättä koko lomanmääräytymisvuoden (1.4. - 31.3.) lomaoikeus on kaksi ja puoli arkipäivää lomamääräytymiskuukautta kohden. Linkki vuosilomalakiin:

xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/xxxx/xxxx- tasa/2005/20050162?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=vuosilo- malaki

Erityistilanteita lukuun ottamatta avustajan lomia ei korvata rahana. Siksi on tär- keää, että työnantaja suunnittelee vuosilomat hyvissä ajoin yhdessä avustajan kanssa. Vuosilomat ilmoitetaan palkanlaskentaan vammaistyön internet-sivulla ole- valla lomakkeella ”henkilökohtaisen avustajan työsopimuksen keskeytys / poissa- oloilmoitus” tai sähköisesti Oima-palvelussa. Työnantajalla on oikeus palkata avus- tajan vuosiloman ajaksi sijainen.

Tarkemmat tiedot lomanmääräytymisperusteista ovat vuosilomalaissa. Xxx xxxx- xxxxx tekemä tuntimäärä on pieni, hänelle ei välttämättä xxxxx lomaoikeutta. Pal- kanlaskenta seuraa avustajan lomaoikeuden kertymistä. Palkanlaskennasta saa tarvittaessa ajantasaiset tiedot avustajalle kertyneestä lomaoikeudesta. Toimies- saan sähköisesti Oima-järjestelmässä työnantaja ja avustaja näkevät kertyneen lomaoikeuden suoraan avustajan palkkalaskelmasta.

Vammaisen avustajana toimivalla perheenjäsenellä tai samassa taloudessa asu- valla henkilöllä on vuosiloman ja vuosilomapalkan sijasta oikeus saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta sekä lomakorvaus. Tämän edellytys

on kuitenkin se, että vammaisen palveluksessa ei perheenjäsenen lisäksi ole pitkä- aikaisesti muita, perheen ulkopuolisia työntekijöitä. Myös näiden vapaiden pitämi- sestä tulee ilmoittaa palkanlaskentaan. Vapaiden ajaksi voi palkata sijaisen.

Tässä yhteydessä perheenjäseniksi katsotaan ainakin

• työnantajan aviopuoliso

• työnantajan tai hänen aviopuolisonsa lapset ja lapsenlapset

• työnantajan tai hänen aviopuolisonsa vanhemmat ja isovanhemmat

• työnantajan tai hänen aviopuolisonsa ottolapset ja xxxxxxxxxxxxx

• jonkun edellä mainitun aviopuoliso

Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa avopuoliso rinnastetaan aviopuolisoon.

Jos työnantajalla on pitkäaikaisessa työsuhteessa perheen ulkopuolinen työnte- kijä, siirtyy avustajana toimiva omainen vuosilomalain piiriin.

Ellei avustajalla ole oikeutta vuosilomaan, hänelle maksetaan lomakorvaus, joka on työssäoloajan pituudesta riippuen 9 % tai 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Lomakorvaus maksetaan lomakauden päättyessä syyskuun 30. päivänä. Mikäli työntekijä käyttää oikeuttaan vapaaseen, maksetaan lomakorvaus vapaan pitämisen yhteydessä kokonaisuudes- saan, vaikka työntekijä pitäisi vain osan vapaapäivistään. Jos työntekijä pitää myö- hemmin loput vapaajaksot, ovat ne palkattomia ja syyskuun 30. päivänä ei loma- korvaus tule maksuun.

10.2. Sijaisten palkkaaminen‌

Vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus palkata sijainen avustajan vuosiloman, vuo- silomalain mukaisen vapaan tai sairausloman ajaksi. Lomien ja vapaiden pitämi- sestä tai avustajan sairastumisesta tulee ilmoittaa palkanlaskentaan heti, kun nii- den ajankohta on tiedossa. Ilmoitukset voi tehdä joko Oima-järjestelmässä tai lä- hettämällä paperilomake ”henkilökohtaisen avustajan työsopimuksen keskeytys / poissaoloilmoitus” Taloushallintopalveluun. Sijaisen palkkaa ei voida maksaa, jos palkanlaskentaan ei ole toimitettu ajantasaisia tietoja vakituisen avustajan vuosi- ja sairauslomista. Työnantaja solmii avustajan sijaisen kanssa määräaikaisen työsopi- muksen, jossa määräaikaisuuden perusteeksi merkitään sijaisuus.

10.3. Sairauslomat‌

Avustajan tulee aina esittää työnantajalle yli 3 päivän pituisesta työkyvyttömyydes- tään lääkärintodistus, jonka työnantaja toimittaa palkanlaskentaan. Yhdeksän päi- vää ylittävissä sairauslomissa alkuperäinen lääkärintodistus lähetetään sairauspäi- värahahakemuksen liitteenä Kelaan. Tällöin työnantaja tai työntekijä tekee Kelaan sairauspäivärahahakemuksen.

Työnantaja on kuitenkin tarvittaessa oikeutettu saamaan lääkärin tai terveydenhoi- tajan tekemän todistuksen avustajansa työkyvyttömyydestä heti ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien.

Avustaja on oikeutettu sairausajan palkkaan enintään sairastumispäivää seuran- neen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Jos avustajan työsuhde on jatkunut alle kuukauden, korvataan sairausajan palkkana 50 % työntekijän muutoin saamasta palkasta. Sairastumispäivän ja sitä seuraavan 9 arkipäivän jälkeen avustaja on oi- keutettu sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan, jonka hänen työnantajansa tai hän itse hakee. Jos kysymyksessä on kuitenkin sama sairaus, jonka johdosta työntekijä on jo saanut päivärahaa 30 päivän sisällä, maksetaan päivärahaa sairas- tumista seuraavasta päivästä lukien, jolloin palkkaa maksetaan vain sairastumis- päivältä.

Työntekijällä ei ole kuitenkaan oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheutta- nut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.

10.4. Äitiys- isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaat‌

Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstä sairausvakuutuslain tarkoittama äi- tiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahakausi. Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Näistä vapaista tulee ilmoittaa pal- kanlaskentaan joko ”henkilökohtaisen avustajan työsopimuksen keskeytys / pois- saoloilmoitus” - lomakkeella tai sähköisesti Oima-palvelussa. Nämä vapaat eivät ole palkallisia, vaan työntekijän tulee hakea äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa Ke- lasta.

Työntekijän on ilmoitettava äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta työnanta- jalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Vuosiloman pituutta las- kettaessa äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa on työssäolopäivien veroista ja oi- keuttaa vuosilomaan.

11. TYÖSUHTEEN KESKEYTYKSET JA PÄÄTTYMINEN ‌

11.1. Lomautus‌

Henkilökohtaista apua ei saa käyttää laitoskuntoutuksen tai sairaalahoidon aikana. Tämän vuoksi voi tulla tilanteita, jolloin vakinainen avustaja pitää lomauttaa sairaa- lahoidon tai laitoskuntoutusjakson vuoksi. Xxxxxxxxxxx tarve voi johtua myös muusta syystä, esimerkiksi työnantajan oleskelusta toisella paikkakunnalla loma- aikana.

Lomautus tarkoittaa työnteon ja palkanmaksun keskeytystä, mutta työsuhde ja työsopimus pysyvät edelleen voimassa. Lomautuksesta tulee ilmoittaa avustajalle henkilökohtaisesti kirjallisella lomautusilmoituksella vähintään 14 päivää ennen lo- mautuksen alkua. Ennen lomautusilmoituksen antamista työntekijää on kuultava, Jos lomautusta ei voi ennakoida (esim. työnantajan äkillinen sairaalahoito), työnte- kijällä on työvuoroluetteloon merkittyjen työvuorojen perusteella oikeus saada pe- ruspalkkansa ilman työaikalisiä, kuitenkin enintään 14 kalenteripäivän ajalta.

Lomautuksesta tulee luonnollisesti ilmoittaa myös palkanlaskentaan heti, kun sen ajankohta on tiedossa. Ilmoitus palkanlaskentaan tehdään Oima-järjestelmän avulla tai vammaistyön internet-sivulla olevalla lomakkeella ”henkilökohtaisen avustajan työsopimuksen keskeytys / poissaoloilmoitus”. Ilmoitukseen merkitään lomautusilmoituksen antamisen ajankohta, lomautuksen syy, alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

11.2. Työsuhteen päättyminen‌

Työnantaja voi irtisanoa työntekijän vain asiallisesta ja painavasta syystä. Irtisano- misen syy ei voi olla työntekijän sairaus, ellei se aiheuta olennaista ja pysyvää työ- kyvyn heikentymistä avustamistyössä. Myöskään työntekijän raskaus tai esimer- kiksi työntekijän poliittiset ja uskonnolliset mielipiteet eivät ole asiallisia irtisano- misperusteita.

Laillinen irtisanomisperuste muodostuu, jos työntekijä työssään rikkoo lakeja tai työsopimuksesta johtuvia velvoitteitaan ja työnantaja pystyy tämän todistamaan. Irtisanomissyy voi aiheutua yksittäisestä moitittavasta menettelystä, mutta kertyy usein vähitellen, jolloin lukuisat laiminlyönnit ja epäasialliset toimintatavat yhdessä muodostavat asiallisen ja painavan irtisanomisperusteen.

Työntekijää, joka on työssä laiminlyönyt velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei saa kuitenkaan irtisanoa ennen kuin hän on todistettavasti saanut varoituk- sen ja hänelle on annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Työntekijää on kuul- tava ennen varoituksen antamista ja irtisanomista.

Irtisanomisilmoitus tulee antaa kirjallisesti ja siitä tulee ilmoittaa myös palkanlas- kentaan lomakkeella ”henkilökohtaisen avustajan työsopimuksen keskeytys / pois- saoloilmoitus”. Irtisanomisesta annettavaa ilmoitusta ei voi kirjata suoraan Oima- järjestelmään.

Työsopimuksen voi erittäin painavan syyn nojalla purkaa ilman irtisanomisaikaa. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän tai työnantajan työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rik- komista tai laiminlyöntiä. Purkaminen on toteutettava 14 päivän kuluessa perus- teen ilmaantumisesta, sen jälkeen purkamisoikeus raukeaa. Myös purkamismenet- telyssä työnantajan on kuultava työntekijää ennen työsuhteen päättämistä.

Jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää, eikä ole tuona ai- kana ilmoittanut työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsi- tellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien ilman kuulemis- menettelyä.

Jos työnantaja kuolee, kuolinpesän osakas tai henkilökohtainen avustaja voivat irti- sanoa työsopimuksen päättymään 14 päivän kuluttua, vaikka irtisanomis- tai työso- pimusaika on pitempi. Tällöin kaupunki korvaa työsopimuslain 2 luvun 12 § mukai- sesti työvuorolistaan merkittyjen tuntien mukaisesti avustajan peruspalkan ilman työaikalisiä enintään 14 päivän ajalta työnantajan kuolemasta lukien.

11.3. Työtodistus‌

Työsuhteen päättyessä työnantajan on annettava työntekijälle allekirjoittamansa työtodistus, jos tämä sitä vaatii. Työtodistuksen antamisvelvollisuus on voimassa 10 vuotta työsuhteen päättymisestä. Työtodistuksesta on käytävä ilmi työsuhteen kesto ja työtehtävien laatu. Työntekijän pyynnöstä on todistuksessa lisäksi mainit- tava työsuhteen päättymissyy, sekä annettava arviointi työntekijän osoittamasta työtaidosta ja käytöksestä.

Jos työsuhde päättyy työnantajan kuollessa, kuolinpesän osakkaiden on työnanta- jan edustajana annettava työntekijälle työtodistus, mikäli tämä sitä vaatii. Jos tämä ei ole mahdollista, palkkasihteeri voi pyydettäessä kirjoittaa todistuksen siitä ajan- jaksosta, jolloin kyseiselle henkilökohtaiselle avustajalle on maksettu palkkaa avus- tamistyöstä.

12. MISTÄ LISÄÄ TIETOA ‌

Vammaispalvelulain mukaan vammaista henkilöä on tarvittaessa ohjattava ja autet- tava avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa. Kunnan ohjaus- ja avustamisvel- vollisuus ei tarkoita sitä, että kunnalle siirtyisi työnantajan valvonta- tai ohjausoi- keutta. Se oikeus pysyy työnantajana toimivalla vammaisella henkilöllä. Kunnalle ei myöskään synny aktiivista velvollisuutta tehdä vammaisen henkilön puolesta työn- antajalle kuuluvia tehtäviä.

Kysymyksiin tai ongelmiin, joihin tämä opas ei vastaa, voi hakea vastauksia ja saada apua useilta tahoilta.

• Henkilökohtaisen avun päätöstä koskevissa kysymyksissä voi ottaa yh- teyttä päätöksen tehneeseen sosiaalityöntekijään.

• Työnantajuuteen liittyvissä kysymyksissä neuvoja antavat vammaisten sosi- aalityön henkilökohtaisen avun sosiaaliohjaajat, puhelinnumerot 09 310 45939 ja 09 310 22279, osoite vammaisten sosiaalityö/ eteläinen toimipiste, PL 6420, 00099 Helsingin kaupunki).

• Palkanmaksuun ja lomaoikeuksiin liittyvissä asioissa taloushallintopalvelun palkkasihteerit ovat asiantuntijoita. Taloushallintopalvelun palkanlaskennan puhelinnumero 09 3102 5289. Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostilla xxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx

• Heta-liittoon kuuluvat työnantajat voivat ottaa yhteyttä myös liittonsa neu- vontapalveluihin. Heta ry on asiantuntija Hetan ja JHL:n välisen työehtoso- pimuksen soveltamista koskevissa kysymyksissä.

• HetaHelp on RAY:n tuen turvin toimiva maksuton puhelinpalvelu. Se on avoinna kaikille, jotka tarvitsevat oikeudellista neuvontaa henkilökohtaisen avustajan työnantajuuteen liittyvissä kysymyksissä. Palvelusta vastaavat Heta ry:n oikeudellisen koulutuksen saaneet neuvojat. Soittajalta ei edelly- tetä Hetan jäsenyyttä. HetaHelp-puhelinneuvonnan numero on 02 4809 2401 (maanantaisin ajanvarauksella, tiistaisin klo 13-15 ja torstaisin klo 9-11).

• Avustajakeskus Sentteri ry (xxx.xxxxxxxx.xx) auttaa avustajien hankin- nassa. Sentterissä vastataan puhelimeen arkipäivisin klo 09.00-16.00. Yh- teyttä voi ottaa myös sähköpostilla xxxxxxxx@xxxxxxxx.xx

• Vakuutusasioissa voi kääntyä vakuutusyhtiöiden ja Työttömyysvakuutusra- haston puoleen. Työttömyysvakuutusrahaston asiakaspalvelu: puh 075 757 0500 (ma-pe klo 8-17) tai internet-sivulla xxx.xxx.xx

• Vakiintuneet vammaisjärjestöt kuten Invalidiliitto, Kynnys ry tai Helsingin Invalidien yhdistys tarjoavat neuvontaa ja apua henkilökohtaisen avustajan

työnantajana toimimiseen. Järjestöt ovat julkaisseet aiheeseen liittyvää ma- teriaalia verkossa (oppaita, työsopimusmalleja, usein esitetyt kysymykset – koosteita).

• Xxxxxxxxxxx.xxxx® on erilaisista toimijoista koottu avoin henkilökohtaisen avun valtakunnallinen verkosto, jonka verkkosivut xxxx://xxx.xxxxx- xxxxxx.xxxx/xx/ sisältävät runsaasti hyödyllistä tietoa.

• Työsuhteisiin ja työsopimuksen noudattamista koskeviin kysymyksiin vas- taa Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue (www.ty- xxxxxxxx.xx/xxxxx). Aluehallintoviraston puhelinvaihde: 0295 016 000 (ma- pe klo 8.00 – 16.15). Virastoon voi ottaa yhteyttä myös sähköpostitse (ty- xxxxxxxx.xxxxx@xxx.xx). Postiosoite on

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Ratapihantie 9/ PL 110

00521 Helsinki

Oppaan alkuosassa on mainittu keskeisin työsuhdetta määrittelevä lainsäädäntö johon voi tutustua tarkemmin FINLEX -tietokannan kautta.

HELSINffIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYS- TOIMIALA

Vammaistyö 2022

xxx.xxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

SISÄLLYS

Document Metadata