PERUSSOPIMUS
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän
1.4.2020
Yhtymähallitus 18.12.2019
Omistajaohjausryhmä 16.12.2019 Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän PERUSSOPIMUS
Tällä sopimuksella Pyhäjoen kunta, Raahen kaupunki ja Siikajoen kunta sopivat vastuullaan olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Kuntien tavoitteena on järjestää alueen väestön tarvitsemat, lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut asiakaslähtöisesti ja tasapuolisesti. Palvelujen järjestämisestä vastaa tämän perussopimuksen mukaisesti Xxxxxx seudun hyvinvointikuntayhtymä, jonka toiminnallinen ja taloudellinen ohjaus on jäsenkunnilla.
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä ja kotipaikka Raahen kaupunki.
2 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Pyhäjoki, Raahe ja Siikajoki.
3 § Kuntayhtymän toimiala ja tehtävät
Kuntayhtymällä on järjestämisvastuu kunnille lailla säädetyistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa. Kuntayhtymän tehtävänä on myös huolehtia jäsenkuntien väestön erikoissairaanhoidosta sekä hoitaa muut mahdolliset jäsenkuntien antamat tehtävät.
4 § Palvelujen myynti
Kuntayhtymä voi myydä toimialaansa kuuluvia palveluja sopimukseen perustuen myös muille kuin jäsenkunnille siten, että myyntihinta kattaa palveluista aiheutuneet kustannukset.
II KUNTAYHTYMÄN HALLINTO
5 § Yhtymäkokous
Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous.
Kunkin jäsenkunnan hallitus nimeää yhtymäkokoukseen edustajia ja henkilökohtaisia varaedustajia seuraavasti:
Raahe 8
Siikajoki 3
Pyhäjoki 2
Yhtymäkokouksessa kullakin edustajalla on yksi ääni. Yhtymäkokous kutsutaan koolle vähintään kaksi kertaa vuodessa. Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Yhtymäkokouksen osalta noudatetaan soveltuvin osin kuntalain kunnanvaltuustoa koskevia säännöksiä.
6 § Yhtymäkokouksen tehtävät
Yhtymäkokouksen tehtävänä on
1) päättää kuntayhtymän talousarviosta ja taloussuunnitelmasta
2) hyväksyä kuntayhtymän hallintosääntö
3) valita kuntayhtymän toimielimet
4) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista
5) valita tilintarkastajat
6) päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä
7) päättää muista yhtymähallituksen sille esittämistä asioista
Muu päätöksenteko kuuluu yhtymähallitukselle, ellei päätösvaltaa ole hallinto- tai muilla säännöillä siirretty muulle toimielimelle tai viranhaltijalle.
Talousarvio, talousarvion muutokset ja tilinpäätös sekä muut kuntayhtymän kokonaisuuden kannalta merkittävät asiat on käsiteltävä jäsenkuntien valtuustoissa ennen yhtymäkokouksen lopullista päätöstä.
7 § Yhtymähallitus
Kuntayhtymällä on hallitus, johon kuuluu yksitoista jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Yhtymäkokous valitsee tasa-arvolain mukaisesti hallituksen jäsenet ja varajäsenet niin, että kokoonpano vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien viimeksi toimitetussa kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
Yhtymähallituksen jäsenistä seitsemän edustaa Raahen kaupunkia, kaksi Siikajoen kuntaa ja kaksi Pyhäjoen kuntaa.
Hallituksen toimikausi on kunnanvaltuuston toimikausi.
Hallitus valitsee keskuudestaan joka toinen vuosi puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Hallituksen kokousmenettelystä ja esittelystä määrätään kuntayhtymän hallintosäännössä.
8 § Yhtymähallituksen tehtävät
Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta soveltuvin osin kuntalain 23 §:n tarkoittamalla tavalla. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Yhtymähallitus voi siirtää edellä tarkoitettuja tehtäviä ja ratkaisuvaltaansa alaisilleen viranhaltijoille.
Kuntayhtymän johtajan valitsee yhtymähallitus.
Yksityiskohtaiset määräykset yhtymähallituksen tehtävistä on kuntayhtymän hallintosäännössä.
9 § Nimenkirjoitusoikeus
Kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä.
10 § Omistajaohjaus
Kuntayhtymässä on omistajaohjausryhmä, jonka jäseninä ovat jäsenkuntien kunnanjohtajat, yhtymähallituksen puheenjohtaja ja kuntayhtymän johtaja. Puheenjohtajana toimii Raahen kaupunginjohtaja ja varapuheenjohtajana muun jäsenkunnan kunnanjohtaja vuoron perään.
Omistajaohjausryhmän tehtävänä on koordinoida kuntayhtymän kehittämistä ja valvoa budjetin toteutumista sekä edistää kuntayhtymän ja jäsenkuntien yhteistyötä.
11 § Hallinnon ja talouden tarkastus
Tarkastuslautakuntaan valitaan kolme jäsentä, yksi jokaisesta jäsenkunnasta ja heille henkilökohtaiset varajäsenet valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Tarkastuslautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan neljän vuoden toimikaudeksi.
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan kuntalain säädöksiä ja kuntayhtymän hallintosäännön määräyksiä.
III KUNTAYHTYMÄN TALOUS
12 § Peruspääoma
Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan korottaa myös siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.
Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät kuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin. Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta laaditaan sopimus tulokkaan ja entisten jäsenkuntien kesken. Sopimus hyväksytään samalla kun kaikki jäsenkunnat hyväksyvät muuttuvan perussopimuksen.
Kuntayhtymä voi suorittaa peruspääoman jäsenkuntaosuuksille kohtuullista korkoa, mikäli jäsenkuntien valtuustot siitä yhtäpitävästi päättävät.
13 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu
Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät pääomaosuuksien suhteessa. Kuntayhtymässä pidetään rekisteriä peruspääoman jäsenkuntaosuuksista.
14 § Talousarvio ja –suunnitelma
Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminta- ja taloussuunnitelmaa valmisteltaessa huomioidaan jäsenkuntien ilmoittamat palvelutarpeet sekä arvioidaan ja määritellään palvelujen tasoa, määrää ja kustannuksia. Neuvottelut kuntien kanssa toiminta- ja taloussuunnitelmasta käydään elokuun loppuun mennessä.
Yhtymähallituksen tulee tehdä talousarvio- ja taloussuunnitelmaa koskeva ehdotus yhtymäkokoukselle 31.10. mennessä.
Toimintaedellytysten olennaisten muutosten johdosta talousarvioon voidaan tehdä muutoksia. Muutokset on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.
16 § Kuntien maksuosuudet
Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta palvelujen toteutuneen käytön mukaan. Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Palvelujen järjestämisestä aiheutuneiden kustannusten laskutuksen perustana on omakustannushinta, joka sisältää tuotannosta aiheutuneet välittömät kustannukset, yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Välittömien ja hallinnon yleiskustannusten tulee perustua todellisiin kustannuksiin.
Pääomakustannukset sisältävät suunnitelman mukaiset poistot. Yhtymähallitus päättää jäsenkuntalaskutuksen yksityiskohtaisista perusteista. Hyväksytyn toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumista tarkastellaan ja raportoidaan säännöllisesti.
17 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely
Tilinpäätöstä käsitellessään yhtymäkokous voi päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille niiden palvelujen käytön/ jäsenosuuksien mukaisessa suhteessa.
18 § Alijäämän kattaminen
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat maksavat alijäämän kolmen viimeksi päättyneen tilivuoden toteutuneiden kuntakohtaisten kokonaiskustannusten mukaisessa suhteessa seuraavan taloussuunnitelman vuosina vuotuisin tasaerin.
IV MUUT SOPIMUSASIAT
19 § Investointien toteuttaminen
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena tai oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääomaehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättää kuntayhtymän osalta yhtymäkokous.
20 § Rahastojen perustaminen
Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymäkokous.
21 § Viivästyskorko
Maksun viivästyessä kuntayhtymä voi periä korkolain mukaista viivästyskorkoa.
22 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen
Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja kuntayhtymän johtaja.
23 § Uuden jäsenkunnan mukaantulo
Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymän jäseneksi, on tehtävä siitä anomus kuntayhtymälle. Uusi kunta otetaan kuntayhtymän jäseneksi niin, että kaikki kunnat hyväksyvät mahdollisesti tarvittavan liittymistä koskevan sopimuksen ja muuttuneen perussopimuksen.
24 § Jäsenkunnan eroaminen
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Jäsenyys päättyy ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyttyä, ellei valtuustojen yhtäpitävin päätöksin asiasta toisin sovita. Jäsenkunnan erotessa peruspääoma pienenee eroavan kunnan peruspääomasijoituksen määrällä samasta ajankohdasta lukien kuin eroaminen kuntayhtymästä tapahtuu. Kuntayhtymä voi maksaa eroavalle kunnalle sen osuuden jäsenyyden päättyessä vahvistettavasta peruspääomasta. Päätettäessä osuuden maksamisesta huomioon otetaan kuntayhtymän taloudellinen tilanne. Lähtökohtana tällöin on kuntayhtymän nettovarallisuus.
Yhtymähallituksen tehtävänä on laatia jäsenkunnan eroamisen vaikutuksista sopeutumista koskeva selvitys, josta käyvät ilmi muutokset kuntayhtymän toiminnassa, henkilöstöä koskevat muutokset sekä vaikutukset yhtymän talouteen.
25 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Yhtymähallituksen tehtävänä on huolehtia loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat muuta sovi.
Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. Omaisuuden arvostuksen perusteena käytetään käypää arvoa.
26 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Tätä perussopimusta, sen soveltamista tai tulkintaa koskevat erimielisyydet, joista osapuolet eivät pääse keskenään yhteisymmärrykseen, ratkaistaan hallintoriitamenettelyssä.
27 § Voimaantulo
Tämä perussopimus tulee voimaan 1.4.2020.
Tällä perussopimuksella korvataan aikaisempi vuonna 2012 hyväksytty perussopimus.
Allekirjoitukset ja sopimuskappaleet
Tätä perussopimusta on allekirjoitettu neljä saman sanaista kappaletta, yksi kullekin jäsenkunnalle ja yksi kuntayhtymälle.
päivänä kuuta 20
PYHÄJOEN KUNTA
Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxxx
kunnanjohtaja talous- ja hallintopäällikkö
RAAHEN KAUPUNKI
Xxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
kaupunginjohtaja hallintopäällikkö
SIIKAJOEN KUNTA
Xxxxxx Xxxxxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx
kunnanjohtaja hallintojohtaja